COMPONENTA. Yhtiö jolla on yhdeksän henkeä ja elämää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "COMPONENTA. Yhtiö jolla on yhdeksän henkeä ja elämää"

Transkriptio

1 COMPONENTA Yhtiö jolla on yhdeksän henkeä ja elämää

2 Sisällys 1918 Rauta- ja Metallivalimo Suomi perustetaan 1920-luku Pörssit romahtavat, valimo menestyy Valimon tuotteita tarvitaan sodassa ja rauhassa Omia tuotteita kehitetään luku Uusi johto ja suuria päätöksiä 1980-luvun loppu Santasalo pörssiin ja yhtiö jakautuu kahteen Lama Suomessa, pyörremyrsky yhtiössä Vuosituhat vaihtuu ja nykyinen Componenta syntyy Uudet ilmansuunnat, Hollanti ja Turkki

3 Teksti Selim Saukkomaa ja Harri Saukkomaa Lähteet Jukka Kortelainen: Suomivalimo Oy (1983) Juhani Aromäki: Juuri oikeaan aikaan Pienestä perhevalimosta Santasalo -JOT-konserniksi (1998) Componentan vuosikertomukset Heikki Lehtosen haastattelu

4 valurautainen komponentti raskaalle ajoneuvoteollisuudelle.

5 Johdanto Marraskuussa 2008 on kulunut 90 vuotta siitä, kun työnjohtaja Matti Lehtonen aloitti valimoliiketoiminnan Helsingissä. Vuosien mittaan yritys on orgaanisen kasvun ja yritysostojen kautta kasvanut pienestä suomalaisesta valimosta monikansalliseksi konserniksi. Tänä päivänä Componenta on Euroopan toiseksi suurin itsenäinen valukomponenttien toimittaja. Yrityksellä on tuotantolaitoksia Suomen lisäksi Turkissa, Hollannissa ja Ruotsissa, ja henkilöstön määrä on noin Rauta- ja Metallivalimo Suomen omistaja nimesi jo alkuvaiheessa yrityksensä tärkeimmiksi menestystekijöiksi tuotteiden korkean laadun, kilpailukykyiset hinnat ja nopeat toimitukset. Niiden lisäksi keskeistä oli hyvä asiakaspalvelu, joka perustui asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja niiden täyttämiseen. Mainitut tekijät muodostavat myös nykyisen Componentan kilpailukyvyn perustan. Componentan historiassa on tapahtunut paljon. Vuosikymmenien aikana perheyritys on läpikäynyt nousun ja laskun vuosia, sota-ajat ja lamavuodet, joilla kaikilla on ollut oma vaikutuksensa yrityksen toimintaan. Joustavuutta, nopeaa päätöksentekoa ja sopeutumista uusiin tilanteisiin on tarvittu moneen otteeseen alati muuttuvassa ympäristössä. Tämä Harri ja Selim Saukkomaan kirjoittama Componentan tarina alkaa vuodesta 1918 ja päättyy syksyyn Tarinan kuvituksena on käytetty kuvia yrityksen toiminnasta ja tuotteista.

6 2 componenta lokomolle valettu kg painava tiilikoneen alusta.

7 1918 Rauta- ja Metallivalimo Suomi perustetaan valurautainen komponentti raskaalle ajoneuvoteollisuudelle. yrityksen perustaja matti lehtonen, Ennen paneutumista siihen, mitä tapahtui Arthur Söderholmin lakiasiaintoimistossa marraskuun 4. päivänä vuonna 1918, on hyvä katsoa yhdeksän vuoden päähän menneisyyteen, vuoteen Matti Lehtonen, tuleva Rauta- ja Metallivalimo Suomen toinen perustaja, oli perustanut ensimmäisen yrityksensä. Yritys ei kuitenkaan kestänyt kuin kolme vuotta 1900-luvun alun hurjassa rautateollisuuden kilpailussa. Se ei kuitenkaan lannistanut Tammelasta kotoisin olevaa, yritteliästä nuorukaista. Perustaessaan Rauta- ja Metallivalimo Suomen Matti Lehtonen oli jo 50-vuotias. Toinen perustajista, liikemies Viktor Tolska, oli ostanut aikaisemmin vuonna 1918 Santasaaren Tehtaat -nimiseltä yhtiöltä rauta- ja metallivalimon markalla. Myöhemmin Lehtonen maksoi Tolskalle omana osuutenaan markkaa. Venäjän luhistumisen takia kauppa oli epävarmaa. Ennen vuotta 1917 suomalaiset valimot pystyivät tekemään huikeita määriä tuottoa venäläisten ammus-, laivanrakennus- ja korjaustilausten kautta, mutta nämä ajat olivat jo ohi. Ensimmäisen vuoden alkupuolella uusi yhtiö sai enimmäkseen tilauksina laivojen pienehköjä osia. Nämä ostot olivat 40 prosenttia koko vuoden 1918 laskutuksesta. Yhteensä valurautakappaleita tuotettiin Rauta- ja Metallivalimo Suomessa 40 tonnia vuonna Seuraavana vuonna luku oli jo 96 tonnia. Tärkeimpiä asiakkaita näinä vuosina olivat Helsingin kaupungin rakennuskonttori, Verkkosaaren saha, Konetehdas Ahjo sekä Hankkija ja Elanto. Hakaniemen konepaja ja Arabian porsliinitehdas tulivat asiakkaiksi seuraavana vuonna. Useimpien näiden yhtiöiden hankinnoista vastasivat juurikin ne samat miehet, joita Matti Lehtonen oli kouluttanut tai joiden kanssa hän oli tehnyt töitä Hietalahden telakalla. yhdeksän henkeä ja elämää 3

8 1920-luku Pörssit romahtavat, valimo menestyy Vuonna 1921 valimo muutti Fleminginkatu 34:stä Kristiinankatu (nyk. Kirstinkatu) 8:aan, ja Matti Lehtonen teki talossa suuren remontin. Lopulta 29. maaliskuuta 1922 koko valimo siirtyi Matti Lehtosen nimiin. Kauppahinta oli markkaa. Kaupassa oli tiettyjä ehtoja, mutta Lehtonen oli tyytyväinen. Hänellä oli vihdoin oma valimo. Samalla hän otti töihin poikansa, B. M. Lehtosen, valimoon prokuristiksi ja hoitamaan erilaisia konttoriasioita. Ensi töikseen B. M. Lehtonen kirjoitti selkeät työntekijäohjeistukset. Työajat ja muut säännökset olivat selkeitä. Työpäivä alkoi kello seitsemän aamulla ja loppui kello neljä iltapäivällä. Lounastunti oli Työntekijän tuli valurautainen komponentti koneenrakennusteollisuudelle. olla työajan alussa kellon lyömällä työpaikallaan, valmiiksi puettuna. Työpisteeltä ei saanut lähteä ennen työpäivän loppumista tai tauon alkamista luvun alussa teollisuus oli alkanut ottaa tuulta siipiensä alle ja koko alan noususuhdanne oli käynnistymässä, tähän pääsi mukaan myös Matti Lehtosen yritys. Myös maatalouden tuotto Suomessa kasvoi vakaasti. Vuoteen 1924 tullessa valimo oli päässyt hyvään tahtiin ja saanut selvästi jalansijaa suomalaisilla markkinoilla. Tuona vuonna Kristiinankatu 8:ssa syttyi kuitenkin tulipalo. Koko valimon toiminta keskeytyi viikon ajaksi luku oli ollut kokonaisuutena suotuisa, koska maatalous koneistui voimakkaasti luvun lopussa kuitenkin talous rupesi takkuilemaan maailmanlaajuisesti. Ensin vuonna 1928 tuli kotimaassa maatalouden kannalta takaisku huonon sadon muodossa, ja lokakuussa 1929 koettiin New Yorkin pörssissä musta torstai ja pörssiromahdus, joka johti talouslamaan. Koska 1920-luku oli pääsääntöisesti ollut voitokas valimolle, Matti Lehtonen päätti vuokrata kaupungilta uuden tontin uutta rakennusta varten, Elimäenkadulta Vallilasta. Uuden rakennuksen tilavuus oli kuutiometriä. Lama tuntui tilauskirjoissa, mutta lainan ja 1920-luvun voimavarojen turvin Rautaja Metallivalimo Suomi selvisi siitä paremmin kuin useimmat suomalaiset yritykset. Syksyllä 1931 vaikutti siltä, että pahimmat turbulenssit olivat ohi, ja talous alkaisi kohentua. Suomen markkakin irrotettiin kultakannasta, kuten oli tehty jo aiemmin Englannissa punnan kanssa. Kotimarkkinat olivat elpymään päin. Vuosina työssäkäyvien määrä kasvoi 80 prosenttia. Lopulta tämän lamaa seuranneen noususuhdanteen ansiosta Matti Lehtonen sai ostettua valimon vuokratontin ja myös 4 componenta

9 viereisen tontin itselleen. Valimorakennusta laajennettiinkin sille heti samana vuonna. Matti Lehtonen ehti jo kerran 1930-luvun alkupuolella vetäytyä eläkkeelle, mutta hän koki sen niin tylsäksi, että pyysi pojaltaan pestiä valimon työnjohtajana. Ja näin tapahtuikin luvun loppupuolella valimo oli täydessä iskussa. Puimakoneiden ja kumitehtaan koneiden osat myivät uskomatonta vauhtia, työntekijämäärä alkoi lähennellä sataa ja naistyöntekijöitäkin oli kymmenkunta. Vuoden 1938 liikevaihto valimossa oli lähes seitsemän miljoonaa markkaa. Vuodesta 1919 oli 100 tonnin tuotanto kasvanut jo yli tonniin. Tehtailija Matti Lehtonen kuoli 70-vuotiaana 28. tammikuuta vuonna Perinnönjaossa itse valimo varoineen ja velkoineen siirtyi hänen ainoalle pojalleen, B. M. Lehtoselle. Kaikki muu omaisuus meni leskirouva Amanda Lehtoselle Valimon tuotteita tarvitaan sodassa ja rauhassa 30. marraskuuta vuonna 1939 syttyi sota Neuvostoliiton kanssa. Toinen maailmansota oli riehunut maailmalla jo syyskuusta asti. Vuosi 1939 oli vielä ennätyksellisen hyvä. Tuotantoa oli tonnia ja ulkomaista rautaa tuotiin enemmän kuin koskaan, 750 tonnia. Kun talvisota puhkesi, niin valimo rupesi valmistamaan valurautakamiinoita ja alumiinisia hevosten länkiä. Kamiinoiden raaka-aineet saatiin rautaromusta, jota varten järjestettiin yleisiä keräpyör än k aavaus. raudasta valettu koneenr akennuksen komponentti. yhdeksän henkeä ja elämää 5

10 yksiä, ja länkiä valmistettiin alasammuttujen lentokoneiden alumiinirungoista. Valimon silloinen johtaja, B. M. Lehtonen oli isänmaallinen mies. Sotatarviketuotanto laitettiinkin valimossa johtajan tahdosta siviilituotannon ohi tärkeysjärjestyksessä. Suomivalimo valmisti päätuotteinaan käsikranaatteja ja putki- ja polkumiinoja. B. M. Lehtonen osallistui henkilökohtaisesti myös legendaarisen Suomi-munakäsikranaatin kehitystyöhön. B. M. Lehtonen oli ylpeä voidessaan tällä tavalla osallistua taisteluun isänmaan puolesta. Hän laskuttikin käytännössä pienimmän mahdollisen hinnan kaikista armeijalle menevistä tarvikkeista. B. M. Lehtonen ehti jopa perustaa valimoon oman suojeluskunnan, joka marssi yläkerrassa niin, että alakertaan kuului päivittäin saappaiden kopina. Sodan loppuvaiheilla valimolle tuli eteen uusi haaste. Armeija tarvitsi autoihinsa Fordin V8-moottorin sylintereitä. Varaosia ei enää saapunut Yhdysvalloista, ja armeijan autot uhkasivat pysähtyä keskellä sotaa. Suomessa ei kuitenkaan ollut malleja, joista Fordin sylintereitä olisi voitu valaa. B. M. Lehtonen ja tehtaan silloinen ylityönjohtaja Kalle Kuulas lähtivät siis vaikeissa oloissa Ruotsin kautta Saksaan etsimään valumalleja Fordin tehtailta. Uusimmat mallit jäivät saamatta, mutta Fordin tehtaan tekninen johtaja muisti nähneensä vanhat mallit pölyttymässä jossain varastossa. Ne löytyivät, ja ne toimitettiin Suomeen. Sylintereitä ehti valmistua muutama sata kappaletta ennen sodan loppumista. Suomi ja Neuvostoliitto allekirjoittivat välirauhansopimuksen 19. syyskuuta Suomen silloinen pääministeri J. K. Paasikivi kirjoitti päiväkirjaansa:»hirmuinen sopimus.» Yli kolme vuotta kestänyt jatkosota päättyi lopulta. Suomi oli saavuttanut torjuntavoiton, joka takasi maan itsenäisyyden. Neuvostoliitto taivutteli Yhdysvallat ja Iso-Britannian hyväksymään Teheranin konferenssissa vuonna 1943 tahtonsa vaatia Suomelta sotakorvauksia. Kaikkien inhimillisten kärsimyksien jälkeen siis Neuvostoliitto lähetti Suomelle valtavan laskun. Laskettiin, että maksuksi tarvittiin ainakin junanvaunullista tavaraa. Ehtojen mukaan sotakorvauksien määräaika oli vuoden 1950 loppuun mennessä, joskin sitä lopulta pidennettiin kahdella vuodella vuoteen Sotakorvauksien arvoksi arvioitiin 300 miljoonaa dollaria. Yllättävää listassa oli se, että korvaustavarasta olikin selvästi enemmän metallinjalostustuotteita kuin puunjalostustuotteita, joita Suomi olisi periaatteessa ollut valmiimpi tuottamaan isoja määriä. Rauta- ja Metallivalimo Suomi oli yksi konepajateollisuuden suurimmista tavarantoimittajista sotakorvauksissa. Valimon urakkalistaan oli merkitty»n pintakarkaistua valurautapyörää, eli ns. Griffin-pyörää». Aikataulut olivat kireät ja paine kasvoi sietämättömäksi. Pyörien valmistus takkuili, sillä valimolla ei ollut aikaisempaa kokemusta Griffin-pyörien valmistuksesta ja melkein kaikki pyörät hajosivat käsiin. Valimossa oli totuttu valmistamaan perinteisiä siltanosturipyöriä, jotka olivat paljon yksinkertaisempia valmistaa kuin Griffin-pyörät. B. M. Lehtonen yrittikin kuvailla vaikeuksia pyörien valmistamisessa Sotevan johdolle, joka vetosi puolittain painostaen Lehtosen»isänmaanrakkauteen» työn jatkamiseksi. Kaiken lisäksi Soteva ei halunnut enää kaiken vaivan jälkeen siirtää työtä muualle, vaikka Rosenlewin konepaja Porissa oli valmiina yrittämään seuraavaksi. Lopulta ongelma Griffin-pyörien kanssa ratkaistiin opintomatkalla Amerikkaan ja lainalla Suomen Pankista. Tuotanto lähti kiihtymään ja vuoden 1948 tuotanto olikin pitkään 1980-luvulle Suomivalimon ennätys. Valmista valua tehtiin tonnia. 6 componenta

11 pyörien tarkistusta. k alle järvinen ja valde forsblom»pumppaavat» isoa valua. yhdeksän henkeä ja elämää 7

12 seitsemän tonnin painoisia jylhä disc -runkoja valettiin pal jon helsingissä ja myöhemmin iisalmen valimossa. puhdis tamo 1940-luvulla. 8 componenta

13 Omia tuotteita kehitetään Griffin-pyörien avaamat rahahanat menivät kiinni kuitenkin kesäkuussa 1948, kun sotakorvaustoimitusten arvoa alennettiin 50 prosenttia ja jotkin toimitettavat tavarat pudotettiin listalta kokonaan, Griffin-pyörät näiden joukossa. Tämä»suuri anteeksianto» oli hyvä asia Suomelle, mutta valimolle se oli katastrofi. Sotakorvausten toimitusten varaan oli laskettu paljon, ja esimerkiksi uutta, Teollisuuskadulle valmistuvaa valimorakennusta jouduttiin lykkäämään. Valimossa huomattiin, että pelkästään tilaustöiden varassa oleminen oli epävarmaa. Valimon piti saada valikoimaansa omia tuottei- valurautaisia komponentteja koneenrakennusteollisuudelle. taan kompensoimaan aikoja, jolloin tilaustöitä oli vähän. Ensimmäisiä omia tuotteita olivat paineputkien muotokappaleet, joita valimo oli valmistanut alihankintapohjalla jo 1920-luvulta alkaen Helsingin kaupungin vesilaitokselle. Kun Yrjö M. Lehtonen 1960-luvulla nimitettiin yhtiön teknilliseksi ja kaupalliseksi johtajaksi, hän alkoi uudistaa valimoa nopeasti. Rauta- ja Metallivalimo Suomi tuotti nyt kaksi kolmasosaa liikevaihdostaan omien tuotteidensa kautta. Tilausvaluja tehtiin edelleen vaativille asiakkaille. Nämä työt pitivät valimon teknisen osaamisen huipputasolla. Näitä asiakkaita olivat mm. Suomen Autoteollisuus Oy, Kone ja Silta Oy, Wärtsilä ja Fiskars. Yrjö M. Lehtonen oli myös hyvä solmimaan uusia asiakassuhteita, sillä hän usein lähestyi suoraan yhtiöiden keskijohtoa ja asiantuntevia päätöksentekijöitä. Vuoden 1963 alussa valimotoiminta siirtyi uusiin tiloihin Teollisuuskadulle. Tämän valimon runko oli ehditty valaa jo vuonna Sotakorvaustoimitusten loppuminen siirsi kuitenkin muutosta luvulla yhtiössä elettiin muutosten ja modernisoimisen aikaa. Markan devalvaation myötä myös vientimarkkinat aukesivat. Valimo aloittikin voimakkaan vientimyynnin Ruotsiin ja Norjaan. yhdeksän henkeä ja elämää 9

14 luku Uusi johto ja suuria päätöksiä 13. helmikuuta vuonna 1973 valta vaihtui Rauta- ja Metallivalimo Suomessa. Isän ja pojan kahdenkeskeisessä kokouksessa päätettiin, että jo 72-vuotias B. M. Lehtonen väistyy toimitusjohtajan asemasta ja tilalle tulisi 42-vuotias Yrjö M. Lehtonen. Hänen mielensä kuhisi uusia ideoita ja toimintatapoja. Hän päätti myös samalla, että omien poikiensa kanssa hän pyrkii järjestämään sukupolvenvaihdoksen ajoissa. Se olisi sekä isän että yrityksen etu. Uudet työolosuhdemääräykset ja niiden kohtuuttomat kustannukset Helsingin valimossa oli yksi syy siihen, että Yrjö M. Lehtonen päätti lopettaa valimon Helsingissä ja perustaa vuonna 1975 uuden valimon Iisalmeen. Myös Helsingin ylipormestari painosti raskasta teollisuutta poistumaan pääkaupungista. Iisalmesta ostettiinkin valimoa varten 7,5 hehtaarin tontti. Koko investointi tulisi maksamaan noin r audas ta vale ttu koneenrakennuskomponentti. kymmenen miljoonaa markkaa, lähestulkoon vuosittaisen liikevaihdon verran. Iisalmen valimon käynnistyessä työntekijöitä oli 46. Helsinkiläiset eivät kuitenkaan halunneet siirtyä Iisalmeen. Iäkkäimmät jäivät mieluummin eläkkeelle ja nuoremmat siirtyivät yhtiön toisille osastoille tai toisiin valimoihin kokonaan luvun puoliväli oli muutenkin ongelmallinen. Laskusuhdanne osui pahasti myös Rauta- ja Metallivalimo Suomeen. Suuret tilausasiakkaat kuten Wärtsilä ja Lokomo supistivat voimakkaasti tilauksiaan. Vuoden 1976 pelastivat jotenkuten norjalaisen Esco Armaturfabrikin merkittävät tilaukset. Silti liikevaihto pieneni prosentin verran edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 1974 yhtiön nimi muutettiin Suomivalimo Oy:ksi. Lopulta vuoden 1977 lopussa yhtiön johtokunta päätti lakkauttaa Helsingin valimon kokonaan. Alun perin oli ajateltu, että Helsingin valimo jatkaisi 1980-luvun vaihteeseen saakka, ainakin. Pöytäkirjaan päätöksestä jäi vain niukka merkintä, mutta Yrjö M. Lehtoselle se oli yksi hänen uransa vaikeimpia ratkaisuja. Kävi kuitenkin lopulta ilmi, että ratkaisu oli täysin oikea. Valimon olinpaikkana Iisalmi toimi mainiosti luvun alussa vuosikatsauksen luvut näyttivät jälleen synkeiltä. Vuorineuvos Olavi Jaakkola, joka oli aloittanut vuonna 1979 Suomivalimon hallituksessa ja Olli Arppe kuuntelivat vakavina Yrjö M. Lehtosen raporttia. Kauppa ei oikeastaan käynyt ja liikevaihto oli jäänyt edellisen vuoden tasolle, 32 miljoonaan markkaan. Lama oli syvenemässä jälleen, sen arveltiin jatkuvan koko vuoden Pientä lohtua toi kuitenkin 2,5 miljoonan markan kauppa Neuvostoliittoon. Yrjö M. Lehtosen mukaan kaupalla turvattiin yhtiön työllisyys ja tavoitteisiin pääsy sille vuodelle. Silti yhtiön tulokset vuosina olivat tappiollisia. Jotain uutta oli pakko keksiä. 10 componenta

15 valur autainen vaihdelaatikon tukivarsi raskaalle ajoneuvoteollisuudelle. b.m. lehtonen ja yrjö m. lehtonen sopivat vallanvaihdosta vuonna Yhtiön johdon avuksi tuli yritystalouden kouluttaja ja konsultti Mika Kamensky. Hän uskoi, että strategisen johtamisen aika koittaa vielä Suomessakin, ja halusi Suomivalimon olevan ensimmäisiä suomalaisia yrityksiä, jossa sitä kokeiltaisiin. Lopulta hänet kutsuttiin Suomivalimon ja myöhemmin sekä JOT-Yhtiöiden että Santasalo-Vaihteiden hallituksien jäseneksi. Kamenskyn analyysien jäljiltä kävi ilmi, että ainoa järkevä selviytymisstrategia yritykselle juuri nyt olisi kasvattaa yritysostojen kautta niin markkinaosuutta kuin liiketoimintapohjaakin. Vaikka ajat olivat vaikeat, niin raha ei ollut sinänsä ongelma. Yrjö M. Lehtosella oli hyvät suhteet Suomen Yhdyspankkiin. Ensimmäinen yrityskauppa vuonna 1984 oli Iisalmen konepaja, josta Partek halusi päästä eroon. Seuraavaksi samana vuonna ostettiin pumppujen maahantuoja ja valmistaja Tekno- Montan kolmella miljoonalla markalla, jonka arvokas tontti Herttoniemessä myytiin pian pois seitsemällä miljoonalla markalla, mikä taas riitti omarahoitusosuudeksi Niemisen Valimon ostoon saman vuoden joulukuussa. Vuoden 1985 tammikuussa ostettiin Satakunnan Valu, melko halvalla sekin. Saman vuoden syyskuussa ostettiin perinteikäs Högforsin Valimo. Tätä seurasi vielä muutamia muita yrityskauppoja, joilla kasvatettiin konsernin kokoa. Yksi tärkeimmistä oli Santasalo-Vaihteiden osto vuonna 1986, mikä avasi täysin uusia markkinoita ja aloja Suomivalimolle. yhdeksän henkeä ja elämää 11

16 1980-luvun loppu Santasalo pörssiin ja yhtiö jakautuu kahteen Santasalo-Vaihteet aloitti kaupan jälkeen itsenäisenä osakeyhtiönä. Se vietiin myös pörssiin vuonna Maailman osakemarkkinat olivat romahtaneet täsmälleen vuosi ennen osakeantia, mutta vuonna 1988 markkinat olivat suotuisat. Santasalon osakkeet merkittiin muutamassa tunnissa. Lehtosen suvulle osakkeista jäi 77 prosenttia, mutta ensimmäistä kertaa Lehtosen suvun perheyhtiö oli vienyt yhtiön pörssiin. Vuonna 1990 Lehtosen perhe joutui ratkaisemaan myös sukupolvenvaihdoksen. Yrjö M. Lehtosen ratkaisu toteutettiin lokakuussa Ratkaisun seurauksena Santasalo-Vaihteet siirtyi Heikki Lehtosen omistukseen. Samalla JOT-Yhtiöt Oy:n omistajiksi tulivat Ari, Antti, Anna-Maria ja Yrjö M. Lehtonen, joka kuitenkin piti äänivallan omassa hallussaan. JOT-Yhtiöiden toimitusjohtajaksi nimitettiin Antti Lehtonen. Heikki Lehtonen johtaisi tästä eteenpäin omaa yhtiötään, Santasalo- Vaihteita. valurautainen s taattorin runko koneenrakennusteollisuudelle. heikki lehtonen aloitti santasalovaihteiden toimitusjohta jana vuonna componenta

17 Lama Suomessa, pyörremyrsky yhtiössä JOT-Yhtiöiden valimoryhmän johtaja Yrjö Julin tiesi jo kesällä 1991, ettei kaikki ole ihan niinkuin pitäisi. Syksyllä se oli jo varmaa. Suomea odottaisi seuraavina vuosina ennenkokematon massatyöttömyys ja yhä vain syvenevä lama. Suomi ajelehti finanssimarkkinoilla lähellä konkurssia ja Kansainvälisen valuuttarahaston haltuunottoa.»vahvan markan politiikka» oli ollut keskuspankin ja poliitikkojen virallinen oppi. Sen varassa suomalaiset yritykset olivat rahoittaneet toimintaansa valuuttalainoilla, jotka näyttivät edullisilta, mutta ne sisälsivät pommin. Konsernin toimitusjohtaja Antti Lehtonen tuskaili»pahinta ei ole laman syvyys, vaan sen ennakoitu pituus.» Rahoitusmarkkinat olivat jo 1980-luvun lopulla alkaneet riistäytyä käsistä ja viimeinen naula arkkuun oli se, kun markka päästettiin kellumaan vuonna Optimistisempien arvioiden mukaan talous alkaisi elpyä jo vuoden kuluttua, syksyllä Pessimistit valurautainen poikittaistuki raskaalle ajoneuvoteollisuudelle. arvioivat, että realistisia elpymisen merkkejä voitaisiin nähdä 1990-luvun loppupuolella. Jälkeenpäin kävi ilmi, että toukokuu 1993 oli oikeastaan laman käännekohta. Antti Lehtonen kuitenkin vakuutti JOT- Yhtiöiden tiedotuslehdessä, että konserni jatkaisi taistelua»luonnonvoimia» vastaan. Laskutus kärsi laman aikana jopa 20 prosenttia. Urhoollinen taistelu vaati kuitenkin uhrinsa. JOT-Yhtiöiden valuuttalainoja ei ollut riittävästi suojattu, joten kurssitappiot kaatuivat yhtiön niskaan. JOT-Yhtiöt oli velkaantunut 1980-luvulla, jolloin se teki monia yrityskauppoja. Nyt näiden kauppojen vaatimien lainojen lyhennykset osuivat keskelle pahinta lamaa, ja vielä kallistuneella valuutalla. Vaikka yhtiö oli kohdannut monia vaikeita aikoja 75 vuoden aikana, 1990-luvun alun lamassa oli jo kysymys perheyhtiön elämästä ja kuolemasta. Ratkaisu oli se, että Heikki Lehtosen omistama ja johtama Santasalo-Vaihteet osti 24 prosenttia JOT-Yhtiöt Oy:n osakkeista vuodenvaihteessa Näin Ari ja Antti Lehtonen saivat rahaa, jonka he sijoittivat jälleen yhtöön. Yhtiö sai vaarallisen verenvuodon tyrehtymään hetkeksi. Tilanne ei ollut kuitenkaan ratkennut lopullisesti. Rahahanat olivat menneet kiinni monilta yrityksiltä vuonna JOT-Yhtiöiden tulevaisuus vaati lisää ratkaisuja. Heikki Lehtonen joutui keväällä 1993 päättämään, miten perheyhtiö pelastetaan. Ainoa ratkaisu oli se, että Santasalo-Vaihteet Oy osti kaikki JOT-Yhtiöt Oy:n osakkeet. Samalla Heikki Lehtonen joutui ottamaan elämänsä suurimman riskin. Hänestä tuli myös perheyhtiön pääomistaja ja johtaja. Näillä ratkaisuilla luotiin myös perusta nykyiselle Componentalle. Uusi nimi hankittiin vasta paljon myöhemmin Ruotsista. yhdeksän henkeä ja elämää 13

18 santasalon kiinan-tehtaan avajaisia vie tettiin vuonna Vuosituhat vaihtuu ja nykyinen Componenta syntyy valurautainen planeetankantaja tuulivoimateollisuudelle luvulla Santasalo-JOT-konserni kasvoi kansainvälisesti. Kasvu vaati paljon pääomia, jotka olivat sekä rahaa että henkisiä sijoituksia. Yhtiön kapeat johtamisresurssit olivat tiukoilla, kun ostettuja yhtiöitä piti ottaa haltuun ja yhdistää konsernin aikaisempiin toimintatapoihin. Kaikki ostokset eivät olleet onnistuneita. Vuonna 1997 konserni osti kaksi yritystä: Asko Components -yhtiön ja ruotsalaisen Componenta Industrin liiketoiminnan. Yritysostojen jälkeen JOT Components -konserni kasvoi Pohjoismaiden suurimmaksi valukomponenttien ja taottujen komponenttien tuottajaksi. Konsernin liikevaihto kasvoi samalla ensimmäistä kertaa yli miljardin markan. Yritysostos Ruotsissa johti siihen, että JOT Componentsin tuotannosta yli puolet oli Ruotsissa. Myös työntekijöistä puolet oli Ruotsissa ja puolet Suomessa. Ruotsista ostetut valimoyritykset osoittautuivat liian kalliiksi yritysten kuntoon verrattuna. Yrityskauppa osoittautui jälkeenpäin katsottuna virheeksi. Ostajat eivät päässeet tutkimaan yritystä riittävästi, koska ostokohde oli listautumassa pörssiin. Ruotsalaisyrityksellä oli seitsemän yksikköä, joista vain kaksi oli samassa liiketoiminnassa kuin JOT Components. Viidestä yksiköstä ostajien piti päästä eroon. Lopulta myös nämä kaksi yksikköä sulautuivat ostajan liiketoimintaan. Vuonna 1997 tehtyä yritysostoa seuraavat 14 componenta

19 vuodet olivat vaativaa aikaa. Yrityksiä lopetettiin, yrityksiä saneerattiin. Konsernin johto joutui käyttämään kaiken ajan saneeraamiseen. Jälkeenpäin JOT Components arvioi, että ruotsalaisyrityksestä jouduttiin maksamaan liikaa, mutta vielä kalliimpaa oli johdon aika, joka kului vain saneeraamiseen. Sekin oli vaikeampaa kuin kukaan olisi uskonut. Alvestan valimo päätettiin lakkauttaa vuonna Ruotsin ammattiyhdistysliike valitti lakkauttamisesta EU:n komissiolle. Komissio puolestaan päätti vuonna 2004, että Karkkilan kaupungin kiinteistöostot olisivat olleet laitonta tukea Componentalle. Componenta valitti päätöksestä EY:n tuomioistuimeen. Prosessi on yhä kesken. Vuonna 1999 Heikki Lehtonen sai yhteydenoton Metso-konsernilta, jolla oli omaa vaihdetuotantoa Jyväskylän Rautpohjassa. Metso halusi ostaa Santasalon vaihdeliiketoiminnan. Metso ei ollut kiinnostunut uudesta Kiinan tehtaasta, mutta sitä kiinnostivat Suomen, Saksan ja Kanadan tehtaat. Yrityskauppa tehtiin marraskuun lopussa Samalla konserni päätti keskittyä valamaan teollisuuden tarvitsemia komponentteja. Yksi kierros oli päättynyt, ja yhtiö olisi jälleen valimoyritys. Vuonna 2001 Kiinan tehtaan toinen omistaja SEW-Eurodrive osti Componentan osuuden tehtaasta. Yhtiö sai omansa pois. Kiinan vaihdetehdas on kasvanut nopeasti, ja nyt se on maailman suurin vaihdetehdas ja Kiinan markkinajohtaja. Strategian valitseminen ei ollut helppoa. Yhtiön johto ja pääomistaja Heikki Lehtonen näki, että valimotuotteissa olisi mahdollisuuksia kasvaa suureksi toimijaksi Euroopassa. Yhtiö oli palannut juurilleen. Ja vuoden 2000 alusta se toimi nimellä Componenta. Nimi oli tullut Ruotsista yrityskaupan mukana. Mitään muuta yrityskaupasta ei jäänyt jäljelle Uudet ilmansuunnat, Hollanti ja Turkki valurautainen komponentti raskaalle ajneuvoteollisuudelle. Maailmantalouden hyytyminen ei jättänyt Componentaakaan rauhaan vuosina Talouteen syntynyt internet-kupla puhkesi vuonna Ja vuonna 2001 syyskuun 11. päivän terrori-isku New Yorkissa jähmetti talouskasvun. Vuonna 2001 Componenta ei päässytkään tulostavoitteisiinsa, ja myös vuosi 2002 näytti tiukalta. Samalla ruotsalaisyrityksen saneeraukset jatkuivat. Yhtiön johdolle ei jäänyt aikaa strategian luontiin tulevaisuutta varten. Strategiatyötä päästiin tekemään vuonna Componenta määritteli strategiansa vuoteen 2006 saakka.»componenta on vuoteen 2006 mennessä kehittynyt yritykseksi, joka on halutuin yhteistyökumppani valukomponentteja ja -ratkaisuja suunniteltaessa ja toteutettaessa», Heikki Lehtonen kertoi toimitusjohtajan katsauksessaan vuoden 2002 vuosikertomuksessa. yhdeksän henkeä ja elämää 15

20 Componenta oli päättänyt lopettaa ruotsalaisen Osbyn konepajan, jonka kannattavuus oli ollut yhden asiakkaan varassa. Kun suurin asiakas, Scania, vaihtoi toiseen alihankkijaan, kannattavuus oli vaihtunut tappioksi. Konepaja suljettiin vuonna Alvestan valimon siirtäminen Karkkilaan vuonna 2004 päätti Ruotsista ostettujen yksiköiden saneerausvaiheen. Maaliskuussa 2005 Componenta osti enemmistön hollantilaisen valimoyrityksen, De Globen osakkeista. Hieman aikaisemmin Componenta oli luopunut lämmitykseen erikoistuneen Thermian vähemmistöosuudesta, millä rahoitettiin Hollannin ostos. Myöhemmin selvisi, että valimo Hollannista oli hyvä hankinta. Componenta käänsi De Globen kannattavaksi. Maksettu hinta ei ollut korkea yhtiön suorituskykyyn verrattuna. Alusta lähtien Componentan ja De Globen myynti ja asiakaskunta täydensivät toisiaan. Componentan strategiaksi alkoi hahmottua kunnianhimoinen tavoite: yhtiö halusi olla valukomponenttien markkinajohtaja Euroopassa vuoteen 2010 mennessä. Tavoite hyväksyttiin Componentan hallituksessa vuonna Uusi, kunnianhimoinen strategia vaati sekä orgaanista kasvua että yritysostoja. Vuonna 2005 Hollannin valimoa oli järjestelty osaksi Componentan organisaatiota ja yrityskulttuuria. Karkkilan valimoa oli uusittu. Ja myös Pietarsaaressa oli rakennettu lisää tuotantokapasiteettia. Henkilökohtaisesti Heikki Lehtonen oli ottamassa tiikerinloikkaa maaliskuussa Hän istui lentokoneessa ja katseli suuren kaupungin valomerta. Meressä oli laivoja ankkuroituna. Tiellä kulki autoja ruuhkaksi saakka, vaikka oli ilta. Moskeijoiden terävät minareetit puhkoivat ilmaa. Lehtonen mietti, mitä hän oli tekemässä tässä kaupungissa, jota hän ei tuntenut. Ja tässä tarkistusmittausta orhangazin uudessa konepa jassa turkissa. orhangazin uusi konepaja otettiin käyttöön syksyllä componenta

21 alumiinis ta valettu komponentti autoteollisuudelle. maassa, jonka kulttuurista ja kielestä hänellä ei ollut aavistustakaan. Pian hän laskeutui Istanbuliin, ja näin alkoi prosessi, joka johti Componentan historian suurimpaan yritysostoon. Componenta oli saanut tiedon, että turkkilainen Koc-ryhmittymä halusi luopua valimoyrityksestään, Döktasista. Kun Lehtonen tapasi yrityksen johdon ja kävi Döktasin valimossa, hän huokasi helpotuksesta. Yritys oli hyvässä kunnossa, johto osasi asiansa ja puhui englantia. Kauppaa hierottiin seuraavat kuukaudet. Ennen elokuuta Componenta ei tiennyt, oliko se loppusuoralla kilpailussa, jossa olivat mukana Componentan lisäksi monet muutkin pelurit. Elokuussa kaupankäynti muuttui vakavaksi. Componentan tuli järjestää rahoitus, mikä ei ollut yksinkertaista. Viime hetkellä ostokseen saatiin pankkien ryhmittymä, joka rahoitti yli 150 miljoonan euron kaupan. Componenta oli tehnyt tiikerinloikan. Se oli ostanut yhtiön, joka tuotti korkealaatuista rautavalua, alumiinivalua ja autojen vanteita. Oston jälkeen Componenta siirtyi johtavien eurooppalaisten yhtiöiden sarjaan: Componenta oli nyt Euroopan toiseksi suurin itsenäinen valukomponenttiyritys. Yhtiön henkilömäärä lähes kaksinkertaistui: Componentassa oli vuoden 2006 lopussa ihmistä. Suomalaisten työntekijöiden osuus oli enää 22 prosenttia. Componentasta oli tullut myös monikulttuurinen yhtiö. Componentan toimitusjohtaja Heikki Lehtonen uskoo, että perheyrityksen geeniperimässä on iskunkestävyyttä. Yhtiö on selvinnyt 90 vuoden aikana sodista, pörssiromahduksista, maailman mullistuksista, omista virheistä ja asiakkaiden ja markkinoiden muuttumisesta. Lehtosen perhe on nähnyt neljän sukupolven aikana monia haasteellisia aikoja. Componenta oli osoittautunut yhtiöksi, jolla oli yhdeksän elämää. Vähintään. yhdeksän henkeä ja elämää 17

22 18 componenta

23 orhangazin valimon keernavar as to. yhdeksän henkeä ja elämää 19

24

25

26

Yhtiökokous 22.3.2013

Yhtiökokous 22.3.2013 Yhtiökokous 22.3.2013 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 22.3.2013 Componenta 1 Vuosi 2012 lukuina 22.3.2013 2 Liikevaihto ja liikevoitto laskivat 800 700 600 681 48 576 545 60 50 40 500 452 30 30 Me 400

Lisätiedot

Componenta Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2004

Componenta Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2004 1 Componenta Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.24 2 Tuloslaskelma 24 1-3 23 1-3 Liikevaihto 73, 46,3 Liikevaihdon muutos % +58-2 Valu- ja muut komponentit ryhmän liikevoitto 1,8 2,1 De Globen liikevoitto,2

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous 13.3.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 13.3.2014. Componenta

Varsinainen yhtiökokous 13.3.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 13.3.2014. Componenta Varsinainen yhtiökokous 13.3.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 13.3.2014 Componenta Vuosi 2013 lukuina 13.3.2014 2 Avainluvut, muutos 2012 -> 2013 TILAUSKANTA nousi 83 -> 87 Me LIIKEVAIHTO laski 545

Lisätiedot

Componenta Holding Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2001

Componenta Holding Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2001 Componenta Holding Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.21 Tuloslaskelma 21 1-3 2 1-3 Proforma 2 1-12 Proforma Liikevaihto 56,3 62,6 225,7 Liiketoiminnan muut tuotot 2,3 1,1 7,4 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Componenta Oyj. Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2010

Componenta Oyj. Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2010 Componenta Oyj Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.21 1 Katsauskausi lyhyesti Liikevaihto nousi 4 % ja oli 91 Me (88 Me). Tuotannon arvo nousi 2 % ja oli 94 Me (7 Me). Liikevoitto oli,3 Me (-6,1 Me). Tulos rahoituserien

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Componenta Oyj:n tilinpäätös 1.1. - 31.12.2001

Componenta Oyj:n tilinpäätös 1.1. - 31.12.2001 Componenta Oyj:n tilinpäätös 1.1. - 31.12.21 jé Tuloslaskelma OMMN NJNO OMMM NJNO mêçñçêã~ iááâéî~áüíç NVPIU OORIT iááâéíçáãáåå~å=ãììí=íìçíçí QIN TIQ lëììë=çë~ââììëóüíá áçéå=íìäçâëéëí~ JMIR JMIR iááâéíçáãáåå~å=âìäìí

Lisätiedot

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Heikki Lehtonen Toimitusjohtaja 10.2.2014 Componenta Tuloslaskelma Me Q4 2013 Q4 2012 Muutos Q1-Q4 2013 Q1-Q4 2012 Muutos Tilauskanta

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011

Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Q1 Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi 1,6 prosenttia Liikevaihto 33,4 (32,8) miljoonaa euroa Liikevoitto laski

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Vuoden 2014 tilinpäätöstiedote 10.2.2015. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja

Vuoden 2014 tilinpäätöstiedote 10.2.2015. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Vuoden 214 tilinpäätöstiedote 1.2.215 Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Keskeistä neljännellä vuosineljänneksellä Saadut tilaukset alenivat 5 % y-o-y 914 (958) milj.

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua

Lisätiedot

Componenta Oyj:n välitilinpäätös 1.1. - 30.6.2002

Componenta Oyj:n välitilinpäätös 1.1. - 30.6.2002 Componenta Oyj:n välitilinpäätös 1.1. - 3.6.22 jé Tuloslaskelma OMMO NJS OMMN NJS OMMN NJNO iááâéî~áüíç VTIO NMTIU NVPIU iááâéíçáãáåå~å=ãììí=íìçíçí MIR PIQ QIN lëììë=çë~ââììëóüíá áçéå=íìäçâëéëí~ JMIN JMIR

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5)

Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5) Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.2004-31.3.2004 (3 kk) - Liikevaihto: 38,3 miljoonaa euroa (1-3/2003: 40,2) - Liikevoitto: 1,9 (-0,1) miljoonaa euroa - Saatujen tilausten

Lisätiedot

VTI-konsernin osavuosikatsaus tammisyyskuu

VTI-konsernin osavuosikatsaus tammisyyskuu VTI-konsernin osavuosikatsaus tammisyyskuu 2007 Tammi syyskuu kehittyi tammi syyskuussa odotusten mukaisesti ja oli 56,5 miljoonaa euroa (tammi syyskuu 2006: 52,6 miljoonaa euroa). Edellisvuoden vastaavan

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Sisältö Lyhyt lainaesite Hedgehog Oy Rapidfire lainaehdot Rapidfire testaus Miten Rapidfireen voi sijoittaa Yhteystiedot ã 2004 Hedgehog Oy E Koskinen / 2 Rapidfire-pääomalaina

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Valimohiekkojen ja pölyjen uusiokäyttö. Prof. Juhani Orkas Valutuoteteollisuusyhdistys ry UUMA2 ympäristökelpoisuusseminaari 9.12.

Valimohiekkojen ja pölyjen uusiokäyttö. Prof. Juhani Orkas Valutuoteteollisuusyhdistys ry UUMA2 ympäristökelpoisuusseminaari 9.12. Valimohiekkojen ja pölyjen uusiokäyttö Prof. Juhani Orkas Valutuoteteollisuusyhdistys ry UUMA2 ympäristökelpoisuusseminaari 9.12.2013 Valutuoteteollisuusyhdistys ry, VALTY Suomessa toimintaa harjoittavien

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009 Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Sisältö Taloudellinen kehitys 1-6/2009 Markkinakehitys KONEen kehittämisohjelmat Johtaminen haastavassa

Lisätiedot

VTI-konsernin osavuosikatsaus tammikuu - maaliskuu 2007

VTI-konsernin osavuosikatsaus tammikuu - maaliskuu 2007 VTI-konsernin osavuosikatsaus tammikuu - maaliskuu 2007 Yhteenveto Liikevaihto oli 18,7 miljoonaa euroa (Q1/2006: 19,0 miljoonaa euroa.). Liikevoitto oli 1,9 miljoonaa euroa (2,0), ollen 10,1 % liikevaihdosta

Lisätiedot

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN Velaton kauppahinta noin 60 milj. euroa Suomen Lähikaupalla on 643 Siwaa ja Valintataloa Liikevaihto 2014

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-2011

YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-2011 YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-20 4 2 5 Seminaari 24.-25.5.20 OTM, KTM Mikko Hakola YLEISTÄ TIETOA Pilottiyritykset 6 kpl 5 lopettanutta (3 menettelyaikana, 2 ohjelman aikana)

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Planning of Optimal Power Systems Englanninkielinen kirja sähköntuotantojärjestelmien suunnittelun oppikirjaksi teknillisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

SanomaWSOY kohti tulevaa

SanomaWSOY kohti tulevaa SanomaWSOY kohti tulevaa Hannu Syrjänen toimitusjohtaja Capital Markets Day 2 Esityksen runko Keskeisiä strategisia tavoitteitamme Toimenpiteitä Taloudelliset tavoitteet Uudet liiketoimintamahdollisuudet

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Fiskars Oyj Abp. Varsinainen yhtiökokous 16.3.2010

Fiskars Oyj Abp. Varsinainen yhtiökokous 16.3.2010 Fiskars Oyj Abp Varsinainen yhtiökokous 16.3.2010 Fiskarsin yritysarvo (EV) MEUR 1600 1400 1200 1000 800 600 Fiskarsin operations liiketoiminta Wärtsilän shares osakkeet 400 200 0 Fiskarsin liiketoimintojen

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Saadut tilaukset kasvoivat 49 % MEUR 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 8.3.2011 3 Liikevaihto oli vuoden 2009 tasolla

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

YRITYSKAUPPA. Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa?

YRITYSKAUPPA. Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa? YRITYSKAUPPA Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa? Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti ja Yrityksen eli ns. oikeushenkilön myynti. Yrityksen myynti Yrityksen myynti tarkoittaa

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

Tehoa terveydenhuollon logistiikkaan - Iso-Britannia edelläkävijänä

Tehoa terveydenhuollon logistiikkaan - Iso-Britannia edelläkävijänä Tehoa terveydenhuollon logistiikkaan - Iso-Britannia edelläkävijänä Ulkoistamalla tehokkuutta ja säästöä mutta myös uusia työpaikkoja. Näin kävi, kun Iso- Britannian julkinen terveydenhuolto ulkoisti hankintansa

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010 Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4. Atria-konserni Katsaus Milj. Liikevaihto 305,9 310,7 1.316,0 Liikevoitto 1,0-0,4 27,5 Liikevoitto-% 0,3-0,1 2,1 Voitto ennen veroja -1,8-5,5

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

AMER SPORTS: JATKUVAN KANNATTAVAN KASVUN TIELLÄ

AMER SPORTS: JATKUVAN KANNATTAVAN KASVUN TIELLÄ AMER SPORTS: JATKUVAN KANNATTAVAN KASVUN TIELLÄ Amer Sports Oyj:n yhtiökokous 8.3.2012 // Heikki Takala, toimitusjohtaja Sisältö 1) 2011 ennätysten vuosi 2) Strategiset prioriteetit ja niiden eteneminen

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2010. 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen tilinpäätös 2010. 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen tilinpäätös 2010 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2010: Vahva tilausvirta ja ennätyksellinen liikevoitto Q4/2010 Q4/2009 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

TALOUS TUTUKSI koulutus 4.9.2013. Kasvuyritys esittäytyy. Alphaform Nordic. KTM Dan Björklöf Toimitusjohtaja

TALOUS TUTUKSI koulutus 4.9.2013. Kasvuyritys esittäytyy. Alphaform Nordic. KTM Dan Björklöf Toimitusjohtaja TALOUS TUTUKSI koulutus 4.9.2013 Kasvuyritys esittäytyy Alphaform Nordic KTM Dan Björklöf Toimitusjohtaja Alphaform Euroopan johtava 3D tulostuksen osaaja Alphaform on sovelluslähtöinen teknologiayritys

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 Julkaistu: 2006-05-10 08:00:03 CEST Wulff - Pörssitiedote BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS

Lisätiedot

Ajankohtaista Rautaruukista

Ajankohtaista Rautaruukista Ajankohtaista Rautaruukista Sakari Tamminen, toimitusjohtaja Sijoitus-Invest 2005 Wanha Satama, Helsinki 16.11.2005 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki lyhyesti Strategia etenee Avainlukuja Lähiajan

Lisätiedot

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS. 29.4.2014 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS. 29.4.2014 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja TAMMI-MAALISKUU 214 OSAVUOSIKATSAUS 29.4.214 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja ESITYKSEN PÄÄKOHDAT 214 Q1 lyhyesti Tammi-maaliskuu 214 Liitteet Alexis Fries Toimitusjohtaja Q1/214

Lisätiedot

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010 Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi lyhyesti Turvatiimi Oyj on johtava kotimainen turvallisuusalan ammattilainen. Yhtiö tarjoaa turvallisuusalan palvelutuotteita

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 28 28.1.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Heinä-syyskuu 28 lyhyesti Liikevaihto 451,2 miljoonaa euroa (444,9 milj. euroa), kasvua 1,4 % edellisestä vuodesta ja

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 2007. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 31.1.2008

Tilinpäätöstiedote 2007. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 31.1.2008 Tilinpäätöstiedote 2007 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 1 Keskeistä 2007 Koko vuoden saadut tilaukset kasvoivat yli 40 % nousten 4 106 (1-12/2006: 2 910) milj. euroon. Q4 tilaukset ennätykselliset 1 214

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 21.7.2010

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 21.7.2010 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 21.7.2010 Q2 osavuosikatsaus tammi kesäkuu 2010 Keskeistä tammi kesäkuun osavuosikatsauksessa Markkinoiden piristyminen jatkui kaikissa segmenteissä Q2:lla saadut tilaukset

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot

Aspon Q1 11.5.2011. Toimitusjohtaja Aki Ojanen Talousjohtaja Arto Meitsalo Rahoitusjohtaja Harri Seppälä

Aspon Q1 11.5.2011. Toimitusjohtaja Aki Ojanen Talousjohtaja Arto Meitsalo Rahoitusjohtaja Harri Seppälä Aspon Q1 11.5.2011 Toimitusjohtaja Aki Ojanen Talousjohtaja Arto Meitsalo Rahoitusjohtaja Harri Seppälä Konsernin liikevaihto kasvoi 120 Me 106,7 100 80 78,4 83,4 60 40 20 0 Q1/09 Q2/09 Q3/09 Q4/09 Q1/10

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Componenta Pörssisäätiön pörssi-illassa 15.11.2010

Componenta Pörssisäätiön pörssi-illassa 15.11.2010 Componenta Pörssisäätiön pörssi-illassa Yrjö Julin, operatiivinen johtaja Esityksen sisältö: Componenta lyhyesti Osake ja osakkeenomistajat Kilpailijat Liiketoimintaympäristö ja markkinanäkymät Yritysvastuu

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Kustannustehokas hankintaosastosi. Beijing - Shanghai - Hong Kong - New Delhi - Stockholm - Helsinki

Kustannustehokas hankintaosastosi. Beijing - Shanghai - Hong Kong - New Delhi - Stockholm - Helsinki Kustannustehokas hankintaosastosi Beijing - Shanghai - Hong Kong - New Delhi - Stockholm - Helsinki Nikolai Sourcing Hankinta- ja logistiikkaratkaisuja ja vastuullisuuden hankintapalveluita teollisuudelle

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan tyypillisimmät haasteet Mihin

Lisätiedot