Valmisteluasiakirja. Tietosuoja Internetissä - Euroopan unionin yhdennetty lähestymistapa -

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valmisteluasiakirja. Tietosuoja Internetissä - Euroopan unionin yhdennetty lähestymistapa -"

Transkriptio

1 29 ARTIKLAN MUKAINEN TIETOSUOJATYÖRYHMÄ 5063/00/FI/lopull. WP 37 Valmisteluasiakirja Tietosuoja Internetissä - Euroopan unionin yhdennetty lähestymistapa - Hyväksytty 21. marraskuuta 2000 Työryhmä on perustettu direktiivin 95/46/EY 29 artiklalla. Se on riippumaton EU:n neuvoa-antava elin tietosuojan ja yksityisyyden suojan alalla. Sen tehtävistä on säädetty direktiivin 95/46/EY 30 artiklassa ja direktiivin 97/66/EY 14 artiklassa. Sihteeristö: Euroopan komissio, Sisämarkkinoiden pääosasto, linja E, tiedon vapaa liikkuvuus, tietosuoja. Rue de la Loi 200, B-1049 Bryssel/Weststraat 200, B-1049 Bryssel - Belgia - toimisto: C100-2/133 Internet:

2 LUKU 1: JOHDANTO 6 LUKU 2: INTERNETIN TEKNINEN KUVAUS 8 I. PERUSPERIAATTEET 8 TCP/IP-YHTEYSKÄYTÄNTÖÄ KÄYTTÄVÄT KEHITTYNEEMMÄT YHTEYSKÄYTÄNNÖT 10 II. TOIMIJAT INTERNETISSÄ 11 TELEVIESTINTÄOPERAATTORI 11 INTERNET-YHTEYDEN PALVELUNTARJOAJA 11 INTERNET-PALVELUNTARJOAJA 12 KÄYTTÄJÄ 12 III. PALVELUT INTERNETISSÄ 13 SÄHKÖPOSTI 13 UUTISRYHMÄT 13 KESKUSTELUTILAT 13 WWW-SIVUT 13 IV. YKSITYISYYDEN SUOJAAN KOHDISTUVAT RISKIT 14 YKSITYISYYDEN SUOJAAN KOHDISTUVAT RISKIT TCP/IP-YHTEYSKÄYTÄNNÖN KÄYTÖSSÄ 14 YKSITYISYYDEN SUOJAAN KOHDISTUVAT RISKIT KORKEAN TASON YHTEYSKÄYTÄNTÖJEN KÄYTÖSSÄ 15 Selaimen suorittama tietojenkäsittely, jota ei voida havaita (browser's chattering) 15 Ei-näkyvät hyperlinkit 16 Evästetiedostot 16 YKSITYISYYDEN SUOJAAN KOHDISTUVAT RISKIT, JOTKA LIITTYVÄT HTTP- YHTEYSKÄYTÄNNÖN KÄYTTÖÖN YLEISISSÄ SELAIMISSA 17 V. JOITAKIN TALOUDELLISIA NÄKÖKOHTIA 18 VI. PÄÄTELMÄT 20 LUKU 3: TIETOSUOJALAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN 21 I. YLEISIÄ OIKEUDELLISIA NÄKÖKOHTIA 21 HENKILÖTIEDOT INTERNETISSÄ 21 DIREKTIIVIEN SOVELTAMINEN 21 Telepalvelun tarjoaja 23 Internet-palveluntarjoajat (mukaan luettuina Internet-yhteyden palveluntarjoajat) 23 Tavalliset www-sivustot 24 Portaalipalvelut 24 Lisäpalvelut 24 II. TELEVIESTINTÄDIREKTIIVIN TARKISTAMINEN: "SÄHKÖISEN VIESTINNÄN PALVELUJEN" MÄÄRITELMÄ 25 III. M UUT SOVELLETTAVAT OIKEUSSÄÄNNÖKSET 27 IV. KANSALLISEN TIETOSUOJALAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN JA SEN KANSAINVÄLISET VAIKUTUKSET 28 V. PÄÄTELMÄT 29 LUKU 4: SÄHKÖPOSTI 30

3 I. JOHDANTO 30 II. TOIMIJAT 30 III. TEKNINEN KUVAUS 30 SÄHKÖPOSTIN LÄHETTÄMISPROSESSI 31 SÄHKÖPOSTIOSOITTEET 31 SÄHKÖPOSTIN YHTEYSKÄYTÄNNÖT 31 IV. YKSITYISYYDEN SUOJAAN KOHDISTUVAT RISKIT 32 SÄHKÖPOSTIOSOITTEIDEN KERUU 32 LIIKENNETIEDOT 33 SÄHKÖPOSTIN SISÄLTÖ 34 V. ERITYISKYSYMYSTEN TARKASTELU 36 WWW-POHJAINEN SÄHKÖPOSTI 36 LUETTELOT 37 ROSKASÄHKÖPOSTI 37 VI. LUOTTAMUKSELLISUUTEEN JA TURVALLISUUTEEN LIITTYVIÄ NÄKÖKOHTIA 38 VII. YKSITYISYYDEN SUOJAA PARANTAVAT TOIMET 39 VIII. PÄÄTELMÄT 40 SÄHKÖPOSTIASIAKASOHJELMIEN JA SMTP-PALVELINTEN SUORITTAMA EI-HAVAITTAVA TIETOJENKÄSITTELY 40 VÄLITTÄJIEN JA SÄHKÖPOSTIN PALVELUNTARJOAJIEN HARJOITTAMA LIIKENNETIETOJEN SÄILYTYS 40 SIEPPAUS 40 SÄHKÖPOSTIN SISÄLLÖN TALLENTAMINEN JA TUTKIMINEN 41 EI-TOIVOTTU SÄHKÖPOSTI (ROSKASÄHKÖPOSTI) 41 SÄHKÖPOSTILUETTELOT 41 LUKU 5: WWW-SIVUJEN SELAILU JA HAKU 42 I. JOHDANTO 42 II. TEKNINEN KUVAUS JA MUKANA OLEVAT TOIMIJAT 42 WWW-SIVUJEN SELAUSPROSESSI 42 WWW-SIVUJEN SELAILU INTERNETIN KÄYTTÄJÄN NÄKÖKULMASTA 45 TIIVISTELMÄ TÄRKEIMMISTÄ TIEDOISTA, JOITA SYNTYY JA TALLENNETAAN WWW-SIVUJEN SELAUSPROSESSIN ERI VAIHEISSA 45 III. YKSITYISYYDEN SUOJAAN KOHDISTUVAT RISKIT 46 UUDET TARKKAILUOHJELMISTOT 47 IV. OIKEUDELLINEN TARKASTELU 48 YLEISDIREKTIIVIN 95/46/EY TÄRKEIMMÄT SÄÄNNÖKSET: TARKOITUSPERIAATE, ASIANMUKAINEN KÄSITTELY JA REKISTERÖIDYN INFORMOINTI 48 Rekisteröidyn informointi 48 Tarkoitusperiaate 50 Asianmukainen käsittely 50 YKSITYISYYDEN SUOJASTA TELEVIESTINNÄN ALALLA ANNETUN ERITYISDIREKTIIVIN TÄRKEIMMÄT SÄÄNNÖKSET 51 4 artikla: Turvallisuus 52 5 artikla: Luottamuksellisuus 52 6 artikla: Liikenne- ja laskutustiedot 53 8 artikla: Kutsuvan ja yhdistetyn linjan tunnistus 54 V. YKSITYISYYDEN SUOJAA PARANTAVAT TOIMET 54 VI. PÄÄTELMÄT 55 LUKU 6: JULKAISUT JA FOORUMIT 57 I. JOHDANTO 57 II. TEKNINEN KUVAUS 57 Uutisryhmät 57

4 Keskustelut 57 JULKAISUT JA LUETTELOT 58 III. YKSITYISYYDEN SUOJAAN KOHDISTUVAT RISKIT 59 JULKISET KESKUSTELUFOORUMIT 59 JULKAISUT JA LUETTELOT 60 IV. OIKEUDELLINEN TARKASTELU 61 JULKISET FOORUMIT 61 JULKAISUT JA LUETTELOT 62 V. YKSITYISYYDEN SUOJAA PARANTAVAT TOIMET 63 NIMETTÖMYYS JULKISISSA FOORUMEISSA 64 TIETOJEN JÄRJESTELMÄLLINEN INDEKSOINTI 64 JULKISTEN TIETOJEN SAANTI VERKOSSA 64 VI. PÄÄTELMÄT 65 LUKU 7: SÄHKÖISEN KAUPANKÄYNNIN TAPAHTUMAT INTERNETISSÄ 66 I. JOHDANTO 66 II. TOIMIJAT 66 III. TURVATUT MAKSUT 68 IV. YKSITYISYYDEN SUOJAAN KOHDISTUVAT RISKIT 69 V. OIKEUDELLINEN TARKASTELU 72 KÄSITTELYN LAILLISUUS : TARKOITUSPERIAATE (DIREKTIIVIN 95/46/EY 5-7 ARTIKLA) 72 REKISTERÖIDYN INFORMOINTI (DIREKTIIVIN 95/46/EY 10 ARTIKLA) 73 HENKILÖ- TAI LIIKENNETIETOJEN SÄILYTYS (DIREKTIIVIN 95/46/EY 6 ARTIKLA JA DIREKTIIVIN 97/66/EY 6 ARTIKLA) 74 AUTOMATISOIDUT YKSITTÄISPÄÄTÖKSET (DIREKTIIVIN 95/46/EY 15 ARTIKLA) 74 REKISTERÖITYJEN OIKEUDET (DIREKTIIVI 95/46/EY 12 ARTIKLA) 74 REKISTERINPITÄJÄN VELVOITTEET: LUOTTAMUKSELLISUUS JA TURVALLISUUS (DIREKTIIVIN 95/46/EY 16 JA 17 ARTIKLA SEKÄ DIREKTIIVIN 97/66/EY 4 JA 5 ARTIKLA) 75 SOVELLETTAVA OIKEUS (DIREKTIIVIN 95/46/EY 4 ARTIKLA) 75 VI. PÄÄTELMÄT 75 LUKU 8: VERKKOMARKKINOINTI 77 I. JOHDANTO 77 II. TEKNINEN KUVAUS 77 VERKKOPROFILOINTI JA VERKKOMAINONTA 77 SÄHKÖPOSTITUS 78 III. OIKEUDELLINEN TARKASTELU 79 TIETOSUOJADIREKTIIVI 79 ETÄMYYNTIDIREKTIIVI 79 YKSITYISYYDEN SUOJASTA TELEVIESTINNÄN ALALLA ANNETTU ERITYISDIREKTIIVI 79 DIREKTIIVI SÄHKÖISESTÄ KAUPANKÄYNNISTÄ 80 IV. PÄÄTELMÄT 80 VERKKOPROFILOINTI JA VERKKOMAINONTA 81 SÄHKÖPOSTITUS 81 LUKU 9: YKSITYISYYDEN SUOJAA PARANTAVAT TOIMET 83 I. JOHDANTO 83 II. YKSITYISYYDEN SUOJAA PARANTAVAT TEKNIIKAT 84 EVÄSTETIEDOSTOJEN HÄVITTÄJÄT 84 Teollisuuden käyttämät evästetiedostojen torjuntajärjestelmät 84 Itsenäiset ohjelmat 85 PROXY-PALVELIMET 85

5 NIMETTÖMYYDEN VARMISTAVAT OHJELMISTOT 86 SÄHKÖPOSTISUODATTIMET JA NIMETÖN SÄHKÖPOSTI 87 TIEDONVÄLITTÄJÄT (INFOMEDIARIES ) 88 III. MUUT YKSITYISYYDEN SUOJAA PARANTAVAT TOIMET 89 P3P-YHTEYSKÄYTÄNTÖ 89 YKSITYISYYDEN SUOJAN LAATUMERKINTÄ 90 IV. PÄÄTELMÄT 92 LUKU 10: PÄÄTELMÄT 93 TEKNINEN SANASTO 99

6 LUKU 1: JOHDANTO Tämän asiakirjan tavoitteena on tarjota yhdennetty Euroopan unionin lähestymistapa sähköistä viestintää koskevaan tietosuojaan. Sanalla "yhdennetty" korostetaan sitä, että tämä tarkastelu poikkeaa enimmäkseen sekä yleisen tietosuojadirektiivin (direktiivin 95/46/EY) että yksityisyys- ja televiestintädirektiivin (direktiivin 97/66/EY) tekstistä ja että tarkastelussa myös otetaan huomioon ja yhdistetään kaikki tietosuojatyöryhmän tähän mennessä antamat lausunnot ja asiakirjat tietyistä tähän aiheeseen liittyvistä erittäin tärkeistä kysymyksistä. 1 Tietosuojatyöryhmä on tulevaisuuden työn prioriteetteja tarkastellessaan maininnut aikaisemmin useaan otteeseen, että on välttämätöntä käsitellä Internetin käyttöön liittyviä tietosuojakysymyksiä. Näiden kysymysten johdonmukaista ja tehokasta käsittelyä varten perustettiin vuonna 1999 niin sanottu Internet-työryhmä. Tämän työryhmän päätarkoituksena on koota voimavaroja ja asiantuntemusta eri jäsenvaltioiden tietosuojaviranomaisilta, jotta se voisi omalta osaltaan edistää tämän alan nykyisen oikeudellisen kehyksen yhdenmukaista tulkintaa ja soveltamista. Internet-työryhmä on laatinut kahden viime vuoden aikana useita asiakirjoja, jotka tietosuojatyöryhmä on hyväksynyt. Vuoden 2000 alusta työryhmä on kokoontunut entistä useammin tavoitteenaan laatia sellainen kokoava ja yhdistävä asiakirja, joka voisi toimia taustana nykyisten ja mahdollisesti tulevienkin Internetiin liittyvien yksityisyyden suojaa koskevien kysymysten tarkastelulle. Tämän asiakirjan päätavoitteena on ensimmäistä kertaa käsitellä Internetin käyttöön liittyvää yksityisyyden suojaa kokonaisvaltaisesti, parantaa tietoisuutta verkon käyttöön liittyvistä tietosuojariskeistä ja toimia apuna tämän alan kahden direktiivin tulkinnassa. Tietosuojatyöryhmä tietää, että Internetin käyttäjät pitävät yksityisyyden suojaa erittäin merkittävänä. 2 Siksi on erityisen tärkeää, että tietosuojatyöryhmä tarkastelee tätä kysymystä, vaikka se tietääkin, että jotkin erityistä keskustelua herättävät kiistanalaiset kysymykset saattavat edellyttää lisätyötä. Tätä asiakirjaa ei ole tarkoitettu itsessään tyhjentäväksi, vaan sen tavoitteena on käsittää tyypillisimmät tilanteet, joiden kanssa Internetin käyttäjät voivat joutua tekemisiin käyttäessään mitä tahansa Internetissä tarjolla olevista palveluista (kuten sähköpostia, 1 Erityisesti: tietosuojatyöryhmän 16. kesäkuuta 1998 antama lausunto 1/98: Platform for Privacy Preferences (P3P) ja Open Profiling Standard (OPS); tietosuojatyöryhmän 23. helmikuuta 1999 hyväksymä valmisteluasiakirja: Henkilötietojen käsittely Internetissä, WP 16, 5013/99/FI/lopullinen; tietosuojatyöryhmän 23. helmikuuta 1999 antama suositus 1/99 ohjelmistojen ja laitteistojen Internetissä suorittamasta ei-havaittavasta ja automaattisesta henkilötietojen käsittelystä, 5093/98/FI/lopullinen, WP 17; 3. toukokuuta 1999 annettu suositus 2/99 yksityisyyden kunnioittamisesta telekuuntelun yhteydessä, 5005/99/lopullinen, WP 18; tietosuojatyöryhmän 3. toukokuuta 1999 antama lausunto 3/99 julkisen sektorin tiedosta ja henkilötietojen suojasta; 7. syyskuuta 1999 annettu suositus 3/99 Internetpalveluntarjoajien harjoittamasta liikennetietojen säilyttämisestä lainvalvontatarkoituksia varten, 5085/99/FI/lopullinen, WP 25; Internet-työryhmän esittämä, 3. helmikuuta 2000 annettu lausunto 1/2000 tietosuojaa sähköisessä kaupankäynnissä koskevista tietyistä näkökohdista, 5007/00/FI/lopullinen, WP 28; Internet-työryhmän esittämä, 3. helmikuuta 2000 annettu lausunto 2/2000 televiestintäalan oikeudellisen kehyksen yleisestä uudelleentarkastelusta, WP 29, 5009/00/FI/lopullinen; 13. heinäkuuta 2000 annettu lausunto 5/2000 julkisten luetteloiden käytöstä käänteisiin tai monikriteerisiin hakupalveluihin (käänteiset luettelot), WP 33, ja 2. marraskuuta 2000 annettu lausunto 7/2000 Euroopan komission 12. heinäkuuta 2000 tekemästä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla KOM (2000) 385, WP Tämä käy ilmi kuusi kuukautta kestäneestä tutkimuksesta, jonka Markle Foundation -niminen säätiö aivan hiljattain julkaisi. Katso D. Aaronin kirjoittama artikkeli A Euro-American proposal for privacy on the Net, Washington Post, 2. elokuuta 2000.

7 www-sivuja, hakupalveluja, uutisryhmiä jne.). Asiakirjassa ei käsitellä sen yleisen luonteen vuoksi sellaisia erityiskysymyksiä, joita tietosuojatyöryhmän kannattaa ehkä tutkia lisää tulevaisuudessa, kuten sähköpostin valvontaa työpaikalla. Tämä valmisteluasiakirja perustuu nykymuotoiseen Internetiin, joka on luonnostaan erittäin dynaaminen ja muuttuva. Valmisteluasiakirjassa käsitellään lukemisen helpottamiseksi ensin teknisiä perusasioita ja yleisiä oikeudellisia kysymyksiä. Internet-palveluja tarkastellaan sen jälkeen erillisissä luvuissa, joista jokainen käsittää asiaan liittyvät sekä tekniset että oikeudelliset kysymykset. Yksi erityisluku on omistettu sellaisille toimille ja tekniikoille, joilla voidaan parantaa Internetin käyttäjien yksityisyyden suojaa. Viimeisessä luvussa esitetään päätelmät. Asiakirjan loppuun on liitetty tekninen sanasto, jonka avulla lukijat voivat ymmärtää paremmin asiakirjan tekstissä käytettyjä teknisiä käsitteitä. Sanasto sisältää kaikki ne käsitteet, jotka on tekstissä kirjoitettu kursiivilla. Internet-työryhmä päätti tietoisesti jättää tämän asiakirjan tekstiin tiettyä päällekkäisyyttä, jotta jostakin tietystä aiheesta erityisesti kiinnostuneet lukijat voisivat lukea asiakirjaa valikoivasti. Siksi tekstiin on jätetty joitakin ylimääräisiä paikoin toistuvia kuvauksia, joiden tarkoituksena on helpottaa eri lukujen lukemista yksin. Internet-työryhmän työn yhteensovittajana toimi Peter Hustinx, joka on Alankomaiden tietosuojaviranomaisen puheenjohtaja. Valmisteluasiakirjan konsolidoidun toisinnon laati Internet-työryhmän keskuudesta nimitetty toimitusryhmä, jonka muodosti Diana Alonso Blas (Alankomaiden tietosuojaviranomaisesta) ja Anne-Christine Lacoste (Belgian tietosuojaviranomaisesta). Toimitusryhmän työnä oli erityisesti jäsentää koko asiakirja ja tarkastaa sen johdonmukaisuus, sisällyttää siihen ja työstää edelleen oikeudellisia lisäkysymyksiä ja teknisiä tietoja sekä muilta valtuuskunnilta saatuja huomautuksia sekä laatia teknisten käsitteiden sanasto ja asiakirjan päätelmät. Internet-työryhmän työssä oli mukana sen eri vaiheissa edustajia kuuden jäsenvaltion tietosuojaviranomaisista. He laativat monien lukujen perustana olleita asiakirjoja, esittivät huomautuksia Internet-työryhmän muiden jäsenten laatimista osuuksista ja osallistuivat keskusteluun niissä viidessä tapaamisessa, jotka Internet-työryhmä piti vuonna Erityisesti seuraavat henkilöt ansaitsevat maininnan: Anne-Christine Lacoste ja Jean- Marc Dinant (Belgia), Ib Alfred Larsen (Tanska), Marie Georges (Ranska), Angelika Jennen ja Sven Moers (Saksa), Emilio Aced Félez (Espanja) sekä Diana Alonso Blas, Ronald Hes ja Bernard Hulsman (Alankomaat). Internet-työryhmä haluaa kiittää Christine Sottong-Micasia (29 artiklan mukaisen Euroopan komission tietosuojatyöryhmän sihteeristöstä) ja Karola Wolprechtia (joka oli harjoittelijana Euroopan komissiossa vuosina ) heidän antamastaan avusta ja tuesta.

8 LUKU 2: INTERNETIN TEKNINEN KUVAUS I. Perusperiaatteet Internet on sellaisten tietokoneiden verkko, jotka ovat yhteydessä toisiinsa TCP/IPyhteyskäytännön (Transport Control Protocol / Internet Protocol) 3 perusteella. Se on toisiinsa kytkettyjen tietokoneiden muodostama kansainvälinen verkko, jonka avulla miljoonat ihmiset voivat olla yhteydessä toisiinsa "verkkoavaruudessa" ja saada käyttöönsä valtavasti tietoa kaikkialta maailmasta 4. Historiallisessa mielessä voidaan sanoa, että Internetin esi-isä on sotilaallinen ARPAnetverkko (1969). Perusajatuksena oli rakentaa sellainen koko Yhdysvaltain laajuinen digitaaliverkko, jonka avulla armeijan, puolustusteollisuuden hankkijoiden ja puolustukseen liittyvää tutkimusta suorittavien yliopistojen käyttämät tietokoneet olisivat voineet olla yhteydessä toisiinsa ylimääräisten kanavien välityksellä siinäkin tilanteessa, jossa sota olisi vahingoittanut verkon joitakin osia. 5 Ensimmäiset sähköpostiohjelmat ilmestyivät vuonna Yhdysvaltain kansallinen tiedesäätiö (The American National Science Foundation) rakensi vuonna 1985 NSFNETverkon, jolla yhdistettiin kuusi Yhdysvaltain supertietokonekeskusta. Tämä verkko siirrettiin 1980-luvun lopulla MERIT-nimiselle yliopistoryhmälle. Verkkoa avattiin sen jälkeen yhä enemmän muille kuin akateemisille instituutioille ja myös Yhdysvaltain ulkopuolisille järjestöille. Genevessä sijaitsevassa Euroopan ydintutkimuskeskuksessa (CERN) työskennellyt Tim Berners Lee suunnitteli vuonna 1990 ensimmäisen selaimen ja toteutti hyperlinkin, ja monenlaisia uusia palveluja ja toiminteita on sen jälkeen lisätty jatkuvasti. On kuitenkin välttämätöntä pitää mielessä, että TCP/IP on yhä se keskeinen yhteyskäytäntö, jota käytetään tiedonsiirtoon Internetissä, ja että kaikki palvelut käyttävät sitä. Tämä yhteyskäytäntö suunniteltiin hyvin yksinkertaiseksi, eikä se edellytä mitään tiettyä tietokone- tai käyttöjärjestelmää. Jokainen tietokone yksilöidään Internetissä yksittäisen numeerisen IP-osoitteen perusteella, jonka muoto on A.B.C.D. ja jossa A, B, C ja D ovat lukuja 0:sta 255:een (esimerkiksi ). TCP/IP-verkko perustuu pienten tietopakettien siirtoon. Jokainen paketti sisältää lähettäjän ja vastaanottajan IP-osoitteen. Tämä verkko on yhteydetön, mikä tarkoittaa sitä, ettei viestinnän alkaminen edellytä etukäteen mitään yhteyttä kahden laitteen välillä, toisin kuin esimerkiksi puhelinverkossa. Yhteydetön verkko tarkoittaa myös sitä, että viestintä on mahdollista samanaikaisesti usean kumppanin kanssa. Internetin verkkotunnusjärjestelmän (domain name) tarkoituksena on osoittaa verkkotunnus IP-osoitteen avulla yksilöidyille tietokoneille. Nuo tunnukset ovat muodoltaan <nimet>.ylätason verkkotunnus, ja <nimet> on siinä merkkijono, joka muodostuu yhdestä alimerkkijonosta tai useasta pisteen erottamasta alimerkkijonosta. 3 Tässä työssä kuvattuja teknisiä näkökohtia on yksinkertaistettu merkittävästi, jotta ne olisivat asiaa tuntemattomien lukijoiden ymmärrettävissä. Lisätietoja varten katso: Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, Internetin organisaatio ja hallinto, Kansainväliset ja eurooppalaiset poliittiset näkökohdat, , KOM (2000) 202 lopullinen, 11. huhtikuuta Katso Yhdysvaltain korkeimman oikeuden antama päätös asiassa Reno v. ACLU (26. kesäkuuta 1997). Luettavissa osoitteessa www2.epic.org/cda/cda_decision.html 5 Katso Reno v. ACLU -päätös (26. kesäkuuta 1997)

9 Ylätason verkkotunnus voi olla www-sivustoilla käytettävä yleinen verkkotunnus, kaupallisilla käytettävä "com" tai aatteellisten järjestöjen käyttämä "org" tai maantieteellinen aluetunnus, kuten Belgiaa tarkoittava "be". Verkkotunnusjärjestelmä on maksullinen, ja verkkotunnuksen haluavien yritysten tai yksityishenkilöiden on yksilöitävä itsensä. Joidenkin Internetissä olevien julkisten työkalujen avulla on mahdollista saada selville yhteys verkkotunnuksen ja yrityksen sekä myös IP-osoitteen ja verkkotunnuksen välillä. Verkkotunnus ei ole itsessään välttämätön yhdistettäessä tietokonetta Internetiin. Verkkotunnukset ovat dynaamisia. Yhdellä ainoalla Internettietokoneella voi olla yksi verkkotunnus tai useita verkkotunnuksia tai se voi jopa olla kokonaan ilman verkkotunnusta mutta tietty verkkotunnus viittaa aina johonkin tiettyyn IP-osoitteeseen. IP-osoitteiden lukumäärä on tällä hetkellä rajallinen. Tämä lukumäärä riippuu sen kentän pituudesta, joka IP-osoitteelle on yhteyskäytännössä osoitettu. 6 IP-osoitteet osoitetaan Euroopassa kansainvälisen menettelyn 7 kautta Internet-yhteyden palveluntarjoajille, jotka osoittavat ne sen jälkeen edelleen asiakkailleen, järjestöille tai yksityishenkilöille. Yleisesti käytettävissä olevan hakutyökalun avulla, esimerkiksi osoitteessa on mahdollista yksilöidä se taho, joka vastaa tietyn IP-osoitteen osoittamisesta. Tällainen taho on tavallisesti joku seuraavista: Internetiin kytketyn lähiverkon hoitaja (esimerkiksi pk-yritys tai julkishallinto). Tässä tapauksessa hoitaja todennäköisesti käyttää etukäteen sovittua IPosoitejärjestelmää ja kirjaa henkilöiden tietokoneiden ja IP-osoitteiden välisen viestinnän. Jos tämä henkilö käyttää DHCP-yhteyskäytäntöä (Dynamic Host Configuration Protocol 8 ), DHCP-ohjelma pitää tavallisesti lokikirjaa, joka sisältää Ethernet-korttinumeron. Tämä ainutkertainen maailmanlaajuinen numero yksilöi tietyn lähiverkossa olevan tietokoneen. Internet-yhteyden palveluntarjoaja, jolla on sopimus Internet-liittymän tilaajan kanssa. Tässä tapauksessa Internet-yhteyden palveluntarjoaja pitää tavallisesti lokitiedostoa, joka sisältää osoitetun IP-osoitteen, tilaajan henkilötiedot sekä osoitteen osoittamisen päivämäärän, ajan ja keston. Jos Internetin käyttäjä käyttää yleistä tietoliikenneverkkoa (matkapuhelinverkkoa tai maanpäällistä puhelinverkkoa), puhelinyhtiö rekisteröi lisäksi soitetun puhelinnumeron (ja sen päivämäärän, ajan ja keston) laskutustarkoituksia varten. Verkkotunnuksen haltija. Tunnus voi olla yrityksen nimi, yrityksen työntekijän nimi tai yksityisen kansalaisen nimi. Tämä tarkoittaa näissä tapauksissa sitä, että Internetin käyttäjä (eli hänen siviilihenkilöllisyytensä: nimi, osoite, puhelinnumero, jne.) voidaan yksilöidä IPosoitteen jakamisesta vastaavan kolmannen osapuolen avulla suhteellisen helposti. Reititin on tärkeä laite, joka huolehtii TCP/IP-verkkojen reiteistä. Tämä tarkoittaa sitä, että TCP/IP-reitti on dynaaminen, ja se voi siis vaihdella joidenkin reitittimien tai 6 IP-osoitejärjestelmässä laaditaan parhaillaan parannettua versiota (IPv6:ta), joka perustuu 128-bittisiin numeroihin. 7 Internetin nimi- ja osoitejärjestelmä ICANN (The Internet Corporation for Assigned Names and Numbers) on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka perustettiin vastaamaan IP-osoiteavaruuden jakamisesta (http://www.icann.org). RIPE-organisaatio (Réseaux IP Européens) (http://www.ripe.net) hallinnoi osoiteavaruutta Euroopassa. Lisätietoja Internetin verkkotunnusten kehityksestä löytyy alaviitteessä 3 mainitusta komission tiedonannosta. 8 DHCP-yhteyskäytäntö (Dynamic Host Configuration Protocol) on Internet-yhteyskäytäntö TCP/IPyhteyskäytäntöä käyttävien tietokoneiden konfiguraation automatisointiin. DHCP-yhteyskäytännön avulla IP-osoitteet voidaan osoittaa automaattisesti (http://www.dhcp.org).

10 linkkien häiriöiden tai liikakuormituksen takia. Reititintä voidaan käyttää myös organisaation ja Internetin välisenä palomuurina. Sillä voidaan varmistaa erityisesti se, että ainoastaan sallitut IP-osoitteet voivat olla peräisin tietyltä Internetpalveluntarjoajalta. On tärkeää panna merkille, että siirtonopeus on hyödyllisin yksittäinen peruste TCP/IPverkkojen reitittämisessä. Koska tieto liikkuu lähes valon nopeudella, voi olla tehokkaampaa reitittää TCP/IP-paketit Lontoosta Madridiin New Yorkin kautta, jos Pariisin verkossa on liikennetukos. Internetin käyttäjä voi tietää joidenkin työkalujen avulla kahden kohteen välisen reitin, mutta tämä voi vaihtua periaatteessa milloin vain ja jopa yksittäisen www-sivun siirron aikana. TCP/IP-yhteyskäytäntöä käyttävät kehittyneemmät yhteyskäytännöt Jotkin yhteyskäytännöt on suunniteltu tarjoamaan tiettyjä palveluja, jotka täydentävät TCP/IP-yhteyskäytäntöä. Laajimmin käytetyt yhteyskäytännöt ovat: HTTP (HyperText Transport Protocol), jota käytetään www-sivujen selaukseen FTP (File Transfer Protocol), jota käytetään tiedostojen siirtoon NNTP (News Network Transport Protocol), jota käytetään uutisryhmien lukemiseen SMTP (Simple Mail Transport Protocol) ja POP3, joita käytetään sähköpostin lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Kerrokset ja yhteyskäytäntöjen hierarkia Internetin viestintäprosessissa HTTP käytetään www-sivujen selailuun ja hakuun TCP/IP PPP modeemien käytössä puhelinlinjoilla SMTP käytetään sähköpostin lähettämiseen X-75 päätesovittimen käytössä ISDN-linjoilla POP3 käytetään sähköpostin lataamiseen sähköpostipalvelimelta asiakastietokoneelle ADSL ADSL-modeemin käytössä tavallisilla puhelinlinjoilla NNTP käytetään uutisryhmäsanomien siirtoon ETHERNET lähiverkkokorttien käytössä lähiverkossa FTP käytetään tiedostojen lataamiseen palvelimelta tietokoneelle tai siirtämiseen tietokoneelta palvelimelle Jne. monet muut korkean tason käytössä tai kehitteillä olevat yhteyskäytännöt Jne. monet muut alhaisen tason käytössä tai kehitteillä olevat yhteyskäytännöt Nämä yhteyskäytännöt ovat välttämättömiä, koska TCP/IP-yhteyskäytäntö mahdollistaa ainoastaan massatiedon siirron tietokoneesta toiseen. Palvelun suorittava tietokone on nimeltään "palvelin". Palvelua käyttävä tietokone on nimeltään "asiakastietokone". Teknisen palvelun tarjoamiseksi sekä asiakastietokone että palvelin käyttävät samaa yhteyskäytäntöä eli samoja viestintäsääntöjä. Internetiä pidetään usein asiakastietokoneen ja palvelimen välisenä verkkona. On tärkeää panna merkille, että olipa käytetty palvelu mikä tahansa, kaikki edellä mainitut palvelut käyttävät aina TCP/IP-yhteyskäytäntöä. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki yksityisyyden suojaan kohdistuvat riskit, jotka liittyvät TCP/IP-yhteyskäytäntöön, ovat läsnä mitä tahansa Internet-palvelua käytettäessä.

11 Jottei sanan "palvelu" yleisestä merkityksestä aiheutuisi mitään väärinkäsityksiä, ilmaisua yhteyskäytäntö käytetään tässä asiakirjassa tarkoittamaan FTP:tä, NNTP:tä ja muita Internetissä tarjolla olevia palveluja. Proxy-palvelin on Internetin käyttäjän ja Internetin välinen välityspalvelin. Se toimii www-välimuistina (cache), joka nopeuttaa merkittävästi tiedon näkymistä (esimerkiksi www-sivujen näkymistä). Monet suuret organisaatiot tai Internet-yhteyden palveluntarjoajat ovat jo ottaneet tämän ratkaisun käyttöön. Jokainen sivu, kuva tai logo, jonka organisaation jäsen lataa organisaation ulkopuolelta, tallentuu proxy-palvelimessa olevaan välimuistiin, ja se on siellä välittömästi tämän organisaation toisen jäsenen käytettävissä. II. TOIMIJAT INTERNETISSÄ Yritys tai yksityishenkilö voivat kumpikin olla Internetiin nähden erilaisissa rooleissa ja suorittaa samanaikaisesti monenlaisia tietojenkäsittelytoimintoja (esimerkiksi kirjata yhteydet lokitiedostoon televiestintäoperaattorina ja tallentaa ladatut www-sivustot Internet-palveluntarjoajana). Kaikki tämä vaikuttaa yksityisyyden suojaa koskevien periaatteiden soveltamiseen. Televiestintäoperaattori Euroopan televiestintäinfrastruktuuri oli ennen käytännössä perinteisten televiestintäoperaattoreiden monopoli. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Tämä monopoli rajoittuu lisäksi usein kaapeleihin tai valokuituihin, kun langattoman viestinnän ja muun muassa WAP:n ja UMTS:n kaltaisten uusien tekniikoiden kohdalla on puolestaan syntymässä kilpailua kansallisten operaattoreiden välille. Perinteinen televiestintäoperaattori on kuitenkin yhä merkittävä toimija, koska se huolehtii tiedon välittämisestä Internetin käyttäjän ja Internet-yhteyden palveluntarjoajan välillä. Televiestintäoperaattori käsittelee laskutusta varten liikennetiedot, kuten soittavan puhelinnumeron ja sen paikan (matkapuhelinten osalta), soitetun puhelinnumeron sekä puhelun päivämäärän, ajan ja keston. 9 Internet-yhteyden palveluntarjoaja Internet-yhteyden palveluntarjoaja toimittaa tavallisesti sopimusperusteisesti TCP/IPyhteyden: - yksityishenkilöille, jotka käyttävät modeemia tai päätesovitinta (ISDN). Tilaaja saa tässä tapauksessa IP-osoitteen yhteytensä ajaksi, ja tämä osoite todennäköisesti muuttuu, kun hän seuraavan kerran ottaa yhteyden Internetiin puhelinlinjansa välityksellä. Tätä kutsutaan dynaamiseksi IP-osoitteeksi. Jos yhteys muodostetaan ADSL:n tai videokaapelin välityksellä, IP-osoite on tavallisesti staattinen, koska nuo yhteydet ovat kiinteitä. Yhteyden saamiseksi yksityishenkilön 10 on tehtävä sopimus (jolloin tilaus on ilmainen) ja annettava nimensä, osoitteensa ja muita henkilötietoja. Käyttäjä saa tavallisesti käyttäjätunnuksen (joka voi olla nimimerkki) ja salasanan, jottei kukaan muu voisi 9 Tällaisten tietojen käsittely ja tallennusaika ovat tiukkojen oikeudellisten ehtojen alaisia, kuten jäljempänä selitetään. 10 Pienyritys voi tietysti myös tehdä tällaisen sopimuksen, mutta näitä tapauksia ei käsitellä tässä asiakirjassa.

12 käyttää hänen tilaustaan. Internet-yhteyden palveluntarjoajat näyttävät ainakin turvallisuussyistä kirjaavan tavallisesti järjestelmällisesti lokitiedostoon Internetin käyttäjälle annetun dynaamisen IP-osoitteen päivämäärän, ajan ja keston. Koska lokikirja on mahdollista yhdistää käyttäjän IP-osoitteeseen, tätä osoitetta on pidettävä henkilötietona. - organisaatioille, jotka käyttävät Internet-yhteyteen puhelinlinjaa tai useammin yrityksen toimistoon asennettua kiinteää johtoa. Tämä kiinteä johto on tavallisesti perinteisen televiestintäoperaattorin toimittama. Yhteys voidaan muodostaa myös satelliitin tai maanpäällisen radiojärjestelmän välityksellä. Internet-yhteyden palveluntarjoaja antaa yritykselle IP-osoitteet ja käyttää reititintä sen varmistamiseksi, että osoitteita noudatetaan. Internet-yhteyden palveluntarjoajat omistavat yhden tai useamman kiinteän johdon (kerrottu johdinpari, valokuitu, satelliittilinkki), joista on yhteys muihin isompiin Internet-yhteyden palveluntarjoajiin. Internet-palveluntarjoaja Internet-palveluntarjoaja tarjoaa Internetissä palveluja yksityishenkilöille ja yrityksille. Se omistaa tai vuokraa kiinteän TCP/IP-yhteyden ja käyttää palvelimia, jotka ovat jatkuvasti yhteydessä Internetiin. Se tarjoaa perinteisesti www-isännöinnin (www-sivujen tallentamisen sen www-palvelimelle), uutisryhmien käyttömahdollisuuden sekä FTPpalvelimen ja sähköpostin käyttömahdollisuuden. Tämä edellyttää yhtä tai useaa palvelinta, jotka käyttävät HTTP-, NNTP-, FTP-, SMTP- ja POP3-yhteyskäytäntöä. Internet-yhteyden palveluntarjoajan asemassa olevat yritykset tarjoavat usein Internetpalveluntarjoajan palveluja. Siksi yleiskäsitteellä Internet-palveluntarjoaja tarkoitetaan usein sekä Internet-yhteyden palveluntarjoajia että Internet-palveluntarjoajia. Niillä on kuitenkin käsitteellisessä mielessä erilainen asema. Internet-yhteyden palveluntarjoajat ovat nimittäin väylä Internetiin, ja ne reitittävät kaiken Internetin tilaajalta saapuvan liikenteen. Internet-palveluntarjoajat puolestaan ovat ainoastaan tietoisia siitä, mitä niiden palvelimilla tapahtuu. 11 Kun tässä asiakirjassa käytetään käsitettä Internetpalveluntarjoaja, se sisältää yleensä Internet-yhteyden palveluntarjoajat. Internetyhteyden palveluntarjoaja -käsitettä käytetään ainoastaan silloin, kun on selvää, että kyse on pelkästään Internet-yhteyden tarjoamisesta: kaikissa muissa tapauksissa käytetään yleiskäsitettä Internet-palveluntarjoaja. Henkilötietojen keräämisessä on teknisesti ratkaisevaa yhteyskäytännöillä varustettujen palvelinten läsnäolo. HTTP-palvelimet luovat yleensä oletusarvona järjestelmällisesti lokikirjan tai lokitiedoston, jotka saattavat sisältää kaikki HTTP-pyyntöotsakkeessa (selaimen suorittama ei-havaittava tietojenkäsittely browser's chattering) ja IPosoitteessa olevat tiedot tai jotkin niistä. Lokikirja on yleinen käytäntö, ja sellaisen luo jokainen palvelin. Käyttäjä Internetin käyttäjä voi olla Internetiin kotoa käsin yhteyden ottava yksityishenkilö, joka käyttää yleensä tilapäistä TCP/IP-yhteyttä (ja siten dynaamista eli vaihtuvaa IP-osoitetta) modeemin tai päätesovittimen (ISDN) välityksellä tai kiinteää yhteyttä (ja siten staattista eli kiinteää IP-osoitetta) esimerkiksi ADSL:n tai kaapelitelevision välityksellä. Yhteys matkapuhelimen välityksellä on myös mahdollinen, vaikka se onkin yleensä kalliimpi. Vaikka tilaaja antaisikin väärät henkilötiedot tai käyttäisi toisen käyttäjän henkilöllisyyttä (tavallisesti antamalla jonkun muun henkilön käyttäjätunnuksen ja salasanan), tietyn IP- 11 Internet-palveluntarjoajia ei käsitellä tässä asiakirjassa sisällöntuottajina, vaikka jotkut niistä tuottavatkin sisältöä joissakin tapauksissa (esimerkiksi joillakin Internet-palveluntarjoajilla on oma portaalisivustonsa).

13 osoitteen saaneen linjan omistaja olisi silti mahdollista jäljittää vertaamalla tätä tietoa Internet-yhteyden palveluntarjoajan pitämän lokikirjan sisältämään tietoon. Juuri näin poliisi itse asiassa menettelee jäljittäessään rikollisia tunkeutumisia niihin tietokoneisiin, jotka on yhdistetty Internetiin. Tilanne on sama, jos yksityishenkilö käyttää lähiverkkoa tai intranetia. Käyttäjä voi olla myös organisaatio, julkishallinto tai yritys, joka käyttää Internetiä paitsi tiedon tarjoamiseen tai etsimiseen myös sen keräämiseen tehtäviänsä tai toimintaansa (hallintomenettelyjä, tavaroiden myyntiä tai palvelujen tarjoamista, luetteloiden ja pienilmoitusten julkaisua, kyselyjen lähettämistä jne.) varten. III. PALVELUT INTERNETISSÄ 12 Jokainen, jolla on Internet-yhteys, voi käyttää hyvin monenlaisia viestintä- ja tiedonhakumenetelmiä. Yleisimmät menetelmät ovat sähköposti (katso luku 4), uutisryhmät ja keskustelutilat (katso luku 6) sekä www-sivut (katso luku 5). Kaikkia näitä menetelmiä voidaan käyttää tekstin siirtämiseen: useimmilla niistä voidaan siirtää ääntä, kuvia ja videokuvaa. Nämä työkalut muodostavat yhdessä ainutlaatuisen välineen, jota sen käyttäjät kutsuvat verkkoavaruudeksi ja joka on jokaisen, jolla on Internet-yhteys, käytettävissä kaikkialla maailmassa. Sähköposti Sähköpostin avulla henkilö voi lähettää sähköisen viestin toiselle henkilölle tai vastaanottajien ryhmälle. Viesti tallentuu yleensä sähköisessä muodossa palvelimelle odottamaan, että vastaanottaja tarkastaa postilaatikkonsa, ja joskus vastaanottaja saa saapuneesta viestistä jonkinlaisen ilmoituksen. Uutisryhmät Uutisryhmiä käytetään tiedon jakamiseen tai mielipiteiden ilmaisuun joistakin tietyistä aiheista. Ne palvelevat säännöllisten osallistujien ryhmiä, mutta myös muut voivat lukea heidän viestejään. Tällaisia ryhmiä on tuhansia, ja jokaisen tarkoituksena on edistää tietojen tai mielipiteiden vaihtoa jostakin tietystä aiheesta. Päivittäin lähetetään noin uutta viestiä. Keskustelutilat Kaksi henkilöä tai useammat, jotka haluavat olla suorassa yhteydessä toisiinsa, voivat liittyä keskustelutilaan käymään tosiaikaista vuoropuhelua kirjoittamalla viestejä, jotka ilmestyvät lähes välittömästi vuoropuhelun muiden osapuolten tietokoneruudulle. Www-sivut Tunnetuin viestintämuoto Internetissä ovat maailmanlaajuiset www-sivut, joiden avulla käyttäjät voivat etsiä ja hakea etätietokoneille tallennettua tietoa. Lyhyesti sanottuna www-sivut muodostuvat valtavasta määrästä asiakirjoja, jotka on tallennettu eri tietokoneisiin kaikkialla maailmassa. Www-sivujen selailu on suhteellisen yksinkertaista. Käyttäjä voi joko kirjoittaa jonkin tunnetun sivun osoitteen tai syöttää yhden tai useamman hakusanan johonkin kaupalliseen hakukoneeseen jotakin kiinnostavaa aihetta käsittelevien sivustojen paikantamiseksi. Käyttäjät tutustuvat yleensä johonkin tiettyyn www-sivustoon tai 12 Näitä palveluja kuvaillaan yksityiskohtaisesti Reno v. ACLU -päätöksessä (26. kesäkuuta 1997).

14 siirtyvät toiseen sivustoon napsauttamalla tietokoneen hiirellä yhtä sivun kuvakkeista tai linkeistä. Www-sivuja voidaan siten verrata lukijan näkökulmasta joko valtavaan kirjastoon, jossa on miljoonia helposti käytettävissä olevia ja luetteloituja julkaisuja, tai rönsyilevään ostoskeskukseen, joka tarjoaa tavaroita ja palveluja (katso luku 7). Jokainen henkilö tai organisaatio, jolla on Internetiin yhdistetty tietokone, voi "julkaista" tai kerätä tietoa (katso luvut 6, 7 ja 8). Julkaisijoita tai tiedon kerääjiä ovat muun muassa valtionvirastot, oppilaitokset, kaupalliset yksiköt, eturyhmät ja yksityishenkilöt. Nämä voivat joko saattaa aineistonsa kaikkien Internetin käyttäjien käytettäväksi tai antaa sen käyttömahdollisuuden ainoastaan jollekin valitulle ryhmälle. IV. Yksityisyyden suojaan kohdistuvat riskit 13 Yksityisyyden suojaan kohdistuvat riskit TCP/IP-yhteyskäytännön käytössä Koska Internetiä on aivan alusta asti pidetty avoimena verkkona, viestinnässä käytetyillä yhteyskäytännöillä on monia ominaispiirteitä, jotka voivat johtaa pikemminkin sattumalta kuin tarkoituksellisesti Internetin käyttäjien yksityisyyden loukkaukseen. TCP/IP-yhteyskäytännöllä on kolme ominaispiirrettä, jotka näyttävät voivan loukata yksityisyyttä. TCP/IP-pakettien seuraama reitti on dynaaminen, ja se toimii suorituskyvyn mukaisesti. Teoriassa reitti saattaa muuttua jonkin www-sivun latauksen tai sähköpostin siirron aikana, mutta käytännössä se ei juurikaan muutu. Televiestinnän käskyjen täyttyminen on kiinni pikemminkin verkon ruuhkautumisesta kuin kahden televiestintäsolmun (reitittimen) välisestä fyysisestä etäisyydestä. Tämä tarkoittaa sitä, että "lyhyin" tie kahden samassa Euroopan unionin jäsenvaltiossa sijaitsevan kaupungin välillä voi kulkea Euroopan unionin ulkopuolisen valtion kautta, jossa ei välttämättä ole riittävää tietosuojaa. 14 Tavallisella Internetin käyttäjällä ei oikein ole keinoja muuttaa tätä reittiä, vaikka hän tietäisikin, mikä reitti on milloinkin käytössä. Koska verkkotunnus muuntuu numeeriseksi IP-osoitteeksi DNS-palvelimessa, jonka tehtävänä on varmistaa tämä muunnos, tämä DNS-palvelin vastaanottaa ja voi tallentaa, kaikkien niiden Internet-palvelinten nimet, joihin Internetin käyttäjä on yrittänyt ottaa yhteyden. Käytännössä nämä DNS-palvelimet ovat enimmäkseen Internet-yhteyden palveluntarjoajien ylläpitämiä, ja näillä on tekniset mahdollisuudet saada tietää paljon tätä enemmänkin, kuten seuraavissa luvuissa selitetään. Kaikissa käyttöjärjestelmissä käytettävissä olevan ping-komennon avulla jokainen Internetissä oleva voi tietää, onko jokin tietty tietokone auki ja yhdistetty Internetiin. Se on komento, joka edellyttää, että tietyn tietokoneen IP-osoitteen (tai vastaavan nimen) eteen kirjoitetaan PING. Käyttäjä, jonka tietokoneen tilasta on otettu ping-komennolla selvää, ei tavallisesti huomaa eikä tiedä syytä siihen, että joku on yrittänyt selvittää, oliko hänen tietokoneensa yhdistetty Internetiin jollakin tietyllä hetkellä. On huomattava, että kiinteissä Internet-yhteyksissä, jotka toimivat kaapelin ja ADSL:n välityksellä, on samat riskit. Vaikka nämä tietojenkäsittelytoiminnot ovatkin perusteltuja ja vaikkei niitä eri tilanteissa voidakaan välttää Internet-verkon toimivuuden takaamiseksi, Internetin käyttäjille olisi kerrottava näistä toiminnoista ja tarjolla olevista turvatoimista. 13 Ranskan tietosuojaviranomaisen CNIL:n www-sivuilla on "Vos traces" -niminen osasto, jossa Internetin käyttäjät voivat nähdä Internetin käytöstään taakseen jättämänsä jäljet. Tämä osasto on luettavissa ranskan-, englannin- ja espanjankielisenä. Katso 14 Luvussa 2 on lisää tätä kysymystä koskevia yksityiskohtia.

15 Yksityisyyden suojaan kohdistuvat riskit korkean tason yhteyskäytäntöjen käytössä Tässä kappaleessa keskitytään niihin kolmeen ominaispiirteeseen, jotka ovat lähes aina läsnä käytettäessä HTTP-yhteyskäytäntöä yleisimmissä selaimissa. Näiden ominaispiirteiden yhdistelmällä voi olla vakavia seurauksia Internetin käyttäjien yksityisyydelle. HTTP on keskeinen yhteyskäytäntö, koska sitä käytetään www-sivuilla eniten ja koska sen avulla voidaan tarjota sähköpostin ja keskustelufoorumien kaltaisia palveluja, joita oli aikaisemmin tarjottu tavallisesti korkean tason erikoisyhteyskäytäntöjen, kuten POP3:n, SMTP:n tai NNTP:n, välityksellä. 15 Selaimen suorittama tietojenkäsittely, jota ei voida havaita (browser's chattering) Yleisesti tiedetään, että osoitteen "http://www.website.org/index.htm" kirjoittaminen tarkoittaa jokseenkin sitä, että HTTP-yhteyskäytäntöä käyttäen pyydetään näyttämään sivu nimeltä "index.htm", joka sijaitsee palvelimella Voisi luulla, että www-sivustolle välittyy ainoastaan Internetin käyttäjän IP-osoite ja se tiedosto, jonka hän haluaa nähdä. Asia ei ole kuitenkaan niin. Seuraavaan taulukkoon on luetteloitu joitakin niistä tiedoista, jotka välittyvät järjestelmällisesti HTTP-osoiterivillä HTTP-pyyntöä tehtäessä (selaimen suorittama automaattinen tietojenkäsittely, jota ei voida havaita ja jotka ovat siten palvelimen käytettävissä: HTTP Var. Opera 3.50 Netscape 4.0 Fr Explorer 4.0 UK GET GET /index.html GET /index.html HTTP/1.0 GET /index.html HTTP/1.0 HTTP/1.0 User- Mozilla/4.0(compatible; Mozilla/4.04 [fr] (Win95; I Mozilla/4.0 (compatible; Agent: Opera/3.0; Windows 95) ;Nav) MSIE 4.01; Windows Accept: 3.50 image/gif, image/xxbitmap, image/jpeg, / Image/gif, image/xxbitmap, image/jpeg 95) image/gif, image/xxbitmap, image/jpeg, image/pjpeg, application/vnd.msexcel, application/msword, application/vnd.mspowerpoint, / Referer : Where.were.you/doc.htm Where.were.you/doc.htm Language: Fr fr-be Noiden kenttien tekninen kuvaus on löydettävissä asiakirjasta RFC 1945, jossa kuvataan HTTP 1.0, tai asiakirjasta RFC 2068, jossa kuvataan HTTP 1.1. Tästä asiasta voidaan tehdä seuraavat huomautukset: Ainoastaan ensimmäinen rivi on välttämätön. Jokainen selain mainitsee "Accept"-rivillä, että Internetin käyttäjällä on käytössä Windows 95. Miksiköhän tällainen maininta? Netscape mainitsee lisäksi, että selaimen versio on ranskankielinen. Jokainen selain antaa oman nimensä sekä versionsa ja alaversionsa tiedot. Hyväksyttyjä formaatteja kuvaillessaan Microsoft ilmoittaa jokaiselle sivustolle, että Internetin käyttäjän tietokoneeseen on asennettu Powerpoint, Excel ja Word. 15 Katso DINANT, Jean-Marc: Law and Technology Convergence in the Data Protection Field. Electronic threats to personal data and electronic data protection on the Internet, ESPRIT Project 27028, Electronic Commerce Legal Issues Platform.

16 Opera ei paljasta siirtosivua. Opera ei paljasta käyttökieltä. Netscape paljastaa, että Internetin käyttäjä on ranskankielinen. Microsoft paljastaa, että Internetin käyttäjä on ranskankielinen belgialainen. Ei-näkyvät hyperlinkit Hyperlinkit tekevät Internetistä monipuolisemman. Niiden avulla on mahdollista selata www-sivuja maanosasta toiseen yhdellä ainoalla hiiren napsautuksella. Tavallinen käyttäjä ei kuitenkaan huomaa, että perinteisten selailuohjelmistojen ansiosta HTTPpyyntö voi sisällyttää sivun HTML-koodiin kuvienlatauskomennon. Noiden kuvien ei tarvitse sijaita sillä samalla palvelimella, joka sai alkuperäisen pyynnön jostakin tietystä www-sivusta. Tässä tapauksessa HTTP_REFERER-muuttuja sisältää viittauksen siirtosivuun eli siihen pääsivuun, jonne kuvat sijoitetaan. Toisin sanoen, jos jonkin www-sivuston sivulla on HTML-muodossa huomaamaton linkki kuvaan, joka sijaitsee jonkin verkkomarkkinointiyhtiön www-sivustolla, tämä yhtiö saa siirtosivun tietoonsa ennen kuin se lähettää mainospalkkinsa. Kun haussa käytetään hakukonetta, www-sivun nimi sisältää kirjoitetut hakusanat. Evästetiedostot Evästetiedostot (cookie) ovat tiedonosia, jotka voidaan tallentaa tekstitiedostoina Internetin käyttäjän kiintolevylle, samalla kun www-sivusto saattaa säilyttää niistä kopion. Ne ovat tavallinen osa HTTP-liikennettä, ja ne voivat kulkea sellaisinaan esteettömästi IP-liikenteen mukana. Evästetiedosto sijaitsee käyttäjän kiintolevyllä ja sisältää henkilöstä sellaisia tietoja, jotka ovat tiedot tallentaneen www-sivuston tai kenen tahansa sellaisen henkilön luettavissa, joka ymmärtää tuon www-sivuston tietomuotoa. Evästetiedostossa voi olla mitä tahansa tietoja, joita www-sivusto haluaa siihen sisällyttää: katsotut sivut, napsautetut mainokset, henkilönumeron jne. 16. Joskus ne voivat olla hyödyllisiä tarjottaessa jotakin palvelua Internetin välityksellä tai Internetin käyttäjän www-sivujen selailun helpottamiseksi. Esimerkiksi jotkin www-sivustot turvautuvat evästetiedostoihin käyttäjien tunnistamiseksi heidän palatessaan noille sivustoille, jottei käyttäjien tarvitsisi kirjautua noille sivustoille aina, kun he lukevat niillä olevia uutisia. SET-COOKIE-komento sijaitsee HTTP-vastausotsakkeessa 17 eli ei-havaittavissa hyperlinkeissä. Sellainen evästetiedosto, jonka kesto on määritelty 18, tallentuu Internetin käyttäjän kiintolevylle ja välittyy takaisin evästetiedoston luoneelle www-sivustolle (tai muille saman verkkoalatunnuksen mukaisille www-sivustoille) tuon keston ajaksi. Evästetiedosto välittyy takaisin COOKIE-kentässä, joka sisältyy edellä kuvailtuun selaimen suorittamaan ei-havaittavaan tietojenkäsittelyyn. Verkkomarkkinointiyhtiö voi selaimen suorittaman ei-havaittavan tietojenkäsittelyn ja einäkyvät hyperlinkit yhdistämällä tietää oletusarvoisesti kaikki ne hakusanat, jotka tietty Internetin käyttäjä on kirjoittanut tämän yhtiön mainoksia sisältämään hakukoneeseen, sekä Internetin käyttäjän tietokoneen, käyttöjärjestelmän, selaimen merkin, käyttäjän IPosoitteen sekä HTTP-istuntojen ajan ja keston. Näiden tietojen perusteella on 16 Katso kirja, jonka kirjoittajat ovat HAGEL III, J. ja SINGER, M., Net Worth: the emerging role of the informediary in the race for customer information, Harvard Business School Press, 1999, s Teknisesti on myös mahdollista käyttää evästetiedostoja JavaScript-kielisinä tai <META-HTTP EQUIV>-kentissä, jotka sijaitsevat HTML-koodissa. 18 Evästetiedostot, joiden kestoa ei ole määritelty, ovat istuntokestoisia evästetiedostoja, ja ne katoavat, kun selain tyhjennetään tai kun portti sulkeutuu.

17 mahdollista, jos ne yhdistetään muihin yhtiön käytettävissä oleviin tietoihin, saada selville uusia tietoja, kuten maa, jossa Internetin käyttäjä asuu 2. Internet-verkkoalue, johon hän kuuluu 3. Internetin käyttäjän työllistävän yrityksen toimiala 4. tämän yrityksen liikevaihto ja koko 5. Internetin käyttäjän tehtävä ja asema tässä yrityksessä 6. Internet-yhteyden palveluntarjoaja 7. niiden www-sivustojen luonne, joissa on viimeksi käyty. Evästetiedoston avulla on mahdollista lähettää pysyvä ja ainutlaatuinen tunniste järjestelmällisesti jokaisen tietopyynnön mukana, kun IP-osoite puolestaan on yhä suhteellisen heikko tunniste, koska se voi jäädä proxy-palvelinten peittoon ja koska se ei ole luotettava dynaamisen luonteensa takia niiden Internetin käyttäjien kohdalla, jotka käyttävät Internetiä modeemin välityksellä. Monet verkkomarkkinointiyritykset ovat jo harjoittaneet tällaista käyttäjien huomaamatonta profilointia. 20 Yksityisyyden suojaan kohdistuvat riskit, jotka liittyvät HTTP-yhteyskäytännön käyttöön yleisissä selaimissa Selaimen suorittama ei-havaittava tietojenkäsittely, ei-näkyvät hyperlinkit ja evästetiedostot tarjoavat yhdessä keinot profiloida huomaamattomasti jokainen yksittäinen Internetin käyttäjä, joka käyttää oletukseksi asennettua selainta. Tämä profilointi ei itsessään liity HTTP-yhteyskäytäntöön sellaisena kuin World Wide Web Consortium (W3C) 21 on tämän kuvaillut. Lisäksi HTTP 1.1 -yhteyskäytännön määritelmässä on kiinnitetty nimenomaisesti alan teollisuuden huomio mahdollisiin yksityisyyden suojaa koskeviin kysymyksiin HTTP-yhteyskäytäntöä käytettäessä 22. Se, että asiakasohjelma joutuu kuvaamaan ominaisuutensa jokaisessa pyynnössä, voi olla sekä erittäin tehotonta (kun otetaan huomioon, että ainoastaan harvalla vastauksella on monia esitysmuotoja) että loukata mahdollisesti käyttäjän yksityisyyttä [sivu 68] Voi olla käyttäjän yksityisyyden suojaan liittyvien odotusten vastaista lähettää jokaisessa pyynnössä Hyväksy kieli -otsake, jossa on käyttäjän täydelliset kieliasetukset [sivu 98] Ohjelman EI PITÄISI lähettää From-otsakekenttää 23 ilman käyttäjän suostumusta, koska tämä saattaa olla ristiriidassa käyttäjän yksityisyyden suojaa koskevien 19 GAUTHRONET, Serge, "On-line services and data protection and the protection of privacy", Euroopan komissio, 1998, s. 31 ja 92, luettavissa osoitteessa 20 DoubleClick-niminen yritys yksinään oli profiloinut maaliskuuhun 1997 mennessä jo noin 26 miljoonaa Internetin käyttäjää (GAUTHRONET, emt., s. 86), ja Yhdysvaltain ulkopuolella ladataan kuukausittain yli miljardi verkkomarkkinointipalkkia (sama teos, s. 96). Yksi ainoa verkkomarkkinointiyritys lähettää nykyisin päivittäin yli 500 miljoonaa mainospalkkia. Katso 21 World Wide Web Consortium on voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka toimintaa isännöivät ranskalainen Inria (Institut National de Recherche en Informatique et en Automatique), amerikkalainen MIT (Massachusetts Institute of Technology) ja japanilainen Keion yliopisto. Tämän konsortion jäseniä ovat etenkin Microsoft, AOL, Netscape ja Center for Democracy and Technology (http://www.w3.org/consortium/member/list). Tämä konsortio tuottaa ei-sitovia mutta de facto - standardeja, joiden tarkoituksena on varmistaa tietokoneiden yhteentoimivuus Internetissä. 22 Suluissa olevat sivunumerot viittaavat W3C-numeroihin. 23 "From"-otsakekenttää käytetään siirtosivun nimeämiseen.

18 vaatimusten kanssa tai hänen sivustonsa turvallisuusperiaatteiden kanssa. On erittäin suositeltavaa, että käyttäjällä on mahdollisuus poistaa käytöstä, ottaa käyttöön ja vaihtaa tämän kentän asetus milloin tahansa ennen pyyntöä. [sivu 118] HTTP-ohjelmien tiedossa on usein suuria määriä henkilötietoja (esimerkiksi käyttäjän nimi, sijainti, postiosoite, salasanat, salausavaimet jne.), ja niiden OLISI OLTAVA erittäin huolellisia voidakseen estää näitä tietoja vuotamasta tahattomasti HTTPyhteyskäytännön välityksellä muihin lähteisiin. Suosittelemme erittäin vahvasti, että käyttäjälle tarjotaan sopiva käyttöliittymä, jolla hän voi valvoa näiden tietojen leviämistä, ja että suunnittelijat ja toteuttajat ovat erityisen huolellisia tällä alalla. Historia osoittaa, että virheet tällä alalla merkitsevät usein vakavia turvallisuuteen ja/tai yksityisyyden suojaan liittyviä ongelmia ja tuottavat usein erittäin haitallista julkisuutta toteuttajan yritykselle. [sivu 143] 24 V. Joitakin taloudellisia näkökohtia Internet on kasvanut valtavasti viime vuosina. Isäntätietokoneiden niiden, jotka tallentavat tietoja ja toimivat viestinnän välittäjinä lukumäärä kasvoi vuosina noin 300:sta noin :een. Suunnilleen 60 prosenttia näistä isäntätietokoneista sijaitsee Yhdysvalloissa. Internetin käyttäjiä oli vuonna 1996 noin 40 miljoonaa, ja vuoteen 2000 mennessä heitä arveltiin olevan noin 200 miljoonaa. 25 Euroopan väestöstä noin puolella odotetaan olevan Internet-yhteys vuoteen 2005 mennessä. 26 Internet-liittymä on monissa Euroopan maissa ilmainen yksityishenkilöille, mutta tilaajan on maksettava linjasta televiestintäoperaattorille. Internet-yhteyden palveluntarjoaja tai Internet-palveluntarjoaja saa korvauksen taannehtivasti kytkentämaksun kautta, jonka televiestintäoperaattori maksaa Internetin tilaajan soittaman paikallispuhelun keston perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka käyttäjällä olisikin ilmainen Internetliittymä, hänen olisi silti maksettava kustannukset käyttämistään puhelinlinjoista. Tämä hyödyttää sekä Internet-yhteyden palveluntarjoajia, Internet-palveluntarjoajia että televiestintäoperaattoreita. Ohjelmiston tuottajat hyötyvät myös Internetin käytöstä, koska vaikka he saattaisivatkin tuotteensa (ilmaisohjelmat, selaimet jne.) ilmaiseksi kuluttajien käytettäviksi, ne saavat korvauksen siitä, että niiden ohjelmistot ovat www-sivustojen palvelinten käytössä. Suoramarkkinointi on yksi merkittävimmistä vuokraustoiminnoista Internetissä. Verkkomarkkinointiyritykset sijoittavat www-sivuille mainospalkkeja usein siten, että henkilötietojen keruu jää rekisteröidyltä laajalti huomaamatta. Ei-havaittavien linkkien sekä selaimen suorittaman ei-havaittavan tietojenkäsittelyn ja evästetiedostojen ansiosta tuntemattomat markkinointiyritykset voivat profiloida Internetin käyttäjiä yksilökohtaisesti. Yksi ainoa verkkomarkkinointiyritys voisi lähettää päivittäin Internetissä noin puoli miljardia henkilökohtaista mainospalkkia. Suoramarkkinointiyritykset rahoittavat monia hakukoneita. Kun tavalliset www-sivustot (ja hakukoneet erityisesti) sijoittavat omille www-sivuilleen ei-havaittavan hyperlinkin verkkomarkkinointiyrityksiin, ne voivat antaa Netscapen ja Internet Explorerin kaltaisille tavallisille selaimille ohjeeksi avata itsenäisen HTTPyhteyden verkkomarkkinointiyrityksen HTTP-palvelimeen. Kuten edellä selitettiin, selain paljastaa HTTP-pyyntöä tehdessään automaattisesti monenlaista tietoa: IPosoitteen, siirtosivun (hakukoneen tapauksessa tämä muuttuja sisältää hakijan 24 Sana "yksityisyys" mainitaan 18 kertaa asiakirjassa RFC Katso Reno v. ACLU -päätös (26. kesäkuuta 1997). 26 Euroopan komission lehdistötiedote, Commission welcomes new legal framework to guarantee security of electronic signatures, 30. marraskuuta 1999.

Tietosuojatyöryhmä. Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä. suositus 1/99

Tietosuojatyöryhmä. Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä. suositus 1/99 5093/98/FI/lopullinen WP 17 Tietosuojatyöryhmä Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä suositus 1/99 ohjelmistojen ja laitteistojen Internetissä suorittamasta ei-havaittavasta ja automaattisesta

Lisätiedot

.eu-verkkotunnusta koskevat WHOIS-toimintalinjat

.eu-verkkotunnusta koskevat WHOIS-toimintalinjat .eu-verkkotunnusta koskevat WHOIS-toimintalinjat 1/7 MÄÄRITELMÄT Käsitteet, jotka on määritelty asiakirjoissa Sopimusehdot ja/tai.euriidanratkaisusäännöt, on kirjoitettu isolla alkukirjaimella tässä asiakirjassa.

Lisätiedot

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005 Outlook Express Käyttöliittymä Outlook Express on windows käyttöön tarkoitettu sähköpostin ja uutisryhmien luku- ja kirjoitussovellus. Se käynnistyy joko omasta kuvakkeestaan työpöydältä tai Internet Explorer

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

ATK yrittäjän työvälineenä

ATK yrittäjän työvälineenä ATK yrittäjän työvälineenä Internet viestintä- ja kauppakanavana Timo Laapotti / F4U - Foto For You f4u@f4u.fi http://f4u.fi/mlykl/ 27.5.2008 Tietoverkko Tietoverkossa on yhteen kytkettyjä tietokoneita.

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä

Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä Release 1 versio 4 14.9.2006 Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2006 Sisällysluettelo Osa 1: Perustietoa verkosta...3 Osa

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa 12.9.2011 Osa 1: Perustietoa verkosta Asuntoloiden sisäverkko on yhdistetty Internettiin NATtaavalla

Lisätiedot

Verkkoposti selkokielellä

Verkkoposti selkokielellä Petri Ilmonen Verkkoposti selkokielellä Tekijä ja Oppimateriaalikeskus Opike, FAIDD, 2009 Selkokielinen käsikirjoitus: Petri Ilmonen Selkokielen tarkistus: Ari Sainio Kustannustoimitus: Petri Ilmonen Kansikuva

Lisätiedot

Lausunto 4/2010 henkilötietojen käyttöä suoramarkkinoinnissa koskevista Euroopan suoramarkkinointiliiton (FEDMA) eurooppalaisista käytännesäännöistä

Lausunto 4/2010 henkilötietojen käyttöä suoramarkkinoinnissa koskevista Euroopan suoramarkkinointiliiton (FEDMA) eurooppalaisista käytännesäännöistä Tietosuojatyöryhmä 00065/2010/FI WP 174 Lausunto 4/2010 henkilötietojen käyttöä suoramarkkinoinnissa koskevista Euroopan suoramarkkinointiliiton (FEDMA) eurooppalaisista käytännesäännöistä Annettu 13.

Lisätiedot

Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen

Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen 2 Fi-verkkotunnus on yhtä supisuomalainen asia kuin sauna ja joulupukki. Se on merkki turvallisuudesta ja luotettavuudesta.

Lisätiedot

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.

Lisätiedot

Sähköinen kaupankäynti. Olli Pitkänen

Sähköinen kaupankäynti. Olli Pitkänen Sähköinen kaupankäynti Olli Pitkänen Sähköinen kaupankäynti: mitä lakeja sovelletaan? Yleisesti kaikki lainsäädäntö koskee myös sähköistä kaupankäyntiä Tietoverkot tuovat kuitenkin uusia piirteitä kaupankäyntiin:

Lisätiedot

Ilmoitus saapuneesta turvasähköpostiviestistä

Ilmoitus saapuneesta turvasähköpostiviestistä Tullin turvasähköposti Asiakkaan ohje www.tulli.fi versio 2.2 8.1.2015 Korvaa version 2.1 22.5.2014 Tullin turvasähköposti Tulli lähettää sinulle sähköpostiviestin salattuna silloin, kun viesti tai sen

Lisätiedot

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Johdanto. Henkilötietojen käsittely

Johdanto. Henkilötietojen käsittely Johdanto easyfairs Scandinavia AB suhtautuu erittäin vakavasti näytteilleasettajiensa (asiakkaidensa) sekä yrityksen sivustolla ja tapahtumissa vierailevien henkilöiden yksityisyyden ja henkilötietojen

Lisätiedot

Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset

Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset - Avaa Työkalut valikko ja valitse Tilien asetukset - Valitse vasemman reunan lokerosta Lähtevän postin palvelin (SM - Valitse listasta palvelin, jonka

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa

Lisätiedot

Macintosh (Mac OS X 10.2) Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille:

Macintosh (Mac OS X 10.2) Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille: 1 (13) Macintosh () Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille: Valitse Omenavalikosta Järjestelmäasetukset. Järjestelmäasetuksista Verkko 2 (13) Verkkoasetuksista (1.) Kytkentä Ethernet ja (2.) Määrittelytapa

Lisätiedot

Webkoulutus 10.11.2012

Webkoulutus 10.11.2012 Webkoulutus 10.11.2012 Yleistä kotisivuista Ohjelma Lions liiton ohjeet websivuista Kotisivut Lions-liiton palvelimella Kotisivujen pohjamateriaali Kompozer ohjelma ja sen käyttö 10.11.2011 DC Mika Mustonen

Lisätiedot

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21) Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia

Lisätiedot

Lausunto 2/2007 matkustajarekisteritietojen (PNR) siirtoa Yhdysvaltojen viranomaisille koskevien tietojen toimittamisesta matkustajille

Lausunto 2/2007 matkustajarekisteritietojen (PNR) siirtoa Yhdysvaltojen viranomaisille koskevien tietojen toimittamisesta matkustajille Tietosuojatyöryhmä 000345/07/FI WP132 Lausunto 2/2007 matkustajarekisteritietojen (PNR) siirtoa Yhdysvaltojen viranomaisille koskevien tietojen toimittamisesta matkustajille annettu 15. helmikuuta 2007

Lisätiedot

TCP/IP-protokollat ja DNS

TCP/IP-protokollat ja DNS TCP/IP-protokollat ja DNS Oma nimi Raportti pvm Sisällys 1 TCP/IP...1 1.1 TCP-protokolla...1 1.2 IP-protokolla...1 2 DNS-järjestelmä...1 2.1 Verkkotunnukset...2 2.2 Nimipalvelimet...2 2.2.1 Nimenselvitys...2

Lisätiedot

SÄHKÖPOSTIPALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY

SÄHKÖPOSTIPALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 1 SÄHKÖPOSTIPALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 17.8.2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6, 24100 Salo Puh. 029 707 00 Y-tunnus 0139471-8 www.lounea.fi Asiakaspalvelu 0800 303 00 Yrityspalvelu 0800 303 01 Myymälät

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

1 www-sivujen teko opetuksessa

1 www-sivujen teko opetuksessa RäsSe, Tekniikka/Kuopio Sivu 1 1 www-sivujen teko opetuksessa 1.1 Yleistä Mitä materiaalia verkkoon? Tyypillisesti verkossa oleva materiaali on html-tiedostoja. Näitä tiedostoja tehdään jollakin editorilla

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön Microsoft Outlook Web Access Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön 1 Käyttö työpaikalla (Hallinto-verkossa) Käynnistetään sähköposti Työpöydällä olevasta Faiposti-pikakuvakkeesta (hiirellä kaksoisklikkaamalla).

Lisätiedot

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN Tämän harjoituksen tarkoituksena on varmistaa verkon asetukset sekä päivittää Windows käyttäen Windows Update -palvelua. Dokumentin lopussa on palautettava

Lisätiedot

ohjeita kirjautumiseen ja käyttöön

ohjeita kirjautumiseen ja käyttöön ohjeita kirjautumiseen ja käyttöön Kirjautumisesta Opiskelijat: kirjaudu aina tietokoneelle wilmatunnuksella etunimi.sukunimi@edu.ekami.fi + wilman salasana Opettajat: kirjaudu luokan opekoneelle @edu.ekami.fi

Lisätiedot

Pilvipalvelut ja henkilötiedot

Pilvipalvelut ja henkilötiedot Pilvipalvelut ja henkilötiedot Titta Penttilä Senior information security manager Group Security, TeliaSonera Muuttuva toimintaympäristö Alihankinta, pilvipalvelut Yleisen tietoisuuden ja kiinnostuksen

Lisätiedot

Moodle opiskelijan opas. Verkko oppimisympäristön käyttö

Moodle opiskelijan opas. Verkko oppimisympäristön käyttö Moodle opiskelijan opas Verkko oppimisympäristön käyttö Marko Jarva 21.1.2009 Sisällysluettelo 1 Aloitusnäkymä... 3 1.1 Kirjautuminen... 3 2 Kurssin sivu... 4 2.1 Aiheet ja näkymä... 4 3 Omat tiedot...

Lisätiedot

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) :LOPD 0LNl:LOPDRQ" Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, oppilaille ja näiden huoltajille. Se ei ole käyttäjän koneella oleva

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

1 Kytke ADSL-kaapeli ADSL-linjaliitäntään I.

1 Kytke ADSL-kaapeli ADSL-linjaliitäntään I. Tuotetiedot A B C D E F G H I J K L M N O P A: Virtavalo B: LAN-portti -valo C: LAN-portti -valo D: LAN-portti -valo E: LAN-portti 4 -valo F: ADSL-datavalo G: ADSL-liitäntävalo H: Modeemin valmiusvalo

Lisätiedot

2. Modeemi- ja ISDN-yhteyden käyttöönotto

2. Modeemi- ja ISDN-yhteyden käyttöönotto 2. Modeemi- ja ISDN-yhteyden käyttöönotto Asenna ensin tietokoneeseesi modeemi tai ISDN-sovitin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Varmista myös, että Windowsissa on asennettu puhelinverkkoyhteydet. Seuraa

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

COMP/M.3473 Metsäliitto Osuuskunta / Vapo ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY. 4 artiklan (4) päivämäärä:.04/11/2004

COMP/M.3473 Metsäliitto Osuuskunta / Vapo ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY. 4 artiklan (4) päivämäärä:.04/11/2004 FI Tapaus n:o COMP/M.3473 Metsäliitto Osuuskunta / Vapo Vain suomenkielinen teksti on saatavilla ja todistusvoimainen. ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY 4 artiklan (4) päivämäärä:.04/11/2004 EUROOPAN

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2011 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

pikaohje selainten vianetsintään Sisällysluettelo 17. joulukuuta 2010 Sisällysluettelo Sisällys Internet Explorer 2 Asetukset Internet Explorer 8:ssa

pikaohje selainten vianetsintään Sisällysluettelo 17. joulukuuta 2010 Sisällysluettelo Sisällys Internet Explorer 2 Asetukset Internet Explorer 8:ssa 1 Sisällysluettelo 17. joulukuuta 2010 Sisällysluettelo Sivu Sisällys Internet Explorer 2 Asetukset Internet Explorer 8:ssa mozilla firefox 4 Asetukset Mozilla Firefox 3:ssa Yleisiä ongelmia 6 Selainten

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

Annettu 11. helmikuuta 2011

Annettu 11. helmikuuta 2011 TIETOSUOJATYÖRYHMÄ 00327/11/FI WP 180 Lausunto 9/2011 elinkeinoelämän ehdottamasta tarkistetusta kehyksestä RFID-sovellusten yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa koskeville vaikutusten arvioinneille Annettu

Lisätiedot

Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä.

Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä. Foscam kameran etäkäyttö Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä. Kamera sijoitetaan aina paikalliseen lähiverkkoon (LAN) jossa

Lisätiedot

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding

Lisätiedot

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 1 WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 10.4.2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6, 24100 Salo Puh. 029 707 00 Y-tunnus 0139471-8 www.lounea.fi Asiakaspalvelu 0800 303 00 Yrityspalvelu 0800 303 01 Myymälät 0800 303

Lisätiedot

Tiedostojen siirto ja FTP - 1

Tiedostojen siirto ja FTP - 1 Tiedostojen siirto ja FTP Tiedonsiirto Sibelius-Akatemian hakemistosi ja jonkun muun koneen välillä (esim. kotikoneesi) Taustaa FTP on lyhenne sanoista File Transfer Protocol. Se on yhteystapa jolla siirretään

Lisätiedot

ILMOITUSSOVELLUS 4.1. Rahanpesun selvittelykeskus REKISTERÖINTIOHJE. SOVELLUS: 2014 UNODC, versio 4.1.38.0

ILMOITUSSOVELLUS 4.1. Rahanpesun selvittelykeskus REKISTERÖINTIOHJE. SOVELLUS: 2014 UNODC, versio 4.1.38.0 Rahanpesun selvittelykeskus ILMOITUSSOVELLUS 4.1 REKISTERÖINTIOHJE SOVELLUS: 2014 UNODC, versio 4.1.38.0 Tekninen tuki: puh: 0295 486 833 (ark. 8-16) email: goaml.krp@poliisi.fi Ilmoitusten sisältöön liittyvät

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML AJAX-konsepti AJAX Asynchronous JavaScript And XML Viimeisin muoti-ilmiö web-ohjelmoinissa, termi Ajax tuli käyttöön vuoden 2005 aikana Joukko teknologioita, joiden avulla voidaan toteuttaa uudenlaisen

Lisätiedot

Tikon ostolaskujen käsittely

Tikon ostolaskujen käsittely Toukokuu 2013 1 (7) 6.3.0 Copyright Aditro 2013 Toukokuu 2013 2 (7) Sisällysluettelo 1. Käyttäjäasetukset... 3 2. Yleiset parametrit... 3 3. Kierrätysasetukset... 3 4. palvelimen tiedot... 4 5. lähetyksen

Lisätiedot

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta IP/08/1397 Bryssel 25. syyskuuta 2008 Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta Kuinka EU voisi taata laajakaistaisen internet-yhteyden

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

SG550. Riistakameran MMS- ja GPRS- asetukset

SG550. Riistakameran MMS- ja GPRS- asetukset SG550 Riistakameran MMS- ja GPRS- asetukset Tuupakantie 3, 01740 1 FSM Tekninen tuki 0600 16160 Ensimmäiseksi: Valitse riistakameraan liittymä operaattorilta MMS ja/tai GPRS(data) ominaisuuksilla. Muistathan,

Lisätiedot

29 ARTIKLA - TIETOSUOJATYÖRYHMÄ

29 ARTIKLA - TIETOSUOJATYÖRYHMÄ 29 ARTIKLA - TIETOSUOJATYÖRYHMÄ 5042/00/FI/LOPULLINEN WP36 TIETOSUOJATYÖRYHMÄ Lausunto 7/2000 Euroopan komission 12. heinäkuuta 2000 tekemästä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa

Lisätiedot

Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009

Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009 Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009 (Muutokset koskevat painetun laitoksen sivuja seuraavan taulukon mukaisesti) Sivu Muutos 2 Korvataan Europa-palvelimen

Lisätiedot

Google Cloud Print -opas

Google Cloud Print -opas Google Cloud Print -opas Versio A FIN Kuvakkeiden selitykset Tässä käyttöoppaassa käytetään seuraavaa vinkkityyliä: Vinkit kertovat, miten eri tilanteissa on toimittava tai miten kutakin toimintoa voi

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Dixell S.p.a. pidättää oikeuden asiasta ilmoittamatta muuttaa tätä ohjetta. Viimeisin saatavissa oleva versio on ladattavissa verkkosivuilta.

Dixell S.p.a. pidättää oikeuden asiasta ilmoittamatta muuttaa tätä ohjetta. Viimeisin saatavissa oleva versio on ladattavissa verkkosivuilta. ASENNUSOHJE VAROITUS: Käytä vain tämän valvontayksikön tukemia modeemeja. Dixell S.p.a. ei voi ottaa mitään vastuuta tukemattomien modeemien käytöstä aiheutuneista vahingoista. VAROITUS: Dixell S.p.a.

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows 7

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows 7 Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows 7 Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa

Lisätiedot

Adobe -määrälisensointi

Adobe -määrälisensointi Adobe -määrälisensointi VIP-jälleenmyyjäkonsolin käyttöopas Value Incentive Plan -ohjelmalle (VIP) Versio 3.1 syyskuu 12, 2013 Voimassa 15.8.2013 lähtien Sisältö Mikä on VIP-jälleenmyyjäkonsoli?... 4 Aloitus...

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Mac OS X

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Suomen Akatemian verkkoasioinnin käyttöohje toimikuntien ja muiden valmistelu- ja päätöksentekoelinten jäsenille

Suomen Akatemian verkkoasioinnin käyttöohje toimikuntien ja muiden valmistelu- ja päätöksentekoelinten jäsenille Verkkoasioinnin käyttöohje 10.2.2011 v1.0 FI Suomen Akatemian verkkoasioinnin käyttöohje toimikuntien ja muiden valmistelu- ja päätöksentekoelinten jäsenille Tämä ohje koskee lokakuun 2010 haussa käyttöönotettua

Lisätiedot

Työsähköpostin sisällön siirto uuteen postijärjestelmään

Työsähköpostin sisällön siirto uuteen postijärjestelmään Työsähköpostin sisällön siirto uuteen postijärjestelmään edupori.fi/office 365 3.10.2013 Porin kaupunki ATK Tuki Sisällys Johdanto... 2 Edupori.fi sähköpostin määrittäminen Office 365:n Outlook-ohjelmaan

Lisätiedot

FTP -AINEISTOSIIRRON OHJE PC / MAC Ympäristö

FTP -AINEISTOSIIRRON OHJE PC / MAC Ympäristö FTP -AINEISTOSIIRRON OHJE PC / MAC Ympäristö Versio 1.0 Tiedostonsiirto FTP -menetelmällä Lahden Väriasemoinnilla on käytössä suurempien tiedostojen siirtoa varten oma FTP -yhteys. Tällä menetelmällä saadaan

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia

Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (SMHV) Tavaramerkit ja mallit Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia Yleisiä huomioita Tämä muuntamislomake on sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV; Office

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

elearning Salpaus http://elsa.salpaus.fi Elsa-tutuksi

elearning Salpaus http://elsa.salpaus.fi Elsa-tutuksi elearning Salpaus http://elsa.salpaus.fi Elsa-tutuksi SISÄLLYSLUETTELO 1 MIKÄ ON ELSA, ENTÄ MOODLE?... 3 1.1 MITÄ KURSSILLA VOIDAAN TEHDÄ?... 3 2 KURSSILLE KIRJAUTUMINEN... 3 3 KURSSILLE LIITTYMINEN...

Lisätiedot

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti asennus...

Lisätiedot

Tikon ostolaskujen käsittely

Tikon ostolaskujen käsittely Toukokuu 2014 1 (8) Toukokuu 2014 2 (8) Sisällysluettelo 1. Käyttäjäasetukset... 3 2. Yleiset parametrit... 3 3. Kierrätysasetukset... 3 4. palvelimen tiedot... 4 5. lähetyksen aktivointi... 5 6. Eräajot

Lisätiedot

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä xx päivänä yykuuta 2007

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä xx päivänä yykuuta 2007 1 (5) Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA Annettu Helsingissä xx päivänä yykuuta 2007 Viestintävirasto on määrännyt xx päivänä xxkuuta 2007 annetun sähköisen viestinnän tietosuojalain

Lisätiedot

Windows 8.1:n tietosuoja-asetukset

Windows 8.1:n tietosuoja-asetukset s. 1/5 Windows 8.1:n tietosuoja-asetukset Asennettaessa Windows 8.1 oletusasetuksin, sen tietosuoja-asetukset sallivat vapaasti käyttäjän yksilöivän tiedon lähettämisen Microsoftille. Samoin sovelluksilla

Lisätiedot

E U : N T I E T O S U O J A - A S E T U K S E N V A I K U T U K S E T Y R I T Y S T E N L I I K E T O I M I N T A A N T E R H O N E V A S A L O

E U : N T I E T O S U O J A - A S E T U K S E N V A I K U T U K S E T Y R I T Y S T E N L I I K E T O I M I N T A A N T E R H O N E V A S A L O E U : N T I E T O S U O J A - A S E T U K S E N V A I K U T U K S E T Y R I T Y S T E N L I I K E T O I M I N T A A N T E R H O N E V A S A L O Tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistus Ensimmäinen EU:n

Lisätiedot

Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas

Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Laitteen ensimmäinen käyttöönotto 1. Aseta SIM-kortti laitteen pohjaan pyötätuen takana olevaan SIM-korttipaikkaan 2. Aseta mukana tullut ethernetkaapeli tietokoneen

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.2.2015 C(2015) 857 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, paikallisen rautatieinfrastruktuurin strategisesta merkityksestä direktiivin 2012/34/EU 2 artiklan

Lisätiedot

Symbol for Windows Gold. Symboliposti. Modemo 2011 Handicom 2011. Handicom

Symbol for Windows Gold. Symboliposti. Modemo 2011 Handicom 2011. Handicom Symbol for Windows Gold Symboliposti Modemo 2011 Handicom 2011 Handicom JOHDANTO Symbol for Windows Gold Symboliposti toimii tarvittaessa itsenäisenä sähköpostiohjelmana. Sitä voi käyttää myös Tekstintekijän

Lisätiedot

Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy

Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy Linux-järjestelmät Winai Prathumwong TI10HJ 06.11.2012 2 Iptables (Netfilter) Johdanto Iptables on Linux-kernelin sisäänrakennetun palomuurin, Netfilter:in

Lisätiedot

Wilman pikaopas huoltajille

Wilman pikaopas huoltajille Wilman pikaopas huoltajille Vehmaan kunnan Vinkkilän koulussa on käytössä sähköinen reissuvihko Wilma, joka helpottaa tiedonvaihtoa kodin ja koulun välillä. Wilman kautta huoltajat seuraavat ja selvittävät

Lisätiedot

Tämän ohjeen avulla pääset alkuun Elisa Toimisto 365 palvelun käyttöönotossa. Lisää ohjeita käyttöösi saat: www.elisa.fi/toimisto365-ohjeet

Tämän ohjeen avulla pääset alkuun Elisa Toimisto 365 palvelun käyttöönotossa. Lisää ohjeita käyttöösi saat: www.elisa.fi/toimisto365-ohjeet Elisa Toimisto 365 Pääkäyttäjän pikaopas 02/2015 Tämän ohjeen avulla pääset alkuun Elisa Toimisto 365 palvelun käyttöönotossa. Lisää ohjeita käyttöösi saat: www.elisa.fi/toimisto365-ohjeet Kirjautumalla

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ],

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ], FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2010 KOM(2010)310 lopullinen 2010/0169 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ], Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sääntöjen nro 1, 3, 4, 6,

Lisätiedot

Ohjeita rekisteröidyn yhteisömallin uudistamislomaketta varten

Ohjeita rekisteröidyn yhteisömallin uudistamislomaketta varten SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (SMHV) Tavaramerkit ja mallit Ohjeita rekisteröidyn yhteisömallin YLEISIÄ HUOMAUTUKSIA Tämä lomake on Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV) laatima ja perustuu

Lisätiedot

Useimmin kysytyt kysymykset

Useimmin kysytyt kysymykset Useimmin kysytyt kysymykset Versio 1.1 1 1. Mikä mobiilikortti on? Mobiilikortti on matkapuhelimessa toimiva sovellus ja www.mobiilikortti.com osoitteessa oleva palvelu. Sovelluksen avulla voit siirtää

Lisätiedot

1 KÄYNNISTÄ MD-3100 USB ADSL MODEM. Tuotetiedot

1 KÄYNNISTÄ MD-3100 USB ADSL MODEM. Tuotetiedot Tuotetiedot A B C D A. Virtavalo (palaa: USB-yhteys ja tietokone ovat käytössä / ei pala: ei yhteyttä tai tietokoneeseen ei tule virtaa. B. ADSL LINK -merkkivalo (vilkkuu: ADSL-linjaa haetaan / palaa yhtäjaksoisesti:

Lisätiedot

Google Cloud Print -opas

Google Cloud Print -opas Google Cloud Print -opas Versio 0 FIN Kuvakkeiden selitykset Tässä käyttöoppaassa käytetään seuraavaa kuvaketta: Käyttövinkit kertovat, miten eri tilanteissa on toimittava tai miten kutakin toimintoa voi

Lisätiedot

Selaimen ja Netikka-yhteyden asennus. Netikka.netin asennus

Selaimen ja Netikka-yhteyden asennus. Netikka.netin asennus Taloyhtiöliittymän käyttöönotto Taloyhtiöliittymä toteutetaan joko HomePNA- tai Ethernet-tekniikalla. Jos et tiedä, millä tekniikalla taloyhtiösi liittymä on toteutettu, tarkista asia VLP:n asiakaspalvelusta.

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot