Etelä-Savo SÄILÖREHUTUOTANNON PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ NURMESTA TANKKIIN. Testattuja tehostamisvinkkejä maitotiloille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Savo SÄILÖREHUTUOTANNON PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ NURMESTA TANKKIIN. Testattuja tehostamisvinkkejä maitotiloille"

Transkriptio

1 Etelä-Savo SÄILÖREHUTUOTANNON PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ NURMESTA TANKKIIN Testattuja tehostamisvinkkejä maitotiloille

2 Teoksen on koonnut Anu Ellä osana ProAgria Etelä-Savon Nurmesta tankkiin -hanketta ( ), jota rahoittivat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon Ely-keskus. Hankkeen ydinryhmässä toimivat Anu Ellä, Eija Heikkinen, Petri Tunnila ja Mervi Ukkonen. Pienryhmiä ohjasivat useat ProAgria Etelä-Savon maitotila- ja kasvintuotantoneuvojat Yhteistyössä mukana myös: Lämmin kiitos kaikille aktiivisille maidontuottajille, ryhmänohjaajille ja yhteistyökumppaneille yhteisistä kehittämisvuosista Nurmesta tankkiin -hankkeessa! Hankevastaava Anu Ellä p

3 Säilörehutuotannon parhaita käytäntöjä Nurmesta tankkiin Nurmesta tankkiin -hanke toimi vuosina Etelä-Savossa. Hanke toimi maitotilojen kilpailukyvyn kehittäjänä erityisesti tuotantoprosesseja ja toimintatapoja tehostamalla pääkiinnostuksen kohteenaan laadukkaan säilörehun tuotanto ja hyödyntäminen nurmesta tankkiin. Hanketta rahoittivat Euroopan maaseudun kehittämisrahasto, Etelä-Savon Ely-keskus ja alueella toimivat maidonhankintaosuuskunnat. Nurmesta tankkiin -hankkeessa tarkasteltiin maidontuottajien pienryhmissä, koulutuksissa ja opintomatkaporukoissa käytännönläheisesti säilörehun tuotantoa, ruokintanäkökulmia ja toiminnan sujuvuutta. Tilakohtaisesti syvennyttiin asiantuntijoiden kanssa kasvustojen tilanteeseen sekä säilörehun tuotantokustannus- ja laatutuloksiin. Erityisesti omasta pienryhmästä ja kasvustokäynneiltä saatiin avoimessa hengessä taustatukea niin onnistumisiin kuin epäonnistumisiinkin. Omien valintojen perustelu itselle ja toisille kirkasti monelle tilakohtaiset toiminnan kehityksen esteet. Pienryhmätilojen yleisimmät ongelmakohdat löytyivät hanketoiminnan alkuvaiheessa säilörehun laadun hallinnasta ja henkilöstövajeesta nurmituotannon eri vaiheissa. Suurin osa kertoi säilörehun oikean korjuuajan määrittämisen, säilönnän onnistumisen haasteet ja rehunkorjuun aikaisten sääolojen kanssa tasapainottelun merkittävimmiksi rehuongelmikseen. Ammattitaitoisten tekijöiden ja varahenkilöiden puute erityisesti säilörehun korjuussa sekä tilan toiminnan johtamisen vastuun jakautuminen voimakkaasti yhden henkilön taakse limittyivät suoraan niin säilörehun laadun kuin tekemisen sujuvuudenkin hallintaan. Kriittisiksi riski- tai ongelmakohdiksi tilatasolla havaittuihin asioihin alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota käytännön toimissa. Lisää keinoja oman toiminnan parantamiseen ja turhan työn karsimiseen saatiin käytännön kokemuksia vaihtamalla pienryhmissä, opintomatkoilla ja kas- 3

4 vustokäynneillä sekä mm. koulutusteemapäivissä ammennettua tieteellistä tietoa jalostamalla. Tukena haasteiden kartoituksessa olivat tuotantokustannuslaskelmat vertailutietoineen sekä mm. rehuanalyysien ja rehutoiminnan prosessien monipuolinen tarkastelu ja vertailu. Alan parhaiden käytäntöjen soveltaminen omaan yritykseen oli mielekästä, kun ryhmissä tutuksi tulleet maitotilayrittäjät kertoivat jo testattuja kokemuksia. Jotta voi samanaikaisesti toimia maatilallaan tasokkaasti ja kehittää edelleen toimintaansa, on motivaation ja innostuksen ylläpitäminen oleellista. Pienryhmissä innostus tarttui! Jokaisella on oma tapansa toimia ja omien valintojen perusteleminen aikaansai mielenkiintoisia väittelyitä. Eniten voimakkaita ja vastakkaisiakin mielipiteitä jakoivat eri ryhmissä mm. säilörehun tilakohtaiset korjuu- ja muokkauskonevalinnat, nurmen perustamistapa, täydennyskylvö, ruokonadan ja puna-apilan mukaanotto seokseen sekä biologisen säilöntäaineen käyttö verrattuna AIV-happoihin. Yleinen ilmiö oli ensin ärsyyntyminen omista rehutuloksista ja sitä kautta toiminnan tarkentamisen vieminen käytäntöön aiempaa motivoituneempana. Nurmesta tankkiin pienryhmien loppumetreillä kartoitettiin, mikä on käytännössä muuttunut tilatasolla hankkeen noin kolmen vuoden kehittämistyön kautta. Ongelmakohtien kartoitus ja tavoitteiden kirkastaminen sekä kriittisetkin yhteiset pohdinnat johtivat merkittäviin positiivisiin tuotannollisiin muutoksiin toimintatavoissa ja kustannuksissa. Näiden muutosten taloudellinen hyöty näkyy tilatasolla myös tulevina vuosina. Moni viljelijä on myös ennestään hyvin tiennyt jonkin asian vaativan omassa toiminnassaan tarkennusta, mutta vasta muiden hyvien ja varoittavien esimerkkien kautta on nyt tehty päätös siitä mitä muutetaan, miten muutetaan ja on myös käytännön tasolla tartuttu toimeen. Hankkeen myötä toteutuneita muutoksi löytyi 42 tilalta yhteensä 226 kpl ja näiden pohjalta sama tilajoukko määritteli tässä julkaisussa esiteltävät 210 parasta vinkkiään toisillekin tiloille hyödynnettäväksi. Toimintatapojen muutoksiin on näillä maitotiloilla lähdetty, kun Nurmesta tankkiin -hankkeen toiminnoissa on kuultu ja tarkasteltu muiden maidontuottajien, neuvojien ja alan muiden asiantuntijoiden näkemyksiä. Uusi tieto ja sen soveltaminen käytäntöön on tuonut tiloille lisää mahdollisuuksia. Yhdessä pohtiminen ja muiden yrittäjien käytännön kokemukset ovat madaltaneet kynnystä tehdä asioita eri tavalla. Näiden määriteltyjen positiivisten toimintatapamuutosten lisäksi samana ajanjaksona on usein tapahtunut muitakin kuin hankkeessa heränneisiin ideoihin liittyviä muutoksia tekemisissä, mutta nämä on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Tuotannon tehostamisen lisäksi moni on kokenut hyvin tärkeäksi entistä laajemman sosiaalisen verkoston muiden maidontuottajien, neuvojien ja sidosryhmien välillä, jossa ammattikeskusteluja ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa jatketaan nykyisten ryhmien päätyttyäkin. Positiivisten toimintatapamuutosten myötä on syntynyt sujuvuutta ja mielekkyyttä työskentelyyn, joka on aiheuttanut tehokkuuden lisääntymistä. Kustannukset ovat muutosten myötä paremmin hallinnassa ja erityisesti satotason nousun ja säilörehun laadun paremman hallinnan kautta on tehty parempaa tulosta niin pellolla kuin navetassa. Kaikki määritellyt muutokset toimintatavoissa ja parhaat käytännöt ovat jollekin 42 asian tiimoilta haastatelluista pienryhmätiloista niitä kaikkein oleellisimpia omaa toimintaa parantaneita näkökohtia. 4

5 Pienryhmätilojen itse määrittelemät positiiviset muutokset nurmesta tankkiin -hankkeen kehittämistoiminnan myötä > 2011 (42 TILAA, YHTEENSÄ 226 TILATASON MUUTOSTA) Eniten positiivisia muutoksia tilojen toiminnassa tapahtui laji- ja lajikevalintoihin, nurmen perustamiseen ja viljelykiertoon sekä säilörehun laadun hallintaan entistä enemmän keskittymällä. Em. aiheista eniten tiettyihin asioihin kuten apilan käyttöön liittyvät muutokset on määritelty erikseen. 5

6 Nurmesta tankkiin -pienryhmätilojen itse määrittelemät parhaat käytännöt aihepiireittäin Eniten parhaita käytäntöjä ja vinkkejä määriteltiin toimintatapamuutoksia eniten aiheuttaneissa aihepiireissä: nurmiseokset ja nurmen perustaminen. Parhaiden käytäntöjen määrittelyssä korostui myös toiminnan yleinen sujuvuus sekä yksittäisenä säilöre- huprosessin vaiheena säilörehun korjuu sekä korjuuajan että tekniikan näkökulmasta. Parhaiden käytäntöjen jaottelu on tehty tässä aihepiireittäin, joskin moni asia määriteltiin hyvin kokonaisvaltaisesti tavoitteena säilörehun laadun ja kustannusten hallinta nurmesta ruokintapöydälle. Ammatillinen hyöty nurmesta tankkiin-hankkeen toiminnasta 42 tilan itsearviointi tärkeysjärjestyksessä 1-5, 1 on tärkein Kysymys oli aseteltu tärkeysjärjestyksenä, jolloin myös viidenneksi tärkein toiminto saattoi olla vastaajalle tärkeä, mutta neljä muuta koettiin vielä tärkeämmäksi. Kasvustojen tarkastelu neuvojan kanssa sekä benchmarking -pienryhmätoiminta koettiin ammatillisesti selvästi hyödyllisimmiksi. 31 % tiloista koki kasvustokäynnit tärkeimmäksi ja 29 % tiloista toiseksi tärkeimmäksi ammatillisen hyödyn näkökulmasta. Tilakohtaisilla kasvustokäynneillä tarkasteltiin konkreettisesti mm. pienryhmissä 6

7 yhdessä opittuja asioita sekä muutostarpeiden toimintaan viemistä. Pienryhmätoiminta oli tiloista 33%:n mielestä kaikista hyödyllisintä ja 21 %:n mielestä toiseksi hyödyllisintä. Uudet ideat ja heränneet ajatukset nurmesta tankkiin -hankkeen toiminnoissa 42 tilan itsearviointi tärkeysjärjestyksessä 1-5, 1 on tärkein Kysymys oli aseteltu tärkeysjärjestyksenä, jolloin myös viidenneksi tärkein toiminto saattoi olla vastaajalle tärkeä, mutta neljä muuta koettiin vielä tärkeämmäksi 48% tiloista koki saaneensa pienryhmätoiminnassa eniten hyödyllisiä uusia ideoita ja ajatuksia. 21 % kertoi pienryhmätoiminnan olleen toiseksi tärkein toiminto. Kasvustokäynnit olivat 21%:n mielestä tärkein ja 19%:n mielestä toiseksi tärkein ideoiden näkökulmasta. Kolmas erityisen paljon ideoita herättänyt toiminto oli opintomatkat, jotka 36% tiloista koki tärkeimmäksi tai toiseksi tärkeimmäksi. 7

8 Vaikuttavuus oman kehittymisen ja maatilan kehittymisen kannalta 42 tilan itsearviointi tärkeysjärjestyksessä 1-7, 1 on tärkein. Kysyttäessä erilaisten koulutustoimintatapojen vaikuttavuutta pienryhmissä toimineiden tilojen ja tilanväen kehittymisen kannalta, 48 % koki benchmarking-keskustelujen kehittäneen selvästi eniten ja 23% toiseksi eniten. Benchmarking-keskusteluilla tarkoitetaan tässä ensisijaisesti neuvojien ohjaamaa tai osittain itseohjautuvaa maidontuottajien välistä kokemustenvaihtokeskustelua pienryhmis- sä, opintomatkoilla ja pellonpiennarpäivissä. Toinen erityisen vaikuttavaksi koettu toimintatapa oli benchmarkkaus tilakohteissa käytännön asioita näkemällä eri tuotantorakennuksissa ja pelloilla. Lisääntynyt yhteistyö eri toimijoiden välillä on vastausten häntäpäässä, mutta toisaalta ilman kontakteja maidontuottajien ja esim. neuvojien kanssa ei tärkeimmäksi koettua benchmarkkausta olisi edes syntynyt. 8

9 Pienryhmäkeskustelut yleensäkin ovat vahvistaneet niitä valintoja mitä olen tehnyt Se läppä mitä pienryhmissä heitetään, herättää ajatuksia aina jälkikäteenkin kohti oman toiminnan tarkentamista, vaikkei suoraan osaisi sanoa mitä on muutettu Olen oppinut enemmän vanhan tiedon oikeaa hyödyntämistä oman tilan resurssit huomioiden Muiden kokemusten kuuleminen pienryhmässä on tärkeää, kun halutaan leikata kustannuksia ja turhaa työtä Keskustelut eri tilanteissa muiden viljelijöiden kanssa ovat avartaneet ajatuksia. Tietoa on saanut paljon ja samoin halua lähteä toteuttamaan Palautekommentit Oma arvostus on noussut omaan työhön omassa navetassa On pohdittu ja kyseenalaistettu monipuolisemmin asioita, kun on tutustuttu toisten tapoihin toimia Tieto lisää tuskaa, mutta tuskasta pääsee tuloksiin Kehuminen on mukavaa, mutta kritiikki vie eteenpäin Sopivien käytäntöjen löytyminen vahvistui pienryhmäkeskusteluissa Keskenään kun on pohdittu, toimintatavat ja ajatukset ovat jalostuneet On ollut mielenkiintoista mennä toisten tiloille ja verrata omaa toimintaa muihin 9

10 Omassa pienryhmässäni oli koolla porukka, jossa pystyi aidosti keskustelemaan avoimessa tunnelmassa. Voi sanoa ihan mitä tahansa ja kaverit tajusivat heti Hyvät ja huonot jutut voi jakaa avoimesti ja välittömästi. Jokainen tuntee toisensa, eikä tarvitse esittää mitään Ongelmien kanssa ei ole yksin, vaan on lohdullista huomata että muillakin on samanlaisia ongelmia ja tilanteita -> ei vaivuta synkkyyteen vaan jutellaan toisten kanssa Aina tulee jotain uutta ja vanhakin asia tulee tuoreemmaksi kun saa lisää virtaa Saman alan ihmiset koolla - keskusteluja ilman taustojen selittelyjä Kun jossain törmää hankkeesta tuttuun tyyppiin, on paljon helpompi lähteä keskustelemaan avoimesti ammattiasioista ja muistakin kuulumisista Nyt tiedän, että aina on joku kehen voi ottaa yhteyttä ja joka ymmärtää mitä tarkoitan Turpakäräjät ovat lisääntyneet Varsinkin pienryhmissä ja opintomatkojen bussimatkoilla kuulee muiden kokemuksia elävästä elämästä Nyt puhutaan asioista rehellisesti eikä tarvitse kilpailla naapurin kanssa 10

11 Töitä kannattaa järkeistää, sujuvuudella tehdään tulosta Tiedostan omat vahvuuteni ja ongelmani nyt paremmin, kun on totuttu pohtimaan ja arvioimaan omaa ja toisten toimintaa pienryhmissä Muiden kokemusten kuuleminen pienryhmässä on hyödyllistä, kun halutaan leikata kustannuksia ja turhaa työtä. Kaikkea ei tarvitse osata yhden ihmisen. Kun toisen puolison vastuulla on pelto ja toisen vastuulla navetta ja kommunikaatio toimii, päästään syvemmälle Kun molemmat puolisot saavat tehdä mistä tykkäävät, työn mielekkyys säilyy: työnjako kannattaa suunnitella hyvin. Toiselle voi myös sanoa, että tämä ei kuulu toimenkuvaan! Kun työtä tehdään yhteistyössä perheenjäsenten kesken, jokaisen vahvuuksia voidaan hyödyntää yhteisten tavoitteiden hyväksi. Sujuva yhteistyö perheenjäsenten välillä lisää työn mielekkyyttä myös sesonkiaikoina. Tutuille ihmisille voi sanoa suoratkin sanat! Hommia on järkeistetty ja tehostettu! Työtapoja on uskallettava muuttaa rohkeasti pitkän tähtäimen hyötyä tavoitellen, vaikka oppirahoja aluksi maksettaisiinkin. ja litran kattilallinen makkarakeittoa parantaa tunnelmaa! Kun päivittäinen työaika ja lepoaika ovat tasapainossa, tunnelma pysyy hyvänä ja homma sujuu 11

12 Vuonna 2009 säilörehun satotaso oli Nurmesta tankkiin -pienryhmätiloilla (35 tilaa) ProAgria lohkotietopankin mukaan keskimäärin 6588 ry/ha, kun koko maassa jäätiin 5157 ry:n keskihehtaarisatoon. Vastaavasti tuotantokustannukset jäivät Etelä-Savossa selvästi maan keskiarvoa kohtuullisemmaksi. Vuonna 2010 Etelä-Savon säilörehun satotaso oli keskimäärin 6461 kg ka/ha ja tuotantokustannus keskimäärin 20,7 c/kg ka. Nurmesta tankkiin pienryhmätilojen säilörehutuotannon kustannusrakenne v ProAgria lohkotietopankin mukaan. Suurimpana yksittäisenä eränä 24 % kaikista kustannuksista muodostuu konekustannuksista. Muuttuvien kustannusten osuus on 36 % kokonaiskustannuksista. Suurim- massa muuttuvien kulujen erässä (muut muuttuvat kulut) on mukana myös urakointi. Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista on 34 %, työkustannukset 16 % ja pellon ja ojituksen kustannukset 14 %. 12

13 Maan kasvukunto Maan kasvukunnon merkitys on pienryhmätiloilla entisestään korostunut. Peltojen vesitalouteen, kalkitukseen ja ojien kuntoon on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Pieneliöstön tärkeyttä ja ravinteiden hyödyntämisen mekanismeja maassa eri lannoitusvaihtoehdoilla ja juuristorakenteilla on pohdittu entistä tarkemmin. Eri lohkojen väliset ja myös lohkojen sisäiset rakenne-eroavaisuudet korostuivat maan kasvukunnon määrittelyissä lapiodiagnoosin avulla. Pohdittaessa ja tarkasteltaessa kasvustojen juuriston tilaa käytännössä pellolla ja kuvien ja keskustelujen avulla pienryhmissä, pohdintaa heräsi myös eri lajiseosten vaikutuksesta maan rakenteeseen ja ravinteiden ottoon. Myös uusien vuokrapeltojen ja raivioiden tarkempi yhteinen tarkastelu paransi lohkokohtaisten suunnitelmien tekoa sekä viljelytoimenpiteiden että peltojen aikaisuusarvioinnin suhteen. Huomio kiinnittyi samalla muokkausmenetelmän valintaan lohkon vesitalous ja maan rakenne huomioiden. Moni viljelijä havahtui pohtimaan, että osalle lohkoista kyntö on edelleen varmin menetelmä. Peltojen kuntoon ja yksityiskohtiin paremmin syventymällä oppii myös harkitsemaan, mille lohkoille ajankäytön ja kivien keruun kannalta kätevä kevytmuokkaus soveltuu. Toisaalta pitemmän aikaa suorakylvettyjen tai kyntämättömien peltojen lisääntyneet lieromäärät ja kokonaisvaltaisesti parantunut maan rakenne innosti monia viljelijöitä. 13

14 Kyntämisen tarve osalla pelloista on hankkeen aikana vahvistunut - ajatus kypsynyt hankkeen aikana muiden kanssa keskusteluissa Maan kasvukuntoon kiinnitetty enemmän huomiota, johon ajatus heräsi kasvustokäynnillä lapiodiagnoosia tehdessä. Tämän myötä esim. uuden säilörehun korjuuketjun valinnassa pohdittiin koneketjun raskautta kun tiivistymät oli jo havaittu. Hankittiin uusi karhotin ja leveämmät renkaat Lietteen kevätlevityksen ajankohtaa on tullut harkittua maan rakenteenkin näkökulmasta Kun vuokrapeltoja hoidetaan kuin omia, hyvien lisäpeltojen saanti luo kasvun mahdollisuuksia. Toimintatapojen positiivisten muutosten myötä viljelijöiden itse määrittelemiä parhaita käytäntöjä mm.: Kaikki lähtee pellon peruskunnosta: kalkitus, ojitus ja hivenravinteet kuntoon, niin perusasioilla saadaan hyvät sadot. Pelto on koko toiminnan pohja! Peltojen kuntoon ja muotoon kannattaa panostaa, vaikka raivatakin lohkojen reunoja järkevän muotoisiksi. Kun rehua tuotetaan järkevän kokoisilla lohkoilla jotka pidetään kunnossa, saadaan runsas säilörehusato kustannustehokkaasti ja työhuiputkin sujuvat paremmin Nurmenviljely lähtee pellon peruskunnosta. Vaikka puhutaan aina, että rehuvilja tulisi viljellä tilan parhailla pelloilla, niin myös säilörehuntuotanto vaatii tämän, jos haluaa laadukasta säilörehua Pellon ravinteiden tason ja siemenvalintojen tulee olla juuri oikeita, jotta saatava satotaso on hyvä sekä laadultaan että määrältään Puna-apilan ja ruokonadan syvä ja laaja juuristo parantaa maan kasvukuntoa ja ravinteiden käyttöä Rumpujen paikat mietittävä tarkkaan --- vähentää päisteajoja Säilörehussa ihan sama onko tornissa, laakasiilossa tai paaleissa, missään ei saada hyvää säilörehua, jos viljelypuoli ei ole kunnossa. Nurmien muokkausmenetelmät kannattaa valita peltokohtaisesti, ei tilakohtaisesti. Sadontuottokyky säilyy koko tilalla parhaiten, kun peltojen lohkokohtaiset edellytykset huomioidaan myös muokkausmenetelmiä valittaessa. Kolme lautasmuokkauskertaa ristiin toimii erittäin hyvin turve- ja suomailla 14

15 Säilörehulohkojen ph oli Nurmesta tankkiin -pienryhmätiloilla (35 tilaa) v selvästi Suomen keskiarvoa korkeammalla tasolla. Satotulosten mukaan parhaalla neljänneksellä ph oli kaikista korkein. Viljelykierto, nurmen perustaminen Nurmen perustamisvinkit ja täydennyskylvö osoittautuivat erityisen paljon mielipiteitä jakaviksi asioiksi. Viljelykierron nopeuttaminen on monen tilan mielestä selvästi parantanut sadon määrää ja laatua sekä vähentänyt kasvinsuojelun tarvetta. Toisaalta yhtä moni on havainnut täydennyskylvön mahdollistaneen viljelykierron pidentämistä, kokonaistyön säästöä ja satotasojen parantumista. Osa perustaa nurmen aina suojaviljassa ja on valintaansa tyytyväinen, kunhan viljely painottuu tietoisesti nurmen uudistamiseen eikä suuren viljasadon rohmuamiseen. Nurmen perustamistapa on monella tilalla hankkeen aikana myös vaihtunut suojaviljasta puhtaana nurmena perustamiseen keväällä, kun sateisten syksyjen jälkeen kylläs- tyttiin lakoviljan aiheuttamiin aukkoihin. Samalla apilaa nurmiseoksessa käyttävät tilat ovat kuitenkin pohtineet sopivan kasvinsuojelun haasteita puhtaana nurmena perustettaessa. Nurmikasvustojen entistä perusteellisempi käytännön havainnointi ja toisten viljelymenetelmien perustelujen arviointi on yleisesti ottaen omista valinnoista riippumatta lisännyt toimenpiteiden järkevyyden pohdintaa ja omien tekemisten tarkentamista. 15

16 Suorakylvökone on tullut käyttöön kesällä Sen tarkoituksena ei ole lopettaa nurmien perustamista vaan nimenomaan lisätä nurmen satovuosia täydennyskylvön avulla Täydennyskylvön järkevyys kyseenalaistunut: Mieluummin tihennetään nurmikiertoa ja vähennetään kasvinsuojelutarvetta samalla, samalla lannan käyttö tehostuu Täydennyskylvöä mietitty, mutta käytännön toteutus vielä mietityttää. Koneen pitäisi olla varma ja tekniikan hallussa Ei enää perusteta nurmea ohran suojaviljaan, ryhmäkaveri kertoi vakuuttavia kokemuksia Toimintatapojen positiivisten muutosten myötä viljelijöiden määrittelemiä parhaita käytäntöjä mm.: Täydennyskylväen vai lyhyellä tehokierrolla? * Nurmien kriittinen läpikäynti on tärkeää -mille lohkolle kannattaa satsata ja mille ei! * Perustamisvaiheessa nurmen pinta saatava mahdollisimman tasaiseksi, helpottaa korjuuta ja tällä vältetään myös epäpuhtauksien nousemista säilörehuun korjuuvaiheen aikana. * Nurmen kierto on oltava tarpeeksi lyhyt ja kasvuston säilyttävä täystiheänä. Täydennyskylväen esim. 2 vuoden välein saa nurmen aikaa jatkettua, mutta rikkatorjunnasta on huolehdittava * Toiminnan taloudellisuuteen pitää kiinnittää enemmän huomiota. Suorakylvössä säästää reilusti niin energiassa kuin ajankäytössä. 16

17 * Täydennyskylvöllä varmistetaan nurmien satoisuus ja kun täydennyskylvön yhteydessä huomioidaan rikkatorjunta, saadaan suuri ja puhdas sato * Täydennyskylvö vaatii harkintaa -mille lohkoille siitä on todellista hyötyä ja mitä lajeja kannattaa täydentää * Nurmen perustaminen ja pitäminen täystiheänä onnistuu ilman täydennyskylvöä, kun käytetään puhdasta ja hyvin itävää siementä, nurmikierto on tiheä ja kasvinsuojelu on ennakoitua ja suunnitelmallista. * Kun lopetetaan nurmi, pelto kynnetään silloin aina * Lautasmuokkarilla maa tiivistyy ja rikkakasvit lisääntyy Suojaviljana, vihantana vai nurmi nurmena? * Paras nurmi lähtee vihantaviljan kautta, kun perustaminen tapahtuu heti keväällä ja vihantaviljan teko ajoissa. Tämä on erittäin hyvää rehua nuorkarjalle. * Nurmen perustaminen ilman suojaviljaa juhannuksen seutuun onnistuu parhaiten * Nurmen suojakasviksi ei puitavaa viljaa, koska nurmen kasvuedellytykset paremmat ja nurmet eivät sitten niin aukkoisia. Aloilta, joilta halutaan säilörehua, tuotetaan nurmea eikä viljaa! * Nurmen perustamisvaiheessa suojaviljasta tehdään kokoviljasäilörehu, koska puidessa jää nurmen sekaan kuitenkin olkea. Itse käytämme noin kolmanneksen karkearehusta kokoviljasäilörehua appeen seassa. * Nurmen perustaminen syksyllä, jos tähän on käypäiset koneet eli nurmen suorakylvökone. * Viime kesänä kokeiltu ja hyvin toimii: ensimmäisen korjuun jälkeen nurmen lopetus, tämän jälkeen loppukesästä pellon kunnostus ja kylvö elo-syyskuun vaihteessa. * Nurmen perustaminen ilman suojakasvia ja kertakorjuu 2. sadon kanssa samaan aikaan. Nurmen paikkauskylvöjä ei tarvitse jos perustaminen onnistuu hyvin 17

18 Laji/ lajikevalinnat Toisten viljelijöiden seosvalintojen ja kokeilujen kautta moni tarkensi omia nurmiseoksiaan. Havahduttiin, että vaihtoehtoja on paljon enemmän kuin se mitä kaupasta tarjotaan ja että lajikkeilla on merkitystä myös nurmiviljelyssä. Jo se, että tiedostettiin tarkkaan mitä lajeja ja lajikkeita omissa seoksissa todellisuudessa oli, lisäsi toiminnan tasoa. Valittujen lajien ja lajikkeiden kasvurytmiin ja ominaisuuksiin perehtymällä voitiin entistä paremmin suunnitella mm. lannoitustarve ja korjuuaika. Eniten puhututtivat lajeina puna-apila ja ruokonata ominaisuuksineen ja kylvömäärineen sekä timotei lajiketasolla tarkasteluna. Tarkastelen nyt enemmän siemenseosten suhteita ja lajikkeita, kun on pellollakin katsottu lajien esiintymistä kasvustossa Apila otettu mukaan nurmiseokseen ja lannoitusta vähennetty, kun kuulin toisen viljelijän realistisia kokemuksia aiheesta pienryhmässä ja ruokinta-asiantuntija luennoi aiheesta teemapäivässä Lajeja ja lajikkeita on vaihdettu, mutta joissakin kokeiluissa palataan takaisin myös entiseen Olin lopettanut takavuosina apilan viljelyn, mutta kun toinen isäntä kertoi pienryhmässä pitkän linjan kokemuksia, ryhdyttiin uudestaan ja se kannatti 18

19 Toimintatapojen positiivisten muutosten myötä viljelijöiden itse määrittelemiä parhaita käytäntöjä mm.: Apilaa, ruokonataa, raiheiniä, vihantahernettä * Kannattaa miettiä nurmiseokset juuri omalle tilalle sopiviksi, että saadaan hyvä sato sekä määrällisesti että laadullisesti * Rehunurmen siemenseos tulisi olla monipuolinen, että olosuhteiden muuttuessa rehua tulisi kuitenkin ja seos säilyy myös maittavana * Nurmen siemenseoksiin lajit ja lajikkeet, jotka sopivat toisiinsa ja täydentävät hyvin toisiaan * Nurminatavaltaisissa seoksissa jälkikasvukyky on parempi * Ei pelkkää timoteitä jos satoa tavoittelee! * Timo kuin timo ei olekaan sama asia! Huomioitava myös lajikeominaisuudet. * Ruokonata säilyttää vanhemmissakin kasvustoissa nurmen sadontuottokyvyn ja parantaa maan rakennetta * Westervoldin raiheinä soveltuu hyvin myös kevytmuokatuille peltolohkoille, kasvaa nopeasti mutta myös vanhenee nopeammin * Puna-apila ja ruokonata lisäävät viljelyvarmuutta erilaisissa sääolosuhteissa sekä parantavat maan kasvukuntoa ja ravinteiden hyväksikäyttöä * Luomu-viljelystä rusinat tavanomaiselle puolelle. Puna-apilan käyttö vähentää lannoitusmääriä, parantaa poudankestävyyttä, maidon pitoisuuksia ja rehun maittavuutta. Lehmän syövät ja pypsävät hyvin. * Käyttämällä osalla lohkoista puna-apilaa voidaan korjuuaikaa pidentää/jatkaa * Säilörehun kivennäisainemäärityksen ca -määrästä voidaan laskea puna-apilan osuus. Artturisivuilla laskentapohja * Kuiva apila loistavaa syöttää - sorkat lehmillä hyvät, eläimet terveitä * Vihantarehuherneellä saadaan monipuolistettua viljelykiertoa sekä apeseosta, voidaan vähentää ostovalkuaista ja vaikuttaa positiivisesti maidon pitoisuuksiin * Vihantarehuherneseos soveltuu hikeville hietamoreenimaille -rakenneongelmaisilla pelloilla se ei ole parhaimmillaan 19

20 Kasvinsuojelu Nurmen perustamisen onnistuminen on vähentänyt kasvinsuojelun tarvetta. Toisaalta rikkatorjunnan tehostaminen ja ajoittaminen entistä osuvammin on parantanut kasvustojen tilannetta ja säilörehun laatua. Rikkakasvilajien tunnistaminen ja rikkojen todellisen määrän ja kasvurytmin entistä parempi tiedostaminen on parantanut mahdollisuuksia ajoittaa torjunta oikea-aikaisesti. Moni on havainnut satovuosien kasvinsuojelun tarpeellisuuden omilla lohkoillaan aukkoisuuden takia ja samalla terästänyt uusien nurmien tiheyttä jo perustamisvaiheessa. Puna-apila on yleisin uusi seokseen valittu kasvi ja sen kasvinsuojelu on erityisesti puhututtanut pienryhmissä. Eniten toimenpiteitä kasvustoissa on aiheuttanut hevonhierakan, voikukan ja peltokanankaalin torjunta. Kasvinsuojelu tarkentunut kasvustokäynnin ja pienryhmäkeskustelujen pohjalta: nyt ruiskutetaan tarvittaessa myös satovuosien nurmia ja täydennys- kylvöön on yhdistetty kasvinsuojelu Kasvinsuojeluaineet ovat olleet varastossa monta vuotta ja nyt ne tuli ajettua kasvustoon Nurmien kasvinsuojeluun on selkeästi enemmän panostettu ja tunnistettu mitä rikkoja on, laatu parantunut ed. ansiosta Toimintatapojen positiivisten muutosten myötä viljelijöiden määrittelemiä parhaita käytäntöjä mm.: * Kun nurmien rikkakasvitilannetta havainnoidaan enemmän, tarpeellinen ruiskutus tehdään oikea-aikaisesti ja nurmet pysyvät puhtaampina. Pellolle siis kasvustoja katsomaan ja suunnittelemaan! * Satovuosien kasvinsuojelusta säännöllisesti huolehtiminen ennaltaehkäisee rikkatilanteen yllättävää ryöstäytymistä. Puhtaasta kasvustosta laaturehua. * Täystiheäksi perustettu nurmi ei jätä tilaa rikkakasveille * Kasvinsuojelu on sujuvampaa myös apilanurmilla, kun korsiviljoja on viljelykierrossa mukana * Apilanurmen rikkoja kannattaa torjua pienemmällä ainemäärällä, ettei apila vioitu. Isompi määrä vioittaa niin apilaa kuin timoteitäkin, mutta ruokonataa torjunta ei näköjään häiritse. * Ruuviseula toimii hyvin rikkakasvien siementen erottelussa -kuulin tästä pienryhmässä ja testattu on! 20

21 Ravinteet ja lannoitus Lannoitteiden hintojen noustessa yhä useampia alkoi pohtia levitettävien väkilannoitetonnien sijaan kasvin tarvitsemaa ravinnemäärää ja kasvin ravinteiden ottoa kokonaisvaltaisesti. Lietteen taloudellinen arvo nousi monen mielessä ja lietteen levitystekniikkaa ja -ajankohtaa nurmikasvustoihin harkittiin entistä tarkemmin. Eri kasvien ravinteiden oton mekanismit ja juuriston rakenteet kerrattiin pienryhmissä, joka johti monipuolisiin seosvaihtoehtojen pohdintaan. Puna-apila ja syväjuurinen ruokonata lisäsivät kiinnostusta. Hivenravinteiden tilanne tutkittiin viljavuusanalyysien, rehuanalyysien ja viljelykierrossa olevien viljojen perusteella tehtyjen puutosoirehavaintojen pohjalta. Ravinteiden käyttöä suhteutettiin monella tilalla entistä paremmin suhteessa valittuun nurmiseokseen, maan kasvukunnon antamiin mahdollisuuksiin ja käytettävissä olevaan levitystekniikkaan. Lannan käyttöä on tehostettu, levitys nyt multaavalla vaunulla Lietteen hyödyntäminen nurmilla lisääntynyt, kun asia ollut pien- ryhmässä esillä Hivenravinteet on huomioitu paperilla ja pellolla Urakoitsija kävi levittämässä ensimmäisen kerran keväällä lietteen multaimella nurmiini. Tuntui että nurmi lähti hitaammin kasvuun ja mitähän vaikutuksia on raskaalla vaunulla ajosta maan rakenteelle? 21

22 Toimintatapojen positiivisten muutosten myötä viljelijöiden määrittelemiä parhaita käytäntöjä mm.: * Riittävästi raaskittava lannoittaa! * Pellon ravinnetasapainon tulee olla kohdallaan. Pelkkä lietteen typpi ei riitä vaan tulee lisäksi käyttää myös NK- lannoitetta. Hivenistä tulee myös huolehtia. Jos hivenlannoituksesta ei ole huolehdittu eikä edes tiedetä pellon hiventilannetta, heijastuu se satotasoon ja karjan terveyteen. * Lietettä levittävän urakoitsijan kanssa kannattaa käydä tarkasti läpi kuinka haluaa lietteen peltoihinsa levitettävän. Urakoitsija ei välttämättä automaattisesti tiedä, mikä merkitys lietteen järkevällä käytöllä on koko tilan tasolla säilörehun laadun hallinnan kautta. * Tasainen lannoitus, tasaisen tumman vihreät pellot ja myös lohkojen reunat on saatava paremmin lannoitettua * Kaikki korjattavat sadot lannoitetaan kunnolla, jolloin saadaan tasaisempaa laatua * Karjanlanta saadaan kiekkomultaimella sinne mihin se kuuluukin. * Kun seoksessa on apilaa, on typpimäärää uskallettava alentaa rajusti tai apila hyytyy. Vuonna 2010 Lohkotietopankin mukaan Nurmesta tankkiin -pienryhmätilojen (laskelmissa 16 tilaa) käyttämä lannoitustaso on koko maan keskiarvoa korkeampi erityisesti typen osalta. Laskelmassa on mukana sekä väkilannoitteet että lanta. 22

23 Nurmesta tankkiin tiloilla (v.2010 laskelmissa 16 tilaa) on käytetty säilörehunurmilla keskimäärin samaa luokkaa karjanlantaa kuin muualla Suomessa. Kuitenkin parhaalla satoneljänneksellä karjanlannan osuus lannoituksesta on alhaisempi. Monella laskelmissa mukana olevilla tiloilla on kuitenkin myös rehuviljaa viljelykierrossa, jolloin karjanlannan käyttö on tietoisesti osittain suunnattu muille kuin nurmilohkoille. Sadonmääritys ja näytteenotto Kuormakirjanpito otettiin pienryhmätoiminnan aikana käyttöön tehostetusti. Kiinnostus omien peltojen todellisen satotason määrittämiseen lisääntyi, kun satoja vertailtiin kaavioina ja käytännön peltokierroksina toverien pelloilla. Moni tila otti käyttöön Tila-Artturi -hankkeessa laaditun kuormaseurannan. Moni myös kirjoitti satokirjanpitonsa hyvinkin vapaamuotoisiin lappuihin, joista kuitenkin voitiin korjuurupeaman jälkeen tarkasti tehdä kattava korjuukirjanpito. Raaka-ainenäytteiden ja rehunäytteiden ottoinnostus lisääntyi samalla huomattavasti. Ennen Nurmesta tankkiin -hanketta vertailussa oleva 35 tilan ryhmä otti rehunäytteitä keskimäärin neljä näytettä per tila per vuosi. Sama tilajoukko otti vuonna ,8 näytettä per vuosi, jonka lisäksi otettiin yksittäisiä korjuuaikanäytteitä ja runsas määrä raaka-ainenäytteitä. Sadon laadun ja määrän monipuolinen analysointi lisää onnistumisen mahdollisuuksia sekä pellolla että ruokinnassa. Kehittynyt on monella tilalla paitsi näytteiden otto ja kuormakirjojen laskenta, myös tulosten kattavan tulkinnan taso. Tyytymättömyys oman rehun ruokinnalliseen laatuun on lisännyt oman tekemisen petrausta. Tieto lisää tuskaa ja esim. D-arvosaavutuksien vertailu muiden kanssa pienryhmissä on lisännyt pohdintaa ja terästäytymistä aiheesta. Korjuuajan seurannassa on ryhdistäydytty On huomattu selvemmin tuotoksen pudotus, kun säilörehuerä vaihtuu heikompaan D-arvon rehuun Nyt syötämme D-arvoltaan erittäin hyvää säilörehua ensimmäisen kerran pitkään aikaan. Kasvustokäynneillä muutamana vuonna kiinnitettiin korjuuaikaan ja kasvurytmiin huomiota ja kun asiaa katsottiin ja pohdittiin enemmän, osui ajoitus vihdoin kohdalleen Rytmitys oikein, tarkennusta korjuuseen. Tehdään nyt rehua nimenomaan kasvuston mukaan Raaka-ainenäytteitä otettu paljon ja seurattu lohkokohtaisesti kasvustoja ja korjuuaikaa: pienryhmässä ja sähköpostitiedotteessa asia nostettiin näkyvästi esille 23

24 Tehostettu rehun analysointi kannattaa * Kun rehukärryn todellinen tilavuus ja saatu kärrymäärä tiedetään, saadaan paitsi sadot kirjattua, myös hapon annostelu tarkemmaksi ja todellista satoa vastaavaksi * Korjuuaikanäytteen perusteella tarkennetaan rehunteon aloittamista. Tulokset saa nopeasti! * Korjuu- ja raaka-ainenäytteet: tarkemmin saa jatkossakin suunniteltua etenkin jos on kaksi tilaa tekemässä yhdessä rehua * Ruokinnassa olevan säilörehun laadun ja viime kädessä ruokinnan edullisuuden varmistat vain säännöllisillä rehuanalyysinäytteillä * Raaka-aineanalyysit ratkaisee jo syksyllä siilojen syöttöjärjestyksen ja voi suunnitella väkirehutäydennyksen. * Analyysejä säilörehusta kuukauden välein rintauksesta ==> saadaan ruokinnan muutokset tehtyä rehun todellisen muuttumisen tahdissa. Yhden Nurmesta tankkiin pienryhmän tilojen kahden vuoden tilakohtainen säilörehun keskisato kuvastaa, että kuivanakin kasvukautena kuten 2010 on mahdollista parantaa satotasoa. Vierekkäin on aina saman tilan kahden vuoden tulokset. Muutama tiloista korjasi vuonna 2010 poik- keuksellisesti myös syyssadon kesäsadon jäätyä kuivuuden takia hyvin niukaksi. Toisaalta erikoisissa kasvuolosuhteissa säilörehun tavoitellun D-arvon löytyminen oli monelle ryhmän tilalle haastavaa erityisesti kesäsadon osalta. Tässä esimerkkipienryhmässä rehunäytteiden määrä vuonna 2007 ennen hanketta oli keskimäärin 5,8/tila/vuosi ja raaka-ainenäytteiden määrä 0,5/tila/vuosi. Hankkeen lopussa vuonna 2010 vas- taavat luvut olivat 4,2 rehuanalyysinäytettä/tila/vuosi ja 4,7 raaka-ainenäytettä/tila/vuosi. Raakaainenäytteet ovat tulleet selvästi merkittävämpään rooliin, sillä vuonna 2007 vain yksi tiloista oli ottanut raaka-ainenäytteitä ja vuonna 2010 viisi kuudesta oli ottanut lukuisia raaka-ainenäytteitä kesän aikana eri sadoista. 24

25 Säilörehun korjuu Säilörehun korjuukonevaihtoehdot puhututtivat pienryhmissä. Eri työprosessien pohtiminen paljasti kriittisiä vaiheita tilakohtaisessa toiminnassa. Tuotantokustannuksia tarkasteltaessa koneyh- teistyön ja tilusrakenteelle perustellun säilörehun korjuukoneketjun merkitys korostui. Tilat, joilla säilörehutuotannon kustannusrakenne on hyvä, tuottavat sekä suuren sadon että osaavat kohtuullistaa kustannuksia. Kun valinnat ovat tasapainossa, kaikilla koneketjuilla voidaan tuottaa säilörehua kohtuullisin kustannuksin. Tyypillisiä pullonkauloja ovat pienryhmätiloilla niittourakoinnin saatavuus oikea-aikaisesti, ammattitaitoisen työvoiman löytäminen lyhyeen säilörehusesonkiin erityisesti karhotukseen ja siilotyöskentelyyn. On saatu suuremman silppurin myötä lisää tehoa korjuuseen kun tehdään yhdessä toisen tilan kanssa rehua. Aiemmin silppuri hidasti koko ketjun toimintaa. Mietittiin noukinvaunuakin, mutta ruokkijan toimivuuden takia valittiin edelleen tarkkuussilppuri Pyrkimys on pois pyöröpaaleista siilojen jatkeena, sillä ne tympivät ruokinnassa Koneketju on kokonaan muuttunut, on siirrytty urakoitsijaan: urakointi ja yhteistyö onnistuvat hyvin kun pelisäännöistä sovitaan ennakkoon Ollaan vertailtu pienryhmässä koneketjujen kustannuksia ja eri ketjujen haitat ja hyödyt ovat olleet todella mielenkiintoisia ja hyödyllisiä vertailuja omalle tilalle. Vaihdettiin parin tilan yhteinen paalauskalusto omaan noukinvaunuketjuun. Muutin tutuiksi tulleita tapojani, koska vakuutuin että nurmen laatu paranee ja sadon määrä lisääntyy. On järkeä muuttaa jotain vain jos siitä saa taloudellista hyötyä 25

26 Toimintatapojen positiivisten muutosten myötä viljelijöiden määrittelemiä parhaita käytäntöjä mm.: Korjuun ajoitus * Kasvuston lohkokohtainen tarkkailu ennen säilörehun korjuuta on ensiarvoisen tärkeää, jotta saadaan selville nurmen optimaalinen korjuuajankohta. Lohkokohtainen korjuusuunnitelma kannattaa tehdä kasvustojen ja peltojen sijainnin pohjalta. * Kasvustojen säännöllinen ja perusteellinen tarkastelu lohkokohtaisesti rehunteon alla yhdessä neuvojan kanssa sai rehunteon nappiajoituksen vihdoin löytymään ja hyvällä säilörehulla on alennettu selvästi ruokintakustannuksia moneksi talvikuukaudeksi * Rehunkorjuuajankohta ei naapurin mukaan, vaan omien kasvustojen * Koneet pitää olla jo lähtövalmiina, kun ensimmäinen timotei on tupessa. Pellolle on mentävä tarpeeksi aikaisin. Niitto * Ei saa niittää liian lyhyeen sänkeen, koska muuten tulee rehuun laatua heikentäviä epäpuhtauksia * On tarkastettava myös niittourakoitsijan työjälki, etenkin kun käytetään lietelannoitusta * Niitto on tehtävä huolella ilman karhon polkemista, jotta epäpuhtauksia ei pääse tulevaan säilörehuun * Niittourakoitsijan kanssa on sovittava etukäteen pelisäännöt, jotta niittäjän saa oikeaan aikaan 26

27 Karhotus * Karhottamisessa ei ole mitään ongelmaa, kunhan olosuhteet ovat hyvät. Rehun kuiva-ainepitoisuutta voi säädellä karhotustekniikalla * Karhotinkuskin ammattitaito ja karhotuksen sopiva korkeus ovat hyvin tärkeä osa säilörehu laadun hallintaa * Mitä paksumpi karho, sitä lyhyempi silppu. Karhotus vähentää myös päisteliikennettä * Karhotuksella helpotetaan korjuuta merkittävästi, kun muotoillaan huonomuotoiset pellot noukinvaunukuskin silmin jo ennakkoon. Hauet häiritsevät seuraavassa sadossa. Kun pelto on kiilamainen, karhotuksen arvo korostuu erityisesti. Korjuu * Säilörehun korjuu on tehokasta ja kohtuuhintaista haasteellisessakin tilusrakenteessa, kun lähipellot tekee noukinvaunu -urakoitsija ja kaukaiset lohkot tehdään omalla jo olemassa olevalla pyöröpaalauskalustolla. * Maantieajo määrää traktorin koon noukinvaunulla korjattaessa. Peltotoiminta ei niinkään vaadi sitä julmettua traktoria, vaan ajonopeudella hommaa säädetään. * Noukinvaunulla korjattaessa on kiinnitettävä erityishuomio terien hyvään kuntoon, sillä huonot terät huomataan helposti vasta siilolla. Homma pyörii, mutta silpun laatu heikkenee kuin huomaamatta * Säilöntäaineen jakeluun tarkkuutta: noukinvaunulla korjaamalla ei saa välttämättä tarpeeksi säilöntäainetta menemään * Noukinvaunu sietää myös lietteen multauksesta nousseet pienet kivet -joustavuutta ja vähemmän akuuttia tarkistelua. * Puhelimeen ei pitäisi jumittua kesken rehunteon varsinkaan silppuria ajettaessa: hapotin unohtuu ja helposti ajaa harhaan kun puhuu samalla. Jos on pakko hoitaa puheluita rehunteon aikana niin ehkä mieluummin vaikka siilolla. 27

28 Yhteistyö ja urakointi * Säilörehun korjuun sujuvuutta parantaa, kun tehdään koneyhteistyössä ja sen myötä on riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Kaikki osaa kaikkea: sujuu! * Säilörehu-vilja -yhteistyö viljelyssä toisen viljelijän kanssa työnvaihtona toimii ja helpottaa ajankäyttöä sekä alentaa konekustannuksia * Rehunkorjuuyhteistyö toisen tilan kanssa puolittaa pääomakulut. Vastuukin voidaan jakaa ja varajärjestelmä on olemassa paremmin * Kahden tilan yhteistyössä on oleellista suunnitella laji- ja lajikevalinnat aikaisuuden mukaan oikea korjuuaika * Urakoitsija vaihdettiin ja samalla mietittiin koneiden massaa maan rakenteelle ja mullan joutumista karhotuksessa rehuun. Aloin itse hoitaa karhotuksen. * Urakoitsijalta kannattaa itse aktiivisesti vaatia laatua, jotta saa hyvät rehut (vaikka kirjallinen sopimus) * Kun hankkii itselle tehokkaan korjuukaluston ja urakoi myös muille tiloille, voi töitä tehdä sujuvasti toimivilla laitteilla ja tasata kustannuksia. 28

29 Säilöntä ja säilörehun laatu Ollaan käytännössä lisätty happomäärää rehunteossa: pienryhmässä tuli ajatus kun katseltiin toisen rehuja Kuormat on mitattu tarkemmin ohoh olikin ihan liian vähän happoa! Kuormien mittaukseen innoitti pienryhmälöisten ryhmäviesti jossa oli taulukot ja ohjeet Rehun hygieenistä laatua on tullut pohdittua entistä enemmän, kun vieras tuotantoneuvoja puhui eri tavalla Säilörehuanalyysimme olivat paremmat viime vuodelta kuin koskaan ennen eli työhön on tullut tarkkuutta lisää Rehuanalyysien tulkinta on nykyisin eri tasolla kuin ennen vaikutus ruokintaan ja pellolle Toimintatapojen positiivisten muutosten myötä viljelijöiden määrittelemiä parhaita käytäntöjä mm.: Millä säilötään? * Jos haluat laadukasta säilörehua, säilöntäainetta on välttämättä käytettävä * Kannattaa kokeilla maitohappobakteerilla säilöntää, koska se on sekä ihmis- että koneystävällisempi kuin happo. Biologisella ei polteta ihmisiä eikä koneita ruostuteta biologinen säilöntäaine hyvä vaihtoehto * Käytä biologista säilöntäainetta, koska se on halvempi ja eläimetkin syövät sitä rehua mielellään, jolloin maitotuotoskin nousee * Aina tuodaan uusia säilöntäaineita markkinoille, mutta vanhan kunnon hapon voittanutta ei ole * Eri kuivuusprosentille käyvää säilöntäainetta kannattaa olla kahta erilaista vaihtoehtoa mukana tarkkuussilppurissa - vaihto tapahtuu tilanteen mukaan lennosta * Käytän biologista säilöntää, mutta jemmassa on sääongelmia ajatellen kuitenkin myös happoa 29

30 Siilotyöskentelyyn huolellisuutta * Kannattaa kartoittaa, onko siilolla se pitkäjänteisin tiivistäjähenkilö. Ei ole varaa pitää epämääräisiä siilotyöntekijöitä! Jos on sekalaista väkeä, sellaiset tyypit kuormien väliajoon eikä silppurille eikä siilolle. * Jos taidokkaasta työväestä on pulaa, koneyhteistyö toisen tilan kanssa rehunteossa on hyvä vaihtoehto. On hyvä tietää, että rehunteossa on aina kaksi ammattitaitoista isäntää avainpaikoilla * Rehukuormat on hyvä kipata laatoille siilon eteen ja reunoille laittaa olkipaalit, jolloin tiivistystraktori pysyy koko ja puhtaana ja tiivistysaika on riittävä kaikilta lohkoilta ajettaessa * Tiiviillä reunamuovituksella rehumassan olkapään pilaantuminen minimoidaan ja varmistetaan koko kerroksen laatu * Vakuumimuovin käyttö siilolla vähentää huomattavasti pintarehun homehtumista * Noukinvaunulla korjattaessa siilolevityksen tasaisuus korostuu: noukinvaunulla ei voida ajaa jos levitys ei ole ollut tasaista. * Painopeitteet siilojen päälle ja siilojen huolellinen peittäminen kannattavat! Itsellä ovat olleet käytössä nyt kaksi vuotta ja ovat parantaneet säilörehun pintasäilyvyyttä. Myöskään linnut eivät pääse nokkimaan muovia. * Painele siilo huolellisesti ennen muovitusta ja muovita siilot heti samana iltana säilörehun teon jälkeen, jottei synny virhekäymistä ennen siilon sulkemista * Satotason parantuessa vuosittain on mietittävä myös siilojen kapasiteettia ajoissa -ei hätäaumahässäköitä kesken rehunteon! 30

31 Paalirehu Kun rehu korjataan itse pyöröpaalaten, korjuuajan valinta on omissa käsissä. Eri lohkoja ja sääoloja tarkastelemalla löytyy oikea korjuujärjestys. Urakoitsija paalaa kaikki rehumme: sujuvuutta sesonkiin! Pyöröpaalaus mahdollistaa kaukaisimmiltakin lohkoilta oikea-aikaisen korjuun ja työaikaa ei tuhlata väliajoon kiireiseen aikaan Toimintatapojen positiivisten muutosten myötä viljelijöiden määrittelemiä parhaita käytäntöjä mm.: * Esikuivatus on a ja o jo puristenesteen muodostumisen takia, etenkin paalirehussa * Kun paalisäilörehu on sopivan kuivaa, pysyy paalimäärä pienempänä, ruokinta ja jako helpottuvat, maittavuus on parempi eikä tule jäätymisongelmia. Puristemehut myös ympäristönäkökulmasta ongelmallisia * Niiton karhon paksuus, määrä ja säilöntäaineen tasainen annostelu tulee ottaa huomioon paalausnopeudessa, jotta paaleista saadaan tarpeeksi tiukkoja * Kosteisiin paikkoihin ei ajeta täyteen paaliin vaan siitä aloitetaan -ettei turhaan tintata nurkkia * Käärintäkalvon laatuun pitää panostaa hinnasta huolimatta, koska se pitää viime kädessä paalin tiiviinä. * Käärinnän jälkeen paalin siirto on tehtävä huolellisesti, tarkasti ja hellävaroin, ettei paalin muoto kärsi, joiden seurauksena voi olla ilmapäästöjä ja säilörehun pilaantuminen * Paalien varastopaikka tulisi katsoa mahdollisimman huolellisesti, ettei valittaisi paikaksi märkää notkelmaa tai kiviraunion reunaa. Kiviraunion reunassa paalit ovat alttiita erilaisille tuholaisille, jotka rikkovat paalin kalvot * Jos on lintu/karhuongelmia, niin paalien tarkastuskierrokset ja teippaamiset varmistavat säilörehun laadun sisäruokintakaudelle! * Jos käyttää paaliurakoitsijaa, niin se ei tule sen kalliimmaksi, vaikka käyttää urakoitsijaa tuntitaksalla verrattuna paalitaksaan 31

32 !"#$#%&&'()*+%&(*,-&+./01%&&'(2 *!"" **"" *""" )"" ("" '"" &"" $"" #"" " :+;+55<=7> +3+A7<<>>!""!"!% #" #% $" $% %" %% &" &% '" '% (" CD(E&4&(*)4F +,-./ #%% ,7-9:;<=> !%" Nurmesta tankkiin -pienryhmätiloilla tehtyjen punnitusten perusteella paalien koossa on suuria eroja eri tilojen ja merkkien välillä (Outi Kiesilä 2010) Nurmesta tankkiin Satotaso ja sy_nti-indeksi v , py_r_paalaus Satotaso kg ka/ha sy_nti-indeksi , , , , Tila 1 13,2 c/kg ka 2010 Tila 1 15,5 c/kg ka 2009 Tila 2 19,6 c/kg ka 2010 Tila 2 16,9 c/kg ka 2009 Tila 3 25,9 c/kg ka 2010 Tila 3 23,7 c/kg ka 2009 Tila 4 15,3 c/kg ka 2010 Tila 4 21,1 c/kg ka NT tilaa 20,8 c/kg ka 96 Kaavion syönti-indeksitiedot ovat keskiarvoja tilojen kaikkien satojen kaikkien rehuanalyysien pohjalta. Säilörehun tuotantokustannusrakenne on monella eteläsavolaisella pyöröpaalaustilalla maltillinen mm. koneyhteistyön ja muille omalla kalustolla tehdyn urakointityön myötä. 10 alhaisimman tuotantokustannuksen Nurmesta tankkiin -tilojen joukossa oli 5 pyöröpaalaustilaa. Moni tiloista on päätynyt pyöröpaalaukseen ensisijaisesti eteläsavolaisen tilusrakenteen haasteiden myötä. Työskentely pyöröpaalaten on tilojen mielestä sujuvaa, kun rehunkorjuu saadaan joka korjuupäivä valmiiksi eikä työaikaa tuhlata kiireiseen sesonkiaikaan väliajoon. 32

33 !"#$%&'()'(*++,,*)-).(*++%%*)',/01%*)#%."(*(/22&,+00&'%%')34) )9+(:)! 5667) 5667) 5667) 566;) 566;) 566;) 566<) 566<) 566<) 566=) 566=) 566=) 5686) 5686) 5686)! "#$%&! '%(")*+&,! +() "#$%&! '%(")*+&,! +() "#$%&! '%(")*+&,! +() "#$%&! '%(")*+&,! +() "#$%&! '%(")*+&,! +()! -.!"/(! 01!"/(! 12!"/(! 3.!"/(! 10!"/(! 34!"/(! 15!"/(! 10!"/(! 13!"/(! 46!"/(! 74!&)(++! 74!&)(++! ))!!!!!! 7.!&)(++! 77!&)(++!!!!! 72!&)(++!!! 72!&)(++! 77!&)(++!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! 89)$+:+);#<!=! 7.<12!.6<0-!?<A?6) 21<56! 76<14!?6A><) 21<..! 21<51! 5=A5;) 21<-7! 7.<7-!?5A6B) 76<15!.5<02!?7A57) 01<71! 03<5-! 7<A;?) 0-<-2! 00<44! 7;A8>) -6<67! 0-<-.! 7=A>>) 01<67! 00<32! 7;A=<) 01<-3! 0.<.4! 7;A88) 64<03! 6.<.7! 8BA86) 6.<-1! 6.<-7! 8>A;7) 6.<.5! 6.<26! 8>A?8) 6.<--! 6.<55! 8>A?=) 6.<34! 6.<5.! 8>A>B) 47<7-!.1<25! B8A5=) 40<67! 47<01! B>A=8) 4-<11! 46<-3! B>A<=) 44<50! 42<43! B?A<5) 44<.4! 42<47! B?A==)!!!!!! ))!!!! ))!!!! ))!!!! ))!!!! )) C%."(#30'D)!!!! ))!!!! ))!!!! ))!!!! ))!!!! )) AB:+?$,<!?BC"D!"+! 5<14! 5<17! 6A=>) 5<17! 5<16! 6A=5) 5<1-! 5<17! 6A=B) 5<14! 5<16! 6A=?) 5<14! 5<33! 6A=5) 8,?$+9*(9"9<!"DC?B! 7<27! 2<34!?A6>) 7<1-! 7<-1!?A<<).<66! 7<17! >A6?) 7<37! 7<47!?A7<) 7<-.! 7<53!?A>8) 3<4-! 3<7-! <A>;) 3<7-! 3<24! <A?8) 3<01! 3<74! <AB5) 3<.1! 3<2.! <A?;) 3<.7! -<32! <A8?) 6<2-! 5<6-! 6A;5) 5<47! 5<03! 6A78) :5<.5! :5<56! -6A58) 5<76! :5<57! 6A8>) 2<72! 2<71! 5A?7) JBK;&):);L#"*)! 657<-.! 657<42! 86?A7?) 657<6-! 11<63! 868A8<) 650<7.! 652<46! 86>A>?) 650<3-! 656<41! 86>A5?) 651<47! 655<24! 86>A<=) 8+?"#+?#M9"#??,);! 5<14! 5<1-! 6A=7) 5<13! 6<5.! 8A68) 5<1.! 5<1.! 6A=>) 5<17! 6<52! 6A=<) 5<10! 6<50! 8A68)!!!!!! ))!!!! ))!!!! ))!!!! )) EF,/G**F//,*%*)/(('"D)!!!! ))!!!! ))!!!! ))!!!! ))!!!! )) /N!.<65!.<21! >A56).<56!.<67! >A6;).<65!.<57! >A6;).<57!.<65! >A6;).<67!.<.6! >A5;) OPP,;)+"")&B//)<!=C","QR!.<72! 2<07!?A?>).<-5!.<67! >A>5) 4<46!.<.7! >A=;).<41! 7<.1! >A6>).<32! 2<.0!?A7>) S+)&,:!'+!P99?+M+)*M+//,!.4<12! 77<16!?=A=5) 45<-.!.4<0.! ><A8=) 4.<25! 47<23! B?A;>).1<17!.0<30! ><A>6) 42<52! 7.<51! >?A67) N+)M&9$+&!?+*$+M+/,&! 1<3-! 0<56! ;A=>) 67<.0! 67<06! 8?AB>) 60<57! 64<5-! 8BABB) 6-<6-! 6.<7.! 8BA;7) 64<40! 65<-5! 8?A8?) T)9",);#;!&B//)<!=C","QR!.5<32! 75<64!?BA>=)..<47! 71<2-! >8A=6) 46<45!.4<25! ><A?B).-<6-! 71<71! >?A5<).0<-2! 72<45!?=A78) 4<16! 65<16! <A>8) 7<07! 4<72! >A><).<-.! 0<--! BA;7) 4<51! -<06! 7A?B) 4<-0! 3<.2! ;A6=)!!!!!! ))!!!! ))!!!! ))!!!! )) H,3%**F,&(*(/22&,D)!!!! ))!!!! ))!!!! ))!!!! ))!!!! )) 5<.2! 5<0-! 6ABB) 5<.-! 5<.-! 6A>;) 5<..! 5<4-! 6A6B) 5<.0! 5<07! 6ABB) 5<42! 5<41! 6AB7) 5<2-! 5<20! 6A5;) 5<23! 5<2-! 6A5<) 5<20! 5<75! 6A5<) 5<2-! 5<23! 6A5<) 5<2-! 5<20! 6A57) 2<61! 2<7.! 5A5;) 2<23! 2<63! 5A5?) 2<64! 2<26! 5A8<) 2<67! 2<2.! 5A8=) 2<23! 2<64! 5A55) 5<22! 5<23! 6A5B) 5<2.! 5<22! 6A5?) 5<61! 5<21! 6A5>) 5<63! 5<24! 6A55) 5<25! 5<75! 6A5B) 5<5.! 5<5.! 6A6>) 5<57! 5<57! 6A6?) 5<54! 5<50! 6A6B) 5<57! 5<5-! 6A6B) 5<57! 5<5.! 6A6?)!!!!!! ))!!!! ))!!!! ))!!!! )) I,3%*(,*%%'D)!!!! ))!!!! ))!!!! ))!!!! )) 89/+?)<!U9<!PD!C"D!"+! -<24! -<44! ;A>6) 0<31! 4<36! 7A?B) 0<64! 4<23! BA;5) -<24! -<23! ;A5;) 4<17! 0<77! 7A8?) S+;D++;)<!S;<!PD!C"D!"+!.1<46! -5<21! B=A=6) 40<7.! 44<20! BBA<6).-<5.! 02<27! B>A7>).-<46! 47<7-! B6A>>).4<2.! 04<12! BBAB<) J);"")<!X;<!PD!C"D!"+! 70<23! 71<-5!?;A==).4<14! 23<25!?;A6<) 73<34! 77<.2!?7A8>) 73<43!.4<-5! >5A8>) 74<43! 77<21!?>A>>) A+9&+<!V#<!PD!C"D!"+! 6-2<32! 250<76! 8<=AB;) 220<-2! 6.4<27! 8<BA=<) 72-<34! 2-5<37! 5==A?>) 766<-1! 200<35! 5<=A?6) 610<50! 611<0-! 8=;A<7)!!NYESZ!8)$#;;%)*+;+(BB*)%!'+!M)$#;+);#)&+!#)!,(#!,&#&&9!',"+!;%B&&##*&%Q 33

34 Rehustus Tuottava karja tarvitsee hyvän hoidon lisäksi laadukkaan rehustuksen, joka perustuu kotoiseen säilörehuun ja viljaan. Moni pienryhmäläinen on tiedostanut, että määrällisesti ja laadullisesti tasalaatuinen hyvä säilörehu on taloudellisen ruokinnan tärkein osatekijä ja perusta. On huomattu, että toimiva aikaa ja jaksamista säästävä säilörehun siirtoketju - aina varastosta ruokintapöydälle saakka - on kehittämisen arvoinen asia. Navetassa oleviin syönnin esteisiin kiinnitettiin myös huomiota aikaisempaa enemmän. Laatu; D-arvo 700 lypsättää! Kuiva apila loistavaa syöttää - sorkat lehmillä hyvät, eläimet terveitä. Ollaan havaittu että apila lypsättää hyvin ja maidon pitoisuudet ovat myös olleet hyvät -> apilasäilörehua arvostetaan nyt enemmän, aiemmin epäilin Säilörehun jako tapahtuu nyt aiempaa useammassa erässä, kun on nähty muiden toimintatapoja ja navetoita. Lehmät liikkuvat nyt robottinavetassa paljon paremmin Säilörehun siirtoon on hommattu hamsteri -> nyt on enemmän rehua pöydällä -> säilörehun syönti lisääntynyt -> maitomäärä noussut, vuokrattava kiintiöitä ja kohta isonnettava tankkia... Laskettiin pienryhmässä kotoisten rehujen päivässä/ vuodessa talikolla liikuteltavan säilörehun määrä ja se sai ajattelemaan! Kun maitoa vaan tulee! Vapaa säilörehun syöttö on mahdollista toteuttaa kun on oikeat välineet! Toimintatapojen positiivisten muutosten myötä viljelijöiden määrittelemiä parhaita käytäntöjä mm.: Säilörehun laatu * Mahdollisimman hyvällä säilörehulla vähennetään väkirehukustannuksia. Herumisen huiput on saavutettavissa hyvällä säilörehulla ja matalalla väkirehutasolla (D-arvo 70) * Tiedosta, että säilörehu on ruokinnan perusta ja tämän vuoksi sen on oltava tasalaatuista ja määrältään riittävää * Väkirehuprosentti pysyy alhaisena, kun on hyvä säilörehu * Säilörehun laatuun tulee panostaa, koska se on tilan ruokinnan perusta. 34

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Pohjois-Suomen nurmipäivät 8.1.2015 Nurmituotannon valtakunnallinen asiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Nurmituotanto on kokonaisuus MÄÄRÄ Nurmiseos

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Jarkko Storberg Nurmituotannon huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi 0400 849 992 Satotaso ja tuotantokustannukset kg ka/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki

Lisätiedot

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy

Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy Esimerkkitilan säilörehun tuotantokustannus 30 ha säilörehua, tarkkuussilppuriketju 3 traktorilla,

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkimusaiheet vuosina 2012-2014 Edistystä luomutuotantoon 1) Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn

Lisätiedot

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Nurmikokeiden havaintoja 2013 Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Ympäristö ja viljelyn talous

Ympäristö ja viljelyn talous Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian

Lisätiedot

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Säilörehu on maitotilallisten ykkösasia

Säilörehu on maitotilallisten ykkösasia Liite 12.6.2006 63. vuosikerta Numero 2 Sivut 8-9 Säilörehu on maitotilallisten ykkösasia Suutarin tilalla tiedetään, että huolellisuus näkyy tilipussissa Virpi Komulainen, Maaseudun Tulevaisuus Säilörehun

Lisätiedot

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Olli Valtonen luomu- ja nurmiasiantuntija Kuva Anna-Leena Vierimaa Nurmineuvonta paketit ProAgria Oulu lanseerasi ensimmäiset nurmipaketit 2013. Toimintaa

Lisätiedot

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Vierekkäisten lohkojen vertailua AS Kuvat: Jukka Rajala

Lisätiedot

Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla

Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla Nordic Countries Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla 7.2. 2012 Joensuu Janne Laine, Bayer CropScience. Puh. 040-5179365. sähköposti:janne.laine@bayer.com Gratil nurmilla Nurmien rikkatorjunnan lähtökohtia

Lisätiedot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi 2 18.3.2015. Nurmes - Hyvärilä

Nurmesta uroiksi 2 18.3.2015. Nurmes - Hyvärilä Nurmesta uroiksi 2 Ohjelma: 09:30 Kahvi (Juuan Dolomiittikalkki tarjoaa) 09:45 Tilaisuuden avaus, Kalle Myllynen, MTK-Pielinen 10:00 TEHO-ohjelma, Jukka Heikkinen, Pielisen Karjalan maaseutupalvelut 10:15

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Timo Karhula MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki timo.karhula@mtt.fi TIIVISTELMÄ Suomessa kiinnostus kuminanviljelyyn on lisääntynyt

Lisätiedot

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Ajan tasalla pidettävät dokumentit Luomusuunnitelma tilalla päivitetty versio Vuosittainen tuotantosuunnitelma

Lisätiedot

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen

Lisätiedot

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

- Enemmän tuottoa ruokinnalla KarjaKompassilla suunta maitotiloille - Enemmän tuottoa ruokinnalla Nurmiseminaari 2012 KarjaKompassi menu Minne päin KarjaKompassi näyttää? Miten KarjaKompassi tehostaa säilörehun hyödyntämistä? Mitä

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Johtamisen työkirja - käyttövinkkejä

Johtamisen työkirja - käyttövinkkejä Johtamisen työkirja - käyttövinkkejä MaitoManagement 2020 Työkalu tilan toiminnan kehittämisessä. Liisa Koskela ProAgria Keski-Pohjanmaa Maitotilan johtamisen työkalut Nykytila: Mitä Miksi Miten Milloin

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta 25.11.2013 Huittinen Hannu Känkänen Yksipuolisuuden haitat näkyvät Meillä ja maailmalla viime

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI Virpi Käyhkö Ruokohelpi kasvina Monivuotinen, jopa 10 vuotta samalla kylvöllä kasvava heinäkasvi Muodostaa tiheän 1,5-2 metriä korkean kasvuston toisesta

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä. Ympäristöneuvojakoulutus Tampere 2.10.2013 Haastattelulomakkeen sisältö: Maatilan perustiedot Peltojen sijainti, ominaisuudet ja ojitus Viljelykasvit,

Lisätiedot

Muistiinpanot ovat valmiina

Muistiinpanot ovat valmiina Nurmen perustaminen Muistiinpanot ovat valmiina Viljelyopas Nurmenviljelyohjelma s. 50-51 Lannoitus ja kalkitus s. 24-33 Nurmisiemenet ja säilöntäaineet s. 171-177 http://www.kmaatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/vilj

Lisätiedot

Muuruveden koulutilan luonnonmukainen tuotanto. Nousiainen Jari MMM, agronomi, lehtori Savon ammatti- ja aikuisopisto 09082010

Muuruveden koulutilan luonnonmukainen tuotanto. Nousiainen Jari MMM, agronomi, lehtori Savon ammatti- ja aikuisopisto 09082010 Muuruveden koulutilan luonnonmukainen tuotanto Nousiainen Jari MMM, agronomi, lehtori Savon ammatti- ja aikuisopisto 09082010 Yleistietoja oppilaitoksesta Juankoskella sijaitseva Savon ammatti- ja aikuisopiston

Lisätiedot

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11. SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.2012 LEGSIL-PROJEKTI Laaja-alainen EU-tutkimushanke nurmipalkokasveista

Lisätiedot

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä 12.12.2012 Arja Nykänen Erikoistutkija arja.nykanen@mtt.fi p. 040 7739169 Sisältö Palkokasvien hyödyt ja haasteet Kasviesittelyt: Monivuotiset nurmipalkokasvit

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

Nurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html

Nurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Nurmilajit Talvi 2008 Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Yleistä Pohjoiset nurmikasvit asettuvat ajoissa talvilepoon, keräävät runsaasti energiaa ennen

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Viherlannoituskasvit Rehunurmet

Viherlannoituskasvit Rehunurmet Luomuviljelyn peruskurssi Viherlannoituskasvit Rehunurmet LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Apilan hyödyt kasvustossa Kuva: Kaija Hinkkanen Typensidonta, hyvä esikasviarvo

Lisätiedot

Karjanlanta nurmiviljelyssä ja rehun laatu

Karjanlanta nurmiviljelyssä ja rehun laatu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Karjanlanta nurmiviljelyssä ja rehun laatu Nupit Kaakkoon- hankkeen NURMIVILJELYN

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Rehunkorjuumenetelmien vertailu peltolohkojen etäisyyden kasvaessa

Rehunkorjuumenetelmien vertailu peltolohkojen etäisyyden kasvaessa Rehunkorjuumenetelmien vertailu peltolohkojen etäisyyden kasvaessa Janne Räisänen 1, Pasi Eskelinen 2, Jarkko Partanen 2 1. Savonia-amk, PL 1000, 78211 Varkaus, etunimi.sukunimi@savonia.fi 2. Savonia-amk,

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja

Lisätiedot

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista

Lisätiedot

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna 2012 Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna Ulla-Maija Leskinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa 01.12.2012 1. Rukiin luomuviljelyyn tarvitaan siemeneksi vanhoja lujakortisia viljalajikkeita, esim. Kartano ja

Lisätiedot

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie 9 95520 Tornio

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie 9 95520 Tornio Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie 9 95520 Tornio Symbionttinen typensidonta file:///d:/elo/www2009/typpiymppi/n-sidonta.jpg

Lisätiedot

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Kaisa Riiko, BSAG 11/2014 Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Tiivistelmä Eri lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi. Siksi myös lannan käytön taloudellisten

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn

Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn Kasvintuotannon ajankohtaispäivät 8.-9.11.2011 Peter Fritzén/ ProAgria-Finska Hushållningssällskapet

Lisätiedot

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron

Lisätiedot