VÄRE Värähtelyn ja äänen hallinta -teknologiaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄRE Värähtelyn ja äänen hallinta -teknologiaohjelma 1999 2002"

Transkriptio

1 VÄRE Värähtelyn ja äänen hallinta -teknologiaohjelma Teknologiaohjelmaraportti 3/2003 Loppuraportti

2 VÄRE Värähtelyn ja äänen hallinta -teknologiaohjelma Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 3/2003 Helsinki 2003

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 50 teknologiaohjelmaa. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2003

4 Esipuhe 1990-luvun loppupuolella oli selvästi havaittavissa lisääntyvä tarve värähtely- ja ääniominaisuuksiltaan parempien laitteiden ja tuotteiden kehittämiseksi. Tarve tuli toisaalta kasvavien asiakasvaatimusten, toisaalta kiristyvien viranomaismääräysten kautta. Tehtyjen selvitysten perusteella nähtiin tarpeelliseksi nostaa värähtelyn ja äänen hallintaan liittyvää kansallista osaamistasoa käynnistämällä teknologiaohjelma tältä alueelta. Värähtelyn ja äänen hallinnan teknologiaohjelma VÄRE toteutettiin vuosina Ohjelma kohdistettiin osaamisen, työkalujen ja menetelmien kehittämiseen tavoitteena sekä koneiden ja laitteiden että rakennusten ääni- ja värähtelyominaisuuksien parantaminen. Ohjelma sisälsi sekä julkisia tutkimusprojekteja että teollisuuden tuotekehitysprojekteja. Tarkemmat kuvaukset ohjelmasta, sen tavoitteista, toteutuksesta ja tuloksista on esitetty tässä loppuraportissa. Luodun osaamisen ja tiedon hyödyntäminen jatkuu myös ohjelman jälkeen yritysten ja tutkimusorganisaatioiden projekteissa. Tekes kiittää kaikkia VÄRE-ohjelmaan osallistuneita tuloksekkaasta ja hyvin sujuneesta yhteistyöstä, mikä osaltaan mahdollisti ohjelman tavoitteiden saavuttamisen. Erityiskiitoksen ansaitsevat ohjelmapäällikkö Ilkka Eerola ja ohjelman johtoryhmä, jotka ansiokkaasti luotsasivat ohjelmaa eteenpäin. Tammikuu 2003 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

5 Tiivistelmä VÄRE-teknologiaohjelma toteutettiin vuosina Ohjelman tavoitteena oli parantaa yritysten valmiuksia vastata tuotteiden värähtely- ja ääniominaisuuksille asetettaviin vaatimuksiin. Ohjelman käynnistämisen aikana oli nähtävissä, että viranomaisten ja asiakkaiden tuotteille asettamat vaatimukset olivat kiristymässä ja että kehittyvä teknologia voisi antaa mahdollisuuksia vastata näihin markkinoiden asettamiin haasteisiin. Ohjelman kokonaisvolyymi oli 19,52 M, josta Tekesin rahoitusosuus oli 51 %. Ohjelmassa toteutettiin seitsemän julkisen tutkimuksen hanketta, joista neljä hanketta sisälsi useita osaprojekteja. Tämän lisäksi ohjelmaan kuului 25 yritysten hanketta, joista muutama hanke oli vielä käynnissä ohjelman päätyttyä. Ohjelmaan osallistui yhteensä 18 tutkimusryhmää ja 72 yritystä. Ohjelman julkisissa tutkimushankkeissa keskeisenä tavoitteena oli parantaa värähtelyyn ja ääneen liittyvien fysikaalisten ilmiöiden ymmärtämistä sekä kehittää ja oppia niihin liittyviä suunnittelu-, mallinnus- ja simulointimenetelmiä. Keskeisenä päämääränä oli, että tuotteiden ääni- ja värähtelyominaisuudet voidaan optimoida jo suunnitteluvaiheessa ja siten minimoida ääni- ja värähtelyongelmien syntyminen. Tähän asti oli useimmiten jouduttu tyytymään siihen, että yritettiin yksinomaan ratkaista havaittuja ongelmia, eikä pyritty estämään niiden syntyä. Ohjelman julkiset tutkimusprojektit olivat seuraavat: Pyörivien koneiden värähtelyn hallinta Kulkuvälineiden ja liikkuvien työkoneiden äänen ja värähtelyn hallinta Koneiden melunpäästön hallinta Tila-akustiikan hallinta Rakennuksen ulkovaipan rakennusosien ääneneristävyys Seinärakenteiden ääneneristävyyden laskentamallit Asuinrakennusten välipohjien matalien äänien ja värähtelyjen hallinta. Tässä raportissa on kuvattu ohjelma ja sen julkisen tutkimuksen projektit. Näistä projekteista on mahdollista saada lisätietoja ottamalla yhteyttä tässä raportissa mainittuihin kontaktihenkilöihin. Yritysten projekteista on esitetty yritykset ja projektien nimet. Ohjelmassa pystyttiin hyvin saavuttamaan sekä ohjelmalle että siihen kuuluville hankkeille asetetut tavoitteet. Valmiudet hallita kuljetusvälineiden, koneiden ja laitteiden sekä rakennusosien värähtely- ja/tai ääniominaisuuksia ovat huomattavasti parantuneet ohjelman aikana. Entistä useammin on mahdollista suunnitella ja todentaa tuotteiden ja rakenteiden värähtely ja ääniominaisuudet virtuaaliprototyypeillä, jolloin tuotekehitysaikaa voidaan merkittävästi lyhentää ja usein myös kustannuksia alentaa. Tuloksena saadaan myös entistä kilpailukykyisempiä tuotteita. Ohjelman tulosten soveltaminen jatkuu yrityksissä edelleen. Kehitystyössä voidaan nyt nojautua ohjelman aikana Suomessa parantuneeseen osaamistasoon. Värähtelyn ja äänen hallinta on erityisosaamisalue, johon useimmat yritykset eivät voi tai halua panostaa. Tämän takia maamme korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa sekä konsulttiyrityksissä oleva asiantuntijaverkko ja sen osaaminen ovat tärkeä yritysten käytettävissä oleva resurssi. Tätä resurssia on ohjelmassa pystytty määrällisesti ja laadullisesti parantamaan. Tekes on myös aloittanut pk-yrityksille suunnatun melu- ja värähtelyklinikan, jossa yritykset voivat Tekesin tuella käyttää äänen ja värähtelyn hallinnan asiantuntijaverkoston palveluita.

6 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä VÄRE-ohjelma...1 Tausta...1 Ohjelman tavoitteet...2 Ohjelman painopistealueet...2 Ohjelman toteutus ja organisointi....3 Ohjelman tulokset...4 Yhteenveto...5 VÄRE-ohjelman julkiset tutkimusprojektit...7 Pyörivien koneiden värähtelyn hallinta PyöriVÄRE Pyörivien koneiden värähtelyn hallinta Osaprojekti: Vastemitoitus Osaprojekti: Roottorin värähtelyn hallinta Osaprojekti: Hammasvaihteen värähtelyn hallinta Esitutkimus: Keskipakopumppujen värähtelyn ja melun hallinta Roottoridynamiikan jatkoprojekti: Roottoridynamiikan mallinnusmenetelmien kehittäminen ja käytäntöön soveltaminen...26 Kuljetusvälineiden ja liikkuvien koneiden värähtelyn ja äänen hallinta Liikkuväre Tausta ja tavoitteet Tutkimussuunnitelma Projektin organisaatio Tulokset ja johtopäätökset Tulosten hyödyntäminen Yhteenveto...35 Koneiden melunpäästön hallinta Emissio Tausta ja tavoitteet Tutkimussuunnitelma Projektin organisaatio Tulokset ja johtopäätökset Tulosten hyödyntäminen Yhteenveto...52 Tila-akustiikan hallinta TAKU Tausta ja tavoitteet Tutkimussuunnitelma Projektin organisaatio Tulokset, niiden hyödyntäminen ja johtopäätökset Yhteenveto Projektissa syntyneet patentit, julkaisut ja opinnäytetyöt... 69

7 Rakennuksen ulkovaipan rakennusosien ääneneristävyys Rauke Tausta ja tavoitteet Tutkimussuunnitelma Projektin organisaatio Tulokset ja johtopäätökset Tulosten hyödyntäminen Yhteenveto...74 Seinärakenteiden ääneneristävyyden laskentamallit Erve Tausta Tutkimussuunnitelma Projektin organisaatio Tulokset ja johtopäätökset Tulosten hyödyntäminen Yhteenveto...79 Asuinrakennusten välipohjien matalien äänien ja värähtelyjen hallinta Väpro Tausta ja tavoitteet Tutkimussuunnitelma Projektin organisaatio Tulokset ja johtopäätökset Tulosten hyödyntäminen Yhteenveto...82 VÄRE-ohjelman yrityshankkeet...85 Loppupäätelmät...87 Johtoryhmän puheenjohtajan puheenvuoro Liitteet Ohjelmaan osallistuneet yritykset...89 Ohjelmaan osallistuneet tutkimuslaitokset Tekesin teknologiaohjelmaraportteja...91

8 1 Väre-ohjelma Tausta Ohjelman käynnistäminen oli suhteellisen pitkä prosessi, johon osallistuivat Tekesin ohella monet teollisuuden ja tutkimuslaitosten edustajat. Valmisteluprosessin pituuteen oli eräänä syynä se, että tarve ohjelmalle oli kasvanut vähitellen eikä mitään yksittäistä selkeästi nopeaa toimintaa vaativaa seikkaa ollut tullut esille. Toisaalta värähtelyn ja äänen hallinta ei yleensä ole yritysten ydinosaamisaluetta. Usein on vaikeata nähdä, miten paremman äänen tai värähtelyn hallinnan avulla voisi välittömästi saada aikaan parempaa kannattavuutta. Markkinoilta tuli 1990 luvulla kuitenkin yhä selkeämpiä signaaleja, jotka vaativat, että jotakin pitäisi tällä alueella tehdä. Omana haasteenaan oli ohjelmaa suunniteltaessa myös se, että ohjelman mahdolliset osaamis- ja sovellusalueet muodostivat melko heterogeenisen kokonaisuuden. Vaikka ääni- ja värähtelyilmiöiden fysikaaliset perusteet ovat hyvin lähellä toisiaan ja ne tunnetaan periaatteessa hyvin, ilmiöiden esiintyminen ja merkitys eri sovellusalueilla johtaa käytännössä erilaisiin ongelmanasetteluihin ja ratkaisumenetelmiin. Värähtelyä ja ääntä syntyy monilla elinkeinoelämän alueilla, minkä johdosta näitä ilmiöitä käsittelevän teknologiaohjelman sovellusalueen rajaaminen ei ole helppoa. Valmisteluprosessin aikana pystyttiin kuitenkin löytämään sopiva kombinaatio ohjelman osaamis- ja sovellusalueiksi. Vapailla markkinoilla toimivat kone- ja laitetoimittajat kohtaavat yleensä kilpailua, joka on jatkuvasti vain kiristymässä. Tässä kilpailussa voi menestyä vain yritys, joka pystyy jatkuvasti parantamaan tuotteitaan. Usein tuotteiden parantaminen merkitsee sitä, että koneilta tai laitteilta vaaditaan entistä suurempaa suorituskykyä ja tehoa, mikä voi merkitä esimerkiksi suurempia pyörimisnopeuksia. Samanaikaisesti pitäisi koneiden kuitenkin olla entistä halvempia, pienikokoisempia, vähemmän tilaa vieviä ja keveämpiä. Tämän yhtälön ratkaisu vaatii usein sen, että pystytään ennustamaan ja hallitsemaan värähtelytekniset asiat. Monasti uudet ratkaisut sisältävät myös uusien materiaalien käyttöönottoa. Mahdolliset värähtelyongelmat voivat koskea myös koneiden perustuksia, jolloin tullaan jo rakentamisen alueelle. Liiallinen värähtely ja ääni ovat usein myös työsuojelu- ja/tai ympäristöongelma. Kun ääni koetaan häiritseväksi, puhutaankin jo melusta. Vuosikymmenen alussa nähtävissä oleva Suomen liittyminen EU:hun ja sen toteutuminen vuonna 1995 merkitsivät myös sitä, että täällä oli entistä tarkemmin ryhdyttävä seuraamaan kansainvälisiä viranomaismääräyksiä. Oli nähtävissä, että määräykset olivat kautta linjan lisäämässä värähtelyn ja äänen hallinnalle asetettavia vaatimuksia. EU:n konedirektiivi oli yksi näistä selkeästi uusia vaatimuksia asettavista määräyksistä. EU:n vuonna 1996 julkaisema Green Paper on Future Noise Policy toteaa, että ympäristömelua on pystyttävä selkeästi vähentämään. Suomessa ympäristöministeriössä oli valmisteltu uutta rakennusmääräyskokoelmaa, joka vaikutti omalta osaltaan rakennuksille ja rakennusosille asetettaviin ääneneristävyysvaatimuksiin. Suomessa meluntorjunta oli perinteisesti keskittynyt meluhaittojen pienentämiseen, etenkin työpaikoilla. Vähitellen nähtiin kuitenkin entistä selkeämmin, että melua voitaisiin tehokkaammin torjua estämällä tai vähentämällä sen syntymistä. Olisi siirryttävä melun torjunnasta äänen hallintaan. Yrityksissä alettiin myös ymmärtää, että tuotteiden paremmat värähtely- ja/tai ääniominaisuudet voivat olla kilpailukeino. Voidaan todeta, että ohjelman syntyyn ovat vaikuttaneet toisaalta selkeästi markkinoilla esiintyvät tarpeet ja toisaalta kehittyvän teknologian antamat mahdollisuudet. Markkinoiden tarpeet tulivat asiakkailta ja niitä aiheuttivat myös kiristyvät vi- 1

9 ranomaismääräykset. Tietotekniikan kehittyminen on antanut uusia mahdollisuuksia monille teknologian alueille, niin myös värähtelyn ja äänen hallintaan. Värähtely- ja akustiikkailmiöt ovat monimutkaisia eikä niiden analyyttinen hallinta ole ollut helppoa. Tietokoneiden laskentatehon nopea kehittyminen ja kustannusten aleneminen olivat kuitenkin tehneet numeerisen laskennan ja mallintamisen soveltamisen mahdolliseksi myös värähtely- ja ääni-ilmiöiden tutkimisessa ja ratkaisemisessa. Markkinoilla oli saatavissa tälle alueelle suunnattuja ohjelmistoja. Oli mietittävä niitä toimenpiteitä, millä uusi, markkinoiden tarpeita vastaava teknologia olisi opittavissa ja otettavissa käyttöön. Edellä esitetyt seikat olivat vaikuttamassa siihen, että värähtelyn ja äänen hallinnan alueelta tehtiin kaksi varsin kattavaa selvitystä. Vuonna 1996 valmistui VTT:n raportti Teollisuus- ja työkoneiden meluntutkimuksen tarve ja mahdollisuudet". Seuraavana vuonna julkaistiin raportti Pyörivien koneiden värähtelymitoituksen tarvekartoitus, myös VTT:ltä. Nämä kaksi raporttia yhdessä antoivat selkeitä suuntaviivoja uuden teknologiaohjelman pohjaksi. Tekesissä oli huomattu ohjelman aluetta koskevien hakemusten kasvu. Toisaalta näytti myös siltä, että alan osaaminen ei aina vastannut markkinoiden tarpeita. Osaamisen määrää ja tasoa olisi pystyttävä Suomessa nostamaan. Todettiin, että Tekesin organisoima teknologiaohjelma voisi olla hyvä keino korjata tämä tilanne nopeimmin. Vuonna 1997 maaliskuussa pidettiin Espoossa Värähtelyn ja äänen (melun) hallinnan seminaari, jossa oli paikalla 41 osanottajaa. Seminaarin pohjalta päätettiin jatkaa valmistelua teknologiaohjelman aloittamiseksi. Saman vuoden lokakuussa pidettiin Värähtelyn ja äänen hallinnan suunnittelukokous. Huhtikuussa 1998 Tekes päätti aloittaa värähtelyn ja äänen hallinnan teknologiaohjelman käynnistysprojektin. Kesäkuun alussa Tekesin johtokunta teki päätöksen ohjelman toteuttamisesta. Käynnistysprojektissa vietiin ohjelman aloittamistoimia eteenpäin niin, että ensimmäiset projektit alkoivat vuoden 1999 alussa, jolloin voidaan sanoa myös ohjelman varsinaisesti käynnistyneen. Ohjelman tavoitteet Ohjelman valmistelussa oli lähdetty etenemään kentältä tulleista signaaleista ja yritysten esittämistä tarpeista. Ohjelman mahdollisten hyödyntäjien heterogeenisuus pakotti määrittelemään ohjelman tavoitteet suhteellisen yleisellä tasolla. Ohjelman tavoitteet määriteltiin seuraavasti: Ohjelman tavoitteena on yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen kehittämällä ääni- ja värähtelyominaisuuksiltaan parempia tuotteita kehittämällä värähtely- ja ääni-ilmiöiden hallintaan suunnattuja menetelmiä ja tuotteita tuomalla ratkaisukeinot entistä helpommin ja edullisemmin myös pienten yritysten saataville nostamalla alan osaamistasoa ja lisäämällä osaajien välistä yhteistyötä. Eräänä käytännön tavoitteena, joka sisältyi yllä oleviin, oli se, että värähtely- ja ääniominaisuudet pitäisi pystyä suunnittelemaan samanaikaisesti muun tuotesuunnittelun kanssa. Aiemmin korjattiin prototyypeissä tai tuotteissa ilmenneitä värähtely- ja/tai ääniongelmia ja nyt tavoitteena oli estää niiden syntyminen jo suunnitteluvaihessa. Eli käytännössä tavoiteltiin sitä, että pystytään karsimaan ainakin yksi prototyyppivaihe pois ja täten nopeutetaan tuotekehitystä. Ohjelman painopistealueet Ohjelman osaamisen painopistealueita valittaessa oli lähtökohtana se, että tie värähtelyn ja äänen hallintaan käy värähtelyn ja äänen hallinnan takana olevien ilmiöiden ymmärtämisen kautta. Kun ilmiöt ymmärretään, voidaan niiden hallintaan kehittää työkaluja ja käytännön keinoja. Näin ollen osaamisen painopistealueet määriteltiin seuraavasti: Värähtelyn ja äänen hallinnassa esiintyvien ilmiöiden ymmärtäminen: herätemekanismit, vaimennus ja dynaamiset vuorovaikutusilmiöt Värähtelyn ja äänen hallinnassa tarvittavien työkalujen kehittäminen: mallit, simulointi (materiaalien ominaisuudet mukaan lukien) 2

10 Värähtelyn ja äänen hallinnassa käytettävien käytännön keinojen kehittäminen: passiivisen ja aktiivisen hallinnan keinot, materiaalit. Kuva 1 esittää havainnollisesti, mistä ohjelman painopistealueissa oli kysymys. Sovellusalueita, joilla tällaisia tarpeita esiintyi, oli paljon. Yleisellä tasolla voitaisiin sovellusalue määritellä siten, että se sisältää koneet, laitteet ja rakennukset. Tätä haluttiin kuitenkin esimerkein täsmentää. Ohjelman sovellusalueet määriteltiin seuraavasti: Koneet ja laitteet: dieselmoottorit, sähkökoneet, paperikoneet, pumput, puhaltimet, venttiilit, vaihteistot Rakennukset: rakennukset ja rakennusten osat, perustukset ja kiinteät rakenteet Kuljetusvälineet ja liikkuvat koneet: traktorit, autot, metsäkoneet, veneet, laivat Äänen ja värähtelyn hallintaan suunnatut tuotteet: materiaalit, aktiivisen hallinnan välineet. Käynnistysvaiheessa Tekes arvioi ohjelman kokonaisvolyymiksi noin 13,5 M (80 Mmk), josta Tekesin rahoitusosuus olisi noin 8,4 M (50 Mmk). Tekesin rahoituksesta arvioitiin noin puolet menevän julkisille tutkimushankkeille ja toisen puolen yritysten hankkeille. Ohjelman toteutus ja organisointi Ohjelman koordinointia ja ohjausta varten sille valittiin normaalin käytännön mukaisesti johtoryhmä. Johtoryhmän jäsenet olivat: Teknologiajohtaja Mikko Karvinen, Metso Paper Oy, puheenjohtaja Toimitusjohtaja Jussi Hartikainen, Noisetek Oy Tuotekehityspäällikkö Pekka Huuskonen, Valtra Oy Teknologiajohtaja Reijo Kohonen, Fläkt Woods Group Teknologia-asiantuntija Matti Evola, Tekes Teknologiapäällikkö Timo Laurila, Tekes Johtava teknologia-asiantuntija Sisko Sipilä, ohjelmavastaava, Tekes TkL Ilkka Eerola, KATMI Consulting Oy, sihteeri, ohjelmapäällikkö. Johtoryhmä koordinoi ja johti ohjelmaa hyväksymänsä ohjelmapäällikön laatiman ohjaus- ja arviointistrategian mukaisesti. Johtoryhmä kokoontui ohjelman aikana 16 kertaa. Ohjelman hankkeiden käynnistymistä varten aloitettiin kaksivaiheinen prosessi. Kesällä 1998 lähestyttiin potentiaalisia osallistujia pyytämällä heiltä lyhyitä ehdotuksia ohjelman julkisen tutki- Kuva 1. Ohjelman tavoite ja painopistealueet. 3

11 muksen tai yritysten hankkeiksi. Ehdotuksia saatiin lähes 100 kpl. Ohjelman johtoryhmä tarkensi ohjelmaan hankkeiden hyväksymiskriteerit. Näiden pohjalta ryhdyttiin tutkimushankkeiden fokusointiin tähtääviin toimenpiteisiin. Varsinaisella ensimmäisellä hakukierroksella saatiin 16 hakemusta, joista johtoryhmän suositusten perusteella Tekes valitsi viisi julkisen tutkimuksen hanketta rahoitettavaksi. Näitäkin hankkeita jouduttiin vielä ennen lopullista rahoituksen hyväksymistä tarkentamaan ja fokusoimaan. Neljä näistä hankkeista oli melko laajoja, ja ne jo sinänsä toteuttivat ohjelman eräänä tavoitteena haettua osaajien yhteistyötä. Myöhemmin ohjelmaan hyväksyttiin vielä kaksi pienempää julkisen tutkimuksen hanketta. Tutkimushankkeista on tarkempi esittely jäljempänä. Tekes hyväksyi ohjelmaan vuonna 1999 yhteensä 15 yritysten hanketta. Ohjelman loppuun mennessä siihen on hyväksytty mukaan yhteensä 25 yritysten hanketta. Ohjelmassa toteutettiin johtoryhmän johdolla ja ohjelmapäällikön organisoimana loppuvuonna 2000 oma sisäinen väliarviointi. Arvioinnin yhtenä osana käytettiin myös kahta ulkomaista asiantuntijaa. Väliarviointi kertoi, että ohjelma on keskittynyt oikeisiin asioihin eikä sen tavoitteita tai painopistealueita ole syytä muuttaa. Väliarvioinnista kävi myös ilmi, että osallistujat olivat pääasiassa tietoisia ja kiinnostuneita niistä hankkeista, joissa he olivat mukana eivätkä niinkään itse ohjelmasta kokonaisuutena. Väliarvioinnin tuloksena ohjelmassa pyrittiin tehostamaan tiedottamista ja löytämään keinoja ohjelman mahdollisesti tarjoaman synergian hyödyntämiseksi. Samoin kiinnitettiin huomiota tutkimushankkeiden tulosten hyödyntämismahdollisuuksiin. Ohjelmassa pidettiin neljä koko ohjelmaa käsittävää seminaaria: aloitus- ja loppuseminaarit sekä kaksi vuosiseminaaria. Lisäksi pidettiin suuri määrä projektien omia sekä myös yrityskohtaisia seminaareja. Tiedottamisessa hyödynnettiin laajalti Internetin antamia mahdollisuuksia. Ohjelman omien www-sivujen lisäksi neljällä suurimmalla tutkimushankkeella oli omat sivunsa, jotka sisälsivät myös projektien omat sisäiseen käyttöön tarkoitetut sivut. Näillä sivuilla oli tallennettuna mm. ohjelman sisäisiä raportteja ja pöytäkirjoja. Ohjelma pyrki myös tukemaan mukana olleiden tutkijoiden pyrkimyksiä kansainvälisten kontaktien luomisessa ja ylläpitämisessä. Ohjelman tulokset Ohjelmassa saavutetut tulokset konkretisoituvat ohjelman hankkeiden tuloksina. Tuotteiden värähtelyja ääniominaisuuksia onnistuttiin parantamaan monissa ohjelman 25 yrityshankkeesta, useissa merkittävästikin. Muutama yrityshanke oli luonteeltaan tutkimuksellinen, jolloin luotiin pohjaa yrityksen tulevalle värähtelyn ja äänen hallinnalle. Yrityshankkeiden ja julkisen tutkimuksen hankkeiden välinen vuorovaikutus vaihteli nollasta huomattavaan. Ohjelmassa mukana olevien tutkimusryhmien tutkijoita oli mukana lähes kaikissa yritysten hankkeissa. Julkisen tutkimuksen hankkeet onnistuivat hyvin tavoitteissaan lisätä osaamistasoa ja alan osaajien yhteistyötä. Liikkeelle lähdettiin tavoitteesta ymmärtää ensin värähtelyyn ja ääneen liittyvät ilmiöt. Tutkimusalustoina käytettiin sopivasti valittuja demonstraatiokohteita, joiden tutkimiseen käytettiin erilaisia saatavilla olevia mallinnusmenetelmiä. Monilla osa-alueilla päästiin osaamisessa aivan uudelle tasolle, mikä olikin tavoitteena. Ohjelman julkisten tutkimushankkeiden tulos voidaan pelkistää seuraavasti: On aikaansaatu teknologiahyppy, jolla on päästy aivan uudelle tasolle värähtelyn ja äänen hallinnassa. Värähtely- ja ääniominaisuuksia voidaan jo tuotekehitysvaiheessa enenevässä määrin suunnitella ja ennakoida käyttäen apuna ohjelmassa testattuja tai kehitettyjä menetelmiä ja työkaluja. Niiden vaatima perustyö ja kustannukset riippuvat kuitenkin merkittävästi siitä, mille alueelle niitä sovelletaan. 4

12 Ohjelman tulosten soveltaminen jatkuu edelleen yrityksissä, jotka nyt voivat nojautua parantuneeseen osaamistasoon. Tekes on lisäksi aloittanut pk-yrityksille suunnatun melu- ja värähtelyklinikan. Klinikalla yritykset voivat käyttää Suomessa olevan äänen ja värähtelyn hallinnan asiantuntijaverkoston palveluita. Tekes on myös teettänyt ohjelmasta arvioinnin, jossa on keskitytty selvittämään ohjelman synergiavaikutusta. Eli pyrittiin siis arvioimaan sitä, kuinka paljon lisäarvoa saatiin, kun ohjelmassa olevat hankkeet toteutettiin ohjelman osina vaihtoehtona sille, että ne olisi toteutettu täysin erillisinä. Arvioinnin suoritti FM Kalle Laine LIFIMistä. Tekesin julkaisusarjassa ilmestyy helmikuussa 2003 raportti, joka sisältää VÄRE-ohjelman ja kahden muun teknologiaohjelman arvioinnit. Yhteenveto Ohjelmassa rahoitettiin yhteensä 7 julkisen tutkimuksen projektia. Näiden kokonaisvolyymi oli 7,9 M, josta Tekesin rahoitusosuus oli noin 72 %. Yritysten rahoitusosuus oli noin 20 % ja mukana oli 60 yritystä. Hankkeiden kokonaistyömäärä oli 885 htkk. Projekteihin osallistui 18 tutkimusryhmää Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta, Oulun yliopistosta, Teknillisestä korkeakoulusta, Tampereen teknillisestä korkeakoulusta, Työterveyslaitoksesta ja VTT:stä. Näistä mukana oli yhteensä 114 tutkijaa. Yritysten hankkeita oli ohjelmassa 25. Näistä 12 hanketta oli sellaisten yritysten, jotka osallistuivat myös yhteen tai useampaan julkisen tutkimuksen hankkeeseen. Yhteensä ohjelmaan osallistui 72 yritystä. Yrityshankkeiden kokonaisvolyymi oli 11,6 M, josta Tekesin rahoitusosuus oli noin 36 %. Yhteensä ohjelman kokonaisvolyymi nousi 19,5 miljoonaan euroon, mikä ylitti selvästi ohjelmalle suunnitellun kokonaisvolyymin. Ylitys tapahtui lähinnä yrityshankkeiden kohdalla. Ohjelmassa pidettiin neljä koko ohjelmaa käsittelevää seminaaria ja 31 lähinnä projektien omia ja yrityskohtaisia seminaareja. Ohjelman aikana toteutettiin myös jatkokoulutusta. Ohjelmassa mukana olevia tutkijoita osallistui kahden alan perusteita koskevan AEL:n kurssin suunnitteluun. Ohjelman hankkeista tehtiin kolme patenttihakemusta. Ohjelman aikana tehtiin 4 väitöskirjaa ja 26 diplomityötä. Julkiset tutkimusprojektit tuottivat yhteensä 213 julkaisua tai raporttia. Ohjelmassa mukana olevat tutkijat ja yritykset loivat tai pitivät aktiivisesti yllä kansainvälisiä kontakteja monin eri tavoin. Tiedottamisessa hyödynnettiin monipuolisesti www-sivuja. Tietoja ohjelmasta on edelleen saatavissa Tekesin www-sivuilla. 5

13 VÄRE-ohjelman julkiset tutkimusprojektit Pyörivien koneiden värähtelyn hallinta PyöriVÄRE Pekka Koskinen, VTT Tuotteet ja tuotanto 1 Pyörivien koneiden värähtelyn hallinta 1.1 Tausta ja tavoitteet PyöriVÄRE-projektin lähtökohtana oli vuonna 1997 tehty Tekesin ja teollisuuden rahoittama esitutkimus: Jussila, M., Holopainen, T., Pyörivien koneiden värähtelymitoituksen tarvekartoitus. Selvityksessä esiinnousseiden tutkimustarpeiden sekä eri osapuolien intressien yhteensovittamisen kautta kehittyi PyöriVÄRE-projektikokonaisuus. Projektin tavoitteena oli lisätä pyörivien koneiden värähtelyihin liittyvien ilmiöiden ymmärtämistä sekä kehittää niihin liittyviä suunnittelu-, mallinnus- ja simulointimenetelmiä. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen pyörivien koneiden värähtelyn hallinnan piirissä toimivien osaajien kesken ja edelleen alan teknologian siirron tehostaminen Suomeen kansainvälisen yhteistyön kautta. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet on esitetty osaprojektien esittelyjen yhteydessä. 1.2 Tutkimussuunnitelma Projektin rakenne on esitetty kuvassa 1. Hankkeessa oli neljä osaprojektia, joista Keskipakopumppujen värähtelyn ja melun hallinta oli esitutkimus ja se oli kestoltaan vain vuoden mittainen. Muut osaprojektit olivat kolmevuotisia Yleisen osan alla tapahtui projektin koordinointi ja raportointi sekä seminaarien järjestäminen ja tulosaineiston jakelu. Roottorin värähtelyn hallinta -osaprojektissa kehitetyn ohjelmiston edelleen kehittämiseksi käynnistettiin vuoden mittainen jatkohanke ROMA. Tässä raportissa tarkastellaan ensin hanketta kokonaisuutena ja sitten käydään osaprojektit läpi yksitellen. PYÖRIVÄRE Yleinen osa Osaprojekti: Vastemitoitus Osaprojekti: Roottorin värähtelyn hallinta Roottoridynamiikan jatkohanke v (ROMA). Osaprojekti: Hammasvaihteen värähtelyn hallinta Esitutkimus: Keskipakopumppujen värähtelyn ja melun hallinta Kuva 1. PyöriVÄRE-projektin rakenne. PyöriVÄRE 7

14 1.3 Projektin organisaatio Projektiin osallistuvat seuraavat yritykset: ABB Fläkt Oy, ABB Industry Oy Ab, Ata Gears Ltd, Fortum Power and Heat Oy, Katsa Oy, Kolmeks Oy (vain vuosi 1999), Kumera Drives Oy, Rautaruukki Oy, Metso Drives Oy, Oy E. Sarlin Ab (vain vuosi 1999), Suomen Intech Oy (vain vuosi 1999), Lasermittaus Oy ( ), Valtra Oy Ab, Metso Paper Oy, Wärtsilä Finland Oy Power Plants, Teollisuuden Voima Oy. Yrityksistä Oy E. Sarlin Ab ja Kolmeks Oy olivat mukana vain vuoden 1999, koska keskipakopumppujen värähtely ja melu esitutkimus ei saanut jatkoa. Projektin kuluessa Santasalo Gears ja Valmet voimansiirto Oy sulautuivat ja muodostivat Metso Drives Oy:n. Suomen Intech Oy oli mukana vain vuoden ja sen tilalle tuli Lasermittaus Oy vuodesta 2000 alkaen. Projekti toteutettiin seuraavien tutkimusyksiköiden toimesta: VTT Valmistustekniikka sekä Laivaja konetekniikan että Käyttötekniikan tutkimusalueet, VTT Automaatio Koneautomaatio, TKK Mekaniikan laboratorio (myöhemmin TKK Matematiikan laitos), TKK Koneensuunnittelu, TTKK Koneensuunnittelun laboratorio, LTKK Koneautomaatio 1.4 Tulokset ja johtopäätökset Alla esitetään lyhyt katsaus projektin saavutuksiin. Tulokset on esitetty tarkemmin osaprojektien esittelyn yhteydessä. Merkittävimmät ilmiöt, joihin projektissa paneuduttiin olivat: värähtelyn vaimennusmekanismit roottoridynamiikan ilmiöt vaihteen värähtelyherätteen syntymekanismi. Syntyneet suunnitteluohjeistot, ohjelmistot ja menetelmät yritysten käyttöön: hammasvaihteen värähtelyjen laskentaohjelmisto ohjelmisto roottorin värähtelyjen laskentaan modulaarinen pyörivien koneiden dynamiikan mallinnusmenetelmä laakereiden mallinnusmoduulit ADAMS-ympäristöön suunnitteluohjeisto hammasvaihteen värähtelyn hallintaan sekä värähtelyyn vaikuttavien parametrien merkittävyyden arviot. Projektissa saatettiin värähtelyjen mittaus- ja analyysivalmiudet uudelle tasolle: värähtelymittausympäristö VTT:lle, jossa on mm. käynninaikainen moodianalyysi laakereiden laskentaohjelmiston hankinta ja käyttöönotto. Demonstraatio: Säätömalli telavärähtelyn aktiiviseen hallintaan ja sen toimivuuden demonstrointi laboratoriokokeissa. Projektissa oli 38 tukiryhmän kokousta ja seitsemän päivän mittaista seminaaria, joiden aikana tutkijat ja teollisuuden edustajat kohtasivat ja vaihtoivat näkemyksiä. Hankkeen aikana kehittyi tutkimuslaitosten ja teollisuuden asiantuntijoista ja heidän organisaatioistaan muodostunut verkosto, jolla on varsin hyvä käsitys eri osapuolten erikoisosaamisesta. Osaajaverkosto kykenee vastaamaan erittäin monipuolisesti pyörivien koneiden värähtelyn hallinnan haasteisiin. Projektin aikana kehittyneen näkemyksen mukaan tärkeimpiä jatkotutkimuksen kohteita ovat: Aktiiviset ja puoliaktiiviset värähtelyn hallinnan ratkaisut Modulaarisen mallinnuksen kehittäminen siten, että samassa mallissa yhdistyvät kaikki merkittävät ilmiöt, hyrrävoimat, laakereiden dynamiikka, runkorakenteen dynamiikka, maaperä, sähkömekaaninen vuorovaikutus, eri herätemekanismit jne. Puutteellisesti ymmärrettyä on erityisesti maaperän dynaaminen mallinnus sekä liukulaakereiden dynaamiseen käyttäytymiseen liittyvät ilmiöt Teknologian siirto kansainvälisen yhteistyön kautta Projektissa luotiin yhteydet Darmstadtin teknilliseen korkeakouluun Saksaan käymällä paikan päällä vierailulla sekä palkkaamalla tutkija sieltä 8 PyöriVÄRE

15 projektiin töihin kolmeksi kuukaudeksi. Darmstadtin teknillisessä korkeakoulussa on erinomainen osaaminen mm. liittyen roottoridynamiikan ilmiöiden mallinnukseen, magneettilaakereihin sekä laakereiden ja tiivisteiden dynaamisten ominaisuuksien laskentaan ja identifiointiin kokeellisesti. 1.5 PyöriVÄRE-projektin yhteenveto Virallinen nimi Pyörivien koneiden värähtelyn hallinta Vastuullinen johtaja TkT Matti K. Hakala, VTT Valmistustekniikka, p Projektipäällikkö DI Pekka Koskinen, VTT Valmistustekniikka, p Projektin kesto , jatkoaika saakka Kokonaisvolyymi 11,7 Mmk (1970 k ) 300 htkk Johtoryhmä Sisko Sipilä, Tekes (paitsi ) Timo Laurila, Tekes ( ) Ilkka Eerola, KATMI Consulting Oy Tommi Rintamäki, Wärtsilä Finland Oy Power Plants Jari Puttonen, Fortum Power and Heat Oy Jukka Varis, ABB Industry Oy ( saakka) Päivi Pyysalo, ABB Industry Oy ( alkaen) Matti Tervonen (puh.joht.), Metso Paper Oy Antero Hämäläinen, Metso Drives Oy Reijo Pänkäläinen, Katsa Oy Raimo von Hertzen, TKK Matematiikan laitos Petri Kuosmanen, TKK Koneensuunnittelu ( saakka) Jari Juhanko, TKK Koneensuunnittelu ( alkaen) Matti Pietola, TKK Koneensuunnittelu (vain vuosi 1999) Arto Lehtovaara, TTKK Koneensuunnitelu Aki Mikkola, LTKK Koneautomaatio (15.8. saakka) Asko Rouvinen, LTKK Koneautomaatio (15.8. alkaen) Matti K. Hakala, VTT Valmistustekniikka Kalervo Nevala, VTT Automaatio Pekka Koskinen (sihteeri), VTT Valmistustekniikka. Johtoryhmä kokoontui yhdeksän kertaa. Se keskittyi projektin hallinnolliseen ohjaukseen ja päätöksentekoon. Tutkimustyön sisältöön liittyvä ohjaus tehtiin pääosin osaprojektien tukiryhmissä, jotka on esitetty kunkin osaprojektin yhteydessä Projektissa syntyneet patentit, julkaisut ja opinnäytteet Projektin alussa päätettiin, että tulosaineisto jaetaan sähköisessä muodossa projektin www-sivujen kautta (http://www.vtt.fi/val/projects/pyorivare/). Projektissa syntyi 10 diplomityötä, 3 kansainvälistä julkaisua sekä 57 raporttia Seminaarit ja koulutustilaisuudet Projekti osallistui neljään VÄRE-teknologiaohjelman seminaariin sekä järjesti PyöriVÄRE-projektin puitteissa viisi seminaaria, joista ensimmäinen oli tarkoitettu vain tutkijoille ja loput sekä tutkijoille että teollisuudelle. Lisäksi järjestettiin erillinen loppuseminaari vaihteen valmistajille sekä yrityskohtainen seminaari Metso Oy:n henkilöstölle. PyöriVÄRE-projektin seminaarit , Kokoushotelli Matinlahti, 16 osallistujaa , Innopoli, 28 osallistujaa , Spectri, 33 osallistujaa , Kongressi- ja koulutuskeskus Meripuisto, 28 osallistujaa , Loppuseminaari Innopoli, 45 osallistujaa. Yrityskohtaiset seminaarit Hammasvaihdeprojektin loppuseminaari Hammasvaihteen värähtelyn hallinta Rautaruukin koulutus 5/2002, Raahe Metso Oyj , Jyväskylä. PyöriVÄRE 9

16 2 Osaprojekti: Vastemitoitus Paul Klinge, VTT Tuotteet ja tuotanto 2.1 Tausta ja tavoitteet Tyypillisesti tuotteiden värähtelykäyttäytymisen hallinta perustuu ominaistaajuusmitoitukseen eli resonanssien välttämiseen ja aiempien tuotesukupolvien värähtelykäyttäytymisen tuntemiseen. Tämä ei nykyisin useinkaan riitä, vaan tarvitaan systemaattisempaa todellisiin värähtelyvasteisiin perustuvaa mitoitusta. Vaimennuksella on suuri merkitys vastelaskennassa, mutta sekä vaimennusmekanismit että itse vaimennuksen suuruus tunnetaan huonosti. Nykyään yhä useammin laitevalmistajat kokoavat tuotteensa osittain alihankkijoiden tekemistä komponenteista. Uuden laitteen suunnittelijan täytyy värähtelylaskelmissaan ottaa huomioon myös muiden valmistamat osakomponentit. Usein komponenttien valmistajat eivät halua luovuttaa tarkkoja malleja muille yrityksille ja kokonaisuuden mallista tulee helposti suuri, mikäli kaikki komponentit mallinnetaan tarkoilla malleilla. Ratkaisuna em. ongelmiin on moduulien käyttö erilaisista osajärjestelmistä koostuvien laitteiden vastelaskennassa. Mittausten hyödyntäminen vastemitoituksen tukena on välttämätöntä, jotta voidaan varmistua siitä, että kehitetyt dynaamiset mallit toimivat oikein. Mittaustulosten perusteella on kuitenkin mahdollista korjata elementtimallia niin, että tulokset vastaavat paremmin mitattuja. Vastemitoitus projektin tavoitteiksi asetettiin: Nostaa vastelaskennan tasoa vaimennuksen paremman mallittamisen avulla Määritellä erilaisille laitteille tiivistetty dynaaminen malli, jota voidaan käyttää suunnitteluun tarvittavissa laskelmissa, kun laite asennetaan alustalleen tai osaksi suurempaa laitekokonaisuutta Kehittää tekniikoita pyörivien koneiden käynninaikaiseen mittaukseen ja tulosten analysointiin sekä hyödyntämiseen elementtimallin verifioinnissa ja päivityksessä. Projektin kuluessa tarkennettiin tavoitetta siten, että tavoitteeksi tuli pyörivän koneen (esim. dieselgeneraattori) vasteen laskenta tunnetulla herätteellä 20 % tarkkuudella 10. kimmoiseen ominaistaajuuteen saakka sekä pulttiliitoksen joustavuuden mallitus 10 % tarkkuudella. 2.2 Tutkimussuunnitelma Tutkimus painottui kolmeen kokonaisuuteen: Tärkeimpien vaimennustekijöiden identifiointi, niiden vaikutusmekanismien selvitys sekä menetelmien kehittäminen vaimennuksen huomioimiseksi käytännön laskennassa Dynaamisen moduulin kehittäminen siten, että se voidaan muodostaa sekä laskennallisesti että mittausten avulla. Dynaamisen moduulin toimivuuden demonstrointi case-kohteena olleella dieselgeneraattoriaggregaatilla Mittausten hyödyntäminen vastemitoituksen tukena. Dynaamisten ominaisuuksien mittausvalmiuksien kehittäminen sekä menetelmien kehittäminen ja käyttöönotto elementtimallin päivitykseen mittausten avulla. Edellä mainittujen menetelmien demonstrointi case-kohteena olleella dieselgeneraattoriaggregaatilla. 2.3 Projektin organisaatio Osaprojektiin osallistuivat seuraavat yritykset: ABB Industry Oy Ab, Fortum Engineering, Metso Paper Oy, Wärtsilä Finland Oy Power Plants. Osaprojekti toteutettiin seuraavien tutkimusyksiköiden toimesta: VTT Valmistustekniikka, Laivaja konetekniikka, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Rakenne- ja talotekniikkajärjestelmät. 2.4 Tulokset ja johtopäätökset Projektissa selvitettiin dieselgeneraattorin vaimennusmekanismit. Tärkeimmiksi osoittautuivat pulttiliitokset, liukulaakerit ja perustuksesta maaperään siirtyvä värähtelyenergia. Maahan siirtyvän värähtelyenergian huomioimiseksi löytyi kirjallisuusselvityksessä yksinkertainen jousivaimennin- 10 PyöriVÄRE

17 Kuva 2. Moduuleista, (teräsalusta, dieselmoottori, generaattorin runko, roottori) koottu dieselgeneraattoriaggregaatin dynaaminen malli. malli, joka otettiin laskelmissa käyttöön. Aiheen tutkimista jatkettiin rinnakkaisessa yritysprojektissa. Pulttiliitokselle kehitettiin vastelaskentaan sopivaa epälineaarista mallia. Valmiiksi saatiin menetelmä, jolla tarkan tilaelementtimallin jousto voidaan huomioida, kun pulttiliitosta kuvataan kuorielementtimallien avulla. Menetelmää voi käyttää myös lineaarisissa laskelmissa. Pulttiliitoksen vaimennusta arvioitiin sekä kitkallisen kontaktin sisältävällä epälineaarisella 3D-mallilla että projektissa rakennetulla koelaitteella. Mittauksissa näkyi selvästi pulttiliitoksen epälineaarisuus. Kirjallisuudesta löytyneet pulttiliitoksen mallit sopivat huonosti laskennan tuloksiin kiinnostavalla osittaisluiston alueella. Mallien toimivuudesta ei kuitenkaan saatu tietoa, sillä työ jäi vaiheeseen, jossa seuraavaksi olisi kokeiltu laskennallisesti erilaisia pulttiliitoksen malleja ja verrattu niitä mittaustuloksiin. Asetettua tavoitetta pulttiliitoksen joustavuuden mallinnus 10 % tarkkuudella ei ehditty verifioimaan projektin aikana. Projektissa kehitettiin modulaariseen vastelaskentaan menetelmä, jossa käytetään ns. dynaamisia moduuleita. Dynaaminen moduuli on laitteen tai rakenteen osan tiivistetty elementtimalli, jota voidaan käyttää suunnittelulaskelmissa osana suurempaa kokonaisuutta. Se on tavallisia superelementtejä tai osarakenteita pienempi. Yhdistämällä niitä toisiinsa jousilla ja vaimentimilla voidaan erilaisista osista koottujen laitteiden vaimennus mallittaa oikeisiin kohtiin. Ajatuksena dynaamisen moduulin taustalla on, että laite- ja komponenttivalmistajat tekisivät suunnitteluvaiheessa muutenkin tehtävistä elementtimalleistaan laitteelle dynaamisen moduulin, jolloin he voisivat tarvittaessa antaa sen asiakkaan tai alihankkijan käytettäväksi. Dieselgeneraattoriaggregaatin modulaarinen malli on esitetty kuvassa 2. Projektissa tutkittiin laitteiden käynninaikaisten dynaamisten ominaisuuksien mittaustekniikoita ja hankittiin ohjelma käynninaikaiseen moodianalyysiin. Menetelmää kokeiltiin sähkögeneraattorin ja suuren dieselgeneraattorin mittauksissa. Menetelmän haasteeksi osoittautui ylimääräisten ominaismuotojen generoituminen iteraatiossa. Käytännössä oikeiden käynninaikaisten ominaismuotojen löytämiseksi on mitattavasta laitteesta oltava muutakin tietoa, esimerkiksi laskentamallista tai iskuvasaramittauksista. PyöriVÄRE 11

18 2.4.1 Tulosten hyödyntäminen ABB:llä ja Wärtsilällä oli VÄRE-ohjelmassa tuotekehityshanke, jonka yhteydessä jo otettiin käyttöön kehittyneempiä menetelmiä huomioiva vaimennus vastelaskennassa. Yritykset tulevat ottamaan modulaarisen mallinnuksen käyttöön dieselgeneraattoriaggregaattien suunnittelussa. Tavoitteena on Wärtsilän tuottama dynaaminen moduuli, jonka avulla ABB voi suunnitella oman generaattorinsa toimimaan osana kokonaisuutta. Menettely on käyttökelpoinen yleisesti tilanteissa, joissa alihankkija toimittaa koneiston komponenttia toimimaan isomman koneistokokonaisuuden osana. Projektissa käyttöönotetun LMS-ohjelmiston ja erityisesti käynninaikaisen moodianalyysimoduulin kautta VTT:llä on merkittävästi parantuneet valmiudet palvella yrityksiä. Osallistuville yrityksille projektissa tehdyt selvitykset ovat olleet apuna tehtäessä päätöksiä omien valmiuksien kehittämisessä. Mittausten ja laskennan saumaton integrointi hyödyntäen projektissa testattuja proseduureja otetaan käyttöön yrityksissä. Projektiin osallistuneet tutkimusryhmät hyödyntävät projektin kuluessa kehittynyttä näkemystä ja osaamista teollisuuden toimeksiannoissa, jotka liittyvät uusien tuotteiden kehitykseen tai troubleshooting tyyppisiin selvityksiin. 2.5 Yhteenveto Virallinen nimi Osaprojekti: Vastemitoitus (PyöriVAST) Osaprojektin projektipäällikkö TkL Paul Klinge VTT Valmistustekniikka, p Projektin kesto , jatkoaika Kokonaisvolyymi 3,19 Mmk (459 k ) 44 htkk Tukiryhmä Jukka Varis, ABB Industry Oy (vain ) Ville Voutilainen, ABB Industry Oy (vain ) Päivi Pyysalo, ABB Industry Oy ( lähtien) Seppo Orivuori, Fortum Engineering Arto Puranen, Metso Paper Oy Jouni Kivi, Wärtsilä Finland Oy Power Plants ( ) Tommi Rintamäki, Wärtsilä Finland Oy Power Plants (muulloin) Paul Klinge, VTT Valmistustekniikka, osaprojektin päällikkö Pekka Koskinen, VTT Valmistustekniikka, projektipäällikkö. Kokouksen puheenjohtaja valittiin kokousten alussa. Kokouksia pidettiin 12 kpl. Tutkijat FT Seppo Aatola, VTT Valmistustekniikka DI Antti Hynninen, VTT Valmistustekniikka DI Kai Katajamäki, VTT Valmistustekniikka TkL Paul Klinge, VTT Valmistustekniikka DI Petteri Kokkonen, VTT Valmistustekniikka TkT Mikko Lyly, VTT Valmistustekniikka DI Kari Tammi, VTT Valmistustekniikka TkT Tuomo Kärnä, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. Raportit Klinge, P. Vaimennusmekanismit Raportti VALB s. Katajamäki, K. Esimerkkigensetin vaimennuksen suuruuden arviointia Raportti BVAL s. Katajamäki, K. Gensetin vaimennuspuu Raportti BVAL s. Klinge, P. Osakappaleiden dynaaminen tiivistäminen Raportti BVAL s. Aatola, S. Mittaukset vastelaskennan tukena Raportti BVAL /4 s. Koukkari, H., Kärnä, T. Värähtelevän koneperustuksen ja maaperän vuorovaikutus Raportti RTE38- IR-24/ /6 s. Klinge, P., Hynninen, A. & Kokkonen, P Pulttiliitoksen vaimennuksen koelaitteen mitoitus Raportti AVAL /22 s. 12 PyöriVÄRE

19 Tammi K., Klinge P., Aatola S., Nieminen V., I Pulttiliitoksen vaimennuksen koelaite. Raportti BVAL /7s. Katajamäki Kai., Laskentamallin päivittäminen mittaustulosten avulla. Raportti BVAL , 46/1 s. Tammi, K., Katajamäki, K., Klinge, P., Aatola, S., Sähkögeneraattorin värähtelymittaukset. BVAL , 12 / 20 s. Klinge, P., Hynninen, A., Kokkonen, P. Pulttiliitoksen epälineaarinen malli Raportti BVAL s. Klinge, P. Dynaaminen moduuli MODYSOL käyttöohje Raportti BTUO s. Aatola, S. Experimental Modal Analysis of Diesel Aggregate, VTT Industrial Systems. Espoo, Research Report BVAL , 35p. Kansainvälinen yhteistyö Projektin puitteissa osallistuttiin COST yhteistyöhön (European Cooperation in the field of Scientific and Technical research). Työryhmän COST F3 WG1 aiheena on mallien päivitys mittaustulosten avulla. Lisäksi osallistuttiin useisiin kansainvälisiin konferensseihin ja tutkijatapaamisiin. 3 Osaprojekti: Roottorin värähtelyn hallinta Matti Jussila, VTT Tuotteet ja tuotanto 3.1 Tausta ja tavoitteet Roottorin värähtelykäyttäytymistä selvitetään usein tutkimalla dynamiikkaan vaikuttavia ilmiöitä mahdollisimman kattavasti, jolloin ohjelmistot ovat usein tutkimustyökaluja eikä niitä tavallisesti integroida kaupallisiin analyysiohjelmistoihin. Toisaalta roottoridynamiikan problematiikkaa voidaan lähestyä kokonaisvaltaisen simuloinnin avulla, käyttäen hyväksi sellaisia kaupallisia ohjelmistoja kuten ADAMS. Erikoisohjelmilla voidaan tutkia sellaisia roottoridynamiikan ilmiöitä, joiden fysikaalista taustaa ei ole viety yleisiin ohjelmistoihin. Yleisillä simulointiohjelmilla puolestaan voidaan tarkastella koneistokokonaisuuksia, joissa roottori on osana simulointimallia. Tässä hankkeessa tutkittiin näiden kahden mallintamistavan problematiikkaa sekä verifioitiin malleja kokeellisesti. Osaprojektin tavoitteet olivat: Sellaisen roottoridynamiikan ohjelman kehittäminen, joka huomioi hyrrävoimat, painovoiman, epäsymmetrisen vaimennetun tuennan, alkukäyryyden, poikkileikkausten epäsymmetrian, sisäisen vaimennuksen, aktiivisen ja passiivisen vaimentimen, pyörimisnopeuden transientin muuttumisen, laakeri- ja linjausvirheet ja pystyy mallintamaan useiden roottoreiden yhdistelmät. Roottorilaskennassa tarvittavien laakereiden dynaamisten mallien kehittäminen siten, että ne sisältävät laakerin epäsymmetrisen jäykkyyden ja vaimennuksen, laakerivirheet sekä transientin kuormituksen ja pyörimisnopeuden. Roottorivärähtelyjen aktiivisen värähtelyn hallinnan säätömallin kehittäminen, sen sovittaminen roottorisimulointiin ja sen toimivuuden demonstrointi. Kaupallisten simulointiohjelmistojen toimivuuden testaaminen, kun niillä kuvattaviin malleihin sisällytetään roottorin epäideaalisuudet, epäsymmetriset vaimennetut laakeroinnit, aktiivisen säädön ohjaus, aktiivisen säädön toimilaitteet sekä monista roottoreista koostuvat koneistot. Roottoridynamiikan matemaattisten mallien verifiointivalmiuksien kehittäminen mm. edellä mainittujen mallien todentamiseksi. 3.2 Tutkimussuunnitelma Tutkimus jakaantui seuraaviin osakokonaisuuksiin: Roottoridynamiikan mallinnusmenetelmien kehittäminen Laakerien dynaamisten ominaisuuksien mallinnus Pyörivien koneiden aktiivisen värähtelynvaimennuksen kehittäminen Kokonaisvaltainen simulointi pyörivien koneiden värähtelyn hallinnassa Roottoridynamiikan ilmiöiden kokeellinen tutkimus sekä koelaitteen tarvekartoitus ja suunnittelu. PyöriVÄRE 13

20 3.3 Projektin organisaatio Osaprojekti toteutettiin seuraavien tutkimusyksiköiden toimesta: VTT Valmistustekniikka Laivaja konetekniikka, VTT Valmistustekniikka Käyttötekniikka, VTT Elektroniikka Koneautomaatio, TKK Mekaniikan laboratorio, TKK Koneensuunnittelun laboratorio, TTKK Koneensuunnittelu, LTKK Koneautomaation laboratorio Osaprojektissa olivat mukana seuraavat yritykset: Fortum Engineering Oy, Metso Paper Oy, ABB Fläkt Oy, Teollisuuden Voima Oy, Suomen Lasermittaus Oy, Suomen Intech Oy 3.4 Tulokset ja johtopäätökset Roottoridynamiikan mallinnusmenetelmät Projektissa käytettiin kahta mallituksen lähestymistapaa: kehitettiin oma roottoridynamiikan laskentaohjelma ROTODYN, joka huomioi varsin kattavasti tavoitteeksi asetetut roottoridynamiikan ilmiöt, sekä tutkittiin yleisen ADAMS-ohjelmiston soveltuvuutta roottoridynamiikan simulointiin ja analysointiin. Roottoridynamiikan ohjelma ROTODYN ROTODYN-ohjelmalla voidaan huomioida mm. jäykkyydeltään epäsymmetrinen roottori, jollaista muut saatavilla olevat ohjelmistot eivät kykene mallittamaan. Ohjelma on elementtipohjainen ja perustuu roottorin mukana pyörivän Rayleigh n palkkimallin käyttöön. Ratkaisu tapahtuu aikatasossa hyödyntäen palkin ominaismuotokantaa. Ohjelman ratkaisija on saatu valmiiksi tämän hankkeen aikana ja tavoitteeksi asetettuja epäideaalisuuksia voidaan mallittaa kattavasti. Ohjelmalla ratkaistu tasapainotustuennalla varustetun telan keskikohdan vaakasuuntainen amplitudi, kuva 1, vastaa melko hyvin verifiointikokeissa mitattua ja ADAMS-ohjelmistolla laskettua arvoa, kuva 5. Monikappalesimulointiohjelma ADAMS ADAMS-ohjelmistolla saadut tulokset osoittavat, että se soveltuu varsin hyvin roottoriongelmien tarkasteluun ja erityisesti alikriittisten vasteiden laskentaan. Tutkittava rakenne oli TKK:n telakoelaitteisto, jonka simulointimalli, kuva 4, vastaa rakenteesta tehtyjä mittauksia erittäin hyvin. Pienet erot tuloksissa johtuvat muun muassa lähtö- ja mittaustietojen epätarkkuuksista, kuva 5. Kuva 3. Tasapainotuskonetuennalla varustetun roottorin vaakasuuntainen spektrikartta laskettuna ROTODYN-ohjelmalla. 14 PyöriVÄRE

21 Kuva 4. Tasapainotuskoneen tuennalla varustetun telan ADAMS-malli. Kuva 5. Esimerkki tasapainotusrullilla tuetun telan keskeltä mitatun ja simuloidun (ADAMS) vaakavärähtelyn spektrikartoista. PyöriVÄRE 15

22 Laakerimallit Roottoridynamiikan laskennassa tarvittavia laakerien aikariippuvia jäykkyys- ja vaimennusominaisuuksia mallinnettiin sekä hankitulla kaupallisella Advance Rotating Machinery Dynamics -ohjelmistolla (ARMD) että ADAMS-ympäristöön kehitettyjen vierintä- ja liukulaakerimallien avulla. Vierintälaakereiden ADAMS-malli (kuula- ja pallomainen rullalaakeri) pystyy kuvaamaan laakerin epäsymmetrisen ja epälineaarisen jäykkyyden laakeriparametrien avulla. Parametreina ovat geometria, välykset, materiaaliparametrit, voiteluaineen ominaisuudet sekä kehien väliset siirtymät ja nopeudet. Näistä tiedoista lasketaan laakerin voimakomponentit ja pystytään huomioimaan kehien aaltomaisuudet, laakeriviat ja linjausvirheet. Tulokset näyttävät lupaavilta ja malleja kannattaa kehittää jatkohankkeissa. Liukulaakereista kehitettiin mallit, jotka pystyvät huomioimaan akselikaulan muotovirheen. Liukulaakeroidun telan simuloinnissa vasteiden muodot vastasivat mitattuja ja kriittiset nopeudet vastasivat hyvin koelaitteistoa, värähtelyjen amplitudissa on kuitenkin eroa (1/2-kriittinen värähtely), joka voi johtua muun muassa mallin liian suuresta vaimennuksesta. Liukulaakerimallien tuloksia on vertailtu ARMD -laakerinlaskentaohjelmiston kanssa ja tulokset ovat olleet hyvin yhteensopivia. Myös liukulaakerin aksiaalista linjausvirhettä tutkittiin, mutta mallinnusmenetelmä ei antanut oikean suuntaisia tuloksia, joten virheen mallintaminen vaatii tämän hankkeen ulkopuolista jatkotutkimusta. ANC-simulointimenetelmän mahdollisuudet Projektin tutkija oli kolme kuukautta Yhdysvalloissa. Tehtävänä oli tutustua Absolute Nodal Coordinate ANC -menetelmän käyttömahdollisuuksiin roottorisimuloinneissa. ANC-menetelmän etu verrattuna nykyisiin menetelmiin on eksakti jäykän kappaleen inertian kuvaus. Menetelmä pystyy kuvaamaan suuria ja epälineaarisia siirtymiä, joissa kaikki geometriset epälineaarisuudet, myös materiaalinen, huomioidaan. Roottoridynamiikassa tärkeä stress stiffening -ilmiö tulee siten kuvatuksi. ANC-menetelmä on erittäin lupaava moniteknisten järjestelmien simulointiin, mutta tutkimustyö on tällä hetkellä vielä teorian kehityksen tasolla, eikä monimutkaisten rakenteiden mallinnuksessa vaadittaviin ohjelmistojen esi- ja jälkikäsittelijöiden kehittämiseen ole panostettu Aktiivisen värähtelynvaimennuksen säätöperiaatteiden kehittäminen Puoliaktiivisen vaimennuksen kokeissa hydraulisylinterien voima joko kytkettiin päälle tai pois roottorin kiihdytyksen ja hidastuksen aikana. Tällöin järjestelmän resonanssitaajuus muuttuu ja kriittinen pyörimisnopeus voidaan ohittaa joutumatta ajamaan varsinaisella resonanssitaajuudella. Tulokset kannustavat toteuttamaan värähtelyn hallinnan ratkaisuja tämän periaatteen pohjalta. Aktiivisen vaimennuksen vaikutusta testattiin telan pyörimisnopeutta ja sen alimpia kerrannaisia vastaavilla taajuuksilla. Ohjausalgoritmi sisältää roottorin pysty- ja vaakasuuntaisen värähtelyn kompleksisten Fourier-kertoimien laskennan käyttäen convergent control -algoritmia. Menetelmä edellyttää järjestelmän taajuusvasteiden määrittämistä koko toimintakaistan alueella. Kokeissa ensimmäisen ja toisen kertaluvun värähtelykomponentit vaimenivat yksittäin erittäin tehokkaasti, kuva 6, samoin kuin toisen ja kolmannen värähtelykomponentin yhdistelmä. Pyörivän telan aktiivisen vaimennuksen simulointi ADAMS- ja Simulink-malleilla sisälsi pyörivän telan, vierintälaakeroinnin sekä hydraulisen toimilaitteiston mallit. Simulink-malli sisälsi vaimentimen ohjauksen. Mallit yhdistettiin sisällyttämällä ADAMS-malli yhdeksi Simulink-mallin lohkoksi. Simulointi ei onnistunut kunnolla, sillä telan pyöriessä malli osoittautui epästabiiliksi. Epästabiiliuden syitä etsitään jatkohankkeissa Roottoridynamiikan ilmiöiden kokeellinen tutkimus sekä koelaitteen tarvekartoitus Kokeellinen tutkimus sisälsi suurmittakaavaisen roottorikoelaitteiston tarvekartoituksen suomalaisen teollisuuden piirissä. Koelaitteisto todettiin tarpeelliseksi sekä roottoridynamiikan osaajien koulutuksessa että yritysten tutkimustoiminnassa. Erityisesti laakereiden ominaisuuksien vaikutuksen selvittämistä korostettiin. Koelaitteen alustavaksi sijoituspaikaksi valittiin TKK:n koneen- 16 PyöriVÄRE

Rajoitetun kantaman ja pitkän kantaman luotien kehitys ja stabiliteettitarkastelut (RaKa-Stab vaihe 2, 44000 )

Rajoitetun kantaman ja pitkän kantaman luotien kehitys ja stabiliteettitarkastelut (RaKa-Stab vaihe 2, 44000 ) Rajoitetun kantaman ja pitkän kantaman luotien kehitys ja stabiliteettitarkastelut ( vaihe 2, 44000 ) Arttu Laaksonen Timo Sailaranta Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Raka-Stab Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä

Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä Erkki Heikkola, Pasi Tarvainen Numerola Oy, Jyväskylä Teollisuusmatematiikan päivä 15.10.2009, Helsingin yliopisto Numerola Oy

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

MASIT18 Simuloinnin ja suunnittelun uudet sovellustavat ja liiketoiminta

MASIT18 Simuloinnin ja suunnittelun uudet sovellustavat ja liiketoiminta MASIT18 Simuloinnin ja suunnittelun uudet sovellustavat ja liiketoiminta Projektin tulokset: SISUQ8-menetelmä simulointiprojektien hallintaan ja simuloinnin käyttöönoton tueksi 11 erityyppistä simulointituoteaihioita

Lisätiedot

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke KILPAILUKYKYÄ KUSTANNUSTEHOKKAALLA HANKINNALLA MITEN VARMISTETAAN SUOMEN PK- TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS? ALIHANKINTA 2010, 21.9.2010,

Lisätiedot

Kurssit 2015. Ennakoivan kunnossapidon kurssit ammattilaisille

Kurssit 2015. Ennakoivan kunnossapidon kurssit ammattilaisille Kurssit 2015 Ennakoivan kunnossapidon kurssit ammattilaisille Kurssit 2015 Ennakoivan kunnossapidon kurssit ammattilaisille Sisältö Pyörivien koneiden linjauskoulutus... 3 Värähtelymittaus ja analysointi...

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Päätösseminaari 2.3.2006 Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Harto Räty, Infra-teknologiaohjelma www.tekes.fi//infra harto.raty@sml.fi 2.3.2006 1 Mihin Infra-teknologiaohjelma keskittyi? Ohjelma keskittyi

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

KOTELON ÄÄNENERISTYKSEN VIBROAKUSTINEN MALLINNUS ELEMENTTIMENETELMÄLLÄ

KOTELON ÄÄNENERISTYKSEN VIBROAKUSTINEN MALLINNUS ELEMENTTIMENETELMÄLLÄ KOTELON ÄÄNENERISTYKSEN VIBROAKUSTINEN MALLINNUS ELEMENTTIMENETELMÄLLÄ Janne Haverinen Jukka Linjama Jukka Tanttari TKK Akustiikan laboratorio VTT VALMISTUSTEKNIIKKA VTT AUTOMAATIO PL 3000, 02015 TKK PL

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

Tuotteen hitsattavuuden testaus robottisimulointiohjelmalla. Kari Solehmainen Savonia Ammattikorkeakoulu HitSavonia

Tuotteen hitsattavuuden testaus robottisimulointiohjelmalla. Kari Solehmainen Savonia Ammattikorkeakoulu HitSavonia Tuotteen hitsattavuuden testaus robottisimulointiohjelmalla Kari Solehmainen Savonia Ammattikorkeakoulu HitSavonia Sisältö Yhtenäissuunnittelu (Concurrent engineering) Mallinnus ja simulointi Robottihitsauksen

Lisätiedot

VTT:N PAPERINVALMISTUKSEN TUTKIMUSYMPÄRISTÖ EDISTÄÄ YRITYSTEN NOPEAA JA KUSTANNUSTEHOKASTA TUOTEKEHITYSTÄ

VTT:N PAPERINVALMISTUKSEN TUTKIMUSYMPÄRISTÖ EDISTÄÄ YRITYSTEN NOPEAA JA KUSTANNUSTEHOKASTA TUOTEKEHITYSTÄ VTT:N PAPERINVALMISTUKSEN TUTKIMUSYMPÄRISTÖ EDISTÄÄ YRITYSTEN NOPEAA JA KUSTANNUSTEHOKASTA TUOTEKEHITYSTÄ Teknologiapäällikkö Janne Poranen VTT:n media-aamiainen 18.11.2008 SUORA vauhdittaa yritysten yhteistä

Lisätiedot

KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma

KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma Strateginen selvityshanke Eila Niemelä 1 Lähtökohta Selvitys suomalaisen teolllisuuden komponenttipohjaisten ohjelmistojen kehittämisestä ja

Lisätiedot

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 9:30 Johdanto Mikko Utriainen, teknologia-asiantuntija, Tekes 9:40 Uudistuva julkisen tutkimuksen rahoitus Asko

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

KEHAPA2-Projektin tulokset

KEHAPA2-Projektin tulokset KEHAPA2-Projektin tulokset www.tärinäntorjunta.fi www.vibsolas.com Sisältö KEHAPA-projekti Projektin 1. vaihe Tulokset ja johtopäätökset Projektin 2. vaihe Tavoitteet Suoritus Tulokset ja johtopäätökset

Lisätiedot

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ohjelmapäällikkö Ismo Mäkinen 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011

Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011 Mallinnuksella apua melunhallintaan Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011 Sisältö Kuava Oy Mallintaminen ja simulointi Akustiikan ja melun simulointi Esimerkkejä: Meluemissio Virtausmelu Uusia simulointityökaluja

Lisätiedot

Parempaa äänenvaimennusta simuloinnilla ja optimoinnilla

Parempaa äänenvaimennusta simuloinnilla ja optimoinnilla Parempaa äänenvaimennusta simuloinnilla ja optimoinnilla Erkki Heikkola Numerola Oy, Jyväskylä Laskennallisten tieteiden päivä 29.9.2010, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Putkistojen äänenvaimentimien suunnittelu

Lisätiedot

Janne Göös Toimitusjohtaja

Janne Göös Toimitusjohtaja Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen

Lisätiedot

Tarvittava määrä vuositasolla yli 100 kpl.

Tarvittava määrä vuositasolla yli 100 kpl. Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston harjoitus- ja opinnäytetöiden tarpeet konetekniikan alalla. Tarvittava määrä vuositasolla yli 100 kpl. Työt tehdään yhteistyössä opiskelijoiden,

Lisätiedot

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Uusia yrityshankkeita tutkimusta unohtamatta Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 25.5.2005 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma 1 (8) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lumitöiden estekartoitus Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset

Lisätiedot

Virtauslaskentaan liittyvä tutkimus TKK:n koneosastolla. Timo Siikonen

Virtauslaskentaan liittyvä tutkimus TKK:n koneosastolla. Timo Siikonen Virtauslaskentaan liittyvä tutkimus TKK:n koneosastolla Timo Siikonen Sisältö Vähän TKK:n CFD ryhmästä Rooli koulutuksessa Tieteellinen ja muu toiminta Osallistuminen alan kansallisen osaamisen ylläpitoon

Lisätiedot

Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Diplomityö esitys Kari Kammonen

Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Diplomityö esitys Kari Kammonen Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti Diplomityö esitys Kari Kammonen Tutkimuskysymykset Alakysymyksillä pyrittiin saavuttamaan tutkimuksen tavoite sekä pyrittiin saamaan vastaus tutkimusongelmaan.

Lisätiedot

Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit)

Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) DI Jouko Järvi Automation Partners Oy IEC 61508 IEC TC 65 (Industrial Process Measurement and Control), SC 65A (System Aspects) kutsui kokoon

Lisätiedot

OPISKELUN JA KOULUTUKSEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ

OPISKELUN JA KOULUTUKSEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ OPISKELUN JA KOULUTUKSEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ Vuonna 2014: 9 tutkijaa 3 isoa valtakunnallista tiedonkeruuta 13 tutkimushanketta, mm. Opintopisteen todellinen mitoitus Opiskelukyky ja opiskelupuitteet Koulutuksen

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 1 Kaksi näkökulmaa mediaan Tekniikka eri medialajeja ja koosteita käsittelevät algoritmit uudet teknologiat Sisältö mediatuotteiden käsittely valmiilla välineillä tuotantoprosessin

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Aiheena monimutkaisten ohjelmistovaltaisten järjestelmien testauksen automatisointi Mistä on kyse? ITEA2-puiteohjelman projekti: 2011-2014

Lisätiedot

Infra TM -hanke. KuntaGML laajennus IM-KuntaGML yhteensovitus paikka-, johto-, maasto- tietopalvelu

Infra TM -hanke. KuntaGML laajennus IM-KuntaGML yhteensovitus paikka-, johto-, maasto- tietopalvelu Hankekoordinointi infran substanssiosaaminen asennemuokkaus, viestintä Infra TM -hanke Teknologia-asiantuntija tuotemalliosaaminen kv-standardointiin vaikuttaminen Lähtötiedot Valtakunnallinen pohjatutkimusrekisteri

Lisätiedot

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen

Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä Ilkka Niskanen Paljon mielipiteitä, tunnetta, pelkoa, uskomuksia 2 Tuulivoimaa Euroopassa ja Suomessa Maa Pinta-ala km2

Lisätiedot

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Anne Turula Palvelupäällikkö

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Anne Turula Palvelupäällikkö Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen Anne Turula Palvelupäällikkö Esityksen sisältö - Edelläkävijäyrityksen profilointia - Yrityksen polku Tekesiin - Innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö Esityksen sisältö - Edelläkävijäyrityksen profilointia - Yrityksen polku Tekesiin - Innovaatiorahoitus

Lisätiedot

Digitaalinen kappaletuotanto - Nopeasti markkinoille

Digitaalinen kappaletuotanto - Nopeasti markkinoille Digitaalinen kappaletuotanto - Nopeasti markkinoille Jouni P. Partanen Aalto-yliopisto, BIT tutkimuskeskus FIRPA seminaari Design Factory, Aalto-yliopisto, huhtikuun 6. 2011 Sisältö Käytännön esimerkkitapaus

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Ihmisen lämpöviihtyvyysmallin laskentatulosten validointi laboratoriomittauksilla Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Tausta ja tavoitteet Suomessa ja

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu oy Hankkeen julkinen nimi 3D

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

LUJITEMUOVISTEN JÄYKISTEPALKKIEN RAKENNESUUNNITTELU SARJATUOTANNOSSA. Markku Hentinen Max Johansson Aki Vänttinen

LUJITEMUOVISTEN JÄYKISTEPALKKIEN RAKENNESUUNNITTELU SARJATUOTANNOSSA. Markku Hentinen Max Johansson Aki Vänttinen LUJITEMUOVISTEN JÄYKISTEPALKKIEN RAKENNESUUNNITTELU SARJATUOTANNOSSA Markku Hentinen Max Johansson Aki Vänttinen "LUJITEMUOVISTEN JÄYKISTEPALKKIEN RAKENNESUUNNITTELU SARJATUOTANNOSSA" Osallistujat: 1.

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014. 19.3.2014 Projektinumero: 305683. WSP Finland Oy

Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014. 19.3.2014 Projektinumero: 305683. WSP Finland Oy Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014 19.3.2014 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Äänitehotasojen mittaus... 3 2.2 Laskentamalli...

Lisätiedot

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely 7.11.2006 Pudasjärvi, Hotelli Iso-Syöte 14.11.2006 Saarijärvi, Hotelli Summassaari Ari Erkkilä 2 TAUSTA Tutkimus- ja kehitystarpeiden koonti

Lisätiedot

Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä

Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä - Loppuraportti Suomen Tärinäntorjunta 1 Sisällysluettelo Tausta...

Lisätiedot

Tuotekehityskustannusten hallintaa laadukkaalla suunnittelulla Teemu Launis

Tuotekehityskustannusten hallintaa laadukkaalla suunnittelulla Teemu Launis Tuotekehityskustannusten hallintaa laadukkaalla suunnittelulla Teemu Launis Suunnittelun laatu? Suunnittelu on onnistunut kun Tuote tulee asiakkaalle aikataulussa Tuotteessa on sille määritellyt ominaisuudet

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka

Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka Melumallinnus Erkki Heikkola Raportin otsikko ja kirjoittajat Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka - Melumallinnus Erkki Heikkola Numerola Oy Asiakas Ilmatar Luhanka Oy Tiivistelmä

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa RET_RIL 22.5.2012 Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Juha Paavola Rakentamisen haasteet Aaltoyliopistossa Insinöörien

Lisätiedot

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA-hanke

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA-hanke EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA PUTUSA-hanke Yleistietoa hankkeesta Hankkeeseen osallistuvat tutkimuslaitokset Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos Professori Pertti Pasanen, tutkija

Lisätiedot

Opiskelu kohtaa työelämää

Opiskelu kohtaa työelämää Opiskelu kohtaa työelämää Mikä on Yrityslabra? Yrityslabra on Lohjan Laurean uudenlainen oppimisympäristö, jossa alueen yrittäjät, julkinen sektori ja opiskelijat kohtaavat. Tarkoituksena on mahdollistaa

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Opetuksen integrointi Intermodaalitutkimus-osioon Merenkulun ja logistiikan

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO-työkalut tuottavat tulosta myös jatkossa Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 30.5.2006 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Salon hankintaosaamiskartoituksen tuloksia, mitä seuraavaksi? Harri Lorentz, Kalle Väänänen Turun kauppakorkeakoulu Kartoitus hankintatoimen haasteista ja kehitystarpeista

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Kari Saarinen, Lasse Lamula, Matias Aura ja Hannu Tienhaara

Kari Saarinen, Lasse Lamula, Matias Aura ja Hannu Tienhaara DIESELMOOTTORIN VIBROAKUSTINEN MALLINNUS Kari Saarinen, Lasse Lamula, Matias Aura ja Hannu Tienhaara VTT PL 1300, 33101 TAMPERE kari.p.saarinen@vtt.fi lasse.lamula@vtt.fi WÄRTSILÄ FINLAND Oy PL 244, 65101

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations

Lisätiedot