Lausunto 1 (15) YM6/600/2012 YM5/600/ Ympäristöministeriö PL VALTIONEUVOSTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lausunto 1 (15) YM6/600/2012 YM5/600/2012 6.7.2012. Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO"

Transkriptio

1 Lausunto 1 (15) Ympäristöministeriö PL VALTIONEUVOSTO Viite: Lausuntopyyntönne , ja LUONNOKSESTA LAIKSI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTTAMISEKSI JA EHDOTUKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISESTA KORJAUS- JA MUUTOSTÖISSÄ ja Suomen Vuokranantajat ry kiittävät mahdollisuudesta antaa lausunto lausuntopyyntönne ja mukaisista laki- ja asetusesityksestä. Kiinteistöjen omistajat pitävät tärkeänä asiana rakennusten energiatehokkuuden parantamista. Omistajat ovat toteuttaneet ja tulevat toteuttamaan energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä, jotka ovat rakennuksen käytön kannalta tarpeellisia, tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita. Kiinteistöomistajat toteuttavat näitä korjauksia suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon liittyvän korjausrakentamisen yhteydessä. Pidämme ensiarvoisen tärkeänä, että säädöksiin sisällytettävät vaatimukset parantaa rakennusten energiatehokkuutta korjausrakentamishankkeissa ovat kiinteistöjen omistajien kannalta kustannustehokkaita, kuten lakiluonnosten perustana olevassa Euroopan unionin direktiivissä Rakennusten energiatehokkuudesta säädetään (EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/31/EU). Kustannustehokkuus- ja kustannusoptimaalisuusperiaatteet ovat keskeinen osa kyseistä direktiiviä, joten niiden tulee olla sitä myös implementoitaessa direktiiviä Suomen lainsäädäntöön. Maankäyttö-ja rakennuslakia muutetaan vastaamaan perustuslain vaatimuksia siltä osin kun ko. lain nojalla voidaan antaa asetuksia. Muutokset ovat tältä osin merkittäviä ja niiden vaikutus laaja. Samanaikaisesti on vireillä hallitusohjelman mukainen laaja selvitystyö nykyisen maankäyttö-ja rakennuslain toimivuudesta, jonka selvitystyön tulokset olisivat voineet olla hyödyllisiä myös nyt esillä olevien lakimuutosten arvioinnissa. Säädöshierarkiaa koskevat muutokset olisikin tullut arvioida erikseen ja muutokset saattaa tältä osin voimaan vasta selvityksen tulosten valmistuttua. Koemme, että lainsäädännön muutoksilla tulee pyrkiä säilyttämään mahdollisuus joustavaan määräysten soveltamiseen korjausrakentamisessa. Joustavuuden varjopuolena on paikallisissa rakennusvalvonnoissa tehtävät tulkinnat, jotka saattavat poiketa toisistaan. Tähän ongelmaan tulee kiinnittää erityistä huomiota ja kohdentaa resursseja muun muassa opasmateriaalien

2 Lausunto 2 (15) tuottamiseen. Ohjeistusta tarvitaan myös rakennusten omistajille ja heidän edustajilleen, suunnittelijoille ja urakoitsijoille. Maankäyttö ja rakennuslain muuttamisella ja uudella ympäristöministeriön asetuksella korjaus- ja muutostöiden energiatehokkuuden parantamisesta ei kuitenkaan saa merkittävästi lisätä kotitalouksien asumiskustannuksia. On hyvin tärkeää muistaa, että jo nyt ilman uusia määräyksiä on arvioitu asumiskustannusten nousevan noin 11 % aikavälillä (PTT: Asumismenot 2012). Seuraavassa on esitetty tarkemmat kommentit liittyen sekä esitettyyn lakimuutokseen että ehdotukseen ympäristöministeriön asetukseksi. Lakiluonnos maankäyttö ja -rakennuslain muuttamisesta () Perustelut, vaikutukset kotitalouksien asemaan (4.1.1) Esityksen mukaan kotitalouksille ei aiheudu MRL:n soveltamispykälien ja asetuksenantovaltuuksien täsmentämisestä kustannuksia. Esityksessä on kuitenkin selvästi todettu, että aiempaa useammat rakennushankkeet tulevat lupavelvollisuuden piiriin ja toisaalta tämä vaikuttaa lupakustannusten kohoamiseen. On selvää, että nämä kustannukset tulevat viime kädessä kotitalouksien maksettavaksi. Kiinteistöliitto ja Vuokranantajat pitävät hyvänä, että perusteluissa on pyritty arvioimaan taloudellisia vaikutuksia. Kustannusten arvioimisessa tulee kuitenkin välttää liian optimistisia arvioita. Lisäksi tulisi tuoda selkeästi ilmi, onko kyseessä arvio korjaustoimenpiteen kokonaiskustannuksista vai energiatehokkuuden parantamisesta aiheutuva lisäkustannus. Perusteluissa on esitetty vaihteluvälejä kerros- ja rivitalojen kustannustiedoille.erityisesti näiden vaihteluvälien ylärajat ovat mielestämme liian alhaiset, kun vertaamme arvoja tuoreisiin julkaisuihin (mm. Kerrostalon ilmastonmuutos-tutkimushanke ja Taloyhtiön energiakirja, 2011). Mielestämme kerros- ja rivitalojen toimenpiteiden kohdalla realistiset kustannusarviot olisivat: - ulkoseinien keskiraskaat korjaukset sisältäen lisälämmöneristämisen (levyverhous, eristerappaukset, rankaan ripustettavat keraamiset laatat ja levyt) /kerros-m2 - ikkunoiden uusiminen /kerros-m2 - ilmanvaihdon uudistaminen koneelliseksi tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmäksi lämmöntalteenotolla /kerros-m2. Pientalojen kohdalla kustannusarviot maalämpöpumppuratkaisuun tai koneelliseen tulo-poisto-ilmanvaihtojärjestelmään siirtymisestä ovat liian alhaiset. Pelkästään ilmanvaihtokoneen kustannus on tyypillisesti välillä

3 Lausunto 3 (15) euroa ja tämän lisäksi tarvitaan kanavistot tarvikkeineen sekä asennustyö. Samoin pelkän lämpöpumpun hintahaarukka on tyypillisesti euroa. Tämän lisäksi tarvitaan lämmönkeruupiiri, esim. lämpökaivo, ja asennustyö tarvikkeineen. Todennäköisesti maalämpöpumppujärjestelmän kustannusarvio pientaloon on luokkaa euroa. 13, 117 ja lain siirtymäsäännös Pidämme tärkeänä, että jatkovalmistelussa arvioidaan uudelleen MRL 13 :n valtuutussäännöksen muuttamista ja sitä koskevan erillisen 5-vuoden siirtymäsäännöksen sanamuotoa. Em. säännöksiin liittyvät myös esitetty 117 :n muuttaminen ja uusien 117 a-g :ien lisääminen lakiin. Em. muutoksia on perusteltu MRL:n perustuslainvastaisuudella ja tavoitteella täsmentää MRL:ää siten, että asetuksenantovaltuudet sisällytetään asianmukaisten pykälien yhteyteen. Käsityksemme mukaan tavoitteena on uudistaa edellä esitetyn 5- vuoden siirtymäkauden aikana rakennusmääräyskokoelma kokonaisuudessaan. Tarkoituksena on selventää nykyistä tilannetta siten, että rakentamismääräysten velvoittavat asetukset erotetaan ei velvoittavista ohjeista. Esityksen taustalla on myös arvioida, annetaanko yksittäistapauksessa asetuksenantovaltuus valtioneuvostolle vai ympäristöministeriölle. Rakentamismääräysten soveltamisen kannalta on nykyisessä laissa ollut johdonmukaista, että laissa on selvästi määrätty, että rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista sen sijaan korjaus-ja muutostyössä määräykset tulevat sovellettavaksi vain kun määräyksessä nimenomaisesti näin todetaan. Esityksen mukaan em. soveltamisohjemomentti poistetaan laista kokonaisuudessaan ja tältä osin jokseenkin ristiriitaista, että perustelutekstin mukaan nykyistä rakentamismääräysten joustavaa soveltamista ei ole tarkoitus muuttaa. Esityksessä muutetaan MRL 117:ää, joka velvoittaa noudattamaan rakentamisessa ja korjausrakentamisessa uusia 117 a-g :ien hyvin yksityiskohtaisia teknisiä vaatimuksia. Esityksessä tulisi mielestämme erikseen selvästi erottaa uudisrakentamista ja korjausrakentamista koskevat vaatimukset. Esityksen 117 :n 2. momentin sanamuoto velvoittaa selvästi noudattamaan sekä korjaus- että uudisrakentamisessa 117 a-g :ien vaatimuksia. Uusissa 117a-g :ien säännnöksissä on annettu laajat asetuksenantovaltuudet, jolla lainsäätäjä saa nyt tehtävän muutoksen yhteydessä laintasoisesti blancovaltakirjan erilaisten asetusten säätämiseen, joiden sisältö ratkaistaan myöhemmin, eikä niistä siten voi tässä yhteydessä edes lausua. Vähintäänkin toivomme, että myöhemmin säädettävät asetukset valmistellaan huolellisesti ja kiireettä. Niiden sisältöön tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa hyvissä ajoin jo valmisteluvaiheessa.

4 Lausunto 4 (15) Olemme erityisesti huolissamme rakentamismääräysten soveltamisesta siirtymäaikana, kun laissa tai sen siirtymäsäännöksessä ei selvästi ohjata miten aiempia määräyksiä sovelletaan. On selvää, että uudet hierarkkisesti ylempänä olevat laintasoiset säännökset (117 a-g :t), jotka koskevat sekä uudisrakentamista että korjausrakentamista ohittavat viranomaistoiminnassa soveltamistilanteissa alempitasoiset määräykset ja lisäksi mahdollistavat uudisrakentamiseen tarkoitettujen määräysten soveltamisen korjausrakentamisessa. Tämä johtaa luonnollisesti siihen, että lakia ja määräyksiä sovelletaan eri tavoin rakennusalan toimijoiden rakennusvalvontaviranomaisten toimesta. Ehdotamme siitymäsäännöksen täsmentämistä lakitekstiin tai vähintäänkin perusteluihin. Siirtymäsäännöksessä viitataan uuden lain 13 :n 1. momentin mukaan aiemmin annettuihin täydentäviin määräyksiin ja ohjeisiin ja että nykyisen lain momentin soveltamiseen voidaan määräysten yhteydessä soveltaa viiden vuoden ajan lain voimaantulosta. Ehdotamme, että esityksessä selvästi todetaan, mitä siirtymäsäännöksellä tarkemmin tarkoitetaan eli että aiempia määräyksiä korjausrakentamiseen sovelletaan vain, jos edellä mainituissa määräyksissä nimenomaan niin säädetään. Pidämme tämän asian selventämistä erittäin tärkeänä. 117 f Esitys sisältää ehdottomia vaatimuksia rakennusten meluntorjuntaan ja ääniolosuhteisiin liittyen, jotka ulottuvat jopa piha- ja oleskelualueille eivätkä pelkästään rakennukseen. Erityisesti vanhassa rakennuskannassa esitettyjä vaatimuksia on mahdoton toteuttaa, eikä esitys lainkaan huomioi pykälän vaatimusten soveltamista vanhaan rakennuskantaan. Epäselväksi myös jää, johtaako energiatehokkuuteen liittyvät korjaukset tämän pykälän vaatimusten noudattamiseen. 117 g Kiinteistöliiton ja Vuokranantajien mielestä on hyväksyttävää, että energiatehokkuuden parantamisen velvoite on määritelty tietyin poikkeuksin koskevan luvanvaraisia korjaus- ja muutostöitä sekä käyttötarkoituksen muutosta, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista. Ehdotamme, että selkeyden vuoksi luvanvaraisuuteen viittaava kohta kirjoitettaisiin seuraavalla tavalla: on parannettava rakennuksen tämän lain mukaan rakennus- tai toimepideluvanvaraisen korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä

5 Lausunto 5 (15) Reunaehtoja, jotka liittyvät tekniseen, toiminnalliseen ja taloudelliseen toteuttavuuteen, tulisi selkeyttää. Näin ei syntyisi tilanteita, joissa paikallinen rakennusvalvonta edellyttäisi kiinteistönomistajaa perustelemaan esimerkiksi laskennallisin selvityksin korjaukseen liittyvän energiatehokkuustoimenpiteen kustannustehottomuutta, joka on täysin yleisesti tiedossa ilman erillistä selvitystäkin. Tällainen eriskummallinen tilanne voisi syntyä esimerkiksi silloin, kun toteutettaisiin ulkoseinien maalaaminen uudella värillä, johon edellytettäisiin toimenpidelupaa. Lisäksi perusteluissa todetaan, että Taloudellisesti mahdollisella tarkoitetaan tarkastelun perusteella kustannustehokkaasti toteutettavissa olevaa ratkaisua. Taloudellisessa tarkastelussa käytetään soveltuvin osin samoja muuttujia kuin kansallisien vaatimustasojen yleisessä arvioinnissa käytettävässä kustannusoptimaalisuuslaskennassa; tarkastelujaksona käytetään asuinrakennuksissa 30 vuotta ja muissa rakennuksissa 20 vuotta, jos tarkasteltavan rakennusosan tai järjestelmän tai sen osan normaali elinkaari ei ole tätä lyhyempi. Kiinteistöliitto ja Vuokranantajat katsovat, ettei ole kohtuullista vaatia asuinrakennusten osalta jopa 30 vuoden takaisinmaksuajan hyväksymistä ja huonompaa tuottoa sijoitetulle pääomalle kuin muiden rakennustyyppien kohdalla. Asuinrakennuksiin sijoittavia henkilöitä ja toimijoita tulee kohdella yhtenevästi verrattuna niihin, jotka ovat sijoittaneet muun käyttötarkoituksen kiinteistöihin. On myös hyvä muistaa, että liian pitkät takaisinmaksuaikavaatimukset voivat hidastaa tai jopa estää suunnitelmallista kiinteistönpitoa korjausrakentamisen osalta. Tämä on seurausta siitä, että perusteluissa määritelty suurin sallittu takaisinmaksuaika eroaa täysin esimerkiksi taloyhtiöiden osakkaiden näkemyksistä. Kiinteistöliiton tuoreimman korjausrakentamisbarometrin, joka julkaistiin keväällä 2012, lähes tuhannesta vastaajasta noin 85 prosenttia oli sitä mieltä, että suurin sallittu takaisinmaksuaika saa olla korkeintaan 10 vuotta. Tämä tulee ottaa huomioon, kun mietitään reunaehtoja kustannustehokkaille toimenpiteille, jotta suunnitelmallinen toiminta ei vaarannu. Näin ollen ehdotamme, että perusteluja muutettaisiin seuraavaan muotoon: Taloudellisesti mahdollisella tarkoitetaan tarkastelun perusteella kustannustehokkaasti toteutettavissa olevaa ratkaisua. Taloudellisessa tarkastelussa käytetään soveltuvin osin samoja muuttujia kuin kansallisien vaatimustasojen yleisessä arvioinnissa käytettävässä kustannusoptimaalisuuslaskennassa; tarkastelujaksona käytetään 20 vuotta, jos tarkasteltavan rakennusosan tai järjestelmän tai sen osan normaali elinkaari ei ole tätä lyhyempi. Pyydämme myös, että pykälän kohtaa

6 Lausunto 6 (15) Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten täyttyminen osoitetaan energiankäyttöön, energiahäviöön ja energiamuotoon perustuvilla laskelmilla. selvennettäisiin. Tämä siitä syystä, jotta kävisi selkeämmin ilmi, ettei korjausrakentamisessa vähimmäisvaatimusten täyttymisen osoituksena aina välttämättä tarvita mitään laskelmia, jos valitut ratkaisut täyttävät ympäristöministeriön asetuksessa annetut minimivaatimukset rakenteille tai teknisille järjestelmille. Tällainen tilanne tulee olemaan useasti esimerkiksi ikkunoiden uusinnan yhteydessä. Pykälässä on kerrottu, mistä asioista voidaan antaa tarkempia säännöksiä ympäristöministeriön asetuksella. Kehotamme vielä pohtimaan erityisesti listan kohdan 5 (energiamuotojen kertoimet) tapauksessa sitä, voidaanko asiasta päättää ympäristöministeriön asetuksella. Tärkeää olisi miettiä, onko tulevaisuudessa tehtävillä energiamuotojen kertoimien muutoksilla vaikutuksia kiinteistönomistajien nyt tekemiin päätöksiin. Voiko tulevaisuuden muutokset aiheuttaa tilanteita, joissa kiinteistönomistajat kärsivät taloudellisesti uudelleen annetuista energiamuotojen kertoimista. 117 h Rakennushankkeeseen ryhtyvän edellytetään suorittavan lämmitysjärjestelmän arviointi, jos lämmitysjärjestelmäksi ei valita uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöön perustuvaa hajautettua energiahuoltojärjestelmää, yhteistuotantoon perustuvaa lämmitysjärjestelmää, kauko- tai aluelämmitys- tai -jäähdytysjärjestelmää tai lämpöpumppua. Kiinteistöliiton ja Vuokranantajien mielestä kohtaa tulee kuitenkin selkeyttää siten, että lämmitysjärjestelmien arviointi koskee olemassa olevia rakennuksia ainoastaan silloin, kun lämmitysjärjestelmää ollaan muuttamassa tai uudistamassa. Kyseistä arviointia ei tule edellyttää silloin, jos esimerkiksi uusitaan rakennuksen ikkunat. 122 ja 123 Kiinteistöliitto ja Vuokranantajat pitävät hyvänä, että työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajien sekä suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimuksien antaminen tapahtuisi valtioneuvoston asetuksella. Tämä käytäntö olisi mm. vastaava kuin energiatodistuksen antajan kelpoisuusvaatimusten antaminen. Ehdotamme myös pohdittavaksi, tulisiko rakennushankkeen valvojilla olla omat kelpoisuusvaatimukset. 125, 126 ja 126 a

7 Lausunto 7 (15) Pykälissä todetaan, että luvanvaraisuutta voidaan edellyttää myös silloin, jos voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen. Lain perusteluissa on todettu, tämä tarkoittaa rakennus- ja toimenpideluvan piiriin tulevien toimenpiteiden laajenemista. Mielestämme olisi hyvin tärkeää määritellä tarkemmin, mitä tarkoitetaan merkittävällä vaikutuksella rakennuksen energiatehokkuuteen. MRL 126a :n tekstin tai muita sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät ole rakennuksia ja joilla on vaikutusta ympäristöönsä on jokseenkin epäselvä. Ehdotamme, että uuden momentin Suomen kielen kieliasu tarkistetaan. Koemme, että näihin lainkohtiin liittyy paljon rakennusvalvontakohtaista tulkinnanvaraisuutta, joka voi aiheuttaa ongelmia ja alueellista epätasa-arvoa. Tämän vuoksi tulisi esittää vielä konkreettisemmin, milloin tyypillisesti edellytetään rakennuslupaa tai toimenpidelupaa ja milloin lupaa ei tarvita laisinkaan. On tärkeää, että rakennusvalvonnat tulkitsisivat lainsäädäntöä ympäri Suomea mahdollisimman samalla tavalla. Esimerkiksi asuinrakennuksissa korjaustoimenpiteet on melko helppo ryhmitellä ja antaa ohjeistusta toimenpiteiden luvanvaraisuudesta. MRL:n soveltamisesta Lopuksi ehdotamme, että ympäristöministeriö harkitsisi MRL:n soveltamiseen liittyen rakennusalan asiantuntijoista koostuvan asiantuntijalautakunnan perustamista, joka antaisi vastaavalla tavalla kuin verottaja ennakkopäätöksiä rakentamista koskevien asetusten, määräysten ja ohjeiden soveltamisesta. Ympäristöministeriön asetusluonnos rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjausja muutostöissä () Kiinteistöliitto javuokranantajat katsovat, että asetus on pyritty muotoilemaan lyhyeksi ja ytimekkääksi. Toivoisimme, että asetuksen sisältöä selkiytettäisiin tietyiltä osin. Ehdotamme, että Laskentaperiaatteet- pykälään kerätään selkeästi kaikki laskelmiin liittyvät asiat. Nyt esimerkiksi 2 ja 8 sisältävät laskentaperiaatteisiin kuuluvia tietoja, esimerkiksi laskentamenetelmä ja laskelmissa käytettävä ilmanvaihdon suuruus. Ehdotamme lisäksi, että Laskentaperiaatteet-pykälä siirretään toiseksi viimeiseksi ennen voimaantulopykälää. Vastaavasti asetusesityksen 10 (Energiatehokkuuden parantamisen osoittaminen) siirtäminen ennen esityksen pykälää 7 (Ulkovaippa ja tekniset järjestelmät) tekisi asetuksesta mielestämme luettavamman. On tärkeää, että asetuksen vaatimusten toteutuminen pystytään osoittamaan tarvittaessa selvityksillä, jotka on helposti yhdistettävissä suunnitelmallisen kiinteistönpidon työkaluihin, esimerkiksi energiakatselmukseen tai kuntoarvioon. Asetuksen vaatimuksilla ei tule aiheuttaa tilannetta, että rakennuksen omistaja tarvitsee jälleen uusia, erillisiä selvityksiä pelkästään

8 Lausunto 8 (15) osoittaakseen rakennusvalvonnalle rakennus- tai toimenpideluvan hakemisen yhteydessä määräysten täyttymisen. Tällaista tilannetta ei voida pitää kustannustehokkaana. 1 Pykälässä käsitellään asetuksen soveltamisalaa. Ehdotamme tarkentamaan pykälän 1 momentin tekstiä seuraavanlaisesti: mukaisesti luvanvaraista rakennuksen korjaus- tai muutostöitä taikka käyttötarkoituksen muutosta. Säännösten energiatehokkuusvaatimukset koskevat vain niitä rakennusosia ja/tai teknisisiä järjestelmiä, jotka ovat haettavan rakennus- tai toimenpideluvan korjaus- ja muutostyön tai käyttötarkoituksen muutoksen kohteena, ja edellytettävien toimenpiteiden on oltava teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Näin olisi selkeämpää, että asetuksella annettavilla vaatimuksilla säädellään vain haettavan rakennus- tai toimenpideluvan mukaisia toimenpiteitä, jos ne ovat teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Vaatimuksilla ei näin voida edellyttää useamman korjaushankkeen pakollista yhtäaikaista toteuttamista. Soveltamisalaa käsitelevässä kohdassa on esitetty luettelo tapauksista, joita asetuksen määräykset eivät koske. Tämä luettelo tulisi olla täysin vastaava kuin energiatodistuslainsäädännössä annetut poikkeustapaukset. Nyt näiden kahden luettelon välillä on eroja mm. sanamuodoissa. Lisäksi pyytäisimme kiinnittämään huomioita kohtaan 6, jossa on maininta lämmitysjärjestelmästä, jota ei ole suunniteltu kokovuotiseen käyttöön. Pyytäisimme selkeyttämään ja kertomaan perusteluissa, mitä tarkoitetaan ja kuinka määritellään lämmitysjärjestelmä, jota ei ole suunniteltu kokovuotiseen käyttöön. 2 Pykälän 1 momentissa todetaan, että energialaskennassa, laskentatyökalun valinnassa ja tulosten esittämisessä sovelletaan ympäristöministeriön asetusta (SRakMk 2/11) rakennusten energiatehokkuudesta. Mielestämme tämä liittyy selkeästi laskentaperiaatteisiin ja tulisi siirtää sitä käsittelevään pykälään. Mielestämme tässä tapauksessa tulisi SRakMk 2/11 soveltaa siten, että rakennuksen omistajalla olisi oikeus käyttää tietyin edellytyksin todellisia arvoja stardardikäytön sijaan. Haettaessa lupaa ei ole tarkoitus vertailla eri rakennuksia keskenään, vaan tarkastella rakennus- tai toimenpideluvan kohdetta. On selvää, että jos todellinen käyttö eroaa todella paljon standardikäytöstä, on sillä vaikutusta muun muassa valittavien toimenpiteiden kustannustehokkuuteen. Tällaisia tilanteita voisivat olla esimerkiksi rakennuksen käyttöajat ja lämpimän veden kulutus. Laskelmissa on myös sallittava ottaa huomioon huoneistokohtainen vedenmittaus, jonka on todettu

9 Lausunto 9 (15) vähentävän taloyhtiöiden keskimääräistä vedenkulutusta % (Huoneistokohtaisten vesimittareiden käyttö ja vaikutukset rakennusten energiankulutukseen, 2009, ympäristöministeriö). 3 momentissa todetaan, että ylilämpiämisen estäminen passiivisin keinoilla voidaan laskea osana energiatehokkuuden parantamista. On hyvä, että asetuksella pyritään kiinnittämään myös huomiota kesäajan korkeisiin sisäilman lämpötiloihin. Tätä kohtaa tulee mielestämme kuitenkin ehdottomasti selventää siten, ettei kerrostaloilta voida missään tilanteessa edellyttää ympäristäministeriön asetuksessa (SRakMk 2/11) annettuja vaatimuksia kesäajan lämpötiloista ja sisälämpötilojen simulointilaskelmista, jotka on annettu uudisrakennuksille. Ehdotamme, että kesäajan sisäilman lämpötiloja käsittelevä 3 momentti muutettaan seuraavaan muotoon: Kesäaikaisen ylilämpiämisen estäminen passiivisilla keinoilla voidaan huomioida rakennuksen energiatehokkuuden parantamisen suunnittelun yhteydessä. 3 Koemme, että 3 on hieman sekava, koska siinä käsitellään niin kompensointimahdollisuutta, uusiutuvan energian hyödyntämistä, maalämpöjärjestelmän mitoitusta kuin kesäajan sisäilman lämpötiloja. Kuten edellä esitimme, niin ehdotamme tämän pykälän sisältävän selkeästi laskentaan ja sen periaatteisiin liittyvät asiat. Lisäksi pyydämme harkitsemaan pykälän siirtämistä asetuksen loppuosaan. Erityisen ongelmallisena koemme momentissa 3 olevan maininnan maalämpöjärjestelmän mitoittamisesta täydelle teholle. On hyvä, että ministeriössä on pyritty huomioimaan huipputehoihin liittyvät ongelmat, mutta katsomme ettei tällaista asiaa voida säätää ympäristöministeriön asetuksella. Rakennuksen omistajalla tulee lähtökohtaisesti olla mahdollisuus valita, millaisella lämmitysjärjestelmällä rakennuksensa varustaa. Rakennukset ovat kuitenkin yksilöitä ja suunnittelu tulee pystyä tekemään aina tapauskohtaisesti. Esimerkiksi suuremmissa asuinrakennuksissa, esim. kerrostaloissa, ei ole välttämättä kustannusoptimaalista mitoittaa maalämpöjärjestelmää vastaamaan mitoitustilanteen huipputehoa 100 prosenttisesti. Ottamalla kantaa yhden lämmitysjärjestelmän mitoitukseen asetuksessa vaikutetaan samalla myös lämmitysjärjestelmämarkkinoiden toimintaan kielteisesti. Markkinoiden tulee toimia tehokkaasti ja kilpailun tulee olla reilua kaikkien lämmitystapojen kesken. Tämä on tärkeää tulevaisuuden asumiskustannnusten kurissa pitämiseksi.

10 Lausunto 10 (15) Näin ollen esitämme, että huipputehojen hallintaa tulee edistää muilla keinoin ja momentin 3 kohta Maalämpöjärjestelmä mitoitetaan laskennallisesti tarvittavalle täydelle teholle. tulee jättää asetuksesta pois kokonaan. Laskentaperiaatteisiin liittyvässä pykälässä tulisi ottaa kantaa, kuinka toimitaan tilanteissa, joissa ei tiedetä joitakin laskennan lähtötietoja, mutta rakennusta halutaan kuitenkin käsitellä kokonaisuutena. Koemme, että asetusta voitaisiin täydentää vastaavan tyyppisillä liitetaulukoilla, joita oli energiatodistusta käsittelevän ympäristöministeriön asetusehdotuksen liitteenä (Liite 2). Laskentaperiaatteissa tulisi myös esittää se, kuinka tehdään tarvittaessa laskelmat kustannustehokkuuteen liittyen ja mitä laskennan lähtöarvoja on kaikissa laskelmissa käytettävä. Tällaisia lähtöarvoja olisivat laskentajakson pituus, käytettävä korkoprosentti ja energianhinnan eskalaatio. Laskentajakson pituutena tulee käyttää 20 vuotta, jos tarkasteltavan rakennusosan tai järjestelmän tai sen osan normaali elinkaari ei ole tätä lyhyempi. 4 Kiinteistöliitto ja Vuokranantajat pitävät lähtökohtaisesti hyvänä, että rakennuksen omistajalla annetaan mahdollisuus valita yksinkertainen ja yksittäistä rakennusosaa tai teknistä järjestelmää tai koko rakennusta koskeva lähestymistapa täyttää asetuksen vaatimukset. Pykälän vaihtoehtoa 1 tulisi muuttaa seuraavaan muotoon, jotta se kohdistuu selkeästi korjattavaan rakennusosaan tai tekniseen järjestelmään: 1) rakennus- tai toimenpideluvan kohteena oleva rakennusosa täyttää luettelon A mukaiset rakennusosakohtaiset vaatimukset ja/tai tekniset järjestelmät täyttävät luettelon B mukaiset teknisille järjestelmille annetut vaatimukset; tai Koemme, että vaihtoehto 2 on määritelty hieman epäselvästi. Siinä vaatimus asetetaan rakennuksen energiankulutukselle. Rakennuksen energiankulutus tulisi kuitenkin määritellä yksiselitteisemmin. Nyt tulkitsemme sen tarkoittavan SRaKMK osassa D5 (luonnos ) määriteltyä rakennuksen energiankulutusta RAK ek (kaava 2.4). Näin ollen laskennan taserajan ulkopuollelle jäisi lämmitysenergian tuotto ja sen hyötysuhde. Ehdotamme, että vaihtoehto 2, jossa tarkasteltaisiin rakennuksen energiankulutusta, poistettaisiin kokonaan. Koska laskelmat suoritetaan ympäristöministeriön asetuksen (2/2011) mukaisesti, kannattaa laskelmat suorittaa aina E-lukuun asti. Emme näe mitään syytä, miksi tulisi tarjota laskentavaihtoehto, jossa laskentaan ei otettaisi mukaan myös lämmöntuoton hyötysuhdetta ja energiamuotojen kertoimia. Vaihtoehdon 2 ja luettelon C pois jättäminen selkeyttäisi asetuksen tulkintaa ja käytännön toteuttamista.

11 Lausunto 11 (15) Vaihtoehtoa 3 kuvaavaa tekstiä tulee tarkentaa siten, että siitä käy selkeästi ilmi kyseessä olevan koko rakennusta käsittävä ja suuntaa antava suunitelma. Toisin sanoen luettelossa D annettavaa energiatehokkuuden parantamista ei ole tarkoitus toteuttaa yhdellä korjaushankkeella, vaan pidemmällä aikajänteellä suunnitelmallisen ja elinkaaren mukaisen korjaamisen yhteydessä. Vaihtoehdossa 3 mainittavalla alkuperäisellä rakennuksella tulee tarkoittaa rakennusta valmistumishetkellä ja valmistusvuoden jälkeen tehdyt parannukset energiatehokkuuteen tulee ottaa huomioon täysimääräisesti. Luetteloa A ehdotamme muutettavan seuraavanlaiseksi, jotta se olisi selkeämmin tulkittavissa: Luettelo A; rakennusosakohtaiset vaatimukset rakennus- tai toimenpideluvan kohteena oleville rakennusosille 1) Ulkoseinä: Alkuperäinen U-arvo*0.5, mutta U-arvon ei tarvitse olla pienempi kuin 0.17 W/(m2 K). Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä U-arvon ei tarvitse kuitenkaan olla pienempi kuin 0.60 W/(m2 K). 2) Yläpohja: Alkuperäinen U-arvo*0.5, mutta U-arvon ei tarvitse olla pienempi kuin 0.09 W/(m2K). Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä U-arvon ei tarvitse kuitenkaan olla pienempi kuin 0.60 W/(m2 K). 3) Alapohja: Parannetaan mahdollisuuksien mukaan, ei saa heikentyä. 4) Ikkunat ja ulko-ovet: Uudet, U-arvo enintään 1.0 W/(m2 K). Vanhat, korjattaessa parannetaan lämmönpitävyyttä mahdollisuuksien mukaan. Luettelossa A käytetään termiä alkuperäinen. Tätä tulisi selventää, jotta on yksiselitteistä, mistä arvosta U-arvon puolittaminen lasketaan. Kiinteistöliitto ja Vuokranantajat katsovat, että alkuperäisenä U-arvona tulee käyttää rakennuksen valmistumisajankohdan U-arvoa. Toisin sanoen, jos rakennusosan U-arvoa on jo valmistumisajankohdan jälkeen parannettu, tulee se laskea hyödyksi täysimääräisenä. Luetteloa B ehdotamme muutettavan seuraavanlaiseksi, Luettelo B; vaatimukset rakennus- tai toimenpideluvan kohteena oleville teknisille järjestelmille 1) Uudistettaessa rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä ilmanvaihdon poistoilmasta on otettava lämpöä talteen lämpömäärä, joka vastaa vähintään 30 % ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta lämpömäärästä. (LTO:n vuosihyötysuhde on vähintään 30 %). 2) Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla tyypillisesti enintään 2,5 kw/(m³/s). 3) Koneellisen poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla tyypillisesti enintään 1,0 kw/(m³/s).

12 Lausunto 12 (15) 4) Ilmastointijärjestelmän ominaissähköteho saa olla tyypillisesti enintään 2,5 kw/(m³/s). 5) Lämmitysjärjestelmien hyötysuhdetta parannetaan laitteiden ja järjestelmien uusimisen yhteydessä mahdollisuuksien mukaan, ei saa yleensä heikentyä. 6) Vesi- ja/tai viemärijärjestelmien uusiminen: Kuten uudisrakentamisessa. Luettelon B kohdalla katsomme, että ilmanvaihdon energiatehokkuuteen liittyvät vaatimukset voidaan hyvin asettaa vastaamaan jo historiaan jäänyttä Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa D2 vuodelta Tämä siitä syystä, että ilmanvaihdon uudistaminen esim. olemassa olevissa koneellisella poistoilmanvaihtojärjestelmällä varustetuissa kerrostaloissa on huomattavasti haastavampi tehtävä kuin uudisrakentamisessa. Esimerkiksi kanaviston suunnittelu on haastavampaa ja näin ollen ilmanvaihdon ominaissähkötehovaatimusta ei tule asettaa liian tiukaksi. Sama pätee lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteeseen. Olemassa olevassa asuinrakennuskannassa on mahdollistettava mahdollisimman monimuotoisia ratkaisujavaihtoehtoja ilmavaihdon parantamiselle. Jos ilmanvaihdon energiatehokkuuden vaatimukset asetetaan liian tiukoiksi, saattaa se pahimmassa tapauksessa hidastaa näiden toimenpiteiden toteuttamista. On hyvä muistaa, että korjaushankkeista ilmanvaihdon uudistaminen koneelliseksi tulo-poisto-ilmanvaihtojärjestelmäksi on asuinrakennuksissa tutkitusti tehokkain tapa parantaa energiatehokkuutta, kun huomioidaan energiankäyttö, asumisterveys ja asumisviihtyvyys. Luettelon D yhteydessä tulisi selkeyttää, että E-luku ilmaistaan lämmitettyä nettoneliömetriä kohden. Luettelo D tulisi myös muuttaa vastaamaan uudisrakentamisen yhteydessä käytettyä luokittelua (kohta 2.1.4). 5 Pykälässä esitetään, kuinka tulee toimia, jos halutaan hyödyntää 4 :n vaihtoehtoja 2 tai 3. Esitämme, että pykälää selvennetään siltä osin, että suunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä on toteutettava vain ja ainoastaan ne, joihin ollaan sillä kertaa hakemassa rakennus- tai toimenpidelupaa. Suunnitelma ei myöskään saa olla rakennuksen omistajaa sitova ja velvoittava, vaan sitä täytyy olla mahdollisuus muuttaa joustavasti ja päivittää seuraavan rakennus- tai toimenpideluvan alaisen toimenpiteen yhteydessä. On selvää, että tarvitaan tarkempaa oheistuista siitä, kuinka käytännössä toimitaan ensimmäisen luvanvaraisen hankkeen yhteydessä ja sitä seuraavissa uusien luvanvaraisten toimenpiteiden yhteydessä. Nyt jää esimerkiksi epäselväksi se, että sitoutuuko rakennuksen omistaja valitsemaansa vaihtoehtoon rakennuksen elinkaaren ajaksi. Jos rakennushankkeeseen ryhtyvä valitsee ensimmäisen luvanvaraisen hankkeen yhteydessä vaihtoehdon 3, voiko

13 Lausunto 13 (15) hän enää tämän jälkeen seuraavissa luvanvaraisissa hankkeissa hyödyntää vaihtoehtoa 1. 7 Kohdassa todetaan, että ulkovaipan energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden yhteydessä on varmistettava ilmanpitävyys. Mielestämme varmistettava-sanan käyttö on tässä kohtaa liian voimakas ilmaisu. Se voidaan myös tulkita siten, että näissä tapauksissa tulisi suorittaa ilmanpitävyyden mittaus. Käytännössä esimerkiksi kerrostalojen julkisivuremonttien yhteydessä ilmanpitävyyden mittausten toteuttaminen ei ole realistista niin taloudellisten kuin nykyisten henkilöresurssien puitteissa. Ehdotammekin, että kyseinen kohta muutettaisiin seuraavan muotoon: Rakennuksen ulkovaipan energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden yhteydessä hankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että ulkovaippa sekä 8 Toivoisimme selvennystä 1 momentin kohtaan, jossa todetaan ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelussa sovellettavan ympäristöministeriön asetusta rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta. Olisi hyvä määritellä hieman tarkemmin, miltä osin kyseistä asetusta sovelletaan esim. korjaus- ja muutostöissä. Tämä siitä syystä, että esimerkiksi kyseisen asetuksen luvussa 2 määritellään sisäilmastoon liittyviä asioita, joita ei pystytä saavuttamaan vanhoissa rakennuksissa toteuttamalla pelkkä ilmanvaihdon uudistaminen. Esitämme, että laskelmissa käytettävät ilmanvaihtokertoimet siirretään pykälään, jossa käsitellään laskentaperiaatteita. Kyseisen pykälän momenttia 4, jossa edellytetään tarvittaessa esittämään suunnitelmissa ilmanvaihdon oikean toiminnan ja tuloilman saannin varmistaminen, pidämme hyvänä. On tärkeää, että esimerkiksi ikkunoiden uudistamisen yhteydessä ei jätetä huomioimatta vaikutuksia ilmanvaihdon toimintaan. 8 Kohdassa todetaan, että suurimman osan energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden jälkeen on todennettavasti tehtävä taloteknisten järjestelmien perussäätö sekä varmistettava lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän toiminta. Todennus esitetään rakennusvalvontaviranomaiselle luvanalaisen työn loppukatselmuksen yhteydessä.. Kiinteistöliitto ja Vuokranantajat katsovat, että kohdan käsitteitä tulisi tarkentaa. On hyvä huomioida, että taloteknisten järjestelmien perussäädöllä

14 Lausunto 14 (15) voidaan LVI-tekniikan osa-alueelta tarkoittaa esim. lämmitysverkoston, ilmanvaihdon tai käyttövesiverkoston perussäätöä. On luonnollista, että esimerkiksi käyttövesiverkoston perussäätötyön tarpeellisuus ei ole riippuvainen julkisivuun kohdistuvista korjauksista. Toisekseen on huomioitava se, mitä tarkoitetaan perussäädöllä. Esimerkiksi lämmitysverkoston perussäätöön useimmiten lasketaan kuuluvaksi mm. LVIsuunnittelijan suunnittelutyö, urakoitsijan suunnitelmien pohjalta tekemä varsinainen säätötyö ja tarvittavien venttiilien asennus tai uusiminen ja työn varmistaminen mittauksin. On selvää, että jos lämmitysverkosto on perussäädetty muutamia vuosia ennen vaikkapa ikkunoiden uusimista, ei varsinaiselle säätötyölle ole tarvetta. Tällöin riittää lämmityksen säätökäyrän uudelleen asettelu. Lisäksi vaatimus todennuksen esittämisestä loppukatselmuksen yhteydessä voi joissain tapauksissa olla mahdoton, koska viime kädessä todentaminen tapahtuu mittauspöytäkirjan perusteella. Lämmitysverkoston perussäädön mittaukset on kuitenkin toteutettava lämmityskaudella, jolloin kesällä olevan loppukatselmuksen yhteydessä on mahdotonta todentaa säätötyötä mitauspöytäkirjan avulla. Esitämme, että pykälää muutettaisiin seuraavaan muotoon: Rakennushankkeeseen ryhtyvän on rakennuksen vaipan tai sen merkittävän osan lisälämmöneristämisen tai ilmanpitävyyden parantamisen, ikkunoiden tai ovien parantamisen tai uusimisen yhteydessä tai ilmanvaihtoa parantavien toimenpiteiden jälkeen todennettavasti varmistettava lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän oikea ja energiatehokas toiminta. Todennus tai suunnitelma todentamisesta esitetään rakennusvalvontaviranomaiselle luvanalaisen työn loppukatselmuksen yhteydessä. 10 Energiatehokkuuden parantamisen osoittamiseen liittyen asetusluonnoksessa todetaan: Mikäli rakennushankkeeseen ryhtyvä haluaa otettavaksi huomioon aiemmin toteuttamansa 4 :n mukaiset vapaaehtoiset toimenpiteet tai haluaa joustoa teknisten, toiminnallisten ja taloudellisten seikkojen tai kustannustehottomuuden perusteella tai muun laista johtuvan syyn takia, täytyy luvan hakemisen yhteydessä toimittaa tarvittavat selvitykset rakennusvalvontaviranomaiselle. Mielestämme tulisi selkeyttää, mitä tarkoitetaan tarvittavilla selvityksillä. Lisäksi tulisi tuoda esille sitä, että 4 :n vaihtoehtojen 2 ja 3 mukaiset suunnitelmat yritettäisiin yhdistää tehtäväksi esimerkiksi kuntoarvion ja energiakatelmuksen yhteydessä. Esimerkiksi muutaman vuoden vanha energiakatselmus, johon sisältyyisi suunnitelma energiatehokkuden parantamista tarvittavin laskelmin, tulisi rakennusvalvonnassa hyväksyä

15 Lausunto 15 (15) lupavaiheessa riittäväksi esitykseksi energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä. Kunnioittavasti, SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY Harri Hiltunen toimitusjohtaja Anu Kärkkäinen päälakimies Jukka Kero pääekonomisti Petri Pylsy energia-asiantuntija SUOMEN VUOKRANANTAJAT RY Mia Koro-Kanerva toiminnanjohtaja

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT 1 Lainsäädäntömuutokset Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

4/13 Ympäristöministeriön asetus

4/13 Ympäristöministeriön asetus 4/13 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Rakentaja seminaari, Joensuu 11.6.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Europe's population density:

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus; Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013 Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus

Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus RAKENNUKSEN KORJAUS- JA MUUTOSTYÖN ENERGIASELVITYS Luontipäivämäärä Muutospäivämäärä Muutostunnus Muutosselite Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus Lupatunnus Rakennuskohde Kaupunginosa Rakennuksen Juokseva

Lisätiedot

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Vantaa, Fur Center, 28.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

29.6.2012. Lausuntopyyntönne luonnoksesta laiksi Maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi,

29.6.2012. Lausuntopyyntönne luonnoksesta laiksi Maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi, LAUSUNTO 1 (5) Ympäristöministeriö Kirjaamo.ym@ymparisto.fi kirsi.martinkauppi@ymparisto.fi Lausuntopyyntönne luonnoksesta laiksi Maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi, YM6/600/2012 Lausunnon antajasta

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiamääräykset. Energiamääräykset - Tilannekatsaus Julkisivuyhdistys ry 14.11.2012 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

Korjausrakentamisen energiamääräykset. Energiamääräykset - Tilannekatsaus Julkisivuyhdistys ry 14.11.2012 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Korjausrakentamisen energiamääräykset Energiamääräykset - Tilannekatsaus Julkisivuyhdistys ry 14.11.2012 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Energiatehokkuuden parantaminen rakennuksen korjaus- ja muutostyön

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET Taloyhtiön mitä, miten ja milloin Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Korjausrakentamiselle määräykset Tähän saakka korjausrakentamisessa on kuntakohtaisesti rakennusvalvonta soveltanut

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat - Mitä jokaisen pitää tietää?

Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat - Mitä jokaisen pitää tietää? Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat - Mitä jokaisen pitää tietää? Energiaviisas asuintalo - Helsinki 13.11.2012 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Energiatehokkuuden parantaminen rakennuksen korjaus-

Lisätiedot

Uusi energiatodistus

Uusi energiatodistus Uudistunut energiatodistus mikä muuttuu? Uudet energiamääräykset korjausrakentamisessa Taloyhtiön energiailta 12.3.2013, Porvoo DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Uusi energiatodistus 1 Nykyinen

Lisätiedot

Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin?

Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Korjausrakentamisen uudet määräykset -seminaari 14.11.2013, Oulu DI Petri Pylsy Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Sovelletaan vain luvanvaraisten

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjaus ja muutostöissä osana suunnitelmallista kiinteistönpitoa

Energiatehokkuuden parantaminen korjaus ja muutostöissä osana suunnitelmallista kiinteistönpitoa Energiatehokkuuden parantaminen korjaus ja muutostöissä osana suunnitelmallista kiinteistönpitoa Asunto-osakeyhtiöiden kunnossapito nyt ja tulevaisuudessa, Oulun ympäristötalo 27.3.2014 Yli-insinööri Jyrki

Lisätiedot

Miten uudet energiamääräykset vaikuttavat yhtiönne korjaushankkeisiin?

Miten uudet energiamääräykset vaikuttavat yhtiönne korjaushankkeisiin? Miten uudet energiamääräykset vaikuttavat yhtiönne korjaushankkeisiin? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Lisätiedot

Esitys ympäristöministeriön asetukseksi, rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä, lausunnoilla 4.6.2012-9.7.

Esitys ympäristöministeriön asetukseksi, rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä, lausunnoilla 4.6.2012-9.7. Esitys ympäristöministeriön asetukseksi, rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä, lausunnoilla 4.6.2012-9.7.2012 Etelä-Savon Rakennusperintöyhdistys ry Kartanosta kievariin

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan

Lisätiedot

E7, Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus uusiminen, Workshop 4

E7, Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus uusiminen, Workshop 4 Suomen rakentamismääräyskokoelman uusiminen 2013-2017 E7, Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus uusiminen, Workshop 4 21.1.2015 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö ja rakennuslain muutos voimaan

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremontit säästöä ja arvonnousua kiinteistöille 09.10.2012 Jyväskylän Paviljonki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

Energiansäästötoimenpiteet vanhoissa rakennuksissa

Energiansäästötoimenpiteet vanhoissa rakennuksissa Energiansäästötoimenpiteet vanhoissa rakennuksissa 28.9.2014 Marianne Hemgård Curatio Turunmaan korjausrakentamisyhdistys ry 4/13 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa kansallinen

Lisätiedot

Nykyinen energiatodistuskäytäntö

Nykyinen energiatodistuskäytäntö ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Energiatodistus on ollut

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11. Uudistuvat energiamääräykset uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.28 Uusia energiamääräyksiä v 21 ja 212 21 Tiukennetaan noin

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiamääräykset

Korjausrakentamisen energiamääräykset Korjausrakentamisen energiamääräykset Helsingin rakennusvalvontavirasto, arkkitehti Pirjo Pekkarinen-Kanerva 4.11.2014 Ilmastotavoitteet EU:ssa vuoteen 2020 mennessä (vertailuvuosi 1990) 20 % vähemmän

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa

Lisätiedot

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Tammelan korttelikehittämisen yleisötilaisuus 22.05.2013, Tammelakeskus DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Energiaremontti investointi vai kustannus? Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpito ja

Kiinteistöjen ylläpito ja Kiinteistöjen ylläpito ja muuttuvat energiamääräykset Matti Hellgrén Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija Talokeskus Yhtiöt Oy Talokeskus Yhtiöt Oy on konserni, joka tarjoaa asiantuntijapalveluita

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

6.7.2012. Lausunto ehdotuksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä

6.7.2012. Lausunto ehdotuksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä LAUSUNTO 1 (20) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi jyrki.kauppinen@ymparisto.fi Viite: YM5/600/2012 Lausunto ehdotuksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet MRL MRA RakMk LAKI ASETUS MÄÄRÄYS OHJE SELOSTUS 1.1.2000 MRL & MRA 1.5.2000 RakMk A1 2000 Rakennustyön valvonta, määräykset ja ohjeet 1.5.2000 RakMk A4

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta?

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/31/EU, annettu 19 päivänä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Pekka Väisälä Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Esityksen sisältö Näkökulmia Hankkeen alkuvaiheet Energian kulutus Esimerkkejä U-arvoista Tavallisia ongelmia Pekka Väisälä 7.11.2012 2

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 LÄMMÖNERISTYS-

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä

Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä Johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki Rakennusvalvonta, Järvenpää p. 0403152581 Järvenpään kaupunki Tekijä, muokkaa Perustyylissä

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelman uusi rakenne

Rakentamismääräyskokoelman uusi rakenne Rakentamismääräyskokoelman uusi rakenne Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Aila Korpivaara Rakentamisen säännökset muutostilassa 2010-luvulla Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi 2011-2013 Perustuslaista

Lisätiedot

Rakentamismääräysten uusimisen ja D2 uusinnan tavoitteet

Rakentamismääräysten uusimisen ja D2 uusinnan tavoitteet Rakentamismääräysten uusimisen ja D2 uusinnan tavoitteet D2 uusimistarveseminaari 12.6.2014 Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos Rakentamismääräysten uudistaminen Vuoden 2013 alussa voimaan tulleen MRL muutoksen

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Energiatehokkaan talon tunnusmerkit Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Ilmastonmuutos on maailman vakavin huolenaihe. Eurobarometri-tutkimus, syyskuu 2008 20 20 20 vuoteen 2020 Kasvihuonekaasuja vähennetään

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Energiakorjausneuvoja Tommi Riippa

RAKENNUSVALVONTA. Energiakorjausneuvoja Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja Tommi Riippa PIENTALOJEN ENERGIAKORJAUKSEN OSAPUOLET Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että... Vastaa periatteessa kaikesta! Vastuun jakamiseksi ja ongelmien välttämiseksi

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin. Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta

Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin. Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta MRL 125 Rakennuslupa Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 10.5.

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 10.5. Ajankohtaista ympäristöministeriöstä Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 10.5.2016 Energiatodistuslakiin muutoksia Lain muutos vahvistettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä:

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä: ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN Lohja Asuntojen lukumäärä: Energiatodistus perustuu laskennalliseen kulutukseen

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista

Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista EUROKOODI 2014 SEMINAARI Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista tarkastusinsinööri Ulla Poutanen, Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto Säädöksissä muutoksia MRL:n muutos 41/2014 Sovelletaan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ?

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan 2008 Nykyisin useita eri todistuslomakkeita,

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa Pekka Kalliomäki, yli-insinööri 1 Esityksen sisältö Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Uudistuvat rakennusten energiamääräykset C3, D2,

Lisätiedot