Pienten keskusten kehittäminen. EKK:n Kevätseminaari. Lieksa
|
|
- Urho Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pienten keskusten kehittäminen. EKK:n Kevätseminaari. Lieksa
2 Nurmeksen kaupungin sijainti
3 Pielisen Karjala
4 Nurmeksen historiaa Ensimmäiset asukkaat (nomadit) ilmaantuivat alueelle noin 4000 vuotta sitten Ensimmäinen pysyvä asutus alueelle 1500 luvun puolivälissä Vahva taloudellinen kasvu luvulla (maatalous) Pysyvä tieyhteys Rautatie 1911 Väestö suurimmillaan 1960 luvulla (15000) Lähde: Nurmeksen kaupunki 2014
5 Nurmeksen kaupunki Koko alue / Maa-alue: km 2 /1601 km 2 Väestö / Asuntokunnat: 8308/4240 Asukastiheys (asukkaita/maa-km 2 ): 5.2 km 2 Väestöennuste 2020/2030: 7512/6930 Taajama-aste: 64,8% Huoltosuhde: 67,9 ei työikäistä/100 työikäistä kohden (koko maa 34,3/100) Yli 65-vuotta täyttäneiden osuus väestöstä %: 27.9% (koko maa 18.8.%) Vanhushuoltosuhde (v. 2011): 44,2 vanhusta/100 työikäistä kohti (koko maa 27,7/100) Lähde: Kuntaliitto 2014: Tilastokeskus Tiedot
6 Lähde: Tilastokeskus 2014: ELY-keskus Tiedot Nurmeksen toimeentulo Työpaikat % -osuus: Alkutuotanto %, jalostus 19.8 %, palvelut 62.1 % (toimialaltaan tuntemattomat 1.9%) Yritystoimipaikkojen lkm: 567 Keskeiset toimialat: Elintarvikkeet, puunjalostus, metalliteollisuus, maa- ja metsätalous, vaatetusteollisuus, rakentaminen ja kuljetus. Työttömien osuus työllisestä työvoimasta: 17.7 % (1/2014 tieto, koko Pohjois-Karjalassa 16.6%) Asuinkunnassa työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta: 84.1.% (koko maa 67 %).
7 Nurmeksen Vanha Kauppala Nurmes itsenäiseksi kunnaksi: v Kauppalaoikeudet: v Kuntaliitos: Nurmeksen maalaiskunta ja kauppala yhteen v Kaupunkistatus: v Asukkaita Vanhassa kauppalassa: noin 1100 (+1000 Itäkaupunki) Puu-Nurmes (12 korttelia) Vanhan kauppalan sydämessä Lähde: Nurmeksen kaupunki 2014
8
9 Vanhan kauppalan ydinalue Kauppalan kannas
10 Vanhan Kauppalan ensimmäinen asemakaava v. 1879
11 Nurmeksen Vanha Kauppala Kuva: Nurmeksen Museo
12 Nurmeksen Vanha kauppala Kuva: Nurmeksen Museo
13 Nurmeksen Vanha Kauppala Kuva: Nurmeksen Museo
14 Nurmeksen Vanha Kauppala Kuva: Nurmeksen Museo
15 Nurmeksen Vanha Kauppala Kuva: Nurmeksen Museo
16 Nurmeksen Vanha Kauppala Kuva: Nurmeksen Museo
17 Nurmeksen Vanha kauppala Kuvat: Hannu Ryhänen
18 Nurmeksen Vanha Kauppala Kuva: Hannu Ryhänen
19 Nurmeksen Vanha Kauppala Kuva: Hannu Ryhänen
20 Nurmeksen Vanha Kauppala Kuva: Hannu Ryhänen
21 Nurmeksen Vanha Kauppala Kuva: Hannu Ryhänen
22 Nurmeksen Vanha Kauppala Kuva: Hannu Ryhänen
23 Nurmeksen Vanha Kauppala Kuva: Hannu Ryhänen
24 Nurmeksen Vanha Kauppala Kuvat: Hannu Ryhänen
25 Porokylä
26 Paikan henki (Genius Loci, Spirit of Place) Jokainen ihminen sijaitsee tietyssä ajassa ja tilassa maapallon pinnalla. Ihmisellä on perustarve kiinnittää itsensä pallon pinnalle johonkin rajalliseen tilaan (pienempään piiriin) eli paikkaan. Jotakin, joka tekee paikasta erityisen, muista selvästi poikkeavan. Ihmisen (kokijan) moniaistinen ja erityislaatuisen syvä kokemus paikasta ( Ei mikkää oo mittää, jos ei mittää minnää piä ). Paikan aitoa henkeä ei voi keinotekoisesti valmistaa, se syntyy, jos on syntyäkseen ajan myötä. Paikan hiljainen voima ( pyhyys ), johon ihminen kiinnittyy. Lähde: Veivo 2006
27 Paikan hengen ilmauksia Aineettomat tekijät Kertomukset (tarinat eri aikakausilta) Uskomukset Hengellisyys (iäisyys, rauha, pyhyys) Muistot (muistitieto) Tunteet Yhteisöllisyys ideana Arvot Aineelliset tekijät Luonto (maisemat, puut, vedet jne.) Kuvat (maalaukset, valokuvat jne.) Musiikki & Äänimaisemat Elokuvat & Valokuvat Kirjallisuus (kirjat) Kulttuuriset artefaktit Rakennettu ympäristö (rajat, kulkuväylät, rakennukset jne.)
28 Vanhan Kauppalan paikan henki Paikan hengen ydintä Paikan hengettömyys Harju- ja järvimaisemat (raamit) Avaruus (tila ja henkinen väljyys) Rauhallisuus ja turvallisuus Historian kerroksellisuus Puu-Nurmes (puun historia) Asema-alue (Asemapuisto) Yhteisöllisyys (kylähenki) Sosiaalinen moninaisuus Kaupunkikylä (pikkukaupunki) Palvelujen saatavuus (läheisyys) Perinteinen kaupan ja hallinnon keskus (itään ja länteen auki) Ei välitöntä vau kokemusta Fyysinen etäisyys Kuppikuntaisuus (sisäänpäin lämpiävyys) Sukurasitteet Toiseuden sietämättömyys Henkinen liikkumattomuus Työttömyys (työpaikat) Eläköityminen (vanheneva väestö) Arkipelot (yhteisön pelko) Paikattomuus (juurtumattomat) Tulevaisuusnäkymän avoimuus
29
30 Value projekti Asemapuiston laajennettu suunnittelualue
31 Keskeiset paikalliset toimijat Nurmeksen Vanhan Kauppalan asukasyhdistys ry Nurmeksen kaupunki Tekninen toimi/kaavoitus Nurmeksen kaupungin kulttuuritoimi Nurmeksen kaupungin Museo Eräät paikalliset kunnallispoliitikot Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy Vanhan Kauppalan palveluyrittäjät Vanhan kauppalan aktiiviset asukkaat Nurmes-Seura ry
32 Kehittämisprojektit Value projekti Projektipäällikkö, osa-aikainen hankesihteeri, projektitutkija Keskeiset tavoitteet Uusien yrittäjä- ja etätyöpaikkojen lisäys ja sitä tukevat koulutusratkaisut ja yleensä etätyöyrittämisen (vapaiden ammattien) edistäminen Seudun elinkeinorakenteen monipuolistuminen aloilla, joissa alueella on nyt vähän päätoimisia työpaikkoja Maaseutumaisten pientaajamien dynaamisen yhteisömallin tuottaminen ja sen kehitystekijöiden arviointi Alueellisen tietoyhteiskuntamallin luominen, joka tukee yhteisörakenteita, verkostoitumista ja paikallisen tietoyhteiskunnan kehitystä Keskeiset toimenpidealueet Nurmeksen Asemapuiston yhdyskuntasuunnittelu Yhteisö- ja yhdyskuntatutkimus Etätyön ja julkishallinnon työn alueellistaminen Etätyöpalvelujen ja mahdollisuuksien markkinointi
33 Keskeiset toimenpidealueet Puu-Nurmeksen kohentamisen toimenpiteet Asunto- ja tonttitarjonnan kehittäminen Palvelujen kehittäminen Lähiruokatoiminnan kehittäminen Kehittämissuunnitelman laadinta Tapahtumamarkkinointi Joulunavaus Kylätalotoiminnan kehittäminen Kuva- ym. aineistojen arkistointi Tiedotustoiminta Kehittämisprojektit Sujuvan arjen Nurmeksen Vanha Kauppala Projektipäällikkö Keskeiset tavoitteet Nurmeksen Vanhan Kauppalan houkuttelevuuden lisääminen asuin- ja yritystoiminnan paikkana ja sen matkailullisen vetovoimaisuuden lisääminen. Puu-Nurmeksen rakenteiden ja ympäristön kunnostaminen (ympäristönhoitotyöt) Alueen asunto- ja tonttitarjonnan uudistaminen vastaamaan nykyistä asukasrakennetta ja edistämään tulomuuttoa. Suunnitelmat Vanhan Kauppalan asumisen ja torin seudun palvelujen uudistamiseksi. Alueen markkinointi asuin- ja yritysyhteisönä sekä matkailukohteena.
34 Projektien tuloksia Kokosivat paljon eri ihmisiä yhteen pohtimaan Vanhan Kauppalan kehittämistä yhteissuunnitteluprosesseissa (uusien työtapojen oppiminen, mm. tulevaisuusverstas, osallistuvana suunnitteluprosessina). Syntyi jossain määrin uutta yhteisöllisyyttä Vanhan Kauppalan kehittämisen puolesta (tehtiin esimerkiksi paljon ympäristön tiistaitalkoita ) Vanhan Kauppalan graafinen ilme ja ohjeisto (Vanha Kauppala brändi). Vanhan Kauppalan nettisivusto. Asemapuiston kehittämissuunnitelma ja Puusta pitkään. Vanhan Kauppalan kehittämissuunnitelma osoittivat suuntaviivat ja edellytykset taajaman tuleville kehittämistoimille. Vanhan talon henki kirjan toimittaminen.
35 Projektien tuloksia Detaljitasoisten vihersuunnitelmien laatiminen. Selvitys- ja tutkimustyön toteuttaminen (mm. kaksi tutkimusraporttia ja asukaskysely). Asemapuiston alueen käytön reunaehdot ja toteutunut uusiokäyttö. Asemapuiston alueen ja etätyömahdollisuuksien markkinointi ( Eetu etätyöläinen ). Uusia yritysratkaisuja (mm. Makasiini osuuskunta/ Lähiruokapuoti). Laajakaistaverkon suunnittelun ja toteuttamisen käynnistys. Joidenkin virtuaaliratkaisujen kehittäminen ja hyödyntäminen. Yleensä Vanhan Kauppalan viihtyvyyden paraneminen.
36
37 Kehittämiskokemuksia Nurmeksen kaupungilla ollut suhteellisen passiivinen rooli projektien aikana ja etenkin erittäin hyvien kehittämissuunnitelmien teon jälkeen. Mitä Nurmeksen kaupunki haluaa Vanhan Kauppalan taajaman maankäytöltä ja kehitykseltä? Mikä on kaupungin tahtotila? Mikä on tavoiteltu/haluttu kehittämisnäkymä ja -filosofia? Hyvien suunnitelmien käytäntöön viemisen haasteet (sitoutumisen aste ja investointien rahoittaminen haaste, mistä yleensä kehittämis- resurssit?) Todellisten toimijoiden ikääntyminen/puute vaikka on kyllä olemassa talkooinnostusta. Ei synny kuitenkaan helposti aktiivista toiminnallisuutta (vain pieni joukko todellisia tuloksen tekijöitä). Vanha Kauppala itsessään ei välttämättä sittenkään ole ollut yhteinen ja yhdistävä asia eri toimijoille (?).
38 Kehittämiskokemuksia Näkeekö kukaan Vanhan Kauppalan kehittämisen kokonaisuutta, sillä hyvä yhdyskuntasuunnittelu on tehokkaimpia kunnan kehittämisen strategisia työkaluja? Nurmeksessa ei ole toimivaa ja kokonaisuutena kehittämistä katsovaa yhdyskuntasuunnittelu- ja kehittämisorganisaatiota. Toimiva yhdyskuntakokonaisuus syntyy asumisen, yrittämisen/työn, vapaa-ajan ja palvelujen kytkeytymisestä toisiinsa sujuvaksi arjeksi. Kuinka löytää/ymmärtää paikan henki ja vahvistaa sitä tai uusia se vetovoimaiseksi sekä menestyväksi asumisen, työn, vapaa-ajan ja palvelujen toimintaympäristöksi?
39 Vanhan Kauppalan tulevaisuus Nurmeksen Vanhalla Kauppalalla on kaikki edellytykset uusiutua kukoistavaksi ja menestyväksi sujuvan arjen asumisen, yrittämisen ja työn sekä vapaa-ajan yhteisöksi, MUTTA EDELLYTTÄÄ KOKONAISVALTAISTA UUSIUTUMISTA Yhteisen intressin löytymistä keskeisten toimijoiden välillä. Nykyistä rohkeampaa ennakoivaa ja aktiivista kehittämisotetta, eri muutosprosessien tunnistamista ja havaittuihin mahdollisuuksiin tarttumista supistumiskierteen hallitsemiseksi/kääntämiseksi.
40 Vanhan Kauppalan tulevaisuus Kehittämisen henkisen ilmapiirin on oltava kannustava ja toimintaan rohkaiseva, ei sitä estävä. Realistisia ja toteuttamiskelpoisia sekä arvopohjaisia visioita kunta- keskuksen kehittämiseksi/uusiutumiseksi (Huom: kehittämissuunnitelmat ovat jo pitkälle olemassa!). Paikan hengen oivaltamista ja sen hyödyntämisestä kehittämisen lähtökohtana. Hyvää kokonaisvaltaista yhteissuunnitteluun perustuvaa yhdyskuntasuunnittelua kaiken uusiutumisen perustana.
41 Vanhan Kauppalan tulevaisuus Kehittämisen pitkäjänteistä otetta tempoilevuuden sijaan, jolloin koko ketju (visio, tavoitteet, suunnittelu, toteutus, käytäntö, ylläpito ja seuranta) ovat samansuuntaisia ja siksi toiminta tuloksellisia ( Ei sammuteta vain tulipaloja ). Kehittämishankkeiden ja investointien jatkuvaa toteuttamista tarkasti mietittyihin kohteisiin yhdessä yritystoimijoiden kanssa Yritysten toimintaympäristön tukemista ja yritystoiminnan tukemista eri keinoin mm. etätyöhön ja palveluyrittäjyyteen. Laajakaistayhteyksien rakentaminen koko taajamaan.
42 Vanhan Kauppalan tulevaisuus Paikan konkreettista markkinointia ja myyntiä tehokkaasti yksilöllisten tarpeiden mukaan (erilaisten elämäntapojen ja tyylien huomiointi) suhteutettuna paikan erityisiin laatutekijöihin. Täytettävä lupaukset, joilla tulo- ja paluumuuttajille kohdetta markkinoidaan (mm. terveydenhuoltopalvelut kunnossa, koulut terveitä sisäilmaltaan, vapaa-ajan palvelut toimivia jne.). Yrityselämän, tutkimuksen, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin yhteiskonsortioita kehittämistoiminnassa (vrt. Ruotsin Växjö).
43 KESTÄVÄ KEHITYS UUSIUTUMISTARVE JA -KYKY UUSIUTUNUT JA KESTÄVÄ TYÖN, ASUMISEN JA VAPAA- AJAN YHTEISÖ (YHDYSKUNTA) VIRTUAA- LINEN TILA Verkostot kaikkialle SOSIAALINEN TILA Sujuva yhteisöllinen arki HENKINEN TILA Valitun elämäntavan ja tyylin mielipaikka FYYSINEN TILA Asunto- ja asuinyhteisöt lähiympäristöineen Asuinpaikan vapaus, joustava ajankäyttö, työn autonomia ja sosiaalinen vapaus, työssä jaksaminen, mielekäs arki, etäyrittäminen TYÖ PAIKAN HENKI EHEYTTÄVÄ SUUNNITTELU Ryhänen 2010, sovellettu Komulainen 2008
44 Vanhan Kauppalan rantaraitti Anna-Maria Nevalainen Puusta Pitkään. Nurmeksen Vanhan Kauppalan kehittämissuunnitelma.
45 Vanhan Kauppalan sairaalan tontti
46 Tulevaisuuden näkymä paikan hengestä Yksi visio: Vanha Kauppala on uusiutunut uuden aikakauden puukyläyhteisö vuoteen 2040 mennessä. Puun ympärille rakentuva (aineeton ja aineellinen) Ekologinen (omavarainen ekokylä) Rauhallisessa luonnossa kiinni (Pielinen ja vaaramaisemat) Koivujen kaupunki (taiga-alueen puutarhakaupunki) Omaehtoinen ja yrittäjämäinen (sisäisesti sekä ulkoisesti) Uusyhteisöllinen (juurtuneisuus paikattomuuden sijaan) Leppoisan elämäntavan kotipaikka (slow- ideologia) Tuttu ja turvallinen (kotipesä, jonne on hyvä palata maailmalta) Monikulttuurinen ja -sosiaalinen (erilaisia kerroksia limittäin) Paikallisesti ylipaikallinen (ylpeästi kansainvälinen) Luovan kulttuuriteollisuuden ja kaupan keskus (alueen henkinen dynamo - Nurmes oivalluspaikkana) Sosiaalisesti ja virtuaalisesti verkottunut
47 Pikkukaupunkien kehittäminen Pienten kuntakeskusten kehittäminen ei ole irrallinen tekijä muusta yrityselämän & kunnan kehittämisestä, kasvusta ja menestymisestä. Kokonaisvaltaisen kehittämisajattelun omaksuminen (Saksassa Leitfaden tai Ganzheitliches Konzept ), joka etenee asukkaiden/toimijoiden ehdolla yhteisöllisenä suunnittelu- ja oppimisprosessina. Kunnilla lähivuosikymmenen aikana paljon tärkeämpääkin tekemistä kuin kuntakeskusten kehittäminen vaikka haasteet eivät ole niistä irrallisia. Mm. taantuman & kuntatalouden hallinta, henkilöstöhallinta, supistuvat valtionosuudet, sote ratkaisut, kuntaliitokset, homerakennukset jne.
48 Pikkukaupunkien kehittäminen Yksi paikallisen kehittämisen ratkaisumalli voisi olla uusyhteisöllisyyden kehittyminen (mm. mikroklusterit/pienosuuskunnat, aktiiviset yhdistykset). Talouskehitys etenee aina pien- ja mikroyrittäjien tuottaman aluetalouden dynamiikan varassa ja tämän yritysjoukon toimintaympäristön edellytykset on pidettävä kaikin keinoin kunnossa. Tarvitaan toiminnallisesti täysin uutta maaseudun pienten kylä- ja kaupunkiyhdyskuntien kehittämislogiikkaa ja arvopohjaista tavoitteellisuutta Esimerkiksi degrowth ajattelu yhdistettynä täysin öljyttömään talouteen ja myös muuhun mahdollisimman omavaraisuuden turvaavaan tekemiseen/tuotantoon.
49 Vanhan Kauppalan tutkimusraportit
50 Nettiosoitteita (Etätyötä käsittelevä sivusto) (Pielisen Karjalan alueen yhteinen sivusto) (Vanhan Kauppalan sivusto) (21 jäsenen paikallinen osuuskunta) (Nurmeksen kaupungin sivusto) YouTube (hakusanat Eetu Etätyö), esimerkkilinkkejä Eetun etäelämään Value -hankkeen Vanhan Kauppalan tutkimusraportit 4bc5-a b98c018a
51 Kiitos kaikille ja oikein mukavaa illanviettoa Vuonislahden kylän Herranniemessä!
Kaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
LisätiedotKaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotVesannon elinvoimaryhmä
Vesannon elinvoimaryhmä 26.7.2017 1. Kuntalaiskysely Mitä ja miksi kysytään (kysymykset)? Miten kysytään (sähköinen/paperi)? Milloin kysytään (aikataulu)? Miten organisoidaan (kulut, analyysit/raportointi)?
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma
Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa
LisätiedotMiten saada uusia asukkaita kylään?
Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat
LisätiedotKunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö
Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan
LisätiedotALUEELLINEN VETOVOIMA
ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017
LisätiedotPerho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotLestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotHalsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotKannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto
LisätiedotPAIKALLINEN TIETOYHTEISKUNTA JA UUDISTUVAT VERKOTTUNEET YHTEISÖT PIELISEN KARJALAN ALUEKEHITYKSESSÄ (VALUE PROJEKTI)
LOPPURAPORTTI 1 (11) PAIKALLINEN TIETOYHTEISKUNTA JA UUDISTUVAT VERKOTTUNEET YHTEISÖT PIELISEN KARJALAN ALUEKEHITYKSESSÄ (VALUE PROJEKTI) LOPPURAPORTTI LOPPURAPORTTI 2 (11) Projektin toteutuma lyhyesti
LisätiedotUusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista
Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli
LisätiedotToholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotVeteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotKylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet
Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien
LisätiedotINFO Teatteri Vanha Juko
INFO Teatteri Vanha Juko 11.08.2011 TAUSTAA 1. VISIOITA LUOVASTA LAHDESTA selvitys Lahden luovan talouden ja toiminnan laajuudesta ja merkityksestä julkaistiin 04.10.2010. Taustalla kesällä 2011 luovan
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotMaakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät
Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotIkäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?
Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000
LisätiedotNurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset
Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN STRATEGIA
UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
LisätiedotKUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013
KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla
LisätiedotTampereen tulevaisuutta tehdään nyt - tule mukaan ja vastaa kyselyyn mennessä
Tampereen tulevaisuutta tehdään nyt - tule mukaan ja vastaa kyselyyn 18.6.2017 mennessä Kerro näkemyksesi Tampereen nykytilasta ja siitä millaisen haluaisit Tampereen olevan tulevaisuudessa! Kyselyssä
LisätiedotLIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotTyöhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI
Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke
Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen
LisätiedotKUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.
KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotYlä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos
Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos 2018-2020 Tulevaisuustyöpaja 31.01.2017 ELINKEINO-OHJELMA 2018-2020 Suuntaa Valtimon ja Nurmeksen elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä Toteuttaa Valtimon ja Nurmeksen
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotSEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI
SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI Piispala 23.8.2012 Saarijärven-Viitasaaren johtoryhmä Huom! Kyseessä on ensimmäinen kooste alueen toimijoiden esityksistä. Toimenpiteiden sisältöjä tarkennetaan
LisätiedotKulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen
Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotKosken Tl kunnan strategia Koski Tl yhteisöllinen kunta
Kosken Tl kunnan strategia 2020-2026 - Koski Tl yhteisöllinen kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta.
LisätiedotHyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011
Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan
LisätiedotVerkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana
Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana Miksi pk-palveluntuottajakenttää kannattaa kehittää juuri nyt? - Sote-alan toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, vaikka tulevista uusista
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotValkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017
Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten
LisätiedotAsumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara
Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden
LisätiedotVoimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa
25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta
LisätiedotKeski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät
Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat
LisätiedotMaaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Korpilahden kuntalaistilaisuus 16.1.2008 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 UUSI JYVÄSKYLÄ 0 5 10 Km Jyväskylän kaupungin
LisätiedotPaikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi
Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,
Lisätiedotkansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009
kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen
LisätiedotVaasan seudun viestinnän tavoitteet
Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
LisätiedotMIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin
Kaupunginhallitus 8.1.2018 Liite 1 7 MIKKELIN STRATEGIA 2018-2021 Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin Strategisesta ajattelusta käytännön tekoihin Miten teemme yhteisestä visiosta totta? Arvokirjan
LisätiedotTyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma
Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus 2017-2020 Toimenpiteet ja suunnitelma Hyvinvointityö Tyrnävällä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana kaikkea kunnan toimintaa Osallisuuden ja yhteisöllisyyden
LisätiedotMaapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %
Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotMaaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke
Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto
LisätiedotRantaosayleiskaavamuutoksen selostus
Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen
LisätiedotAlueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä
Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotKaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015
1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)
LisätiedotELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030
ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien
LisätiedotKunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013
1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne
LisätiedotKauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset
Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset toimialakyselyn 18.-24.11.2008 tuloksia Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Suomen Kauppakeskusyhdistys ry ry Suomen Kauppakeskusyhdistys
LisätiedotKeuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI
Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY
LisätiedotJoensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.
Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.2017 Johdanto Valtuustokausittain laadittu Joensuun (kaupunki)seudun
LisätiedotHankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotIisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden
LisätiedotKosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta
Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski
LisätiedotUudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto
Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen
LisätiedotKestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo
Kestävä kehitys museoissa 25.3.2010 Tekniikan museo Suomen museoliiton ydinarvot Sivistyksen kunnioittaminen Historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen Kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville
LisätiedotLapinlahden kuntastrategia 2011-2017
Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
LisätiedotVisio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion
Lisätiedoteriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 19.1.2010 ERIKSNÄS visiotyöryhmä / SL eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>>
eriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 1 eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>> 2 eriksnäs*vision 2010-2018 Kansainvälinen arkkit.kilpailu 2007 1 palk. EMERALDA Kansainvälinen arkkitehtikilpailu
LisätiedotHOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.
HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti
LisätiedotVastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia
Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET
LisätiedotStrategiamme Johdanto
Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.
Lisätiedotämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet
ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Visio, toiminta-ajatus ja arvot Talousarvio ja toimintasuunnitelma Kunkin strategisen kärkitavoitteen suunnitelmien laatimisesta
LisätiedotCase Uusikaupunki Muutos pakon edessä
Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652
LisätiedotSaarijärvi sivistyksen keht - uudet oppimisen tilat
Saarijärvi sivistyksen keht - uudet oppimisen tilat Johtoryhmä 17.1.2017 Nykytilanne kiinteistöt Herajärvi = Edellyttää korjaustoimenpiteitä tai uudisrakentamista Pylkönmäki = Edellyttää peruskorjausta
LisätiedotLaajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi
Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370
LisätiedotKUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.
KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä
LisätiedotVahvat peruskunnat -hanke
Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla
LisätiedotSaarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat
Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat Johtoryhmä 17.1 Nykytilanne kiinteistöt Herajärvi = Edellyttää korjaustoimenpiteitä tai uudisrakentamista Pylkönmäki = Edellyttää peruskorjausta tai
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Siimes) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto
LisätiedotKULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen
KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 17.5.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurin Ketju -hanke Kansallinen hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa kulttuurimatkailun
LisätiedotVantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta
Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen
LisätiedotMaaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo
Maaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo 100 suomalaista kirkonkylää kuntien keskukset muutoksessa seminaari 16.5.2017 Pentti Mäkinen Maakuntajohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto
Lisätiedot