Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee ylijäämämaa-aineksen hyödyntämistä, Tuusula.

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 117/2012/1 Dnro ESAVI/227/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee ylijäämämaa-aineksen hyödyntämistä, Tuusula. HAKIJA Taina Pelin Seutulantie Nahkela TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ylijäämämaa-ainesten hyödyntäminen Tuusula, Nahkela Kiinteistö: Kiinteistön omistaja: Taina Pelin ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivalle aluehallintovirastolle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 2 momentti kohta 4) Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti kohta 13 f) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 31 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 5 1 momentti kohta 13 g) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Toimintaan ei ole aiempia ympäristö- tai vastaavia lupia. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kiinteistö on merkitty Nahkela-Siippoo-Rusutjärven osayleiskaavassa (hyväksytty Tuusulan kunnanvaltuustossa ja vahvistettu Uudenmaan ympäristökeskuksessa) maa- ja metsätalousalueeksi (MV-1). Lisäksi alueella on merkintä kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta maisemakokonaisuudesta (sr-m). SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Sijainti Maa-ainesten hyödyntämisalue sijaitsee noin 800 metriä luvan hakijan maatilakeskuksesta lounaaseen. Alue rajoittuu länsi-luoteisreunaltaan Seutulantiehen. Lähimmät häiriintyvät kohteet Ympäristön tila Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä maa-ainesten hyödyntämisalueesta lounaaseen kiinteistöllä Maa-ainesten hyödyntämisalueella sijaitsee kaakkois-luoteissuuntainen Koivistonoja. Ojavesi virtaa Seutulantien ali luoteeseen ja päätyy lounaaseen laskevaan Krapuojaan. Lisäksi alueen koillis- ja lounaisreunoilla on tilustienojat. Kaakkoispuolella sijaitsee kiinteistön rajaoja ja luoteisreunalla Seutulantien ja pellon välinen oja. Alueen luontainen maaperä on savea.

3 3 Ennen maa-ainesläjityksen aloittamista Koivistonojan pohjan taso oli +5,57 +5,97 metriä. Läjitysalueen etelä-kaakkoisreunalla maanpinnan taso oli +9,46 +13,39 metriä ja luoteis-pohjoisreunalla +9,46 +9,92 metriä. Maa-aineksen loppusijoittamisen jälkeen alueen maapinnan taso on noin +9,30 +9,50 metriä. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin talousvesikaivo on maa-ainesten hyödyntämisalueesta lounaaseen sijaitsevalla kiinteistöllä Kaivo on rengaskaivo. MAA-AINESTEN HYÖTYKÄYTTÖTOIMINTA Yleistä Toteutus Maa-ainesten hyödyntäminen on toteutettu Hyödyntämisalueen pinta-ala noin m 2. Hyödynnetyn maa-aineksen kokonaismäärä on noin m 3. Hyödyntämisalueella ei ole tehty kasvillisuuden poistoa eikä raivausta ennen maa-aineksen läjittämistä. Maa-aines on hyödynnetty kahden peltolohkon välissä olevan Koivistonojan ojalaakson täyttämisessä. Täytetyn oja-alueen pituus on noin 105 metriä. Ennen täyttämistä oja on putkitettu. Maa-ainestäyttö ulottuu ojan molemmille puolille noin metrin etäisyydelle Koivistonojasta. Maa-ainestäytön kerrospaksuus on noin enimmillään noin 3,7 metriä. Hyödynnetyt maa-ainekset Tiedot on esitetty Selvitys tuodusta maa-aineksesta. Seutulantie 110, Tuusulan pellonparannustäyttö. Maarakennusliike Louhintahiekka Oy raportissa ja Rakennusyhtiö Hartela. Selvitys raportin seuraavissa liitteissä: Selvitys kaivun yhteydessä löydetystä jätteestä. Palkkitie 1, Hyrylä. Lassila & Tikanoja Oyj. Vastaus selvityspyyntöön liittyen ylijäämämaiden toimittamiseen kiinteistölle RN:o 4:37, Tuusula. Lakiasiaintoimisto Jurentia Oy Raportti. AW-Storen kiinteistön läjityskasojen pilaantuneisuustutkimus. Pöyry Environment Oy analyysitodistuksineen. Maa-ainekset ovat peräisin Tuusulan kunnan Lahelanpellon ja Ristikiven eteläpuolen kaava-alueiden katu- ja viemärirakentamisesta sekä osoitteessa Palkkitie 1 Tuusula sijainneelta rakennustyömaalta.

4 4 Hyödyntämisalueelle tuotujen maa-ainesten maa-aineslajit ovat seuraavat: Lahelanpelto; hiekka, savisiltti Ristikivi; humus, hiekka, siltti Palkkitie 1 Tuusula; silttihiekka. Hyödyntämisalueelle tuotujen maa-ainesten määrät ovat seuraavat: Lahelanpellon alueelta noin m 3 Ristikiven alueelta noin m 3 Palkkitie 1 Tuusulan työmaalta noin m 3. Palkkitieltä kaivettujen maa-ainesten laadun tutkimuksista on laadittu AW-Storen kiinteistön läjityskasojen pilaantuneisuustutkimus. Pöyry Environment Oy raportti. Raportin mukaan tutkittujen haittaaineiden; mineraaliöljyn, kloorifenolien ja metallien, pitoisuudet alittivat maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädetyt kynnysarvot arseenia lukuun ottamatta. Arseenipitoisuus oli alemman ohjearvon ja kynnysarvon välissä. Polttoaineet ja kemikaalit Työn aikana alueella ei varastoitu polttoaineita. Vesien keräys ja johtaminen Koivistonoja on putkitettu noin 105 metrin matkalta 800 mm:n putkella ja kahdella 300 mm:n ylivuotoputkilla. Putkien pohjatasot ovat seuraavat: 800 mm:n putki tasolla +5,92 metriä 300 mm:n putket tasolla +6,92 metriä. Maa-ainesten hyödyntämisalueen ojarummun yläjuoksun puoleiseen päähän on asennettu vettäläpäisevä patorakennelma. Rakennelma estää risujen ja maa-aineksen kulkeutumisen ojarumpuun. Alempi rumpu on teräsrakenteinen ja sen kestoiän arvioidaan olevan 50 vuotta. Ylemmät rummut ovat muoviputkea ja niiden arvioitu kestoikä on noin 100 vuotta. Virtaama putkissa on % suurempi kuin Seutulantien alittavassa rumpuputkessa. Hyödyntämisalueelle rakennettu rumpujärjestelmä on siten riittävä. Läjitysalueen tuleva käyttö Maa-ainesten hyödyntämisaluetta käytetään ratsastusreittinä ja viljelysalueena.

5 5 Suunnitellut muut hankkeet Rummun itäpuolelle on tarkoitus rakentaa lampi. Lampi toimii saostusaltaana ja estää maa-aineksen kulkeutumisen ojarumpuun. Lammen rakentamiselle hakee myöhemmin lupaa maa-ainesten hyödyntämisalueen itäpuoleisen naapurikiinteistön omistaja. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Osoitteessa Palkkitie 1 Tuusula toteutetun maarakentamisen yhteydessä poistettiin maa-aineksen joukosta betoni-, metalli-, puu-, tiili- ja rakennusjätettä. Jätettä toimitettiin Lassila & Tikanoja Oyj:n kierrätysasemalle yhteensä 539,3 tonnia. Hyödynnetystä humusta sisältävästä maa-aineksesta poistettiin oksia, juuria, kantoja ja kiviä. Puujätettä oli noin 5 m 3 ja se toimitettiin Kulomäen maankaatopaikalle. Kerättyjä kiviä oli noin 2 m 3 ja ne käytettiin ojarummun päätyverhoukseen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Pelloilta Koivistonojaan huuhtoutuva humus ja lannoitejäämät pienenevät jyrkänteiden poistuttua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET Alue on luvan hakijan tilan läheisyydessä ja siten jatkuvasti tarkkailun alla. Yläjuoksulle rakennettava lampi tulee toimimaan saostusaltaana. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen sekä Tuusulan kunnan ilmoitustaululla. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

6 6 Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Tuusulan kunnalta, Tuusulan kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Tuusulan kunnanhallitus toteaa päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Alue, mille jo tehty täyttötyö sijoittuu, on Nahkela-Siippoo-Rusutjärven osayleiskaavassa MV-1 aluetta, eli maa- ja metsätalousaluetta, viljelymaisema. Lisäksi alueella on yleiskaavassa merkintä sr-m, mikä tarkoittaa alueen osaa, joka muodostaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan maisemakokonaisuuden. Määräys kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: Kulttuurihistoriallisesti arvokas maisemakokonaisuus tulee säilyttää. Kulttuurihistoriallisesti arvokas maisemakokonaisuus sisältää viljelyalueen sekä yksittäisten rakennusten tai rakennusryhmien lisäksi maisemaa jäsentävän historiallisen kylätiestön, maiseman kannalta tärkeän vanhan puuston sekä muut kulttuurishistorialliset rakenteet. Alueella rakennettaessa tai tehtäessä muutoksia olemassa oleviin rakennuksiin on huolehdittava, että rakennus sijoitukseltaan, mittasuhteiltaan, tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutuu kyläkuvaan, olemassa oleviin tilakeskuksiin ja rakennuskantaan sekä ympäristöön. Alueella on voimassa RakL 124a :n mukainen toimenpidekielto, joka koskee kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttämistöitä tai muuta tähän verrattavaa toimenpidettä. Yleiskaavan selitystekstin mukaan MV-1 alueella viljelymaisema-alueiksi osoitetuilla aukeilla peltoaukeilla on erityistä merkitystä maiseman ja kyläkuvan kannalta. Aluetta ei ole asetettu rakennuskieltoon, eikä alueella ole tällä hetkellä vireillä välittömiä kaavahankkeita. Tehty täyttötyö on vaikutuksiltaan vähäinen ja rinnastuu maisemassa lähinnä tavanomaiseen peltomaisemaan. Kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta jo suoritetun täyttötyön osalta kaavoituksellisesta ja maankäytöllisestä näkökulmasta arvioituna. Mitä tulee suunniteltuun ojan patoamiseen ja lammen rakentamiseen, hankkeen luvanvaraisuus ympäristölainsäädännön kannalta on syytä selvittää ennen rakentamistyöhön ryhtymistä erikseen ainakin vesilain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä ympäristönsuojelulain näkökulmasta. Kunnanhallituksen lausunto ei sisällä muuta kannanottoa tähän hankkeeseen. Lisäksi kunnanhallitus toteaa, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston tulisi lupaa myöntäessään selvittää, tulisiko luvan ehtona olla lausuma, jonka mukaan luvan hakijan tulee korvata täysimääräisesti täytön mahdollisesti aiheuttamien tulvien haitat yläpuolisille kiinteistöille.

7 7 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta jätettiin kolme muistutusta. AA ja BB toteavat päivätyssä muistutuksessaan omistavansa kiinteistön Maula 12:6, joka sijaitsee noin 100 metriä läjitysalueen eteläpuolella. Kiinteistö sijaitsee Koivistonojan varrella kuten läjitysalue. Muistuttajien kiinteistö sijoittuu ojan yläjuoksulle. Kiinteistö on osin metsämaata. Läjityksen yhteydessä Koivistonoja on putkitettu kolmella erillisellä putkella. Ojan pohjalla on peltiputki ja lähellä täytön pintaa kaksi pienempää putkea. Ylemmät putket ovat noin metrin korkeammalla kuin ojan uoman yläreuna heidän omistaman kiinteistön kohdalla. Läjityksen toteutuksen jälkeen kyseinen täyttö on padonnut Koivistonojan kaksi kertaa siten, että vedenpinta on noussut korkeammalle kuin ojan uoma edellyttää. Korkeimmillaan vedenpinta on noussut noin kolme metriä korkeammalle kuin ojan uoman yläreuna eli noin neljä metriä uoman pohjasta. Tällöin ojan leveys vedenpinnasta mitattuna oli metriä. Ojan tulviminen aiheuttaa taloudellisia menetyksiä metsän kasvatukselle. Muistuttajien kiinteistöllä Koivistonojan varrella sijaitsee myös loma-asunto. Jos oja tulvii, nousee vesi asunnon pihalle ja vaurioittaa pihaa sekä pihalla sijaitsevia rakenteita. Tästä aiheutuu taloudellista vahinkoa. Edellä esitetyistä seikoista johtuen muistuttajat vaativat ympäristöluvan ehdoksi, että ojan täyttö ja putkitus eivät sateiden tai lumien sulamisen johdosta saa padota ja nostaa Koivistonojan pintaa yli ojauoman yläreunan. Ehto tulee merkitä lupapäätökseen. Edellä mainittu voidaan toteuttaa mitoittamalla putkien koko vastaamaan valuma-alueelta kertyvää vesimäärää ja asentamalla putket alemmaksi kuin ojauoman yläreuna tai jollain muulla tavalla on varmistettava, että estetään täytön aiheuttama tulviminen. Lisäksi ympäristöluvan ehtona tulee olla putkituksen toimivuuden säilyttävä rakenteiden hoitovelvoite. Putkitus ei saa päästä tukkeutumaan liejusta tai roskista. Tarvittaessa rakenteet uusitaan, koska käytännön kokemuksen perusteella peltiputken tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta. Ehto tulee merkitä lupapäätökseen. Vaatimukset kahdeksi lupaehdoksi on esitetty siitä syystä, että hankkeesta ei aiheutuisi muistuttajille haittaa tai taloudellista menetyksiä ja vahinkoa. CC tuo päivätyssä muistutuksessaan esille omistavansa kiinteistön Koivisto 4:43, joka sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä läjityshankkeesta etelään. Kiinteistö on metsämaata. Läjityksen yhteydessä Koivistonoja on putkitettu kolmella erillisellä putkella. Ojan pohjalla on peltiputki ja lähellä täytön pintaa kaksi pienempää putkea.

8 8 Ylemmät putket ovat noin metrin korkeammalla kuin ojan uoman yläreuna on hänen omistaman kiinteistön kohdalla. Läjityksen toteutuksen jälkeen kyseinen täyttö on padonnut Koivistonojan kaksi kertaa siten, että vedenpinta on noussut korkeammalle kuin ojan uoma edellyttää. Korkeimmillaan vedenpinta on noussut noin kolme metriä korkeammalle kuin ojan uoman yläreuna eli noin neljä metriä uoman pohjasta. Tällöin ojan leveys vedenpinnasta mitattuna oli metriä. Ojan tulviminen aiheuttaa taloudellisia menetyksiä metsän kasvatukselle. Edellä esitetyistä seikoista johtuen muistuttaja vaatii ympäristöluvan ehdoksi, että ojan täyttö ja putkitus eivät sateiden tai lumien sulamisen johdosta saa padota ja nostaa Koivistonojan pintaa yli ojauoman yläreunan. Ehto tulee merkitä lupapäätökseen. Edellä mainittu voidaan toteuttaa mitoittamalla putkien koko vastaamaan valuma-alueelta kertyvää vesimäärää ja asentamalla putket alemmaksi kuin ojauoman yläreuna tai jollain muulla tavalla on varmistettava, että estetään täytön aiheuttama tulviminen. Lisäksi ympäristöluvan ehtona tulee olla putkituksen toimivuuden säilyttävä rakenteiden hoitovelvoite. Putkitus ei saa päästä tukkeutumaan liejusta tai roskista. Tarvittaessa rakenteet uusitaan, koska käytännön kokemuksen perusteella peltiputken tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta. Ehto tulee merkitä lupapäätökseen. Vaatimukset kahdeksi lupaehdoksi on esitetty siitä syystä, että hankkeesta ei aiheutuisi muistuttajalle haittaa tai taloudellista menetyksiä ja vahinkoa. DD toteaa päivätyssä muistutuksessaan omistavansa kiinteistön Kytömaa 16:0, joka sijaitsee noin 20 metriä läjitysalueesta pohjoiseen. Kiinteistö sijaitsee Koivistonojan varrella kuten läjitysalue. Läjityksen yhteydessä Koivistonoja on putkitettu kolmella erillisellä putkella. Ojan pohjalla on peltiputki ja lähellä täytön pintaa kaksi pienempää putkea. Ylemmät putket ovat noin metrin korkeammalla kuin ojan uoman yläreuna on hänen omistaman kiinteistön kohdalla. Ympäristöluvan ehtona tulee olla, että ojan täyttö ja putkitus eivät sateiden tai lumien sulamisen johdosta saa padota ja nostaa Koivistonojan pintaa yli ojauoman yläreunan. Ehto tulee merkitä lupapäätökseen. Edellä mainittu voidaan toteuttaa mitoittamalla putkien koko vastaamaan valuma-alueelta kertyvää vesimäärää ja asentamalla putket alemmaksi kuin ojauoman yläreuna. Lisäksi ympäristöluvan ehtona tulee olla putkituksen toimivuuden säilyttävä rakenteiden hoitovelvoite. Putkitus ei saa päästä tukkeutumaan liejusta tai roskista. Tarvittaessa rakenteet uusitaan, koska käytännön kokemuksen perusteella peltiputken tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta. Rakenteiden

9 9 Hakijan kuuleminen uusimisen kustannuksista tulee vastata hankkeen toteuttaja eikä missään nimessä ympäröivien kiinteistöjen omistajat. Kustannuksia ei tule myöskään sälyttää julkisin varoin maksettavaksi. Ehto tulee merkitä lupapäätökseen. Luvan hakijalle on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastine annetusta lausunnosta ja muistutuksista. Luvan hakija ei esittänyt vastinetta. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Tauna Pelinille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Tuusulassa Nahkelassa kiinteistöllä toteutetulle ylijäämämaa-aineksen hyödyntämiselle seuraavin lupamääräyksin. 1. Maa-ainesten hyödyntämisalueelle loppusijoitetut maa-ainekset, noin m 3, saa jättää paikalleen. 2. Maa-ainesten hyödyntämisalueella Koivistonojan putkituksessa käytettyjen rumpujen on oltava mitoitettu siten, että rumpujen yläpuoliselle valumaalueelle tulee turvatuksi riittävä kuivatus. Rumpujen mitoitusvirtaaman on oltava sellainen, että ylivirtaamatkaan eivät aiheuta tulvimista. Putkitus on oltava rakennettu siten, että Koivistonojaan ei muodostu putkituksesta johtuvaa padotustilannetta. Tarvittaessa putkitusta on lisättävä tai putkitusta on parannettava siten, että tulvimista ja padotusta ei muodostu. 3. Rakennettu Koivistonojan putkitus on pidettävä toimintakuntoisena. Rumpujen vesiaukon tukkeutuminen kiintoaineksen ja veden kuljettaman irtoaineksen takia on ehkäistävä säännöllisillä tarkastuksilla ja kunnossapidolla. Tarkastuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Tarkastuksella havaitut viat on korjattava viipymättä. 4. Maa-ainesten hyödyntämisalueen putkituksen riittävä virtauskapasiteetti on varmistettava ja tarkastettava kevätylivirtaamakautena vuosina 2013 ja

10 Luvan saajan on järjestettävä molempina vuosina tarkastus alueella yhtenä havainnoinnin kannalta edustavana päivänä. Tarkastukselle on kutsuttava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen edustajat. Tarkastuksista on tehtävä raportti. Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukauden kuluessa tarkastuksesta. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Ympäristöluvassa annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta maaainesten hyödyntämispaikka täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Uudenmaan ympäristökeskus on kirjeellään No YS 910/ kehottanut toimittamaan toiminnasta ympäristölupahakemuksen. Kirjeessä kehotusta on perusteltu muun muassa seuraavasti: Jätteen määritelmä Jätelain 3 :n 1 momentin 1) kohdan mukaan jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Tarkemmin jätteitä on luetteloitu ympäristöministeriön asetuksella yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelossa /1129. Edellä mainittujen säännösten mukaan mm. rakennustyömaiden ylijäämämaat luokitellaan jätteeksi. (VNA kohta 17, esimerkkiluettelo). Jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen luvanvaraisuus Maankaatopaikka tai muu jäteasetuksen liitteissä 5 tai 6 määritelty jätteiden hyödyntäminen tai käsittely edellyttää ympäristölupaa ympäristönsuojelulain (YSL) 28 :n 2 momentin 4 kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen (YSA) 1 :n 3 momentin nojalla. Jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnat on tarkemmin määritelty jäteasetuksen liitteissä 5 ja 6. Luvan myöntämisen edellytykset Luvan myöntämisen edellytykset on säädetty ympäristönsuojelulain 42 :ssä. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetetut lupamääräykset huomioituna aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän

11 11 Yleiset perustelut muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Lupahakemuksessa esitetty maa-ainesten hyödyntämistoiminta oli jo toteutettu ennen hakemuksen jättämistä lupaviranomaiselle. Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei ole velvoittanut luvan hakijaa ennallistamaan maaainesten hyödyntämisaluetta, sillä alueesta aiheutuvat haitalliset ympäristövaikutukset ovat ehkäistävissä lupamääräyksillä. Lupamääräyksissä on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti otettu huomioon toiminnan luonne, ominaisuudet alueella, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Maa-ainesten hyödyntämistoiminnan jälkihoidossa voidaan arvioida noudatettavan ympäristön kannalta parasta käytäntöä, kun toimitaan tämän ympäristöluvan mukaisesti. Lähimmän naapurikiinteistön talousvesikaivon veden laatua ei ole velvoitettu selvittämään tässä päätöksessä. Hakemusasiakirjojen mukaan maaainesten hyödyntämisalueen luontainen maaperä on savea ja etäisyys kaivoon on yli 200 metriä. Edellä esitetyn perusteella toteutetusta maaainesten loppusijoituksesta ei ennalta arvioiden aiheudu riskiä lähimmän talousvesikaivon veden laadulle. Päätöksen ratkaisuosassa on otettu huomioon tarpeellisilta osin voimaan tullut jätelaki (646/2011) ja jätteistä annettu valtioneuvoston asetus (179/2012). Jätteistä annetulla valtioneuvoston asetuksella kumottiin muun muassa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annettu ympäristöministeriön asetus (1129/2001). Näistä osin on sovellettu uuden jätelain ja jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksiä voimaan tulleen ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain (196/2012) mukaan lain voimaan tullessa vireillä olevat ympäristölupahakemukset käsitellään lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 1. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) liitteessä on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pi-

12 12 laantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Maa- ja kiviainekset luokitellaan pilaantumattomiksi, jos niiden haitta-ainepitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) liitteessä esitetyt alemmat ohjearvot. Maankaatopaikalle voidaan tyypillisesti sijoittaa maa-ainesjätettä, jonka sisältämien haitta-aineiden pitoisuudet alittavat edellä mainitut alemmat ohjearvot. Jos maankaatopaikka sijaitsee herkkien alueiden läheisyydessä, vastaanottokriteerit tulee arvioida tapauskohtaisesti. Jos maankaatopaikka sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää edellä mainittuja kynnysarvoja tai kynnysarvoja korkeampia taustapitoisuuksia. Kun otetaan huomioon hakemuksessa esitetyt maaperätutkimustulokset ja edellä esitetty, on lupahakemusalueella hyödynnetty maa-ainesjäte jätettävissä paikalleen. (YSL 7, 8, 43, 45, VNAJ 4 Liite 4., VNA 214/2007) Määräykset Ympäristönsuojelulain 43 :n luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. Kyseisestä maa-ainesten hyödyntämisalueesta aiheutuvia ympäristöhaittoja voivat olla esimerkiksi rumpujen riittämättömästä virtauskapasiteetista, ojarumpujen tukkeutumisesta ja rumpujen padottamisesta aiheutuva tulviminen ja tulvavedestä aiheutuvat haitat. Maa-ainesten hyödyntämisalueen alittavien rumpujen riittävällä mitoitusvirtaamalla varmistetaan, että alueella ei esiinny veden tulvimista. Siten ehkäistään ympäristön vettymistä ja muita haittoja ympäristölle. Pysyvä padotus voi aiheuttaa tulvimisen lisäksi veden suotautumista maaainestäyttöön. Vesi voi aiheuttaa täytön eroosiota ja maa-aineksen huuhtoutumista. Säännöllisellä rummun kunnossapidolla ehkäistään ympäristöhaittoja. Tarkastusten ja korjaustoimenpiteiden kirjaaminen ovat tarpeen, jotta valvontaviranomainen voi tarvittaessa varmistaa maa-aineksen hyödyntämisalueen asianmukaisen jälkihoidon. Tarkastuksilla varmistetaan Koivistonojaan rakennetun putkituksen asianmukainen toimivuus ja riittävä mitoitus. Tarkastus on tarpeen muistutuksissa esitetyn perusteella. (YSL 37, 43, 46, JL 51, 52, NaapL 17 )

13 13 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Tuusulan kunnanhallitus Annetuilla määräyksillä varmistetaan, että jo tehdystä hankkeesta ei aiheudu haittaa yläpuolisille kiinteistöille. Jos hankkeesta kuitenkin aiheutuu haittaa, kuten vettymistä, yläpuolisilla kiinteistöillä, on asia tarvittaessa tutkittava tältä osin erikseen vesilain (587/2011) säännösten mukaan. Muutoin lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä. AA ja BB Muistutuksessa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä. CC Muistutuksessa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä. DD Muistutuksessa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkastamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päättymisen jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta valittamalla. (YSL 100 )

14 14 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 53, 54, 55, 56, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16, 18, 19, 37 Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (196/2012) Jätelaki (1072/1993) 6, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 8 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 37 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (903/2009) 4 Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän asian käsittelystä perittävä maksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen , peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän ympäristölupahakemuksen vireille tullessa voimassa olleen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) maksutaulukon mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitoksen, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään t/a, luvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on euroa. Maksu on peritty 35 prosenttia taulukon mukaista maksua alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä oli taulukossa mainittua työmäärää (10 18 htp) pienempi.

15 15 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Taina Pelin Seutulantie Nahkela Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tuusulan kunnanhallitus Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Tuusulan kunnan terveydensuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi mukaisesti. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla. Päätös kuulutetaan Tuusulan kunnan virallisella ilmoitustaululla. (YSL 54 )

16 16 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) LIITE Valitusosoitus Pekka Häkkinen Jaakko Heinolainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Jaakko Heinolainen. JH/ts

17 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.