Kotitilalta4/2011. Laiva on lastattu edullisella valkuaisrouheella. HK Agri laajentaa rehuviljan välitystään s. 4 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotitilalta4/2011. Laiva on lastattu edullisella valkuaisrouheella. HK Agri laajentaa rehuviljan välitystään s. 4 5"

Transkriptio

1 Kotitilalta4/2011 HK Agri laajentaa rehuviljan välitystään s. 4 5 Lihasikojen ruokintaa kannattaa tarkentaa s Laiva on lastattu edullisella valkuaisrouheella s. 8

2 pääkirjoitus Purjeet tuulen mukaan SISÄLTÖ Pääkirjoitus 2 Purjehduksen ja puutarhanhoidon väitetään olevan elämän harvoja välttämättömyyksiä. Reaalimaailman paremmin tunteva suomalainen on lisännyt listaan myös kuoleman ja verot. Kun unohdetaan filosofia, elämän todellinen välttämättömyys on ruoka. Sitä ilman ei lähdetä sen enempää merille kuin ruusutarhaankaan. Elintarvikeala on ollut monen kohun keskellä. Sen takia on ehdottoman tärkeää, että me tiedämme, mistä tuotantoeläimemme tulevat ja että ne voivat hyvin. Eläinten kotitilat tunnetaan tarkoin. Me pystymme seuraamaan liharaaka-ainetta kaupan hyllyltä aina tiloille asti. Kuluttaja tietää valintoja tehdessään, että tuotteemme ovat turvallisia ja että niiden alkuperä tunnetaan. Kuluttajat seuraavat hintoja tarkasti. Hintakilpailu on osittain ajanut siihen, että koko ruoantuotantoketju kärsii kannattavuusongelmista. Ja on varmasti rehellistä sanoa, että hyvää ruokaa ei voi tuottaa halvalla. Jotta lihan ja lihatuotteiden hinta saadaan pidettyä kilpailukykyisenä, tuotantoketjun on oltava kunnossa. Kilpailutilanne vaatii jatkuvaa tuotantotehokkuuden kehittämistä ja parhaiden ratkaisujen soveltamista arkipäivään. Tarvittava kilpailukyky syntyy tekemisen kautta. Hyvä joukkue on enemmän kuin osiensa summa ja saavuttaa yhdessä asetetut tavoitteet. Erinomainen esimerkki on Suomen jääkiekkomaajoukkueen menestys Bratislavan MM-kisoissa. Yrityselämässä tilanne on oikeastaan ihan samanlainen. Muuttuva ympäristö vaatii yrittäjiä tekemään välillä suuriakin muutoksia toiminnassaan, jotta yritys pääsee tuottavaan tulokseen. Investointi tulevaisuuteen vaatii rohkeutta ja selvän päätöksen olla mukana ruuan tuottamisessa. Tilat ovat erilaisia, ja siksi kehittämisinvestoinnit pitää räätälöidä jokaiselle sopiviksi. Pessimisti valittaa tuulesta. Optimisti odottaa sen muuttavan suuntaa. Säädetään me purjeemme tuulen mukaan. Markkinakatsaus 3 Viljamarkkinat haastavat miettimään ostoja Bioetanolia ja OVR-lientä Jokioisilta 6 Rapsilaiva ui Sisä-Suomeen 8 Naudoille aina oikeanlaista säilörehua 9 Säilörehun kautta kiinni tuotantokustannuksiin Kannen Kuva: Pekka Hömppi Kannen kuva: Merja Ojala 4 12 Lihasikojen ruokinta tarkentuu 14 Imetysajan rehustus kohdalleen 16 Älä luota liikaa koneisiin 17 Sinetin lihasikalaskelma on tuottajan työkalu 18 Parven ylösajo ratkaisee muninnan 20 Kuntoluokitus avuksi lapahaavojen ehkäisyyn 22 Paluumuuttaja otti ohjat 23 Kullankeltaista ja rapean rouskuvaa syksyä Kariniemeltä 24 LSO Osuuskunnan kuulumisia 26 Ajankohtaista 28 Kotilalla tapahtuu 30 Snabbt och kort 31 Terveisin, Veli-Matti Jäppilä Julkaisija HK Agri, PL 50, Turku, puh , Päätoimittaja Veli-Matti Jäppilä Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh , Taitto Päivi Liikamaa, puh , phnet.fi Ulkoasu Focus Flow Oy Painopaikka Forssa Print, ISSN Osoitteenmuutoksen voi tehdä palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla Kotitilalta 4/2011

3 MARKKINAKATSAUS Sian markkinat vellovat Kesä ei tuonut helpotusta sikamarkkinaan ja myös loppuvuosi tulee olemaan haasteellinen. Sianlihan tuotanto on tammi-heinäkuun aikana kasvanut kolme prosenttia ja kulutus vastaavasti neljä prosenttia verrattuna viime vuoteen. Rehun raakaainemarkkina on edelleen ollut hermostunut. Sianlihaa on tuotu Suomeen alkuvuoden aikana yli 15 miljoonaa kiloa. Porsasmarkkina oli myös kesän aikana erittäin tukkoinen, mikä osaltaan vaikeutti sikaketjun hallintaa. Uuden satokauden myötä tilanne on jonkin verran helpottunut, mutta säilyy haasteellisena pitkälle syksyyn. Rehun raaka-ainemarkkina on edelleen ollut hermostunut johtuen pääosin maailmanlaajuisten varastojen pienuudesta. Hinnat ovat laskeneet tai nousseet kunkin mantereen satoennusteen valmistuttua. Elokuun alussa alkanut taloudellinen epävarmuus ja pörssikurssien jyrkkä pudotus ympäri maailmaa on myös hermostuttanut raaka-ainemarkkinan. Ennakkoarvioiden mukaan Suomen viljojen kokonaissato olisi noin 3,5 miljoonaa tonnia, mikä olisi reilut puoli miljoonaa tonnia viime vuotta suurempi. Tätä kirjoittaessa on iso osa sadosta kuitenkin vielä puimatta, joten paljon voi vielä tapahtua ennen kuin voidaan arvioida sadon lopullista määrää ja laatua. Ulf Jahnsson Nautojen teurasmäärä kasvaa Kesän loppupuolella nautojen teurastarjonta kääntyi kasvuun. Paimion teurastamon tulipalo muutti jonkin verran kesän ja alkusyksyn teurastussuunnitelmia. Tätä korvattiin kasvattamalla muiden teurastuspaikkojen määriä, minkä ansiosta nautatilanteemme pysyi elokuun loppupuolelle asti kysyntävoittoisena. HK Ruokatalo tarvitsee kasvavat määrät nautaa. Outokummun teurastamon investoinnit kasvattavat käsittelykapa- siteettiamme huomattavasti. Myös Paimion teurastamossa toiminta jatkuu lop- Kuva: Raila Aaltonen pusyksystä remontin jälkeen, mikä antaa entistäkin paremmat mahdollisuudet palvella nopeilla noudoilla myös syysviikkojen aikana. HK Agri nosti alkusyksystä sekä lehmän että nuoren naudan hintaa. Hinnan nostot tukevat kasvavaa hankintatavoitettamme. Haluamme myös kannustaa sopimuskasvattajia investoimaan uusiin kasvatuspaikkoihin. Sami-Jussi Talpila Broilerin näkymät syksylle Kesä oli monella tavalla haasteellinen broilerintuotannolle. Kasvatusolosuhteiden hallintaa vaikeuttivat helteet ja poikkeuksellisen korkeat ilmankosteudet. Kasvattamoiden ilmastointitehoihin onkin jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Varsinkin vanhimpien rakennusten ilmastointia tulee parantaa ensi talvena. Broilerin fileen hyvä kysyntä on lisännyt painetta hyvään toimitusvarmuuteen. Tähän haasteeseen emme kesällä pystyneet täysin vastaamaan, mutta alkusyksystä alkutuotannon toimitusvarmuus on palautunut normaaliksi. Myös emotuotannon ongelmat alkavat olla ta- kanapäin ja toimitukset toteutuvat tilausten mukaisesti. Hyvää kehitystä edesauttaa munittamoissa ja hautomoilla toteutettu kehityshanke. Haudontatappiota on pystytty alentamaan oleellisesti, jolloin untuvikkosaanto on kasvanut hedelmöittynyttä munaa kohden. Haudontatappiota on pystytty alentamaan oleellisesti Vuoden kolmas tuotantojakso on kesäjakson suuruinen ja tuotantotauot kasvattamossa ovat alle kolme viikkoa. Kasvattamoiden kiertonopeus on kuuden tasossa. Uuden hyvinvointiasetuksen sallimat poistumat ovat kesän aikana ylittyneet joidenkin parvien osalta. Sen sijaan broilerien jalkapohjat ovat olleet erinomaisen hyvässä kunnossa, vaikka ilmassa on ollut kosteutta varsin paljon. Kiitokset hyvästä kesän toiminnasta ja hyvää alkanutta syksyä sopimuskasvattajille! Jarmo Seikola Kotitilalta 4/2011 3

4 Piirros: Kati Kelo Suomen viljamarkkinat ovat tulleet osaksi suurempaa markkinaa, jossa hinta määräytyy maailmanmarkkinoista. HK Agrin rehuviljan välitystoiminta palvelee sopimustiloja kaikkialla Suomessa. Viljamarkkinat haastavat miettimään ostoja Jukka Kinnunen Myyntipäällikkö Suuret hintavaihtelut ovat leimanneet viljamarkkinoita viime vuosina. Ennen oli likipitäen varmaa, että viljan hinta Suomessa käyttäytyi kaavamaisesti. Syksyllä puintiai- kaan hinta oli alimmillaan, ja talven mittaan se maltillisesti kohosi kohti kesää. Nyt kaikki on toisin: hinta voi jopa olla korkeimmillaan puintiaikana ja lähteä sitten laskemaan. Vähäiset viljavarastot ja satovaihtelut eri puolilla maapalloa heiluttavat hintoja suuresti. Ohran hinnalle tuo lisää epävarmuutta se, että EU ei tee enää ostoja interventiovarastoon. Esimerkiksi satokaudella 2010/11 Suomessa oli ohraa interventiovarastossa noin 800 miljoonaa kiloa. Ne myytiin talven aikana markkinoille, mikä tasapainotti viime talven markkinatilannetta. On vielä arvoitus, miten hinnat käyttäytyvät ensi talvena, kun varastoviljaa ei ole. Oma varasto tuo turvaa Mikäli Suomen viljasato riittää kotimaan 4 Kotitilalta 4/2011

5 kulutukseen, vilja hinta määräytyy pitkälti vientihintojen perusteella. Suomen hinta on silloin Euroopan hinta vähennettynä rahdilla kohteeseen. Jos Suomessa taas on pulaa viljasta, kotimaan hintaa nostaa tuontihinta eli Euroopan hinta rahtikustannuksella lisättynä. Viljaa hankkivan tilan kannalta uusi tilanne on haastava. Tilan pitäisi pystyä hankkimaan viljat silloin kun hintakäyrä on pohjassa, mutta oikean hankintaajankohdan päättäminen ei ole ainakaan helpottunut. Riittävän varastokapasiteetin omaaminen lieventää tuskaa, sillä sen turvin lihatila voi ostaa esimerkiksi koko ruokintakauden jyvätarpeen kerralla. Tämä kuitenkin sitouttaa ison määrän pääomaa. Jos ostettava määrä on 500 tonnia, viljan hinnan nousu 150 eurosta 200 euroon tuo euron lisäkustannuksen. Jos Oikean hankintaajankohdan päättäminen ei ole ainakaan helpottunut. tilalla ei ole varastointimahdollisuutta, ei viljaostoa pysty ajoittamaan edullisempaan ajankohtaan. Varastoon ostamiseen liittyy kuitenkin aina riski tappiosta, jos viljan hinta lähteekin laskuun. HK Agri avuksi viljakauppaan HK Agri välittää kotieläintiloille markkinahintaista rehuviljaa. Komponentteihin perustuvassa ruokinnassa on olennaista, että tila saa viljan oikeaan hintaan. Viljan osuus on sikojen ruokinnassa prosenttia ja naudoillakin prosenttia rehuannoksesta. Ruokinnassa on tärkeää tietää viljan laatu. HK Agri käy kauppaa vain erillä, jotka täyttävät rehuviljalle asetetut yleiset laatuvaatimukset. Lisäksi jokaisesta erästä ilmoitetaan hehtolitrapaino ja myytävät viljaerät punnitaan autovaa alla. Viljakauppaa on tehtävä kustannustehokkaasti ja pienellä marginaalilla. Toimitamme viljan suoraan viljanviljelijän varastosta kotieläintilalle, jolloin ei synny ylimääräisiä varastointi- ja kuljetuskustannuksia. Kuljetuksista huolehtivat HK Agrin sopimusautoilijat hyväkuntoisella kalustollaan. Viljaa voidaan toimittaa asiakkaan tarpeen mukaan sekä kippi- että puhalluskalustolla. Minimitoimitus on ns. nuppiautokuorma eli 15 tonnia. Välitämme pääasiassa rehuohraa. HK Agri tekee viljakauppaa pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomen alueella sekä Pohjois-Ruotsiin. Lihan sopimustuottajamme käyttävät runsaasti viljaa ja haluamme palvella heitä ympäri Suomea viljanhankinnassa. Uuden satokauden myötä olemmekin laajentaneet viljanvälityksen myös Etelä- ja Länsi-Suomeen. Toimimme alueilla, joilla kotieläintiloilla on viljanostotarvetta ja viljaa ei ole tarjolla paikallisesti. Välittäjälle ei ole tarvetta niillä alueilla, joilla viljaa on tarjolla naapureissa ja kauppa tehdään tilojen välisenä. Rehuohran vientihinnat (FOB), viikkohinnat $/tn Viljojen ja rypsin tuottajahinnat /tn Australia, itäosat Ranska, Rouen Saksa, Hampuri Leipävehnä Ruis Rehuohra Rehuvehnä Mallasohra Kaura Lähde: Tike Lähde: IGC, päivitetty Kotitilalta 4/2011 5

6 Jouni Saarinen Myyntipäällikkö Bioetanolin valmistuksessa syntyy oivallista OVRlientä sikojen rehuksi. HK Agri huolehtii siitä, että St1:n Jokioisten tehtaalla syntyvä rehujae löytää käyttäjänsä. Bioetanolia ja OVR-lientä Jokioisilta St1 aloitti bioetanolin valmistuksen Jokioisilla keväällä Raaka-aine tulee samalla tontilla toimivalta Daniscon tytäryhtiö Genencorilta. Kokonainen ohra jauhetaan Genencorilla veden joukossa ja siitä otetaan talteen beta-amylaasientsyymi. Erotuksesta jäävä nestemäinen tärkkelysliemi toimitetaan bioetanoliprosessiin. Viljan tärkkelystä käytetään ja tislataan bioetanoliksi noin neljä päivää. Tärkkelyksen poiston jälkeen liemestä valmistetaan ohravalkuaisrehua eli OVRlientä, joka soveltuu erinomaisesti sikojen ruokintaan. Tuotantomäärä on noin 600 tonnia viikossa. OVR-liemen valmistuksessa mukaan lisätään säilöntäaine ja liemen ph lasketaan hapon avulla noin 4,5:een. Rehu tuodaan tilalle +55 C -asteisena, ja se on erittäin maittavaa. HK Agri valmistuttaa myös OVR-ruokintaan sopivat täydennystiivisteet. Genencor käyttää ohraa Jokioisilla noin 25 miljoonaa kiloa vuodessa. Ohran toimitus on sopimuspohjaista ja viljeltävät lajikkeet ovat hyvin entsyymipitoisia. Keskellä sika-aluetta HK Agri ja St1 ovat solmineet yhteistyösopimuksen St1:n prosesseissa syntyvien rehujakeiden markkinoinnista, kuljetuksista, tuotekehitysyhteistyöstä ja täydennysrehujen valmistuttamisesta. Yhteistyö aloitettiin Vantaan, Haminan ja Lappeenrannan laitoksista tulevasta leipomorankkirehusta. Keväästä 2011 lähtien HK Agri on markkinoinut myös Jokioisilta tulevan OVR-liemen. Tuotantolaitos sijaitsee keskellä HK Agrin sianlihan päätuotantoaluetta, joten sieltä tuleva OVR-liemi sopii erittäin hyvin HK:laisen sian rehustukseen. OVR-liemirehustus on kustannustehokkain tapa ruokkia lihasiat, ja se käy myös emakoille ja porsaille. Liemi sopii käytettäväksi myös yhdessä maitopohjaisten rehujakeiden kanssa. Meijereiden herat ja maitohuuhteet täydentävät OVR-ruokintaa lisäten maittavuutta ja monipuolisuutta. OVR-liemen kuiva-ainepitoisuus on prosenttia. Rahtikustannusten vuoksi liemet on järkevintä käyttää lähellä tuotantolaitosta. Jokioisten OVRliemen keskikuljetusmatka on alle 30 kilometriä. Alueella on paljon siantuotantoa, ja kysyntää olisi noin tuplamäärälle tuotantoon nähden. Usean auton voimin Jokioisilla syntyvä OVR-liemi on määrältään noin kolmannes kaikesta HK Agrin markkinoimasta OVR:stä. Suurin osa toimitetaan edelleen Altian Koskenkorvan tehtaalta. Jokioisten tuotannolla on kuitenkin alueellisesti tärkeä merkitys. Kuljetusliike Mikola Oy:llä on päävastuu Jokioisten tehtaan liemirehukuljetuk- 6 Kotitilalta 4/2011

7 sista. OVR-lientä ajetaan asiakastiloille usealla autolla. Kuljetusliike on tiiviissä yhteistyössä tehtaan valvomon kanssa, jotta pysytään selvillä säiliöiden täyttöasteesta ja noutojen rytmityksestä. HK Agri on sitoutunut yhdessä kuljetusliikkeen kanssa pitämään säiliöiden täyttöasteen sellaisella tasolla, että bioetanolin valmistus voi aina jatkua keskeytyksettä. Tarvittaessa paikalle lähetetään useampikin auto muutaman tunnin varoitusajalla. Päivittäinen keskinäinen yhteydenpito varmistaa, että Jokioisten OVRliemi toimitetaan tilojen liemisäiliöihin aina oikeaan aikaan ja oikean laatuisena. Tuotantomäärien ja liemen kuiva-aineen vaihtelu Jokioisten laitoksella on hyvin pientä. Ainut suunnitelmallinen seisokki on heinäkuussa, jolloin ohralientä St1:lle toimittava Genencor on kesälomalla. Tällöin HK Agri toimittaa Jokioisten liemiasiakkaille muita, korvaavia liemirehuja ja niihin sopivat täydennysrehut. Luotettavin kumppani valittiin Bioetanolia jalostava St1 joutui miettimään, montako yhteistyökumppania se tarvitsee varmistamaan kaiken Jokioisilla syntyvän OVR-liemen haun. Sopimus tehtiin lopulta vain HK Agrin kanssa. Tuotannossa on tärkeää, että säiliöt tyhjenevät varmasti ajallaan. HK Agrilla oli hyvä palveluasenne. Voimme luottaa siihen, että se hoitaa oman osuutensa, sanoo yrityksen liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja Patrick Pitkänen. Hänen mukaansa myös HK:n Rypsiporsas -konsepti vaikutti päätöksessä. Se on mielenkiintoinen kehityspolku, johon halusimme lähteä mukaan. St1 Oy on suomalainen energian valmistaja ja myyjä. Yhtiö valmistaa etanolia elintarviketeollisuuden biojätteistä ja sivuvirroista seitsemässä etanolitehtaassaan. Tuotantokustannukset pysyvät suuren mittakaavan tuotantolaitosten tasolla, kun eri paikkakunnilla tuotettu bioetanoli väkevöidään keskitetysti Haminassa. 99,8-prosenttinen bioetanoli sekoitetaan bensiiniin, tai siitä valmistetaan flexifuel-autojen polttoaineeksi sopivaa RE85-korkeaseosetanolia. Kun tärkkelyksen energia on otettu talteen bioetanolina, jäljelle jää valkuaispitoinen liemijae. Pitkäsen mukaan ehdottomasti paras käyttö sille on kotieläinten rehuna. Muita mahdollisuuksia olisivat teollisuuskäyttö, biokaasutus ja vihonviimeisenä vaihtoehtona kompostointi. Bioetanolin valmistusmäärien reipas kasvu jatkunee enää vuoden verran, arvioi Pitkänen. Sen jälkeen pääosin leipomoteollisuudesta saatava materiaali on saatu järkevästi putkeen. Kasvua tulee sen jälkeen kotimaassa lähinnä kauppojen ylijäämäleivän keruuasteen noston kautta. Tällä hetkellä teemme leipäjätteestä bioetanolia pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa. Kysyntää palvelulle on, mutta siinä tarvitaan keruusta huolehtivia operaattoreita sekä investointeja pakkausten poistolaitteisiin. Merkittäviä kasvumahdollisuuksia bioetanolin valmistukselle on ulkomailla. Parhaillaan ST1 selvittää menetelmän vientiä Ruotsiin, Englantiin ja Saksaan. Raila Aaltonen Kuva: St1 Kotitilalta 4/2011 7

8 Rapsilaiva ui Sisä-Suomeen Itäsuomalaiset karjatilat ovat toivoneet rypsin varastointia lähemmäksi käyttäjää. Tämän syksyn laivalasti GMO-vapaata rapsia laivattiinkin suoraan Kuopioon. Päätöksestä hyötyy moni naudantuottajia. Pirjo Leva Myyntipäällikkö Laiva saapui Kuopioon elokuun puolen välin jälkeen. Eviran tarkastaja otti lain vaatimat salmonellanäytteet. Puhdas rehuerä on nyt myyntivalmiina kotieläintiloille. HK Agrin tavoitteena on palvella naudanlihan- ja lypsykarjatuottajia tasapuolisesti myös rehukaupassa. Aikaisemmissa tuonneissa varastopaikkana on ollut merenrantakaupunki Vaasa, mistä johtuen idässä olevat tilat ovat joutuneet maksamaan korkeampaa rahtia rypsitoimituksista kuin länsisuomalaiset tilat. HK Agrilla naudanrehukauppaa tekee pääasiassa Jukka Kinnunen apunaan Pirjo Leva. Lisäksi kenttäedustajat hoitavat myös rehukauppaa. Ammattitaitoiset sopimusliikennöitsijät kuljettavat rehut tiloille. Kalustona on sekä puhallus- että kippiautot. Toiminta on kustannustehokasta ja tiedonkulku nopeaa. Tilalle sopivin ratkaisu Rehun hinta on tärkein kustannustekijä naudanlihan tuotannossa. Tilan rehus- tus kannattaa optimoida jokaisen tilan omista lähtökohdista, eikä vain kopioida naapurin systeemiä. Elintarviketeollisuuden sivujakeet tarjoavat hyviä vaihtoehtoja tiloille, joilla niiden käyttö on varastotilojen puolesta mahdollista. Apetiloilla on perinteisesti voitu hyödyntää esimerkiksi perunarehua, heraa ja ohrarehua. Valkuaisrehun lisäksi HK Agri tarjoaa nautatiloille tehokkaat kivennäiset suursäkeissä. Säkit toimitetaan tiloille suoraan tehtaalta ilman välivarastointia. Ympäri Suomea suuntautuvilla suuntakuormilla olemme saaneet rahtikulut kohtuullisen pieneksi. Ja mitä useamman säkin tilaa kerralla, sitä edullisemman rahdin saa. Juomarehuksi HK Agri suosittelee Valion suomalaisia, maitopohjaisia Startti juomarehuja. Vasikat kasvavat ja voivat hyvin laadukkaalla juomalla. Kuljetukset hoitaa HK Agrin puolesta Valio. Peltosalmella maataloutta opiskeleva Visa Sorjonen Sulkavalta toivottaa valkuaisrehut tervetulleeksi Kuopioon: Rahtiedusta syntyy suuret säästöt, sillä rapsinkäyttäjiä on runsaasti täällä Itä-Suomessa. Viljaa päivän hintaan Viljakaupassa HK Agri on pystynyt palvelemaan kasvavaa asiakasryhmää hyvin. HK Agrin kautta kulkee pääasiassa ohraa, hiukan myös kauraa ja vehnää. Kesällä viljaa olisi tarvittu etenkin Savossa enemmänkin, mutta tarjonta oli niukkaa. Viljakaupat tehdään kuormakohtaisesti tai pidemmällekin aikavälille, päivän hintaan. Sitten vaan toimitusaikataulut sovitaan tilan kanssa tarkemmin. Tuotantoneuvoja Harri Jalli tekee ruokintasuunnitelmat ja tutkii kanssasi vaihtoehdot, kunhan kotoisten rehujen määrä ja laatu on selvillä. Ota yhteyttä HK Agrin rehuasiantuntijoihin, niin keskustellaan tarkemmin järkevistä ja kustannustehokkaista vaihtoehtoista karjallesi. Kuva: Pirjo Leva Kuva: Pekka Hömppi HK Agrin välittämän rapsin hinta on kilpailukykyinen. 8 Kotitilalta 4/2011

9 Naudoille aina oikeanlaatuista säilörehua Rehut on suurin yksittäinen kuluerä nautataloudessa. Taloudellinen tuotanto vaatii onnistuneen ja suunnitelmallisen ruokinnan. Erityyppiset nautatilat tuotantosuunnasta riippumatta korostavat säilörehun laatua. Kuva: Harri Jalli Harri Jalli Tuotantoneuvoja Lehmät saavat vapaan säilörehun ja heinän lisäksi täysrehua tuotoksen mukaan. Virtarannan karjan kilon keskituotos perustuu hyvälle säilörehulle. Lypsylehmiä Lounais-Hämeessä Hyvän ruokinnan perustana ovat vähäiset muutokset ruokinnassa, riittävä veden saanti ja hyvä säilörehu, toteaa Leila Virtaranta. Marko ja Leila Virtarannalla on korkeatuottoinen lypsykarja Forssan Koijärvellä. Tilan 22 lehmän keskituotos oli viime vuonna muutamaa kiloa vaille maitokiloa. Virtarannat keskittyvät hyvään säilörehuun ja heinään sekä laitumeen. Lehmät saavat vapaan säilörehun ja heinän lisäksi täysrehua tuotoksen mukaan. Väkirehun päiväannos on enintään 14 kiloa. Se ei ole suurin mahdollinen, mutta näin saadaan hyvän tuotoksen lisäksi terveitä ja kestäviä lehmiä. Lehmät myös pysyvät hyvässä maidossa pitkään ja kiimat ovat selviä. Vasikat saavat imeä ternimaidon suoraan emästä. Kun vasikka juo kunnolla ja sen napa on kuivunut, se siirretään yksilökarsinasta ryhmään. Juotto tapahtuu 3 4 kertaa päivässä maidolla tuttiämpäreistä. Lisäksi tarjolla on koko ajan ykkösrehua ja kivennäistä sekä heinää ja vettä. Juoton jälkeen täysrehua annetaan kilo päivässä ja yli puolen vuoden ikäisille puoli kiloa päivässä. Tiineet hiehot ovat säilörehuruokinnalla. Vaikka käytössä on vanha parsinavetta, lehmät ulkoilevat talvella viikoittain pari kertaa. Laidunkausi alkaa toukokuussa ja jatkuu syksyllä mahdollisimman pitkään. Laitumella on aina vapaasti viherkivennäistä ja suolaa. Säilörehun Virtarannat tekevät yhdessä naapurissa olevan lihanautatilan kanssa. Säilörehussa tavoitteena on hyvä sato ja D-arvo Tänä kesänä ilmat eivät suosineet rehuntekoa ja tavoitteeseen oli hankala päästä. Kotitilalta 4/2011 9

10 Pihvisonneja Etelä-Pohjanmaalla Lapualaisilla Timo Kapiaisella ja Kirsi Vesalalla on ollut pitkään emolehmiä. Vuonna 2007 he rakensivat loppukasvattamon parillesadalle pihvisonnille. Seosrehuvaunu otettiin käyttöön samalla ja viljan murskesäilöntä seuraavana vuonna. Myös emot ruokitaan seosrehulla. Ruokinnassa Timo korostaa yksinkertaisia perusasioita. Säilörehua tarvitaan paljon ja sen pitää olla hyvälaatuista. Ostorehuista voidaan silloin tinkiä. Ruokinnassa käytetään sekä omaa että ostoviljaa. Rypsirouheen määrä säädetään ruokintasuunnitelmissa säilörehun valkuaispitoisuuden mukaan. Eksoottisempiakin komponent- Hyvälaatuisen säilörehun saaminen pitää varmistaa tuotantoa laajentaessa. teja on kokeiltu, mutta kyllä vilja ja rypsi toimivat säilörehun kanssa hyvin, toteaa Timo. Tilalle tuleville vasikoille annetaan alkuun niukasti väkirehua, jotta mahat toimivat varmemmin. Kaikki eivät ole lähtötiloilla saaneet väkirehua. Säilörehu tehtiin aikaisemmin paaleihin. Kahtena kesänä on käytössä ollut osakkuusyhtiön ajettava tarkkuussilppuri. Nyt rehut tulevat talteen nopeasti ja laadun ja määrän sopiva tasapaino on helpompi saavuttaa. Yhtiöllä on myös niittokone, karhotin sekä lannoitteenlevitin. Tarkkuussilppurin lautasniittokoneella varustettu niittopää on osoittautunut ylivoimaiseksi kokoviljarehun korjuussa. Sillä on ajettu myös urakkaa satoja hehtaareita. Tuotannon laajentaminenkin on käynyt mielessä. Hyvälaatuisen säilörehun saaminen pitää kuitenkin aina varmistaa laajennuksen yhteydessä. Karjavaltaisella alueella se ei aina ole helppoa. Kuva: Harri Jalli Sekä vasikoiden että emojen on oltava syksyllä hyväkuntoisia, Jaakko Veräväinen sanoo. Emolehmiä Kanta-Hämeessä Jaakko ja Anna Veräväisellä on selkeä mielipide ruokinnasta. Sen pitää olla yksinkertaista ja eläinten pitää olla hyväkuntoisia. Näillä periaatteilla he hoitavat Hämeenlinnan Lammilla seitsemänkymmenen emolehmän karjaa. Ruokinta perustuu kaikilla eläimillä käytännössä vapaaseen säilörehuun. Eläimet saavat kunnon mukaan joko hieman parempaa tai kuituisempaa rehua. Lisärehulla varmistetaan, että emot lypsävät loppukesälläkin hyvin ja että Runsas säilörehuruokinta vähentää rehujen ostotarvetta Timo Kapiaisen tilalla. Eläimet saavat kunnon mukaan joko hieman parempaa tai kuituisempaa rehua. 10 Kotitilalta 4/2011

11 Sonneja Etelä-Karjalassa sekä emot että vasikat ovat syksyllä hyväkuntoisia. Vasikoilla on tarjolla väkirehua automaateista koko kesän. Syksyllä sonnivasikat lähtevät välitykseen ja lehmävasikat jäävät omaan kasvattamoon. Niille valitaan parhaat säilörehut, jotta ne kasvavat riittävän suuriksi kesän astutuskauteen mennessä. Osa hiehoista jää omaan karjaan uudistukseen ja osa myydään kantavina. Sonnit menevät laumoihin kesäkuun alussa laidunkauden alkaessa. Valtaosa laitumista on peltolaitumia. Lähes puolelta laidunalasta kerätään ensimmäinen sato säilörehuksi. Näin loppukesälle saadaan suurempi laidunala. Kivennäisruokintaan tilalla kiinnitetään nyt erityishuomioita. Edullisempien lannoitteiden käyttö muutamana viime vuonna kostautui lihasrappeumana muutamilla vasikoilla. Näin pääsi käymään, vaikka emoilla on talvella ollut kivennäistä hyvin tarjolla. Kivennäisistä saadun seleenin teho ei ilmeisesti ollut riittävä. Kuva: Harri Jalli Muutaman sadan metrin päässä itärajalta, Lappeenrannan Nuijamaalla, Mikko Turtia kasvattaa lihanautoja ternivasikasta sonneiksi. Hyvän kuvan tuotannosta antaa, että sonnit tulevat teuraaksi 18 kuukauden iässä ja 350 kilon keskipainossa. Onnistunut vasikkakasvatus on tuotannon perusta. Vanhassa kivinavetassa sijaitsevaan juottamoon tulee 3 4 kertaa vuodessa viisikymmentä ternivasikkaa. Vasikat jaetaan koon ja iän mukaan kahteen ryhmään. Mikko on tyytyväinen vapaaseen hapanmaitojuottoon. Juotto aloitetaan Startti Maidolla ja loppujuotossa käytetään Startti Poweria. Väkirehua ja heinää on vapaasti tarjolla heti alusta alkaen, myöhemmin myös säilörehua. Vierotuksen jälkeen säilörehu vaihtuu seosrehuksi ja sen päälle ripotellaan ykkösrehua. Tätä täydennystä Mikko pitää tärkeänä. Vasikat vierastavat hieman seosrehua ja oikein odottavat, että ykköstä laitetaan päälle. Sitä syödessä Mikko Turtia antaa vasikoille aluksi hyvää säilörehua ja vieroituksen jälkeen seosrehua. seosrehuakin menee kuin vahingossa ja neljän kuukauden iässä pelkkä ape riittää. Teinivasikoille suunnitellaan oma seosrehu parhaista säilörehuista, viljasta ja rypsistä. Mäskiä laitetaan hieman maistiaisiksi. Teinikasvattamosta sonnit siirretään vuonna 2005 valmistuneeseen kylmäpihattoon. Sonnien seoksessa on säilörehun ja viljan lisäksi mäskiä. Tarvittaessa valkuaislisänä käytetään rypsiä. Säilörehun laatuun ei Mikon mukaan voi koskaan kiinnittää liikaa huomioita. Kun säilörehu saadaan talteen hyvänä, voidaan kalliiden valkuaisrehujen määrää ratkaisevasti vähentää. Säilörehun laatuun ei voi koskaan kiinnittää liikaa huomioita. Kuva: Harri Jalli Kotitilalta 4/

12 Säilörehun merkitys tilan kannattavuuteen tiedostetaan entistä paremmin. Sadon sekä määrää että laatua on mitattava, jotta kehittämistoimet voidaan suunnata oikein. Tiina Sirkjärvi Säilörehuasiantuntija, Valio Oy Säilörehun kautta kiinni tuotantokustannuksiin Maidontuottajille vuosina 2007 ja 2011 tehtyjen kyselyjenmukaan tilat näkevät nyt säilörehusatojen sekä rehun laadun kehittämisen entistä suurempana mahdollisuutena parantaa tuotannon kannattavuutta. Tämä on hyvin tervetullutta. Säilörehuun vaikuttamalla voidaan saada aikaan todellista muutosta maidon tuotantokustannuksiin. Hyvänä esimerkkinä säilörehun tuotannon mahdollisuuksista on vuosina toteutettu TilaArtturi-projekti, joka keskittyi maitotilojen talouden parantamiseen nurmitaloutta kehittämällä. Sen aikana tilojen tuettu maidontuotantokustannus aleni 13 tilalla keskimäärin jopa 15 prosenttia. Peltoala tehokäyttöön, ensikot tuottaviksi TilaArtturi-tilojen tuotantokustannuksia arvioitaessa peltoalan käytön tehokkuus osoittautui merkittäväksi tekijäksi. Tuhannen rehuyksikön sadon parannus hehtaarilta vähensi maitolitran tukematonta tuotantokustannusta keskimäärin kahdella sentillä. Tulos kannustaa keskittymään satotasojen ja rehun laadun kehittämiseen sekä navetan koko kapasiteetin käyttöön. Toinen tärkeä tuotantokustannuksiin vaikuttava tekijä oli yllättäen ensikkoosaaminen. TilaArtturi-tiloilla, joilla ensikoiden keskimääräinen maidontuotanto oli ruokinnan, olosuhteiden ja hoidon* ansiosta 1 kg parempi päivää kohden kuin tarkkailukarjojen ensikoilla, maidon tuotantokustannus aleni noin 1,60 senttiä. Ensikoiden maidontuotantoon vaikuttaa luonnollisesti säilörehun laatu. Rehun maittavuus ja riittävä saatavuus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Mitä mittaat, sitä voit myös kehittää Jotta nurmirehun hehtaarisatoa ja laatua voidaan kehittää, tarvitaan tietoa rehuntuotannon nykyisestä tilasta. Kehityksen seuraamiseen tarvitaan mittareita, jotka kertovat oman työn onnistumisesta. Satotason kehittäminen ilman mittaamista on yhtä helppoa kuin vaikkapa laihduttaminen ilman vaa an tai mittanauhan apua. 12 Kotitilalta 4/2011

13 Vahvaa kotimaista yhteistyötä Satotason kehittäminen ilman mittaamista on kuin laihduttaminen ilman vaakaa. HK Agri ja Valio tekevät yhteistyötä maitopohjaisten rehujakeiden markkinoinnissa ja jakelussa. Meijeriteollisuuden sivutuotteena syntyvät herat ja maitohuuhteet täydentävät pääosin sikojen liemiruokintaa ja tuovat rehuun maittavuutta ja energiaa kustannustehokkaasti. Yhteistyön kivijalkana ovat HK Agrin järjestelmälliset ja toimivat kuljetusjärjestelyt. Mahdollisiin poikkeustilanteisiin meijereillä reagoidaan nopeasti, ja poikkeavatkin määrät haetaan muutaman tunnin sisällä ilmoituksesta. Toiminta kattaa Valion tuotantolaitokset Seinäjoella, Lapinlahdella, Riihimäellä, Turengissa ja Haapavedellä. HK Agri, Valio ja tuottajarengas ovat aloittaneet kolmikantayhteistyön vasikoiden juomarehustuksessa. Sen piirissä on valtaosa kotimaisesta vasikoiden juomarehustuksesta ja täysin kotimaisin eväin. Uusi toimintamalli on saanut kiitosta kaikilta osapuolilta. Satomäärän kehittämistyökaluja Kirjaa säilörehun sadot lohkoittain Merkkaa ylös paalien tai kuormien määrä lohkokohtaisesti Mittaa paalien tai kuormien paino esimerkiksi siirrettävällä kuormavaa alla tai arvioi paino TilaArtturi-projektin aineistoa hyväksikäyttäen (ks. Rehun kuiva-ainepitoisuuden selvittämiseksi ota raaka-ainenäyte jokaiselta lohkolta korjuun yhteydessä. Raaka-ainenäytteitä keräämällä saat samalla selville myös koko rehuerää edustavan D-arvon, joka täsmentää ruokintaa säilörehun käyttöönoton yhteydessä. Laske lohkokohtainen kuiva-ainesato hehtaaria kohden. Analysoi onnistumista ja kehitä viljelyä mm. ojituksen, pellon pinnan muotoilun ja kalkituksen avulla sekä tarkentamalla rikkakasvitorjuntaa, lannoitusta ja kasvilajivalintoja. Kuva: Katri Viitanen Tilan eri peltolohkojen nurmisadot vaihtelevat valtavasti. Silti tuotantopanokset hehtaaria kohden maksavat eri lohkoilla saman verran. Peltolohkojen satotasoja tarkasteltaessa voidaan perusparannustoimenpiteet keskittää lohkoille, joiden satotaso on heikentynyt. Rehun säilönnällistä laatua mitataan ARTTURI -analyysien avulla. 50 lehmän karjassa suositellaan, että säilörehunäyte otettaisiin ainakin kerran kuukaudessa. Kuitenkin tilat ottavat vuodessa keskimäärin vain 2,5 nurmirehuanalyysiä. TilaArtturi-tiloilla määrä oli vähintään parikymmentä näytettä tilaa kohti vuodessa. *) Jalostuksen vaikutus oli tästä laskelmasta rajattu pois. Rehun laadun kehittämistyökaluja Ravitsemuksellisesti ihanteellinen D-arvo on g/kg ka. Korjaa rehu silti kuivalla säällä, vaikka D-arvo hieman kärsisikin. Suunnittele ajolinjat ja pidä huolta riittävästä sänkikorkeudesta. Näin vältät säilönnällistä laatua huonontavan maa-aineksen sekoittumista rehuun. Suosi happosäilöntäainetta ainakin, jos rehun kuiva-ainepitoisuus on alle 30 %. Biologinen säilöntäaine tarvitsee toimiakseen sokeria, jonka pitoisuus laimentuu, jos rehu on liian märkää. Mikäli rehu jälkilämpenee aumassa tai siilossa, mittaa sen kuutiopaino. Ota rehuleikkurilla suorakulmion muotoinen rehukakku ja mittaa sen tilavuus mittanauhalla. Tämän jälkeen voit heittää kakun esimerkiksi apevaunuun ja kirjata ylös painon. Kuutiopainon saat jakamalla kakun painon sen tilavuudella. Suositeltava kuutiopaino on vähintään kg/m 3. Tiiviissä rehussa jälkilämpeneminen on epätodennäköisempää. Älä hyväksy hävikkejä, hyvä rehu ei pintapilaannu. Teetä rehuanalyysi, arvioi mahdollisten erotteluhävikkien määrä ja kehitä korjuutapaa. Kehittämistoimenpiteitä ovat mm. säilöntäaineen valinta ja käyttömäärän tarkistus, hapottimen toiminnan varmistaminen, painon lisääminen rehun tallaukseen siilossa, rehujen haku vuoroin kauemmalta ja lähemmältä lohkolta, paalaamisnopeuden tarkistaminen. Kotitilalta 4/

14 Lihasikojen ruokinta tarkentuu Vastuullinen sikatalous -hankkeen tilakäynneillä on selvitetty lihasikaloiden ruokintaa ja olosuhteita. Parannettavaa löytyi yleisesti viljan jauhatuskarkeudessa ja liemirehun kuivaainepitoisuudessa. Johanna Daka Kehitysasiantuntija, Satafood Kehittämisyhdistys ry Perusasiat ovat olleet kohdallaan suurimmalla osalla sikaloista, joissa olemme käyneet. Ruokintakoneelta löytyy portaittain nouseva rehukäyrä ja annoksia säädetään asettamalla venttiilikohtaisia plussia tai miinuksia sen mukaan, kuinka possut ovat rehuannoksensa syöneet. Asian tärkeys korostuu kesällä, jolloin syömättä jäänyt rehu pilaantuu kaukalossa nopeasti. Jos päälle ehtii tulla uusi satsi, ei sekään tahdo maittaa, ja kierre on valmis. Jatkuvaa säätöä siis tarvitaan, mutta possut palkitsevat vaivannäön nopealla kasvulla ja hyvällä rehuhyötysuhteella. Liian karkeaa? Hankkeen esiselvitysvaiheessa havaittiin, että monilla tiloilla jauhot ovat liian karkeita. Etenkin ohralla tämä vähentää maittavuutta, ja ääritapauksissa myös rehun sulavuus heikkenee. Lihasioille viljan partikkelikokojakauman tulisi olla sellainen, että alle 1 mm:n seulan läpi menee 60 prosenttia jauhosta, ja loput ovat 1 2 mm:n partikkelikokoa. Hankkeeseen osallistuvilla tiloilla tehtyjen mittausten mukaan jauhojen ihannekoostumukseen ei ole päästy, olipa käytössä vasaramylly tai levymylly. Levymyllyissä oikeaa partikkelikokojakaumaa lähdetään etsimään välystä säätämällä. Vasaramyllyissä kannattaa Lihasiat eivät aina saa sellaista rehua, jota tarvitsevat parhaaseen kasvuunsa. Tanskassa viljojen jauhatuskarkeutta seurataan yksinkertaisella Bygholm-laitteella. tarkistaa seulan kunto: joskus jo kuluneen seulan vaihtaminen riittää, joskus kannattaa kokeilla 0,5 mm pienempää reikäkokoa. Suosittelemme tiloille jauhojen partikkelikoon tarkistamista Bygholm-laitteella vähintään kerran kuukaudessa. Näin seulan kuluminen voidaan havaita ajoissa, Kuva: Johanna Daka Kuva: Krista-Maarit Ukkonen Liemirehun vesipitoisuutta seurataan kosteusmittarilla. ennen kuin kokonaiset jyvät ilmestyvät sikojen lantaan. Levymyllyn optimaalinen välys vaihtelee jopa viljaerittäin, ja säätöjä varten on hyvä analysoida partikkelikokojakaumaa säännöllisesti. Liemirehun kuiva-ainetaso Liemiruokinnassa rehuseoksen raaka- 14 Kotitilalta 4/2011

15 Kuva: Raila Aaltonen Liemirehun laatu Tanskalaiset viitearvot liemirehun mikrobiologiselle laadulle. Maitohappobakteerit Hiivat Pesäkettä/g liemirehua 10⁸ 10⁹ 10⁶ 10⁷ Homeet < 1000 Enterobakteerit < aineiden lisäksi sekoitussäiliöön lisätään vettä. Vesi on tekninen apuaine, mutta sen määrä ei ole yhdentekevä, koska liiallinen vesi lisää rehuannoksen täyttävyyttä. Osa tiloille tehdyistä optimointilaskelmista on tehty ajatellen optimia lihasian kannalta. Kun esimerkiksi liemirehun kuiva-ainepitoisuus alkukasvatuksessa on 28 ja loppukasvatuksessa 26 prosenttia, päästään hyvään valmiin liemen energia-arvoon, joka on vähintään 0,3 ry/kg. Optimointilaskelma ja liemiruokkijan säädöt eivät usein kuitenkaan kohtaa. Liemiruokkijan ohjaustietokoneelle on annettu raaka-aineiden kuiva-ainetiedot ja osuudet laitekohtaisen ohjeen mukaan, mutta kuiva-aineen säätö tehdään erikseen. Usein liemiseoksen kuiva-aine on vain esimerkiksi 22 prosenttia, jolloin seoksen energia-arvo jää yli viidenneksen optimia alhaisemmaksi, ja rehuannoksen Jauhojen partikkelikoko kannattaa tarkistaa kuukausittain. täyttävyys saattaa rajoittaa nuorempien sikojen ravinnonsaantia. Alhaista kuiva-ainetasoa perustellaan yleisimmin sillä, että paksumpi liemi tukkii putkistot. Jos viljan jauhatuskarkeus on kohdallaan, kuiva-ainepitoisuuden korottaminen onnistuu. Riittävän hienoksi jauhettu vilja imee rehuseoksen nesteitä ja seoksesta tulee tasaista, eikä lajittumisen aiheuttamaa putkistojen tukkeutumista juurikaan esiinny. Jos kuiva-ainetaso on alhaisempi kuin liemiruokkijan laskennallinen arvo, jää rehun energia- ja ravintoainetaso toivottua alhaisemmaksi. Tätä virhettä liemiruokkija ei korjaa annostasoa nostamalla, vaan possut saavat ravintoaineita tavoitetta vähemmän. Isoissa lihasikaloissa liemirehun kuiva-ainepitoisuus kannattaisi tarkistaa viikoittain. Hankkeen käyttämällä pikamittarilla saadut kosteustulokset ovat olleet hieman alhaisempia kuin Viljavuuspalvelun analyysitulokset, mutta etuna on nopeus. Samaa mittaria voidaan käyttää tarvittaessa myös sivutuotekomponenttien kuiva-aineen tarkistamiseen. Pöpö poikineen Liemiseosten mikrobiologista laatua on Suomessa tutkittu vähän. Hankkeen kohdesikaloissa tulokset pysyivät helteistä huolimatta hyvin tanskalaisten viitearvojen rajoissa, mutta esimerkiksi hiivojen määrä oli joissain näytteissä selvästi keskitasoa korkeampi. Tällöin suosittelemme seuraamaan liemiseoksen laatua aistinvaraisesti (haju, kaasun muodostuminen) ja tarvittaessa lähettämään uudet näytteet analysoitavaksi. Enterobakteereita on puolestaan ollut selkeästi viitearvoa vähemmän. Enterobakteerit ovat suolistopöpöjä, joiden kohonnut määrä rehussa on merkkinä huonosta rehuhygieniasta. Kokonaisbakteerimäärä ei kuvaa liemirehun laatua kovinkaan hyvin, sillä liemirehussa kuuluu olla mm. maitohappobakteereita. Maitohappokäyminen laskee liemiseoksen ph:n sopivalle tasolle (4,2 5,0), jolloin haitallisten bakteerien kasvu tyrehtyy. Seoksen happamuutta voidaan seurata esim. kerran viikossa ph-paperin avulla tai sekoitussäiliössä olevalla ph-mittarilla. Sekoitussäiliön ph-anturi vaatii toimiakseen säännöllisen puhdistuksen ja kalibroinnin. Kiitokset jo tässä vaiheessa kaikille hankkeeseen osallistuneille tiloille! Kotitilalta 4/

16 Imetysajan rehustus kohdalleen Imettävien emakoiden ruokinta vaatii huolellisuutta kaikissa vaiheissa. Hyvään syöntiin päästään, kun annokset säädetään ruokahalun mukaan ja huolehditaan rehun ja juomaveden laadusta. Jan Vugts Tuotantoneuvoja Porsiva emakko on keskellä muutoksia. Jos sen ruoansulatus tai aineenvaihdunta häiriintyy tai se stressaantuu muusta syystä, porsiminen voi vaikeutua. Kuolleena tai heikkoina syntyvien porsaiden riski kasvaa, kohdun palautuminen voi hidastua ja maidontuotanto käynnistyä liian hitaasti, jolloin vaarana on kohtutulehdus. Liian vähän ternimaitoa ja maitoa saavat porsaat ovat puolestaan alttiina infektioille. Kaikkia näitä pulmia voidaan ehkäistä emakoiden tarkalla ja täyspainoisella ruokinnalla. Tiineiden emakoiden kunto ratkaisee pitkälle niiden porsimisen sujuvuuden ja syönnin imetysaikana. Sopiva kuntoluokka porsivalle on 3,0 3,5 ja selkäsilavan paksuus mm. Liian lihavalle porsiminen on hankalaa, ja sen on vaikea lisätä syöntiään riittävästi. Tiineysajan lopussa syönti usein alenee, koska porsaat vievät tilaa. Rehun määrää tulee hieman alentaa, jotta emakon kiinnostus rehuun säilyy. Jos tiine emakko syö huonosti, sen ruokahalu ei kohene porsimisen jälkeenkään. Ensikon paino ensimmäisen vierotuksen jälkeen kuvastaa eläimen elinikäistä tuotoskykyä, joten hyvä rehunkulutus on tehokkaalle porsastuotannolle tärkeää. Pehmeästi uuteen rehuun Tiineiden rehussa on enemmän raakavalkuaista ja vähemmän proteiinia ja energiaa kuin imetysrehussa. Siinä on myös niukemmin kalsiumia ja fosforia. Raakaainepohjan muutos voi tuoda maittavuusongelmia. Käyttämällä saman valmistajan tiineys- ja imetysrehua minimoidaan makuero, joka aiheutuu raaka-aineista ja valmistusprosessista. Myös ruokintatekniikan tulee pysyä samana. Ruokahaluongelmia lisää, jos tiineysosastolla liemirehua saaneet eläimet joutuvat porsitusosastolla kuivaruokinnalle. Ajoissa porsituskarsinaan Emakot tulee pestä ja siirtää puhtaisiin, desinfioituihin ja kuiviin karsinoihin vähintään viisi päivää ennen porsimista. Samalla vaihdetaan imetysrehuun, jota tulee antaa vähintään kaksi kiloa päivässä porsimiseen asti. Avaimet porsivan emakon hoitoon Ruoki tiineet kunnon mukaan Siirrä porsitushäkkiin 5 7 päivää ennen porsimista Vaihda tiineysajan rehu asteittain imetysrehuun Lisää rehun määrää asteittain porsimisen jälkeen Puhdista karsina päivittäin Karsinan lattia ei saa olla liukas Säädä lämpötila oikein ja estä veto Pidä kaukalo puhtaana ja varmista, että rehu on tuoretta Tarjoa ylimääräistä vettä porsimisen aikoihin Tarkista joka päivä emakoiden ja porsaiden makaaminen Ota kesä- ja talvikausi huomioon rehun annostelussa Säädä rehustus kohdalleen kuntoluokituksen ja silavan mukaan Jos porsineen emakon utareet ovat hyvin kovat ja turvonneet, rehua tulee vähentää, ja lisätä määrä ennalleen vasta utareen pehmennyttyä. Jo gramman muutoksella on suuri vaikutus. Maito ei riitä, ellei emakko syö tarpeeksi. Toisaalta ylensyönti etenkin imetyksen alussa johtaa maidon vähenemiseen ja rehun haaskaantumiseen. Ensimmäisen imetysviikon aikana rehuannos tulisi asteittain nostaa 4,5 5 kiloon. Puolen kilon lisäys päivässä on turvallinen vauhti. Toisella viikolla tulisi päästä maksimiannokseen, 7,5 kiloa ensikoille ja 8,5 kiloa vanhemmille emakoille. Syöntiä kannustetaan jakamalla rehu kolmesti päivässä neljännestä imetyspäivästä eteenpäin. Runsaasti vettä Rehun on myös oltava maukasta. Tähteet tulee poistaa kaukalosta kerran tai kahdesti päivässä, sillä ei-toivottu käyminen ja hiivat heikentävät rehun makua. Rehusiilo on tyhjennettävä ja puhdistettava säännöllisesti. Liemiruokinta edellyttää erityisen huolellista hygieniaa. Voidakseen syödä paljon emakot tarvitsevat runsaasti vettä. Niillä olisi oltava koko ajan tarjolla puhdasta ja hyvänmakuista juomavettä, jota tulee vähintään kaksi litraa minuutissa. Tämän lisäksi tulisi antaa vielä lisävettä ennen ja jälkeen porsimisen, yhteensä viiden päivän ajan. Emakko syö parhaiten, kun ilma ei ole liian kuuma ja kun kärsän luo tulee raitista ilmaa. Porsiville sopii 22 asteen lämpötila, vetoa ei saa olla. Viikon kuluttua lämmön voi alentaa asteeseen. Porsaspesässä tulee olla aluksi 35 astetta. Lämpötilaa lasketaan vähitellen porsaiden makuukäyttäytymistä seuraten. Emakoiden terveyttä seurataan erityisen tarkasti viikon ajan porsimisesta. Heikko ruokahalu, epänormaali makaaminen ja keskenään tappelevat pikkuporsaat kertovat ongelmista. Emakko lääkitään tarvittaessa. Eläinlääkäri voi myös määrätä kipulääkettä edistämään sairastuneen emakon ruokahalua. 16 Kotitilalta 4/2011

17 Ensikot saavat opetella rauhassa käyttämään ruokintalaitetta. Rehustus ja laitteet kannattaa tarkastaa säännöllisesti, muistuttavat Marko ja Kristiina Levonen. Marko ja Kristiina Levosen uusi sikala Koski TL:ssä valmistui vuonna He halusivat heti lähteä kohentamaan ruokintaa ja liittyivät Optipossu-kehitysohjelmaan. Valitin useasti Markolle, että tiineet emakot ovat liian aggressiivisia, kertoo Kristiina Levonen. Vasta kun tuotantoneuvoja Jan Vugts näytti meille, että eläinten käyttäytyminen ei ole normaalia, asia selkeni. Pian selvisi, että tiineet emakot Älä luota liikaa koneisiin saivat kolmanneksen vähemmän rehua kuin piti. Jauho ja tiiviste lajittuivat ja jauhatuksen laadussa oli ongelmia. Luotimme liikaa koneisiin, sanoo Marko. Ongelmien korjaaminen alkoi heti tallentamalla tietokoneelle omat ruokintakäyrät kaikille eläinryhmille. Ruokintalaitteen veden määrä säädettiin kohdalleen. Muutosten jälkeen emakot olivat rauhallisia ja tyytyväisiä. Levoset sen sijaan eivät olleet tyytyväisiä käyttämäänsä yhdistelmätiivisteeseen. Kokeiluiden jälkeen he siirtyivät ruokkimaan tiineet ja imettävät puolitiivisteellä ja omalla viljalla. Nyt emakoilla ei enää esiinny ummetusta ja ne tuottavat hyvin maitoa. Myös porsimiset nopeutuivat rehumuutoksen myötä. Kuva: Ulla Ketola Toimenpiteiden teho näkyi pian, kertoo Marko. Porsaat olivat syntyessään isompia ja tasaisempia. Kun emakoiden ternimaidon tuotanto parani, laski porsaskuolleisuus ensimmäisinä elinpäivinä. Heinäkuussa kuolleisuus ennen vieroitusta oli 5,3 prosenttia! Puolitiivisteruokinnan ansiosta emakoiden kunto parani vieroituksen jälkeen, toteaa Marko tyytyväisenä. Älä luota, että ruokinta on kunnossa, vaan tarkista säännöllisesti rehustus ja laitteet, on Kristiinan ja Markon neuvo muillekin. Omille toimille tulee helposti sokeaksi. On hyvä säännöllisesti tarkistaa tuotantoneuvojien kanssa, mitä sikalassa todella tapahtuu, summaa Marko. Ulla Ketola Team leader Kotitilalta 4/

18 Sinetin lihasikalaskelma on tuottajan työkalu Sinetin lihasikalaskelma on monelle HK Agrin tuottajalle tuttu raportti sikalan tuotannollisista tuloksista. Eeva Veräväinen Hankintatoimihenkilö, Rypsiporsas Lihasikalaskelmat voidaan tehdä kertatäyttöiselle tai osastoittain tyhjennettäville lihasikaloille. Laskelmassa huomioidaan tulleiden porsaiden määrä, hinta ja paino. Teurastuspäivien perusteella lasketaan kasvuaika ja päiväkasvu. Laskelmasta näkyy teurassikojen painohajonta ja lihaprosentit sekä S- ja E-luokkien osuudet. Vertailutietona ovat HK Agrin lihasikaloiden keskiarvot. Rypsiporsas -tiloilla laskelmaan lisätään myös rehukustannukset. Tuottaja ilmoittaa kasvatuserän valmistumisen jälkeen rehukyselyllä HK Agrille erän käyttämien rehuaineiden määrät ja hinnat. Näiden perusteella lasketaan, paljonko rehuyksiköitä on kulunut ja mikä rehuyksikön keskihinta on ollut. Vertaa kustannusvaikutusta Uutena ominaisuutena Sinetissä on lihasikalaskelmien laskelmapohjat, jotka ovat vapaasti käytettävissä tuottajalle omien tulosten laskentaa varten. Klikkaamalla laskelmapohjaa, avautuu viimeksi tehty lihasikalaskelma. Laskelmapohjaan voidaan lisätä muuttuvat kustannukset, jolloin ohjelma laskee kasvatuserän taloudellisen tuloksen. Päivämääriä muuttamalla voidaan hakea aikaisempien kasvatuserien tuloksia. Laskelmapohjan avulla voidaan myös vertailla eri tuotantokustannusten vaikutusta taloudelliseen lopputulokseen. Raporttipohjan oikealla puolella on lista muuttujista, joihin voi syöttää haluamansa arvot. Muuttujia ovat rehuyksikön keskihinta, käytetty rehuyksikkömäärä per kasvatuserä, energian ja rahtimyllytyksen kustannukset, vuokra rakennuksista sekä vesi-, kuivitus- ja palkkakustannukset. Valmiin laskelman voi halutes- Jos valitset raportille useamman osaston, voit katsoa eri osastojen tuloksia Seuraavapainikkeella. Kustannustiedot lisätään Parametrit-osioon. Rypsiporsaalla oma seurantansa Rypsiporsas -tilojen laskelmat eivät ilmesty Sinettiin automaattisesti sikalan tai osaston tyhjennyttyä. Rypsiporsas -tuotannon tarkan seurannan vuoksi HK Agri kerää tuottajilta rehukyselyn avulla kasvatuseräkohtaiset rehunkulutustiedot. Rypsiporsas -tuottajien lihasikalaskelma on valmis ajettavaksi sen jälkeen, kun tuottaja on täyttänyt HK Agrin lähettämän rehutietokyselyn. saan tulostaa tai tallentaa omalle koneelle myöhempää käyttöä varten. Mikäli tilallesi ei ole aiemmin tehty lihasikalaskelmia, saat laskentapohjat käyttöösi ottamalla yhteyttä omaan kenttäedustajaasi. Osastotunnus tulopäivänä Kertatäyttöisestä lihasikalasta on helppo laskea tulokset: porsaat tuodaan sikalaan, ne kasvavat aikansa ja lopulta sikala on tyhjä. Eläinvirrassa on helppo pysyä mukana ja laskelma ilmestyy Sinettiin automaattisesti. Useampia osastoja käsittävien sikaloiden kohdalla törmätään välillä siihen, että sikalan joltain osastolta näyttäisi myydyn enemmän sikoja kuin sinne on tuotu. Tällöin osastolta ei voida tehdä laskelmaa. Yleensä ongelma vielä kertautuu muillekin osastoille, ja koko sikalan laskelmat jäävät joltain aikaväliltä tekemättä. Moniosastoisilla sikaloilla lihasikalaskelman onnistuminen ja luotettavuus edellyttääkin tarkkuutta välitysporsaiden vastaanotossa sekä tilan väeltä että porsaat tuovalta autoilijalta. Siksi osastonumerot tulee ilmoittaa jo porsaita tilatessa porsasvälitykseen. Joka tapauk- 18 Kotitilalta 4/2011

19 sessa tilan tulisi tiedottaa autoilijalle, mille osastoille porsaat päätyvät. Autoilija kirjaa tietokoneelle toimittamiensa porsaiden määrät ja painot. Kun hän samalla kirjoittaa osastonumeron omaan ruutuunsa, tieto välittyy HK Agrin käyttöön ja lihasikalaskelmat voidaan tehdä. Tarkkana tatuoidessa Lopulta, sikojen lähtiessä teuraaksi, ne pitäisi myös tatuoida oikein. Lihasikalaskelman teko voi kariutua vielä siihen, että tilalla epähuomiossa tatuoidaan esimerkiksi kaksi osastoa samalla osastonumerolla tai osastonumero puuttuu kokonaan. Rypsiporsaan tuottajilla on käytössään omat osastonumerointinsa. Jos olet epävarma teuraiden oikeasta tatuoinnista, ota yhteyttä omaan kenttäedustajaasi. Muista käyttää riittävästi tatuointimustetta, ja tilaa ajoissa uudet numerot kuluneiden tilalle. Jos huomaat tatuoineesi väärin, ota yhteyttä HK Agriin. Kirjaudu sisään Syyskuun Sinetti-vinkki: Lihasikalan tuloslaskelman ajo AVAA Sinetti NAPSAUTA Tuotanto NAPSAUTA Tuotantoraportti NAPSAUTA listalta Raporttipohjat -osasta joko Lihasikalan tuloslaskelma (osastot) tai Lihasikalan tuloslaskelma -raporttinimen edessä olevaa kuvaketta. ANNA ikkunan oikeassa reunassa oleviin kenttiin arvot, joita haluat raportissa käyttää. KLIKKAA väkästä osaston numero kentän perästä ja valitse yksi tai useampi osasto, josta raportti ajetaan. (Kenttää ei ole Lihasikalan tuloslaskelma -raportissa.) VALITSE päivämääräkenttiin alkuja loppupäivämäärät napsauttamalla kentän perässä olevaa kalenteripainiketta tai kirjoita päivämäärät itse. KIRJAA kulukenttiin tiedot. Jos annat esim. Rehuyksikön keskihinta /ry -kenttään arvon, muista että eurojen ja senttien erottimena on pilkku. NAPSAUTA lopuksi oikeasta alanurkasta Käytä-painiketta. POISTU raporttinäytöltä napsauttamalla vasemmasta ylänurkasta omaa nimeäsi. Huom. Lihasikalan tuloslaskelman voit ajaa viimeisten 18 kuukauden tietojen osalta. Tänään saadaan Rapsia - Rouheeta! Rapsirouhe Nautatilojen tärkein valkuaistäydentäjä Rapsirouhe soveltuu erinomaisesti nautojen valkuaistäydennykseen sekä seos- että erillisruokinnassa. Rapsin aminohappokoostumus sopii erityisesti naudoille ja lisäksi se on hyvä kalsiumin, magnesiumin ja fosforin lähde. Rapsirouhe maistuu sekä lypsy- että lihanaudoille. HK Agrin rapsirouhe on GMO-vapaata. Koostumus: RY 0,96 ry/kg ka OIV 157 g/kg ka PVT 142 g/kg ka Kysy lisää ja tilaa! Jukka Kinnunen, myyntipäällikkö Puh Rapsirouhe 230 /tn irtorehuna, min 3 tn Hintoihin lisätään rahti ja alv. Pirjo Leva, myyntipäällikkö Puh HK Agri Oy PL 50 (Kaivokatu 18), Turku Vaihde Kotitilalta 4/

20 Parven ylösajo ratkaisee muninnan Antti Pirilä käyttää paljon aikaa lintujen seurantaan kahdessa broileriemon munittamossaan. Broileriemoja munittavalla tilalla parven ylösajo vaatii tarkkuutta, paneutumista ja lintujen yksilöllistä seurantaa. Parven tulokseen vaikuttaa myös nuorikkokasvatuksen onnistuminen. Teksti Raila Aaltonen Kuvat Mervi Pirilä HK Agri aloitti toukokuun lopulla emotuottajien ryhmätapaamiset, joissa keskitytään uusien parvien onnistuneeseen ylösajoon. Neljän kuukauden välein pidettäviin tilaisuuksiin kutsutaan aina ne tilat, joille on tulossa uusi parvi lähikuukausina. Ensimmäinen ryhmä kokoontui toukokuun lopulla Mervi ja Antti Pirilän tilalla Kalannissa, johon uusi parvi tuli kesäheinäkuun vaihteessa, kalenteriviikoilla 25 ja 26. Joitain johtopäätöksiä ylösajon onnistumisesta voidaan tehdä jo näin alkusyksystä, mutta lopullinen tulos selviää vasta vuoden päästä. Pirilät ovat joutuneet pohtimaan viimeisen, reilun vuoden aikana ruokintaan ja rehuun liittyviä asioita paljon, koska rehujen reseptiikkaa on muutettu. Muutoksen jälkeen emme heti onnistuneet parviemme kanssa. Nyt tuntu- 20 Kotitilalta 4/2011

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO 1/2012 PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO UUDEN SUKUPOLVEN MAATALOUS- KAUPPA Potra-ruokintaohjelman tavoitteena on: parempi päiväkasvu ja rehuhyötysuhde porsaiden painohajonnan kaventuminen

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen Porojen lisäruokinnan logistiikka Janne Mustonen Talvinen lisäruokinta Tapahtuu maastossa tai tarhassa Päämääränä porojen elättäminen talven yli ja vasatuoton varmistaminen Porojen lisäenergian tarpeeseen

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Käytännönläheinen tutkimus A-Rehu Toimintaperiaate Omistajat Raaka-aine Markkinat A-Rehun strateginen toiminta-ajatus Omanlainen tapa toimia Kilpailukykyiset

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta

Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta TUOTTAVUUTTA OPTI-PEKONI-RUOKINTARATKAISULLA Tarkkaan suunniteltu ruokinta ja emakoiden kunnon seuranta mahdollistavat uudessa genetiikassa

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

Lihasian ruokinnan teemapäivä

Lihasian ruokinnan teemapäivä Lihasian ruokinnan teemapäivä Seinäjoki 13.10.2016 Pasi Pohjois-Koivisto AtriaSika Lihasikalan parhaat käytännöt Lihasikaruokinnan kivijalka Rehuraaka-aineiden analysointi Rehun varastointi varastosiilojen

Lisätiedot

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Maitoa mahan täydeltä Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Mahojen toiminta ja kehittyminen Juotto Juottomenetelmät Juottovirheet Imemisongelmat Juoksutusmahaongelmat juottokaudella

Lisätiedot

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Ajankohtaista viljamarkkinoilla Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Kansainvälinen viljaneuvosto eli IGC, Maailman vehnätase-ennuste +12% Lähde: IGC eli Kansainvälinen Viljaneuvosto

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM Eläinten hyvinvointikorvaus EHK 1 vuosi 1.5.2015-31.12.2016 (poikkeus) Maksatusta vuodelle 2016 haetaan kevään tukihaun

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Luomumarkkinoista Pienet tuotantoalat, pienet markkinat,

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman 2.2.217 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina 27.1.217, klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Suomen Mehiläishoitajain Liitto 2011 Ari Seppälä ja Heikki Vartiainen SML ry. Tämän materiaalin tuottamiseen on saatu tukea

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

SALMONELLA SIANREHUTUOTANNOSSA. Riskinarviointiseminaari 2015

SALMONELLA SIANREHUTUOTANNOSSA. Riskinarviointiseminaari 2015 SALMONELLA SIANREHUTUOTANNOSSA Riskinarviointiseminaari 2015, Evira Esityksen kuvat Eviran kuvapankki, http://kuvapankki.evira.local/portal/ sekä Salmonella tautia aiheuttavana bakteerina Euroopassa vuosittain:

Lisätiedot

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa FI 2013 Kaura Kauran viljelyllä ja rehukäytöllä on pitkät perinteet Suomessa. Yli neljäsosa Suomessa tuotetusta viljasta on a. Puhdas maaperä ja viileä ilmasto soveltuvat

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Antti Hannukkala MTT Rovaniemi antti.hannukkala@mtt.fi Porotalouspäivä 20.2.2013 Ruokinta on tullut porotalouteen jäädäkseen! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto ProTuotos-karjojen rehustus vuonna 2011 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esillä tänään: Mitä kuuluu KarjaKompassille? Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2011 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Keskeiset viljantuotannon kehityskohteet Satotason nostaminen - pellon peruskunnosta huolehtiminen

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Tehtävänne on tutkia Elonkierron sikoja, niiden käyttäytymistä ja ravintoa. Käyttäkää hyväksi 1 Tutkimus A: Sikojen aitaus (aitaukseen meno kielletty) 1. Tarkkailkaa

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n

Lisätiedot

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria 2014-09-02 1 Koejärjestely Purupohja L3 L6 Iso karsina 7 * 11 m 40 vasikkaa Purupohja L2 L5 L1 L4 välivarasto Pesu yms.3*3

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat

Eläinten hyvinvointikorvaus siat Eläinten hyvinvointikorvaus siat 19.1.2017 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.1.2017 31.12.2017 väliseksi ajaksi Haku 11.1.2017 31.1.2017 Sitoumusta haetaan Vipu-palvelussa tai lomakkeella 472

Lisätiedot

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet EU-avustajat, 21.3.2016 Rauno Tammi Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta,

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Vasikoiden aloitusohjelma

Vasikoiden aloitusohjelma Aloitusohjelma lyhyesti Syntymä 8 vrk ikäinen Ripuliin Colofeed vasta-aineet + energia Vigofeed Hydrafeed Gel Enerfeed rauta + vitamiinit Tuottaa energiaa ja parantaa suolistobakteerien toimintaa ympäristö

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Porsastuotannon teemapäivä - maidontuotannon tukeminen

Porsastuotannon teemapäivä - maidontuotannon tukeminen Porsastuotannon teemapäivä - maidontuotannon tukeminen Masku 18.11.2016 Olli Anomaa 2016-11-21 1 Porsitusosasto - 2 - Porsivan emakon ruokinta Joutilasrehun koostumus ja määrä - vaikutus imetysominaisuuksiin,

Lisätiedot

Miksi mitata lohkokohtaisia satoja?

Miksi mitata lohkokohtaisia satoja? Säilörehusadon arviointi korjuun yhteydessä Nurmex-tietoisku 1 Reetta Palva, TTS Työtehoseura Miksi mitata lohkokohtaisia satoja? Mitä mittaat, sitä voit parantaa Sadon mittaus ja arviointi on edellytys

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA 8.12.2016 KATI LASSI Öljynpuristamomme Kirkkonummella Kotimainen rypsi ja rapsi tärkeimmät raaka-aineemme Öljy tuotetaan puristamalla, prosessi täysin kemikaaliton Puristuskapasiteetti

Lisätiedot

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Suomalaiset syövät n. 35 kg/hlö porsaanlihaa vuodessa. Porsaanliha edustaa n. 50 % lihan kokonaiskulutuksesta. Vain ¾ talouksista osti v 2009 kuluttajapakattua tuoretta

Lisätiedot