III LAKI- JA HALLINTOASIAIN VALIOKUNTA 58. OIKEUSPOLIITTINEN KANNANOTTO. Puoluetoimikunnan esitys 1. JOHDANTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "III LAKI- JA HALLINTOASIAIN VALIOKUNTA 58. OIKEUSPOLIITTINEN KANNANOTTO. Puoluetoimikunnan esitys 1. JOHDANTO"

Transkriptio

1 III LAKI- JA HALLINTOASIAIN VALIOKUNTA 58. OIKEUSPOLIITTINEN KANNANOTTO Puoluetoimikunnan esitys 1. JOHDANTO Tässä kannanotossa keskitytään sellaisiin ihmisten oikeusturvan kannalta keskeisiin kysymyksiin, jotka ovat yhteisiä yhteiskunnan eri osa-alueilla. Kannanotossa asetetaan sosialidemokraattien tavoitteita lainsäädännön yleiselle kehittämiselle, hallintoviranomaisten ja tuomioistuinten toiminnalle sekä rikosoikeuden sisällön ja seuraamusjärjestelmän kehittämiselle. Kannanotossa ei käsitellä lainsäädännön sisältöä ja kehittämistarpeita keskeisillä elämänalueilla, kuten työssä, asumisessa, koulutuksessa, sosiaali- ja terveyspalveluissa tai toimeentuloturvassa. Ne on kirjattu Sosialidemokraattisen Puolueen muihin kannanottoihin ja ohjelmiin. Samasta syystä tässä oikeuspoliittisessa kannanotossa ei käsitellä valtiosääntöoikeuden alaan kuuluvia kysymyksiä. 111

2 2. SOSIALIDEMOKRAATTINEN UUDISTUSTYÖ JA OIKEUSPOLITIIKKA Pelkästään lakeja säätämällä ja oikeuslaitoksen toimintaa tehostamalla ei voida poistaa kaikkia epäkohtia. Esimerkiksi vuokralaisten irtisanomissuojasta säätäminen ja asunto-oikeuksien järjestäminen parantavat vuokralaisten oikeusturvaa, mutta vuokra-asuntojen niukkuutta ne eivät pysty poistamaan ellei vuokra-asuntojen tuotantoon pystytä myös osoittamaan riittävästi varoja. Vaikka lainsäädännön ja oikeudenkäytön merkitys yhteiskunnallisessa uudistustyössä on rajallinen, on niiden avulla voitu rakentaa ihmisten enemmistölle oikeudellista perusturvaa ja suojaa mielivaltaista vallankäyttöä vastaan. Sosialidemokraattiselle työväenliikkeelle lainsäädännön ja lainkäytön tärkeimpänä tavoitteena on tasa-arvon lisääminen sekä erityisesti heikoimmassa asemassa olevien yksilöiden ja ryhmien suojan parantaminen. Siksi tarvitaan aloitteellista ja uudistavaa oikeuspolitiikkaa, jolla laajennetaan oikeuksia, lisätään turvallisuutta ja parannetaan elinolojen laatua. 3. ERÄITÄ VIIME AIKOJEN KEHITYSPIIRTEITÄ OIKEUSPOLITIIKASSA Lakien ja muiden säännösten määrä on jatkuvasti kasvanut. Niiden sisältö on tullut monimutkaiseksi ja tulkinnanvaraiseksi. Osittaisuudistusten kautta tapahtunut kehitys on johtanut lainsäädäntökokonaisuuksien sirpaloitumiseen. Yksittäisen muutoksen kaikkia heijastusvaikutuksia ei pystytä ennakoimaan. Parannukseksi tarkoitettu muutos voi tuoda mukanaan myös uusia epäkohtia. Esimerkiksi verolainsäädännön ja eläkelainsäädännön vaikeaselkoisuus sekä lakeihin tehdyt lukuisat muutokset ovat tehneet tavalliselle kansalaiselle vaikeaksi ymmärtää ja valvoa keskeisiä oikeuksiaan. Oikeaan tavoitteeseen tähtäävä lainsäädäntö, jonka aikaansaaminen on kenties vaatinut ankaraa ja sitkeää kamppailua, ei usein käytännössä ole tuonutkaan tarkoitettuja tuloksia. Syitä voi olla monia. Hallituksen ja eduskunnan oikeusenemmistö on, enemmistönsä voimalla ja viime kädessä valtiosääntömme epädemokraattista vähemmistösuojaa käyttäen, onnistunut vesittämään työväenliikkeelle tärkeän lainsäädännön sisältöä. Näin on käynyt viime vuosina esimerkiksi ympäristö- ja työlainsäädännön alueella. Hyväkään lainsäädäntö ei toteudu, mikäli kansalaisille ei järjestetä riittäviä keinoja turvata etujaan. Näin on käynyt esimerkiksi kansalaisten tasa-arvon toteuttamista koskevissa asioissa. Uutta lainsäädäntöä toteuttava hallinnonala ei myöskään ole aina saanut käyttöönsä riittävää henkilöstömäärää ja muita voimavaroja. Näin on tapahtunut mm. lakisääteisen kansanterveystyön ja lasten päivähoidon kehittämisessä. 112

3 Yhä useammin lailla säädetään vain toiminnan yleisistä periaatteista, joiden pohjalta ministeriöt ja keskusvirastot valtuutetaan antamaan tarkempia määräyksiä. Näin tosiasiallista säädösvaltaa siirretään kokonaan kansanvaltaisen käsittelyn ulkopuolelle, kuten verotuskäytännössä verohallituksen ohjeilla. Hallinnon tehtäviä on siirtynyt ja siirtymässä kunnalliselta luottamusmieshallinnolta ja parlamentaarisesti valvotulta valtionhallinnolta tuomioistuimille. Esimerkiksi korkein hallinto-oikeus on kunnallislain tulkinnalla kaventanut kunnallisten päätöksentekoelinten liikkuma-alaa toimialakysymyksessä ja laajentanut päätösvaltaansa yhteiskunnalliseen harkintaan esimerkiksi maankäyttö- ja kaavoitusratkaisuissa. Sosialidemokraattiselle työväenliikkeelle on selvää, että yhteiskunnan kehityksen ohjaamisen tulee kuulua kansanvaltaisesi valituille ja valvotuille elimille. Julkisten tehtävien ja hallinnon kasvu ovat johtaneet byrokraattisten menettelytapojen arvosteluun. Turha virkavaltaisuus, menettelytapojen kankeus, viranomaisten passiivisuus ja asioiden viipyminen vaativat korjaamista. Toimiakseen hyvin hallinto tarvitsee hyvin koulutettua ja tarkoituksenmukaisesti sijoitettua palveluhaluista ja ahkeraa henkilökuntaa. Huonosti toimiva hallinto vaarantaa ihmisten oikeudellista yhdenvertaisuutta. Tällöin on vaarana, että hallinnolliset päätökset perustetaan vain kansalaisten itsensä esittämiin selvityksiin ja vaatimuksiin, jolloin ratkaisut suosivat asiaansa taitavasti ajavia yrityksiä sekä varakasta ja koulutettua väkeä. Hallinnon voimavarojen lisäämistä ovat byrokratian vastustamisen nimissä jarruttaneet nimenomaan yhteiskunnassa vahvoilla olevat ryhmät. Taloudellinen keskittyminen ja yhteiskunnallisten riippuvuuksien kasvu ovat lisänneet ns. oikeudellisten massaongelmien esiintymistä. Niille on tyypillistä, että sama menettely loukkaa yhtaikaa monen ihmisen oikeuksia. Esimerkiksi työsuojelurikos tai laiton irtisanominen voi kohdistua moneen saman työpaikan henkilöön. Sama tuotesarjan vika kohtaa lukuisia kuluttajia. Jonkin alueen koko väestö kärsii ympäristöä vahingoittavan oikeudenvastaisen menettelyn haitat. Perinnäiset keinot, jotka edellyttävät kunkin haitan kärsijän erikseen hakevan oikeutta itselleen, eivät näissä tilanteissa anna ihmisille riittävän tehokasta oikeussuojaa. 4. LAKIEN TEHTÄVÄNÄ ON LAAJENTAA KANSALAISTEN OIKEUKSIA, TURVATA YHTEISKUNNASSA HEIKKOJEN RYHMIEN OIKEUDET JA LISÄTÄ YHDENVERTAISUUTTA Aineellisen elintason nousu ei ole vähentänyt oikeussuojan tarvetta. Yhteiskunnan kehittyessä syntyy myös uusia ongelmia, jotka edellyttävät oikeussuojan järjestämistä. Tästä esimerkkinä on tietosuoja. Lisäksi yhteiskunnassa on edelleen elämäntilanteensa vuoksi turvattomia ryhmiä, kuten työttömät tai asunnottomat sekä ominaisuuksiensa vuoksi turvattomia ryhmiä, kuten lapset, vammaiset ja vanhukset, joiden oikeudet muuhun väestöön verrattuna ovat heikot. 113

4 Kansalaisten oikeuksia etenkin tärkeimmillä elämänalueilla on lisättävä. Jokaisella tulee olla oikeus työhön ja toimeentuloon, mielekkääseen työn sisältöön ja turvallisuuteen työsuhteessa. Kaikilla tulee olla myös oikeus elinkelpoiseen ympäristöön sekä turvattuun, kohtuuhintaiseen ja laadultaan hyvään asumiseen. Demokratiassa jokaisella tulee olla oikeus välittömästi vaikuttaa oman elinpiirinsä asioihin. Kulutushyödykkeiden hankkimisessa ja käyttämisessä tarvitaan erityisesti suojaa vaarallisen tai heikkolaatuisen tuotannon varalta. Ilman kokonaisnäkemystä lakien uudistaminen eri osa-alueilla uhkaa jäädä paikkailuksi. Ihmisten oikeudet voidaan turvata kestävällä tavalla vain sellaisessa tuotannossa, jossa luonnonvarojen hyväksikäyttö ja tuotannon rasitukset elinympäristölle on sopeutettu luonnontalouden vaatimuksiin, ihmisen sosiaaliset, henkiset ja fyysiset oikeudet työntekijänä on varmistettu, ja tuotannon tulos, tuotteiden laatu, täyttää kuluttajansuojan vaatimukset. Automaattisen tietojenkäsittelyn kehittyessä yksilön suoja edellyttää sellaisen lainsäädännön aikaansaamista, joka estää tietojen rekisteröinnin ja käytön muihin kuin laissa selvästi määriteltyihin tarkoituksiin, estää tietojen yhdistelemisen yksityisyyden suojaa rikkovalla tavalla sekä antaa yksilölle mahdollisuuden tutustua itseään koskeviin tietoihin ja korjata niissä esiintyvät virheet. Oikeusjärjestys ei saa toimia vahvan, varakkaan ja neuvokkaan eduksi muita syrjimällä. Erityisesti sellaisilla oikeudenaloilla, joissa vastakkain yleensä ovat vahvan ja heikon osapuolen edut, kuten työ-, kuluttaja- tai ympäristölainsäädännössä, tarvitaan pakottavaa lainsäädäntöä, josta sopimuksin ei voida poiketa. Lainkäytön ja yhteiskunnallisen harkinnan välinen raja on pidettävä selkeänä. Edellinen kuuluu tuomioistuimelle ja jälkimmäinen poliittisesti vastuunalaisille elimille. 5. IHMISTEN ON VOITAVA VALVOA OIKEUKSIAAN Lailla säädetyt oikeudet jäävät vain paperille, mikäli oikeuksien toteutumista ei pystytä valvomaan. Oikeuksien valvomisessa on tärkeintä, että ihmiset itse ovat niistä perillä ja tarvitessaan saavat tehokasta apua tuomioistuimilta ja hallintoviranomaisilta. Lakeja ja muita säädöksiä on yksinkertaistettava ja niiden kieli on tehtävä ymmärrettäväksi. Uudesta lainsäädännöstä on tiedotettava tehokkaasti; samoin viranomaisten toiminnasta. Koululaitoksen tulee lisätä kansalaisten tietoutta heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Kaikkeen lainsäädäntöön, joka on säädetty yksityisen kansalaisen turvaksi, kuten sosiaaliturvalainsäädäntö, tulee kirjata tulkintaperiaate, jonka mukaan hallintoviranomaisen tai tuomioistuimen tulee epäselvissä tapauksissa tulkita lakia yksityisen kansalaisen hyväksi. 114

5 Kansalaisvalvonnan edellytyksiä on parannettava. Kansalaisten yhteenliittymille on annettava mahdollisuudet vaikuttaa ja valvoa ryhmälleen tärkeiden oikeuksien toteutumista. Toimintaoikeuksia ja -mahdollisuuksia on annettava ammattijärjestöille työelämän, asuinyhteisölle yhdyskuntarakentamisen sekä ympäristö- ja kotiseutujärjestöille elinympäristön asioissa. Kansalaisten yhteisiä etuja loukkaavien rikosten selvittämiseksi ja tekijän rangaistukseen tuomitsemiseksi tulisi kansalaisia edustaville etujärjestöille myöntää asianomistaja-asema. Oikeudellisissa massaongelmissa on kehitettävä myös julkista asiamiesjärjestelmää laajentaen esimerkiksi kuluttaja-asiamiehen tai potilasasiamiehen toiminnasta saatuja kokemuksia myös muiden suojaa tarvitsevien ryhmien oikeuksien valvontaan. Viranomaisten suorittamaan valvontaan on saatava riittävästi voimavaroja esimerkiksi työsuojelu-, kuluttajansuoja- ja ympäristölakien toteuttamiseksi. Hallintoviranomaisten ja tuomioistuinten tulee kiinnittää erityistä huomiota ensiasteen ratkaisujen oikeellisuuteen. Oikean ratkaisun varmistamiseksi ja myös muutoksenhakutarpeen vähentämiseksi viranomaisille ja tuomioistuimille tulee antaa riittävät keinot omaaloitteisesti ryhtyä toimenpiteisiin ratkaisun pohjaksi tarvittavien tietojen saamiseksi. Ratkaisun oikeellisuus ei saa jäädä itse omaa asiaansa hoitavan kansalaisen asiantuntemuksen ja aktiivisuuden varaan. Viranomaisten itseoikaisumenettelyn käyttöä on myös lisättävä. Hallinnon ja tuomioistuinten ruuhkat on purettava. Ratkaisujen nopeuttamiseksi on yksinkertaistettava menettelytapoja oikeusturvaa vaarantamatta ja lisättävä henkilöstöä, milloin muut keinot ruuhkien purkamiseksi eivät riitä. Ratkaisujen kohtuuton viipyminen saattaa tehdä tyhjäksi koko oikeusturvan. Tämän vuoksi olisi harkittava sellaisten määräaikojen asettamista ratkaisuille, joista vain erityisistä ja perustelluista syistä voidaan poiketa. Yleinen oikeusaputoiminta on laajennettava kattamaan koko maa. Oikeusavustajien määrää on lisättävä siten, että oikeusaputoimistot pystyvät palvelemaan kaikkia kansalaisia asiakkaan maksukyvyn mukaan joko ilmaiseksi tai kohtuullista korvausta vastaan. Oikeusapua on tarjottava nykyistä laajemmin myös ihmisten tavanomaiseen elämään kuuluvissa siviili- ja hallintoasioissa. Oikeusaputoiminnan korkeasta tasosta on huolehdittava virkojen arvostuksen ja koulutuksen avulla. Maksutonta oikeudenkäyntiä on kehitettävä yleistä oikeusaputoimintaa täydentävänä palveluna. Maksuttoman oikeudenkäynnin käytön valvontaa on tehostettava keinottelun karsimiseksi. 115

6 Yksityisten lainopillisten palvelujen julkista valvontaa on lisättävä asiakkaiden oikeusturvan parantamiseksi. On harkittava ammattimaisen oikeusasioiden hoitamisen saattamista toimiluvan alaiseksi. Kansalaisten oikeus asioida itse tai asiamiehen avulla tuomioistuimessa on edelleen turvattava. Arkielämän tavallisissa asumiseen, työelämään, kulutukseen ja sosiaalipalveluihin sekä sosiaaliturvaan liittyvissä oikeusongelmissa on heikommalle osapuolelle annettava alunalkaen asiantuntevaa apua oikeuksiensa toteuttamisessa siten, että hallintovalituksiin tai tuomioistuinkäsittelyyn johtavilta oikeudenloukkauksilta tai riidoilta voidaan välttyä. 6. TUOMIOISTUINTEN RIIPPUMATTOMUUS JA LUOTTAMUS NIIDEN PÄÄTÖKSENTEKOON TURVATTAVA Kansalaisten oikeuksien toteutuminen riippuu viime kädessä oikeuslaitoksen toiminnasta. Erityisesti tuomioistuinten toiminnalla on suuri merkitys, sillä niillä on valta ratkaista oikeusriidat. Tuomioistuinten merkitystä on lisännyt lakien määrän kasvu, lakien tulkinnanvaraisuus sekä tuomioistuimelle jätetty useinkin laaja harkintavalta. Myös ylimpien tuomioistuinten kehittyminen ennakkopäätöstuomioistuimiksi korostaa tuomioistuinten vaikutusvaltaa. Kansalaisilla on oikeus vaatia oman asiansa käsittelyä ja ratkaisemista lakien mukaisesti, asiallisin perustein ja nopesti. Heillä on myös oikeus vaatia, että tuomioistuimet tarkoin toteuttavat kansaa edustavan eduskunnan säätämien lakien oikeata tarkoitusta. Tältä pohjalta on harkittava tuomioistuinten kokoonpanoa, menettelytapoja ja vastuuta. Tuomioistuinten kokoonpano, nimitysmenettely ja luottamusmiesten osuus on kauttaaltaan järjestettävä siten, että päätöksenteko tapahtuu monipuolisen asiantuntemuksen pohjalta ja erilaiset yhteiskunnalliset arvostukset huomioonottaen. Tuomioistuinten riippumattomuutta yksittäistä asiaa käsiteltäessä on varjeltava. Alioikeudet tulee yhtenäistää siten, että niissä kaikissa on myös luottamushenkilöiden edustus. Oikeudenkäyntien nopeuttamiseksi ja asianosaisten hankaluuksien karsimiseksi on menettelytapoja yksinkertaistettava ja selkeytettävä käsiteltävän asian luonnetta vastaavaksi. Eräät yksinkertaiset riita- ja rikosasiat on voitava käsitellä yhden tuomarin istunnossa. Riita-asioissa on otettava käyttöön esivalmistelu. Sen osana tulee olla pyrkimys sovintoratkaisuun. Hakemuslainkäytön piiriin kuuluvien asioiden, kuten kiinnitysten ja lainhuutojen, käsittelyä on tehostettava ja nopeutettava. 116

7 Tuomioistuimen on myös oma-aloitteisesti pyrittävä oikean ratkaisun tekemiseksi saamaan esille asiaan vaikuttavia seikkoja, jotta asianosaisten tai heidän avustajiensa erilaiset kyvyt asiansa esittämisessä eivät pääsisi vaikuttamaan lopputulokseen. Aktiivisuus prosessinjohdossa ei luonnollisesti saa merkitä tasapuolisuuden rikkomista. Koska myös syyttäjälaitos käyttää kansalaisen oikeuksien kannalta merkittävää ratkaisuvaltaa, on huolehdittava siitä, että sen toimintaa arvioidaan ja seurataan kansanvaltaiselta pohjalta. Päätös syyttämisestä on tehtävä kussakin yksittäistapauksessa itsenäisesti sekä riittävän asiantuntemuksen ja selvityksen pohjalta. Poliisin ja syyttäjän tehtävien erilaisen luonteen vuoksi on harkittava, miten päätöksenteko poliisi- ja syyttäjäasioissa tulee eri hallinnon tasoilla järjestää. Oikeudenkäynnissä on kiinnitettävä erityistä huomiota asianosaisten ja todistajien asialliseen kohteluun. Todistajille ja asianomistajille ei saa aiheutua taloudellista menetystä tai kohtuutonta ajanhukkaa. Tuomiot on perusteltava selkeästi ja riittävästi, jotta asianomaiset ymmärtävät ratkaisun perusteet. Selkeät perustelut vähentävät muutoksenhakua, antavat mahdollisuuden arvioida tuomioistuimen työskentelyä ja lisäävät luottamusta niiden toimintaan. 7. VIRKAMIESTEN TULEE OLLA KANSALAISTEN PALVELIJOITA Yhteiskunnan kehityksen myötä julkinen hallinto on kasvanut. Hallinnon menettelytapoja kehittämällä ja turvaamalla sille riittävät voimavarat voidaan parantaa kansalaisten asemaa. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että kansalaisten oikeuksia turvaamaan asetetut viranomaiset tuntevat vastuunsa ja toimivat tehokkaasti. Virkamiesten vastuunjako asioiden käsittelyssä on toteutettava ja osoitettava niin selkeästi, että kansalaiset pystyvät valvomaan asioidensa hoitoa. Viranomaisten mahdollisuuksista auttaa kansalaisia on tiedotettava tehokkaasti. Mahdollisuuksia yksilölliseen neuvontaan on lisättävä. Erityisen tärkeätä tämä on erilaisten hakemusten ja kaavakkeiden vastaanottopaikoissa. Yleisöä palvelevien virastojen aukioloajat on järjestettävä siten, että koko työaikansa työpaikalleen sidotut ihmiset voivat asioida virastossa ainakin kerran viikossa työpäivän jälkeen. Puhelimen avulla tapahtuvaa asiointia on myös helpotettava. Palvelun tulee olla joustavaa, asiakkaan tilanne ja lähtökohdat ymmärtävää. Menettelysäännöksiä on tulkittava asiakkaiden eikä hallinnon näkökulmasta. Viranomaisten tulee oma-aloitteisesti ryhtyä toimenpiteisiin, jotka helpottavat asioiden käsittelyä. Tarvittaessa on hallintoratkaisujenkin pohjaksi voitava käyttää suullista käsittelyä. 117

8 Hallintoviranomaisten tekemät päätökset on perusteltava ja esitettävä ymmärrettävällä kielellä. Kansalaisten luottamus virkamiesten toimintaan on palautettava puuttumalla kovinkin ottein havaittuihin väärinkäytöksiin. Oman edun tavoittelu virkatoimessa tai viran antamassa asemassa on jyrkästi tuomittava. On vaalittava ja vaadittava korkeaa virkamiesmoraalia. 8. RIKOSLAINSÄÄDÄNNÖLLÄ ON SUOJATTAVA IHMISILLE JA YHTEISKUNNALLE TÄRKEIMPIÄ ARVOJA Käsitykset siitä, mitkä teot vaativat rangaistuksen tai muunlaisen yhteiskunnan puuttumisen, vaihtelevat eri aikoina. Rikoslain muuttaminen on kuitenkin ollut hidasta. Siksi se ei pysty tehokkaasti puuttumaan nyky-yhteiskunnan tärkeiksi muodostuneihin ristiriitoihin ja uusiin rikostyyppeihin. Vanhentunut rikoslaki on pikaisesti uudistettava. Uudistustyö on saatettava laajaan demokraattiseen keskusteluun. Ympäristörikokset, työsuojelu- ja muut työntekijän oikeuksiin kohdistuvat rikokset, rikokset kuluttajia vastaan, vero-, tulli- ja konkurssirikokset sekä muut talous- ja keinottelurikokset on saatettava riittävän ankaran rangaistusuhan alaisiksi. Nykyistä rangaistuskäytäntöä on näiden rikosten osalta kovennettava.mikäli rikoksen on tehnyt liikeyritys tai muu yhteisö, on se myös voitava tuomita tuntuviin taloudellisiin seuraamuksiin, vahingonkorvauksiin ja hyödyn menettämiseen. Rikoslaissa on varauduttava myös täysin uudentyyppisiin rikoksiin, kuten ATK-rikoksiin. Rangaistusasteikkoja ja rangaistuskäytäntöä on korjattava siten, että kaikille ihmisille tärkeätä ruumiillista koskemattomuutta suojellaan voimakkaammin kuin omaisuutta. Poliisin ja muiden valvontaviranomaisten mahdollisuuksia puuttua yritysten ja muiden organisaatioiden tekemiin rikoksiin on parannettava. Talousrikosten tutkinnalta on poistettava lainsäädännölliset esteet, kuten pankkisalaisuus. Talousrikosten ja muun ammattimaisen sekä järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemiseen ja tutkintaan on käytettävä riittävästi asiantuntemusta ja voimavaroja. Viranomaisten yhteistyötä erityisesti vero- ja tullirikosten tutkinnassa on parannettava. Luotettava esitutkinta turvaa parhaiten totuutta ja oikeutta vastaavan lopputuloksen rikosasiain oikeuskäsittelyssä. Esitutkinnasta on pikaisesti säädettävä lailla. Pakkokeinojen käytön edellytykset ja epäillyn oikeusturva esitutkinnassa on saatettava kansainvälisesti hyväksytylle tasolle. 9. RIKOKSEN EHKÄISEMINEN ON PAREMPI KUIN RANGAISTUS Rikollisuuteen on monia syitä. Näihin syihin vaikuttamalla voidaan vähentää rikosten määrää. Erityisen tärkeätä on pyrkiä poistamaan rikosten yhteiskunnallisia taustatekijöitä. 118

9 Kaikessa yhteiskunnan kehittämisessä on vähennettävä eriarvoisuutta, lievitettävä taloudellista turvattomuutta ja sosiaalista hätää. Ihmisiä on kannustettava kilpailun sijasta yhteistyöhön ja toisten auttamiseen. Ihmisten elin- ja toimintaympäristöt on toteutettava tukemaan myönteistä vuorovaikutusta. Kuntien on pyrittävä sellaisiin maankäyttö-, rakennus-, koulutus- ja palveluratkaisuihin, jotka ehkäisevät rikollisuutta. Lasten ja nuorten toimintaympäristöissä on pyrittävä vahvistamaan elämään valmistautuvan ihmisen tervettä itsetuntoa ja sen kautta myös muiden ihmisten ja yhteisten sääntöjen arvostamista. Lasten- ja nuorisohuoltolaitoksille on annettava voimavaroja ja hyvin koulutettu henkilökunta, jotta elämässään jatkuvasti petetyt ja lannistetut lapset ja nuoret voidaan auttaa henkisesti jaloilleen. Inhimillisiä tukiverkostoja on kehitettävä vaarallisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten auttamiseen osana kunnallista sosiaalipalvelua sekä vapaaehtoistyötä suorittavia järjestöjä tukemalla. Koulujen laillisuuskasvatusta tehostamalla ja lisäämällä yleistä tiedotusta rikoksista ja rangaistuksista on huolehdittava siitä, että tietämättömyys ei johda lainrikkomuksiin. Rikollisuutta ja erityisesti väkivaltaa ihannoivan viihteen sijasta on televisioyhtiöiltä ja kustantajilta vaadittava samoja kohderyhmiä kiinnostavaa, ihmisyyttä arvostavaa tuotantoa. Raaistavan väkivallan levittäminen ja esittäminen on estettävä. Rikoksentekomahdollisuuksien vähentämiseksi on korjattava verolainsäädännön ja muun taloudellisen lainsäädännön aukkoja. Lakeja valmisteltaessa on säännönmukaisesti selvitettävä, antaako uudistus mahdollisuuksia taloudellisiin väärinkäytöksiin. On kehitettävä teknisiä esteitä esimerkiksi väärennös- ja petosrikoksille sekä vältettävä sellaisia markkinointi- ja myyntimenetelmiä, jotka tekevät rikoksen helpoksi ja houkuttelevaksi. Useiden rikostyyppien, kuten esimerkiksi liikennerikosten ja erityisesti rattijuoppouden kohdalla, kiinnijoutumisriskin suuruus on rangaistusuhkaa tehokkaampi rikosten määrän säätelijä. Tämän vuoksi rikoksia ennaltaehkäisevää valvontaa on tehostettava. 10. RANGAISTUKSET JA MUUT PAKKOTOIMET ON VALITTAVA JA TOTEUTETTAVA YKSILÖN IHMISARVOA VARJELLEN Rangaistukset samoin kuin lastensuojelun ja päihdehuollon tahdonvastaiset toimenpiteet eivät yleensä koskaan ratkaise seuraamuksen kohteen elämäntilanteen kipeimpiä ongelmia. Erityisesti laitoksissa tiivistyvä alakulttuuri irroittaa ihmisen siitä "normaalielämästä", johon hänen odotetaan sovittautuvan seuraamuksen päätyttyä. Seuraamusten valinnan ja toteuttamisen suuri ongelma on, miten varjella jokaisessa ihmisessä olevia hyviä ja terveitä ominaisuuksia. 119

10 Maamme vankiluku on edelleen kansainvälisesti ottaen varsin korkea. Vapausrangaistukselle on kehitettävä vaihtoehtoja, jotka seuraamusjärjestelmää mutkistamatta ja rikoksentekijäin yhdenvertaista kohtelua loukkaamatta muodostavat mielekkään ja riittävän reaktion rangaistavaan tekoon. Lievissä, varsinkin nuorten ja ensikertaisten tekemissä rikoksissa, tulisi rangaistuksen sijasta pyrkiä sovitteluun. Sovittelu tapahtuisi kolmannen henkilön välityksellä rikoksen tekijän ja rikoksen uhrin kesken. Sovittelussa sovittaisiin myös tavasta, jolla rikoksen tekijä korvaa aiheuttamansa vahingon uhrille. Menettelystä on saatu hyviä kokemuksia ulkomailla ja Suomessakin on käynnissä sovittelukokeilu. Vapausrangaistuksen vaihtoehtoina on kehitettävä myös sakkorangaistusta, rangaistusvalvontaa ja yhteiskuntapalvelua, jossa rikoksen tekijä määrätään määräajaksi yleishyödylliseen työhön. Ensikertaisten rikoksentekijäin seuraamusjärjestelmää tulee kehittää niin, että se estää laitostumisen. Alle 18-vuotias tulisi voida tuomita ehdottomaan vapausrangaistukseen vain erittäin törkeästä rikoksesta. Alaikäisenä suoritettu rikos on poistettava rikosrekisteristä lyhyen määräajan kuluttua. Rikosten esitutkintaa ja tuomioistuinkäsittelyä on nopeutettava. Rangaistuksen täytäntöönpano ei saa kohtuuttomasti viipyä tuomion antamisen jälkeen. Vankiloissa ja muissa laitoksissa on varjeltava yksilön ihmisarvoa ja perusoikeuksia. Laitosoloja on kohennettava myös henkilökunnan turvallisuuden ja työolojen parantamiseksi. Myös lyhytaikaisten vapauden menetysten yhteydessä on kiinnitettävä huomiota pakkotoimenpiteiden kohteiksi joutuneiden henkilöiden asialliseen käsittelyyn. Hallintoviranomaisten päätöksellä tapahtuvasta vapauden menetyksestä on voitava valittaa riippumattomalle monijäseniselle tuomioistuimelle. 11. JOKAISELLA TULEE OLLA TODELLINEN MAHDOLLISUUS UUTEEN ALKUUN Vankilasta ja huolto- ja hoitolaitoksesta vapautuvan ihmisen elämä on tienhaarassa. Hän on vapaa yrittämään liittymistä yhteiskuntaan. Onnistumiselle ratkaisevia ovat kuitenkin ulkoiset edellytykset, kuten työpaikka tai muu toimeentuloturva ja asunto sekä mahdollisuus saada myös henkistä tukea. Yleisten sosiaali-, koulutus-ja työvoimapalvelujen mahdollisuuksia tulee käyttää ennakkoluulottomasti ja rohkeasti vankiloista ja muista laitoksista vapautuvien tukemiseen. 120

11 Milloin yleisten palvelujen keinot eivät ole riittäviä, on mukaan liitettävä erityispalvelut, kuten kriminaalihuoltoyhdistyksen asunto-, työnvälitys- ja neuvontapalvelut. Kriminaalihuollon toimintaa on kehitettävä erityisesti vapautuvien vankien rikos- ja laitoskierteen katkaisemiseksi. Erityistä apua on annettava niille, joilta ylivoimaisessa elämäntilanteessa puuttuvat edellytykset yleisten palvelujen käyttämiseen. Vapautuneiden vankien jälkivalvonta ei nykyisellään vastaa tarkoitustaan. Valvonta tulisi määrätä vain sitä tarvitseville ja valvonnan tulisi painottua vapautuvan vangin ohjaamiseen ja tukemiseen. Poliisi tulisi vapauttaa vankien jälkivalvonnasta muihin tehtäviin ja siirtää valvonta sosiaaliviranomaisille, jotka kriminaalihuoltoyhdistyksen ja vapaaehtoisjärjestöjen avulla voivat luoda valvonnassa tarvittavan tukihenkilöverkoston. 12. RIKOKSEN UHRIEN ASEMAA ON PARANNETTAVA Seuraamusjärjestelmä on kiinnittänyt lähes kaiken huomionsa rikoksentekijän rankaisemiseen. Rikosten uhrien tosiasiallinen asema on usein jäänyt unohduksiin. Monesti myös vaaditaan ankarampia rangaistuksia uhrin hyvittämiseksi. Rangaistuksen ankaruus ei kuitenkaan vaikuta uhrin tosiasialliseen asemaan. On etsittävä muita keinoja korvata uhrin kärsimiä haittoja ja lievittää sitä turvattomuutta, jota rikoksen kohteeksi joutuminen synnyttää. Rikoksen uhrin tulee saada taloudellinen korvaus vahingostaan ja kärsimyksestään riippumatta rikoksentekijän maksukyvystä. Korvaus on saatava joutuisasti, ilman että uhri joutuu kärsimään rikosasian pitkäaikaisesta oikeuskäsittelystä. Rikosilmoitusten asiallinen vastaanotto on tärkeätä oikeusjärjestyksen nauttiman luottamuksen ja yleisen lainkuuliaisuuden kannalta. Rikoksen kohteeksi joutuneen tulee saada poliisilta kaikki mahdollinen apu ensivaiheessa. Asianomistajan asemaa on myös tuomioistuinkäsittelyssä helpotettava antamalla riittävästi neuvontaa menettelytavoista ja huolehtimalla asianomistajan mahdollisten korvausvaatimusten saamisesta oikeuden käsiteltäväksi. Väkivaltarikos ja erityisesti väkivaltainen siveellisyysrikos on uhrille syvä järkytys. Asiaa selvittävien ja käsittelevien viranomaisten tulee sovittaa toimintansa niin, että uhrin jolle tapaus on syvästi henkilökohtainen ja ainutkertainen, tunteita ei loukata. Rikoksen uhrille on tarvittaessa järjestettävä mahdollisuus keskusteluihin, joiden avulla voidaan purkaa rikoksen synnyttämiä pelkoja ja lievittää rikokseen mahdollisesti liittyvää häpeää. Tiedotusvälineet ja erityisesti ns. skandaalilehdistö voivat aiheuttaa rikoksen uhrille ja tämän lähiympäristölle ylimääräistä kärsimystä nimien ja tapahtumien julkistamisella. Tiedotusvälineiden tulisi kunnioittaa rikoksen uhrin intimiteettisuojaa. Myös rikoksesta epäilty on sensaatiolehtien riistaa. Vaikka syyttäjä tai tuomioistuin toteaisi epäilyn aiheettomaksi, ei tiedotusvälinei- 121

12 den aiheuttamaa vahinkoa saa tekemättömäksi. Syylliseksi leimaaminen ennen oikeuden päätöstä ei kuulu terveeseen oikeusjärjestykseen. 13. YHTEISEEN VASTUUSEEN Yhteiskunnan jäsenille meille kaikille kuuluu vastuu rikollisuuden ehkäisemisestä. Virallinen kontrollijärjestelmä ylläpitää lainmukaista käyttäytymistä poliisin, rangaistusten ja muiden pakkotointen avulla. Niitä tarvitaan, mutta tärkein rikollisuutta ennalta ehkäisevä tekijä on nk. epävirallinen sosiaalinen kontrolli, joka ilmenee ihmisten välisinä vuorovaikutussuhteina. Porvarillinen yhteiskunta on omiaan eristämään ihmiset toisistaan ja yhteisistä eduistaan. Perinteinen työväenkulttuuri toimii vieraantumista ja vastuun murenemista vastaan. Myönteinen yhteisvastuu on mahdollista toveruuteen ja tasa-arvoon nojaavassa yhteisössä. 59. VALTIOSÄÄNNÖN UUDISTAMISESTA PERUSEHTO SDP:N OSALLISTUMISELLE HALLITUKSEEN Ruoholahden Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n aloite Puolueosastomme teki vuoden 1978 puoluekokoukselle esityksen valtiosäännön uudistamisesta ehdottaen, että: 1) valtiosäännön uudistusvaatimukset on kirjattava mahdollisimman täsmällisesti hallitusohjelmaan aina silloin, kun puolue osallistuu maan hallitukseen; 2) puoluetoimikuntaa kehotetaan neuvottelemaan yhteistyöstä ammatillisen työväenliikkeen ja erityisesti SAK:n kanssa valtiosäännön uudistamiseksi ja 3) puoluetoimikunta velvoitetaan antamaan vuosittain puolueneuvostolle selonteko valtiosäännön uudistamisesta. Lausunnossaan puoluetoimikunta yhtyi periaatteellisesti näihin ponsiin ja tähdensi perustuslakien uudistamisen merkitystä oikeudenmukaisen talous- ja yhteiskuntapolitiikan kannalta. Toteamme kuitenkin, ettei valtiosäännön uudistamisessa ole päästy tähän mennessä edes alkuun. Sen tähden esitämme puoluekokouksen päätökseksi, että puoluetoimikunnan on tehtävä valtiosäännön uudistamisesta perusehto SDP:n osallistumiselle maan hallitukseen. 122 Puoluetoimikunta toteaa aloitteen johdosta, että valtiosäännön uudistaminen asetettiin ehdoksi SDP:n osallistumiselle nykyiseen hallitukseen. Hallitusohjelmassa on valtiosäännön uudistamisesta sovittu, ja uudistuksen valmistelu on käynnissä hallituksessa saatujen lausuntojen pohjalta. SDP edellyttää, että valtiosääntöuudistus tuodaan pikaisesti eduskuntaan ja että kaikki hallituspuolueet tukevat sitä yhtenäisinä. Muussa tapauksessa edellytykset hallitusyhteistyöhön päättyvät.

13 Puoluetoimikunta toteaa samalla, etteivät useiden poliittisten ryhmien yhteistyöhön perustuvassa hallituksessa kaikki SDP:n asettamat tavoitteet voi toteutua yhdellä kertaa, vaan väistämättä joudutaan tyytymään osittaisuudistukseen. 60. SIIRTYMINEN PRESIDENTIN VALINNASSA KAKSIVAIHEISEEN KANSANVAALIIN Tampereen Sos.-dem. Yhdistys r.yln aloite Järjestetyssä puolueäänestyksessä yli 2/3 puolueen jäsenistä oli suoran kansanvaalin kannalla presidenttiä valittaessa. Esillä olleeseen ns. Haltian malliin liittyy vielä myös valitsijamiehet. Haltian malli, huolimatta joistakin parannuksista esim. mustien hevosten eliminoinnista voi johtaa kansanvallan kannalta jopa nykyistä huonompaan lopputulokseen. Näin ollen Tampereen Sos.Dem. Yhdistys esittää, että puolue ryhtyisi kannattamaan kaksivaiheista kansanvaalia eli ns. Ranskan mallia presidenttiä valittaessa. Vuoden 1978 puoluekokouksessa hyväksytyssä ohjelmassa Sosialidemokratian Suunta todettiin presidentin vaalitavasta seuraavasti: "Tasavallan presidentin valinta on siirrettävä eduskunnalle. On selvitettävä kaikki sellaiset tasavallan presidentin vaalitavan uudistamismahdollisuudet, joissa tämä päätarkoitus toteutuu". Vuoden 1981 puoluekokouksen päätöksessä asiaa koskeneesta aloitteesta kantaa täsmennettiin toteamuksella, että "Suunta-asiakirjan kannanotossa mainitun selvityksen piiriin kuuluu myös malli, jonka mukaan eduskunta valitsee presidentin, mikäli joku ehdokkaista saa riittävän enemmistön, mutta muutoin suoritetaan kansanäänestys". Vuoden 1982 presidentin vaalien jälkeen kysymys on ollut laajassa keskustelussa ja uudistushankkeet vireillä. Syksyllä 1982 järjestetyssä jäsentiedustelussa 67,8 % vastanneista puolueen jäsenistä kannatti siirtymistä vaalijärjestelmässä suoran kansanvaalin suuntaan. Nykyistä järjestelmää kannatti 23,6 % ja eduskunnan suorittaman vaalin kannalla oli 7,7 %. Aloitteessa tehdyn esityksen osalta puoluetoimikunta viittaa sisäpoliittiseen julkilausumaan. 61. PRESIDENTIN TOIMIKAUSIEN RAJOITTAMINEN Kantosyrjän Työväenyhdistys r.y:n aloite Presidentin toimikausia ei tule rajoittaa kahteen. Sen sijaan tulee säätää laki, jolla määrätään, ettei yli 70-vuotias henkilö voi asettua ehdokkaaksi tasavallan presidentin vaaleissa. 123

14 Perustelu: voi olla mahdollista, että presidentiksi valitaan tulevaisuudessa suhteellisen nuori, kyvykäs henkilö. Tällöin tulee olla mahdollisuus toimia useita vaalikausia, mikäli kansa vaaleissa näin haluaa. Ehdokkaiden yläikäraja 69 vuotta takaa sen, ettei presidentti voi koskaan olla yli 75-vuotias. Presidentin toimikausien rajoittaminen liittyy yhtenä osana presidentin aseman uudelleenarviointiin. Esim. siirtyminen nykyistä välittömämpään vaalijärjestelmään saattaisi korostaa presidentin eduskunnasta riippumatonta asemaa. Tässä valossa on selvitettävä tarvetta ja eri mahdollisuuksia toimikausien rajoittamiselle. Puoluetoimikunta katsoo, ettei ole syytä tehdä uusia päätöksiä presidentin asemaa koskevan lainsäädännön osauudistuksista, ennen kuin on selvitetty valtiosääntöuudistuksen kokonaisuus ja vaikutukset. 62. MÄÄRÄENEMMISTÖSÄÄNNÖKSET Joensuun Karjalaisten Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n aloite Sosialidemokraattien periaatekannanottoihin tuli jo varhaisimpina aikoina vaatimus yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta sekä periaate, että kaikki yhteiskunnalliset kysymykset tulisi ratkaista enemmistön tahdon mukaisesti. Periaatteessa kaikki piti voida ratkaista enemmistöpäätöksin perustuslakikysymyksistä järjestöpäätöksiin saakka. Silloista rakenteellisen väkivallan ja harvojen etuoikeuksien taustaa vasten tuo vaatimus oli ymmärrettävä ja oikeutettu. Vielä tänäänkin kansanvalta ja demokratia käsitetään monissa piireissä lähinnä enemmistövallaksi ja vaadimme määräenemmistösäännösten poistamista niin perustuslaista kuin kunnallislaistakin. Aika on kuitenkin kulkenut näin yksioikoisen kansanvallan käsitteen ja vaatimuspohjan ohitse. Kansanvaltaa ei voi samaistaa enemmistövaltaan. Mistään teoriasta vielä vähemmän käytännöstä ei voida johtaa periaatetta, että viisikymmentä ja yksi saisivat tehdä neljällekymmenelle ja yhdeksälle mitä tahansa. Myös enemmistö voi olla väärässä. Kansanvalta käsittää mieluummin seuraavanlaisia aineksia: 1) kaikki valta on määräaikaista, 2) yhteisön päätökset pyritään johtamaan yhteisön jäsenten valinnoista ja arvostuksista, 3) yhteisön jäsenet ovat tasa-arvoisia ja 4) vähemmistöön kuuluminen ei ole syrjinnän peruste. Viime vuosikymmenten tutkimus erityisesti nobelisti K. J. Arrow'n jälkeen on osoittanut ne suuret periaatteelliset vaikeudet, jotka liittyvät yhteisön päätöksentekoon. Vaadittaessa yhteisön päätöksenteon mekanismilta järkiperäisyyden, tasa-arvon, päättäväisyyden ja epädiktatorisuuden ominaisuuksia joudutaan ratkaisemattomaan loogiseen ristiriitaan. Arrow'n tulos voidaan ehkä selvimmin ilmaista sanomalla, että kuten totuus on toista kuin todistettavuus, oikea on muuta kuin äänestettävyys. Päätöksenteko jää aina karkeaksi 124

15 sovitteluratkaisuksi ratkaisupakon, tasa-arvon ja järkiperäisyyden kesken siten, että jostakusta em. toivotusta tavoitteesta ja menetelmän ominaisuudesta on tingittävä. Näin voimme ymmärtää, miksi kaikkialla maailmassa ja kaikkien oikeusjärjestysten eri osissa tapaamme tiiviisti vaihdellen päätöksenteon kaikkia muotoja: yksimielisyysvaatimusta I. sopimusvaatimusta, korkeaa tai kohtuullista määräenemmistöä, enemmistöä, vähemmistöä, yksilön tai ryhmän veto-oikeutta tai yhden henkilön päätösvaltaa. Määräenemmistöjen poistamisvaatimustaei voi perustella sillä, että se olisi vähemmistön päätösvaltaa. Status quo on nimittäin aina mahtava käypä kantaratkaisu ja yleensä yhteisönsä jäsenille niin mieluisa ja hyväksytty, että sen muuttamiseen tarvitaan hyvin korkea määräenemmistö tai asiantilan tultua riittävän sietämättömäksi vallankumouksellinen tilanne. Esimerkkeinä yleisesti hyväksytyistä päätöksenteon muodoista, jotka ovat muuta kuin enemmistön äänestyspäätöksiä, todettakoon seuraavaa. Tasavallan presidentin ja yleensä virkamiesten päätösvalta on yhden henkilön valtaa. Edustuksellinen demokratia on sinänsä harvainvaltaa. Lakkoon ryhtymiseen vaaditaan ay-liikkeissä hyvin korkea määräenemmistö. Uuden puolueosaston hyväksyy puoluetoimikunta ja sillä on siis veto-oikeus. Yhteisön perustamiseen ja noudatettavien pelisääntöjen hyväksymiseen tarvitaan yleensä sopimus so. yksimielisyys. Sopimus on kaiken inhimillisen kanssakäymisen tärkein väline, kuningaskeino, ja lainsäätäjä ja käytäntö ovat tämän hyvin varhaisina aikoina tunnustaneet ja myös säännelleet, millaiset sopimukset ovat luvallisia tai sitovia. Enemmistön, vähemmistön tai yksilön häikäilemätön vallankäyttö johtaa ennenpitkää vetäytymiseen, tottelemattomuuteen tai kapinaan ja tätä pidetään hyväksyttävänä tai ymmärretään hyvin pitkälle. Lakkooikeus on esimerkki vähemmistön vallankäytöstä ja vetooikeudesta. Suomen poliittinen historia ja kuntiemme historia osoittavat, etteivät lainsäädäntömme määräenemmistösäännökset ole olleet esteenä joustavalle lainsäädännölle tiukan paikan tullen, eivätkä ne ole olleet syypäitä siihen, mistä niitä tavallisesti syytetään. Perustuslakimme, jonka synty ajoittuu jo Kustaa IIl:n perustuslakeihin, ja kunnallislakimme ovat osoittautuneet pitkän ajan kuluessa ja mitä erilaisimmissa rauhan ja kriisin oloissa erittäin toimiviksi. Vähemmistön suoja on osoittautunut äärimmäisen tarpeelliseksi työväestön kannalta. Kunnissa on tarvittu ja tarvitaan joka päivä määräenemmistösäännöksiäenemmistöterroria vastaan. Yksinkertaisen enemmistön ehdoton valta johtaa veriseen valtataisteluun ja täysin tarpeettomiin yhteiskunnallisiin vastakohtiin, henkilökohtaisiin vihamielisyyksiin ja huonosti harkittuihin äkkipäätöksiin koko yhteisöä koskettavissa kysymyksissä. Erityisesti pienissä yhteisöissä kuten kunnissa tähän ei ole varaa. Määräenemmistövaatimus johtaa sovitteluun ja kaikkien osapuolten näkökohtien jonkinasteiseen huomioonottamiseen. Valtakunnan politiikassa määräenemmistövaatimus on mahdollistanut työväestön osallistumisen hallitusvaltaan ja luonut edellytykset harjoitetulle consensus-politiikalle. 125

16 Vanha puolueemme vaatimus yksinkertaisesta enemmistöstä ainoana päätöksenteon muotona on siten osoittautunut sekä teoreettisesti että käytännön erehdykseksi. Sitä on syytä korjata vastaamaan nykyistä tietämystä ja suurimman puolueen arvovaltaa. Joensuun Karjalaisten Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y. jäsenineen ehdottaa vuosikokouspäätöksellään valmisteltavaksi puolueen periaateohjelmaan ja muihin ohjelmiin kannanoton, jossa 126 1) puolue hyväksyy määräenemmistöt edellä lueteltujen muiden päätöksenteon muotojen ohella käytettäväksi kohtuullisin ja sopivin muodoin niin perustuslaeissa kuin muissakin yhteyksissä sekä 2) vaatimuksesta määräenemmistösäännösten kumoamisesta kunnallislaeista luovutaan. Puolueen kantoja valtiosäännön uudistamisesta on muotoiltu kokoavasti vuonna 1978 hyväksytyssä Sosialidemokratian Suunta -asiakirjassa. Siinä tarkasteltiin Suomen nykyisten perustuslakien syntytaustaa ja niihin sisältyvien määräenemmistösäännösten asettamia esteitä yhteiskunnan demokraattiselle uudistamiselle. Eduskunnan vaikutus- ja toimintamahdollisuuksien parantamiseksi ohjelmassa asetettiin mm. tavoitteeksi: "Määräenemmistösäännöksiä, jotka vaikeuttavat eduskunnan enemmistön tahdon toteutumista normaalissa lainsäädäntötyössä, on korjattava olennaisesti. Verolait on voitava säätää normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä. Lainsäädäntötyötä jarruttavat lepäämäänjättämissäännökset on kumottava". "Kansantaloudellisesti merkittävästä, tuotantoa palvelevan varallisuuden käytöstä ja taloudellisen kehityksen turvaamiseksi säädettävistä laeista on voitava päättää normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä. Työehtosopimusjärjestelmään kuuluva oikeus sopia palkoista ja muista työehdoista on kuitenkin turvattava". Sosialidemokraattinen puolue on jo vuosisadan alusta lähtien nähnyt kunnan kuntalaisille palveluja tuottavana yhteisönä. Määräenemmistön säilyttämisen nykyisen kunnallislain mukaisena on katsottu estävän enemmistöasemassa olevaa poliittista ryhmää harjoittamasta sellaista kunnallista palvelutoimintaa ja muovaamasta sellaista kunnallista itsehallintoa, kuin sillä olisi mahdollisuus yksinkertaisen enemmistön turvin. Toisaalta kunnallishallinto on nähty yhä useammin puolueiden yhteishallintona: kunnanhallituksissa, lautakunnissa ja muissa kunnanvaltuuston valitsemissa luottamuselimissä ovat edustettuina kaikki ne poliittiset ryhmät, joiden kunnal-

17 lisvaaleissa saama suhteellinen osuus sitä edellyttää. Kunnallishallinto ei siis tunne valtion korkeimmissa päätöselimissä noudatettavaa parlamentaarista hallintomenettelyä. Keskusteltaessa määräenemmistösäännöksen poistamisesta kunnallislaista voidaan todeta myös poliittisten voimasuhteiden muuttuneen maamme kunnallishallinnon historian aikana. Esimerkiksi valtuustokaudella oli maamme kunnista 225 kappaletta (42 prosenttia kunnista) vasemmistoenemmistöisiä. Valtuustokaudella vastaava luku on 57 kuntaa (13 prosenttia kunnista). Vuoden 1980 kunnallisvaalien tuloksen mukaan sosialidemokraateilla ei ole määräenemmistöä yhdessäkään kunnassa, kolmessa yksinkertainen enemmistö ja määrävähemmistö kuudessakymmenessäkuudessa kunnassa. 1. Siltä osin kuin ajankohtaisen uudistustyön vuoksi tarvitaan tarkennuksia näihin kantoihin puoluetoimikunta viittaa sisäpoliittiseen julkilausumaan. Määräenemmistö- ja vähemmistösäädökset koskevat perustuslakien säätämisessä vaadittavia menettelyjä ja liittyvät sikäli laajemminkin valtiosääntökantoihin. SDP:ssä tarvitaan keskustelua ja kantojen täsmentämistä sen suhteen, millaisille valtiojärjestelmän perusteisiin kuuluville ja kaikkia kansalaisia tasavertaisesti koskeville oikeuksille voitaisiin taata korkeakin enemmistösuoja ja millaisten valtiosäännön osien muuttamisessa nykyiset enemmistösäädökset voitaisiin poistaa. Määräenemmistö- ja vähemmistösäännöksiä ja muita valtiosäännön uudistamiseen liittyviä kannanottoja ei kuitenkaan tule täsmentää irrallisina ratkaisuina, vaan perusteellisen valmistelutyön kautta. 2. Puoluetoimikunta katsoo, että aloitteessa mainitulle esitykselle määrävähemmistösäännöksen säilyttämisestä kunnallislaissa löytyy asiallisia perusteita. Puoluetoimikunta esittää, että puoluekokous velvoittaisi puoluetoimikunnan valmistelemaan puolueelle uudistetun kunnallispoliittisen ohjelman vuoden 1987 puoluekokouksen hyväksyttäväksi ja että kysymys määräenemmistösäännöksen poistamisesta tai säilyttämisestä ratkaistaisiin sen laajakantoisuuden vuoksi ohjelman hyväksymisen yhteydessä. 63. LOIKKARIT POIS EDUSKUNNASTA JA VALTUUSTOISTA Pirkkalan Sos.-dem. Työväenyhdistys Toivo r.y:n aloite Viime aikoina yhä yleistyneet puolueloikkaukset alkavat murtaa perustuslaissa kansalaisille annetun äänioikeuden käytön luotettavuutta. Loikkauksien seurauksena alkaa maahamme muodostua ryhmittymä, jolla ei tunnu olevan sisäistä moraalia noudattaa antamansa suostumuksen vakavuutta suostuttuaan edustajaehdok- 127

18 kaaksi valtiollisissa tai kunnallisissa vaaleissa. On muistettava, että ilman omaa suostumusta ei tule pääsemään vaalien ehdokasluetteloon. Itse omasta tahdostaan annetulle suostumukselle on vaaliasioissakin annettava se oikeudellinen painoarvo, jota yleisesti noudatetaan. Vaalilakeja, tai vastaavia, joissa ehdokasasettelusta säädetään, tulee viipymättä korjata. Kansalaisille äänioikeuden käytön luotettavuus on lailla suojattava niin ettei yksittäiset henkilöt pääse puolueloikkauksin keinottelemaan. Vaikeuksien ilmaantuessa on oltava ainoana vaihtoehtona luopuminen edustajapaikasta ja sen luovuttaminen vaalien perusteella olevalle varamiehelle. Keskusvaalilautakuntien vaalin perusteella vahvistamat päätökset edustajapaikoista on saatava sellaisen lain suojaan, ettei puolueilla tai vastaavilla ole oikeutta siirtää edustajapaikkoja itselleen. Toivomme puoluekokousedustajien todella paneutuvan esitykseemme ja antavan puolueemme johdolle yksimielisen päätöksen lainsäädännön korjaamiseksi. Luottamus äänestäjien vaaleilla antaman tahdon ilmaisemiseen on säilytettävä. 64. VALTUUSTOPAIKAN LUOVUTTAMINEN VARAJÄSENELLE Raision Sos.-dem. Kunnallisjärjestö r.y:n aloite Raision Sos.dem. Kunnallisjärjestön edustajisto esittää, että sosialidemokraattisen puolueen taholta pyrittäisiin vaikuttamaan kunnallislakia korjattaessa siihen, että kunnanvaltuutetun halutessa jättää kesken toimikauden valtuustoryhmässä, jonka listoilta on tullut valtuustoon valittua, hänen tulisi jättää myös paikkansa valtuustossa varamiehelleen. Edustajisto katsoo, että muun kaltainen menettely on ristiriidassa valitsijoiden vaaleissa ilmaiseman poliittisen tahdon kanssa. Puoluetoimikunnan lausunto aloitteisiin 63 ja 64: SDP:n Porin puoluekokous sai käsiteltäväkseen useita samansisältöisiä aloitteita. Puoluekokous päätti yhtyä periaatteessa tässäkin aloitteessa ilmaistuihin ajatuksiin ja velvoitti selvitettäväksi, mitä asiassa olisi tehtävissä. Suoritetuissa selvityksissä kävi ilmi, ettei ongelmaa ainakaan tässä tilanteessa ole mahdollista ratkaista lainsäädäntöteitse. Puoluetoimikunta esittää puoluekokoukselle, että se korostaisi poliittisen moraalin ja ehdokkaiden valinnan ja aatteellisen koulutuksen merkitystä. 65. KANSANEDUSTAJUUS POIS MINISTERINÄOLOAJAKSI Suur-Helsingin Sosialistiseura r.y:n jäsenen Aatos Suomisen aloi te. 128

19 Maan hallituksen ministereiksi siirtyneiden kansanedustajien oikeus olla samanaikaisesti edelleen kansanedustajina on demokratian ja välillisesti valtiosäännönkin kannalta suuri ja jatkuvasti pahentunut epäkohta. Eihän yleensä missään yhteisöelämässä pidetä oikeana sitä, että asiasta vastuussa olevat saisivat äänestää omassa asiassaan. Valtion tärkeimmässä elimessä, kansaa edustavassa eduskunnassa kuitenkin jatkuvasti näin tapahtuu. Tämän lisäksi hallituksen jäsenet vuosi vuodelta yhä röyhkeämmin ovat ottaneet tavakseen täysin valtiosäännönkin vastaisesti yrittää määräillä miten edustajien on kussakin asiassa äänestettävä. Melkein aina he nykyisin tässä määräily-yrityksessä onnistuvatkin ja ovat alkaneet pitää sitä ikäänkuin itsestään selvänä asiana. Vieläpä he ovat saaneet melkoisen osan kansanedustajistakin suhtautumaan asiaan samoin joko mukavuudenrakkaudestatai karriäärinsä vuoksi. On myös muistettava, että ministerien kantaan vaikuttavat paljon, usein jopa ratkaisevasti, ministeriöiden johtavat virkamiehet ja näiden kantaan taas n.s. "elinkeinoelämän", suurpankkien johtojen, teollisuusjohtajien, suurmaanomistajien y.m.s., lyhyesti sanoen kapitalistien ja kapitalismin kanta, edut ja ohjeet. Ministerien välityksellä kapitalistien etujen puolustaminen säteilytetään kansanedustajiin ja koko eduskuntaan saakka. Täten eduskunta on saatu muuttumaan suorastaan alkuperäisen tarkoituksensa vastakohdaksi. Tämän onnettoman asiantilan muuttamiseen tarvittaisiin paljon voimakkaita toimenpiteitä. Vähin, mitä asiassa ainakin on ensiksi tehtävä, on kansanedustajuuden poistaminen maan hallituksen jäseniltä. Niinpä esitän, että vuoden 1984 Puoluekokous velvoittaisi puoluetoimikunnan ja eduskuntaryhmän toimimaan nopeasti niin, että voimallisesti yritetään aikaansaada lakisäädös, jolla ministereiksi siirtyvät kansanedustajat menettävät kansanedustajuutensa ministerikautensa ajaksi, jona aikana edustajana toimikoon edellisissä vaaleissa asianomaisessa vaalipiirissä eniten ääniä saanut valitsematta jäänyt saman puolueen tai vaaliliiton henkilö. Mikäli tämä on jostakin syystä tehtävästä estynyt, asetetaan tehtävään vaaleissa valitsematta jääneistä toiseksi eniten ääniä saanut j.n.e. Puoluetoimikunta toteaa, ettei kansan oikeutta valita eduskunta yleisillä vaaleilla pidä periaatteessa mitenkään rajoittaa. Siksi eduskunnan kokoonpanon muuttamiseen muutoin kuin vaalituloksen perusteella tulee suhtautua suurin varauksin. Hallituksen yhteydet eduskuntaan ja näiden keskeisten valtioelinten välinen yhteistyö ovat parlamentaarisen järjestelmän olennaisia tunnusmerkkejä. Aloitteessa esitetty periaate johtaisi hallituksen nykyistä suurempaan eristyneisyyteen parlamentista ja lähemmäksi virkamieshallitusjärjestel

20 mää. Tämä olisi kielteistä myös eduskunnalle kuuluvan hallituksen parlamentaarisen valvonnan kannalta. Ministerikansanedustajien varamiesjärjestelmää on yleensä perusteltu eduskunnan runsailla poissaoloilla. Nykyisen eduskunnan aikana poissaolot ovat ratkaisevasti supistuneet. Puoluetoimikunta esittää aloitteen hylättäväksi. 66. ÄÄNIOIKEUDEN KÄYTTÄMINEN KAIKILLE MAHDOLLISEKSI Turun Elintarvikealan Sosialidemokraatit r.y:n aloite Tämän päivän hyvinvointi-suomessa unohdamme helposti, että meillä on erittäin heikossa asemassa olevia pienryhmiä, jotka eivät saa ääntään kuuluviin ja joiden tarpeet jäävät unohduksiin. SDP:n perinteisiin kuuluu kaikkein heikoimmassa asemassa olevien puolustaminen. Eräs tällainen ryhmä on kotihoidossa olevat liikuntakyvyttömät Suomen kansalaiset. He eivät voi käyttää äänioikeuttaan, koska eivät pääse ennakkoäänestykseen eivätkä äänestyspäivinä äänestyspaikoille. Nimittäin on kyse henkilöistä, jotka ovat vuodepotilaita eikä kuljetus invatakseillakaan ole mahdollista, koska heitä ei voi siirtää edes rullatuolilla. Näilläkin henkilöillä täytyy olla perustuslain suoma oikeus käyttää ääntään valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa. Jokin viranomaisryhmä minkä toimenkuvaan se parhaiten soveltuu velvoitettaisiin hoitamaan kotihoidossa olevien vuodepotilaiden äänestäminen ennakkoäänestyksessä kotikäynneillä pyydettäessä. SDP:n tavoitteisiin pitää asettaa vaatimus kiireellisenä. Puoluetoimikunta katsoo, että asia on tärkeä ja että ensi vaiheessa tulisi selvittää ne edellytykset, joilla eduskunta- ja kunnallisvaalilakeja voitaisiin muuttaa. Sen jälkeen voitaisiin ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin. 67. VAALILAIN MUUTTAMINEN Kypärämäen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Kauko Tuupaisen aloite. 130 Kansanedustajain vaalista annettua lakia (391/1969) olisi muutettava siten, että uusittu laki mahdollistaisi viittä suurinta vaalipiiriä lukuunottamatta ehdokkaiden nimeämisen siten, että ehdokkaita olisi kaksi kertaa enemmän kuin vaalipiiristä valittaisiin kansanedustajia. T.s. kun esimerkiksi

21 Keski-Suomesta valitaan kymmenen (10) kansanedustajaa tulisi ehdokkaita nimetä kaksikymmentä (20). Perusteluiksi esitän, että vastaava käytäntö on jo olemassa "lähidemokratiassa" eli kunnallisvaaleissa ja perimmäinen tarkoitus lienee SDP:lläkin aina ollut saada "ehdokaslistansa" täyteen ja sitä kautta mahdollisimman paljon kuntalaisten ääniä valitsijayhdistykselle ja sen avulla mahdollisimman monta valtuutettua kunnallisvaltuustoon. Kyllä ne jyvät erottuvat akanoista myös kansanedustajia valittaessa, vaikka ehdokkaita olisikin nykyistä enemmän. Toisaalta ei piirikokouksissa tarvitsisi kuluttaa aikaa ja puheenvuoroja sellaisiin seikkoihin kuin ehdokkaiden sukupuoli, ammatti, oppineisuus tai asuinpaikkakunta. Lisäksi puolueäänestyksen jälkeinen "uloslyöntikampanja" menettäisi merkitystään, sillä esimerkiksi kahdenkymmenen ehdokkaan joukkoon mahtuisi varmaankin henkilöitä, jotka täyttäisivät eri intressipiirien vaatimukset. Lisäksi ehdokkaiden lukumäärän lisäämisen avulla saataisiin läänin jokaiselle tärkeälle osa-alueelle oma ehdokas. Uskon ehdotukseni lisäävän paitsi puolueen rivijäsenten vaikutusmahdollisuuksia kansanedustajavaalin ehdokasasettelussa myös SDP:n mahdollisuuksia "saada talteen" kannatuksen edellyttämä osuus kansalaisten antamista äänistä. Vaalijärjestelmän tulee olla sellainen, että se takaa puolueille mahdollisuudet monipuoliseen ehdokasasetteluun. Tämä on kansanvallan toteutumisen kannalta välttämätöntä. Aloitteessa esitetty järjestely luonnollisesti tekisi ehdokasasettelun aikaisempaa kivuttomammaksi mainituissa piireissä. Siihen kysymykseen, vähentäisikö järjestely ehdokkaiden ja heidän tukijoidensa laskelmointia ja "junttausta", ei kuitenkaan voida esittää yksiselitteistä vastausta. Karsinnan heikentyminen ehdokasasetteluvaiheessa voisi suorastaan vahvistaa kyseisiä vaalitoiminnan piirteitä ja hämärtää valintavaihtoehtoja. Ehdokasasettelun niin alueellista kuin henkilöiden taustojenkin edustavuutta on pidettävä tärkeänä lähtökohtana, mutta se ei ole välttämättä riippuvainen siitä, asetetaanko 10 vai 20 ehdokasta. Nykyinen SDP:ssä käytössä oleva menettely, jossa puoluetoimikunnan vahvistamalla piirikokouksen päätöksellä voidaan edustavuutta lisätä verrattuna puolueäänestyksen tuottamaan listaan, on osoittautunut toimivaksi. Lisäksi on korostettava sitä, että puolueäänestyksen merkitys kansanvaltaisuuden lisääjänä perustuu nimenomaan tehtävään ehdokkaiden karsinnassa. Myöskään suurimpien ja pienempien piirien ehdokasperusteiden erojen lisäämistä ei voida pitää periaatteellisesti oikeana. Puoluetoimikunta ei yhdy aloitteeseen. 131

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto 8.9.2015

Suvianna Hakalehto 8.9.2015 1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietintö (KM 2009:2)

Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietintö (KM 2009:2) Helsinki 31.8.2009 Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Lausuntopyyntö OM 15/021/2006, 27.5.2009 Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietintö (KM 2009:2) Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta

Lisätiedot

LAKIALOITE ryhmäkannelain muuttamisesta Eduskunnalle

LAKIALOITE ryhmäkannelain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITE ryhmäkannelain muuttamisesta Eduskunnalle Aloitteen tarkoituksena on parantaa oikeusturvan saatavuutta lisäämällä ryhmäkannelakiin järjestöille oikeus ajaa kannetta määrätyn ryhmän puolesta.

Lisätiedot

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta IT-erityisasiantuntija Lauri Karppinen Tietosuojavaltuutetun toimisto 21.11.2011 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Tietosuojavaltuutettu Ohjaa,

Lisätiedot

Lähetekeskustelu TYYn sääntötoimikunnan työstä 26.3.2014

Lähetekeskustelu TYYn sääntötoimikunnan työstä 26.3.2014 Lähetekeskustelu TYYn sääntötoimikunnan työstä 26.3.2014 Esityksen sisältö Sääntöjen tarkoitus Historia ja tunnistetut heikkoudet Nykyinen tilanne Mahdollinen muutos Uudistuksen tavoite Säännöissä mainittavat

Lisätiedot

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa

HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa 25.1.2013 Ylituomari Heikki Jukarainen Hämeenlinnan hallinto-oikeus Asiakasnäkökulma Hallinto-oikeuksien olisi syytä kiinnittää

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät

PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät PUOLUEEN SÄÄNNÖT Esitys kahden puheenjohtajan mallin edellyttämistä sääntömuutoksista Nykyiset säännöt Työryhmän esitys 5 Puolueen nimen kirjoittaminen Puolueen nimen kirjoittavat puolueen puheenjohtaja

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 IHMISOIKEUS kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa taattu oikeus (Suomi sitoutunut n. 40 sopimukseen)

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 12.5.2014 PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Perusturvalautakunta ja jaostot Perusturvan toimialalla on perusturvalautakunta. Perusturvalautakunnalla

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä

EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä Suomi EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä Sinulla on oikeus säilyttää itselläsi tämä ilmoitus oikeuksistasi pidätyksesi ajan.

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ ESITYKSEN RAKENNE 1) Lapsen oikeudellinen asema 2) Lapsen oikeuksien sopimus

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto) 21 päivänä toukokuuta 1996 Asia T-148/95 W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Henkilöstö - Pysyvä osittainen työkyvyttömyys -

Lisätiedot

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa OIKEUSMINISTERIÖ 3/58/2005 OM 24.2.2005 Ministeriöille, oikeuskanslerinvirastolle, tuomioistuimille, oikeusministeriön hallinnonalan virastoille ja laitoksille Kielilaki ja laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet.

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet. VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? 1) Mitä eduskunnan oikeusasiamies tekee? Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi hän valvoo muita julkista

Lisätiedot

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit ... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

EUROOPAN NEUVOSTO MINISTERIKOMITEA

EUROOPAN NEUVOSTO MINISTERIKOMITEA EUROOPAN NEUVOSTO MINISTERIKOMITEA Ministerikomitean suositus Rec(2003)4 jäsenvaltioille yhteisistä korruption vastaisista säännöistä puolue- ja vaalirahoituksessa (Hyväksytty ministerikomiteassa 8. huhtikuuta

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti Muutos 2011:n ensisijainen tavoite on Suomen kansalaisten etu ja keinot sen ajamiseksi ovat suora demokratia sekä sananvapaus. Muutos 2011 nostaa esimerkeiksi

Lisätiedot

Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc.

Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc. Tutkimus, aineistot ja avoimuuden rajat Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc.fi HYVÄ AINEISTON

Lisätiedot

Kunnanhallitus 55 05.02.2013 Keskusvaalilautakunta 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013

Kunnanhallitus 55 05.02.2013 Keskusvaalilautakunta 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013 Kunnanhallitus 55 05.02.2013 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013 Äänestysaluejaon muuttaminen // KHALL 55 KESKV 54 sihteeri Seuraavat vaalit ovat Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Tehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja. PK-yritysvaltuuskunnan kesäkokous Johtaja Jukka Ahtela Tampere 17.8.2007

Tehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja. PK-yritysvaltuuskunnan kesäkokous Johtaja Jukka Ahtela Tampere 17.8.2007 Tehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja PK-yritysvaltuuskunnan kesäkokous Johtaja Jukka Ahtela Tampere 17.8.2007 SÄÄNTELYN KEHITYSPIIRTEITÄ SUOMESSA Voimassaolevia lakeja n. 2000 1169 uutta säädöstä

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus henkilöstöjohtajan tekemästä päätöksestä, palkan takaisinperintä

Oikaisuvaatimus henkilöstöjohtajan tekemästä päätöksestä, palkan takaisinperintä Kunnanhallitus 83 21.03.2016 Oikaisuvaatimus henkilöstöjohtajan tekemästä päätöksestä, palkan takaisinperintä 97/01.02.00/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 83 Vt. henkilöstöjohtaja on päätöksellään 8.2.2016

Lisätiedot

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle kiinteistön lahjoittamiseen sovellettava säännöstö Maakaaren (540/1995) 4. luvun 2 :n mukaisesti kiinteistön lahjaa koskevat soveltuvin osin kiinteistön

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun

Lisätiedot

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella.

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella. Helsingin Jousiammuntapiiri Helsingfors Bågskyttedistrikt r.y. SÄÄNNÖT NIMI, KOTIPAIKKA, ALUE JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä nimitetään piiriksi, nimi on Helsingin Jousiammuntapiiri

Lisätiedot

Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa. Kimmo Kiiski LVM

Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa. Kimmo Kiiski LVM Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa Kimmo Kiiski LVM Kokonaisuus osa tieliikenteen kokonaisuudistushanketta Työryhmä on arvioinut pääosin tieliikennelain

Lisätiedot

SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana

SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana Avioliittolain I osan 5 luvussa säädetään perheasioiden sovittelusta. AL 20

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa 2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot