VÄRE Värähtelyn ja äänen hallinta -teknologiaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄRE Värähtelyn ja äänen hallinta -teknologiaohjelma 1999 2002"

Transkriptio

1 VÄRE Värähtelyn ja äänen hallinta -teknologiaohjelma Teknologiaohjelmaraportti 3/2003 Loppuraportti

2 VÄRE Värähtelyn ja äänen hallinta -teknologiaohjelma Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 3/2003 Helsinki 2003

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 50 teknologiaohjelmaa. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2003

4 Esipuhe 1990-luvun loppupuolella oli selvästi havaittavissa lisääntyvä tarve värähtely- ja ääniominaisuuksiltaan parempien laitteiden ja tuotteiden kehittämiseksi. Tarve tuli toisaalta kasvavien asiakasvaatimusten, toisaalta kiristyvien viranomaismääräysten kautta. Tehtyjen selvitysten perusteella nähtiin tarpeelliseksi nostaa värähtelyn ja äänen hallintaan liittyvää kansallista osaamistasoa käynnistämällä teknologiaohjelma tältä alueelta. Värähtelyn ja äänen hallinnan teknologiaohjelma VÄRE toteutettiin vuosina Ohjelma kohdistettiin osaamisen, työkalujen ja menetelmien kehittämiseen tavoitteena sekä koneiden ja laitteiden että rakennusten ääni- ja värähtelyominaisuuksien parantaminen. Ohjelma sisälsi sekä julkisia tutkimusprojekteja että teollisuuden tuotekehitysprojekteja. Tarkemmat kuvaukset ohjelmasta, sen tavoitteista, toteutuksesta ja tuloksista on esitetty tässä loppuraportissa. Luodun osaamisen ja tiedon hyödyntäminen jatkuu myös ohjelman jälkeen yritysten ja tutkimusorganisaatioiden projekteissa. Tekes kiittää kaikkia VÄRE-ohjelmaan osallistuneita tuloksekkaasta ja hyvin sujuneesta yhteistyöstä, mikä osaltaan mahdollisti ohjelman tavoitteiden saavuttamisen. Erityiskiitoksen ansaitsevat ohjelmapäällikkö Ilkka Eerola ja ohjelman johtoryhmä, jotka ansiokkaasti luotsasivat ohjelmaa eteenpäin. Tammikuu 2003 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

5 Tiivistelmä VÄRE-teknologiaohjelma toteutettiin vuosina Ohjelman tavoitteena oli parantaa yritysten valmiuksia vastata tuotteiden värähtely- ja ääniominaisuuksille asetettaviin vaatimuksiin. Ohjelman käynnistämisen aikana oli nähtävissä, että viranomaisten ja asiakkaiden tuotteille asettamat vaatimukset olivat kiristymässä ja että kehittyvä teknologia voisi antaa mahdollisuuksia vastata näihin markkinoiden asettamiin haasteisiin. Ohjelman kokonaisvolyymi oli 19,52 M, josta Tekesin rahoitusosuus oli 51 %. Ohjelmassa toteutettiin seitsemän julkisen tutkimuksen hanketta, joista neljä hanketta sisälsi useita osaprojekteja. Tämän lisäksi ohjelmaan kuului 25 yritysten hanketta, joista muutama hanke oli vielä käynnissä ohjelman päätyttyä. Ohjelmaan osallistui yhteensä 18 tutkimusryhmää ja 72 yritystä. Ohjelman julkisissa tutkimushankkeissa keskeisenä tavoitteena oli parantaa värähtelyyn ja ääneen liittyvien fysikaalisten ilmiöiden ymmärtämistä sekä kehittää ja oppia niihin liittyviä suunnittelu-, mallinnus- ja simulointimenetelmiä. Keskeisenä päämääränä oli, että tuotteiden ääni- ja värähtelyominaisuudet voidaan optimoida jo suunnitteluvaiheessa ja siten minimoida ääni- ja värähtelyongelmien syntyminen. Tähän asti oli useimmiten jouduttu tyytymään siihen, että yritettiin yksinomaan ratkaista havaittuja ongelmia, eikä pyritty estämään niiden syntyä. Ohjelman julkiset tutkimusprojektit olivat seuraavat: Pyörivien koneiden värähtelyn hallinta Kulkuvälineiden ja liikkuvien työkoneiden äänen ja värähtelyn hallinta Koneiden melunpäästön hallinta Tila-akustiikan hallinta Rakennuksen ulkovaipan rakennusosien ääneneristävyys Seinärakenteiden ääneneristävyyden laskentamallit Asuinrakennusten välipohjien matalien äänien ja värähtelyjen hallinta. Tässä raportissa on kuvattu ohjelma ja sen julkisen tutkimuksen projektit. Näistä projekteista on mahdollista saada lisätietoja ottamalla yhteyttä tässä raportissa mainittuihin kontaktihenkilöihin. Yritysten projekteista on esitetty yritykset ja projektien nimet. Ohjelmassa pystyttiin hyvin saavuttamaan sekä ohjelmalle että siihen kuuluville hankkeille asetetut tavoitteet. Valmiudet hallita kuljetusvälineiden, koneiden ja laitteiden sekä rakennusosien värähtely- ja/tai ääniominaisuuksia ovat huomattavasti parantuneet ohjelman aikana. Entistä useammin on mahdollista suunnitella ja todentaa tuotteiden ja rakenteiden värähtely ja ääniominaisuudet virtuaaliprototyypeillä, jolloin tuotekehitysaikaa voidaan merkittävästi lyhentää ja usein myös kustannuksia alentaa. Tuloksena saadaan myös entistä kilpailukykyisempiä tuotteita. Ohjelman tulosten soveltaminen jatkuu yrityksissä edelleen. Kehitystyössä voidaan nyt nojautua ohjelman aikana Suomessa parantuneeseen osaamistasoon. Värähtelyn ja äänen hallinta on erityisosaamisalue, johon useimmat yritykset eivät voi tai halua panostaa. Tämän takia maamme korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa sekä konsulttiyrityksissä oleva asiantuntijaverkko ja sen osaaminen ovat tärkeä yritysten käytettävissä oleva resurssi. Tätä resurssia on ohjelmassa pystytty määrällisesti ja laadullisesti parantamaan. Tekes on myös aloittanut pk-yrityksille suunnatun melu- ja värähtelyklinikan, jossa yritykset voivat Tekesin tuella käyttää äänen ja värähtelyn hallinnan asiantuntijaverkoston palveluita.

6 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä VÄRE-ohjelma...1 Tausta...1 Ohjelman tavoitteet...2 Ohjelman painopistealueet...2 Ohjelman toteutus ja organisointi....3 Ohjelman tulokset...4 Yhteenveto...5 VÄRE-ohjelman julkiset tutkimusprojektit...7 Pyörivien koneiden värähtelyn hallinta PyöriVÄRE Pyörivien koneiden värähtelyn hallinta Osaprojekti: Vastemitoitus Osaprojekti: Roottorin värähtelyn hallinta Osaprojekti: Hammasvaihteen värähtelyn hallinta Esitutkimus: Keskipakopumppujen värähtelyn ja melun hallinta Roottoridynamiikan jatkoprojekti: Roottoridynamiikan mallinnusmenetelmien kehittäminen ja käytäntöön soveltaminen...26 Kuljetusvälineiden ja liikkuvien koneiden värähtelyn ja äänen hallinta Liikkuväre Tausta ja tavoitteet Tutkimussuunnitelma Projektin organisaatio Tulokset ja johtopäätökset Tulosten hyödyntäminen Yhteenveto...35 Koneiden melunpäästön hallinta Emissio Tausta ja tavoitteet Tutkimussuunnitelma Projektin organisaatio Tulokset ja johtopäätökset Tulosten hyödyntäminen Yhteenveto...52 Tila-akustiikan hallinta TAKU Tausta ja tavoitteet Tutkimussuunnitelma Projektin organisaatio Tulokset, niiden hyödyntäminen ja johtopäätökset Yhteenveto Projektissa syntyneet patentit, julkaisut ja opinnäytetyöt... 69

7 Rakennuksen ulkovaipan rakennusosien ääneneristävyys Rauke Tausta ja tavoitteet Tutkimussuunnitelma Projektin organisaatio Tulokset ja johtopäätökset Tulosten hyödyntäminen Yhteenveto...74 Seinärakenteiden ääneneristävyyden laskentamallit Erve Tausta Tutkimussuunnitelma Projektin organisaatio Tulokset ja johtopäätökset Tulosten hyödyntäminen Yhteenveto...79 Asuinrakennusten välipohjien matalien äänien ja värähtelyjen hallinta Väpro Tausta ja tavoitteet Tutkimussuunnitelma Projektin organisaatio Tulokset ja johtopäätökset Tulosten hyödyntäminen Yhteenveto...82 VÄRE-ohjelman yrityshankkeet...85 Loppupäätelmät...87 Johtoryhmän puheenjohtajan puheenvuoro Liitteet Ohjelmaan osallistuneet yritykset...89 Ohjelmaan osallistuneet tutkimuslaitokset Tekesin teknologiaohjelmaraportteja...91

8 1 Väre-ohjelma Tausta Ohjelman käynnistäminen oli suhteellisen pitkä prosessi, johon osallistuivat Tekesin ohella monet teollisuuden ja tutkimuslaitosten edustajat. Valmisteluprosessin pituuteen oli eräänä syynä se, että tarve ohjelmalle oli kasvanut vähitellen eikä mitään yksittäistä selkeästi nopeaa toimintaa vaativaa seikkaa ollut tullut esille. Toisaalta värähtelyn ja äänen hallinta ei yleensä ole yritysten ydinosaamisaluetta. Usein on vaikeata nähdä, miten paremman äänen tai värähtelyn hallinnan avulla voisi välittömästi saada aikaan parempaa kannattavuutta. Markkinoilta tuli 1990 luvulla kuitenkin yhä selkeämpiä signaaleja, jotka vaativat, että jotakin pitäisi tällä alueella tehdä. Omana haasteenaan oli ohjelmaa suunniteltaessa myös se, että ohjelman mahdolliset osaamis- ja sovellusalueet muodostivat melko heterogeenisen kokonaisuuden. Vaikka ääni- ja värähtelyilmiöiden fysikaaliset perusteet ovat hyvin lähellä toisiaan ja ne tunnetaan periaatteessa hyvin, ilmiöiden esiintyminen ja merkitys eri sovellusalueilla johtaa käytännössä erilaisiin ongelmanasetteluihin ja ratkaisumenetelmiin. Värähtelyä ja ääntä syntyy monilla elinkeinoelämän alueilla, minkä johdosta näitä ilmiöitä käsittelevän teknologiaohjelman sovellusalueen rajaaminen ei ole helppoa. Valmisteluprosessin aikana pystyttiin kuitenkin löytämään sopiva kombinaatio ohjelman osaamis- ja sovellusalueiksi. Vapailla markkinoilla toimivat kone- ja laitetoimittajat kohtaavat yleensä kilpailua, joka on jatkuvasti vain kiristymässä. Tässä kilpailussa voi menestyä vain yritys, joka pystyy jatkuvasti parantamaan tuotteitaan. Usein tuotteiden parantaminen merkitsee sitä, että koneilta tai laitteilta vaaditaan entistä suurempaa suorituskykyä ja tehoa, mikä voi merkitä esimerkiksi suurempia pyörimisnopeuksia. Samanaikaisesti pitäisi koneiden kuitenkin olla entistä halvempia, pienikokoisempia, vähemmän tilaa vieviä ja keveämpiä. Tämän yhtälön ratkaisu vaatii usein sen, että pystytään ennustamaan ja hallitsemaan värähtelytekniset asiat. Monasti uudet ratkaisut sisältävät myös uusien materiaalien käyttöönottoa. Mahdolliset värähtelyongelmat voivat koskea myös koneiden perustuksia, jolloin tullaan jo rakentamisen alueelle. Liiallinen värähtely ja ääni ovat usein myös työsuojelu- ja/tai ympäristöongelma. Kun ääni koetaan häiritseväksi, puhutaankin jo melusta. Vuosikymmenen alussa nähtävissä oleva Suomen liittyminen EU:hun ja sen toteutuminen vuonna 1995 merkitsivät myös sitä, että täällä oli entistä tarkemmin ryhdyttävä seuraamaan kansainvälisiä viranomaismääräyksiä. Oli nähtävissä, että määräykset olivat kautta linjan lisäämässä värähtelyn ja äänen hallinnalle asetettavia vaatimuksia. EU:n konedirektiivi oli yksi näistä selkeästi uusia vaatimuksia asettavista määräyksistä. EU:n vuonna 1996 julkaisema Green Paper on Future Noise Policy toteaa, että ympäristömelua on pystyttävä selkeästi vähentämään. Suomessa ympäristöministeriössä oli valmisteltu uutta rakennusmääräyskokoelmaa, joka vaikutti omalta osaltaan rakennuksille ja rakennusosille asetettaviin ääneneristävyysvaatimuksiin. Suomessa meluntorjunta oli perinteisesti keskittynyt meluhaittojen pienentämiseen, etenkin työpaikoilla. Vähitellen nähtiin kuitenkin entistä selkeämmin, että melua voitaisiin tehokkaammin torjua estämällä tai vähentämällä sen syntymistä. Olisi siirryttävä melun torjunnasta äänen hallintaan. Yrityksissä alettiin myös ymmärtää, että tuotteiden paremmat värähtely- ja/tai ääniominaisuudet voivat olla kilpailukeino. Voidaan todeta, että ohjelman syntyyn ovat vaikuttaneet toisaalta selkeästi markkinoilla esiintyvät tarpeet ja toisaalta kehittyvän teknologian antamat mahdollisuudet. Markkinoiden tarpeet tulivat asiakkailta ja niitä aiheuttivat myös kiristyvät vi- 1

9 ranomaismääräykset. Tietotekniikan kehittyminen on antanut uusia mahdollisuuksia monille teknologian alueille, niin myös värähtelyn ja äänen hallintaan. Värähtely- ja akustiikkailmiöt ovat monimutkaisia eikä niiden analyyttinen hallinta ole ollut helppoa. Tietokoneiden laskentatehon nopea kehittyminen ja kustannusten aleneminen olivat kuitenkin tehneet numeerisen laskennan ja mallintamisen soveltamisen mahdolliseksi myös värähtely- ja ääni-ilmiöiden tutkimisessa ja ratkaisemisessa. Markkinoilla oli saatavissa tälle alueelle suunnattuja ohjelmistoja. Oli mietittävä niitä toimenpiteitä, millä uusi, markkinoiden tarpeita vastaava teknologia olisi opittavissa ja otettavissa käyttöön. Edellä esitetyt seikat olivat vaikuttamassa siihen, että värähtelyn ja äänen hallinnan alueelta tehtiin kaksi varsin kattavaa selvitystä. Vuonna 1996 valmistui VTT:n raportti Teollisuus- ja työkoneiden meluntutkimuksen tarve ja mahdollisuudet". Seuraavana vuonna julkaistiin raportti Pyörivien koneiden värähtelymitoituksen tarvekartoitus, myös VTT:ltä. Nämä kaksi raporttia yhdessä antoivat selkeitä suuntaviivoja uuden teknologiaohjelman pohjaksi. Tekesissä oli huomattu ohjelman aluetta koskevien hakemusten kasvu. Toisaalta näytti myös siltä, että alan osaaminen ei aina vastannut markkinoiden tarpeita. Osaamisen määrää ja tasoa olisi pystyttävä Suomessa nostamaan. Todettiin, että Tekesin organisoima teknologiaohjelma voisi olla hyvä keino korjata tämä tilanne nopeimmin. Vuonna 1997 maaliskuussa pidettiin Espoossa Värähtelyn ja äänen (melun) hallinnan seminaari, jossa oli paikalla 41 osanottajaa. Seminaarin pohjalta päätettiin jatkaa valmistelua teknologiaohjelman aloittamiseksi. Saman vuoden lokakuussa pidettiin Värähtelyn ja äänen hallinnan suunnittelukokous. Huhtikuussa 1998 Tekes päätti aloittaa värähtelyn ja äänen hallinnan teknologiaohjelman käynnistysprojektin. Kesäkuun alussa Tekesin johtokunta teki päätöksen ohjelman toteuttamisesta. Käynnistysprojektissa vietiin ohjelman aloittamistoimia eteenpäin niin, että ensimmäiset projektit alkoivat vuoden 1999 alussa, jolloin voidaan sanoa myös ohjelman varsinaisesti käynnistyneen. Ohjelman tavoitteet Ohjelman valmistelussa oli lähdetty etenemään kentältä tulleista signaaleista ja yritysten esittämistä tarpeista. Ohjelman mahdollisten hyödyntäjien heterogeenisuus pakotti määrittelemään ohjelman tavoitteet suhteellisen yleisellä tasolla. Ohjelman tavoitteet määriteltiin seuraavasti: Ohjelman tavoitteena on yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen kehittämällä ääni- ja värähtelyominaisuuksiltaan parempia tuotteita kehittämällä värähtely- ja ääni-ilmiöiden hallintaan suunnattuja menetelmiä ja tuotteita tuomalla ratkaisukeinot entistä helpommin ja edullisemmin myös pienten yritysten saataville nostamalla alan osaamistasoa ja lisäämällä osaajien välistä yhteistyötä. Eräänä käytännön tavoitteena, joka sisältyi yllä oleviin, oli se, että värähtely- ja ääniominaisuudet pitäisi pystyä suunnittelemaan samanaikaisesti muun tuotesuunnittelun kanssa. Aiemmin korjattiin prototyypeissä tai tuotteissa ilmenneitä värähtely- ja/tai ääniongelmia ja nyt tavoitteena oli estää niiden syntyminen jo suunnitteluvaihessa. Eli käytännössä tavoiteltiin sitä, että pystytään karsimaan ainakin yksi prototyyppivaihe pois ja täten nopeutetaan tuotekehitystä. Ohjelman painopistealueet Ohjelman osaamisen painopistealueita valittaessa oli lähtökohtana se, että tie värähtelyn ja äänen hallintaan käy värähtelyn ja äänen hallinnan takana olevien ilmiöiden ymmärtämisen kautta. Kun ilmiöt ymmärretään, voidaan niiden hallintaan kehittää työkaluja ja käytännön keinoja. Näin ollen osaamisen painopistealueet määriteltiin seuraavasti: Värähtelyn ja äänen hallinnassa esiintyvien ilmiöiden ymmärtäminen: herätemekanismit, vaimennus ja dynaamiset vuorovaikutusilmiöt Värähtelyn ja äänen hallinnassa tarvittavien työkalujen kehittäminen: mallit, simulointi (materiaalien ominaisuudet mukaan lukien) 2

10 Värähtelyn ja äänen hallinnassa käytettävien käytännön keinojen kehittäminen: passiivisen ja aktiivisen hallinnan keinot, materiaalit. Kuva 1 esittää havainnollisesti, mistä ohjelman painopistealueissa oli kysymys. Sovellusalueita, joilla tällaisia tarpeita esiintyi, oli paljon. Yleisellä tasolla voitaisiin sovellusalue määritellä siten, että se sisältää koneet, laitteet ja rakennukset. Tätä haluttiin kuitenkin esimerkein täsmentää. Ohjelman sovellusalueet määriteltiin seuraavasti: Koneet ja laitteet: dieselmoottorit, sähkökoneet, paperikoneet, pumput, puhaltimet, venttiilit, vaihteistot Rakennukset: rakennukset ja rakennusten osat, perustukset ja kiinteät rakenteet Kuljetusvälineet ja liikkuvat koneet: traktorit, autot, metsäkoneet, veneet, laivat Äänen ja värähtelyn hallintaan suunnatut tuotteet: materiaalit, aktiivisen hallinnan välineet. Käynnistysvaiheessa Tekes arvioi ohjelman kokonaisvolyymiksi noin 13,5 M (80 Mmk), josta Tekesin rahoitusosuus olisi noin 8,4 M (50 Mmk). Tekesin rahoituksesta arvioitiin noin puolet menevän julkisille tutkimushankkeille ja toisen puolen yritysten hankkeille. Ohjelman toteutus ja organisointi Ohjelman koordinointia ja ohjausta varten sille valittiin normaalin käytännön mukaisesti johtoryhmä. Johtoryhmän jäsenet olivat: Teknologiajohtaja Mikko Karvinen, Metso Paper Oy, puheenjohtaja Toimitusjohtaja Jussi Hartikainen, Noisetek Oy Tuotekehityspäällikkö Pekka Huuskonen, Valtra Oy Teknologiajohtaja Reijo Kohonen, Fläkt Woods Group Teknologia-asiantuntija Matti Evola, Tekes Teknologiapäällikkö Timo Laurila, Tekes Johtava teknologia-asiantuntija Sisko Sipilä, ohjelmavastaava, Tekes TkL Ilkka Eerola, KATMI Consulting Oy, sihteeri, ohjelmapäällikkö. Johtoryhmä koordinoi ja johti ohjelmaa hyväksymänsä ohjelmapäällikön laatiman ohjaus- ja arviointistrategian mukaisesti. Johtoryhmä kokoontui ohjelman aikana 16 kertaa. Ohjelman hankkeiden käynnistymistä varten aloitettiin kaksivaiheinen prosessi. Kesällä 1998 lähestyttiin potentiaalisia osallistujia pyytämällä heiltä lyhyitä ehdotuksia ohjelman julkisen tutki- Kuva 1. Ohjelman tavoite ja painopistealueet. 3

11 muksen tai yritysten hankkeiksi. Ehdotuksia saatiin lähes 100 kpl. Ohjelman johtoryhmä tarkensi ohjelmaan hankkeiden hyväksymiskriteerit. Näiden pohjalta ryhdyttiin tutkimushankkeiden fokusointiin tähtääviin toimenpiteisiin. Varsinaisella ensimmäisellä hakukierroksella saatiin 16 hakemusta, joista johtoryhmän suositusten perusteella Tekes valitsi viisi julkisen tutkimuksen hanketta rahoitettavaksi. Näitäkin hankkeita jouduttiin vielä ennen lopullista rahoituksen hyväksymistä tarkentamaan ja fokusoimaan. Neljä näistä hankkeista oli melko laajoja, ja ne jo sinänsä toteuttivat ohjelman eräänä tavoitteena haettua osaajien yhteistyötä. Myöhemmin ohjelmaan hyväksyttiin vielä kaksi pienempää julkisen tutkimuksen hanketta. Tutkimushankkeista on tarkempi esittely jäljempänä. Tekes hyväksyi ohjelmaan vuonna 1999 yhteensä 15 yritysten hanketta. Ohjelman loppuun mennessä siihen on hyväksytty mukaan yhteensä 25 yritysten hanketta. Ohjelmassa toteutettiin johtoryhmän johdolla ja ohjelmapäällikön organisoimana loppuvuonna 2000 oma sisäinen väliarviointi. Arvioinnin yhtenä osana käytettiin myös kahta ulkomaista asiantuntijaa. Väliarviointi kertoi, että ohjelma on keskittynyt oikeisiin asioihin eikä sen tavoitteita tai painopistealueita ole syytä muuttaa. Väliarvioinnista kävi myös ilmi, että osallistujat olivat pääasiassa tietoisia ja kiinnostuneita niistä hankkeista, joissa he olivat mukana eivätkä niinkään itse ohjelmasta kokonaisuutena. Väliarvioinnin tuloksena ohjelmassa pyrittiin tehostamaan tiedottamista ja löytämään keinoja ohjelman mahdollisesti tarjoaman synergian hyödyntämiseksi. Samoin kiinnitettiin huomiota tutkimushankkeiden tulosten hyödyntämismahdollisuuksiin. Ohjelmassa pidettiin neljä koko ohjelmaa käsittävää seminaaria: aloitus- ja loppuseminaarit sekä kaksi vuosiseminaaria. Lisäksi pidettiin suuri määrä projektien omia sekä myös yrityskohtaisia seminaareja. Tiedottamisessa hyödynnettiin laajalti Internetin antamia mahdollisuuksia. Ohjelman omien www-sivujen lisäksi neljällä suurimmalla tutkimushankkeella oli omat sivunsa, jotka sisälsivät myös projektien omat sisäiseen käyttöön tarkoitetut sivut. Näillä sivuilla oli tallennettuna mm. ohjelman sisäisiä raportteja ja pöytäkirjoja. Ohjelma pyrki myös tukemaan mukana olleiden tutkijoiden pyrkimyksiä kansainvälisten kontaktien luomisessa ja ylläpitämisessä. Ohjelman tulokset Ohjelmassa saavutetut tulokset konkretisoituvat ohjelman hankkeiden tuloksina. Tuotteiden värähtelyja ääniominaisuuksia onnistuttiin parantamaan monissa ohjelman 25 yrityshankkeesta, useissa merkittävästikin. Muutama yrityshanke oli luonteeltaan tutkimuksellinen, jolloin luotiin pohjaa yrityksen tulevalle värähtelyn ja äänen hallinnalle. Yrityshankkeiden ja julkisen tutkimuksen hankkeiden välinen vuorovaikutus vaihteli nollasta huomattavaan. Ohjelmassa mukana olevien tutkimusryhmien tutkijoita oli mukana lähes kaikissa yritysten hankkeissa. Julkisen tutkimuksen hankkeet onnistuivat hyvin tavoitteissaan lisätä osaamistasoa ja alan osaajien yhteistyötä. Liikkeelle lähdettiin tavoitteesta ymmärtää ensin värähtelyyn ja ääneen liittyvät ilmiöt. Tutkimusalustoina käytettiin sopivasti valittuja demonstraatiokohteita, joiden tutkimiseen käytettiin erilaisia saatavilla olevia mallinnusmenetelmiä. Monilla osa-alueilla päästiin osaamisessa aivan uudelle tasolle, mikä olikin tavoitteena. Ohjelman julkisten tutkimushankkeiden tulos voidaan pelkistää seuraavasti: On aikaansaatu teknologiahyppy, jolla on päästy aivan uudelle tasolle värähtelyn ja äänen hallinnassa. Värähtely- ja ääniominaisuuksia voidaan jo tuotekehitysvaiheessa enenevässä määrin suunnitella ja ennakoida käyttäen apuna ohjelmassa testattuja tai kehitettyjä menetelmiä ja työkaluja. Niiden vaatima perustyö ja kustannukset riippuvat kuitenkin merkittävästi siitä, mille alueelle niitä sovelletaan. 4

12 Ohjelman tulosten soveltaminen jatkuu edelleen yrityksissä, jotka nyt voivat nojautua parantuneeseen osaamistasoon. Tekes on lisäksi aloittanut pk-yrityksille suunnatun melu- ja värähtelyklinikan. Klinikalla yritykset voivat käyttää Suomessa olevan äänen ja värähtelyn hallinnan asiantuntijaverkoston palveluita. Tekes on myös teettänyt ohjelmasta arvioinnin, jossa on keskitytty selvittämään ohjelman synergiavaikutusta. Eli pyrittiin siis arvioimaan sitä, kuinka paljon lisäarvoa saatiin, kun ohjelmassa olevat hankkeet toteutettiin ohjelman osina vaihtoehtona sille, että ne olisi toteutettu täysin erillisinä. Arvioinnin suoritti FM Kalle Laine LIFIMistä. Tekesin julkaisusarjassa ilmestyy helmikuussa 2003 raportti, joka sisältää VÄRE-ohjelman ja kahden muun teknologiaohjelman arvioinnit. Yhteenveto Ohjelmassa rahoitettiin yhteensä 7 julkisen tutkimuksen projektia. Näiden kokonaisvolyymi oli 7,9 M, josta Tekesin rahoitusosuus oli noin 72 %. Yritysten rahoitusosuus oli noin 20 % ja mukana oli 60 yritystä. Hankkeiden kokonaistyömäärä oli 885 htkk. Projekteihin osallistui 18 tutkimusryhmää Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta, Oulun yliopistosta, Teknillisestä korkeakoulusta, Tampereen teknillisestä korkeakoulusta, Työterveyslaitoksesta ja VTT:stä. Näistä mukana oli yhteensä 114 tutkijaa. Yritysten hankkeita oli ohjelmassa 25. Näistä 12 hanketta oli sellaisten yritysten, jotka osallistuivat myös yhteen tai useampaan julkisen tutkimuksen hankkeeseen. Yhteensä ohjelmaan osallistui 72 yritystä. Yrityshankkeiden kokonaisvolyymi oli 11,6 M, josta Tekesin rahoitusosuus oli noin 36 %. Yhteensä ohjelman kokonaisvolyymi nousi 19,5 miljoonaan euroon, mikä ylitti selvästi ohjelmalle suunnitellun kokonaisvolyymin. Ylitys tapahtui lähinnä yrityshankkeiden kohdalla. Ohjelmassa pidettiin neljä koko ohjelmaa käsittelevää seminaaria ja 31 lähinnä projektien omia ja yrityskohtaisia seminaareja. Ohjelman aikana toteutettiin myös jatkokoulutusta. Ohjelmassa mukana olevia tutkijoita osallistui kahden alan perusteita koskevan AEL:n kurssin suunnitteluun. Ohjelman hankkeista tehtiin kolme patenttihakemusta. Ohjelman aikana tehtiin 4 väitöskirjaa ja 26 diplomityötä. Julkiset tutkimusprojektit tuottivat yhteensä 213 julkaisua tai raporttia. Ohjelmassa mukana olevat tutkijat ja yritykset loivat tai pitivät aktiivisesti yllä kansainvälisiä kontakteja monin eri tavoin. Tiedottamisessa hyödynnettiin monipuolisesti www-sivuja. Tietoja ohjelmasta on edelleen saatavissa Tekesin www-sivuilla. 5

13 VÄRE-ohjelman julkiset tutkimusprojektit Pyörivien koneiden värähtelyn hallinta PyöriVÄRE Pekka Koskinen, VTT Tuotteet ja tuotanto 1 Pyörivien koneiden värähtelyn hallinta 1.1 Tausta ja tavoitteet PyöriVÄRE-projektin lähtökohtana oli vuonna 1997 tehty Tekesin ja teollisuuden rahoittama esitutkimus: Jussila, M., Holopainen, T., Pyörivien koneiden värähtelymitoituksen tarvekartoitus. Selvityksessä esiinnousseiden tutkimustarpeiden sekä eri osapuolien intressien yhteensovittamisen kautta kehittyi PyöriVÄRE-projektikokonaisuus. Projektin tavoitteena oli lisätä pyörivien koneiden värähtelyihin liittyvien ilmiöiden ymmärtämistä sekä kehittää niihin liittyviä suunnittelu-, mallinnus- ja simulointimenetelmiä. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen pyörivien koneiden värähtelyn hallinnan piirissä toimivien osaajien kesken ja edelleen alan teknologian siirron tehostaminen Suomeen kansainvälisen yhteistyön kautta. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet on esitetty osaprojektien esittelyjen yhteydessä. 1.2 Tutkimussuunnitelma Projektin rakenne on esitetty kuvassa 1. Hankkeessa oli neljä osaprojektia, joista Keskipakopumppujen värähtelyn ja melun hallinta oli esitutkimus ja se oli kestoltaan vain vuoden mittainen. Muut osaprojektit olivat kolmevuotisia Yleisen osan alla tapahtui projektin koordinointi ja raportointi sekä seminaarien järjestäminen ja tulosaineiston jakelu. Roottorin värähtelyn hallinta -osaprojektissa kehitetyn ohjelmiston edelleen kehittämiseksi käynnistettiin vuoden mittainen jatkohanke ROMA. Tässä raportissa tarkastellaan ensin hanketta kokonaisuutena ja sitten käydään osaprojektit läpi yksitellen. PYÖRIVÄRE Yleinen osa Osaprojekti: Vastemitoitus Osaprojekti: Roottorin värähtelyn hallinta Roottoridynamiikan jatkohanke v (ROMA). Osaprojekti: Hammasvaihteen värähtelyn hallinta Esitutkimus: Keskipakopumppujen värähtelyn ja melun hallinta Kuva 1. PyöriVÄRE-projektin rakenne. PyöriVÄRE 7

14 1.3 Projektin organisaatio Projektiin osallistuvat seuraavat yritykset: ABB Fläkt Oy, ABB Industry Oy Ab, Ata Gears Ltd, Fortum Power and Heat Oy, Katsa Oy, Kolmeks Oy (vain vuosi 1999), Kumera Drives Oy, Rautaruukki Oy, Metso Drives Oy, Oy E. Sarlin Ab (vain vuosi 1999), Suomen Intech Oy (vain vuosi 1999), Lasermittaus Oy ( ), Valtra Oy Ab, Metso Paper Oy, Wärtsilä Finland Oy Power Plants, Teollisuuden Voima Oy. Yrityksistä Oy E. Sarlin Ab ja Kolmeks Oy olivat mukana vain vuoden 1999, koska keskipakopumppujen värähtely ja melu esitutkimus ei saanut jatkoa. Projektin kuluessa Santasalo Gears ja Valmet voimansiirto Oy sulautuivat ja muodostivat Metso Drives Oy:n. Suomen Intech Oy oli mukana vain vuoden ja sen tilalle tuli Lasermittaus Oy vuodesta 2000 alkaen. Projekti toteutettiin seuraavien tutkimusyksiköiden toimesta: VTT Valmistustekniikka sekä Laivaja konetekniikan että Käyttötekniikan tutkimusalueet, VTT Automaatio Koneautomaatio, TKK Mekaniikan laboratorio (myöhemmin TKK Matematiikan laitos), TKK Koneensuunnittelu, TTKK Koneensuunnittelun laboratorio, LTKK Koneautomaatio 1.4 Tulokset ja johtopäätökset Alla esitetään lyhyt katsaus projektin saavutuksiin. Tulokset on esitetty tarkemmin osaprojektien esittelyn yhteydessä. Merkittävimmät ilmiöt, joihin projektissa paneuduttiin olivat: värähtelyn vaimennusmekanismit roottoridynamiikan ilmiöt vaihteen värähtelyherätteen syntymekanismi. Syntyneet suunnitteluohjeistot, ohjelmistot ja menetelmät yritysten käyttöön: hammasvaihteen värähtelyjen laskentaohjelmisto ohjelmisto roottorin värähtelyjen laskentaan modulaarinen pyörivien koneiden dynamiikan mallinnusmenetelmä laakereiden mallinnusmoduulit ADAMS-ympäristöön suunnitteluohjeisto hammasvaihteen värähtelyn hallintaan sekä värähtelyyn vaikuttavien parametrien merkittävyyden arviot. Projektissa saatettiin värähtelyjen mittaus- ja analyysivalmiudet uudelle tasolle: värähtelymittausympäristö VTT:lle, jossa on mm. käynninaikainen moodianalyysi laakereiden laskentaohjelmiston hankinta ja käyttöönotto. Demonstraatio: Säätömalli telavärähtelyn aktiiviseen hallintaan ja sen toimivuuden demonstrointi laboratoriokokeissa. Projektissa oli 38 tukiryhmän kokousta ja seitsemän päivän mittaista seminaaria, joiden aikana tutkijat ja teollisuuden edustajat kohtasivat ja vaihtoivat näkemyksiä. Hankkeen aikana kehittyi tutkimuslaitosten ja teollisuuden asiantuntijoista ja heidän organisaatioistaan muodostunut verkosto, jolla on varsin hyvä käsitys eri osapuolten erikoisosaamisesta. Osaajaverkosto kykenee vastaamaan erittäin monipuolisesti pyörivien koneiden värähtelyn hallinnan haasteisiin. Projektin aikana kehittyneen näkemyksen mukaan tärkeimpiä jatkotutkimuksen kohteita ovat: Aktiiviset ja puoliaktiiviset värähtelyn hallinnan ratkaisut Modulaarisen mallinnuksen kehittäminen siten, että samassa mallissa yhdistyvät kaikki merkittävät ilmiöt, hyrrävoimat, laakereiden dynamiikka, runkorakenteen dynamiikka, maaperä, sähkömekaaninen vuorovaikutus, eri herätemekanismit jne. Puutteellisesti ymmärrettyä on erityisesti maaperän dynaaminen mallinnus sekä liukulaakereiden dynaamiseen käyttäytymiseen liittyvät ilmiöt Teknologian siirto kansainvälisen yhteistyön kautta Projektissa luotiin yhteydet Darmstadtin teknilliseen korkeakouluun Saksaan käymällä paikan päällä vierailulla sekä palkkaamalla tutkija sieltä 8 PyöriVÄRE

15 projektiin töihin kolmeksi kuukaudeksi. Darmstadtin teknillisessä korkeakoulussa on erinomainen osaaminen mm. liittyen roottoridynamiikan ilmiöiden mallinnukseen, magneettilaakereihin sekä laakereiden ja tiivisteiden dynaamisten ominaisuuksien laskentaan ja identifiointiin kokeellisesti. 1.5 PyöriVÄRE-projektin yhteenveto Virallinen nimi Pyörivien koneiden värähtelyn hallinta Vastuullinen johtaja TkT Matti K. Hakala, VTT Valmistustekniikka, p Projektipäällikkö DI Pekka Koskinen, VTT Valmistustekniikka, p Projektin kesto , jatkoaika saakka Kokonaisvolyymi 11,7 Mmk (1970 k ) 300 htkk Johtoryhmä Sisko Sipilä, Tekes (paitsi ) Timo Laurila, Tekes ( ) Ilkka Eerola, KATMI Consulting Oy Tommi Rintamäki, Wärtsilä Finland Oy Power Plants Jari Puttonen, Fortum Power and Heat Oy Jukka Varis, ABB Industry Oy ( saakka) Päivi Pyysalo, ABB Industry Oy ( alkaen) Matti Tervonen (puh.joht.), Metso Paper Oy Antero Hämäläinen, Metso Drives Oy Reijo Pänkäläinen, Katsa Oy Raimo von Hertzen, TKK Matematiikan laitos Petri Kuosmanen, TKK Koneensuunnittelu ( saakka) Jari Juhanko, TKK Koneensuunnittelu ( alkaen) Matti Pietola, TKK Koneensuunnittelu (vain vuosi 1999) Arto Lehtovaara, TTKK Koneensuunnitelu Aki Mikkola, LTKK Koneautomaatio (15.8. saakka) Asko Rouvinen, LTKK Koneautomaatio (15.8. alkaen) Matti K. Hakala, VTT Valmistustekniikka Kalervo Nevala, VTT Automaatio Pekka Koskinen (sihteeri), VTT Valmistustekniikka. Johtoryhmä kokoontui yhdeksän kertaa. Se keskittyi projektin hallinnolliseen ohjaukseen ja päätöksentekoon. Tutkimustyön sisältöön liittyvä ohjaus tehtiin pääosin osaprojektien tukiryhmissä, jotka on esitetty kunkin osaprojektin yhteydessä Projektissa syntyneet patentit, julkaisut ja opinnäytteet Projektin alussa päätettiin, että tulosaineisto jaetaan sähköisessä muodossa projektin www-sivujen kautta (http://www.vtt.fi/val/projects/pyorivare/). Projektissa syntyi 10 diplomityötä, 3 kansainvälistä julkaisua sekä 57 raporttia Seminaarit ja koulutustilaisuudet Projekti osallistui neljään VÄRE-teknologiaohjelman seminaariin sekä järjesti PyöriVÄRE-projektin puitteissa viisi seminaaria, joista ensimmäinen oli tarkoitettu vain tutkijoille ja loput sekä tutkijoille että teollisuudelle. Lisäksi järjestettiin erillinen loppuseminaari vaihteen valmistajille sekä yrityskohtainen seminaari Metso Oy:n henkilöstölle. PyöriVÄRE-projektin seminaarit , Kokoushotelli Matinlahti, 16 osallistujaa , Innopoli, 28 osallistujaa , Spectri, 33 osallistujaa , Kongressi- ja koulutuskeskus Meripuisto, 28 osallistujaa , Loppuseminaari Innopoli, 45 osallistujaa. Yrityskohtaiset seminaarit Hammasvaihdeprojektin loppuseminaari Hammasvaihteen värähtelyn hallinta Rautaruukin koulutus 5/2002, Raahe Metso Oyj , Jyväskylä. PyöriVÄRE 9

16 2 Osaprojekti: Vastemitoitus Paul Klinge, VTT Tuotteet ja tuotanto 2.1 Tausta ja tavoitteet Tyypillisesti tuotteiden värähtelykäyttäytymisen hallinta perustuu ominaistaajuusmitoitukseen eli resonanssien välttämiseen ja aiempien tuotesukupolvien värähtelykäyttäytymisen tuntemiseen. Tämä ei nykyisin useinkaan riitä, vaan tarvitaan systemaattisempaa todellisiin värähtelyvasteisiin perustuvaa mitoitusta. Vaimennuksella on suuri merkitys vastelaskennassa, mutta sekä vaimennusmekanismit että itse vaimennuksen suuruus tunnetaan huonosti. Nykyään yhä useammin laitevalmistajat kokoavat tuotteensa osittain alihankkijoiden tekemistä komponenteista. Uuden laitteen suunnittelijan täytyy värähtelylaskelmissaan ottaa huomioon myös muiden valmistamat osakomponentit. Usein komponenttien valmistajat eivät halua luovuttaa tarkkoja malleja muille yrityksille ja kokonaisuuden mallista tulee helposti suuri, mikäli kaikki komponentit mallinnetaan tarkoilla malleilla. Ratkaisuna em. ongelmiin on moduulien käyttö erilaisista osajärjestelmistä koostuvien laitteiden vastelaskennassa. Mittausten hyödyntäminen vastemitoituksen tukena on välttämätöntä, jotta voidaan varmistua siitä, että kehitetyt dynaamiset mallit toimivat oikein. Mittaustulosten perusteella on kuitenkin mahdollista korjata elementtimallia niin, että tulokset vastaavat paremmin mitattuja. Vastemitoitus projektin tavoitteiksi asetettiin: Nostaa vastelaskennan tasoa vaimennuksen paremman mallittamisen avulla Määritellä erilaisille laitteille tiivistetty dynaaminen malli, jota voidaan käyttää suunnitteluun tarvittavissa laskelmissa, kun laite asennetaan alustalleen tai osaksi suurempaa laitekokonaisuutta Kehittää tekniikoita pyörivien koneiden käynninaikaiseen mittaukseen ja tulosten analysointiin sekä hyödyntämiseen elementtimallin verifioinnissa ja päivityksessä. Projektin kuluessa tarkennettiin tavoitetta siten, että tavoitteeksi tuli pyörivän koneen (esim. dieselgeneraattori) vasteen laskenta tunnetulla herätteellä 20 % tarkkuudella 10. kimmoiseen ominaistaajuuteen saakka sekä pulttiliitoksen joustavuuden mallitus 10 % tarkkuudella. 2.2 Tutkimussuunnitelma Tutkimus painottui kolmeen kokonaisuuteen: Tärkeimpien vaimennustekijöiden identifiointi, niiden vaikutusmekanismien selvitys sekä menetelmien kehittäminen vaimennuksen huomioimiseksi käytännön laskennassa Dynaamisen moduulin kehittäminen siten, että se voidaan muodostaa sekä laskennallisesti että mittausten avulla. Dynaamisen moduulin toimivuuden demonstrointi case-kohteena olleella dieselgeneraattoriaggregaatilla Mittausten hyödyntäminen vastemitoituksen tukena. Dynaamisten ominaisuuksien mittausvalmiuksien kehittäminen sekä menetelmien kehittäminen ja käyttöönotto elementtimallin päivitykseen mittausten avulla. Edellä mainittujen menetelmien demonstrointi case-kohteena olleella dieselgeneraattoriaggregaatilla. 2.3 Projektin organisaatio Osaprojektiin osallistuivat seuraavat yritykset: ABB Industry Oy Ab, Fortum Engineering, Metso Paper Oy, Wärtsilä Finland Oy Power Plants. Osaprojekti toteutettiin seuraavien tutkimusyksiköiden toimesta: VTT Valmistustekniikka, Laivaja konetekniikka, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Rakenne- ja talotekniikkajärjestelmät. 2.4 Tulokset ja johtopäätökset Projektissa selvitettiin dieselgeneraattorin vaimennusmekanismit. Tärkeimmiksi osoittautuivat pulttiliitokset, liukulaakerit ja perustuksesta maaperään siirtyvä värähtelyenergia. Maahan siirtyvän värähtelyenergian huomioimiseksi löytyi kirjallisuusselvityksessä yksinkertainen jousivaimennin- 10 PyöriVÄRE

17 Kuva 2. Moduuleista, (teräsalusta, dieselmoottori, generaattorin runko, roottori) koottu dieselgeneraattoriaggregaatin dynaaminen malli. malli, joka otettiin laskelmissa käyttöön. Aiheen tutkimista jatkettiin rinnakkaisessa yritysprojektissa. Pulttiliitokselle kehitettiin vastelaskentaan sopivaa epälineaarista mallia. Valmiiksi saatiin menetelmä, jolla tarkan tilaelementtimallin jousto voidaan huomioida, kun pulttiliitosta kuvataan kuorielementtimallien avulla. Menetelmää voi käyttää myös lineaarisissa laskelmissa. Pulttiliitoksen vaimennusta arvioitiin sekä kitkallisen kontaktin sisältävällä epälineaarisella 3D-mallilla että projektissa rakennetulla koelaitteella. Mittauksissa näkyi selvästi pulttiliitoksen epälineaarisuus. Kirjallisuudesta löytyneet pulttiliitoksen mallit sopivat huonosti laskennan tuloksiin kiinnostavalla osittaisluiston alueella. Mallien toimivuudesta ei kuitenkaan saatu tietoa, sillä työ jäi vaiheeseen, jossa seuraavaksi olisi kokeiltu laskennallisesti erilaisia pulttiliitoksen malleja ja verrattu niitä mittaustuloksiin. Asetettua tavoitetta pulttiliitoksen joustavuuden mallinnus 10 % tarkkuudella ei ehditty verifioimaan projektin aikana. Projektissa kehitettiin modulaariseen vastelaskentaan menetelmä, jossa käytetään ns. dynaamisia moduuleita. Dynaaminen moduuli on laitteen tai rakenteen osan tiivistetty elementtimalli, jota voidaan käyttää suunnittelulaskelmissa osana suurempaa kokonaisuutta. Se on tavallisia superelementtejä tai osarakenteita pienempi. Yhdistämällä niitä toisiinsa jousilla ja vaimentimilla voidaan erilaisista osista koottujen laitteiden vaimennus mallittaa oikeisiin kohtiin. Ajatuksena dynaamisen moduulin taustalla on, että laite- ja komponenttivalmistajat tekisivät suunnitteluvaiheessa muutenkin tehtävistä elementtimalleistaan laitteelle dynaamisen moduulin, jolloin he voisivat tarvittaessa antaa sen asiakkaan tai alihankkijan käytettäväksi. Dieselgeneraattoriaggregaatin modulaarinen malli on esitetty kuvassa 2. Projektissa tutkittiin laitteiden käynninaikaisten dynaamisten ominaisuuksien mittaustekniikoita ja hankittiin ohjelma käynninaikaiseen moodianalyysiin. Menetelmää kokeiltiin sähkögeneraattorin ja suuren dieselgeneraattorin mittauksissa. Menetelmän haasteeksi osoittautui ylimääräisten ominaismuotojen generoituminen iteraatiossa. Käytännössä oikeiden käynninaikaisten ominaismuotojen löytämiseksi on mitattavasta laitteesta oltava muutakin tietoa, esimerkiksi laskentamallista tai iskuvasaramittauksista. PyöriVÄRE 11

18 2.4.1 Tulosten hyödyntäminen ABB:llä ja Wärtsilällä oli VÄRE-ohjelmassa tuotekehityshanke, jonka yhteydessä jo otettiin käyttöön kehittyneempiä menetelmiä huomioiva vaimennus vastelaskennassa. Yritykset tulevat ottamaan modulaarisen mallinnuksen käyttöön dieselgeneraattoriaggregaattien suunnittelussa. Tavoitteena on Wärtsilän tuottama dynaaminen moduuli, jonka avulla ABB voi suunnitella oman generaattorinsa toimimaan osana kokonaisuutta. Menettely on käyttökelpoinen yleisesti tilanteissa, joissa alihankkija toimittaa koneiston komponenttia toimimaan isomman koneistokokonaisuuden osana. Projektissa käyttöönotetun LMS-ohjelmiston ja erityisesti käynninaikaisen moodianalyysimoduulin kautta VTT:llä on merkittävästi parantuneet valmiudet palvella yrityksiä. Osallistuville yrityksille projektissa tehdyt selvitykset ovat olleet apuna tehtäessä päätöksiä omien valmiuksien kehittämisessä. Mittausten ja laskennan saumaton integrointi hyödyntäen projektissa testattuja proseduureja otetaan käyttöön yrityksissä. Projektiin osallistuneet tutkimusryhmät hyödyntävät projektin kuluessa kehittynyttä näkemystä ja osaamista teollisuuden toimeksiannoissa, jotka liittyvät uusien tuotteiden kehitykseen tai troubleshooting tyyppisiin selvityksiin. 2.5 Yhteenveto Virallinen nimi Osaprojekti: Vastemitoitus (PyöriVAST) Osaprojektin projektipäällikkö TkL Paul Klinge VTT Valmistustekniikka, p Projektin kesto , jatkoaika Kokonaisvolyymi 3,19 Mmk (459 k ) 44 htkk Tukiryhmä Jukka Varis, ABB Industry Oy (vain ) Ville Voutilainen, ABB Industry Oy (vain ) Päivi Pyysalo, ABB Industry Oy ( lähtien) Seppo Orivuori, Fortum Engineering Arto Puranen, Metso Paper Oy Jouni Kivi, Wärtsilä Finland Oy Power Plants ( ) Tommi Rintamäki, Wärtsilä Finland Oy Power Plants (muulloin) Paul Klinge, VTT Valmistustekniikka, osaprojektin päällikkö Pekka Koskinen, VTT Valmistustekniikka, projektipäällikkö. Kokouksen puheenjohtaja valittiin kokousten alussa. Kokouksia pidettiin 12 kpl. Tutkijat FT Seppo Aatola, VTT Valmistustekniikka DI Antti Hynninen, VTT Valmistustekniikka DI Kai Katajamäki, VTT Valmistustekniikka TkL Paul Klinge, VTT Valmistustekniikka DI Petteri Kokkonen, VTT Valmistustekniikka TkT Mikko Lyly, VTT Valmistustekniikka DI Kari Tammi, VTT Valmistustekniikka TkT Tuomo Kärnä, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. Raportit Klinge, P. Vaimennusmekanismit Raportti VALB s. Katajamäki, K. Esimerkkigensetin vaimennuksen suuruuden arviointia Raportti BVAL s. Katajamäki, K. Gensetin vaimennuspuu Raportti BVAL s. Klinge, P. Osakappaleiden dynaaminen tiivistäminen Raportti BVAL s. Aatola, S. Mittaukset vastelaskennan tukena Raportti BVAL /4 s. Koukkari, H., Kärnä, T. Värähtelevän koneperustuksen ja maaperän vuorovaikutus Raportti RTE38- IR-24/ /6 s. Klinge, P., Hynninen, A. & Kokkonen, P Pulttiliitoksen vaimennuksen koelaitteen mitoitus Raportti AVAL /22 s. 12 PyöriVÄRE

19 Tammi K., Klinge P., Aatola S., Nieminen V., I Pulttiliitoksen vaimennuksen koelaite. Raportti BVAL /7s. Katajamäki Kai., Laskentamallin päivittäminen mittaustulosten avulla. Raportti BVAL , 46/1 s. Tammi, K., Katajamäki, K., Klinge, P., Aatola, S., Sähkögeneraattorin värähtelymittaukset. BVAL , 12 / 20 s. Klinge, P., Hynninen, A., Kokkonen, P. Pulttiliitoksen epälineaarinen malli Raportti BVAL s. Klinge, P. Dynaaminen moduuli MODYSOL käyttöohje Raportti BTUO s. Aatola, S. Experimental Modal Analysis of Diesel Aggregate, VTT Industrial Systems. Espoo, Research Report BVAL , 35p. Kansainvälinen yhteistyö Projektin puitteissa osallistuttiin COST yhteistyöhön (European Cooperation in the field of Scientific and Technical research). Työryhmän COST F3 WG1 aiheena on mallien päivitys mittaustulosten avulla. Lisäksi osallistuttiin useisiin kansainvälisiin konferensseihin ja tutkijatapaamisiin. 3 Osaprojekti: Roottorin värähtelyn hallinta Matti Jussila, VTT Tuotteet ja tuotanto 3.1 Tausta ja tavoitteet Roottorin värähtelykäyttäytymistä selvitetään usein tutkimalla dynamiikkaan vaikuttavia ilmiöitä mahdollisimman kattavasti, jolloin ohjelmistot ovat usein tutkimustyökaluja eikä niitä tavallisesti integroida kaupallisiin analyysiohjelmistoihin. Toisaalta roottoridynamiikan problematiikkaa voidaan lähestyä kokonaisvaltaisen simuloinnin avulla, käyttäen hyväksi sellaisia kaupallisia ohjelmistoja kuten ADAMS. Erikoisohjelmilla voidaan tutkia sellaisia roottoridynamiikan ilmiöitä, joiden fysikaalista taustaa ei ole viety yleisiin ohjelmistoihin. Yleisillä simulointiohjelmilla puolestaan voidaan tarkastella koneistokokonaisuuksia, joissa roottori on osana simulointimallia. Tässä hankkeessa tutkittiin näiden kahden mallintamistavan problematiikkaa sekä verifioitiin malleja kokeellisesti. Osaprojektin tavoitteet olivat: Sellaisen roottoridynamiikan ohjelman kehittäminen, joka huomioi hyrrävoimat, painovoiman, epäsymmetrisen vaimennetun tuennan, alkukäyryyden, poikkileikkausten epäsymmetrian, sisäisen vaimennuksen, aktiivisen ja passiivisen vaimentimen, pyörimisnopeuden transientin muuttumisen, laakeri- ja linjausvirheet ja pystyy mallintamaan useiden roottoreiden yhdistelmät. Roottorilaskennassa tarvittavien laakereiden dynaamisten mallien kehittäminen siten, että ne sisältävät laakerin epäsymmetrisen jäykkyyden ja vaimennuksen, laakerivirheet sekä transientin kuormituksen ja pyörimisnopeuden. Roottorivärähtelyjen aktiivisen värähtelyn hallinnan säätömallin kehittäminen, sen sovittaminen roottorisimulointiin ja sen toimivuuden demonstrointi. Kaupallisten simulointiohjelmistojen toimivuuden testaaminen, kun niillä kuvattaviin malleihin sisällytetään roottorin epäideaalisuudet, epäsymmetriset vaimennetut laakeroinnit, aktiivisen säädön ohjaus, aktiivisen säädön toimilaitteet sekä monista roottoreista koostuvat koneistot. Roottoridynamiikan matemaattisten mallien verifiointivalmiuksien kehittäminen mm. edellä mainittujen mallien todentamiseksi. 3.2 Tutkimussuunnitelma Tutkimus jakaantui seuraaviin osakokonaisuuksiin: Roottoridynamiikan mallinnusmenetelmien kehittäminen Laakerien dynaamisten ominaisuuksien mallinnus Pyörivien koneiden aktiivisen värähtelynvaimennuksen kehittäminen Kokonaisvaltainen simulointi pyörivien koneiden värähtelyn hallinnassa Roottoridynamiikan ilmiöiden kokeellinen tutkimus sekä koelaitteen tarvekartoitus ja suunnittelu. PyöriVÄRE 13

20 3.3 Projektin organisaatio Osaprojekti toteutettiin seuraavien tutkimusyksiköiden toimesta: VTT Valmistustekniikka Laivaja konetekniikka, VTT Valmistustekniikka Käyttötekniikka, VTT Elektroniikka Koneautomaatio, TKK Mekaniikan laboratorio, TKK Koneensuunnittelun laboratorio, TTKK Koneensuunnittelu, LTKK Koneautomaation laboratorio Osaprojektissa olivat mukana seuraavat yritykset: Fortum Engineering Oy, Metso Paper Oy, ABB Fläkt Oy, Teollisuuden Voima Oy, Suomen Lasermittaus Oy, Suomen Intech Oy 3.4 Tulokset ja johtopäätökset Roottoridynamiikan mallinnusmenetelmät Projektissa käytettiin kahta mallituksen lähestymistapaa: kehitettiin oma roottoridynamiikan laskentaohjelma ROTODYN, joka huomioi varsin kattavasti tavoitteeksi asetetut roottoridynamiikan ilmiöt, sekä tutkittiin yleisen ADAMS-ohjelmiston soveltuvuutta roottoridynamiikan simulointiin ja analysointiin. Roottoridynamiikan ohjelma ROTODYN ROTODYN-ohjelmalla voidaan huomioida mm. jäykkyydeltään epäsymmetrinen roottori, jollaista muut saatavilla olevat ohjelmistot eivät kykene mallittamaan. Ohjelma on elementtipohjainen ja perustuu roottorin mukana pyörivän Rayleigh n palkkimallin käyttöön. Ratkaisu tapahtuu aikatasossa hyödyntäen palkin ominaismuotokantaa. Ohjelman ratkaisija on saatu valmiiksi tämän hankkeen aikana ja tavoitteeksi asetettuja epäideaalisuuksia voidaan mallittaa kattavasti. Ohjelmalla ratkaistu tasapainotustuennalla varustetun telan keskikohdan vaakasuuntainen amplitudi, kuva 1, vastaa melko hyvin verifiointikokeissa mitattua ja ADAMS-ohjelmistolla laskettua arvoa, kuva 5. Monikappalesimulointiohjelma ADAMS ADAMS-ohjelmistolla saadut tulokset osoittavat, että se soveltuu varsin hyvin roottoriongelmien tarkasteluun ja erityisesti alikriittisten vasteiden laskentaan. Tutkittava rakenne oli TKK:n telakoelaitteisto, jonka simulointimalli, kuva 4, vastaa rakenteesta tehtyjä mittauksia erittäin hyvin. Pienet erot tuloksissa johtuvat muun muassa lähtö- ja mittaustietojen epätarkkuuksista, kuva 5. Kuva 3. Tasapainotuskonetuennalla varustetun roottorin vaakasuuntainen spektrikartta laskettuna ROTODYN-ohjelmalla. 14 PyöriVÄRE

21 Kuva 4. Tasapainotuskoneen tuennalla varustetun telan ADAMS-malli. Kuva 5. Esimerkki tasapainotusrullilla tuetun telan keskeltä mitatun ja simuloidun (ADAMS) vaakavärähtelyn spektrikartoista. PyöriVÄRE 15

22 Laakerimallit Roottoridynamiikan laskennassa tarvittavia laakerien aikariippuvia jäykkyys- ja vaimennusominaisuuksia mallinnettiin sekä hankitulla kaupallisella Advance Rotating Machinery Dynamics -ohjelmistolla (ARMD) että ADAMS-ympäristöön kehitettyjen vierintä- ja liukulaakerimallien avulla. Vierintälaakereiden ADAMS-malli (kuula- ja pallomainen rullalaakeri) pystyy kuvaamaan laakerin epäsymmetrisen ja epälineaarisen jäykkyyden laakeriparametrien avulla. Parametreina ovat geometria, välykset, materiaaliparametrit, voiteluaineen ominaisuudet sekä kehien väliset siirtymät ja nopeudet. Näistä tiedoista lasketaan laakerin voimakomponentit ja pystytään huomioimaan kehien aaltomaisuudet, laakeriviat ja linjausvirheet. Tulokset näyttävät lupaavilta ja malleja kannattaa kehittää jatkohankkeissa. Liukulaakereista kehitettiin mallit, jotka pystyvät huomioimaan akselikaulan muotovirheen. Liukulaakeroidun telan simuloinnissa vasteiden muodot vastasivat mitattuja ja kriittiset nopeudet vastasivat hyvin koelaitteistoa, värähtelyjen amplitudissa on kuitenkin eroa (1/2-kriittinen värähtely), joka voi johtua muun muassa mallin liian suuresta vaimennuksesta. Liukulaakerimallien tuloksia on vertailtu ARMD -laakerinlaskentaohjelmiston kanssa ja tulokset ovat olleet hyvin yhteensopivia. Myös liukulaakerin aksiaalista linjausvirhettä tutkittiin, mutta mallinnusmenetelmä ei antanut oikean suuntaisia tuloksia, joten virheen mallintaminen vaatii tämän hankkeen ulkopuolista jatkotutkimusta. ANC-simulointimenetelmän mahdollisuudet Projektin tutkija oli kolme kuukautta Yhdysvalloissa. Tehtävänä oli tutustua Absolute Nodal Coordinate ANC -menetelmän käyttömahdollisuuksiin roottorisimuloinneissa. ANC-menetelmän etu verrattuna nykyisiin menetelmiin on eksakti jäykän kappaleen inertian kuvaus. Menetelmä pystyy kuvaamaan suuria ja epälineaarisia siirtymiä, joissa kaikki geometriset epälineaarisuudet, myös materiaalinen, huomioidaan. Roottoridynamiikassa tärkeä stress stiffening -ilmiö tulee siten kuvatuksi. ANC-menetelmä on erittäin lupaava moniteknisten järjestelmien simulointiin, mutta tutkimustyö on tällä hetkellä vielä teorian kehityksen tasolla, eikä monimutkaisten rakenteiden mallinnuksessa vaadittaviin ohjelmistojen esi- ja jälkikäsittelijöiden kehittämiseen ole panostettu Aktiivisen värähtelynvaimennuksen säätöperiaatteiden kehittäminen Puoliaktiivisen vaimennuksen kokeissa hydraulisylinterien voima joko kytkettiin päälle tai pois roottorin kiihdytyksen ja hidastuksen aikana. Tällöin järjestelmän resonanssitaajuus muuttuu ja kriittinen pyörimisnopeus voidaan ohittaa joutumatta ajamaan varsinaisella resonanssitaajuudella. Tulokset kannustavat toteuttamaan värähtelyn hallinnan ratkaisuja tämän periaatteen pohjalta. Aktiivisen vaimennuksen vaikutusta testattiin telan pyörimisnopeutta ja sen alimpia kerrannaisia vastaavilla taajuuksilla. Ohjausalgoritmi sisältää roottorin pysty- ja vaakasuuntaisen värähtelyn kompleksisten Fourier-kertoimien laskennan käyttäen convergent control -algoritmia. Menetelmä edellyttää järjestelmän taajuusvasteiden määrittämistä koko toimintakaistan alueella. Kokeissa ensimmäisen ja toisen kertaluvun värähtelykomponentit vaimenivat yksittäin erittäin tehokkaasti, kuva 6, samoin kuin toisen ja kolmannen värähtelykomponentin yhdistelmä. Pyörivän telan aktiivisen vaimennuksen simulointi ADAMS- ja Simulink-malleilla sisälsi pyörivän telan, vierintälaakeroinnin sekä hydraulisen toimilaitteiston mallit. Simulink-malli sisälsi vaimentimen ohjauksen. Mallit yhdistettiin sisällyttämällä ADAMS-malli yhdeksi Simulink-mallin lohkoksi. Simulointi ei onnistunut kunnolla, sillä telan pyöriessä malli osoittautui epästabiiliksi. Epästabiiliuden syitä etsitään jatkohankkeissa Roottoridynamiikan ilmiöiden kokeellinen tutkimus sekä koelaitteen tarvekartoitus Kokeellinen tutkimus sisälsi suurmittakaavaisen roottorikoelaitteiston tarvekartoituksen suomalaisen teollisuuden piirissä. Koelaitteisto todettiin tarpeelliseksi sekä roottoridynamiikan osaajien koulutuksessa että yritysten tutkimustoiminnassa. Erityisesti laakereiden ominaisuuksien vaikutuksen selvittämistä korostettiin. Koelaitteen alustavaksi sijoituspaikaksi valittiin TKK:n koneen- 16 PyöriVÄRE

E-Power. Vibroakustisesti ympäristötehokkaan voimalaitoksen tuoteprosessi. Tommi Rintamäki General Manager Power Plant Technology Wärtsilä Finland Oy

E-Power. Vibroakustisesti ympäristötehokkaan voimalaitoksen tuoteprosessi. Tommi Rintamäki General Manager Power Plant Technology Wärtsilä Finland Oy E-Power Vibroakustisesti ympäristötehokkaan voimalaitoksen tuoteprosessi Tommi Rintamäki General Manager Power Plant Technology Wärtsilä Finland Oy 1 Wärtsilä 22 March 2013 E-Power Projekti Kyseessä on

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Tutkimusraportti - tulokset

Tutkimusraportti - tulokset Department of Structural Engineering and Building Technology Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen (INPRO): Tutkimusraportti - tulokset INFRA 2010 loppuseminaari 5.11.2008 Ari-Pekka

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Tekesin teknologiaohjelmat

Tekesin teknologiaohjelmat Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä uutta teknologiaosaamista. Ohjelmilla edistetään tietyn teknologia-alueen, teollisuusalan tai jopa

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

Janne Göös Toimitusjohtaja

Janne Göös Toimitusjohtaja Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Ihmisen lämpöviihtyvyysmallin laskentatulosten validointi laboratoriomittauksilla Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Tausta ja tavoitteet Suomessa ja

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään

Lisätiedot

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi 11.12.1997 Oulu Mika Lautanala Tekesin toiminta-ajatus Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Lumen 1/2016 ARTIKKELI Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Tuomas Alakunnas, talo- ja energiatekniikan insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACEtutkimusryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu Mikko Vatanen,

Lisätiedot

Opiskelu kohtaa työelämää

Opiskelu kohtaa työelämää Opiskelu kohtaa työelämää Mikä on Yrityslabra? Yrityslabra on Lohjan Laurean uudenlainen oppimisympäristö, jossa alueen yrittäjät, julkinen sektori ja opiskelijat kohtaavat. Tarkoituksena on mahdollistaa

Lisätiedot

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

KYT seminaari

KYT seminaari Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma KYT2014 Alkava ohjelmakausi 2011 2014 KYT seminaari 18.3.2011 Kaisa Leena Hutri, STUK Ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvonta KYT2014 ohjelman lähtökohdat

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Raideliikenteen runkomelu Case Länsimetro

Raideliikenteen runkomelu Case Länsimetro Raideliikenteen runkomelu Case Länsimetro DI Timo Peltonen, DI Timo Markula, TkT Henri Penttinen Akukon Oy etunimi.sukunimi@akukon.fi Meluntorjuntapäivät 2015 Länsimetron linjaus 2 Metrotunnelit rakennetaan

Lisätiedot

Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen

Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen 2811/02.02.01/2013 Khkj 17.02.2014 9 Ote Kouvolan kaupunginhallituksen konsernijaoston pöytäkirjasta 11.11.2013

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Sanna Joensuu-Salo, Kirsti Sorama, Salla Kettunen ja Anmari Viljamaa YKTT-päivät Jyväskylä 2016 Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten polut ja suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Taustaa Korkeakouluopiskelijoiden

Lisätiedot

Standardisointikatsaus

Standardisointikatsaus Standardisointikatsaus 4.6.2015 ISO/TC 199 Koneturvallisuus työryhmät WG 5 General principles for the design of machinery and risk assessment Suomen edustaja: Sari Kojo, Wärtsilä Finland Oy WG 6 Safety

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO-työkalut tuottavat tulosta myös jatkossa Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 30.5.2006 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

Tekesin rahoitus. Helena Viita. Pohjois-Savon ELY-keskus/Tekes

Tekesin rahoitus. Helena Viita. Pohjois-Savon ELY-keskus/Tekes Tekesin rahoitus Iisalmi 18.3.2014 klo 9.00-14.30, Kulttuurikeskus, Karl Collan sali Varkaus 19.3.2014 klo 9.00-14.30, Scandic Oscar Varkaus Kuopio 27.3.2014 klo 9.00-14.30, Hotelli Iso-Valkeinen Helena

Lisätiedot

KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi. Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia

KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi. Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia Yleiset johtopäätökset Ohjelma kehittynyt edellisen arvioinnin jälkeen ja arvioinnin

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011

Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011 Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011 Jaakko Larjola Esa Saari Juha Honkatukia Aki Grönman Projektin yhteistyöpartnerit Timo Knuuttila

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös Osakkeen arvonmääritys Onnistunut sijoituspäätös Teos pohjautuu osittain aiemmin useana painoksena nimillä Yrityksen arvonmääritys ja Uusi yrityksen arvonmääritys ilmestyneeseen teokseen. Copyright 2012

Lisätiedot

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S-03566-14 31.7.2014 Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen Tilaaja: Uponor Suomi Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-03566-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

KUIVAKETJU10. Valtakunnallinen koko rakennusprosessin kosteudenhallintamalli. Sisäilmapaja Tre Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonnan johtaja

KUIVAKETJU10. Valtakunnallinen koko rakennusprosessin kosteudenhallintamalli. Sisäilmapaja Tre Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonnan johtaja KUIVAKETJU10 Valtakunnallinen koko rakennusprosessin kosteudenhallintamalli Sisäilmapaja Tre16.11.2016 Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonnan johtaja Kuivaketju10-toimintamalli pähkinänkuoressa Miksi Kuivaketju10

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ

LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ Reaaliaikaisia varoituksia muilta ajoneuvoilta, erikoistutkija VTT Sisältö Idea ja kehitysvaiheet Mahdollisuudet Jatkosuunnitelmat Tutkimusprojektit Yhteenveto Idea ja kehitysvaiheet

Lisätiedot

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio S-38.145 Liikenneteorian perusteet (2 ov) Kevät 2002 Samuli Aalto Tietoverkkolaboratorio Teknillinen korkeakoulu samuli.aalto@hut.fi http://keskus.hut.fi/opetus/s38145/

Lisätiedot

Tietotekniikan Sovellusprojektit

Tietotekniikan Sovellusprojektit Tietotekniikan Sovellusprojektit Jukka-Pekka Santanen Tietotekniikan laitos 16.2.2010 Tavoitteena taitoja ja kokemusta projektimuotoisesta työtavasta ja ryhmätyöstä, projektin hallinnasta ja johtamisesta,

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ TIEDON- HALLINTA HANKINTA JÄRJESTELMÄTASON KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 5 10 vuotta SOVELLUSTEN KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 1-5 vuotta KOULUTUS

Lisätiedot

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Maakunnallisen ennakoinnin toimintamalli ja ennakoinnin välineet: Ennakoinnin

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos TEKES / Digitaalinen suunnittelu 4.6.2013 Suomalainen Klubi Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 C(2015) 6823 final ANNEX 1 PART 6/11 LIITE asiakirjaan komission delegoitu asetus kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

SOLEA-tulosseminaari Päätössanat

SOLEA-tulosseminaari Päätössanat SOLEA-tulosseminaari Päätössanat Espoo, 25.11.2011 Juha Mykkänen, Itä-Suomen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos, HIS-yksikkö Kari Hiekkanen, Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu, SoberIT-laboratorio

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla

PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla Kriittisen värähtelyn menetelmä Tehtiin kuvan 1 mukainen tasavirtamoottorin piiri PID-säätimellä. Virittämistä varten PID-säätimen ja asetettiin

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA

YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA Yhteistyösopijaosapuolet Oulun yliopisto (OY) VTT Elektroniikka (VTT) Kajaanin ammattikorkeakoulu (AMK) (jäljempänä yhdessä sopijaosapuolet) sopivat

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija 2014 Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija Palkinto jaetaan PK-yritykselle, joka on ollut menestyksekäs

Lisätiedot

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI Tutkimuksesta liiketoimintaa Tutkijoille, tutkijayhteistöille

Lisätiedot

Jukka Pietilä 2013-06-19

Jukka Pietilä 2013-06-19 1 Jukka Pietilä 2013-06-19 LAITEMELUDIREKTIIVI 1. Yleistä Ns. laitemeludirektiivi saatettiin Suomessa voimaan asetuksella no. 621/01 Ulkona käytettävien laitteiden melupäästöstä. Asetus koskee vain niitä

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Kokouksen aluksi professori Marko Nieminen esitteli lausuntonsa ja arvosanaehdotuksensa Minttu Linja-ahon diplomityöstä.

Kokouksen aluksi professori Marko Nieminen esitteli lausuntonsa ja arvosanaehdotuksensa Minttu Linja-ahon diplomityöstä. TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto PÖYTÄKIRJA 24.1.2005 Aika Maanantaina 24.1.2005 kello 13.15 14.05 Paikka TUAS-talo, kokoushuone 4126, puh.joht. Kokouksen aluksi Marko Nieminen

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

Tutkijaseminaari, Espoo

Tutkijaseminaari, Espoo Tutkijaseminaari, Espoo 20.5.2005 Nosturin toimintatilojen prognostisointi ja langattoman tiedonsiirron hyödyntäminen nosturin diagnostiikassa Jaakko Leinonen Oulun yliopisto Johdanto 1 Toimintatilojen

Lisätiedot

1 of :06

1 of :06 1 of 6 28.03.2008 21:06 TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA VALTIONAVUSTUSHAKEMUS: KANSAINVÄLISET KONFERENSSIT JA KANSALLISET SEMINAARIT gfedc Kansainvälinen konferenssi Kansallinen seminaari Rahoitusaika

Lisätiedot

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen

Lisätiedot