Etätyö ei kysy aikaa tai paikkaa s.6

Transkriptio

1 SPECIA ry:n jäsenlehti Etätyö ei kysy aikaa tai paikkaa s.6 Unelmia ja toimistohommia s.4 Kehity neuvottelijana mentorointiohjema s.10 SASK s.14 Asiantuntija 2/2011 1

2 Unelmia ja toimistohommia s.4 Töissä kotona s.6 Ehdokkaana eduskuntavaaleissa s.9 Kehity neuvottelijana mentorointiohjelmassamme s.10 Köyhyys poistuu kunnon työllä s.12 Nokian yt-neuvottelut s.14 Mielipide s.16 Svensk resumé s.18 Pääkirjoitus Hyvinvoivat työntekijät pitäisi olla kaikkien työnantajien ensisijainen intressi. Simon Huldén kehittämispäällikkö SPECIA muuttaa uusiin tiloihin SPECIAn toimisto muuttaa kesäkuussa uusiin toimitiloihin. Uusi osoitteemme on Snellmaninkatu 19 21, Helsinki. Toimiston lankapuhelinnumerot eivät enää muuton jälkeen ole käytössä, joten meidät tavoittaa kännykkänumeroista. Akavan Erityisalojen toimisto pysyy edelleen Länsi-Pasilassa, joten kaikkien lakimiesten, jäsensihteereiden ja asiamiesten yhteystiedot pysyvät ennallaan. Nokian työntekijöille käsitteet kuten rakenneuudistus ja organisaatiomuutos ovat tulleet vuosien aikana hyvinkin tutuiksi. Järjestelyt koetaan usein raskaiksi henkilöstön parissa. Usein jää tunne, että itse työtehtäville ei jää aikaa kun koko ajan pitäisi keskittyä erilaisiin organisaatiomuutokseen liittyviin asioihin. Jatkuva muutostila ei ole enää yksityisten firmojen privilegio, vaan sitä harrastetaan innolla myös julkisella puolella. Esimerkiksi valtiolla työskentelevälle tuottavuusohjelma on käsitteenä enemmän kuin tuttu. Epäselväksi on valitettavasti jäänyt millä tavalla tuottavuutta kohennetaan muulla kuin henkilöstövähennyksillä. Organisaatiomuutokset työmarkkinoilla ovat tietenkin välttämättömiä, se on itsestään selvää. Mikään organisaatio ei pysy pystyssä, jos se ei muokkaudu ympärillä tapahtuvan mukaan. Parhaiten pärjäävät ne, jotka muuttuvat ennakoiden ensimmäisinä, proaktiivisesti, niin kuin nykyään on tapana sanoa. Tosin ei ole väliä vaikka organisaatio olisi kuinka ketterä ja sulava, jos henkilökunta ei voi hyvin. Huonosti voiva työntekijä kun ei tuota. Hyvinvoivat työntekijät pitäisi sen takia olla kaikkien työnantajien ensisijainen intressi. Uskon tosin vahvasti, että työnantajapuoli alkaa vähitellen ymmärtää tuottavuuden päälle. Muuttuvassa maailmassa SPECIAkin muuttuu. Tällä kertaa Asiantuntija-lehden ulkoasua on uudistettu. SPECIAn toimisto on yhdessä viestintätyöryhmämme kanssa työstänyt lehden uudistusta. Tätä numeroa on ensimmäistä kertaa taittanut ja hahmotellut suunnittelutoimisto Nymandesign. Toivottavasti tulos miellyttää lukijaansa. Olemme ottaneet viestintäkyselymme tuloksia mahdollisimman hyvin huomioon lehteä kehitettäessä. Suuret kiitokset kaikille vastaajille! Leppoisaa kesää. Muista SPECIAn koulutustuki! Hae koulutustukea osaamisesi kehittämiseen, esimerkiksi avoimeen yliopistoon kesäyliopistoon täydennyskoulutuskeskukseen ammattikorkeakoulujen avoimille kursseille Maksamme 50 % koulutuksen kurssimaksuista ja vuosittain enintään 100 euroa/jäsen. Tukea voi anoa kerran vuodessa hakemuksella postitse. Opiskelijat voivat myös luonnollisesti hakea koulutustukea esimerkiksi muiden (avointen) yliopistojen kursseihin tai koulutustarjontaan. Hakemukset postitetaan osoitteella SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry, Maistraatinportti 4 A, Muistilistaan Helsinki. Lisätietoja ja hakulomake löytyvät osoitteessa Muista myös...että Akavan Erityisalat tarjoaa monipuolista koulutusta ajankohtaisista aiheista. Koulutukset painottuvat edunvalvontaan ja ne toteutetaan jäsenten koulutustarpeiden ja toiveiden pohjalta. Koulutukset tukevat ja edistävät jäsenen työmarkkinaosaamista, hyvinvointia ja menestymistä. Akavan Erityisalojen jäsenkoulutukset ovat maksuttomia kaikille jäsenille ja niihin ilmoittaudutaan liiton verkkosivuilla sähköisen asioinnin kautta. 2 Asiantuntija 2/ SPECIA on vaihtanut Asiantuntija-lehden painoa. Uusi painomme on Libris Oy, joka käyttää tuotannos

3 Hyvää työtä! Onko työelämä kurjistunut vai ei? Vastaus näkyy vaihtelevan julkisuudessa vastaajan mukaan. Selvää on kuitenkin, että hyvän työelämän eteen on vielä tehtävä töitä. Emme vielä ole saavuttaneet parasta mahdollista maailmaa tälläkään sektorilla. Ilahduttavaa on, että työnantajapuolikin on herännyt työhyvinvointivastuuseensa. EK on julkaissut jäsenyrityksilleen oppaan työkykyjohtamisesta ja pitää aihetta esillä viestinnässään ja koulutuksessaan. Hyvässä työelämässä työyhteisön sosiaalinen pääoma kannattelee työntekijöitä, ihmiset tuntevat tulevansa oikeudenmukaisesti kohdelluksi, palkka on reilu ja toimeentulon jatkuvuus on taattu. Näihin tavoitteisiin päästään hyvällä johtamisella, joka syntyy tiedosta, taidosta ja rohkeudesta. Akava on esittänyt uuden hallituksen ohjelmaan vastuullisen henkilöstöpolitiikan ja johtamisen ohjelmaa. Sitä on syytä kannattaa, tekemistä riittää kaikilla sektoreilla. Valtionhallinnon tuottavuusohjelman kaltaisten absurdien tempausten aika on ohi. Kyllä työntekijätkin haluavat olla mukana tuottavuustalkoissa mutta tuotavuus ei nouse sattumanvaraisella leikkailulla ja epävarmuuden lietsomisella. Tuomo Alasoini toteaa Evan julkaisussa Mainettaan parempi työ, ettei työelämän ongelma ole sen liian suuri muutos vaan sen liian pieni muutos. Entistä koulutetumpia, osaavampia ja motivoituneempia työntekijöitä ei saa enää tällä vuosituhannella johtaa Kekkosen ajan konsteilla. Parempi työelämä on mahdollista rakentaa. Yhdessä. Risto Tolonen Puheenjohtajan mietteitä asiantuntija Asiantuntija-lehti on ilmestynyt vuodesta Julkaisija SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Päätoimittaja Simon Huldén Vastaava toimitussihteeri Mikko Lehtonen Ulkoasu Nymandesign Oy Painopaikka Libris Oy Kontulantie Helsinki Painosmäärä SPECIAn toimisto Toiminnanjohtaja Markku Saarinen Kehittämispäällikkö Simon Huldén simon.hulden@specia.fi Suunnittelija Mikko Lehtonen mikko.lehtonen@specia.fi Faksi (09) toimisto@specia.fi Maistraatinportti 4A Helsinki SPECIA ry:n puheenjohtaja Risto Tolonen risto.tolonen@specia.fi Jäsenmaksut ja jäsenyyttä koskevat kysymykset Akavan Erityisalojen jäsensihteerit (toimistoika 9:00 15:00) Uusi osoite alkaen Snellmaninkatu 19 21, Helsinki Ritva ja Kaartinen saan ainoastaan ympäristöystävällisiä kasviöljypohjaisia painovärejä ja pesuaineita. Asiantuntija 2/2011 3

4 Ihmiset Suunnittelija Mikko Lehtonen, SPECIA ry Unelmia ja toimistohommia Vastavalmistunut Mikko Lehtonen työskenteli SPECIAn kehittämispäällikkönä viime vuoden ja keväällä hänet vakinaistettiin asiantuntija-nimikkeellä. Asiantuntija selvitti nuoren miehen ajatuksia. Teksti: Simon Huldén Kuva: Jaana Parkkola Kuka olet, mikko lehtonen? Olen Kotkassa syntynyt 25-vuotias aikuiskasvatustieteilijä. Mie ja sie soivat edelleen komeasti puheessa Joensuun opiskeluvuosien perintönä. Ehtiikö järjestötyöntekijä tehdä muuta kuin töitä? Vietän arki-illat ja viikonloppuaamut monesti juosten tai salilla kuntourheillen. Käyn muutaman kerran kuukaudessa keikoilla, esimerkiksi Tavastia-klubilla tapaa usein samanhenkistä porukkaa. Toimin vapaaajallani myös Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran tiedottajana, mikä täyttää myös kivasti kalenteriani. Jatko-opinto-oikeuden saaminen Itä- Suomen yliopistoon on myös tämän vuoden projekti. Mikä tie toi sinut SPECIAan? Istuin oikeaan aikaan oikeassa kahvilassa. SPECIA aloitti yhteistyötään joensuulaisen kasvatustieteen opiskelijajärjestön kanssa muutama vuosi sitten ja huomasin pian yhteistyötapaamiseen jälkeen olevani SPECIAn hallituksessa opiskelijajäsenenä. Järjestöharrastusta seurasi työ työmarkkinajärjestössä. Työllistymisessä oli toki mukana onneakin ja oivaa ajoitusta: työtarjoukseen, vuorotteluvapaan sijaisuuteen, oli helppo tarttua, sillä graduni oli juuri arvioitu, eikä pakollisia opintoja ollut enää jäljellä. Tällainen työllistymisen systemaattinen sattuma on yleinen varmasti monelle generalistiopiskelijalle ja -maisterille. Millaisena työyhteisönä kuvaisit SPECIAa? Olen aiemmin työskennellyt asfalttialalla ja aikuiskouluttajana pienessä yrityksessä, joten järjestö oli minulle ylipäänsä vieras työnantaja. SPECIAn kolmihenkistä toimistoa on vaikea mieltää perinteiseksi hierarkkiseksi organisaatioksi selkeine tehtäväkuvineen ja -rajoineen. Meillä kaikilla toimihenkilöillä on toki tehtävämme ja vastuu niiden seurannasta, mutta arvostan työotettamme eli sitä, että se tekee, joka osaa ja muut avustavat tarpeen tullen tai kiireessä. Ehkä kyse on pienen asiantuntijajärjestön luonteesta ja joustavuudesta, ehkä se liittyy johtamiskulttuuriimme. Mitä suunnittelija tekee SPECIAn kaltaisessa työmarkkinajärjestössä? Vastaan pääosin viestinnästämme, koulutuksistamme ja opiskelijatoiminnastamme. Kun Markku palasi töihin ja Simon siirtyi aiempiin tehtäviinsä huolehtimaan työ- ja palvelussuhteisista jäsenistämme ja luottamusmiehistämme, oli jotenkin luontevaa, että sain kehittämisvastuun koulutuksellisesta edunvalvonnastamme. Olen suunnittelijana onnekkaassa asemassa, koska työni on pitkälti kehittämistehtävä, ja uusia asioita saa huoletta kokeilla tietyin rajoin. Esimerkiksi luottamusmiesmentorointihanke ja korkeakouluharjoittelijan rekrytointi täksi kesäksi ovat tehtäviä, joita sain ideoida rauhassa omien perustehtävien rinnalla ja jotka ikään kuin kasvattivat omaa tehtävänkuvaa ja samalla kehittivät yhdistyksen jäsenpalveluja ja toimintaa. Millaiseksi SPECIAn pitäisi mielestäsi kehittyä? SPECIA on profiloitunut humanististen tieteiden ja kasvatusalan asiantuntijoihin ja tutkintokoulutukseen. Työnantajasektoreista esimerkiksi järjestöt ovat ammattilaisineen selkeä ryhmä.näiden ryhmien ammatillinen ja koulutuksellinen edunvalvonta ovat selkeä perustehtävämme. Kolmannen työntekijän ja tehtäväprofiilin voimin 4 Asiantuntija 2/2011

5 voimme huolehtia koko jäsenistömme edunvalvonnasta aiempaa monipuolisemmin. Olisi esimerkiksi mukava nähdä elinkeinoelämän edustajia yhdistyksen hallituksessa ja edunvalvontaamme kehittämässä. Myös opetusohjelmatyöhön esimerkiksi historiaaineissa ja kielissä pitäisi päästä entistä tarmokkaammin mukaan. Mihin ammattijärjestöjä mielestäsi tarvitaan? Mielestäni monet ovat vieraantuneet järjestöjen yhteisöllisyydestä, kenties aatteen paloa tai osallistumismahdollisuusksia ei enää tunnisteta. Ammattijärjestöt antavat toki perusturvan työelämässä, mutta jäsenyys on myös vastuunkantamista ja yhteisiin työmarkkinoihin vaikuttamista. Jäsentapahtumamme antavat opiskelijoille uraideoita, toisaalta yhteistyömme alan tieteellisten seurojen kanssa on myös jäsentemme koulutusten kannalta merkityksellistä. Työn kulttuurin kehittäminen ja sopimusedunvalvonta ovat joukkuelaji, jossa jokainen jäsen vaikuttaa. Työn kulttuurin kehittäminen ja sopimusedunvalvonta ovat joukkuelaji, jossa jokainen jäsen vaikuttaa. Vastaat opiskelijatoiminnasta, onko sinulla heille erityisterveisiä? SPECIAn opiskelijajäseniä on vajaa tuhat ja yhteistyöainejärjestöt ovat erittäin aktiivisesti yhteydessä toimistoomme, ja siitä heille iso kiitos. Toisaalta haluan onnitella opiskelijajäseniämme, jotka ovat liittyneet SPECIAan auttaen meitä siten edistämään jäsentemme ansiotason kehitystä ja seuraamaan muun muassa työhön sijoittumista valmistumisen jälkeen. Kaikki tieto on edelleen eduksi ja hyödyksi esimerkiksi jäsentemme asiantuntija-alojen työehtojen parantamisessa. Onko sinulla tavoitteita seuraaville viidelle vuodelle? Haluaisin suuntautua työoikeuteen ja yksityissektorin sopimusedunvalvontaan. Toki järjestötyö yleisenä asiantuntijatehtävänä kiinnostaa myös toisilla toimialoilla esimerkiksi vapaan sivistystyön parissa. Myös HR-työ houkuttelee. Aikuiskasvatuksen väitöskirjatyö on mielekäs opintoharrastus ja jos kuulisi HIMin soundin pari kertaa vielä livenä, niin johan siinä olisi tavoitteita vähäksi aikaa. Lopuksi, mitä suosittelet alkavan kesän lomalukemistoksi? Luin viimeksi Stieg Larssonin Millenium-trilogian, joka sopinee hienosti kesäpäivien ajankuluksi. Pidän Markus Zusakin Kirjavarkaasta ja Carlos Ruiz Zafónin kirjoista siispä suosittelen myös niitä. Asiantuntija 2/2011 5

6 Kansi Etätyö Töissäkotona Suomi on etätyön kärkimaita Euroopassa. Asiantuntijatehtäviin etätyö sopii erityisen hyvin. Tietotyö ja se osaaminen, mitä on korvien välissä, eivät kysy aikaa ja paikkaa, muistuttaa Akavan lakimies ja etätyön asiantuntija Maria Löfgren. Hän antoi specialaisille hyviä vinkkejä etätyöstä. Teksti: Tuija Heikkilä Kuva: Getty Images Mitä etätyö on, Akava ry:n lakimies Maria Löfgren? Virallista lainsäädännöllistä määritelmää etätyölle ei meillä Suomessa ole. EU-tasolla etätyö on määritelty työksi, jota tehdään säännöllisesti työnantajan tilojen ulkopuolella, vaikka sitä voitaisiin tehdä myös työnantajan tiloissa. Työntekijä voi yleensä itse valita työnteon ajan ja paikan. Työvälineet ovat yleensä työnantajan. Millaisilla aloilla etätyö on Suomessa aloitettu? Suomi on etätyön kärki- ja edelläkävijämaita Euroopassa. Etätyön tekeminen on yleistynyt tietotekniikan myötä etenkin ylempien toimihenkilöiden tehtävissä. Etätyön yleistyminen liittyy läheisesti juuri tähän teknisten etätyömahdollisuuksien lisääntymiseen. Millaisia varhaisia kokemuksia Suomessa on etätyöstä ollut? Mikä on toiminut, mikä ei? Aikaisemmin etätyö on perustunut pitkälti erilaisiin epävirallisiin järjestelyihin. Tällöin ei yleensä etukäteen sovittu etätyöhön liittyvistä erityiskysymyksistä, ja tulkintaepäselvyyksiä on esiintynyt tilanteissa, jotka olisi voitu välttää etukäteissuunnittelulla ja huolellisella sopimisella. Hyvää on ollut etätyöhön liittyvä vapaus ja toisaalta tehokkuus. Mitä ovat etätyön hyvät ja huonot puolet tällä hetkellä? Etätyön käytöstä ja pelisäännöistä osataan jo nykyisellään sopia aiempaa tarkemmin. Jos sopimusta tai sitovaa työpaikan käytäntöä ei ole, on välillä vaikea löytää yhteisymmärrystä tulkintaepäselvyyksiin. Ongelmallista on myös se, että etätyö voi olla ns. harmaata etätyötä, jolloin työntekijä jatkaa työpäiväänsä kotonaan ylityönä saamatta tästä korvausta. Tällöin etätyöhön liittyy työntekijän terveyttä ja hyvinvointia haittaavia työsuojelullisia riskejä. Miten Akava suhtautuu etätyöhön? Akava haluaa olla kehittämässä etätyötä siten, että työntekijän turvallisuus ja molemminpuolinen joustavuus tulevat huomioon otetuiksi. Työntekijäaloitteiseen etätyöhön ja yksilöllisen elämäntilanteen huomioon ottamiseen pitäisi lisätä mahdollisuuksia. Etätyön käytössä pitäisi myös aina etukäteen sopia pelisäännöistä, jotta turhilta ongelmilta vältytään ja jotta samanlaisessa tilanteessa olevilla työntekijöillä olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet etätyöhön tekemiseen. Etätyön käyttöön liittyy myös ympäristönäkökohtia. Esimerkiksi työmatkaliikenteen vähentäminen etätyön myötä on suoranainen ympäristöteko! Akava haluaisi kehittää etätyötä myös niin, että. työhön liittyvää matkustelua voitaisiin vähentää vaikkapa erilaisia videokokoustekniikoita käyttäen. Parin yön hotelliyöpyminen ja edestakainen lentomatka muutaman tunnin kokouksen vuoksi ei läheskään aina ole välttämätön eikä ainakaan tehokas tapaa hoitaa asioita. Videokonferenssiin voi osallistua nykyään luontevasti myös etänä. Tällöin säästyy valtavasti työntekijän voimavaroja, rahaa ja ympäristö rasittuu vähemmän. Millaisia vääriä käsityksiä työntekijöillä ja työnantajilla on etätyöstä? Tilanteissa, joissa luottamus puolin tai toisin ei ole kunnossa, esiintyy eniten vääriä käsityksiä. Työnantaja voi kokea hankalaksi sen, että hän ei voi valvoa varsinaista työntekoa. Etätyössä täytyy oppia arvioimaan työntekoa työn tuloksen valmistuttua eikä miettiä sitä, milloin työntekijä työtä tekee. Työntekijän on puolestaan opittava tehokkaa- > 6 Asiantuntija 2/2011

7 Etätyön plussia ja miinuksia + vapaus: työntekijä voi valita työnteon ajan ja paikan + tehokkuus + etätyö voi olla kokoaikaista tai osittaista + yksilöllisen elämäntilanteen huomioon ottaminen + apu työssä jaksamiseen + vähentää työmatkoja + etätyö on ympäristöteko tulkintaepäselvyyksiä ilman sopimusta etätyön tekijä on yksin, vailla työpaikan sosiaalista elämää ja yhteisöllisyyttä MUISTA! Harkitse tarkkaan, sopiiko etätyö i omaan elämäntilanteeseesi ja työskentelytapaasi. Hätiköiden ja päähänpistosta ei etätyöhön kannata ryhtyä. Sovi aina etukäteen työnantajan kanssa etätyön pelisäännöt. Etätyötilanteen tulee sopia sekä työnantajalle että työntekijälle. Käytä apuna työpaikkasi henkilöstöedustajan ja oman liittosi lakimiehen asiantuntemusta. Työntekijän tulee oppia tehokkaaseen työntekoon ilman varsinaista työaikaa ja säännöllistä työrytmiä. Työnantajan tulee oppia arvioimaan työntekoa vasta tuloksen valmistuttua. Sovi poisjäävien etujen kompensoinnista. Varo harmaata etätyötä eli epävirallista, korvauksetonta ylityötä kotona. säästyy valtavasti työntekijän voimavaroja, rahaa ja ympäristö rasittuu vähemmän. Asiantuntija 2/2011 7

8 Kansi Etätyö seen työntekoon ilman varsinaista työaikaa ja säännöllistä työpaikan työrytmiä. Sopiiko etätyö akavalaisille aloille, asiantuntijatehtäviin? Sopii erityisen hyvin, kunhan tekniset apuvälineet ja yhteydet ovat kunnossa. Tietotyö ja se osaaminen, mitä korvien välissä on, eivät kysy aikaa ja paikkaa. Millaisia etätöitä akavalaiset tekevät? Monenlaista suunnittelua, käännöstöitä, kirjoitustyötä. Etätyön tekeminen onnistuu nykyään jo niin monissa tehtävissä, että tyhjentävää listausta on mahdotonta laatia. Millaisissa elämäntilanteissa ja millaisissa olosuhteissa etätyötä tehdään? Täsmällistä tutkimustietoa meillä ei ole, mutta koti on varmastikin yleisin työntekopaikka. Elämäntilanteet vaihtelevat etätyön tekoon liittyvät hyödyt työntekijälle ovat usein varsin subjektiivisia. Etätyöntekijöiden määrän selvittäminen tutkimuksilla on hankalaa, koska etätyölle ei ole varsinaista yleispätevää määritelmää. Etätyö voi olla kokoaikaista tai osittaista, liikkuvaa tai tietyssä paikassa, kuten kotona, tehtävää. Tämän vuoksi se ymmärretään usealla eri tavalla. Euroopan tasolla yli 40 prosenttia johtotehtävissä olevista ja lähes 40 prosenttia asiantuntijatehtävissä olevista on tehnyt etätyötä ainakin osittain (Eurocadresin työaikaselvitys, tammikuu 2005). Uskoisin, että luvut ovat tätä luokkaa meilläkin. Mitä pitää ottaa huomioon, kun ryhtyy miettimään etätyötä omalle kohdalle? Ensin on tehtävä perusteellinen subjektiivisiin näkökohtiin perustuva harkinta, sopiiko etätyö omaan elämäntilanteeseen ja työskentelytapaan. Työnantajan kanssa on sovittava mahdollisimman tarkoista etätyön pelisäännöistä, mikäli työpaikalla ei jo ole sellaisia. Tällä hetkellä neuvotteluteitse eteneminen on ainoa vaihtoehto. Etätyöhön ryhdytään, jos se sopii sekä työnantajalle että työntekijälle. Neuvotteluissa on syytä käyttää apuna myös työpaikan henkilöstöedustajan asiantuntemusta sekä kääntyä oman liiton lakimiesten puoleen. Millainen on ihanteellinen etätyöläinen? Kyky itsenäiseen työskentelyyn on melkeinpä ehdoton edellytys. Työn on tultava tehdyksi ilman, että joku valvoo, tehdäänkö sitä. Jos tämä puoli on kunnossa, kuka vain voi olla ihanteellinen etätyöläinen. Kenelle tai millaiselle ihmiselle etätyö ei sovi? Oikea vastaus tähän lienee aika lähellä edellisessä vastauksessani tarkoitettua itsenäiseen työhön kykenevän vastakohtaa. On myös syytä ottaa huomioon, että etätyön tekijä on aika yksin, työpaikan sosiaalinen elämä ja yhteisöllisyys eivät varsinaisesti liity etätyöhön. Millainen sopimus etätyöstä tulee solmia, mitä siihen pitää muistaa sisällyttää? Akavan nettisivuilta löytyy työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen ohjeistus siitä, mitä pitää ottaa huomioon etätyöstä sovittaessa. Tarkempia ohjeita saa omasta liitosta. Miten etätyö vaikuttaa palkkaan ja työntekijän muihin etuihin? Lähtökohta toki on, että etätyössä näihin ei puututa, vaan palkka ja edut säilyvät vähintään samoina. On kuitenkin hyvä etukäteen sopia, miten työaikaseurannan ja ylityökorvausten puuttuminen vaikuttavat palkan suuruuteen. Jotkut edut saattavat olla luonteeltaan sellaisia, että niistä ei ole hyötyä muutoin kuin varsinaisella työpaikalla työskenneltäessä. Esimerkiksi työpaikkaruokailu saattaa olla tällainen. Näissä tilanteissa on sovittava, miten edun poisjääminen kompensoidaan. Mitkä ovat pahimmat virheet, jotka etätyötä itselleen suunnitteleva voi tehdä? Hätiköiden ja päähänpiston perusteella ei etätyöhön kannata ryhtyä. On hyvä sopia myös siitä, miten toimitaan, jos etätyö ei vastaa työntekijän odotuksia. Sopimuksessa onkin syytä turvata tällaisten tilanteiden varalta mahdollisuus palata fyysisesti työnantajan tiloihin. Myös työvälineiden hankinnasta, ylläpidosta ja korjaamisesta sekä vastuukysymyksistä, kuten vakuutuksista, on välttämätöntä sopia etukäteen, ettei tule ikäviä yllätyksiä. Kaikki lainsäännökset eivät näet sovellu sellaisinaan etätyöhön. Millaisena näet etätyön tulevaisuudessa? Uskon, että etätyö tulee lisääntymään ja valtaamaan uusia alueita työnteon tapojen ja tekniikan kehittyessä. Etätyön tekemistä on tuettava lainsäädännöllisesti ja sen yleistyessä lakipykälien tarve kasvaa. Akavalaisten osuus etätyöntekijöistä tulee pysymään suhteellisesti suurena. Uskon, että etätyö ja sen toteuttamistapojen kehittyminen tuovat apua myös akavalaisten jaksamisongelmiin. Erityisesti rasittavat työmatkat voidaan saada etätyöllä vähenemään. www Akavan nettisivuilta löytyy: etätyön puitesopimus sopimus etätyötä koskevan puitesopimuksen täytäntöönpanosta mitä etätyöstä tulee ottaa huomioon tilastotietoa akavalaisesta etätyöstä Juhani Pekkola & Leena Uskelin, Etätyöopas työnantajille. Työministeriö. (ladattavissa osoitteessa 8 Asiantuntija 2/2011

9 Kokemuksia Eduskuntavaalit Olin ensimmäistä kertaa ehdokkaana vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Olin suhteellisen tuore kasvo Satakunnan Vihreissä ja valittu juuri piirin kautta aikojen ensimmäiseksi (osa-aikaiseksi) toiminnanjohtajaksi. Pohdimme pitkään vaaliliittomahdollisuutta, mutta päädyttyämme omaan listaan, lupasin että saan ehdokaslistan täyteen. Kun alkoi uhkaavasti näyttää siltä, ettei lista täyty, lupauduin itse viimeisenä listan täytteeksi. Toisin kävi, toiminnanjohtajana sain paljon palstatilaa lehdistä ja minusta tuli yllättäen Satakunnan Vihreiden ääniharava 1049 äänellä. Vihreiden kannatus ei kuitenkaan sanottavasti noussut vaikka teimme kovasti ja organisoidusti töitä; kannatus pysyi 3,5 prosentissa ja ensimmäinen kansanedustaja 6000 äänen päässä. Emmin pitkään ehdolle asettumista vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. Toisin kuin vuonna 2007, olen tiiviisti työelämässä (toimin Porin yliopistokeskuksen yhteyspäällikkönä) ja minulla on kaksi pientä lasta kunnallisvaalien myötä olen Porin kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen, henkilöstöjaoston jäsen sekä Länsirannikon Koulutus Oy:n hallituksen jäsen. Lisäksi toimin edelleen aktiivisesti yhdistyskentässä, ennen kaikkea UNICEF:in paikallisryhmän PJ-tiedottajana, vastaten osaltani myös Satakunta UNICEF-maakunta teemavuodesta. Pelkäsin etten ehtisi ja jaksaisi panostaa ehdokkuuteen riittävästi. Toisaalta vuoden 2007 hyvä äänisaalis sekä lähes päinvastaisia arvoja monessa kysymyksessä edustavien perussuomalaisten nousu siivittivät päätöstäni asettua ehdolle. Aloitin kampanjasuunnitelman hahmottelun marrasjoulukuussa. Varsinaisen kampanjan aloitin helmikuussa. Päätin satsata sosiaaliseen mediaan printtimedian sijaan ja näyin lähinnä Facebookissa ja Satakunnan Kansan ehdokasblogissa. Olen profiloitunut ahkerana mielipidekirjoittajana ja uskoin blogittamisen tukevan parhaiten tätä mielikuvaa. Perustin Facebookiin myös erillisen ehdokassivuston jonne linkitin blogejani, kiertueaikataulua, näkemyksiä ajankohtaisista teemoista yms. Huhtikuussa kiihtynyt ehdokkaiden kilpavarustelu lehtimainonnassa sai kieltämättä muutamana aamuna sanomalehden äärellä miettimään, olisiko omakin naama pitänyt lehteen painattaa. Olin Vihreiden edustajana neljässä ehdokaspaneelissa. Paneelien yleisö koostuu usein pääasiassa ehdokkaista ja heidän tukiryhmistään, joten liikkuvia ääniä on vähän, mutta paneelit ovat hyvää harjoitusta ja pakottavat terävöittämään omia kantoja muihinkin kuin itselle tärkeimpiin teemoihin. Koska olen vielä suhteellisen uusi poliitikko, enkä elämäntilanteestani johtuen pysty seuraamaan eduskunnan päivittäistä toimintaa, istuvia kansanedustajia ja konkaripoliitikkoja vastaan väittely nosti joka kerta pulssia. Valmistautumiseen tuo oman haasteensa se, että kaikesta pitäisi olla valistunut mielipide, eikä koskaan tiedä mihin teemoihin keskustelu ajautuu. Niin turuilla, toreilla kuin paneeleissakin joutui Vihreiden edustajana kerta toisensa jälkeen selittämään, miksi Vihreät jäivät hallitukseen, joka myönsi periaateluvat kahdelle uudelle ydinvoimalalle. Ydinvoimaluvat siivittivätkin uskoakseni osaltaan Vihreitä vaalitappioon, vaikka Vihreät ainoana puolueena äänesti järjestelmällisesti lisäydinvoimaa vastaan. Neljä vuotta porvarihallituksessa karkotti epäilemättä myös punavihreitä äänestäjiä. Satakunnassa kasvatimme kannatustamme 0,3 %, mutta historiallinen ensimmäinen vihreä satakuntalaiskansanedustaja jäi edelleen murheellisen kauas. Toisaalta vaalilain uudistus olisi jo nyt tuonut Vihreille ensimmäisen paikan, eli toivoa sopii että uusi eduskunta hyväksyy sen 2/3 enemmistöllä. Sain 637 ääntä ollen listamme kakkonen, mitä pidän tämänkertaiseen panostukseen nähden kohtuullisena tuloksena. Kieltämättä jäi mietityttämään, paljonko ääniä olisi ollut saatavissa näkyvämmällä kampanjoinnilla. Satakunnasta tuli Suomen perussuomalaisin maakunta eli maaperä ei ole Vihreille helppo jatkossakaan. Valoa tunneliin tuovat kuitenkin vaalitulokseen pettyneiden virta Vihreisiin ja ehdokkaidemme sisukkuus: moni virittelee jo kunnallisvaalikampanjaansa. Itsekin tein jo ensimmäiset linjavedot seuraaviin eduskuntavaaleihin, joissa Satakunta saa ensimmäisen Vihreän kansanedustajansa. Kolmas kerta toden sanoo! Maria Väkiparta Kirjoittaja on 33-vuotias porilainen kahden lapsen äiti. Työkseen hän hoitaa Porin yliopistokeskuksen opiskelijamarkkinointia ja sidosryhmäsuhteita. Asiantuntija 2/2011 9

10 Päivitä osaamistasi Mentorointi Kehity neuvottelijana mentorointiohjelmassamme Luottamusmiesklubi-mentorointiohjelma uusille henkilöstöedustajille ja luottamusmiestoiminnasta kiinnostuneille specialaisille. Teksti: Mikko Lehtonen Kuva: Markku Saarinen Kuvio: Lotta Savinko SPECIA järjesti huhtikuun alussa seminaarin luottamusmiestoiminnasta ja henkilöstöedustajan tehtävästä kiinnostuneille specialaisille. Opinpaja Oy:n asiantuntijat esittelivät syksyllä alkavan mentorointiohjelmamme, minkä lisäksi asiamies Lotta Savinko puhui henkilöstöedustajan tiedoksisaantioikeudesta. Specialaiset luottamusmiehet Maria Iho ja Riina Länsikallio esittelivät akavalaisen luottamusmiesorganisaation. Seuraavassa tiedotetaan syksyllä 2011 alkavasta mentorointiohjelmasta hakuohjeineen. Mentorointi yhteistoiminnallisen oppimisen muotona Mentorointi on tavoitteellinen oppimissuhde osaamisen kehittämiseksi, asiantuntijaidentiteetin rakentamiseksi ja työssä jaksamisen tukemiseksi. Ennen kuin sitä alettiin hyödyntää organisationaalisena oppimisena, siitä rakentui käsityöläisammattien kiltajärjestelmien perusta. Japanilaiset organisaatioteoreetikot kiinnostuivat osaamisen siirtämisestä ja hiljaisesta tiedosta luvuilla, ja mentorointi opittiin pian tuntemaan HR(M)kirjallisuudessa ja liikkeenjohdon kehittämisessä. Mentoroinnin akateeminen ja kulttuurinen merkitys viittaa kreikkalaiseen taruun Mentor-nimisestä miehestä ja hänen ohjattavastaan nuoresta Telemakhoksesta. Perusosaaminen Tehtävätiedot ja -taidot Työehtosopimus ja työlainsäädäntö Järjestötoiminta Työhyvinvointi Välineosaaminen Esiintymistaito Kirjallinen esittäminen Tietotekniikka Kielet HENKILÖSTÖEDUSTAJA Yritysympäristö Toimiala- ja yritysosaaminen Yhteisötaidot Vuorovaikutustaidot Riina Länsikallio ja Maria Iho ovat tukenasi työelämässä. 10 Asiantuntija 2/2011

11 www Jori Leskelän väitöskirja Mentorointi aikuisopiskelijan ammatillisen kehittymisen tukena (2005) on hyvä perehdytys akateemiseen mentorointikeskusteluun. Julkaisu on luettavissa Tampereen yliopiston väitöskirjastossa Voit lukea myös Merja Isotalon toimittaman käytännöllisen Mentorointioppaan kirjautumalla jäsentunnuksillasi Akavan Erityisalojen verkkosivuille Luottamusmiesklubi-mentorointiohjelma SPECIAn Luottamusmiesklubi-mentorointiohjelman tarkoitus on rohkaista ja tukea henkilöstöedustamisesta kiinnostuneita specialaisia sekä kehittää heidän neuvottelutaitojaan. Ohjelma tarjoaa tilaisuuksia kokemusten ja ajatusten vaihtoon, ja osallistujat saavat menetelmällisiä välineitä sekä luottamusmiestoimintaan että mentorointiin. Mentorointi tukee akavalaisten neuvottelujärjestöjen luottamusmieskoulutuksia kehittäen sekä henkilöstöedustajan perusosaamista että yhteistyötaitoja. Mentorointiohjelma alkaa syksyllä 2011 avausseminaarilla aktoreiden ja mentoreiden valmentamiseksi. Päätösseminaari järjestetään alkuvuodesta Mentorointiparit vastaavat itsenäisesti, mutta tuetusti, kahdenkeskisistä tapaamisista seminaarien välisenä aikana. Ohjattuja välitapaamisia järjestetään muutaman kerran kuuden kuukauden ohjelman aikana, minkä lisäksi mentorointia seurataan välikyselyin. Mentorointiohjelma on vapaaehtoinen, eikä se edellytä hakijaa ryhtymään henkilöstöedustajaksi. SPECIA korvaa osallistujien seminaarimatkakustannukset halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan ja tukee mentorointitapaamisia samoin ehdoin. Ohjelmaan osallistuneille myönnetään todistus. Ohjelmaan valintaan enintään seitsemän mentorointiparia, jotka muodostetaan kesän aikana hakemusten perusteella. Mentorointiroolit Aktoriksi eli ohjattavaksi voi hakea kuka tahansa specialainen, joka on kiinnostunut henkilöstöedustajan tehtävästä tai on juuri valittu esimerkiksi luottamusmieheksi. Mentorin eli ohjaajan odotetaan toimivan parhaillaan henkilöstöedustajana työyhteisössään tai organisaatiossaan. Hän voi olla esimerkiksi luottamusmies tai -valtuutettu, yhteyshenkilö, YT-edustaja tai työsuojeluvaltuutettu. Hakuohjeet SPECIAn kehittämispäällikkö Simon Huldén koordinoi mentorointiohjelmaa ja vastaanottaa ilmoittautumiset. Lisätietoja voi pyytää sähköpostitse specia.fi tai puhelimitse Mentorointiohjelman toteutuksesta ja valmennuksesta vastaavat Johanna Järvinen-Taubert ja Kati Tikkamäki Opinpaja Oy:stä. He ovat osallistujien tukena koko mentorointiohjelman ajan. Hakulomake on tulostettavissa SPE- CIAn verkkosivuilta; sen voi halutessaan täyttää myös sähköisesti. Hakuaika kestää kesäkuun viimeiseen päivään saakka. Tutustu ohjelmaan ja Opinpajaan tätä tiedotetta tarkemmin verkossamme. Koen tärkeäksi tukea myös esimiestyötä, niin, että esimerkiksi palkitsemisessa on jokin yhtenäinen ja oikeudenmukainen linja. Lue lisää luottamushenkilö Maria Ihon mietteitä osoitteessa Akavalainen henkilöstöedustaja elinkeinoelämässä, järjestöissä ja julkisorganisaatioissa Luottamusmies valitaan työehtosopimuksen perusteella. Mikäli yrityksellä tai järjestöllä ei ole työehtosopimusta, henkilöstöryhmällä on oikeus valita edustajakseen luottamusvaltuutettu yhteistoimintalain perusteella. Ylemmät toimihenkilöt YTN ry suosittelee, että henkilöstöedustaja valitaan kahden vuoden määräajaksi syksyisin parittomina vuosina. Kunnissa ja kuntayhtymissä pääluottamusmieheksi valitaan usein suurimman ammattiryhmän edustaja; kuntasektorin uudet luottamusmiehet valittiin huhtikuun 2011 loppuun mennessä. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn luottamusmieskausi on kolmivuotinen. Luottamusmiehen valinta ja vaali perustuvat valtionhallinnossa virastokohtaisiin sopimuksiin. Toimintakausi on yhtä pitkä kuin kunnissakin. Luottamusmiehet valittiin yliopistosektorilla viime vuoden puolella. Mikäli henkilöstöedustaja vaihtaa esimerkiksi työpaikkaansa, uusi edustaja voidaan luonnollisesti valita kesken kauden. Luottamusmies edustaa henkilöstöryhmäänsä työehtosopimuksen soveltamista koskevissa kysymyksissä ja tekee mahdollisesti työehtosopimukseen perustuvia paikallisia sopimuksia. Luottamusvaltuutettu seuraa työlainsäädännön toteutumista. Molemmat avustavat yksittäistä toimihenkilöä työsuhteen ongelmatilanteissa sekä edustavat henkilöstöryhmäänsä yhteistoimintaneuvotteluissa. Kun henkilöstön lukumäärä on yli kymmenen, on valittava työsuojeluvaltuutettu, joka keskustelee työnantajan kanssa työturvallisuudesta osallistuen asiaankuuluviin tarkastuksiin. Asiantuntija 2/

12 Järjestöasiaa SASK Köyhyys poistuu kunnon työllä SPECIA liittyi Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen jäseneksi vuoden 2011 alusta. Siis minkä? Teksti: Anna Berghäll Kuva: SASK Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus, tuttavallisemmin SASK, on suomalaisen ay-liikkeen oma kehitysyhteistyöjärjestö. Tällä hetkellä SASKilla on noin 80 kehitysyhteistyöhanketta Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. SASK perustettiin vuonna 1986 tukemaan kehitysmaiden ay-liikettä. Konstit ovat monet, tyypillisimpänä koulutus, lainopillinen apu ja tiedotus sekä tutkimus. SASK toteuttaa hankkeita yhdessä suomalaisten liittojen, paikallisten kumppanien sekä molempien tahojen kansainvälisten kattojärjestöjen kanssa. Jälleenrakennus- ja katastrofiavun SASK jättää muille järjestöille, joilla on siitä pitkäaikainen kokemus. Poikkeuksena tästä voidaan mainita tsunamihankkeet, jotka päättyivät jo joitakin vuosia sitten Indonesian Acehissa ja Sri Lankassa. Niihin sysäyksen antoi suomalaisilta työpaikoilta tullut voimakas halu lahjoittaa rahaa vuoden 2004 tsunamista kärsineille alueille. SASKilla on Helsingissä toimisto ja ulkomailla viisi pientä aluekonttoria: Panamassa, Mosambikissa, Ghanassa, Filippiineillä ja Nepalissa. Niissä työskentelevät aluekoordinaattorit on palkattu kyseisistä maista. Äärimmäisessä köyhyydessä elää yli miljardi ihmistä maailmassa. Tämä tarkoittaa, että heillä on rahaa vähemmän kuin 1,25 dollaria eli 84 eurosenttiä päivässä. Ammattiyhdistysliikkeen näkemyksen mukaan yksi parhaista keinoista vähentää köyhyyttä on kunnollinen työ, josta saa tarpeeksi suurta palkkaa, että se riittää elämiseen. Pätevin taho valvomaan työoloja ja palkkausta olisi vahva ja itsenäinen ammattiliitto, joka pääsee toimimaan työpaikalla. Kehitysmaissa näin ei kuitenkaan usein ole, vaan esimerkiksi jäsenrekrytointi on pakko tehdä tehtaan porttien ulkopuolella. Joissakin maissa ay-jäsenyys on kiellettyä, tai sallittua vain työnantajan etua ajavissa liitoissa. Työolojen parantaminen kohti kansainvälisen työjärjestön ILO:n standardeja on tärkeää kansainväliselle ay-liikkeelle. SASKin toiminnan motiivina on sen perustamisesta asti ollut aito solidaarisuus, mutta globaalisaation haittapuolien torjunnan myötä toimintaan on tullut entistä vahvemmin mukaan kansainvälisen edunvalvonnan ulottuvuus. On myös suomalaisen työntekijän etu, ettei yritysten kilpailuetu perustuisi halvimman työntekijän löytämiseen kaikkia oikeuksia ja lakeja polkemalla. Kannatusjäsenten rahoilla kouluun SASKiin kuuluvat keskusjärjestöistä SAK ja STTK ja kolmisenkymmentä ammattiliittoa. Akavalaisia liittoja mukana on neljä. Jäsenjärjestöt maksavat tietyn osan, yleensä noin prosentin, jäsenmaksutuotoistaan SASKille. Huomattava osuus SASKin toiminnasta rahoitetaan ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista. Ulkoministeriön rahoitusmalli edellyttää 15 prosentin omarahoitusta, jonka siis ammattiliitot maksavat. Yksityishenkilöt ja ammattiosastot voivat liittyä SASKin kannatusjäseniksi, vaikka tavallaan kuuluisivatkin jo SASKiin liittonsa kautta. Kannatusjäsenyysmaksu on yksityishenkilöltä 20 euroa vuodessa ja ammattiosastolta 25 senttiä jäseneltä vuodessa. Kannatusjäsenten oma hanke on ollut Pakistanin kyläkoulu, jonka toimintaa on rahoitettu kannatusjäsenmaksuilla. Tämän vuoden aikana SASKin kannatusjäsentoimintaa uudistetaan reippaasti vastaamaan paremmin sitä, mitä ihminen vuonna 2011 kaipaa kannatusjäsen- ja vapaaehtoistoiminnalta. Tähän mennessä tuntuvin etu kannatusjäsenille on ollut kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä Työmaana maailma -lehti sekä etusija valittaessa SASKin vuosittaista talkoomatkaporukkaa. Talkoomatka on 3 4 viikon mittainen matka johonkin kehitysmaahan, jossa työskennellään paikallisen ay-liikkeen apuna ja päästään samalla tutustumaan maahan syvällisemmin kuin kenties pelkällä turistimatkalla olisi mahdollista. Tämän vuoden kohteet ovat Namibia ja Uruguay, joihin lähtevät talkoolaiset on jo valittu. Kannattaa kuitenkin seurata talkoomatkatiedotusta SASKin nettisivuilla, sillä kannatusjäsenyyden kehittäminen tuo valikoimaan entistä useampia ja räätälöidympiä talkoomatkoja. SASK tarjoaa myös muita tapoja osallistua ja vaikuttaa, kuten jotkut specialaiset jo tietävätkin päivystettyään liiton tiskillä Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingissä. SASK on mukana myös Nenäpäivässä, Puhtaat vaatteet -kampanjassa ja järjestää 2 3 vuoden välein Solidaarisuuspäivät. Kirjoittaja on SASKin toimittaja. 12 Asiantuntija 2/2011

13 Työolojen parantaminen kohti kansainvälisen työjärjestön ILO:n standardeja on tärkeää kansainväliselle ay-liikkeelle. Lisätietoja Asiantuntija 2/

14 Järjestöasiaa Nokian yt-neuvottelut Nokian yt-neuvottelut alkoivat Nokiassa väännetään nyt kättä mittavissa yt-neuvotteluissa :n Suomen nokialaisen työpaikka on liipasimella ja arviolta Symbiankehittäjää ulkoistetaan Accenturelle. Teksti: Marketta Harinen Kuva: Elina Das Bhowmik KUVA: NOKIA Nokian luottamusmiehet eivät ole ehtineet tekemään oikeaa työtään juuri lainkaan toukokuussa, sillä massiiviset yt-neuvottelut vievät kaiken ajan. Nokian Salon ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehen Aimo Leskelän mukaan kokouksia on ollut useampia päivittäin ja lähes joka päivä. Yt-lain mukaan neuvotteluja käydään kuusi viikkoa, joten neuvottelurupeama päättynee joskus kesäkuun puolella. Nokian tarkoitus on vähentää maailmanlaajuisesti työntekijää, joista Suomesta. Lisäksi Nokia ulkoistaa Symbian-toimintonsa Accenturelle. Accenturelle päätyy noin nokialaista. Heistä arviolta on Suomesta. Microsoftin Windowsiin siirtymisen vuoksi Nokia karsii laite- ja palveluyksikön toimintakulujaan miljardilla eurolla vuoteen 2013 mennessä. Nokia on ilmoittanut, että tänä vuonna mahdollisesti irtisanottavat työntekijät saavat jatkaa yhtiössä tämän vuoden loppuun saakka. Nokian strategiamuutoksen seuraukset näkyvät myös Nokian alihankkijoiden ahdinkona. Nekin ovat ilmoittaneet yt-neuvotteluista, joten suuri määrä ohjelmistotyöntekijöitä on joutumassa irtisanotuiksi nokialaisten lisäksi. Alihankkijoista ainakin Tieto, Digia ja Ixonos ovat jo kertoneet yt-neuvotteluista. Muutosturvaohjelmia tarvitaan Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi pitää Nokian irtisanomisia valitettavan suurina. Myönteisenä on sen sijaan pidettävä sitä, että merkittävälle määrälle nokialaisia tarjotaan mahdollisuus siirtyä toisen yrityksen palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Noin irtisanottavaa Suomessa on kuitenkin määrä, jonka tulevaisuuden turvaamiseen tarvitaan toimivia muutosturvaohjelmia, Kauppi sanoo. Kysyttävää? Jos sinulla on jäsenenämme kysyttävää, voit ottaa yhteyttä Akavan Erityisalojen edunvalvontaan. Nokian muutoksiin liittyvä yhteyshenkilö toimistollamme on edunvalvonnan päällikkö, lakimies Kari Eskola, kari.eskola@akavanerityisalat.fi, puh Asiantuntija 2/2011

15 Kerro kaverille, että viimeistään nyt kannattaa liittyä! Niiden nokialaisten, jotka vielä eivät ole ehtineet liittyä ammattiliittoon, kannattaa tehdä se viimeistään nyt. Työttömyyskassan jäsenet ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, jos kassan jäsenyys on kestänyt 34 kalenteriviikkoa. Kun liittyy liittoon ja työttömyyskassaan viimeistään maanantaina 9.5. eli heti äitienpäivän jälkeen, työssäoloehto ennättää täyttyä tämän vuoden loppuun mennessä. YTN on kiertänyt ja kiertää vielä toukokuussakin Nokian toimipisteissä kertomassa työttömyysturvasta, muutosturvasta ja YTN-liittojen palveluista muutostilanteissa. Myös YTN:n varapuheenjohtaja Pertti Porokari pitää Suomen mittakaavassa irtisanottavien määrää valtavana. Kaupin mukaan YTN kannustaa sekä maan uutta hallitusta että Nokian johtoa riittävästi resursoitujen muutosturvaohjelmien pikaiseen käynnistämiseen yhteistyössä henkilöstön ja ammattijärjestöjen kanssa. Myös EU:n rakennerahastojen sekä globalisaatiorahaston mahdollisuudet pitää Kaupin mielestä hyödyntää täysimääräisesti. Liitot palvelevat monin tavoin Ylempien toimihenkilöiden ammattiliittojen viritetty koneisto palvelee monin tavoin muutostilanteissa. Ylemmillä toimihenkilöillä on Nokiassa myös kattava luottamusmiesten verkosto, joten kenenkään ei tarvitse jäädä yksin pähkäilemään tulevaisuuttaan. YTN tukee luottamusmiehiä yt-neuvotteluissa muun muassa tarjoamalla asiamiesten ja juristien asiantuntija-apua. YTN ja sen jäsenliitot esittäytyvät nokialaisille Nokian toimipisteiden auloissa Oulussa ja pääkaupunkiseudulla. Myös työttömyysturvan asiantuntijoita on mukana standeilla. YTN-liittojen työssä käyvät jäsenet ovat pääsääntöisesti jonkun työttömyyskassan jäseniä. Työttömyyskassan jäsenet ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, jos kassan jäsenyys ja työsuhde on kestänyt 34 kalenteriviikkoa. Pisimmillään työssäoloehto voi täyttyä 28 kuukauden aikana, sillä tarkastelujakso ulottuu vuoden 2008 alkuun asti. i YTN:n Nokialla toimiva luottamusmiesverkosto on myös SPECIAn jäsenten tukena muutoksessa. Asiantuntija 2/

16 Mielipide Ylläpitäjä-sukupolvista on huolehdittava! Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat parasta aikaa siirtymässä eläkkeelle. Sen seurauksena työelämä menettää osaavia ja asiantuntevia työntekijöitä. Samaan aikaan huollettavien määrä kasvaa ja nuorempien sukupolvien vastuunkanto työelämässä ja työmäärä lisääntyvät merkittävästi. Yhteiskuntaa ylläpitäville nuoremmille sukupolville on taattava hyvin toimiva ja mielekäs (työ)elämä! Suomalaisen työelämän työtehtävät jäävät pienenevän joukon vastuulle. Pitäisi kiireesti, mutta harkiten ja syvästi, pohtia työpaikoilla ja päätöksenteossa sitä, miten yksilöt, ne suurten ikäluokkien jälkeen tulevat sukupolvet, jaksavat ja motivoituvat suoriutumiskeskeisessä seurannassa äärimmilleen mitoitettujen työtehtävien tekemiseen. Liiallinen työmäärä ei edistä tuloksen laatua, ei innovatiivista ajattelua eikä terveyttä. Suomen työpaikoilla yksilön suoriutumista korostavat globaalit johtamisopit eivät tue työkulttuurissamme yhdessä tekemistä, edistä työhyvinvointia ja näin ollen anna mahdollisuutta vielä parempaan työn tulokseen. Työuupumiset (masennusdiagnooseja) ovat jo tällä hetkellä niin yleisiä, että työkuormituksen lisääminen ja yksipuolinen tavoitejohtaminen pitäisi kieltää kansantaloudellisiin syihin vedoten! Laman kasvateilla oikeus hyvään työelämään Suurten ikäluokkien edustajilla oli aikoinaan suhteellisen helppoa löytää töitä valmistumisen jälkeen, kun vakituisia työpaikkoja oli runsaasti tarjolla. Toisin se on ollut seuraavilla sukupolvilla. Monella nuoremman polven edustajalla, varsinkin naisilla, on pitkä työhistoria epätyypillisiä työsuhteita erinäköisissä pätkätöissä. Taustalla on siis usein haasteellinen ja kuluttava aika, jossa taloudellinen niukkuus ja epävarmuus on tullut tutuksi. Epätyypillisestä työsuhteesta siirtyminen vakituiseen työhön, kahden ihmisen työtä tekeväksi, ei ole pitkällä tähtäimellä kestävää. Koko yhteiskunta hyötyy siitä, että jokainen jaksaa tehdä työtä eläkeikään. Myös inhimillisestä näkökulmasta tämä on varsin ansaittua ottaen huomioon, että tulevaisuuden eläkkeet ovat selkeästi nykyistä pienempiä ja eläkkeelle siirrytään tätä päivää paljon myöhemmin. Tilanne valtiosektorilla erityinen Valtiosektorilla noin prosenttia työntekijöistä siirtyy eläkkeelle lähivuosina. Vapautuvia työpaikkoja ei usein täytetä, vaan organisaatioissa tehdään merkittäviä henkilömäärävähennyksiä. Käytännössä tämä Valtion asiantuntijoiden ja esimiesten palkat on saatettava kilpailukykyisiksi yksityisen sektorin kanssa. 16 Asiantuntija 2/2011

17 tarkoittaa sitä, että valtiolla työskentelevien nuorempien asiantuntija- ja esimiessukupolvien työmäärä kasvaa holtittomasti kun vapautuvia työpaikkoja ei täytetä. Samaan aikaan tapahtuvat rakenteiden, toimintamallien ja työtapojen uudistamiset eivät pysty riittävästi nopeasti vastaamaan valtion tulevaan asiantuntijavajeeseen. Valtiohallinnon yhä vastuullisempien asiantuntija- ja esimiestehtävien siirtyminen nuoremmille sukupolville asettaa uusia vaatimuksia johtamiselle. Yhä tärkeämpää on, että johtotehtäviin valitaan henkilöitä johtamiskykyjen perusteella kuin työvuosien kertymiseen nojaten. Jatkuva keskustelu julkisen sektorin rahapulasta luo epäkiitolliset edellytykset valtion palkkakehitykselle. Palkka on loppupeleissä kuitenkin se tärkein tekijä kun kilpaillaan osaavasta henkilökunnasta. Kauan on esitetty ennusteita tulevasta työvoimapulasta, mikä yleensä tarkoittaa nousupaineita palkoille. Puheet työvoimapulasta näyttävät paljastuvan suureksi kuplaksi, ainakin valtion esimies- ja asiantuntijatehtäviä ajatellen. Mahdollinen työvoimapula on estetty muun muassa henkilöstöleikkauksilla ja tehtävien uudelleenjärjestelyllä, joka ei valitettavasti luo nousupaineita palkoille, vaan päinvastoin. On syytä muistaa, että työpaikan arvostuksella ja palkkatasolla on vahva kytkös tuottavuuteen ja harhaanjohtava keskustelu julkisen sektorin suurista palkkamenoista tulee päättää. Valtion asiantuntijoiden ja esimiesten palkat on saatettava kilpailukykyisiksi yksityisen sektorin kanssa. Näin saadaan sitoutuneita asiantuntijoita, esimiehiä ja johtajia, jotka ovat valmiita ja halukkaita kehittämään itseään ja työpaikkaansa muuttuvaa yhteiskuntaa palveleviksi. Tuottavuudessa se maksaa itsensä hetkessä takaisin. Työkulttuuri tulee väistämättä muuttumaan Lisäksi ja edellisten seurauksena Suomessa menetetään joka vuosi noin puoli miljoonaa työvuotta siksi, että sankat joukot poistuvat työelämästä ennen virallista eläkeikää. Rahassa sen on laskettu maksavan reilut 21 miljardia euroa vuodessa. Julkinen talous on viimeisten kahden vuoden aikana ollut alijäämäinen. Yhteiskunnan kestävyysvaje olisi hoidettavissa, jos nuoremmat sukupolvet jaksaisivat töissään paremmin ja suuret ikäluokat eläköityisivät nykyistä myöhemmin. Asiaan pitää saada ratkaisuja ja pian. Asian ydin on se, miten työntekijää, niin asiantuntijaa kuin alempaa esimiestäkin, kohdellaan työpaikallaan. Loppujen lopuksi asia on hyvin yksinkertainen ja yhdessä toteutettavissa. Asiaa ratkaistaessa on tärkeää huomioida mm. sukupolvien erilaisuus. Työkulttuurimme tulee väistämättä muuttumaan auktoriteetteja kunnioittavien ikäpolvien eläkkeelle siirtymisen myötä tasa-arvoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja asioiden kyseenalaistamiseen kasvatettujen ikäpolvien työkulttuuriksi. Nuoremmat ikäpolvet arvostavat paitsi kohtuullista palkkaa, niin ennen kaikkea hyvää elämän (ja työelämän) laatua, jossa suoriutuminen ei ole keskeinen elämänarvo. Toivoa on siis nähtävissä, mutta miten työelämän lainsäädäntö ja sopimukset pystyvät vastaamaan tähän ja alla mainittuihin tarpeisiin? Tällä hetkellä ei riittävästi. Ratkaisuja Työelämässä tullaan tarvitsemaan merkittävästi nykyistä enemmän aitoa ja osaavaa henkilöjohtamista, parempaa vastuunkantoa työntekijöistä ja yksilön motivoimista työhön. Korkeasti koulutetuille asiantuntijoille on olennaista, että he pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan työhönsä sisältöön ja työtään koskeviin päätöksiin. Autoritääristen johtamistapojen aika on ohi. Tämä on myös ehdoton edellytys tuottavuuden ja tuloksien parantumiselle työelämässä. Lisäksi tarvitaan työaikajoustoja ja uusi tapoja ajatella töiden tekemistä. Osittaisia etätyömahdollisuuksia ja kokopäivätyön tarpeen mukaista muuttamista väliaikaisesti osa-aikatyöksi tulee suosia. Ne sopivat vallan mainiosti useisiin asiantuntijatehtäviin ja auttavat yhdistämään työtä ja perhe-elämää. Liian vähän puhutaan siitä, että osittain mielenterveytensä hetkellisesti menettänyt työntekijä voi palata työhönsä, jos työpaikalla kohdellaan hyvin. Osittain sairas voi olla myös varsin hyvä työntekijä osa-aikaisesti. Eläkeikää on nostettava kaikilla aloilla kiireesti ja välittömästi. Suurten ikäluokkien tulee kantaa kortensa kekoon hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi. Eläkeiän nostaminen tulee tapahtua siten, että suurille ikäluokille annetaan mahdollisuus tehdä varsinaisen eläkeiän täytyttyä ja terveyden salliessa työtä 68-ikävuoteen asti, vaikkapa osa-aikaisena. Riina Länsikallio varapuheenjohtaja, SPECIA ry Simon Huldén kehittämispäällikkö, SPECIA ry Asiantuntija 2/

18 Svensk Resumé En stor del av SPECIAs medlemmar har möjlighet till arbete på distans. Förutom att de tekniska möjligheterna SPECIA ry:n jäsenlehti till distansjobb har utvecklats under senare tid så har även attityderna förändrats. Arbetsgivaren har mer och mer börjat inse att det inte handlar om att arbetstagaren skall finnas på ett kontor under en viss tidsperiod utan att det snarare är resultatet av arbetet som räknas. Trots att distansarbete inte är ett nytt fenomen har formella avtal för det saknats. Ett skriftligt avtal angående distansarbete är minst lika viktigt som alla andra avtal i arbetslivet. Den största risken med distansjobb är att det endast blir ett obetalt tillägg till den redan från tidigare övermäktiga arbetsmängden. Distansarbete kräver naturligtvis också att den som utför arbetet är benägen att arbeta självständigt i olika miljöer. I bästa fall kan distansarbete ha en väldigt positiv inverkan på förtroendet mellan arbetsgivaren och arbetstagaren. Förutom detta finns det en hel del övriga positiva konsekvenser som gynnar de inblandade: man undviker onödiga arbetsresor som tär på miljön samtidigt som arbetstagarens fritid ökar, vilket troligen för med sig ett ökat välmående både i hemmet och på jobbet. Tror du att du skulle ha viljan och möjligheten att arbeta mera på distans? På Akavas hemsidor ( finns en hel del nyttig information om distansarbete, bland annat hittas en distansarbetsguide riktad till arbetsgivaren. Det har knappast undgått någon att personalen vid Nokia upplevt de senaste tiderna som osäkra. I slutet av april kom man ut med beskedet att man i Finland säger upp personer och flyttar över personer till konsultbyrån Accenture. Trots att siffrorna är massiva så förväntades det ännu större uppsägningar från flera håll. Uppsägningarna medför dock stora problem för flera av dem som sägs upp trots att det spekulerats mycket om att arbetsmarknadens efterfrågan på de uppsagda från Nokia är stor. Detta återstår naturligtvis att se. Vid skrivande stund är det för tidigt att säga hur förändringarna påverkar SPECIAs medlemmar vid Nokia. Strukturomvandlingarna vid Nokia har även stora konsekvenser för flera underleverantörer. Etätyö ei kysy aikaa tai paikkaa s.6 Unelmia ja toimistohommia s.4 Kehity neuvottelijana mentorointiohjema s.10 SASK s.14 SPECIA är från och med 2011 medlem i SASK, Fackliga solidaritetscentralen i Finland. SASK strävar efter att förbättra arbetsförhållandena i u-länder, höja lönerna och därmed minska fattigdomen. Det ligger naturligtvis även i den finländska arbetstagarens intresse att inte morgondagens vinnare på arbetsmarknaden är den som dumpar löner och inte följer lagar. SASK är med och arrangerar Världen i byn festivalen i Kaisaniemi i Helsingfors. Festivalområdet är en träffpunkt där kulturella smakbitar och överraskningar från världens olika hörn presenteras. Även fackförbund är väl representerade och du är hjärtligt välkommen och hälsa på till SPECIAs avdelning i fackorganisationernas tält på järnvägstorget. Mikko Lehtonen, som förra året innehade ett vikariat i SPECIA, blir fastanställd från och med den Mikkos titel är sakkunnig och han ansvarar i första hand för SPECIAs studerandeverksamhet och hemsidor. Vid sidan av sitt arbete håller Mikko på att skriva en doktorsavhandling i vuxenpedagogik. Mikko talar en utmärkt svenska så det går bra att kontakta även honom i svenskspråkiga ärenden. SPECIAs kontor flyttar i juni från Västra Böle till Kronohagen. Den nya adressen är Snellmansgatan 19 21, Helsingfors. Telefonnumren till personalens mobiltelefoner kvarstår, men de övriga numren är inte längre i bruk. Observera att flytten endast gäller SPECIAs kontor, Akavas Specialorganisationer fortsätter sin verksamhet i de gamla utrymmena och kontaktuppgifterna till juristerna, medlemsekreterarna och ombudsmännen kvarstår. Som du eventuellt märkt så har denna tidning förnyats på en del områden. Det grafiska utseendet och layouten görs numera av den grafiska byrån Nymandesign och tidningen trycks av tryckeriet Libris, vars agenda kan ses som mera miljömedveten. Hoppas det nya utseende faller dig i smaken! Ha en avkopplande sommar. Simon Huldén SPECIA rf 18 Asiantuntija 2/2011