Terttu Junttila. Muistelmia taiteilijaisästäni Einari Junttilasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terttu Junttila. Muistelmia taiteilijaisästäni Einari Junttilasta"

Transkriptio

1 Terttu Junttila Muistelmia taiteilijaisästäni Einari Junttilasta

2 Muistelmia taiteilijaisästäni Einari Junttilasta Terttu Junttila Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2009 ISBN

3 Sisällys Alkusanat... 7 Pienestä pitäen piirtämässä... 9 Oopperaa ja maalaamista Maalausmatkoja luonnossa Perhe-elämää Luonnon lapsi Kotipirtistä evakkoon Joulu evakkona Ruotsissa Kotipirtin elämää Köyhä vai rikas Vaikeita aikoja ja huolia Vierailevia tähtiä Kotiaskareita Maskotti ja musiikki Erakkoelämää Taiteilijan suhde kasvien maailmaan Luonnon kukkaniityt Lapsuusjouluni Elämää musiikin ja taiteen maailmassa Naurua ja tanssia Einari ja kurki Lohduton näkymä luonnossa Viimeiset vuodet Loppusanat Terttu Junttilan päiväkirjasta

4 6

5 Alkusanat Einari Junttila ( ) on Suomen tunnetuimpia lappilaismaalareita. Hän oli syntyperäinen kittiläläinen, itseoppinut lyyrinen realisti, joka tunnetaan nimenomaan akvarellistina, mutta joka maalasi myös öljyväri- ja pastellitöitä. Hän oli vanhin Kittilän tunnetuista taiteilijoista, kutsumukselleen uskollinen, herkkä Lapin luonnon tulkitsija. Einari Junttila eli koko elämänsä Kittilässä ja hänen jalkapatikassa tekemänsä maalausmatkat ulottuivat lähituntureilta Pallaskeroille ja aina Kilpisjärvelle saakka sekä myöhemmin Norjan tuntureille. Hän elätti 9-henkisen perheensä siveltimellä. Einari Junttila aloitti maalaamisen jo lapsena, kymmenvuotiaana. Hän maalasi tuntemattomana 20 vuotta, kunnes hänet sattumalta löysi turistimatkalla ollut saksalainen taiteentuntija Günther Thaer 1930-luvun alussa. Thaer vei osan tauluista Saksaan, jossa eräs johtava taidelehti kirjoitti loistavat arvostelut Lapin erämaasta löytyneestä taiteilijasta. Einari Junttila oli mukana Suomen kansallistaiteen maailmannäyttelyssä, joka kiersi vuonna 1934 Saksassa; Düsseldorfissa, Berliinissä ja Hampurissa. Näyttelyssä Junttilan työt olivat esillä Väinö Aaltosen veistoksien sekä Werner Holmbergin, Fanny Churbergin, Albert Edelfeltin, Akseli Gallen-Kallelan, Eero Järnefeltin, Marcus Collin ja Tyko Sallisen töiden kanssa. Tämän jälkeen Einari Junttilan näyttelyt Helsingissä saavuttivat menestystä. Talvisota, sekä sitä seuranneet sotavuodet kuitenkin keskeyttivät osittain kulttuurin kehityksen Suomessa ja huomio kiinnittyi rintamalle, jonne taiteilija myös joutui. Taiteilija viihtyi samoillen tuntureilla, yksinäisyydessä, maalaten Lapin maisemia ja ihmisiä yli 60 vuotta aina kuo- 7

6 linpäiväänsä saakka. Museossa on nähtävänä myös hänen viimeisenä elinpäivänään maalaamansa taulut. Taidemuseo on Einari Junttilan koti- ja taideympäristö, jonka hän rakensi sodan jälkeen uudestaan 1930-luvun lopulla rakentamansa talon perustuksille. Museo on Kittilän keskustassa Sammontiellä. Maalauksia on taidemuseossa esillä huomattava määrä. Einari Junttila oli lahjakas pianisti, joka soitti myös urkuharmoni, hanuria, kitaraa ja viulua. Museossa on nähtävillä vanha nuottiarkku, jossa on nuotteja aina 1800-luvulta alkaen. Einari Junttilan synnyinkoti Kittilässä. 8

7 Pienestä pitäen piirtämässä Isä aloitti piirtämisen jo sylivauvana. Se oli verissä jo ennen kuin hän oppi puhumaan ja kävelemään ja 1900-luvun vaihteessa äideillä oli tapana pitää nuorimmaistaan mukana naapurissa pistäytyessään. Niinpä vanhan kanttorilan Matilda otti nuorimmaisensa, lähes 44-vuotiaana synnyttämänsä Einari-pojan, ja lähti kylille. Sama toistui aina: asettaessaan lapsensa lattialle tämä kontata kolisteli uunin hiilille, otti hiilen uunista pienoisiin lapsenkäsiinsä ja alkoi piirtää koukeroita lattialle. Tätä mallia jatkoi kotona, se oli hänen tapansa. Eräänä päivänä Matilda-äiti antoi nuorimmalle lapselleen kynän, jota Einari-poika käytti ahkerasti. Paperin puuttuessa Einari käänsi penkkejä nurin ja piirsi piirtämistään. Kanttorilan kamarin seinät täyttyivät pienen pojan piirustuksista. Tässä vaiheessa Matilda-äiti puuttui puuhaan. Hän otti pojalta kynän ja piilotti sen. Reilun vuoden iässä Einari ei osannut vielä puhua piirtää kyllä. Heti aamun valjettua alkoi kynän etsintä. Kun kynää ei löytynyt, sanoo hän äitinsä suureksi yllätykseksi: penna kavonnu. Äitinsä riemastui pikku- Einarinsa puhumisesta niin, että antoi kätköstään piilottamansa pennan ja pahvia ja antoi lapsen piirtää. Piirtämistä riitti aamusta iltaan. Tästä eriskummallisesta piirtäjäpienokaisesta puhuttiin vanhojen ihmisten kertoman mukaan sen ajan (1902) Kittilässä. Erään kerran yritin Einari-isääni saada kertomaan lapsuudestaan. Kun olin kolmisen vuotta vanha, hän innostui kertomaan minulle siitä. Samueli-isä ja Matilda-äiti ottivat Einarin mukaansa kylän juhlatilaisuuteen. Salissa oli pitkä pöytä, johon oli katettu kahvikuppeja ja leivonnaisia. Isän ja äidin lähtiessä noutamaan kahvia pöydästä he jättivät Ei- 9

8 Einari Junttilan isoisän Juho Samuel Junttilan ( ) hautajaiset. Mustiin puettu 5-vuotias Einari seisoo arkun jalkopäässä äitinsä edessä. narin istumaan yksin penkkiin, jonka ympärillä istui huivipäisiä, vanhoja kylän naisia juhlamustissaan. Einari kertoi, kuinka naiset puhuivat pojasta ja äidistä: Tuommoisen vanhan naisen vaimoksi otti kanttori. Ja katsokaa tuota poikaa, tuommoinen pieni käppyrä. Hyvä, että puhumaan viimein alkoi. Tuommoisia niistä tulee, kun nuin vanhana lapsen tekee. Kanttori olisi saanut nuoria talon tyttöjä, mutta tuommoisen otti... Huivipäämummot olivat pelottavan vihaisia. Muistellessaan Einari pysähtyi maalamasta taulua ja sanoi mietteissään pensseli kädessään: Uskotko, Terttu, että ne olivat kateellisia Matilda-äidilleni? Kaikkihan he toivoivat aikoinaan tyttäriään nuorelle Samueli-kanttorille, ja Samueli ottikin 15 vuotta itseään vanhemman. Matilda oli lähes 44-vuotias, kun synnytti nuorimmaisensa Einarin. Isäni jatkoi muistelemistaan. Matilda-äiti oli tuonut hänelle Rovaniemeltä hienon puvun, jossa oli sivulta napitettavat polvisuojat. Hän oli pettynyt, kun naiset eivät huomanneetkaan hänen uutta asuaan eivätkä puhutelleet häntä ystävällisesti. 10

9 Einarin isä ja äiti tutustuivat hattukaupassa. Isä kertoi, että hänen isänsä oli mennyt Kittilässä hattua ostamaan Saastamoisen kaupan myyjättäreltä, joka oli vasta Rovaniemeltä muuttanut. Neito ymmärsi urkumusiikkia, jota oli salaa kuunnellut kirkossa, kun kanttori iltaisin harjoitteli. Urkumusiikki heidät yhdisti, hän kertoi. Isän lapsuus oli onnellinen. Einari tiesi nuorimmaisena olevansa tärkeä silmäterä äidilleen ja koko perheelleen. Hän muisteli, kuinka hänen äitinsä toi aina Rovaniemeltä piirustuspaperia ja kyniä mieluisia tuliaisia. Oman kertomansa mukaan hän aloitti maalaamisen noin 8-vuotiaana. Hän sai suureksi riemukseen joululahjaksi maalauspaperia, oikeat Tuleva taiteilija Einari äitinsä Matildan sylissä. 11

10 pensselit ja vesivärit. Siitä alkoi ahkera maalaamisharrastus. Hän muisteli kuinka poikatokka sai toistuvasti turhaan odotella porstuassa; Einari ei leikkeihin maalaamiseltaan ehtinyt. Tutut leikit poikasten kanssa eivät kiinnostaneet enää samalla tavalla. Tuttu näky alkoi toistua. Kanttorilan kamarin nurkassa ahersi ahkera pieni poika maalaten ja piirtäen maisemia, ihmisiä, lintuja, vesipuroja, tuntureita ja elämää tunturien tuntumassa. Vuosien vieriessä maalaaminen vei hänet taidemaailmaan kokonaan. Matilda-äiti huokailikin: Kun ei tuo minun pikku taiteilija jouda enää syömäänkään maalaamiseltaan. Ja kohta ovat huoneet täynnä pikku-einarin maalauksia. Isäni kertoili äidistään aina hyvin lämpimästi. Niin lapsena kuin nuorukaisenakin Matilda-äiti on puolustanut poikaansa, kun muut sisaret ovat oudoksuneet hänen ainaista maalaamistaan. Siihen aikaan työnteko on ollut se, mitä kunnioitettiin. Einari-poikanen joutui laiskannimeä kantamaan, kun hän aina vain piirsi ja maalasi taulujaan. Isä kertoi jo lapsena piirtäneensä eläimiä. Niitä heillä kotona riitti: lehmiä, lampaita ja sikoja, hevosia tallissa, kissa ja koira pirtissä. Hän sanoi harmitelleensa, kun eläimet liikkuivat juuri kun hän oli saamassa maalattua sopivan kuvan. Kerran hän taas tapansa mukaan käveli Karjavuomalla olevaa kärrytietä jokirannalle, hän asetti sinne maalauskamppeensa ja aloitti vesivärityön. Tunnit kuluivat, ja yö oli jo tulossa. Yöaikana oli monesti miellyttävä maalata. Hän tunsi taas onnistuvansa ja oli onnellisena juuri aikeissaan lopettaa maalaustaan, kun kuuli miesten ääniä. Ylempänä törmällä käveli kaksi kittiläläistä isäntää kalavehkeitään kantaen ja reput selässään. Einari kuuli selvästi kun toinen miehistä sanoi: Onko tämä se kanttoriksi tuleva poika? Johon toinen isäntä vastasi: Ei tämä ole se kanttoriksi tuleva, vaan se nuorempi poika, joka niillä vähän epäonnistui. Tuolla se paperin kanssa juoksee metsiin. Hän kulkee aina papereineen, ja jotain se piirtää ja maalailee. Einari maalasi puhuessaan, oli hyvin vakava ja surul- 12

11 lisena jatkoi. Meillä kävi kanttorilassa vieraita, ja joskus sellaisiakin, joille Matilda-äiti kertoi hänen maalaamisestaan. Joskus joku sai mukaansa hänen lapsenottein ja -elein maalamansa taulun. Se vasta tuntui hyvältä että... Ajatella, että he haluavat hänen taulunsa viedä kotiinsa. Näin hän onnellisen näköisenä kertoi lapsuudestaan. Kotona kävi taidetta ymmärtäviä vieraita, ja se kannusti jatkamaan. Hän sanoi, että äitinsä puhui aina niin myönteisesti, silloinkin, kun ulkopuolelta tuli ilkeää poljentaa ja ymmärtämättömyyttä. Äiti kannusti aina. Isäni kertoi, kuinka hän jo pienestä pitäen oppi pitämään kuolemaa luonnollisena asiana. Oli aivan tavallista, että kun hän aamulla heräsi, hieroi silmiään ja tallusti kanttorilan kammarin ikkunalle, oli pihalla ruumisarkkuja. Hän laski arkkuja ja katsoi, montako lapsen arkkua oli mukana. Ei hän niitäkään kammoksunut. Hautajaisissa hän oli usein mukana kanttori-isänsä virrenveisuuta kuunnellen. Kirkossa piti myös olla koko perhe, melkein joka sunnuntai. Hän kertoi, että sen ajan tavan mukaan pappilan ja kanttorin perheet istuivat Kittilän kirkon etupenkeissä, pyhävaatteet kaikilla päällä. Hän kertoi kerran, että ollessaan poikasena maalamassa Kittilän kirkkoa maisematauluunsa, yllätti kauhea ukonilma. Hän meni kirkon alle kellariin ja piti siellä ukkosta. Yhtään hän ei pelännyt, vaikka oli yksin. Siinä hämärässä, kirkon alla kellarissa, salamat iskivät ja jyrinä oli kauhea. Hän oppi jo lapsena olemaan sinut eri luonnonilmiöiden kanssa. Einari oli taas kerran maalaamassa rantatörmällä tutussa paikassa. Lähistöllä oli hänen isänsä hevosineen heinäpuuhissa. Einari oli näihin aikoihin kolmetoistavuotias, lapsi vielä. Siinä maalatessaan vene lipui kaukaa rantaa kohti. Hän näppäsi lehtiöstään uuden sivun ja rupesi piirtämään. Veneessä oli ruumisarkku, ja vieressä vainajaa sureva. Toisessa päässä mies johti venettä melalla perää pitäen. Veneen keulalla liehui valkea nauha surevan omaisen soutaessa kirkolle päin. Einari kuvaili tilannetta: Piirsin ja painoin väriä mieleen. Vene lipui hiljaa ohi. Kun surusaattue oli mennyt ohi, rupesin maalamaan Hautajaissaattue-taulua valmiiksi. 13

12 Ajattelin, että tästä tulee suruntäyteinen teos: Lintu mietteissään oksalla, puut vaappuvine oksineen. Tunnelmaa korostavat suruntummat värit. He olivat lappalaisia. Taulu Hautajaissaattue on taidemuseossani. Samoin hän kertoi taulusta, jonka myös oli maalannut lapsena ja kirjoittanut taakse: Piipunpolttajatunturi. Aina kun menin jalkapatikassa katsomaan Kätkäntunturia, näin jo kaukaa savun nousevan taas tunturista. Siellä se Kätkä-äijä taas polttelee piippua, tuumasin itsekseni ja maalasin taas ihmetellen mistä savu oikein voi ilmestyä, sillä lähelle tullessani savu aina katosi. Kätkä on saamenkielellä ahma. Kutsuin Kätkätunturia aina Piipunpolttajatunturiksi. Tunturi kun oli, elävä. Levitunturi kuin lähisisar Kätkätunturin vieressä. Levi oli kuin pyramidi. Einari-isä jatkoi kerrontaansa tuntureista. Kertoili maalaamisensa lomassa: Tuota Kumputunturia olen jo lapsesta saakka ihmetellyt, kun olen siellä jalkapatikassa kulkenut. Se on monelta kantilta erikoinen, niin yksinäinen. Erillään muista se viihtyy yksinäisyydessään. Yhdeltä kulmaltaan se on kuin Kilpisjärven Saana-tunturi, kummallinen luonnonoikku. Näin isä- Einari kertoi ja kutsuikin Kumputunturia Pikku-Saanaksi. Toiset tunturit ovat kuin sukulaiset keskenään toistensa lähellä viihtyen, mutta Kumputunturi huokuu rauhaa yksinäisyydessään. Hän kuvasi hänelle niin rakkaita tuntureitaan, joita oli lapsuudestaan saakka samonnut, maalannut ja joista oli tehnyt luonnoksia. Hän tuumasikin aina, että täällä Lapissa tunturien tuntumassa on hänellä paras paikka elää. Minusta tuntuu siltä, kuin jo nuorena poikana olisin hyvinkin ahkerasti maalannut. Einari kertoi sen ajan Kittilän kauppiaan tulleen hänen luo löytämänsä kehykset mukanaan ja sanoneen: Maalaapa, Einari, taulu minulle näihin kehyksiin. Joku sellainen maisema, jossa tuntureita häämöttää tuolta takalistolta ja edessä niinkö asentopaikka. Hänelle sanottiin siis toiveaihe taululle. Hän leikkasi kankaan ja lähti kohti Kotivaaraa, josta avautuivat komeat 14

13 näköalat tuntureineen. Taulu on ollut lainassa museossani vuonna Alle kaksikymppisenä maalatuista öljytöistä, joita kittiläläisillä on, osa on paikattu kangaspaloilla. Yhdellä ihmisellä on taulu, jossa on kolme paikkaa taulun takana. Einari etsi varastosta ja liiteristä nauhoja, vahakankaita ja säkkejä ja leikkasi ne sopivankokoisiksi vanhoihin kehyksiin. Niihin hän sitten maalasi. Isäni kertoi, kuinka öljymaalilla oli välillä mieluista maalata. Kun maalit ja kankaat loppuivat, hän jatkoi luomisentuskissaan tutuilla vesiväreillä papereihin, joita sattui löytämään, sillä akvarellien maalaaminen on ollut hänelle alusta alkaen se omin tapa. Liidulla oli myös hauska maalata, hän sanoi. Senkin tekniikan (pastelliväreillä) hän opetteli kokeillen sitä jo nuoruudessaan, 1920-luvulla. Me lapset piirsimme piirustuspapereihin. Isä-Einari kertoi meille, että hänellä oli lapsuudessaan tapana taulua tehdessään maalata molemmin puolin. Kun hän laittoi painonastoilla teoksen seinään, ei hän aina tiennyt, kumman puolen laittaisi näkösälle. Molemmat puolet olivat usein yhtä hyvän näköisiä. Tuollainen valkoinen puhdas paperi, vesivärit, pensselit ja vesikuppi. Se vasta oli kuin juhlaa kun pääsi taas maalaamaan. Näin kuvasi taiteilija pitkän taipaleensa alkuvuosia. Einari kertoi, kuinka arvokkaalle tuntui alkaa saamaan pientä taskurahaa tauluistaan. Rahoilla taiteilija sai ostettua lisää maaleja. Maalit piti hakea Rovaniemeltä saakka jalkapatikassa. Jo vain on nykyään helppo taiteilijoilla, kun on maalit ja paperit samassa pitäjässä. Ennen ei auttanut muu kuin lyödä reppu selkään, ottaa vähän evästä mukaan, laittaa säästetyt rahat visusti pörssiin ja jalkaisin vain soratietä Rovaniemelle maalauskamppeitten ostoon. Joskus kävelin kymmeniä kilometrejä ja väsyin niin, että menin maantien reunalla olevan puun alle lepäämään reppu pääni alla. Siitä taas jatkui jalkapatikka Rovaniemelle. 15

14 Einari Junttilan perhe. 13-vuotias Einari keskellä takarivissä. Joskus onni potkaisi niin, että kun väsyksissä kävelin Rovaniemelle reppu selässä, näkyi pölypilvi ja siellä yllättäin hevospelit rattaineen. Siinä käsillä viittoillen sain hevospelit pysähtymään ja ajaja kehotti hyppäämään vain kyytiin. Ja niin matka jatkui hyvällä tuurilla kohti Rovaniemeä, jossa oli kaupassa maaleja, papereita, pensseleitä, ja vaikka mitä myytävänä runsain määrin, kun vain rahat riittivät. Kaikkea sai ja oli tarjolla monenlaisia maalausmateriaaleja. Näin isäni innoissaan kertoi lapsuus-nuoruusajastaan. Kun yöt valkenivat, hän saattoi olla aamuyöhön asti maalausmatkoillaan. Kesäisin oli tavallista että maalaaminen öisin kesti aamuun asti. Matilda-äiti oli aina samaa hokenut: Ei ku maalaa ja yötkin perään, mutta kyllä se Einari 16

15 aina aamuksi kotiin tulee. Ja niin kauniita tauluja tuo tullessaan aina. On se eri Einari. Inga, isän sisko, kertoi minulle, että isä tapasi kertoa äidistään hyvin lämpimin muistelmin. Einari kun oli kuopus, ja jo senkin vuoksi äidin lempilapsi. Olen katsonut taidemuseoni seinällä ateljeessa isäni vanhemmistaan maalaamiaan muotokuvia (pastelliliiduilla tehtyjä). Äitinsä muotokuvasta huokuu lämpö ja rakkaus. Myös maalauksen tausta oli maalattu lämpimin värein. Isänsä muotokuvassa on taas mielestäni tiettyä miehistä, mutta samalla turvallista, dynamiikkaa. Myös tausta on synkempi. Muistan, kun hän kertoi maalatessaan olohuoneen nurkkaikkunalla (jota hän kutsui ateljeeksi, huoneen valoisinta paikkaa, maalauspaikkaa): On niin hyvä tässä maalata, kun isä ja äiti tuossa takana turvana ihan kuin olisivat eläviä ihan. Tällä hän tarkoitti pastelliliiduilla tekemiään muotokuvia vanhemmistaan. Ja hymyili tätä kertoessaan. Siinä ne ovat edelleen nurkassa tutussa vanhassa paikassaan. Ja niin on myös taiteilijan maalausteline samanlaisena kuin hänen eläessään. Maalaustarvikkeetkin ovat siinä, kuin hän äsken olisi siitä lähtenyt. Myös meistä lapsistaan hän on piirtänyt muotokuvia. Samoin kylän merkkihenkilöistä, kuten poromiehistä Linden-Jukasta (Taulu on Kittilän kunnan talolla) ja Karhu-Pekasta (taulu on Rovaniemellä yksityisomistuksessa) ja Noitasanterista (Jiesiöjärveltä) ja Suikki-Jussista, entisaikain poromiehiä hänkin. Suikki-Jussi asui naapurissamme ja toi meille poronlihaa. Vanhoissa muotokuvissa on osa lapinpukuisia. On myös taulu, jossa lapinpukumies Suikki-Jussi ajaa porolla. Taulu pelastui ihmeellisesti tulipalosta. Inga-sisko oli palon jälkeen löytänyt sen pihan päähän viskattuna. Taulu jäi Ingatädilleni. Isä on maalannut näitä ihmisaiheita ja asetelmia jo pienestä pitäen. 17

16 Oopperaa ja maalaamista Tuntuu, että mitä vanhemmat olivat pihapiirit, harmajat hirsitalot aittoineen, sitä enemmän ne kiinnostivat isääni. Vanhoissa asuma-alueissa on aina se oma historiansa; ne kertovat menneitten aikojen ihmisten tarinoista. Muistan kerran kun isäni tuli tavanomaiselta maalausmatkaltaan. Hän oli ollut jo useita päiviä poissa, ja äiti jo pelotteli meitä isää kotiin odottelevia lapsiaan: Kyllä on tainnut sudet syödä koko miehen kun ei vieläkään kotia löydä. Melkein saman tien isä kuitenkin saapui olohuoneen ovesta ja meni suoraa päätä urkuharmoninsa luo. Einari otti reppunsa, nokikahvipannunsa sekä vasta maalaamat taulut vanhassa kansiossa nauhalla sidottuna asetteli ne harmoninsa viereen. Löydettyään tutut nuotit hän soitti taas täysillä Wagnerin Tannhäuserin. Siinä pienenä lettipäisenä kuunneltuani loppuun saakka kotiintulofanfaaria, joksi äitini kappaletta nimitti, kysyin isältäni, mikä on tuo sävellys, jonka aina soitat kun tulet maalausmatkoiltasi? Hän katsoi minua sinisillä silmillään ja sanoi: Täytyyhän sinun, Terttu, tietää ja tuntea Wagnerin Tannhäuserin Pyhiinvaeltajien kuoro, se ooppera, tiedäthän? Isäni oli kyllä kertonut kyseisestä oopperasta. Silloin päätin painaa mieleeni tämän säveltäjän nimen ja oopperan. Nyt kun on jo ikää ja elämänkokemusta, ymmärrän Wagnerin pyhiinvaeltajain kuoron sanojen merkityksen. Sanoma oopperan tästä sävellyksestä kertoo vaeltajasta, joka viimein laskee matkasauvansa lepoon. Luojansa lempeään armoon turvautuen hän kulkee kohti kuolemaa, turvallisesti kohti Suurta Kirkkautta. Tämä pyhiinvaeltajien kuoro Wagnerin oopperasta oli hänen ehdottomasti rakkain soittamansa sävellys. Se liittyi hänen maalausmatkoihinsa, joilla hän viihtyi yksinään. Hän ilmeisesti samaisti itsensä Wagnerin pyhiinvaeltajaan. 18

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King kirjoittanut erek Munson kuvittanut Tara alahan King Se oli täydellinen kesä, kunnes Juuso Rossi muutti parhaan kaverini, Santerin, naapuriin. En pitänyt Juusosta. Hän järjesti juhlat, eikä minua edes

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

TALLINNA (OSA 1)

TALLINNA (OSA 1) TALLINNA (OSA 1) 26.-29.5.2016 HOTELLI JA BALETTI SAVOY BOUTIQUE HOTEL VAKIOMESTAMME TALLINNASSA Saavuttuamme Pärnusta luksusbussilla (2 euroa/hlö) kävelimme reilun kilometrin päähän hotelliimme Savoy

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan ja kävi koulunsa siellä.

Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan ja kävi koulunsa siellä. Eeva Laaksonen Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi 24.12.1922 Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan 8.12.1925 ja kävi koulunsa siellä. Eeva Siskokset Kirsti ja Eeva Sota-aikana Eeva

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to Kymmenet käskyt Miehille- «( to Kustantaja: K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kymmenen aroiokägkyä naineille miehille. Ensiinäinen käsky. Sinun tulee aina puheessasi osottaa että rakastat vaimoasi. Sinun pitää

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

TIMO LOUHIKARI: RONDO

TIMO LOUHIKARI: RONDO TIMO LOUHIKARI: AVAINKOHTAUS 1. INT. IN TALO, ETEINEN PÄIVÄ Ovikello soi, Rondo menee avaamaan oven, TV:n ääni pauhaa taustalla. Oven takana seisoo Artsi apureidensa kanssa. Katohan, huhu piti paikkansa.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

TAPAN I BAGGE. Kolme Kaisa-tarinaa: Kaisa KYLÄSSÄ TAMMI

TAPAN I BAGGE. Kolme Kaisa-tarinaa: Kaisa KYLÄSSÄ TAMMI TAPAN I BAGGE Kaisa Kolme Kaisa-tarinaa: PIHALLA ULKONA KYLÄSSÄ TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Pihalla Ulkona Kylässä Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki kaisa-sarjan kirjat: (Tammen

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää.

Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää. Papuri.papunet.net Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää. Riku, pliis, auta mua etsimään niitä. Muuten mun täytyy kävellä kotiin,

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

MIKAN SALAISUUS. Teksti Per Dunsö, kuvat Janne Harju

MIKAN SALAISUUS. Teksti Per Dunsö, kuvat Janne Harju Mika on reipas 6-vuotias jalkapalloa rakastava poika. Hänen paras ystävänsä on Lotta joka pelaa Mikan kanssa samassa joukkueessa. Heidän joukkueensa nimi on Nappulat. Nappulalaiset ovat päässeet mukaan

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

MARYAMIN TARINA. Maryamin tarina

MARYAMIN TARINA. Maryamin tarina MARYAMIN TARINA Maryamin tarina Profeetta (salallahu aleihi wasallam) sanoi, " Aishan paremmuus muihin naisiin verrattuna on kuten tharidin (eli liha ja leipä aterian) paremmuus muihin aterioihin (verrattuna).

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

Kaunis kuningatar Ester

Kaunis kuningatar Ester Nettiraamattu lapsille Kaunis Ester Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 30/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3,

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle! Ohjeet opettajalle Vihjeitä opettajalle koulun tutustumispäivään Esiopetuksen oppilaille koulun tutustumispäivä on tärkeä, vaikka esiopetuspaikka sijaitsisi samassa pihapiirissä koulun kanssa. Lähes kaikkia

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivitys 05/2016 Päivittäjä PA, rt 2 Hyvä omainen Olet menettänyt läheisesi. Se tuo mukanaan monia käytännön järjestelyjä, jotka pitää hoitaa surun

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Laulu raikuu kesäillassa, kun Säpin sisarukset Olga Hilonen (vas.), Lempi Roiha ja Sylvi Rautio kaivavat lauluvihkot esille.

Laulu raikuu kesäillassa, kun Säpin sisarukset Olga Hilonen (vas.), Lempi Roiha ja Sylvi Rautio kaivavat lauluvihkot esille. Laulu raikuu kesäillassa, kun Säpin sisarukset Olga Hilonen (vas.), Lempi Roiha ja Sylvi Rautio kaivavat lauluvihkot esille. 38 Sampsa Oinaala Kuvat Tommi Taipale Kesäkyläläiset Valtimolta on 1960-luvun

Lisätiedot

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

LAAVU portfolio 21.4.-25.4.2008. Tekijä: Henna Kangas TEVA 0710 Opettaja: Merja Heikkinen. Saamelaisalueen koulutuskeskus

LAAVU portfolio 21.4.-25.4.2008. Tekijä: Henna Kangas TEVA 0710 Opettaja: Merja Heikkinen. Saamelaisalueen koulutuskeskus LAAVU portfolio 21.4.-25.4.2008 Tekijä: Henna Kangas TEVA 0710 Opettaja: Merja Heikkinen Saamelaisalueen koulutuskeskus Aluksi Halusin alkaa tekemään laavua, koska sen tekemään oppiminen on hyödyllistä

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

Tuuli-Tytti Sivusaari

Tuuli-Tytti Sivusaari Tuuli-Tytti Sivusaari Tuuli-Tytti ja tytär Sanna Tuuli Tytti Sivusaari syntyi 25.1.1964 Vaasassa. Hänellä on kaksossisar Päivi Piia. Kaksoset Vanhemmat Simo ja Liisa Sivusaari. Tuuli eli avoliitossa Matts

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: OSA1: OSA 2: 1. Mikä oli kuninkaan ja kuningattaren suurin toive? 2. Millainen uusi kuningatar oli? 3. Mistä uusi

Lisätiedot

KEURUU Kuntataiteilijat

KEURUU Kuntataiteilijat KEURUU Kuntataiteilijat Johanna Juvonen & Biagio Rosa 2015 projekti KUVATAIDE 1. Tuulensylin päiväkoti 1-5 -vuotiaat 2 "Tuulensyli 2015 sekatekniikka vanerille 80 x 120 cm & 160 x 120 cm julkinen teos

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Puisto kuuluu kaikille

Puisto kuuluu kaikille 4 Neljäs oppitunti Rekvisiitta: Leikkiraha, Helsingin kaupungin yhteiset rahat -laatikko (kopiopohja 4) Valokuvia/digikuvia puistosta: penkki, roska-astia, keinu, isoin leikkiväline, puu, lamppu, vesi-aihe

Lisätiedot

Tämä toimii. Kuhan koulu 3.lk Ranua. Salla Romppainen, Suvi Ilvesluoto, Aleksi Petäjäjärvi ja Joni Saukko.

Tämä toimii. Kuhan koulu 3.lk Ranua. Salla Romppainen, Suvi Ilvesluoto, Aleksi Petäjäjärvi ja Joni Saukko. Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk Ranua Salla Romppainen, Suvi Ilvesluoto, Aleksi Petäjäjärvi ja Joni Saukko. TÄMÄ TOIMII 19.2.2007 Meidän Tämä toimii - ryhmässä ovat Salla, Aleksi, Suvi ja Joni. Aluksi me

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Designmuseossa (Korkevuorenkatu 23) aukkotehtävä

Designmuseossa (Korkevuorenkatu 23) aukkotehtävä Designmuseossa (Korkevuorenkatu 23) aukkotehtävä Täydennä teksti sen mukaan mitä kuulet nauhalta. Opettaja / opiskelija tauottaa nauhan sopivissa kohdissa. Voitte myös miettiä muita tilanteeseen sopivia

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot