Nimi PIENVILJELIJÄIN LIITTO MAANVUOKRAAJAIN JA PIENVILJELIJÄIN LIITTO SUOMEN MAANVUOKRAAJAIN LIITTO

Transkriptio

1 1 Nimi PIENVILJELIJÄIN LIITTO MAANVUOKRAAJAIN JA PIENVILJELIJÄIN LIITTO SUOMEN MAANVUOKRAAJAIN LIITTO Tunnus 1F5 Toimiala 5.63 Aikamääreet Arkistonmuodostajan toimintavuodet Arkiston rajavuodet Toiminta-alue Koko maa Kotipaikka Tampere Helsinki Historia Ennen yleistä torpparikokousta, pidettiin maakunnallisia torpparikokouksia, jollainen oli mm. Mikkelissä Ensimmäinen yleinen torpparikokous pidettiin Tampereella. Jo tällöin keskusteltiin maanvuokraajain liiton perustamisesta. Toinen yleinen torpparikokous pidettiin myös Tampereella. Torpparien yhdyssiteenä toimi ensimmäisessä kokouksessa asetettu Torpparien Keskustoimikunta. Vasta kolmannessa yleisessä torpparikokouksessa päätettiin perustaa keskusjärjestö, jonka nimeksi tuli Suomen Maanvuokraajain Liitto. Yleisiä torpparikokouksia pidettiin yhteensä viisi (5) liittokokousten yhteydessä. Viimeinen oli V oli perustettu toinenkin pienviljelijäjärjestö, Pienviljelijäin Keskusliitto, jonka perusti professori Hannes Gebhard.. Liittojen yhdistämistä puuhailtiin 1920-luvun aikana, mutta hanke raukesi. V edustajakokouksessa poistui sos.dem. Edustajat kokouksesta ja perustivat Suomen Pienviljelijäliiton Vuoden 1970 alussa pienviljelijäjärjestöt yhdistyivät ja perustettiin Pienviljelijäin osastojen keskusliitto -niminen järjestö. Tehtävät Ensimmäisen kymmenvuotisen toiminta-aikana käsiteltiin torpparien vapauttamista ja tilattoman väestön kysymystä. Toiminta oli pääasiassa vuosina oikeusavustusta sekä suullisesti ja kirjeellisesti että myös eriasteisissa oikeuslaitoksissa torpparivapautus muutti liiton toimenkuvaa. Vuoden 1921 edustajakokouksessa tehtiin päätös toiminnan laajentamiseksi koskemaan kaikki ne alat jotka kuuluvat maataloudelliselle yleisneuvontajärjestölle. Varsinainen maatalousneuvonta alkoi liiton toimesta Omaksi osastokseen se muodostui v Koetoimintaa harrastettiin , viljavuustutkimukset aloitettiin Kilpailutoiminta kuului liiton neuvontamuotoihin siitä lähtien, kun varsinainen neuvontatyö alkoi. Samoin kuin ryhmäneuvonta ts. esitelmätilaisuudet ja kurssit. Maatalousneuvonnan ohella liitolla oli mm; kotieläinhoidon neuvontaa vuosina , kotitalous- ja puutarhaneuvontaa, maatalouskirjanpitoneuvonta vuodesta 1925 lähtien. Palkkiotoiminta, jota jaettiin maataloudellisten yleisneuvontajärjestöjen välityksellä uuden pellon ja laitumien raivaamisesta. Pienviljelijäin Liitto oli mukana

2 2 vuodesta 1931 lähtien. AIV-tornin rakennusavustukset vuodesta Koneavustukset, valtion varoista vuodesta 1946 lähtien myönnetty pienviljelijäin osastoille ja muille pienviljelijäin koneyhtymille maatalouskoneiden hankkimista varten avustusta. Koneenhoidon neuvonta vuodesta 1947 lähtien. Opintoretkeilytoimintaan myönnettiin Pienviljelijäin Liitolle vuosina valtion erikoinen määräraha. Naistoimikunnat: Vuoden 1935 liittokokouksessa velvoitettiin liittotoimikunta asettamaan erikoinen naistoimikunta. Se järjesti kotitalousneuvontaa ja lomatoimintaa. Taloudellista toimintaa oli Ritomäen osastolla, pesutupa ja Kantojärven osastolla 6 pyykinpesukonetta. Naisille hyväksyttiin oma järjestötunnus Alli Töttermannin suunnittelema esiliina ja hartiahuivi. Nuorisotoiminta: Erikoista nuorisotoimintaelintä ei liitolla ollut. Aika-ajoin oli nuoriso-ohjaaja palkkalistoilla (Eino Ahti= Gabriel Tossu ja Kaarlo Vallinharju. Opintokerho- sekä ohjelmatoiminta oli pienviljelijänuorison harrastusmuotoja. Lomatoiminta: Ennen omaa lomakotia järjestettiin lomaleirejä jo vuonna Lautsian lomakoti Hauholla ostettiin vuonna Liitto hoiti sitä vuoteen1953, jonka jälkeen lomatoiminnan käytännöllisestä puolesta on huolehtinut sitä varten perustettu Pienviljelijänaisten loma- ja kurssikotiyhdistys. Yhdistys osti Lautsian lomakodin Kukkasrahasto: perustettiin Tuotto vähävaraisten äitien lomavieton järjestämiseen. Lakiasiainhoito: Lakiasiaintoimisto oli liiton yhteydessä vuoteen 1927, sen jälkeen Tampereen aluetoimiston yhteydessä Evert Lammentaustan hoidossa vuoteen 1931, jolloin se lopetettiin. Toimiston tehtävänä oli oikeusavustuksen ja lainopillisten neuvojen antaminen. Eläinvakuutusyhdistys: V päätettiin perustaa Suomen Pienviljelijäin eläinvakuutuslaitos. Sen toiminta alkoi vasta Vuonna 1921 se liitettiin itsenäisenä osastona Suomen Työväen Keskinäiseen Vakuutusyhdistys Turvaan. Välitystoimintaa liitto harrasti Metsänhoidonneuvontaa vuoteen Julkaisutoiminta: Maanvuokraaja-lehti , jota kustansi Suomen Maanvuokraajain Sanomalehtiosakeyhtiö vuoteen Pienviljelijä-lehti Maanvuokraaja-lehti ilmestyi pienviljelijä Nikolai Parviaisen vastuulla, toimittaja Anton Huotarin toimittamana. Vuosina Kaarlo Harvala. Pienviljelijän vastaavina toimittajina ovat olleet: K.A. Jalava , Evert Lammentausta , Kaarlo Harvala , Emil Jokinen , Teuvo Haaksi ja Vilho Mäkelä 1951-

3 3 Muut julkaisut, jäsenille tarkoitetut käytännölliset oppaat sekä juhla- ja valistustilaisuuksien ohjelmisto, Liiton edustajakokusten pöytäkirjat ja vuosikertomukset. Elokuvat: Kokoillan 3-osanen elokuva v Kuvia pienviljelijäin elämästä. Yhteistoiminnassa Pienviljelijäin Keskusliiton kanssa Tuottoisa pienviljelys yhteiskuntamme ydin. Näiden lisäksi useita mykkiä elokuvia, jotka esittävät kohtauksia liitoin toiminnoista.. Järjestörakenne: Suomen Maanvuokraajain liiton jäsenistön muodostivat itsenäiset torppariosastot sekä yksityiset henkilöjäsenet, jotka olivat liittyneet liittoon ns. luottamusmiesten välityksellä. Vuonna 1927, kun liiton toimisto muutettiin Helsinkiin päätettiin perustaa aluejärjestöjä eri puolille maata. Käytännössä oli vain Tampereen aluejärjestö vuosina , jonka sihteerinä oli Evert Lammentausta hoitaen samalla lakiasiaintoimistoa. Keskustoimikunnat eli -järjestöt: vuonna 1922 tehtiin virallinen päätös keskustoimikuntien perustamisesta. Keskustoimikunta piti perustaa pienviljelijäin osastojen yhdyselimeksi jokaiseen kuntaan, jossa on 3 tai useampi osasto. Virallinen nimi Pienviljelijäin osastojen keskusjärjestö. Keskusjärjestöjä oli perustettu kaikkiaan parikymmentä. Useampien toiminta oli heikkoa. Järjestötoiminnan kasvaessa sotien jälkeen osoittautui välttämättömäksi maakunnallisen organisaation muodostaminen. Maa jaettiin 14 piirin ja ne perustettiin vuosien aikana. Liittotoimikunnan puheenjohtajat: Penna Paunu E. Viljanen Mauno Pekkala Niilo Nieminen Sihteerit - toiminnanjohtajat: J. Heikkilä Kaarlo Harvala Juho Niininen Evert Lammentausta Kaarlo Harvala Emil Jokinen Teuvo Haaksi Vilho Mäkelä Toimisto: Tampere: Itäinen Puistokatu Kuninkaankatu Puutarhakatu 27

4 Mustanlahdenkatu 23 Helsinki: Unioninkatu Kaisaniemenkatu Aleksanterinkatu 7 A Kasarmikatu 14 B Iso Roobertinkatu 8 A Iso Roobertinkatu 24 Aineiston laajuus: 30 kansiota Luovutustiedot: Inventoitu kansiota; luovutettu 2 kansiota, , , siirrot kirjastosta painatteet ; pöytäkirjat ja lehdet arkistoon. Uusi inventaario , jolloin kansioita yhteensä 30. Järjestelytyö Pienviljelijäin Liiton toimesta suoritettiin 1961 torppakontrahtikirjojen keräystä. Fredrik Pirttiahon Kärsämäki keräämät asiakirjat Asiakirjat lähetetty Pienviljelijäin Liitolle Luovutettu Kansan Arkistoon Sarjassa He torpparikysymys on yksittäisten henkilöiden torpparikontrahteja ks erillinen luettelo. Historiikit Jokinen Emil Torpparista pienviljelijäksi 1935 Torpparista pienviljelijäksi I 1956 Torpparista pienviljelijäksi II 1960 Huom Asiakirjoja myös Työväen Arkistossa.. Toimintakertomukset 1934 ja 1938 leikeltyjä. Henkilöarkistot, jotka sisältävät torppa-asiakirjoja: 5 Talvio Konsta 7 Puhjo Olavi (sukuselvitys) LUETTELO PIENVILJELIJÄIN LIITON ARKISTOSSA OLEVISTA YKSITYISHENKILÖIDEN ASIAKIRJOISTA:

5 5 Dahlgren Everd; torpan kontrahtikirja 1907 ja katselmuspöytäkirja 1910 Kiuruvesi Remeskylä Vesala 1907 Koskimies Oskari torppari: Ali Syvänojan torpan vuokrakontrahti Nurmijärvi Kossi Pekka torpan kontrahti 1913 Kiuruvesi Remeskylä. Siirretty Juho Rytköselle 1917 Niilola Taavetti Mikonpoika torppari: vuokravälikirja Walkeala 1905 Nurkkala Edvart torppari: kauppakirja Haapavesi 1911 Oksanen Amalia ja Hugo: Kauppakirjat Jokelainen Aarne Kajaanin mlk Teppana Kunnaan tila, kauppakirja Oksanen (Mannisenmäki) Johannes; torpparikontrahdit Jyväskylän pitäjä Soukkajärvenkylä Lukkolan torppa Peltola Fredrik torppari: Torpankontrahti 1901, päätös torpan verotuksesta 1904 Asikkala, oikeudenpäätös vuokran laiminlyönnistä 1905 Asikkala (Peltola) Telen Jakob Johan: kiinnityspöytäkirja 1904 Nummi Mustonen Taavetti mökkiläinen 1902 Leppävirta Pienviljelijäin Liiton toimesta suoritettu 1961 torppakontrahtikirjojen keräystä. Fredrik Pirttiahon Kärsämäki keräämät asiakirjat Asiakirjat lähetetty Pienviljelijäin Liitolle Luovutettu Kansan Arkistoon 1976: Ahlgren Heikki suutari mäkitupalainen; vuokravälikirja 1903 Luopioinen Kantola Andersson Jonas; landbonde kontrakt 1844 Luopioinen ks Kääniemi Heikki Eklund Juho; torpankontrahti 1909, vuokravälikirja 1918 Pieksämäki Haavisto Benjami Jaakonpoika; torpankontrahti 1869 Eräjärvi Haavisto-torppa Heikkilä Alpertti; torpankontrahti 1900 Hämeenkyrö Tuokkolankylä Pankiniemi- torppa Holopainen Juho Henrik; vuokrasopimus 1905 Joroinen Kuvansi Hämäläinen Israel; vuokrasopimus 1915 Juva Vehmaankylä Isakinpoika Isak; torpankontrahti 1878 Ikaalinen Jokinen Johan Eljas; tiluskatselmuspöytäkirja 1894 Längelmäki Järvinen Kalle vuokramies; katselmuspöytäkirja 1914 Korpilahti Witikkalankylä Kaijanrannan torppa Kainulainen Taneli; torpan kontrahti 1905 Leppävirta Timola Kalliovalkama Jooseppi Tuomaanpoika; torppakontrahti 1884 Eräjärvi Karppinen Eemeli; torpan kauppakirja 1896, torpan kontrahti 1896 Kärsämäki Laukkala Koivunen Tefani torppari ja Riika; kauppakirja 1919 Vampula Punalankylä Kuosmanen Juho; Perunkirjoitus 1890 Kärsämäki Kuosmanen Veeti: välikirja niityn vuokrauksesta 1920 Kärsämäki Kustaa Juhonpoika torppari; välikirja 1884 Loppi Salon Säteri Rusthollin tila Kaarlelan torppa Käniemi Jonas Andersson torppari; velkakirja 1857 Luopioinen ks Kääniemi Kääniemi Heikki Joonanpoika; vuokravälikirja 1903 Luopioinen Kääniemi L Wiktor; välikirja 1885 Mommilan Hietoisten kartano Hernesillan torppa Laine Amanda taloudenhoitajatar s ; päästökirjat palveluksesta 1899, 1903 Wampulan kirkolliset maksut 1912 Mustoset: Mustolan torpan lunastaminen 1923 Jäppilä Suontientaipaleenkylä Mustolan torppa Numminen Oskar työmies; vuokrakirja 1912 Loppi Salon Säteritalo Myllylän torppa Pakarinen Matti Pekanpoika mökkiläinen; jäljennös torpankontrahdista 1858 Rantasalmi Punon tilan rasitustodistukset 1931, 1933 Vampula Salomäki Karle Eframin poika; torpan kontrahti 1901 Ikaalinen

6 Stenberg Anders snickare; testamentti 1836 Luopioinen ks Kääniemi Heikki Stenroos Kalle; torpan kontrahti 1907 Vampula Kivilä-torppa Tiikamäki Johan Kustaa itsellismies; vuokrasopimus 1914 Eräjärvi Kalliomäki 6