YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 75/2004/3 Dnro LSY-2004-Y-140

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 75/2004/3 Dnro LSY-2004-Y-140 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Merialueen ruoppaaminen, ruoppausmassojen läjittäminen sekä pienvenesataman rakentaminen tilan Båtvik RN:o 5:105 edustalle, Porvoo Peter Krusberg HAKEMUS SUUNNITELMA Peter Krusberg on ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa pienikokoisen, 3 4 venepaikkaa käsittävän venesataman rakentamiseen omistamansa kiinteistön Båtvik ( ) edustalle sekä merialueen ruoppaamiseen ja ruoppausmassojen läjittämiseen hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Porvoon kaupungissa. Hakijan tarkoituksena on ruopata kiinteistöön Båtvik RN:o 5:105 kuuluvalle vesialueelle veneväylä, jonka pituus on noin 100 m ja leveys 10 m. Vesialueen syvyys on ennen suunniteltua ruoppausta 0,5 1,0 m ja ruoppauksen jälkeen keskimäärin 1,5 m. Ruoppaus on tarkoitus suorittaa kaivinkoneella ja ruoppausmassoja on arvioitu kertyvän 750 m 3. Massat läjitetään tilan ranta-alueelle ja vesijättömaalle sekä tilan vesialueella sijaitsevalle pienelle saarelle. Rantaan on tarkoitus rakentaa omaan käyttöön pienikokoinen venesatama kolmelle - neljälle veneelle. Hakija oli ostanut Båtvikenin rantakiinteistön kesällä Naapurikiinteistön RN:o 5:52 silloisella omistajalla FF:llä ei ollut mitään ruoppaus- ja venepaikan rakentamista vastaan. Ilman FF:n suostumusta hakija ei olisi kyseistä rantakiinteistöä hankkinut. Elokuussa 2001 hakija oli tehnyt ruoppaus- ja läjitysilmoituksen Porvoon ympäristönsuojelutoimistoon. Ennen ilmoituksen tekemistä hakija oli ilmoittanut suunnitelmistaan myös toisen naapuritilan RN:o 2:11 omistajille CC:lle ja DD:lle, joilla ei myöskään ollut mitään hanketta vastaan. Lokakuussa 2001 Porvoon ympäristönsuojelutoimisto antoi hakijalle luvan ruoppaus- ja läjitystöihin, jotka oli tarkoitus tehdä vuosina Talven heikon jäätilanteen vuoksi aikataulu oli muuttunut ja hakija oli suunnitellut tekevänsä ruoppaustyöt syksyllä Hän oli myös kuvitellut voivansa käyttää ranta-alueelleen johtavaa rantatietä. Suullista lupaa kysyessään hakija oli kuitenkin todennut, että tieoikeus on parempi vaihtoehto, ja oli jättänyt hakemuksen yksityistietoimituksesta Toimitus suoritettiin vasta , minkä vuoksi ruoppausta ei ollut mahdollista suorittaa myöskään talvella Hakija oli ilmoittanut sekä vuonna 2002 että 2003 Porvoon ympäristönsuojelutoimistoon ruoppaustöiden siirtymisestä, jolloin hänelle oli ilmoitettu, että lupa on edelleen voimassa.

2 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET 2 FF:n kuoltua kiinteistö RN:o 5:52, jonka nykyinen rekisterinumero on 5:110, myytiin AA:lle. AA omistaa avomiehensä BB:n kanssa kiinteistön RN:o 25:1, joka rajoittuu kiinteistöön RN:o 5:110. AA oli pannut vireille vesijätön lunastustoimituksen, jossa hän oli vaatinut hakijan rantakiinteistöä itselleen. Hakijan mukaan edellytyksiä kiinteistönmuodostamislain 60 :n mukaiseen vesijätön lunastustoimitukseen ei ole. AA ja BB olivat täyttämällä ja kaatamalla metsää yhdistäneet kiinteistöt RN:ot 25:1 ja 5:110. Kiinteistöön RN:o 25:1 kuuluu metriä rantaa, iso laituri ja vesillelaskuramppi, joten AA:lla ja BB:llä on jo nyt ns. täydellinen ranta. Hakija on alusta alkaen halunnut toimia ympäristönsuojeluviranomaisten pelisääntöjen mukaisesti. AA ja BB ovat sen sijaan ilman minkäänlaista ilmoitusta naapureille tai ympäristönsuojelutoimistolle siirtäneet rantaviivaansa ulospäin useammalla metrillä ja samalla korottaneet rantaansa noin kolmella metrillä. Rantaan on tuotu noin 200 kuorma-autollista kivilohkareita ja täytemaata. Monien mielestä heidän rantansa on törkeän näköinen. AA ja BB ovat myös ruopanneet väylän rantaan ilmoittamatta naapureille tai ympäristönsuojeluviranomaisille. Ruoppausmassat on sijoitettu ruopatun väylän viereen ja matalalla vedellä ne näkyvät ja rumentavat maisemaa. Myös AA:n kiinteistöä RN:o 5:110 on korotettu noin 1,5 1,7 metrillä. Täyttö on tehty niin, että hakijan kiinteistön puolella olevia puita ja rajapyykkitolppia on jäänyt alle. Tietoimituksen yhteydessä Porvoon maanmittausinsinööri mainitsi heille tästä lainvastaisesta toiminnasta. Hakijan kiinteistö on AA:n kiinteistöön RN:o 5:110 nähden nykyään hyvin matala. Ranta-alueen ympärillä olevat alueet ovat joka puolella huomattavasti korkeampia ja hakijan mielestä tuntuu järkevältä, että hänenkin alueensa olisi kauttaaltaan cm korkeampi. Hakijan tarkoituksena on tasoittaa ruoppausmassat ja tehdä alueesta siistin näköinen. Satama-altaan penkereet rakennetaan kivistä ja sorasta. Hakijan kiinteistö on hyvin piilossa mereltä katsottuna, koska sen edustalla on runsaasti kaislaa. Kiinteistöllä olevat puut on tarkoitus jättää rauhaan. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Porvoon kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään ) Uudenmaan ympäristökeskus on lausunut, että hakemuksen mukainen alue ei kuulu suojeluohjelmiin tai Natura 2000 verkostoon. Hakemuksen mukainen kohde sijaitsee Porvoon kylien ja haja-asutusalueiden osayleiskaavassa AT/S-merkillä (kyläkeskuksen alue, jonka omaleimaisuus säilytetään) sekä VL-merkillä (lähivirkistysalue) merkittyjen alueiden edustalla. Osayleiskaavan mukaan AT/S-merkitty alue on suunniteltava siten, että alueen nykyinen ympäristökuva säilyy tai korjaantuu. Suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että uudisrakentaminen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävät muutokset sopeutuvat ympäristöön. Kaavassa ei ole kaavamääräyksiä vesialueen käytölle. Ruoppausalue sijaitsee vesi-

3 3 alueella, jolla on kalataloudellista merkitystä muun muassa kuhan kutu- ja pyyntialueena. Ympäristökeskus on katsonut, että hakijalle voidaan myöntää lupa laiturin rakentamiseen ja väylän ruoppaamiseen suunnitelman mukaisesti ja tehnyt esityksen luvan määräyksiksi. 2) AA ja BB (AA: Eriksberg I RN:o 5:110, Porvoo, Krånkö sekä AA ja BB yhdessä: Blomvik RN:o 25:1, Porvoo, Kråkö) ovat vaatineet hakemuksen hylkäämistä. Hakemuksen kohteena oleva alue sijoittuu muistuttajien tilojen, erityisesti tilan RN:o 5:110 eteen. Muistuttajat asuvat perheineen kiinteistöllä RN:o 25:1, mutta heidän tarkoituksenaan on rakentaa omakotitalo AA:lle ja hänen lapsilleen kiinteistölle RN:o 5:110. AA on hakenut Porvoon maanmittaustoimistolta lupaa vesijätön lunastamiseen. Vesijätön lunastustoimitus on vielä kesken. Kyseinen vesijättö on alue, johon Krusberg on hakenut ruoppaus- ja pienvenesataman rakentamislupaa. Vesijättöaluetta voidaan käyttää tarkoituksenmukaisimmin AA:n kiinteistön RN:o 5:110 yhteydessä, jolle on myönnetty kaksi rakennuslupaa. Toinen on vuodelta 1949 ja koskee omakotitalon rakentamista, toinen on myönnetty ja koskee talousrakennuksen rakentamista. AA tarvitsee vesijättömaan liitettäväksi kiinteistöönsä saadakseen sille niin paljon rakennusoikeutta, että se mahdollistaa tavallisen kokoisen talon rakentamisen. Nykyinen rakennuslupa oikeuttaa vain tavanomaista pienemmän rakennuksen rakentamiseen. Pienvenesataman sijaitseminen heti omakotitalon edessä ja ruoppausmassojen läjittäminen rakennuksen eteen estäisivät AA:n kiinteistön käytön eikä tämä voisi rakentaa rakennustaan. Myös kulku kiinteistön RN:o 5:110 ranta-alueelle estyisi eikä kiinteistön omistaja voisi käyttää rantaa lainkaan hyväkseen. Vesijättömaana puhuttu alue on lähtöisin nimenomaan kiinteistöstä RN:o 5:110, eikä Krusbergin tilasta. Krusbergin hakemuksen mukainen toiminta haittaisi myös naapurikiinteistöä RN:o 25:1. Yksinään nämä seikat estävät luvan myöntämisen. Krusberg ei voi myöskään vedota vuodelta 2001 olevaan ruoppauslupaan. Kysymys oli tuolloin veneväylän ruoppaamisesta. Nykyinen suunnitelma alueen käytön osalta on paljon laajamittaisempi kuin mitä aikaisempi lupa olisi sallinut. Tarkoituksena on rakentaa autoille ja venetrailereille kääntöpaikka, sorakenttä. Alueen ruoppaaminen tulee vaatimaan valtaisan työn ja siitä tulevan massan määrä on suuri, koska vesialueen syvyys on vain noin cm. Sora-alueen täyttö tulisi vaatimaan myös laajamittaisia toimenpiteitä, joita ei pidä sallia. Myös maisemallisesti Krusbergin suunnittelema toiminta aiheuttaisi haittaa kaikille rantakiinteistöille. Ruoppausmassoja ei ole mahdollista sijoittaa maisemaa pilaamatta vesijättöalueelle eikä muuallekaan ranta-alueelle. Hakemuksessa ei ole edes ilmoitettu massojen määrää eikä niiden sijoituspaikkaa. Joka tapauksessa toiminta tulisi olemaan hyvin laajamittaista ja haitallista. Massojen naapurikiinteistöille aiheuttamaa hajuhaittaa ei voida sivuuttaa. Tietoimituksessa Krusbergille myönnettiin tienkäyttöoikeus naapurikiinteistöjen omistamaan tiehen, jotta hän pääsee omistamalleen vesialueelle.

4 4 Tarkoituksena ei ollut sallia tien laajamittaista käyttöä, jollaiseksi se muodostuisi, jos hakemus hyväksytään. Tie ei tule kestämään raskasta liikennöintiä. Jo sen seikan, ettei alueelle ole suunniteltu toimivaa yhteyttä, tulisi estää hakemuksen hyväksymisen. Muistuttajat ovat liittäneet muistutukseensa valokuvia, joista heidän mukaansa käy selkeästi ilmi, että suunniteltu alue on hyvin pieni ja aivan rantaasutuksen läheisyydessä. Hakemuksen mukaiselle toiminnalle ei ole tilaa kyseisellä alueella. Ruoppausmassan sijoituspaikka on luonnonkaunis poukama, joka sijaitsee aivan muistuttajien kiinteistöjen edessä. Kuvat osoittavat myös sen, että nimenomaan AA:n omistamalle kiinteistölle olisi tarkoituksenmukaisinta saada alue lunastetuksi. Alue rajoittuu AA:n kiinteistöön ja on sen luonnollinen jatke. Muistuttajat ovat todenneet vielä, että Krusberg on esittänyt totuudenvastaisia tietoja muistuttajista. Kiinteistöillä RN:o 5:110 ja 25:1 on osittain eri omistajat ja kiinteistöjä on käytetty ja tullaan jatkossakin käyttämään eri kiinteistöinä. Niitä ei ole yhdistetty eikä niitä tulla yhdistämään. Se, että kiinteistöllä RN:o 25:1 on ranta, ei millään tavoin vähennä kiinteistön RN:o 5:110 tarvetta käyttää sille kuuluvaa rantaa. 3) CC (Lindudd RN:o 2:11 ja Mäntyniemi RN:o 17:0) on lausunut, että hakemuksessa tarkoitettu alue liittyy välittömästi sekä maa-, vesi- että vesijättöalueena niemekkeeseen, joka on vuosikymmenien aikana laajentunut entisen EE:n veneveistämön ja venehuollon jätteistä. Niemessä poltettiin jätteitä ja ne peitettiin täytemaalla vielä vuonna Krusbergin rajanaapurina on yhteisalue RN:o 878:4, jonka rannassa oleva laituri on EE:n perillisten hallinnassa, lähinnä Nordic Marinin venehuoltamon käytössä. Kråkön veneveistämö on rakentamassa sen viereen uutta laituria, jota varten rantaan on tuotu jo betonilaatat. Myös ruoppauslupaa haetaan varmasti. Krusbergin pienvenesatama on vain yksi haitan aiheuttaja. Myös ruoppaukset ja niiden johdosta leviävät myrkyt (TBT), lisääntyvä liikenne muistuttajien ryytimaan vieressä, parkkeeraukset pihanurmikolle sekä Kråkötä tuntemattomien veneilijöiden törmäileminen puutarhassa ja ovilla kyselemässä osoitteita aiheuttavat osaltaan haittaa muistuttajalle. Edellä olevin perustein muistuttaja on vastustanut kaikkea ruoppaamista sekä kaikkien kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen laitureiden rakentamista muistuttajien pihapiiriin välittömästi liittyvälle alueelle. 4) Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunta on lausunut, että hanke on mahdollista toteuttaa, jos ruoppaus ja massojen läjitys tehdään välisenä aikana ja jos naapuritontin omistaja antaa suostumuksensa tontin edustan vesijättömaalle suunnitellulle ruoppausmassojen läjitykselle. Vaihtoehtoisesti massat voidaan läjittää maalle johonkin toiseen paikkaan joko hakijan omistamalle tai muulle luvalliselle alueelle. Kiinteistön Båtvik RN:o 5:105 vesialue ei sovellu läjitysalueeksi mataluutensa ja kalastollisten vaikutustensa takia.

5 HAKIJAN SELITYS 5 Jos hankkeelle myönnetään lupa, tulee ruoppausmassojen läjitys toteuttaa niin, etteivät massat pääse valumaan vesijättömaalta takaisin mereen. Suunniteltu venesatama tulee toteuttaa niin, ettei se haittaa naapuritonttien rannankäyttöä. Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan muistutuksista Krusbergilla ei ole ollut huomautettavaa. AA:n ja BB:n muistutuksesta hakija on muun ohella lausunut, että Kråkön saari ja eritoten sen ranta-alueet ovat tiheästi asuttuja ja jokaisella siellä asuvalla on naapureita joka puolella. Saaressa on useita kiinteistöjä, jotka sijaitsevat lähellä rantaa, mutta silti niille ei kuulu omaa rantaa. Hakija on pitänyt muistuttajien perheiden yhteistä hanketta muuttaa asumaan eri taloihin omituisesta perusteltuna ja epäuskottavana. Hakija on varma siitä, ettei vesijätön lunastamiselle ole kiinteistönmuodostamislain 60 :n mukaisia edellytyksiä. Ympäristöviranomaisen tehtävänä on arvioida ja päättää asioista ympäristönsuojelun kannalta eli tässä tapauksessa ruoppausluvasta eikä siitä, voiko AA käyttää jotain aluetta tarkoituksenmukaisemmin kuin joku muu. AA:n kiinteistölle vuonna 1949 myönnetty rakennuslupa käsittää 21 neliön asuintiloja. Kyseessä on veneveistämö, jonka toisessa päässä on asuinhuone. Omakotirakennuksen poikkeusluvan saaminen on viranomaisten mukaan epätodennäköisenä. AA:lla ei ole edellytyksiä muuttaa ko. kiinteistölle, mistä johtuen muuttoperustelutkin ovat kestämättömiä. Talousrakennukselle myönnetyllä rakennusluvalla ei ole tämän asian kanssa mitään merkitystä. Vaikka hakemuksessa puhutaan pienvenesatamasta, se ei ole käytännössä muuta kuin kaksi laiturirakennelmaa, joihin voi kiinnittää neljä venettä. Alue sijaitsee kohtuullisella etäisyydellä AA:n kiinteistöstä RN:o 5:110. Noin sadan metrin etäisyydellä AA:n kiinteistöstä on 7 8 veneen venesatama ja kauempana, mutta näköetäisyydellä, 50 veneen satama. Tässä yhteydessä tuntuu oudolta, että hakijan 3 4 venettä häiritsee AA:ta yli kaiken. Porvoon maanmittaustoimiston pöytäkirjasta ilmene, että kiinteistöön RN:o 2:10 (nykyinen 5:110) ei ole kuulunut koskaan mitään rantaoikeutta, vaan sillä on oikeus vain Kristenäs nimiseen yleiseen laituriin, joka sijaitsee kiinteistöstä 1,5 km pohjoiseen. Koska AA:n kiinteistöllä ei ole rantaa, ei hakijan satama voi mitenkään häiritä omistajan kulkua ranta-alueelle. Pienvenesatama ei voi myöskään haitata tilan RN:o 25:1 käyttöä. Väitettä ei ole mitenkään perusteltu. Kyseisen kiinteistön rannassa on venesatama, jossa AA:lla ja BB:llä on 11 metrin moottorialus ja viiden metrin moottorivene ja neljän metrin moottorilla varustettu soutuvene. Heidän satamaansa kuuluu myös iso, betonista rakennettu laituri ja siihen kuuluva kelluva laituri, vesillelaskuramppi ja korkeat kivipenkereet.

6 6 Hakijan ruoppaussuunnitelmat eivät ole mitenkään muuttuneet siitä ruoppausluvasta, jonka Porvoon ympäristönsuojelutoimiston vuonna 2001 lausunnossaan antanut. Alun perin on ollut kysymys noin 10 metrin väylästä ja isommasta kääntöalueesta. Laituri ja vesillelaskuramppi eivät sisältyneet ruoppaushakemukseen siitä syystä, että ne kuuluivat eri viranomaiselle eli rakennusvalvonnalle. Muistuttajat ovat itse hiljattain täyttäneet luvatta omaa rantaansa noin 300 kuorma-autokuormalla ja tällä tavalla nostaneet rantaansa 2 3 metrillä, ruopanneet leveän väylän sekä rakentaneet korkean penkereen isoista kivilohkareista. Hakijan ruoppaussuunnitelma ei ole yhtään sen laajempi, kuin BB:n ja AA:n jo toteutettu ruoppaus. Ruopattavan vesialueen keskisyvyys ei ole cm, vaan yli 0,5 m keskivedenkorkeudella. AA:n kiinteistöllä on lisäksi sorakenttä, joka on kaksi kertaa isompi kuin hakijan suunnittelema. Tieoikeuteen ei liity minkäänlaisia rajoituksia. Toimituskirjassa on ainoastaan maininta tien leveydestä, joka on viisi metriä. Toimituskirjan liitteenä olevasta kartasta käy ilmi, kuinka hakijan rantakiinteistölle johtaa viisi metriä leveä tie. Tietä ei ole mitoitettu vain rantakiinteistöjen yksityisluotoiseen käyttöön, vaan 23 kiinteistöllä ympäri Kråkön saarta on oikeus käyttää kyseistä tietä. Näiden lisäksi kahdella venealan yrityksellä on sama oikeus. Suhteessa muuhun liikennöintiin hakijan tienkäyttö tulee olemaan varsin pienimuotoista. Hakija on myös kommentoinut selitykseensä liitettyjä valokuvia ja muun muassa todennut, että neliön maa-alue ja noin neliön vesialue Kråkössä ei ole missään nimessä liian pieni suunnitellulle pienvenesatamalle. CC:n muistutuksesta hakija on todennut, että hän on melkein koko ikänsä asunut Kråkössä ja tietää hyvin aikaisempiin vuosikymmeniin kuuluvasta tavasta hävittää jätteet polttamalla. Koska veneiden sisustukset tehtiin puusta, puruja ja muuta jätepuuta oli paljon. Kun esimerkiksi tyhjät lakka- ja maalipurkit heitettiin palavaan purukasaan, jäljellä oleva lakka tai maali lähti savuna ilmaan ja mahdolliset myrkyt taitavat olla jossain aivan muualla kuin kyseisessä rannassa. Jos niemissä tästä huolimatta on edelleen jotain luonnolle haitallisia aineita, hakijan aikomuksena ei ole ruopata niemen välittömässä läheisyydessä. Hakijan tarkoituksena on täyttää kyseistä aluetta soralla. Kautta aikojen saaressa on ollut peräti 22 veneveistämöä ja varsinkin suurimmat näistä ovat olleet merenrannassa. Jokaisella veistämöllä on ollut tapana polttaa jätteet samalla tavalla. Tähän päivään mennessä kaikki ne rannat, joissa aikoinaan poltettiin jätteitä, ovat nykyään ruopattuja. Ruoppaukset on tehty menestyksellä ilman ympäristöongelmia. Suhteessa tähän tosiasiaan ei ole syytä pelätä, että hakijan kiinteistön lähellä olevassa niemessä olisi mitään suurempaa ongelmaa, varsinkin kun hakijan tarkoituksena on täyttää eikä ruopata vanhan polttopaikan läheisyydessä. CC on viitannut EE:n perillisten hallinnassa olevaan rantaan ja sen viereen tulevaan uuteen laituriin. Nordic Marinin asiakkaiden törmäilemisellä CC:n puutarhassa ei ole mitään tekemistä hakijan pienvenesataman kanssa, joka on sitä paitsi niemen toisella puolella. CC:n muistutuksesta saa sen käsi-

7 7 tyksen, että hakijan pienvenesatamahanke ei ole mikään varsinainen ongelma, kun hän on todennut sen olevan vain osatekijä. Todennäköisesti CC:tä varsinaisesti askarruttaa muu toiminta viereisessä rannassa. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Ympäristölupavirasto myöntää Peter Krusbergille luvan merialueen ruoppaamiseen, ruoppausmassojen läjittämiseen ja pienvenesataman rakentamiseen omistamansa kiinteistön Båtvik alueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Porvoon kaupungissa. 1) Ruoppaus-, läjitys- ja rakentamistyöt on tehtävä ja välisenä aikana mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja käytettävä sellaista ruoppausmenetelmää, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä meri- ja ranta-alueille ja niiden käytölle sekä alueen linnustolle ja kalastolle. 2) Mikäli työtä suoritetaan talvella, on ne alueet, joissa työn vuoksi syntyy vaarallista jääpeitteen heikentymistä tai rikkoutumista, asianmukaisesti merkittävä. 3) Ruoppausmassat on sijoitettava omalle maa-alueelle tai toisen maaalueelle, jos kiinteistön omistaja antaa siihen luvan, siten, etteivät ruoppausmassat korkeankaan veden aikana pääse valumaan tai syöpymään takaisin mereen. 4) Ruoppaus-, läjitys- ja rakentamistöiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viivytyksettä korvattava asianomistajalle. 5) Luvan saaja on muutoinkin vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 6) Töiden päätyttyä hankealue on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 7) Työt on aloitettava ja tehtävä valmiiksi neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa raukeaa. 8) Töiden aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9) Töiden valmistumisesta on ilmoitettava 60 päivän kuluessa ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä pienvenesataman lopullista sijaintia ja lopullisia mittoja osoittavat piirustukset. Perustelut Båtvikenin kiinteistön edustan merialueen ruoppaaminen, ruoppausmassojen läjittäminen ja kolme neljä venepaikkaa käsittävän pienvenesataman rakentaminen kiinteistön rantaan ovat tarpeen kiinteistön virkistyskäytön ja veneyhteyksien parantamiseksi. Luvan saaja omistaa hanketta varten tarvit-

8 8 tavat maa- ja vesialueet. Hankkeesta aiheutuu lyhytaikaista merialueen samentumista. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu kenellekään vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Hankkeesta saatava hyöty on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen huomattava. Lainkohta Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista KÄSITTELYMAKSU Sovellettu säännös Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan muistutukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. AA:n ja BB:n sekä CC:n hakemuksen epäämistä koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto hylkää ja viittaa luparatkaisuun ja sen perusteluihin. AA:n ja BB:n muistutuksesta muutoin ympäristölupavirasto toteaa, että kiinteistöllä RN:o 5:110 ei ole ranta-aluetta. Pienvenesataman sijainnista edellä mainitun kiinteistön läheisyydessä ei aiheudu vesilaissa tarkoitettua virkistyshaittaa. Vesijätön lunastusta koskeva asia ei vaikuta tämän asian arviointiin. Hanke ei myöskään aiheuta haittaa kiinteistön RN:o 25:1 käyttöön, jonka rantaan on asiakirjojen mukaan rakennettu oma venesatama. 490 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 2 (1238/2003)

9 9 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusaika päättyy Valitusosoitus on liitteenä. Merja Ahti Juha Helin Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Merja Ahti ja ympäristöneuvokset Juha Helin ja Pertti Seppänen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Merja Ahti. MA/mk

10 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.