VAMMAISEN MAAHANMUUTTAJAN PALVELUOPPAAN TUOTTAMINEN HILMA PROJEKTILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAMMAISEN MAAHANMUUTTAJAN PALVELUOPPAAN TUOTTAMINEN HILMA PROJEKTILLE"

Transkriptio

1 VAMMAISEN MAAHANMUUTTAJAN PALVELUOPPAAN TUOTTAMINEN HILMA PROJEKTILLE Yodit Melaku Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Melaku, Yodit. Vammaisen maahanmuuttajan palveluoppaan tuottaminen HILMA projektille. Helsinki, kevät 2006, 25 sivua, palveluopas 36 sivua, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK). Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tuottaa produktiona vammaisen maahanmuuttajan palveluopas HILMA projektille. HILMA projekti on vuonna 2002 alkanut Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n alaisuudessa toimiva Raha-automaattiyhdistyksen tukema Vammaisten maahanmuuttajien palveluprojekti. Tavoitteenani oli tuottaa mahdollisimman kattava, selkeä, informoiva, mielenkiintoinen ja persoonallinen opas vammaisille maahanmuuttajille, heidän läheisilleen sekä heidän kanssaan työtä tekeville tahoille. Opas antaa perustietoa niistä palveluista, oikeuksista, velvollisuuksista ja mahdollisuuksista, jotka tukevat vammaisen itsenäistä ja aktiivista elämää Suomessa. Tehtävänäni oli tuottaa oppaan teksti olemassa olevien lähteiden pohjalta. Olin yhteistyössä HILMAn projektipäällikön kanssa, jonka tehtävänä oli hoitaa oppaan käytännön järjestelyt kuten rahoitus, käännöksien, taiton ja kuvituksen tilaaminen sekä painattaminen. Muut toimikunnan jäsenet toimivat asiantuntijoina ja sisällön suunnittelijoina prosessissa. Työtä tehdessäni tutustuin alan kirjallisuuteen, Kelan esitteisiin ja lakiteksteihin. Tutustuin myös vammaisille tarkoitettuihin erilaisiin oppaisiin. Opinnäytetyöni, palveluoppaan tuottaminen, on osa HILMA projektia. Palveluoppaan tekeminen oli melko pitkä prosessi, joka kesti kolme ja puoli vuotta. HILMA projektin toiminta jatkuu edelleen valtakunnallisen vammaisfoorumin alaisuudessa. Jotta kohderyhmä, vammaiset maahanmuuttajat sekä heidän kansan työskentelevät henkilöt voisivat hyödyntää palveluopasta mahdollisimman hyvin, opas on luettavissa myös internet versiona (www.hiy.fi ). Asiasanat: maahanmuuttajat, vammaisuus, vammaispalvelut, opas, produktio

3 ABSTRACT Melaku Yodit. Production of a guide for disabled immigrants for HILMA-project. Helsinki, Spring p., Guide 36 p., 1 appendix. Diaconia University of Applied Sciences, Helsinki Unit, Degree Programme in Social Services. The objective of this final project was to compile a guide to services available to disabled immigrants. The work was carried out as part of a project entitled HILMA. Launched in 2002, HILMA is a service project for disabled immigrants, governed by Helsingin Invalidien Yhdistys ry (the Helsinki Association for Disabled People) and funded by Finland s Slot Machine Association (RAY). My aim was to produce a comprehensive, easy-to-read, informative, engaging and original guide for disabled immigrants and their families and friends, as well as those who are involved with disabled people through their work. This guide is meant as a general source of information on the different services, rights, responsibilities and opportunities that help disabled people living in Finland to lead active and independent lives. My role in the HILMA project was to gather information from available sources and use it as a basis for authoring the guide. The work was carried out with the help of the project manager for HILMA, who was responsible for the practical aspects of the project, including the sourcing of funding, translations, layout work and illustrations, as well as for arranging for printing of the guide. The other members of the editorial board participated in the process through sharing their expertise and helping with the content design. For the purposes of the project, I familiarised myself with disability services in Finland through relevant literature, legislation and the various brochures published by the The Social Insurance Institution of Finland, Kela. My other sources of information included different guides written for disabled people. My final project, production of a guide for disabled immigrants, was part of HILMAproject. Preparation and production of the guide took three and half years. HILMAproject will continue to work under Finnish Disability Forum (Vammaisfoorumi). In order to reach the target groups, disabled immigrants and those working with disabled people, as well as possible, the guide is also available on the internet at (www.hiy.fi). Keywords: immigrants, disability, disability services, guide, production

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO VAMMAISUUS Vammaisuuden määrittely WHO:n käyttämä luokittelu MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Kotoutumisohjelma HILMA projekti vammaisten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena PRODUKTION KULKU Työskentelyprosessin alkuvaihe Oppaan tekeminen ja sen aikataulu VAMMAISEN MAAHANMUUTTAJAN PALVELUOPPAAN KUVAUS Palveluoppaan tarve Palveluoppaan sisältö Palveluoppaan arviointi Palveluoppaan julkistaminen Mitä voisi tehdä toisin? POHDINTA AMMATTILINEN KASVU OPPAAN TOTEUTTAMISESSA Sosionomin ydinosaaminen Sosionomin ydintaidot...22 LÄHTEET...24 Liite 1. HILMA-Seminaari, ohjelma...25

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tuottaa produktiona vammaisen maahanmuuttajan palveluopas HILMA projektille. HILMA projekti on vuonna 2002 alkanut Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n alaisuudessa toimiva Raha-automaattiyhdistyksen tukema Vammaisten maahanmuuttajien palveluprojekti. Yksi maahanmuuttajien suurimmista haasteista on tiedonsaanti. Tämä johtuu paitsi kielestä myös siitä, että suomalaisen yhteiskunnan toiminta ja sosiaaliturvajärjestelmä sen tärkeänä osana ovat usein vieraita juuri maahan muuttaneelle henkilölle. Erityisen haastavaa tiedon viidakossa kulkeminen saattaa olla vammaisille maahanmuuttajille. Vammainen henkilö tarvitsee usein erilaisia palveluita arkiselviytymisensä tueksi, joihin hän onkin oikeutettu Suomessa. Tukijärjestelmä on kuitenkin melko monimutkainen: osa palveluista haetaan Kelalta, osa kunnan vammaissosiaalityöltä, osa maahanmuuttajasosiaalityöltä, osa työvoimatoimistosta tai vakuutusyhtiöiltä jne. Jos alkuperämaan järjestelmä on hyvin erilainen kuin suomalainen palvelujärjestelmä, voi olla vaikea hahmottaa eri tahojen asema, merkitys ja suhde toisiinsa. Kaikilla ei myöskään ole aina tietoa siitä, että Suomessa vammaisella henkilöllä on oikeus opiskella, tehdä työtä, perustaa perhe, ja että näiden mahdollistamiseksi on olemassa mm. erilaisia erityisoppilaitoksia, tukia ja palveluita. Kieli on yksi tärkeimmistä esteistä tiedon saannissa. Jos suomen kielen taitoa ei ole tai se on heikko, on hyvin vaikea saada tietoa eri palveluista ja yhteiskunnan toimintamuodoista. Esitteet ja tiedotteet ovat useimmiten tarjolla vain suomeksi ja ruotsiksi, joskus englanniksi. Teksti on virallista ja siinä käytetään alaan liittyvää erikoissanastoa. Lisäksi aivan aluksi täytyy tietää, minkälaista tietoa pitäisi hankkia ja mistä sitä voi saada. Edellä mainittujen ongelmien helpottamiseksi olen laatinut opinnäytetyönäni vammaisille maahanmuuttajille tarkoitetun palveluoppaan niin maahanmuuttajien itsensä kuin heidän kanssaan työskentelevien tueksi. Tämä palveluopas on ensimmäinen laatuaan Suomessa, ja se pyrkii parantamaan vammaisen maahanmuuttajan tiedonsaantia suomalaisesta palvelujärjestelmästä.

6 Opasta tehdessäni tutustuin syvemmin vammaispalveluihin ja vammaisten erityisiin tarpeisiin. Käsittelen opinnäytetyössäni vammaisuutta, maahanmuuttajia Suomessa sekä tekemäni vammaisen maahanmuuttajan palveluoppaan produktiota ja kuvailen itse palveluopasta. Olen käsittänyt myös itse oman asemani vammaisena maahanmuuttajana. Toivon, että tämä opas olisi pitkäikäinen ja hyödyllinen sekä vammaisille maahanmuuttajille että vammaisalan työntekijöille.

7 7 2 VAMMAISUUS 2.1 Vammaisuuden määrittely Määriteltäessä vammaisuutta tai vammaista on niitä käsiteltävä sekä yksilön tilana ja kokemuksena että myös yhteiskunnallisena ja sosiaalipoliittisena kysymyksenä. Vammaisuuden yleisluontoinen määrittely ei riitä erilaisten toimenpiteiden suunnittelun pohjaksi, vaan suunnitelmien ja toimintaohjelmien laatiminen edellyttää, että täsmennetään vammaisuuden erilaiset vaikutukset yksilön toimintakykyyn ja toimintamahdollisuuksiin. Vammaisia kansalaisia ei tulisi nähdä yhtenäisenä ryhmänä, vaan kussakin tapauksessa on nähtävä erikseen ne toimintarajoitukset, joita kyseinen vamma aiheuttaa. (Räty 2002, 42.) Vammaisuus ei välttämättä aina näy ulospäin. Kuulovammainen ei olemukseltaan erotu muista ennen kuin hän alkaa käyttää omaa äidinkieltään, viittomia. Kuulovamma aiheuttaa kuitenkin huomattavan sosiaalisen haitan eristämällä vammaisen henkilön kuulevasta ympäristöstä. Vammaa ei siis voida katsoa vain yksilön ominaisuutena, vaan ennemminkin yksilön edellytysten ja ympäristön vaatimusten välisenä suhteena. Näin ollen myös vamman aiheuttaman haitan minimoiminen edellyttää puuttumista ympäröiviin olosuhteisiin ja esteiden poistamiseen niistä. Vammaisten henkilöiden osallistuminen oman ympäristönsä suunnitteluun on tärkeää tarkoituksenmukaisten toimintamallien ja ratkaisujen turvaamiseksi. (Loijas 1994, 12.) Vammaisuus on vuorovaikutussuhde ympäristön kanssa. Keskeistä on se ympäristö, jossa vammainen toimii: kuinka paljon ympäristö rajoittaa osallistumista ja toimintaa. Vaikea- ja monivammaisuudella tarkoitetaan usean vamman yhdistelmää. Kun lieviä vammoja on useita, niin haitta voi olla suuri kehitykselle ja elämälle. Vammat ovat erilaisia pysyvyyden, vaihtuvuuden, paranevuuden ja etenevien tilojen osalta. (Murto, 2002.) Vammaisuuden vaikeudet ovat seurausta ympäristön aiheuttamista rajoituksista, kuten rakentamisen puutteista ja asenteista. Vammaisuus merkitsee toiminnallisen ja sosiaali-

8 8 sen esteen kokemista. Vammainen joutuu selviytymään itselleen vaativissa olosuhteissa, joissa psykososiaalisen ja fyysisen tuen tarve on keskeistä. (Murto 2002.) Vammaispalvelulain määritelmän mukaan taas vammaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla vamma tai sairaus aiheuttaa pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisen elämän toiminnoista. Lain edellyttämä pitkäaikaisuus on määritelty siten, että vammasta tai sairaudesta tulee ennusteen mukaan aiheutua haittaa yli vuoden ajan. (Vammaisuuden perusteella järjestettävät palvelut ja tukitoimet 1987.) Vammainen ihminen asetetaan usein liiankin helposti rooliin, jota kohtaan tunnetaan uteliaisuutta ja sääliä. Vammaisuus tuntuu hallitsevalta piirteeltä, joka peittää alleen muun persoonallisuuden. Vammaisuuden kohtaamisen tulisi enneminkin olla toisen ihmisen hyväksymistä. Vammaista ihmistä tulisi tukea, tavoitteena mahdollisimman korkea itsenäisyyden ja omatoimisuuden taso. Ensisijaisesti voima on vammaisissa itsessään. Asiallisen vammaistiedon lisäämisellä vaikutetaan ennakkoluuloihin ja asenteisiin. Vammainen ihminen on kuten kuka tahansa ainutkertainen ja arvokas ihminen. (Murto 2002.) 2.2 WHO:n käyttämä luokittelu Maailman Terveysjärjestön (WHO) vammaisuuden määritelmässä huomioidaan lääketieteellisen luokittelun lisäksi myös vamman psyykkiset ja sosiaaliset seuraukset. 1. VAMMALLA (impairment) tarkoitetaan psykologisten tai fysiologisten toimintojen tai anatomisen rakenteen puutosta tai poikkeavuutta. 2. VAJAATOIMINNALLA (disability) tarkoitetaan vammasta johtuvaa rajoitusta tai puutosta ihmisille normaaleiksi katsottavissa toiminnoissa. 3. HAITALLA (handicap) tarkoitetaan vammasta tai vajaatoiminnasta johtuvaa, tiettyä yksilöä koskeva huono-osaisuutta, joka rajoittaa tai estää hänen ikänsä, sukupuolensa, sosiaalisen asemansa ja kulttuuri taustansa huomioon ottaen normaaliksi katsottava suoriutumista.

9 9 Vammaisuus laajasti käsitettynä sisältää todetut sairaudet tai vammat, ohimenevät tai vähäiset sairaudet tai vammat lukuun ottamatta. Vammaisuus suppeasti käsitettynä on tila, joka haittaa suoriutumista. Vaikeavammaisuus sisältää tilat, joissa aiheutuu yksi tai useita normaalia elämää olennaisesti rajoittavia haittoja. Vanhuus tuo yleensä mukanaan toimintakyvyn heikentymistä, mutta vanhuksen ongelmia ja tarpeita tulisi ensi sijassa käsitellä samoin kuin ikäihmisten tarpeita muutoinkin käsitellään. Selkeää rajaa vammaisuuden ja vammattomuuden välille ei kuitenkaan voida vetää. Sairaus saattaa johtaa vammaisuuteen, mutta useimmiten sairaus on ohimenevä tila. (Räty 2002, ) 3. MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Maahanmuuttaja on vakiintunut käsite, joka tarkoittaa kaikkia Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia. Maahanmuuttaja on siis voinut tulla Suomeen työn tai avioliiton takia, pakolaisena tai paluumuuttajana. Vapaaehtoisesti maasta toiseen muuttavien kutsutaan siirtolaisiksi. Pakolainen puolestaan on henkilö, joka on joutunut poliittisista tai muista syistä lähtemään kotimaastaan. Pakolaisia ovat sekä ns. kiintiöpakolaiset että turvapaikanhakijat. Turvapaikanhakijasta tulee pakolainen, kun hänen hakemuksensa on käsitelty ja hänelle on myönnetty oleskelulupa. Paluumuuttaja on aiemmin ollut suomalainen tai hänellä on suomalaiset sukujuuret. (Räty 2002, 11.) Väestörekisterikeskuksen internetsivujen mukaan ( ) Suomessa asui vuodenvaihteessa ulkomaan kansalaista. Heistä oli naisia ja miehiä (Väestörekisterikeskus 2006.) 3.1 Kotoutumisohjelma Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999) määrittelee eri tahojen velvollisuudet kotouttamistyössä. Lain tarkoituksena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnan vapautta toimenpiteillä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen saavuttamista. Tarkoituksena on tukea maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä, kieltään ja kult-

10 10 tuuriaan, sekä hänen osallistumistaan työelämään ja yhteiskunnan toimintaan. Laki takaa myös taloudellisen tuen kotoutumisen aikana. (Työministeriö 2006.) Kotoutumisohjelman tarkoitus on luoda edellytykset maahanmuuttajan henkilökohtaisen kotoutumissuunnitelman laatimiselle. Kotoutumislain perusteluissa on esitetty toimenpiteitä, jotka tukevat kotouttamissuunnitelman laatimista. Tavoitteet sen sisällöstä tulisivat olla muun muassa terveyden, työkyvyn, perhetilanteen, kielitaidon, aiemman koulutuksen, harrastuksien ja työnhakutaitojen selvittäminen. (Työministeriö 2006.) Maahanmuuttajan kotoutumiseen ja integroitumiseen vaikuttavat olennaisesti hänen mahdollisuutensa osallistua yhteiskunnan toimintaan, esimerkiksi työelämään. Ennen työelämään siirtymistä ammattiin tarvittavien taitojen hankkiminen on välttämätöntä asianmukaisella ammattikoulutuksella. Kotoutumissuunnitelman mukaisesti kotoutuja on oikeutettu saamaan opetusta niin kieleen liittyvissä kuin ammatilliseen peruskoulutukseenkin liittyvissä asioissa. Ennen koulutuksen aloittamista laaditaan koulutussuunnitelma ja kartoitetaan kotoutujan aiempi ammatti- ja kielitaito. Kartoituksen jälkeen kotoutuja joko ohjataan kielikoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen tai molempiin samanaikaisesti tarvittaessa. (Työministeriö 2006.) 3.2 HILMA projekti vammaisten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n alaisuudessa on vuodesta 2002 lähtien toiminut HILMA projekti. Se on Raha-automaattiyhdistyksen tukema vammaisten maahanmuuttajien palveluprojekti. Projektin tarkoituksena on tukea vammaisten maahanmuuttajien kotoutumista ja mahdollisuuksia itsenäiseen elämään suomalaisessa yhteiskunnassa. Sen pääasiallisiksi toimintamuodoiksi asetettiin vammaisten maahanmuuttajien tilanteen kartoittaminen pääkaupunkiseudulla, vertaistuen kehittäminen, palveluoppaan toimittaminen, tuki- ja neuvontatoiminta, verkostoituminen ja vammaisten maahanmuuttajien tilanteesta tiedottaminen. HILMA projekti on tehnyt ja pyrkii tekemään aktiivista yhteistyöstä eri tahojen kanssa. Yhteistyötä on tehty mm. työministeriön, kuntien sosiaalitoimien, Helsingin kaupungin kulttuurikeskus Caisan ja Kelan kanssa. Järjestöpuolen yhteistyökumppaneita

11 11 ovat mm. Vanhustyön keskusliitto (Ikämamu-projekti), Ihmisoikeusliitto sekä erilaiset vammais- ja monikulttuurisuusjärjestöt. Helmikuusta 2006 alkaen HILMA projekti jatkaa toimintaansa Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskuksena Vammaisfoorumi ry:n alaisena. Valtakunnalliseen Vammaisfoorumiin kuuluu 24 eri kattojärjestöä, jotka edustavat eri vammaryhmiä, mikä edesauttaa kaikkien vammaryhmien saavutettavuutta. Tukikeskuksen tehtävänä on tukea järjestöjen omaa maahanmuuttajatyötä sekä kehittää vammaisten maahanmuuttajien kotoutumista edistäviä toimintamalleja, koulutusta ja materiaalia. Keskus toimii vammaisjärjestöjen lisäksi läheisessä yhteistyössä maahanmuuttajajärjestöjen ja viranomaisten kanssa sekä asiantuntijakeskuksena vammaisia maahanmuuttajia koskevia ohjelmia ja toimintamalleja kehiteltäessä. (Pölkki, 2006) 4. PRODUKTION KULKU 4.1 Työskentelyprosessin alkuvaihe Jo opintojani aloittaessa tavoitteenani oli työskentely vammaisten ihmisten parissa ja olen tehnyt useita opintotehtäviä juuri vammaisuuteen liittyen. Opintojeni alussa tutustuessamme sosiaalialan ammatteihin, meille annettiin tehtäväksi haastatella alan ammattilaista ns. ammattianalyysitehtävää varten. Menin haastattelemaan Invalidiliiton projektityöntekijää Rea Alankoa. Kun kävi ilmi, että olen itsekin maahanmuuttaja-taustainen, Alanko kertoi Helsingin Invalidien Yhdistyksessä (HIY) toimivasta Vammaisten maahanmuuttajien tukiprojekti HILMAsta, ja kehotti lisätietojen saamiseksi ottamaan yhteyttä projektipäällikkö Mina Mojtahediin. Sovimmekin tapaamisen Mina Mojtahedin kanssa ja jo ensimmäisellä tapaamisella keskustelimme mahdollisuudesta kirjoittaa vammaisille maahanmuuttajille tarkoitettua palveluopasta sekä käyttää tätä myös opintojeni lopputyönä. Tarkistin DIAKin opettajiltani, olisiko opasta mahdollisuus käyttää opinnäytetyönä. Sain hyväksynnän tälle. Itse toimitusprosessi lähti liikkeelle siitä, että hahmottelin niitä

12 12 asiakokonaisuuksia, joita oppaan tulisi sisältää. Tässä pystyin käyttämään hyväkseni myös omaa taustaani maahanmuuttajana ja peilaamaan omia kokemuksiani niihin seikkoihin, joita oppaaseen haluttiin ottaa. Lähdin laatimaan palveluopasta niin, että se palvelisi mahdollisimman monia vammaisryhmiä. Tämän vuoksi oppaan suunnitteluun osallistuneeseen opas-toimikuntaan kutsuttiin asiantuntijoita eri vammaisjärjestöistä. Mukana oli Helsingin Invalidien Yhdistyksen lisäksi Invalidiliitto, Näkövammaisten keskusliitto, CP-liitto ja Kehitysvammaliitto (Selkokeskus). Opastoimikunta kokoontui suunnittelemaan ja kommentoimaan opasta noin kerran kuukaudessa noin vuoden ajan. Työryhmä osallistui alustavan sisällön kehittämiseen, jotta se kattaisi myös heidän edustamansa vammaryhmät. Ryhmän jäsenet kommentoivat kirjoitettua tekstiä ja antoivat siihen siten myös oman panoksensa. Opas koettiin ryhmän sisällä tärkeäksi ja jäsenet olivat aktiivisia ja sitoutuneita oppaan tekemiseen. Esimerkiksi Näkövammaisten keskusliiton ja Selkokeskuksen asiantuntemus auttoivat suuresti siinä, että oppaasta voitiin tehdä myös eri vammaryhmiä palveleva. Työryhmän kanssa pohdittiin myös kieli-, paino-, ym. valintoja. Osallistuneet järjestöt olivat valmiita jatkamaan yhteistyötä oppaan tiimoilta myös tekoprosessin jälkeen ja he osallistuivat myös oppaan julkaisemistilaisuuteen. 4.2 Oppaan tekeminen ja sen aikataulu Ensimmäinen opastoimikunnan kokous pidettiin Tähän mennessä olin jo suunnitellut alustavaa sisältöä ja rakennetta oppaaseen ja ne esittelin toimikunnalle kokouksessa. Toimikuntaan kuului tässä vaiheessa Mina Mojtahedin ja itseni lisäksi Invalidiliiton edustaja aluesihteeri Kirsi Kosonen ja sosiaaliturvapäällikkö Jaana Penttilä Näkövammaisten keskusliitosta. Kokouksen aiheina olivat ennen kaikkea toimituskunnan koostumus ja tehtävät, oppaan rahoitus sekä sen sisältö ja sivumäärä. Tehtävänäni oli tuottaa oppaan teksti olemassa olevien lähteiden pohjalta. HILMAn projektipäällikön tehtävänä oli hoitaa oppaan käytännön järjestelyt, kuten rahoitus,

13 13 käännöksien, taiton ja kuvituksen tilaaminen sekä painattaminen. Muut toimikunnan jäsenet toimivat asiantuntijoina prosessissa. Oppaasta haluttiin tehdä käyttäjäystävällinen niin, että se selventäisi käyttäjälle myös vammaispalvelujen peruskäsitteitä kuten Kela ja sosiaalivirasto, lisäksi opas sisältäisi tietoa oikeuksista, mahdollisuuksista ja velvollisuuksista sekä tietoa niistä paikoista, joista on mahdollista kysyä lisätietoa. Opas tultaisiin kääntämän selkokielelle sekä yleisimmille maahanmuuttajakielille ja se tultaisiin julkaisemaan myös internetissä. Seuraava kokous pidettiin Tällöin paikalla oli uusina toimikunnan jäseninä Sari Kokko CP-liitosta, Valtteri Sipiläinen ja Merja Pösö CP-liiton Tampereen maahanmuuttajaprojektista sekä Lealaura Harjunpää Selkokeskuksesta. Kokouksessa valmisteltiin rahoitushakemuksia sekä käytiin läpi valmistelemaani sisältösuunnitelman toista versiota. Korjausten jälkeen aloin kesän aikana kirjoittaa ensimmäisiä osia oppaan tekstiosiosta käytyyn kokoukseen mennessä olin kirjoittanut tekstiä neljä kappaletta, jotka käytiin kokouksessa läpi. Sovimme myös, että tekstit voi lähettää toimikunnan jäsenille sähköpostitse jo ennen seuraavaa kokousta, jolloin he ehtisivät paneutua tekstiin syvemmin. Kokouksessa määriteltiin alustava kieli-, sivu- ja painomäärät, jotta voitaisiin kysyä tarjouksia tulkkikeskuksesta, taittajilta ja kirjapainoilta, myös tukihakemuksia jatkettiin. Mina Mojtahedin tilalle opastoimikuntaan ja HILMA projektin projektipäälliköksi tuli Hannaleena Pölkki. Syksyn 2003 ja kevään 2004 aikana opastoimikunta kokoontui säännöllisesti 1-2 kertaa kuukaudessa. Kokousten pääasiallisina sisältöinä olivat käytännön kysymysten kuten painomäärien, käännösten, internet-version ja levityksen tarkentaminen sekä kirjoittamieni tekstiosioiden läpikäyminen. Tekstiosiot käytiin läpi yksityiskohtaisesti kappale kappaleelta ja kokouksen asiantuntijajäsenet kommentoivat niiden sisältöä. Syksyllä 2003 Toimintakyvyn tukeminen opintokokonaisuudessa suoritin ensimmäisen osan työharjoitteluani ( ) HILMA projektissa Helsingin Invalidien Yhdistyksessä ja kirjoitin palveluopasta. Kirjoitin opasta neljänä päivänä viikossa puolipäiväisesti ja yhtenä kokopäiväisesti. Toisen osan olin harjoittelussa Ruskeasuon koulun iltapäiväkerhossa.

14 14 Kun tekstiosio oli sisällöllisesti valmis tammikuussa 2004, DIAKin suomen kielen opettaja oikoluki tekstin. Teksti annettiin tämän jälkeen luettavaksi ja tarkastettavaksi vielä muillekin asiantuntijatahoille, kuten Kelalle. Olin kokonaisvaltaisesti mukana oppaan toimituksessa myös kirjoitustyön jälkeen. Olin mukana suunnittelemassa ja kommentoimassa oppaan ulkoasua ja rakennetta ja toiveeni otettiin huomioon mm. kannen kuvituksessa. Kokousten pääasiallisina sisältöinä olivat käytännön kysymysten kuten painomäärät. 5 VAMMAISEN MAAHANMUUTTAJAN PALVELUOPPAAN KUVAUS 5.1 Palveluoppaan tarve Yksi maahanmuuttajien suurimmista haasteista on tiedonsaanti. Tämä johtuu paitsi kielestä myös siitä, että suomalaisen yhteiskunnan toiminta ja sosiaaliturvajärjestelmä sen tärkeänä osana ovat usein vieraita juuri maahan muuttaneelle henkilölle. Erityisen haastavaa tiedon viidakossa kulkeminen saattaa olla vammaisille maahanmuuttajille. Vammainen henkilö tarvitsee usein erilaisia palveluita arkiselviytymisensä tueksi, joihin hän onkin oikeutettu Suomessa. Tukijärjestelmä on kuitenkin melko monimutkainen: osa palveluista haetaan Kelalta, osa kunnan vammaissosiaalityöltä, osa maahanmuuttajasosiaalityöltä, osa työvoimatoimistosta tai vakuutusyhtiöiltä jne. Jos alkuperämaan järjestelmä on hyvin erilainen kuin suomalainen palvelujärjestelmä, voi olla vaikea hahmottaa eri tahojen asema, merkitys ja suhde toisiinsa. Kaikilla ei myöskään ole aina tietoa siitä, että Suomessa vammaisella henkilöllä on oikeus opiskella, tehdä työtä, perustaa perhe, ja että näiden mahdollistamiseksi on olemassa mm. erilaisia erityisoppilaitoksia, tukia ja palveluita. Kieli on yksi tärkeimmistä esteistä tiedon saannissa. Jos suomen kielen taitoa ei ole tai se on heikko, on hyvin vaikea saada tietoa eri palveluista ja yhteiskunnan toimintamuodoista. Esitteet ja tiedotteet ovat useimmiten tarjolla vain suomeksi ja ruotsiksi, joskus

15 15 englanniksi. Teksti on virallista ja siinä käytetään alaan liittyvää erikoissanastoa. Lisäksi aivan aluksi täytyy tietää, minkälaista tietoa pitäisi hankkia ja mistä sitä voi saada. Jo HILMA projektia suunniteltaessa havaittiin, että yksi suurimmista haasteista vammaiselle maahanmuuttajalle oli saada tietoa tarjolla olevista vammaispalveluista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat keskeisessä asemassa vammaisten maahanmuuttajien kuntoutumisessa ja kotoutumisessa. HILMA projektin puitteissa toteutettiin kartoitustutkimus vuonna 2003, jonka tarkoituksena oli kerätä tietoja vammaisista maahanmuuttajista ja saada selville kuinka paljon vammaisia mahanmuuttajia on pääkaupunkiseudulla, mitä kieltä he puhuvat jne. Tutkimuksessa tavoitettiin 565 pääkaupunkiseudulla asuvaa vammaista maahanmuuttajaa, jotka ovat käyttäneet kunnan vammaispalveluita tai kehitysvammaisten palveluita. Kartoituksen selvityksessä todetaan, että mitään muita tilastoja vammaisten maahanmuuttajien määrästä ei ole. (Koskela 2003, 24.) Yksi HILMA projektin päätavoitteista em. kartoitustutkimuksen jälkeen oli valmistaa palveluopas maahanmuuttajille HILMA projektissa. koettiin tärkeäksi, että olisi yksi perusopas, josta vammainen maahanmuuttaja saisi perustietoa kaikista vammaisille tarkoitetuista palveluista, ja jonka perusteella voisi luoda käsityksen palvelujärjestelmästä ja sitä kautta lähteä hankkimaan lisätietoa asioista. Kartoitustutkimuksella saatuja tietoja käytettiin pohjana opasta suunniteltaessa, esimerkiksi oppaan kieliversioita suunniteltaessa. 5.2 Palveluoppaan sisältö Halusin tehdä vammaisten maahanmuuttajien palveluoppaasta käyttäjäystävällisen ja selkeän niin, että se selventäisi käyttäjälleen myös vammaispalvelujen peruskäsitteitä kuten Kela ja sosiaalivirasto jne. Lopullisessa muodossaan palveluopas on 36- sivuinen kirjanen, joka sisältää perustietoa vammaisten maahanmuuttajien mahdollisuuksista, oikeuksista ja velvollisuuksista. Opas on suunnattu sekä vammaisille itselleen että heidän kanssaan työtätekeville. Opas on käännetty ja painettu selkokielelle sekä englanniksi, venäjäksi, arabiaksi, serbokroatiaksi, somaliksi, farsiksi ja soraniksi. Opasta on jaettu ja jaetaan laajalti pääkaupunkiseudun kuntien virastoihin, eri vammais- ja

16 16 maahanmuuttajajärjestöille sekä muille viranomaisille ympäri maata. Palveluopas on luettavissa myös internetissä (www.hiy.fi), jossa pdf-muodossa ovat saatavilla suomi englanti, arabia, serbokroatia, somalia, sekä venäjä. WWW -versio suomenkielisestä oppaasta tehtiin tammikuussa 2005, vieraskieliset www versiot toukokuussa Oppaasta on myös tehty ääniteversio näkövammaisille sekä luku- ja kirjoitustaidottomille henkilöille (kevät-kesä 2005). Viittomakielinen versio on vielä työn alla. 5.3 Palveluoppaan arviointi Palveluoppaan tarve on noussut HILMA projektin saamista käytännön kokemuksista. Opas on ilmeisen tarpeellinen vammaisten maahanmuuttajien tiedonsaannin sekä palveluiden käyttämisen helpottamisessa. Palveluopasta tehdessä oppaan kannesta haluttiin tehdä yksinkertainen, selkeä ja käyttäjäystävällinen. Kannen suunnittelussa otettiin huomioon eri käyttäjäryhmät, esimerkiksi symboliset kuvat jätettiin pois ja ne korvattiin realistisilla kuvilla ihmisistä eri toimissa. Takakanteen kirjoitettiin lyhyt selitys oppaan sisällöstä ja tarkoituksesta. Takakannen alaosassa on myös oppaan tekemisen osallistuneiden yhteistyökumppaneiden logot. Mielestäni oppaan sisältö vastaa pääpiirteissään tavoitteita: oppaassa on laaja perustietopaketti niistä vammaispalveluista, joihin Suomessa asuvalla vammaisella maahanmuuttajalla on oikeus. Myös omat tavoitteeni täyttyivät oppaan suhteen, esimerkiksi oppaan sisällysluettelo on selkeästi rakennettu, eri käyttäjäryhmät on myös huomioitu tekstissä ja sen jäsentelyssä sekä asiat on esitetty tiiviisti, minkä jälkeen lukija voi itse hankkia halutessaan lisätietoja. Pyrin tekstissä kielelliseen selkeyteen ja käyttäjäystävällisyyteen ja välttämään vaikeita termistöjä. Tekstin ulkoasussa on otettu huomioon myös heikkonäköiset henkilöt mm. fontin (14) ja tekstin asettelun osalta. Olen itse tyytyväinen ja arvioisin oppaan tiedollisen puolen ja ulkoisen asun olevan hyvät. Arvioin palveluoppaan merkitystä laajemmin kappaleessa 6. Tämän opinnäytetyön puitteissa ei ollut mahdollisuutta toteuttaa laajamittaista kyselyä käyttäjiltä heidän kokemuksistaan palveluoppaasta. HILMA projektissa on kuitenkin

17 17 saatu positiivista palautetta oppaan käyttömahdollisuuksista sen tilaajilta ja käyttäjiltä. Pienimuotoista palautetta on kerätty myös HILMA projektissa työharjoittelussa olleen opiskelija Heidi Hämäläisen toimesta. Hämäläinen haastatteli projektin yhteistyökumppaneilta ja asiakkaita osana työharjoitteluaan. Opasta kiitettiin mm. sen selkeydestä ja kattavuudesta. Lisäksi sen ulkomuotoa ja luettavuutta kehuttiin. Vastaajat muistuttivat kuitenkin, että opasta tulisi päivittää tarvittaessa. Laajemman palautteen saaminen maahanmuuttajataustaisilta käyttäjiltä on haastavaa. Vieraasta kulttuurista tulevalle henkilölle myös palautteen antaminen voi olla vaikeaa johtuen kieli- ja kulttuurieroista. Tämän havaitsin itse aiemmin yrittäessäni saada suullista palautetta maahanmuuttajilta. Tässä olisi mahdollinen hyvä jatkotutkimuksen aihe esimerkiksi opiskelijoille, jonka on ulkopuolisena ehkä helpompi myös kerätä palautetta. Käyttäjiltä saadut kommentit ovat tietenkin parasta palautetta oppaasta ja sen käytettävyydestä. Opas on perustietopaketti vammaisen maahanmuuttajan käytettävissä olevista palveluista, ja mielestäni sitä voidaan käyttää vaikkapa koulutus- tai ohjausmateriaalina. Palvelut ovat samat myös suomalaisille, joten oppaan tietoja voi käyttää osittain myös suomalainen palveluiden käyttäjä. 5.4 Palveluoppaan julkistaminen Palveluopas julkaistiin kulttuurikeskus Caisassa (liite 1) HILMA-projektin Vammaiset maahanmuuttajat ja yhdenvertaisuus seminaarissa. Seminaarin lopussa opas julkaistiin ja se jaettiin kaikille osallistujille. Seminaari käsitteli vammaisten maahanmuuttajien tilannetta Suomessa. Puhujina oli HILMA-projektin edustajia, Vammaiset maahanmuuttajat vähemmistönä vähemmistössä -kartoituksen tekijä, työministeriön vähemmistövaltuutettu, JOIN projektin (JOIN projektin oli yleiseurooppalainen hanke, joka edisti syrjinnän vastaista työtä Suomessa) kuntaliitosta, vammaisten maahanmuuttajien edustajia, Invalidiliiton Seesam-keskuksen edustaja sekä opastyöryhmän jäseniä. Seminaariin osallistui sekä järjestöjen että viranomaisten edustajia. Tilaisuus kiinnosti laajalti ja päivään osallistui n.115 henkilöä. Seminaarin jälkeen yhteydenottoja ja opastilauksia tuli runsaasti.

18 18 Oppaan ensimmäinen suomenkielinen painos (200 kpl) saatiin syyskuussa Lisäpainos suomen- ja selkokielen oppaasta tilattiin jo joulukuussa, sillä opas herätti suurta kiinnostusta ja sitä tilattiin ympäri maata. Vieraskieliset oppaat (tässä vaiheessa englanti, venäjä, serbokroatia, somali, arabia, farsi, 50 kpl kutakin) saatiin painosta marraskuussa 2004, toinen painos tilattiin huhtikuussa Lisäkieliä (mm. sorani, ruotsi) käännettiin vuonna Mitä voisi tehdä toisin? Resurssien määrä vaikutti suuresti oppaan muotoon: oli pysyttävä tiettyjen ajallisten ja taloudellisten rajojen sisällä, jos oppaan valmistumisen ja sen painoon viemisen välillä olisi ollut enemmän aikaa, olisi valmista tekstiä voinut vielä käyttää kommenttikierroksella mm. sosiaalivirastossa. Kelassa ja muutamalla HILMAn asiakkaalla teksti ehti olla kommentoitavana ennen oppaan painamista. Palautteen saaminen oli melko vaikeaa HILMAn asiakkailta, mutta pyrin huomioimaan muualta saamani kommentit mahdollisuuksien mukaan oppaan tekstissä. Mielenterveyssektorin mukaan ottamista pohdittiin, mutta se päätettiin jättää oppaasta pois, koska tämän oppaan tarkoituksena oli kuitenkin olla perusopas, ja liiallinen laajentaminen olisi kasvattanut oppaan sisältöä liiaksi. Jos opasta haluttaisiin kehittää edelleen, sitä voitaisiin tietenkin kasvattaa syventävämmäksi tietopaketiksi vammaispalveluista. Tämä kuitenkin vaikuttaisi myös siihen, että opas ei olisi niin helppolukuinen kuin mitä se tässä muodossaan on. Eri kieliversioita voi aina tehdä lisää tarpeen ilmetessä. Toisaalta toinen opas voisi jatkaa tämän perusoppaan jälkeen syventyen oppaan johonkin tiettyyn osioon kuten asumispalveluihin tai nimenomaan mielenterveyskuntoutujille, kehitysvammaisille tai näkövammaisille tarkoitettuihin palveluihin.

19 19 6 POHDINTA Oppaan sisältö on mielestäni monipuolinen. Myös eri vammaisjärjestöjen edustajat ovat sanoneet, että oppaaseen on tiivistetty vammaispalvelut monipuolisesti. Se voi auttaa henkilöä saamaan peruskuvan niistä oikeuksista ja palveluista, joita hänellä vammaisena henkilönä Suomessa on. Kun perustieto on saatu, lisätietoa voi hankkia eri asiantuntijoilta. Opas on tärkeä askel tiedonsaannin edistämisessä. Opasta voivat käyttää useat eri tahot; sitä on tilattu sekä yksityiseen käyttöön että eri järjestöihin ja viranomaisille heidän työtään tukemaan. Vaikka perusasiat säilyvät suhteellisen samanlaisina pitkään, muutoksia pyritään päivittämään ainakin www-versioon, tarvittaessa myös mahdollisiin uusiin painoksiin. On myös tärkeää, että opas on käännetty eri kielille, jolloin ihmisillä on mahdollisuus saada tietoa heidän omalla kielellään. Tämä on tärkeää sekä tiedonsaannin että toisaalta myös omanarvontunteen kannalta, sillä silloin tietoa voi hankkia itsenäisesti eikä henkilö ole riippuvainen muista ihmisistä. Tämä voi myös motivoida ihmistä hakemaan lisätietoa ja aktivoitumaan eri mahdollisuuksien käytössä, mikä on yksi askel kotoutumisen ja itsenäisen elämänhallinnan edistymisessä. Oppaasta on tähän mennessä otettu yli 2500 kappaleen painos. Se on herättänyt runsaasti kiinnostusta ja opasta on tilattu laajalti ympäri Suomea. Opasta on jaettu mm. kuntien sosiaalivirastoihin (ennen kaikkea vammais- ja maahanmuuttajatyöhön), vammaisjärjestöihin, seurakuntiin, sairaaloihin ja kuntoutuslaitoksiin, kouluille ja päiväkoteihin sekä työministeriön maahanmuuttotyön yksikköön. Opas on perustietopaketti, ja mielestäni sitä voidaan käyttää koulutuksessa ja ohjaustoiminnassa laajemminkin. Vaikka opas on tarkoitettu vammaisille maahanmuuttajille, on oppaan perustietoja mahdollista käyttää myös suomalaisten asiakkaiden palveluohjauksessa. Opas on tarkoitettu kaikille vammaryhmille. Jo prosessin alusta alkaen minulla on ollut selkeä kuva ja tavoite siitä, että oppaan tulisi palvella mahdollisimman laajaa ihmisryhmää vamman laadusta, etnisestä taustasta tai oleskelustatuksesta riippumatta. Työprosessin aikana olen miettinyt kysymystä eettiseltä kannalta, mikä on vahvistanut käsitystäni siitä, että on tärkeää, että opas tarjoaa tietoa tasa-arvoisesti kaikille ihmisille hei-

20 20 dän taustastaan riippumatta. Lopputulokseen on vaikuttanut myös se, että olen ollut avoin kuuntelemaan ja ottamaan vastaan tietoa eri vammaryhmistä ja heidän tarpeistaan. Näin olen myös saanut paljon arvokasta tietoa eri alojen asiantuntijoilta. 7 AMMATTILINEN KASVU OPPAAN TOTEUTTAMISESSA Heti alkuun, kun minulle esitettiin mahdollisuutta kirjoittaa palveluopasta ja tehdä siitä opinnäytetyö, innostuin ajatuksesta. Minulle oli tärkeää, että toisaalta tekemääni opasta olisi mahdollista käyttää myös opinnäytetyönä, toisaalta myös se, että opinnäytetyönäni tekisin jotain käytännönläheistä ja sellaista, jolle todella olisi tarvetta ja käyttöä ihmisille, niin vammaisille maahanmuuttajille kuin heidän kanssaan työskenteleville. Aihe kiinnosti myös siksi, että olin suunnitellut tekeväni työtä tulevaisuudessa vammaisten ihmisten parissa. Opin opasta kirjoittamalla ja tietoa etsimällä paljon hyödyllisiä asioita vammaisuudesta ja vammaisten asemasta sekä vammaistyöstä. Alkuvalmistelujen jälkeen heinäkuussa 2003 lähdin etsimään tietoa eri palveluista. Tähän mennessä opinnoissa ei ollut käsitelty opinnäytetyön tekemistä, eikä minulla ollut juurikaan käsitystä opinnäytetyön prosessista. Koin hyväksi asiaksi sen, että lähdin ikään kuin puhtaalta pöydältä etenemään. Olen tyytyväinen siihen, että sain rauhassa tehdä omaa työtäni muun opiskelun rinnalla ja pohtia asioita. Opin itsestäni sen, että olen sopeutuvainen ja sisukas ryhtyessäni johonkin. Toisaalta nyt jälkikäteen ajatellen olin myös aika rohkea lähtiessäni suureen urakkaan. Keräsin tietoa sosiaalivirastosta, Kelasta, järjestöistä ja muilta tahoilta. Monista eri lähteistä kerätystä tiedosta tuli poimia ydinasiat ja yhdistellä ja muotoilla ne järkeväksi kokonaisuudeksi. Koen oppineeni tästä paljon. Materiaalia oli paljon ja yksi haaste olikin tiedon rajaaminen niin, että sitä mahtuisi mahdollisimman kattavasti oppaaseen, jonka sivumäärä oli kuitenkin rajattu. Opin työtä tehdessäni tiivistämään asioita sekä poimimaan oleelliset asiat. Tekstin selkeys oli minulle erityisen tärkeää, sillä tiedän, että vammaispalvelujärjestelmän ymmärtäminen voi olla vaikeaa jo suomalaiselle, saati sitten maahanmuuttajataustaiselle henkilölle. Halusin myös, että opas olisi minun näköiseni ja

21 21 selkeys oli osa tätä tavoitetta. Kirjoittamisprosessin aikana iski välillä epäilys siitä, ehtiikö työtä tehdä ajoissa valmiiksi, sillä myös muut opiskelut sekä koti oli hoidettava samalla. Toisaalta myös tekstin läpikäyminen opastoimikunnassa oli välillä vaikeaa, sillä toimikunnan jäsenet olivat vammaispalveluiden asiantuntijoita ja heidän kommenttinsa menivät toisinaan hyvin yksityiskohtaisiksi ja vaikeiksi, jolloin keskusteluja oli opiskelijan vaikea seurata, jollei ollut yhtä perehtynyt aiheeseen. Toisaalta opastoimikunnassa otettiin minun mielipiteeni huomioon ja valintojani kunnioitettiin. Asiantuntijoiden osallistuminen oppaan tekoon oli sekä hedelmällistä että kannustavaa. Kokouksien jälkeen keskustelimme usein Hannaleena Pölkin kanssa niistä korjauksista, kommenteista ja keskusteluista, joita kokouksessa oli käyty läpi. Tämä oli hyvin opettavaista. Olin itse mukana HILMA-projektin johtoryhmässä ja sain tätä kautta kokonaisvaltaista tietoa projektin toiminnasta. Projektimuotoinen työskentely on sosiaalialalla hyvin yleistä nykyään. Koen oppineeni paljon mm. yhteistyöstä eri alojen työntekijöiden kanssa sekä yhteistyö- ja neuvottelutaitoja. Näistä uskon olevan hyötyä tulevaisuudessa työskennellessäni sosiaalialalla. Prosessin aikana on ollut myös onnistumisen ja löytämisen iloa sekä uskoa omaan selviytymiseen. Esimerkiksi internetistä löytyi paljon tietoa eri lähteistä, joita vertailemalla pystyi etsimään selkeimmin muotoiltuja tekstejä. Valmistamani materiaalin pohjalta suunnitteluryhmässä käydyt keskustelut aiheesta olivat antoisia ja niiden kautta pystyi selkeyttämään asioita myös itselleen. Välillä heränneistä epäilyksistä huolimatta olin koko ajan innostunut aiheesta ja käytin tiedon keräämiseen sekä kirjoittamiseen paljon myös vapaa-aikaani. Kun oppaan tavoitteena oli levittää tietoa vammaispalveluista mahdollisimman laajalle, niin yksityisille henkilöille kuin järjestöille ja viranomaisillekin, oli mielestäni myös tärkeää, että oppaasta tehtiin käännökset usealle kielelle. Tämä helpottaa niiden ihmisten tiedonsaantia, joiden suomenkielen taito ei ole vielä riittävän hyvä. Tiedonsaanti on avainasemassa maahanmuuttajien, ja tässä tapauksessa vammaisten maahanmuuttajien, kotoutumisessa ja arkea helpottavien palveluiden käytössä. Palveluiden tarkoituksena onkin edesauttaa vammaisen omatoimista selviytymistä arjessa. Tämä on mielestäni merkittävä asia ja tässä mielestäni on onnistuttu palveluoppaan kohdalla erittäin hyvin.

22 Sosionomin ydinosaaminen Sosionomin ydinosaamiseen kuuluvat yhteiskunnallinen tietoisuus ja vaikuttaminen, sosiokulttuurinen osaaminen, kasvun, arkielämän ja sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen, toimintaympäristön tunteminen ja palvelujen kehittäminen sekä tiedollinen, eettinen ja menetelmällinen osaaminen. (Borgman, Dal Maso, Hakonen, Honkakoski & Lyhty 2001,28.) Ydinosaamisen lisäksi sosionomeilla on erityisosaamista riippuen valituista suuntautumisvaihtoehdoista. Olen oppinut opinnäytetyötä tehdessäni monia asioita, jotka liittyvät edellä mainittuihin ydinosaamisen alueisiin. Opasta tehdessäni liikuin vammaisen maahanmuuttajan toimintaympäristössä; keräsin tietoa eri palveluista ja vammaisen maahanmuuttajan tilanteesta suomalaisessa yhteiskunnassa oppien itse samalla. Valmis opas tukee vammaisen maahanmuuttajan arkielämää ja mahdollisimman itsenäistä toimintakykyä yhteiskunnassamme. Opinnoissani suoritin vammaisuus ja mielenterveys ja päihteet suuntautumisvaihtoehdot. Erityisesti vammaisuuden teoriaopinnoista koin olevan hyötyä opinnäytetyötä tehdessäni. Opinnäytettä ja palveluopasta tehdessäni oppimani teoria sai vahvistusta käytännössä. 7.2 Sosionomin ydintaidot Sosionomin ydintaitoja ovat vuorovaikutus-, viestintä- ja kanssakulkemisen taidot, reflektointitaidot, työyhteisössä toimimisen, työn organisoinnin ja johtaminen taidot sekä tutkimisen ja kehittämisen taidot. (Borgman ym., 2001, 28.) Koen saaneeni hyvää harjoitusta sosionomin ydintaidoista käytännössä opinnäytetyötä tehdessäni. Yhteistyö palveluoppaan työryhmän ja sosiaalialan muiden työntekijöiden kanssa oli antoisaa ja opettavaista. Reflektointia jouduin koko opinnäytetyöprosessin ajan tekemään, kun pohdin mitkä asiat ovat oleellisia ja mitkä vähemmän oleellisia. Oman toiminnan arviointi oli myös tärkeää koko prosessin ajan, koska tein opinnäytetyöni yksin. Samoin organisointikykyni sai harjoitusta, kun opinnäyteprosessi kesti kohdallani kaikkiaan lähes kolme vuotta, ja samalla piti hoitaa perhettä ja muita opiskeluasioita.

23 23 Vuorovaikutus- ja viestintätaidot ovat keskeisiä sosiaalialan asiakastyössä, yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Kanssakulkemisen taidot tarkoittaa oman toiminnan ja ammatillisen orientaation perusteiden arviointia. Kokemuksia ja tilanteita uudelleen arvioimalla saadaan uusia näkökulmia, joiden pohjalta toimintaa voi kehittää. Kyky reflektoida on sosionomin hyvä ammattitaidon pohja ja sen avulla sosionomi pysty eettisesti perustelemaan tekemänsä ratkaisut ja valinnat. (Borgman ym., 2001, ) Sosionomin toiminnan tulisi olla asiakaslähtöistä, ammatillista ja tavoitteellista. Sosionomin tulisi myös kehittää työtään ja työyhteisöä yhdessä työtovereidensa kanssa entistä paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Moniammatillisissa ja kulttuurisissa auttamisverkostoissa toimiminen kuuluu sosionomin keskeisiin taitoihin. Sosionomilla tulisi olla osaamista myös asiakas- tai työryhmän ohjaamiseen ja johtamiseen. (Borgman ym., ). Olen sosionomikoulutukseni aikana ollut erilaisissa sosiaalialan työpaikoissa työharjoittelussa, ja sitä kautta oppinut käytännössä asiakaslähtöisyyden sekä ammatillisen ja tavoitteellisen toiminnan merkityksen. HILMA-projektin piirissä toimiessani ympäristö oli todellakin moniammatillinen ja kulttuurinen. Sosiaalialan työssä tarvitaan tutkivaa, arvioivaa ja kehittävää työotetta sosionomin oman ammatillisen kehittymisen menetelmäksi sekä yleisellä tasolla vahvistamaan sosiaalialan asiantuntijuuden yhteiskunnallista paikkaa ja oikeutusta. Sosionomin ammatillisessa osaamisessa on keskeistä sosiaalialan käytäntöjen kehittäminen. Tutkivan ja kehittävän työotteen tulisi liittyä niin asiakastyöhön ja omaan työyhteisöön kuin palvelurakenteiden kehittämiseen ja yhteiskunnallisiin prosesseihin. (Borgman ym., 2001, 20.) Omat ammatillisen kiinnostuksen kohteeni ovat hahmottuneet opiskelujen loppuvaiheilla. Koen omat vahvuuteni olevan nimenomaan vammaistyössä sekä mielenterveyssektorilla. Tulen tulevaisuudessa toimimaan sosiaalialan ammattilaisena ja kehittämään työtäni. Koen, että minulla on valmiudet työskennellä sosiaalialalla, vaikkakin tiedostan, ettei työntekijä ole koskaan valmis. Omaa työtä, ammattitaitoa ja osaamista on kehitettävä myös valmistumisen jälkeen työelämässä.

24 24 LÄHTEET Borgman, M., Dal Maso, R., Hakonen, S., Honkakoski, A. & Lyhty, T Sosionomin (AMK) ydinosaaminen Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen verkoston raportti. Rovaniemi: Pohjolan Painotuote Oy. Koskela, A Vammaiset maahanmuuttajat vähemmistönä vähemmistössä. Helsinki. Kirjapaino Onnela & Co. Loijas, S Rakas rämä elämä. Vammaisten nuorten elämänhallinta ja elämänkulku. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja 155. Helsinki Stakes. Murto, P Vammaisuuden uudistuva määrittely lähtee yksilöllisistä tarpeista. Viitattu Tuloste tekijän hallussa. Räty, M Maahanmuuttaja asiakkaana. Helsinki: Tammi. Räty, T Vammaispalvelut. Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö. Helsinki: Kynnys ry. Työministeriö Maahanmuutto. Kotoutuminen. Viitattu www.mol.fi Tuloste tekijän hallussa. Väestörekisteri Suomessa asuvat maahanmuuttajat. Viitattu DAFC225711D004D5BD1?OpenDocument Tuloste tekijän hallussa. JULKAISEMATTOMAT: Pölkki, Hl. HILMAn projektipäällikkö. Keskustelu Hämäläinen, H Selvitys Hilma-projektin toiminnan toimivuudesta ja tärkeydestä. Tuloste tekijän hallussa.

25 25 Liite 1. HILMA-Seminaari, ohjelma Vammaiset maahanmuuttajat ja yhdenvertaisuus Aika Pe , klo Paikka Kulttuurikeskus Caisa, juhlasali Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14 / Kaisaniemen metroasema. Kustannukset Seminaari on maksuton. Osanottajille tarjotaan aamukahvi. Lounaan jokainen kustantaa itse. Seminaari on tarkoitettu vammaisille maahanmuuttajille, heitä työssään kohtaaville kuntien, uskonnollisten yhteisöjen, järjestöjen ja muiden toimijoiden edustajille, maahanmuuttaja- ja vammaistyöstä vastaaville sekä alan opiskelijoille. Seminaarin järjestää Helsingin Invalidien Yhdistyksen alaisuudessa toimiva Vammaisten maahanmuuttajien palveluprojekti HILMA. Ilmoittautuminen mennessä: Hannaleena Pölkki tai puh. (09) / Seminaariohjelma 9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi Seminaarin avaus Pekka Hätinen, Suomen Invalidien Urheiluliitto Vammaiset maahanmuuttajat ja HILMA-projekti, Hannaleena Pölkki, projektipäällikkö, HILMA, Helsingin Invalidien Yhdistys ry Kokemuksia Suomessa HILMAn vertaistukiryhmä, Helsingin Invalidien Yhdistys ry Moniperustainen syrjintä, JOIN-projektin kokemuksia Pirkko Mahlamäki, pääsihteeri, Vammaisfoorumi Haasteiden kohtaaminen ja vaikuttamismahdollisuudet Mahabad Namiq, opiskelija Lounastauko Kartoitus vammaisista maahanmuuttajista pääkaupunkiseudulla Annukka Koskela, kartoituksen toimittaja Lainsäädäntö ja vammaiset maahanmuuttajat: mitä uutta? Mikko Puumalainen, vähemmistövaltuutettu, Työmisteriö Työhönvalmennusta vammaisille maahanmuuttajille Yrjö Kekki, osastopäällikkö, Työkeskus Seesam, Invalidiliitto ry Vammaisen maahanmuuttajan palveluopas, julkistamistilaisuus Yodit Melaku, palveluoppaan toimittaja Jaana Penttilä, sosiaaliturvapäällikkö, Näkövammaisten keskusliitto Leealaura Harjunpää, suunnittelija, Selkokeskus Seminaarin päätös

26

27 Vammaisen maahanmuuttajan palveluopas Kirjoittanut Yodit Melaku Toimituskuntaan kuuluneet Hannaleena Pölkki, Helsingin Invalidien Yhdistys ry Jaana Penttilä, Näkövammaisten Keskusliitto ry Leealaura Harjunpää, Selkokeskus, Kehitysvammaliitto ry Valtteri Sipilä, CP-liitto ry Merja Pösö, CPliitto ry Kirsi Kosonen, Invalidiliitto ry Taitto ja kuvitus: Abel Gebre 2004 ISBN Helsingin Invalidien Yhdistys ry Voudintie HELSINKI

28 Toimittajan tervehdys Vammaisen maahanmuuttajan opas on tarkoitettu yleisoppaaksi kaikille Suomessa asuville ja tänne muuttaville ulkomaalaisille vammaisille jokapäiväiseksi avuksi vammansa kanssa selviytymisessä. Opas toimii myös muistilistana vammaisten kanssa työskenteleville. Opasta on saatavana eri kielillä ja suomeksi selkokielisenä. Suomen väestöstä noin 10% arvioidaan olevan vammaisia tai pitkäaikaissairaita. Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä vuonna 2003 oli taas Vaikka tutkittua tietoa ei asiasta ole, tämä määrä sisältää lukuisia vammaisia maahanmuuttajia. Kyseessä on vähemmistön vähemmistö, jolle selviytyminen suomalaisessa yhteiskunnassa voi olla monin verroin haastavampaa kuin muille. Vammaisten maahanmuuttajien kotoutumista pyrkii edesauttamaan Helsingin Invalidien Yhdistyksen alaisena toimiva HILMA-projekti Rahaautomaattiyhdistyksen tuella. Palveluopas on osa HILMAn toimintaa tämän erityisryhmän tukemiseksi, sillä tiedonsaanti on yksi suurimmista haasteista. Tämän olen kokenut itsekin, sillä olen vammainen ja taustaltani maahanmuutaja. Tahtoisin toivottaa lukijani tervetulleeksi maahan, jossa on tarjolla vammaiselle paremmat mahdollisuudet toteuttaa itseään kuin useimmassa kotimaistamme. Vamman ei tarvitse olla este opiskelulle, työssä käymiselle, ystävien tapaamiselle, harrastamiselle tai perheen perustamiselle. Oppaassa selitettyjen palveluiden tarkoitus on antaa jokaiselle mahdollisuus elää yhdenvertaista ja mahdollisimman täysipainoista elämää. Suomen kielessä on sanonta, jonka mukaan ei mato nukkuvan linnun suuhun tipu tarkoitaen, etä kaiken avun ja tuen saannin takana on kuitenkin aktiivinen ja oikeutensa tunteva henkilö. Kiitän oppaan kirjoitustyössä saamastani tuesta opastyöryhmää, Diakoniaammattikorkeakoulun Helsingin yksikköä sekä kaikkia muita oppaan tuottamista tukeneita tahoja. Aktiivista elämänjatkoa toivottaen Yodit Melaku 1

29 VAMMAISEN MAAHANMUUTTAJAN PALVELUOPAS Toimittajan tervehdys Sisällysluettelo 1 Vammaisena Suomessa Yleistä vammaisten palveluista ja oikeuksista... 6 Palvelusuunnitelma... 6 Kuntoutussuunnitelma -ohjaus... 6 Vammaispalvelulaki ja -asetus... 6 Kehitysvammalaki... 6 Hallintolaki... 7 Yhdenvertaisuuslaki... 7 Mielenterveyspalvelut... 7 Potilas- ja asiakaslaki... 8 Vammaisasiamies Kela Sosiaalitoimi Vakuutusyhtiöt Palvelujen hakeminen ja muutoksenhaku Hakeminen ja päätöksenteko Itseoikaisu Muutoksenhaku Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus Taloudelliset tuet Vammaistuki Asumistuet Yleinen asumistuki Eläkkeensaajan asumistuki Kuntoutusraha Lapsen hoitotuki Vaatetus- ja ravitsemustuki Maahanmuuttajan erityistuki Toimeentulotuki Sosiaaliset luotot Verotus

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alueen maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Eija Kyllönen-Saarnio 28.1.2016 Viestintä turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja maahanmuuttajien kotouttamisesta -seminaari

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Infopankki.fi neuvonnan työkaluna

Infopankki.fi neuvonnan työkaluna Infopankki.fi neuvonnan työkaluna ALPO Oikeilla neuvoilla, oikeaan paikkaan 28.4.2014 Eija Kyllönen-Saarnio Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language Финляндия на твоём языке www.infopankki.fi

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2014. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2012 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti. 10.6.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti. 10.6.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti 10.6.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi Projektin tavoitteet ja toiminta Projektilla pyritään edistämään sosiaalityön pätevyyden hankkimista tiedottamista

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2012 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2014. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2014 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot