Terttu Junttila. Muistelmia taiteilijaisästäni Einari Junttilasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terttu Junttila. Muistelmia taiteilijaisästäni Einari Junttilasta"

Transkriptio

1 Terttu Junttila Muistelmia taiteilijaisästäni Einari Junttilasta

2 Muistelmia taiteilijaisästäni Einari Junttilasta Terttu Junttila Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2009 ISBN

3 Sisällys Alkusanat... 7 Pienestä pitäen piirtämässä... 9 Oopperaa ja maalaamista Maalausmatkoja luonnossa Perhe-elämää Luonnon lapsi Kotipirtistä evakkoon Joulu evakkona Ruotsissa Kotipirtin elämää Köyhä vai rikas Vaikeita aikoja ja huolia Vierailevia tähtiä Kotiaskareita Maskotti ja musiikki Erakkoelämää Taiteilijan suhde kasvien maailmaan Luonnon kukkaniityt Lapsuusjouluni Elämää musiikin ja taiteen maailmassa Naurua ja tanssia Einari ja kurki Lohduton näkymä luonnossa Viimeiset vuodet Loppusanat Terttu Junttilan päiväkirjasta

4 6

5 Alkusanat Einari Junttila ( ) on Suomen tunnetuimpia lappilaismaalareita. Hän oli syntyperäinen kittiläläinen, itseoppinut lyyrinen realisti, joka tunnetaan nimenomaan akvarellistina, mutta joka maalasi myös öljyväri- ja pastellitöitä. Hän oli vanhin Kittilän tunnetuista taiteilijoista, kutsumukselleen uskollinen, herkkä Lapin luonnon tulkitsija. Einari Junttila eli koko elämänsä Kittilässä ja hänen jalkapatikassa tekemänsä maalausmatkat ulottuivat lähituntureilta Pallaskeroille ja aina Kilpisjärvelle saakka sekä myöhemmin Norjan tuntureille. Hän elätti 9-henkisen perheensä siveltimellä. Einari Junttila aloitti maalaamisen jo lapsena, kymmenvuotiaana. Hän maalasi tuntemattomana 20 vuotta, kunnes hänet sattumalta löysi turistimatkalla ollut saksalainen taiteentuntija Günther Thaer 1930-luvun alussa. Thaer vei osan tauluista Saksaan, jossa eräs johtava taidelehti kirjoitti loistavat arvostelut Lapin erämaasta löytyneestä taiteilijasta. Einari Junttila oli mukana Suomen kansallistaiteen maailmannäyttelyssä, joka kiersi vuonna 1934 Saksassa; Düsseldorfissa, Berliinissä ja Hampurissa. Näyttelyssä Junttilan työt olivat esillä Väinö Aaltosen veistoksien sekä Werner Holmbergin, Fanny Churbergin, Albert Edelfeltin, Akseli Gallen-Kallelan, Eero Järnefeltin, Marcus Collin ja Tyko Sallisen töiden kanssa. Tämän jälkeen Einari Junttilan näyttelyt Helsingissä saavuttivat menestystä. Talvisota, sekä sitä seuranneet sotavuodet kuitenkin keskeyttivät osittain kulttuurin kehityksen Suomessa ja huomio kiinnittyi rintamalle, jonne taiteilija myös joutui. Taiteilija viihtyi samoillen tuntureilla, yksinäisyydessä, maalaten Lapin maisemia ja ihmisiä yli 60 vuotta aina kuo- 7

6 linpäiväänsä saakka. Museossa on nähtävänä myös hänen viimeisenä elinpäivänään maalaamansa taulut. Taidemuseo on Einari Junttilan koti- ja taideympäristö, jonka hän rakensi sodan jälkeen uudestaan 1930-luvun lopulla rakentamansa talon perustuksille. Museo on Kittilän keskustassa Sammontiellä. Maalauksia on taidemuseossa esillä huomattava määrä. Einari Junttila oli lahjakas pianisti, joka soitti myös urkuharmoni, hanuria, kitaraa ja viulua. Museossa on nähtävillä vanha nuottiarkku, jossa on nuotteja aina 1800-luvulta alkaen. Einari Junttilan synnyinkoti Kittilässä. 8

7 Pienestä pitäen piirtämässä Isä aloitti piirtämisen jo sylivauvana. Se oli verissä jo ennen kuin hän oppi puhumaan ja kävelemään ja 1900-luvun vaihteessa äideillä oli tapana pitää nuorimmaistaan mukana naapurissa pistäytyessään. Niinpä vanhan kanttorilan Matilda otti nuorimmaisensa, lähes 44-vuotiaana synnyttämänsä Einari-pojan, ja lähti kylille. Sama toistui aina: asettaessaan lapsensa lattialle tämä kontata kolisteli uunin hiilille, otti hiilen uunista pienoisiin lapsenkäsiinsä ja alkoi piirtää koukeroita lattialle. Tätä mallia jatkoi kotona, se oli hänen tapansa. Eräänä päivänä Matilda-äiti antoi nuorimmalle lapselleen kynän, jota Einari-poika käytti ahkerasti. Paperin puuttuessa Einari käänsi penkkejä nurin ja piirsi piirtämistään. Kanttorilan kamarin seinät täyttyivät pienen pojan piirustuksista. Tässä vaiheessa Matilda-äiti puuttui puuhaan. Hän otti pojalta kynän ja piilotti sen. Reilun vuoden iässä Einari ei osannut vielä puhua piirtää kyllä. Heti aamun valjettua alkoi kynän etsintä. Kun kynää ei löytynyt, sanoo hän äitinsä suureksi yllätykseksi: penna kavonnu. Äitinsä riemastui pikku- Einarinsa puhumisesta niin, että antoi kätköstään piilottamansa pennan ja pahvia ja antoi lapsen piirtää. Piirtämistä riitti aamusta iltaan. Tästä eriskummallisesta piirtäjäpienokaisesta puhuttiin vanhojen ihmisten kertoman mukaan sen ajan (1902) Kittilässä. Erään kerran yritin Einari-isääni saada kertomaan lapsuudestaan. Kun olin kolmisen vuotta vanha, hän innostui kertomaan minulle siitä. Samueli-isä ja Matilda-äiti ottivat Einarin mukaansa kylän juhlatilaisuuteen. Salissa oli pitkä pöytä, johon oli katettu kahvikuppeja ja leivonnaisia. Isän ja äidin lähtiessä noutamaan kahvia pöydästä he jättivät Ei- 9

8 Einari Junttilan isoisän Juho Samuel Junttilan ( ) hautajaiset. Mustiin puettu 5-vuotias Einari seisoo arkun jalkopäässä äitinsä edessä. narin istumaan yksin penkkiin, jonka ympärillä istui huivipäisiä, vanhoja kylän naisia juhlamustissaan. Einari kertoi, kuinka naiset puhuivat pojasta ja äidistä: Tuommoisen vanhan naisen vaimoksi otti kanttori. Ja katsokaa tuota poikaa, tuommoinen pieni käppyrä. Hyvä, että puhumaan viimein alkoi. Tuommoisia niistä tulee, kun nuin vanhana lapsen tekee. Kanttori olisi saanut nuoria talon tyttöjä, mutta tuommoisen otti... Huivipäämummot olivat pelottavan vihaisia. Muistellessaan Einari pysähtyi maalamasta taulua ja sanoi mietteissään pensseli kädessään: Uskotko, Terttu, että ne olivat kateellisia Matilda-äidilleni? Kaikkihan he toivoivat aikoinaan tyttäriään nuorelle Samueli-kanttorille, ja Samueli ottikin 15 vuotta itseään vanhemman. Matilda oli lähes 44-vuotias, kun synnytti nuorimmaisensa Einarin. Isäni jatkoi muistelemistaan. Matilda-äiti oli tuonut hänelle Rovaniemeltä hienon puvun, jossa oli sivulta napitettavat polvisuojat. Hän oli pettynyt, kun naiset eivät huomanneetkaan hänen uutta asuaan eivätkä puhutelleet häntä ystävällisesti. 10

9 Einarin isä ja äiti tutustuivat hattukaupassa. Isä kertoi, että hänen isänsä oli mennyt Kittilässä hattua ostamaan Saastamoisen kaupan myyjättäreltä, joka oli vasta Rovaniemeltä muuttanut. Neito ymmärsi urkumusiikkia, jota oli salaa kuunnellut kirkossa, kun kanttori iltaisin harjoitteli. Urkumusiikki heidät yhdisti, hän kertoi. Isän lapsuus oli onnellinen. Einari tiesi nuorimmaisena olevansa tärkeä silmäterä äidilleen ja koko perheelleen. Hän muisteli, kuinka hänen äitinsä toi aina Rovaniemeltä piirustuspaperia ja kyniä mieluisia tuliaisia. Oman kertomansa mukaan hän aloitti maalaamisen noin 8-vuotiaana. Hän sai suureksi riemukseen joululahjaksi maalauspaperia, oikeat Tuleva taiteilija Einari äitinsä Matildan sylissä. 11

10 pensselit ja vesivärit. Siitä alkoi ahkera maalaamisharrastus. Hän muisteli kuinka poikatokka sai toistuvasti turhaan odotella porstuassa; Einari ei leikkeihin maalaamiseltaan ehtinyt. Tutut leikit poikasten kanssa eivät kiinnostaneet enää samalla tavalla. Tuttu näky alkoi toistua. Kanttorilan kamarin nurkassa ahersi ahkera pieni poika maalaten ja piirtäen maisemia, ihmisiä, lintuja, vesipuroja, tuntureita ja elämää tunturien tuntumassa. Vuosien vieriessä maalaaminen vei hänet taidemaailmaan kokonaan. Matilda-äiti huokailikin: Kun ei tuo minun pikku taiteilija jouda enää syömäänkään maalaamiseltaan. Ja kohta ovat huoneet täynnä pikku-einarin maalauksia. Isäni kertoili äidistään aina hyvin lämpimästi. Niin lapsena kuin nuorukaisenakin Matilda-äiti on puolustanut poikaansa, kun muut sisaret ovat oudoksuneet hänen ainaista maalaamistaan. Siihen aikaan työnteko on ollut se, mitä kunnioitettiin. Einari-poikanen joutui laiskannimeä kantamaan, kun hän aina vain piirsi ja maalasi taulujaan. Isä kertoi jo lapsena piirtäneensä eläimiä. Niitä heillä kotona riitti: lehmiä, lampaita ja sikoja, hevosia tallissa, kissa ja koira pirtissä. Hän sanoi harmitelleensa, kun eläimet liikkuivat juuri kun hän oli saamassa maalattua sopivan kuvan. Kerran hän taas tapansa mukaan käveli Karjavuomalla olevaa kärrytietä jokirannalle, hän asetti sinne maalauskamppeensa ja aloitti vesivärityön. Tunnit kuluivat, ja yö oli jo tulossa. Yöaikana oli monesti miellyttävä maalata. Hän tunsi taas onnistuvansa ja oli onnellisena juuri aikeissaan lopettaa maalaustaan, kun kuuli miesten ääniä. Ylempänä törmällä käveli kaksi kittiläläistä isäntää kalavehkeitään kantaen ja reput selässään. Einari kuuli selvästi kun toinen miehistä sanoi: Onko tämä se kanttoriksi tuleva poika? Johon toinen isäntä vastasi: Ei tämä ole se kanttoriksi tuleva, vaan se nuorempi poika, joka niillä vähän epäonnistui. Tuolla se paperin kanssa juoksee metsiin. Hän kulkee aina papereineen, ja jotain se piirtää ja maalailee. Einari maalasi puhuessaan, oli hyvin vakava ja surul- 12

11 lisena jatkoi. Meillä kävi kanttorilassa vieraita, ja joskus sellaisiakin, joille Matilda-äiti kertoi hänen maalaamisestaan. Joskus joku sai mukaansa hänen lapsenottein ja -elein maalamansa taulun. Se vasta tuntui hyvältä että... Ajatella, että he haluavat hänen taulunsa viedä kotiinsa. Näin hän onnellisen näköisenä kertoi lapsuudestaan. Kotona kävi taidetta ymmärtäviä vieraita, ja se kannusti jatkamaan. Hän sanoi, että äitinsä puhui aina niin myönteisesti, silloinkin, kun ulkopuolelta tuli ilkeää poljentaa ja ymmärtämättömyyttä. Äiti kannusti aina. Isäni kertoi, kuinka hän jo pienestä pitäen oppi pitämään kuolemaa luonnollisena asiana. Oli aivan tavallista, että kun hän aamulla heräsi, hieroi silmiään ja tallusti kanttorilan kammarin ikkunalle, oli pihalla ruumisarkkuja. Hän laski arkkuja ja katsoi, montako lapsen arkkua oli mukana. Ei hän niitäkään kammoksunut. Hautajaisissa hän oli usein mukana kanttori-isänsä virrenveisuuta kuunnellen. Kirkossa piti myös olla koko perhe, melkein joka sunnuntai. Hän kertoi, että sen ajan tavan mukaan pappilan ja kanttorin perheet istuivat Kittilän kirkon etupenkeissä, pyhävaatteet kaikilla päällä. Hän kertoi kerran, että ollessaan poikasena maalamassa Kittilän kirkkoa maisematauluunsa, yllätti kauhea ukonilma. Hän meni kirkon alle kellariin ja piti siellä ukkosta. Yhtään hän ei pelännyt, vaikka oli yksin. Siinä hämärässä, kirkon alla kellarissa, salamat iskivät ja jyrinä oli kauhea. Hän oppi jo lapsena olemaan sinut eri luonnonilmiöiden kanssa. Einari oli taas kerran maalaamassa rantatörmällä tutussa paikassa. Lähistöllä oli hänen isänsä hevosineen heinäpuuhissa. Einari oli näihin aikoihin kolmetoistavuotias, lapsi vielä. Siinä maalatessaan vene lipui kaukaa rantaa kohti. Hän näppäsi lehtiöstään uuden sivun ja rupesi piirtämään. Veneessä oli ruumisarkku, ja vieressä vainajaa sureva. Toisessa päässä mies johti venettä melalla perää pitäen. Veneen keulalla liehui valkea nauha surevan omaisen soutaessa kirkolle päin. Einari kuvaili tilannetta: Piirsin ja painoin väriä mieleen. Vene lipui hiljaa ohi. Kun surusaattue oli mennyt ohi, rupesin maalamaan Hautajaissaattue-taulua valmiiksi. 13

12 Ajattelin, että tästä tulee suruntäyteinen teos: Lintu mietteissään oksalla, puut vaappuvine oksineen. Tunnelmaa korostavat suruntummat värit. He olivat lappalaisia. Taulu Hautajaissaattue on taidemuseossani. Samoin hän kertoi taulusta, jonka myös oli maalannut lapsena ja kirjoittanut taakse: Piipunpolttajatunturi. Aina kun menin jalkapatikassa katsomaan Kätkäntunturia, näin jo kaukaa savun nousevan taas tunturista. Siellä se Kätkä-äijä taas polttelee piippua, tuumasin itsekseni ja maalasin taas ihmetellen mistä savu oikein voi ilmestyä, sillä lähelle tullessani savu aina katosi. Kätkä on saamenkielellä ahma. Kutsuin Kätkätunturia aina Piipunpolttajatunturiksi. Tunturi kun oli, elävä. Levitunturi kuin lähisisar Kätkätunturin vieressä. Levi oli kuin pyramidi. Einari-isä jatkoi kerrontaansa tuntureista. Kertoili maalaamisensa lomassa: Tuota Kumputunturia olen jo lapsesta saakka ihmetellyt, kun olen siellä jalkapatikassa kulkenut. Se on monelta kantilta erikoinen, niin yksinäinen. Erillään muista se viihtyy yksinäisyydessään. Yhdeltä kulmaltaan se on kuin Kilpisjärven Saana-tunturi, kummallinen luonnonoikku. Näin isä- Einari kertoi ja kutsuikin Kumputunturia Pikku-Saanaksi. Toiset tunturit ovat kuin sukulaiset keskenään toistensa lähellä viihtyen, mutta Kumputunturi huokuu rauhaa yksinäisyydessään. Hän kuvasi hänelle niin rakkaita tuntureitaan, joita oli lapsuudestaan saakka samonnut, maalannut ja joista oli tehnyt luonnoksia. Hän tuumasikin aina, että täällä Lapissa tunturien tuntumassa on hänellä paras paikka elää. Minusta tuntuu siltä, kuin jo nuorena poikana olisin hyvinkin ahkerasti maalannut. Einari kertoi sen ajan Kittilän kauppiaan tulleen hänen luo löytämänsä kehykset mukanaan ja sanoneen: Maalaapa, Einari, taulu minulle näihin kehyksiin. Joku sellainen maisema, jossa tuntureita häämöttää tuolta takalistolta ja edessä niinkö asentopaikka. Hänelle sanottiin siis toiveaihe taululle. Hän leikkasi kankaan ja lähti kohti Kotivaaraa, josta avautuivat komeat 14

13 näköalat tuntureineen. Taulu on ollut lainassa museossani vuonna Alle kaksikymppisenä maalatuista öljytöistä, joita kittiläläisillä on, osa on paikattu kangaspaloilla. Yhdellä ihmisellä on taulu, jossa on kolme paikkaa taulun takana. Einari etsi varastosta ja liiteristä nauhoja, vahakankaita ja säkkejä ja leikkasi ne sopivankokoisiksi vanhoihin kehyksiin. Niihin hän sitten maalasi. Isäni kertoi, kuinka öljymaalilla oli välillä mieluista maalata. Kun maalit ja kankaat loppuivat, hän jatkoi luomisentuskissaan tutuilla vesiväreillä papereihin, joita sattui löytämään, sillä akvarellien maalaaminen on ollut hänelle alusta alkaen se omin tapa. Liidulla oli myös hauska maalata, hän sanoi. Senkin tekniikan (pastelliväreillä) hän opetteli kokeillen sitä jo nuoruudessaan, 1920-luvulla. Me lapset piirsimme piirustuspapereihin. Isä-Einari kertoi meille, että hänellä oli lapsuudessaan tapana taulua tehdessään maalata molemmin puolin. Kun hän laittoi painonastoilla teoksen seinään, ei hän aina tiennyt, kumman puolen laittaisi näkösälle. Molemmat puolet olivat usein yhtä hyvän näköisiä. Tuollainen valkoinen puhdas paperi, vesivärit, pensselit ja vesikuppi. Se vasta oli kuin juhlaa kun pääsi taas maalaamaan. Näin kuvasi taiteilija pitkän taipaleensa alkuvuosia. Einari kertoi, kuinka arvokkaalle tuntui alkaa saamaan pientä taskurahaa tauluistaan. Rahoilla taiteilija sai ostettua lisää maaleja. Maalit piti hakea Rovaniemeltä saakka jalkapatikassa. Jo vain on nykyään helppo taiteilijoilla, kun on maalit ja paperit samassa pitäjässä. Ennen ei auttanut muu kuin lyödä reppu selkään, ottaa vähän evästä mukaan, laittaa säästetyt rahat visusti pörssiin ja jalkaisin vain soratietä Rovaniemelle maalauskamppeitten ostoon. Joskus kävelin kymmeniä kilometrejä ja väsyin niin, että menin maantien reunalla olevan puun alle lepäämään reppu pääni alla. Siitä taas jatkui jalkapatikka Rovaniemelle. 15

14 Einari Junttilan perhe. 13-vuotias Einari keskellä takarivissä. Joskus onni potkaisi niin, että kun väsyksissä kävelin Rovaniemelle reppu selässä, näkyi pölypilvi ja siellä yllättäin hevospelit rattaineen. Siinä käsillä viittoillen sain hevospelit pysähtymään ja ajaja kehotti hyppäämään vain kyytiin. Ja niin matka jatkui hyvällä tuurilla kohti Rovaniemeä, jossa oli kaupassa maaleja, papereita, pensseleitä, ja vaikka mitä myytävänä runsain määrin, kun vain rahat riittivät. Kaikkea sai ja oli tarjolla monenlaisia maalausmateriaaleja. Näin isäni innoissaan kertoi lapsuus-nuoruusajastaan. Kun yöt valkenivat, hän saattoi olla aamuyöhön asti maalausmatkoillaan. Kesäisin oli tavallista että maalaaminen öisin kesti aamuun asti. Matilda-äiti oli aina samaa hokenut: Ei ku maalaa ja yötkin perään, mutta kyllä se Einari 16

15 aina aamuksi kotiin tulee. Ja niin kauniita tauluja tuo tullessaan aina. On se eri Einari. Inga, isän sisko, kertoi minulle, että isä tapasi kertoa äidistään hyvin lämpimin muistelmin. Einari kun oli kuopus, ja jo senkin vuoksi äidin lempilapsi. Olen katsonut taidemuseoni seinällä ateljeessa isäni vanhemmistaan maalaamiaan muotokuvia (pastelliliiduilla tehtyjä). Äitinsä muotokuvasta huokuu lämpö ja rakkaus. Myös maalauksen tausta oli maalattu lämpimin värein. Isänsä muotokuvassa on taas mielestäni tiettyä miehistä, mutta samalla turvallista, dynamiikkaa. Myös tausta on synkempi. Muistan, kun hän kertoi maalatessaan olohuoneen nurkkaikkunalla (jota hän kutsui ateljeeksi, huoneen valoisinta paikkaa, maalauspaikkaa): On niin hyvä tässä maalata, kun isä ja äiti tuossa takana turvana ihan kuin olisivat eläviä ihan. Tällä hän tarkoitti pastelliliiduilla tekemiään muotokuvia vanhemmistaan. Ja hymyili tätä kertoessaan. Siinä ne ovat edelleen nurkassa tutussa vanhassa paikassaan. Ja niin on myös taiteilijan maalausteline samanlaisena kuin hänen eläessään. Maalaustarvikkeetkin ovat siinä, kuin hän äsken olisi siitä lähtenyt. Myös meistä lapsistaan hän on piirtänyt muotokuvia. Samoin kylän merkkihenkilöistä, kuten poromiehistä Linden-Jukasta (Taulu on Kittilän kunnan talolla) ja Karhu-Pekasta (taulu on Rovaniemellä yksityisomistuksessa) ja Noitasanterista (Jiesiöjärveltä) ja Suikki-Jussista, entisaikain poromiehiä hänkin. Suikki-Jussi asui naapurissamme ja toi meille poronlihaa. Vanhoissa muotokuvissa on osa lapinpukuisia. On myös taulu, jossa lapinpukumies Suikki-Jussi ajaa porolla. Taulu pelastui ihmeellisesti tulipalosta. Inga-sisko oli palon jälkeen löytänyt sen pihan päähän viskattuna. Taulu jäi Ingatädilleni. Isä on maalannut näitä ihmisaiheita ja asetelmia jo pienestä pitäen. 17

16 Oopperaa ja maalaamista Tuntuu, että mitä vanhemmat olivat pihapiirit, harmajat hirsitalot aittoineen, sitä enemmän ne kiinnostivat isääni. Vanhoissa asuma-alueissa on aina se oma historiansa; ne kertovat menneitten aikojen ihmisten tarinoista. Muistan kerran kun isäni tuli tavanomaiselta maalausmatkaltaan. Hän oli ollut jo useita päiviä poissa, ja äiti jo pelotteli meitä isää kotiin odottelevia lapsiaan: Kyllä on tainnut sudet syödä koko miehen kun ei vieläkään kotia löydä. Melkein saman tien isä kuitenkin saapui olohuoneen ovesta ja meni suoraa päätä urkuharmoninsa luo. Einari otti reppunsa, nokikahvipannunsa sekä vasta maalaamat taulut vanhassa kansiossa nauhalla sidottuna asetteli ne harmoninsa viereen. Löydettyään tutut nuotit hän soitti taas täysillä Wagnerin Tannhäuserin. Siinä pienenä lettipäisenä kuunneltuani loppuun saakka kotiintulofanfaaria, joksi äitini kappaletta nimitti, kysyin isältäni, mikä on tuo sävellys, jonka aina soitat kun tulet maalausmatkoiltasi? Hän katsoi minua sinisillä silmillään ja sanoi: Täytyyhän sinun, Terttu, tietää ja tuntea Wagnerin Tannhäuserin Pyhiinvaeltajien kuoro, se ooppera, tiedäthän? Isäni oli kyllä kertonut kyseisestä oopperasta. Silloin päätin painaa mieleeni tämän säveltäjän nimen ja oopperan. Nyt kun on jo ikää ja elämänkokemusta, ymmärrän Wagnerin pyhiinvaeltajain kuoron sanojen merkityksen. Sanoma oopperan tästä sävellyksestä kertoo vaeltajasta, joka viimein laskee matkasauvansa lepoon. Luojansa lempeään armoon turvautuen hän kulkee kohti kuolemaa, turvallisesti kohti Suurta Kirkkautta. Tämä pyhiinvaeltajien kuoro Wagnerin oopperasta oli hänen ehdottomasti rakkain soittamansa sävellys. Se liittyi hänen maalausmatkoihinsa, joilla hän viihtyi yksinään. Hän ilmeisesti samaisti itsensä Wagnerin pyhiinvaeltajaan. 18

NOSTALGIA PROJEKTI PIIRUSTUS & MAALAUS. Viivan tekoa luovuuden aktivointiin s. 93. Maalausohje s. 95. Lapsuudenkodin/kodin pohjapiirros s.

NOSTALGIA PROJEKTI PIIRUSTUS & MAALAUS. Viivan tekoa luovuuden aktivointiin s. 93. Maalausohje s. 95. Lapsuudenkodin/kodin pohjapiirros s. PIIRUSTUS & MAALAUS Viivan tekoa luovuuden aktivointiin s. 93 Maalausohje s. 95 Lapsuudenkodin/kodin pohjapiirros s. 97 Oman elämän maalaus s. 99 Maalaa lemmikkisi s. 101 Liitteet Viivan tekoa luovuuden

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä.

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä. VIRVATULIKYSELY 7-8-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Monettako vuotta olet kuvataidekoulussa? 1. vuotta 32 % 9 2. vuotta 25 % 7 3. vuotta 11 % 3 4. vuotta 21 % 6 5. vuotta 11 % 3 2. Ilomittarit eli hymynaamat

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

EERO JÄRNEFELT. 1. Kalastavia poikia, 1906 öljy, 95 x 135 cm. 3. Sisäkuva Suvirannasta, 2. Tulen ääressä, 1892 öljy, 46 x 53 cm

EERO JÄRNEFELT. 1. Kalastavia poikia, 1906 öljy, 95 x 135 cm. 3. Sisäkuva Suvirannasta, 2. Tulen ääressä, 1892 öljy, 46 x 53 cm EERO JÄRNEFELT 1. Kalastavia poikia, 1906 öljy, 95 x 135 cm 2. Tulen ääressä, 1892 öljy, 46 x 53 cm 3. Sisäkuva Suvirannasta, 1911 öljy, 73 x 91 cm 4. Koli, 1917 öljy, 80 x 118 cm 5. Kevättulva Tuusulanjärvellä,

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B

LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B Oli kaunis päivä, aurinko paistoi, taivas oli kirkas ja linnut lauloivat. Anselmi keräili kukkia niityillä. Yhtäkkiä Anselmi näki peltohiiren ja säikähti niin, että juoksi

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma 1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.

Lisätiedot

Ajatuksia kiusaamisesta-kirja. Tiia Linden 2014 Laurea-ammattikorkeakoulu Lohja

Ajatuksia kiusaamisesta-kirja. Tiia Linden 2014 Laurea-ammattikorkeakoulu Lohja Ajatuksia kiusaamisesta-kirja Tiia Linden 2014 Laurea-ammattikorkeakoulu Lohja Sisällys: Ryhmän valinta ja aiheeseen tutustuminen Kuvien maalaus Sadutus Lähteet Ryhmän valinta ja aiheeseen tutustuminen

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

runo päivässä Kuvitukset: Mirkka Eskonen

runo päivässä Kuvitukset: Mirkka Eskonen Lue lapselle runo päivässä 2014 Kuvitukset: Mirkka Eskonen Maanantai Oravasatu Oli orava. Unessa hännällään se purjehti kauas etelään. Siis lenteli häntä purjeenaan. Siitä tässä nyt kerrotaan. Se saapui

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

TAPAN I BAGGE. Kolme Kaisa-tarinaa: Kaisa KYLÄSSÄ TAMMI

TAPAN I BAGGE. Kolme Kaisa-tarinaa: Kaisa KYLÄSSÄ TAMMI TAPAN I BAGGE Kaisa Kolme Kaisa-tarinaa: PIHALLA ULKONA KYLÄSSÄ TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Pihalla Ulkona Kylässä Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki kaisa-sarjan kirjat: (Tammen

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin M etsäankka Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin Tämän satukirjan avulla haluamme kertoa lapsille, miten puusta syntyy lautoja ja miten laudoista tehdään puulelu,

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Oppitunti 8 - Osa 1 - Numeroita ja kuvia

Oppitunti 8 - Osa 1 - Numeroita ja kuvia Oppitunti 8 - Osa 1 - Numeroita ja kuvia kymmenen kaksikymmentä kolmekymmentä neljäkymmentä viisikymmentä kuusikymmentä seitsemänkymmentä kahdeksankymmentä yhdeksänkymmentä sata satayksi satakaksi satakolme

Lisätiedot

ONNE NUIT. Unelmahuone

ONNE NUIT. Unelmahuone ONNE NUIT Unelmahuone Lempisisustuskauppa Teinin huone uusiksi Unelmien huone Chilli huone VS sivistynyt huone Sisustusvinkit Millainen huone sopii sinulle? Horoskoopit unelmien huone Ida Hyrylä Neljä

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

MERIHEVOSTEN SAARI. Olipa kerran kaukana, kaukana täältä aivan erityinen saari. www.muistiliitto.fi facebook.com/muistiliitto MUISTILIITTO 2014

MERIHEVOSTEN SAARI. Olipa kerran kaukana, kaukana täältä aivan erityinen saari. www.muistiliitto.fi facebook.com/muistiliitto MUISTILIITTO 2014 MERIHEVOSTEN SAARI Olipa kerran kaukana, kaukana täältä aivan erityinen saari MUISTILIITTO 2014 www.muistiliitto.fi facebook.com/muistiliitto Oppaan tekemistä on tukenut Raha-automaattiyhdistys Tekstit

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Jean Sibelius 1865-1957

Jean Sibelius 1865-1957 Jean Sibelius 1865-1957 1 Lapsuus Johann Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä viereisessä kuvassa istuva Maria

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Parolan nuorisotalo (vintti) Parolantie 53, 13720 Parola ma-pe klo 12 18 la klo 10 14 Juhannusaattona ja -päivänä suljettu.

Parolan nuorisotalo (vintti) Parolantie 53, 13720 Parola ma-pe klo 12 18 la klo 10 14 Juhannusaattona ja -päivänä suljettu. TUULETUS TAMMELASTA 4.-26.6.2015 Parolan nuorisotalo (vintti) Parolantie 53, 13720 Parola ma-pe klo 12 18 la klo 10 14 Juhannusaattona ja -päivänä suljettu. Teosluettelo Eero Leppänen 1. Joen tarinaa,öljy,

Lisätiedot

KUVAT JA MUISTOT MUISTOJEN KUVAT. Taideterapeuttinen ryhmä Mariankodissa 20.10. -24.11.2015

KUVAT JA MUISTOT MUISTOJEN KUVAT. Taideterapeuttinen ryhmä Mariankodissa 20.10. -24.11.2015 KUVAT JA MUISTOT MUISTOJEN KUVAT Taideterapeuttinen ryhmä Mariankodissa 20.10. -24.11.2015 Mariankodissa toteutettiin taideterapeuttinen ryhmä, jossa oli mukana kuusi asukas/omainenparia. Ryhmä kokoontui

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Elisa, ihmeiden mies

Nettiraamattu. lapsille. Elisa, ihmeiden mies Nettiraamattu lapsille Elisa, ihmeiden mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

PAJATIEDOTE SYKSY 2010

PAJATIEDOTE SYKSY 2010 KOULU PAJATIEDOTE SYKSY 2010 Syksyn Taidekeskus Kasarmin putkiremontin takia on pajatiedotteessa aikataulullisia muutoksia. Tarkista ajankohdat yksittäisten pajojen kohdalta. Syksyn pajoissa liikutaan

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot