Kotitilalta4/2011. Laiva on lastattu edullisella valkuaisrouheella. HK Agri laajentaa rehuviljan välitystään s. 4 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotitilalta4/2011. Laiva on lastattu edullisella valkuaisrouheella. HK Agri laajentaa rehuviljan välitystään s. 4 5"

Transkriptio

1 Kotitilalta4/2011 HK Agri laajentaa rehuviljan välitystään s. 4 5 Lihasikojen ruokintaa kannattaa tarkentaa s Laiva on lastattu edullisella valkuaisrouheella s. 8

2 pääkirjoitus Purjeet tuulen mukaan SISÄLTÖ Pääkirjoitus 2 Purjehduksen ja puutarhanhoidon väitetään olevan elämän harvoja välttämättömyyksiä. Reaalimaailman paremmin tunteva suomalainen on lisännyt listaan myös kuoleman ja verot. Kun unohdetaan filosofia, elämän todellinen välttämättömyys on ruoka. Sitä ilman ei lähdetä sen enempää merille kuin ruusutarhaankaan. Elintarvikeala on ollut monen kohun keskellä. Sen takia on ehdottoman tärkeää, että me tiedämme, mistä tuotantoeläimemme tulevat ja että ne voivat hyvin. Eläinten kotitilat tunnetaan tarkoin. Me pystymme seuraamaan liharaaka-ainetta kaupan hyllyltä aina tiloille asti. Kuluttaja tietää valintoja tehdessään, että tuotteemme ovat turvallisia ja että niiden alkuperä tunnetaan. Kuluttajat seuraavat hintoja tarkasti. Hintakilpailu on osittain ajanut siihen, että koko ruoantuotantoketju kärsii kannattavuusongelmista. Ja on varmasti rehellistä sanoa, että hyvää ruokaa ei voi tuottaa halvalla. Jotta lihan ja lihatuotteiden hinta saadaan pidettyä kilpailukykyisenä, tuotantoketjun on oltava kunnossa. Kilpailutilanne vaatii jatkuvaa tuotantotehokkuuden kehittämistä ja parhaiden ratkaisujen soveltamista arkipäivään. Tarvittava kilpailukyky syntyy tekemisen kautta. Hyvä joukkue on enemmän kuin osiensa summa ja saavuttaa yhdessä asetetut tavoitteet. Erinomainen esimerkki on Suomen jääkiekkomaajoukkueen menestys Bratislavan MM-kisoissa. Yrityselämässä tilanne on oikeastaan ihan samanlainen. Muuttuva ympäristö vaatii yrittäjiä tekemään välillä suuriakin muutoksia toiminnassaan, jotta yritys pääsee tuottavaan tulokseen. Investointi tulevaisuuteen vaatii rohkeutta ja selvän päätöksen olla mukana ruuan tuottamisessa. Tilat ovat erilaisia, ja siksi kehittämisinvestoinnit pitää räätälöidä jokaiselle sopiviksi. Pessimisti valittaa tuulesta. Optimisti odottaa sen muuttavan suuntaa. Säädetään me purjeemme tuulen mukaan. Markkinakatsaus 3 Viljamarkkinat haastavat miettimään ostoja Bioetanolia ja OVR-lientä Jokioisilta 6 Rapsilaiva ui Sisä-Suomeen 8 Naudoille aina oikeanlaista säilörehua 9 Säilörehun kautta kiinni tuotantokustannuksiin Kannen Kuva: Pekka Hömppi Kannen kuva: Merja Ojala 4 12 Lihasikojen ruokinta tarkentuu 14 Imetysajan rehustus kohdalleen 16 Älä luota liikaa koneisiin 17 Sinetin lihasikalaskelma on tuottajan työkalu 18 Parven ylösajo ratkaisee muninnan 20 Kuntoluokitus avuksi lapahaavojen ehkäisyyn 22 Paluumuuttaja otti ohjat 23 Kullankeltaista ja rapean rouskuvaa syksyä Kariniemeltä 24 LSO Osuuskunnan kuulumisia 26 Ajankohtaista 28 Kotilalla tapahtuu 30 Snabbt och kort 31 Terveisin, Veli-Matti Jäppilä Julkaisija HK Agri, PL 50, Turku, puh , Päätoimittaja Veli-Matti Jäppilä Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh , Taitto Päivi Liikamaa, puh , phnet.fi Ulkoasu Focus Flow Oy Painopaikka Forssa Print, ISSN Osoitteenmuutoksen voi tehdä palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla Kotitilalta 4/2011

3 MARKKINAKATSAUS Sian markkinat vellovat Kesä ei tuonut helpotusta sikamarkkinaan ja myös loppuvuosi tulee olemaan haasteellinen. Sianlihan tuotanto on tammi-heinäkuun aikana kasvanut kolme prosenttia ja kulutus vastaavasti neljä prosenttia verrattuna viime vuoteen. Rehun raakaainemarkkina on edelleen ollut hermostunut. Sianlihaa on tuotu Suomeen alkuvuoden aikana yli 15 miljoonaa kiloa. Porsasmarkkina oli myös kesän aikana erittäin tukkoinen, mikä osaltaan vaikeutti sikaketjun hallintaa. Uuden satokauden myötä tilanne on jonkin verran helpottunut, mutta säilyy haasteellisena pitkälle syksyyn. Rehun raaka-ainemarkkina on edelleen ollut hermostunut johtuen pääosin maailmanlaajuisten varastojen pienuudesta. Hinnat ovat laskeneet tai nousseet kunkin mantereen satoennusteen valmistuttua. Elokuun alussa alkanut taloudellinen epävarmuus ja pörssikurssien jyrkkä pudotus ympäri maailmaa on myös hermostuttanut raaka-ainemarkkinan. Ennakkoarvioiden mukaan Suomen viljojen kokonaissato olisi noin 3,5 miljoonaa tonnia, mikä olisi reilut puoli miljoonaa tonnia viime vuotta suurempi. Tätä kirjoittaessa on iso osa sadosta kuitenkin vielä puimatta, joten paljon voi vielä tapahtua ennen kuin voidaan arvioida sadon lopullista määrää ja laatua. Ulf Jahnsson Nautojen teurasmäärä kasvaa Kesän loppupuolella nautojen teurastarjonta kääntyi kasvuun. Paimion teurastamon tulipalo muutti jonkin verran kesän ja alkusyksyn teurastussuunnitelmia. Tätä korvattiin kasvattamalla muiden teurastuspaikkojen määriä, minkä ansiosta nautatilanteemme pysyi elokuun loppupuolelle asti kysyntävoittoisena. HK Ruokatalo tarvitsee kasvavat määrät nautaa. Outokummun teurastamon investoinnit kasvattavat käsittelykapa- siteettiamme huomattavasti. Myös Paimion teurastamossa toiminta jatkuu lop- Kuva: Raila Aaltonen pusyksystä remontin jälkeen, mikä antaa entistäkin paremmat mahdollisuudet palvella nopeilla noudoilla myös syysviikkojen aikana. HK Agri nosti alkusyksystä sekä lehmän että nuoren naudan hintaa. Hinnan nostot tukevat kasvavaa hankintatavoitettamme. Haluamme myös kannustaa sopimuskasvattajia investoimaan uusiin kasvatuspaikkoihin. Sami-Jussi Talpila Broilerin näkymät syksylle Kesä oli monella tavalla haasteellinen broilerintuotannolle. Kasvatusolosuhteiden hallintaa vaikeuttivat helteet ja poikkeuksellisen korkeat ilmankosteudet. Kasvattamoiden ilmastointitehoihin onkin jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Varsinkin vanhimpien rakennusten ilmastointia tulee parantaa ensi talvena. Broilerin fileen hyvä kysyntä on lisännyt painetta hyvään toimitusvarmuuteen. Tähän haasteeseen emme kesällä pystyneet täysin vastaamaan, mutta alkusyksystä alkutuotannon toimitusvarmuus on palautunut normaaliksi. Myös emotuotannon ongelmat alkavat olla ta- kanapäin ja toimitukset toteutuvat tilausten mukaisesti. Hyvää kehitystä edesauttaa munittamoissa ja hautomoilla toteutettu kehityshanke. Haudontatappiota on pystytty alentamaan oleellisesti, jolloin untuvikkosaanto on kasvanut hedelmöittynyttä munaa kohden. Haudontatappiota on pystytty alentamaan oleellisesti Vuoden kolmas tuotantojakso on kesäjakson suuruinen ja tuotantotauot kasvattamossa ovat alle kolme viikkoa. Kasvattamoiden kiertonopeus on kuuden tasossa. Uuden hyvinvointiasetuksen sallimat poistumat ovat kesän aikana ylittyneet joidenkin parvien osalta. Sen sijaan broilerien jalkapohjat ovat olleet erinomaisen hyvässä kunnossa, vaikka ilmassa on ollut kosteutta varsin paljon. Kiitokset hyvästä kesän toiminnasta ja hyvää alkanutta syksyä sopimuskasvattajille! Jarmo Seikola Kotitilalta 4/2011 3

4 Piirros: Kati Kelo Suomen viljamarkkinat ovat tulleet osaksi suurempaa markkinaa, jossa hinta määräytyy maailmanmarkkinoista. HK Agrin rehuviljan välitystoiminta palvelee sopimustiloja kaikkialla Suomessa. Viljamarkkinat haastavat miettimään ostoja Jukka Kinnunen Myyntipäällikkö Suuret hintavaihtelut ovat leimanneet viljamarkkinoita viime vuosina. Ennen oli likipitäen varmaa, että viljan hinta Suomessa käyttäytyi kaavamaisesti. Syksyllä puintiai- kaan hinta oli alimmillaan, ja talven mittaan se maltillisesti kohosi kohti kesää. Nyt kaikki on toisin: hinta voi jopa olla korkeimmillaan puintiaikana ja lähteä sitten laskemaan. Vähäiset viljavarastot ja satovaihtelut eri puolilla maapalloa heiluttavat hintoja suuresti. Ohran hinnalle tuo lisää epävarmuutta se, että EU ei tee enää ostoja interventiovarastoon. Esimerkiksi satokaudella 2010/11 Suomessa oli ohraa interventiovarastossa noin 800 miljoonaa kiloa. Ne myytiin talven aikana markkinoille, mikä tasapainotti viime talven markkinatilannetta. On vielä arvoitus, miten hinnat käyttäytyvät ensi talvena, kun varastoviljaa ei ole. Oma varasto tuo turvaa Mikäli Suomen viljasato riittää kotimaan 4 Kotitilalta 4/2011

5 kulutukseen, vilja hinta määräytyy pitkälti vientihintojen perusteella. Suomen hinta on silloin Euroopan hinta vähennettynä rahdilla kohteeseen. Jos Suomessa taas on pulaa viljasta, kotimaan hintaa nostaa tuontihinta eli Euroopan hinta rahtikustannuksella lisättynä. Viljaa hankkivan tilan kannalta uusi tilanne on haastava. Tilan pitäisi pystyä hankkimaan viljat silloin kun hintakäyrä on pohjassa, mutta oikean hankintaajankohdan päättäminen ei ole ainakaan helpottunut. Riittävän varastokapasiteetin omaaminen lieventää tuskaa, sillä sen turvin lihatila voi ostaa esimerkiksi koko ruokintakauden jyvätarpeen kerralla. Tämä kuitenkin sitouttaa ison määrän pääomaa. Jos ostettava määrä on 500 tonnia, viljan hinnan nousu 150 eurosta 200 euroon tuo euron lisäkustannuksen. Jos Oikean hankintaajankohdan päättäminen ei ole ainakaan helpottunut. tilalla ei ole varastointimahdollisuutta, ei viljaostoa pysty ajoittamaan edullisempaan ajankohtaan. Varastoon ostamiseen liittyy kuitenkin aina riski tappiosta, jos viljan hinta lähteekin laskuun. HK Agri avuksi viljakauppaan HK Agri välittää kotieläintiloille markkinahintaista rehuviljaa. Komponentteihin perustuvassa ruokinnassa on olennaista, että tila saa viljan oikeaan hintaan. Viljan osuus on sikojen ruokinnassa prosenttia ja naudoillakin prosenttia rehuannoksesta. Ruokinnassa on tärkeää tietää viljan laatu. HK Agri käy kauppaa vain erillä, jotka täyttävät rehuviljalle asetetut yleiset laatuvaatimukset. Lisäksi jokaisesta erästä ilmoitetaan hehtolitrapaino ja myytävät viljaerät punnitaan autovaa alla. Viljakauppaa on tehtävä kustannustehokkaasti ja pienellä marginaalilla. Toimitamme viljan suoraan viljanviljelijän varastosta kotieläintilalle, jolloin ei synny ylimääräisiä varastointi- ja kuljetuskustannuksia. Kuljetuksista huolehtivat HK Agrin sopimusautoilijat hyväkuntoisella kalustollaan. Viljaa voidaan toimittaa asiakkaan tarpeen mukaan sekä kippi- että puhalluskalustolla. Minimitoimitus on ns. nuppiautokuorma eli 15 tonnia. Välitämme pääasiassa rehuohraa. HK Agri tekee viljakauppaa pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomen alueella sekä Pohjois-Ruotsiin. Lihan sopimustuottajamme käyttävät runsaasti viljaa ja haluamme palvella heitä ympäri Suomea viljanhankinnassa. Uuden satokauden myötä olemmekin laajentaneet viljanvälityksen myös Etelä- ja Länsi-Suomeen. Toimimme alueilla, joilla kotieläintiloilla on viljanostotarvetta ja viljaa ei ole tarjolla paikallisesti. Välittäjälle ei ole tarvetta niillä alueilla, joilla viljaa on tarjolla naapureissa ja kauppa tehdään tilojen välisenä. Rehuohran vientihinnat (FOB), viikkohinnat $/tn Viljojen ja rypsin tuottajahinnat /tn Australia, itäosat Ranska, Rouen Saksa, Hampuri Leipävehnä Ruis Rehuohra Rehuvehnä Mallasohra Kaura Lähde: Tike Lähde: IGC, päivitetty Kotitilalta 4/2011 5

6 Jouni Saarinen Myyntipäällikkö Bioetanolin valmistuksessa syntyy oivallista OVRlientä sikojen rehuksi. HK Agri huolehtii siitä, että St1:n Jokioisten tehtaalla syntyvä rehujae löytää käyttäjänsä. Bioetanolia ja OVR-lientä Jokioisilta St1 aloitti bioetanolin valmistuksen Jokioisilla keväällä Raaka-aine tulee samalla tontilla toimivalta Daniscon tytäryhtiö Genencorilta. Kokonainen ohra jauhetaan Genencorilla veden joukossa ja siitä otetaan talteen beta-amylaasientsyymi. Erotuksesta jäävä nestemäinen tärkkelysliemi toimitetaan bioetanoliprosessiin. Viljan tärkkelystä käytetään ja tislataan bioetanoliksi noin neljä päivää. Tärkkelyksen poiston jälkeen liemestä valmistetaan ohravalkuaisrehua eli OVRlientä, joka soveltuu erinomaisesti sikojen ruokintaan. Tuotantomäärä on noin 600 tonnia viikossa. OVR-liemen valmistuksessa mukaan lisätään säilöntäaine ja liemen ph lasketaan hapon avulla noin 4,5:een. Rehu tuodaan tilalle +55 C -asteisena, ja se on erittäin maittavaa. HK Agri valmistuttaa myös OVR-ruokintaan sopivat täydennystiivisteet. Genencor käyttää ohraa Jokioisilla noin 25 miljoonaa kiloa vuodessa. Ohran toimitus on sopimuspohjaista ja viljeltävät lajikkeet ovat hyvin entsyymipitoisia. Keskellä sika-aluetta HK Agri ja St1 ovat solmineet yhteistyösopimuksen St1:n prosesseissa syntyvien rehujakeiden markkinoinnista, kuljetuksista, tuotekehitysyhteistyöstä ja täydennysrehujen valmistuttamisesta. Yhteistyö aloitettiin Vantaan, Haminan ja Lappeenrannan laitoksista tulevasta leipomorankkirehusta. Keväästä 2011 lähtien HK Agri on markkinoinut myös Jokioisilta tulevan OVR-liemen. Tuotantolaitos sijaitsee keskellä HK Agrin sianlihan päätuotantoaluetta, joten sieltä tuleva OVR-liemi sopii erittäin hyvin HK:laisen sian rehustukseen. OVR-liemirehustus on kustannustehokkain tapa ruokkia lihasiat, ja se käy myös emakoille ja porsaille. Liemi sopii käytettäväksi myös yhdessä maitopohjaisten rehujakeiden kanssa. Meijereiden herat ja maitohuuhteet täydentävät OVR-ruokintaa lisäten maittavuutta ja monipuolisuutta. OVR-liemen kuiva-ainepitoisuus on prosenttia. Rahtikustannusten vuoksi liemet on järkevintä käyttää lähellä tuotantolaitosta. Jokioisten OVRliemen keskikuljetusmatka on alle 30 kilometriä. Alueella on paljon siantuotantoa, ja kysyntää olisi noin tuplamäärälle tuotantoon nähden. Usean auton voimin Jokioisilla syntyvä OVR-liemi on määrältään noin kolmannes kaikesta HK Agrin markkinoimasta OVR:stä. Suurin osa toimitetaan edelleen Altian Koskenkorvan tehtaalta. Jokioisten tuotannolla on kuitenkin alueellisesti tärkeä merkitys. Kuljetusliike Mikola Oy:llä on päävastuu Jokioisten tehtaan liemirehukuljetuk- 6 Kotitilalta 4/2011

7 sista. OVR-lientä ajetaan asiakastiloille usealla autolla. Kuljetusliike on tiiviissä yhteistyössä tehtaan valvomon kanssa, jotta pysytään selvillä säiliöiden täyttöasteesta ja noutojen rytmityksestä. HK Agri on sitoutunut yhdessä kuljetusliikkeen kanssa pitämään säiliöiden täyttöasteen sellaisella tasolla, että bioetanolin valmistus voi aina jatkua keskeytyksettä. Tarvittaessa paikalle lähetetään useampikin auto muutaman tunnin varoitusajalla. Päivittäinen keskinäinen yhteydenpito varmistaa, että Jokioisten OVRliemi toimitetaan tilojen liemisäiliöihin aina oikeaan aikaan ja oikean laatuisena. Tuotantomäärien ja liemen kuiva-aineen vaihtelu Jokioisten laitoksella on hyvin pientä. Ainut suunnitelmallinen seisokki on heinäkuussa, jolloin ohralientä St1:lle toimittava Genencor on kesälomalla. Tällöin HK Agri toimittaa Jokioisten liemiasiakkaille muita, korvaavia liemirehuja ja niihin sopivat täydennysrehut. Luotettavin kumppani valittiin Bioetanolia jalostava St1 joutui miettimään, montako yhteistyökumppania se tarvitsee varmistamaan kaiken Jokioisilla syntyvän OVR-liemen haun. Sopimus tehtiin lopulta vain HK Agrin kanssa. Tuotannossa on tärkeää, että säiliöt tyhjenevät varmasti ajallaan. HK Agrilla oli hyvä palveluasenne. Voimme luottaa siihen, että se hoitaa oman osuutensa, sanoo yrityksen liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja Patrick Pitkänen. Hänen mukaansa myös HK:n Rypsiporsas -konsepti vaikutti päätöksessä. Se on mielenkiintoinen kehityspolku, johon halusimme lähteä mukaan. St1 Oy on suomalainen energian valmistaja ja myyjä. Yhtiö valmistaa etanolia elintarviketeollisuuden biojätteistä ja sivuvirroista seitsemässä etanolitehtaassaan. Tuotantokustannukset pysyvät suuren mittakaavan tuotantolaitosten tasolla, kun eri paikkakunnilla tuotettu bioetanoli väkevöidään keskitetysti Haminassa. 99,8-prosenttinen bioetanoli sekoitetaan bensiiniin, tai siitä valmistetaan flexifuel-autojen polttoaineeksi sopivaa RE85-korkeaseosetanolia. Kun tärkkelyksen energia on otettu talteen bioetanolina, jäljelle jää valkuaispitoinen liemijae. Pitkäsen mukaan ehdottomasti paras käyttö sille on kotieläinten rehuna. Muita mahdollisuuksia olisivat teollisuuskäyttö, biokaasutus ja vihonviimeisenä vaihtoehtona kompostointi. Bioetanolin valmistusmäärien reipas kasvu jatkunee enää vuoden verran, arvioi Pitkänen. Sen jälkeen pääosin leipomoteollisuudesta saatava materiaali on saatu järkevästi putkeen. Kasvua tulee sen jälkeen kotimaassa lähinnä kauppojen ylijäämäleivän keruuasteen noston kautta. Tällä hetkellä teemme leipäjätteestä bioetanolia pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa. Kysyntää palvelulle on, mutta siinä tarvitaan keruusta huolehtivia operaattoreita sekä investointeja pakkausten poistolaitteisiin. Merkittäviä kasvumahdollisuuksia bioetanolin valmistukselle on ulkomailla. Parhaillaan ST1 selvittää menetelmän vientiä Ruotsiin, Englantiin ja Saksaan. Raila Aaltonen Kuva: St1 Kotitilalta 4/2011 7

8 Rapsilaiva ui Sisä-Suomeen Itäsuomalaiset karjatilat ovat toivoneet rypsin varastointia lähemmäksi käyttäjää. Tämän syksyn laivalasti GMO-vapaata rapsia laivattiinkin suoraan Kuopioon. Päätöksestä hyötyy moni naudantuottajia. Pirjo Leva Myyntipäällikkö Laiva saapui Kuopioon elokuun puolen välin jälkeen. Eviran tarkastaja otti lain vaatimat salmonellanäytteet. Puhdas rehuerä on nyt myyntivalmiina kotieläintiloille. HK Agrin tavoitteena on palvella naudanlihan- ja lypsykarjatuottajia tasapuolisesti myös rehukaupassa. Aikaisemmissa tuonneissa varastopaikkana on ollut merenrantakaupunki Vaasa, mistä johtuen idässä olevat tilat ovat joutuneet maksamaan korkeampaa rahtia rypsitoimituksista kuin länsisuomalaiset tilat. HK Agrilla naudanrehukauppaa tekee pääasiassa Jukka Kinnunen apunaan Pirjo Leva. Lisäksi kenttäedustajat hoitavat myös rehukauppaa. Ammattitaitoiset sopimusliikennöitsijät kuljettavat rehut tiloille. Kalustona on sekä puhallus- että kippiautot. Toiminta on kustannustehokasta ja tiedonkulku nopeaa. Tilalle sopivin ratkaisu Rehun hinta on tärkein kustannustekijä naudanlihan tuotannossa. Tilan rehus- tus kannattaa optimoida jokaisen tilan omista lähtökohdista, eikä vain kopioida naapurin systeemiä. Elintarviketeollisuuden sivujakeet tarjoavat hyviä vaihtoehtoja tiloille, joilla niiden käyttö on varastotilojen puolesta mahdollista. Apetiloilla on perinteisesti voitu hyödyntää esimerkiksi perunarehua, heraa ja ohrarehua. Valkuaisrehun lisäksi HK Agri tarjoaa nautatiloille tehokkaat kivennäiset suursäkeissä. Säkit toimitetaan tiloille suoraan tehtaalta ilman välivarastointia. Ympäri Suomea suuntautuvilla suuntakuormilla olemme saaneet rahtikulut kohtuullisen pieneksi. Ja mitä useamman säkin tilaa kerralla, sitä edullisemman rahdin saa. Juomarehuksi HK Agri suosittelee Valion suomalaisia, maitopohjaisia Startti juomarehuja. Vasikat kasvavat ja voivat hyvin laadukkaalla juomalla. Kuljetukset hoitaa HK Agrin puolesta Valio. Peltosalmella maataloutta opiskeleva Visa Sorjonen Sulkavalta toivottaa valkuaisrehut tervetulleeksi Kuopioon: Rahtiedusta syntyy suuret säästöt, sillä rapsinkäyttäjiä on runsaasti täällä Itä-Suomessa. Viljaa päivän hintaan Viljakaupassa HK Agri on pystynyt palvelemaan kasvavaa asiakasryhmää hyvin. HK Agrin kautta kulkee pääasiassa ohraa, hiukan myös kauraa ja vehnää. Kesällä viljaa olisi tarvittu etenkin Savossa enemmänkin, mutta tarjonta oli niukkaa. Viljakaupat tehdään kuormakohtaisesti tai pidemmällekin aikavälille, päivän hintaan. Sitten vaan toimitusaikataulut sovitaan tilan kanssa tarkemmin. Tuotantoneuvoja Harri Jalli tekee ruokintasuunnitelmat ja tutkii kanssasi vaihtoehdot, kunhan kotoisten rehujen määrä ja laatu on selvillä. Ota yhteyttä HK Agrin rehuasiantuntijoihin, niin keskustellaan tarkemmin järkevistä ja kustannustehokkaista vaihtoehtoista karjallesi. Kuva: Pirjo Leva Kuva: Pekka Hömppi HK Agrin välittämän rapsin hinta on kilpailukykyinen. 8 Kotitilalta 4/2011

9 Naudoille aina oikeanlaatuista säilörehua Rehut on suurin yksittäinen kuluerä nautataloudessa. Taloudellinen tuotanto vaatii onnistuneen ja suunnitelmallisen ruokinnan. Erityyppiset nautatilat tuotantosuunnasta riippumatta korostavat säilörehun laatua. Kuva: Harri Jalli Harri Jalli Tuotantoneuvoja Lehmät saavat vapaan säilörehun ja heinän lisäksi täysrehua tuotoksen mukaan. Virtarannan karjan kilon keskituotos perustuu hyvälle säilörehulle. Lypsylehmiä Lounais-Hämeessä Hyvän ruokinnan perustana ovat vähäiset muutokset ruokinnassa, riittävä veden saanti ja hyvä säilörehu, toteaa Leila Virtaranta. Marko ja Leila Virtarannalla on korkeatuottoinen lypsykarja Forssan Koijärvellä. Tilan 22 lehmän keskituotos oli viime vuonna muutamaa kiloa vaille maitokiloa. Virtarannat keskittyvät hyvään säilörehuun ja heinään sekä laitumeen. Lehmät saavat vapaan säilörehun ja heinän lisäksi täysrehua tuotoksen mukaan. Väkirehun päiväannos on enintään 14 kiloa. Se ei ole suurin mahdollinen, mutta näin saadaan hyvän tuotoksen lisäksi terveitä ja kestäviä lehmiä. Lehmät myös pysyvät hyvässä maidossa pitkään ja kiimat ovat selviä. Vasikat saavat imeä ternimaidon suoraan emästä. Kun vasikka juo kunnolla ja sen napa on kuivunut, se siirretään yksilökarsinasta ryhmään. Juotto tapahtuu 3 4 kertaa päivässä maidolla tuttiämpäreistä. Lisäksi tarjolla on koko ajan ykkösrehua ja kivennäistä sekä heinää ja vettä. Juoton jälkeen täysrehua annetaan kilo päivässä ja yli puolen vuoden ikäisille puoli kiloa päivässä. Tiineet hiehot ovat säilörehuruokinnalla. Vaikka käytössä on vanha parsinavetta, lehmät ulkoilevat talvella viikoittain pari kertaa. Laidunkausi alkaa toukokuussa ja jatkuu syksyllä mahdollisimman pitkään. Laitumella on aina vapaasti viherkivennäistä ja suolaa. Säilörehun Virtarannat tekevät yhdessä naapurissa olevan lihanautatilan kanssa. Säilörehussa tavoitteena on hyvä sato ja D-arvo Tänä kesänä ilmat eivät suosineet rehuntekoa ja tavoitteeseen oli hankala päästä. Kotitilalta 4/2011 9

10 Pihvisonneja Etelä-Pohjanmaalla Lapualaisilla Timo Kapiaisella ja Kirsi Vesalalla on ollut pitkään emolehmiä. Vuonna 2007 he rakensivat loppukasvattamon parillesadalle pihvisonnille. Seosrehuvaunu otettiin käyttöön samalla ja viljan murskesäilöntä seuraavana vuonna. Myös emot ruokitaan seosrehulla. Ruokinnassa Timo korostaa yksinkertaisia perusasioita. Säilörehua tarvitaan paljon ja sen pitää olla hyvälaatuista. Ostorehuista voidaan silloin tinkiä. Ruokinnassa käytetään sekä omaa että ostoviljaa. Rypsirouheen määrä säädetään ruokintasuunnitelmissa säilörehun valkuaispitoisuuden mukaan. Eksoottisempiakin komponent- Hyvälaatuisen säilörehun saaminen pitää varmistaa tuotantoa laajentaessa. teja on kokeiltu, mutta kyllä vilja ja rypsi toimivat säilörehun kanssa hyvin, toteaa Timo. Tilalle tuleville vasikoille annetaan alkuun niukasti väkirehua, jotta mahat toimivat varmemmin. Kaikki eivät ole lähtötiloilla saaneet väkirehua. Säilörehu tehtiin aikaisemmin paaleihin. Kahtena kesänä on käytössä ollut osakkuusyhtiön ajettava tarkkuussilppuri. Nyt rehut tulevat talteen nopeasti ja laadun ja määrän sopiva tasapaino on helpompi saavuttaa. Yhtiöllä on myös niittokone, karhotin sekä lannoitteenlevitin. Tarkkuussilppurin lautasniittokoneella varustettu niittopää on osoittautunut ylivoimaiseksi kokoviljarehun korjuussa. Sillä on ajettu myös urakkaa satoja hehtaareita. Tuotannon laajentaminenkin on käynyt mielessä. Hyvälaatuisen säilörehun saaminen pitää kuitenkin aina varmistaa laajennuksen yhteydessä. Karjavaltaisella alueella se ei aina ole helppoa. Kuva: Harri Jalli Sekä vasikoiden että emojen on oltava syksyllä hyväkuntoisia, Jaakko Veräväinen sanoo. Emolehmiä Kanta-Hämeessä Jaakko ja Anna Veräväisellä on selkeä mielipide ruokinnasta. Sen pitää olla yksinkertaista ja eläinten pitää olla hyväkuntoisia. Näillä periaatteilla he hoitavat Hämeenlinnan Lammilla seitsemänkymmenen emolehmän karjaa. Ruokinta perustuu kaikilla eläimillä käytännössä vapaaseen säilörehuun. Eläimet saavat kunnon mukaan joko hieman parempaa tai kuituisempaa rehua. Lisärehulla varmistetaan, että emot lypsävät loppukesälläkin hyvin ja että Runsas säilörehuruokinta vähentää rehujen ostotarvetta Timo Kapiaisen tilalla. Eläimet saavat kunnon mukaan joko hieman parempaa tai kuituisempaa rehua. 10 Kotitilalta 4/2011

11 Sonneja Etelä-Karjalassa sekä emot että vasikat ovat syksyllä hyväkuntoisia. Vasikoilla on tarjolla väkirehua automaateista koko kesän. Syksyllä sonnivasikat lähtevät välitykseen ja lehmävasikat jäävät omaan kasvattamoon. Niille valitaan parhaat säilörehut, jotta ne kasvavat riittävän suuriksi kesän astutuskauteen mennessä. Osa hiehoista jää omaan karjaan uudistukseen ja osa myydään kantavina. Sonnit menevät laumoihin kesäkuun alussa laidunkauden alkaessa. Valtaosa laitumista on peltolaitumia. Lähes puolelta laidunalasta kerätään ensimmäinen sato säilörehuksi. Näin loppukesälle saadaan suurempi laidunala. Kivennäisruokintaan tilalla kiinnitetään nyt erityishuomioita. Edullisempien lannoitteiden käyttö muutamana viime vuonna kostautui lihasrappeumana muutamilla vasikoilla. Näin pääsi käymään, vaikka emoilla on talvella ollut kivennäistä hyvin tarjolla. Kivennäisistä saadun seleenin teho ei ilmeisesti ollut riittävä. Kuva: Harri Jalli Muutaman sadan metrin päässä itärajalta, Lappeenrannan Nuijamaalla, Mikko Turtia kasvattaa lihanautoja ternivasikasta sonneiksi. Hyvän kuvan tuotannosta antaa, että sonnit tulevat teuraaksi 18 kuukauden iässä ja 350 kilon keskipainossa. Onnistunut vasikkakasvatus on tuotannon perusta. Vanhassa kivinavetassa sijaitsevaan juottamoon tulee 3 4 kertaa vuodessa viisikymmentä ternivasikkaa. Vasikat jaetaan koon ja iän mukaan kahteen ryhmään. Mikko on tyytyväinen vapaaseen hapanmaitojuottoon. Juotto aloitetaan Startti Maidolla ja loppujuotossa käytetään Startti Poweria. Väkirehua ja heinää on vapaasti tarjolla heti alusta alkaen, myöhemmin myös säilörehua. Vierotuksen jälkeen säilörehu vaihtuu seosrehuksi ja sen päälle ripotellaan ykkösrehua. Tätä täydennystä Mikko pitää tärkeänä. Vasikat vierastavat hieman seosrehua ja oikein odottavat, että ykköstä laitetaan päälle. Sitä syödessä Mikko Turtia antaa vasikoille aluksi hyvää säilörehua ja vieroituksen jälkeen seosrehua. seosrehuakin menee kuin vahingossa ja neljän kuukauden iässä pelkkä ape riittää. Teinivasikoille suunnitellaan oma seosrehu parhaista säilörehuista, viljasta ja rypsistä. Mäskiä laitetaan hieman maistiaisiksi. Teinikasvattamosta sonnit siirretään vuonna 2005 valmistuneeseen kylmäpihattoon. Sonnien seoksessa on säilörehun ja viljan lisäksi mäskiä. Tarvittaessa valkuaislisänä käytetään rypsiä. Säilörehun laatuun ei Mikon mukaan voi koskaan kiinnittää liikaa huomioita. Kun säilörehu saadaan talteen hyvänä, voidaan kalliiden valkuaisrehujen määrää ratkaisevasti vähentää. Säilörehun laatuun ei voi koskaan kiinnittää liikaa huomioita. Kuva: Harri Jalli Kotitilalta 4/

12 Säilörehun merkitys tilan kannattavuuteen tiedostetaan entistä paremmin. Sadon sekä määrää että laatua on mitattava, jotta kehittämistoimet voidaan suunnata oikein. Tiina Sirkjärvi Säilörehuasiantuntija, Valio Oy Säilörehun kautta kiinni tuotantokustannuksiin Maidontuottajille vuosina 2007 ja 2011 tehtyjen kyselyjenmukaan tilat näkevät nyt säilörehusatojen sekä rehun laadun kehittämisen entistä suurempana mahdollisuutena parantaa tuotannon kannattavuutta. Tämä on hyvin tervetullutta. Säilörehuun vaikuttamalla voidaan saada aikaan todellista muutosta maidon tuotantokustannuksiin. Hyvänä esimerkkinä säilörehun tuotannon mahdollisuuksista on vuosina toteutettu TilaArtturi-projekti, joka keskittyi maitotilojen talouden parantamiseen nurmitaloutta kehittämällä. Sen aikana tilojen tuettu maidontuotantokustannus aleni 13 tilalla keskimäärin jopa 15 prosenttia. Peltoala tehokäyttöön, ensikot tuottaviksi TilaArtturi-tilojen tuotantokustannuksia arvioitaessa peltoalan käytön tehokkuus osoittautui merkittäväksi tekijäksi. Tuhannen rehuyksikön sadon parannus hehtaarilta vähensi maitolitran tukematonta tuotantokustannusta keskimäärin kahdella sentillä. Tulos kannustaa keskittymään satotasojen ja rehun laadun kehittämiseen sekä navetan koko kapasiteetin käyttöön. Toinen tärkeä tuotantokustannuksiin vaikuttava tekijä oli yllättäen ensikkoosaaminen. TilaArtturi-tiloilla, joilla ensikoiden keskimääräinen maidontuotanto oli ruokinnan, olosuhteiden ja hoidon* ansiosta 1 kg parempi päivää kohden kuin tarkkailukarjojen ensikoilla, maidon tuotantokustannus aleni noin 1,60 senttiä. Ensikoiden maidontuotantoon vaikuttaa luonnollisesti säilörehun laatu. Rehun maittavuus ja riittävä saatavuus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Mitä mittaat, sitä voit myös kehittää Jotta nurmirehun hehtaarisatoa ja laatua voidaan kehittää, tarvitaan tietoa rehuntuotannon nykyisestä tilasta. Kehityksen seuraamiseen tarvitaan mittareita, jotka kertovat oman työn onnistumisesta. Satotason kehittäminen ilman mittaamista on yhtä helppoa kuin vaikkapa laihduttaminen ilman vaa an tai mittanauhan apua. 12 Kotitilalta 4/2011

13 Vahvaa kotimaista yhteistyötä Satotason kehittäminen ilman mittaamista on kuin laihduttaminen ilman vaakaa. HK Agri ja Valio tekevät yhteistyötä maitopohjaisten rehujakeiden markkinoinnissa ja jakelussa. Meijeriteollisuuden sivutuotteena syntyvät herat ja maitohuuhteet täydentävät pääosin sikojen liemiruokintaa ja tuovat rehuun maittavuutta ja energiaa kustannustehokkaasti. Yhteistyön kivijalkana ovat HK Agrin järjestelmälliset ja toimivat kuljetusjärjestelyt. Mahdollisiin poikkeustilanteisiin meijereillä reagoidaan nopeasti, ja poikkeavatkin määrät haetaan muutaman tunnin sisällä ilmoituksesta. Toiminta kattaa Valion tuotantolaitokset Seinäjoella, Lapinlahdella, Riihimäellä, Turengissa ja Haapavedellä. HK Agri, Valio ja tuottajarengas ovat aloittaneet kolmikantayhteistyön vasikoiden juomarehustuksessa. Sen piirissä on valtaosa kotimaisesta vasikoiden juomarehustuksesta ja täysin kotimaisin eväin. Uusi toimintamalli on saanut kiitosta kaikilta osapuolilta. Satomäärän kehittämistyökaluja Kirjaa säilörehun sadot lohkoittain Merkkaa ylös paalien tai kuormien määrä lohkokohtaisesti Mittaa paalien tai kuormien paino esimerkiksi siirrettävällä kuormavaa alla tai arvioi paino TilaArtturi-projektin aineistoa hyväksikäyttäen (ks. Rehun kuiva-ainepitoisuuden selvittämiseksi ota raaka-ainenäyte jokaiselta lohkolta korjuun yhteydessä. Raaka-ainenäytteitä keräämällä saat samalla selville myös koko rehuerää edustavan D-arvon, joka täsmentää ruokintaa säilörehun käyttöönoton yhteydessä. Laske lohkokohtainen kuiva-ainesato hehtaaria kohden. Analysoi onnistumista ja kehitä viljelyä mm. ojituksen, pellon pinnan muotoilun ja kalkituksen avulla sekä tarkentamalla rikkakasvitorjuntaa, lannoitusta ja kasvilajivalintoja. Kuva: Katri Viitanen Tilan eri peltolohkojen nurmisadot vaihtelevat valtavasti. Silti tuotantopanokset hehtaaria kohden maksavat eri lohkoilla saman verran. Peltolohkojen satotasoja tarkasteltaessa voidaan perusparannustoimenpiteet keskittää lohkoille, joiden satotaso on heikentynyt. Rehun säilönnällistä laatua mitataan ARTTURI -analyysien avulla. 50 lehmän karjassa suositellaan, että säilörehunäyte otettaisiin ainakin kerran kuukaudessa. Kuitenkin tilat ottavat vuodessa keskimäärin vain 2,5 nurmirehuanalyysiä. TilaArtturi-tiloilla määrä oli vähintään parikymmentä näytettä tilaa kohti vuodessa. *) Jalostuksen vaikutus oli tästä laskelmasta rajattu pois. Rehun laadun kehittämistyökaluja Ravitsemuksellisesti ihanteellinen D-arvo on g/kg ka. Korjaa rehu silti kuivalla säällä, vaikka D-arvo hieman kärsisikin. Suunnittele ajolinjat ja pidä huolta riittävästä sänkikorkeudesta. Näin vältät säilönnällistä laatua huonontavan maa-aineksen sekoittumista rehuun. Suosi happosäilöntäainetta ainakin, jos rehun kuiva-ainepitoisuus on alle 30 %. Biologinen säilöntäaine tarvitsee toimiakseen sokeria, jonka pitoisuus laimentuu, jos rehu on liian märkää. Mikäli rehu jälkilämpenee aumassa tai siilossa, mittaa sen kuutiopaino. Ota rehuleikkurilla suorakulmion muotoinen rehukakku ja mittaa sen tilavuus mittanauhalla. Tämän jälkeen voit heittää kakun esimerkiksi apevaunuun ja kirjata ylös painon. Kuutiopainon saat jakamalla kakun painon sen tilavuudella. Suositeltava kuutiopaino on vähintään kg/m 3. Tiiviissä rehussa jälkilämpeneminen on epätodennäköisempää. Älä hyväksy hävikkejä, hyvä rehu ei pintapilaannu. Teetä rehuanalyysi, arvioi mahdollisten erotteluhävikkien määrä ja kehitä korjuutapaa. Kehittämistoimenpiteitä ovat mm. säilöntäaineen valinta ja käyttömäärän tarkistus, hapottimen toiminnan varmistaminen, painon lisääminen rehun tallaukseen siilossa, rehujen haku vuoroin kauemmalta ja lähemmältä lohkolta, paalaamisnopeuden tarkistaminen. Kotitilalta 4/

14 Lihasikojen ruokinta tarkentuu Vastuullinen sikatalous -hankkeen tilakäynneillä on selvitetty lihasikaloiden ruokintaa ja olosuhteita. Parannettavaa löytyi yleisesti viljan jauhatuskarkeudessa ja liemirehun kuivaainepitoisuudessa. Johanna Daka Kehitysasiantuntija, Satafood Kehittämisyhdistys ry Perusasiat ovat olleet kohdallaan suurimmalla osalla sikaloista, joissa olemme käyneet. Ruokintakoneelta löytyy portaittain nouseva rehukäyrä ja annoksia säädetään asettamalla venttiilikohtaisia plussia tai miinuksia sen mukaan, kuinka possut ovat rehuannoksensa syöneet. Asian tärkeys korostuu kesällä, jolloin syömättä jäänyt rehu pilaantuu kaukalossa nopeasti. Jos päälle ehtii tulla uusi satsi, ei sekään tahdo maittaa, ja kierre on valmis. Jatkuvaa säätöä siis tarvitaan, mutta possut palkitsevat vaivannäön nopealla kasvulla ja hyvällä rehuhyötysuhteella. Liian karkeaa? Hankkeen esiselvitysvaiheessa havaittiin, että monilla tiloilla jauhot ovat liian karkeita. Etenkin ohralla tämä vähentää maittavuutta, ja ääritapauksissa myös rehun sulavuus heikkenee. Lihasioille viljan partikkelikokojakauman tulisi olla sellainen, että alle 1 mm:n seulan läpi menee 60 prosenttia jauhosta, ja loput ovat 1 2 mm:n partikkelikokoa. Hankkeeseen osallistuvilla tiloilla tehtyjen mittausten mukaan jauhojen ihannekoostumukseen ei ole päästy, olipa käytössä vasaramylly tai levymylly. Levymyllyissä oikeaa partikkelikokojakaumaa lähdetään etsimään välystä säätämällä. Vasaramyllyissä kannattaa Lihasiat eivät aina saa sellaista rehua, jota tarvitsevat parhaaseen kasvuunsa. Tanskassa viljojen jauhatuskarkeutta seurataan yksinkertaisella Bygholm-laitteella. tarkistaa seulan kunto: joskus jo kuluneen seulan vaihtaminen riittää, joskus kannattaa kokeilla 0,5 mm pienempää reikäkokoa. Suosittelemme tiloille jauhojen partikkelikoon tarkistamista Bygholm-laitteella vähintään kerran kuukaudessa. Näin seulan kuluminen voidaan havaita ajoissa, Kuva: Johanna Daka Kuva: Krista-Maarit Ukkonen Liemirehun vesipitoisuutta seurataan kosteusmittarilla. ennen kuin kokonaiset jyvät ilmestyvät sikojen lantaan. Levymyllyn optimaalinen välys vaihtelee jopa viljaerittäin, ja säätöjä varten on hyvä analysoida partikkelikokojakaumaa säännöllisesti. Liemirehun kuiva-ainetaso Liemiruokinnassa rehuseoksen raaka- 14 Kotitilalta 4/2011

15 Kuva: Raila Aaltonen Liemirehun laatu Tanskalaiset viitearvot liemirehun mikrobiologiselle laadulle. Maitohappobakteerit Hiivat Pesäkettä/g liemirehua 10⁸ 10⁹ 10⁶ 10⁷ Homeet < 1000 Enterobakteerit < aineiden lisäksi sekoitussäiliöön lisätään vettä. Vesi on tekninen apuaine, mutta sen määrä ei ole yhdentekevä, koska liiallinen vesi lisää rehuannoksen täyttävyyttä. Osa tiloille tehdyistä optimointilaskelmista on tehty ajatellen optimia lihasian kannalta. Kun esimerkiksi liemirehun kuiva-ainepitoisuus alkukasvatuksessa on 28 ja loppukasvatuksessa 26 prosenttia, päästään hyvään valmiin liemen energia-arvoon, joka on vähintään 0,3 ry/kg. Optimointilaskelma ja liemiruokkijan säädöt eivät usein kuitenkaan kohtaa. Liemiruokkijan ohjaustietokoneelle on annettu raaka-aineiden kuiva-ainetiedot ja osuudet laitekohtaisen ohjeen mukaan, mutta kuiva-aineen säätö tehdään erikseen. Usein liemiseoksen kuiva-aine on vain esimerkiksi 22 prosenttia, jolloin seoksen energia-arvo jää yli viidenneksen optimia alhaisemmaksi, ja rehuannoksen Jauhojen partikkelikoko kannattaa tarkistaa kuukausittain. täyttävyys saattaa rajoittaa nuorempien sikojen ravinnonsaantia. Alhaista kuiva-ainetasoa perustellaan yleisimmin sillä, että paksumpi liemi tukkii putkistot. Jos viljan jauhatuskarkeus on kohdallaan, kuiva-ainepitoisuuden korottaminen onnistuu. Riittävän hienoksi jauhettu vilja imee rehuseoksen nesteitä ja seoksesta tulee tasaista, eikä lajittumisen aiheuttamaa putkistojen tukkeutumista juurikaan esiinny. Jos kuiva-ainetaso on alhaisempi kuin liemiruokkijan laskennallinen arvo, jää rehun energia- ja ravintoainetaso toivottua alhaisemmaksi. Tätä virhettä liemiruokkija ei korjaa annostasoa nostamalla, vaan possut saavat ravintoaineita tavoitetta vähemmän. Isoissa lihasikaloissa liemirehun kuiva-ainepitoisuus kannattaisi tarkistaa viikoittain. Hankkeen käyttämällä pikamittarilla saadut kosteustulokset ovat olleet hieman alhaisempia kuin Viljavuuspalvelun analyysitulokset, mutta etuna on nopeus. Samaa mittaria voidaan käyttää tarvittaessa myös sivutuotekomponenttien kuiva-aineen tarkistamiseen. Pöpö poikineen Liemiseosten mikrobiologista laatua on Suomessa tutkittu vähän. Hankkeen kohdesikaloissa tulokset pysyivät helteistä huolimatta hyvin tanskalaisten viitearvojen rajoissa, mutta esimerkiksi hiivojen määrä oli joissain näytteissä selvästi keskitasoa korkeampi. Tällöin suosittelemme seuraamaan liemiseoksen laatua aistinvaraisesti (haju, kaasun muodostuminen) ja tarvittaessa lähettämään uudet näytteet analysoitavaksi. Enterobakteereita on puolestaan ollut selkeästi viitearvoa vähemmän. Enterobakteerit ovat suolistopöpöjä, joiden kohonnut määrä rehussa on merkkinä huonosta rehuhygieniasta. Kokonaisbakteerimäärä ei kuvaa liemirehun laatua kovinkaan hyvin, sillä liemirehussa kuuluu olla mm. maitohappobakteereita. Maitohappokäyminen laskee liemiseoksen ph:n sopivalle tasolle (4,2 5,0), jolloin haitallisten bakteerien kasvu tyrehtyy. Seoksen happamuutta voidaan seurata esim. kerran viikossa ph-paperin avulla tai sekoitussäiliössä olevalla ph-mittarilla. Sekoitussäiliön ph-anturi vaatii toimiakseen säännöllisen puhdistuksen ja kalibroinnin. Kiitokset jo tässä vaiheessa kaikille hankkeeseen osallistuneille tiloille! Kotitilalta 4/

16 Imetysajan rehustus kohdalleen Imettävien emakoiden ruokinta vaatii huolellisuutta kaikissa vaiheissa. Hyvään syöntiin päästään, kun annokset säädetään ruokahalun mukaan ja huolehditaan rehun ja juomaveden laadusta. Jan Vugts Tuotantoneuvoja Porsiva emakko on keskellä muutoksia. Jos sen ruoansulatus tai aineenvaihdunta häiriintyy tai se stressaantuu muusta syystä, porsiminen voi vaikeutua. Kuolleena tai heikkoina syntyvien porsaiden riski kasvaa, kohdun palautuminen voi hidastua ja maidontuotanto käynnistyä liian hitaasti, jolloin vaarana on kohtutulehdus. Liian vähän ternimaitoa ja maitoa saavat porsaat ovat puolestaan alttiina infektioille. Kaikkia näitä pulmia voidaan ehkäistä emakoiden tarkalla ja täyspainoisella ruokinnalla. Tiineiden emakoiden kunto ratkaisee pitkälle niiden porsimisen sujuvuuden ja syönnin imetysaikana. Sopiva kuntoluokka porsivalle on 3,0 3,5 ja selkäsilavan paksuus mm. Liian lihavalle porsiminen on hankalaa, ja sen on vaikea lisätä syöntiään riittävästi. Tiineysajan lopussa syönti usein alenee, koska porsaat vievät tilaa. Rehun määrää tulee hieman alentaa, jotta emakon kiinnostus rehuun säilyy. Jos tiine emakko syö huonosti, sen ruokahalu ei kohene porsimisen jälkeenkään. Ensikon paino ensimmäisen vierotuksen jälkeen kuvastaa eläimen elinikäistä tuotoskykyä, joten hyvä rehunkulutus on tehokkaalle porsastuotannolle tärkeää. Pehmeästi uuteen rehuun Tiineiden rehussa on enemmän raakavalkuaista ja vähemmän proteiinia ja energiaa kuin imetysrehussa. Siinä on myös niukemmin kalsiumia ja fosforia. Raakaainepohjan muutos voi tuoda maittavuusongelmia. Käyttämällä saman valmistajan tiineys- ja imetysrehua minimoidaan makuero, joka aiheutuu raaka-aineista ja valmistusprosessista. Myös ruokintatekniikan tulee pysyä samana. Ruokahaluongelmia lisää, jos tiineysosastolla liemirehua saaneet eläimet joutuvat porsitusosastolla kuivaruokinnalle. Ajoissa porsituskarsinaan Emakot tulee pestä ja siirtää puhtaisiin, desinfioituihin ja kuiviin karsinoihin vähintään viisi päivää ennen porsimista. Samalla vaihdetaan imetysrehuun, jota tulee antaa vähintään kaksi kiloa päivässä porsimiseen asti. Avaimet porsivan emakon hoitoon Ruoki tiineet kunnon mukaan Siirrä porsitushäkkiin 5 7 päivää ennen porsimista Vaihda tiineysajan rehu asteittain imetysrehuun Lisää rehun määrää asteittain porsimisen jälkeen Puhdista karsina päivittäin Karsinan lattia ei saa olla liukas Säädä lämpötila oikein ja estä veto Pidä kaukalo puhtaana ja varmista, että rehu on tuoretta Tarjoa ylimääräistä vettä porsimisen aikoihin Tarkista joka päivä emakoiden ja porsaiden makaaminen Ota kesä- ja talvikausi huomioon rehun annostelussa Säädä rehustus kohdalleen kuntoluokituksen ja silavan mukaan Jos porsineen emakon utareet ovat hyvin kovat ja turvonneet, rehua tulee vähentää, ja lisätä määrä ennalleen vasta utareen pehmennyttyä. Jo gramman muutoksella on suuri vaikutus. Maito ei riitä, ellei emakko syö tarpeeksi. Toisaalta ylensyönti etenkin imetyksen alussa johtaa maidon vähenemiseen ja rehun haaskaantumiseen. Ensimmäisen imetysviikon aikana rehuannos tulisi asteittain nostaa 4,5 5 kiloon. Puolen kilon lisäys päivässä on turvallinen vauhti. Toisella viikolla tulisi päästä maksimiannokseen, 7,5 kiloa ensikoille ja 8,5 kiloa vanhemmille emakoille. Syöntiä kannustetaan jakamalla rehu kolmesti päivässä neljännestä imetyspäivästä eteenpäin. Runsaasti vettä Rehun on myös oltava maukasta. Tähteet tulee poistaa kaukalosta kerran tai kahdesti päivässä, sillä ei-toivottu käyminen ja hiivat heikentävät rehun makua. Rehusiilo on tyhjennettävä ja puhdistettava säännöllisesti. Liemiruokinta edellyttää erityisen huolellista hygieniaa. Voidakseen syödä paljon emakot tarvitsevat runsaasti vettä. Niillä olisi oltava koko ajan tarjolla puhdasta ja hyvänmakuista juomavettä, jota tulee vähintään kaksi litraa minuutissa. Tämän lisäksi tulisi antaa vielä lisävettä ennen ja jälkeen porsimisen, yhteensä viiden päivän ajan. Emakko syö parhaiten, kun ilma ei ole liian kuuma ja kun kärsän luo tulee raitista ilmaa. Porsiville sopii 22 asteen lämpötila, vetoa ei saa olla. Viikon kuluttua lämmön voi alentaa asteeseen. Porsaspesässä tulee olla aluksi 35 astetta. Lämpötilaa lasketaan vähitellen porsaiden makuukäyttäytymistä seuraten. Emakoiden terveyttä seurataan erityisen tarkasti viikon ajan porsimisesta. Heikko ruokahalu, epänormaali makaaminen ja keskenään tappelevat pikkuporsaat kertovat ongelmista. Emakko lääkitään tarvittaessa. Eläinlääkäri voi myös määrätä kipulääkettä edistämään sairastuneen emakon ruokahalua. 16 Kotitilalta 4/2011

17 Ensikot saavat opetella rauhassa käyttämään ruokintalaitetta. Rehustus ja laitteet kannattaa tarkastaa säännöllisesti, muistuttavat Marko ja Kristiina Levonen. Marko ja Kristiina Levosen uusi sikala Koski TL:ssä valmistui vuonna He halusivat heti lähteä kohentamaan ruokintaa ja liittyivät Optipossu-kehitysohjelmaan. Valitin useasti Markolle, että tiineet emakot ovat liian aggressiivisia, kertoo Kristiina Levonen. Vasta kun tuotantoneuvoja Jan Vugts näytti meille, että eläinten käyttäytyminen ei ole normaalia, asia selkeni. Pian selvisi, että tiineet emakot Älä luota liikaa koneisiin saivat kolmanneksen vähemmän rehua kuin piti. Jauho ja tiiviste lajittuivat ja jauhatuksen laadussa oli ongelmia. Luotimme liikaa koneisiin, sanoo Marko. Ongelmien korjaaminen alkoi heti tallentamalla tietokoneelle omat ruokintakäyrät kaikille eläinryhmille. Ruokintalaitteen veden määrä säädettiin kohdalleen. Muutosten jälkeen emakot olivat rauhallisia ja tyytyväisiä. Levoset sen sijaan eivät olleet tyytyväisiä käyttämäänsä yhdistelmätiivisteeseen. Kokeiluiden jälkeen he siirtyivät ruokkimaan tiineet ja imettävät puolitiivisteellä ja omalla viljalla. Nyt emakoilla ei enää esiinny ummetusta ja ne tuottavat hyvin maitoa. Myös porsimiset nopeutuivat rehumuutoksen myötä. Kuva: Ulla Ketola Toimenpiteiden teho näkyi pian, kertoo Marko. Porsaat olivat syntyessään isompia ja tasaisempia. Kun emakoiden ternimaidon tuotanto parani, laski porsaskuolleisuus ensimmäisinä elinpäivinä. Heinäkuussa kuolleisuus ennen vieroitusta oli 5,3 prosenttia! Puolitiivisteruokinnan ansiosta emakoiden kunto parani vieroituksen jälkeen, toteaa Marko tyytyväisenä. Älä luota, että ruokinta on kunnossa, vaan tarkista säännöllisesti rehustus ja laitteet, on Kristiinan ja Markon neuvo muillekin. Omille toimille tulee helposti sokeaksi. On hyvä säännöllisesti tarkistaa tuotantoneuvojien kanssa, mitä sikalassa todella tapahtuu, summaa Marko. Ulla Ketola Team leader Kotitilalta 4/

18 Sinetin lihasikalaskelma on tuottajan työkalu Sinetin lihasikalaskelma on monelle HK Agrin tuottajalle tuttu raportti sikalan tuotannollisista tuloksista. Eeva Veräväinen Hankintatoimihenkilö, Rypsiporsas Lihasikalaskelmat voidaan tehdä kertatäyttöiselle tai osastoittain tyhjennettäville lihasikaloille. Laskelmassa huomioidaan tulleiden porsaiden määrä, hinta ja paino. Teurastuspäivien perusteella lasketaan kasvuaika ja päiväkasvu. Laskelmasta näkyy teurassikojen painohajonta ja lihaprosentit sekä S- ja E-luokkien osuudet. Vertailutietona ovat HK Agrin lihasikaloiden keskiarvot. Rypsiporsas -tiloilla laskelmaan lisätään myös rehukustannukset. Tuottaja ilmoittaa kasvatuserän valmistumisen jälkeen rehukyselyllä HK Agrille erän käyttämien rehuaineiden määrät ja hinnat. Näiden perusteella lasketaan, paljonko rehuyksiköitä on kulunut ja mikä rehuyksikön keskihinta on ollut. Vertaa kustannusvaikutusta Uutena ominaisuutena Sinetissä on lihasikalaskelmien laskelmapohjat, jotka ovat vapaasti käytettävissä tuottajalle omien tulosten laskentaa varten. Klikkaamalla laskelmapohjaa, avautuu viimeksi tehty lihasikalaskelma. Laskelmapohjaan voidaan lisätä muuttuvat kustannukset, jolloin ohjelma laskee kasvatuserän taloudellisen tuloksen. Päivämääriä muuttamalla voidaan hakea aikaisempien kasvatuserien tuloksia. Laskelmapohjan avulla voidaan myös vertailla eri tuotantokustannusten vaikutusta taloudelliseen lopputulokseen. Raporttipohjan oikealla puolella on lista muuttujista, joihin voi syöttää haluamansa arvot. Muuttujia ovat rehuyksikön keskihinta, käytetty rehuyksikkömäärä per kasvatuserä, energian ja rahtimyllytyksen kustannukset, vuokra rakennuksista sekä vesi-, kuivitus- ja palkkakustannukset. Valmiin laskelman voi halutes- Jos valitset raportille useamman osaston, voit katsoa eri osastojen tuloksia Seuraavapainikkeella. Kustannustiedot lisätään Parametrit-osioon. Rypsiporsaalla oma seurantansa Rypsiporsas -tilojen laskelmat eivät ilmesty Sinettiin automaattisesti sikalan tai osaston tyhjennyttyä. Rypsiporsas -tuotannon tarkan seurannan vuoksi HK Agri kerää tuottajilta rehukyselyn avulla kasvatuseräkohtaiset rehunkulutustiedot. Rypsiporsas -tuottajien lihasikalaskelma on valmis ajettavaksi sen jälkeen, kun tuottaja on täyttänyt HK Agrin lähettämän rehutietokyselyn. saan tulostaa tai tallentaa omalle koneelle myöhempää käyttöä varten. Mikäli tilallesi ei ole aiemmin tehty lihasikalaskelmia, saat laskentapohjat käyttöösi ottamalla yhteyttä omaan kenttäedustajaasi. Osastotunnus tulopäivänä Kertatäyttöisestä lihasikalasta on helppo laskea tulokset: porsaat tuodaan sikalaan, ne kasvavat aikansa ja lopulta sikala on tyhjä. Eläinvirrassa on helppo pysyä mukana ja laskelma ilmestyy Sinettiin automaattisesti. Useampia osastoja käsittävien sikaloiden kohdalla törmätään välillä siihen, että sikalan joltain osastolta näyttäisi myydyn enemmän sikoja kuin sinne on tuotu. Tällöin osastolta ei voida tehdä laskelmaa. Yleensä ongelma vielä kertautuu muillekin osastoille, ja koko sikalan laskelmat jäävät joltain aikaväliltä tekemättä. Moniosastoisilla sikaloilla lihasikalaskelman onnistuminen ja luotettavuus edellyttääkin tarkkuutta välitysporsaiden vastaanotossa sekä tilan väeltä että porsaat tuovalta autoilijalta. Siksi osastonumerot tulee ilmoittaa jo porsaita tilatessa porsasvälitykseen. Joka tapauk- 18 Kotitilalta 4/2011

19 sessa tilan tulisi tiedottaa autoilijalle, mille osastoille porsaat päätyvät. Autoilija kirjaa tietokoneelle toimittamiensa porsaiden määrät ja painot. Kun hän samalla kirjoittaa osastonumeron omaan ruutuunsa, tieto välittyy HK Agrin käyttöön ja lihasikalaskelmat voidaan tehdä. Tarkkana tatuoidessa Lopulta, sikojen lähtiessä teuraaksi, ne pitäisi myös tatuoida oikein. Lihasikalaskelman teko voi kariutua vielä siihen, että tilalla epähuomiossa tatuoidaan esimerkiksi kaksi osastoa samalla osastonumerolla tai osastonumero puuttuu kokonaan. Rypsiporsaan tuottajilla on käytössään omat osastonumerointinsa. Jos olet epävarma teuraiden oikeasta tatuoinnista, ota yhteyttä omaan kenttäedustajaasi. Muista käyttää riittävästi tatuointimustetta, ja tilaa ajoissa uudet numerot kuluneiden tilalle. Jos huomaat tatuoineesi väärin, ota yhteyttä HK Agriin. Kirjaudu sisään Syyskuun Sinetti-vinkki: Lihasikalan tuloslaskelman ajo AVAA Sinetti NAPSAUTA Tuotanto NAPSAUTA Tuotantoraportti NAPSAUTA listalta Raporttipohjat -osasta joko Lihasikalan tuloslaskelma (osastot) tai Lihasikalan tuloslaskelma -raporttinimen edessä olevaa kuvaketta. ANNA ikkunan oikeassa reunassa oleviin kenttiin arvot, joita haluat raportissa käyttää. KLIKKAA väkästä osaston numero kentän perästä ja valitse yksi tai useampi osasto, josta raportti ajetaan. (Kenttää ei ole Lihasikalan tuloslaskelma -raportissa.) VALITSE päivämääräkenttiin alkuja loppupäivämäärät napsauttamalla kentän perässä olevaa kalenteripainiketta tai kirjoita päivämäärät itse. KIRJAA kulukenttiin tiedot. Jos annat esim. Rehuyksikön keskihinta /ry -kenttään arvon, muista että eurojen ja senttien erottimena on pilkku. NAPSAUTA lopuksi oikeasta alanurkasta Käytä-painiketta. POISTU raporttinäytöltä napsauttamalla vasemmasta ylänurkasta omaa nimeäsi. Huom. Lihasikalan tuloslaskelman voit ajaa viimeisten 18 kuukauden tietojen osalta. Tänään saadaan Rapsia - Rouheeta! Rapsirouhe Nautatilojen tärkein valkuaistäydentäjä Rapsirouhe soveltuu erinomaisesti nautojen valkuaistäydennykseen sekä seos- että erillisruokinnassa. Rapsin aminohappokoostumus sopii erityisesti naudoille ja lisäksi se on hyvä kalsiumin, magnesiumin ja fosforin lähde. Rapsirouhe maistuu sekä lypsy- että lihanaudoille. HK Agrin rapsirouhe on GMO-vapaata. Koostumus: RY 0,96 ry/kg ka OIV 157 g/kg ka PVT 142 g/kg ka Kysy lisää ja tilaa! Jukka Kinnunen, myyntipäällikkö Puh Rapsirouhe 230 /tn irtorehuna, min 3 tn Hintoihin lisätään rahti ja alv. Pirjo Leva, myyntipäällikkö Puh HK Agri Oy PL 50 (Kaivokatu 18), Turku Vaihde Kotitilalta 4/

20 Parven ylösajo ratkaisee muninnan Antti Pirilä käyttää paljon aikaa lintujen seurantaan kahdessa broileriemon munittamossaan. Broileriemoja munittavalla tilalla parven ylösajo vaatii tarkkuutta, paneutumista ja lintujen yksilöllistä seurantaa. Parven tulokseen vaikuttaa myös nuorikkokasvatuksen onnistuminen. Teksti Raila Aaltonen Kuvat Mervi Pirilä HK Agri aloitti toukokuun lopulla emotuottajien ryhmätapaamiset, joissa keskitytään uusien parvien onnistuneeseen ylösajoon. Neljän kuukauden välein pidettäviin tilaisuuksiin kutsutaan aina ne tilat, joille on tulossa uusi parvi lähikuukausina. Ensimmäinen ryhmä kokoontui toukokuun lopulla Mervi ja Antti Pirilän tilalla Kalannissa, johon uusi parvi tuli kesäheinäkuun vaihteessa, kalenteriviikoilla 25 ja 26. Joitain johtopäätöksiä ylösajon onnistumisesta voidaan tehdä jo näin alkusyksystä, mutta lopullinen tulos selviää vasta vuoden päästä. Pirilät ovat joutuneet pohtimaan viimeisen, reilun vuoden aikana ruokintaan ja rehuun liittyviä asioita paljon, koska rehujen reseptiikkaa on muutettu. Muutoksen jälkeen emme heti onnistuneet parviemme kanssa. Nyt tuntu- 20 Kotitilalta 4/2011

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Onnellinen odotus onnistunut porsiminen. Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan. Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä!

Onnellinen odotus onnistunut porsiminen. Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan. Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä! Onnellinen odotus onnistunut porsiminen Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä! Onn.porsiminen-esite.031007.indd1 1 3.10.2007 13:46:00

Lisätiedot

Laatuvilja rehuksi. Kimmo Kytölä #Kaura8000. Knowledge grows

Laatuvilja rehuksi. Kimmo Kytölä #Kaura8000. Knowledge grows Laatuvilja rehuksi Kimmo Kytölä 25.1.2017 #Kaura8000 Knowledge grows A-Rehu Oy Seinäjoki Koskenkorva Varkaus Mynämäki 1.2.2017 2 A-Rehu Oy Omistajat: Atria Suomi Oy 51% Itikka osk 20 % Lihakunta 20 % Pohjanmaan

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO 1/2012 PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO UUDEN SUKUPOLVEN MAATALOUS- KAUPPA Potra-ruokintaohjelman tavoitteena on: parempi päiväkasvu ja rehuhyötysuhde porsaiden painohajonnan kaventuminen

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Rehukustannusten hallinta on taitolaji ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Mistä muodostuvat turhat rehukustannukset? Pilaantuneesta rehusta Maittamattomasta rehusta

Lisätiedot

Sikojen ruokintasuositukset 2014

Sikojen ruokintasuositukset 2014 MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2015 Sikojen ruokintasuositukset 2014 Sikojen energiaruokintasuositukset on annettu megajouleina (MJ) nettoenergiaa (NE) päivässä, MJ NE/d. NE-arvo on laskettu EvaPig

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Säilörehun tuotantokustannus

Säilörehun tuotantokustannus Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 31.1.2013 Jukka Virolainen MMM/markkinayksikkö MARKKINAKEHITYS MAAILMALLA 800 700 600 679 Maailman vehnätase (IGC) Tuotanto Kulutus Varastot Viejien varastot 696 693 690

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Suomen Rehun uudet imetystäysrehut emakon hyvinvoinnin puolesta

Suomen Rehun uudet imetystäysrehut emakon hyvinvoinnin puolesta Onnistunut imetys onnellinen emakko Suomen Rehun uudet imetystäysrehut emakon hyvinvoinnin puolesta Emakko-Pekoni Plus Pekoni 106 Trypto Imetys-Pekoni Plus Onnistunut imetys hyvinvointia emakolle Suomen

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Käytännönläheinen tutkimus A-Rehu Toimintaperiaate Omistajat Raaka-aine Markkinat A-Rehun strateginen toiminta-ajatus Omanlainen tapa toimia Kilpailukykyiset

Lisätiedot

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Tavoite: ihannevalkuainen Rehun valkuaisen koostumus mahdollisimman

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta

Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta TUOTTAVUUTTA OPTI-PEKONI-RUOKINTARATKAISULLA Tarkkaan suunniteltu ruokinta ja emakoiden kunnon seuranta mahdollistavat uudessa genetiikassa

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen Porojen lisäruokinnan logistiikka Janne Mustonen Talvinen lisäruokinta Tapahtuu maastossa tai tarhassa Päämääränä porojen elättäminen talven yli ja vasatuoton varmistaminen Porojen lisäenergian tarpeeseen

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon

Lisätiedot

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Jokainen tila on erilainen

Jokainen tila on erilainen Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Farmarin Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia kivennäis- AINEET Hyödynnä säilörehu- ja vilja-analyyseista

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Seosrehuruokinnan taloudenhallinta Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Tavoite täydellisestä, helposta ja nopeasta seosrehuruokinnasta? Mitä vaaditaan että seosrehuruokinta toimii?

Lisätiedot

luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia.

luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia. Ruokinnan osaamista luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia. Monipuoliset täydennysrehut luomunaudoille Tehokas rehun hyväksikäyttö

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Terveillä vasikoilla on terveet mahat Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?

Lisätiedot

Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta

Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta Tiina Soisalo, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Täydennyskoulutus neuvojille eläinten hyvinvoinnista 2.5.2016 Laki, asetus, täydentävät ehdot, EHK, tuettu rakentaminen,

Lisätiedot

Lihasian ruokinnan teemapäivä

Lihasian ruokinnan teemapäivä Lihasian ruokinnan teemapäivä Seinäjoki 13.10.2016 Pasi Pohjois-Koivisto AtriaSika Lihasikalan parhaat käytännöt Lihasikaruokinnan kivijalka Rehuraaka-aineiden analysointi Rehun varastointi varastosiilojen

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Laatuviljaseminaari 10.3.2009 Hollola TEEMAT Markkinanäkymät Rakennekehitys Rahoituskriisin ja laman vaikutus

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

Ruokintalaitteiden kriittiset pisteet - Toimiva sikala hankkeen tuloksia

Ruokintalaitteiden kriittiset pisteet - Toimiva sikala hankkeen tuloksia Ruokintalaitteiden kriittiset pisteet - Toimiva sikala hankkeen tuloksia Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannon tutkimus Sikatalouden tulosseminaari 4.11.2014, Tampere Aineisto Tilakäynti ja haastattelu

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä

Lisätiedot

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

- Enemmän tuottoa ruokinnalla KarjaKompassilla suunta maitotiloille - Enemmän tuottoa ruokinnalla Nurmiseminaari 2012 KarjaKompassi menu Minne päin KarjaKompassi näyttää? Miten KarjaKompassi tehostaa säilörehun hyödyntämistä? Mitä

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016

Lisätiedot

Vilja- ja Raaka-aineet markkinatilanne Taneli Rytsä Hankkija-Maatalous Vilja- ja Raaka-aineryhmä

Vilja- ja Raaka-aineet markkinatilanne Taneli Rytsä Hankkija-Maatalous Vilja- ja Raaka-aineryhmä Vilja- ja Raaka-aineet markkinatilanne 14.11.2012 Taneli Rytsä Hankkija-Maatalous Vilja- ja Raaka-aineryhmä VYR:in kysely syksyn sadosta 8.11.2012 Viljojen kokonaissato kasvaa ennusteen mukaan edellisvuoteen

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Laatuviljaseminaari. Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10. Minna Oravuo, Viking Malt Oy

Laatuviljaseminaari. Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10. Minna Oravuo, Viking Malt Oy Laatuviljaseminaari Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10 Minna Oravuo, Viking Malt Oy Polttimo Oy, Viking Malt ja Senson Huippuvuosi 2008 Haasteellinen vuosi 2009 Mallasohra Mallas

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Tuottajahinnat ja edunvalvonta. Realismia maatilojen talouslaskelmiin Laskijaverkoston seminaari Vallila

Tuottajahinnat ja edunvalvonta. Realismia maatilojen talouslaskelmiin Laskijaverkoston seminaari Vallila Tuottajahinnat ja edunvalvonta Realismia maatilojen talouslaskelmiin Laskijaverkoston seminaari Vallila 29.9.2017 Teemat Miten hinnat määräytyvät? Näkymät 2017 2018 (MTK markkinakatsaus, PTT ennuste) Miten

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä

Lisätiedot

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC hanke 2009-2011 www.poroverkko.wikispaces.com Anna-Leena Jänkälä: Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC Paliskuntain yhdistys Yleistä ruokinnasta Harjoitetaan yleisesti poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot