ETÄTYÖN PROSESSIT Vuorovaikutus- ja etäteknologiat johtamisessa ja liiketoimintaprosesseissa. eprosessit hankkeen loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETÄTYÖN PROSESSIT Vuorovaikutus- ja etäteknologiat johtamisessa ja liiketoimintaprosesseissa. eprosessit hankkeen loppuraportti"

Transkriptio

1 Työtieteen hankeraportteja No. 30 Hanna Alila, Tommi Autio, Janne Sinisammal ja Juha Lindfors ETÄTYÖN PROSESSIT Vuorovaikutus- ja etäteknologiat johtamisessa ja liiketoimintaprosesseissa. eprosessit hankkeen loppuraportti Julkaistu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (Tekes) tuella Oulun yliopisto 2012 ISBN (PAINETTU) ISBN (PDF) ISSN

2 "WHERE IS YOUR BEST PLACE TO WORK?" Etätyön prosessit - eprosessit-hankkeen tiimoilla tapahtunut kehittäminen ja kokeilu on saatu onnistuneesti päätökseen. Hankesuunnitelman mukaiset t&k -tehtävät kohdeorganisaatioissa saatiin valtaosin toteutettua. Ohjausryhmän ja organisaatioiden kanssa yhdessä tutkijat päätyivät joltakin osin poikkeamaan alkuperäisestä suunnitelmasta. Toisaalla edettiin sitten vastaavasti perusteellisempaa työtä tehden. Monia mielenkiintoisia haasteita jäi toki kokeilematta - kehittämisresurssien rajallisuus ja organisaatioiden valmiuksien kypsyysaste ovat luonnollisia rajoitteita. Toivottavasti ainakin osa haasteista löytää kokeilukanavat tämän hankkeen tekijöiden uusien hankkeiden tai muiden asiantuntijoiden kautta. Itse sain lokakuussa 2010 kuulla Euroopan Ergonomiakonferenssissa Bruggessä Belgiassa monia Etätyön prosessit - eprosessit-hankkeenkin kannalta mielenkiintoisia näkökohtia. Niiden pohjalta aihepiirin jatkohankkeet voisivat saada vielä lisää haasteita ja toteutusnäkymiä. Konferenssissa korostuivat mm. teemat e-work ja e-health. Samalla ikääntymisen kautta muuttuva henkilöstön profiili sekä toivottava vammaisten työhön osallistumisen yleistyminen olivat vahvasti esillä. Näiden alkusanojen otsikko on lainaus tuolta konferenssista. Työtila ja - tilanne ovat "liikkeellä". Ne monimuotoistuvat. eprosessit ja eteknologiat ovat tässä ja tähän vahvasti kytköksissä. Puhutaan "älykkäämmästä" työskentelystä. Etsitään joustavia keinoja sallia ja hyödyntää uudet työn muodot, tilat ja tavat. Konferenssissa tuli esille paljon ideoita liittyen mm. - inspiroivaan - keskittymistä edistävään - yhteistyötä tiimissä parantavaan - ääni- ja valaistusergonomialtaan sekä esteettisyydeltään ideaaliin - ilmeiden ja kehonkielen sekä äänensävyjen hyödynnettävyyteen myös e-tilanteissa - sekä ikääntyneiden ja vammaisten työskentelyn erikoisedellytykset turvaavaan "future work- "työympäristöön. Tuota listaa "voitaisiin purkaa" ratkaisuiksi myös Etätyön prosessit - eprosessit-hankkeen lähtökohdista. "Tietotyönteko" pitää sallia siellä ja silloin kun se on tuottavimmillaan, kustannustehokkainta ja - viimeksi muttei vähäisimpänä - kestävän kehityksen mukaisinta. Viime mainittu sustainability -korostus pitää yhtä aikaa sisällään niin taloudellisuuden, ympäristöystävällisyyden kuin sosiaaliset kriteerit. Tuottavan, tuloksellisen ja työhyvinvoinnin takaavan työprosessin ja työvälineen - esimerkiksi elähestymistavan työn - kautta noita kaikkia asioita voidaan aivan uudella tavalla tavoitella. Seppo Väyrynen professori, hankkeen vastuullinen johtaja Oulun yliopisto, tuotantotalouden osaston työtieteen yksikkö 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 eprosessit HANKE Hankkeen tausta Hankkeeseen osallistuneet organisaatiot Hankekokonaisuus HANKKEEN TUTKIMUKSELLISET MENETELMÄT Kehittämisprosessi Tiedon kerääminen ja menetelmät HANKKEEN TOTEUTUS JA TULOKSET Yleistä Toiminta organisaatioissa Kemin kaupungin tietohallintokeskus Oulun seudun ammattikorkeakoulu terveysalan Oulaisten yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä TT-Teamex Oy Videra Oy ja DNA Oy Etätyöllä hyvinvointia ja tehokkuutta -seminaari ITK2010 Konferenssivierailu Projektipäällikön tutkijavaihto Espanjassa huhtikuussa Hankkeen julkisuus Hankehenkilöstön kokemuksia etä- ja vuorovaikutusteknologioista ASIANTUNTIJOIDEN NÄKEMYKSIÄ etyöstä etyö osana organisaation toimintaa Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävät Tulokset Johtopäätökset HANKKEEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Arviointi Kehittämisehdotukset ja kehittämistoimenpiteet Lähteet Liitteet

4 LIITTEET LIITE 1 Haastattelukysymykset LIITE 2 Haastattelut LIITE 3 Prosessikaaviot LIITE 4 Seminaariohjelma LIITE 5 Lehtiartikkelit LIITE 6 Arviointilomake 4

5 1 eprosessit HANKE Etätyön prosessit - eprosessit-hankkeen tavoitteena on ollut tutkia vuorovaikutus- ja etäteknologioita caseorganisaatioiden johtamisessa ja liiketoimintaprosesseissa sekä etyön toimintamallien kehittäminen ja niiden käytön lisääminen myös yleisesti. Organisaatioiden nykyprosessit ja eprosessien tavoitetila kartoitetaan ja niiden pohjalta muodostetaan uudet, vaihtoehtoiset etyömallit/eprosessit. Näitä malleja mitataan, optimoidaan ja kehitetään edelleen tavoitetilana kohdeorganisaation mukaan optimoitu etoimintamalli. Hanke on käynnistynyt helmikuussa 2009 ja päättynyt elokuuhun Hanketta hallinnoi Oulun yliopiston työtieteen yksikkö ja rahoittajina toimivat Tekes/EAKR ja hankkeeseen osallistuvat organisaatiot. Tässä raportissa kuvataan koko hankekokonaisuuden toimintaa, siinä suoritettuja toimenpiteitä ja tuloksia. 1.1 Hankkeen tausta Oulun yliopiston työtieteen yksikkö tekee monitieteellistä työolojen, -välineiden ja toiminnan tutkimusta. Yksikön tutkimuksen yksi ydinalueista on ihmisen ja teknologian liittymäpintojen tarkastelu. Työtiede toimii osana Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tuotantotalouden osastoa. etyöhön liittyen työtieteen yksikkö on ollut mukana kehittämässä ja hyödyntämässä kuvapuhelinteknologiaa ja sen käyttöä terveydenhuollon apuvälineenä muun muassa Hailuodosta muuhun maahan (Haimuumaa) ja Kuvapuhelin Oulussa ja Hailuodossa (KOuHa) hankkeissa (viittaukset). Työtieteen yksikkö on vastannut hankkeen tutkimuksen tasosta ja ajantasaisuudesta. Meri-Lappi Instituutissa Kemissä on perehdytty etyön teemaan yhdessä Oulun yliopiston Työtieteen yksikön kanssa, mm. vuonna 2007 toteutettiin Etätyön edellytykset -hanke (ESR). Hankesuunnittelun pohjana käytettiin Meri-Lapin ja Oulun seudun yrityksiin ja julkisiin organisaatioihin suunnattua kartoituskyselyä etätyön yleisyydestä. Kysely lähetettiin noin 200 organisaatioon ja se toteutettiin syksyllä Etätyön edellytykset -hankkeessa keskityttiin tarkastelemaan organisaatioiden edellytyksiä ja valmiuksia hyödyntää etätyötä toiminnassaan, mukana oli neljä eri yritystä. Tämän toteutetun hankkeen kokemuksia käytetään uuden hankkeen suunnittelun perustana. Meri-Lappi Instituutti vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta, 5

6 sidosryhmäsuhteista ja hallinnosta sekä on mukana kehittämis- ja tutkimustyössä. Meri-Lappi Instituutti / Oulun yliopisto jatkaa toimintaansa alkaen Oulun yliopiston Kemi- Tornion toimipisteenä Kemissä. Hanke siirtyi työtieteen yksikön hallinnoimaksi. 1.2 Hankkeeseen osallistuneet organisaatiot Kemin kaupungin Tietohallintokeskus on atk-palveluita, puhe- ja mobiiliviestinnän palveluita sekä painatuspalveluita niin kaupungille kuin muillekin organisaatioille tarjoava yksikkö. Videra Oy on etätyöpalveluihin erikoistunut yritys. Toimintaa yrityksellä on Pohjoismaissa ja toimipisteitä on sekä Suomessa että Ruotsissa. Videra toimittaa etätyö- ja neuvottelupalveluita, jotka muun muassa tuottavat asiakkaille lisäarvoa ajankäytön ja kustannussäästöjen muodossa. Oulun seudun ammattikorkeakoulu / Terveysalan Oulaisten yksikkö keskittyy sairaanhoitajien koulutukseen ja hoitotyön osaamista syventäviin erikoistumisopintoihin. Lisäksi se tarjoaa työyhteisöjen kehittämistä hanketoiminnan ja täydennyskoulutuksen avulla. Oulainen on osa ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikköä. DNA Oy on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yksityishenkilöille, yhteisöille ja yrityksille puhe-, data-, matkaviestin- ja tv-palveluita. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä muodostavat Kemin ja Tornion kaupungit sekä Keminmaan, Simon, Tervolan ja Ylitornion kunnat. Sairaanhoitopiirin ylläpitämät yleissairauksien erikoissairaanhoidon palvelut on keskitetty Länsi-Pohjan keskussairaalaan, Kemiin. Psykiatrian erikoissairaanhoidon avopalvelut on hajautettu jäsenkuntiin ja sairaalapalvelut tuotetaan Torniossa sijaitsevassa Keroputaan sairaalassa, joka hallinnollisesti kuuluu keskussairaalaan. TT-Teamex Oy on ohjelmistoyritys, joka tekee yrityksen toiminnanohjauksen ja työajanseurannan työkaluja sekä hammashuollon tietojärjestelmää. Yritys toimii Keminmaalla ja Oulussa. 6

7 1.3 Hankekokonaisuus Palveluja tuottavien organisaatioiden toiminta-alueet laajenevat, jolloin väistämättä eteen tulee kysymys esimerkiksi matkoihin käytettävän ajan säästämisestä hyödyntämällä uusinta etäteknologiaa. Yksi avaintekijä oli henkilöstön sitouttaminen hankkeen etenemiseen ja tavoitteena olikin ottaa kohdeorganisaatioiden henkilöstö mukaan hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen heti alusta pitäen niin, että heille selvästi syntyisi tunne vaikuttamisen mahdollisuuksista. Hankkeen aikana kokeiltavien työtehtävien laatuun ja määrään henkilöstölle annettiin vaikutusmahdollisuus ja todelliset käyttötilanteet tehtiinkin henkilöstön toiveiden mukaisesti. Tähän tähdättiin myös työpakettien sisällöillä (kuva 1). TYÖPAKETTI 1 -nykytilan kartoitus - eprosessien tavoitetilan kartoitus YRITYKSEN NYKYPROSESSIT - johtaminen - henkilöstön tehtävät - asiakasprosessit - alihankinta eteknologia YRITYKSEN eprosessit - johtaminen - henkilöstön tehtävät - asiakasprosessit - alihankinta vertailu/valinta TYÖPAKETTI 2 -emallin muodostaminen kohdeorganisaation tarpeiden ja tavoitetilan saavuttamiseksi Kohdennettu etoimintamalli TYÖPAKETTI 3 - mittaaminen ja optimointi - yleisen emallin rakentaminen mittaaminen Yleinen etoimintamalli Kuva 1. eprosessit hankkeen tehtävät ja niiden liittyminen toisiinsa. Hanke sisälsi niin nykyprosessin kartoittamisen, mikäli sitä ei ollut jo organisaatiossa tehty kuin uuden prosessin, jonka kehittäminen, kokeileminen ja arviointi ovat hankkeen pääkohteena. 7

8 Työyhteisön tasolla tavoitteena on tarkastella ja kokeilla työn muuttumista uusien työvälineiden (etä- ja vuorovaikutusteknologia) myötä ja tarjota mahdollisuus työntekijöille itselleen kehittää työmenetelmiään. Tätä työtä on tehty kohdeorganisaatioiden oman aikataulun mukaisesti. 8

9 2 HANKKEEN TUTKIMUKSELLISET MENETELMÄT Etätyön prosessit eprosessit hankkeen tutkimuksellisena menetelmänä on toiminut kehittämisprosessi (kuva 1), jonka vaiheistusta työpaketteihin on kuvattu tässä luvussa. Kehittämisprosessi mahdollistaa useat iteraatiokierrokset ja toiminnan, jossa prosesseja voidaan kehittää pienin askelin ja organisaation tarpeet ja voimavarat huomioidaan. 2.1 Kehittämisprosessi Työpaketti 1: Kohdeorganisaatioiden nykytilan kartoitus, tarkasteluun otettavien liiketoimintaprosessien valinta Hankkeen ensimmäinen työpaketti on nykytilan kartoitus, jossa suoritetaan kohdeorganisaatioiden nykyprosessien kuvaaminen ja tutkittavien prosessien valinta kohdeorganisaation tarpeen mukaisesti. Prosessit voivat olla esimerkiksi: johtaminen omassa organisaatiossa (top down), henkilöstön tehtävät ja ammatit (bottom up), asiakasprosessit tai alihankinta ja kumppanuus tuotantoyhteistyössä. Tämän työpaketin toiminta muodostuu yhteistyössä organisaation kanssa suunnitelluista tavoitteista ja toimenpiteistä, joiden myötä uudet etyön menetelmät otettaisiin organisaatiossa käyttöön. Mukana olevien organisaatioiden etä- ja vuorovaikutusteknologian nykytila ja tarpeet selvitetään sekä perehdytään uuden teknologian käyttöönottoon ja käytettävyyteen organisaatioissa. Työpaketissa selvitetään organisaatioiden olemassa olevia etyön johtamisen ja liiketoimintaprosesseja. Tavoitteena on kuvata kohdeyrityksen nykytila ja tutkittavaksi valitut prosessit sekä määritellä kohdeorganisaation etyön tavoitetilan muuttujat. Työpaketti 2: Kokeilumallien muodostaminen, mittaaminen ja iterointi ja vuorovaikutusteknologioiden vertailu valituissa prosesseissa 9

10 Tässä työpakettissa muodostetaan kokeilumallit eli verrataan organisaation nykyistä toimintamallia sekä kehitettäviä emalleja (kokeilumallit). Vertailukohteina ovat Työpaketista 1 saatavat nykytilan prosessit ja halutun tavoitetilan etyö prosessit. Vertailu perustuu Työpaketissa 1 määritettyihin muuttujiin. Työpaketti 3:ssa saatujen mittareiden perusteella prosesseja arvioidaan ja tarvittaessa tehdään muutoksia eprosessien sisältämiin parametreihin, joita ovat mm. teknologiat ja toimintatavat. Tuloksena on kohdeorganisaation tavoitetilan mukaan optimoitu etoimintamalli Työpaketti 3: Mittarien valinta ja laatiminen, mittaustulosten analysointi ja evaluointi Työpaketissa 3 valitaan ja laaditaan eprosessien parametrien mittaamiseen, analysointiin ja evaluointiin soveltuvat mittarit sekä menetelmät. Kokeilumallien eli emallien parametrien mittaamisessa käytetään kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. emallien kehittämiseen ja evaluointiin käytettäviä menetelmiä voivat olla mm. Likert-asteikolliset testit, kokonaishyvyysmittarit, yksilö- ja ryhmähaastattelut, tuplatiimi ja hyötyarvoanalyyttinen arviointikriteeristö (esimerkiksi HAAAK, Väyrynen & Al. 2004). Saaduista tuloksista tehdään alustava suositus mallista/malleista ja niiden käyttöönotosta, mikäli se on mahdollista. Tulos syntyy alustava suositus mallista/malleista 2.2 Tiedon kerääminen ja menetelmät Hankkeen lähtökohtana oli käyttää useita eri menetelmiä tiedon keräämisessä ja käsittelyssä ja samalla antaa henkilökunnalle mahdollisuus osallistua hankkeen eteenpäinviemiseen ja suunnitteluun heille hyödyllisellä tavalla. Hankkeen alkuvaiheessa tehtiin hankkeessa mukanaoleville työntekijöille kohdeorganisaatiossa alkukartoitus käyttäen ryhmähaastatteluja (muokattu focus group) tai tuplatiimi-työskentelyä. Alkukartoituksessa pyrittiin selvittämään sekä nykytilanne että tarpeet ja toiveet etä- ja vuorovaikutusteknologioihin. Kartoituksen perusteella suunniteltiin hankkeen tulevia toimenpiteitä, joten henkilöstöllä oli vahva mahdollisuus vaikuttaa hankkeen toteutukseen. Kartoituksessa selvitettiin myös henkilöstön mielipiteitä teknologioiden käyttöön. Tässä hankkeessa asioita lähestytään ennen kaikkea prosessien, johtamisen ja teknologian näkökulmista: Organisaatioiden liiketoimintaprosesseja ja johtamista kehitetään etyöhön ja 10

11 vuorovaikutusteknologiaan liittyen. etyön liiketoimintaprosesseja, johtamista ja teknologian synteesiä työhyvinvointinäkökulmasta on tutkittu vähän. Hanke vahvistaa osallistuvien osapuolien tietämystä näillä alueilla. Organisaatioita tuetaan teknologian käyttöönotossa ja käytettävyydessä: alueen työelämän teknologisten edellytysten, työvälineiden ja käytettävyyden lisääminen ja käyttöönoton kynnyksen madaltaminen ovat avainasemassa. Tähän kuuluu organisaatioiden tiivis mukanaolo hankkeessa. Hankkeen loppuvaiheessa tehtiin arviointi. Alussa tehdyn kartoituksen ja loppuvaiheessa tehdyn arvioinnin välissä toteutettiin kehittämistehtävät (työpaketti 2) ja haastattelututkimus. Haastattelututkimus tehtiin muille kuin hankkeessa mukana oleville organisaatioille (13 organisaatiota, 14 haastattelua), jotka toimivat joko yksityisellä tai julkisella sektorilla. Osa haastatteluista tehtiin Espanjassa. Hankkeen projektipäällikkö oli tutkijavaihdossa i2bc:ssä, joka on Malagássa oleva innovaatio- ja kehittämisorganisaatio. Loppuarvioinnissa arvioitiin hanketta, sen onnistumista ja siihen vaikuttamismahdollisuuksia osallistujaorganisaation kannalta katsottuna. 11

12 3 HANKKEEN TOTEUTUS JA TULOKSET Tässä luvussa esitellään hanketoimintaa ja organisaatioiden kanssa tehtyä työtä. Hankeaikana keskityttiin organisaatioiden kanssa tehtävään kehittämistoimintaan. Hankkeen tutkimuksellista osiota toteutettiin luvussa 4 esitettävässä haastattelututkimuksessa. 3.1 Yleistä Raportointikausi Työpaketti 1 eli kohdeorganisaatioiden nykytilan kartoitus ja tarkasteluun otettavien prosessien valinta on käynnistynyt raportointikaudella Oulun seudun ammattikorkeakoulun Terveysalan Oulaisten yksikön, Kemin kaupungin tietohallintokeskuksen ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän osalta. Toteuttamisessa ollaan hieman jäljessä suunnittelusta aikataulusta Johtoryhmä kokoontui aloituskokoukseensa Kemissä. Kokouksessa käytiin läpi muun muassa johtoryhmän tehtävät sekä sovittiin kokouskäytännöistä ja päätöksentekomenettelystä. Osallistujaorganisaatioiden kanssa on järjestetty useita tapaamisia hankkeeseen osallistumiseen liittyen. Raportointikaudella projektin toteuttamiseen ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: vastuullisena johtajan Aaro Tiilikainen, projektipäällikkönä Kari Remes, tutkijoina Hanna Alila, Janne Sinisammal ja Tommi Autio, asiantuntijana Juha Lindfors. Lisäksi osallistujaorganisaatioista on osallistunut tapaamisiin monia henkilöitä. Resurssien käyttö ja yhteistyö on toteutunut suunnitellun mukaisesti Merkittäviä ongelmia tai muutostarpeita ei ole toistaiseksi ollut. Raportointikaudella projekti on käynnistynyt ja kohdeorganisaatioiden kartoitusta on toteutettu. Organisaatiot ovat aktiivisesti pohtineet tarkasteltavia prosessejaan ja ne ovatkin löytäneet mielenkiintoisia, hankkeeseen sopivia tutkimuskohteita. Julkaisuja ei ole vielä syntynyt. Hyödyntämisnäkymät ovat yhä vähintään samankaltaiset käynnistämisajankohtaan verrattuna. Taantuman vaikutuksesta kustannustehokkuus ja työhön liittyvät erilaiset ratkaisut ovat korostuneet, joten projektin hyödynnettävyyden voidaan arvioida jopa lisääntyneen. 12

13 Raportointikausi Työpaketti 1 kohdeorganisaatioiden nykytilan kartoitus ja tarkasteluun otettavien prosessien valinta on saatu tehtyä raportointikaudella Oulun seudun ammattikorkeakoulun Terveysalan Oulaisten yksikön, Kemin kaupungin tietohallintokeskuksen, TT-Teamex Oy:n ja Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän osalta. Työpaketti 2 eli eprosessien muodostaminen on käynnistynyt edellä mainittujen organisaatioiden osalta. Raportointikaudella on käyty keskustelut hanketoiminnasta Videra Oy:n ja DNA Oy:n kanssa. Toteuttamisesta ollaan aikataulussa. Johtoryhmä kokoontui edellisen kerran Oulussa. Raportointikauden aikana ei ole pidetty johtoryhmän kokousta. Osallistujaorganisaatioiden kanssa on järjestetty useita tapaamisia työpakettien mukaisesti. Raportointikaudella projektin toteuttamiseen ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: vastuullisena johtajana Aaro Tiilikainen / Kemi-Tornion toimipiste saakka ja Seppo Väyrynen / työtieteen yksikkö alkaen, projektipäällikkönä Kari Remes saakka ja Hanna Alila alkaen, tutkijoina Hanna Alila saakka, Janne Sinisammal ja Tommi Autio, asiantuntija Juha Lindfors. Lisäksi osallistujaorganisaatioista on osallistunut tapaamisiin useita henkilöitä. Esimerkiksi Oulun seudun ammattikorkeakoulun Terveysalan Oulaisten yksikölle järjestettiin alustus liittyen opetuksessa ja opiskelijaohjauksessa hyödynnettävästä etä- ja vuorovaikutusteknologioista. Alustamisessa hyödynnettiin Oulun yliopiston osaamista. Hanketta ja sen toimintaa on esitelty eri yhteyksissä, muun muassa palavereissa Kemi-Tornion ammattikorkeakoululla ja Oulun Eteläisen instituutin hyvinvointiteknologia tapaamisessa joulukuussa Resurssien käyttö ja yhteistyö on toteutunut suunnitellusti. Raportointikaudella on saatu päätökseen työpaketti 1 kartoitusvaiheen osalta ja toteutettu työpaketti 2:n (kokeilumallien muodostaminen, mittaaminen ja iterointi) suunniteltuja tehtäviä eli muodostettu kokeilumalleja, ns. eprosesseja, tehty etä- ja vuorovaikutusteknologioiden vertailuja kokeilumallien yhteydessä. Kokeilumalleja on jo testattu käytännössä. Tiedottamista ja viestintää hankkeesta, hankkeen toiminnasta ja etyöstä jatketaan. Edellisellä raportointikaudella alkanutta kohdeorganisaatioiden kartoitusta on jatkettu ja saatu päätökseen (työpaketti 1). Saatua tietoa on hyödynnetty työpaketti 2:n (kokeilumallien muodostaminen, mittaaminen ja iterointi) toteuttamisessa. Organisaatiot ovat olleet aktiivisesti 13

14 kehittämässä uusia prosessejaan, jotka ovat liittyneet asiakaspalveluun, organisaatioyhteistyöhön ja johtamiseen. Julkaisuja ei ole vielä syntynyt, mutta hankkeesta oli artikkeli syksyn Digipolis Research lehdessä (3/2009). Hyödyntämisnäkymät ovat yhä vähintään samankaltaiset käynnistämisajankohtaan verrattuna. Taantuman vaikutuksesta kustannustehokkuus ja työhön liittyvät erilaiset ratkaisut ovat korostuneet, joten projektin hyödynnettävyyden voidaan arvioida jopa lisääntyneen. Raportointikausi Raportointikaudella on jatkettu työpaketti 2 (Kokeilumallien muodostaminen, mittaaminen ja iterointi ja vuorovaikutusteknologioiden vertailu valituissa prosesseissa) ja työpaketti 3 (Mittarien valinta ja laatiminen, mittaustulosten analysointi ja evaluointi) toteuttamista. eprosessien kokeilemisten osalta ei päästy kaikkien kohdeorganisaatioiden kanssa loppuun, mutta niiden kanssa on keskusteltu kehitystyön jatkamisesta organisaatioiden omassa toiminnassaan ja/tai jatkoprojektien muodossa. Työpaketteja tehtiin organisaatioiden oman aikataulun ja etenemisen mukaisesti. Projektiarviointi toteutettiin sekä keskusteluilla että arviointilomakkeella. Johtoryhmän kokoukset pidettiin ja hankkeen päätyttyä Raportointikauden aikana hankkeen vastuullisena johtajana toimi prof. Seppo Väyrynen (Oulun yliopisto, työtieteen yksikkö), projektipäällikkönä Hanna Alila (sijoituspaikkana Kemi) ja tutkijoina Janne Sinisammal ( , sijoituspaikkana Oulu) ja Tommi Autio (sijoituspaikkana Oulu). Lisäksi on pidetty tapaamisia osallistujaorganisaatioiden kanssa. Esimerkiksi LPSHP:n henkilöstön kanssa vierailtiin Kemin tulkkikeskuksessa tammikuussa Projektihenkilöstö on osallistunut erinäisiin tilauksiin (esim. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun työhyvinvointi-seminaari helmikuussa 2010, ITK-konferenssi huhtikuussa 2010), joista on välitetty tietoa myös projektiin osallistuville tahoille ja myös kerrottu eprosessit hankkeesta tilaisuuksista. Projektipäällikkö oli huhtikuun ajan tutkijavaihdossa Espanjassa i2bc-nimisessä malagalaisessa innovaatio- ja kehittämisorganisaatiossa. 14

15 Resurssien käyttö on toteutunut suunnitellusti, vaikka osa kohdeorganisaatioiden kanssa tehtävä työ olisi vaatinut eprosessien kokeilujen osalta useamman iteraatiokierroksen laajempien tulosten saamiseksi ja yleisen emallin muodostaminen jäi kesken. Hankkeessa aloitettu toiminta kuitenkin jatkuu organisaatioissa. Raportointikaudella on saatettu päätökseen työpaketti 2:n kokeilumallien muodostaminen, mittaaminen ja iterointi. Työpaketti 3:n arviointivaihe on toteutettu kesän 2010 aikana. Kustannussuunnitelman osalta haettiin elokuussa 2010 kustannuslajimuutosta (päätös , dnro 2372/31/2008) koskien matkakustannusten ylittymistä ja siten projektin toteuttamisen mahdollistumista. Edellisellä raportointikaudella alkanutta kohdeorganisaatioiden työpaketti 2:n on jatkettu ja tehty myös työpaketti 3:n toimenpiteitä. Organisaatiot ovat olleet aktiivisesti mukana. Julkaisuja ei ole vielä syntynyt, mutta hankkeesta on ollut artikkeli Tietopisto lehdessä (1/2010) ja on tulossa artikkeli syksyn 2010 Oranssi lehteen ja loppuraportti julkaistaan painettuna syksyn 2010 aikana työtieteen yksikön julkaisusarjassa. Projektin seminaari järjestettiin Kemissä, teemoina etyön tuoma tehokkuus ja hyvinvointi. Seminaarissa puhunutta Ursula Hyrkkästä (Turun ammattikorkeakoulu) haastateltiin Radio Perämereen seminaariteemoista. Tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään tieteellisten artikkeleiden kirjoittamisessa projektin päättymisen jälkeen. Hyödyntämisnäkymät ovat yhä vähintään samankaltaiset käynnistämisajankohtaan verrattuna. Raportointikaudella Islannin tulivuorenpurkauksen aiheuttamat tuhkapilvet havahduttivat organisaatiot kiinnostumaan ja hyödyntämään enemmän etäneuvottelumahdollisuuksia. Tämä huomattiin myös projektiin osallistuvissa organisaatioissa. Taantuman vaikutuksesta kustannustehokkuus ja työhön liittyvät erilaiset ratkaisut ovat korostuneet, joten projektin hyödynnettävyyden voidaan arvioida jopa lisääntyneen. Yhteenvetona hanketoiminnasta voidaan todeta: Työpaketti 1 Kohdeorganisaatioiden nykytilan kartoitus, tarkasteluun otettavien liiketoimintaprosessien valinta: projektiin osallistuneiden organisaatioiden nykytilan ja etyön tarpeiden kartoitukset tehty, tiedottamista jatketaan myös hankkeen päätyttyä. 15

16 Työpaketti 2 Kokeilumallien muodostaminen, mittaaminen ja iterointi ja vuorovaikutusteknologioiden vertailu valituissa prosesseissa: kokeilumallit muodostettu kohdeorganisaatiokohtaisesti, tehty iteraatiokierroksia ja testattu eprosesseja Työpaketti 3 Mittarien valinta ja laatiminen, mittaustulosten analysointi ja evaluointi: arviointi tehty kohdeorganisaatioissa, yleinen emallin muodostaminen kesken Työpakettien 1 ja 2 osalta saavutettiin tekniset ja tutkimukselliset tavoitteet, mutta työpaketti 3:n kohdalla yleisen emallin kehittäminen jäi kesken, koska rahoittajan projektipäätös lyhensi toteuttamisaikaa ja näin ollen jouduttiin valitsemaan, mitkä toimenpiteet ovat projektin kannalta oleellisia etenkin osallistuvien organisaatioiden näkökulmasta. Myös työpaketti 2:n kohdalla pitempi eprosessien kokeiluaika olisi mahdollistanut useamman iteraatiokierroksen ja tuottanut tarkempia tuloksia. 3.2 Toiminta organisaatioissa Hyödyntämistavat ja mukana olevat organisaatiot: Organisaatioita tuetaan teknologian käyttöönotossa ja käytettävyydessä: etyön toimintatapoja ja menetelmiä kehitetään tutkimuksen, asiantuntijakonsulttien, pilotoinnin sekä analyysi- ja kannattavuustyökalujen avulla, esitellään teknisiä mahdollisuuksia vieden näitä laajempaan tietoisuuteen organisaatioissa ja tiedottamalla etyön mahdollisuuksista. Mukana olevilla organisaatioilla on tavoitteena saada käyttöönsä ja välitettäväksi uusia etyön prosessimalleja. Organisaatiot voivat hyödyntää hankkeen tuloksia soveltamalla niitä omassa liiketoiminnassaan: organisaatiot voivat kehittää tuotevalikoimaansa todellista lisäarvoa tuottavia etyö palveluita tai palvelukokonaisuuksia Kemin kaupungin tietohallintokeskus Työpaketti 1: Kohdeorganisaatioiden nykytilan kartoitus, tarkasteluun otettavien liiketoimintaprosessien valinta Kohdeorganisaatiossa mietittiin pitkään ja hartaasti minkälaiseen kehittämistyöhön hankkeessa panostettaisiin ja päädyttiin kehittämään tietohallinnon asiakkaiden tietokone-, käyttöjär- 16

17 jestelmä- ja oheislaitetilausprosessia. Tilausprosessin nykytilan kartoittamiseen ja myöhemmin sen kehittämiseen käytettävä virtauskaavio muodostettiin seinätekniikan ja haastattelu/keskustelutilaisuuksien perusteella. Varsin nopeasti kävi selväksi, että tilausprosessin kulkuun oli syytä panostaa kehittämistyötä sillä, nykytilanteessa tämä tilausprosessi toimi hyvin moninaisin tavoin ja vailla mitään järjestelmällisyyttä. Työpaketti 2: Kokeilumallien muodostaminen, mittaaminen ja iterointi ja vuorovaikutusteknologioiden vertailu valituissa prosesseissa Työpaketissa 1 kuvattu nykytila asiakkaiden tietokone-, käyttöjärjestelmä- ja oheislaitetilausprosessista toimi taustalla reaalitilanteesta muistuttamassa, kun kohdeorganisaatiossa aloimme koota uutta toimintatapaa jolla tilausprosessia saataisiin virtaviivaistettua, nopeutettua sekä parannettua. Seinätekniikkaa, focus group -tyylisiä ryhmäkeskusteluja ja paperiprototypointia hyödyntämällä rakensimme ns. ihannemallin, mallin minkälainen tilausprosessin kulun pitäisi olla täydellisimmillään. Tämän jälkeen aloimme rakentaa mallia joka nojaa todelliseen työhön mitä tietohallinnossa tehdään, mutta jonka toimintatavat ja erityisesti informaatiokulun vaatimat virtausmallit ovat mahdollisimman lähellä tämän muodostetun ihannemallin tavoitetta. Tätä todellista kehitysmallia tarkastelemalla, hiomalla ja kehittämällä saatiin kehitettyä todellinen uusi toimintatapa tilausprosessin kulkuun ja siihen vaikuttaviin osatekijöihin. Uuden toimintatavan kaksi päähuomiota ja muutosta tulevaisuuden toiminnassa ovat: 1. uuden tietokoneen kokoamisprosessin alkupäähän muodostetaan ns. puolivalmiste. 2. tilausprosessi suoritetaan alusta (asiakkaan tilaus) loppuun (laskutus) saakka tietokantapohjaisen lomakkeen avulla. Uuden, tilatun, tietokoneen kokoaminen suoritettiin kohdeorganisaatiossa aikaisemmin siten, että tilauksen tultua organisaatioon, tavalla tai toisella, alkoi koneen kokoamin nollasta vasta tässä vaiheessa. Prosessikuvauksen aikana huomattiin, että kaikki asiakkaille toimitettavat tietokoneet ovat, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, käyttöjärjestelmän ja muutamien perusohjelmistojen osalta identtisiä keskenään. Pohdittiin, että miksi näitä, tähän pisteeseen asti samanlaisia, koneita ei rakennettaisi etukäteen valmiiksi, ns. puolivalmisteiksi. Tällöin 17

18 asiakastilauksen saapuessa tietohallinto alkaisi koota asiakkaan tarpeen mukaista konetta tämän varastossa jo valmiina olevan puolivalmisteen päälle, näin toimimalla uuden tietokoneen vaatima läpimenoaika kokoamisprosessissa lyhenisi huomattavasti. Toinen rakenteellisesti vaativampi huomio oli, että koko tilausjärjestelmä muutettaisiin nykyisestä varsin kirjavasta ja ei lainkaan standardoidusta toimintatavasta hyvin strukturoiduksi lomaketilaukseksi. Tätä tietokantapohjaista lomaketta käytettäisiin sisäisesti koko tilauksen käsittelyyn. Se sisältäisi kaikkien asiakkaiden vaatimat erilaiset tietokone- ja käyttöjärjestelmä variaatiot. Tätä tilauksessa käytettävää tietokantatietoa käytettäisiin sisäisesti niin koneen kokoamisessa, ohjelmien asennuksessa, käyttöjärjestelmäoikeuksien hankkimisessa sekä lopulta kaikkien suoritettujen toimenpiteiden jälkeen laskutuksessa. Hankkeen aikana rakensimme mallin tähän, varsin monimutkaiseen, lomakepohjaan kaikkine eri asiakaista riippuvine variaatioineen sekä tietokonetilauksen että käyttöjärjestelmätilauksen suhteen. Seuraavana luontevana vaiheena kohdeorganisaatiossa olisi kyseisen mallin tekeminen (ohjelmoiminen) valitulla tietokantaohjelmalla, että lomaketta päästäisiin kehittämään ja hiomaan edelleen oikeiden asiakkaiden kanssa. Työpaketti 3: Mittarien valinta ja laatiminen, mittaustulosten analysointi ja evaluointi Hankkeen typistämisen vuoksi lopullista (toimivaa) tilauslomaketta emme saaneet rakennettua, vaan sen loppuunsaattaminen jää kohdeorganisaation harteille. Kehitystyö on kuitenkin viety jo niin pitkälle, että olisi hyvä jos kohdeorganisaatio pystyisi hakemaan rahoitus- ja resurssiapua tietokantalomakkeen rakentamiseen. Emme pystyneet mittaamaan hankkeen aikana kehitetyn uuden toimintamallin tuomia muutoksia, sillä kehitystyö jäi hieman vajaaksi Oulun seudun ammattikorkeakoulu terveysalan Oulaisten yksikkö Oulun yliopiston eprosessit hanke aloitti Oulun seudun ammattikorkeakoulun (OAMK) Oulaisten terveysalan yksikön kanssa yhteistyön keväällä Kehittämiskohteina olivat opetukseen, opiskelijoiden käytännönharjoittelun ohjaukseen ja henkilökunnan palavereihin liittyvien prosessien kehittäminen ja etä- ja vuorovaikutusteknologioiden systemaattisempi käyttöönotto. OAMK:lla on käytössä muun muassa Blackboard (entinen WebCT), Adobe Connect 18

19 Pro, Moodle ja Videran videoneuvottelujärjestelmä. Osa opettajista käyttää näitä järjestelmiä. Yleisesti käytössä on Blackboard oppimisympäristö, jota käytetään esimerkiksi verkkokurssien alustana ja kurssimateriaalin jako- ja säilytyspaikkana sekä opiskelijoiden töiden palautuspaikkana. Tässä tutkimuksessa keskityn opiskelijoiden käytännönharjoittelun ohjaukseen ja siihen liittyvään yhteisölliseen oppimiseen. Työpaketti 1: Kohdeorganisaatioiden nykytilan kartoitus, tarkasteluun otettavien liiketoimintaprosessien valinta OAMK:n Oulaisten yksikön kehittämistyö eprosessit hankkeessa alkoi fokusryhmähaastattelulla maaliskuussa Haastattelun teemat käsittelivät kokemuksia etätyöstä sekä sitä, miten etätyötä ja teknologioita voitaisiin hyödyntää enemmän Oulaisten yksikön opettajien työssä. Haastattelusta vahvimmin tulivat esille edellä mainitut opetuksen kehittäminen, opiskelijan käytännönharjoittelun ohjaus ja henkilöstöpalaverit esimerkiksi OAMK:n Oulun ja Oulaisten yksiköiden välillä. Harjoitteluun kuuluu sen kestosta riippuen alku- ja loppuohjaustapaamiset sekä mahdollisesti harjoittelujakson keskivaiheille ajoittuvat tapaamiset, joissa ovat läsnä opiskelijan ja ohjaavan opettajan lisäksi organisaation ohjauksesta vastaava henkilö. Etäohjauksessa on huomioitava sovelluksen lisäksi muut välineet. Kaikilla opettajilla ei ole tietokoneissaan web-kameraa ja kuulokkeita tai mikkiä ja kaiuttimia. Myös ohjattavalla opiskelijalla pitäisi olla käytettävissä tietokone, web-kamera ja kuulokkeet sekä Internet-yhteys harjoittelupaikassaan. Harjoittelupaikassa voidaan vastustaa etäsovelluksen käyttöä ohjaamistilanteessa. Lisäksi oman haasteensa aiheuttaa se, että terveysalan organisaatioissa tietoliikenne on usein omassa sisäisessä verkossa eikä ulospäin suuntautuvaan Internet-liikenteen takia välttämättä haluta tehdä palomuuriin ylimääräistä reikää, jotta tietoturva ei vaarantuisi. Ohjaustilanteissa voidaan puhua hyvin henkilökohtaisista asioista, jolloin mahdolliset tietoturvariskit on huomioitava, vaikka ohjauskeskusteluissa ei yleensä esille tule henkilötietoja. Ohjaustilaisuudelle tulisi olla rauhallinen tila. Tämän vaatimus on olemassa myös etäohjauksessa. Ennen eprosessit hankkeen kokeilua, OAMK:n Oulaisten yksikön hanketiimillä on ollut aikaisempaa kokemusta siitä, miten etä- ja vuorovaikutusteknologiat vaikuttavat opettajan, 19

20 opiskelijan ja harjoittelupaikan ohjaajan välisiin vuorovaikutustilanteisiin. Fokusryhmäkeskusteluun osallistuneet ajattelivat, että aluksi ohjaustilanne voisi olla keinotekoinen, koska ei Uuden teknologian käyttöönotto vaatii opastusta ja harjoittelua. Teknologian käyttöönotossa on työtä niin opettajalle kuin opiskelijalle. Opiskelijoiden joukossa taidot tietokoneen käyttämisen suhteen vaihtelevat, sillä on niitä opiskelijoita, jotka eivät ole kiinnostuneet teknologiasta ja joilla on harhakuva siitä, että terveysalalla ei tarvita teknologiaa. Työelämäyhteistyö on yksi ammattikorkeakoulun tehtävistä. Etäyhteyksien lisääntyvän käytön uhkana on, että yhteistyö ja verkostot kärsivät, jos oppilaitoksesta ei olla fyysisesti läsnä harjoittelujen työpaikoilla. On mahdollista, että etäohjaus aiheuttaa vastakkainasettelua työharjoittelupaikoilla, kun opettajia ei kiinnosta tulla paikan päälle. Myöskään työelämäyhteistyön tuomaa arvokasta tietoa ei saada, jos ei vierailla työpaikoilla. Työelämästä saatava palaute ja tieto vaikuttavat opetussisältöihin, koulutustarpeisiin, työelämän ja ammattikorkeakoulun molemminpuoliseen vuorovaikutukseen, ajanhermolla pysymiseen, työelämätarpeisiin vastaamiseen. Työharjoittelupaikalla tavataan muitakin ihmisiä kuin opiskelija ja ohjaaja, ja tällaista keskustelua ei synny verkon välityksellä. Opettaja myös markkinoi työharjoittelupaikoilla koulutuksia. Etäohjaus ei voi korvata kokonaan kasvokkaista tapaamista, mutta se on yksi mahdollisuus ja osa ohjauksesta voidaan toteuttaa etänä. Työpaketti 2: Kokeilumallien muodostaminen, mittaaminen ja iterointi ja vuorovaikutusteknologioiden vertailu valituissa prosesseissa Ryhmähaastattelun jälkeen kehitystyö on jatkunut vuoden 2009 ja 2010 aikana tapaamisilla, joiden aikana on kartoitettu nykyiset prosessit ja pohdittu yhdessä uutta toimintamallia, niin sanottua eprosessia. Kehittämistyöhön valittiin kahdeksan hengen opettajaryhmä hanketiimiksi. Alkusyksyllä 2009 sovittiin, että ennen joulua tutustutaan eri teknologiavaihtoehtoihin, kokeillaan etäohjausta käytännössä ja pidetään alustus tieto- ja viestintätekniikan käytöstä opetuksessa. Työpaketti 3: Mittarien valinta ja laatiminen, mittaustulosten analysointi ja evaluointi Käytännön kokeilut etä- ja vuorovaikutusteknologioiden käytöstä ohjauksessa toteutettiin marraskuussa 2009 ja maaliskuussa Joulukuussa 2009 pidettiin sovittu alustus tieto- ja 20

21 viestintätekniikoiden käytöstä opetuksessa. Yhtenä esimerkkinä olivat sosiaalisen median mahdollisuudet. Marraskuussa yksi hankkeen henkilöstöstä oli Oulaisissa ohjaavan opettajan ja opiskelijan kanssa ja toinen hankkeen tutkija harjoittelupaikassa. Kokeilu toteutettiin Videran Mobile Office -sovellusta käyttäen. Ohjauskeskustelu toimi hyvin etänä ja palaute oli niin opettajalta, opiskelijalta kuin harjoittelupaikan ohjaajalta myönteistä. Kokeilusta kerättiin palaute palautelomakkeella. Tämän jälkeen ohjausta kokeiltiin opettajien kesken simulointina Adobe Connect Pro ta (ACP) käyttäen. Etäyhteyden äänen ja kuvan laatuun vaikuttavat kiinteän laajakaistayhteyden käyttö ja langaton yhteys. Välttämättä langattoman yhteyden kaista ei riitä äänen, kuvan ja dokumentin jakamiseen ilman viiveitä tai äänen pätkimistä. Kiinteällä laajakaistalla vastaavia ongelmia ei ole ollut. Toinen kokeilu tehtiin maaliskuussa 2010, jolloin käytettiin ACP-ohjelmaa. Tällöin ohjaava opettaja käytti kiinteää Internet-yhteyttä ja harjoittelupaikassa käytössä oli langaton yhteys. Ohjaustilanne onnistui hyvin. Langattoman yhteyden käyttäminen tuotti ääneen ja kuvaan pienen viiveen, ja kuvan laatuun vaikuttaa paljon myös tila ja valaistus. Usein riittävän valaistuksen saaminen webkameraa käytettäessä vaatii järjestelyitä, sillä työpisteenvalaistus eivät välttämättä ole riittävä selkeän kuvan saamiseen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Työpaketti 1: Kohdeorganisaatioiden nykytilan kartoitus, tarkasteluun otettavien liiketoimintaprosessien valinta Valittuja kehittämiskohteita mietittiin syksyn 2009 aikana useammassa tapaamisessa Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin (LPSHP) Torniossa Keroputaan psykiatrisen sairaalan ja kuulo- ja näkökuntoutuksen henkilöstön kanssa. Kehittämiskohteiksi valikoituivat videoneuvotteluratkaisut erilaisissa yhteydenpitotilanteissa, esimerkiksi eri asiantuntijoiden saamisessa hoitoneuvotteluihin tai yhteydenpidossa potilaisiin. Lisäksi kuulo- ja näkökuntoutuksen osalta toivottiin mahdollisuutta kirjausten tekemistä LPSHP:n ohjelmistoihin etänä. Hanketapaamisissa mukana oli myös Kemin mielenterveysasemalta henkilö. Keroputaan psykiatrisen sairaalan ja mielenterveysaseman välillä on tiivis yhteistyö. 21

22 Työpaketti 2: Kokeilumallien muodostaminen, mittaaminen ja iterointi ja vuorovaikutusteknologioiden vertailu valituissa prosesseissa Tämän työpaketin aikana kokeiltiin videoneuvottelun toimivuutta. Ensimmäiset kokeilut tehtiin marras-joulukuun 2009 vaihteessa käyttäen Adobe Connect Pro:ta langattomalla yhteydellä Kemin mielenterveysaseman, Tornion Keroputaan sairaalan ja Oulun yliopiston välillä. Yhteys langattomana oli kuitenkin niin heikko, että toimivaa kuva- ja ääniyhteyttä ei saatu. Syksyn 2009 aikana eprosessit hanketta esiteltiin UULA-hankkeelle, joka on Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteishanke palveluiden kehittämisessä teknologian avulla. Yhteistyössä UULA-hankkeen kanssa mahdollistui videoneuvotteluohjelmiston ja laitteiden hankinta Kemin mielenterveysasemalle. Keroputaan sairaalan koulutustilan videoneuvottelulaitteet oli uudistettu jo aiemmin. Niin Kemissä kuin Torniossa käytössä olivat Arctic Communicatorin tarjoama videoneuvotteluohjelmisto. Yhteyden toimivuutta kokeiltiin alkuvuodesta Lisäksi hankkeessa järjestettiin tutustuminen Kemin tulkkikeskuksen toimintaan tammikuussa Tulkkikeskus käyttää paljon videoneuvotteluyhteyttä muun muassa viittomakielen tulkkauksessa ja koulutuksessa. Työpaketti 3: Mittarien valinta ja laatiminen, mittaustulosten analysointi ja evaluointi Hankkeen aikana ei varsinaisesti päästy kokeilemaan eprosessin toimivuutta, vaan se on mahdollistunut elo-syyskuun 2010 vaihteessa Kemin mielenterveysaseman ja Keroputaan sairaalan omissa hoitoneuvotteluissa videoneuvotteluteitse. Tämä kuitenkin on mahdollistunut yhteistyössä UULA- ja eprosessit hankkeiden kanssa. Puolestaan kirjausmahdollisuus etänä ei testattu, sillä siihen liittyy haasteena muun muassa LPSHP:n raskaiden ohjelmien toimivuus langattomalla yhteydellä TT-Teamex Oy Työpaketti 1: Kohdeorganisaatioiden nykytilan kartoitus, tarkasteluun otettavien liiketoimintaprosessien valinta Kartoitustapaamisissa todettiin, että TT-Teamex tarvitsee kehittämistä asiakasneuvontaa. Käytössä on neuvominen ohjelmistopäivitys-, ongelma- ynnä muissa tilanteissa puhelimitse 22

23 tai asiakaskäynnillä. Osa neuvonnasta on kuitenkin sellaista, että tarvittaisiin työpöydänjakomahdollisuus, jotta pystyttäisiin ratkaisemaan asiakkaan ongelma. Tähän haluttaisiin sellainen ratkaisu, joka ei ole IP-pohjainen eikä siten vaadi esimerkiksi palomuurin asetusten muuttamista. Työpaketti 2: Kokeilumallien muodostaminen, mittaaminen ja iterointi ja vuorovaikutusteknologioiden vertailu valituissa prosesseissa ja Työpaketti 3: Mittarien valinta ja laatiminen, mittaustulosten analysointi ja evaluointi Syksyn 2009 aikana hankehenkilöstö testasi erilaisia työpöydänjako- ja etäneuvotteluohjelmia.. Ensin vertailtiin muita yleisesti käytössä olevia sovelluksia. Testissä olivat Team- Viewer, NetOPin On Demand ja Radmin. Näistä toimivin ja tarpeisiin vastaava ratkaisu oli Teamviewer, jota kokeiltiin yhdessä TT-Teamexin henkilöstön kanssa. Tämän jälkeen ohjelman lisenssin hankkiminen ja käyttöönotto jäivät TT-Teamexin tehtäväksi. Yritys on harkinnut ohjelman käyttöönottoa yhden asiakkaansa kanssa Videra Oy ja DNA Oy Videran päätulokset, joita organisaatio odottaa hankkeelta: Projektissa syntyvien yleisten etoimintamallien soveltaminen ja hyödyntäminen omassa liiketoiminnassa. Tutkimiskohteille tarjotaan käyttöön erikseen sovittavien ehdoin Videran etäneuvottelupalveluita, joiden avulla etätyötä voidaan toteuttaa projektin tutkimuskohteissa. Osallistuja on kiinnostunut saamaan tietoa etätyön hyödyistä käyttäen nimenomaan Videran tarjoamia lisäarvoratkaisuja. Myös tieto palveluratkaisujen tuottamasta hyödystä suhteessa pelkkien laitteiden ostamiseen tutkimuskohteissa on kiinnostavaa. DNA Oy:n päätulokset, joita organisaatio odottaa hankkeelta: Projektin etoimintamallien kehittäminen operaattoriliiketoiminnan kannalta ja hyödyntäminen omalla toimialallaan asiakkaiden kesken 23

24 3.3 Etätyöllä hyvinvointia ja tehokkuutta -seminaari Hanke järjesti Kemin Digipoliksessa iltapäiväseminaarin aiheina etätyön hyvinvointi ja tehokkuus. Puhujina aiheista olivat Turun amk:sta Ursula Hyrkkänen, Oulun seudun amk:n terveysalan Oulaisten yksiköstä Aini Ojala, Digialta Eeva Kangas ja Videralta Pekka Haataja. Seminaari lähetettiin videoneuvotteluna Oulaisiin OAMK:n yksikköön. Ursula Hyrkkänen (Turun ammattikorkeakoulu) puhui etätyötä tekevien työntekijöiden työhyvinvoinnista, kun työ muuttuu missä tahansa ja milloin tahansa tehtäväksi. Työstä tulee mobiilia ja monipaikkaista ja fyysisen läsnäolon rinnalle tulee virtuaalinen läsnäolo. Hyrkkänen on tutkinut aihetta jo pitempään. Kun työ ei ole sidottu tiettyyn työtilaan ja työaikaan, niin työpäivät usein pitenevät ja työn sekä vapaa-ajan ero häviää. Työn hallinnasta tulee tärkeää, jotta työ ei ota yliotetta elämästä ja ajankäytöstä. Usein ei osata määrittää työtehtävien suorittamiseen käytettävää aikaa. Nämä heijastuvat työhyvinvointiin hyvinä ja pahoina asioina. Aini Ojala (OAMK) kertoi siitä, miten Oulaisissa toimiva yksikkö tekee yhteistyötä OAMK:n Oulussa olevan yksikön kanssa välimatkan ollessa 100 kilometriä. Hän kertoi myös Maarit Konun kanssa, mitä Oulaisissa on tehty opiskelijoiden harjoittelun ohjauksessa eprosessit -hankkeessa. Etänä tapahtuva ohjaus on saanut myönteistä palautetta, kun eri paikkakunnilla oleva opettaja, opiskelija ja harjoittelupaikan ohjaaja tapaavat etäneuvottelusovellusta hyödyntäen. Katsekontakti on tärkeää, mutta haasteina ovat toimiva tietoliikenneyhteys, kustannukset ja se, että etänä tapahtuvan ohjauksen käyttöönotto vaatii koulutusta. Eeva Kangas (Digia Oy) kertoi Digian käyttämistä etätyötavoista ja siitä, mihin etätyö soveltuu ja mihin puolestaan ei. Digialla on käytössä monia eri työkaluja ja työntekijät ovat ympäri Suomea ja maailmaa. Yhteydenpidossa käytetään usein puhelinpalavereita, ns. telcoteja. Etätyö mahdollistaa työn joustavuuden ja vapauden sekä lisää tehokkuutta, mutta asiakastapaamiset, ideoinnit, konferenssit ja koulutukset ovat sellaisia, joihin osallistutaan kasvokkain. Kangas kertoi myös hänen omasta työpäivästään. Pekka Haataja (Videra Oy) esitteli Videran toimintaa ja sitä, kuinka teknologia on muuttuvan työn tukena. Videra keskittyy toiminnassaan visuaalisen kommunikaation tuotteisiin ja 24

25 palveluihin. Viestintä on menossa yhä enemmän kohti yhdistettyä viestintää (unified communication), jossa eri viestinnän ja vuorovaikutuksen työkalut yhdistetään eri välineisiin. Henkilökohtainen etäneuvottelu on kasvussa, mutta kysyntää on myös telepresence - tyyppiselle laadukkaalle videoneuvottelulle. Taloudellinen taantuma, lakot ja luonnonmullistukset, kuten tuhkapilvi, vaikuttavat etäneuvottelun käyttöön lisääntyvästi. Lisäksi iltapäivän aikana esiteltiin eprosessit -hanketta ja tuotiin terveiset tämänvuotisesta ITK-konferenssista. 3.4 ITK2010 Konferenssivierailu eprosessit -hankkeen tutkija osallistui Hämeenlinnassa pidettyyn Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa (ITK2010) konferenssiin (www.hameenkesayliopisto.fi/itk/). Konferenssin alaotsikkona oli Digiajan arkea ja unelmia. Konferenssissa oli rinnakkaisia sessioita jatkuvasti kahdeksassa esityssalissa ja suurin osa sisällöstä keskittyi, konferenssin nimen mukaisesti, opetus- ja koulutuskäytäntöihin ja kokeiluihin. Vastaavasti osa esityksistä perehtyi myös itse etäteknologian käyttöön, hyödyntämiseen ja eteenpäin viemiseen erilaisissa konteksteissa. Sosiaalisen median käyttäminen ja hyödyntäminen opetuksessa, koulutuksessa ja harjoitustöissä oli erityisen suurella painoarvolla mukana konferenssin sisällöissä. eprosessit hankkeen tutkija kävi kuuntelemassa seuraavat esitykset konferenssin aikana: - Koneinsinööriopiskelijat ja yritysyhteistyö sosiaalisessa mediassa. J. Backlund & opiskelijat, Savonia-ammattikorkeakoulu. - Sosiaalinen media: Piloteista arkeen. Sosiaalinen media oppimisen tukena (Sometu) verkosto (sometu.ning.com/). - Aikuisopiskelija Facebookissa kokemuksia ryhmän sisäisestä viestinnästä ja opettajan roolista avoimessa verkkoyhteisössä. M. Pöyri, S. Lehtonen ja E. Laineenoja, Satakunnan ammattikorkeakoulu. - Second Life opetuskäytössä esimerkkinä aseptiikka virtuaalisairaalassa. S. Mettiäinen ja A.-L. Karjalainen, Tampereen ammattikorkeakoulu. 25

26 - Yrittäjyysopinnot ja yrityksen Second Lifessa Hyvä Yritys hanke. G. Segura ja O. Salmela, Koulutuskeskus Salpaus. - Sosiaalinen media yrittäjyydessä. Sosiaalinen media oppimisen tukena (Sometu) verkosto - NING aktiivisen opiskelijuuden välineenä Virtukampuksessa. Savoniaammattikorkeakoulu. - Silloin kun sosiaalinen median opetuskäyttö epäonnistui. S. Laakio-Whybrow, Kaarinan lukio. S. Nurmela, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. A. Rongas, Kotkan aikuislukio. Pääasiallisena huomiona ja kotiin viemisinä konferenssista jäi sosiaalisen median ja henkilökohtaisten oppimisympäristöjen laajempi hyödyntäminen projektiluontoisissa töissä, kuten esimerkiksi hanketoiminnassa. Vaikka uudenlainen toimintatapa vaatiikin ns. ylimääräistä työtä ja uusien käytänteiden opettelua, on siitä saatu hyöty ja uuden oppiminen niin palkitsevaa toimintaa, että eprosessit hankkeen tyylisissä e-työtä tutkivissa ja niitä kehittävissä hankkeissa ei ole mitään syytä niitä hyödyntää. Esimerkki oli Savonian ammattikorkeakoulusta jossa PeLE projektissa (plepele.wordpress.com) erilaisia järjestelmiä ja menetelmiä hyödynnettiin harjoitustyöprojektien eteenpäinviemisessä. Ensimmäinen pilotinomainen käytäntö oli käytössä muutamalla kurssissa lukukaudella Projekti jatkuu Savoniassa lukukaudella Harjoitustyöprojektien osapuoliin kuului opiskelija, hänen ohjaajansa sekä harjoitustyön kohteena ollut yritys/organisaatio. Sosiaalisen median ja henkilökohtaisten oppimisympäristöjen avulla, välityksellä ja niitä hyödyntäen harjoitustöiden aikana suoritettiin kaikki seuraavat toimenpiteet: - Projektin tapahtumien ylläpito - Projektin (osa)vaiheiden seuraaminen - Projektin kokonaisuuden seuraaminen - Tulosten julkaisu (sekä välitulokset, että lopputulokset) - Tarvittavan ja hyödynnettävän lisämateriaalin jakaminen osapuolille - Osapuolten kommentointimahdollisuus 26

27 Vaikka kyseessä olikin opetuksen apuvälineenä käytetty menetelmä, oli käytön kohteena nimenomaan projektit ja niiden läpivieminen. Vastaavia läpivientimenetelmiä pystyy soveltamaan hyvin eprosessit hanketta jatkavissa jatkohankkeissa, jos sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia halutaan hyödyntää. Käytännössä kaikki hyvät käytänteet ja huomiot, mitä hankkeessa on saatu, pystyttäisiin hyödyntämään ja käyttöönottamaan yrityksiin tai organisaatioihin joilla on joko sisäisiä työprojekteja, mutta erityisesti jos kyseessä on useiden yritysten ja/tai organisaatioiden kesken suoritettavia työprojekteja. Oli kyseessä sitten perinteinen alihankintatoiminta tai täysipainoinen yhteisprojekti. Sosiaalista mediaa hyödyntävät ja siinä käytettävät menetelmät ja toimenpiteet olivat jollain tasolla käytössä jo eprosessit hankkeen tutkijoiden välisessä sisäisessä kommunikoinnissa suunnittelun, keskinäisen raportoinnin ja tiedonkulun välineenä. Vastaisuudessa käytettävissä olevia menetelmiä olisi hyvä hyödyntää laajemmin myös hankkeen kaikkien sidosryhmien väliseen kommunikointiin ja tiedonkulkuun kautta linjan. 3.6 Projektipäällikön tutkijavaihto Espanjassa huhtikuussa 2010 i 2 BC (Institute of Innovation for Human Wellbeing, espanjaksi Instituto de Innovación para el Bienestar Ciudadano, on Málagan teknologiapuistossa sijaitseva tutkimus- ja kehittämisorganisaatio. i2bc periaatteena on kehittää elämään ja hyvinvointiin liittyviä innovaatioita. Lähtökohtana on People-led Innovation ajatus (PLI, suom. ihmisten johtama innovaatio ), jossa esimerkiksi teknologian kehittämisessä ensisijalla ovat ihmisten tarpeet. Toisen lähtökohtana toiminnalle on Social Spaces of Innovation yhteistyö (SSI), jossa hyödynnetään living lab kehittämismenetelmää käyttäjälähtöisesti. Toiminta on pääasiassa projektimuotoista. i 2 BC:n tukijoina ovat muun muassa Centro Informático Cientifico de Andalucia Consejería de Innovación, Ciencia y Empresa, Fundación Vodafone España ja Universidad Internaciónal de Andalucia. i2bc on työtieteen yksikön yhteistyökumppani ja tätä kautta mahdollistui tutkijavaihto. Vaihdon tarkoituksena oli tavata espanjalaisia yrityksiä, tehdä haastatteluja hankkeen tutkimusta varten ja vaihtaa kokemuksia eri etä- ja vuorovaikutusteknologioiden käytöstä. Vierailuilla 27

Prosessit etyön kehittämisessä

Prosessit etyön kehittämisessä Prosessit etyön kehittämisessä Hanna Alila, Oulun yliopisto 15.4.2011 Hanke lyhyesti eprosessit-hankkeen päätavoitteena on tutkia empiirisesti vuorovaikutus- ja etäteknologoita caseorganisaatioiden johtamisessa

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

Koulu 3.0. Sosiaalisen median hyödyntäminen perusopetuksessa

Koulu 3.0. Sosiaalisen median hyödyntäminen perusopetuksessa Koulu 3.0 Sosiaalisen median hyödyntäminen perusopetuksessa Tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on etsiä ja löytää pedagogisesti perusteltuja ratkaisuja sosiaalisen median välineiden ja ohjelmistojen hyödyntämiseen

Lisätiedot

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011 Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry www. mantykoti.fi Yleishyödyllinen,

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

Verkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena ESR-hanke, 2015-2017 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

Verkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena ESR-hanke, 2015-2017 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU Verkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena ESR-hanke, 2015-2017 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU Tukena kampuksella ja verkossa. Verkkoviestinnän välineet osaksi opintojen ohjausta ja neuvontaa.

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

Kokemuksia monipuolisista kumppaniverkostoista Leena Vainio/Titi Tamminen, Suomen eoppimiskeskus

Kokemuksia monipuolisista kumppaniverkostoista Leena Vainio/Titi Tamminen, Suomen eoppimiskeskus Kokemuksia monipuolisista kumppaniverkostoista Leena Vainio/Titi Tamminen, Suomen eoppimiskeskus TIEKE, Vaikuta ja vaikutu yhdessä hankkeet elämään seminaari 17.9.2009 Projektiaihio on - mistä kumppanit:

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Liiketalouden saumaton urapolku aikuisoppijoille 1.10.2009 30.4.2012 TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seija Karjalainen Hanketiedot Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteishanke Budjetti

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Virtuaalikoulutusta Second Lifessa. Irma Mänty Kehityspäällikkö, eoppiminen 17.10.2008

Virtuaalikoulutusta Second Lifessa. Irma Mänty Kehityspäällikkö, eoppiminen 17.10.2008 Virtuaalikoulutusta Second Lifessa Irma Mänty Kehityspäällikkö, eoppiminen 17.10.2008 Verkko-oppimisympäristöt I Mänty 17.10.2008 2 Avoimet virtuaaliset oppimisympäristöt Second Life http://www.secondlife.com

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti BIT Tutkimuskeskus Työpsykologian ja johtamisen yksikkö Teknillinen korkeakoulu Yhteyshenkilö: Tutkimuspäällikkö Anu Sivunen, +358 40 735 4279, anu.sivunen@tkk.fi MoVi-projekti:

Lisätiedot

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen 1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen Tarjontaa paljon tarvitaan henkilö, joka kokoaa oikeat palikat yhteen Ensin hahmotetaan kokonaisuus sen jälkeen tarkastellaan pienempiä osa-alueita Koulutus/tiedon

Lisätiedot

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä - Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä MITÄ? Innobrokerit ovat innovaatiotoiminnan edistäjiä, toteuttajia ja välittäjiä. heidän tehtävänsä on: ottaa vastaan, jäsentää ja jakaa uutta tietoa sen erimuodoissa

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Liideri livenä Tampereella 4.6.2014. Pk-yritysten verkostokumppanuusmalli uudet mallit liiketoimintaan ja johtajuuteen Janne Aaltonen Kehitysjohtaja

Liideri livenä Tampereella 4.6.2014. Pk-yritysten verkostokumppanuusmalli uudet mallit liiketoimintaan ja johtajuuteen Janne Aaltonen Kehitysjohtaja Liideri livenä Tampereella 4.6.2014 Pk-yritysten verkostokumppanuusmalli uudet mallit liiketoimintaan ja johtajuuteen Janne Aaltonen Kehitysjohtaja Tampereen Puhelin Oy on vuonna 2003 perustettu tietoliikenne-

Lisätiedot

Tehoa toimintaan. ValueFramelta toiminnanohjaus, projektinhallinta ja asiakkuudenhallinta pilvipalveluna. Ohjaa toimintaasi

Tehoa toimintaan. ValueFramelta toiminnanohjaus, projektinhallinta ja asiakkuudenhallinta pilvipalveluna. Ohjaa toimintaasi Tehoa toimintaan ValueFramelta toiminnanohjaus, projektinhallinta ja asiakkuudenhallinta pilvipalveluna Ohjaa toimintaasi Haluatko kehittää toimintaasi? Me pystymme auttamaan. Kaikki yhdestä järjestelmästä

Lisätiedot

Kotihoidon toiminnanohjaushanke

Kotihoidon toiminnanohjaushanke Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 154 14.8.2013 252 Kotihoidon toiminnanohjaushanke Asianro 777/05.05.00/2013 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Tiimiopiskelu pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Tiimiopiskelu Tekniikka, ympäristö ja talous 20.12.2012 Tiedosto:

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto

Lisätiedot

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013 www.arjessa.fi Hankkeen tavoitteet Kehittää hankkeen toiminta-alueilla käyttäjälähtöisesti sellaisia uutta teknologiaa

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa : Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa Jani Johanson, professori, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Päivi Husman, teemajohtaja, Työhön osallistuminen ja

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu. University of Joensuu Island in Second Life Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi 20 minuuttia Lähtökohdat Second Life - prosessi Second

Lisätiedot