COMPONENTA. Yhtiö jolla on yhdeksän henkeä ja elämää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "COMPONENTA. Yhtiö jolla on yhdeksän henkeä ja elämää"

Transkriptio

1 COMPONENTA Yhtiö jolla on yhdeksän henkeä ja elämää

2 Sisällys 1918 Rauta- ja Metallivalimo Suomi perustetaan 1920-luku Pörssit romahtavat, valimo menestyy Valimon tuotteita tarvitaan sodassa ja rauhassa Omia tuotteita kehitetään luku Uusi johto ja suuria päätöksiä 1980-luvun loppu Santasalo pörssiin ja yhtiö jakautuu kahteen Lama Suomessa, pyörremyrsky yhtiössä Vuosituhat vaihtuu ja nykyinen Componenta syntyy Uudet ilmansuunnat, Hollanti ja Turkki

3 Teksti Selim Saukkomaa ja Harri Saukkomaa Lähteet Jukka Kortelainen: Suomivalimo Oy (1983) Juhani Aromäki: Juuri oikeaan aikaan Pienestä perhevalimosta Santasalo -JOT-konserniksi (1998) Componentan vuosikertomukset Heikki Lehtosen haastattelu

4 valurautainen komponentti raskaalle ajoneuvoteollisuudelle.

5 Johdanto Marraskuussa 2008 on kulunut 90 vuotta siitä, kun työnjohtaja Matti Lehtonen aloitti valimoliiketoiminnan Helsingissä. Vuosien mittaan yritys on orgaanisen kasvun ja yritysostojen kautta kasvanut pienestä suomalaisesta valimosta monikansalliseksi konserniksi. Tänä päivänä Componenta on Euroopan toiseksi suurin itsenäinen valukomponenttien toimittaja. Yrityksellä on tuotantolaitoksia Suomen lisäksi Turkissa, Hollannissa ja Ruotsissa, ja henkilöstön määrä on noin Rauta- ja Metallivalimo Suomen omistaja nimesi jo alkuvaiheessa yrityksensä tärkeimmiksi menestystekijöiksi tuotteiden korkean laadun, kilpailukykyiset hinnat ja nopeat toimitukset. Niiden lisäksi keskeistä oli hyvä asiakaspalvelu, joka perustui asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja niiden täyttämiseen. Mainitut tekijät muodostavat myös nykyisen Componentan kilpailukyvyn perustan. Componentan historiassa on tapahtunut paljon. Vuosikymmenien aikana perheyritys on läpikäynyt nousun ja laskun vuosia, sota-ajat ja lamavuodet, joilla kaikilla on ollut oma vaikutuksensa yrityksen toimintaan. Joustavuutta, nopeaa päätöksentekoa ja sopeutumista uusiin tilanteisiin on tarvittu moneen otteeseen alati muuttuvassa ympäristössä. Tämä Harri ja Selim Saukkomaan kirjoittama Componentan tarina alkaa vuodesta 1918 ja päättyy syksyyn Tarinan kuvituksena on käytetty kuvia yrityksen toiminnasta ja tuotteista.

6 2 componenta lokomolle valettu kg painava tiilikoneen alusta.

7 1918 Rauta- ja Metallivalimo Suomi perustetaan valurautainen komponentti raskaalle ajoneuvoteollisuudelle. yrityksen perustaja matti lehtonen, Ennen paneutumista siihen, mitä tapahtui Arthur Söderholmin lakiasiaintoimistossa marraskuun 4. päivänä vuonna 1918, on hyvä katsoa yhdeksän vuoden päähän menneisyyteen, vuoteen Matti Lehtonen, tuleva Rauta- ja Metallivalimo Suomen toinen perustaja, oli perustanut ensimmäisen yrityksensä. Yritys ei kuitenkaan kestänyt kuin kolme vuotta 1900-luvun alun hurjassa rautateollisuuden kilpailussa. Se ei kuitenkaan lannistanut Tammelasta kotoisin olevaa, yritteliästä nuorukaista. Perustaessaan Rauta- ja Metallivalimo Suomen Matti Lehtonen oli jo 50-vuotias. Toinen perustajista, liikemies Viktor Tolska, oli ostanut aikaisemmin vuonna 1918 Santasaaren Tehtaat -nimiseltä yhtiöltä rauta- ja metallivalimon markalla. Myöhemmin Lehtonen maksoi Tolskalle omana osuutenaan markkaa. Venäjän luhistumisen takia kauppa oli epävarmaa. Ennen vuotta 1917 suomalaiset valimot pystyivät tekemään huikeita määriä tuottoa venäläisten ammus-, laivanrakennus- ja korjaustilausten kautta, mutta nämä ajat olivat jo ohi. Ensimmäisen vuoden alkupuolella uusi yhtiö sai enimmäkseen tilauksina laivojen pienehköjä osia. Nämä ostot olivat 40 prosenttia koko vuoden 1918 laskutuksesta. Yhteensä valurautakappaleita tuotettiin Rauta- ja Metallivalimo Suomessa 40 tonnia vuonna Seuraavana vuonna luku oli jo 96 tonnia. Tärkeimpiä asiakkaita näinä vuosina olivat Helsingin kaupungin rakennuskonttori, Verkkosaaren saha, Konetehdas Ahjo sekä Hankkija ja Elanto. Hakaniemen konepaja ja Arabian porsliinitehdas tulivat asiakkaiksi seuraavana vuonna. Useimpien näiden yhtiöiden hankinnoista vastasivat juurikin ne samat miehet, joita Matti Lehtonen oli kouluttanut tai joiden kanssa hän oli tehnyt töitä Hietalahden telakalla. yhdeksän henkeä ja elämää 3

8 1920-luku Pörssit romahtavat, valimo menestyy Vuonna 1921 valimo muutti Fleminginkatu 34:stä Kristiinankatu (nyk. Kirstinkatu) 8:aan, ja Matti Lehtonen teki talossa suuren remontin. Lopulta 29. maaliskuuta 1922 koko valimo siirtyi Matti Lehtosen nimiin. Kauppahinta oli markkaa. Kaupassa oli tiettyjä ehtoja, mutta Lehtonen oli tyytyväinen. Hänellä oli vihdoin oma valimo. Samalla hän otti töihin poikansa, B. M. Lehtosen, valimoon prokuristiksi ja hoitamaan erilaisia konttoriasioita. Ensi töikseen B. M. Lehtonen kirjoitti selkeät työntekijäohjeistukset. Työajat ja muut säännökset olivat selkeitä. Työpäivä alkoi kello seitsemän aamulla ja loppui kello neljä iltapäivällä. Lounastunti oli Työntekijän tuli valurautainen komponentti koneenrakennusteollisuudelle. olla työajan alussa kellon lyömällä työpaikallaan, valmiiksi puettuna. Työpisteeltä ei saanut lähteä ennen työpäivän loppumista tai tauon alkamista luvun alussa teollisuus oli alkanut ottaa tuulta siipiensä alle ja koko alan noususuhdanne oli käynnistymässä, tähän pääsi mukaan myös Matti Lehtosen yritys. Myös maatalouden tuotto Suomessa kasvoi vakaasti. Vuoteen 1924 tullessa valimo oli päässyt hyvään tahtiin ja saanut selvästi jalansijaa suomalaisilla markkinoilla. Tuona vuonna Kristiinankatu 8:ssa syttyi kuitenkin tulipalo. Koko valimon toiminta keskeytyi viikon ajaksi luku oli ollut kokonaisuutena suotuisa, koska maatalous koneistui voimakkaasti luvun lopussa kuitenkin talous rupesi takkuilemaan maailmanlaajuisesti. Ensin vuonna 1928 tuli kotimaassa maatalouden kannalta takaisku huonon sadon muodossa, ja lokakuussa 1929 koettiin New Yorkin pörssissä musta torstai ja pörssiromahdus, joka johti talouslamaan. Koska 1920-luku oli pääsääntöisesti ollut voitokas valimolle, Matti Lehtonen päätti vuokrata kaupungilta uuden tontin uutta rakennusta varten, Elimäenkadulta Vallilasta. Uuden rakennuksen tilavuus oli kuutiometriä. Lama tuntui tilauskirjoissa, mutta lainan ja 1920-luvun voimavarojen turvin Rautaja Metallivalimo Suomi selvisi siitä paremmin kuin useimmat suomalaiset yritykset. Syksyllä 1931 vaikutti siltä, että pahimmat turbulenssit olivat ohi, ja talous alkaisi kohentua. Suomen markkakin irrotettiin kultakannasta, kuten oli tehty jo aiemmin Englannissa punnan kanssa. Kotimarkkinat olivat elpymään päin. Vuosina työssäkäyvien määrä kasvoi 80 prosenttia. Lopulta tämän lamaa seuranneen noususuhdanteen ansiosta Matti Lehtonen sai ostettua valimon vuokratontin ja myös 4 componenta

9 viereisen tontin itselleen. Valimorakennusta laajennettiinkin sille heti samana vuonna. Matti Lehtonen ehti jo kerran 1930-luvun alkupuolella vetäytyä eläkkeelle, mutta hän koki sen niin tylsäksi, että pyysi pojaltaan pestiä valimon työnjohtajana. Ja näin tapahtuikin luvun loppupuolella valimo oli täydessä iskussa. Puimakoneiden ja kumitehtaan koneiden osat myivät uskomatonta vauhtia, työntekijämäärä alkoi lähennellä sataa ja naistyöntekijöitäkin oli kymmenkunta. Vuoden 1938 liikevaihto valimossa oli lähes seitsemän miljoonaa markkaa. Vuodesta 1919 oli 100 tonnin tuotanto kasvanut jo yli tonniin. Tehtailija Matti Lehtonen kuoli 70-vuotiaana 28. tammikuuta vuonna Perinnönjaossa itse valimo varoineen ja velkoineen siirtyi hänen ainoalle pojalleen, B. M. Lehtoselle. Kaikki muu omaisuus meni leskirouva Amanda Lehtoselle Valimon tuotteita tarvitaan sodassa ja rauhassa 30. marraskuuta vuonna 1939 syttyi sota Neuvostoliiton kanssa. Toinen maailmansota oli riehunut maailmalla jo syyskuusta asti. Vuosi 1939 oli vielä ennätyksellisen hyvä. Tuotantoa oli tonnia ja ulkomaista rautaa tuotiin enemmän kuin koskaan, 750 tonnia. Kun talvisota puhkesi, niin valimo rupesi valmistamaan valurautakamiinoita ja alumiinisia hevosten länkiä. Kamiinoiden raaka-aineet saatiin rautaromusta, jota varten järjestettiin yleisiä keräpyör än k aavaus. raudasta valettu koneenr akennuksen komponentti. yhdeksän henkeä ja elämää 5

10 yksiä, ja länkiä valmistettiin alasammuttujen lentokoneiden alumiinirungoista. Valimon silloinen johtaja, B. M. Lehtonen oli isänmaallinen mies. Sotatarviketuotanto laitettiinkin valimossa johtajan tahdosta siviilituotannon ohi tärkeysjärjestyksessä. Suomivalimo valmisti päätuotteinaan käsikranaatteja ja putki- ja polkumiinoja. B. M. Lehtonen osallistui henkilökohtaisesti myös legendaarisen Suomi-munakäsikranaatin kehitystyöhön. B. M. Lehtonen oli ylpeä voidessaan tällä tavalla osallistua taisteluun isänmaan puolesta. Hän laskuttikin käytännössä pienimmän mahdollisen hinnan kaikista armeijalle menevistä tarvikkeista. B. M. Lehtonen ehti jopa perustaa valimoon oman suojeluskunnan, joka marssi yläkerrassa niin, että alakertaan kuului päivittäin saappaiden kopina. Sodan loppuvaiheilla valimolle tuli eteen uusi haaste. Armeija tarvitsi autoihinsa Fordin V8-moottorin sylintereitä. Varaosia ei enää saapunut Yhdysvalloista, ja armeijan autot uhkasivat pysähtyä keskellä sotaa. Suomessa ei kuitenkaan ollut malleja, joista Fordin sylintereitä olisi voitu valaa. B. M. Lehtonen ja tehtaan silloinen ylityönjohtaja Kalle Kuulas lähtivät siis vaikeissa oloissa Ruotsin kautta Saksaan etsimään valumalleja Fordin tehtailta. Uusimmat mallit jäivät saamatta, mutta Fordin tehtaan tekninen johtaja muisti nähneensä vanhat mallit pölyttymässä jossain varastossa. Ne löytyivät, ja ne toimitettiin Suomeen. Sylintereitä ehti valmistua muutama sata kappaletta ennen sodan loppumista. Suomi ja Neuvostoliitto allekirjoittivat välirauhansopimuksen 19. syyskuuta Suomen silloinen pääministeri J. K. Paasikivi kirjoitti päiväkirjaansa:»hirmuinen sopimus.» Yli kolme vuotta kestänyt jatkosota päättyi lopulta. Suomi oli saavuttanut torjuntavoiton, joka takasi maan itsenäisyyden. Neuvostoliitto taivutteli Yhdysvallat ja Iso-Britannian hyväksymään Teheranin konferenssissa vuonna 1943 tahtonsa vaatia Suomelta sotakorvauksia. Kaikkien inhimillisten kärsimyksien jälkeen siis Neuvostoliitto lähetti Suomelle valtavan laskun. Laskettiin, että maksuksi tarvittiin ainakin junanvaunullista tavaraa. Ehtojen mukaan sotakorvauksien määräaika oli vuoden 1950 loppuun mennessä, joskin sitä lopulta pidennettiin kahdella vuodella vuoteen Sotakorvauksien arvoksi arvioitiin 300 miljoonaa dollaria. Yllättävää listassa oli se, että korvaustavarasta olikin selvästi enemmän metallinjalostustuotteita kuin puunjalostustuotteita, joita Suomi olisi periaatteessa ollut valmiimpi tuottamaan isoja määriä. Rauta- ja Metallivalimo Suomi oli yksi konepajateollisuuden suurimmista tavarantoimittajista sotakorvauksissa. Valimon urakkalistaan oli merkitty»n pintakarkaistua valurautapyörää, eli ns. Griffin-pyörää». Aikataulut olivat kireät ja paine kasvoi sietämättömäksi. Pyörien valmistus takkuili, sillä valimolla ei ollut aikaisempaa kokemusta Griffin-pyörien valmistuksesta ja melkein kaikki pyörät hajosivat käsiin. Valimossa oli totuttu valmistamaan perinteisiä siltanosturipyöriä, jotka olivat paljon yksinkertaisempia valmistaa kuin Griffin-pyörät. B. M. Lehtonen yrittikin kuvailla vaikeuksia pyörien valmistamisessa Sotevan johdolle, joka vetosi puolittain painostaen Lehtosen»isänmaanrakkauteen» työn jatkamiseksi. Kaiken lisäksi Soteva ei halunnut enää kaiken vaivan jälkeen siirtää työtä muualle, vaikka Rosenlewin konepaja Porissa oli valmiina yrittämään seuraavaksi. Lopulta ongelma Griffin-pyörien kanssa ratkaistiin opintomatkalla Amerikkaan ja lainalla Suomen Pankista. Tuotanto lähti kiihtymään ja vuoden 1948 tuotanto olikin pitkään 1980-luvulle Suomivalimon ennätys. Valmista valua tehtiin tonnia. 6 componenta

11 pyörien tarkistusta. k alle järvinen ja valde forsblom»pumppaavat» isoa valua. yhdeksän henkeä ja elämää 7

12 seitsemän tonnin painoisia jylhä disc -runkoja valettiin pal jon helsingissä ja myöhemmin iisalmen valimossa. puhdis tamo 1940-luvulla. 8 componenta

13 Omia tuotteita kehitetään Griffin-pyörien avaamat rahahanat menivät kiinni kuitenkin kesäkuussa 1948, kun sotakorvaustoimitusten arvoa alennettiin 50 prosenttia ja jotkin toimitettavat tavarat pudotettiin listalta kokonaan, Griffin-pyörät näiden joukossa. Tämä»suuri anteeksianto» oli hyvä asia Suomelle, mutta valimolle se oli katastrofi. Sotakorvausten toimitusten varaan oli laskettu paljon, ja esimerkiksi uutta, Teollisuuskadulle valmistuvaa valimorakennusta jouduttiin lykkäämään. Valimossa huomattiin, että pelkästään tilaustöiden varassa oleminen oli epävarmaa. Valimon piti saada valikoimaansa omia tuottei- valurautaisia komponentteja koneenrakennusteollisuudelle. taan kompensoimaan aikoja, jolloin tilaustöitä oli vähän. Ensimmäisiä omia tuotteita olivat paineputkien muotokappaleet, joita valimo oli valmistanut alihankintapohjalla jo 1920-luvulta alkaen Helsingin kaupungin vesilaitokselle. Kun Yrjö M. Lehtonen 1960-luvulla nimitettiin yhtiön teknilliseksi ja kaupalliseksi johtajaksi, hän alkoi uudistaa valimoa nopeasti. Rauta- ja Metallivalimo Suomi tuotti nyt kaksi kolmasosaa liikevaihdostaan omien tuotteidensa kautta. Tilausvaluja tehtiin edelleen vaativille asiakkaille. Nämä työt pitivät valimon teknisen osaamisen huipputasolla. Näitä asiakkaita olivat mm. Suomen Autoteollisuus Oy, Kone ja Silta Oy, Wärtsilä ja Fiskars. Yrjö M. Lehtonen oli myös hyvä solmimaan uusia asiakassuhteita, sillä hän usein lähestyi suoraan yhtiöiden keskijohtoa ja asiantuntevia päätöksentekijöitä. Vuoden 1963 alussa valimotoiminta siirtyi uusiin tiloihin Teollisuuskadulle. Tämän valimon runko oli ehditty valaa jo vuonna Sotakorvaustoimitusten loppuminen siirsi kuitenkin muutosta luvulla yhtiössä elettiin muutosten ja modernisoimisen aikaa. Markan devalvaation myötä myös vientimarkkinat aukesivat. Valimo aloittikin voimakkaan vientimyynnin Ruotsiin ja Norjaan. yhdeksän henkeä ja elämää 9

14 luku Uusi johto ja suuria päätöksiä 13. helmikuuta vuonna 1973 valta vaihtui Rauta- ja Metallivalimo Suomessa. Isän ja pojan kahdenkeskeisessä kokouksessa päätettiin, että jo 72-vuotias B. M. Lehtonen väistyy toimitusjohtajan asemasta ja tilalle tulisi 42-vuotias Yrjö M. Lehtonen. Hänen mielensä kuhisi uusia ideoita ja toimintatapoja. Hän päätti myös samalla, että omien poikiensa kanssa hän pyrkii järjestämään sukupolvenvaihdoksen ajoissa. Se olisi sekä isän että yrityksen etu. Uudet työolosuhdemääräykset ja niiden kohtuuttomat kustannukset Helsingin valimossa oli yksi syy siihen, että Yrjö M. Lehtonen päätti lopettaa valimon Helsingissä ja perustaa vuonna 1975 uuden valimon Iisalmeen. Myös Helsingin ylipormestari painosti raskasta teollisuutta poistumaan pääkaupungista. Iisalmesta ostettiinkin valimoa varten 7,5 hehtaarin tontti. Koko investointi tulisi maksamaan noin r audas ta vale ttu koneenrakennuskomponentti. kymmenen miljoonaa markkaa, lähestulkoon vuosittaisen liikevaihdon verran. Iisalmen valimon käynnistyessä työntekijöitä oli 46. Helsinkiläiset eivät kuitenkaan halunneet siirtyä Iisalmeen. Iäkkäimmät jäivät mieluummin eläkkeelle ja nuoremmat siirtyivät yhtiön toisille osastoille tai toisiin valimoihin kokonaan luvun puoliväli oli muutenkin ongelmallinen. Laskusuhdanne osui pahasti myös Rauta- ja Metallivalimo Suomeen. Suuret tilausasiakkaat kuten Wärtsilä ja Lokomo supistivat voimakkaasti tilauksiaan. Vuoden 1976 pelastivat jotenkuten norjalaisen Esco Armaturfabrikin merkittävät tilaukset. Silti liikevaihto pieneni prosentin verran edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 1974 yhtiön nimi muutettiin Suomivalimo Oy:ksi. Lopulta vuoden 1977 lopussa yhtiön johtokunta päätti lakkauttaa Helsingin valimon kokonaan. Alun perin oli ajateltu, että Helsingin valimo jatkaisi 1980-luvun vaihteeseen saakka, ainakin. Pöytäkirjaan päätöksestä jäi vain niukka merkintä, mutta Yrjö M. Lehtoselle se oli yksi hänen uransa vaikeimpia ratkaisuja. Kävi kuitenkin lopulta ilmi, että ratkaisu oli täysin oikea. Valimon olinpaikkana Iisalmi toimi mainiosti luvun alussa vuosikatsauksen luvut näyttivät jälleen synkeiltä. Vuorineuvos Olavi Jaakkola, joka oli aloittanut vuonna 1979 Suomivalimon hallituksessa ja Olli Arppe kuuntelivat vakavina Yrjö M. Lehtosen raporttia. Kauppa ei oikeastaan käynyt ja liikevaihto oli jäänyt edellisen vuoden tasolle, 32 miljoonaan markkaan. Lama oli syvenemässä jälleen, sen arveltiin jatkuvan koko vuoden Pientä lohtua toi kuitenkin 2,5 miljoonan markan kauppa Neuvostoliittoon. Yrjö M. Lehtosen mukaan kaupalla turvattiin yhtiön työllisyys ja tavoitteisiin pääsy sille vuodelle. Silti yhtiön tulokset vuosina olivat tappiollisia. Jotain uutta oli pakko keksiä. 10 componenta

15 valur autainen vaihdelaatikon tukivarsi raskaalle ajoneuvoteollisuudelle. b.m. lehtonen ja yrjö m. lehtonen sopivat vallanvaihdosta vuonna Yhtiön johdon avuksi tuli yritystalouden kouluttaja ja konsultti Mika Kamensky. Hän uskoi, että strategisen johtamisen aika koittaa vielä Suomessakin, ja halusi Suomivalimon olevan ensimmäisiä suomalaisia yrityksiä, jossa sitä kokeiltaisiin. Lopulta hänet kutsuttiin Suomivalimon ja myöhemmin sekä JOT-Yhtiöiden että Santasalo-Vaihteiden hallituksien jäseneksi. Kamenskyn analyysien jäljiltä kävi ilmi, että ainoa järkevä selviytymisstrategia yritykselle juuri nyt olisi kasvattaa yritysostojen kautta niin markkinaosuutta kuin liiketoimintapohjaakin. Vaikka ajat olivat vaikeat, niin raha ei ollut sinänsä ongelma. Yrjö M. Lehtosella oli hyvät suhteet Suomen Yhdyspankkiin. Ensimmäinen yrityskauppa vuonna 1984 oli Iisalmen konepaja, josta Partek halusi päästä eroon. Seuraavaksi samana vuonna ostettiin pumppujen maahantuoja ja valmistaja Tekno- Montan kolmella miljoonalla markalla, jonka arvokas tontti Herttoniemessä myytiin pian pois seitsemällä miljoonalla markalla, mikä taas riitti omarahoitusosuudeksi Niemisen Valimon ostoon saman vuoden joulukuussa. Vuoden 1985 tammikuussa ostettiin Satakunnan Valu, melko halvalla sekin. Saman vuoden syyskuussa ostettiin perinteikäs Högforsin Valimo. Tätä seurasi vielä muutamia muita yrityskauppoja, joilla kasvatettiin konsernin kokoa. Yksi tärkeimmistä oli Santasalo-Vaihteiden osto vuonna 1986, mikä avasi täysin uusia markkinoita ja aloja Suomivalimolle. yhdeksän henkeä ja elämää 11

16 1980-luvun loppu Santasalo pörssiin ja yhtiö jakautuu kahteen Santasalo-Vaihteet aloitti kaupan jälkeen itsenäisenä osakeyhtiönä. Se vietiin myös pörssiin vuonna Maailman osakemarkkinat olivat romahtaneet täsmälleen vuosi ennen osakeantia, mutta vuonna 1988 markkinat olivat suotuisat. Santasalon osakkeet merkittiin muutamassa tunnissa. Lehtosen suvulle osakkeista jäi 77 prosenttia, mutta ensimmäistä kertaa Lehtosen suvun perheyhtiö oli vienyt yhtiön pörssiin. Vuonna 1990 Lehtosen perhe joutui ratkaisemaan myös sukupolvenvaihdoksen. Yrjö M. Lehtosen ratkaisu toteutettiin lokakuussa Ratkaisun seurauksena Santasalo-Vaihteet siirtyi Heikki Lehtosen omistukseen. Samalla JOT-Yhtiöt Oy:n omistajiksi tulivat Ari, Antti, Anna-Maria ja Yrjö M. Lehtonen, joka kuitenkin piti äänivallan omassa hallussaan. JOT-Yhtiöiden toimitusjohtajaksi nimitettiin Antti Lehtonen. Heikki Lehtonen johtaisi tästä eteenpäin omaa yhtiötään, Santasalo- Vaihteita. valurautainen s taattorin runko koneenrakennusteollisuudelle. heikki lehtonen aloitti santasalovaihteiden toimitusjohta jana vuonna componenta

17 Lama Suomessa, pyörremyrsky yhtiössä JOT-Yhtiöiden valimoryhmän johtaja Yrjö Julin tiesi jo kesällä 1991, ettei kaikki ole ihan niinkuin pitäisi. Syksyllä se oli jo varmaa. Suomea odottaisi seuraavina vuosina ennenkokematon massatyöttömyys ja yhä vain syvenevä lama. Suomi ajelehti finanssimarkkinoilla lähellä konkurssia ja Kansainvälisen valuuttarahaston haltuunottoa.»vahvan markan politiikka» oli ollut keskuspankin ja poliitikkojen virallinen oppi. Sen varassa suomalaiset yritykset olivat rahoittaneet toimintaansa valuuttalainoilla, jotka näyttivät edullisilta, mutta ne sisälsivät pommin. Konsernin toimitusjohtaja Antti Lehtonen tuskaili»pahinta ei ole laman syvyys, vaan sen ennakoitu pituus.» Rahoitusmarkkinat olivat jo 1980-luvun lopulla alkaneet riistäytyä käsistä ja viimeinen naula arkkuun oli se, kun markka päästettiin kellumaan vuonna Optimistisempien arvioiden mukaan talous alkaisi elpyä jo vuoden kuluttua, syksyllä Pessimistit valurautainen poikittaistuki raskaalle ajoneuvoteollisuudelle. arvioivat, että realistisia elpymisen merkkejä voitaisiin nähdä 1990-luvun loppupuolella. Jälkeenpäin kävi ilmi, että toukokuu 1993 oli oikeastaan laman käännekohta. Antti Lehtonen kuitenkin vakuutti JOT- Yhtiöiden tiedotuslehdessä, että konserni jatkaisi taistelua»luonnonvoimia» vastaan. Laskutus kärsi laman aikana jopa 20 prosenttia. Urhoollinen taistelu vaati kuitenkin uhrinsa. JOT-Yhtiöiden valuuttalainoja ei ollut riittävästi suojattu, joten kurssitappiot kaatuivat yhtiön niskaan. JOT-Yhtiöt oli velkaantunut 1980-luvulla, jolloin se teki monia yrityskauppoja. Nyt näiden kauppojen vaatimien lainojen lyhennykset osuivat keskelle pahinta lamaa, ja vielä kallistuneella valuutalla. Vaikka yhtiö oli kohdannut monia vaikeita aikoja 75 vuoden aikana, 1990-luvun alun lamassa oli jo kysymys perheyhtiön elämästä ja kuolemasta. Ratkaisu oli se, että Heikki Lehtosen omistama ja johtama Santasalo-Vaihteet osti 24 prosenttia JOT-Yhtiöt Oy:n osakkeista vuodenvaihteessa Näin Ari ja Antti Lehtonen saivat rahaa, jonka he sijoittivat jälleen yhtöön. Yhtiö sai vaarallisen verenvuodon tyrehtymään hetkeksi. Tilanne ei ollut kuitenkaan ratkennut lopullisesti. Rahahanat olivat menneet kiinni monilta yrityksiltä vuonna JOT-Yhtiöiden tulevaisuus vaati lisää ratkaisuja. Heikki Lehtonen joutui keväällä 1993 päättämään, miten perheyhtiö pelastetaan. Ainoa ratkaisu oli se, että Santasalo-Vaihteet Oy osti kaikki JOT-Yhtiöt Oy:n osakkeet. Samalla Heikki Lehtonen joutui ottamaan elämänsä suurimman riskin. Hänestä tuli myös perheyhtiön pääomistaja ja johtaja. Näillä ratkaisuilla luotiin myös perusta nykyiselle Componentalle. Uusi nimi hankittiin vasta paljon myöhemmin Ruotsista. yhdeksän henkeä ja elämää 13

18 santasalon kiinan-tehtaan avajaisia vie tettiin vuonna Vuosituhat vaihtuu ja nykyinen Componenta syntyy valurautainen planeetankantaja tuulivoimateollisuudelle luvulla Santasalo-JOT-konserni kasvoi kansainvälisesti. Kasvu vaati paljon pääomia, jotka olivat sekä rahaa että henkisiä sijoituksia. Yhtiön kapeat johtamisresurssit olivat tiukoilla, kun ostettuja yhtiöitä piti ottaa haltuun ja yhdistää konsernin aikaisempiin toimintatapoihin. Kaikki ostokset eivät olleet onnistuneita. Vuonna 1997 konserni osti kaksi yritystä: Asko Components -yhtiön ja ruotsalaisen Componenta Industrin liiketoiminnan. Yritysostojen jälkeen JOT Components -konserni kasvoi Pohjoismaiden suurimmaksi valukomponenttien ja taottujen komponenttien tuottajaksi. Konsernin liikevaihto kasvoi samalla ensimmäistä kertaa yli miljardin markan. Yritysostos Ruotsissa johti siihen, että JOT Componentsin tuotannosta yli puolet oli Ruotsissa. Myös työntekijöistä puolet oli Ruotsissa ja puolet Suomessa. Ruotsista ostetut valimoyritykset osoittautuivat liian kalliiksi yritysten kuntoon verrattuna. Yrityskauppa osoittautui jälkeenpäin katsottuna virheeksi. Ostajat eivät päässeet tutkimaan yritystä riittävästi, koska ostokohde oli listautumassa pörssiin. Ruotsalaisyrityksellä oli seitsemän yksikköä, joista vain kaksi oli samassa liiketoiminnassa kuin JOT Components. Viidestä yksiköstä ostajien piti päästä eroon. Lopulta myös nämä kaksi yksikköä sulautuivat ostajan liiketoimintaan. Vuonna 1997 tehtyä yritysostoa seuraavat 14 componenta

19 vuodet olivat vaativaa aikaa. Yrityksiä lopetettiin, yrityksiä saneerattiin. Konsernin johto joutui käyttämään kaiken ajan saneeraamiseen. Jälkeenpäin JOT Components arvioi, että ruotsalaisyrityksestä jouduttiin maksamaan liikaa, mutta vielä kalliimpaa oli johdon aika, joka kului vain saneeraamiseen. Sekin oli vaikeampaa kuin kukaan olisi uskonut. Alvestan valimo päätettiin lakkauttaa vuonna Ruotsin ammattiyhdistysliike valitti lakkauttamisesta EU:n komissiolle. Komissio puolestaan päätti vuonna 2004, että Karkkilan kaupungin kiinteistöostot olisivat olleet laitonta tukea Componentalle. Componenta valitti päätöksestä EY:n tuomioistuimeen. Prosessi on yhä kesken. Vuonna 1999 Heikki Lehtonen sai yhteydenoton Metso-konsernilta, jolla oli omaa vaihdetuotantoa Jyväskylän Rautpohjassa. Metso halusi ostaa Santasalon vaihdeliiketoiminnan. Metso ei ollut kiinnostunut uudesta Kiinan tehtaasta, mutta sitä kiinnostivat Suomen, Saksan ja Kanadan tehtaat. Yrityskauppa tehtiin marraskuun lopussa Samalla konserni päätti keskittyä valamaan teollisuuden tarvitsemia komponentteja. Yksi kierros oli päättynyt, ja yhtiö olisi jälleen valimoyritys. Vuonna 2001 Kiinan tehtaan toinen omistaja SEW-Eurodrive osti Componentan osuuden tehtaasta. Yhtiö sai omansa pois. Kiinan vaihdetehdas on kasvanut nopeasti, ja nyt se on maailman suurin vaihdetehdas ja Kiinan markkinajohtaja. Strategian valitseminen ei ollut helppoa. Yhtiön johto ja pääomistaja Heikki Lehtonen näki, että valimotuotteissa olisi mahdollisuuksia kasvaa suureksi toimijaksi Euroopassa. Yhtiö oli palannut juurilleen. Ja vuoden 2000 alusta se toimi nimellä Componenta. Nimi oli tullut Ruotsista yrityskaupan mukana. Mitään muuta yrityskaupasta ei jäänyt jäljelle Uudet ilmansuunnat, Hollanti ja Turkki valurautainen komponentti raskaalle ajneuvoteollisuudelle. Maailmantalouden hyytyminen ei jättänyt Componentaakaan rauhaan vuosina Talouteen syntynyt internet-kupla puhkesi vuonna Ja vuonna 2001 syyskuun 11. päivän terrori-isku New Yorkissa jähmetti talouskasvun. Vuonna 2001 Componenta ei päässytkään tulostavoitteisiinsa, ja myös vuosi 2002 näytti tiukalta. Samalla ruotsalaisyrityksen saneeraukset jatkuivat. Yhtiön johdolle ei jäänyt aikaa strategian luontiin tulevaisuutta varten. Strategiatyötä päästiin tekemään vuonna Componenta määritteli strategiansa vuoteen 2006 saakka.»componenta on vuoteen 2006 mennessä kehittynyt yritykseksi, joka on halutuin yhteistyökumppani valukomponentteja ja -ratkaisuja suunniteltaessa ja toteutettaessa», Heikki Lehtonen kertoi toimitusjohtajan katsauksessaan vuoden 2002 vuosikertomuksessa. yhdeksän henkeä ja elämää 15

20 Componenta oli päättänyt lopettaa ruotsalaisen Osbyn konepajan, jonka kannattavuus oli ollut yhden asiakkaan varassa. Kun suurin asiakas, Scania, vaihtoi toiseen alihankkijaan, kannattavuus oli vaihtunut tappioksi. Konepaja suljettiin vuonna Alvestan valimon siirtäminen Karkkilaan vuonna 2004 päätti Ruotsista ostettujen yksiköiden saneerausvaiheen. Maaliskuussa 2005 Componenta osti enemmistön hollantilaisen valimoyrityksen, De Globen osakkeista. Hieman aikaisemmin Componenta oli luopunut lämmitykseen erikoistuneen Thermian vähemmistöosuudesta, millä rahoitettiin Hollannin ostos. Myöhemmin selvisi, että valimo Hollannista oli hyvä hankinta. Componenta käänsi De Globen kannattavaksi. Maksettu hinta ei ollut korkea yhtiön suorituskykyyn verrattuna. Alusta lähtien Componentan ja De Globen myynti ja asiakaskunta täydensivät toisiaan. Componentan strategiaksi alkoi hahmottua kunnianhimoinen tavoite: yhtiö halusi olla valukomponenttien markkinajohtaja Euroopassa vuoteen 2010 mennessä. Tavoite hyväksyttiin Componentan hallituksessa vuonna Uusi, kunnianhimoinen strategia vaati sekä orgaanista kasvua että yritysostoja. Vuonna 2005 Hollannin valimoa oli järjestelty osaksi Componentan organisaatiota ja yrityskulttuuria. Karkkilan valimoa oli uusittu. Ja myös Pietarsaaressa oli rakennettu lisää tuotantokapasiteettia. Henkilökohtaisesti Heikki Lehtonen oli ottamassa tiikerinloikkaa maaliskuussa Hän istui lentokoneessa ja katseli suuren kaupungin valomerta. Meressä oli laivoja ankkuroituna. Tiellä kulki autoja ruuhkaksi saakka, vaikka oli ilta. Moskeijoiden terävät minareetit puhkoivat ilmaa. Lehtonen mietti, mitä hän oli tekemässä tässä kaupungissa, jota hän ei tuntenut. Ja tässä tarkistusmittausta orhangazin uudessa konepa jassa turkissa. orhangazin uusi konepaja otettiin käyttöön syksyllä componenta

21 alumiinis ta valettu komponentti autoteollisuudelle. maassa, jonka kulttuurista ja kielestä hänellä ei ollut aavistustakaan. Pian hän laskeutui Istanbuliin, ja näin alkoi prosessi, joka johti Componentan historian suurimpaan yritysostoon. Componenta oli saanut tiedon, että turkkilainen Koc-ryhmittymä halusi luopua valimoyrityksestään, Döktasista. Kun Lehtonen tapasi yrityksen johdon ja kävi Döktasin valimossa, hän huokasi helpotuksesta. Yritys oli hyvässä kunnossa, johto osasi asiansa ja puhui englantia. Kauppaa hierottiin seuraavat kuukaudet. Ennen elokuuta Componenta ei tiennyt, oliko se loppusuoralla kilpailussa, jossa olivat mukana Componentan lisäksi monet muutkin pelurit. Elokuussa kaupankäynti muuttui vakavaksi. Componentan tuli järjestää rahoitus, mikä ei ollut yksinkertaista. Viime hetkellä ostokseen saatiin pankkien ryhmittymä, joka rahoitti yli 150 miljoonan euron kaupan. Componenta oli tehnyt tiikerinloikan. Se oli ostanut yhtiön, joka tuotti korkealaatuista rautavalua, alumiinivalua ja autojen vanteita. Oston jälkeen Componenta siirtyi johtavien eurooppalaisten yhtiöiden sarjaan: Componenta oli nyt Euroopan toiseksi suurin itsenäinen valukomponenttiyritys. Yhtiön henkilömäärä lähes kaksinkertaistui: Componentassa oli vuoden 2006 lopussa ihmistä. Suomalaisten työntekijöiden osuus oli enää 22 prosenttia. Componentasta oli tullut myös monikulttuurinen yhtiö. Componentan toimitusjohtaja Heikki Lehtonen uskoo, että perheyrityksen geeniperimässä on iskunkestävyyttä. Yhtiö on selvinnyt 90 vuoden aikana sodista, pörssiromahduksista, maailman mullistuksista, omista virheistä ja asiakkaiden ja markkinoiden muuttumisesta. Lehtosen perhe on nähnyt neljän sukupolven aikana monia haasteellisia aikoja. Componenta oli osoittautunut yhtiöksi, jolla oli yhdeksän elämää. Vähintään. yhdeksän henkeä ja elämää 17

22 18 componenta

23 orhangazin valimon keernavar as to. yhdeksän henkeä ja elämää 19

24

25

26

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

Componenta Oyj. Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2010

Componenta Oyj. Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2010 Componenta Oyj Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.21 1 Katsauskausi lyhyesti Liikevaihto nousi 4 % ja oli 91 Me (88 Me). Tuotannon arvo nousi 2 % ja oli 94 Me (7 Me). Liikevoitto oli,3 Me (-6,1 Me). Tulos rahoituserien

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Heikki Lehtonen Toimitusjohtaja 10.2.2014 Componenta Tuloslaskelma Me Q4 2013 Q4 2012 Muutos Q1-Q4 2013 Q1-Q4 2012 Muutos Tilauskanta

Lisätiedot

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Petri Rolig toimitusjohtaja 4.8.2011 4.8.2011 1 Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Suominen on allekirjoittanut sopimuksen Ahlstrom

Lisätiedot

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Vuoden 2014 tilinpäätöstiedote 10.2.2015. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja

Vuoden 2014 tilinpäätöstiedote 10.2.2015. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Vuoden 214 tilinpäätöstiedote 1.2.215 Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Keskeistä neljännellä vuosineljänneksellä Saadut tilaukset alenivat 5 % y-o-y 914 (958) milj.

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5)

Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5) Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.2004-31.3.2004 (3 kk) - Liikevaihto: 38,3 miljoonaa euroa (1-3/2003: 40,2) - Liikevoitto: 1,9 (-0,1) miljoonaa euroa - Saatujen tilausten

Lisätiedot

Componenta Oyj. Tilinpäätös `~ëíáåö=cìíìêé=pçäìíáçåë

Componenta Oyj. Tilinpäätös `~ëíáåö=cìíìêé=pçäìíáçåë Componenta Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12.28 1 Vuosi 28 lyhyesti Liikevaihto oli 681,4 Me (634,7 Me). Liikevaihdon vertailukelpoinen kasvu oli 8,3 %. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 47,9 Me (34,9

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 1 COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tuloslaskelma Me Q1 2014 Q1 2013 Muutos Tilauskanta 91 89 +2 % Liikevaihto 132 128 +3 % Käyttökate, ilman kertaluonteisia eriä

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

40 vuotta kokemusta ja palvelua

40 vuotta kokemusta ja palvelua 40 vuotta kokemusta ja palvelua Tarina alkaa navetasta 1970-luku Oy Telemerkki Ab on perustettu 23.11.1970, Jokelassa, Navettarakennukseen. Toiminta alkoi 2.1.1971 Osakkeenomistajat: Martti Konkari Erkki

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj 2 Kannattava kasvu jatkui tammi-kesäkuussa milj. EUR Q1-/ Q1-/2006 Muutos-% Liikevaihto 438,8 320,9 + 37 Liikevoitto 37,1 14,1

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010 Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4. Atria-konserni Katsaus Milj. Liikevaihto 305,9 310,7 1.316,0 Liikevoitto 1,0-0,4 27,5 Liikevoitto-% 0,3-0,1 2,1 Voitto ennen veroja -1,8-5,5

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 21.7.2010

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 21.7.2010 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 21.7.2010 Q2 osavuosikatsaus tammi kesäkuu 2010 Keskeistä tammi kesäkuun osavuosikatsauksessa Markkinoiden piristyminen jatkui kaikissa segmenteissä Q2:lla saadut tilaukset

Lisätiedot

Transformaatio jatkuu

Transformaatio jatkuu 1 Kemiralla vahva heinä syyskuu Transformaatio jatkuu Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.11.2005 Sisältö Kemiran heinä syyskuu Tammi syyskuu Liiketoiminta-alueet heinä syyskuussa Kemiran osakkeen kehitys Muutoksen

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016

Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016 Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016 Sähköavusteinen polkupyörä Sähköavusteinen polkupyörä on haasteellinen nimi, joka on hidastanut tuotteiden markkinoille leviämistä ja ollut markkinoinnin haasteena.

Lisätiedot

Positiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

Positiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Positiivisella asenteella eteenpäin 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Sisältö Liiketoiminnan kehitys tammi syyskuussa 2012 Uusi globaali hissituoteperhe Globaalit markkinat 2011 ja KONEen

Lisätiedot

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Planning of Optimal Power Systems Englanninkielinen kirja sähköntuotantojärjestelmien suunnittelun oppikirjaksi teknillisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin.

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-9/ / Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-9/ / Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-9/2013 1.11.2013 / Juha Varelius, toimitusjohtaja Veroilmoitus_tehty Tarjouspyyntö_hyväksytty Eläkkeet_maksettu Asiakaspalaute vastaanotettu Työvuoro_vastaanotettu Asiakaspalaute_lähetetty

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25 25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku Liikevaihto n. 6 milj. Henkilökunnan määrä 25 Omistajat: Jukka Itkonen 55%, Reijo Lappalainen 34 %, Hannu Janhunen 7 %, Muu avainhenkilöstö

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2012

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2012 Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2012 Toimitusjohtaja Matti Rihko 14.8.2012 Q2/2012 Raisio paransi liiketulostaan Huhti-kesäkuu 2012 (jatkuvat toiminnot, ilman kertaeriä) Liikevaihto vertailujakson

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Mysteeri avautuu. Jyrki Ali-Yrkkö. Tutkimusjohtaja Etlatieto Oy

Mysteeri avautuu. Jyrki Ali-Yrkkö. Tutkimusjohtaja Etlatieto Oy Mysteeri avautuu Jyrki Ali-Yrkkö Tutkimusjohtaja Etlatieto Oy Kirjan julkistaminen Musiikkitalolla (Helsinki) 14.2.2013 klo 9:00-10:30 Kirja: pub.etla.fi/etla-b257.pdf 70 % maailmankaupasta konsernien

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Kohti toimialan parasta kannattavuutta. Martin Lindqvist, toimitusjohtaja

Kohti toimialan parasta kannattavuutta. Martin Lindqvist, toimitusjohtaja Kohti toimialan parasta kannattavuutta Martin Lindqvist, toimitusjohtaja Turvallisuus etusijalla tavoitteena nolla tapaturmaa SSAB:n tavoitteena on olla yksi maailman turvallisimmista teräsyhtiöistä Joissakin

Lisätiedot

MAA1.1 Koe Jussi Tyni Kastellin lukio Tee pisteytysruudukko! Vastaa yhteensä 6 tehtävään. Muista kirjoittaa selkeät välivaiheet

MAA1.1 Koe Jussi Tyni Kastellin lukio Tee pisteytysruudukko! Vastaa yhteensä 6 tehtävään. Muista kirjoittaa selkeät välivaiheet MAA. Koe Jussi Tyni 0.9.0 Tee pisteytysruudukko! Vastaa yhteensä tehtävään. Muista kirjoittaa selkeät välivaiheet A-OSIO Vastaa tehtävistä A A kahteen ja palauta vastaukset. Tähän osioon on käytettävissä

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008

Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008 Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan.

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Työharjoittelu Edinburghissa

Työharjoittelu Edinburghissa Työharjoittelu Edinburghissa 11.4.2016 6.5.2016 Skotlannin matkani alkoi mukavasti lomaviikolla, koska olin varannut matkaan viisi viikkoa joista työharjoittelu tulisi kestämään neljä viikkoa. Lomaviikon

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

FINNLINES OYJ 26.10.2005

FINNLINES OYJ 26.10.2005 FINNLINES OYJ 26.10.2005 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2005 Olennaiset tapahtumat katsauskaudella :n varsinainen yhtiökokous, joka pidettiin 17. maaliskuuta 2005, vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2004 ja myönsi

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2011 11.8.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto laski 3,1 prosenttia Liikevaihto 65,7 (67,8) miljoonaa euroa Liikevoitto kertaeristä

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy LAITILAN WIRVOITUSJUOMATEHDAS 1995 LAITILAN WIRVOITUSJUOMATEHDAS 2016 1994-1995, Fisutta Oy Yhtiö perustetaan 1994 kalajalosteiden viemiseksi Keski-Eurooppaan. Keväällä

Lisätiedot

Cargotecin yhtiökokous. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. 29. helmikuuta 2008

Cargotecin yhtiökokous. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. 29. helmikuuta 2008 Cargotecin yhtiökokous Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 1 Keskeiset saavutukset Cargotecin kehittämisessä vuonna 2007 2 Huoltoliiketoiminnan kasvu 3 Toiminnan laajentaminen 4 Aasian liikevaihdon kasvu 5

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2013

KONEen tilinpäätös 2013 KONEen käyttäjälähtöistä suunnittelua. KONEen tilinpäätös 2013 Uudella ja intuitiivisella kosketusnäytöllä ohjaat nyt helposti myös hissiä. 28. tammikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q4 2013:

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

2003-05-09 14:00 Pörssitiedote FISKARS KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS, TAMMI - MAALISKUU 2003 (Tietoja ei ole tilintarkastettu)

2003-05-09 14:00 Pörssitiedote FISKARS KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS, TAMMI - MAALISKUU 2003 (Tietoja ei ole tilintarkastettu) 2003-05-09 14:00 Pörssitiedote FISKARS KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS, TAMMI - MAALISKUU 2003 (Tietoja ei ole tilintarkastettu) FISKARSIN LIIKEVAIHTO LASKI JA LIIKEVOITTO PARANI - konsernin liikevaihto 173,6

Lisätiedot

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MATERIAALI TEHOKKUUS TUTKIMUS CASE KIDEX Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MARTELA LYHYESTI Martela Oyj on työympäristöjen ja julkitilojen muutosten toteuttaja. Martelan sisustusratkaisut tukevat asiakkaan

Lisätiedot

Suomen suurin säästöpankki lähellä ja läsnä

Suomen suurin säästöpankki lähellä ja läsnä TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TAKANA TULOKSEKAS VUOSI Suomen suurin säästöpankki lähellä ja läsnä Oma Säästöpankin markkina-asema jatkoi vahvistumistaan viime vuonna. Tahtotilamme jatkon suhteen on selkeä,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen Toimitusjohtajan katsaus Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, 27.3.2006 Toimitusjohtaja Heikki Takanen 2 1 Lähtökohdat vuodelle 2005 Tavoite Toiminnallisen tuloksen parantaminen lupausten

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot