Liikennekuolemien määrä koko Suomessa alhaisin sotien jälkeen

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN LIIKENNETURVALLISUUSKATSAUS 2012 TIEDOTTEEN TAUSTA-AINEISTO Liikennekuolemien määrä koko Suomessa alhaisin sotien jälkeen Tieliikenteen turvallisuus parani onnettomuustietojen valossa vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä väheni koko maassa vuonna 2012 noin 11 % edelliseen vuoteen verrattuna. Pelastuslaitoksen tietoon tulleiden vakavien loukkaantumisten määrä väheni neljänneksellä. Tieliikenteessä kuolleita oli ennakkotietojen mukaan 254, mikä on 13 % edellisvuotta alhaisempi ja alhaisin sitten sotien. Erityisesti mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden loukkaantumiset vähenivät huomattavasti. Liikenteen määrä pääteillä on pysynyt lähes ennallaan. Myös pääteillä käytettävät keskinopeudet eivät juurikaan ole muuttuneet. Itä-Suomessa liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä lisääntyi edellisvuodesta, mutta luku jäi alle vuosien keskiarvon. Poliisin tietoon tulleet henkilövahinko-onnettomuudet ja loukkaantumiset vähenivät merkittävästi. Itä-Suomessa tapahtui 610 henkilövahinkoonnettomuutta, joista 37 oli kuolemaan johtaneita. Niissä kuoli 41 ihmistä, kun edellisvuonna menehtyneitä oli 34. Itä-Suomen tieliikenteessä loukkaantui 724 ihmistä, kun vuonna 2011 heitä oli 935. Pelastuslaitosten tietojen mukaan loukkaantuneista oli vakavasti loukkaantuneita 84, kun vuonna 2011 heitä oli 148. Kuopiossa tapahtui 93 henkilövahinko-onnettomuutta. Yksi henkilö menehtyi. Poliisin tietoon tulleita loukkaantuneita oli 115. Pohjois-Savon synkin paikkakunta oli Lapinlahti, jonka kolmessa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa menehtyi viisi henkilöä. Joensuussa henkilövahinko-onnettomuuksia oli 69. Kuolleita oli kaksi ja loukkaantuneita oli 73. Pohjois-Karjalassa Liperissä tapahtui kolme kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa menehtyi kolme henkilöä. Etelä-Savossa kuolonkolareita oli eniten Pieksämäellä, jossa neljään kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa kuoli neljä. Mikkelissä henkilövahinko-onnettomuuksia oli 61. Niissä menehtyi kolme ja loukkaantui 78 henkilöä.

2 Itä-Suomen pääteiden keskinopeudet ovat liikenteen automaattisten mittauspisteiden tietojen mukaan laskeneet vuodesta 2011 vuoteen Kevyiden ajoneuvojen keskinopeudet laskivat 2,6 km/h (90,6 km/h 88,0 km/h) ja raskaiden (kuorma-autot) 1,7 km/h (83,4 km/h 81,7 km/h). Huomattavaa on, että raskaiden ajoneuvojen jopa yli 20 km/h ylinopeudet olivat joissakin pisteissä melko yleisiä. Kuorma-autojen suurin sallittu nopeus on 80 km/h ja rajoittimien tulisi olla käytössä. Turvalaitteiden käyttö Liikenneturva on koonnut seurantatietoja liikennekäyttäytymisestä vuodesta 1992 alkaen. Itä- Suomessa käytetään tarkkailutietojen mukaan turvavyötä selkeästi muuta maata yleisemmin. Taajamissa turvavyötä käytti Itä-Suomessa 97 % kuljettajista ja etupenkillä matkustaneista, kun koko maassa käyttöaste oli 90 %. Taajamien ulkopuolella turvavyötä käytetään yleisemmin. Itä-Suomen alueiden välillä ei ole suuria eroja. Henkilöautot, turvavyön käyttö etupenkillä taajamissa maakunta Etelä-Savo 89 % 91 % 94 % 96 % 97 % Pohjois-Karjala 97 % 96 % 98 % 95 % 96 % Pohjois-Savo 91 % 95 % 95 % 96 % 98 % Itä-Suomi 92 % 94 % 96 % 96 % 97 % Koko maa 85 % 89 % 91 % 87 % 90 % taajamien ulkopuolella maakunta Etelä-Savo 93 % 97 % 99 % 99 % 99 % Pohjois-Karjala 99 % 97 % 97 % 97 % 99 % Pohjois-Savo 94 % 96 % 98 % 97 % 97 % Itä-Suomi 95 % 97 % 98 % 98 % 98 % Koko maa 92 % 95 % 94 % 95 % 94 % Pyöräilykypärä Pyöräilykypärän käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Pyöräilykypärää käytettiin Itä-Suomessa yhä keskimäärin harvemmin kuin muualla. maakunta Etelä-Savo 20 % 23 % 23 % 30 % 29 % Pohjois-Karjala 19 % 23 % 22 % 24 % 25 % Pohjois-Savo 27 % 35 % 42 % 36 % 39 % Itä-Suomi 22 % 27 % 29 % 30 % 31 % Koko maa 33 % 31 % 32 % 33 % 37 % 2

3 Heijastimen käyttö Itä-Suomessa heijastimen käyttö vaihtelee paikkakunnittain. Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa heijastinta käytettiin tarkkailujen mukaan selkeästi koko maata useammin (käyttöasteet 69 % ja 79 %), kun taas Pohjois-Savossa käyttö (57 %) on hieman maan keskitasoa yleisempää. Koko maassa heijastimen käyttöaste vuonna 2011 taajamissa oli 56%. maakunta Etelä-Savo 59 % 61 % 65 % 58 % 69 % Pohjois-Karjala 83 % 74 % 77 % 73 % 79 % Pohjois-Savo 46 % 26 % 26 % 47 % 57 % Itä-Suomi 63 % 54 % 56 % 59 % 69 % Koko maa 43 % 44% 42 % 44 % 56 % Liikenteen valvonta ja liikennerikkomukset vähenivät Riskikuljettajien valvonta Pieni osa tielläliikkujista syyllistyy jatkuvasti tahalliseen riskinottoon liikenteessä. Tyypillisimpiä riskejä ovat rattijuopumukset ja ylinopeudet. Tämä riskikuljettajien ryhmä syyllistyy toistuvasti liikennerikoksiin mutta heillä on usein myös muuta rikostaustaa. Liikkuvan poliisin tekemän selvityksen mukaan aktiivisimmista liikennerikoksiin syyllistyneistä riskikuljettajista 94 % oli syyllistynyt mm. omaisuusrikoksiin. Liikennevalvonnan kohdentuminen 2012 Liikkuvan poliisin liikennevalvonta vähentyi vuonna 2012 Itä-Suomessa 12,9 % (8 henkilötyövuotta, HTV). Eniten vähentyi ajotapavalvonta (- 1.5 HTV), rattijuopumusvalvonta (- 1.3 HTV) ja nopeusvalvonta (- 1,1 HTV). Myös poliisilaitosten ajotapa-, nopeus- ja rattijuopumusvalvonta vähentyi 14,7 % (8 HTV) vuodesta Muista valvontamuodoista poiketen liikkuvan poliisin raskaan liikenteen valvonta ei vähentynyt aivan niin paljon (- 5,6 %, eli 0,4 HTV). Valvonta oli kuitenkin tehokasta, sillä raskaan liikenteen suoritemäärä kasvoi (7,7 %). Lisäksi huhtikuusta 2012 alkaen valvonnan yhteydessä toteutettiin kuljetusrikollisuuden torjuntaprojektia, jonka yhteydessä paljastettiin paljon myös muita kuin liikennerikoksia. Liikennerikoksien ja liikennerikkomusten määrä väheni Itä-Suomessa kokonaisuudessaan 21,5 %. Liikenneturvallisuuskeskuksen automaattivalvonnan seuraamuksissa vähenemä oli jopa 28,1 %. (Kuva 1.) Rikkomusten vähenemisen taustalla on mm. vähentynyt "peltipoliisien käyttö. Kameroiden määrä ja käyttöaika on vähentynyt, koska kuvien käsittelystä on vähennetty väkeä. Poliisi on joutunut vuonna 2012 tinkimään nopeusvalvonnasta ja siten myös ylinopeuksien määrä on laskenut (Kuva 2). Liikenteen automaattisten mittauspisteiden tietojen perusteella ylinopeudella ajaminen ei ole kuitenkaan vähentynyt. Liikkuvan poliisin rattijuopumusvalvonta väheni 1,1 henkilötyövuoden verran ja puhalluskokeiden määrässä laskua oli noin 18 %. Paikallispoliisi raportoi kuitenkin rattijuopumusvalvontatehtävien määrässä noin 30 % nousun, vaikka henkilötyövuosina laskua oli 3,3 HTV. Paikallispoliisin puhalluskokeiden määrästä ei ole tilastotietoa. Kiinnijääneiden rattijuopumuksien määrä laski 10,7 % mikä vastaa 267 tapausta (Kuva 3). 3

4 RS = rikesakko, RV = rangaistusvaatimus, EHDRS = ehdollinen rikesakko Kuva 1 Itä-Suomen liikenneturvallisuuskeskuksen tapahtuma-alueen suoritteet (lvstapaukset). Lähde:PolStat Kuva 2 Itä-Suomen poliisilaitosten (tapahtuma-alue) ilmoitetut ylinopeusjutut Lähde:PolStat 4

5 Kuva 3 Itä-Suomen poliisilaitosten alueella (tapahtuma-alue) selvitetyt rattijuopumusnimikkeet Lähde:PolStat. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteet ja tiestön hoito Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella (Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala) toteutettiin mm. useita jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta parantavia väylä- ja alikulkujen rakentamishankkeita. Lisäksi toteutettiin entiseen tapaan täristävien reuna- ja keskiviivamerkintöjen lisäämistä päällystyshankkeiden yhteydessä sekä korjattiin tiekaiteita päätiestöllä. Ely-keskuksen tieverkon parantamistoimenpiteet vuonna 2012: Kevyenliikenteen väylä alikulkuineen ja yksityistiejärjestelyineen valmistui valtatielle 14 Savonlinnan Anttolassa. Kevyenliikenteenväylä valmistui kantatielle 77 Keiteleellä. Kevyenliikenteenväylä sekä yksityistiejärjestelyjä toteutettiin valtatielle 9 Tuusniemellä Kevyenliikenteen järjestelyjä sekä taajaman saneeraus toteutettiin Karttulan keskustaajamassa. Kuopion Pienen Neulamäen eritasoliittymä toteutui kevyenliikenteen- ja pysäkkijärjestelyineen. Syvänniemellä Kuopiossa toteutettiin joukkoliikenteen kyläterminaali sekä kevyenliikenteen väylähanke. Kuopion Kurkimäkeen rakennettiin uusi suojatie, jolle asennettiin autoilijoita suojatien ylittäjistä varoittava vilkkujärjestelmä. Tämän kokeilun toivotaan johtavan jatkossa varoituslaitteiden käytön lisäämiseen erityisen vaarallisille paikoille. Pääteiden tienvarsiraivauksia toteutettiin hirvivaaran kannalta pahimmilla alueilla Pohjois- Karjalassa ja liittymien näkemäraivauksia tehtiin alueurakoissa tarpeen mukaan. 5

6 Nopeusrajoituksia on tarkistettu ohjeiden mukaisesti. Viime vuonna alennettiin maantiellä 518 nopeusrajoitus 80 km/h:ssa, koska tien poikkileikkaus on kapea sekä tien pintakuntoon heikentynyt. Ajonopeuksia rajoittavia hidasteta toteutettiin Lapinlahdella, Maaningalla sekä Virtasalmella. Kelin seurantaa tehostettiin ja tiestön hoitotoimenpiteiden käynnistämistä ja ajoitusta parannettiin täydentämällä laiteverkostoa kolmessa maakunnassa seuraavasti: Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Valtatien 6 uudelle Joensuun ohiajotielle välille Käpykangas - Repokallio lisättiin liikenteenautomaattinen laskenta-asema ja kelikamera Repokallion eritasoliittymään. Vt6 Tohmajärven tiesääasemalle lisättiin optinen tienkitkaa mittaava anturi. Ilomantsiin kantatien 74 ja seututien 522 risteykseen lisättiin kelikamera ja Lieksan Jaakonvaaraan seututielle 5200 kevyt tiesääasema tunnistamaan idästä tulevia sademääriä. Siilinjärvelle kantatielle75 välillä Laitilantie - Kasurilantie parannettiin kunnossapidon oikeaaikaisuutta lisäämällä kaksi (2) kelikameraa. Lisäksi molemmissa risteyksissä parannettiin olemassa olevien liikennevalojen toimintaa raskaan liikenteen sujuvuuden parantamiseksi ns. vihreällä aallolla, ettei raskaan liikenteen tarvitse pysähtyä ylämäkeen liikennevaloissa. Kaavin Maarianvaaraan asetettiin seututeiden 573 ja 502 risteykseen kelikamera. Valtatien 5 tienparannusosuudelle välille Päiväranta - Vuorela lähelle Tikkalansaaren siltaa asennettiin tiesääasema ja optiset tienkitkaa mittavat anturit. Myös Tikkalansaaren sillan kannelle asennettiin optiset kitka-anturit sekä Vuorelan eritasoliittymään kelikamera. Etelä-Savo Pieksämäen Naarajärvelle valtatien 23 ja seututien 477 risteykseen asennettiin kelikamera. Valtatien 13 Kangasniemen Häpälään asennettiin kevyt tiesääasema ja valtatiellä 13 Mikkelin kohdalla ohjelmoitiin viidet liikennevalot vastaamaan muuttuneiden liikennemäärien mukaista tarvetta. Valtatien 14 Parkunmäen tiesääasemalle lisättiin tienkitkaa mittaava optinen anturi. Kaivostoiminnasta ja raskaan liikenteen lisääntymisestä johtuen kunnossapitoluokitusta korotettiin maanteillä 502, 504, 506 ja 573 Polvijärvellä ja Kaavilla. Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija kuntatyön tukena Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) hallinnoima Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija hanke tukee ja edistää kuntien liikenneturvallisuustyötä. Toimija toimii tiiviissä yhteistyössä Liikenneturvan kanssa. Vuonna 2012 hankkeeseen osallistui noin puolet Itä- Suomen kunnista. Liikenneturvallisuustoimija osallistuu kuntien liikenneturvallisuusryhmien toimintaan sekä avustaa kuntia käytännön liikenneturvallisuustyössä tiedottamalla, tarjoamalla neuvontaa ja avustamalla erilaisten liikenneturvallisuustapahtumien ja - koulutusten järjestämisessä. Toimija ylläpitää myös kuntien onnettomuustilastoja. Tieliikenneonnettomuuksien seurannan ohella aloitettiin myös maastoliikenneonnettomuuksien seuranta pelastuslaitoksen tietoihin perustuen. Vuonna 2012 toimijahankkeessa panostettiin erityisesti kuntien liikenneturvallisuusryhmien toiminnan tukemiseen sekä koululaisten ja iäkkäiden turvallisuuden edistämiseen. Toimija järjesti tai osallistui vuoden aikana yhteensä yli 30 tilaisuuteen Itä-Suomen alueen kunnissa sekä toteutti lukuisia suunnittelu- ja tiedottamistoimenpiteitä. Lisäksi uutena teemana toimijan tehtäviin otettiin mukaan ns. viisaan liikkumisen markkinointi ja edistäminen kunnissa ( Viisaalla liikkumisella tarkoitetaan liikkumista turvallisesti, terveellisesti, taloudellisesti ja ympäristöä säästävästi. Tavoitteena on kannustaa ihmisiä pohtimaan omia arjen liikkumisvalintojaan mm. jakamalla tietoa eri kulkumuotojen vaikutuksista. 6

7 Liikenneturvallisuussuunnitelmat Itä-Suomessa käynnistyi vuonna 2012 kaksi seudullista liikenneturvallisuussuunnitelmaa; Kuopion ja Savonlinnan seudun suunnitelmat. Suunnitelmien valmistumisen myötä kaikkien Itä-Suomen kuntien suunnitelmat ovat ajantasaisia. Liikenneturvallisuusyhteistyö Itä-Suomessa Vuosi 2012 oli tiiviin liikenneturvallisuusyhteistyön vuosi. Liikenneturvallisuustyötä ohjaava poikkihallinnollinen Itä-Suomen liikenneturvallisuusryhmä kokoontui ELY-keskuksen johdolla yhteensä neljä kertaa. Ryhmän toiminnan tavoitteena on parantaa Itä-Suomen liikenneturvallisuutta vaikuttamalla poliittisiin päätöksentekijöihin, viranomaisiin, järjestöihin ja yksittäisiin tienkäyttäjiin. Ryhmän toimesta laadittiin Itä-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelma, joka linjaa liikenneturvallisuustyön vuosille Liikenneturvallisuusyhteistyötä ja -keskustelua tukee Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi, joka kutsuttiin vuonna 2012 kertaalleen koolle ajankohtaisten aiheiden ääreen. Liikenneturvallisuusyhteistyön jatkaminen ja kehittäminen nähdään erittäin tärkeänä painopisteenä myös tulevina vuosina. Itä-Suomen liikenneturvallisuusryhmä palkitsi kaksi liikenneturvallisuutta edistävää tekoa kunniakirjoilla. Suonenjoen liikennepuisto ja Tappomopo-taikuriesitys ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka eri tahojen hyvällä yhteistyöllä ja uusia toimintamalleja käyttäen edistetään lasten ja nuorten liikenneturvallisuutta. 7