Männynsiemenen verran... Puheenjohtaja Aila Kauranen 3. Jäsenkyselyn tuloksia Taru Kaivola 10. Ajankohtaista ja tulevia tapahtumia 13

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Männynsiemenen verran... Puheenjohtaja Aila Kauranen 3. Jäsenkyselyn tuloksia Taru Kaivola 10. Ajankohtaista ja tulevia tapahtumia 13"

Transkriptio

1 Jäsenlehti 2/2010

2 2 Jäsenlehti 2/2010 Männynsiemenen verran... Puheenjohtaja Aila Kauranen 3 Dialogisuudesta ja sen monimuotoisuudesta Merja Laitoniemi 4 Suljetut yhteisöt Kari Heikkilä 7 Raunon palsta: Pidä puolesi Rauno Tuikka 9 Jäsenkyselyn tuloksia Taru Kaivola 10 Mihin olemme menossa Irma Soilanne 12 Ajankohtaista ja tulevia tapahtumia 13 Jäsenlehden julkaisija : Ryhmäanalyysisyhdistys ry Föreningen föf Gruppanalysis rf Toimituskunta: Irma Soilanne ja Risto Räsänen.

3 3 Männynsiemenen verran Ryhmäanalyysiyhdistyksen lehti toivottaa lukijoilleen merkityksellistä ja kannateltua syksyä. Toivomme, että lehtemme antaa yhden männynsiemenen verran ajattelemisen ainesta elämän arkeen. Männynsiemen on voimallinen: mistä tahansa se löytää pienenkin kasvualustan, taimet nousevat terhakkaina esiin. *** Omassa elämässäni nilkan murtuminen, leikkaus ja kipsatun jalan kanssa eläminen ovat tehneet syksystäni toisenlaisen kuin olin suunnitellut. Lähtemiset ja tulemiset ovat vähissä, mutta lukemiseen on ollut aikaa lähes keskeytymättä. Group Analysis-lehden artikkelit viimeisen kymmenen vuoden ajalta ovat olleet netistä vapaasti ladattavissa ja olen voinut keskittyä kiinnostavien artikkeleiden lukemiseen. Pidän siitä, että voin katsoa suosikki TV-sarjaani vasta sitten, kun koko kausi kerralla on saatavilla. Parasta vielä, jos on useampi tuotantokausi katsottavana peränjälkeen. Jotain samankaltaista tapahtuu, kun on mahdollisuus tai pakko lukea laajasti, yhtäjaksoisesti. Kaikkea ei pysty sulattamaan, ei edes ymmärrä, mistä kirjoittaja puhuu mutta alitajunta ottaa vastaan kokonaismateriaalia, jota taustaa vastaan kohoaa omalle tietoiselle ajattelulle käyttökelpoinen aines. *** Ryhmäanalyysin perustajan S.H.Foulkesin henkilöhistoriaan kuuluu tieto siitä, että hän syntyi perheensä viidentenä, yllätyslapsena, jota äiti ei suostunut imettämään eikä hoitamaan. Lapsi siirtyi imettäjälle. Monien elämän traumaattisten luopumisten ja uuteen sopeutumisten kautta Foulkesista tuli ryhmäanalyysin synnyttäjä. Tehtävä ei tarkoittanut vain ryhmäanalyyttisen menetelmän ja ajattelumallin kehittämistä vaan myös asiaan innostuneiden kollegoiden ja oppilaiden ympärilleen keräämistä. Merkittävää on eikä lainkaan itsestään selvää että ryhmäanalyysin koulutusta, ajattelua ja toimintaa on voitu levittää laajalti Euroopan maihin, Amerikkaan ja maailmanlaajuisesti. Ei-halutun lapsen matka aikuiseksi mieheksi, joka halusi mahdollistaa ihmisten välisen kommunikoinnin ryhmäanalyyttisen asennoitumisen ja menetelmän avulla, kertoo myös haavoitetun parantajan alkujuurien vaikutuksesta. Pat DeMare, joka jatkoi Foulkesin pienryhmissä aloittamaa työtä, loi medianryhmätyöskentelyn. Hän oli vakuuttunut siitä, että vain dialogin kautta on mahdollista avata tilaa ystävyyden ilmapiirille ryhmissä. Olemme suomeksi kääntäneet hieman luotaantyöntävästi, että kyse olisi persoonattomasta ystävyydestä. Mutta mitä sellainen ystävyys on, jossa ihmiset eivät myös kohtaa persoonina? Ryhmissä on mahdollista kokea vihamielisyyden ja torjunnan ilmapiiri, vaikka ei voida osoittaa, että jokin tietty ihminen tai alaryhmä olisi vihamielisyyden takana. Usein pyritään hakemaan syyllisiä ja syntipukkeja mutta ilmapiiri ei ratkea sillä. Aivan samoin ryhmään voi kasvaa ja kehittyä ystävyyden ja ystävällisyyden ilmapiiri, vaikka ryhmän jäsenet ovat aivan tavallisia ihmisiä. Ryhmäanalyysin osoittama tie on elävän dialogin käyminen, esteiden raivaaminen, kivun ja pahan olonkin kestäminen dialogin kuluessa. Uskon, että ne jäsenemme, jotka tekevät työyhteisöjen konsultointeja, tuntevat, mistä puhutaan. Samoin jokainen, joka työyhteisöissä toimii, tietää kuinka suuri merkitys työilmapiirillä on. Ihminen ei yksin voi saada aikaiseksi kovinkaan paljoa. Yhdessä toimiminen ei ole kuitenkaan itsestään selvyys silloinkaan, kun ollaan yhteisellä asialla. Erittäin tärkeä on ystävyyden ilmapiirin viljeleminen, joka ei ole kovien taloudellisten arvojen täyttämässä kulttuurissamme helposti kotonaan. Aila Kauranen Ryhmäanalyysiyhdistyksen puheenjohtaja

4 4 Dialogisuudesta ja sen moniulotteisuudesta Keväällä 2010 sain tilaisuuden käydä alustamassa Ryhmäanalyysiyhdistyksen perjantaiseminaarissa dialogisuudesta. Aiheen näkökulman valintaan sain silloin opiskelijoiden tekemästä työstä, joka pohjasi Leinigerin monikulttuuriseen hoitotyön malliin sekä paluusta Isaacsin ansiokkaan kirjan äärelle. Nämä saivat minut jälleen kerran ajattelemaan, kuinka vaikeaa itse asiassa dialogiin pääseminen on. Kirjoitukseni pohjautuu alustukseeni, mutta myös muihin matkoihini dialogisuuteen. Tarkastelutapa on väistämättä rajallinen, kun kyseessä on moniulotteinen ilmiö. Dialogisuus on kiinnostanut minua 80- luvulta lähtien, jolloin aloitin työni psykiatrisessa sairaalassa. Tutustuin sanaan 1988 hankittuani ensimmäisen suomalaisen psykiatrisen hoito-opin kirjan, jossa kerrottiin Buberin ja Rollo Mayn ajatuksista, jotka nähtiin kulmakivinä psykiatrisen hoitotyön harjoittamiseen. Silloin löysin jotain merkittävää, joka auttoi hahmottamaan, mitä hoitosuhdekeskustelussa tulisi tavoitella ja miten se eroaa tavanomaisesta keskustelusta. Päästyäni vähän myöhemmin amerikkalaisten psykiatrisen hoito-opin kirjojen äärelle, aloin mielestäni löytää sitä, mistä tänä päivänä suomalaisissa kirjoituksissa dialogisuudella tarkoitetaan. Vettä on siis virrannut paljon Kymijoessa ennen kuin on tultu tämän päivän tilanteeseen, jossa usein näyttää siltä, että dialogisuudesta on tullut synonyymi sanoille vuorovaikutus tai keskustelu. Usein kuitenkin on kyseessä kaksi rinnakkaista monologia. Ja toisaalta dialogia on alettu pitää asiana, jota pitää aina tavoitella. En usko dialogin olevan aina mahdollista vaan ehkä pitäisikin puhua dialogisista hetkistä, jolloin yhteys syntyy, vaikka vain hetkeksi. Dialogisuus merkitsee minulle kokemusta kohdatuksi tulemisesta. Jos tällainen kokemus syntyy, on tullut tarpeineen kuulluksi ja vastaanotetuksi. Tässä voisin ajatella toteutuvan dialogin yhden keskeisen perusperiaatteen eli itsensä avaamisen kuuntelulle ja kuulemiselle. Kuuleminen vaatii, että kuuntelee ilman ehtoja, ilman etukäteisajatusta siitä, mitä kuulee. Mutta kuinka vaikeaa se onkaan! Kuinka asettua kuuntelemaan ilman, että on etukäteen jo valmiiksi muodostanut mielipiteensä ja käsityksensä siitä, mitä kuulee tai luulee kuulevansa. Jokainen ihminen asettuu vuorovaikutustilanteeseen kaikkine kokemuksineen, asenteineen, tietoineen, taitoineen jne. Meillä kaikilla on olemassa totutut mallit ja kuviot, joiden puitteissa toimiminen luo turvallisuutta, mutta ne muuttuvat helposti dialogin esteiksi. Dialogisuuteen pyrkiminen on kuin hyppy tuntemattomaan vapaassa pudotuksessa. Sen jälkeen ei ole enää sama kuin ennen sitä, koska dialoginen kokemus parhaimmillaan siivittää siihen osallistujien kasvua. Syntyy jotain uutta, tulee tunne jostain sellaisesta, jota ei ole helppo puhua sanoiksi. Ei riitä, että kuuntelee vain sanoja vaan ne täytyy pystyä ottamaan vastaan, hyväksyä ja vaientaa sisäinen hälinänsä. Tämä edellyttää, että pystyy kuuntelemaan itseään. Kuuntelua sävyttävät aina omat mielipiteet ja ajatukset, ennakkoluulot, oma tausta, taipumukset ja impulssit. Kuuntelija siis tekee väistämättä omia tulkintoja kuulemastaan eikä niillä ole välttämättä mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Tästä voi syntyä muuri kuuntelulle ja kuulija alkaa toimia omien tulkintojensa ja johtopäätösten mukaisesti. Tarvitaan myös sisäistä hiljaisuutta eli tilan luomista kuuntelulle. Jos kuuntelee häiriöstä käsin eli siitä, mistä ei pidä tai mikä on itselle vierasta, reagoi tähän ja kuuntelu vääristyy. Yhdessä kuuntelemisen taito on sitä, että voi kuunnella sekä omia että muiden näkökulmia. Jos tässä onnistuu, voi herättää syvän ja epätavallisen ymmärryksen ja yhteyden kokemuksen eli koinonian tunteen. Kuuntelu ei mahdollistu, jos erkanee kokonaisuudesta ja pilkkoo sen osiin. Tämä voi tapahtua siten, että kuuntelee muttei hyväksy kuulemaansa, valikoi mitä haluaa kuunnella, väheksyy sitä, mitä ei halua kuulla, kuuntelee älyllisesti sekä pyrkii oivaltamaan, ja näiden seurauksena tulkinta tapahtuu omissa aivoissa. Näistä kaikista seuraa, että toinen esineellistetään ja hän menettää subjektiutensa. Tällöin mahdollisuus

5 5 dialogiin on menetetty. Dialogiin pyrittäessä tarvitaan myös kunnioitusta, joka vaarantuu helposti, koska on tavallista nähdä toisesta vain yksittäisiä puolia ja ominaisuuksia. Sama pätee myös itsen suhteen. Kunnioitus vaatii sitä, että hyväksyy toisen ja itsen rajat sekä hyväksyy sen, että voi oppia toisilta jotain ja näkee toisten sisimmässä piilevät mahdollisuudet. Kunnioittamiseen liittyvä johdonmukaisuuden periaate pitää sisällään, että pystyy loitontumaan yksityiskohdista ja kuuntelee, mitä koko keskustelutilassa tapahtuu. Ryhmässä tämä näyttäytyy siten, että samaan tilaan mahtuvat mainiosti vastakkaiset näkemykset. Kunnioituksen puute näkyy yrityksenä tyrkyttää muille omat mielipiteensä, pakottaa ajattelemaan samoin kuin itse. Odottaminen on oleellisen tärkeää. Tämä tarkoittaa sitä, että lykkää oman mielipiteen muodostamista, vaihtaa suuntaa, pysähtyy, ottaa askeleen taaksepäin ja katselee uusin silmin asioita. Jotta kykenee odottamaan, on tiedostettava oma tietämättömyytensä, omat päähänpinttymät eli on noudatettava tietoisuuden periaatetta. Mielestäni tähän liittyy se tarpeellinen nöyryys, jota toisen ihmisen kohtaamisessa subjekti- subjekti- tasolla tarvitaan. Se ei ole nöyristelyä vaan sen ymmärtämistä, että on itsekin vain rajallinen ihminen. Schleiermacher on mielestäni osuvasti sanonut, että oikean ymmärtämisen lähtökohta on se, että ymmärtää luonnostaan ymmärtävänsä väärin. Jos tätä ajatusta pystyy noudattamaan, on mahdollista tarkistaa, kuinka ymmärsi toisen sanomisen. Suora puhe on dialogin ehkä haasteellisin osatekijä ja tarkoittaa sitä, että ilmaisee oman aidon itsensä riippumatta siitä, mitä muita vaikuttavia tekijöitä tilanteessa on. Suora puhe ei kuitenkaan nimensä mukaisesti kuitenkaan ole sitä, että suusta päästelee mitä sattuu. Helposti sen esteiksi nousevat aikaisemmat kokemukset, roolit, odotukset. Tämän toteutumiseen tarvitaan hiljaisuutta, jotta voi löytää itsestään sen, mikä on tarpeen sanoa. Ajattelen niin, että kaikista asioista voidaan puhua, kipeistä ja tuskallisistakin. Ratkaisevaa on, kuinka asian ilmaisee, millaista kieltä ja äänensävyä käyttää, pystyykö toiselle välittämään kunnioitusta ja empatiaa. Sisäisessä hiljaisuudessa voi tavoittaa sen, mikä toisen viestissä vaatii puhumista. Olen tullut siihen tulokseen, että usein esim. auttamistyössä pyrittäessä tehokkaaseen ja ammattimaiseen toimintaan, pyritään helposti nopeaan reagointiin, jolloin saattaa jokin tärkeä asia jäädä puhumatta, kun ydin jää tavoittamatta kiirehtimisen vuoksi. Kantorin on nimennyt neljä roolia, jotka ovat tarpeellisia dialogille: aloitteentekijä, kannustaja, vastustaja ja sivustakatsoja. Vaarana on, että yksilö juuttuu tiettyyn rooliin ja toimii aina sen mukaisesti. Dialogia kuitenkin edistää niiden vaihtelu ja keskinäinen tasapainoisuus. Kutakin roolia vastaa yksi dialogin keino. Aloitteentekijän rooliin liittyy totuudellisuus ja suora puhe, kannustajan rooliin kuuntelu, vastustajan rooliin kunnioitus ja sivustakatsojan rooliin odottaminen. Tasapainoinen dialogi on mahdollista silloin, kun jokainen voi esittää oman näkemyksensä, on oma itsensä ja aidosti läsnä. Näiden roolien ja niiden käyttäminen näyttäytyy hyvin ryhmissä, kun läsnä on useita ihmisiä, jotka pyrkivät yhteyteen muiden kanssa. 90- luvulla opiskellessani sosiaalipedagogiikkaa, ihastuin dialogipedagogiikkaan. Sen onnistuminen on mielestäni erityisen haasteellista juuri näiden roolien ja niihin asettumisen sekä juuttumisen vuoksi. Oma haluni olla erilaisissa rooleissa ei riitä vaan siihen vaikuttavat muutkin osallistujat. Tässä näyttäytyy usein mielestäni helposti ne opitut mallit ja totutut tavat, joista irtaantuminen on joskus täysin mahdotonta. Näiden edellä mainittujen roolien takana on jokin yleinen tarkoitus. Tämä vaikuttaa siihen, että sanat voidaan ymmärtää yhdellä tavalla, mutta aikeet voivat olla aivan jotain muuta. Koska dialogissa pyritään katsomaan pintaa syvemmälle ja etsimään toiminnan takana olevaa aietta, on tärkeää ymmärtää, että nuo aikeet ymmärretään helposti väärin. Niiden parempi ymmärtäminen mahdollistuu, kun pidättelee omia reaktioitaan ja pyrkii kuuntelemaan toisen varsinaista tarkoitusta. Keskeinen väline dialogissa on kieli. Kieli ja sen käyttäminen eri tavoin saa helposti aikaan viestintäkatkoksia ja kokemuksia, ettei toinen ymmärrä. Koska ihmiset voivat puhua joko tunteen, merkityksen tai toi-

6 6 minnan kielellä, ei ole ihme, että väärinkäsityksiä syntyy. Tunteen kielellä puhuvat ihmiset ovat tarkastelevat maailmaa suhdeverkostona. He puhuvat usein omista tunteistaan ja ovat kiinnostuneita, miten muut voivat. Merkityksen kielellä puhuvat ovat kiinnostuneita tapahtumien taustalla vaikuttavista ideoista, arvoista, teorioista ja filosofioista. Ja nimensä mukaisesti toiminnan kielellä puhuvat keskittyvät tekoihin ja toimintoihin. Kieli ja sen käyttäminen omalla tavallaan voi olla suuri este toisen ymmärtämiselle. Eri kielellä puhuvat kokevat usein, ettei toinen ymmärrä asian ydintä. Dialogisuuden kannalta on hyvä olla itse tietoinen kielestä, jota käyttää. Jos siis haluaa tavoittaa jonkun, tulee oppia puhumaan hänen kieltään ja kuunnella häntä hänen omalla kielellään. Näin mahdollistuu paremmin se, että voi ainakin pyrkiä ymmärtämään toisen esittämää viestiä. Tässä esitettyjen asioiden lisäksi dialogisuudessa on toki paljon muitakin asioita. Mutta näidenkin valossa voi vain miettiä sitä, kuinka ylipäätänsä on mahdollista, että ihmiset ymmärtäisivät toisiaan ja voisivat päästä keskinäiseen yhteyteen? Kuinka ryhmässä voi olla mahdollista saada kaikki mielipiteet mahtumaan samaan tilaan, koska moniäänisyys pitää sisällään suuren haasteen, sisäinen puhe häviää helposti ja tilalle tulee kohinaa, joka estää olemasta tietoinen siitä, mitä itse ajattelee tai tuntee. Kuinka siis auttaa ryhmää pääsemään dialogiin? Dialogi edellyttää halua jakaa omat ajatukset muiden kanssa sekä halua ottaa vastaan muiden ajatuksia. Se edellyttää myös sitoutumista prosessiin. Onko ainoa mahdollisuus luoda salliva ilmapiiri, kannustaa, rohkaista, kysyä, tuoda tarjolle erilaisia näkökulmia, selventää, osoittaa, toimia itse esimerkkinä? Tietoisuus omasta itsestä ja omista toimintavoista voi auttaa suuresti. Sekin on hyväksyttävä, että aina dialogia ei saavuteta, vastarinta muuttumiseen ja suostuminen eri lailla toimimiseen voi olla niin suurta tai mieli olla niin kuormittunut, ettei ole tilaa dialogille. Kuitenkin ihmisillä on mahdollisuus muuttua ja oppia dialogia, ja tähän ryhmät ovat oivallinen keino. Monet oppikirjat tarjoavat nykyään välineitä oppia dialogia. Itse olen kuitenkin vähän skeptinen sen suhteen, voiko dialogia oppia, jos siihen suhtautuu vain menetelmänä. Itselleni se merkitsee ennen kaikkea omaa asennoitumista ja sen muuttamista. Voi oppia käyttämään esimerkiksi erilaisia kysymystyyppejä, joihin pätee mainiosti se, että sitä saa mitä tilaa. Niiden avulla ja niitä käyttämällä voi ehkä oppia löytämään tien dialogisuuden äärelle. Dialogi on mielestäni tämän hetkisen ymmärrykseni tilassa kuitenkin ehdottoman tärkeää psykoterapeuttisessa työssä, oli kyseessä sitten yksilö- tai ryhmäterapia. Terapeutin oma itse tiedostuksen tila ja kykeneväisyys dialogisuuteen luo pohjan sille, että hänen asiakkaansa pystyvät myös löytämään mahdollisuuden dialogisuuteen. Merja Laitoniemi

7 7 Suljetut yhteisöt Alustus ryhmäanalyysiyhdistyksen seminaarissa Suljettu yhteisö on yhteisö yhteisössä. Oleellista on, millä tavalla se on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Suljettu yhteisö ei sinänsä ole hyvä tai paha. Tärkeää on miten suljetussa yhteisössä hyvä ja paha saavat elää olla esillä. Kun puhun suljetusta yhteisöstä, puhun samalla yhteisön avoimuudesta. Lähden tarkastelussa liikkeelle uskonnollisista yhteisöistä ja laajennan suljetun yhteisön käsitettä koskemaan muitakin yhteisöjä. Tarkastelen yhteisöjä dikotomian kautta: tieto - usko, järki - usko, järki -tunne, ei-tieto - tieto. Uskonnollisessa yhteisössä keskeistä lienee kadotus - paratiisi akseli, luostarissa kieltäminen sallittu, kirkossa väärä oppi oikea oppi, vankilassa likainen - puhdas, organisaatiossa rajattomuus - raja, päätäntäelimissä järki - tunne, virastoissa tietämättömyys - menettelytieto, terapiayhteisöissä kouluttamattomuus - kouluttuneisuus. Suljettu yhteisö on kuin ahtaasta portista kulkeminen, jos ei nyt aivan Jerusalemin neulansilmäportista, niin jotakin vastaavaa. Kosketuksen suljetuttuun yhteisöön saamme oman tunnekokemuksemme kautta. Saapuessamme koemme kulttuurishokin. Vieraus ja ymmärryksen puute siitä, miten toimia on päällimmäisenä. Vastassa on kuin seinä, johon törmäämme. Kohtaamisvaiheessa uudet ja vanhat arvot ja tavat joutuvat vuoropuheluun. Tulemme tietoisiksi omista ehkä piilossa olevista arvoistamme ja peilaamme niitä suljetun yhteisön arvoihin. Reflektoimisvaiheen lopussa olemme muokanneet identiteettimme (yksilöllisyyden) yhteisön arvoihin sopivaksi ja koemme olomme kohtuullisen turvalliseksi. Kyse on kuin siirtolaisten tai pakolaisten psykologisesta sopeutumisprosessista uuteen kulttuuriin. Suljettu yhteisö lujittaa olemassaoloaan vallan ja hierarkian turvin. Se luo rajaa ympäristöön omaa erityisasemaansa korostaen. Vallitsevana voi olla yksi totuus ja oleellista on, kuka sen muodostaa, yhteisö, ulkopuoliset vai yhteistyössä? Pahimmillaan ei esiinny todellista keskustelua yhteisön sisällä eikä ulkopuolisten kanssa. Vaarana on että, luodaan keinotekoisia rajoja, omitaan hyvä yhteisön sisälle ja ulkoistetaan paha. Me on minän edellä ja yksilö voi jopa hukata identiteettinsä. Yhteisön kulminaatiopisteitä ovat esimerkiksi kriisit, johtajan vaihdos, toiminnan laajuuden muutokset ja vastuun siirtäminen uudelle sukupolvelle. Ne antavat tietoa yhteisön tilasta ja muuntumiskyvystä. Oleellista on, miten johtokunnan (hallituksen tai toimitusjohtajan) välittäjätehtävä onnistuu arjen toimintojen ja vuosikokouksen (eduskunnan, yleiskokouksen) välillä. Kyse on riittävästä hengityksestä eri elinten, ihon ja ympäristön välillä. Iho rajaa yksilön ja on diffuusisessa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Erityinen kanava on suu, josta voi tulla ääntä, sanoja, puhetta. Sanat jäsentyvät virkkeiksi, lauseiksi, ajatusten ilmentymiksi ja vuorovaikutuksen iduiksi fyysisessä ympäristössä. Ihomme ei hengitä riittävästi vedessä. Entä yhteisö? Mikä rajaa yhteisön (ryhmän)? Miten yhteisö (ryhmä) on vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa? Mikä on yhteisön (ryhmän) kanava tähän vuorovaikutukseen? (Selvennys: Diffuusio on sosiaalinen tapahtuma, jossa jonkin sosiaalisen ryhmän piirteet leviävät toisen ryhmään.) Itselleni kokemus samanlaisesta taustasta, arvoista ja tavoista näyttäytyi mahdollisuutena hyödyntää sul-

8 8 jetun yhteisön samanlaisuuden kokemusta arkojenkin asioiden käsittelyssä. Kyse lienee yhteisen kulttuurin (yhteisön mielen) suomasta kotikenttäedusta. Kieli, sanat ja symbolit yhteisenä kokemuksena liittävät yhteen ja luovat turvallisuutta, anteeksiantamus ja luottamus voivat elää. Suljettu yhteisö kaappaa yksilön rituaaleillaan, se luo turvallisuutta ja toivoa tulevaisuuteen. Vaarana on menneisyyden kritiikitön hylkääminen uuden tieltä; parhaimmillaan kyse on eheyttävästä integraatiosta. On olemassa kaksi maailmaa: yhteisön sisällä ja ulkopuolella. Täydentävätkö ne toisiaan? Yhteisön sisällä keskustelu käydään usein strategisella tasolla, jolloin yksilölliset tulkinnat ovat mahdollisia niin eriyttävässä kuin yhdistävässä mielessä. Voi siis muodostua näennäisyhtenäisyys tai todellinen pyyteetön, inhimillinen ykseyden kokemus eli koinonia (Pat de Maren käsite). Ongelmana saattavat olla väärät tulkinnat ja epäresonanssi, jotka laukaisevat primitiiviset oikaisureaktiot. Tällöin on vaarana yksilön jyrääminen ja hän voi tilapäisesti jopa menettää identiteettinsä. Toinen vaihtoehto on hedelmällinen keskustelu dialogi ja yksilön mahdollisuus saada kasvuunsa aineksia. Näissä tilanteissa (puheen)johtajan kyky on ratkaisevassa asemassa. Onko johtajalla riittävästi tietoa yhteisödynamiikasta ja kokemusta yksilön asemasta yhteisön marginaalisssa? Onneksi nykyisin on yhä enenevässä määrin! Yhteisön ulkoista kuvaa varjellaan tietoisesti ja tiedostamattomasti. Ulkopolitiikan hoito yhteisössä voi keskittyä liikaa erityiselle henkilölle tai elimelle. Virallinen edustajisto luo illuusion toimivasta, aktiivisesta ja kunnioittavasta ilmapiiristä. Osin se on totta, mutta vaikeutena on integroida yksilöt yhteisöön, sillä todellinen keskustelu on liturgista ja vaikeaa. Voi puuttua arjen keskustelu, josta siirryttäisiin ilmiötason tarkasteluun. Toisaalta vastuu voidaan jakaa eri toimijoiden kesken ja koettu hyvä ilmapiiri on aitoa ja reflektiivinen vuorovaikutus sekä vapaa keskustelu toimivat. Elämänkokemusta omaavat henkilöt tuovat elämän rosoisuuden yhteisöön ja näin auttavat yksilöitä integroitumaan siihen kokonaisina. Myös oppineisuus (tiedot ja taidot ryhmän keskustelukulttuurin ylläpidosta) on lisännyt keskusteluareenaa ja neutraalia tarkastelukulmaa. Kari Heikkilä

9 9 Raunon palsta Pidä puolesi Tämän palstan sisältöä miettiessäni yritin löytää jotakin oikein ryhmäanalyyttistä sanottavaa. Se oli kuitenkin vaikeaa ja minulle kävi kuin tiedostamattoman tapauksessa: mitä enemmän yritin sitä tavoittaa, sitä kauemmaksi se karkasi. Viime aikoina olen lukenut mm. kognitiivista psykologiaa, neuropsykologiaa, samoin psykoanalyyttisiä tutkielmia myyteistä, vieteistä ja minuudesta. - Miksi sitten olen lukenut kaikkea mahdollista? Lukemassani on ollut jotakin, mikä on tuntunut tärkeältä, mikä on ollut hyvä tietää. Koen tarvitsevani tietoa itseni takia, mutta myös työni takia. Työyhteisössä kollegoilla on erilaisia koulutuksia ja viitekehyksiä ja usein syntyy tilanteita, joissa kokee joutuvansa perustelemaan näkemyksiään ja mielipiteitään hyvinkin tiukasti. Myös työnantajalle. Olen huomannut, että mitä paremmin ja laajemmin tuntee myös muut teoriat, sitä vahvemmilla on myös ryhmäanalyysin suhteen. Ja kun lukee eri teorioita, sitä vakuuttuneemmaksi tulee siitä, että usein puhutaan lopultakin samasta tai melkein samasta asiasta. Toinen teoria kuvailee ilmiötä vähän eri tavalla tai eri näkökulmasta, antaa sille uuden nimen ja pohjimmiltaan on kuitenkin kysymys vanhasta ilmiöstä uudessa kuosissa. Varsinkin iän myötä tuntuu, etteivät elämän eksistenssiin liittyvät peruskysymykset miksikään muutu olivat käsitteet mitä tahansa. Ohjaamani ryhmät ovat silti mielestäni aina ryhmäanalyyttisiä. Ja se mikä on ryhmäanalyyttistä, on - ennemminkin kuin mikään yksittäinen teoria - tapa toimia ja ajatella. Antaa tilaa ihmisille, niin että he saavat äänensä kuuluviin. Ohjasin vastikään ryhmää, jossa kaikki olivat jo iäkkäämpiä, jo eläkkeellä olevia. Etukäteen he olivat toivoneet, että saisivat hyviä ohjeita siitä, miten pitäisi vanheta. En suostunut viisaan rooliin ja pian ryhmäläiset oivalsivat, että ryhmässä saa oikeasti puhua sen jälkeen puheesta ei tuntunut loppua tulevankaan. Vain yksi jäsen oli koko ajan hiljaa, tosin seurasi ryhmän keskustelua aktiivisesti eleillä ja ilmeillä. Ryhmän loputtua mietin kuitenkin, mahtoiko hän olla tyytymätön kun ei ollut sanonut mitään. Lähtiessään hän kuitenkin sanoi iloisesti: Olisihan tässä kuunnellut vielä toisenkin tunnin. Ilmeisesti hän oli ollut tyytyväinen siitä, että hänellä oli mahdollisuus ainakin kuunnella omilla ehdoillaan sitä hän ei ehkä työelämässä ollessaan ollut voinut tehdä (hän oli jäänyt eläkkeelle burnoutin takia). Toivoen saavani kuulla hänen äänensä seuraavalla kerralla vastasin naurahtaen: Sinun pitää opetella pitämään puolesi! Näinä aikoina tehokkuus ja näytön tarve tuntuvat korostuvan joka puolella ja maksajan/yhteiskunnan taholtakin annetaan yhä tarkempia ohjeita ja vaatimuksia jopa terapian sisällön suhteen. Olenkin alkanut kaivata protestia kaiken ohjailun ja direktiivisyyden vastapainoksi niiltä, jotka oikeasti terapiatyötä tekevät. Jotta tulisi kuulluksi ja huomioon otetuksi ja väylä myös sieluun päin olisi avoin, vaatii se aikaa ja tilaa. Jos terapeutilla on heti valmiit ohjeet terveyden ja hyvän elämän saavuttamiseksi, se luultavasti kaventaa luovuutta ja kertoo vain koko yhteiskunnan hädästä ja avuttomuudesta. Seuraavan kerran aikaa on varattu runsaasti suomalaisen ja kollektiivisenkin sielun avautua, kun Ryhmäanalyysiyhdistyksen suurryhmäseminaari pidetään marraskuun lopulla. Näillä näkymin osallistujia on enemmän kuin pitkään aikaan, yli kolmekymmentä. Uskon, että myös energiaa antava ja muutokseen mahdollistava erilaisuus pääsee siellä hyvin esiin. Rauno Tuikka

10 10 Jäsenkyselyn tuloksia Kyselyjä lähetettiin yhteensä 84 kpl, joista palautettiin 33 kpl. Vastausprosentti oli 39. Päätoimisena yrittäjänä/elinkeinonharjoittajana toimi 20 vastaajaa. Heistä suurin osa teki terapiatyön ohessa työnohjausta, konsultaatiota ja koulutusta. Pelkästään konsultaatiota ja työnohjausta teki neljä vastaajaa ja kaksi teki ainoastaan terapiatyötä. Valtion/kunnan organisaatioissa työsuhteessa toimivia oli yhdeksän vastaajaa, joista kahdeksan työskenteli psykiatrian alalla ja yksi sosiaalitoimessa. Järjestöissä ja kolmannen sektorin organisaatioissa työskenteli neljä henkilöä. Ryhmien kirjo oli laaja. Työnohjausta antoi 18 vastaajaa. Psykoterapiaryhmiä oli yhteensä 14. Erilaisia keskusteluryhmiä oli yhteensä kahdeksan, mm. omaishoitajat, sotaorvot, huostaan otettujen lasten äidit, päihdeasiakkaat ja lähisuhdeväkivaltaiset miehet. Lisäksi oli sopeutumisvalmennusryhmiä ja kuntoutusryhmiä. Uniryhmiä ohjasi kaksi vastaajaa. Näiden lisäksi oli erilaisia työyhteisöjen kehittämisryhmiä sekä johdon ja esimiesten valmennusta. Yhdistyksen järjestämiin tilaisuuksiin osallistuneita oli seuraavasti: suurryhmiin yhteensä 20 vastaajaa talviseminaareihin yhteensä 17 vastaajaa kuukausitapaamisiin yhteensä 19 vastaajaa Yleisimmät syyt osallistumattomuuteen olivat ajan ja voimavarojen puute tai oma elämäntilanne yhteensä yhdeksällä vastaajalla ja etäisyys yhteensä viidellä vastaajalla. Muita syitä olivat esimerkiksi se, että työnantaja ei maksa tai että tilaisuudet ovat olleet englanninkielisiä. Moni ilmoitti aikomuksensa osallistua tilaisuuksiin tulevaisuudessa etenkin sitten, kun oma koulutus on ohi. Järjestetyt tapahtumat saivat runsaasti kiitosta vastaajilta. Seminaarien aiheet oli koettu monipuolisiksi ja mielenkiintoisiksi. Tulevien seminaarien aihetoiveet voidaan jaotella seuraavasti: 1. Terapiatyön ja ryhmäanalyysin tematiikkaan liittyvät aiheet ryhmäilmiöistä ja ohjaajan tehtävistä (alitajunnan vaikutus, mielikuvat, piilevät ilmiöt, aggressiivinen jäsen) kliinisiä aiheita trauman siirtyminen kehonkieli, psykosomatiikka ryhmässä, seksuaalisuus eri teorioiden erityispiirteet hoitamisen harmaa vyöhyke ajan ilmiöitä terapia maailmasta lapset ja nuoret 2. Ryhmäanalyysin soveltamiseen liittyvät teemat johtajuuden ja organisaatioiden tematiikka muutos työyhteisöjen kehittäminen ryhmäanalyysia soveltaen työhyvinvointi, toimiva työyhteisö työnohjauksen terapeuttiset vaikutukset itsetuntemuksen merkitys työryhmien toimivassa yhteistyössä

11 11 3. Muita teemoja materian, hengen ja hengellisyyden rajapinnat terveisiä maailmalta, mitä muualla tapahtuu ryhmäanalyytikon identiteetti käytännön aiheita ammatinharjoittajan kannalta (verotus, lainsäädäntö, jne.) Markkinointi Ikääntyminen suomalaisten tarve nurkkakuntaisuuteen, suomettumisilmiö, kyvyttömyys kohdata ja ymmärtää muita kulttuureja Yhteensä 13 vastaajaa oli kiinnostunut osallistumaan kirjan kirjoittamiseen. Lehteen kirjoittamisesta oli kiinnostunut 10 vastaajaa ja 13 vastaajaa ilmoitti halukkuutensa kirjoittaa artikkeleita. Lisäksi oli useita ehkä -vastaukseksi tulkittavia vastauksia. Jäsenlehteä pidettiin merkittävänä ryhmäpsykoterapian äänenkannattajana, koska se on ainoa Suomessa ilmestyvä ryhmäterapiaa käsittelevä julkaisu. Lehteä pidettiin monipuolisena ja mielenkiintoisena sekä näppärän kokoisena. Lehden toivottiin ilmestyvän säännöllisesti ja kynnyksen pitäisi olla matala uusille kirjoittajille. Jäsenlehteä toivottiin kehitettävän artikkelipainotteiseen suuntaan. Teemanumerot saivat kannatusta. Lisäksi toivottiin kirja-arvosteluja, käännöksiä ja lyhennelmiä lopputöistä. Jäsenten toimintatavoista toivottiin juttusarjaa sekä henkilöhaastatteluja. Työelämään liittyviä juttuja toivottiin lisää. Lehdeltä toivottiin myös yhteiskunnan ilmiöiden pohdintaa. Yhdistykselle kohdistuvat toiveet liittyivät ryhmäanalyysin tunnetuksi tekemiseen, koulutustoimintaan ja jäsenten aktivointiin: 1. Kehittäminen ja koulutus koulutuspäiviä ja tapahtumia yhteisiä matkoja kansainvälisiin seminaareihin seminaarien aikataulut ajoissa tiedoksi ammatillinen tuki 2. Näkyvyys ja markkinointi ryhmäanalyysin näkyvyyttä ja tunnetuksi tekemistä näkyvämpää asiantuntijuutta asiakkaille apua markkinointiin kotisivujen kehittämistä, päivitystä ja tietoja ryhmistä sosiaaliseen mediaan mukaanmenoa (facebook, ym.) 3. Yhteistyö ja linkittyminen yhteistyötä eri tahojen kanssa, mm. vierailijoiden kutsumisessa ja seminaareissa tavoitteellista yhteistyötä asiantuntijoiden, asiakkaiden sekä toiminnan suhteen 4. Jäsenten aktiviteetti jäseniltä aktiivisempaa otetta jäsenten aktivointia osallistumaan toimintaan

12 12 jäsenten tieto- ja taitopotentiaalin hyödyntämistä 5. Muuta maantieteellinen laajentuminen hyvää ja innostavaa mieltä avarakatseisuutta toiminnan jatkumista maltillisesti kehittyen perjantai-iltojen tilalle joku muu ilta avustuksia opintomatkoihin Lisäksi annettiin kiitosta mm. yhdistyksen aktiivisuudesta, Ailan kirjeistä ja tapahtumien hyvästä tunnelmasta. Kiitokset kaikille vastaajille! Taru Kaivola Mihin olemme menossa? Elokuisella Hakaniemen torilla paistaa aurinko, kun Taru, Eeva ja minä istumme kahvilla. Olemme lähdössä hallituksen strategiaseminaariin Pyhäsalmelle, joka sijaitsee 500 km:n päässä Helsingistä, siis todella kaukana. Aila kyllä ajelee sieltä tännepäin vähintään kerran kuussa, emmekä silloin osaa ihmetellä pitkää matkaa. Juha-Matti ja Pirkko hakevat meidät torilta. Niin kaupunkilaiset pääsevät matkaan kohti maaseutua. Pyhäsalmella meitä odottavat Aila sekä majapaikkamme emäntä, joka tarjosi meille aivan loistavat ruoat ja viihtyisät majoitustilat. Risto Jämsänkoskelta liittyi joukkoon. Lähestymme strategiaa historian kautta. Pohdimme kuvien avulla kokemuksiamme ryhmäanalyysin opiskelusta, valmistumisesta, yhdistyksestä. Kuvasimme myös kokemaamme yhdistyksen nykytilaa. Löysimme positiivisia kokemuksia, oppimista, osaamista sekä uhkien ja esteiden läsnäoloa. Löysimme myös tulevaisuuteen johtavan avoimen tien. Millainen tulevaisuus ryhmäanalyysillä voi olla Suomessa? Pitkän yksilöllisyyttä korostavan kauden jälkeen on alkanut näkyä merkkejä siitä, että ryhmien ja yhteisöllisyyden merkitys aletaan jälleen nähdä. Yhteisöjä halutaan vahvistaa ja siinä tarvitaan ryhmäosaamista. Uskomme myös, että ryhmäpsykoterapian asema vahvistuu. Se johtuu osin myös taloudellisista ja resurssikysymyksistä. Ryhmäanalyysillä on mahdollisuus löytää vahva asema terapiakentässä. Sen saavuttamiseksi tarvitaan verkostoitumista muiden ryhmäpsykoterapiatahojen kanssa sekä kansainvälisiä kontakteja. Ryhmäanalyysi on vahva siksi, että sen sovellettavuus on laaja. Teoria on tarpeeksi väljä, jotta ryhmäanalyysia voi käyttää esim. työyhteisöissä. Pidämme tärkeänä sitä, että ryhmäanalyysi nähtäisiin laajasti muunakin kuin terapiamuotona. Yhdistyksen jäsenpohja on moniammatillinen, joten voimme hyödyntää jäsenten erilaista osaamista kehittäessämme ryhmäanalyysin menetelmää.

13 13 Hallituksen näkökulmasta Ryhmäanalyysiyhdistys toimii aktiivisesti. N. 10 % jäsenistöstä osallistuu säännöllisesti kuukausittaisiin perjantaiseminaareihin. Näin suuri aktiivisuus on ilo mille tahansa yhdistykselle. Yhdistys on vahva myös siksi, että ei ole sisäisiä riitoja, ei guruja, joita tulee palvoa eikä hierarkioita. Näistä haluamme pitää kiinni. Huolta aiheuttaa ryhmäanalyysin huono tunnettuisuus, sillä olemme liian vähän esillä erilaisilla koulutuspäivillä. Tarvitsisimme lisää tutkimusta, sillä ryhmäanalyysin vaikuttavuudesta ei ole riittävästi evidenssiä. Hallituksena haluamme ylläpitää ja vahvistaa ryhmäanalyytikkojen keskinäistä keskustelua työstä ja työtavoista. On tärkeää, että ryhmäanalyytikot osallistuvat täydennyskoulutuksiin ja ylläpitävät siten ammattitaitoaan. Toivomme, että kaikki ryhmäanalyytikot osallistuvat ryhmiin, joissa reflektoidaan omaa työtä ja saadaan jatkuvasti täytetyksi säiliötä (container), ettei se tyhjene ja kuva omasta itsestä vääristy. Strategiakeskustelu on aloitettu ja toivomme sen jatkuvan, monipuolistuvan ja kasvavan. Seuraava konkretisoinnin paikka on yhdistyksen ensi vuoden toimintasuunnitelma. Tule mukaan syyskokoukseen keskustelemaan siitä, mihin olemme menossa. Irma Soilanne Ajankohtaista ja tulevia tapahtumia Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous klo Kokouksessa käsitellään talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2011, valitaan tilintarkastaja ja erovuoroisten hallituksen jäsenten tilalle uudet jäsenet. Tervetuloa! Perjantaiseminaarit Ryhmäanalyysi on anarkismia Juha-Matti Toivola Ryhmä Mitä terapia muuttaa persoonassa Eeva Elorinne Ryhmä Ensi kevään seminaarit ovat 8.2., 18.3., ja klo Seminaarit pidetään osoitteessa Helsinki Missio, Kinaporinkatu 11 A, 3.krs (ovisummeri: kerhosali). Seminaarimaksu on 10 euroa, jäseniltä 5 euroa kerta. Maksu voidaan suorittaa paikanpäällä tai yhdistyksen tilille: Sampo

14 14 Ryhmäanalyysiyhdistys ry järjestää Helsingissä seminaarin Suomalaiset traumat Aihetta työstetään monenlaisissa ryhmissä. Seminaari on avoin kaikille kiinnostuneille. Ohjaajina toimivat Heidi Lindroos ja Marja-Liisa Lassila. Paikka: Park Hotel Käpylä, Pohjolankatu 38, Helsinki. Tiedustelut ja ilmoittautuminen mennessä: Rauno Tuikka/Ryhmäanalyysiyhdistys, tai Seminaariviikonlopun hinta on 185, joka sisältää myös lounaan ja kahvit. Maksu maksetaan Ryhmäanalyysiyhdistyksen tilille Muista ilmoittautua maksamisen lisäksi. Ks. myös kotisivut: Olet lämpimästi tervetullut! Talviseminaari Aiheena on Traumojen sukupolvisiirtymät. Seminaarin kouluttajaksi tulee Teresa Howard. Tarkempi ohjelma löytyy yhdistyksen sivuilta marraskuun aikana. Seminaari on englanninkielinen Kevään suurryhmäseminaari. Lisätietoja yhdistyksen kotisivuilta the European Symposium in Group Analysis Lontoossa

15 15 Hallituksen yhteystiedot 2009 Aila Kauranen, puheenjohtaja Irma Soilanne, varapuheenjohtaja Pirkko Tuukkanen, sihteeri Juha-Matti Toivola, taloudenhoitaja Eeva Elorinne Taru Kaivola Risto Räsänen Teresa Tischler Rauno Tuikka Kauralantie Pyhäsalmi Isonmastontie 5 D Helsinki Vieremäntie Lohja Rauhankatu 5 ba Turku Aleksis Kiven katu 31 A Helsinki Hämeentie 7 C Helsinki Kukkulantie Jämsänkoski Korkeavuorenkatu 15 B Helsinki Neljäs linja A Helsinki

16 RYHMÄANALYYSIYHDISTYS RY Förening för Gruppanalys rf 16

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Dialogi kuvina. Syyskuu 2013. Partus Oy, Finland

Dialogi kuvina. Syyskuu 2013. Partus Oy, Finland Syyskuu 2013 Partus Oy, Finland Milloin viimeksi olet keskustellut niin innostavasti, että ideat tuntuvat syntyvän kuin itsestään ja kehittyvän omaa kulkuaan keskustelun myötä? Rosenberg: Myötäelämisen

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

DIALOGISUUS PARITERAPIASSA Eija-Liisa Rautiainen

DIALOGISUUS PARITERAPIASSA Eija-Liisa Rautiainen DIALOGISUUS PARITERAPIASSA Eija-Liisa Rautiainen Dialogisuus parisuhteessa: Tärkeää mutta vaativaa Pariterapiaistunto on oma erityinen tilanteensa pyrkiä dialogiin. Parisuhteessa on luonnollista toivoa

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström 1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström Ihmissuhdetaidoista riippuva palvelun käyttäjäkokemus Ihmiskäsitys, ihmissuhdekyvyt Itsensä/toisen arvostus Vuorovaikutus, viestintä Empatia Älykkyys

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä Neljän Tuulen Seminaari 19.3.2014 VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillisuus-käsitteen teoreettiset juuret Taustalla systeeminen ajattelu - kokonaisuus

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Psykoterapian tavoitteista Auttaa lasta hyötymään hyvistä kasvuoloista Auttaa lapsen ympärillä olevia aikuisia tukemaan ja ymmärtämään lasta Lapsi

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

KUUNTELEMISEN TAITO. Heidi Lokkila

KUUNTELEMISEN TAITO. Heidi Lokkila KUUNTELEMISEN TAITO Heidi Lokkila Voit opetella olemaan parempi kuuntelija, mutta sen oppiminen ei ole taito, joka vain lisätään siihen mitä jo tiedämme. Se on kuuntelua häiritsevien tekijöiden poistamista,

Lisätiedot

Työssäjaksamista stressin ja kiireen sävytteisessä arjessa itsetuntemuksen ja itsehallinnan avulla

Työssäjaksamista stressin ja kiireen sävytteisessä arjessa itsetuntemuksen ja itsehallinnan avulla Työssäjaksamista stressin ja kiireen sävytteisessä arjessa itsetuntemuksen ja itsehallinnan Riitta Hirvonen, yrittäjä, sosiaalipsykologi YTL, psykoterapeutti VET, työnohjaaja, työyhteisökehittäjä, psykoterapiakouluttaja

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY?

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? VAATIVA YHTÄLÖ IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? AMMATTILAISEN PERUSKYSYMYKSIÄ: ONKO PERUSTEHTÄVÄ POMO? MITEN TYÖNI OTETAAN VASTAAN? MITÄ LAATUA TUON TYÖMAALLE? MITEN

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Tilaisuuden järjestäjä FBO Facebook-opas Facebook-markkinoinnin käsikirja ja valmennusohjelma verkossa http://facebook-opas.akatemia.fi

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus (3 ov) 26.10. 23.11.2015

Työpaikkaohjaajakoulutus (3 ov) 26.10. 23.11.2015 Työpaikkaohjaajakoulutus (3 ov) 26.10. 23.11.2015 Työpaikkaohjaajan vuorovaikutustaidot dialogisia työkaluja ohjaustilanteisiin Nummela, 2.11.2015 Tuula Hapulahti 13.12.2015 2 Ohjaus on aikaa, huomiota

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot