SI I RTO LAISUUSI NSTITUUTTI MIGRATIONSINSTITUTET ,"{'1 IIRTOLAISUU MIGRATI. r97 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SI I RTO LAISUUSI NSTITUUTTI MIGRATIONSINSTITUTET ,"{'1 IIRTOLAISUU MIGRATI. r97 8"

Transkriptio

1 MIGRATIONSINSTITUTET SI I RTO LAISUUSI NSTITUUTTI,"{'1 r97 8 IIRTOLAISUU MIGRATI

2 SIIRTOLAISUUS _ MIGRATION 5. vuosikerta,5th Vear Siirtolai.uusinstltuutti - lvl iqrationsinstitutet Piietoimitraja Editor O lavi Koivukangas Toimitussiht. N4aija-Liisa Kalhama ASSrSta nt Toimituskunta: Editorial committee: Prof. Vilho Niitemaa, Turun yliopisto Prof. Sune Jungar, Abo Akademi Prof. Terho Pulkkinen. Turun yliopisto Aikakauslehti ilmestyy nelja kertaa vuodessa Tilaushinta on 12 mk/vuosi tai 15 Rkr, irtonumero 3 mk. Tilauksen voi suorittaa maksamalla 12 mk Postisiirtotilille TU SI I RTOLAISUUSINSTITUUTTI IVIIGRATIONSINSTITUTET Kasarmialue, rak Turku 50 puh Hen kiid kunta: Olavi Koivukangas, Ph.D., johtaja fluk lvlaija Liisa Kalhama, toimistosihreeri Yo.merk. Seija Albrecht, toimistoapulainen Ekonomr R tvd Vehnioi'ren. ki.janprtala VTK Juhaoi Salnlela l\4artila, projeki.siht. Drpl. kielenkaant. Pirkko Hiipakka VTM Ar ja M unter VTM Simo To ivonen VTK He ika.rra Valokuvaaja Kari Lehtinen Valtuuskunnan pj. Prof. Jorma Pohjanpalo Haliituksen pj. Prof. Vilho N iitemaa SIIRTOLAISUUSINSTITUUTIN HALLITUS 1978 Toim. joht. Tauri Aaliio Toim. pii6ll. Anders H ulddn Prof. Lars H ulddn Prof. Sune Jungar Vt.neuv.virkamies Juhani Ldnnroth Ap.os.pd6ll. Pirkko Mela Varatuomari Jukka t!4 ik ko la Prof. Vilho Niitemaa Tutk.lait.joht. Aimo Pulkkinen Suomi'Seura r.y. U lkoasiainmin isterid Helsingin yliopisto Abo Akademi Tydvo imaministerio Opetusmin isterid Turun kaupunki Turun yliopisto Vaestdliitto K,rtst Alrerikansuornalainen v Caver. The Finnish Antericart in 1937 I F ota : H t I lvud stad sb!adet) TYPOPRESS OY 1978 Turku

3 Valokuva Esa Kulmala DOUGTAS J. OLLILA, Jr a j Elokuun 22. pnd 1978 kuoli Augs burg Collegen (Minneapolrs, Minn.) kirkkohistorian ja teologian professori Douglas J. Ollila Jr. Hbn oli syntynyt heindkuun 31. pn:j 1932 Cloquet'issa, l\,4 in nesotassa. Teologian tohtoriksi hen vaitteli vuonna 1963 Eoston University'ssa. Prof. Ollila, joka oli syntyperelta;n suomalainen neli6nnessa pojvessa, kuoli kesken parhaan luomis- ja tutkimuskautensa. Vielb alkuvuonna 1978 ilmestyneessa Turun yliopiston h istor ian laitoksen Publicationsarjan julkaisussa gli hbnen ar(ikkelinsa. Hdn ehti kirjoittaa myos Turun Historialliseen Arkistoon samoin kuin Siirtolaisuusinstiluutin julkais.jihin. Tutkimuksissaan han keskittyi Iahinn; kahteen arlreprinrn, amerikansuomalaisen kirkon vaiheiden sel' vittdmiseen sekd amerikansuomalaisen tyd vdenliikkeen tutkimiseen. TahAn hanella olikin hyvdt edellytykset koulutuksensa, syntyperansa ja suomen kielen taitonsa ansiosta. Tutkimusty6ns; ohessa han oli merkittdviille tavalla luomassa niite erittain laheisid kontakteja, jotka Minnesotan yliopistolla, Turun yliopistolla ja Sii olaisuusinstituurilla tani piiiv.na on siirtolaistutkimuksen alalla. Tdss:i suhteessa keskeinen oli vuonna 1974 Duluthissd, Minn isrjes. tetty siirtolaishistorian tutkimuksen kon, ferenssi, jonka yhtena organisaattorina prof. Ollila toimi. Temd konferenssi, jossa esitelmditsijoine toimi amerikkalaisten tutkijoi, den lisaksi Turun yliopiston historian laitoksen tutkijoira, merkitsi pitkeb harppausta eteenpein yhteistoiminnan alalla. Konferenssin esitelmet ju lkaistiin vuonna 1975 Siirtolaisuusjnsrituutjn sarjassa C 3 nimella "The Finnish Experience In rne Western Great Lakes Region" prof. Ollilan ollessa yhtene toimittajana. Samoin hbn olr toimittamassa vuonna lg76 ilmestynytte, amerikansuomalaista tydvdenliikettd k;sitteleviia teosta For the Common Good. Prof. Ollilan kontaktien l;heisyytte TurLuun osoittaa Se, etta hjn vuosina 1974, 1976 ja 1977 suoritri Iurussa useita kuukausia tutkimustyota. Uusi matka Turkuun oii jo hdnen suunnitelmissaan. Vuonna 1974 h:in piti esitelmia Turassa ja h;net kutsuttiin Turun H istoriallisen Yhdistyksen k irjeenvaihtajajdseneksi. USArn 200-vuotisjuhlien kunniaksi Siir, toldisuusinstituutti toimirti juhlakirjan, jonka yhtenii kirjoittajana oli prof. Ollita. Han osallistui myos esilelmbrtsijena ins. tituutin v 1976 jarjestamean USA:n 200- vuotisjuhlaseminaariin. Keiio Virtanen I

4 Olavi Koivukangas.,.-,t, ; SIIRTOLAISUUS Y} DYSI/ATTOIHIN. :.i Esitelma Pohjanmaan Messuilla Pietarsaaressa Nykyisind vaikeina taloudellisinaikoina Suomen elrnkeinoeldman olisi syyta muis taa se arneellinen ja henkrnen padomd, jonka sadat tuhannet suomalaiset siirtolaiset ja heidan jalkelaisense muodostavat eri puolilla maailmaa. Suomen talouselame ei ole tahan saakka kaytldnyt riitt;vasti hyvdkseen tuotemarkk inoinnissa site "good will'ie", jota edustavat huomattaviinkin yhteiskunnallisiin la taloudellisiin johto asemiin nousseet amer ikansuo ma la iset ja suomalaista syntyperee olevat henkilot. Onpa menneina vuosina tallaisten henki lciiden tekemiin markkinointialoitteisiin suhtauduttu jopa valinpitamatt6masti. Temdn kaltaiseen asennoitumiseen yhteiskunnalla Suomessa ei ole varaa. Tarvittaisiin teollisuutemme, ulkomaankaupan edustajien ja siirtolaisjdrjest6jemme yhteistydte korkeatasoisen suomalaisen tuotteen nykyista te hokkaammaksi markkinoimiseksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan, Ruotsjin ja muih in suomalaisten siirtolaisten suosimiin suuren ostovoiman omaaviin mathin. 2 SIIRTOLA ISU US_KASITE Siistolaisuudella emigraatiolla tarkoitetaan henkil6n muuttoa toiseen valtakuntaan joko pysyvasti tai pitk;hkdksi ajaksi tycihdn ja asumaan. Suomen siirtolaistilastot, jotka alkavat Vaasan ja Oulun laaneissa vuodesta 1883 ja koko maata k;sitt6en vuodesta 1893, siseltavat vuoteen 1923 saakka vain ne henkilot, Iotka ovat ottaneet passin ty<iansiolle liihtcid varten Euroopan ulkopuolisiin maihin, vuodesta 1924 alkaen myds Euroopan maihin. Mainitusta vuodesta lahtien laskettiin siirtolaisiksi vain vuoden kuluessa todella maasta ldhteneet. Alkuvaiheissa siirtoldisuutena pidettrrn va'n valtameren ta kaista lahinna Amerikkaan suuntautunutta muuttoliiketta, joka liberalismin taloudellisen vapauden levitesse Eurooppaan sai joukkosiirtolaisuuden luonteen 1840 luvulta alkaen. Parantunut merenkulku, varsinkin hdyrylaivaliikenteen aloittaminen, loi edellytykset v;havaraisten suurten joukkojen siirtymiselle mantereelta toiselle. Ensimmdisesse vaiheessa L6nsi- Euroopdn maatalousvdestcin lirkapaine, eri.

5 ;. tyiserti Englannissa ja lrlannissa. purkautui siirtolaisuudeksi. Toisen aallon aiheutti Yhdysvalloissa v s;i;detty Homestead Act, jonka mukaan jokainen siirtolainen sai valtiolta 64 ha:n maa'alueen, ja teme liittvneena sisbllissodan jdlkeiseen nousu' kauteen, avasi keskllannen lakeudet asutukselle. Yhdysvaltain voimakas teollistuminen vuosisadan loppua kohden ja uuden vuo sisadan alkaessa veti magneetin tavoin tydvoimaa Euroopan vdhemmdn kehittyneil td tiheasti asutetuilta alueilta. Siirtolaisaallot noudattelivat l6hinne Yhdysvaltain taloudellista keh itystii. My6s lehtdmaiden taloudellisilla ja muilla tekijdilld eli ns. tydnndlle oli vaikutusta rinnan Amerikan velovotman Kanssa, Siino la isuuden huippukautena v. '1870' 1929 muutti 42 miljoo.'aa eurooppalaista siirtolaista Pohjois-Amerikkaan. Noin suomalaista muodostivat vain vajaan prosentin lesta kokonaissiirto laisuu desta. V. 1920, jolloin suomalaisten srirtolaisten lukumii6r6 oli suurimmillaan, he lapsineen muodostivat vain 0.3 prosenttia Yhdysvaltajn yli 137 mjljoonaan nousevasta veestdst;. Suomalaiset ovat kuitenkin olleet osa kansainvdlist6 muuttoliikettd, jonka vaiheiden selvittaminen tulkimuksen avulla on tarkeata suomalaiselle ja amerikkalaiselle yhteiskunnalle sekd siirtolaisille ja heid6n jilkeldisilleen. DELAWAREN SUOMALAISET Suomalaisella siirtolaisuudella Yhdysvaltoihin on pitk6t jullret. On historiallinen merkillisyys, ett6 pienen ja kaukaisen Suomen asukkaat olivat yhdessa ruotsalaist n, englantilaisten ja hollantilaisten kanssa ensimmdisina perustamassa valkoihoisten asutuksia Amerikan mantereelle. Vuosina laherertiin Ruotsi-Suomes ta kaikkiaan 12 retkikuntaa Delawaren sairtokuntaan. Kun hollantilaiset v vallo ittivat siirtokunnan, suomalaisten ar vioadaan muodo'taneen ooin puolet Pennsylvanian ia Oelawaren muutaman sadan - korkeintaan tuhanteen nousevasta asujamistosta. Suomalaiset olivat lahtdisin Virmland in suomalaisseuduilta, mutta my6s Suomesta. erityisesti Pohjanmaalta, kuten paikannimet "Ny Vasa" ja "Ny Korsholm" osoittavat. Uusia siirtolaisia ei tullut ja suomalaiset sulautuivat vehitellen muuhun vaestddn. Delawaren siirtokunta oli pieni - jopa oman aikansa mittapuun mukaan. Kuitenkin se on antanut Amerikan historialle ja sivrs. tykselle suuria ja pysyviii lahjoja. Delawaren laaksossa ruotsalaiset ja suomalaiset perustivat ensimmbisel kaupungit, rakensivat ensimmais t tiet, myllyt, koulut ja kirkot, valitsivat ensimmdiset tuomarit ja pirivat?nsimmiiiset oikeudenistunnot. Kolme Delaware-siirtokunnan jbsenta allekirjoirti Yhdysvaltain itseneisyysjulistuksen v Eres heists, suomalaista syntyperaa ollut Pennsylvan ian ylituomari John lvlorton, ratkaisi tamin kuolemattoman asiakirjan kohtalon antaessaan ratkaisevan danen itseneistymisen puolesta. ALASKAN SUOMALAISET Vendjen keisarikunnan otettua haltuunsa Siperian 1700-luvulla turkispyytajra siir. tyi Beringin salmen yli Alaskaan luvulla. E nsimmdisen suomalaisen tiedetedn menneen Alaskaan jo 1790-luvulla, mutta varsinarsesti vasta vuodesta 1809 liihlien suomalaiset tulivat mukaan Alaskan asuttamiseen. Tunnettu koulumies Uno Cvgnaeus tormi papprna v suoma. laisessa siirtokunnsssa Sitkassa, ja Alaskan kuvernddrinakin oli useita vuosia suomalainen mies, amiraali Arvid Etholen. Kun Yhdysvallat osti Alaskan Venejelte v. '1867, sielld asui muutamia satoja suomalaisia srirtolaisia. Myos tate kautta levisi varhaisin suomalainen asutus Pohjois-Amerikan l6nsirannikolle.

6 1"1,&il"#11^f;"5r n,!f /, [] I l l-1 \ t! - 1 '. 1"1 = -, \ "\ 1\ i\ /, t\ / :\ t \\ A.i rl: '\,\,/ vw\t ftlt./1 -lt -11,, -?, -n tlbt -tl!j2, -a3 -a4 -o5 -& -Di -ag -o9 -o -// -tt -ti -t4,! -t4 17 -/8,A -2a -2j,21,.t1 -Zt -b-

7 MERIMIESSIIRTOLAISET Suomalarset mer miehet ovat vuosisatoja puriehtineet vierarden maiden lippujen alla, e rlyrsesti englantilaissa aivo'ssa. KLrn pietarsaarela inen parkki Herculesoli v purlehtinut ensimmbisend suomalaisena la i- vana maapallon ymp;ri, suomalaiset laivat uskaltautuivat kaukaisimmillekin vesille. Pohjois Amerikan satamissa suomalaiset laivat olivat kayneet jo aikaisemminkin. Jonkinlaisena el6v6nb lenkkina Delawaren ja Alaskan siirtolaisten seka myohemman siirtolaisuuden vblilla ovat ne suomalaiset merimiehet, iotka v;hin erin joko ottivat ulosmaksun tai karkasivat laivoi5taan New Yorkissa, Boston issa, Philadelphiassa, San F ranciscossa ja muissa satdmakaupungeissa. Vuosisadan puolivdlissa Kaliforn ian kultakuume avasi slromalaisille merimiehille ja seikkailijoille rien lbnteen. Varhaisimmista siirtolaisista merimiehet muodostivat huo matravan osan: usein kallrs mdtkd valtd. meren ladksp lehtiin larko,luksell,sesl' pes tautumalla merimieheksi. AMERIKANSIIRTOLAISUUS Var srnainen siirlolaisulrs Amerikkaan alkol v tienoilla sis;llissodarr viela raivotessa Yhdysvalloissa Ruiian suomalarsten keskuudess am r ikkalaisten kai',rosyhlioitlen asiamiesten v6rvatessa tyontekiioita lt4ichi ganin kuparikaivoksille. Norjasta muuttolirke levisi Perb-Pohjolaan, Tornionjoki laaksoon ja edelleen etel6en. Keskr- ja Eteld Pohtan maalla "amerikantauti" alkoi raivota luvulla lahtien. Postin vdlityksella Atlantln takaa saapui viestel; hvvistd ansioista. K;rJelra seurasr usern sullrlar(en, \yvan yrta van, tai jopa sulhasmiehen, ahettama mdlkalippu. Suur imman mdd5ldmjuron di. korna vuosisadan vaihteessa oli tuskin perhetta,,olla ei olisi ollut sukulaisia Ame nkassa. Kuviosta I ilmenee siirtolaisuuden aallo mainen luonne. Muuttoliikkeen huippu ajoittuu vuosisadan vaihteeseen, korkeimpana v. 1902, jolloin yli henkeii l6hti siirtola iseksi. Ensimmdinen maailmansota kalkaisi siirtolaisullden, ja kun Yhdvsvdlldl dlkoi 1920-luvulld.aJoittaa mal hinpadsye, suomalaisten muuttoliike suuntautui nyt Kanadaan ja osaksi Australiaan. Suuren Amerikan siirtolaisuuden katsotaan pddttyneen v lamaan, johon mennessd noin suomalaista oli lahte nvt siirtolaiseksi Pohjois Amerikkaan. Vaikka siirtolaisuus alkoi Pohjois-Norjan kautta, pedreitiksi muodostui Hangosta Englantiin ja edelleen New Yorkiin kulkeva meritie. Ellis-saarella New Yorkin edustalla siiriolaiset tarkastettiin huolellisesri ennen kuin heid;t pdastettiin maihin. Siirtolaisjksi lahteneet olivat parhaassa tydiassa, parinkymmenen korvilla, ja kaksi kolmpslj ldhlijdisra oli miehra, urein naimattomia- Joka neljannen tai viidennen siirtolaisen on laskettu palanneen pysyvastj takaisin Suomeen ennemmin tai my6- hemmin. Suurimmillaan suomalaisten rukumaarb Yhdysvalloissa oli 1920 luvun alussa, iolloin maassa oli Suomessa syntynytta seka lisdksi parisataa luharta toisen polven amerikansuomalaista. V. lg70 ensim maisen polven suomalaisten lukumeerb oli eniia toisen polven amerikansuomalaisia oli Jdl,ellb olevat sjirrolajset alkavat olla jo i;kkditij. ja heiddn lukumdaranse vahenee nopeasti. LAHTOALUEET Amerikan siirtolaisulls on ollut ennen kaikkea pohjalainen ilmicj. Kuvion ll kartra osorttaa, etti puolet siirtolaiststa ennen ensimmaistd maailmansotaa oli kotoisin Vaasan ldbn ista. Voimakkainta siinorarsuus oli ruotsink ieliseltd Pohjanmaalta. Kdyhet Pohianmaan rannikkopit6jit uhkasivat suorastaan lyhjentyd asukkaista. Beino Keron tutkimuksen mukaan v suhteellisesti eniten siirtolaisina v;estdstean menettivat seuraavat paikkakunnat : t-_

8 (keskiviikiluvun 1000henkea kohti) U usikaar lepyy Toho lampi Alajarvi V;h;kyro l\4 u nsa la LOntaja Kortosj;rvi Lapvaarti Jeppo Evijirvi Vcr(rli P etarsaari Kok ko il V ila sa Vaasan;ani O! lun l:idn Koko maa A Hyvind aikoina ty6miehen ansiotaso saat' toi siella olla viisinkertainen Suomeen verrattuna. Tervanpolton, kydcin ra ivau ksen td kdlrpndmp en(ulun ehdylry; Pohianmdan vbestolle ei loytynyt omasta maakunnasta toimeentulon edellvtyksia; Pellot olivat pieni;, metsib oli vahbn, ia miltel ioka talossa oli suuri lapsilauma. Yksi tarkeimpia Amerikkaan lahdon syita oli se, etta talon tai torpan poika halusi lunastaa tilan it selleen tai hankkia Amerikan "taaloilla" oman talon, saatettiinpa l;htea myds tie naamaan rajoja velkoien makslrun. Lahtipd ioku pakoon haijya akkaansa tai muuten vain seikkailunhalusta. Pohjanmaalla siirtolaisuus tu1 myos muotiasiaksi; ei ollut mies eikii mik;an, jollei ollut kaynyt Am i kassa ASUINPAIKAT JA AMMATIT AMERI_ KASSA SIIRTOLAISU UDEN SY ITA Syita on o1 ut niin monta kuin ahtijrakin, mutta tulkimus on nimenomnan Pohjan mdan s irtolarsuuden osalta korosirnut no peaa vakillrvun kasvua 1800 luvul a vefial t una vaeston toimeentuloorahdo lisuuksiin On muistettava, ettei Pohjanmaalla synty nyt suurra teoilislruskeskuksra 1800 luvullr kuten criissa muissa osissa Suomea. Poh janmaalta mentiin Amer kkaan kun murssa maakunnissa tyovaesto siirtyi Hels nk n, Turkuun, Tampereelle, Kotkaan, Virpufl n ja Pietariin. Suomalaisen yhte skunnan la ouclellisosiaal iren fakennemuutos sar a kaan v;eston suuresti lisa;ntyvaa rkku vjul d. s ' Io'atsLruden \y hrr lr."yrv,r rnvu\ valriolliset ja Vhreiskunnalliset olol; v 1B7B asetuksen mukainen vanhan vaen kolme vuotinen asevelvollrsuus lisasi nuorten mres ten siirtolaisuutta samoin kurn ns. sorlokau si. Kuitenkin laloudelliset syyr olrvat kes keisina silloin kun lahcleltrin Ame kkaan Varhaisirnrnat suo rnala isei asetturvat lta an^ik-rr taurt-rkp \ r K,.rtyolar.et. e. tvisesti rijal;lil, loysivatyota New Yorkissa, Bo\lo'1 \'.,. Clr!pldnrlr.\d," C'r,.jo"a Merimiohet asett!rvat a 1870 luvuilla satamakaupunkeihrn, usein satarna, raken. nus la mlrihin to hrn Mainen kivijouhimot tarjosrvat tyota sailo iie suoma aistlle ja tuhannet loys vat tydia melsista ja saho ta. Ensimmaiset maaseualun slromalarskeskukrer syntyivat l800.luvun lopulla Ne\,r Yorkin valtron kesk osr n, vafsinkin Van Etten n ja Spcnccrin seurlu lle F tchb!rgin seudut, Ch c:rqo ja Delroit ovat myos vilnhimp a suomala sasutuks a. Tirilld s!omalarset o val iah nna teoll suustyolaisrna Pohjanmitdn ran n.l l uri di p uor\, k,,1,,f. l d,.l.j,dr l l Al Lendrr'lddrr.""r.prr rr,,ki r,, ovor pr,rt sesli hckcutuneel Suu llc Jafv Ie ja Tyy nenmeren rann kolle voidakseen lalkaa cntrs ta ammailraan. Karvosleoil srlus 0n vetanyl plro eensa suuren rrlaaran 5Uomilla sia M ch ganrn kopa ka vol(s ll(], Ete a Dakotan klllla 6

9 kunnittain ja lidneittdin I ffi tt-t t,.jj--l r promilloa promillea promi ea promillea promillea

10 ja hopeakaivoksille, Montanan ja Wyomingin hiilikaivoksille jne. Suomaldrset saapuivat ammattitaidottomina suuriin metsiin ja kaivoksiin. Vuosien kuluessa moni mainarr, samoin kuin tukkijdtk;kin, tydn raskauden ja vaarallisuuden, samoin kuin ajoittain toistuvien lamakausien ia lakkojen vuoksi pyrki hakeutumaan itsenaiseksi maanvilje' lijbksi. Nbin syntyivat suomalaiset maan' vilielysyhdyskunnat erityisesti keskilbnnelle. Naisille taas olivat avoimina varakkaiden amerikkalaisten kodit, ioissa suoma,aiset palvelustytot olivat hyvassa maineessa. Myos fekstiili' ja muu teollisuus sekd palvelu elinkeinot tarjosivat naisille tycipaikkoja. Yleinen sanonta olikin, etta Amerikka oli naiselle paratiisi, mutta helvetti miehelle ja hevosellp Vuonnr 1920, tollorn SLromessa syntyneiden siirtolaisten lukumd6ra oli suurimmillaan norn i henkee. enaren suomalaisia asui seuraavissa osavaltioissa l lm ich iga n M innesota Massachussetts New York Washington California Wisconsin Oregon henkea Suomalaiset ovat epailematta vaeltaneet muuttolintujen tavoin suuren mantereen pitkin ja poikin, mutta kuitenkin, kun noin puolet amerikansuomalaisista asui valn kolmessa osavaltiossa. suomalaisasutukset voidaan pitaa melko keskittyneena. Keskit 'iymiseen ovat yaikuttaneet paaasrassa talolldelliset edellytykset esim. Michrganrn kai vokset ja Minnesotan homestea(l t(. lvlelkein jokaisella Pohjanmaan pitajbllb oli keskuksensa Yhdysvalloissa. Tanne mentiin ensiksi sukulaisen kirjeen houkuttelemana, usein Amerikasta lahetely lla matkalipulla. llmajoelta, Nurmosta ja Jurvasta ment n Worcesteriin, lsostakyrdst; Asblabulaan, Evijiirvelta Chrystal Fallsiin jne. Tuttujen ihmisten luona oli helpompi paastii alkuun vieraassa maassa. Nain saatiin turvallisuuden tunnetta ja samalla luotiin edellytyksia yhteisriennoille, mm- osuustoiminnan, seurakuntien, tydveenyhdistysten, sanomalehtien jne. muodossa. SUOM EN R UOTSALAISET Purmolta v siirtolaiseksi l;htenyr ja suomenruotsalaisten historijoitsijaksi padtynyt prof. Anders J\4yhrman arvtor suo menruotsalaisten muodostaneen noin 1/5 suomalaisista siirtolaisisla. Tamen mukaan heidan lukumdar;nsa v olisi ollj( Vaitd v otettln paisrn ottaiien ;idinkieli tilasroihin, ja v ruotsinkielisten siirtolaisten osltus oli Suorrenruol:alarsel ovdl asettuneet itdrdn nikolle Bostonin ja Philadelphian valiselle alueelle, Suurten Jarvien lienoille l\4innesotaan, Michiganiin, lllinoisiin ja Wtscon siniin, vuoristovalrioihin Arizonan ja Brittilarsen Columbian vjlrlle sekd lans.rdnn'. kolle Californiasta Brittildiseen Colurnoraan. l\4yos suomenruotsalaiset ovat keskittyneet maakunnittain, jopa pitejittdin tietyille paikkakunnille, esim. Pohianmaan ruotsalaisei Worcesteriin, Massachusetlsiin ja ahvenanmaalaiset Norwoodiin samassa osavaltiossa - New York on olllrt ahvenanmaalaisten, teeriiarvelaisten ja nirpicjlaisten suosiossa, olipa Bronxin kaupllnginosassa New Yorkis, sa "Teerij;rvenmbki" (Terjdrvhill). Kokko ldldrs,d keslrltyr Coos Byhrn Oregoniin lo ' 880 luvulta ldhtien. Suomenruotsalaiset ovat vdesldllrs(a oruu ( tdan huoma avd<tl useammin lahteneet siirtolaisiksi Amer ikkaan. Samoin on ollut tilanne myds uudem massa Ruotsiin suuntautuneessa muuttoliikkeesse. Siirtolaisuus on suomenruotsalaiselle vbestolle kohta lon kysy mys, kuten virme keveand Turussa pidetyssa Ruorsinsiir tolaisuuden semtnaarissa todettiirr. 8

11 JARJESTO- JA KU LTTUUR ITOIMINTA Suomalaisasutuksen vakrrnruminen loi perustan jarjestdytvneelle kulrtuuritoiminnalle. Kirkollinen toiminta ksynnjstyi heri alkuvaihe issa, ensin Hancockissa, Michiganissa, v kun suomalaiset liittvivat Vhteiseen seura kuntaan ruotsalaisten ia norjalaisten kanssa. V saapui Hancockiin ensimmiinen suomalainen pappi, A.E. Backman, huolehtimaan siirtolaisten hengellisiste tarpeista. Vbh itellen perustettiin seurakuntia eri puolille maata, ja vuosisadan vaihteessa niiden lukumesfb nousi sataan. Siirtolaiasutuksen alkuvaiheissa liialli^en al koholin kaytt6 oli yksi ongelma. Epdkohdan poistamiseksi alettiin perustaa raittiusyhd istyksis 1880-luvulta lahtien. Vuosisadan vaihteen tienoilla ty6vaenliike alkoi kui tenkin vieda jalansijaa raittiusliikkeelte. Tyypillinen amerikansuoflalainen ilmio on ollut osuustoiminta, missd slromalaiset ovat olleet uranuurtajia Yhdysva lloissa. Ensim' mainen amerikansuomalarnen lehri ilmestvi Hancockissa v 1876 ylioppilas Muikun to imitta mana. Amerikansuomalaisella lehdis toll;, samoin kuin kirjallrsuudella, on ollut er ittain keskeinen merkitys siirtolaisten el;nassb. \.4yds n;ylramolo rnrntd, <orlto. kunnat ia laulukuorot, urheilu ine, tavtrrvar siirlolaisten vbhdiset vapaa ajat. Amerikansuomalaisen monipuolisen kulttuurin esil tely vaatisi onran esitelmens;. SIIRTOLAISET JA SUOMI Kun siirtolaisuus Amerikkaan alkoi luvun lopulla saada massasiirto laisuuden lu.rnteen, Suomen viranonraiset kiinnittivat huornrota vaestdkatoon ja yrittivbl hillita ja estaa muuttolirketta mm. maaherrojen kier to k ir ieissa, pappien saarnoissa, lehdistdssa jne. Vasta kun alettirn havaita siirtolai suuden mvi;nleisi;, varsinkin taloudellisia seurdul ( d negdliivinen suhlautl/minen mulrr lu. ymmdrldv;isemm.rksi. Sr.romen itse niislvmisen jblkeen pyrittiin luomaan pa' rempia suhteita siirtolaisiin. Ulkokansalais roiminta jirjestdytyi 1920-luvulla jd v pcnrstettiin Suomi.Seura pirimaan yhteytta valtameren takana asuviin suomalaisiin. S iirtolaisten vierailut entiseen kotimaahan liseantvav:1. V pidetyt Delawaren 300-vuotisjuhlat l;hensivat ame' rikansuomalaisia entiseen kotimaahan. Toi' sen maailmansodan aikana yhteisena koettu hdtd, varsinkin talvisodan aikana, rakensi yli Atlantin yhteenku uluvaisuuden siltaa. Suomessa alettiin arvostaa entista enemmen amerikansuomalaisia- ia heidan l;hettdmi;;n amerikanpaketteja. Tdlld helkella amerikansuomalaisten jd van. han kotimaan v;lisia suhteita voidaan kuvata sanoilla "l6mmin, avoin ja asiallinen". Taste ovat osoituksena siirtolaisten vierailut keseisessa Suomessa, ja mm. se, ettd lukui' sat suomalaiset, alkean olympiavoittaja Ville Riloldsla, ovat paldnneet viettbmaan van. huuttadn esr.r5rensa maahan. Tamd, jos mikabn, osoittaa sen, missa siirtolaisten juuret ovat. Samaan aikaan siirtolaisten j:lkel;iset etsivdt juuriaan Suomen arkistois. ta 'a kir kkoherranvirastoista AMERIKAN-SIIRTOLAISUUSIIRTYY HISTORIAAN Toisen maailmansodan irlkeen si;rtolaisuus Yhdysvaitoihin on ollut vbhiista. Perintei' sen Ameri kan-siirtolaisuuden edustajien, ensimmd:sen polven siirrolaisten, hdvidminen on vain vuosien kysymys. Siksi olisi tdrkeete. erta siirtolaistutkijat voisivat sailytrdd tiedot siirto la jsilmi6ste, amer ikansuomalaisten kulttuurista ja saavutuksista uudessa kotimaas' saan, myos tuleville sukupolville. Siirto' suomalaisel ovat my6s osa Suomen kansaa ja suomalaista kulttuuria. Kun lunnemme varhaisemman Amerikansiirtolaisuuden ymm;rrdmme mv6s paremmin uudempaa siir tolaisuutla Ruotsiin. Aikakausi ja ihmiset ovat erilaiset, mutta pohjimmiltaan kummassakin ilmidssa vaikuttavat samat voimat. svvt ja seuraukset. Se on muistutus meille

12 siita, ettii suomalaisen yhteiskunnan pitai' via ioita myos Amerikansiirtolaiset edussi kyeti tarjoamaan tydtii ja toimeentuloa tavat mutta se on valvollisuutemme ennen jokaiselle kotiseudullaan, sosiaalista turval- kaikkea nuorisoamme ja tulevia sukupolvia lisuutta sekd viihtyisbn elinympdristdn. T;- kohtaan. ma on velvollisuutemme menneit; sukupol' 10

13 Gary London.Ph.D., Seattle Washington. THE DETAWARE FINNS ANll JOHII MORTON Seeking to legitimize the lmmigrant Experience in America In rnost Finnish setilements, t could be sairj thar Finns v\rere one hundred percent Let the above statement from a Finnish American publication of 1922 serve to illustrate what is meant here by seeking to legitimrze tne imm;9ranl experience in Ameflcd. Thp goal ot such an effort is to convince others thal one's own immigrant group consists of "one'hundred-percent Americans" whose loyalty, devotion, and fidelity to the United States?re beyond question. The need to demonslrate such qualities is variable; it is particularly dlrring times of national crisis that the question of immigrant group legitimacy becomes significant, for it is then that it may be most thorolrghly questioned and stringently demanded. lt is the times of "clear and present danger" to the nation that evoke the challenge to prove commitment to American ideals and instirutions-.to submit to the tests ot allegiance. Hence, it is no wonder that the prefactory statement above re{ers specifically to the behavior of Finnish'Americans during World War l-' a period thought to be one of supreme crisis, not only for America but also for the values she espoused, e.9., democracy, lreedom, and peace. Because 80 percent of rhe Finnish immigrants to the United States arrived after 1900, they had comparatively little time to legitimize themselves prior to the national crisis of World War L This fact created some serious difficulties for rhose Finns who sought acceptance as "onehundred'percent Amer jcans- " According to once recent observer: The receptron accorded the Frnnish immisrant by America was not a triendly one. The hejghr of F,nn!sh immigrarion.. corncicjed with a growrng public fear of and hosiility roward the loreigner. He lrhe F'nnrsh rmmig.ant) was rared as a foreigner, shaong the lo!! social esteem accorded the "new" immiqranls and was barely toie.ared.s a resident of the country... He was poor, his occupations were manual, and, rhough literate in his natrve language, was uneducated. He lrck d ihe culture and porse ol the more acculturated groups, He w3s In the lower social strala;.hi social ancl polrt cal influence was minrmal.l As 5uggesred by the dbove, one drmensron of the legitimacy problem for Finnish immigrants was environmental- The bulk o{ tnem came a1 a lrme when al,en European ideologies began to challenge the prevailing American belief system- Syndicalism and anarchism, socialism and communism were systems of thought that had been tolerated, or at least treated with relative indifference, as Jong as they were only an jntellectual curiosity.3 However, as they produced 11

14 organizations that attracted members and programs that generated actron, expressly on the labor front, they called atlention to their fundamenlally radical or revolutronary nature- lmoreover, as the turmoil of war and revolution in Europe intensified and as American interests appeared to be increasingly involved, ideological pluralism came to be seen as a luxury that could and should be sacrificed to the imperative of national unity. The victims of this hardening process were the supporters ot the ideologies of the left -- many of whom were recent immigrants, including the Finns. Interactinq with the growing rigidity o{ American polilics were characterislics common if not unique to Finnish immigrants themselves -- physical separateness, social insularity, and linguistic peculiarity. Finns were, for the most part, non-urban immigrants who worked rn mrnes, lumber cdmps, qud'ries, small farms, or their envrrons, apart from others-4 But even those wiro lived in u'ban areas tended to interact socialty with fellow Finns to an extent that may be unparalleled in American immigrant history.5 A maior stimulant to this high level of social interaction was doubtless the Finnish language. Finns were slow to learn English a languag that was for them as strange as Finnish wd! (o E nqlish.soedking Ame'ica(]s Awkwardness wilh the lanquage contribuled to the syndrome described above: the Finnish worker advanced slowly, remained in the lower social strala, had minimal polilical influence, and, if Reino Kero is correct, thus became susceptible to precisely those ideological alternatives that were coming under increasing allack.6 Given the relative hostility ot the environmenl to the "new" Finnish rmmigrants and the almost politically selfdestructive propensity of a number of them to embrace the very rdeological sources of that hostility, it should l)e evident why the task of legitimizinq the Finnish immrgrant experience was a hard one. lt reqllired, first of all, that those who claimed ro be "one-hundred-percent Americans" divorce themselves trom the unpopular "isms" of the day and then engage in positive acts designed to assert that claim. The technrques used in pursuit of this srrategy were directe(l primarilly against socialism, since it was rhis ideoloqy that had greatest appeal to Finnish immigrants. Beginning as early as 1908, anli,socialist rallies were organized, particularly in areas where there had been strikes or other labof unrest, aod anti socialist resolutions were passed.t Laler, especially after the olttbreak of the Coppirr District Strike rn Upper l\4ichigan in 1913, anti socialisl activity becante more systematrc, and included the establishment oj local antisocialist leaglres and an aoorrtve attempt to lrnk them logether at the national level. The intent of these activities was to demons(rate thal Finnish socialists were 'rol 'epre\e1lalrve of he rmmrgrdnt group and that Finns generally abhorred 5ocidlrsm as dnliame' cd'r d\ well a5 anti. Christian.S!Vhatever the effects of this srrdteqv ojl\rllp lfe F nn,,- Inrrrgranl group, its eftect within was to increase the d ready high lpvel oi ten5ion l ' ween socra lists and non socialists. As the F ronish Soc'alrst Orgdnrzdlron slel)po I up rl\ opposr. lion to the ELrropean War and later on to United States particip tron in it,! the antr' socialists broadened then actrvrires Io i^clude joining in a natronai Lrncoln Loyalty Leaguel0 and giving suppoft to proclamations of loyalty to th-" Government of the United States.l I The V,la' ilsclt t)rovrciecl many opportunities to perform acts of good citizenship- As Kotl boasied: Frnns 5a! cj, boughr hd^ds,.:.nr lrl red ro rhe Bed Cross, g Jrl y rr.,'e rhe so.5 ro the balrleiront, and were s. erernt) i'y rh,rr firany thrrd generrlron Amer.ans who re9jrded lhemselves 3s t'ue Ame,'.i f5 e!p,esscd I '.rmazement.rr the F nrs'en.l 'r!1", Accompanyinq these patr iol c aarl v ties was the flowering of which miqht l)e called "F inn ish-american nationalist c lrrcralrre," e.9., plays, poelry, novels, soldror5' Jou lrals, and hrstoflcal work5 emphasizrng,mr.liqrdnl dedication to American values an(l govern 12

15 ment. All these literary forms were used to enhance the legitimacy of Finnish- Americans; however, this article will focus on the last. The specific tunction of histori' cal literature was to show that the Finnish immigrants'claim to legitimacy in America rested on the record of the past and that record established that Finns had played a significant role during America's colonial per;od and frrsl greal crrsls the struggle for independence. Virtually all efforts to establish this link with America's vital historical past involved treatment of the Delaware Finns and John lmorton. The Delaware Finns were originally inhabitants of New Sweden, a colony established in 1638 by a joint Dutch' Swedish company and chartered by th Swedish Crown. However, the Swedes, as latecomers to the colonization of North America, encountered numerous obstacles to successful operation of their colony. There was no difficulty in obtaining the land; local Indians w re willing to sell a stretch along the west bank of the Delaware River. 8ut the colony, strategically situated as it was between Dutch claims to the north and Engiish claims to the south, was more difflcult to defend, and finally had to be surrendered to superior Dutch Iorce in 1655 after only 13 years of exis' tence. During those years there were other impediments to success - erratic leadership, insufficient and uncertain supplies. and, not least, recruitment of colonists. Swedes themselves were reluctant to leave thear homeland for an uncertain future on the other side of the Atlantic. The voyage was long and hazardous and the work hard in the Delaware wilderness. Stories of ship wreck, hostile Indians, and destitution filtered back to Sweden, further slowing the work of obtaining colonists in a country where, as Oueen ChflsTrna hersetf recognrzed, there was no shortage of land.13 It was, in a very direct way, the retatrve abundance of land in Sweden that had brought thousands ot Finns there beginning about 1580 and continuing throughout the 17th century. Initially repelled by local wars in Finland and encouraged by the Swedish Crown to which they were subject, Finns, especially from the Savo region, migrated into Northern and Central Sweden to practice their slach-and-burn agriculture. Gradually, however, they came under criticism for their destruction of forests for farmland and their hunting of game for hides and meat.14 Their numbers increased by men seeking to avoid con. scription during the Thirty Years War, the Finns in Sweden became a growing source of irritation which ultimately tound expression in a series of official measures aimed at dealing with "forest destroyers," poachers, vagrants, and other offenders. To such miscreants, the Swedish Crown was wrllrng to allow and encourage immr. grdlion to New Sweden, with the promise of eventual freedom and free land.15 The application of this policy was fairly successful in the case of the Finns, for they came to constitute approximately a third to a half of the European population of the New Sweden colony, although this estimate also includes Finns who were recruited directly from Finland.l6 Had rhe colony continued in Swedish hands, it is quite likely that a clear majority of its colonists would have become Finns, for there were a number of them willing and waiting to make the trip wh n the Dutch took control of the colony.l 7 As rt turned oul, the Dutch rule of Delaware was also short lived. and by 1664 it was lost to England. The colonists - generally treated well by the English administration - were rather rapidly Anglicized. Indeed, when the Finnish naturalist, Peter Kalm, visited the area in the period, he found that most of those colonists who had spoken Finnish were dead and "their descendants changed into English, men."18 This observation is corrooorated by Professor John Wuorinen who conctuqes that by the close of the American Revolutionary War,. "Finn and Swede alike had become English in speech and American in 13

16 manner of living."l9 y"r, tradition has had it that the most tamous ot the Delaware Finns had been a key figure in the Revolutionary period.20 He was John l\,4orton -- Pennsylvania delegate to the Cont nental Congresses. tie-breaker in the vote of his delegation on the side of independence, and one of the signers of the Dectaratron ot Independence. Despite the claims of the Finnish- American nationalists. the ancestry of John lmorton has been a matter oi dispute.2l Indeed, there is much of lvorton's life, particularly his youth, rhat is unknown. He was born in Ridley, Chester (now Delaware) County, Pennsylvania in 1124, a few months following the death of his father, John Morton, Sr. His widowed mother, lvlary Archer l\,4orton, married again, this time to an English surveyor, John Sketchely. Young lvlorton learned his step'father's trade and practiced it in the locality. In addition, he managed the tamily estate upon coming of age and apparently acquared some knowledge of the law. In 1754, l\e married Anne Justice (Justis) and they had eight children. lvlofton's public service began in 1756 when he was elected to the Pennsylvania Provincial Assembly, a position he held for ten conse, cutive years, lost from 1767 to 1769, and regained from 1769 until his death in It was during this second period as a legislator that Morton was chosen speaker of the Assembly. Locally, he was a justice of the peace, high sheriff, and common pleas JUdge in the county. The epitome oj his judrclal cdreer was dppointmen( ds associdte judge ol the Pennsylvania Supreme Court of Appeals in lmorton's first experience in inter-colonial poljtics came wnen ne represented Pennsylvania at the Sramp Act Congress of Larer, he was etecred to both the Firsl and Second Conlrnental Congresses, and it was while a delegate to the latter that he was required to decide how to vote on the issue of independence in July, With the P nnsylvania delegation evenly divided, Morton cast his decisive vote for independence, and, accordingly, signed the Declaration ot Independence He continued to serve in the Continental Congress and was chairman of that body's committee to adopt the Articles of Conlederation. However, he died before the Articles were ratitied and was buried in the cemetary of the Church of St. James in Chester, Pennsylvania.22 A study of the historical literature of the Finnish-American nationalist indicates how they have made the Delaware Finns and John Morton instruments for furthering the cause of Finnish legitimacy in America. This effort required that these subjects of largely historical interest be treated in such a way as to reflect positively upon the Finns of the "new" jmmigration. The result is a reconstructed history that exhibits certain definable charactefistics. In that hrstory. John lvlorton and the Delaware Finns are 1) symbolized, i.e., they are made symbolic o{ all Finns who migrated to America without regard to lapse of time and disparity of conditions; 2) idealized, i.e., they are posthumously endowed with superior qualities in the absence of vidence that they consistently and universally exhibited such qualities, and 3) magnified, i.e., they are ascribed an historical importance that cannot be verified by disinterested scholarship. Clearly, these three characteristics are related, but for the sake of analysis they will be treated separately. Symbolization. We have already seen that the Delaware Finns came to America about 1wo'a nd'one.half centuries earlrer than the immigrants ol the late 1gth and early 20th centuries. In the interim, decendants of the Finnish Delaware colonistt had Anglicized rheir names, forgotten their language, lost their unique tolk customs and skills, an.l, in many cases, become una ware ol their national origins.23 In short, they had become q,rite thorouqhly assimilated. So much so, in fact, that there were no Delaware Finns as such in the decades when most Finn) were cominq to Amerrca. The two groups Irved in two 14

17 quite different worlds. The Delaware Finns, many of whom had actually come from Sweden where they had lived for as much as a century, did not go to the United States, but rather to a Swedish colony in North America, which later passed to Dutch, and then English hands. Virtually all of them had come more than a century before the American Revolutionary War and were nearly totally de-ethnicized by the time the War was over. There were probably few consciously Finnish Delawarc colonists who ever regarded themseives as Americans in the sense of belonging to an American nation. The political arena of their time was dominated in turn by Swe den, H olland, and England. Despite the disiunction then between the Delaware Finns and the Finnish immigrants of more recent times, the Finnish' American nationalists sought to span the gap solely on the basis of common national origin. An illustration of this is found in the preface to Salomon llmonen's book, Amerikan ensimmdiset suomalaiset \The F irst Finns in America): that while the descendants of early English Despite the/r srna I numbers, those Finnish colonists are accorded "the status of a immigrants who arrived in Delaware in the ltrh, en'ury lre'e rhf firsr represenlarives virtual aristocracy," other national groups, of the Finnish people in America. Coming like the Finns, have not had sufficient as they did at the time when the foundations.ecognition of the "special status" of their were laid for the settlement ot this country, early colonists here.26 rhey were 3.co.nred colonidl immigtdn_\. ", Part of the work of the Finnish-American nationalists, then, was to see to rt that who have an honorable repulatron and important signifrcance in American h story. Only a few of the European peoples have information about the Delaware Finns was been participants in the early seitlement of more widely circulated in order to popularize this symbol of Finnish claims to North America. The Finnish people is one of the few.24 The relationship between the "old" and the "new" immigrants described above is clearly symbolic -- the Delaware Finns are made representative of all Finns who subsequently immigrated to America. Why? llmonen himself provides an answer the former possess "honorable reputation" and "important significance" by virtue of their participation in laying the foundations of the nation in colonial North America. They are unlike later Finns in two important respects they have a positive history in America and, therefore, enjoy a favorable reputation. They have, in other words, been legitimized. The aim of the Finnish- American nationalists in using the Delaware Finns as a collective symbol if to generalize legitimacy enj'oyed by the former to all Finns. Note, for example, this passage by Akseli Rauanheimo, who together wrth llmonen was a major literary force among the nationalist writers: Contemporary Americans, of whom many know nothing of Finland and coniemptuous y treat Frnns as larearriving interlopers, mighi we I observe that the Finnish naiionality has an older basis than that here, and many of them are descended from it and on that basis have received their right to settte here.25 The doctrine implicit in this statement is that the right of an immigrant group to settle in the United States is based upon some prior claim established by earlier immigrants representative of the same national origin- Rauanheimo apparently endorses this rather exclusivistic standard; his only complaint seems to be that it has not been very fairly applied. The result is legitimacy. But there was also work to be done in substantiating the relationship between the symbol and the symbolized. In this regard. Rauanheimo urged fellow Finns to follow the example of llmonen in tracing the genealogy of the Delaware Finns. By so doing, not only could the Finnish origins of these early colonists be established, but perhaps even tamilial relationship to later American Finns might be proved to exist.2 7 Primary attention in the genealogy of the Delaware Finns has been focussed t5

18 on the lvlarttinen line, for it is this family tree that is claimed to have produced John Morton.- the most important individual symbol of Finnish-Americanism among the nationalist writers.2s The significance of this symbol is clarified by llmonen in his essay on Morton: Through this signer of the Declsration of Independence we, too, Americans of Finnrsh descent, are made to share in the important early historical events of America. l\4orton ieaves his nationalily, as it were, a precrous certif icate of nobility.29 Once again, we see the emphasis the Finnish' American nationalists placed on the commonality of national origins, which they perceived as a major link between the Finns of their day and the Finns of Ameri' can history. lt is Morton's nationality his Finnishness - that is his "certificate of nobility." Accordingly, efforts are made to create of N4orton a national prototype with which all Finns can easily identify. Here, for example, is a description of lvorton from a historical novel: Every movement of the youth revealed str n9th. Hrs hair was a light as flax. Eyes blue as the sky into whlch he gazed. Nose and mouth in perfecr symmetrv Face comp letely beardless, so ihat it appeared at first glance almost too femrnine if one drd not take into account a characteristic look of determinataon arouns the moulh and the broad shoulders and otherwrse grant irunk.30 [4orton as the quintessent Finn, is the means by which all Americans of Finnish descent can vicariously share "in the important early events of America." As such, he is the object of an attitude approaching veneration among some of them. llmonen, one of his most ardent admirers, has written that "for us, the Finns of America. interest and admiralion for John lvlorton i5 evel increasing the more we learn of know of his noble personality and his commendable political services."3 1 For llmonen, it was "a truly remarkabl thing" that a group as small as the Delaware Finns had produced "a renowned statesman like John Morton."32 This was an obvious source of pride to the Finnish-American nationalists who sought to keep up wrrn other nationalities in securing acceptance as good citizens. Competition for legitimacy clearly existed in Rauanheimo,s estimation, for he saw America as a "field ot conresr for the narionalities of the world.',33 Such a metaphor is indicative ol a zero. sum conceptualization of immigrant legiti, macy according to which one group gains at the expense of others in competition for the limited resource of national acceptance. lh the contest, symbols are an important source of strength, and may provloe one contestant with an advantage over others.34 ldealization. We know little aoour the personal qualities of the Delaware Finns, and the information we oo nave is quite impressionistic and rarely segregates Finns from other national groups.35 For these rasons, stereotypes of the Delaware Finns are probably even less reliable than most generalizations about national cha racter.36 The stereotype of the Delaware Finns presented by the Finnish-American nationalists is a case in point. As extracted Irom their historical literature, this stereotype consists of a complex of superior qualities, expressed most commonly in the men. Accordingly, Delaware Finns are regarded as industrious, harmonious, honest and fair in their dealings with others, brave, and above all, libertyloving. These qualities are especially prominent in the historical fiction concerning the Delaware Finns. In this respect, the similarities between O.E.Djerf 's novel, Ensimmdiset Suomatatset Amerikassa (The Fist Finns an America) and Rauanheimo's Uuteen maailmaan lbefore William Penn) are striking.3t ln both cases, F innish settlers have built homes, farms, and villages in the Delaware wilderness through hard work and sacrifice. They get along well together and with others, includang the Indians whose language they have olten been able to learn. cordial relations with the Indians are based upon the fair and honest treatment given them by the Finns. Others, however, are not so 16

19 virtuous (Swedes, Dutch. and English are most likely to be villains),38 and thus provoke the Insians to unrest and warfare. When forced to defend themselves or to protect the innocent, the Finns are supremely courageous. But for them, the maintenance of therr freedom is worth any price. It is significant that it is in their love of liberty that Delaware Finns are seen to excel. for this is the most typically American of virtues, The nationalist novelists show how that virtue has taken root with movement to American soil. In his novel, Rauanheimo has his characters compare the old country with America. The consensus is that the settlers have "taken a step forward" in moving. One of them saysl We have dono much and learned much in this country -.. I know that it has lifted us to a hiqher level, taught us to know our human worth. We need no longer wear the slave-mark on our foreheads.39 And another expresses a similar sentiment: Our world was too small, too narrow rn the old country.... lt wasn't possible tor a man to live so independenily there. ldo not know how large America is, but ihere rs room wnough. A man may be wortny or himself.40 In the same vein, one of the Delaware Finns in Djerf's novel prophecies that "this is the land which will surely come to be an example to old Europe."4l As might be expected, John l\4orton. the ultimate friend of liberty -- is a pdrticularly idealized figure in the works of the Finnish-Americanationalists. He conforms completely to the positively stereotyped Delaware Finn. Indeed, he is the one charac' ter in whom those superior qualities mentioned above are most fully exemplified; he is the personification of the national stereotype. In Djerf's novel, for example, this "young gianl" helps to make a "paradise" of his father's farm, accords equanimity and respect to the Indians, hesitantly takes up arms againsthem when they are stirred to uprising. cheats death at the hands of an envious British officer, and is called by George Washington to organize local colonists into a fighting force in support ot independence.42 Djerf's heroic portrayal of Morton does not touch upon his political career and the public act for which he is most heralded - the vote for indepen' dence at Philadelphia in Nevertheless, this dimension of Morton's life is similarly, if less obviously. idealized by llmonen, who makes him the focus of his narrative on the voting. All other delegations having voted atfirmatively, only the seven delegates from Pennsylvania remained to be polled. Two declined to participate, two voted for, and two against. When the time came to cast the deciding vote, lvlorton was absent from the hall. He appeared after a short time, "his face pale, his lips quivering from internal emotion, and his hands clenched as if ready for a fight. His steps were firm and measured, however, as he strode before the speaker's rostrum and responded 'aye' in a clearly heard voice to the speaker's question."43 Later, "having given his vote, his anxiety was spended, his lace was again enlivened by ruddy color, his lips no longer quivered. and his arms swung freely as he walked. He experience deep inner peace, for he had discharged his duty as a representative justly and conscientiously."44 This same spirit of reverence pervades llmonen's summary of Morton's life as a politician, judge, and statesman: Ay his int lligence, nobility of character, and honorable behavior John Morton rose 10 a position among the b st known and greatest statesmen ol America of his age, Since comparatively little can be related from the early decades of his life, ihe attenlion or hisrorians dnd his biographers is cen. tered on the acts that he performed during the last tw lve years of his life. From them we learn of Morion's character of unreserved honesry and consclentious punctuatity in all his actions. Craftiness, so often resorted ro by inferior statesmen, was foreign to him an his domestic life as well as in his political activiries He regarded honesty and juslice so highly rhar he could turn away from his 17

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE T i i n a R a n t a n e n R e g i o n a l M a n a g e r, V i c t i m S u p p o r t F i n l a n d 17.6.2013 1 VS FINLAND S SERVICES Help line (nation wide) Mon - Tue

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Data Quality Master Data Management

Data Quality Master Data Management Data Quality Master Data Management TDWI Finland, 28.1.2011 Johdanto: Petri Hakanen Agenda 08.30-09.00 Coffee 09.00-09.30 Welcome by IBM! Introduction by TDWI 09.30-10.30 Dario Bezzina: The Data Quality

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti?

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? For professional use only Not for public distribution Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? 08.02.2012 Jyrki Merjamaa, Head of Asset Management Aberdeen Asset

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

ENGLISH 1 A1 alkeet, 1. kappale M.A. Tehtävien symbolit: vihkotehtäviä kielioppi

ENGLISH 1 A1 alkeet, 1. kappale M.A. Tehtävien symbolit: vihkotehtäviä kielioppi ENGLISH 1 A1 alkeet, 1. kappale M.A. Tehtävien symbolit: vihkotehtäviä kielioppi Keskustelutehtävä Kertaustehtäviä Sanasto 1. Friends. Thom is a new boy in school. No-one knows him. Thom doesn t have any

Lisätiedot

Norpe Winning Culture

Norpe Winning Culture Norpe Winning Culture TEKES Ideat vaihtoon 2.4.2014 Mona Hokkanen Smarter retailing Elämykselliset ostokokemukset Yksilölliset myymäläkonseptit Alhaisimmat kokonaiselinkaarikustannukset Seite 2 Miksi?

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Lakimies PDF. ==>Download: Lakimies PDF ebook

Lakimies PDF. ==>Download: Lakimies PDF ebook Lakimies PDF ==>Download: Lakimies PDF ebook Lakimies PDF - Are you searching for Lakimies Books? Now, you will be happy that at this time Lakimies PDF is available at our online library. With our complete

Lisätiedot

EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA

EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA THE SHORENSTEIN CENTER ON THE PRESS, POLITICS & PUBLIC POLICY JOHN F. KENNEDY SCHOOL OF GOVERNMENT, HARVARD UNIVERSITY, CAMBRIDGE, MA 0238 PIPPA_NORRIS@HARVARD.EDU. FAX:

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Who we are FIN-CLARIN University of Helsinki The Language Bank of Finland CSC - The Center for

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

League of Finnish-American Societies Scholarship Foundation

League of Finnish-American Societies Scholarship Foundation DO NOT STAPLE APPLICATION FORM League of Finnish-American Societies Scholarship Foundation The Foundation has been supporting Finnish students in their studies in the USA since 1970. Checklist. A complete

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

Equality of treatment Public Services

Equality of treatment Public Services Equality of treatment Public Services Providing high-quality Public Services in Europe based on the values of Protocol 26 (TFEU), Warsaw 12.10.2012 Kristian Siikavirta, Doctor of Law 18.10.2012 1 University

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland

IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland Vantaa Gymnastics Club and Finnish Gymnastics Federation are very pleased to welcome

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Lukion jälkeen.. Ammatillinen toinen aste 2v. Ammattikorkeakoulut 3,5-4v. Yliopistot 5,5-6 v. Opinnot ulkomailla After Upper Secondary Vocational school, 2 years

Lisätiedot

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (1p kaikista): a) Mitä tarkoittaa funktion ylikuormittaminen (overloading)? b) Mitä tarkoittaa jäsenfunktion ylimääritys

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

Konstruktiokieliopin strukturalistiset juuret Nimistöntutkijan näkökulma. 20.3.2015 Antti Leino

Konstruktiokieliopin strukturalistiset juuret Nimistöntutkijan näkökulma. 20.3.2015 Antti Leino Konstruktiokieliopin strukturalistiset juuret Nimistöntutkijan näkökulma 20.3.2015 Antti Leino Antti Leino: Strukturalistiset juuret 20.3.2015 2(16) Aluksi Se, mikä konstruktiokieliopissa on todella uutta,

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Tervetuloa bussimatkalle, jonka avainsanoja. Welcome on board! We hope you enjoy your

Tervetuloa bussimatkalle, jonka avainsanoja. Welcome on board! We hope you enjoy your www.vent Tervetuloa bussimatkalle, jonka avainsanoja ovat asiakaslähtöisyys ja laadukkuus. Vuonna 1928 startannut, jo kolmannen polven perheyritys, Ventoniemi Oy on liikenteen moniosaaja. Tilausajomme

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR?

WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR? Juho Saari, Professor, Welfare sociology, Director, The University of Eastern Finland, Tieteiden talo, 22.9.2011 WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR? The pillars

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 15.3.2010 07.09.2011 Markku Timo Ture Nikkilä T&K yritys, 8 henkilöä Elastopoli Oy PK-yritys, omistajina

Lisätiedot

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto EILC KOKEMUKSIA LAPISTA HAKEMUS BUDJETTI JÄRJESTÄVÄTAHO & VASTUU TYÖNJAKO KIELENOPETUS OHJELMA JA PALJON KOKEMUKSIA

Lisätiedot

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki ANSIOLUETTELO 25.05.2015 Zahra Rasti Teknologiapuistonkatu 2 B 23, 53850 Lappeenranta zahra.rasti@gmail.com www.rastistudio.com Puh: +358-401560268 Syntymäpäivämäärä: 13.07.1982 KOULUTUS 2012-2014 Sisustusarkkitehtuuri

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation FinFamily Asennus / Installation 1 Sisällys / Contents FinFamily Asennus / Installation... 1 1. Asennus ja tietojen tuonti / Installation and importing data... 4 1.1. Asenna Java / Install Java... 4 1.2.

Lisätiedot

-seminaari 24.4.2013

-seminaari 24.4.2013 -seminaari 24.4.2013 OHJELMA 24.4.2013 Sanomatalo 15.00 Seminaarin avaus, Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Harri Länsipuro 15.05 Tervetuliaissanat Sanomatalon puolesta toimituspäällikkö Antero Mukka

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015 Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten arviointi ja vaikutukset talotekniikan suunnitteluun Evicures, 21.1.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Ihmisen lämpöviihtyvyyden

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

Building meanings for child s craft process and play by storycrafting

Building meanings for child s craft process and play by storycrafting Building meanings for child s craft process and play by storycrafting Aerila Juli Anna Rönkkö Marja Leena Yliverronen Virpi University of Turku Department of Teacher Education in Rauma 26th ICCP World

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2015 Accommodation statistics 2015, July Nights spent by foreign tourists in Finland up by.5 per cent in July The number of recorded nights spent by foreign tourists at Finnish accommodation

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. Pekka Ollikainen Open Source Microsoft CodePlex bio Verkkosivustovastaava Suomen Sarjakuvaseura

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen

Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen Tarja Nikula Soveltavan kielentutkimuksen keskus tarja.nikula@jyu.fi Kiinnostuksen kohteena Luokkahuonevuorovaikutus vieraalla kielellä englannin kielen

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare 2013

Helsinki Region Infoshare 2013 Helsinki Region Infoshare 2013 Apps4Finland 2012 Ville Meloni & Petri Kola Forum Virium Helsinki 1 Suomalainen tietoyhteiskunta 2012? Tietoyhteiskunnan kehittäminen Kansalaiset vaativat avoimuutta Rohkeita

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

Tietoa Joensuun Eliittikisoista

Tietoa Joensuun Eliittikisoista Tietoa Joensuun Eliittikisoista Harjoittelu ja verryttely Yleisurheilukenttä (Keskuskenttä) Kisan aikana Joensuu Areena + kuntosali Pesäpallokenttä ja Louhelan kenttä heitoille Uimahalli Vesikko + kuntosali

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2015 Accommodation statistics 2015, April Nights spent by foreign tourists in Finland decreased by 4.4 per cent in April The number of recorded nights spent by foreign tourists at

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi

epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi EPÄSUORA ESITYS epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi tyypillisesti epäsuoraa esitystä käytetään viestin välittämiseen, kirjan / lehden tms. selostamiseen, kertomaan mitä joku

Lisätiedot

Katsaus majakkamatkailuun ja Majakat matkailutuotteeksi hanke. Antti Karlin, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus www.lighthousetourism.

Katsaus majakkamatkailuun ja Majakat matkailutuotteeksi hanke. Antti Karlin, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus www.lighthousetourism. Katsaus majakkamatkailuun ja Majakat matkailutuotteeksi hanke Antti Karlin, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus www.lighthousetourism.net Majakat maailmalla ja Euroopassa Maailmalla 14 820 majakkaa

Lisätiedot

FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009

FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009 FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009 Ollipekka Kangas in short Ollipekka Kangas was born in 1965 in Riihimäki. He graduated as art teacher in 1997 and Master of Arts two years later from the University

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Dear Family, Home and the family are the most important growth environment and community for the child. Alongside with home,

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? Mitä Invest in -tapahtumat ovat? M&A T&K&I toimintaa GREEN FIELD Jackpot Pääomasijoitus Tutkimus -rahaa Grants Uusi tuotannollinen yritys suomeen Green Field Yritysosto

Lisätiedot

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Employer Counselling www.tyomieli.fi Many models focus on rehabilitees We need to take care

Lisätiedot

Lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen biopankkitutkimuksella

Lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen biopankkitutkimuksella Lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen biopankkitutkimuksella Helena Kääriäinen 26.11.2014 Lapset ja biopankki/helena Kääriäinen 1 Pitääkö tutkimuksen ylipäätään edistää jotakin? Uskon että humanististen

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50

Lisätiedot

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Finland Tender Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Tarjoukset 6.5.2011 klo 15.00 mennessä osoitteeseen:

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

3 Määritelmät. 22) ihmiskaupalla rikoslain (39/1889) 25 luvun 3 ja 3 a :ssä tarkoitettua ihmiskauppaa ja törkeää ihmiskauppaa;

3 Määritelmät. 22) ihmiskaupalla rikoslain (39/1889) 25 luvun 3 ja 3 a :ssä tarkoitettua ihmiskauppaa ja törkeää ihmiskauppaa; Tässä laissa tarkoitetaan: 3 Määritelmät 21) rajatarkastusviranomaisella rajavartiolaitosta ja muuta viranomaista, jolla on oikeus rajavartiolaissa (578/2005) tarkoitetun rajatarkastuksen tekemiseen; 22)

Lisätiedot

Beneath the Northern Lights

Beneath the Northern Lights Beneath the Northern Lights Little Lilli and her best friend Kalle are playing in the snowy forest, that is filled with creatures of the winter. If it gets dark or a little scary, they don t have to be

Lisätiedot

Kiuasniemi Oy, Padasjoki

Kiuasniemi Oy, Padasjoki Kiuasniemi Story Kiuasniemi Oy, Padasjoki Core Business: Provide luxury accommodation and tailored services to affluent consumer segments and companies. Services are outsourced with no internal fixed cost

Lisätiedot

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 Struve route description NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 https://www.youtube.com/watch?v =f-up1t1es6s# http://www.geocaching.com/track/ map_gm.aspx?id=2954533 http://www.savasrokiskis.lt/en/struv e-route

Lisätiedot