ETÄTYÖN PROSESSIT Vuorovaikutus- ja etäteknologiat johtamisessa ja liiketoimintaprosesseissa. eprosessit hankkeen loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETÄTYÖN PROSESSIT Vuorovaikutus- ja etäteknologiat johtamisessa ja liiketoimintaprosesseissa. eprosessit hankkeen loppuraportti"

Transkriptio

1 Työtieteen hankeraportteja No. 30 Hanna Alila, Tommi Autio, Janne Sinisammal ja Juha Lindfors ETÄTYÖN PROSESSIT Vuorovaikutus- ja etäteknologiat johtamisessa ja liiketoimintaprosesseissa. eprosessit hankkeen loppuraportti Julkaistu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (Tekes) tuella Oulun yliopisto 2012 ISBN (PAINETTU) ISBN (PDF) ISSN

2 "WHERE IS YOUR BEST PLACE TO WORK?" Etätyön prosessit - eprosessit-hankkeen tiimoilla tapahtunut kehittäminen ja kokeilu on saatu onnistuneesti päätökseen. Hankesuunnitelman mukaiset t&k -tehtävät kohdeorganisaatioissa saatiin valtaosin toteutettua. Ohjausryhmän ja organisaatioiden kanssa yhdessä tutkijat päätyivät joltakin osin poikkeamaan alkuperäisestä suunnitelmasta. Toisaalla edettiin sitten vastaavasti perusteellisempaa työtä tehden. Monia mielenkiintoisia haasteita jäi toki kokeilematta - kehittämisresurssien rajallisuus ja organisaatioiden valmiuksien kypsyysaste ovat luonnollisia rajoitteita. Toivottavasti ainakin osa haasteista löytää kokeilukanavat tämän hankkeen tekijöiden uusien hankkeiden tai muiden asiantuntijoiden kautta. Itse sain lokakuussa 2010 kuulla Euroopan Ergonomiakonferenssissa Bruggessä Belgiassa monia Etätyön prosessit - eprosessit-hankkeenkin kannalta mielenkiintoisia näkökohtia. Niiden pohjalta aihepiirin jatkohankkeet voisivat saada vielä lisää haasteita ja toteutusnäkymiä. Konferenssissa korostuivat mm. teemat e-work ja e-health. Samalla ikääntymisen kautta muuttuva henkilöstön profiili sekä toivottava vammaisten työhön osallistumisen yleistyminen olivat vahvasti esillä. Näiden alkusanojen otsikko on lainaus tuolta konferenssista. Työtila ja - tilanne ovat "liikkeellä". Ne monimuotoistuvat. eprosessit ja eteknologiat ovat tässä ja tähän vahvasti kytköksissä. Puhutaan "älykkäämmästä" työskentelystä. Etsitään joustavia keinoja sallia ja hyödyntää uudet työn muodot, tilat ja tavat. Konferenssissa tuli esille paljon ideoita liittyen mm. - inspiroivaan - keskittymistä edistävään - yhteistyötä tiimissä parantavaan - ääni- ja valaistusergonomialtaan sekä esteettisyydeltään ideaaliin - ilmeiden ja kehonkielen sekä äänensävyjen hyödynnettävyyteen myös e-tilanteissa - sekä ikääntyneiden ja vammaisten työskentelyn erikoisedellytykset turvaavaan "future work- "työympäristöön. Tuota listaa "voitaisiin purkaa" ratkaisuiksi myös Etätyön prosessit - eprosessit-hankkeen lähtökohdista. "Tietotyönteko" pitää sallia siellä ja silloin kun se on tuottavimmillaan, kustannustehokkainta ja - viimeksi muttei vähäisimpänä - kestävän kehityksen mukaisinta. Viime mainittu sustainability -korostus pitää yhtä aikaa sisällään niin taloudellisuuden, ympäristöystävällisyyden kuin sosiaaliset kriteerit. Tuottavan, tuloksellisen ja työhyvinvoinnin takaavan työprosessin ja työvälineen - esimerkiksi elähestymistavan työn - kautta noita kaikkia asioita voidaan aivan uudella tavalla tavoitella. Seppo Väyrynen professori, hankkeen vastuullinen johtaja Oulun yliopisto, tuotantotalouden osaston työtieteen yksikkö 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 eprosessit HANKE Hankkeen tausta Hankkeeseen osallistuneet organisaatiot Hankekokonaisuus HANKKEEN TUTKIMUKSELLISET MENETELMÄT Kehittämisprosessi Tiedon kerääminen ja menetelmät HANKKEEN TOTEUTUS JA TULOKSET Yleistä Toiminta organisaatioissa Kemin kaupungin tietohallintokeskus Oulun seudun ammattikorkeakoulu terveysalan Oulaisten yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä TT-Teamex Oy Videra Oy ja DNA Oy Etätyöllä hyvinvointia ja tehokkuutta -seminaari ITK2010 Konferenssivierailu Projektipäällikön tutkijavaihto Espanjassa huhtikuussa Hankkeen julkisuus Hankehenkilöstön kokemuksia etä- ja vuorovaikutusteknologioista ASIANTUNTIJOIDEN NÄKEMYKSIÄ etyöstä etyö osana organisaation toimintaa Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävät Tulokset Johtopäätökset HANKKEEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Arviointi Kehittämisehdotukset ja kehittämistoimenpiteet Lähteet Liitteet

4 LIITTEET LIITE 1 Haastattelukysymykset LIITE 2 Haastattelut LIITE 3 Prosessikaaviot LIITE 4 Seminaariohjelma LIITE 5 Lehtiartikkelit LIITE 6 Arviointilomake 4

5 1 eprosessit HANKE Etätyön prosessit - eprosessit-hankkeen tavoitteena on ollut tutkia vuorovaikutus- ja etäteknologioita caseorganisaatioiden johtamisessa ja liiketoimintaprosesseissa sekä etyön toimintamallien kehittäminen ja niiden käytön lisääminen myös yleisesti. Organisaatioiden nykyprosessit ja eprosessien tavoitetila kartoitetaan ja niiden pohjalta muodostetaan uudet, vaihtoehtoiset etyömallit/eprosessit. Näitä malleja mitataan, optimoidaan ja kehitetään edelleen tavoitetilana kohdeorganisaation mukaan optimoitu etoimintamalli. Hanke on käynnistynyt helmikuussa 2009 ja päättynyt elokuuhun Hanketta hallinnoi Oulun yliopiston työtieteen yksikkö ja rahoittajina toimivat Tekes/EAKR ja hankkeeseen osallistuvat organisaatiot. Tässä raportissa kuvataan koko hankekokonaisuuden toimintaa, siinä suoritettuja toimenpiteitä ja tuloksia. 1.1 Hankkeen tausta Oulun yliopiston työtieteen yksikkö tekee monitieteellistä työolojen, -välineiden ja toiminnan tutkimusta. Yksikön tutkimuksen yksi ydinalueista on ihmisen ja teknologian liittymäpintojen tarkastelu. Työtiede toimii osana Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tuotantotalouden osastoa. etyöhön liittyen työtieteen yksikkö on ollut mukana kehittämässä ja hyödyntämässä kuvapuhelinteknologiaa ja sen käyttöä terveydenhuollon apuvälineenä muun muassa Hailuodosta muuhun maahan (Haimuumaa) ja Kuvapuhelin Oulussa ja Hailuodossa (KOuHa) hankkeissa (viittaukset). Työtieteen yksikkö on vastannut hankkeen tutkimuksen tasosta ja ajantasaisuudesta. Meri-Lappi Instituutissa Kemissä on perehdytty etyön teemaan yhdessä Oulun yliopiston Työtieteen yksikön kanssa, mm. vuonna 2007 toteutettiin Etätyön edellytykset -hanke (ESR). Hankesuunnittelun pohjana käytettiin Meri-Lapin ja Oulun seudun yrityksiin ja julkisiin organisaatioihin suunnattua kartoituskyselyä etätyön yleisyydestä. Kysely lähetettiin noin 200 organisaatioon ja se toteutettiin syksyllä Etätyön edellytykset -hankkeessa keskityttiin tarkastelemaan organisaatioiden edellytyksiä ja valmiuksia hyödyntää etätyötä toiminnassaan, mukana oli neljä eri yritystä. Tämän toteutetun hankkeen kokemuksia käytetään uuden hankkeen suunnittelun perustana. Meri-Lappi Instituutti vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta, 5

6 sidosryhmäsuhteista ja hallinnosta sekä on mukana kehittämis- ja tutkimustyössä. Meri-Lappi Instituutti / Oulun yliopisto jatkaa toimintaansa alkaen Oulun yliopiston Kemi- Tornion toimipisteenä Kemissä. Hanke siirtyi työtieteen yksikön hallinnoimaksi. 1.2 Hankkeeseen osallistuneet organisaatiot Kemin kaupungin Tietohallintokeskus on atk-palveluita, puhe- ja mobiiliviestinnän palveluita sekä painatuspalveluita niin kaupungille kuin muillekin organisaatioille tarjoava yksikkö. Videra Oy on etätyöpalveluihin erikoistunut yritys. Toimintaa yrityksellä on Pohjoismaissa ja toimipisteitä on sekä Suomessa että Ruotsissa. Videra toimittaa etätyö- ja neuvottelupalveluita, jotka muun muassa tuottavat asiakkaille lisäarvoa ajankäytön ja kustannussäästöjen muodossa. Oulun seudun ammattikorkeakoulu / Terveysalan Oulaisten yksikkö keskittyy sairaanhoitajien koulutukseen ja hoitotyön osaamista syventäviin erikoistumisopintoihin. Lisäksi se tarjoaa työyhteisöjen kehittämistä hanketoiminnan ja täydennyskoulutuksen avulla. Oulainen on osa ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikköä. DNA Oy on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yksityishenkilöille, yhteisöille ja yrityksille puhe-, data-, matkaviestin- ja tv-palveluita. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä muodostavat Kemin ja Tornion kaupungit sekä Keminmaan, Simon, Tervolan ja Ylitornion kunnat. Sairaanhoitopiirin ylläpitämät yleissairauksien erikoissairaanhoidon palvelut on keskitetty Länsi-Pohjan keskussairaalaan, Kemiin. Psykiatrian erikoissairaanhoidon avopalvelut on hajautettu jäsenkuntiin ja sairaalapalvelut tuotetaan Torniossa sijaitsevassa Keroputaan sairaalassa, joka hallinnollisesti kuuluu keskussairaalaan. TT-Teamex Oy on ohjelmistoyritys, joka tekee yrityksen toiminnanohjauksen ja työajanseurannan työkaluja sekä hammashuollon tietojärjestelmää. Yritys toimii Keminmaalla ja Oulussa. 6

7 1.3 Hankekokonaisuus Palveluja tuottavien organisaatioiden toiminta-alueet laajenevat, jolloin väistämättä eteen tulee kysymys esimerkiksi matkoihin käytettävän ajan säästämisestä hyödyntämällä uusinta etäteknologiaa. Yksi avaintekijä oli henkilöstön sitouttaminen hankkeen etenemiseen ja tavoitteena olikin ottaa kohdeorganisaatioiden henkilöstö mukaan hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen heti alusta pitäen niin, että heille selvästi syntyisi tunne vaikuttamisen mahdollisuuksista. Hankkeen aikana kokeiltavien työtehtävien laatuun ja määrään henkilöstölle annettiin vaikutusmahdollisuus ja todelliset käyttötilanteet tehtiinkin henkilöstön toiveiden mukaisesti. Tähän tähdättiin myös työpakettien sisällöillä (kuva 1). TYÖPAKETTI 1 -nykytilan kartoitus - eprosessien tavoitetilan kartoitus YRITYKSEN NYKYPROSESSIT - johtaminen - henkilöstön tehtävät - asiakasprosessit - alihankinta eteknologia YRITYKSEN eprosessit - johtaminen - henkilöstön tehtävät - asiakasprosessit - alihankinta vertailu/valinta TYÖPAKETTI 2 -emallin muodostaminen kohdeorganisaation tarpeiden ja tavoitetilan saavuttamiseksi Kohdennettu etoimintamalli TYÖPAKETTI 3 - mittaaminen ja optimointi - yleisen emallin rakentaminen mittaaminen Yleinen etoimintamalli Kuva 1. eprosessit hankkeen tehtävät ja niiden liittyminen toisiinsa. Hanke sisälsi niin nykyprosessin kartoittamisen, mikäli sitä ei ollut jo organisaatiossa tehty kuin uuden prosessin, jonka kehittäminen, kokeileminen ja arviointi ovat hankkeen pääkohteena. 7

8 Työyhteisön tasolla tavoitteena on tarkastella ja kokeilla työn muuttumista uusien työvälineiden (etä- ja vuorovaikutusteknologia) myötä ja tarjota mahdollisuus työntekijöille itselleen kehittää työmenetelmiään. Tätä työtä on tehty kohdeorganisaatioiden oman aikataulun mukaisesti. 8

9 2 HANKKEEN TUTKIMUKSELLISET MENETELMÄT Etätyön prosessit eprosessit hankkeen tutkimuksellisena menetelmänä on toiminut kehittämisprosessi (kuva 1), jonka vaiheistusta työpaketteihin on kuvattu tässä luvussa. Kehittämisprosessi mahdollistaa useat iteraatiokierrokset ja toiminnan, jossa prosesseja voidaan kehittää pienin askelin ja organisaation tarpeet ja voimavarat huomioidaan. 2.1 Kehittämisprosessi Työpaketti 1: Kohdeorganisaatioiden nykytilan kartoitus, tarkasteluun otettavien liiketoimintaprosessien valinta Hankkeen ensimmäinen työpaketti on nykytilan kartoitus, jossa suoritetaan kohdeorganisaatioiden nykyprosessien kuvaaminen ja tutkittavien prosessien valinta kohdeorganisaation tarpeen mukaisesti. Prosessit voivat olla esimerkiksi: johtaminen omassa organisaatiossa (top down), henkilöstön tehtävät ja ammatit (bottom up), asiakasprosessit tai alihankinta ja kumppanuus tuotantoyhteistyössä. Tämän työpaketin toiminta muodostuu yhteistyössä organisaation kanssa suunnitelluista tavoitteista ja toimenpiteistä, joiden myötä uudet etyön menetelmät otettaisiin organisaatiossa käyttöön. Mukana olevien organisaatioiden etä- ja vuorovaikutusteknologian nykytila ja tarpeet selvitetään sekä perehdytään uuden teknologian käyttöönottoon ja käytettävyyteen organisaatioissa. Työpaketissa selvitetään organisaatioiden olemassa olevia etyön johtamisen ja liiketoimintaprosesseja. Tavoitteena on kuvata kohdeyrityksen nykytila ja tutkittavaksi valitut prosessit sekä määritellä kohdeorganisaation etyön tavoitetilan muuttujat. Työpaketti 2: Kokeilumallien muodostaminen, mittaaminen ja iterointi ja vuorovaikutusteknologioiden vertailu valituissa prosesseissa 9

10 Tässä työpakettissa muodostetaan kokeilumallit eli verrataan organisaation nykyistä toimintamallia sekä kehitettäviä emalleja (kokeilumallit). Vertailukohteina ovat Työpaketista 1 saatavat nykytilan prosessit ja halutun tavoitetilan etyö prosessit. Vertailu perustuu Työpaketissa 1 määritettyihin muuttujiin. Työpaketti 3:ssa saatujen mittareiden perusteella prosesseja arvioidaan ja tarvittaessa tehdään muutoksia eprosessien sisältämiin parametreihin, joita ovat mm. teknologiat ja toimintatavat. Tuloksena on kohdeorganisaation tavoitetilan mukaan optimoitu etoimintamalli Työpaketti 3: Mittarien valinta ja laatiminen, mittaustulosten analysointi ja evaluointi Työpaketissa 3 valitaan ja laaditaan eprosessien parametrien mittaamiseen, analysointiin ja evaluointiin soveltuvat mittarit sekä menetelmät. Kokeilumallien eli emallien parametrien mittaamisessa käytetään kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. emallien kehittämiseen ja evaluointiin käytettäviä menetelmiä voivat olla mm. Likert-asteikolliset testit, kokonaishyvyysmittarit, yksilö- ja ryhmähaastattelut, tuplatiimi ja hyötyarvoanalyyttinen arviointikriteeristö (esimerkiksi HAAAK, Väyrynen & Al. 2004). Saaduista tuloksista tehdään alustava suositus mallista/malleista ja niiden käyttöönotosta, mikäli se on mahdollista. Tulos syntyy alustava suositus mallista/malleista 2.2 Tiedon kerääminen ja menetelmät Hankkeen lähtökohtana oli käyttää useita eri menetelmiä tiedon keräämisessä ja käsittelyssä ja samalla antaa henkilökunnalle mahdollisuus osallistua hankkeen eteenpäinviemiseen ja suunnitteluun heille hyödyllisellä tavalla. Hankkeen alkuvaiheessa tehtiin hankkeessa mukanaoleville työntekijöille kohdeorganisaatiossa alkukartoitus käyttäen ryhmähaastatteluja (muokattu focus group) tai tuplatiimi-työskentelyä. Alkukartoituksessa pyrittiin selvittämään sekä nykytilanne että tarpeet ja toiveet etä- ja vuorovaikutusteknologioihin. Kartoituksen perusteella suunniteltiin hankkeen tulevia toimenpiteitä, joten henkilöstöllä oli vahva mahdollisuus vaikuttaa hankkeen toteutukseen. Kartoituksessa selvitettiin myös henkilöstön mielipiteitä teknologioiden käyttöön. Tässä hankkeessa asioita lähestytään ennen kaikkea prosessien, johtamisen ja teknologian näkökulmista: Organisaatioiden liiketoimintaprosesseja ja johtamista kehitetään etyöhön ja 10

11 vuorovaikutusteknologiaan liittyen. etyön liiketoimintaprosesseja, johtamista ja teknologian synteesiä työhyvinvointinäkökulmasta on tutkittu vähän. Hanke vahvistaa osallistuvien osapuolien tietämystä näillä alueilla. Organisaatioita tuetaan teknologian käyttöönotossa ja käytettävyydessä: alueen työelämän teknologisten edellytysten, työvälineiden ja käytettävyyden lisääminen ja käyttöönoton kynnyksen madaltaminen ovat avainasemassa. Tähän kuuluu organisaatioiden tiivis mukanaolo hankkeessa. Hankkeen loppuvaiheessa tehtiin arviointi. Alussa tehdyn kartoituksen ja loppuvaiheessa tehdyn arvioinnin välissä toteutettiin kehittämistehtävät (työpaketti 2) ja haastattelututkimus. Haastattelututkimus tehtiin muille kuin hankkeessa mukana oleville organisaatioille (13 organisaatiota, 14 haastattelua), jotka toimivat joko yksityisellä tai julkisella sektorilla. Osa haastatteluista tehtiin Espanjassa. Hankkeen projektipäällikkö oli tutkijavaihdossa i2bc:ssä, joka on Malagássa oleva innovaatio- ja kehittämisorganisaatio. Loppuarvioinnissa arvioitiin hanketta, sen onnistumista ja siihen vaikuttamismahdollisuuksia osallistujaorganisaation kannalta katsottuna. 11

12 3 HANKKEEN TOTEUTUS JA TULOKSET Tässä luvussa esitellään hanketoimintaa ja organisaatioiden kanssa tehtyä työtä. Hankeaikana keskityttiin organisaatioiden kanssa tehtävään kehittämistoimintaan. Hankkeen tutkimuksellista osiota toteutettiin luvussa 4 esitettävässä haastattelututkimuksessa. 3.1 Yleistä Raportointikausi Työpaketti 1 eli kohdeorganisaatioiden nykytilan kartoitus ja tarkasteluun otettavien prosessien valinta on käynnistynyt raportointikaudella Oulun seudun ammattikorkeakoulun Terveysalan Oulaisten yksikön, Kemin kaupungin tietohallintokeskuksen ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän osalta. Toteuttamisessa ollaan hieman jäljessä suunnittelusta aikataulusta Johtoryhmä kokoontui aloituskokoukseensa Kemissä. Kokouksessa käytiin läpi muun muassa johtoryhmän tehtävät sekä sovittiin kokouskäytännöistä ja päätöksentekomenettelystä. Osallistujaorganisaatioiden kanssa on järjestetty useita tapaamisia hankkeeseen osallistumiseen liittyen. Raportointikaudella projektin toteuttamiseen ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: vastuullisena johtajan Aaro Tiilikainen, projektipäällikkönä Kari Remes, tutkijoina Hanna Alila, Janne Sinisammal ja Tommi Autio, asiantuntijana Juha Lindfors. Lisäksi osallistujaorganisaatioista on osallistunut tapaamisiin monia henkilöitä. Resurssien käyttö ja yhteistyö on toteutunut suunnitellun mukaisesti Merkittäviä ongelmia tai muutostarpeita ei ole toistaiseksi ollut. Raportointikaudella projekti on käynnistynyt ja kohdeorganisaatioiden kartoitusta on toteutettu. Organisaatiot ovat aktiivisesti pohtineet tarkasteltavia prosessejaan ja ne ovatkin löytäneet mielenkiintoisia, hankkeeseen sopivia tutkimuskohteita. Julkaisuja ei ole vielä syntynyt. Hyödyntämisnäkymät ovat yhä vähintään samankaltaiset käynnistämisajankohtaan verrattuna. Taantuman vaikutuksesta kustannustehokkuus ja työhön liittyvät erilaiset ratkaisut ovat korostuneet, joten projektin hyödynnettävyyden voidaan arvioida jopa lisääntyneen. 12

13 Raportointikausi Työpaketti 1 kohdeorganisaatioiden nykytilan kartoitus ja tarkasteluun otettavien prosessien valinta on saatu tehtyä raportointikaudella Oulun seudun ammattikorkeakoulun Terveysalan Oulaisten yksikön, Kemin kaupungin tietohallintokeskuksen, TT-Teamex Oy:n ja Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän osalta. Työpaketti 2 eli eprosessien muodostaminen on käynnistynyt edellä mainittujen organisaatioiden osalta. Raportointikaudella on käyty keskustelut hanketoiminnasta Videra Oy:n ja DNA Oy:n kanssa. Toteuttamisesta ollaan aikataulussa. Johtoryhmä kokoontui edellisen kerran Oulussa. Raportointikauden aikana ei ole pidetty johtoryhmän kokousta. Osallistujaorganisaatioiden kanssa on järjestetty useita tapaamisia työpakettien mukaisesti. Raportointikaudella projektin toteuttamiseen ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: vastuullisena johtajana Aaro Tiilikainen / Kemi-Tornion toimipiste saakka ja Seppo Väyrynen / työtieteen yksikkö alkaen, projektipäällikkönä Kari Remes saakka ja Hanna Alila alkaen, tutkijoina Hanna Alila saakka, Janne Sinisammal ja Tommi Autio, asiantuntija Juha Lindfors. Lisäksi osallistujaorganisaatioista on osallistunut tapaamisiin useita henkilöitä. Esimerkiksi Oulun seudun ammattikorkeakoulun Terveysalan Oulaisten yksikölle järjestettiin alustus liittyen opetuksessa ja opiskelijaohjauksessa hyödynnettävästä etä- ja vuorovaikutusteknologioista. Alustamisessa hyödynnettiin Oulun yliopiston osaamista. Hanketta ja sen toimintaa on esitelty eri yhteyksissä, muun muassa palavereissa Kemi-Tornion ammattikorkeakoululla ja Oulun Eteläisen instituutin hyvinvointiteknologia tapaamisessa joulukuussa Resurssien käyttö ja yhteistyö on toteutunut suunnitellusti. Raportointikaudella on saatu päätökseen työpaketti 1 kartoitusvaiheen osalta ja toteutettu työpaketti 2:n (kokeilumallien muodostaminen, mittaaminen ja iterointi) suunniteltuja tehtäviä eli muodostettu kokeilumalleja, ns. eprosesseja, tehty etä- ja vuorovaikutusteknologioiden vertailuja kokeilumallien yhteydessä. Kokeilumalleja on jo testattu käytännössä. Tiedottamista ja viestintää hankkeesta, hankkeen toiminnasta ja etyöstä jatketaan. Edellisellä raportointikaudella alkanutta kohdeorganisaatioiden kartoitusta on jatkettu ja saatu päätökseen (työpaketti 1). Saatua tietoa on hyödynnetty työpaketti 2:n (kokeilumallien muodostaminen, mittaaminen ja iterointi) toteuttamisessa. Organisaatiot ovat olleet aktiivisesti 13

14 kehittämässä uusia prosessejaan, jotka ovat liittyneet asiakaspalveluun, organisaatioyhteistyöhön ja johtamiseen. Julkaisuja ei ole vielä syntynyt, mutta hankkeesta oli artikkeli syksyn Digipolis Research lehdessä (3/2009). Hyödyntämisnäkymät ovat yhä vähintään samankaltaiset käynnistämisajankohtaan verrattuna. Taantuman vaikutuksesta kustannustehokkuus ja työhön liittyvät erilaiset ratkaisut ovat korostuneet, joten projektin hyödynnettävyyden voidaan arvioida jopa lisääntyneen. Raportointikausi Raportointikaudella on jatkettu työpaketti 2 (Kokeilumallien muodostaminen, mittaaminen ja iterointi ja vuorovaikutusteknologioiden vertailu valituissa prosesseissa) ja työpaketti 3 (Mittarien valinta ja laatiminen, mittaustulosten analysointi ja evaluointi) toteuttamista. eprosessien kokeilemisten osalta ei päästy kaikkien kohdeorganisaatioiden kanssa loppuun, mutta niiden kanssa on keskusteltu kehitystyön jatkamisesta organisaatioiden omassa toiminnassaan ja/tai jatkoprojektien muodossa. Työpaketteja tehtiin organisaatioiden oman aikataulun ja etenemisen mukaisesti. Projektiarviointi toteutettiin sekä keskusteluilla että arviointilomakkeella. Johtoryhmän kokoukset pidettiin ja hankkeen päätyttyä Raportointikauden aikana hankkeen vastuullisena johtajana toimi prof. Seppo Väyrynen (Oulun yliopisto, työtieteen yksikkö), projektipäällikkönä Hanna Alila (sijoituspaikkana Kemi) ja tutkijoina Janne Sinisammal ( , sijoituspaikkana Oulu) ja Tommi Autio (sijoituspaikkana Oulu). Lisäksi on pidetty tapaamisia osallistujaorganisaatioiden kanssa. Esimerkiksi LPSHP:n henkilöstön kanssa vierailtiin Kemin tulkkikeskuksessa tammikuussa Projektihenkilöstö on osallistunut erinäisiin tilauksiin (esim. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun työhyvinvointi-seminaari helmikuussa 2010, ITK-konferenssi huhtikuussa 2010), joista on välitetty tietoa myös projektiin osallistuville tahoille ja myös kerrottu eprosessit hankkeesta tilaisuuksista. Projektipäällikkö oli huhtikuun ajan tutkijavaihdossa Espanjassa i2bc-nimisessä malagalaisessa innovaatio- ja kehittämisorganisaatiossa. 14

15 Resurssien käyttö on toteutunut suunnitellusti, vaikka osa kohdeorganisaatioiden kanssa tehtävä työ olisi vaatinut eprosessien kokeilujen osalta useamman iteraatiokierroksen laajempien tulosten saamiseksi ja yleisen emallin muodostaminen jäi kesken. Hankkeessa aloitettu toiminta kuitenkin jatkuu organisaatioissa. Raportointikaudella on saatettu päätökseen työpaketti 2:n kokeilumallien muodostaminen, mittaaminen ja iterointi. Työpaketti 3:n arviointivaihe on toteutettu kesän 2010 aikana. Kustannussuunnitelman osalta haettiin elokuussa 2010 kustannuslajimuutosta (päätös , dnro 2372/31/2008) koskien matkakustannusten ylittymistä ja siten projektin toteuttamisen mahdollistumista. Edellisellä raportointikaudella alkanutta kohdeorganisaatioiden työpaketti 2:n on jatkettu ja tehty myös työpaketti 3:n toimenpiteitä. Organisaatiot ovat olleet aktiivisesti mukana. Julkaisuja ei ole vielä syntynyt, mutta hankkeesta on ollut artikkeli Tietopisto lehdessä (1/2010) ja on tulossa artikkeli syksyn 2010 Oranssi lehteen ja loppuraportti julkaistaan painettuna syksyn 2010 aikana työtieteen yksikön julkaisusarjassa. Projektin seminaari järjestettiin Kemissä, teemoina etyön tuoma tehokkuus ja hyvinvointi. Seminaarissa puhunutta Ursula Hyrkkästä (Turun ammattikorkeakoulu) haastateltiin Radio Perämereen seminaariteemoista. Tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään tieteellisten artikkeleiden kirjoittamisessa projektin päättymisen jälkeen. Hyödyntämisnäkymät ovat yhä vähintään samankaltaiset käynnistämisajankohtaan verrattuna. Raportointikaudella Islannin tulivuorenpurkauksen aiheuttamat tuhkapilvet havahduttivat organisaatiot kiinnostumaan ja hyödyntämään enemmän etäneuvottelumahdollisuuksia. Tämä huomattiin myös projektiin osallistuvissa organisaatioissa. Taantuman vaikutuksesta kustannustehokkuus ja työhön liittyvät erilaiset ratkaisut ovat korostuneet, joten projektin hyödynnettävyyden voidaan arvioida jopa lisääntyneen. Yhteenvetona hanketoiminnasta voidaan todeta: Työpaketti 1 Kohdeorganisaatioiden nykytilan kartoitus, tarkasteluun otettavien liiketoimintaprosessien valinta: projektiin osallistuneiden organisaatioiden nykytilan ja etyön tarpeiden kartoitukset tehty, tiedottamista jatketaan myös hankkeen päätyttyä. 15

16 Työpaketti 2 Kokeilumallien muodostaminen, mittaaminen ja iterointi ja vuorovaikutusteknologioiden vertailu valituissa prosesseissa: kokeilumallit muodostettu kohdeorganisaatiokohtaisesti, tehty iteraatiokierroksia ja testattu eprosesseja Työpaketti 3 Mittarien valinta ja laatiminen, mittaustulosten analysointi ja evaluointi: arviointi tehty kohdeorganisaatioissa, yleinen emallin muodostaminen kesken Työpakettien 1 ja 2 osalta saavutettiin tekniset ja tutkimukselliset tavoitteet, mutta työpaketti 3:n kohdalla yleisen emallin kehittäminen jäi kesken, koska rahoittajan projektipäätös lyhensi toteuttamisaikaa ja näin ollen jouduttiin valitsemaan, mitkä toimenpiteet ovat projektin kannalta oleellisia etenkin osallistuvien organisaatioiden näkökulmasta. Myös työpaketti 2:n kohdalla pitempi eprosessien kokeiluaika olisi mahdollistanut useamman iteraatiokierroksen ja tuottanut tarkempia tuloksia. 3.2 Toiminta organisaatioissa Hyödyntämistavat ja mukana olevat organisaatiot: Organisaatioita tuetaan teknologian käyttöönotossa ja käytettävyydessä: etyön toimintatapoja ja menetelmiä kehitetään tutkimuksen, asiantuntijakonsulttien, pilotoinnin sekä analyysi- ja kannattavuustyökalujen avulla, esitellään teknisiä mahdollisuuksia vieden näitä laajempaan tietoisuuteen organisaatioissa ja tiedottamalla etyön mahdollisuuksista. Mukana olevilla organisaatioilla on tavoitteena saada käyttöönsä ja välitettäväksi uusia etyön prosessimalleja. Organisaatiot voivat hyödyntää hankkeen tuloksia soveltamalla niitä omassa liiketoiminnassaan: organisaatiot voivat kehittää tuotevalikoimaansa todellista lisäarvoa tuottavia etyö palveluita tai palvelukokonaisuuksia Kemin kaupungin tietohallintokeskus Työpaketti 1: Kohdeorganisaatioiden nykytilan kartoitus, tarkasteluun otettavien liiketoimintaprosessien valinta Kohdeorganisaatiossa mietittiin pitkään ja hartaasti minkälaiseen kehittämistyöhön hankkeessa panostettaisiin ja päädyttiin kehittämään tietohallinnon asiakkaiden tietokone-, käyttöjär- 16

17 jestelmä- ja oheislaitetilausprosessia. Tilausprosessin nykytilan kartoittamiseen ja myöhemmin sen kehittämiseen käytettävä virtauskaavio muodostettiin seinätekniikan ja haastattelu/keskustelutilaisuuksien perusteella. Varsin nopeasti kävi selväksi, että tilausprosessin kulkuun oli syytä panostaa kehittämistyötä sillä, nykytilanteessa tämä tilausprosessi toimi hyvin moninaisin tavoin ja vailla mitään järjestelmällisyyttä. Työpaketti 2: Kokeilumallien muodostaminen, mittaaminen ja iterointi ja vuorovaikutusteknologioiden vertailu valituissa prosesseissa Työpaketissa 1 kuvattu nykytila asiakkaiden tietokone-, käyttöjärjestelmä- ja oheislaitetilausprosessista toimi taustalla reaalitilanteesta muistuttamassa, kun kohdeorganisaatiossa aloimme koota uutta toimintatapaa jolla tilausprosessia saataisiin virtaviivaistettua, nopeutettua sekä parannettua. Seinätekniikkaa, focus group -tyylisiä ryhmäkeskusteluja ja paperiprototypointia hyödyntämällä rakensimme ns. ihannemallin, mallin minkälainen tilausprosessin kulun pitäisi olla täydellisimmillään. Tämän jälkeen aloimme rakentaa mallia joka nojaa todelliseen työhön mitä tietohallinnossa tehdään, mutta jonka toimintatavat ja erityisesti informaatiokulun vaatimat virtausmallit ovat mahdollisimman lähellä tämän muodostetun ihannemallin tavoitetta. Tätä todellista kehitysmallia tarkastelemalla, hiomalla ja kehittämällä saatiin kehitettyä todellinen uusi toimintatapa tilausprosessin kulkuun ja siihen vaikuttaviin osatekijöihin. Uuden toimintatavan kaksi päähuomiota ja muutosta tulevaisuuden toiminnassa ovat: 1. uuden tietokoneen kokoamisprosessin alkupäähän muodostetaan ns. puolivalmiste. 2. tilausprosessi suoritetaan alusta (asiakkaan tilaus) loppuun (laskutus) saakka tietokantapohjaisen lomakkeen avulla. Uuden, tilatun, tietokoneen kokoaminen suoritettiin kohdeorganisaatiossa aikaisemmin siten, että tilauksen tultua organisaatioon, tavalla tai toisella, alkoi koneen kokoamin nollasta vasta tässä vaiheessa. Prosessikuvauksen aikana huomattiin, että kaikki asiakkaille toimitettavat tietokoneet ovat, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, käyttöjärjestelmän ja muutamien perusohjelmistojen osalta identtisiä keskenään. Pohdittiin, että miksi näitä, tähän pisteeseen asti samanlaisia, koneita ei rakennettaisi etukäteen valmiiksi, ns. puolivalmisteiksi. Tällöin 17

18 asiakastilauksen saapuessa tietohallinto alkaisi koota asiakkaan tarpeen mukaista konetta tämän varastossa jo valmiina olevan puolivalmisteen päälle, näin toimimalla uuden tietokoneen vaatima läpimenoaika kokoamisprosessissa lyhenisi huomattavasti. Toinen rakenteellisesti vaativampi huomio oli, että koko tilausjärjestelmä muutettaisiin nykyisestä varsin kirjavasta ja ei lainkaan standardoidusta toimintatavasta hyvin strukturoiduksi lomaketilaukseksi. Tätä tietokantapohjaista lomaketta käytettäisiin sisäisesti koko tilauksen käsittelyyn. Se sisältäisi kaikkien asiakkaiden vaatimat erilaiset tietokone- ja käyttöjärjestelmä variaatiot. Tätä tilauksessa käytettävää tietokantatietoa käytettäisiin sisäisesti niin koneen kokoamisessa, ohjelmien asennuksessa, käyttöjärjestelmäoikeuksien hankkimisessa sekä lopulta kaikkien suoritettujen toimenpiteiden jälkeen laskutuksessa. Hankkeen aikana rakensimme mallin tähän, varsin monimutkaiseen, lomakepohjaan kaikkine eri asiakaista riippuvine variaatioineen sekä tietokonetilauksen että käyttöjärjestelmätilauksen suhteen. Seuraavana luontevana vaiheena kohdeorganisaatiossa olisi kyseisen mallin tekeminen (ohjelmoiminen) valitulla tietokantaohjelmalla, että lomaketta päästäisiin kehittämään ja hiomaan edelleen oikeiden asiakkaiden kanssa. Työpaketti 3: Mittarien valinta ja laatiminen, mittaustulosten analysointi ja evaluointi Hankkeen typistämisen vuoksi lopullista (toimivaa) tilauslomaketta emme saaneet rakennettua, vaan sen loppuunsaattaminen jää kohdeorganisaation harteille. Kehitystyö on kuitenkin viety jo niin pitkälle, että olisi hyvä jos kohdeorganisaatio pystyisi hakemaan rahoitus- ja resurssiapua tietokantalomakkeen rakentamiseen. Emme pystyneet mittaamaan hankkeen aikana kehitetyn uuden toimintamallin tuomia muutoksia, sillä kehitystyö jäi hieman vajaaksi Oulun seudun ammattikorkeakoulu terveysalan Oulaisten yksikkö Oulun yliopiston eprosessit hanke aloitti Oulun seudun ammattikorkeakoulun (OAMK) Oulaisten terveysalan yksikön kanssa yhteistyön keväällä Kehittämiskohteina olivat opetukseen, opiskelijoiden käytännönharjoittelun ohjaukseen ja henkilökunnan palavereihin liittyvien prosessien kehittäminen ja etä- ja vuorovaikutusteknologioiden systemaattisempi käyttöönotto. OAMK:lla on käytössä muun muassa Blackboard (entinen WebCT), Adobe Connect 18

19 Pro, Moodle ja Videran videoneuvottelujärjestelmä. Osa opettajista käyttää näitä järjestelmiä. Yleisesti käytössä on Blackboard oppimisympäristö, jota käytetään esimerkiksi verkkokurssien alustana ja kurssimateriaalin jako- ja säilytyspaikkana sekä opiskelijoiden töiden palautuspaikkana. Tässä tutkimuksessa keskityn opiskelijoiden käytännönharjoittelun ohjaukseen ja siihen liittyvään yhteisölliseen oppimiseen. Työpaketti 1: Kohdeorganisaatioiden nykytilan kartoitus, tarkasteluun otettavien liiketoimintaprosessien valinta OAMK:n Oulaisten yksikön kehittämistyö eprosessit hankkeessa alkoi fokusryhmähaastattelulla maaliskuussa Haastattelun teemat käsittelivät kokemuksia etätyöstä sekä sitä, miten etätyötä ja teknologioita voitaisiin hyödyntää enemmän Oulaisten yksikön opettajien työssä. Haastattelusta vahvimmin tulivat esille edellä mainitut opetuksen kehittäminen, opiskelijan käytännönharjoittelun ohjaus ja henkilöstöpalaverit esimerkiksi OAMK:n Oulun ja Oulaisten yksiköiden välillä. Harjoitteluun kuuluu sen kestosta riippuen alku- ja loppuohjaustapaamiset sekä mahdollisesti harjoittelujakson keskivaiheille ajoittuvat tapaamiset, joissa ovat läsnä opiskelijan ja ohjaavan opettajan lisäksi organisaation ohjauksesta vastaava henkilö. Etäohjauksessa on huomioitava sovelluksen lisäksi muut välineet. Kaikilla opettajilla ei ole tietokoneissaan web-kameraa ja kuulokkeita tai mikkiä ja kaiuttimia. Myös ohjattavalla opiskelijalla pitäisi olla käytettävissä tietokone, web-kamera ja kuulokkeet sekä Internet-yhteys harjoittelupaikassaan. Harjoittelupaikassa voidaan vastustaa etäsovelluksen käyttöä ohjaamistilanteessa. Lisäksi oman haasteensa aiheuttaa se, että terveysalan organisaatioissa tietoliikenne on usein omassa sisäisessä verkossa eikä ulospäin suuntautuvaan Internet-liikenteen takia välttämättä haluta tehdä palomuuriin ylimääräistä reikää, jotta tietoturva ei vaarantuisi. Ohjaustilanteissa voidaan puhua hyvin henkilökohtaisista asioista, jolloin mahdolliset tietoturvariskit on huomioitava, vaikka ohjauskeskusteluissa ei yleensä esille tule henkilötietoja. Ohjaustilaisuudelle tulisi olla rauhallinen tila. Tämän vaatimus on olemassa myös etäohjauksessa. Ennen eprosessit hankkeen kokeilua, OAMK:n Oulaisten yksikön hanketiimillä on ollut aikaisempaa kokemusta siitä, miten etä- ja vuorovaikutusteknologiat vaikuttavat opettajan, 19

20 opiskelijan ja harjoittelupaikan ohjaajan välisiin vuorovaikutustilanteisiin. Fokusryhmäkeskusteluun osallistuneet ajattelivat, että aluksi ohjaustilanne voisi olla keinotekoinen, koska ei Uuden teknologian käyttöönotto vaatii opastusta ja harjoittelua. Teknologian käyttöönotossa on työtä niin opettajalle kuin opiskelijalle. Opiskelijoiden joukossa taidot tietokoneen käyttämisen suhteen vaihtelevat, sillä on niitä opiskelijoita, jotka eivät ole kiinnostuneet teknologiasta ja joilla on harhakuva siitä, että terveysalalla ei tarvita teknologiaa. Työelämäyhteistyö on yksi ammattikorkeakoulun tehtävistä. Etäyhteyksien lisääntyvän käytön uhkana on, että yhteistyö ja verkostot kärsivät, jos oppilaitoksesta ei olla fyysisesti läsnä harjoittelujen työpaikoilla. On mahdollista, että etäohjaus aiheuttaa vastakkainasettelua työharjoittelupaikoilla, kun opettajia ei kiinnosta tulla paikan päälle. Myöskään työelämäyhteistyön tuomaa arvokasta tietoa ei saada, jos ei vierailla työpaikoilla. Työelämästä saatava palaute ja tieto vaikuttavat opetussisältöihin, koulutustarpeisiin, työelämän ja ammattikorkeakoulun molemminpuoliseen vuorovaikutukseen, ajanhermolla pysymiseen, työelämätarpeisiin vastaamiseen. Työharjoittelupaikalla tavataan muitakin ihmisiä kuin opiskelija ja ohjaaja, ja tällaista keskustelua ei synny verkon välityksellä. Opettaja myös markkinoi työharjoittelupaikoilla koulutuksia. Etäohjaus ei voi korvata kokonaan kasvokkaista tapaamista, mutta se on yksi mahdollisuus ja osa ohjauksesta voidaan toteuttaa etänä. Työpaketti 2: Kokeilumallien muodostaminen, mittaaminen ja iterointi ja vuorovaikutusteknologioiden vertailu valituissa prosesseissa Ryhmähaastattelun jälkeen kehitystyö on jatkunut vuoden 2009 ja 2010 aikana tapaamisilla, joiden aikana on kartoitettu nykyiset prosessit ja pohdittu yhdessä uutta toimintamallia, niin sanottua eprosessia. Kehittämistyöhön valittiin kahdeksan hengen opettajaryhmä hanketiimiksi. Alkusyksyllä 2009 sovittiin, että ennen joulua tutustutaan eri teknologiavaihtoehtoihin, kokeillaan etäohjausta käytännössä ja pidetään alustus tieto- ja viestintätekniikan käytöstä opetuksessa. Työpaketti 3: Mittarien valinta ja laatiminen, mittaustulosten analysointi ja evaluointi Käytännön kokeilut etä- ja vuorovaikutusteknologioiden käytöstä ohjauksessa toteutettiin marraskuussa 2009 ja maaliskuussa Joulukuussa 2009 pidettiin sovittu alustus tieto- ja 20

21 viestintätekniikoiden käytöstä opetuksessa. Yhtenä esimerkkinä olivat sosiaalisen median mahdollisuudet. Marraskuussa yksi hankkeen henkilöstöstä oli Oulaisissa ohjaavan opettajan ja opiskelijan kanssa ja toinen hankkeen tutkija harjoittelupaikassa. Kokeilu toteutettiin Videran Mobile Office -sovellusta käyttäen. Ohjauskeskustelu toimi hyvin etänä ja palaute oli niin opettajalta, opiskelijalta kuin harjoittelupaikan ohjaajalta myönteistä. Kokeilusta kerättiin palaute palautelomakkeella. Tämän jälkeen ohjausta kokeiltiin opettajien kesken simulointina Adobe Connect Pro ta (ACP) käyttäen. Etäyhteyden äänen ja kuvan laatuun vaikuttavat kiinteän laajakaistayhteyden käyttö ja langaton yhteys. Välttämättä langattoman yhteyden kaista ei riitä äänen, kuvan ja dokumentin jakamiseen ilman viiveitä tai äänen pätkimistä. Kiinteällä laajakaistalla vastaavia ongelmia ei ole ollut. Toinen kokeilu tehtiin maaliskuussa 2010, jolloin käytettiin ACP-ohjelmaa. Tällöin ohjaava opettaja käytti kiinteää Internet-yhteyttä ja harjoittelupaikassa käytössä oli langaton yhteys. Ohjaustilanne onnistui hyvin. Langattoman yhteyden käyttäminen tuotti ääneen ja kuvaan pienen viiveen, ja kuvan laatuun vaikuttaa paljon myös tila ja valaistus. Usein riittävän valaistuksen saaminen webkameraa käytettäessä vaatii järjestelyitä, sillä työpisteenvalaistus eivät välttämättä ole riittävä selkeän kuvan saamiseen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Työpaketti 1: Kohdeorganisaatioiden nykytilan kartoitus, tarkasteluun otettavien liiketoimintaprosessien valinta Valittuja kehittämiskohteita mietittiin syksyn 2009 aikana useammassa tapaamisessa Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin (LPSHP) Torniossa Keroputaan psykiatrisen sairaalan ja kuulo- ja näkökuntoutuksen henkilöstön kanssa. Kehittämiskohteiksi valikoituivat videoneuvotteluratkaisut erilaisissa yhteydenpitotilanteissa, esimerkiksi eri asiantuntijoiden saamisessa hoitoneuvotteluihin tai yhteydenpidossa potilaisiin. Lisäksi kuulo- ja näkökuntoutuksen osalta toivottiin mahdollisuutta kirjausten tekemistä LPSHP:n ohjelmistoihin etänä. Hanketapaamisissa mukana oli myös Kemin mielenterveysasemalta henkilö. Keroputaan psykiatrisen sairaalan ja mielenterveysaseman välillä on tiivis yhteistyö. 21

22 Työpaketti 2: Kokeilumallien muodostaminen, mittaaminen ja iterointi ja vuorovaikutusteknologioiden vertailu valituissa prosesseissa Tämän työpaketin aikana kokeiltiin videoneuvottelun toimivuutta. Ensimmäiset kokeilut tehtiin marras-joulukuun 2009 vaihteessa käyttäen Adobe Connect Pro:ta langattomalla yhteydellä Kemin mielenterveysaseman, Tornion Keroputaan sairaalan ja Oulun yliopiston välillä. Yhteys langattomana oli kuitenkin niin heikko, että toimivaa kuva- ja ääniyhteyttä ei saatu. Syksyn 2009 aikana eprosessit hanketta esiteltiin UULA-hankkeelle, joka on Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteishanke palveluiden kehittämisessä teknologian avulla. Yhteistyössä UULA-hankkeen kanssa mahdollistui videoneuvotteluohjelmiston ja laitteiden hankinta Kemin mielenterveysasemalle. Keroputaan sairaalan koulutustilan videoneuvottelulaitteet oli uudistettu jo aiemmin. Niin Kemissä kuin Torniossa käytössä olivat Arctic Communicatorin tarjoama videoneuvotteluohjelmisto. Yhteyden toimivuutta kokeiltiin alkuvuodesta Lisäksi hankkeessa järjestettiin tutustuminen Kemin tulkkikeskuksen toimintaan tammikuussa Tulkkikeskus käyttää paljon videoneuvotteluyhteyttä muun muassa viittomakielen tulkkauksessa ja koulutuksessa. Työpaketti 3: Mittarien valinta ja laatiminen, mittaustulosten analysointi ja evaluointi Hankkeen aikana ei varsinaisesti päästy kokeilemaan eprosessin toimivuutta, vaan se on mahdollistunut elo-syyskuun 2010 vaihteessa Kemin mielenterveysaseman ja Keroputaan sairaalan omissa hoitoneuvotteluissa videoneuvotteluteitse. Tämä kuitenkin on mahdollistunut yhteistyössä UULA- ja eprosessit hankkeiden kanssa. Puolestaan kirjausmahdollisuus etänä ei testattu, sillä siihen liittyy haasteena muun muassa LPSHP:n raskaiden ohjelmien toimivuus langattomalla yhteydellä TT-Teamex Oy Työpaketti 1: Kohdeorganisaatioiden nykytilan kartoitus, tarkasteluun otettavien liiketoimintaprosessien valinta Kartoitustapaamisissa todettiin, että TT-Teamex tarvitsee kehittämistä asiakasneuvontaa. Käytössä on neuvominen ohjelmistopäivitys-, ongelma- ynnä muissa tilanteissa puhelimitse 22

23 tai asiakaskäynnillä. Osa neuvonnasta on kuitenkin sellaista, että tarvittaisiin työpöydänjakomahdollisuus, jotta pystyttäisiin ratkaisemaan asiakkaan ongelma. Tähän haluttaisiin sellainen ratkaisu, joka ei ole IP-pohjainen eikä siten vaadi esimerkiksi palomuurin asetusten muuttamista. Työpaketti 2: Kokeilumallien muodostaminen, mittaaminen ja iterointi ja vuorovaikutusteknologioiden vertailu valituissa prosesseissa ja Työpaketti 3: Mittarien valinta ja laatiminen, mittaustulosten analysointi ja evaluointi Syksyn 2009 aikana hankehenkilöstö testasi erilaisia työpöydänjako- ja etäneuvotteluohjelmia.. Ensin vertailtiin muita yleisesti käytössä olevia sovelluksia. Testissä olivat Team- Viewer, NetOPin On Demand ja Radmin. Näistä toimivin ja tarpeisiin vastaava ratkaisu oli Teamviewer, jota kokeiltiin yhdessä TT-Teamexin henkilöstön kanssa. Tämän jälkeen ohjelman lisenssin hankkiminen ja käyttöönotto jäivät TT-Teamexin tehtäväksi. Yritys on harkinnut ohjelman käyttöönottoa yhden asiakkaansa kanssa Videra Oy ja DNA Oy Videran päätulokset, joita organisaatio odottaa hankkeelta: Projektissa syntyvien yleisten etoimintamallien soveltaminen ja hyödyntäminen omassa liiketoiminnassa. Tutkimiskohteille tarjotaan käyttöön erikseen sovittavien ehdoin Videran etäneuvottelupalveluita, joiden avulla etätyötä voidaan toteuttaa projektin tutkimuskohteissa. Osallistuja on kiinnostunut saamaan tietoa etätyön hyödyistä käyttäen nimenomaan Videran tarjoamia lisäarvoratkaisuja. Myös tieto palveluratkaisujen tuottamasta hyödystä suhteessa pelkkien laitteiden ostamiseen tutkimuskohteissa on kiinnostavaa. DNA Oy:n päätulokset, joita organisaatio odottaa hankkeelta: Projektin etoimintamallien kehittäminen operaattoriliiketoiminnan kannalta ja hyödyntäminen omalla toimialallaan asiakkaiden kesken 23

24 3.3 Etätyöllä hyvinvointia ja tehokkuutta -seminaari Hanke järjesti Kemin Digipoliksessa iltapäiväseminaarin aiheina etätyön hyvinvointi ja tehokkuus. Puhujina aiheista olivat Turun amk:sta Ursula Hyrkkänen, Oulun seudun amk:n terveysalan Oulaisten yksiköstä Aini Ojala, Digialta Eeva Kangas ja Videralta Pekka Haataja. Seminaari lähetettiin videoneuvotteluna Oulaisiin OAMK:n yksikköön. Ursula Hyrkkänen (Turun ammattikorkeakoulu) puhui etätyötä tekevien työntekijöiden työhyvinvoinnista, kun työ muuttuu missä tahansa ja milloin tahansa tehtäväksi. Työstä tulee mobiilia ja monipaikkaista ja fyysisen läsnäolon rinnalle tulee virtuaalinen läsnäolo. Hyrkkänen on tutkinut aihetta jo pitempään. Kun työ ei ole sidottu tiettyyn työtilaan ja työaikaan, niin työpäivät usein pitenevät ja työn sekä vapaa-ajan ero häviää. Työn hallinnasta tulee tärkeää, jotta työ ei ota yliotetta elämästä ja ajankäytöstä. Usein ei osata määrittää työtehtävien suorittamiseen käytettävää aikaa. Nämä heijastuvat työhyvinvointiin hyvinä ja pahoina asioina. Aini Ojala (OAMK) kertoi siitä, miten Oulaisissa toimiva yksikkö tekee yhteistyötä OAMK:n Oulussa olevan yksikön kanssa välimatkan ollessa 100 kilometriä. Hän kertoi myös Maarit Konun kanssa, mitä Oulaisissa on tehty opiskelijoiden harjoittelun ohjauksessa eprosessit -hankkeessa. Etänä tapahtuva ohjaus on saanut myönteistä palautetta, kun eri paikkakunnilla oleva opettaja, opiskelija ja harjoittelupaikan ohjaaja tapaavat etäneuvottelusovellusta hyödyntäen. Katsekontakti on tärkeää, mutta haasteina ovat toimiva tietoliikenneyhteys, kustannukset ja se, että etänä tapahtuvan ohjauksen käyttöönotto vaatii koulutusta. Eeva Kangas (Digia Oy) kertoi Digian käyttämistä etätyötavoista ja siitä, mihin etätyö soveltuu ja mihin puolestaan ei. Digialla on käytössä monia eri työkaluja ja työntekijät ovat ympäri Suomea ja maailmaa. Yhteydenpidossa käytetään usein puhelinpalavereita, ns. telcoteja. Etätyö mahdollistaa työn joustavuuden ja vapauden sekä lisää tehokkuutta, mutta asiakastapaamiset, ideoinnit, konferenssit ja koulutukset ovat sellaisia, joihin osallistutaan kasvokkain. Kangas kertoi myös hänen omasta työpäivästään. Pekka Haataja (Videra Oy) esitteli Videran toimintaa ja sitä, kuinka teknologia on muuttuvan työn tukena. Videra keskittyy toiminnassaan visuaalisen kommunikaation tuotteisiin ja 24

25 palveluihin. Viestintä on menossa yhä enemmän kohti yhdistettyä viestintää (unified communication), jossa eri viestinnän ja vuorovaikutuksen työkalut yhdistetään eri välineisiin. Henkilökohtainen etäneuvottelu on kasvussa, mutta kysyntää on myös telepresence - tyyppiselle laadukkaalle videoneuvottelulle. Taloudellinen taantuma, lakot ja luonnonmullistukset, kuten tuhkapilvi, vaikuttavat etäneuvottelun käyttöön lisääntyvästi. Lisäksi iltapäivän aikana esiteltiin eprosessit -hanketta ja tuotiin terveiset tämänvuotisesta ITK-konferenssista. 3.4 ITK2010 Konferenssivierailu eprosessit -hankkeen tutkija osallistui Hämeenlinnassa pidettyyn Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa (ITK2010) konferenssiin (www.hameenkesayliopisto.fi/itk/). Konferenssin alaotsikkona oli Digiajan arkea ja unelmia. Konferenssissa oli rinnakkaisia sessioita jatkuvasti kahdeksassa esityssalissa ja suurin osa sisällöstä keskittyi, konferenssin nimen mukaisesti, opetus- ja koulutuskäytäntöihin ja kokeiluihin. Vastaavasti osa esityksistä perehtyi myös itse etäteknologian käyttöön, hyödyntämiseen ja eteenpäin viemiseen erilaisissa konteksteissa. Sosiaalisen median käyttäminen ja hyödyntäminen opetuksessa, koulutuksessa ja harjoitustöissä oli erityisen suurella painoarvolla mukana konferenssin sisällöissä. eprosessit hankkeen tutkija kävi kuuntelemassa seuraavat esitykset konferenssin aikana: - Koneinsinööriopiskelijat ja yritysyhteistyö sosiaalisessa mediassa. J. Backlund & opiskelijat, Savonia-ammattikorkeakoulu. - Sosiaalinen media: Piloteista arkeen. Sosiaalinen media oppimisen tukena (Sometu) verkosto (sometu.ning.com/). - Aikuisopiskelija Facebookissa kokemuksia ryhmän sisäisestä viestinnästä ja opettajan roolista avoimessa verkkoyhteisössä. M. Pöyri, S. Lehtonen ja E. Laineenoja, Satakunnan ammattikorkeakoulu. - Second Life opetuskäytössä esimerkkinä aseptiikka virtuaalisairaalassa. S. Mettiäinen ja A.-L. Karjalainen, Tampereen ammattikorkeakoulu. 25

26 - Yrittäjyysopinnot ja yrityksen Second Lifessa Hyvä Yritys hanke. G. Segura ja O. Salmela, Koulutuskeskus Salpaus. - Sosiaalinen media yrittäjyydessä. Sosiaalinen media oppimisen tukena (Sometu) verkosto - NING aktiivisen opiskelijuuden välineenä Virtukampuksessa. Savoniaammattikorkeakoulu. - Silloin kun sosiaalinen median opetuskäyttö epäonnistui. S. Laakio-Whybrow, Kaarinan lukio. S. Nurmela, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. A. Rongas, Kotkan aikuislukio. Pääasiallisena huomiona ja kotiin viemisinä konferenssista jäi sosiaalisen median ja henkilökohtaisten oppimisympäristöjen laajempi hyödyntäminen projektiluontoisissa töissä, kuten esimerkiksi hanketoiminnassa. Vaikka uudenlainen toimintatapa vaatiikin ns. ylimääräistä työtä ja uusien käytänteiden opettelua, on siitä saatu hyöty ja uuden oppiminen niin palkitsevaa toimintaa, että eprosessit hankkeen tyylisissä e-työtä tutkivissa ja niitä kehittävissä hankkeissa ei ole mitään syytä niitä hyödyntää. Esimerkki oli Savonian ammattikorkeakoulusta jossa PeLE projektissa (plepele.wordpress.com) erilaisia järjestelmiä ja menetelmiä hyödynnettiin harjoitustyöprojektien eteenpäinviemisessä. Ensimmäinen pilotinomainen käytäntö oli käytössä muutamalla kurssissa lukukaudella Projekti jatkuu Savoniassa lukukaudella Harjoitustyöprojektien osapuoliin kuului opiskelija, hänen ohjaajansa sekä harjoitustyön kohteena ollut yritys/organisaatio. Sosiaalisen median ja henkilökohtaisten oppimisympäristöjen avulla, välityksellä ja niitä hyödyntäen harjoitustöiden aikana suoritettiin kaikki seuraavat toimenpiteet: - Projektin tapahtumien ylläpito - Projektin (osa)vaiheiden seuraaminen - Projektin kokonaisuuden seuraaminen - Tulosten julkaisu (sekä välitulokset, että lopputulokset) - Tarvittavan ja hyödynnettävän lisämateriaalin jakaminen osapuolille - Osapuolten kommentointimahdollisuus 26

27 Vaikka kyseessä olikin opetuksen apuvälineenä käytetty menetelmä, oli käytön kohteena nimenomaan projektit ja niiden läpivieminen. Vastaavia läpivientimenetelmiä pystyy soveltamaan hyvin eprosessit hanketta jatkavissa jatkohankkeissa, jos sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia halutaan hyödyntää. Käytännössä kaikki hyvät käytänteet ja huomiot, mitä hankkeessa on saatu, pystyttäisiin hyödyntämään ja käyttöönottamaan yrityksiin tai organisaatioihin joilla on joko sisäisiä työprojekteja, mutta erityisesti jos kyseessä on useiden yritysten ja/tai organisaatioiden kesken suoritettavia työprojekteja. Oli kyseessä sitten perinteinen alihankintatoiminta tai täysipainoinen yhteisprojekti. Sosiaalista mediaa hyödyntävät ja siinä käytettävät menetelmät ja toimenpiteet olivat jollain tasolla käytössä jo eprosessit hankkeen tutkijoiden välisessä sisäisessä kommunikoinnissa suunnittelun, keskinäisen raportoinnin ja tiedonkulun välineenä. Vastaisuudessa käytettävissä olevia menetelmiä olisi hyvä hyödyntää laajemmin myös hankkeen kaikkien sidosryhmien väliseen kommunikointiin ja tiedonkulkuun kautta linjan. 3.6 Projektipäällikön tutkijavaihto Espanjassa huhtikuussa 2010 i 2 BC (Institute of Innovation for Human Wellbeing, espanjaksi Instituto de Innovación para el Bienestar Ciudadano, on Málagan teknologiapuistossa sijaitseva tutkimus- ja kehittämisorganisaatio. i2bc periaatteena on kehittää elämään ja hyvinvointiin liittyviä innovaatioita. Lähtökohtana on People-led Innovation ajatus (PLI, suom. ihmisten johtama innovaatio ), jossa esimerkiksi teknologian kehittämisessä ensisijalla ovat ihmisten tarpeet. Toisen lähtökohtana toiminnalle on Social Spaces of Innovation yhteistyö (SSI), jossa hyödynnetään living lab kehittämismenetelmää käyttäjälähtöisesti. Toiminta on pääasiassa projektimuotoista. i 2 BC:n tukijoina ovat muun muassa Centro Informático Cientifico de Andalucia Consejería de Innovación, Ciencia y Empresa, Fundación Vodafone España ja Universidad Internaciónal de Andalucia. i2bc on työtieteen yksikön yhteistyökumppani ja tätä kautta mahdollistui tutkijavaihto. Vaihdon tarkoituksena oli tavata espanjalaisia yrityksiä, tehdä haastatteluja hankkeen tutkimusta varten ja vaihtaa kokemuksia eri etä- ja vuorovaikutusteknologioiden käytöstä. Vierailuilla 27

Prosessit etyön kehittämisessä

Prosessit etyön kehittämisessä Prosessit etyön kehittämisessä Hanna Alila, Oulun yliopisto 15.4.2011 Hanke lyhyesti eprosessit-hankkeen päätavoitteena on tutkia empiirisesti vuorovaikutus- ja etäteknologoita caseorganisaatioiden johtamisessa

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla 1.9.2015-31.12.2016 2 Hankkeen toimijat Faktia Koulutus Hyria koulutus Oy Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Savonlinnan

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT Heli Ruokamo, KT Varadekaani, Professori, Kasvatustieteiden tiedekunta Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus Lapin yliopisto Sairaalakirjastopäivät,

Lisätiedot

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK 18.1.2017 TAMK KIMMO VÄNNI TAMK:N TYÖPAKETIT Y-MAKERS ALUSTA TIIMIVALMENNUKSEEN PERUSTUVA KASVUYRITTÄJYYSOHJELMA TUOTE-, PALVELU- JA TUTKIMUSIDEOIDEN TESTAAMINEN

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa

Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa 2008 2010 Visio ja tavoiteet Visio Yhteisöllinen ja viestinnällinen tulevaisuuden koulu, jossa tieto- ja viestintätekniikka on luonteva osa arkea ja opetusopiskelu-oppimisympäristöä.

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Teknologiallako turvaamme palvelut? Levi-seminaari 23.-24.4.2009 Sosiaalityöntekijä Paula Perttunen ja Projektityöntekijä, esh Sirkku Valve Lähtökohdat

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TieVie koulutuksen mentorointi

TieVie koulutuksen mentorointi TieVie koulutuksen TieVie kouluttajakoulutus Turun seminaari 21.-22.3. Hanke-esittely Minna Vuorela Tutkija Turun yliopisto, Opetusteknologiayksikkö Oppimisympäristöjen monitieteinen tutkijakoulu TieVie

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

PROJEKTIKATSAUS SMART LADIES IN DIGITAL WORLD Työpaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu

PROJEKTIKATSAUS SMART LADIES IN DIGITAL WORLD Työpaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu PROJEKTIKATSAUS SMART LADIES IN DIGITAL WORLD Työpaja 24.11.2016 Seinäjoen ammattikorkeakoulu HANKKEEN SUUNNITELLUT JA TOTEUTUNEET TOIMENPITEET (1) Naisyrittäjien rekrytointi ja kumppanien etsiminen opiskelijoille

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Uraa ja osaamista rakentamassa!

Uraa ja osaamista rakentamassa! Uraa ja osaamista rakentamassa! 18.4.2016 Projektipäällikkö, KT, Liisa Marttila http://uraseurannat.fi Mikä? AMKista uralle! -hankkeen tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen valmiuksia edistää opiskelijoidensa

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy Hyvinvointialan ICT-projekti Hoiva-ICT 18.01.2012 Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy HOIVA - ICT Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli

Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli Oulun kaupunginkirjasto maakuntakirjasto, Pudasjärven kaupunginkirjasto ja Iin kunnankirjasto Lukuiloa kaikille hanke, Isa Kotilaine 2016 Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli Toimintamallin lähtökohdat

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kannattaako vaivautua? Lisää Töitä Uusia välineitä opeteltavaksi Aikaa palaa opetuksen suunnitteluun Omien kokemusteni mukaan sosiaalisen median

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Harjoittelupaikan hakuun uusimuotoista valmennusta

Harjoittelupaikan hakuun uusimuotoista valmennusta Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Helsinki Harjoittelupaikan hakuun uusimuotoista valmennusta Helena Tompuri, Lapin yliopisto Oulun yliopisto Turun yliopisto Lapin

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Uusi Osaaja 2 Hankkeen tavoitteet

Uusi Osaaja 2 Hankkeen tavoitteet Uusi Osaaja 2 Hankkeen tavoitteet 16.11.2011 Uusi Osaaja 2 TAUSTA: Alun perin (v. 2010) haettiin yhtä isoa hanketta, mutta sai vain osan rahoituksesta Uusi Osaaja 6/2010 12/2011 Uusi hakukierros 2/2011

Lisätiedot

Sosiaalisen median päivä 6.5.2010. Toriesitykset klo 13 15

Sosiaalisen median päivä 6.5.2010. Toriesitykset klo 13 15 Sosiaalisen median päivä 6.5.2010 Toriesitykset klo 13 15 Mitä on virtuaalimaailma käytännössä? Mitä siellä voi tehdä? Miten minä voisin hyödyntää virtuaalimaailmaa omassa opetuksessani? Sosiaalisen median

Lisätiedot

TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto

TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto Hankkeen nimi: TOPSHOPS-OPSO Hankeaika: Vuoden 2016 loppuun Toimijat: Kanneljärven Opisto, Lohjan Nuorisopalvelut, Vantaan

Lisätiedot

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015. Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan

Lisätiedot

Uusi opiskelukokemus

Uusi opiskelukokemus Uusi opiskelukokemus Mikä on elukio? 19 kunnan välinen verkosto = nettikoulu toiminnassa mukana 100 opettajaa mahdollisuus koulun hallinnolle, opettajille ja opiskelijoille Oulun aikuislukion OPS ja oppikirjat

Lisätiedot

Virtu.fi - sähköiset palvelut. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Virtu.fi - sähköiset palvelut. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Virtu.fi - sähköiset palvelut Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) Virtu.fi palvelutarjotin kokoaan Lapin kuntalaiselle käytettävissä ttä ä olevat palvelut l yhteen Mikä

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI

LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI luonnos 18.5.15 AN/RR Työryhmätyöskentelyn tavoite Luoda asiakaslähtöiset ja yhdenvertaiset integroidut sosiaali

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

HELMI LIIKETALOUSOPISTO TOIMI-hankkeen tuloksia Eliisa Kolttola & Anniina Mälkiä

HELMI LIIKETALOUSOPISTO TOIMI-hankkeen tuloksia Eliisa Kolttola & Anniina Mälkiä HELMI LIIKETALOUSOPISTO TOIMI-hankkeen tuloksia Eliisa Kolttola & Anniina Mälkiä Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Kehittää ammattimatematiikan opiskeluun hyvin jäsennetty yksilöllisen matematiikan oppimisen

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot