Raisioagron asiakaslehti 3/14

Transkriptio

1 Raisioagron asiakaslehti 3/ Pitoisuusindeksi mittaa maidon koostumusta Uudistunut ja tehokas Benemilk-tuotesarja Johtava ammattilaisen verkkokauppa

2 2 AgroMakasiini 3/14 Benemilk kansainvälistyy 5 Tilaseurannan tuloksia 25 Näyttelykesän antia 6 Managementtia USA:ssa 26 Raisio ostaa ja myy viljaa 9 Mellejä ja Maitureita 30 Sadon laatu Hieho 24 -ohjelma 32 Huippufarmareiden toimia 12 Hirvisten 10 satatonnaria 36 Maissia Pohjanmaalla 14 Nurmi- ja säilörehun laatu 38 Uudet nurmisiemenseokset 16 Sikatilojen tuotevalikoima 42 Uusi pitoisuusindeksi 18 Nimitysuutisia 43 Lisää tehoa Benemilkeihin 21 Verkossa ja Välipala 44 JULKAISIJA: Raisioagro Oy, PL 101, Raisio, , raisioagro.com PÄÄTOIMITTAJA: Timo Huhtamäki TOIMITUSSIHTEERI: Juha-Matti Mäkelä TOIMITUSKUNTA: Heikki Alastalo, Juha Anttila, Ilmo Aronen, Merja Holma, Mikko Koski, Jaakko Laurinen, Vesa Pursiainen ja Päivi Volanto TOIMITUS JA TAITTO: Marjo Keskikastari PAINO: Forssaprint Oy, ISSN KANNEN KUVA: Mika Vahtera OSOITTEENMUUTOKSET: Anne Aura, anne.aura@raisio.com, Seuraava numero ilmestyy keväällä

3 PÄÄKIRJOITUS AgroMakasiini 3/14 3 Raisioagro - maailmanluokan kasvun innostaja Maailma muuttuu, niin myös Raisioagro. Uudistetun strategian ohjaamana Raisioagrossa keskitytään maatalouden osa-alueisiin, joissa menestys perustuu ruokinnan ja kasvinviljelyn erikoisosaamiseen ja innovaatioihin. Olemme tekemässä asiakkaidemme kanssa innovaatiovallankumousta, jolla elintarvikeketju ottaa seuraavan askeleen entistä tuottavammaksi ja ekologisesti kestävämmäksi. Uudistetun strategiamme teema on Kasvun innostaja. Tämä näkyy kaikessa toiminnassamme. Keskitymme asiakkaisiimme, erityisosaamiseemme ja innovaatioihin. Uudistettu strategiamme luo kasvavaa arvoa asiakkaillemme. Keskittyminen tarkoittaa myös tutkimus- ja tuotekehityspanosten sekä koko toimitusketjun kohdentamista. Tämän hyöty asiakkaillemme näkyy jo tänä syksynä. Tässä numerossa esittelemme uudistetun Benemilk-tuotesarjan. Kaikkiin Benemilk-tuotteisiin on nyt lisätty korkeatasoiset lehmien työuraa pidentävät hyvinvointikomponentit, joilla on todellinen tuottavuutta kasvattava arvo. Uudistetut Benemilk-rehut on myös entistä helpompi kytkeä osaksi tilakohtaisesti optimoitua ruokintaratkaisua. Julkistamme myös uuden Pitoisuusindeksin. Se on Raisioagron kehittämä mittari, joka kertoo kuinka tehokkaasti rehun energian laatu vaikuttaa maidon koostumukseen. Benemilkin osalta voin jo nyt luvata tämän olevan vasta alkusoittoa - tulet näkemään vielä paljon. Benemilk otti merkittävän askeleen kansainvälisessä menestystarinassaan elokuussa, kun ensimmäinen kuorma Benemilkiä suuntasi Venäjälle. Kesällä saimme myös amerikkalaisasiantuntijoita vahvistamaan Benemilkin kehitystä ja kansainvälistymistä, ja tulimme vakuuttuneeksi, että meillä on todellinen maailmanluokan tiimi tukenamme. Samalla vahvistui käsityksemme, että Suomi voi toimia maatalouden maailmanlaajuisen tuottavuuskehityksen innovaatioalustana. Uudistuessamme tähtäämme myös digitaalisen kehityksen kärkeen. Etsimme uusia innovaatioita tietotekniikan hyödyntämisestä ja uuden teknologian tuomista mahdollisuuksista. Raisioagro on edelläkävijä maataloustuotteiden verkkokaupassa ja uudistunut verkkokauppamme on nyt avattu asiakkaillemme. Tätä kirjoittaessani julkinen keskustelu maailmantilanteen vaikutuksista suomalaiseen maatalouteen käy kuumana. Muuttuneessa toimintaympäristössä työmme ytimessä on asiakkaidemme tulevaisuuden näkymien parantaminen. Siihen meillä on filosofia ja metodit. Kysypä vaikka omalta asiakasvastaavaltasi. Käsissäsi on ensimmäinen uudistunut AgroMakasiini, hyviä lukuhetkiä! Timo Huhtamäki

4 4 AJANKUVA Raisioagron ilme uudistuu Raisioagrolle vuosien aikana kertynyt ruokinnan erikoisosaaminen ja uusien innovaatioiden markkinoille tuominen ovat Raisioagron ylivoimainen kilpailuetu. Tämän kilpailuedun varaan on rakennettu uusi strategia. Se kiteytyy lupaukseen Raisioagro - kasvun innostaja. Uusi lupaus tulee esille syksyn aikana Raisioagron kaikessa viestinnässä. Ruokinnan edelläkävijyys ja uuden kehittämisen kulttuuri näkyvät uusina kuvakulmina ja visuaalisen ilmeen raikastumisena. Muutoksen myötä Raisioagron yritysilme sekä Benemilk-tuotemerkki muodostavat selkeän kokonaisuuden, joka välittää asiakkaillemme halumme ja kykymme innostaa kasvuun. Lataa puhelimeesi Tilausapuri Raisioagron Tilausapuri on helppokäyttöinen mobiilisovellus, jonka avulla pystyt tekemään tilauksen verkkokaupassa tai soittamaan tilauksesi asiakkuusvastaavallesi suoraan sovelluksen pikavalinnasta. Sovelluksesta voit kätevästi tarkastaa Raisioagron maksamat viljelykasvien hinnat. Viljelykasvien hintanoteeraus on nopea ja helppo käyttää. Tilausapuri myös muistuttaa sinua tilaus-toimitusrytmistä. Sovellukseen on nyt kehitetty uutena ominaisuutena työkalu nurmisiemenen valintaan. Valitsemalla käyttötarkoitus ja oma viljelyvyöhykkeesi työkalu valitsee sinulle parhaan seoksen Raisioagron laajasta nurmisiemenvalikoimasta. Samalla saat lisätietoa Raisioagron nurmisiementen käytöstä. Sovellus löytyy Windows-, Android- sekä Apple-laitteiden sovelluskaupoista. Linkit sovelluksen lataamiseen löydät myös osoitteesta Raisioagro aina mukanasi Verkkokauppa, viljan hinnat, uusimmat uutiset kaikki kätevästi puhelimessasi. Lataa Raisioagron mobiilisovellus ja asiointi on entistä helpompaa. Tätä kannattaa kokeilla! Lataa kätevä sovellus Windows-, iphone- ja Android-puhelimeen

5 AgroMakasiini 3/14 5 Benemilk-tutkimusta johdetaan edelleen Suomesta, mutta kansainvälisen kaupallistamisen varmistamiseksi Benemilk-joukkuetta on vahvistettu. Henkilöt vasemmalta oikealle: Ilmo Aronen, Connie Wan, Merja Holma, Mark Handfelt ja Tim Londergan. BENEMILK kansainvälistyy TEKSTI: ILMO ARONEN KUVA: MARIKA KELOKARI Suomalaisten maitotilojen kiinnostus Benemilk-rehuihin jatkuu ja tilaseurannan tulokset vahvistavat tieteellisten kokeiden tuloksia Benemilkin tehosta. Innovaatio herättää suurta kansainvälistä kiinnostusta ja tavoitteena on Benemilk-rehujen kansainvälinen kaupallistaminen. Vuosi sitten perustettiin Benemilk Oy, jonka enemmistöomistajana on Raisio Oyj ja vähemmistöomistajana amerikkalainen Intellectual Ventures. Yhtiön tärkeimpänä tehtävänä on Benemilk-innovaation kansainvälinen kaupallistaminen. JOHTO USA:N SEATTLESSA Voidakseen vastata kansainväliseen kiinnostukseen Benemilk Oy:lle perustettiin kesällä pysyvä organisaatio, jonka toimitusjohtajaksi nimitettiin orgaanisen kemian tohtori Tim Londergan, jolla on laaja kokemus eri teollisuuden aloilta vaativista liiketoiminnan kehitystehtävistä. Teknologiajohtajaksi nimitettiin orgaanisen kemian tohtori Connie Wan, jolla on lisäksi lääketieteen ja juridiikan tutkinnot ja vahvat näytöt keksintöjen kaupallistamisesta. Lakiasioista vastaavaksi johtajaksi nimitettiin Mark Handfelt, jolla on juristin tutkinto ja 25 vuoden kokemus useista kasvuyrityksistä. Kansainväliseen menestykseen tähtäävää kaupallista toimintaa johdetaan USA:n Seattlesta. Benemilk-rehujen tutkimusta ja kehitystä johdetaan edelleen Suomesta, ja valtaosa tutkimuksista tehdään täällä. Tutkimustyötä tehdään myös useissa ulkomaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Elokuun alussa edellä mainitut Tim, Connie ja Mark viettivät viikon Suomessa perehtyen Benemilk-tutkimuksiin ja myös käytännön lypsykarjatiloihin. Tim ja Connie ovat olleet tekemisissä Benemilkin kanssa jo pitkään, nyt heidän roolinsa vahvistui entisestään. Connieta ilahdutti erityisesti Benemilkin tukena oleva vahva tutkimusnäyttö. Maidontuotannon lisäksi rehuhyötysuhteen paraneminen on ekologisen kestävyyden kannalta maailmanluokan asia. Mark totesi ykskantaan, että on todella innostavaa lähteä esittelemään keksintöä maailmalle, koska näytöt Suomessa ovat niin hyvät ja tulokset ovat tieteellisesti vahvalla pohjalla.

6 6 AJANKUVA Okrassa huvia ja hyötyä TEKSTI JA KUVAT: MARJO KESKIKASTARI Juha Anttilan messuille tuomat säilörehu ja seosnäytteet herättivät mielenkiintoa, samoin maissi- ja hernekasvustot. Kajanderin perhe, Tony ja Kati sekä lapset Iivari, Einari, Tenho ja Elina ottivat ilon irti messupäivästä Oripään maatalousnäyttely Okra lisää suosiotaan vuosi vuodelta. Tänäkin vuonna tehtiin uusi yleisöennätys, kävijää. Myös Raisioagron osastolla pyörähti neljän päivän aikana mukavasti väkeä vaihtamassa kuulumisia ja tutustumassa uusiin palveluihimme. Raisioagron Elovena-baariin oli rakennettu verkkokauppa, jossa asiakkaille kerrottiin verkossa asioinnin eduista. Uusi avoin verkkokauppamme palvelee monia tarpeita, siellä voi etsiä tuotetietoja, selata valikoimaa, hyödyntää maataloussääpalvelua sekä tilata tuotteita kellon ympäri. Monille asiakkaillemme verkkokauppa on vielä uusi tuttavuus mutta kiinnostus herää vähitellen. OIVA KOHTAAMISPAIKKA Maatalousnäyttelyyn tullaan perinteisesti viettämään kiireetöntä, mukavaa päivää ja tapaamaan tuttuja. Moni kävijä löysikin osastoltamme oman tutun asiakkuusvastaavansa. Merikarvialaiset karjatilalliset Seija Latva ja Kari 3. Mäkelä olivat varanneet perjantain 5.7. messupäiväksi ja Marko Hakasen kanssa jutustellessa vierähti tovi jos toinenkin. - Ei tämä matka tästä kovin vauhdikkaasti etene, mutta väliäkö sillä, tänne messuille ollaan tultu lomaa viettämään ja tuttuja tapaamaan. Toki rehuasioitakin tässä sivussa puntaroidaan, kertoi Mäkelä. Kati ja Tony Kajanderin kotieläintila sijaitsee Paimiossa, heidän pelloilla kasvaa heinää, viljaa ja härkäpapua. Koko kuuden hengen perhe oli lähtenyt yhdessä messuille ja lapsille olikin kertynyt rekvisiittaa jo monelta eri osastolta. Raisioagron Elovena-baarista löytyi heille tuttu mies, Kimmo Kesälä. Kimmo kyseli Tonylta, onko hänellä jo kokemuksia Raisioagron verkkokaupasta. - Olen tutustunut, onhan tuo helppo ja kiinnostava palvelu. Teen tilaukseni yleensä puhelimitse, mutta ei ole mitään estettä siirtyä verkkoon erityisesti kun sieltä saa 10 euron edun ja tilauksen voi tehdä vaikkapa illalla, pohti Tony. 3. Tuottajia perehdytettiin muun muassa avoimen verkkokaupan tuomiin mahdollisuuksiin ja hyvistä messutarjouksista saattoi tehdä tilauksen verkossa saman tien. Verkkokauppatiimimme Vesa Pursiainen (vas) ja Kimmo Kesälä kehittävät järjestelmää ja opastavat sen käytössä.

7 AgroMakasiini 3/14 7 Antoisa päivä Pohjanmaan pellolla Pohjanmaan Peltopäivä järjestettiin Ylistarossa Viljelijät, kauppa, alan tutkimus ja neuvonta kohtasivat koeruutujen äärellä. Ammattilaisille suunnattu näyttely osoitti heti tarpeellisuutensa. Näyttelypäiväksi luvattiin ukkosrintamaa ja myrskyä, mutta onneksi saatiin vain pieni ripaus sadetta. Näyttelypäivä oli kaikin puolin onnistunut iloitsevat Juha Anttila, Mikko Koski ja Heikki Alastalo. TEKSTI: MIKKO KOSKI KUVAT: KIMMO KESÄLÄ Tapahtumassa oli 39 näytteilleasettajaa. Viljaruutuja näyttelykentällä oli 140 ja perunaruutuja 50. Kävijöitä oli noin ympäri Suomen. Viljelijät olivat tyytyväisiä Pohjanmaan Peltopäivän antiin. Esittelyruutujen kautta oli mahdollisuus verrata eri lajikkeita sekä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden vaikutuksia viljelmiin. KUIVUUS KIUSASI KOEVILJELMIÄ Raisioagrollakin oli oma osastonsa tapahtumassa. Koeruutumme olivat kärsineet aika lailla kuivuudesta. Tosin yhden kerran ruutuja oli kesän aikana sadetettu. Se ei tietystikään riittänyt, mutta vertailuja pystyi ainakin tekemään kasvien kuivuudenkestävyydestä. Raision koeruuduissa oli maissilajikkeita eri kylvötekniikoilla. Oli eri rivi- ja taimiväleillä ja kylvetty biohajoavan muovin alle tai ilman. Bernerin koeruuduissa oli kokeiltu eri kasvinsuojeluaineiden vaikutuksia. Maissin lisäksi kokeessa oli seosviljoja, kuten vehnä-vihantaherneseos, vehnä-härkäpapuseos ja erityyppisiä nurmiseoksia. Valkuaiskasveja sisältävät seokset kiinnostavat, sillä sadosta saa valkuaiskasvipalkkion ja lisäksi sadossa on runsaasti valkuaista ja energiaa. Kasvusto sopii joko rehuksi tai viherlannoitukseen. Näyttelypäällikkö Henri Honkala iloitsi viljelijöiden runsaasta osallistumisesta tapahtumaan. Niin kävijät kuin näytteilleasettajatkin antoivat hyvää palautetta. Sen innoittamana uskon Pohjanmaan Peltopäivän saavan jatkoa kahden vuoden kuluttua.

8 8

9 KASVINVILJELY AgroMakasiini 3/14 9 Raisio ostaa ja myy viljaa Raisioagro on merkittävä viljan ostaja Suomessa. Oman käytön lisäksi välitämme viljaa myös eteenpäin. Olemme vuosien saatossa kerryttäneet vankan kokemuksen viljanvälityksestä ja kansainvälisestä viljakaupasta, jonka pohjalta viljan välitys ja vienti ovat jatkossakin yksi panostusalueistamme. TEKSTI: MIKKO KOSKI Raisioagrossa on viime keväänä tehty syvällinen analyysi osana strategiatyötä ja sen lopputuloksena olemme päättäneet keskittyä vahvuuksiimme ja erikoistua ydinosaamiseemme. Käytännössä tämä tarkoittaa poikkeuksellisen vahvaa panostusta nimenomaan niihin asiakasryhmiin, joissa tuottajan menestyminen perustuu erikoistuneeseen ruokinta- ja kasvinviljelyosaamiseen. Ruokintaosaamista kehitetään erityisesti lypsykarjan ja kalankasvatuksen osalta, mutta Raisioagron uudistuminen tarkoittaa myös viljanhankinnan jatkuvuuden turvaamista. REHUVILJAA VIENTIIN Yksimahaisten rehujen valmistuksen lopettaminen tarkoittaa sitä, että kymmenille miljoonille kiloille rehuviljaa pitää löytää uusi koti. Osa rehuviljasta saadaan siirrettyä Kouvolan ja Ylivieskan rehutehtaille. Toki näihin tehtaisiin hankitaan rehuviljat ensisijaisesti niiden lähialueelta. Ryhdymme entistäkin aktiivisemmin tekemään rehuviljoista vientikauppoja ja tulemme keräämään rehuviljoja vientisatamiin. Sopimusviljelijämme eivät jää pulaan rehuviljojensa kanssa, vaan hoidamme heidän sopimusviljansa kuten tähänkin saakka, ja jatkossa entistäkin tehokkaammin. Palvelemme tietysti edelleen myös sika- ja siipikarjankasvattajia. Toivomme kaupankäynnin jatkuvan niin viljakaupan kuin tuotantopanostenkin osalta kuten ennenkin. Raisioagron uudistuminen tarkoittaa myös viljanhankinnan jatkuvuuden turvaamista. MALLASOHRA JA ÖLJYKASVIT Mallasohran ja öljykasvien tuotanto tiloilla on jatkossakin turvattu, vaikka Raisio on luopunut omista tuotantolaitoksistaan näiden kasvien osalta. Toimitamme esimerkiksi Viking Maltin tehtaille Suomeen ja ulkomaille suuren määrän lajikkeellisia mallasohria. Aiemmasta käytännöstä poiketen öljykasvien puristus tapahtuu Mildolan öljynpuristamossa Kirkkonummella. Jatkossa kaikki öljykasvierät toimi- tetaan suoraan viljelijöiltä Mildolaan Kirkkonummelle tai Suomen Viljavan Naantalin ja Ylivieskan toimipisteisiin. TUOTANTOPANOKSET VILJELYN TUKENA Tarjonnassamme on myös kattava valikoima sopimusviljelyä tukevia tuotantopanoksia. Yaran lannoitteista löytyy laadukkaat lannoitteet joka käyttötarkoitukseen. Lisäksi alati kasvavassa valikoimassamme on useiden eri valmistajien kasvinsuojeluaineita. Alkutuotannon kehitys on aina ollut Raisiossa sydämen asia ja sen innoittamana olemme kehittäneet tehokkaita kasvinsuojeluohjelmia eri viljelykasveille, viimeisimpänä maissin kasvinsuojeluratkaisua ja kasvuohjelmaa. Siemenet kuuluvat myyntiartikkeleihimme ja kehittyvään osaamiseemme. Olemme Suomen suurin maissinsiementen myyjä. Raisioagrolla on käyttäjäystävällisessä maataloustuotteiden verkkokaupassaan johtavat kasvinviljelyyn tarkoitetut tuotantopanokset ja tarvikkeet käy tutustumassa osoitteessa kauppa. raisioagro.com.

10 10 KASVINVILJELY Puinnit aloitettiin elokuussa hyvissä olosuhteissa. Kuun lopulla matalapaine muutti sadonkorjuun luonteen ja tämä näkynee myös sadon laadussa. Valkuaistaso kohdallaan alkupään puinneissa TEKSTI : JAAKKO LAURINEN Elokuun loppuun mennessä esinäytteitä on jo analysoitu jonkun verran. Hellekauden vaikutukset jyväkokoon näkyvät tuloksissa. Mallasohran lajitteluasteet ovat keskivertoa heikompia. Valkuaiset ovat kuitenkin pysyneet matalina, sillä keskivalkuainen on tässä vaiheessa optimitasolla 10,5 prosentissa. Runsaat sateet saattavat aiheuttaa homeongelmia jatkossa. HEHTOLITRAPAINO JA VALKUAISTASO KORKEITA Hehtolitrapaino on alkupään tuloksissa varsin hyvä niin mallas- kuin rehuohrallakin. Hellekausi lienee tässä avustanut, sillä usein kuivan vuoden sato on painavaa. Suurimokauralla hehtolitrapaino on pysynyt viime vuoden tasolla 56 kilossa ja pikkujyvääkään ei ole keskimääräistä enempää. Kevätvehnäesinäytteiden valkuaispitoisuus on alkupään analyyseissä selvästi keskiarvovuotta korkeampi. Keskiarvo on alkupään puinneissa tasolla 13,6 prosenttia. Korkea valkuainen ja sakoluku ovat sadon markkinoinnissa ehdottomia etuja varsinkin kun vehnäsato sekä koti- että vientimarkkinoilla on suuri. Uutuuslajike Julius tuotti ensimmäisessä viljelyssä hyvän sadon. SYYSVILJAT PUITIIN HYVÄN SÄÄN AIKANA Syysviljojen puinnit ehtivät pisimmälle ennen elokuun sadekauden alkua, joten niiden laadussa on vähiten moitteen sijaa. Syysvehnän keskivalkuainen on toki vain reilut 12 prosenttia, mutta se on satoisalle syysvehnälle melko hyvä lukema. Raisioagron uutuuslajike Julius selvisi vaurioitta talvesta ja tuotti ensimmäisissä viljelyksissä hyvän sadon. Kyseessä on KWS:n jalostama isojyväinen ja korrenluja laatulajike, joka tulee tänä vuonna ensimmäistä kertaa laajempaan viljelyyn. Rukiin sakoluvun keskiarvo on peräti 300, mutta hehtolitrapaino jää lajikkeesta riippumatta selvästi alle 80 kilon ollen keskiarvoltaan vain 77,5 kiloa. Tämä ei toki vaikuta kauppalaatuun. Rukiin toteutunut satotaso saattaa kuitenkin jäädä köykäisyyden vuoksi arvioitua pienemmäksi. Kotimaiselle rukiille on vahva kysyntä, joten toivottavasti mahdollisimman moni onnistui haastavissa oloissa myös kylvämään uudet rukiin siemenet maahan.

11 AgroMakasiini 3/14 11 Syksyn tärkeimmät kasvinsuojelutoimenpiteet Tarpeenmukainen kasvinsuojelu voi tarkoittaa useita toimenpiteitä myös syksyllä. Älä siis laita kasvinsuojeluruiskuun pakkasnesteitä ennen kuin olet miettinyt onko kaikki tarpeellinen jo tehty. TEKSTI: JAAKKO LAURINEN KUVA: LASSE MATIKAINEN NURMEN RIKKATORJUNTA VIIMEISEN NIITON JÄLKEEN Nurmen rikkatorjuntaa tehdään Suomessa liian vähän. Tämän voi jokainen todeta kesän mittaan jo auton ikkunasta, sillä voikukka, peltokanankaali ja hevonhierakka näkyvät kauas. Yksi syy rikkatorjunnan laiminlyömiseen saattaa olla kevään kylvö, joka osuu juuri kevätruiskutuksen ajanhetkeen. Hämmästyttävän hyviä tuloksia on kuitenkin saavutettu myös tekemällä rikkatorjunta myöhään syksyllä viimeisen niiton jälkeen. Aineiksi käyvät samat Starane XL ja Gratil kuin kevät- ja kesäkäytössäkin. LUMIHOMETORJUNTA SYYSVILJOILLE Varsinkin rukiilla, kuin myös syysvehnällä, lumihometorjunta on usein ratkaissut pelin. Lumihome etenee tuhoisimmin tiheissä, hyvin versoneissa kasvustoissa. Lumisilla seuduilla tautia esiintyy useammin. Talven olosuhteista ei etukäteen tiedä, joten yleensä ruiskutuspäätös täytyy tehdä lokakuun puolenvälin tienoilla, jolloin ruiskutuskelejä vielä on ja todennäköisyys talven tuloon alkaa olla suuri. Parhaat koetulokset on saatu suhteellisen edullisella seoksella Proline 0,4 l + Topsin 200 g/ha. KAHUKÄRPÄSRUISKUTUS SYYSVILJOILLE Kahukärpänen yllätti viime syksynä syysviljanviljelijät. Myöhään kylvetty syysvehnä saattaa selvitä kahukärpäsestä ilmojen kylmetessä. Ruista ei voi kuitenkaan kylvää myöhään, joten ruiskutustarvetta on arvioitava tarkasti liima-ansoilla tai yksinkertaisesti havainnoimalla kärpästilannetta maan rajassa viljan 1-4 lehtiasteella. Ainekustannus (Decis 0,15 l/ha) on alle kuusi euroa hehtaari, joten käytännössä ruiskutus maksaa vain vaivan. JUOLAVEHNÄN TORJUNTA Viimeisenä vaan ei vähäisempänä on tietenkin muistettava juolavehnän torjunta glyfosaatilla. Juolavehnä valmistautuu talvea vastaan ilmojen kylmetessä ja virtaukset käyvät juuristoon päin. Näin se vetää myös glyfosaatin juuristoon ja teho on siksi kevätkäsittelyä parempi. Ruiskutuksia voi tehdä syksyllä niin kauan kuin lämpötila nousee päivällä riittävästi sulattaakseen kasvuston. Rodeo 3 l + Sito Plus 0,5 l/ha on sopiva annos torjuntaan. Syystorjunta on tehokasta. Vasen puoli nurmesta on ruiskutettu edeltävänä syksynä Starane XL -valmisteella, käyttömäärä 1,8 l/ha.

12 12 KASVINVILJELY Huippufarmari Haussa kilpailussa ympäristövaikutukset puntariin TEKSTI JA KUVAT JAAKKO LAURINEN Elokuun loppuun mennessä kaksi Huippufarmari lohkoa oli puitu mahtavin satotasoin. Lisäksi toki nurmilohkolta oli kolmesta sadosta kaksi jo korjattu. Kilpailu tuo uutta tietoa myös ympäristövaikutuksista eri kasvien välillä. Huippufarmari Haussa kilpailua käydään tänä vuonna toista kertaa. Kyseessä on ensimmäinen satokilpailu, jossa sadon ja viljelyn talouden lisäksi myös viljelyn ympäristövaikutus otetaan tuloslaskennassa huomioon tasavertaisesti muiden tekijöiden kanssa. Mittarina toimii Raision CCC-konsepti. Mukana on monipuolisesti kasveja, joten myös niitä voidaan vertailla keskenään. LAAJA KASVIVALIKOIMA Tämän vuoden kilpailussa uusina yrittäjinä ovat Ari Siivonen Huittisista Lennox-kevätvehnällä, Maitokartano MTY Kausalasta Flocke kauralla, Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Kannuksesta Severi rehuohralla, Antti Uusi-Rauva Sastamalasta Vauhti 2 sinimailasnurmella ja Tuorlan Maaseutuopisto Piikkiöstä kasvinaan maissi. Haastajilla on vastassaan viime vuoden kisassa menestyneet Loimaalaiset Kalle Eskola (Amaretto kevätvehnä) ja Kalle Vanha-Perttula (Marthe mallasohra), joiden viljelysuunnitelma on melko lähellä viimevuotista. Lisäksi viimevuoden kisan viidenneksi sijoittunut Tuomas Levomäki on vaihtanut vehnän rehuherneeseen, koska halusi osoit-

13 AgroMakasiini 3/ Levomäen rehuherne puitiin erinomaisissa olosuhteissa Kaste laskeutuu Vanha-Perttulan ohrapellolle klo 21. Viimeinen puolitoistakierrosta koealasta teki tiukkaa. 1. Seuraa blogeja ja Facebookia Huippufarmari Haussa on toki kilpailu, mutta tässä kilpailussa matka on tärkeämpi kuin määränpää. Sadonkorjuutuloksista ja muista ajankohtaisista asioista löytyy blogeja osoitteesta Facebook-sivulta löytyy esimerkiksi runsaasti peltokuvia. Kilpailun tulokset selviävät vuoden loppuun mennessä. 3. Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Severi ohra Kannuksessa alkaa näyttää tuleentumisen merkkejä myöhäisestä kylvöajasta huolimatta. Uutuuslajike Severi kylvettiin 3.6. ja tilanhoitajien mielestä se on tilan parhaan näköinen ohra. taa herneen mahdollisuudet kotimaisen valkuaisen tuotannossa. HERNE PUITIIN ENSIMMÄISENÄ Tuomas Levomäen urakka päättyi ensimmäisenä, sillä hän ehti puimaan rehuherneen jo 11.8 helleputken viimeisinä tunteina. Satomäärä hehtaarin koealalta oli kiloa. Kilpailussa totuttuun tapaan tämäkin sato on lähes kaksinkertainen TIKE:n 10 vuoden tilastolliseen keskisatoon verrattuna. Valkuaistaso oli 21,1 prosenttia, eli kotimaista valkuaista korjattiin hehtaarilta 979 kiloa. Sekä ympäristö- että tuotantokustannuslaskelmassa auttaa typensitojakasvin matala typpilannoitus, joka tässä tapauksessa tarkoitti YaraMila Pellon Y6 -lannoitetta 200 kiloa per hehtaari. Herneen ilmasta sitomaa typpimäärää voidaan arvioida typpitaseella. Raisio-Konsernin kestävän kehityksen asiantuntija Aki Finér kertoo typpitaseen olevan Levomäen viljelyksessä noin -100 kiloa per hehtaari, joka on linjassa Tehoa maatalouden vesiensuojeluun eli TEHO- hankkeessa laskettuihin herneen ravinnetaseisiin.. Herneen hieman yli 22 prosentin puintikosteus tarkoittaa sitä, että herneen kuivauksessa rehuherneen 14,5 prosentin maksimivastaanottokosteuteen tullaan kuluttamaan runsaasti energiaa. Finér muistuttaa, että Levomäen tilalla osa lämmöstä tuotetaan kuitenkin hakkeella, jolloin kuivauksen osuutta herneen hiilijalanjälki eli HiiliPlus tuloksissa saadaan pienennettyä. Herne saattaakin olla vahvoilla kilpailun ympäristöosiossa. MALLASOHRALLA SATO VIIMEVUOTISTA PAREMMAKSI Kalle Vanha-Perttula pääsi puimaan kilpailulohkonsa Viime vuonna sato oli kiloa hehtaarilta ja tuloksena oli kolmas sija. Erinomaisesti kotiutetut panokset toivat myös viime vuonna parhaat pisteet ympäristöosiosta. Tällä kertaa odotusarvo sadon suhteen oli jopa korkeammalla. Odotukset myös toteutuivat kun kosteuskorjatuksi sadoksi muodostui kiloa per hehtaari. Tuotantopanoksissa eroa syntyy lähinnä kuivauksesta, sillä tämän vuoden puintikosteus oli 25,8 prosenttia, kun viime vuonna ohra saatiin talteen 19 prosentin kosteudessa. Tulos osoittaa, että viime vuosi ei ollut onnenkantamoinen vaan sama viljelyresepti toimii erilaisina vuosina.

14 14 KASVINVILJELY Maissi kasvaa jo Pohjanmaalla TEKSTI: JUHA ANTTILA KUVA: SARI PERÄLÄ Suotuisten olosuhteiden, kehittyneeen viljelytekniikan ja uusien entistä aikaisempien lajikkeiden ansioista maissin viljely siirtyy yhä pohjoisemmaksi. Yksistään Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella on tällä kasvukaudella Raisioagron välittämiä Activate- ja Pioneer-lajikkeita viljelyssä noin 150 hehtaarin alueella. Kasvukausi tosin on ollut kaikkea muuta kuin helppo. KYLVÖ MUOVIN ALLE Muovi nopeuttaa maissin kehitystä, koska muovi lämmittää maata jopa 14 astetta. Muovin alle kylvetyllä alalla maissi nousee pintaan 4-5 päivässä, kun se muuten tarvitsee noin 10 päivää. Muovin avulla maissi voidaan kylvää kahta viikkoa normaalia aiemmin ja kylmempään maahan. Tämä nopeuttaa kasvua merkittävästi ja tärkkelyksen muodostumiseen saadaan lisäpäivää. Lisäksi lämmin maa parantaa fosforin hyväksikäyttöä ja tekee vahvemmat juuret. Työ myös yksinkertaistuu, sillä maissin kylvön yhteydessä ruiskutetaan maavaikutteiset kasvinsuojeluaineet. TAKAPAKKIA ALKUKESÄLLÄ Maissin kehitys oli vielä toukokuussa muovin suojissa ripeää, mutta kesäkuussa tuli kylmä kausi ja kasvu hidastui. Kasvilla ei ollut mitään ongelmaa läpäistä muovia. Ongelmia sen sijaan tuli siinä, kun muovi ei pysynyt paikoillaan rajujen myrskyjen riepotellessa lakeuksia. Hallaakin oli reipaasti parina yönä ja rikkakasvit, lähinnä jauhosavikka, pääsi rehoittamaan huolimatta maa- Maan hyvällä muokkauksella on suuri merkitys maissin kylvön onnistumiseen käytettäessä biohajoavaa kalvoa.

15 AgroMakasiini 3/14 15 Kasvustonäkymiä Härmästä TEKSTIJA KUVA: JUHA ANTTILA vaikutteisesta Stomp-aineesta. Maissin taimi kesti hallaa hyvin. Toki kasvustot ottivat nokkiinsa ja jurottivat pitkään vaaleanvihreinä. Mutta kun heinäkuun helteet alkoivat, alkoi kasvukin rytinällä. Ja ne jauhosavikat hoidettiin salaisella reseptillä. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Nyt voidaan jo todeta, että kylvö biohajoavan muovin alle mahdollistaa rehumaissin viljelyn pohjoisilla alueilla. Siemenet voi kylvää muovin alle heti toukokuun alussa, jos maa on kunnossa. Kahden viikon etumatka kylvöajankohtaa tekee jo lähes kuukauden etumatkan syksyllä sadonkorjuuaikaan. Näin syntyy märehtijälle monipuolista rehua, jossa on tarpeeksi kuiva-ainetta ja tärkkelystä. UUTEEN SATOKAUTEEN Ensi satokaudelle otamme erityiseen tarkkailuun pellon muokkauksen. Siinä olisi parantamisen varaa, koska matala ja huonosti muokattu maa lämpenee hitaasti ja vaikeuttaa kylvöä. Tänä vuonna harauksia ei tehnyt juuri kukaan. Maissin juurille on saatava multaa ja rivivälit on pidettävä puhtaana, että kaikki lämpö saadaan käytettyä. Monokultturi sopii maissille, eli ensi kaudella nyt viljelyssä olevat maat muokkautuvat jo helpommin ja päästään mättäistä eroon. Ensi kaudella kannattaa miettiä myös typpitasoja tarkasti. Jos aiotaan saada kasvusto tuleentumaan, on lannoitustason oltava järkevä. Luvassa on myös mielekiintosia maissiuutuuksia. Kävimme Mty Pitkämäen ja Ville Huhtalan maissipelloilla Kummallakin on viljelyksessä reilu 10 hehtaarin maissiala. Pitkämäellä on yli 100 lehmää ja Huhtalalla 600 mullia, jotka todellakin tarvitsevat purtavaa talveksi, silä loppukesä on ollut Härmässä hyvin kuiva ja kuuma. Säilörehun toinen sato jäi tämän vuoksi pieneksi. Activate-maissikasvustot näyttivät vahvoilta ja elinvoimaisilta. Kasvustojen pituus oli noin 2,80 senttimetriä. Muovin alle kylvetyillä maisseilla oli selvä etumatka ja ne olivatkin juuri tulossa maitotuleentumisasteelle, kun taas avomaalla kasvaneet olivat vasta tekemässä tähkää. Jos kasvustot selviävät kuukauden ilman hallaa, alkavat kasvustot tuleentua ja saavuttaa taikinatuleentumisasteen, jopa jyväasteen. Tällöin saataisiin tavoitteen mukainen sato (12 tn/ha ja ka 30 % sekä 30 % tärkkelystaso). Nyt kuiva-ainesato oli parhaimillaan noin 10 tonnia per hehtaari ja kuiva-aine 20 prosenttia. Marko Hakanen (vas) ja Ville Pitkämäki toteavat, että muovin alla kasvanut maissi on selvästi kehityksessä edellä verrattaessa avomaalla kasvaneeseen.

16 16 Panosta nurmisiemenen valintaan TEKSTI: MIKKO KOSKI Säilörehun huippusato saavutetaan panostamalla nurmen perustamiseen, seosvalintoihin, lannoitukseen ja rikkakasvitorjuntaan. Nurmet tulee uusia riittävän usein, kolmen vuoden välein. Toki täydennyskylvöillä saadaan elvytettyä nurmia, mutta paras sato saadaan uudesta, täystiheästä nurmesta. Nurmisiemenen valintaan kannattaa panostaa. VALITSE OIKEA NURMISIEMEN Nurmisiemenen valintaan liittyy kaksi olennaista kriteeriä. Ensiksi viljelijän on mietittävä niittokertojen lukumäärä; aikooko hän niittää säilörehusadon kaksi vai kolme kertaa. Toisena kriteerinä on seoksen viljelyvyöhykkeet. Pohjoisessa toimivat paremmin eri seokset kuin etelässä. Molempiin strategisiin valintoihin löytyy omat parhaiten juuri siihen strategiaan soveltuvat seokset tai puhtaat siemenlajikkeet. Myös lannoitteen käyttö ohjaa oikean seoksen valintaa. Normaali typpilannoitus vai alennettu typpilannoitus riippuen siitä, onko seoksessa typensitojakasveja, kuten sinimailasta tai apilaa. SEOKSET ENSI KAUDELLE Tulevalla kaudella Raisioagron nurmisiemenenvalikoimassa on 10 erilaista seosta sekä muutamia puhtaita lajikkeita, muun muassa timoteistä, englanninraiheinästä, italianraiheinästä ja puna-apiloista. Mukana valikoimassa on myös vanhoja tuttuja seoksia, joiden sisältöä on viilattu vieläkin monipuolisemmaksi ja soveltuvammaksi eri olosuhteisiin. Uusi seos on tullut suosituimpaan Vauhti sarjaan. Vauhti 3 on varsinkin kuiville savimaille suunnattu seos. Seokseen on lisätty valkoapilaa ja ruokonataa, jotka kestävät kuivuutta ja ovat maittavia kasveja. TÄYDENNYSKYLVÖ RUTIINIKSI Täydennyskylvö on asia, johon viljelijöiden tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Vanhoissa nurmissa aukkoisuus ja rikkakasvit lisääntyvät. Vanhaa nurmea voi ja pitää elvyttää täydennyskylvöllä. Täydennyskylvö kannattaa tehdä joka kevät - tai periaatteessa milloin vain kasvukauden aikana. Täydennyskylvöön suosittelemme seoksia Vauhti 1, Voima ja Pikalaidun tai puhdasta englanninraiheinää.

17 KASVINVILJELY AgroMakasiini 3/ Ari Reitin seosvilja on nyt tuubissa, ensi keväänä saamme kuulla kokemuksia ruokinnasta. Kaura-vehnä seosviljan sato oli noin 5 t/ha, puintikosteus oli 25. Jyvän koko kaurassa oli aavistuksen pientä, mikä tuotti ongelmia murskauksessa, kokonaisia meni läpi. Seosviljojen suosio yllätti Käyttäjäkokemukset seosviljoista kuluneen kauden aikana ovat olleet varsin hyviä ja kiinnostus niitä kohtaan kasvaa jatkuvasti. TEKSTI: MIKKO KOSKI KUVA: MARKO KIIVERI Tämän kauden peittaamattomat kaura-vehnä, ohra-kaura ja vihantaherne-vehnä seokset ovat menestyneet hyvin ja uuttakin on luvassa tulevalle kaudelle. Tilaolosuhteissa ei ole kovinkaan helppo sekoittaa suuria määriä viljoja keskenään siten, että seos olisi tasalaatuinen vielä kylvökoneenkin laatikossa. Pieni pelko oli, että vihantaherne-vehnä seos lajittuisi kylvökoneessa ja pelloilla näkisi vaillinaisen lopputuloksen, mutta huoli oli turha. Seos ei lajittunut ja kasvustot olivat tasalaatuisia. KOKEMUKSIA MÄNTSÄLÄSTÄ Mäntsäläläinen Ari Reitti kylvi pelloilleen kaura-vehnä seosta toukokuussa. Kylvö sujui hyvin. Helppoa oli laittaa säkistä seos suoraan kylvökoneeseen, ei ollut mitään ongelmia. Kasvustossa oli joissakin paikoissa enemmän kauraa ja toisissa enemmän vehnää, mutta pääsääntöisesti kasvusto oli sekoittunut hyvin, Reitti kertoo. Vilja tuleentui tasaisesti. Elokuun alussa olisi päässyt jo puimaan, mutta sateet siirsivät puinnit loppukuulle. UUTTA TULOSSA Tulevalle kaudelle on Raisioagron valikoimaan tulossa myös yksi uusi seosvilja, härkäpapu-vehnä. Tämänkin kehittely lähti asiakkaan tarpeesta liikkeelle. Viljelijä voi helpottaa työtään ja säästää aikaansa merkittävästi ostamalla valmiin erän tasalaatuista seosviljaa. Lisäksi esimerkiksi vihantaherne-vehnä kasvustosta saa reilusti arvokasta ohitustärkkelystä ja seoksen kylvöalalta kertyy valkuaiskasvipalkkiota. Kysy asiasta lisää Raisioagron asiakkuusvastaavilta.

18 18 NAUTA Uusi pitoisuusindeksi mittaa maidon koostumusta TEKSTI: MIERJA HOLMA PITOISUUSINDEKSI MUKANA RUOKINTAOHJELMASSA Raisioagron uudessa ruokintaohjelmassa on nyt mukana pitoisuusindeksi, jonka avulla voidaan arvioida maidon koostumusta, kun siirrytään väkirehusta toiseen. Ruokintaohjelmassa myös säilörehu saa omat indeksiluvut. Karkearehujen vaihtuminen aiheuttaa usein pitoisuuksiin voimakkaita muutoksia, vaikka ruokinnassa olisi Benemilk-rehu. Toki myös lypsykauden vaihe sekä vuodenaika vaikuttavat maidon koostumukseen. PITOISUUSINDEKSI PALJASTAA: ENERGIAMUODOLLA ON VÄLIÄ Pitoisuusindeksi on Raisioagron kehittämä uusi mittari, joka kertoo kuinka tehokkaasti rehun energia vaikuttaa maidon koostumukseen. Lehmän ruokinnalla on suuri vaikutus maidon koostumukseen. Riittävä energian saanti on välttämätöntä, jotta maidon pitoisuudet saadaan nousuun. Energia ei kuitenkaan kaikissa muodoissaan tehoa. Pitoisuusindeksi on uusi mittari, joka kertoo miten rehun energia vaikuttaa maidon koostumukseen. ENERGIAMUODOLLA ON VÄLIÄ Lehmille voidaan tarjota kahta eri rehuseosta, joissa on aivan sama rehuanalyysi ja identtiset laskennalliset energia-arvot. Toisella rehulla saadaan kuitenkin vahvempaa maitoa, jossa pitoisuudet ovat korkeammalla ja rehu kohottaa merkittäväsi energiakorjattua maitotuotosta. Benemilk-rehuissa on käytetty energianlähteenä tehokkaita suojattuja rasvahappoja, jolloin sen pitoisuusindeksi on korkea ja energia on tehokkaammassa muodossa kuin vertailurehussa, jossa on käytetty öljymäistä rasvaa. Tämä on osoitettu useissa tieteellisissä kokeissa. Suomalaisessa rehuarvojärjestelmässä kaikki rehun rasvahappolähteet pidetään samanarvoisina. Todellisuudessa on suuri ero lisätäänkö rehuun öljymäistä rasvaa vai Benemilkin suojattua rasvahappoa. Rehuihin lisätyt kasviöljyä sisältävät puristeet alentavat maidon rasva- ja valkuaispitoisuutta. Samalla energiakorjattu maitotuotos alenee. Tyydyttymättömät rasvahapot ovat haitallisia pötsin mikrobeille, jotka pyrkivät muokkaamaan rasvasta tyydyttynyttä. Mikrobeiden toiminnan Rehu MJ/ kgka Pitoisuusindeksi EKM kg Valkuais- % Rasva- % Pitoisuusindeksin laskennalle on jätetty kansainvälinen patenttihakemus. REHU C 13, ,4 3,32 3,60 BENEMILK 13, ,08 3,53 4,03

19 AgroMakasiini 3/14 19 Raisioagro laskee rehuille pitoisuusindeksin, joka kuvastaa rehun vaikutusta maidon koostumukseen. Benemilk-rehuilla on korkea pitoisuusindeksi, joka kertoo Benemilkin kohottavan maidon pitoisuuksia. välimuodot ovat trans-rasvahappoja, jotka estävät maitorauhasen rasvasynteesiä. Samalla maitovalkuaisen tuotos alenee. PITOISUUSINDEKSI PALJASTAA TEHOTTOMAN REHUN Rehuille saadaan laskettua rasvahappokoostumuksen perusteella pitoisuusindeksi, joka kuvastaa rehun energian tehoa. Jos rehun energia koostuu pääosin öljymäisestä rasvasta, pitoisuusindeksi on matala ja lehmän tuotos jää alemmaksi kuin laskennallinen energia-arvo antaa olettaa. Maidon pitoisuudet alenevat ja maitotili jää vaatimattomaksi verrattuna saman energian rehuun, jossa pitoisuusindeksi on korkea. Esimerkiksi voidaan ottaa rypsirehu, jossa rasvapitoisuus voi nousta kymmenen prosentin tasolle tai toisinaan jäädä viiteen prosenttiin. Pitoisuusindeksi jää rasvaisella rypsillä nollan tuntumaan, kun vähemmän rasvaa sisältävän rypsin indeksi kohoaa viiteenkymmeneen. BENEMILKILLÄ ON KORKEA PITOISUUSINDEKSI Benemilk-ruokinnalla maidon pitoisuudet kohoavat. Rasvapitoisuus nousee keskimäärin kolme kymmenystä ja valkuainen kymmenyksen verran, nousu riippuu edeltävän rehun pitoisuusindeksistä. Parhaimmillaan päästään jopa yli 0.5 prosenttiyksikön nousuun. Esimerkkinä Ruotsin yliopistossa tehty koe, jossa oli mukana kaksi samalla reseptillä valmistettua rehua. Toinen oli tyypillinen suomalainen rypsin rasvaa sisältävä tuote, toinen oli Benemilk Black. Kokeen rehuilla oli siis sama energia-arvo, mutta prosessi ja rasvahappokoostumus olivat erilasia.

20 20 NAUTA Benemilkiä säilörehun täydentäjäksi Uudistuneet Benemilk-rehut täydentävät säilörehua entistä paremmin. Lypsykarjatilan on nyt helppo valita sopivin Benemilk-rehu oman säilörehun rinnalle sen laadun perusteella. TEKSTI: PÄIVI VOLANTO TÄYSREHU D-ARVON MUKAAN Säilörehun laatu ratkaisee, mikä Benemilk-rehu sopii parhaiten sitä täydentämään. Lehmän energian saanti heikkenee, jos säilörehun D-arvo eli sulavuus on alhainen. Lehmä syö säilörehua vähemmän ja lisäksi syödyn säilörehun energiapitoisuus on matala. Korkean D-arvon omaavalla säilörehulla tilanne on päinvastainen. Jos säilörehu on erittäin hyvälaatuista, rinnalle sopii parhaiten Benemilk Black. Benemilk Red sopii hyvin keskilaatuiselle säilörehulle ja Benemilk Blue on paras vaihtoehto heikolle säilörehulle. PUOLITIIVISTE VALKUAISPITOISUUDEN MUKAAN Jos ruokinnassa halutaan käyttää viljaa, huomioidaan puolitiivisteen valinnassa säilörehun raakavalkuainen. Säilörehun valkuaisen ollessa matala viljan täydentäjäksi valitaan runsaasti valkuaista sisältävä Benemilk-Amino Red. Benemilk-Amino Black puolestaan sopii normaalille valkuaispitoisuudelle. Mikäli viljaa käytetään niukasti, on hyvä valita Benemilk-Amino Blue. Sitä voidaan käyttää myös täysrehuna, jos säilörehun D-arvo on korkea ja valkuaispitoisuus matala. Aperuokinnalla tehoaineet saadaan käyttöön Benemilk-Amino TMR:llä. BENEMILK-REHUJEN ANNOSTELU 30 KILOA PÄIVÄSSÄ LYPSÄVÄLLE LEHMÄLLE SÄILÖREHUN D-ARVO SOPIVIN BENEMILK-REHU ANNOS (KG/PV) > 690 BENEMILK BLACK BENEMILK RED 9-10 < 600 BENEMILK BLUE 10-11

21 AgroMakasiini 3/14 21 Uudistetut Benemilk-tuotteet sisältävät hedelmällisyyttä ja vastustuskykyä edistäviä komponentteja. Niissä on myös glukoosin esiasteita. Lisää tehoa Benemilkeihin TEKSTI: MERJA HOLMA Jokaisessa Benemilk-rehussa on erittäin korkea energiataso, joten lypsykauden alussa lehmän ei tarvitse käyttää kudosrasvoja tuottaakseen runsaasti maitoa, jossa on hyvät pitoisuudet. Benemilk-rehujen korkea energiataso edesauttaa eläimen vastustuskykyä. Energiaa saadaan rasvahappojen lisäksi glukoosista, jonka tuotantoa tehostavat propyleeniglykoli ja maissin ohitustärkkelys. Kun lehmä laihtuu poikimisen jälkeen, se sairastuu helposti piilevään ketoosiin. Vastustuskyky huonontuu ja hedelmällisyys heikkenee. Energian lisäksi muun muassa metioniinilla, E-vitamiineilla sekä seleenillä on selkeä yhteys vastustuskykyyn. Immuniteetin laskun myötä erilaiset infektiot yleistyvät, jolloin myös maidon solut voivat nousta. Benemilk-ruokinnalla on nähty solujen laskevan. VAIKUTUS GEENIEN TOIMINTAAN Metylaatiotapahtumilla säädellään geenien toimintaa. Tämä voi myös selittää sen, miksi eläimille tehdyt genomitestit eivät aina kerro todellista tuotantokykyä. Suojattua metioniinia on hyvä antaa jo ennen poikimista tunnutusruokinnassa. Poikimisen aikaan annettu metioniini on stimuloinut lehmän syöntikykyä poikimisen jälkeen, joka edesauttaa tuotosta sekä vastustuskykyä ja vähentää energiavajausta. METIONIINILLA ELINTÄRKEÄ ROOLI Kaikissa Benemilk-rehuissa on nyt mukana myös suojattu metioniini, jonka vaikutuksista on saatu uutta näyttöä tuoreissa tutkimuksissa. Sen lisäksi että metioniini tehostaa maksan toimintaa ja toimii muun muassa maitovalkuaisen komponenttina, sen on todettu parantavan lehmän vastustuskykyä. Metioniinia tarvitaan metyyliryhmän luovuttajaksi elimistössä. Jos eläimellä on tiineyden aikana voimakas vajaus metioniinista, ei perintötekijöiden metylaatioon riitä raaka-ainetta, jolloin jälkeläisistä ei kehity odotuksen mukaisia.

22 22 NAUTA SUOJATUN METIONIININ VAIKUTUS VASTUSTUSKYKYYN (Loor 2014) KONTROLLI SUOJATTU METIONIINI TULEHDUSTILAA KUVAAVAT ARVOT Seruloplasmiini ymol/l 3,02 2,68 Seerumin amyloidi A, yg/ml 61 40,7 OKSIDATIIVINEN STRESSI ORAC, mol/l 11,9 12,9 (kyky sitoa haitallisia radikaaleja) MUISTA ANALYSOIDA SÄILÖREHUSI Säilörehun analysointi varmistaa, että lehmät saavat rehuseoksesta riittävästi energiaa ja valkuaista maidontuotantoon. Säilörehun laadun tunteminen auttaa suunnittelemaan kullekin tilalle tuottoisimman rehuseoksen. Uusilla Benemilk-rehuilla on helppo täydentää erilaatuisia säilörehuja. Raisioagro on kehittänyt rehuseoksen optimointiin erityisen pitoisuusindeksin, joka tuo aivan uuden ulottuvuuden ruokinnan suunnitteluun. BENEMILK-REHUJEN TEHOAINEITA: Suojatut rasvahapot Propyleeniglykoli Maissin ohitustärkkelys Histidiiniä rypsistä Peptidejä mikrobeille soijasta Sooda Suojattu metioniini Korotettu E-vitamiini Biotiini Seleeni, sinkki ja muut hivenaineet

23 AgroMakasiini 3/14 23 Rehun vaihtaminen voi tuntua vaivalloiselta ja vaatia pitkää harkintaa. Jari Lintukangas mietti yli vuoden rehun vaihtoa ennen kuin päätti kokeilla Benemilkiä. Päätöstä ei ole tarvinnut katua. Jari Lintukankaan lehmät nauttivat kesälaitumella olosta samoin kuin isäntänsä. Maitomäärät nousuun Benemilk-ruokinnalla TEKSTI: ARI-PEKKA VAINIO Jari Lintukankaan tila sijaitsee Ypäjän kunnassa, aivan Loimaan rajalla. Tila siirtyi Jarille vanhemmiltaan vuonna 2007, jota ennen hän oli työskennellyt Jokioisilla MTT:n tutkimusnavetassa Lintupajussa ja Lamminkylän kesälypsypaikassa. Tilan historia on pitkä, jo alkaen vuodesta 1906, ja Jari jatkaa perinteitä nyt neljännessä polvessa. Tällä hetkellä tilalla on 38 lehmää, 34 Ayshirea ja neljä Holsteinia. PITKÄN HARKINNAN TULOS Kiinnostus Benemilkiin heräsi lokakuussa 2012, kun Jari kävi Raisiossa kuuntelemassa Benemilk-esitelmää. Siirtyminen Benemilkin käyttäjäksi tapahtui kuitenkin vasta 2013 marraskuussa. Tuolloin käyttöön otettiin Benemilk Red -täysrehu. Heti rehun vaihdon jälkeen maitomäärät nousivat räjähdysmäisesti, myös rasva ja valkuainen nousivat mukavasti. Kovat lypsäjät pysyivät marraskuusta aina kesäkuuhun asti tasaisesti maidossa. Konkreettisesti Jari huomasi hyvät tulokset, kun maitotankin koko ei enää riittänyt, vaan hänen oli Maitotankin koko ei enää riittänyt, oli tuplattava tilavuus. tuplattava tankin tilavuus litraa vetäväksi entisen litraisen tankin tilalle. Jarin mukaan eläimet ovat terveitä. Aiemmin vaivanneista utaretulehduksista on päästy täysin eroon, niihin ei ole 2,5 vuoteen tilalla törmätty. Kiitosta tuli myös maittavuudesta. Eläimet eivät ole enää keväisin laihtuneet, kuten ennen Benemilk-ruokintaa, ja niiden yleiskuntokin on parempi. HYVÄ SÄILÖREHU KESKIÖSSÄ Lintukankaan tilalla keskitytään säilörehuun jatkossa tarkemmin kuin koskaan ennen. Tilalla on 38 hehtaaria viljelysmaata, joissa viljellään nykyisin ohraa naapurin käyttöön ja nurmia omaan käyttöön. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa Jarilla on viljelyssä ohra, kaura, herne, raiheinäseos. Pidän säilörehuun keskittymistä tärkeänä, koska huonoa säilörehua ei pysty täysin paikkaamaan hyvilläkään väkirehuilla, Jari tuumaa. Vielä ei ole saatavilla tarkkaa tietoa säilörehusta, mutta lupaavalta näyttää ja odotukset ovat korkealla. Hyvillä mielillä jatketaan kohti sisäruokintakautta

24 24 NAUTA Lypsyrobotille tehokasta lisäenergiaa TEKSTI: MERJA HOLMA Vastapoikinut lehmä on altis energian puutteelle. Sen vastustuskyky alenee ja infektioherkkyys kasvaa. Poikimisen jälkeen on tärkeää, että robotin väkirehumäärää lisätään nopeasti, jotta vältytään piilevältä ketoosilta. Lypsyrobotille kannattaa asentaa vähintään kaksi väkirehulinjaa, ainakin kun perusrehuna on osittaisape. Näin lypsykauden alun lehmille saadaan lisäenergiaa ja muita ravinteita sopivassa muodossa. Matalan maitomäärän ja huonon tiinehtymisen taustalla on usein liian hidas väkirehun nosto robotilla. Runsaasti energiaa sisältävä Benemilk Robo täydentää osittaisapetta erityisesti lypsykauden alussa. Benemilk Robolla on saatu erinomaisia tuloksia käytännön tiloilla. Tuotos ja pitoisuudet lisääntyvät, ja myös hedelmällisyydestä on saatu hyvää palautetta. PIILEVÄ KETOOSI LISÄÄ POISTOJA Tuoreessa eurooppalaistutkimuksessa selvitettiin ruokintakäytäntöjen vaikutusta piilevään ketoosiin. Tulokset osoittavat, että erillisruokinnassa on vähiten piilevää ketoosia. Sen sijaan osittaisaperuokinta lisää ketoosin riskiä. Onkin erityisen tärkeää, että robotin väkirehumäärä nostetaan riittävän nopeasti. Benemilk Robolla on saatu erinomaisia tuloksia käytännön tiloilla. Robottikarjassa on oleellista, että ape on riittävän laihaa. Näin lehmät saadaan aktivoitumaan ja käymään riittävän usein lypsyllä. Tämä edellyttää, että robotin väkirehumäärät nousevat korkeimmillaan jopa yli kahdeksaan kiloon, kun maitotuotokset kohoavat 50 kilon päälle. Pienet väkirehumäärät lisäävät ketoosiriskiä. Väkirehun sopiva määrä poikimapäivänä on 2-3 kiloa. Kolmen viikon kuluttua poikimisesta väkirehua annetaan jo 6-7 kiloa. Väkirehutaso pidetään samana päivää, jonka jälkeen siirrytään tuotoksen mukaiseen ruokintaan. SEURANNASTA HYVIÄ KOKEMUKSIA Benemilk-seurannassa robottikarjoilla on saatu erinomaisia tuloksia. Maidon pitoisuudet ovat kohonneet ja tuotos on lisääntynyt. Monelta tilalta on saatu myös positiivisia havaintoja terveyden ja hedelmällisyyden osalta. Vaikka lehmät lypsävät enemmän, eivät ne laihdu samalla tavalla poikimisen jälkeen.

25 AgroMakasiini 3/14 25 Tilaseuranta osoittaa Benemilk on huippurehu Tällä seurantajaksolla mukana oli 36 tilaa ja 1760 lehmää, joista 20 pihattoa ja 16 parsinavettaa. Lypsyasemapihatoissa oli keskimäärin 45, robottipihatoissa 79 ja parsinavetoissa 29 lehmää. Mukana olleiden tilojen tuotostietoja kerättiin kuukauden ajan, joten havaintoja on aiempaa pidemmältä jaksolta. Pitkäaikaisessa tilaseurannassa voidaan eliminoida monien muiden muuttujien, kuten vuodenajan ja karkearehun vaihtelun vaikutusta. MAIDON PITOISUUDET NOUSIVAT Pitkäaikaisen Benemilk-ruokinnan seurannassa nähtiin erittäin positiivinen muutos maidon pitoisuuksissa. Rasvapitoisuus kohosi keskimäärin yli kolme kymmenystä verrattuna Benemilkiä edeltävään aikaan. Jokaisella tässä seurannassa mukana olleella tilalla rasvapitoisuuden muutos oli pitkällä aikavälillä tuottajalle positiivinen. Paitsi rasvan, myös valkuaisen pitoisuudet nousivat selvästi Benemilkin myötä. Valkuaispitoisuus nousi keskimäärin kymmenyksen verran. Tämä tarkoittaa selvää lisäystä myös maidon tilityshintaan. ENERGIAKORJATTU MAITOTUOTOS KOHOSI Maitotuotoksen vaihteluihin vaikuttavat monet seikat kuten esimerkiksi ensikoiden osuus karjasta, TEKSTI: KATRI VIRTANEN Benemilk-tilaseurannan uusimmat tulokset vahvistavat aiemmat havainnot, jossa pitoisuuksien kohoamisen ohella maitomäärä on noussut. Keskimäärin tilat saivat 2,6 kiloa enemmän energiakorjattua maitoa. karjan keskimääräinen aika poikimisesta ja mahdollisesti sairaat eläimet. Mitä suurempi karja on ja mitä pidempään seuranta-aika on kestänyt, sitä luotettavampia tuloksia saadaan. Tämän pitkäaikaisen tilaseurannan tulokset tukevat hyvin aiemmin tehtyjä tieteellisiä tutkimuksia ja kokeita, sillä keskimäärin energiakorjattu maitotuotos kasvoi yli 2,5 kiloa. kg 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 ENERGIAKORJATUN MAITOTUOTOKSEN MUUTOKSET BENEMILK-RUOKINNAN AIKANA 2,2 3,3 2,1 2,6 Parsinavetat Pihattonavetat Robottinavetat Kaikki navetat Tule mukaan Benemilk-seurantaan Benemilk -rehuja käyttäville tiloille on laadittu oma seurantajärjestelmä. Pitkäaikaisessa seurannassa todennetaan rehun vaikutus maidon pitoisuuksiin ja maitomäärään edellisen vuoden tuloksiin verrattuna. Liity joukkoon näet, miten rehu auttaa sinua saavuttamaan kasvavia lukuja.. Kysy lisää Katri Virtaselta,

26 Pikkuvasikat kasvatetaan eristetyissä valkoisissa vasikkataloissa USA:n suurtilalla Liete varastoidaan laguuneissassa.

27 NAUTA AgroMakasiini 3/14 27 Amerikkalainen megatila panostaa poikimisen ajan hoitoon TEKSTI JA KUVAT: MERJA HOLMA Minnesotalaisen Davisin perheen karjassa poikii vuosittain lehmää. Silti jokainen poikiva lehmä valvotaan ja hoidetaan yksilönä. Näin vähennetään poikimisen ajan piileviä sairauksia ja saadaan lehmät tiinehtymään korkeasta maitomäärästä huolimatta. Davisin perheen lypsykarjatila jalostaa omassa tuotantolaitoksessaan erilaisia juustoja ja pitkälle jalostettuja fraktioituja maitotuotteita. Juustojen valmistuksessa maidon hyvät pitoisuudet ovat eduksi. Siksi tila on päätynyt jersey-rotuun, jonka maidon rasva- ja valkuaispitoisuus on korkeampi kuin USA:n valtarodulla holsteinilla. Davisin jerseylehmää lypsetään kolmessa eri yksikössä, joissa kussakin on noin lypsävää. Kaikki lehmää tuodaan umpikaudeksi ja poikimisen ajaksi New Sweden Dairy -yksikköön, jossa on erikoisosaamista tunnutukseen, poikimisiin ja herutukseen. SYNNYTYSLAITOS TYÖLLISTÄÄ KELLON YMPÄRI Kiireisimpään aikaan vasikoita syntyy jopa 40 eläimen päivävauhdilla. Tunnutettavien ja poikivien yksikössä on ympärivuorokautinen päivystys. Poikimisten hoitajat ovat keskittyneet valvomaan poikimiset, lypsämään ternimaidon ja juottamaan vasikalle ternimaitoa tunnin sisällä syntymästä. Nämä työntekijät eivät tee mitään muita tilan töitä. Yksi

28 28 NAUTA Jokainen lehmä saa poikimisen aikaan yksilöllisen seurannan. henkilö voi 12 tunnin työpäivän aikana hoitaa yli 20 poikimista. Tunnutettavien ryhmissä on 250 lehmää osastoa kohden. Kaikilla on hiekkapedit makuuparsissa, ja ruokintapöydällä on lukkoaita. Lehmät siirretään olkipohjaisiin karsinoihin poikimaan. Poikimakarsinassa lehmiä pidetään mahdollisimman lyhyt aika. Tavoitteena on, että lehmä saadaan siirrettyä eteenpäin vastapoikineiden ryhmään kahden tunnin sisällä. Vasikka otetaan heti pois, ja lehmä viedään lypsyparteen ternimaidon lypsyä varten tunnin sisällä poikimisesta. KÄTILÖT HOITAVAT SYNNYTYKSET Tunnutusosastossa kierretään puolen tunnin välein tarkistamassa mahdolliset aluillaan olevat poikimiset ympäri vuorokauden. Harjaantuneet kätilöt osaavat arvioida poikima-ajan hämmästyttävän hyvin. Jerseylehmien poikimiset sujuvat varsin helposti. Kun lehmä tuodaan poikimakarsinaan, tutustuu se hetken ympäristöönsä, pöyhii petiään ja käy makuulle. Hetken päästä vasikka pyörähtää pehkuille. Hoitajien mukaan synnytysapua tarvitaan vain harvoin. TERNIMAITOA TUNNIN SISÄLLÄ SYNTYMÄSTÄ Ternimaidon lypsy-asemalla vastapoikineen lehmän vedinten puhdistus tehdään erityisen huolella. Nänninpäät putsataan tarkoin ennen lypsyä. Lypsyn jälkeen poikineet lehmät viedään vastapoikineiden osastoon kolmen viikon ajaksi. Ternimaitoa kerätään useammalta poikineelta lehmältä samaan astiaan, ja se pastöroidaan litran satseissa. Jokaiselle lehmävasikalle annetaan pastöroitua ternimaitoa kolme litraa letkulla. Ensin kokeiltiin neljää litraa, mutta jerseyvasikka on niin pieni, ettei sille voida antaa kuin kolmen litran verran. Kun useamman lehmän maito yhdistetään, tasaantuu laatu ja toisaalta vasikat saavat laajemman vastustuskyvyn. Ylimääräinen ternimaito pakastetaan steriileissä foliopusseissa 24 tunnin sisällä lypsystä. TERNIMAITO FOLIOPUSSEIHIN Ennen ternimaito säilytettiin muovikannuissa, mutta ripuliongelmien vuoksi siirryttiin steriileihin foliopusseihin. Muoviastiat jäivät helposti huonolle pesulle, jolloin niihin pesiytyi pöpöjä. Nyt ripuleista on päästy eroon lähes kokonaan. Nykyisin alle viisi prosenttia vasikoista sairastuu ripuliin. Vasikkakuolleisuus on erittäin pieni. Vasikoille annetaan myös E-vitamiini- ja seleenipiikki. Ternimaitoruokinnan jälkeen vasikat viedään erilliseen vasikkataloon. Puhtaus on vasikkatiloissa erityisen tärkeää. Kesäaikana osa vasikoista on ryhmäigluissa ulkona. Minnesotan talvi on liian ankara pienille jerseyvasikoille, siksi talvikauden ulkokasvatuksesta luovuttiin. VASTAPOIKINEILLA LEHMILLÄ OMA RYHMÄ Jokaisesta poikimisesta pidetään kirjaa. Jos poikiminen on vaatinut avustusta, merkitään se korttiin. Vastapoikineiden lehmien osastossa on samanaikaisesti kolme hoitajaa. Päivittäin rehujaon yhteydessä lehmät lukitaan ruokintapöytään. Yksi henkilö kulkee lehmien etupuolella ja seuraa lehmien olemusta ja syöntikäyttäytymistä. Kaksi henkilöä kulkee lehmien takana, mittaa päivittäin kuumeen ja tarkistaa mahdolliset valuttelut, pötsin täyteisyyden ja kuuntelee juoksutusmahan kilinät eli mahdollisen juoksutusmahan siirtymän. LIITUMERKINTÄ LEHMÄN SELKÄÄN Lehmän selkään merkitään liidulla viiva jokaisena tarkastuspäivänä, kun sillä on kaikki kunnossa. Kun ongelmattomia päivä on kymmenen, saa lehmä vihreän viivan. Jos lehmällä on utaretulehdus, saa se siitäkin liitumerkinnän selkäänsä. Kussakin vastapoikineiden osastossa on noin 250 lehmää. Hiehoilla on oma osasto. Vaikka karjakoko on valtava, saa jokainen lehmä poikimisen aikaan yksilöllisen seurannan ja tarpeen mukaan kalkkia ja propyleeniglykolia. Kun lehmien hyvinvointi ja syönti ovat varmistuneet, pääsevät ne lypsykauden lehmien osastoon noin kolmen viikon kuluttua poikimisesta. Lehmät lypsetään kolme kertaa päivässä. Ruokinnassa käytetään neljää erilaista seosrehua, jotta ravinnon saanti vastaa eri vaiheissa lypsävien eläinten tarvetta.