Raisioagron asiakaslehti 3/14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raisioagron asiakaslehti 3/14"

Transkriptio

1 Raisioagron asiakaslehti 3/ Pitoisuusindeksi mittaa maidon koostumusta Uudistunut ja tehokas Benemilk-tuotesarja Johtava ammattilaisen verkkokauppa

2 2 AgroMakasiini 3/14 Benemilk kansainvälistyy 5 Tilaseurannan tuloksia 25 Näyttelykesän antia 6 Managementtia USA:ssa 26 Raisio ostaa ja myy viljaa 9 Mellejä ja Maitureita 30 Sadon laatu Hieho 24 -ohjelma 32 Huippufarmareiden toimia 12 Hirvisten 10 satatonnaria 36 Maissia Pohjanmaalla 14 Nurmi- ja säilörehun laatu 38 Uudet nurmisiemenseokset 16 Sikatilojen tuotevalikoima 42 Uusi pitoisuusindeksi 18 Nimitysuutisia 43 Lisää tehoa Benemilkeihin 21 Verkossa ja Välipala 44 JULKAISIJA: Raisioagro Oy, PL 101, Raisio, , raisioagro.com PÄÄTOIMITTAJA: Timo Huhtamäki TOIMITUSSIHTEERI: Juha-Matti Mäkelä TOIMITUSKUNTA: Heikki Alastalo, Juha Anttila, Ilmo Aronen, Merja Holma, Mikko Koski, Jaakko Laurinen, Vesa Pursiainen ja Päivi Volanto TOIMITUS JA TAITTO: Marjo Keskikastari PAINO: Forssaprint Oy, ISSN KANNEN KUVA: Mika Vahtera OSOITTEENMUUTOKSET: Anne Aura, Seuraava numero ilmestyy keväällä

3 PÄÄKIRJOITUS AgroMakasiini 3/14 3 Raisioagro - maailmanluokan kasvun innostaja Maailma muuttuu, niin myös Raisioagro. Uudistetun strategian ohjaamana Raisioagrossa keskitytään maatalouden osa-alueisiin, joissa menestys perustuu ruokinnan ja kasvinviljelyn erikoisosaamiseen ja innovaatioihin. Olemme tekemässä asiakkaidemme kanssa innovaatiovallankumousta, jolla elintarvikeketju ottaa seuraavan askeleen entistä tuottavammaksi ja ekologisesti kestävämmäksi. Uudistetun strategiamme teema on Kasvun innostaja. Tämä näkyy kaikessa toiminnassamme. Keskitymme asiakkaisiimme, erityisosaamiseemme ja innovaatioihin. Uudistettu strategiamme luo kasvavaa arvoa asiakkaillemme. Keskittyminen tarkoittaa myös tutkimus- ja tuotekehityspanosten sekä koko toimitusketjun kohdentamista. Tämän hyöty asiakkaillemme näkyy jo tänä syksynä. Tässä numerossa esittelemme uudistetun Benemilk-tuotesarjan. Kaikkiin Benemilk-tuotteisiin on nyt lisätty korkeatasoiset lehmien työuraa pidentävät hyvinvointikomponentit, joilla on todellinen tuottavuutta kasvattava arvo. Uudistetut Benemilk-rehut on myös entistä helpompi kytkeä osaksi tilakohtaisesti optimoitua ruokintaratkaisua. Julkistamme myös uuden Pitoisuusindeksin. Se on Raisioagron kehittämä mittari, joka kertoo kuinka tehokkaasti rehun energian laatu vaikuttaa maidon koostumukseen. Benemilkin osalta voin jo nyt luvata tämän olevan vasta alkusoittoa - tulet näkemään vielä paljon. Benemilk otti merkittävän askeleen kansainvälisessä menestystarinassaan elokuussa, kun ensimmäinen kuorma Benemilkiä suuntasi Venäjälle. Kesällä saimme myös amerikkalaisasiantuntijoita vahvistamaan Benemilkin kehitystä ja kansainvälistymistä, ja tulimme vakuuttuneeksi, että meillä on todellinen maailmanluokan tiimi tukenamme. Samalla vahvistui käsityksemme, että Suomi voi toimia maatalouden maailmanlaajuisen tuottavuuskehityksen innovaatioalustana. Uudistuessamme tähtäämme myös digitaalisen kehityksen kärkeen. Etsimme uusia innovaatioita tietotekniikan hyödyntämisestä ja uuden teknologian tuomista mahdollisuuksista. Raisioagro on edelläkävijä maataloustuotteiden verkkokaupassa ja uudistunut verkkokauppamme on nyt avattu asiakkaillemme. Tätä kirjoittaessani julkinen keskustelu maailmantilanteen vaikutuksista suomalaiseen maatalouteen käy kuumana. Muuttuneessa toimintaympäristössä työmme ytimessä on asiakkaidemme tulevaisuuden näkymien parantaminen. Siihen meillä on filosofia ja metodit. Kysypä vaikka omalta asiakasvastaavaltasi. Käsissäsi on ensimmäinen uudistunut AgroMakasiini, hyviä lukuhetkiä! Timo Huhtamäki

4 4 AJANKUVA Raisioagron ilme uudistuu Raisioagrolle vuosien aikana kertynyt ruokinnan erikoisosaaminen ja uusien innovaatioiden markkinoille tuominen ovat Raisioagron ylivoimainen kilpailuetu. Tämän kilpailuedun varaan on rakennettu uusi strategia. Se kiteytyy lupaukseen Raisioagro - kasvun innostaja. Uusi lupaus tulee esille syksyn aikana Raisioagron kaikessa viestinnässä. Ruokinnan edelläkävijyys ja uuden kehittämisen kulttuuri näkyvät uusina kuvakulmina ja visuaalisen ilmeen raikastumisena. Muutoksen myötä Raisioagron yritysilme sekä Benemilk-tuotemerkki muodostavat selkeän kokonaisuuden, joka välittää asiakkaillemme halumme ja kykymme innostaa kasvuun. Lataa puhelimeesi Tilausapuri Raisioagron Tilausapuri on helppokäyttöinen mobiilisovellus, jonka avulla pystyt tekemään tilauksen verkkokaupassa tai soittamaan tilauksesi asiakkuusvastaavallesi suoraan sovelluksen pikavalinnasta. Sovelluksesta voit kätevästi tarkastaa Raisioagron maksamat viljelykasvien hinnat. Viljelykasvien hintanoteeraus on nopea ja helppo käyttää. Tilausapuri myös muistuttaa sinua tilaus-toimitusrytmistä. Sovellukseen on nyt kehitetty uutena ominaisuutena työkalu nurmisiemenen valintaan. Valitsemalla käyttötarkoitus ja oma viljelyvyöhykkeesi työkalu valitsee sinulle parhaan seoksen Raisioagron laajasta nurmisiemenvalikoimasta. Samalla saat lisätietoa Raisioagron nurmisiementen käytöstä. Sovellus löytyy Windows-, Android- sekä Apple-laitteiden sovelluskaupoista. Linkit sovelluksen lataamiseen löydät myös osoitteesta Raisioagro aina mukanasi Verkkokauppa, viljan hinnat, uusimmat uutiset kaikki kätevästi puhelimessasi. Lataa Raisioagron mobiilisovellus ja asiointi on entistä helpompaa. Tätä kannattaa kokeilla! Lataa kätevä sovellus Windows-, iphone- ja Android-puhelimeen

5 AgroMakasiini 3/14 5 Benemilk-tutkimusta johdetaan edelleen Suomesta, mutta kansainvälisen kaupallistamisen varmistamiseksi Benemilk-joukkuetta on vahvistettu. Henkilöt vasemmalta oikealle: Ilmo Aronen, Connie Wan, Merja Holma, Mark Handfelt ja Tim Londergan. BENEMILK kansainvälistyy TEKSTI: ILMO ARONEN KUVA: MARIKA KELOKARI Suomalaisten maitotilojen kiinnostus Benemilk-rehuihin jatkuu ja tilaseurannan tulokset vahvistavat tieteellisten kokeiden tuloksia Benemilkin tehosta. Innovaatio herättää suurta kansainvälistä kiinnostusta ja tavoitteena on Benemilk-rehujen kansainvälinen kaupallistaminen. Vuosi sitten perustettiin Benemilk Oy, jonka enemmistöomistajana on Raisio Oyj ja vähemmistöomistajana amerikkalainen Intellectual Ventures. Yhtiön tärkeimpänä tehtävänä on Benemilk-innovaation kansainvälinen kaupallistaminen. JOHTO USA:N SEATTLESSA Voidakseen vastata kansainväliseen kiinnostukseen Benemilk Oy:lle perustettiin kesällä pysyvä organisaatio, jonka toimitusjohtajaksi nimitettiin orgaanisen kemian tohtori Tim Londergan, jolla on laaja kokemus eri teollisuuden aloilta vaativista liiketoiminnan kehitystehtävistä. Teknologiajohtajaksi nimitettiin orgaanisen kemian tohtori Connie Wan, jolla on lisäksi lääketieteen ja juridiikan tutkinnot ja vahvat näytöt keksintöjen kaupallistamisesta. Lakiasioista vastaavaksi johtajaksi nimitettiin Mark Handfelt, jolla on juristin tutkinto ja 25 vuoden kokemus useista kasvuyrityksistä. Kansainväliseen menestykseen tähtäävää kaupallista toimintaa johdetaan USA:n Seattlesta. Benemilk-rehujen tutkimusta ja kehitystä johdetaan edelleen Suomesta, ja valtaosa tutkimuksista tehdään täällä. Tutkimustyötä tehdään myös useissa ulkomaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Elokuun alussa edellä mainitut Tim, Connie ja Mark viettivät viikon Suomessa perehtyen Benemilk-tutkimuksiin ja myös käytännön lypsykarjatiloihin. Tim ja Connie ovat olleet tekemisissä Benemilkin kanssa jo pitkään, nyt heidän roolinsa vahvistui entisestään. Connieta ilahdutti erityisesti Benemilkin tukena oleva vahva tutkimusnäyttö. Maidontuotannon lisäksi rehuhyötysuhteen paraneminen on ekologisen kestävyyden kannalta maailmanluokan asia. Mark totesi ykskantaan, että on todella innostavaa lähteä esittelemään keksintöä maailmalle, koska näytöt Suomessa ovat niin hyvät ja tulokset ovat tieteellisesti vahvalla pohjalla.

6 6 AJANKUVA Okrassa huvia ja hyötyä TEKSTI JA KUVAT: MARJO KESKIKASTARI Juha Anttilan messuille tuomat säilörehu ja seosnäytteet herättivät mielenkiintoa, samoin maissi- ja hernekasvustot. Kajanderin perhe, Tony ja Kati sekä lapset Iivari, Einari, Tenho ja Elina ottivat ilon irti messupäivästä Oripään maatalousnäyttely Okra lisää suosiotaan vuosi vuodelta. Tänäkin vuonna tehtiin uusi yleisöennätys, kävijää. Myös Raisioagron osastolla pyörähti neljän päivän aikana mukavasti väkeä vaihtamassa kuulumisia ja tutustumassa uusiin palveluihimme. Raisioagron Elovena-baariin oli rakennettu verkkokauppa, jossa asiakkaille kerrottiin verkossa asioinnin eduista. Uusi avoin verkkokauppamme palvelee monia tarpeita, siellä voi etsiä tuotetietoja, selata valikoimaa, hyödyntää maataloussääpalvelua sekä tilata tuotteita kellon ympäri. Monille asiakkaillemme verkkokauppa on vielä uusi tuttavuus mutta kiinnostus herää vähitellen. OIVA KOHTAAMISPAIKKA Maatalousnäyttelyyn tullaan perinteisesti viettämään kiireetöntä, mukavaa päivää ja tapaamaan tuttuja. Moni kävijä löysikin osastoltamme oman tutun asiakkuusvastaavansa. Merikarvialaiset karjatilalliset Seija Latva ja Kari 3. Mäkelä olivat varanneet perjantain 5.7. messupäiväksi ja Marko Hakasen kanssa jutustellessa vierähti tovi jos toinenkin. - Ei tämä matka tästä kovin vauhdikkaasti etene, mutta väliäkö sillä, tänne messuille ollaan tultu lomaa viettämään ja tuttuja tapaamaan. Toki rehuasioitakin tässä sivussa puntaroidaan, kertoi Mäkelä. Kati ja Tony Kajanderin kotieläintila sijaitsee Paimiossa, heidän pelloilla kasvaa heinää, viljaa ja härkäpapua. Koko kuuden hengen perhe oli lähtenyt yhdessä messuille ja lapsille olikin kertynyt rekvisiittaa jo monelta eri osastolta. Raisioagron Elovena-baarista löytyi heille tuttu mies, Kimmo Kesälä. Kimmo kyseli Tonylta, onko hänellä jo kokemuksia Raisioagron verkkokaupasta. - Olen tutustunut, onhan tuo helppo ja kiinnostava palvelu. Teen tilaukseni yleensä puhelimitse, mutta ei ole mitään estettä siirtyä verkkoon erityisesti kun sieltä saa 10 euron edun ja tilauksen voi tehdä vaikkapa illalla, pohti Tony. 3. Tuottajia perehdytettiin muun muassa avoimen verkkokaupan tuomiin mahdollisuuksiin ja hyvistä messutarjouksista saattoi tehdä tilauksen verkossa saman tien. Verkkokauppatiimimme Vesa Pursiainen (vas) ja Kimmo Kesälä kehittävät järjestelmää ja opastavat sen käytössä.

7 AgroMakasiini 3/14 7 Antoisa päivä Pohjanmaan pellolla Pohjanmaan Peltopäivä järjestettiin Ylistarossa Viljelijät, kauppa, alan tutkimus ja neuvonta kohtasivat koeruutujen äärellä. Ammattilaisille suunnattu näyttely osoitti heti tarpeellisuutensa. Näyttelypäiväksi luvattiin ukkosrintamaa ja myrskyä, mutta onneksi saatiin vain pieni ripaus sadetta. Näyttelypäivä oli kaikin puolin onnistunut iloitsevat Juha Anttila, Mikko Koski ja Heikki Alastalo. TEKSTI: MIKKO KOSKI KUVAT: KIMMO KESÄLÄ Tapahtumassa oli 39 näytteilleasettajaa. Viljaruutuja näyttelykentällä oli 140 ja perunaruutuja 50. Kävijöitä oli noin ympäri Suomen. Viljelijät olivat tyytyväisiä Pohjanmaan Peltopäivän antiin. Esittelyruutujen kautta oli mahdollisuus verrata eri lajikkeita sekä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden vaikutuksia viljelmiin. KUIVUUS KIUSASI KOEVILJELMIÄ Raisioagrollakin oli oma osastonsa tapahtumassa. Koeruutumme olivat kärsineet aika lailla kuivuudesta. Tosin yhden kerran ruutuja oli kesän aikana sadetettu. Se ei tietystikään riittänyt, mutta vertailuja pystyi ainakin tekemään kasvien kuivuudenkestävyydestä. Raision koeruuduissa oli maissilajikkeita eri kylvötekniikoilla. Oli eri rivi- ja taimiväleillä ja kylvetty biohajoavan muovin alle tai ilman. Bernerin koeruuduissa oli kokeiltu eri kasvinsuojeluaineiden vaikutuksia. Maissin lisäksi kokeessa oli seosviljoja, kuten vehnä-vihantaherneseos, vehnä-härkäpapuseos ja erityyppisiä nurmiseoksia. Valkuaiskasveja sisältävät seokset kiinnostavat, sillä sadosta saa valkuaiskasvipalkkion ja lisäksi sadossa on runsaasti valkuaista ja energiaa. Kasvusto sopii joko rehuksi tai viherlannoitukseen. Näyttelypäällikkö Henri Honkala iloitsi viljelijöiden runsaasta osallistumisesta tapahtumaan. Niin kävijät kuin näytteilleasettajatkin antoivat hyvää palautetta. Sen innoittamana uskon Pohjanmaan Peltopäivän saavan jatkoa kahden vuoden kuluttua.

8 8

9 KASVINVILJELY AgroMakasiini 3/14 9 Raisio ostaa ja myy viljaa Raisioagro on merkittävä viljan ostaja Suomessa. Oman käytön lisäksi välitämme viljaa myös eteenpäin. Olemme vuosien saatossa kerryttäneet vankan kokemuksen viljanvälityksestä ja kansainvälisestä viljakaupasta, jonka pohjalta viljan välitys ja vienti ovat jatkossakin yksi panostusalueistamme. TEKSTI: MIKKO KOSKI Raisioagrossa on viime keväänä tehty syvällinen analyysi osana strategiatyötä ja sen lopputuloksena olemme päättäneet keskittyä vahvuuksiimme ja erikoistua ydinosaamiseemme. Käytännössä tämä tarkoittaa poikkeuksellisen vahvaa panostusta nimenomaan niihin asiakasryhmiin, joissa tuottajan menestyminen perustuu erikoistuneeseen ruokinta- ja kasvinviljelyosaamiseen. Ruokintaosaamista kehitetään erityisesti lypsykarjan ja kalankasvatuksen osalta, mutta Raisioagron uudistuminen tarkoittaa myös viljanhankinnan jatkuvuuden turvaamista. REHUVILJAA VIENTIIN Yksimahaisten rehujen valmistuksen lopettaminen tarkoittaa sitä, että kymmenille miljoonille kiloille rehuviljaa pitää löytää uusi koti. Osa rehuviljasta saadaan siirrettyä Kouvolan ja Ylivieskan rehutehtaille. Toki näihin tehtaisiin hankitaan rehuviljat ensisijaisesti niiden lähialueelta. Ryhdymme entistäkin aktiivisemmin tekemään rehuviljoista vientikauppoja ja tulemme keräämään rehuviljoja vientisatamiin. Sopimusviljelijämme eivät jää pulaan rehuviljojensa kanssa, vaan hoidamme heidän sopimusviljansa kuten tähänkin saakka, ja jatkossa entistäkin tehokkaammin. Palvelemme tietysti edelleen myös sika- ja siipikarjankasvattajia. Toivomme kaupankäynnin jatkuvan niin viljakaupan kuin tuotantopanostenkin osalta kuten ennenkin. Raisioagron uudistuminen tarkoittaa myös viljanhankinnan jatkuvuuden turvaamista. MALLASOHRA JA ÖLJYKASVIT Mallasohran ja öljykasvien tuotanto tiloilla on jatkossakin turvattu, vaikka Raisio on luopunut omista tuotantolaitoksistaan näiden kasvien osalta. Toimitamme esimerkiksi Viking Maltin tehtaille Suomeen ja ulkomaille suuren määrän lajikkeellisia mallasohria. Aiemmasta käytännöstä poiketen öljykasvien puristus tapahtuu Mildolan öljynpuristamossa Kirkkonummella. Jatkossa kaikki öljykasvierät toimi- tetaan suoraan viljelijöiltä Mildolaan Kirkkonummelle tai Suomen Viljavan Naantalin ja Ylivieskan toimipisteisiin. TUOTANTOPANOKSET VILJELYN TUKENA Tarjonnassamme on myös kattava valikoima sopimusviljelyä tukevia tuotantopanoksia. Yaran lannoitteista löytyy laadukkaat lannoitteet joka käyttötarkoitukseen. Lisäksi alati kasvavassa valikoimassamme on useiden eri valmistajien kasvinsuojeluaineita. Alkutuotannon kehitys on aina ollut Raisiossa sydämen asia ja sen innoittamana olemme kehittäneet tehokkaita kasvinsuojeluohjelmia eri viljelykasveille, viimeisimpänä maissin kasvinsuojeluratkaisua ja kasvuohjelmaa. Siemenet kuuluvat myyntiartikkeleihimme ja kehittyvään osaamiseemme. Olemme Suomen suurin maissinsiementen myyjä. Raisioagrolla on käyttäjäystävällisessä maataloustuotteiden verkkokaupassaan johtavat kasvinviljelyyn tarkoitetut tuotantopanokset ja tarvikkeet käy tutustumassa osoitteessa kauppa. raisioagro.com.

10 10 KASVINVILJELY Puinnit aloitettiin elokuussa hyvissä olosuhteissa. Kuun lopulla matalapaine muutti sadonkorjuun luonteen ja tämä näkynee myös sadon laadussa. Valkuaistaso kohdallaan alkupään puinneissa TEKSTI : JAAKKO LAURINEN Elokuun loppuun mennessä esinäytteitä on jo analysoitu jonkun verran. Hellekauden vaikutukset jyväkokoon näkyvät tuloksissa. Mallasohran lajitteluasteet ovat keskivertoa heikompia. Valkuaiset ovat kuitenkin pysyneet matalina, sillä keskivalkuainen on tässä vaiheessa optimitasolla 10,5 prosentissa. Runsaat sateet saattavat aiheuttaa homeongelmia jatkossa. HEHTOLITRAPAINO JA VALKUAISTASO KORKEITA Hehtolitrapaino on alkupään tuloksissa varsin hyvä niin mallas- kuin rehuohrallakin. Hellekausi lienee tässä avustanut, sillä usein kuivan vuoden sato on painavaa. Suurimokauralla hehtolitrapaino on pysynyt viime vuoden tasolla 56 kilossa ja pikkujyvääkään ei ole keskimääräistä enempää. Kevätvehnäesinäytteiden valkuaispitoisuus on alkupään analyyseissä selvästi keskiarvovuotta korkeampi. Keskiarvo on alkupään puinneissa tasolla 13,6 prosenttia. Korkea valkuainen ja sakoluku ovat sadon markkinoinnissa ehdottomia etuja varsinkin kun vehnäsato sekä koti- että vientimarkkinoilla on suuri. Uutuuslajike Julius tuotti ensimmäisessä viljelyssä hyvän sadon. SYYSVILJAT PUITIIN HYVÄN SÄÄN AIKANA Syysviljojen puinnit ehtivät pisimmälle ennen elokuun sadekauden alkua, joten niiden laadussa on vähiten moitteen sijaa. Syysvehnän keskivalkuainen on toki vain reilut 12 prosenttia, mutta se on satoisalle syysvehnälle melko hyvä lukema. Raisioagron uutuuslajike Julius selvisi vaurioitta talvesta ja tuotti ensimmäisissä viljelyksissä hyvän sadon. Kyseessä on KWS:n jalostama isojyväinen ja korrenluja laatulajike, joka tulee tänä vuonna ensimmäistä kertaa laajempaan viljelyyn. Rukiin sakoluvun keskiarvo on peräti 300, mutta hehtolitrapaino jää lajikkeesta riippumatta selvästi alle 80 kilon ollen keskiarvoltaan vain 77,5 kiloa. Tämä ei toki vaikuta kauppalaatuun. Rukiin toteutunut satotaso saattaa kuitenkin jäädä köykäisyyden vuoksi arvioitua pienemmäksi. Kotimaiselle rukiille on vahva kysyntä, joten toivottavasti mahdollisimman moni onnistui haastavissa oloissa myös kylvämään uudet rukiin siemenet maahan.

11 AgroMakasiini 3/14 11 Syksyn tärkeimmät kasvinsuojelutoimenpiteet Tarpeenmukainen kasvinsuojelu voi tarkoittaa useita toimenpiteitä myös syksyllä. Älä siis laita kasvinsuojeluruiskuun pakkasnesteitä ennen kuin olet miettinyt onko kaikki tarpeellinen jo tehty. TEKSTI: JAAKKO LAURINEN KUVA: LASSE MATIKAINEN NURMEN RIKKATORJUNTA VIIMEISEN NIITON JÄLKEEN Nurmen rikkatorjuntaa tehdään Suomessa liian vähän. Tämän voi jokainen todeta kesän mittaan jo auton ikkunasta, sillä voikukka, peltokanankaali ja hevonhierakka näkyvät kauas. Yksi syy rikkatorjunnan laiminlyömiseen saattaa olla kevään kylvö, joka osuu juuri kevätruiskutuksen ajanhetkeen. Hämmästyttävän hyviä tuloksia on kuitenkin saavutettu myös tekemällä rikkatorjunta myöhään syksyllä viimeisen niiton jälkeen. Aineiksi käyvät samat Starane XL ja Gratil kuin kevät- ja kesäkäytössäkin. LUMIHOMETORJUNTA SYYSVILJOILLE Varsinkin rukiilla, kuin myös syysvehnällä, lumihometorjunta on usein ratkaissut pelin. Lumihome etenee tuhoisimmin tiheissä, hyvin versoneissa kasvustoissa. Lumisilla seuduilla tautia esiintyy useammin. Talven olosuhteista ei etukäteen tiedä, joten yleensä ruiskutuspäätös täytyy tehdä lokakuun puolenvälin tienoilla, jolloin ruiskutuskelejä vielä on ja todennäköisyys talven tuloon alkaa olla suuri. Parhaat koetulokset on saatu suhteellisen edullisella seoksella Proline 0,4 l + Topsin 200 g/ha. KAHUKÄRPÄSRUISKUTUS SYYSVILJOILLE Kahukärpänen yllätti viime syksynä syysviljanviljelijät. Myöhään kylvetty syysvehnä saattaa selvitä kahukärpäsestä ilmojen kylmetessä. Ruista ei voi kuitenkaan kylvää myöhään, joten ruiskutustarvetta on arvioitava tarkasti liima-ansoilla tai yksinkertaisesti havainnoimalla kärpästilannetta maan rajassa viljan 1-4 lehtiasteella. Ainekustannus (Decis 0,15 l/ha) on alle kuusi euroa hehtaari, joten käytännössä ruiskutus maksaa vain vaivan. JUOLAVEHNÄN TORJUNTA Viimeisenä vaan ei vähäisempänä on tietenkin muistettava juolavehnän torjunta glyfosaatilla. Juolavehnä valmistautuu talvea vastaan ilmojen kylmetessä ja virtaukset käyvät juuristoon päin. Näin se vetää myös glyfosaatin juuristoon ja teho on siksi kevätkäsittelyä parempi. Ruiskutuksia voi tehdä syksyllä niin kauan kuin lämpötila nousee päivällä riittävästi sulattaakseen kasvuston. Rodeo 3 l + Sito Plus 0,5 l/ha on sopiva annos torjuntaan. Syystorjunta on tehokasta. Vasen puoli nurmesta on ruiskutettu edeltävänä syksynä Starane XL -valmisteella, käyttömäärä 1,8 l/ha.

12 12 KASVINVILJELY Huippufarmari Haussa kilpailussa ympäristövaikutukset puntariin TEKSTI JA KUVAT JAAKKO LAURINEN Elokuun loppuun mennessä kaksi Huippufarmari lohkoa oli puitu mahtavin satotasoin. Lisäksi toki nurmilohkolta oli kolmesta sadosta kaksi jo korjattu. Kilpailu tuo uutta tietoa myös ympäristövaikutuksista eri kasvien välillä. Huippufarmari Haussa kilpailua käydään tänä vuonna toista kertaa. Kyseessä on ensimmäinen satokilpailu, jossa sadon ja viljelyn talouden lisäksi myös viljelyn ympäristövaikutus otetaan tuloslaskennassa huomioon tasavertaisesti muiden tekijöiden kanssa. Mittarina toimii Raision CCC-konsepti. Mukana on monipuolisesti kasveja, joten myös niitä voidaan vertailla keskenään. LAAJA KASVIVALIKOIMA Tämän vuoden kilpailussa uusina yrittäjinä ovat Ari Siivonen Huittisista Lennox-kevätvehnällä, Maitokartano MTY Kausalasta Flocke kauralla, Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Kannuksesta Severi rehuohralla, Antti Uusi-Rauva Sastamalasta Vauhti 2 sinimailasnurmella ja Tuorlan Maaseutuopisto Piikkiöstä kasvinaan maissi. Haastajilla on vastassaan viime vuoden kisassa menestyneet Loimaalaiset Kalle Eskola (Amaretto kevätvehnä) ja Kalle Vanha-Perttula (Marthe mallasohra), joiden viljelysuunnitelma on melko lähellä viimevuotista. Lisäksi viimevuoden kisan viidenneksi sijoittunut Tuomas Levomäki on vaihtanut vehnän rehuherneeseen, koska halusi osoit-

13 AgroMakasiini 3/ Levomäen rehuherne puitiin erinomaisissa olosuhteissa Kaste laskeutuu Vanha-Perttulan ohrapellolle klo 21. Viimeinen puolitoistakierrosta koealasta teki tiukkaa. 1. Seuraa blogeja ja Facebookia Huippufarmari Haussa on toki kilpailu, mutta tässä kilpailussa matka on tärkeämpi kuin määränpää. Sadonkorjuutuloksista ja muista ajankohtaisista asioista löytyy blogeja osoitteesta Facebook-sivulta löytyy esimerkiksi runsaasti peltokuvia. Kilpailun tulokset selviävät vuoden loppuun mennessä. 3. Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Severi ohra Kannuksessa alkaa näyttää tuleentumisen merkkejä myöhäisestä kylvöajasta huolimatta. Uutuuslajike Severi kylvettiin 3.6. ja tilanhoitajien mielestä se on tilan parhaan näköinen ohra. taa herneen mahdollisuudet kotimaisen valkuaisen tuotannossa. HERNE PUITIIN ENSIMMÄISENÄ Tuomas Levomäen urakka päättyi ensimmäisenä, sillä hän ehti puimaan rehuherneen jo 11.8 helleputken viimeisinä tunteina. Satomäärä hehtaarin koealalta oli kiloa. Kilpailussa totuttuun tapaan tämäkin sato on lähes kaksinkertainen TIKE:n 10 vuoden tilastolliseen keskisatoon verrattuna. Valkuaistaso oli 21,1 prosenttia, eli kotimaista valkuaista korjattiin hehtaarilta 979 kiloa. Sekä ympäristö- että tuotantokustannuslaskelmassa auttaa typensitojakasvin matala typpilannoitus, joka tässä tapauksessa tarkoitti YaraMila Pellon Y6 -lannoitetta 200 kiloa per hehtaari. Herneen ilmasta sitomaa typpimäärää voidaan arvioida typpitaseella. Raisio-Konsernin kestävän kehityksen asiantuntija Aki Finér kertoo typpitaseen olevan Levomäen viljelyksessä noin -100 kiloa per hehtaari, joka on linjassa Tehoa maatalouden vesiensuojeluun eli TEHO- hankkeessa laskettuihin herneen ravinnetaseisiin.. Herneen hieman yli 22 prosentin puintikosteus tarkoittaa sitä, että herneen kuivauksessa rehuherneen 14,5 prosentin maksimivastaanottokosteuteen tullaan kuluttamaan runsaasti energiaa. Finér muistuttaa, että Levomäen tilalla osa lämmöstä tuotetaan kuitenkin hakkeella, jolloin kuivauksen osuutta herneen hiilijalanjälki eli HiiliPlus tuloksissa saadaan pienennettyä. Herne saattaakin olla vahvoilla kilpailun ympäristöosiossa. MALLASOHRALLA SATO VIIMEVUOTISTA PAREMMAKSI Kalle Vanha-Perttula pääsi puimaan kilpailulohkonsa Viime vuonna sato oli kiloa hehtaarilta ja tuloksena oli kolmas sija. Erinomaisesti kotiutetut panokset toivat myös viime vuonna parhaat pisteet ympäristöosiosta. Tällä kertaa odotusarvo sadon suhteen oli jopa korkeammalla. Odotukset myös toteutuivat kun kosteuskorjatuksi sadoksi muodostui kiloa per hehtaari. Tuotantopanoksissa eroa syntyy lähinnä kuivauksesta, sillä tämän vuoden puintikosteus oli 25,8 prosenttia, kun viime vuonna ohra saatiin talteen 19 prosentin kosteudessa. Tulos osoittaa, että viime vuosi ei ollut onnenkantamoinen vaan sama viljelyresepti toimii erilaisina vuosina.

14 14 KASVINVILJELY Maissi kasvaa jo Pohjanmaalla TEKSTI: JUHA ANTTILA KUVA: SARI PERÄLÄ Suotuisten olosuhteiden, kehittyneeen viljelytekniikan ja uusien entistä aikaisempien lajikkeiden ansioista maissin viljely siirtyy yhä pohjoisemmaksi. Yksistään Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella on tällä kasvukaudella Raisioagron välittämiä Activate- ja Pioneer-lajikkeita viljelyssä noin 150 hehtaarin alueella. Kasvukausi tosin on ollut kaikkea muuta kuin helppo. KYLVÖ MUOVIN ALLE Muovi nopeuttaa maissin kehitystä, koska muovi lämmittää maata jopa 14 astetta. Muovin alle kylvetyllä alalla maissi nousee pintaan 4-5 päivässä, kun se muuten tarvitsee noin 10 päivää. Muovin avulla maissi voidaan kylvää kahta viikkoa normaalia aiemmin ja kylmempään maahan. Tämä nopeuttaa kasvua merkittävästi ja tärkkelyksen muodostumiseen saadaan lisäpäivää. Lisäksi lämmin maa parantaa fosforin hyväksikäyttöä ja tekee vahvemmat juuret. Työ myös yksinkertaistuu, sillä maissin kylvön yhteydessä ruiskutetaan maavaikutteiset kasvinsuojeluaineet. TAKAPAKKIA ALKUKESÄLLÄ Maissin kehitys oli vielä toukokuussa muovin suojissa ripeää, mutta kesäkuussa tuli kylmä kausi ja kasvu hidastui. Kasvilla ei ollut mitään ongelmaa läpäistä muovia. Ongelmia sen sijaan tuli siinä, kun muovi ei pysynyt paikoillaan rajujen myrskyjen riepotellessa lakeuksia. Hallaakin oli reipaasti parina yönä ja rikkakasvit, lähinnä jauhosavikka, pääsi rehoittamaan huolimatta maa- Maan hyvällä muokkauksella on suuri merkitys maissin kylvön onnistumiseen käytettäessä biohajoavaa kalvoa.

15 AgroMakasiini 3/14 15 Kasvustonäkymiä Härmästä TEKSTIJA KUVA: JUHA ANTTILA vaikutteisesta Stomp-aineesta. Maissin taimi kesti hallaa hyvin. Toki kasvustot ottivat nokkiinsa ja jurottivat pitkään vaaleanvihreinä. Mutta kun heinäkuun helteet alkoivat, alkoi kasvukin rytinällä. Ja ne jauhosavikat hoidettiin salaisella reseptillä. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Nyt voidaan jo todeta, että kylvö biohajoavan muovin alle mahdollistaa rehumaissin viljelyn pohjoisilla alueilla. Siemenet voi kylvää muovin alle heti toukokuun alussa, jos maa on kunnossa. Kahden viikon etumatka kylvöajankohtaa tekee jo lähes kuukauden etumatkan syksyllä sadonkorjuuaikaan. Näin syntyy märehtijälle monipuolista rehua, jossa on tarpeeksi kuiva-ainetta ja tärkkelystä. UUTEEN SATOKAUTEEN Ensi satokaudelle otamme erityiseen tarkkailuun pellon muokkauksen. Siinä olisi parantamisen varaa, koska matala ja huonosti muokattu maa lämpenee hitaasti ja vaikeuttaa kylvöä. Tänä vuonna harauksia ei tehnyt juuri kukaan. Maissin juurille on saatava multaa ja rivivälit on pidettävä puhtaana, että kaikki lämpö saadaan käytettyä. Monokultturi sopii maissille, eli ensi kaudella nyt viljelyssä olevat maat muokkautuvat jo helpommin ja päästään mättäistä eroon. Ensi kaudella kannattaa miettiä myös typpitasoja tarkasti. Jos aiotaan saada kasvusto tuleentumaan, on lannoitustason oltava järkevä. Luvassa on myös mielekiintosia maissiuutuuksia. Kävimme Mty Pitkämäen ja Ville Huhtalan maissipelloilla Kummallakin on viljelyksessä reilu 10 hehtaarin maissiala. Pitkämäellä on yli 100 lehmää ja Huhtalalla 600 mullia, jotka todellakin tarvitsevat purtavaa talveksi, silä loppukesä on ollut Härmässä hyvin kuiva ja kuuma. Säilörehun toinen sato jäi tämän vuoksi pieneksi. Activate-maissikasvustot näyttivät vahvoilta ja elinvoimaisilta. Kasvustojen pituus oli noin 2,80 senttimetriä. Muovin alle kylvetyillä maisseilla oli selvä etumatka ja ne olivatkin juuri tulossa maitotuleentumisasteelle, kun taas avomaalla kasvaneet olivat vasta tekemässä tähkää. Jos kasvustot selviävät kuukauden ilman hallaa, alkavat kasvustot tuleentua ja saavuttaa taikinatuleentumisasteen, jopa jyväasteen. Tällöin saataisiin tavoitteen mukainen sato (12 tn/ha ja ka 30 % sekä 30 % tärkkelystaso). Nyt kuiva-ainesato oli parhaimillaan noin 10 tonnia per hehtaari ja kuiva-aine 20 prosenttia. Marko Hakanen (vas) ja Ville Pitkämäki toteavat, että muovin alla kasvanut maissi on selvästi kehityksessä edellä verrattaessa avomaalla kasvaneeseen.

16 16 Panosta nurmisiemenen valintaan TEKSTI: MIKKO KOSKI Säilörehun huippusato saavutetaan panostamalla nurmen perustamiseen, seosvalintoihin, lannoitukseen ja rikkakasvitorjuntaan. Nurmet tulee uusia riittävän usein, kolmen vuoden välein. Toki täydennyskylvöillä saadaan elvytettyä nurmia, mutta paras sato saadaan uudesta, täystiheästä nurmesta. Nurmisiemenen valintaan kannattaa panostaa. VALITSE OIKEA NURMISIEMEN Nurmisiemenen valintaan liittyy kaksi olennaista kriteeriä. Ensiksi viljelijän on mietittävä niittokertojen lukumäärä; aikooko hän niittää säilörehusadon kaksi vai kolme kertaa. Toisena kriteerinä on seoksen viljelyvyöhykkeet. Pohjoisessa toimivat paremmin eri seokset kuin etelässä. Molempiin strategisiin valintoihin löytyy omat parhaiten juuri siihen strategiaan soveltuvat seokset tai puhtaat siemenlajikkeet. Myös lannoitteen käyttö ohjaa oikean seoksen valintaa. Normaali typpilannoitus vai alennettu typpilannoitus riippuen siitä, onko seoksessa typensitojakasveja, kuten sinimailasta tai apilaa. SEOKSET ENSI KAUDELLE Tulevalla kaudella Raisioagron nurmisiemenenvalikoimassa on 10 erilaista seosta sekä muutamia puhtaita lajikkeita, muun muassa timoteistä, englanninraiheinästä, italianraiheinästä ja puna-apiloista. Mukana valikoimassa on myös vanhoja tuttuja seoksia, joiden sisältöä on viilattu vieläkin monipuolisemmaksi ja soveltuvammaksi eri olosuhteisiin. Uusi seos on tullut suosituimpaan Vauhti sarjaan. Vauhti 3 on varsinkin kuiville savimaille suunnattu seos. Seokseen on lisätty valkoapilaa ja ruokonataa, jotka kestävät kuivuutta ja ovat maittavia kasveja. TÄYDENNYSKYLVÖ RUTIINIKSI Täydennyskylvö on asia, johon viljelijöiden tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Vanhoissa nurmissa aukkoisuus ja rikkakasvit lisääntyvät. Vanhaa nurmea voi ja pitää elvyttää täydennyskylvöllä. Täydennyskylvö kannattaa tehdä joka kevät - tai periaatteessa milloin vain kasvukauden aikana. Täydennyskylvöön suosittelemme seoksia Vauhti 1, Voima ja Pikalaidun tai puhdasta englanninraiheinää.

17 KASVINVILJELY AgroMakasiini 3/ Ari Reitin seosvilja on nyt tuubissa, ensi keväänä saamme kuulla kokemuksia ruokinnasta. Kaura-vehnä seosviljan sato oli noin 5 t/ha, puintikosteus oli 25. Jyvän koko kaurassa oli aavistuksen pientä, mikä tuotti ongelmia murskauksessa, kokonaisia meni läpi. Seosviljojen suosio yllätti Käyttäjäkokemukset seosviljoista kuluneen kauden aikana ovat olleet varsin hyviä ja kiinnostus niitä kohtaan kasvaa jatkuvasti. TEKSTI: MIKKO KOSKI KUVA: MARKO KIIVERI Tämän kauden peittaamattomat kaura-vehnä, ohra-kaura ja vihantaherne-vehnä seokset ovat menestyneet hyvin ja uuttakin on luvassa tulevalle kaudelle. Tilaolosuhteissa ei ole kovinkaan helppo sekoittaa suuria määriä viljoja keskenään siten, että seos olisi tasalaatuinen vielä kylvökoneenkin laatikossa. Pieni pelko oli, että vihantaherne-vehnä seos lajittuisi kylvökoneessa ja pelloilla näkisi vaillinaisen lopputuloksen, mutta huoli oli turha. Seos ei lajittunut ja kasvustot olivat tasalaatuisia. KOKEMUKSIA MÄNTSÄLÄSTÄ Mäntsäläläinen Ari Reitti kylvi pelloilleen kaura-vehnä seosta toukokuussa. Kylvö sujui hyvin. Helppoa oli laittaa säkistä seos suoraan kylvökoneeseen, ei ollut mitään ongelmia. Kasvustossa oli joissakin paikoissa enemmän kauraa ja toisissa enemmän vehnää, mutta pääsääntöisesti kasvusto oli sekoittunut hyvin, Reitti kertoo. Vilja tuleentui tasaisesti. Elokuun alussa olisi päässyt jo puimaan, mutta sateet siirsivät puinnit loppukuulle. UUTTA TULOSSA Tulevalle kaudelle on Raisioagron valikoimaan tulossa myös yksi uusi seosvilja, härkäpapu-vehnä. Tämänkin kehittely lähti asiakkaan tarpeesta liikkeelle. Viljelijä voi helpottaa työtään ja säästää aikaansa merkittävästi ostamalla valmiin erän tasalaatuista seosviljaa. Lisäksi esimerkiksi vihantaherne-vehnä kasvustosta saa reilusti arvokasta ohitustärkkelystä ja seoksen kylvöalalta kertyy valkuaiskasvipalkkiota. Kysy asiasta lisää Raisioagron asiakkuusvastaavilta.

18 18 NAUTA Uusi pitoisuusindeksi mittaa maidon koostumusta TEKSTI: MIERJA HOLMA PITOISUUSINDEKSI MUKANA RUOKINTAOHJELMASSA Raisioagron uudessa ruokintaohjelmassa on nyt mukana pitoisuusindeksi, jonka avulla voidaan arvioida maidon koostumusta, kun siirrytään väkirehusta toiseen. Ruokintaohjelmassa myös säilörehu saa omat indeksiluvut. Karkearehujen vaihtuminen aiheuttaa usein pitoisuuksiin voimakkaita muutoksia, vaikka ruokinnassa olisi Benemilk-rehu. Toki myös lypsykauden vaihe sekä vuodenaika vaikuttavat maidon koostumukseen. PITOISUUSINDEKSI PALJASTAA: ENERGIAMUODOLLA ON VÄLIÄ Pitoisuusindeksi on Raisioagron kehittämä uusi mittari, joka kertoo kuinka tehokkaasti rehun energia vaikuttaa maidon koostumukseen. Lehmän ruokinnalla on suuri vaikutus maidon koostumukseen. Riittävä energian saanti on välttämätöntä, jotta maidon pitoisuudet saadaan nousuun. Energia ei kuitenkaan kaikissa muodoissaan tehoa. Pitoisuusindeksi on uusi mittari, joka kertoo miten rehun energia vaikuttaa maidon koostumukseen. ENERGIAMUODOLLA ON VÄLIÄ Lehmille voidaan tarjota kahta eri rehuseosta, joissa on aivan sama rehuanalyysi ja identtiset laskennalliset energia-arvot. Toisella rehulla saadaan kuitenkin vahvempaa maitoa, jossa pitoisuudet ovat korkeammalla ja rehu kohottaa merkittäväsi energiakorjattua maitotuotosta. Benemilk-rehuissa on käytetty energianlähteenä tehokkaita suojattuja rasvahappoja, jolloin sen pitoisuusindeksi on korkea ja energia on tehokkaammassa muodossa kuin vertailurehussa, jossa on käytetty öljymäistä rasvaa. Tämä on osoitettu useissa tieteellisissä kokeissa. Suomalaisessa rehuarvojärjestelmässä kaikki rehun rasvahappolähteet pidetään samanarvoisina. Todellisuudessa on suuri ero lisätäänkö rehuun öljymäistä rasvaa vai Benemilkin suojattua rasvahappoa. Rehuihin lisätyt kasviöljyä sisältävät puristeet alentavat maidon rasva- ja valkuaispitoisuutta. Samalla energiakorjattu maitotuotos alenee. Tyydyttymättömät rasvahapot ovat haitallisia pötsin mikrobeille, jotka pyrkivät muokkaamaan rasvasta tyydyttynyttä. Mikrobeiden toiminnan Rehu MJ/ kgka Pitoisuusindeksi EKM kg Valkuais- % Rasva- % Pitoisuusindeksin laskennalle on jätetty kansainvälinen patenttihakemus. REHU C 13, ,4 3,32 3,60 BENEMILK 13, ,08 3,53 4,03

19 AgroMakasiini 3/14 19 Raisioagro laskee rehuille pitoisuusindeksin, joka kuvastaa rehun vaikutusta maidon koostumukseen. Benemilk-rehuilla on korkea pitoisuusindeksi, joka kertoo Benemilkin kohottavan maidon pitoisuuksia. välimuodot ovat trans-rasvahappoja, jotka estävät maitorauhasen rasvasynteesiä. Samalla maitovalkuaisen tuotos alenee. PITOISUUSINDEKSI PALJASTAA TEHOTTOMAN REHUN Rehuille saadaan laskettua rasvahappokoostumuksen perusteella pitoisuusindeksi, joka kuvastaa rehun energian tehoa. Jos rehun energia koostuu pääosin öljymäisestä rasvasta, pitoisuusindeksi on matala ja lehmän tuotos jää alemmaksi kuin laskennallinen energia-arvo antaa olettaa. Maidon pitoisuudet alenevat ja maitotili jää vaatimattomaksi verrattuna saman energian rehuun, jossa pitoisuusindeksi on korkea. Esimerkiksi voidaan ottaa rypsirehu, jossa rasvapitoisuus voi nousta kymmenen prosentin tasolle tai toisinaan jäädä viiteen prosenttiin. Pitoisuusindeksi jää rasvaisella rypsillä nollan tuntumaan, kun vähemmän rasvaa sisältävän rypsin indeksi kohoaa viiteenkymmeneen. BENEMILKILLÄ ON KORKEA PITOISUUSINDEKSI Benemilk-ruokinnalla maidon pitoisuudet kohoavat. Rasvapitoisuus nousee keskimäärin kolme kymmenystä ja valkuainen kymmenyksen verran, nousu riippuu edeltävän rehun pitoisuusindeksistä. Parhaimmillaan päästään jopa yli 0.5 prosenttiyksikön nousuun. Esimerkkinä Ruotsin yliopistossa tehty koe, jossa oli mukana kaksi samalla reseptillä valmistettua rehua. Toinen oli tyypillinen suomalainen rypsin rasvaa sisältävä tuote, toinen oli Benemilk Black. Kokeen rehuilla oli siis sama energia-arvo, mutta prosessi ja rasvahappokoostumus olivat erilasia.

20 20 NAUTA Benemilkiä säilörehun täydentäjäksi Uudistuneet Benemilk-rehut täydentävät säilörehua entistä paremmin. Lypsykarjatilan on nyt helppo valita sopivin Benemilk-rehu oman säilörehun rinnalle sen laadun perusteella. TEKSTI: PÄIVI VOLANTO TÄYSREHU D-ARVON MUKAAN Säilörehun laatu ratkaisee, mikä Benemilk-rehu sopii parhaiten sitä täydentämään. Lehmän energian saanti heikkenee, jos säilörehun D-arvo eli sulavuus on alhainen. Lehmä syö säilörehua vähemmän ja lisäksi syödyn säilörehun energiapitoisuus on matala. Korkean D-arvon omaavalla säilörehulla tilanne on päinvastainen. Jos säilörehu on erittäin hyvälaatuista, rinnalle sopii parhaiten Benemilk Black. Benemilk Red sopii hyvin keskilaatuiselle säilörehulle ja Benemilk Blue on paras vaihtoehto heikolle säilörehulle. PUOLITIIVISTE VALKUAISPITOISUUDEN MUKAAN Jos ruokinnassa halutaan käyttää viljaa, huomioidaan puolitiivisteen valinnassa säilörehun raakavalkuainen. Säilörehun valkuaisen ollessa matala viljan täydentäjäksi valitaan runsaasti valkuaista sisältävä Benemilk-Amino Red. Benemilk-Amino Black puolestaan sopii normaalille valkuaispitoisuudelle. Mikäli viljaa käytetään niukasti, on hyvä valita Benemilk-Amino Blue. Sitä voidaan käyttää myös täysrehuna, jos säilörehun D-arvo on korkea ja valkuaispitoisuus matala. Aperuokinnalla tehoaineet saadaan käyttöön Benemilk-Amino TMR:llä. BENEMILK-REHUJEN ANNOSTELU 30 KILOA PÄIVÄSSÄ LYPSÄVÄLLE LEHMÄLLE SÄILÖREHUN D-ARVO SOPIVIN BENEMILK-REHU ANNOS (KG/PV) > 690 BENEMILK BLACK BENEMILK RED 9-10 < 600 BENEMILK BLUE 10-11

21 AgroMakasiini 3/14 21 Uudistetut Benemilk-tuotteet sisältävät hedelmällisyyttä ja vastustuskykyä edistäviä komponentteja. Niissä on myös glukoosin esiasteita. Lisää tehoa Benemilkeihin TEKSTI: MERJA HOLMA Jokaisessa Benemilk-rehussa on erittäin korkea energiataso, joten lypsykauden alussa lehmän ei tarvitse käyttää kudosrasvoja tuottaakseen runsaasti maitoa, jossa on hyvät pitoisuudet. Benemilk-rehujen korkea energiataso edesauttaa eläimen vastustuskykyä. Energiaa saadaan rasvahappojen lisäksi glukoosista, jonka tuotantoa tehostavat propyleeniglykoli ja maissin ohitustärkkelys. Kun lehmä laihtuu poikimisen jälkeen, se sairastuu helposti piilevään ketoosiin. Vastustuskyky huonontuu ja hedelmällisyys heikkenee. Energian lisäksi muun muassa metioniinilla, E-vitamiineilla sekä seleenillä on selkeä yhteys vastustuskykyyn. Immuniteetin laskun myötä erilaiset infektiot yleistyvät, jolloin myös maidon solut voivat nousta. Benemilk-ruokinnalla on nähty solujen laskevan. VAIKUTUS GEENIEN TOIMINTAAN Metylaatiotapahtumilla säädellään geenien toimintaa. Tämä voi myös selittää sen, miksi eläimille tehdyt genomitestit eivät aina kerro todellista tuotantokykyä. Suojattua metioniinia on hyvä antaa jo ennen poikimista tunnutusruokinnassa. Poikimisen aikaan annettu metioniini on stimuloinut lehmän syöntikykyä poikimisen jälkeen, joka edesauttaa tuotosta sekä vastustuskykyä ja vähentää energiavajausta. METIONIINILLA ELINTÄRKEÄ ROOLI Kaikissa Benemilk-rehuissa on nyt mukana myös suojattu metioniini, jonka vaikutuksista on saatu uutta näyttöä tuoreissa tutkimuksissa. Sen lisäksi että metioniini tehostaa maksan toimintaa ja toimii muun muassa maitovalkuaisen komponenttina, sen on todettu parantavan lehmän vastustuskykyä. Metioniinia tarvitaan metyyliryhmän luovuttajaksi elimistössä. Jos eläimellä on tiineyden aikana voimakas vajaus metioniinista, ei perintötekijöiden metylaatioon riitä raaka-ainetta, jolloin jälkeläisistä ei kehity odotuksen mukaisia.

22 22 NAUTA SUOJATUN METIONIININ VAIKUTUS VASTUSTUSKYKYYN (Loor 2014) KONTROLLI SUOJATTU METIONIINI TULEHDUSTILAA KUVAAVAT ARVOT Seruloplasmiini ymol/l 3,02 2,68 Seerumin amyloidi A, yg/ml 61 40,7 OKSIDATIIVINEN STRESSI ORAC, mol/l 11,9 12,9 (kyky sitoa haitallisia radikaaleja) MUISTA ANALYSOIDA SÄILÖREHUSI Säilörehun analysointi varmistaa, että lehmät saavat rehuseoksesta riittävästi energiaa ja valkuaista maidontuotantoon. Säilörehun laadun tunteminen auttaa suunnittelemaan kullekin tilalle tuottoisimman rehuseoksen. Uusilla Benemilk-rehuilla on helppo täydentää erilaatuisia säilörehuja. Raisioagro on kehittänyt rehuseoksen optimointiin erityisen pitoisuusindeksin, joka tuo aivan uuden ulottuvuuden ruokinnan suunnitteluun. BENEMILK-REHUJEN TEHOAINEITA: Suojatut rasvahapot Propyleeniglykoli Maissin ohitustärkkelys Histidiiniä rypsistä Peptidejä mikrobeille soijasta Sooda Suojattu metioniini Korotettu E-vitamiini Biotiini Seleeni, sinkki ja muut hivenaineet

23 AgroMakasiini 3/14 23 Rehun vaihtaminen voi tuntua vaivalloiselta ja vaatia pitkää harkintaa. Jari Lintukangas mietti yli vuoden rehun vaihtoa ennen kuin päätti kokeilla Benemilkiä. Päätöstä ei ole tarvinnut katua. Jari Lintukankaan lehmät nauttivat kesälaitumella olosta samoin kuin isäntänsä. Maitomäärät nousuun Benemilk-ruokinnalla TEKSTI: ARI-PEKKA VAINIO Jari Lintukankaan tila sijaitsee Ypäjän kunnassa, aivan Loimaan rajalla. Tila siirtyi Jarille vanhemmiltaan vuonna 2007, jota ennen hän oli työskennellyt Jokioisilla MTT:n tutkimusnavetassa Lintupajussa ja Lamminkylän kesälypsypaikassa. Tilan historia on pitkä, jo alkaen vuodesta 1906, ja Jari jatkaa perinteitä nyt neljännessä polvessa. Tällä hetkellä tilalla on 38 lehmää, 34 Ayshirea ja neljä Holsteinia. PITKÄN HARKINNAN TULOS Kiinnostus Benemilkiin heräsi lokakuussa 2012, kun Jari kävi Raisiossa kuuntelemassa Benemilk-esitelmää. Siirtyminen Benemilkin käyttäjäksi tapahtui kuitenkin vasta 2013 marraskuussa. Tuolloin käyttöön otettiin Benemilk Red -täysrehu. Heti rehun vaihdon jälkeen maitomäärät nousivat räjähdysmäisesti, myös rasva ja valkuainen nousivat mukavasti. Kovat lypsäjät pysyivät marraskuusta aina kesäkuuhun asti tasaisesti maidossa. Konkreettisesti Jari huomasi hyvät tulokset, kun maitotankin koko ei enää riittänyt, vaan hänen oli Maitotankin koko ei enää riittänyt, oli tuplattava tilavuus. tuplattava tankin tilavuus litraa vetäväksi entisen litraisen tankin tilalle. Jarin mukaan eläimet ovat terveitä. Aiemmin vaivanneista utaretulehduksista on päästy täysin eroon, niihin ei ole 2,5 vuoteen tilalla törmätty. Kiitosta tuli myös maittavuudesta. Eläimet eivät ole enää keväisin laihtuneet, kuten ennen Benemilk-ruokintaa, ja niiden yleiskuntokin on parempi. HYVÄ SÄILÖREHU KESKIÖSSÄ Lintukankaan tilalla keskitytään säilörehuun jatkossa tarkemmin kuin koskaan ennen. Tilalla on 38 hehtaaria viljelysmaata, joissa viljellään nykyisin ohraa naapurin käyttöön ja nurmia omaan käyttöön. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa Jarilla on viljelyssä ohra, kaura, herne, raiheinäseos. Pidän säilörehuun keskittymistä tärkeänä, koska huonoa säilörehua ei pysty täysin paikkaamaan hyvilläkään väkirehuilla, Jari tuumaa. Vielä ei ole saatavilla tarkkaa tietoa säilörehusta, mutta lupaavalta näyttää ja odotukset ovat korkealla. Hyvillä mielillä jatketaan kohti sisäruokintakautta

24 24 NAUTA Lypsyrobotille tehokasta lisäenergiaa TEKSTI: MERJA HOLMA Vastapoikinut lehmä on altis energian puutteelle. Sen vastustuskyky alenee ja infektioherkkyys kasvaa. Poikimisen jälkeen on tärkeää, että robotin väkirehumäärää lisätään nopeasti, jotta vältytään piilevältä ketoosilta. Lypsyrobotille kannattaa asentaa vähintään kaksi väkirehulinjaa, ainakin kun perusrehuna on osittaisape. Näin lypsykauden alun lehmille saadaan lisäenergiaa ja muita ravinteita sopivassa muodossa. Matalan maitomäärän ja huonon tiinehtymisen taustalla on usein liian hidas väkirehun nosto robotilla. Runsaasti energiaa sisältävä Benemilk Robo täydentää osittaisapetta erityisesti lypsykauden alussa. Benemilk Robolla on saatu erinomaisia tuloksia käytännön tiloilla. Tuotos ja pitoisuudet lisääntyvät, ja myös hedelmällisyydestä on saatu hyvää palautetta. PIILEVÄ KETOOSI LISÄÄ POISTOJA Tuoreessa eurooppalaistutkimuksessa selvitettiin ruokintakäytäntöjen vaikutusta piilevään ketoosiin. Tulokset osoittavat, että erillisruokinnassa on vähiten piilevää ketoosia. Sen sijaan osittaisaperuokinta lisää ketoosin riskiä. Onkin erityisen tärkeää, että robotin väkirehumäärä nostetaan riittävän nopeasti. Benemilk Robolla on saatu erinomaisia tuloksia käytännön tiloilla. Robottikarjassa on oleellista, että ape on riittävän laihaa. Näin lehmät saadaan aktivoitumaan ja käymään riittävän usein lypsyllä. Tämä edellyttää, että robotin väkirehumäärät nousevat korkeimmillaan jopa yli kahdeksaan kiloon, kun maitotuotokset kohoavat 50 kilon päälle. Pienet väkirehumäärät lisäävät ketoosiriskiä. Väkirehun sopiva määrä poikimapäivänä on 2-3 kiloa. Kolmen viikon kuluttua poikimisesta väkirehua annetaan jo 6-7 kiloa. Väkirehutaso pidetään samana päivää, jonka jälkeen siirrytään tuotoksen mukaiseen ruokintaan. SEURANNASTA HYVIÄ KOKEMUKSIA Benemilk-seurannassa robottikarjoilla on saatu erinomaisia tuloksia. Maidon pitoisuudet ovat kohonneet ja tuotos on lisääntynyt. Monelta tilalta on saatu myös positiivisia havaintoja terveyden ja hedelmällisyyden osalta. Vaikka lehmät lypsävät enemmän, eivät ne laihdu samalla tavalla poikimisen jälkeen.

25 AgroMakasiini 3/14 25 Tilaseuranta osoittaa Benemilk on huippurehu Tällä seurantajaksolla mukana oli 36 tilaa ja 1760 lehmää, joista 20 pihattoa ja 16 parsinavettaa. Lypsyasemapihatoissa oli keskimäärin 45, robottipihatoissa 79 ja parsinavetoissa 29 lehmää. Mukana olleiden tilojen tuotostietoja kerättiin kuukauden ajan, joten havaintoja on aiempaa pidemmältä jaksolta. Pitkäaikaisessa tilaseurannassa voidaan eliminoida monien muiden muuttujien, kuten vuodenajan ja karkearehun vaihtelun vaikutusta. MAIDON PITOISUUDET NOUSIVAT Pitkäaikaisen Benemilk-ruokinnan seurannassa nähtiin erittäin positiivinen muutos maidon pitoisuuksissa. Rasvapitoisuus kohosi keskimäärin yli kolme kymmenystä verrattuna Benemilkiä edeltävään aikaan. Jokaisella tässä seurannassa mukana olleella tilalla rasvapitoisuuden muutos oli pitkällä aikavälillä tuottajalle positiivinen. Paitsi rasvan, myös valkuaisen pitoisuudet nousivat selvästi Benemilkin myötä. Valkuaispitoisuus nousi keskimäärin kymmenyksen verran. Tämä tarkoittaa selvää lisäystä myös maidon tilityshintaan. ENERGIAKORJATTU MAITOTUOTOS KOHOSI Maitotuotoksen vaihteluihin vaikuttavat monet seikat kuten esimerkiksi ensikoiden osuus karjasta, TEKSTI: KATRI VIRTANEN Benemilk-tilaseurannan uusimmat tulokset vahvistavat aiemmat havainnot, jossa pitoisuuksien kohoamisen ohella maitomäärä on noussut. Keskimäärin tilat saivat 2,6 kiloa enemmän energiakorjattua maitoa. karjan keskimääräinen aika poikimisesta ja mahdollisesti sairaat eläimet. Mitä suurempi karja on ja mitä pidempään seuranta-aika on kestänyt, sitä luotettavampia tuloksia saadaan. Tämän pitkäaikaisen tilaseurannan tulokset tukevat hyvin aiemmin tehtyjä tieteellisiä tutkimuksia ja kokeita, sillä keskimäärin energiakorjattu maitotuotos kasvoi yli 2,5 kiloa. kg 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 ENERGIAKORJATUN MAITOTUOTOKSEN MUUTOKSET BENEMILK-RUOKINNAN AIKANA 2,2 3,3 2,1 2,6 Parsinavetat Pihattonavetat Robottinavetat Kaikki navetat Tule mukaan Benemilk-seurantaan Benemilk -rehuja käyttäville tiloille on laadittu oma seurantajärjestelmä. Pitkäaikaisessa seurannassa todennetaan rehun vaikutus maidon pitoisuuksiin ja maitomäärään edellisen vuoden tuloksiin verrattuna. Liity joukkoon näet, miten rehu auttaa sinua saavuttamaan kasvavia lukuja.. Kysy lisää Katri Virtaselta,

26 Pikkuvasikat kasvatetaan eristetyissä valkoisissa vasikkataloissa USA:n suurtilalla Liete varastoidaan laguuneissassa.

27 NAUTA AgroMakasiini 3/14 27 Amerikkalainen megatila panostaa poikimisen ajan hoitoon TEKSTI JA KUVAT: MERJA HOLMA Minnesotalaisen Davisin perheen karjassa poikii vuosittain lehmää. Silti jokainen poikiva lehmä valvotaan ja hoidetaan yksilönä. Näin vähennetään poikimisen ajan piileviä sairauksia ja saadaan lehmät tiinehtymään korkeasta maitomäärästä huolimatta. Davisin perheen lypsykarjatila jalostaa omassa tuotantolaitoksessaan erilaisia juustoja ja pitkälle jalostettuja fraktioituja maitotuotteita. Juustojen valmistuksessa maidon hyvät pitoisuudet ovat eduksi. Siksi tila on päätynyt jersey-rotuun, jonka maidon rasva- ja valkuaispitoisuus on korkeampi kuin USA:n valtarodulla holsteinilla. Davisin jerseylehmää lypsetään kolmessa eri yksikössä, joissa kussakin on noin lypsävää. Kaikki lehmää tuodaan umpikaudeksi ja poikimisen ajaksi New Sweden Dairy -yksikköön, jossa on erikoisosaamista tunnutukseen, poikimisiin ja herutukseen. SYNNYTYSLAITOS TYÖLLISTÄÄ KELLON YMPÄRI Kiireisimpään aikaan vasikoita syntyy jopa 40 eläimen päivävauhdilla. Tunnutettavien ja poikivien yksikössä on ympärivuorokautinen päivystys. Poikimisten hoitajat ovat keskittyneet valvomaan poikimiset, lypsämään ternimaidon ja juottamaan vasikalle ternimaitoa tunnin sisällä syntymästä. Nämä työntekijät eivät tee mitään muita tilan töitä. Yksi

28 28 NAUTA Jokainen lehmä saa poikimisen aikaan yksilöllisen seurannan. henkilö voi 12 tunnin työpäivän aikana hoitaa yli 20 poikimista. Tunnutettavien ryhmissä on 250 lehmää osastoa kohden. Kaikilla on hiekkapedit makuuparsissa, ja ruokintapöydällä on lukkoaita. Lehmät siirretään olkipohjaisiin karsinoihin poikimaan. Poikimakarsinassa lehmiä pidetään mahdollisimman lyhyt aika. Tavoitteena on, että lehmä saadaan siirrettyä eteenpäin vastapoikineiden ryhmään kahden tunnin sisällä. Vasikka otetaan heti pois, ja lehmä viedään lypsyparteen ternimaidon lypsyä varten tunnin sisällä poikimisesta. KÄTILÖT HOITAVAT SYNNYTYKSET Tunnutusosastossa kierretään puolen tunnin välein tarkistamassa mahdolliset aluillaan olevat poikimiset ympäri vuorokauden. Harjaantuneet kätilöt osaavat arvioida poikima-ajan hämmästyttävän hyvin. Jerseylehmien poikimiset sujuvat varsin helposti. Kun lehmä tuodaan poikimakarsinaan, tutustuu se hetken ympäristöönsä, pöyhii petiään ja käy makuulle. Hetken päästä vasikka pyörähtää pehkuille. Hoitajien mukaan synnytysapua tarvitaan vain harvoin. TERNIMAITOA TUNNIN SISÄLLÄ SYNTYMÄSTÄ Ternimaidon lypsy-asemalla vastapoikineen lehmän vedinten puhdistus tehdään erityisen huolella. Nänninpäät putsataan tarkoin ennen lypsyä. Lypsyn jälkeen poikineet lehmät viedään vastapoikineiden osastoon kolmen viikon ajaksi. Ternimaitoa kerätään useammalta poikineelta lehmältä samaan astiaan, ja se pastöroidaan litran satseissa. Jokaiselle lehmävasikalle annetaan pastöroitua ternimaitoa kolme litraa letkulla. Ensin kokeiltiin neljää litraa, mutta jerseyvasikka on niin pieni, ettei sille voida antaa kuin kolmen litran verran. Kun useamman lehmän maito yhdistetään, tasaantuu laatu ja toisaalta vasikat saavat laajemman vastustuskyvyn. Ylimääräinen ternimaito pakastetaan steriileissä foliopusseissa 24 tunnin sisällä lypsystä. TERNIMAITO FOLIOPUSSEIHIN Ennen ternimaito säilytettiin muovikannuissa, mutta ripuliongelmien vuoksi siirryttiin steriileihin foliopusseihin. Muoviastiat jäivät helposti huonolle pesulle, jolloin niihin pesiytyi pöpöjä. Nyt ripuleista on päästy eroon lähes kokonaan. Nykyisin alle viisi prosenttia vasikoista sairastuu ripuliin. Vasikkakuolleisuus on erittäin pieni. Vasikoille annetaan myös E-vitamiini- ja seleenipiikki. Ternimaitoruokinnan jälkeen vasikat viedään erilliseen vasikkataloon. Puhtaus on vasikkatiloissa erityisen tärkeää. Kesäaikana osa vasikoista on ryhmäigluissa ulkona. Minnesotan talvi on liian ankara pienille jerseyvasikoille, siksi talvikauden ulkokasvatuksesta luovuttiin. VASTAPOIKINEILLA LEHMILLÄ OMA RYHMÄ Jokaisesta poikimisesta pidetään kirjaa. Jos poikiminen on vaatinut avustusta, merkitään se korttiin. Vastapoikineiden lehmien osastossa on samanaikaisesti kolme hoitajaa. Päivittäin rehujaon yhteydessä lehmät lukitaan ruokintapöytään. Yksi henkilö kulkee lehmien etupuolella ja seuraa lehmien olemusta ja syöntikäyttäytymistä. Kaksi henkilöä kulkee lehmien takana, mittaa päivittäin kuumeen ja tarkistaa mahdolliset valuttelut, pötsin täyteisyyden ja kuuntelee juoksutusmahan kilinät eli mahdollisen juoksutusmahan siirtymän. LIITUMERKINTÄ LEHMÄN SELKÄÄN Lehmän selkään merkitään liidulla viiva jokaisena tarkastuspäivänä, kun sillä on kaikki kunnossa. Kun ongelmattomia päivä on kymmenen, saa lehmä vihreän viivan. Jos lehmällä on utaretulehdus, saa se siitäkin liitumerkinnän selkäänsä. Kussakin vastapoikineiden osastossa on noin 250 lehmää. Hiehoilla on oma osasto. Vaikka karjakoko on valtava, saa jokainen lehmä poikimisen aikaan yksilöllisen seurannan ja tarpeen mukaan kalkkia ja propyleeniglykolia. Kun lehmien hyvinvointi ja syönti ovat varmistuneet, pääsevät ne lypsykauden lehmien osastoon noin kolmen viikon kuluttua poikimisesta. Lehmät lypsetään kolme kertaa päivässä. Ruokinnassa käytetään neljää erilaista seosrehua, jotta ravinnon saanti vastaa eri vaiheissa lypsävien eläinten tarvetta.

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Rehuoptimointia ja neuvontaa Tuotepäällikkö Juha Anttila 050-5691446 juha.anttila@raisio.com Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

5.10.2013. Ekoviljan laatu. Minna Oravuo 5.10.2013 Villa Lande, Kemiö. Raisio Oyj Yritysesittely

5.10.2013. Ekoviljan laatu. Minna Oravuo 5.10.2013 Villa Lande, Kemiö. Raisio Oyj Yritysesittely Ekoviljan laatu Villa Lande, Kemiö Raisio Oyj Yritysesittely Elokuu 2013 1 Raisio-konserni Toimintaa 9 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 15 paikkakunnalla 4 maassa Henkilöstön määrä noin 1900, josta

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Raision sopimusviljely

Raision sopimusviljely Raision sopimusviljely Hankintajohtaja Jukka Hollo Raisio-konserni OSTOT JA LOGISTIIKKA 17.2.2008 sivu 1 Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi 1939 17.2.2008 sivu 2 1 Raision viljan

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia 120 x 3 x 0,4 = 144 Tavoitteena tasaisen hyvä tuotos

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Acetona-esite_8s.indd 1 30.8.2007 12:03:25 Tavoitteena kestävä, terve lehmä! Investoimalla lehmän terveyteen investoit tilasi tuottavuuteen.

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Kansainvälinen markkina Viljamarkkinat korkealla tasolla Viljan markkinahinnat ovat tänään historiallisesti korkealla

Lisätiedot

HIEHO -24 OHJELMA PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI RUOKINTA JA HEDELMÄLLISYYS RUOKINTAKÄYTÄNNÖT JA HYVÄ HEDELMÄLLISYYS 16.3.2015

HIEHO -24 OHJELMA PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI RUOKINTA JA HEDELMÄLLISYYS RUOKINTAKÄYTÄNNÖT JA HYVÄ HEDELMÄLLISYYS 16.3.2015 PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI Nuorkarja potentiaali käyttöön vasikasta alkaen Hedelmällisyys-poikimaväli, päiviä poikimisesta Umpilehmät, ruokintakäytännöt Lypsylehmät, ruokintakäytännöt RUOKINTAKÄYTÄNNÖT

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen

Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen 1 Suomen Rehun laadukas rehuvalikoima vastaa jokaisen tilan tarpeisiin Suomen Rehun nautarehuvalikoima perustuu

Lisätiedot

Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla

Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla Nordic Countries Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla 7.2. 2012 Joensuu Janne Laine, Bayer CropScience. Puh. 040-5179365. sähköposti:janne.laine@bayer.com Gratil nurmilla Nurmien rikkatorjunnan lähtökohtia

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden

Lisätiedot

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljamarkkinatilanne Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljakauppa Hankkija Oy:ssä Kesän 2014 viljan myyntimäärät olivat todella suuria Syksyn 2014 sato määrällisesti hyvä Rehuvehnää paljon vielä myymättä Toimitus

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen -juomarehut Starter ja Mysli -starttirehut I ja Hieho -kasvatusrehut Stabiliser, Electrolyte ja Fiber -vasikoiden

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Terveillä vasikoilla on terveet mahat Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?

Lisätiedot