Valtakunnansyyttäjän virasto vai valtakunnan syyttäjänvirasto?

Transkriptio

1 Valtakunnansyyttäjän virasto vai valtakunnan syyttäjänvirasto? Åklagarmyndigheten i Sverige organiserar sig för framtiden Saumatonta yhteistyötä Eurojustissa

2 SISÄLTÖ TÄSSÄ NUMEROSSA PÄÄKIRJOITUS: Tästä en haluaisi luopua 3 Åklagarmyndigheten i Sverige organiserar sig för framtiden 4 Valtakunnansyyttäjän virasto vai valtakunnan syyttäjänvirasto? 8 LUKIJAKYSELY AKKUSASTOORISTA: Tuore sen pitää olla 9 Saumatonta yhteistyötä Eurojustissa 11 Viron ja Suomen yhteistyö jatkuu tiiviinä: yhteyshenkilöt nimetty 13 Ne bis in idemin tulkintaa muualla Euroopassa 14 1/ Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisema tiedotuslehti syyttäjälaitokselle Olet mitä syöt mutta tiedätkö, mitä syöt? 18 Yhteistyökokous KRP VKSV 19 MUISTOKIRJOITUS: Looginen ajattelija tuotti valmista oikeustieteellistä, tiedemiestasoista tekstiä 20 Henkilöstö 21 Tiedotus tiedotus.vksv@oikeus.fi Päätoimittaja Pilvi Isotalus pilvi.isotalus@oikeus.fi Toimitussihteeri Maria Turkia maria.turkia@oikeus.fi Puhelin Faksi PL 333, HELSINKI (Albertinkatu 25 A) vksv.fi Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen järjesti tammikuussa ensimmäisen kerran päätoimittajatapaamisen osana mediasuhteiden hoitoa. Tapaamiseen osallistuivat Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio (vas.), STT-Lehtikuvan päätoimittaja Mika Pettersson, Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi ja Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Atte Jääskeläinen. Kannen kuva: Maria Turkia KUVA: PILVI ISOTALUS

3 PÄÄTOIMITTAJALTA Tästä en haluaisi luopua Pilvi Isotalus Pyykkikone pyörii, tiskikone pesee, minä vedän verkkarit jalkaan ja avaan työkoneen. Sähköpostin lukemisen lomasta huikkaan ekaluokkalaiselle, että on aika lähteä kouluun. Kun hän laittaa repun selkään, konttoriini laskeutuu rauha, ja voin uppoutua kirjoitus- ja lukutehtäviin ilman häiriöitä. Päivä on pitkällä, kun havahdun siihen, että lounasaika meni jo. Tämä on osa yhä useamman arkea syyttäjälaitoksessa. Vuonna 2014 henkilökunnasta 132 (2013: 96) teki etätöitä, ja etätyöpäivät lisääntyivät edellisvuodesta lähes 300:lla (2013: 803; 2014: 1091). Syyttäjälaitoksen 540 työntekijästä etätyöläisten osuus on pieni. Se ei yllä maan keskiarvoon Suomessa noin kolmannes palkansaajista tekee etätöitä. Joskus ajatellaan, ettei etätyö sovi kaikkien työnkuvaan. Kuitenkin lähes joka työssä on ainakin satunnaisesti tehtäviä, jotka voitaisiin hoitaa etänä. Pitkän tekstimateriaalin omaksuminen, raportin kirjoittaminen tai muu rauhaa vaativa työ olisi omiaan tehtäväksi kotona. Etäyhteyden ja kännykän avulla päivärutiinit hoituvat missä tahansa. Tarvitaan vain luottamusta, intoa ja tahtoa pohtia etätyön järjestelyjä. Kaikilla on oltava tasa-arvoinen mahdollisuus etätyöhön. Luonto kiittää, kun et matkusta, ja perhe kiittää, kun olet kotona vastaanottamassa koululaista. Väitän myös, että etäpäivä voi olla tehokkaampi kuin toimistossa vietetty, ainakin paneutumista vaativissa töissä. Toimistolla työtovereiden kanssa jää helposti juttelemaan, työasiaa ja asian vierestä. Etätöissä teet työtäsi yksin hyvässä ja pahassa. Parhaimmillaan työkaverit lisäävät työviihtyvyyttä, ja sosiaalinen vuorovaikutus on meille tärkeää mutta ei välttämätöntä joka päivä. Etätyö voi merkittävästi vahvistaa työssä viihtymistä. Kokemus luottamuksesta, mahdollisuus vaikuttaa omaan ajankäyttöön sekä perheen ja työn sopuisa yhteensovittaminen lisäävät työmotivaatiota ja hyvää oloa. Toki etätyö saattaa tuoda myös ongelmia, jos esimies ei luota tai jos työntekijä ei hallitse ajankäyttöään. Kannattaa myös muistaa, että esimerkiksi tapaturma etätyössä on työtapaturma vain, jos se liittyy hyvin kiinteästi työhön. Jos tipahdan tuolilta työkonetta naputellessani, työtapaturmavakuutus korvaa vahingon. Jos taas kompastun matkalla kotivessaan, sitä ei lasketa työtapaturmaksi. Toimistossa kompastuminen korvattaisiin. K irjoitan tätä etänä ja ajattelen, että tästä en haluaisi luopua. Etätyö on siis valtti myös työantajan sitouttamisessa ja työpaikkojen etuja punnittaessa. Kun ekaluokkalaiseni taas kysyy, että äiti, milloin olet etätöissä?, olen onnellinen voidessani kertoa sen hänelle. Vaikka lapselle etäpäiväni tarkoittaa vain, että olen kotona häntä vastassa ja teen omia hommiani, etätyöni ehkä lisää hänenkin jaksamistaan koulussa ja viihtymistään kotona. Se on paljon 8-vuotiaan elämässä. m 3

4 På besök Åklagarmyndigheten i Sverige organiserar sig för framtiden m Avdelningssekreterare Nina Eriksson Den 1 oktober 2014 inordnades Åklagarmyndighetens 39 åklagarkammare i sju geografiska åklagarområden och en nationell åklagaravdelning. Syftet med den nya organisationen är ökad flexibilitet, förbättrad ledning och större samverkan mellan åklagarkamrarna och med polisen. 4 Åklagarmyndigheten i Sverige fick ny organisation från början av oktober Riksåklagare Matti Nissinen, statsåklagare Christer Lundström, jurist Henrika Räsänen och avdelningssekreterare Nina Eriksson från Riksåklagarämbetet hade glädjen att besöka Sverige under två dagar i januari för att få höra hur den nya organisationen är uppbyggd, varför organisationsförändringen gjordes och vilka erfarenheter man har av den nya organisationen efter det första kvartalet. Den första dagen tillbringade vi på Åklagarmyndighetens huvudkontor där vi togs emot av riksåklagare Anders Perklev, vice riksåklagare Kerstin Skarp, kansliåklagare Anna Svedin och tillsynschef Per Lindqvist. Åklagarväsendet i Sverige består av Åklagarmyndigheten och Ekobrottsmyndigheten. Båda åklagarmyndigheterna är självständiga under regeringen och riksåklagaren är rättsligt överordnad åklagare inom båda myndigheterna. Ekobrottsmyndigheten har en egen generaldirektör. NY ORGANISATION Den 1 oktober 2014 inordnades Åklagarmyndighetens 39 åklagarkammare i sju geografiska åklagarområden och en nationell åklagaravdelning. Den nationella åklagaravdelningen består av de riksenheter och kammare som har ett nationellt ansvar (Miljö/Arbetsmiljö, Korruption, Säkerhet, Internationella åkagarkammaren Stockholm, Eurojust). Därtill finns som förut Särskilda åklagarkammaren som är direkt underställd riksåklagaren. Särskilda åklagarkammaren handlägger misstankar om brott av bland annat poliser, åklagare och domare. Ett åklagarområde leds av en områdeschef. Organisationsförändringen gällde endast den operativa verksamheten, huvudkontoret och utvecklingscentren fungerar som förut. De lokala kontoren är oförändrade till antal och geografisk placering. Inom Åklagarmyndigheten arbetar ca anställda varav ca 900 är åklagare, de övriga arbetar med olika stödfunktioner. Åklagarna för det allmännas talan i brottmål, leder förundersökningar, fattar beslut i åtalsfrågan och för talan i domstol. ÖKADE MÖJLIGHETER Den nya organisationen ger ökade möjligheter för åklagarkammare i samma område att samverka. Åklagarkamrarna inom ett område har ett gemensamt ansvar för resurser, kvalitet och resultat. Med

5 KUVA: ÅKLAGARMYNDIGHETEN I SVERIGE organisationsförändringen strävar man efter förbättrad ledning och ökad flexibilitet. Ärendena fördelas mellan kamrarna inom åklagarområdet med hänsyn till geografisk anknytning, tillgänglig kapacitet och specialkunskap. Genom att jämna ut arbetsbördan mellan olika åklagarkammare kan långa handläggningstider motverkas och arbetsmiljön förbättras. Genom ärendefördelningen kan också kompetensen på åklagarkamrarna inom ett område utnyttjas på bästa sätt. Organisationsförändringen medför att verksledningen nu har åtta kontaktpunkter i den operativa verksamheten istället för 39. Områdescheferna ingår i Åklagarmyndighetens ledningsgrupp, vilket innebär att den operativa verksamheten knyts närmare ledningen. Områdescheferna ansvarar för styrning och samordning av den operativa verksamheten på åklagarkamrarna inom respektive område. Ett annat skäl till den nya organisationen är att de sju åklagarområdena geografiskt motsvarar polisens nya organisation, som trädde i kraft Åklagarområdenas huvudorter är de samma som polisregionernas. En likartad struktur hos polis och åklagare främjar samarbetet och de gemensamma resultaten blir lättare att följa upp. HUVUDKONTORET På Åklagarmyndighetens huvudkontor finns en rättsavdelning och en tillsynsavdelning för rättslig tillsyn och information, verksamheten i Högsta domstolen och internationella frågor samt centrala funktioner för bland annat ekonomi, information, personal och IT. Också utbildningen handhas av huvudkontoret. Vid huvudkontoret arbetar ca 120 anställda. Åklagarmyndigheten leds av verksledningen som består av riksåklagaren och vice riksåklagaren. Riksåklagaren har till sin hjälp en ledningsgrupp som sammanträder en gång i månaden. I ledningsgruppen sitter förutom riksåklagaren, vice riksåklagaren och personal från huvudkontoret också de åtta områdescheferna. PLANERING OCH UPPFÖLJNING Riksåklagaren ansvarar för Åklagarmyndighetens verksamhetsplan. Verksamhetsplanen styr arbetet under året och innefattar också budget för verksamhetens olika delar. Regeringen presenterar sin budgetproposition i september och då börjar det konkreta arbetet med uppläggandet av nästa års verksamhetsplan och budget. Uppföljning av samtliga mål i verksamhetsplanen samt budgetens utfall sker per månad och 5

6 KUVA: NINA ERIKSSON På Åklagarmyndigheten togs vi emot av riksåklagare Anders Perklev (längst t. v.), vice riksåklagare Kerstin Skarp och tillsynschef Per Lindqvist. 6 tertial. Vid tertialuppföljningarna beslutas om åtgärder och ändringar i verksamhetsplanen. Uppföljningen ger verksledningen en översikt av verksamhetens utveckling och vilka eventuella avvikelser som finns samt ger de verksamhetsansvariga cheferna ett underlag för vidare analys om vad avvikelserna beror på och vilka åtgärder som ska vidtas. Vid ledningsgruppsmöten föredras verksamhetsstatistik och områdescheferna har tre veckor på sig efter ledningsgruppsmötena att lämna in en analys av siffrorna. TILLSYN Vid huvudkontoret finns sedan 2012 en tillsynsavdelning som leds av tillsynschef Per Lindqvist. Justitiekanslern och justitieombudsmannen utövar rättslig tillsyn, men riksåklagaren anser att det dessutom är viktigt med en fungerande inre tillsyn. Tillsynsavdelningen granskar åklagarnas rättstillämpning utgående från bl.a. klagomål, rapportering i massmedia samt anmälan från chefsåklagare och domstolar. Kammarcheferna har en skyldighet att anmäla fel som skett inom kamrarna. Tanken bakom tillsynsavdelningens arbete är att förhindra fel i framtiden och ifall beslutet anses vara av allmänt intresse publiceras det anonymt på Åklagarmyndighetens intranät. ÅKLAGAROMRÅDE STOCKHOLM Vi inledde den andra dagen på City åklagarkammare i Stockholm där vi träffade Åklagarområde Stockholms områdeschef, överåklagare Katarina Johansson Welin och chefsåklagare Eva Thunegard som ansvarar för Västerort åklagarkammare. Vi fick under förmiddagen höra hur den nya organisationen fungerar ur områdets och åklagarkamrarnas synvinkel. Åklagarområde Stockholm (Åo Stockholm) har den minsta geografiska ytan av områdena, men sköter 26 % av alla ärendena och har motsvarande mängd personal. Ca 320 personer arbetar inom området, området omfattar fem åklagarkammare. Områdeschefen är placerad på den mest centrala åklagarkammaren inom området, i Åo Stockholms fall är det City åklagarkammare. Varje område har en ledningsgrupp som består av områdeschefen och områdets chefsåklagare (kammarcheferna). Ledningsgruppen i Åo Stockholm sammanträder varannan vecka.

7 I och med den nya organisationen görs budgeten på områdesnivå och områdeschefen fördelar pengarna vidare. Områdeschefen ansvarar för resurser, verksamhet och budget. I praktiken betyder detta också omfördelning av ärenden så att fördelningen blir så jämn som möjligt och handläggningstiderna så korta som möjligt. Områdeschefen har dock inga rättsliga uppgifter och får inte styra undersökningen eller handläggningen av ärenden. Kammarchefen leder verksamheten på åklagarkammaren. En utmaning inom den nya organisationen är att få åklagarkamrarna att arbeta som en del av området och se till områdets bästa, inte bara den egna åklagarkammarens bästa (t.ex. när det gäller överflyttning av ärenden). Samarbete mellan områdena är viktigt eftersom förutsättningarna för områdena är så olika. Med åtta områdeschefer utspridda över hela landet kräver samarbetet struktur. Områdescheferna samlas till eget möte dagen innan Åklagarmyndighetens ledningsgrupp sammanträder. Områdescheferna har också nationella uppdrag av varierande omfattning. Områdeschef Katarina Johansson Welin och chefsåklagare Eva Thunegard är överens om att de operativa synpunkterna bättre kommer fram till ledningen i den nya organisationen. Åtta områdeschefer har lättare att formulera gemensamma åsikter än 39 kammarchefer och har möjlighet att föra fram dessa åsikter på ledningsgruppens möten. Inom området samarbetar man med polisen på olika nivåer. Områdeschefen samarbetar med polisens regionschef och åklagarkamrarna på lokal nivå. Åklagarområdena måste i vissa saker arbeta på samma sätt som polisregionerna, därför är det viktigt att diskutera och gemensamt komma fram till riktlinjer för arbetet. UTVECKLINGSCENTRUM STOCKHOLM På eftermiddagen flyttade vi oss ett par våningar uppåt i huset till Utvecklingscentrum Stockholm, där vi träffade överåklagare Thomas Häggström (chef för utvecklingscentret) och kammaråklagare Helena Wigelius. Det finns tre utvecklingscentrum inom Åklagarmyndigheten i Sverige (UC Stockholm, UC Göteborg och UC Malmö). Utvecklingscentrens uppgift är att bedriva metod- och rättsutveckling inom olika brottsområden. De utövar rättslig styrning och kontroll samt handhar brottsmålsfrågor. Deras ansvarsområden är uppdelade ämnesvis och täcker hela landet. Överåklagarna och vice överåklagarna vid de tre Utvecklingscentren utgör också den andra rättsliga nivån och handhar ca överprövningsärenden årligen. Utvecklingscentrum leds av en överåklagare. Kammaråklagarna som jobbar som handläggare vid utvecklingscentren är tidsbundet anställda på två år och kommer från någon av åklagarkamrarna. Kammaråklagarna bl.a. handlägger överprövningsärenden, jobbar med utvecklingsprojekt och förbereder remissutlåtanden. Vid UC Stockholm arbetar 12 personer. UTVECKLINGSARBETET FORTSÄTTER Riksåklagare Anders Perklev har en klar vision om hur Åklagarmyndigheten ska fungera i framtiden och den visionen tycks omfattas av fältet. Än så länge har man en rätt så kort erfarenhet av den nya organisationen, men de flesta inom Åklagarmyndigheten verkar nöjda med den. Organisationen verkar också uppnå de uppsatta målen: bättre ledning, ökad flexibilitet och bättre samverkan inom Åklagarmyndigheten och med polisen. Men som Anders Perklev konstaterade: Fö- "Utvecklingsarbetet kommer aldrig att avstanna. Vi ska kunna möta såväl dagens som morgondagens krav på åklagarväsendet." rändringen av Åklagarmyndighetens organisation är bara en liten del av allt det arbete som fortlöpande görs för att utveckla och anpassa åklagarverksamheten till nya förutsättningar. Utvecklingsarbetet kommer aldrig att avstanna. Vi ska kunna möta såväl dagens som morgondagens krav på åklagarväsendet. Vi önskar dem lycka till med det fortsatta utvecklingsarbetet! m 7

8 Valtakunnansyyttäjän virasto vai valtakunnan syyttäjänvirasto? m Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen Ruotsissa on tehty organisaatiomuutoksia. Niillä on oma, merkittävä vaikutuksensa myös työhön, jota sikäläinen "VKSV" eli RÅ siellä tekee. Pohjanlahden tällä puolella rakenteellinen perusratkaisu on erilainen: organisaatio on kaksiportainen, ja meillä ovat erilliset ja itsenäiset paikallisvirastot omine rakenteineen ja päällikköineen. 8 Valtakunnansyyttäjänvirasto perustettiin runsaat 14 vuotta sitten (1997). Aika moni asia on sen jälkeen muuttunut. Toimintaympäristömme ja jopa oma virastokenttämme ovat ihan erinäköiset kuin silloin. Vain vanha tuttumme Sakari on pystynyt torjumaan muutosten tuulet. Organisaation muuttaminen ei ole itsetarkoitus eikä päällikön oma hiekkalaatikko. Muutosten tarkoituksena on tietysti luoda paras mahdollinen organisatorinen vaste erilaisiin toiminnallisiin vaatimuksiin. Niistähän ei meillä ole pulaa. Organisaatio on samalla miehitettävä vastaavaa nais-ilmaisua ei valitettavasti taida olla niin, että osaamiset ja tehtävät kohtaavat mahdollisimman hyvin. Filosofi Esa Saarinen saattaisi muotoilla saman asian niin, että organisaatiossa pitäisi kaikilla siinä työtä tekevillä olla mahdollisuus kukoistaa. Valtakunnansyyttäjänviraston osaamisia ja organisaatioita on jo tarkasteltu laajasti valtionsyyttäjä Olavi Lipun vetämässä työryhmässä ja siitä annetuissa lausunnoissa. Viime joulukuussa aloimme johtoryhmässä keskustella asiasta. Sitä keskustelua on käyty nyt myös viraston yt-komiteassa ja viime päälliköiden kokouksessa. Johtopäätösten ja toimeenpanoon tähtäävien päätösten aika on pian käsillä. Valmista pitäisi olla ensi vuoden syksyllä. VKSV:n toiminta-ajatustakin on johtoryhmässä pohdittu. Itse tiivistäisin sen näin: "Valtakunnansyyttäjänvirasto johtaa yhtenäistä syyttäjälaitosta, luo mahdollisuuksia onnistumisille ja haastaa yhteistyöhön. Valtakunnansyyttäjänvirasto johtaa yhtenäistä syyttäjälaitosta, luo mahdollisuuksia onnistumisille ja haastaa yhteistyöhön. Aivan keskeinen rajankäynti sen käytännön toteutuksessa liittyy siihen, millaisen painotuksen viraston työssä saavat yhtäältä keskushallinnon tehtävät ja toisaalta omat syytejutut. Olemmeko oikeastaan valtakunnansyyttäjän virasto vai valtakunnan syyttäjänvirasto? Tuo rajankäynti vaikuttaa muun muassa valtionsyyttäjärekrytointeihimme: haetaanko laaja-alaisia moniottelijoita vai erikoisosaavia käräjätykkejä. Uskon, että myös nämä rajankäynnit tarkentuvat tehtävien ratkaisujen myötä. Palataanpa Ruotsiin. Itseeni suurimman vaikutuksen ohessa (s. 4-7) selostettavalla vierailulla teki henkilöstön sitoutuminen uuteen organisaatioon ja sen ilmentämään toimintatapaan. Kaikki puhalsivat yhteen hiileen. Yhtään poikkipuolista sanaa en kuullut, vaikka sellaisten lausumiseen olisi ollut tilaisuus erinäisten vapaamuotoisten keskustelujen yhteydessä. Ehkä se onnistuisi meilläkin. Ei maailma siihen kaadu, vaikka se oma, tuttu ja turvallinen organisaatiolaatikko toiseksi muuttuisikin. m

9 Lukijakysely Akkusastoorista Tuore sen pitää olla m Toimitussihteeri Maria Turkia Akkusastoori sai lukijakyselyssä arvosanan 8. Ei huono, mutta parannettavaakin riittää. Ei kaikkea tarvitse muuttaa muuttamisen ilosta, jos jokin toimii, totesi yksi vastaajista. Totta mutta ehkä kuitenkin alkaisi olla jo aika. VKSV:n johtoryhmässä on linjattu, että Akkusastoori uudistuu vuoden 2016 alusta. Uudistuksen sisällöstä ei ole vielä päätetty. Muutoksen pohjaksi tehdyllä lukijakyselyllä halusimme selvittää muun muassa, kuinka tärkeänä lukijat pitävät painettua lehteä ja mitä muita toiveita heillä on. Vastaajia oli 53, joista syyttäjiä 31, toimistohenkilökuntaa 20 ja muita asiantuntijoita 2. Tämä tarkoittaa, että vain noin 10 % lukijoista ilmaisi mielipiteensä. Jos Akkusastoori olisi pelkästään verkkolehti, vastaajista 81 % lukisi sen yhtä usein kuin nyt. Tästä joukosta 68 % lukee sen verkosta nykyäänkin. Moni kuitenkin toivoi, ettei Akkusastooria muutettaisi kokonaan sähköiseksi: on mukavaa, jos painettu lehti on viraston kahvihuoneessa, jossa sitä voi lukea vaikka lounastauolla. Tosin jotkut muistuttivat, että voihan sen lehden itsekin tulostaa. Vastaajissa oli myös niitä, jotka pitivät painettua lehteä turhana, koska nettiversio on usein ehditty jo lukea, kun painettu lehti saapuu. Toiveena oli, että jos painettu Akkusastoori saa jatkaa, se tulisi virastoihin nykyistä nopeammin. Oleellista on se, että jutut saadaan lukea tuoreina. TULKAA LÄHEMMÄS MEITÄ Moni piti Akkusastooria liian VKSV-painotteisena. Paikallisvirastojen näkökulmaa toivottiin tyyliin Mitä kuuluu Lappiin? Toiveena oli, että juttuja tehtäisiin vuorotellen eri virastoista. Tulkaa lähemmäs meitä, pyysi joku vastaajista. Aiheita tässä yhteisössä kyllä riittää, sanoi toinen. Yhtenä Akkusastoorin roolina nähtiin syyttäjälaitoksen yhteishengen luominen. Siitäkin lähtökohdasta juttuja olisi hyvä tehdä ympäri maata. Toimitus kävisi mielellään raportoimassa eri virastoista, jos resurssit riittäisivät. Toisaalta myös virastot itse voisivat nykyistä aktiivisemmin tarjota juttuja. "MYÖS SIHTEERIT PITÄÄ OTTAA HUOMIOON" Lehteen kaivattiin sisältöä syyttäjän työn tueksi: ajankohtaisia rikosilmiöitä, kriminaalipoliittisia kannanottoja, erikois- ja avainsyyttäjien vinkkejä, lainsäädäntöhankkeita, lakimuutoksia, uusien säännösten tulkintaa, uutta oikeuskäytäntöä, juridisia ongelmia ja kaikkea, mitä syyttäjä työssään kohtaa. Esitutkinta-teemaa olisi tarpeen käsitellä edelleen. Tieto, jota syyttäjät pitävät selviönä, ei ole selvää esitutkinnassa poliisille ja päinvastoin, totesi yksi vastaaja. Poliisit toisin kuin syyttäjät ovat valmiita ottamaan kantaa, ja kannanottoja me tarvitsemme, sanoi yksi vastaaja. Myös syvällisiä juttuja haluttiin, muun muassa arvokeskustelua. Jonkun mielestä Akkusastoorin tehtävä olisi levittää hyviä käytänteitä valtakunnallisesti. Toimistohenkilökunta toivoi lehteen omaa työtään koskettavaa sisältöä. Tästä oli vastauksissa monta mainintaa. Jos Akkusastoori olisi pelkästään verkkolehti, vastaajista 81 % lukisi sen yhtä usein kuin nyt. 9

10 PAREMPAA LAATUA JA TYYLIÄ Akkusastoorin ulkoasun muutosta toivottiin jonkin verran ja pidettiin virkistävänä sitä, että ulkoasu silloin tällöin muuttuu. Kuvien teknistä ja visuaalista laatua moitittiin: Kovin on mustavalkoharmaata ja tummasävyistä. Toimitus tiedostaa ongelman. Paitsi että suurin osa kuvista on mustavalkoisia, myös painojälki on viime aikoina ollut liian tumma. Toiveena oli muun muassa verkkolehti samaan tyyliin kuin Asianajajaliiton Advokaatti. Tyylikkyyttä haluttiin: Painopistettä pitäisi siirtää siihen suuntaan, että lehdestä tulisi verrannollinen Lakimiehen ja Defensor Legisin kanssa. (toim. huom. Resussit ovat näissä esimerkkilehdissä aivan toista luokkaa kuin meillä!) KUVA: MARIA TURKIA Akkusastooreja vuodesta 2002 vuoteen Ammattiyhdistysasialle haluttiin lisää tilaa: Akkusastoori voisi olla avoin keskustelupalsta edunvalvontajärjestöjen mielipiteille eikä vain tiedotteille. Lisäksi VKSV:n koulutuksista toivottiin lyhyitä referaatteja, koska aina ei pääse tai ehdi mielenkiintoisille kursseille, eivätkä kursseilla käyneet osaa tai ehdi jakaa saamaansa tietoa. Ura-asiaakin toivottiin. Erilaisissa virkamiesvaihdoissa käyneiden kokemukset kiinnostavat. LUKEMISESTA PITÄÄ JÄÄDÄ HYVÄ MIELI ARTIKKELIT AKKUUN, UUTISET INTRAAN Kysyimme, millaista sisältöä pitäisi julkaista intrassa ja millaista Akkusastoorissa. Useimpien mielestä intraan kuuluisivat lyhyet, kiireelliset ja ajankohtaiset uutiset, ohjeet ja nimitykset. Kaiken virallisen asian pitäisi olla intrassa, jotta Akkusastooria ei tarvitse lukea sen, joka ei halua. Jonkun mielestä kiinnostavat asiat voisivat tulla nopeasti julki intranetissä, minkä jälkeen niitä voisi käsitellä syvällisemmin Akkusastoorissa. Lehteen haluttaisiin myös matkakertomukset, henkilöhaastattelut, pakinat ja muut lukujutut aineisto, joka ei ole aikaan sidottu. Eräät sanoivat, että liiallisen informaation vuoksi tiedottaminen pitäisi rajoittaa vain työn sisältöä koskeviin asioihin, ja niistä sitten kerrottaisiin mahdollisimman tehokkaasti kaikilla kanavilla. Informaatiotulva on hillitön kuormittaja työssä, joten intrassa julkaistu asia tulee helposti sivuutettua. m 10 Lehdessä kuuluu olla myös viihdettä: Marianna Semin jutut esimerkiksi Sulkavan Souduista ovat omaa luokkaansa. Tätä mieltä oli moni. Pakinoita pyydettiin myös rikosteemasta. Ylipäänsä toivottiin mukavasti kirjoitettua asiaa. Viihdyttäviksi jutuiksi voinee jossain määrin laskea myös henkilöjutut, esimerkiksi tulijoiden ja lähtijöiden haastattelut. Niitä pyysivät useat. Näinä ankeina aikoina lehden lukemisesta pitää jäädä hyvä mieli, sanoi eräs vastaaja. Kiitos! Kiitos kaikille Akkusastoorin lukijakyselyyn vastanneille! Elokuvalippuja voitti arvonnassa syyttäjänsihteeri Satu Koponen Itä-Suomen syyttäjänvirastosta.

11 KUULUMISIA EUROJUSTISTA Saumatonta yhteistyötä Eurojustissa Olennaisinta ovat koordinaatiokokoukset m Eurojustin kansallinen asiantuntija, KRP:n rikostarkastaja Karl Linderborg Ensimmäinen poliisihallinnon edustaja Suomen kansallisena asiantuntijana Eurojustissa, Karl Linderborg, on nyt puolen vuoden mittaista työrupeamaansa viisaampi. Jokaisen SNE:n (Seconded National Expert) kokemus Eurojustissa työskentelystä on yksilöllinen. Minulla on erona edeltäjiini se, etten ole syyttäjälaitoksen palveluksessa, vaikka tulin tänne VKSV:n määräyksellä. Olen ensimmäinen poliisihallinnosta nimitetty suomalainen SNE. Jäljempänä mainitsemistani syistä toivon, etten ole viimeinen. HISSISSÄ PUHUTAAN SÄÄSTÄ Kuulin viime kesänä mahdollisuudesta hakea kansalliseksi asiantuntijaksi Eurojustiin. Aika ja paikka komennukselle sattuivat olemaan kohdillaan laajahko juttu, jossa olin yhtenä tutkinnanjohtajana, oli siirtymässä syyteharkintaan. Loput jutut jäivätkin sitten suurilta osin odottamaan paluutani. Laitoin paperit sisään, ja reilun kuukauden päästä olin jo Haagissa. Käytännön asiat oli helppo järjestää, koska Suomen deskin hallinnollinen avustaja Kaisa-Mari Bosch hoitaa niitä jo rutiinilla. Pitää kiittää myös KRP:n henkilökuntaa, joka hoiti paperit kuntoon. Asunto järjestyi edellisen SNE:n kautta kiitokset Lilja Limingojalle! Päivittäinen elämä Haagissa ei poikkea elämästä Suomessa, mutta ihan omanlaiseensa säähän tottuminen vie aikansa. Vettä tulee usein, ajoittain vaakasuoraan. Monesti myös tuulee niin, että pyöräily vastatuuleen on erittäin hidasta, ellei mahdotonta. Sää on aamuisin tavallinen puheenaihe Eurojustin hississä, varsinkin niiden kanssa, jotka tulevat Euroopan eteläisimmistä valtioista. PYÖRIÄ SINGAHTELEE JOKA SUUNNASTA Pyörällä kulkeminen on maan tapa. Poljin itsekin koko syksyn aina jouluun saakka. Sain pyörän käyttööni vuokranantajan kautta, ja sama pyörä oli myös edellisen SNE:n käytössä. Täällä pitää muistaa, että valoja on käytettävä aina, ellei halua lahjoittaa varojaan poliisille. Muuten turvallisuus ei ole pääasia, koska esimerkiksi kypärää ei kukaan näytä käyttävän. Pyörät aiheuttavat haasteita liikenteessä. Toin auton Haagiin vuodenvaihteen jälkeen ja havaitsin, että Helsingissä autoileminen on melko yksinkertaista. Täällä pitää katsoa ensin vasemmalle ja oikealle, sitten eteen ja taakse sekä lopuksi vielä vasemmalle ja oikealle, ettei tule vahingossa ajaneeksi pyöräilijän päälle. Pyöriä singahtelee joka suunnasta, välillä liikennesäännöistä piittaamatta. Samaa varovaisuutta kannattaa jalankulkijankin noudattaa, etenkin Amsterdamin keskustassa. HENKILÖKOHTAINEN KÄYNTI EDISTÄÄ ASIOITA Työ Suomen deskillä on jokseenkin sellaista kuin kuvittelin. Tyypillinen päivä kuluu pitkälti sähköposteja kirjoitellen. Lisäksi yläkerrassa tulee käytyä tämän tästä (deskimme on kolmannessa kerroksessa, ja alemmissa kerroksissa deskejä ei ole). Olen oppinut, että samalla kierroksella kannattaa käydä usean 11

12 KUULUMISIA EUROJUSTISTA 12 Pyörät Haagissa ovat tyypillisesti mummomallia ja usein huonokuntoisia. Niitä varastetaan paljon, joten huonokin pyörä kannattaa lukita monella lukolla. deskin kautta, vaikkei akuuttia syytä olisikaan. Näin jutuista tulee muistutettua muutoinkin kuin sähköpostitse. Yleensä tämä myös edistää asioita. Tietyillä deskeillä tulee käytyä useasti. Erityiset suhteet olen muodostanut Alankomaiden deskin kanssa, mikä on helpottanut asioiden hoitamista. Hyvät välit ja keskinäinen luottamus ovat näissä tehtävissä avainasemassa. Suomi oli viime vuonna mukana 21 koordinaatiokokouksessa ja kuluvana vuonna jo useassa. Tämä on selvästi enemmän kuin aiemmin. Pidän koordinaatiokokouksia olennaisimpana asiana koko Eurojustin tehtävän kannalta. Tavoitteena on yhteisymmärrys oikeudellisesta yhteistyöstä projektin valtioiden kesken ja sovittujen asioiden kirjaaminen. Sopiminen näyttää olevan sitä hankalampaa, mitä enemmän valtioita osallistuu. Suurimmissa kokouksissa osallistujamaita on ollut 15. Siksi kokouksiin tulee valmistautua huolella, eikä niiden merkitystä pidä aliarvioida. Koordinaatiokokouksissa oppii erittäin paljon kansainvälisestä yhteistyöstä. KANSAINVÄLINEN SYYTTÄJÄYHTEISTYÖ TOIMII Poliisin näkökulmasta tehtävän hoitaminen on ollut erityisen mielekästä. Poliisimiehen on helppo olla yhteydessä toiseen poliisihallinnossa työskentelevään henkilöön, joten yhteistyö on sujunut saumattomasti ja yhteydenpito ajoittain lähes ympärivuorokautisesti. Koska Suomi on Euroopassa yhä erityisasemassa tutkinnanjohtajuuden näkökulmasta, on ollut kunnia työskennellä Eurojustissa kansallisena asiantuntijana nimenomaan poliisihenkilönä. On ollut ilo havaita, että kansainvälinen syyttäjäyhteistyö toimii hyvin. On tärkeätä, että mm. koordinaatiokokouksiin osallistuvat sekä syyttäjä että poliisi, ja että vireillä olevista asioista informoidaan kumpaakin. Tätä kirjoittaessani olen juuri lähettänyt kutsut läksiäisjuhliini. Kun muutama kuukausi sitten esittäydyin kollegoille Eurojustissa, en mitenkään voinut uskoa, että myöhemmin lähettäisin kutsun yli 50 henkilölle. Olen puolessa vuodessa luonut melkoisen määrän kontakteja, ja ainakin osan kanssa tulen melko varmasti pitämään yhteyttä. Työskentelyn luonteeseen täällä kuuluu, että väki tulee ja menee, ja läksiäisiä on jatkuvasti. Osa on ollut täällä muita pidempään, eräät kansalliset jäsenet jopa Eurojustin perustamisesta, vuodesta 2002 lähtien, ja osa jo Pro-Eurojustin aikana. SNE:N TOIMIKAUSI PIDEMMÄKSI Suomen kansallisen asiantuntijan toimikausi on kuusi kuukautta. Mielestäni kausi voisi olla pidempi. Syitä on useita, mutta päällimmäisenä tulee mieleen kaksi perustetta. Ensimmäinen liittyy kansallisen asiantuntijan tehtävän operatiiviseen luonteeseen ja siihen, miten työn tehokkuus ja keskeytymättömyys voitaisiin hoitaa mahdollisimman hyvin. Puolessa vuodessa ei ole mahdollista perehtyä yksittäisiin juttuihin eikä Eurojustin työryhmätyöskentelyyn kovin syvällisesti. Vaikka juttumäärä ei meillä ole yhtä suuri kuin isoilla jäsenvaltioilla, osa jutuista on hyvin laajoja, useita vuosia kestäviä kokonaisuuksia. Toinen peruste liittyy yhteistyöhön Eurojustin deskien ja lähinnä Europolin Suomen deskin kanssa. Kontaktien luomiseen menee aikaa, ja puoli vuotta on tästä näkökulmasta melko lyhyt jakso. Olen kuitenkin nyt yhtä merkittävää kokemusta rikkaampi ja uskon, että siitä on hyötyä tulevaisuudessa sekä itselleni että työnantajalleni. m

13 Viron ja Suomen yhteistyö jatkuu tiiviinä Yhteyshenkilöt nimetty m Neuvotteleva virkamies Tuuli Eerolainen Viron ja Suomen väliset yhteyshenkilöt syyttäjänvirastoissa auttavat toisen valtion syyttäjiä, kun nämä tarvitsevat nopeasti tietoa esimerkiksi toisen valtion lain sisällöstä. Viro sai viime syksynä uuden valtakunnansyyttäjän. Tehtävään nimitettiin Lavly Perling (ent. Lepp). Maidemme välisen tiiviin yhteistyön vahvistamiseksi valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kutsui Perlingin vierailulle. Seurueeseen kuuluivat johtava valtionsyyttäjä Steven-Hristo Evestus Viron valtakunnansyyttäjänvirastosta, johtava aluesyyttäjä Taavi Pern Pohjoisesta syyttäjänvirastosta ja vanhempi syyttäjä Kretel Tamm Eteläisestä syyttäjänvirastosta. Nissisen lisäksi tapaamiseen osallistuivat valtionsyyttäjä Raija Toiviainen ja neuvotteleva virkamies Tuuli Eerolainen VKSV:stä. Kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisia asioita ja yhteistyöhön vaikuttavaa lainsäädäntöä. Virossa on tänä vuonna tullut voimaan useita muutoksia muun muassa rikoslakiin. Myös lukuisia EU-instrumentteja on saatettu voimaan. Viro otti ongelmana esiin Suomen JIT-oikeusapupyyntöjen teonkuvausten puutteet. Yhteisissä tutkintaryhmissä mukana olevien syyttäjien pitää varmistaa teonkuvauksen riittävyys. Sovittiin myös, että kymmenen vuotta sitten alkanut huumausainesyyttäjien vuosittainen tapaaminen käsittelee jatkossa järjestäytynyttä rikollisuutta yleisemmin. Osallistujat pohtivat, miten ehkäistä ongelmat, joita voi aiheutua maidemme välisen yhteyssyyttäjän tehtävän lakkaamisesta. Perling esitti, että nimettäisiin yhteyshenkilöt, joihin toisen maan syyttäjät voivat ottaa yhteyttä tarvitessaan tietoja tai neuvoja. Viron yhteyshenkilöinä toimivat Perlingin mukana olleet kolme syyttäjää. Pernin alue on sama kuin hänen virastonsa, ja Tamm, joka osaa suomea, hoitaa muiden alueellisten syyttäjänvirastojen osuuden (Eteläinen, Läntinen ja Viru). Evestus työskentelee valtakunnansyyttäjänviraston syyteasiainyksikön päällikkönä alaisuudessaan myös kansainvälinen yhteistyö. Lisäksi Viron yhteyshenkilöinä toimivat valtionsyyttäjä Eve Olesk ja apulaissyyttäjä Robert Laid. Suomi on nyt nimittänyt yhteyshenkilöiksi Sirpa Väätäisen Helsingistä, Kati Ruohon Sisä- Suomesta, Hannu Koistisen Oulusta ja Ulla Oinosen Itä-Suomesta sekä Tuuli Eerolaisen.m Vas. Kretel Tamm, Taavi Pern, Lavly Perling, Matti Nissinen, Raija Toiviainen, Steven-Hristo Evestus, ja Tuuli Eerolainen. KUVA: MARIA TURKIA 13

14 KUULUMISIA EUROJUSTISTA Ne bis in idemin tulkintaa muualla Euroopassa m Suomen kansallinen jäsen Harri Tiesmaa Oheiset ratkaisuesimerkit kuvaavat, miten ne bis in idem -periaatetta on tulkittu eräissä Euroopan maissa. 14 Ne bis in idem -periaatteen (ei kahdesti samassa asiassa) juuret ovat roomalaisessa oikeudessa. Common law -maissa periaate tunnetaan double jeopardy -periaatteena. Yleisesti tätä periaatetta on pidetty nimenomaan epäillyn oikeutena, mutta se ei sisälly Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaisiin perusoikeuksiin. Sen voidaan kuitenkin osaksi katsoa kuuluvan tämän artiklan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteisiin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ECtHR ja Euroopan unionin tuomioistuin ECJ tulkitsevat yleissopimuksia autonomisesti. Jäljempänä referoiduista ratkaisukäytännöistä ilmenee, että ne bis in idem ulottuu laajemmalle kuin 54 artiklassa ja 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa tarkoitettuihin tuomioistuimen lainvoimaisiin ratkaisuihin, rangaistuksen luonteisiin muihin päätöksiin ja syyllisyyskysymykseen kantaa ottaviin ratkaisuihin. Ne bis in idem - ei kahdesti samassa asiassa BIS-ELEMENTIN TULKINTA ON SELKEYTYNYT EU:n jäsenvaltioiden välillä rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan yleissopimuksen (1957) 9 artikla mainitsee kieltäytymisperusteena päätöksen olla aloittamatta tutkintaa ja tutkinnan päättämistä koskevan ratkaisun. Periaate on kirjattu useisiin muihinkin kansainvälisiin instrumentteihin ja sopimuksiin eri muodoissa, mikä aiheuttaa osaltaan tulkintakysymyksiä. Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (Rooma 1950) 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklan mukaan uudelleen tutkittavaksi ottaminen voi kuitenkin perustua sellaiseen uuteen näyttöön tai perustavanlaatuiseen virheeseen, joka voi tai on voinut vaikuttaa ratkaisuun. Uudelleen tutkittavaksi ottaminen voi perustua sellaiseen uuteen näyttöön tai perustavanlaatuiseen virheeseen, joka on voinut vaikuttaa ratkaisuun. YK:n huumausaineyleissopimuksen 36 artiklassa puolestaan määrätään, että siinä luetellut rikokset katsotaan erillisiksi rikoksiksi, jos ne on tehty eri maissa. Tuoreet ECtHR:n Suomea koskevat ratkaisut ovat selkeyttäneet bis-elementin tulkintaa eli millaiset rikos- tai hallintoprosessissa annetut lopulliset ratkaisut estävät asian uudelleenkäsittelyn. Oikeudellisesti kiinnostavampi ja tulkinnanvaraisempi on kysymys idem-elementin tulkinnasta sitä koskevia ECJ:n ratkaisuja käsitellään jäljempänä. Euroopan ECtHR:n kirjoituksen teemaan liittyvät ratkaisut koskevat ainoastaan kansallista res judicata -vaikutusta. MIKÄ VOI ESTÄÄ UUDELLEEN ARVIOINNIN? Milloin sitten voidaan katsoa, että samassa asiassa, idem, on teh-

15 KUULUMISIA EUROJUSTISTA ty aiempi ratkaisu? Millaiset eri oikeusjärjestyksissä tehdyt viranomaispäätökset estävät syyllisyyden uudelleen arvioimisen? Tulkintaohjeita voi hakea jäljempänä siteeratuista ratkaisusta. On kuitenkin muistettava EUtuomioistuinten ratkaisujen tapauskohtaisuus, kun arvioidaan, ovatko rikosten teko-olosuhteet ja tosiseikat perustavanlaatuisesti yhtenevät. Ratkaisuja muualta Euroopasta Yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisussa asiassa C-150/05 van Straaten vastaan Hollanti todetaan, että ne bis in idem -periaatetta sovelletaan sellaiseen lainkäyttöviranomaisen ratkaisuun, jolla syytetty vapautetaan lainvoimaisesti puutteellisen näytön takia. Tarkastelun kohteena olivat seuraavat kysymykset: Onko se, että henkilö pitää tai tätä lähellä olleena ajankohtana Alankomaissa hallussaan noin tuhatta grammaa heroiinia, sama teko kuin se, että hän pitää tai tätä lähellä olleena ajankohtana Italiassa hallussaan noin viittä kilogrammaa heroiinia, kun otetaan huomioon, että Alankomaiden heroiinierä on osa Italian heroiinierää? Onko heroiinierän vienti Italiasta Alankomaihin sama teko kuin saman heroiinierän tuonti Italiasta Alankomaihin, kun otetaan huomioon, että Van Straatenin kanssasyytetyt eivät ole Alankomaissa ja Italiassa täysin samat? Merkitsevätkö kaikki nämä teot, eli kyseisen heroiinin hallussapito Italiassa, sen vienti Italiasta, sen tuonti Alankomaihin ja sen hallussapito Alankomaissa, samaa tekoa? Ratkaisun mukaan huumausainerikosten osalta ei edellytetä, että kyseisissä sopimusvaltioissa kyseiset huumemäärät tai henkilöt, joiden väitetään osallistuneen tekoihin molemmissa valtioissa, olisivat samat. Lopullinen arviointi siitä, milloin kyseessä ovat identtiset teot, kuuluu kansalliselle viranomaiselle. Yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisussa asiassa C-187/01 Gözütok vastaan Saksa ja Italia C-385/01 Brügge vastaan Belgia syyttäjä oli tehnyt prosessuaalisen ratkaisun olla aloittamatta rikostutkintaa. Gözütokin hallitsemista ravintolatiloista oli löytynyt 2,5 kg haista ja marihuanaa. Päätökseen liittyi velvollisuus maksaa syyttäjän vaatima hollannin guldenin suoritus. Myöskään Brüggen tapauksessa syyllisyyttä ei tutkittu, eikä suoritus ollut sakko. Saksan viranomaiset kiinnittivät huomiota Gözütokin saksalaiselle pankkitilille tulleisiin suorituksiin, ja hänet pidätettiin Hollannissa tapahtuneista epäillyistä huumausainerikoksista. Sittemmin hänet tuomittiin vuoden ja viiden kuukauden mittaiseen vankeusrangaistukseen asiassa. Tarkasteltavina olivat seuraavat kysymykset: Onko Saksan syyttäjäviranomainen estynyt syytetoimien osalta, kun Hollannin syyttäjäviranomainen oli keskeyttänyt prosessin maksuehdon täytyttyä, vaikka tällainen menettely olisi Saksassa vaatinut oikeudellisen tai tuomioistuimen ratkaisun? Ratkaisussa todetaan, että syyttäjäviranomaisen toimivaltansa rajoissa tekemä päätös olla jatkamatta syytetoimia, kun epäilty on täyttänyt tietyt velvoitteensa, estää myöhemmät syytetoimet asiassa. Se, että kyse ei ole tuomioistuimen päätöksestä tai että päätös ei ole luonteeltaan oikeudellinen ratkaisu, ei ole peruste ne bis in idem -periaatteen soveltamatta jättämiselle. Molemmissa tapauksissa annettiin merkitystä sille, että epäillyt täyttivät maksuvelvoitteen, vaikka syyllisyys jäi avoimeksi. Yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisu asiassa C-367/05 (Kraaijenbrink) Belgia pyysi ennakkoratkaisua Schengen-sopimuksen 54 artiklan saman teon käsitteen selventämiseksi sekä siitä, milloin teot muodostavat joukon sellaisia tosiseikkoja, jotka liittyvät erottamattomasti toisiinsa ajallisesti, alueellisesti ja sisällöltään. Schengen-sopimuksen 71 artiklan kohta 2 velvoittaa yhdessä 36 artiklan kanssa sopimusvaltiota rankaisemaan huumausainerikoksista. Ennakkoratkaisun mukaan 58 artiklassa ei sallita mitenkään, että sopimusvaltio jättää huumausainerikoksen ratkaisematta vastoin yleissopimuksen 71 artiklasta luettuna yhdessä huumausaineyleissopimuksen 36 artiklan kanssa johtuvia velvoitteitaan pelkästään sen perusteella, että syytetty on jo saanut tuomion toisessa sopimusvaltiossa sellaisista toisista rikoksista, jotka tehtiin samassa rikollisessa tarkoituksessa. Vaikka itse tapaus koskee huumausainerikoshyödyn hallussapitoa toisessa sopimusvaltiossa ja saman hyödyn pesemistä toisessa sopimusvaltiossa, se on perusteluiltaan mielenkiintoinen, sillä asioiden identtisyys jää yksittäisessä tapauksessa kansallisen tuomioistuimen arvioitavaksi. Jäsenvaltioiden velvoite huumausainerikoksista syyttämiseen on laajempi kuin monessa muussa rikostyypissä. 15

16 KUULUMISIA EUROJUSTISTA Yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisu asiassa C-436/05 (van Esbroeck) Belgia pyysi ennakkoratkaisua Schengen-sopimuksen 54 artiklan saman teon käsitteen selventämiseksi ja siitä, milloin teoista muodostuu joukko sellaisia tosiseikkoja, jotka liittyvät erottamattomasti toisiinsa ajallisesti, alueellisesti ja sisällöltään. on jo aloitettu rikosoikeudellinen menettely samasta teosta toisessa jäsenvaltiossa, ja jossa pääasiaa ei arvioida mitenkään, koska se olisi vastoin yleissopimuksen päämäärää, kun otetaan huomioon rikollisuuden ehkäisy ja torjunta. Vastakkainen tulkinta mahdollisesti estäisi jopa kokonaisuudessaan mahdollisuuden määrätä rangaistus syytteen alaisesta teosta. uudelleen aloittamisen mahdollisuuteen perustuva menettely samaa henkilöä vastaan samasta teosta voidaan kuitenkin aloittaa vain siinä sopimusvaltiossa, jonka alueella menettelyn keskeyttämisestä on päätetty. 16 Ratkaisun mukaan rangaistavat teot, jotka ovat samojen huumausaineiden maastavienti ja maahantuonti ja joista nostetaan syyte yleissopimuksen eri sopimusvaltioissa, on lähtökohtaisesti katsottava kyseisessä 54 artiklassa tarkoitetuksi "samaksi teoksi", mutta tätä koskeva lopullinen arviointi kuuluu toimivaltaisille kansallisille tuomioistuimille. Yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisu asiassa C-469/03 (Miraglia) Italia tiedusteli ennakkoratkaisua siitä, sovelletaanko yleissopimuksen 54 artiklassa vahvistettua ne bis in idem -periaatetta jäsenvaltion lainkäyttöviranomaisten tekemään päätökseen, jolla asian käsittely lopetetaan, kun yleinen syyttäjä on päättänyt olla ajamatta syytettä siitä ainoasta syystä, että samaa syytettyä vastaan on jo aloitettu rikosoikeudellinen menettely saman teon johdosta toisessa jäsenvaltiossa, ja jossa pääasiaa ei arvioida mitenkään. Ratkaisun mukaan 54 artiklassa vahvistettua ne bis in idem -periaatetta ei sovelleta jäsenvaltion lainkäyttöviranomaisten tekemään päätökseen, jolla asian käsittely lopetetaan, kun yleinen syyttäjä on päättänyt olla ajamatta syytettä vain siitä syystä, että samaa syytettyä vastaan Yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisu asiassa C-398/12 (Italia) Schengen-yleissopimuksen 54 artiklaa on tulkittava siten, että kun on tehty päätös menettelyn keskeyttämisestä siirtämättä asiaa rikosasian pääkäsittelyyn, päätöstä on pidettävä mainitussa artiklassa tarkoitettuna lainvoimaisena tuomiona. Tämä tuomio siis estää uuden rikosoikeudellisen menettelyn samaa henkilöä vastaan samasta teosta toisessa sopimusvaltiossa, jossa tällainen päätös on tehty. Päätöksen saaneeseen henkilöön ei voitaisi kohdistaa uutta rikosoikeudellista menettelyä samasta teosta, ellei häntä vastaan ilmene uusia tosiseikkoja tai uutta näyttöä. Kyseistä päätöstä on pidettävä mainitussa artiklassa tarkoitettuna lainvoimaisena tuomiona, joka estää uuden rikosoikeudellisen menettelyn samaa henkilöä vastaan samasta teosta toisessa sopimusvaltiossa. Euroopan ihmisoikeussopimuksen seitsemännen lisäpöytäkirjan 4 artiklan 2 kappaleesta ilmenee, että artiklan 1 kappaleessa vahvistettu ne bis in idem -periaate ei estä mahdollisuutta ottaa asia uudelleen tutkittavaksi, jos on näyttöä uusista tai vasta esiin tulleista tosiseikoista, jotka voisivat vaikuttaa annettuun ratkaisuun. Yhteisöjen tuomioistuimen mukaan tällaiseen Johtopäätökset Viimeksi kuvattu ratkaisu on mielenkiintoinen. Suomessa ratkaisun tarkoittamia päätöksiä ovat ainakin tutkinnan rajoittaminen ja lopettaminen sekä syyttämättä jättäminen. Tulkintani mukaan myös valtakunnansyyttäjän päätös olla antamatta syytemääräystä ulkomailla tehdystä rikoksesta voi olla tällainen päätös ainakin joissakin olosuhteissa, sillä ne bis in idem -periaatetta ei voi perustaa yksin objektiiviseen arvioon samasta asiasta. Asiassa voi olla merkityksellistä myös se, miten epäilty on ymmärtänyt jutun tosiseikkojen ajallisen ja paikallisen yhteyden. Merkitystä saattaa olla myös sillä, miten rikoksen toisistaan erottamattomia tosiseikkoja käsitellään esitutkinnan aikana tai esimerkiksi EAW-luovutusprosessissa. Eurojust pyrkii koordinaatiotehtävässään ehkäisemään ja ratkaisemaan negatiivisia ja positiivisia intressiristiriitoja rajat ylittävissä rikosprosesseissa. Koordinoinnissa pyritään myös välttämään rikosvastuun toteutumatta jättäminen esimerkiksi ne bis in idem -tilanteissa.

17 KUULUMISIA EUROJUSTISTA Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden lujittamista koskevan Haagin-ohjelman (EUVL C 053, ) mukaan viranomaisten tulee toiminnassaan kiinnittää huomiota mahdollisuuksiin keskittää syytetoimet rajat ylittävissä, monenvälisissä asioissa yhteen jäsenvaltioon syytetoimien tehostamiseksi. Haagin-ohjelmaan pohjautuu laki rikosoikeusmenettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta sekä esitutkinnan ja syytetoimien siirtämisestä Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä. Eurojustin koordinoimissa tapauksissa on ilmennyt, että forum-kysymyksiä ei ole aina mietitty tai voitu miettiä riittävästi ennen luovutusprosessin käynnistämistä. Rikostutkinnassa on kuitenkin tavallista, että vangitsemisen jälkeen esimerkiksi kotietsinnässä löytyy selvitystä muistakin teoista kuin vangitsemisvaatimuksen perusteena olleista teoista, ja teot voivat olla eri valtioissa tehtyjä. Forumin valintaan vaikuttaa moni tutkinnallisiin syihin ja rikosvastuun toteutumiseen liittyvä näkökohta. Merkityksellistä on se, missä valtiossa epäilty oleskelee missä valtiossa asian selvitys on parhaiten kerättävissä onko rikostutkinta jo käynnistynyt ulkomailla ja missä vaiheessa se on. Virallisella syyttäjällä on tärkeä asema silloin, kun arvioidaan, käynnistetäänkö ulkomailla tehdyksi epäillyn rikoksen esitutkinta Suomessa (HE 222/2010). Tällaisten rikosten tutkinnan käynnistämisen voidaan katsoa kuuluvan uuden esitutkintalain 5 luvun 3 :n 1 momentin mukaisen yhteistyövelvoitteen piiriin. Lain esitöiden mukaan näkökohta korostuu tapauksissa, joissa tarvitaan valtakunnansyyttäjän syytemääräys. Viranomaisten olisi yhdessä selvitettävä tarkoituksenmukaisin paikka tutkinta- ja syytetoimille. HE 222/2010 (s. 184) korostaa tässä yhteydessä rikosvastuun ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteumista. Merkitystä tulisi antaa myös rikosasian käsittelyn alkamiselle ja vaiheelle ulkomailla. Prosessiekonomiaa ei voi tarkastella vain kotimaisesta näkökulmasta. Kun rikos on tehty ulkomailla, esitutkintaviranomaisten tulee olla yhteydessä tekopaikan viranomaisiin sen selvittämiseksi, missä tutkinta- ja syytetoimet on tarkoituksenmukaisinta tehdä. Selkeä pääsääntö on, että luovutettua henkilöä sekä samaa ja samoissa oloissa tehtyä tekoa koskevat syytteet pitää edellä mainittujen tehokkuusperiaatteiden mukaan käsitellä keskitetysti kerralla. Samalla vähenee riski idemvaikutuksesta ja rikosvastuun toteutumatta jäämisestä. m Info Schengenin yleissopimuksen 54 artiklan mukaan: Henkilöä, jota koskevassa asiassa sopimuspuoli on antanut lainvoimaisen tuomion, ei voida syyttää samasta teosta toisen sopimuspuolen toimesta edellyttäen, että tämä henkilö on tuomion saatuaan suorittanut rangaistuksensa tai parhaillaan suorittaa sitä taikka että sitä ei voida tuomion antaneen sopimuspuolen lain mukaan enää suorittaa. Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen seitsemännen pöytäkirjan 4 artiklan mukaan: Ketään ei saa saman valtion tuomiovallan nojalla tutkia uudelleen tai rangaista oikeudenkäynnissä rikoksesta, josta hänet on jo lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi kyseisen valtion lakien ja oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti. 17

18 Olet mitä syöt mutta tiedätkö, mitä syöt? m Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela Elintarvikerikokset ovat globaaleja ja petostyyppisiä, ja niitä tehdään taloudellisessa hyötymistarkoituksessa. Ne eivät kuitenkaan kaikkialla ole välttämättä rikoksia. Italiassa elintarvikepetoksiin suhtaudutaan vakavasti, ja niitä paljastetaan siellä eniten koko Euroopassa. 18 Europolin arvion mukaan elintarvikepetosten määrä on lisääntynyt. Suuntauksen odotetaan myös jatkuvan. Perinteisiä väärennyskohteita ovat yrtit, mausteet ja alkoholi. Usein väärennetään italialaisia juustoja, hunajaa ja oliiviöljyä. Kalaa myydään todellisuutta kalliimpina kalalajeina. Suomessakin ovat olleet esillä hevosenlihaskandaali sekä Kiinassa sattuneet kuolemantapaukset ja sairastumiset, kun lapset ovat juoneet melamiinia sisältänyttä maitoa. ROOMAN-KONFERENSSI OLI OSA TAISTELUN ALOITTAMISTA Kun Euroopan komissio lokakuussa 2014 järjesti yhdessä Italian terveysministeriön kanssa konferenssin Roomassa, tavoitteena oli lisätä tietoisuutta elintarvikerikoksista. Myös jäsenvaltioiden yhteistyötä haluttiin kehittää. Vuoden 2013 hevosenlihapetoksen seurauksena Euroopan komissio oli laatinut toimintasuunnitelman, jonka mukaan se aikoo priorisoida elintarvikepetoksia vastaan käytävää taistelua ja tehostaa virallista valvontaa. Rooman-konferenssi oli osa taistelun aloittamista. Roomassa kuultiin muun muassa Eurojustin ja Euroopan komission sekä Italian ja Ison- Britannian tilannekatsaukset. Lisäksi toistakymmentä aiheesta perillä olevaa eri maiden edustajaa ja muuta asiantuntijaa toi esiin näkökantojaan elintarviketurvallisuudesta. TANSKALLA ON TEHOYKSIKKÖ Erityisesti jäi mieleeni tanskalaisen kollegan Michael Rosenmarkin (Danish Flying Squad) esitys. Hän kertoi elintarviketurvallisuuteen liittyviin rikoksiin keskittyvästä, 19-henkisestä yksiköstään, johon kuuluu poliiseja, tutkijoita, syyttäjiä, tuomari, toimittaja ja muita asiantuntijoita. Yksikön tietoon tulee rikosepäilyjä muun muassa omien tarkastusten, kansalaisten ja viranomaisten ilmoitusten kautta. Vuosittain yksikkö tekee lukuisia tarkastuksia, ja sillä on laajat tiedonsaantioikeudet. Se myös kouluttaa muita viranomaisia tunnistamaan elintarvikerikollisuutta.

19 EUROPOLIN JA EUROJUSTIN APU KANNATTAA OTTAA VASTAAN Elintarvikepetokset ovat pääsääntöisesti erittäin hankalia tunnistaa ja tutkia. Tuotteiden koostumuksen selvittäminen vaatii aikaa ja asiantuntemusta. Väärennetyt tuotteet leviävät maailmalla nopeasti, ja rikollisuus on lähes aina hyvin organisoitua. Viranomaisten kansainvälinen yhteistyö onkin välttämätöntä ja nopea tiedonvälitys elintärkeää. Haastavuutta asiassa lisää se, että elintarvikepetoksille ei ole löydetty yhteistä määritelmää. Ne eivät myöskään välttämättä ole kaikkialla rikoksia. Byrokratian keventäminen parantaisi yhteistyötä. Kansainvälisessä yhteistoiminnassa Europolin ja Eurojustin apu kannattaa ottaa vastaan. TURVALLISUUDESTA ON VOITAVA VARMISTUA Keskeinen viesti Roomassa oli, että kyse ei ole pelkästään kuluttajan harhauttamisesta elintarvikkeen alkuperää ilmoitettaessa. Tärkeää on myös voida var- mistua tuotteen turvallisuudesta. Tämä ei onnistu ilman todenmukaisia sisältö- ja alkuperämerkintöjä. Väärennettyjen tuotteiden kauppa aiheuttaa taloudellista vahinkoa myös alkuperäisten tuotteiden valmistajille ja vääristää näin kilpailua. m Näin meillä Suomessa on asetettu elintarvikepetosten torjuntaan tähtäävä koordinaatioryhmä. Jäseniä siinä on useista viranomaisista syyttäjälaitoksesta ovat mukana ympäristörikosasioiden avainsyyttäjät. Elintarviketurvallisuusrikoksia on meillä toistaiseksi havaittu vähän. Syyttäjän pöydälle juttu voisi tulla muun muassa elintarvikerikkomuksena (elintarvikelaki 79 ), terveysrikoksena (RL 44 luku 1 ), markkinointirikoksena (RL 30 luku 1 ) tai petosrikoksena (RL 36 luku 1 3 ). Asia voi toki päätyä syyttäjälle myös vedellä paisutettujen kanasuikaleiden tai kotimaisina tai luomutuotteina myytyjen marjojen vuoksi. Yhteistyökokous KRP VKSV Keskusrikospoliisin ja Valtakunnansyyttäjänviraston vuotuinen yhteistyöpalaveri pidettiin Teemana olivat ajankohtaiset asiat ja tietojen päivitys puolin ja toisin. Keskusrikospoliisin esikuntapäällikkö Björn Weckström (vas.) tiedusteluosaston päällikkö Sanna Palo ja tutkintaosaston päällikkö Heikki Kopperoinen. Keskusrikospoliisia tapaamisessa edustivat päällikkö Robin Lardot (vas.), rikoskemisti Laura Aalberg ja hallintojohtaja Reine Inkeroinen. KUVAT: MARIA TURKIA 19