Energia uusiutuu, uusiutuuko ajattelu?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energia uusiutuu, uusiutuuko ajattelu?"

Transkriptio

1 puhdasta energiaa huomiseen Tuuli ja tunteet Energia uusiutuu, uusiutuuko ajattelu? 01/12 Simon tuulipuistojen toteutus

2 pääkirjoitus Jari Suominen Puheenjohtaja Energia uusiutuu, uusiutuuko ajattelu? Jokainen meistä pitää autoon tankattua polttoainetta kalliina. Tulevaisuudessa polttoaineena käytettävää sähköä sen sijaan pidetään halpana. Sähkölämmittäjä on vastuuton, mutta sähköautoilija voi pelastaa maailman. Nämä mustavalkoiset luokittelut kertovat siitä, miten mielikuvat muokkaavat ajatuksiamme ja muuttavat ne totuuksiksi, joita emme enää kyseenalaista. Uusiutuvan energian merkitystä aliarvioidaan. Se leimataan kalliiksi, koska sen positiivisia vaikutuksia ei joko osata tai haluta ymmärtää. Auringon energiaa hyödyntävistä tuotantomuodoista tuulivoima on jo tänään nopeasti rakennettava kustannustehokas energiamuoto, joka hyödyntää suoraan auringon energiaa, tuulta. Sillä on paljon positiivisia vaikutuksia; sähköntuotannon CO 2 - ja hiukkaspäästöjen vähentäminen, energiaomavaraisuuden lisääminen ja tuontienergialaskun pieneneminen, sähkön hinnan aleneminen, kiinteistöverotulot kunnalle ja työllisyys. Maailma muuttuu. Alkuperävaatimukset niin ruoassa, kulutushyödykkeissä kuin energiankin alkuperässä yleistyvät. Liikennepolttoaineissa ne ovat jo arkipäivää. Polttoaineen myyjältä edellytetään biovelvoitteen lisäksi tiukkenevia kriteerejä hiilijalanjäljen, ympäristön ja sosiaalisten vaikutusten osalta niin paikallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Alkuperä ja olosuhteet pitää todentaa ja jäljittää tarvittaessa maailman toiselle puolelle asti. Öljyä korvaavat polttoaineet toimivatkin koko energia-alan kehityksen suunnannäyttäjinä. Sähkölle ei liikennekäytössä ole vastaavia vaatimuksia, eikä niitä näyttäisi olevan suunnitteillakaan. Sähköauto ei ole päästötön, vaan sen päästöt riippuvat suoraan siitä, miten ja mistä sähkö autoon tehdään. Sähköauto, kuten mikä tahansa sähköä kuluttava hyödyke, lisää sähkönkulutusta. Yleisimmin lisäsähkö tuotetaan lauhdevoimalaitoksessa fossiilisesta energiasta. Tällä olettamuksella pienen Citroen Zero -sähköauton CO 2 -päästöt vastaavat modernin katumaasturin päästöjä ja ylittävät siis reilusti Suomen henkilöautojen keskiarvon. Jos taas oletetaan, ettei auto lisäisi sähkönkulutusta ja päästölaskelmassa käytetään sähkön tämänhetkistä keskiarvopäästöä Suomessa, ovat sähköauton päästöt edelleen tasolla, joka vastaa tavallisen perheauton päästöjä, kun se käyttää kotimaista jätteestä valmistettua biopolttoainetta. Jotta sähköauto olisi päästötön ja toisi todellista lisäarvoa liikenteen päästöihin, tulee siinä käyttää päästötöntä uusiutuvaa sähköenergiaa. Tulevat sukupolvet tuskin muistelevat lämmöllä sitä, että poltimme maapallolta helposti käyttöönotettavan öljyn. Sama kehitys on käynnissä kiihtyvällä vauhdilla myös muulla fossiilisella energialla. Sitä vauhdittaa nopea globaali hyvinvoinnin ja väestön kasvu. Kehitys johtaa energian arvon nousuun ja sen alkuperän korostumiseen entisestään. Sen pitäisi ohjata energiainvestointejamme jo tänään. Nyt on korkea aika tunnustaa sähkön alkuperän merkitys, jotteivät tänään tekemämme energiapoliittiset päätökset osoittaudu kyseenalaisiksi jo lähitulevaisuudessa. 2

3 Tuulienergia ISSN VUOSIKERTA Julkaisija: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Päätoimittaja: Anni Mikkonen Toimituskunta: Anni Mikkonen Juha Kiviluoma Esa Eklund Folke Malmgren Toimitussihteeri: Anni Mikkonen Ulkoasu: Mainostoimisto Avokado Oy Kansikuva Mervento Taitto ja painopaikka: M-Print Oy, Vilppula 2012 Ilmoitushinnat: Sivu 1/1 995 euroa + alv 1/2 745 euroa + alv 1/4 495 euroa + alv Tilaushinta: Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 40 euroa + alv Yhdistyksen jäsenmaksut: Opiskelijat 15 euroa Henkilöjäsenet 40 euroa Pienyritykset 270 euroa + alv Suuryritykset 1350 euroa + alv Yhteisöt 1350 euroa + alv Hinta sis. lehden vuosikerran. Postiosoite: SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY Asemakatu 11 A (2 kerros) Jyväskylä Sisällys 01/12 2 Energia uusiutuu, uusiutuuko ajattelu? Jari Suominen 4 Uusi tuulivoimavuosi Anni Mikkonen 5 Tuuli ja tunteen voima Minna Näsman 8 Tuulivoiman paikallinen hyväksyttävyys Akseli Tuomisto 9 Simo Putaankankaan ja Onkalon tuulivoimapuistojen toteutus Antti Kettunen 12 Cramo tuo tuulivoiman rakentamiseen kalustonhallintaa ja kustannustehokkuutta Milla Anttila 14 Merituulipuistojen rakentaminen Kunnolliset tutkimustiedot onnistuneen hankesuunnittelun perustaksi Kari Pohjola 16 Technical solutions for cold climate wind energy sites Nils Borstelmann 18 Teknisiä ratkaisuja jäätäviin olosuhteisiin Nils Borstelmann 19 Tilastot Ville Turkia 20 Inarilainen Hannu Mäkinen tuottaa tarvitsemansa sähkön itse Matias Peräinen S-posti: Pankkitili: Nordea

4 kolumni Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja, STY Uusi Tuulivoimavuosi Suomen tuulivoimarakentaminen on vihdoin lähdössä käyntiin vuonna Tuulipuistohankkeita on rakenteilla jo tässä vaiheessa vuotta lähes 100 MW edestä ja vielä useampien hankekehitys on loppusuoralla, joten tietoja investointipäätöksistä saataneen lisää vielä kevään ja kesän aikana. Ensimmäiset uudet voimalat vihitään käyttöön Simossa ja Vaasassa maaliskuun puolivälissä, joten vuosi starttaa vauhdikkaasti. Vuonna 2011 tehdyt uudistukset (syöttötariffi, tuulivoimayleiskaava, tutkavaikutusten arviointityökalun valmistuminen) mahdollistavat nyt rakenteilla olevien tuulivoimahankkeiden toteuttamisen, mikä on erittäin hyvä alku vuoden 2020 uusiutuvan energian tavoitteita silmällä pitäen. Julkaistuja tuulivoimahankkeita vuoden 2012 lopussa oli MW edessä, josta maatuulivoimaa on MW, merituulivoimaa MW. Vaikka hankkeista osa jää syystä tai toisesta toteuttamatta ja osa toteutuu vasta vuoden 2020 jälkeen, ei ole epäilystäkään, ettei tuulivoimaa rakentavilla yrityksillä olisi intoa ja mahdollisuus jopa tuplata Suomen vuodelle 2020 suunniteltu tuulivoimakapasiteetti nopeatikin, jotta Suomen uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttaminen voidaan varmistaa. Työ tuulivoimarakentamisen esteiden ja hidasteiden poistamiseksi on hyvässä vauhdissa, jonka seurauksena Suomeen vuosittain rakennettavassa tuulivoimakapasiteetissa voidaan saavuttaa Ruotsin taso (604 MW vuonna 2010 ja 763 MW vuonna 2011). Työ- ja elinkeinoministeriö otti vuoden 2011 lopussa uuden askeleen kohti esteiden poistamista nimittämällä ministeri Lauri Tarastin tuulivoimarakentamisen selvitysmieheksi. Tarasti tulee tekemään huhtikuun alkupuolella konkreettisia ehdotuksia, joilla voidaan vähentää tuulivoiman rakentamisen esteitä ja rajoitteita sekä sovittaa yhteen eri ministeriöiden hallinnonalojen tavoitteita. Lisäksi Tarasti tullee ottamaan kantaa eri sidosryhmien kohtuuttomiin vaatimuksiin tuulivoiman sijoituspaikkojen suhteen. Tarastin työllä on suuri merkitys tuulivoimarakentamisen kaavoituksen, YVA:n ja luvituksen sujuvoittamisessa. STY:n hallitus tulee toimimaan aktiivisesti sen eteen, että Tarastin tekemät tuulivoimarakentamista sujuvoittavat ehdotukset otetaan käyttöön ja siirretään lainsäädäntöön sekä viranomaisten suosituksiin. Toinen käynnissä oleva, tuulivoimarakentamisen tulevaisuuden kannalta tärkeä, hanke on selvitys tuulivoimasta ja liikenneturvallisuudesta. Hankkeessa tarkastellaan tuulivoiman vaikutuksia liikenneturvallisuuteen maissa, joissa tuulivoimaloita on rakennettu hyvin lähelle liikenneväyliä ja/tai jossa on Suomea vastaavat ilmasto-olosuhteet. Työ valmistuu elokuussa 2012, jonka jälkeen STY:n hallitus tulee käynnistämään uudelleen keskustelut tuulivoiman etäisyyksistä liikenneväyliin. Finavian ja Trafin määräämät lentoesteiden korkeusrajat estivät kesällä 2011 STY:n ja ET:n teettämän selvityksen mukaan 50 % vireillä olleista maatuulivoimahankkeista. Finavia julkaisi joulukuussa 2011 uudet kartat, jotka helpottavat tilannetta joidenkin hankkeiden kannalta. ET:n ja STY:n käynnistämästä, maaliskuussa valmistuvasta, konsulttiselvityksestä saadaan tieto siitä, kuinka suuri kapasiteetti jo käynnissä olevista hankkeista on alueilla, joihin ei nykyisillä rajoituksilla voida rakentaa. Selvityksen valmistuttua STY:n hallitus päättää tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Ympäristöministeriö on kantanut oman kortensa kekoon jättämällä lausunnoille Tuulivoimarakentamisen suunnittelu oppaan. Oppaan tarkoituksena on antaa tuulivoiman parissa työskenteleville viranomaisille suosituksia tuulivoimahankkeen suunnittelun ohjaamiseen. On tärkeää että pelisäännöt ja prosessit saadaan yhdenmukaistettua eri puolilla Suomea, jotta niin toimijoilla kuin viranomaisilla olisi selkeät ja yhdenmukaiset käsitykset siitä kuinka hankkeiden kanssa toimitaan. Vaikka oppaan luonnokseen on jo saatu joitain lievennyksiä verrattuna keväällä 2011 julkaistuun työryhmän suositukseen oppaaksi, on siinä yhä seikkoja, jotka eivät tue tuulivoimatavoitteen saavuttamista. STY:n hallitus tulee ottamaan kantaa näihin ja pyrkii siihen, että nämä epäkohdat korjataan. Oppaan luonnos löytyy Ympäristöministeriön www-sivuilta, lausuntoaikaa on huhtikuun alkuun. Työtä yhdistyksellä riittää edellä mainittujen ja monien muiden seikkojen parissa siis myös tänäkin vuonna. Ilokseni voin todeta, että yhdistys sai helmikuun vuosikokouksen pohjalta erittäin motivoituneen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja hallituksen, jotka tulevat tehostamaan yhdistyksen toimintaa ja paneutumaan tuulivoimarakentamisen haasteisiin toden teolla. Myös yhdistyksen rivijäsenet kantavat kortensa kekoon työskentelemällä aktiivisesti tuulivoimarakentamisen edistämiseksi. Iso kiitos kaikesta tuestanne, jota olemme saaneet ja tulemme saamaan työssämme! Anni 4

5 Tutkimus Minna Näsman Tuuli ja tunteen voima Tuulivoimasta on tarjolla paljon tietoa. Tieto muuttaa asenteita, mutta hitaasti. Miksi? Miten vaikuttavat tunteet, arvostukset ja usko? Saarella ja sen ympäristössä on sitä paitsi useampia Natura alueita, ja on aivan selvää, ettei näillä hirviöillä ole siinä ympäristössä mitään tekemistä. Näen ne kolme myllyä, mutta näen silti yhtä paljon luontoa. Mutta tämä meistä ihmisistä tekee niin erilaisia, että toiset näkevät vain ne myllyt, eivätkä mitään muuta. Ja silloin se ehkä heidän mielestään on aivan kauheaa. Mistä tiedämme, että ensimmäisen sitaatin sanoja suhtautuu kielteisesti niihin kolmeen tuulivoimalaan Högsåran saarella, joita molemmat kommentoivat? Entä mistä tiedämme, että toisen puhujan suhde samoihin voimalaitoksiin on neutraali tai lievästi positiivinen? Tarkastelin väitöskirjassani sitä kieltä, jota haastatellut käyttivät kertoessaan samoista tuulivoimaloista. Ensimmäisessä lauseessa on sana hirviö, joka välittää kielteisen mielikuvan. Tuulivoimaloiden kuvaaminen hirviöinä ja vertaaminen (tässä yhteydessä) positiivisesti ladattuihin Natura-alueisiin välittää kuulijalle sen pöyristyksen tunteen, jota puhuja voimaloita kohtaan kokee. Toisessa lauseessa ei vastaavanlaisia arvoladattuja sanoja ole, paitsi vastapuolen asennetta kuvaavat sanat aivan kauheaa. Puhujalla itsellään ei ole yhtä suurta tunnetta välitettävänä. Myös neutraaleissa lauseissa tunne mukana Suuri osa tuulivoimakeskustelusta käydään argumentein, jotka päällepäin näyttävät rationaalisilta. Keskustellaan lintukuolemista, vilkkumisefektistä, äänen tasoista, tehoista ja taloudesta. Tätä argumentointia käydään sellaisella antaumuksella, että herää kysymys, mistä oikein on kyse. Miksi esitetyt vasta-argumentit eivät muuta puhujien kantoja? Jos argumentointi olisi läpikotaisin rationaalista, paremman argumentinhan tulisi voittaa. Kohta olisimme kaikki samaa, oikeinta mahdollista mieltä. Kun katsoin lähemmin tämäntyyppisiä lauseita, huomasin, että vaikka ne luonteeltaan olivat järkiperäisiä, niihin myös huomaamatta hiipi arvostuksia. Annan esimerkin sellaisen henkilön kertomuksesta, joka puhui energiateknologiasta mielellään ja hyvin neutraalisti, jos vertaa muihin haastateltaviin. Hän kuvaa tuulivoimaa materiaalien ja resurssien tuhlaamisena (negatiivisesti värittynyt verbi), koska tuulen energiaintensiteetti veteen verrattuna hänen mukaansa on todella matala (negatiiviseksi koetun ominaisuuden korostaminen). Hänen mukaansa ei ole mitään mahdollisuuksia (negatiivisen asiaintilan korostaminen) että tuuli yltäisi edes samalle planeetalle (suurta eroa vahvistava kielikuva) veden energiaintensiteetin kanssa. Tämä johtaa hänen mukaansa todella isoihin ratkaisuihin (puhujan negatiivisiksi kokemien seurausten korostaminen), joilla sitten on maisemaja ympäristövaikutuksia. Tästä esimerkistä käy ilmi, miten tehostamme myös rationaalisena kokemaamme puhetta pienillä ilmaisuilla, joista kuulijalle selviää oma asenteemme asiaan, josta kerromme. Tämän välittämiseen riittävät pienet, varsin tavanomaiset korostukseen käyttämämme sanat ( todella, ei mitään ) ja kielikuvat ( samalle planeetalle ). Toinen tekemäni huomio on, että kiinnostavampaa kuin paremman argumentin esittäminen oli usein omasta mielestä relevantimman argumentin esittäminen. Tuulivoiman puolustajat puhuivat saariston kehittymisen tärkeydestä. Tuulivoiman vastustajat puhuivat vihreän politiikan ylivallasta, taloudellisesta optimoinnista ja energiateknologioiden paremmuusjärjestyksestä. Nämä olivat aiheita, joilla ei näyttänyt olevan juurikaan merkitystä tuulivoiman pystyttäjien elämässä. Ainakaan he eivät niitä omaehtoisesti kommentoineet. Sama koski vastapuolta tuulivoiman rakentajille tärkeä saariston kehittyminen ei heidän puheessaan tullut juurikaan esille. Kolmas korostunut piirre tuulivoimakeskustelussa ovat puhtaat tunne- ja arvostusargumentit, joita ei edes yritetä esittää järkiperäisinä. Esimerkistä käy seuraava: Niistä tulee rumia kun niitä on monta. Olen nähnyt kuvia näistä valtavan suurista tuulifarmeista ulkomailla ja on kyllä vastenmielinen näky katsella näitä viuhtovia juttuja. Ihmisen suhde luontoon arvostusten takana Tunteet, arvostukset ja usko ovat siis läsnä puhujien tavassa kertoa tuulivoimasta. Mistä nämä arvostukset nousevat? Oli lopulta helppo ymmärtää, mitä kukakin arvosti ja miksi, kun tunteita, uskomuksia ja arvoja sai tarkastella vasten kertojan elämäntilannetta. Kävi kovin selväksi, miten erilaiset elämän edellytykset ovat ihmiselle, joka elää ympärivuotisesti saarella, ja ihmisellä, jonka pääasiallinen elinympäristö on suuri kaupunki. Käsitykset työstä, va- 5

6 paasta, taloudesta, luonnosta ja ihmisen suhteesta toisiin ihmisiin erosivat jopa enemmän kuin mihin olin varautunut. Sain kaupunkilaisena ponnistella ymmärtääkseni tiettyjä eroja, koska en ollut tottunut ajattelemaan sillä tavoin. Lähdin teoreettisesti käsityksestä, että ihminen on reflektiivinen, välitön ja toimiva kokonaisuus, jota on mahdotonta irrottaa fyysisen elämänsä edellytyksistä, paikasta ja ajasta. Haastatteluissa piirtyvä kuva erilaisten elämänympäristöjen tuottamista erilaisista kulttuureista vahvisti varsinkin viimeiseksi mainittua käsitystä. Onko suhteemme luontoon fyysisempi kuin meillä ehkä on tapana ajatellakaan? Jos on niin, tuntuu yhä vähemmän oudolta, että suuret fyysiset rakennelmat, tuulivoimalat, herättävät vahvoja ja välittömiä kokemuksia ihmisessä. Joku haastateltavista koki voimalat kauniiksi purjehtiessaan Högsåran ohi. Joku toinen koki niiden kerrasta muuttavan ainutlaatuisen luonnonympäristön teknologiseksi, ihmisen luomaksi ympäristöksi. Hän ei pystynyt perustelemaan järkiargumentein, miksi sillä asialla oli hänelle suuri merkitys: Koskematon luonto on vain sellainen perusarvo, että minusta on valtavan tärkeää koko maailmalle, että edelleen on olemassa maisemia, jotka voivat olla koskemattomia. Se, että koko maapallon muuttaisi teknologiseksi maisemaksi, tuntuu uskomattoman vieraalta. Högsåran tapauksessa tuulivoimaa puolustettiin, koska se koettiin moderniksi tavaksi hyödyntää perinteistä luonnonvaraa. On matkattu maailman ympäri tuulen voimin, kuten näissä yhteisöissä asuvat saaristolaiset ovat kuulleet isoisiltään. Ja tämä on modernimpi tapa hyödyntää tuulivoimaa. Nyt voit olla kotona, purjehtimatta maailman ympäri, ja kuitenkin hyötyä tuulesta. Vastustuksen keskiössä oli sana teollistuminen. Eräs haastateltavista oli valmis hyväksymään saaristoonkin pientuulivoiman. Hän oli kuitenkin sitä mieltä, että jos Högsåran kaltaisia 2 MW:n turbiineja pystytettäisiin Bengtskäristä Ahvenanmaalle, se merkitsisi koko alueen teollistamista. Ja jos me haluamme tästä teollisuusalueen, [ ] voi yhtä hyvin kysyä haluammeko pystyttää tänne hiili- tai atomivoimalan? Kaikenlainen ison mittakaavan teollinen energiantuotantohan vaikuttaa ympäristöönsä. Ja siellä asuviin ihmisiin. Jo avainsanat moderni ja teollisuus ja niihin liittyvät arvolataukset (moderni positiivisessa, teollisuus negatiivisessa mielessä) kertovat, että Högsårankin tapauksessa eletään modernin ja myöhäismodernin ajattelutavan taitekohtaa. Toisille teknologia edelleen helpottaa elämää ja nostaa elintasoa, toiset näkevät myös jo sen tuottamat vahingolliset vaikutukset. Eettiseksi avainkysymykseksi nousi, miten (paljon) ihminen saa vaikuttaa luontoon. Millainen on hyvä ihmisen ja luonnon välinen suhde? Suhde talouteen erilainen Puhujien käsitykset hyvästä tavasta elää luonnon prosessien kanssa näkyivät heidän kuvauksissaan hyvästä taloudenpidosta. Eräs vastustajista oli sitä mieltä, että varsinkin taloudellisessa laskusuhdanteessa taloudelliset argumentit pitäisi ottaa paremmin huomioon. Hän ei ymmärtänyt, miksi pitäisi tukea projekteja, jotka eivät ole taloudellisesti kannattavia. Hän sanoi, ettei ole ydinvoimaintoilija, mutta että se tänä päivänä on ainoa järkevä vaihtoehto tuottaa energiaa kohtuuhintaan. Puolustajien näkemyksissä korostuivat luontoon kohdistuvat muutokset, joiden kanssa he joko halusivat tai eivät halunneet elää. He korostivat, että kun turbiinit puretaan, ympäröivälle luonnolle ei ole tapahtunut mitään. Eräs heistä sanoi, että ellei hänen tarvitse ottaa uraanikaivosta mailleen, häntä häiritsee hyvin vähän, jos nurkissa vähän surisee. Taustalla oli saaristolaisten käsitys taloudenpidosta, jonka mukaan ympäröivän luonnon resursseja on käytettävä hyväksi niin, että vielä lastenlapsillakin on mahdollisuus jatkaa elämää samojen resurssien varassa. Näistä eroista johtuen eri ryhmät tarkoittivat eri asioita puhuessaan taloudesta. Toiset näkivät maassa sen euromääräisen arvon, jonka sen myyminen loma-asutuksen käyttöön toisi myyjänsä tilille. Talous oli heidän puheissaan nimenomaan rahataloutta. Tuulivoimainnostusta kuvattiin esimerkiksi intona saada vuokratuloja maa-alueista ennemmin kuin haluna rakentaa uusiutuvaa energiaa. Tuulivoiman puolustajat näkivät samassa maa-alueessa resurssit leivän hankkimiseen vielä tulevien polvien elämässä. Heille oli tärkeää saariston pitäminen elinvoimaisena, mikä tarkoitti 6

7 ympärivuotisen asutuksen vaalimista. Euroilla suoritetut matemaattiset laskutoimitukset olivat heidän puheessaan vähemmän keskeisiä kuin se työ, jota tekemällä elämä saaristossa pysyi mahdollisena. Osa tästä työstä, esimerkiksi metsästys ja kalastus, toi leivän pöytään ilman että tarvitsi muistaa, missä lompakko olikaan. Kyläläiset ja kunnan päätöksentekijät ymmärsivät ja tukivat tätä tapaa ajatella. Kuinka kommunikoida, kun tunteet ovat niin voimakkaasti läsnä? Tuulivoimakeskustelun tunnejuuret näyttävät tällä tavoin ulottuvan ihmisten erilaisiin elämänmuotoihin. Niiden sisällä todellisuus rakentuu eri tavoin. Kukin meistä joutuu luottamaan jonkinlaiseen käsitykseen todellisuudesta pystyäkseen ylipäätään elämään. Oman todellisuuskäsityksen mahdollinen kyseenalaistuminen laittaa myös tunteet liikkeelle. Mitä mahdollisuuksia tämänkaltaisia tunteita on kommunikoida rakentavalla tavalla? Yksi tekemistäni huomioista liittyy siihen, esitetäänkö oma todellisuuskäsitys omana vai kaikkia sitovana. Konflikti näytti muodostuvan juuri siitä, että oma argumentti esitettiin yleisen totuuden muodossa, eikä omana käsityksenä todellisuudesta. Toinen osapuoli, joka ei nähnyt asiaa samoin, kimpaantui nimenomaan siitä, ettei saanut oikeutta omaan todellisuuskäsitykseensä. Jos keskustelijoilla on perusymmärrys siitä, että erilaisista lähtökohdista johtuen eri asiat näyttävät eri ihmisistä loogisilta ja tärkeiltä, mahdollistuu keskustelun käyminen samasta asiasta pidempään. Jos joku osapuoli väittää omaa kantaansa ainoaksi mahdolliseksi, keskustelu ei voi jatkua vaan juuttuu saavutettuihin asemiin. Toinen mielestäni oleellinen huomio on, välitetäänkö tunteita kielikuvien kautta vai puhutaanko niistä niiden oikeilla nimillä. Ensimmäinen tapa on ihmiselle luontainen ja ympäristökonflikteille tyypillinen. Jälkimmäinen tapa on paitsi vaikeampi, sosiaalisesti vähemmän hyväksytty. Högsåran tuulivoimastakin eri mieltä olleet osapuolet löysivät yhteisen näkemyksen tällä kohtaa. Molempien mielestä fakta-argumentit ovat tunneargumentteja ehdottomasti parempia. Myös tämä, arvottava kahtiajako on moderni, länsimaista kulttuuria leimaava piirre. Tutkimukseni valossa tätä kollektiivista käsitystä todellisuudesta olisi syytä tarkastella kriittisesti. Niin kauan kuin tunteiden läsnäoloa ei tunnusteta, niistä on mahdotonta myöskään rakentavasti keskustella. Tulos on juuri fakta-argumentoinnin kaapuun puettua, kielikuvilla käytyä tunneargumentointia. Epäsuora kommunikaatio epäonnistuu useammin kuin suora. n Tutkimus on tehty Åbo Akademissa, monitieteisessä INTERARC-projektissa, jossa julkishallinnon, meribiologian ja teologian tutkijat yhdistivät voimansa tukeakseen kestävää kehitystä Turunmaan saaristossa. Näsman teologina tutki kestävyyden kulttuurisia ja eettisiä ulottuvuuksia. Artikkelissa esitetyt sitaatit on käännetty ruotsista suomeen. Creating good living environment yit.fi/tuulivoima 7

8 Tutkimus Akseli Tuomisto Tuulivoiman paikallinen hyväksyttävyys Tuulivoimarakentaminen saattaa aiheuttaa yksittäisissä tuulivoimahankkeissa haasteita paikallisen yhteisön ja tuulivoimayhtiön välillä. Monet tuulivoimapuistojen tai yksittäisten tuulivoimaloiden tulevat naapurit suhtautuvat epäluuloisesti tuulivoimaloista aiheutuviin melu-, maisema- ja muihin vaikutuksiin. Pahimmassa tapauksessa tämä epäluulo voi kärjistyä sosiaaliseksi konfliktiksi, joka ilmenee esimerkiksi valituskierteenä. Tässä kirjoituksessa esitellään muutamia asioita, jotka vaikuttavat tuulivoiman paikalliseen hyväksyttävyyteen. Lisäksi käsitellään hyväksyttävyyden lisäämiseen pyrkiviä keinoja, joita käytetään Ruotsissa ja Tanskassa. Ympäristövaliokunnan maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavoituksen muutosta koskevan mietinnön (YmVM 17/2010 vp.) mukaan tuulivoimahankkeiden hyväksyttävyyttä voitaisiin edistää muodostamalla yhteisiä malleja tuulivoimalan tarvitseman maa-alueen määrittämiseksi. Mietinnön mukaan hyväksyttävyyttä edistäisi yhteinen näkemys tuulivoimatuotannon vaatimasta alueesta ja tavoista, joilla koituvia hyötyjä voitaisiin jakaa tuulivoima-alueen maanomistajille. Mietinnössä puhutaan erilaisista mallisopimuksista, osakkuusjärjestelyistä ja haittojen korvaamisesta. Valiokunnan mukaan aiheutuvien haittojen korvaamista on tarpeen yhdistää suosituksin ja lainsäädännön keinoin. Valiokunnan mietinnössä on myös huomioitu tuulen heijastusvaikutus, joka saattaa estää tuulivoiman hyödyntämisen viereisillä kiinteistöillä. Tässä yhteydessä valiokunta myös mainitsee, kuinka Suomessa tilanteissa, joissa tuulivoimalan heijastusvaikutus kantautuu viereiselle kiinteistölle tai kiinteistöille, on tehty maanvuokrasopimus vain sen maanomistajan kanssa, jonka kiinteistölle voimala sijoittuu. Myös maa- ja metsätalousvaliokunta on ottanut kantaa tuulivoiman hyväksyttävyyteen lausunnossaan uusiutuvien energianlähteiden tuotantotuesta (MmVL 21/2010 vp). Valiokunnan mukaan hyötyjen ja haittojen epätasainen jakautuminen on jo johtanut tietyillä alueilla valituskierteisiin. Lausunnossaan valiokunta katsoo, että on tarpeellista selvittää erilaisia toimintamalleja, joilla kompensoitaisiin tuulivoimalan vaikutuksia lähialueen maanomistajille. Taloudellisin keinoin kohti paikallista hyväksyttävyyttä? Tuulivoiman ja yleisesti uusiutuvan energian hyväksyttävyydestä on julkaistu muutamia tutkimuksia, joissa on kartoitettu, mitkä tekijät ovat lisänneet hyväksyttävyyttä yksittäisissä hankkeissa. Näissä tutkimuksissa on havaittu, että mahdollisuudet osallistua ja saada tietoa suunnittelujärjestelmästä ja -prosesseista tekevät hankkeesta paikallisille helpomman hyväksyä. Vastustus on tavallisesti voimakkainta projektin suunnitteluvaiheessa. Sen sijaan uusien tuulivoimahankkeiden vastustus on tavallisesti pienempi alueilla, joilla tuulivoimaloita on ennestään. Toinen tärkeä hyväksyttävyyttä lisäävä tekijä on taloudellisten osallistumismahdollisuuksien ja erilaisten korvausten käyttäminen. Ruotsissa on tuulivoimahankkeissa käytetty tuulivoimasta koituvien hyötyjen jakamiseen mallia, jossa tuulivoimalan ympärille kuvitellaan kehä, jonka sisälle jäävät maanomistajat saavat kaikki osuuden maanvuokrasta maanomistuksiensa mukaisissa suhteissa. Tätä aluetta kutsutaan nimellä vindupptagningsområde tai vindfångstområde. Kehän säteen suuruus voidaan määritellä esimerkiksi meluvaikutusten ja/tai tuulen heijastusvaikutusten perusteella. Edellä mainitut järjestelyt tehdään tuulivoimayhtiöiden ja maanomistajien välisillä sopimuksilla, asiaa ei ole Ruotsissa säännelty lailla. Vindupptagningsområde on esimerkki taloudellisista korvauksista, joita käytetään paikallisen hyväksyttävyyden lisäämiseen. Tanskassa paikallisen hyväksyttävyyden lisäämiseen tähtääviä toimia on säännelty lailla uusiutuvan energian edistämisestä (Lov om fremme af vedvarande energi L 1392 af ). Laissa on määritelty neljä erilaista keinoa, jolla pyritään lisäämään tuulivoimarakentamisen hyväksyttävyyttä. Ensimmäinen keino on tuulivoimarakentamisen aiheuttaman kiinteistön arvon vähenemisen korvaaminen. Lain mukaan tuulivoimatoimijan on korvattava tuulivoimarakentamisen aiheuttama kiinteistön arvon väheneminen, ellei omistaja ole myötävaikuttanut arvon vähenemiseen. Alle 25 metriä korkeiden tai merellä sijaitsevien tuulivoimaloiden aiheuttamaa arvonmenetystä ei korvata. Toinen samassa laissa mainittu hyväksyttävyyden lisäämiseen tähtäävä keino on paikallisille annettava mahdollisuus osallistua tuulivoimahankkeeseen ostamalla osakkeita tai muita osuuksia voimalayhtiöstä. Yli 25 metriä korkeiden maalle rakennettavien tuulivoimaloiden pystyttäjien on ennen rakentamisen aloittamista tarjottava myyntiin vähintään kaksikymmentä prosenttia tuulivoimayhtiön osakkeista. Enintään 4.5 kilometrin päässä tuulivoimalan sijaintipaikasta pysyvästi asuva henkilö 8

9 voi tehdä tarjouksen myyntiin tarjotuista osakkeista tai osuuksista. Kolmas keino on erilaisten maisemallisia ja virkistyksellisiä arvoja lisäävien hankkeiden tukeminen alueilla, jonne rakennetaan tuulivoimaloita. Neljäs laissa kuvattu keino liittyy paikallisten tuulivoimajärjestöjen tekemien esitutkimusten rahoituksen takaamiseen. Muiden pohjoismaiden kokemusten perusteella myös Suomeen malli? Suomessa ei toistaiseksi ole ryhdytty ainakaan laajamittaisesti valmistelemaan toimenpiteitä, joilla pyrittäisiin vaikuttamaan nimenomaan tuulivoimahankkeiden paikalliseen hyväksyttävyyteen. Ympäristöministeriön asettaman työryhmän laatimassa ehdotuksessa tuulivoimarakentamisen suunnittelusta (YMra19/2011) kuitenkin mainitaan sosiaaliset konfliktit tuulivoimahankkeissa: (o)ikein suunnitellun rakentamisen myötä voidaan lieventää ja ehkäistä myös niitä sosiaalisia konflikteja, joita tuulivoiman ripeä rakentaminen on joissain maissa aiheuttanut. Lisäksi hallitusohjelman mukaan maanomistajien korvausperusteet tullaan varmistamaan suosituksilla ja ohjeistuksilla. Paikallinen vastustus viivästyttää tuulivoimahankkeita ja vaikeuttaa vuoden 2020 ilmastotavoitteiden saavuttamista. Maanomistajien korvausperusteita koskevia suosituksia ja ohjeistuksia valmisteltaessa kannattaa hyödyntää muista pohjoismaista saatuja kokemuksia tavoista, joilla sosiaalisten konfliktien ja valituskierteiden syntymistä voidaan estää. n Simo Putaankankaan ja Onkalon tuulivoimapuistojen toteutus Projekti Antti Kettunen Tuuliwatti Jos voit edetä nopeasti, niin etene. Tuuliwatin monessa hankkeessa on todettu luvituksen hitaus: YVA ja kaavoitus kestää vähintäänkin 2 vuotta, jonka aikana ohjeistukset muuttuvat moneen kertaan ja aina vaan tiukempaan suuntaan. Siksi Tuuliwatissa haluttiin kokeilla miten nopeasti tuulipuiston pystyy rakentamaan. Simon kunnassa tähän ajatukseen tartuttiin heti ja melko nopeasti löytyi kaksi Tuuliwatin kriteerit täyttävää paikkaa hyvä tuulisuus, hyvät kulkuyhteydet, kohtuullinen matka sähköasemalle, ei hanketta estäviä luonto yms. arvoja, asutus riittävän etäällä - joihin molempiin voisi sijoittaa helposti kolme tuulivoimalaa, siis yhteensä 6 tuulivoimalaitosta. Alueiden maanomistajat olivat myös heti mukana hankkeessa. Maanvuokrasopimukset allekirjoitettiin heinäelokuussa Samaan aikaan tehtiin melu-, maisema- ja luontoselvitykset ja syyskuussa 2010 laitettiin YVA-tarveharkintapyyntö sisään Lapin ELY-keskukseen saadun päätöksen mukaan YVAa ei tarvittu. Simon kunnan mukaan hankkeen rakennusluvat oli mahdollista myöntää suunnittelutarveratkaisun pohjalta, joten suunnittelutarveratkaisuhakemus jätettiin välittömästi kuntaan. Suunnittelutarveratkaisupäätös saatiin ja kun rakennuslupahakemukset oli tehty valmiiksi str:n valmisteluaikana, laitettiin ne sisään välittömästi samana päivänä. Rakennusluvat saivat lainvoiman Luvitus oli jopa liian nopeaa teknistaloudellisille selvityksille Luvitus kävi niin nopeasti, että hankkeen teknistaloudelliset laskelmat olivat jääneet jälkeen. Yleensähän nämä asiat ehditään loistavasti kartoittaa ja laskea moneenkin kertaan luvituksen aikana, mutta tässä tapauksessa luvituksen sujuvuus yllätti hanketoimijan. Rakennuslupien saannin aikaan oli vasta alustavat teknistaloudelliset laskelmat tehtynä. Tuulimittaus oli kuitenkin 9

10 aloitettu joulukuun alussa Sodar-laitteella. Lisäksi parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevalla hankealueella, Iin Olhavassa, oli ollut jo toista vuotta tuulimittausmasto, josta saatua aineistoa voitiin hyödyntää Sodarin lisäksi tuotantolaskelmien tekemisessä. Toteutettavuusselvitystä (feasibility study) tekemään palkattu Pöyry sai valmiiksi selvityksen tammi-huhtikuun välisenä aikana. Haastetta maastotöihin toi Lapin talvi, mutta hyvinhän ne kairausyms. kalustot loppujen lopuksi kulkivat Lapin talvessa umpimetsässä metrin hangessa. Hankkeen investointipäätös alle vuodessa hankkeen käynnistymisestä Potentiaaliset tuulivoimalatoimittajat ja rakentajat kartoitettiin ja kilpailutettiin talven aikana ja valinnat voitiin tehdä huhtikuussa Hankkeen investointipäätös tehtiin ja lopulliset hankintasopimukset allekirjoitettiin Tuulivoimalatoimittajaksi valikoitui Vestas uudella 3MW:n V112 turbiinillaan, Empower valittiin pääurakoitsijaksi ja projektinjohtajaksi. Sopimusten allekirjoitusta ei kauaa juhlittu, kun työt aloitettiin seuraavana päivänä Empowerille oli iso rooli tuulipuiston toteutuksessa pääurakoitsijana ja projektinjohtajana. Heidän tehtävänään oli suunnitella ja rakennuttaa tuulipuiston sähköistys, tiet ja perustukset sekä valvoa tuulivoimalatoimittajan toimitusta. Infran suunnittelu oli aloitettu jo toukokuussa ja tarjouskyselyt oli laitettu maailmalle. Infran toteuttajaksi valittiin NCC aliurakoitsijanaan Lohirannan Rakennus. Perustusurakka kilpailutettiin kesäkuussa ja perustusten tekijäksi valittiin Lemminkäinen. Pöyry toimi perustusten suunnittelijana. Empower hoiti itse sähköistyksen suunnittelun ja toteutuksen sekä tuulipuistossa että Simon sähköasemalle. Riittävillä resursseilla pysyttiin tiukassa aikataulussa Tiet ja nostoalueet tehtiin kesän aikana. Konekalustoa oli paikalla riittävästi, että tiukan aikataulun puitteissa saatiin hommat tehtyä. Kaikki tarvittavat maaainekset louhittiin ja murskattiin paikanpäältä, joten työmaa näytti välillä enemmänkin sotatantereelta kuin tuu- 10

11 lipuistotyömaalta. Maanrakennustyöt valmistuivat aikataulussaan elokuun lopussa lopputäyttöjä lukuunottamatta ja perustusalueet voitiin luovuttaa Lemminkäiselle perustustöiden tekemistä varten. Perustustyöt pääsivät käyntiin noin 4 viikkoa myöhässä tuulivoimalatoimittajan toimitettua perustuksiin asennettavat pulttikehikot myöhässä, mutta Lemminkäinen pystyi lisäämään resursseja siten, että viive saatiin kurottua kiinni. Perustuksia rakennettiin ja raudoitettiin kahdessa vuorossa ja mikäs siinä oli tehdessä Lapin yöttömässä yössä, kun oli lämmintä ja valoisaa yötä päivää. Kuudesta perustuksesta alunperin 4 oli suunniteltu tehtäväksi maavaraisena ja 2 kallioperustuksena, mutta loppumetreillä yksi kalliovarainen jouduttiin muuttamaan maavaraiseksi huonon kalliolaadun vuoksi. Perustukset valmistuivat loppujen lopuksi aikataulussaan ja työmaa voitiin luovuttaa Vestakselle aikataulussa marraskuun puolivälin tienoilla. Puiston sisäisen sähköverkon työt alkoivat kesäkuussa infratöiden rinnalla ja etenivät samassa tahdissa muiden töiden kanssa. Puistojen sähkösiirtoyhteydet Simon sähköasemalle suunniteltiin ja luvitettiin kesän aikana ja rakennustöihin päästiin syyskuussa. Yhteydet rakennettiin hieman normaalia järeämmällä 20 kv:n maakaapelilla. Matkalla alitettiin 4-tie ja rautatie sekä ylitettiin Simojoki. Samassa yhteydessä asennettiin myös kuitukaapeliyhteys sähköasemalta tuulipuistoille tietoliikenneyhteyksiä varten. Simon sähköasemaa laajennettiin uudella rakennuksella, johon sijoitettiin tuulipuiston 20 kv:n koneistot ja 110 kv:n jännitemuuntajat. Rakennuksen toiseen päähän tehtiin Vestaksen tuulipuiston ohjausjärjestelmiä (SCADA) varten oma erillinen tila. Sähköasema ja siirtoyhteydet valmistuivat parahiksi marraskuun puoliväliin mennessä juuri ennen tuulivoimaloiden asennuksen alkamista. Pystytys oli taistelua tuulta vastaan Tuulivoimalat saapuivat Kemin satamaan kahdella eri laivalla ja ne välivarastoitiin sataman alueelle ennen kuljetuksia työmaalle. Vestaksen tarkoituksena oli välttää turhat varastoinnit työmaalla ja nostaa laitteet suoraan kuljetuskaluston päältä pystyyn. Tämä toteutuikin osittain, mutta joulukuussa nostojen Milestoneja matkan varrelta: Maanvuokrasopimukset: 08/2010 YVA-päätös: Tienkäyttösopimukset: 11/2010 Sunnittelutarveratkaisupäätös lainvoimainen: Rakennusluvat lainvoimaiset: Investointipäätös: Toimitussopimusten allekirjoitus: Rakentaminen alkoi: Tiet ja nostoalueet valmiit: 08/2011 Perustustukset valmiit: 10/2011 Sähköistys ja tietoliikenneyhteydet valmiit: 11/2011 Tuulivoimaloiden pystytys alkoi: 11/2011 Tuulivoimalat pystyssä: 01/2012 Tuulivoimalat tuotannossa: 02/2012 esteeksi tulivatkin tuulet, jotka käytännössä estivät nostot. Alunperin noin 3 viikon ajaksi suunniteltu nosto- ja pystytysoperaatio venyi noin 2 kuukauden mittaiseksi. Tuuliennusteita luettiin tarkkaan ja jokainen tuulirako pyrittiin hyödyntämään maksimaalisesti. Miehet olivat 24/7 valmiudessa ja nostoja tehtiin vuorokaudenajasta riippumatta, kun siihen tuli vain tilaisuus. Ensimmäiset 3 voimalaa olivat pystyssä jouluun mennessä, kun suunnitelman mukaan kaikkien kuuden olisi pitänyt olla silloin jo pystyssä. Luonnovoimille kun ei voitu mitään. Loppu hyvin kaikki hyvin, kaikki voimalat saatiin lopulta pystyyn tammikuun 22. päivä ja nostokaluston purku ja siirto pois työmaalta voitiin aloittaa. Helmikuun 2012 aikana kaikki voimalat saadaan täyteen tuotantoon. Tiukan aikataulun mahdollisti osapuolten sitoutuminen Simon tuulipuiston toteutus alusta siihen, että tuulivoimalat olivat tuotannossa, kesti kokonaisuudessaan noin 1,5 vuotta. Luvitukseen tästä ajasta meni noin 6 kk, suunnitteluun ja hankintoihin 4 kk ja toteutukseen 8 kk. Tämä projekti on osoitus siitä, että nopeakin toiminta on mahdollista, kun kaikki osapuolet sitoutuvat siihen ja ovat valmiit hoitamaan oman osuutensa viipymättä, kun sitä tarvitaan. Tekemällä nopeasti ei tarkoita sitä, että asioita tehtäisiin huonosti tai jotenkin oikomalla vaan tekemällä asiat kerralla kunnolla ja oikein säästetään aikaa ja ennen kaikkea rahaa. Projekti toteutettiin aikataulussa ja alle budjetin. Suuret kiitokset kaikille hankkeessa mukana olleille erityisesti Simon kunnalle, Empowerille ja heidän aliurakoitsijoilleen NCC:lle ja Lemminkäiselle. Kaikki osapuolet hoitivat hommansa kiitettävällä tavalla ja joustivat silloin, kun siihen oli tarvetta. n 11

12 Jäsenyrityksen esittely Milla Anttila Elettaria Ky Cramo tuo tuulivoiman rakentamiseen kalustonhallintaa ja kustannustehokkuutta Asiantuntijat ovat ennustaneet, että tuulivoiman rakentaminen Suomessa tulee alkamaan toden teolla parin vuoden sisällä, kun tämänhetkinen ns. ensimmäinen projektiaalto on saavuttanut rakennusvalmiuden. Rakentajien työtä helpottaa konevuokraaja, jolla on sekä osaamista että kokemusta tuulirakentamisesta. Tuulivoimalan rakentaminen poikkeaa muusta rakentamisesta monella tapaa ja asettaa hankkeille poikkeuksellisia haasteita. Rakentaminen kestää yhden voimalan osalta yleensä vain muutaman kuukauden, mutta nämä kuukaudet ovat sitten sitäkin intensiivisemmän rakentamisen aikaa. Kun tuulivoimaloita usein rakennetaan tuulipuistoon useampia ajallisesti joko rinnakkain tai peräkkäin ja perustus-, tornien pystytysja turbiinien asennusvaihe saatetaan jyvittää eri pääurakoitsijoille, on hankkeen onnistumisen kannalta oleellista, että työmaa pysyy aikataulussa, eikä rakentaminen keskeydy esimerkiksi rikkoutuneiden koneiden ja laitteiden tai riittämättömän kaluston vuoksi. Tuulivoimatyömaalla tarvitaan valtava määrä kalustoa. Taatakseen kaluston riittävyyden ja sen, että koneet ja laitteet todella ovat rakennustyömaalla silloin, kun niitä tarvitaan, rakentajan kannattaa hyödyntää konevuokraamon palveluja, sanoo vuoden alusta Suomen Tuulivoimayhdistyksen jäseneksi liittyneen Cramo Finland Oy:n projektipäällikkö Jarkko Mourujärvi. Rakennusliikkeiden ei nykyaikana ole välttämättä kannattavaa investoida kaikilta osin omaan kalustoon. Trendi näyttääkin olevan, että rakennusliikkeet pikemminkin ulkoistavat kuin investoivat kalustoonsa, mikä käytännössä merkitsee vuokrauksen yleistymistä. Koneiden ja laitteiden vuokraaminen ei sinällään ole uusi asia rakennusalalla. Tuulivoimaloiden rakentaminen on Suomessa kuitenkin sen verran uutta, että asiaan perehtyneitä konevuokrauspalvelun tarjoajia ei maassamme montaa ole. Kun tarvitaan muutakin kuin yksittäinen kone tai laite, yhteistyökumppaniksi kannattaa valita toimi- 12

13 ja, joka pystyy tuottamaan myös kaikki konevuokraukseen liittyvät palvelut. Konevuokraaja mukaan jo suunnitteluvaiheessa Konevuokraaja kannattaakin ottaa mukaan tuulivoiman rakentamiseen jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, jolloin rakentaja pääsee hyödyntämään konevuokraamon kokemusta ja osaamista. Kun pääsemme jo suunnitteluvaiheessa mukaan, voimme tarjota omat kokemuksemme vastaavista rakennushankkeista rakentajan käyttöön. Teemme myös kaluston hallintaan liittyvän ennakkoarvion kustannusarvioineen ja aikataulutamme projektin kaluston osalta. Ennakkoarvioinnin lähtökohtana ovat muun muassa rakennettavan voimalan tyyppi, paikka ja rakentamisen vuodenaika, Mourujärvi sanoo. Konevuokraajan mukaanotto jo rakentamisen suunnitteluvaiheessa takaa myös sen, että tarvittava kalusto on aikanaan varmasti saatavilla ja sen liikuttelu on kustannustehokasta. Vaikka Cramo on optimoinut kalustonsa siten, että se vastaa markkinoiden kysyntää, syntyy toisinaan joidenkin tuotteiden kohdalla ennakoimattomia kysyntäpiikkejä, jolloin kysyntä ylittää tarjonnan. Hyvällä suunnittelulla rakentaja varmistaa itselleen kaluston saatavuuden myös tällaisissa tilanteissa. Viidessätoista maassa toimivana kansainvälisenä konsernina Cramolla on mahdollisuus liikutella kalustoaan maasta toiseen ja sillä on myös resursseja kalustoinvestointeihin. Tuulivoimalan perustuksen rakentamiseen Cramolla on tarjota työmaan sähköistys, kompressorit, lämmitys, valaistus, roudansulatus, käyttövesijärjestelmä, betonointikalustoa, teräksen käsittelylaitteisto, käsityökalut, työmaaaikaiset tilat henkilöstölle sekä kaluston liikutteluun vaadittava logistiikka ja asennustyöt. Runkovaiheen rakentamisessa kalusto hieman vaihtelee sen mukaan, onko kyse putkirunkoisesta vai ristikkorakenteisesta terästornista tai ehkä hybriditornista, mutta toteuttamistavasta riippumatta Cramo kykenee toimittamaan työmaalle kaikki tarvittavat työlavat, telineet ja henkilönostimet. Inhimillinen tekijä Konevuokraukseen liittyy paljon palvelua, jonka tuottamisesta työmaalle vastaa Cramossa kullekin työmaalle nimetty projektipäällikkö, joka yhdessä Cramon valtakunnallisen 24/7-päivystyspalvelun kanssa vastaa siitä, että apua on aina saatavana. Tätä palvelua täydentää vielä Cramon maan kattava noin kuudenkymmenen toimipisteen verkosto. Palvelu on konevuokrauksessa keskeinen osa kokonaisuutta ja se inhimillinen tekijä, joka pitää pyörät pyörimässä kaikissa tilanteissa. Yleensä vahinko, kuten koneen rikkoutuminen, sattuu pahimpaan mahdolliseen aikaan, jolloin seisokkitunneille tulee todella kova hinta. Projektipäällikkö ja toimiva päivystys varmistavat, että tämä hinta minimoituu, Mourujärvi toteaa. n 13

14 Jäsenyrityksen esittely Kari Pohjola Meritaito Oy Merituulipuistojen rakentaminen Kunnolliset tutkimustiedot onnistuneen hankesuunnittelun perustaksi Merituulipuiston rakentaminen on merkittävä investointi tuulimyllyn puiston rakentaminen maksaa satoja miljoonia euroja. On tärkeää, että alusta lähtien suoritetaan riittävän hyvät tutkimukset, joiden antamien tietojen perusteella pystytään suunnittelemaan ja ohjaamaan hanketta siten, että päästään mahdollisimman kustannustehokkaaseen lopputulokseen tuulimyllyjen sijoittelun ja erityisesti perustamiskustannusten osalta. Meritaito Oy pystyy tarjoamaan monipuolisen konseptin merituulipuiston perustutkimuksiin. Yhdistämällä erilaiset tutkimukset saadaan toisiaan tukevaa ja täydentävää tietoa, minkä pohjalta on hyvä viedä hanketta eteenpäin. Tyypillisimmät tutkimukset hankesuunnitteluvaiheessa ovat luotaukset, viistokaikuluotaukset, matalataajuusmittaukset sekä pohjatutkimukset ja näytteiden otto. Luotaukset Lähtökohta kaikelle suunnittelulle ja hankkeen kelpoisuuden arvioinnille on alueen pohjan syvyyssuhteiden tuntemus. Yleensä alueilta ei ole saatavilla kovinkaan kummoista syvyystietoa. Merikartan tiedot ovat hyvin yleistäviä ja niiden taustalla olevat tutkimukset kymmeniä vuosia vanhoja. Näihin päiviin asti syvyystietoa on hankittu linjaluotaamalla melko harvalla linjavälillä. Monikeilainmittausveneitä Tällä tavalla suoritettuna tiedot ovat parhaimmillaankin yleistäviä ja suuntaa antavia. Käytännössä aina joudutaan tekemään lisäluotauksia valituilla rakennuspaikoilla. Monikeilaus on yleistymässä tämänkaltaisten kohteiden syvyyskartoituksiin. Monikeilaamalla merenpohjasta saadaan täysi peitto. Neliömetrille tulee vähintään luotauspistettä vesisyvyydestä riippuen. Tuulipuistoalueesta saadaan kattava syvyystieto, jota voidaan hyödyntää läpi koko hankkeen. Monikeilaindata antaa heti lisätietoa suunnittelua varten pohjan laadusta ja sen kivisyydestä. Kokenut mittausdatan tulkitsija voi jo tällä perusteella ottaa kantaa rakennuspaikkojen tulevaan sijaintiin. Aineiston perusteella voidaan arvioida rakentamisen haasteita, kuten minkälaista kalustoa alueella voidaan käyttää. Aineiston perusteella voidaan suunnitella huoltoon sopivat kulkuväylät tulevaa käyttöä varten. Meritaito Oy:llä on seitsemän mittausyksikköä joilla näitä mittauksia voidaan tehdä. Monikeilaindatan perusteella voidaan jo alustavasti tarkastella tuulimyllyjen tarkoituksenmukaisia paikkoja perustusolosuhteita indikoivan tiedon perusteella. (PVO-Innopower, Ajos) Viistokaikuluotaukset Vesirakennuskohteissa lupaehdoissa edellytetään tyypillisesti viistokaikuluotauksia rakennuskohteissa mahdollisesti olevien meriarkeologisten kohteiden selvittämistä varten. Kun tutkimukset pitää kuitenkin tehdä, olisi ne hyödynnettävä myös hankkeen suunnittelussa. Mittausten toteuttamisen suunnittelussa tulee ottaa tämä näkökohta ensisijaiseksi perusteeksi. Käytännössä tällöin toteutuu myös meriarkeologisen näkökohdanmukainen selvitystarve. Viisto- 14

15 kaikuaineisto täydentää hyvin monikeilausdataa merenpohjan olosuhteiden arvioinnissa. Kokenut mittausaineiston tulkitsija saa tästä lisätietoa mm. pohjan kivisyydestä. Viistokaikumosaiikki voidaan yhdistää monikeilausdataan ja näin hyvinkin tarkasti selvittää pohjan näkyviä yksityiskohtia mahdollisella tuulivoimalan perustamispaikalla. Meritaito Oy:llä on kolme viistokaikuyksikköä erilaisilla taajuusalueilla ja ne kattavat hyvin tällaisten tutkimusten vaatimukset. Hankesuunnitteluvaiheessa tutkimukset tulee kohdentaa optimaalisesti siten, että saadaan tarpeeksi tietoa vaihtoehtojen tarkasteluun mahdollisimman kustannustehokkaasti. Viistokaikudata täydentää monikeilausdataa perustuspaikan soveliaisuuden arvioinnissa. Kuvassa pohjan kivisyyttä perustuspaikan läheisyydessä. Matalataajuustutkimukset Matalataajuustutkimuksia tarvitaan pohjan maaperän kerroksien ja niiden rakennettavuuden selvittämiseen. Matalataajuustutkimuksilla pystytään suhteellisen edullisesti kattamaan laajempi alue lauttatutkimuksiin nähden. Ne eivät kuitenkaan poista pohjatutkimusten tarvetta. Matalataajuustutkimuksia suunniteltaessa on otettava huomioon se, että ne mahdollistavat perustuspaikkojen arvioinnin myös vaihtoehtoisille paikoille, jos alkuperäinen paikka ei vaikuta tuulimyllyn perustamiselle suotuisalta. Kokenut tulkitsija pystyy alustavasti arvioimaan maaperän kerroksia ja kovan pohjan sijaintia. Merigeologinen näkemys ja muuhun saatavilla olevaan dataan vertaaminen parantaa arviointia. Meritaito Oy:llä on kaksi matalataajuuslaitteistoa erityyppisten kohteiden kartoittamiseksi. Matalataajuusdatan ja lauttatutkimusten yhdistämisellä saadaan kustannustehokkaasti laajalta alueelta kohtuulisen luotettavaa tietoa merenpohjan maakerroksista hankesuunnittelua varten. Pohjatutkimukset ja näytteiden otto Pohjatutkimusten suorittamiseen tarvitaan käytännössä aina lauttakalustoa merituulipuistokohteissa. Ennen on pyritty tekemään tutkimuksia kustannussyistä jään päältä. Viime talvina se on kuitenkin ollut huonon jäätilanteen takia vaikeaa tai jopa mahdotonta. Meritaito Oy on toteuttanut lauttatutkimuksia useissa avomeriolosuhteissa olevien majakoiden ja muiden kiinteiden kauppamerenkulkuväylien turvalaitteiden perustamispaikkojen selvityksissä, sekä kymmenissä väyläruoppauskohteissa ja yhä useammin myös muissa rakennuskohteissa. Nykyään lauttatutkimusten ja matalataajuustutkimusten tulosten tarkastelu toisiaan täydentävinä tutkimusmenetelminä on tapa toimia. Lauttatutkimukset on suunniteltava siten, että ne mahdollisimman hyvin tuovat lisäinformaatiota matalataajuusluotauksen tuloksiin. Maaperäkairauksilla sekä niiden yhteydessä tehtävillä pohjanäytteiden otolla kalibroidaan matalataajuusluotauksen tulokset. Näi- Meritaito Oy:n tutkimuslautta Esko suorittamassa pohjatutkimuksia. tä tietoja yhdessä analysoimalla on nyt aikaisemmassa vaiheessa mahdollista ottaa paremmin kantaa yksittäisen tuulimyllyn tavoitellun sijoittamispaikan soveltuvuuteen. Edellä mainittujen tutkimusten suorittaminen antaa hyvät lähtökohdat merituulipuiston yleissuunnittelua varten. Osaa tutkimuksia pitää täydentää rakennussuunnittelua varten ja osaa voidaan käyttää sellaisenaan läpi rakennushankkeen. Perustutkimusten riittävä taso ohjaa hanketta kustannustaloudellisesti ja antaa mahdollisuuden päätyä hyviin ratkaisuihin jatkosuunnittelun pohjaksi. n Meritaito Oy on 2010 perustettu valtion omistama yhtiö. Se muodostettiin yhdistämällä ja yhtiöittämällä Merenkulku-laitoksen sisäinen tuotanto ja Varustamoliikelaitoksen väyläalus-liiketoiminta. Meritaidon palvelut kattavat Suomen meri- ja sisävesi-infrastruktuurin väylänhoidon, rakentamisen, merenmittauksen, vedenalaiset tutkimukset, suunnittelun, vesialueiden pohjatutkimukset, öljyntorjunnan, kanavien käytön ja kunnossapidon sekä viittojen ja suurponttonien valmistuksen. Henkilöstömme määrä on noin 260. Henkilökuntamme on tottunut liikkumaan merellä vaativissa olosuhteissa ympärivuotisesti. Meritaidolla on runsaasti monipuolista meri- ja sisävesialueilla operoitavaa tutkimus-, mittaus-, rakentamis-, nosto- ja kuljetuskalustoa. 15

16 Jäsenyrityksen esittely Nils Borstelmann ENERCON Technical solutions for cold climate wind energy sites The Nordic countries have made important political decisions over the last years to allow for the use of their vast wind energy resources for clean electricity generation. As a result, new markets with huge potential are now opening up for the wind industry. But there are also new challenges to be faced. Atmospheric icing and cold climate, for example, have several effects on the planning and on the performance of wind turbines and therefore should be handled carefully. With the new climate and energy strategy and the new feed-in system in Finland, there is now a potential of MW in wind power installations at cold climate sites which can be developed until To use this potential and to prove the reliability of the wind turbines at cold climate sites, the wind industry and first of all the turbine manufacturers have to offer feasible solutions... The ice accumulation at cold climate sites effects wind energy projects in many different ways. Starting with the wind measurements and the yield assessments, icing conditions will lead to an increased uncertainty which has to be applied for every analysis of the wind data, even if heated sensors are used. Therefore it is also necessary to analyze the wind data very carefully and to do crosschecking wherever it is possible. If a high measurement mast is used, one should always keep in mind that ice accretion on the tower can lead to a collapse of the whole tower. An iced lattice tower can shade the wind from anemometers if they are not mounted on long arms. Hence the design regarding ice loads should be reviewed carefully and a robust, proven mast should be chosen. SODAR is helpful for determining wind profiles, but cannot replace a mast as SODAR data has a high uncertainty. Currently available LIDAR systems are promising but do need some further testing. As the icing frequency will lead to the decision if a turbine has to be equipped with a de-icing system and/or a cold climate package or not, in addition to the wind measurements additional measurements of temperature and relative humidity should be carried out. When it comes to yield assessments higher uncertainties have to be considered as the production losses due to icing are difficult to estimate. Even though the accessory procedures lead to increased investments, their performance is highly recommended to avoid major problems with the wind measurements and the yield assessments. If the measurement results show that significant icing periods are to be expected, the turbines have to be equipped with ice detection instruments and a de-icing system. This equipment is necessary to avoid damages to the turbine caused by additional loads. The icing on the rotor blades also leads to a disturbance of the aerodynamic and therefore to production losses or even to a complete stand still. But load and production risks are not the only problems occurring with wind turbines in icing conditions. Ice detecting instruments and de-icing systems are also advisable for safety and acceptance reasons. The ice throw off a wind turbine can represent a significant safety risk for service personnel as well as persons, vehicles and buildings close to the turbine. Furthermore the disturbed aerodynamic due to iced rotor blades, has a significant effect on the noise level of a wind energy turbine and might have serious consequences on the acceptance of the wind turbine. With feasible solutions safe and economic operation in icing conditions Some players of the wind industry have foreseen the huge potential of cold climate sites and have put a lot of effort on the development of feasible solutions for such sites. As a result, some turbine suppliers such as ENERCON can offer proven technology and special solutions to allow for safe and economic wind farm operation even during severe icing conditions. The gearless drive train and full inverter technology of ENERCON has been tested at numerous cold sites across Europe over the last 15 years, including alpine sites and sites in Northern Sweden. Since 2004 the E-40 at Gütsch, Switzerland, (2,300 m altitude) has been the center of numerous examinations and publications dealing with icing on rotor blades. Two E-30 turbines installed in 2003 and three E-33 installed in 2009 in Antarctica have delivered unique insights to the ENERCON engineers and prove the turbine design under extreme conditions. Based on these experiences a Cold Climate Package can be offered, providing special iron castings, adjusted tower materials and lubricants for electric drives and additional low temperature operating range. The rest of the turbine is fit for frost in its standard design, including highly reliable, heated ultrasonic anemometers and an integrated ice detection system. The Ice detection system works by comparing wind-production points with the individual power curve recorded by each wind turbine, this way reflecting site specific differences. Ice build-up on the rotor blades changes the turbine s aerodynamic profile meaning that the power output drops and the wind-production points do not fit into a certain range of the recorded power curve. If at the same time the temperature is around or below 0 C, the turbine will shut down to prevent for example ice throw. The turbine will start up again after a certain time of warm temperatures again. At normal sites this ice related down time can be accepted, but it means a con- 16

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja YIT tänään YIT on johtava eurooppalainen rakentamispalveluja tarjoava yritys. Toimimme 7 maassa yli 6 000

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

TuuliWatin tuulivoimastrategia

TuuliWatin tuulivoimastrategia TuuliWatin tuulivoimastrategia Tuotamme sähköä tuulesta mahdollisimman kustannustehokkaasti - Hyvätuulinen paikka - Korkea torni - Suuri roottorin halkaisija - Liittyminen sähköverkkoon mahdollista kohtuullisin

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja,

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Saksa 11% Tanska 27% Ruotsi 5% Suo mi 1% Miksi tuulivoimaa?

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä Globaali energiahaaste - kohti energiavallankumousta Professori Peter Lund, Aalto-yliopisto Tuulivoimarakentamisen haasteet ja uudet tuulet STY:n toiminnanjohtaja

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen EPV Energia Oy 5.3.2010 1 Tausta EPV Energia Oy on 60-vuotias monipuolisen kotimaisen energiantuotannon

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1. Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.2011 Suomen tuulivoimalaitokset 130 197 12/2010 Julkaistut tuulivoimahankkeet

Lisätiedot

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ 7.5.2013 Terhi Fitch YVA-menettely lakisääteinen menettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Suomen Tuulivoimayhdistys ry Tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö Perustettu 1988 170 yritysjäsentä, 220

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys. 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys. 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1%

Lisätiedot

05/2013. Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä. K Tahkoniemi

05/2013. Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä. K Tahkoniemi 05/2013 Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä K Tahkoniemi 1 Hanketiedot 2 Kehittäjä TM Voima OY / TM Voima Kytölä Oy Tavoitteena rakentaa Alavieskan Kytölän alueelle 4-9 tuulivoimalaa. Tavoitteena on, että

Lisätiedot

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS 15.3.2010 HANKKEEN YLEISKUVAUS Hankkeena on tuulipuiston rakentaminen Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalle, Santavuoren- Meskaisvuoren

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Rakennusten energiahuollon näkymiä Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen INVESTMENTS BEFORE 2020 IN NORTHERN EUROPE TOTAL 119 BILLION lähde: lapin kauppakamari Investointitavoitteet

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Tuulivoimarakentaminen Suomessa. RIL Pohjarakentaminen tuulivoimassa -tilaisuus 15.5.2012 Harri Orko

Tuulivoimarakentaminen Suomessa. RIL Pohjarakentaminen tuulivoimassa -tilaisuus 15.5.2012 Harri Orko Tuulivoimarakentaminen Suomessa RIL Pohjarakentaminen tuulivoimassa -tilaisuus 15.5.2012 Harri Orko Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 Jäsenistö: yli 125 yritystä yli 200 yksityishenkilöä Foorumi

Lisätiedot

Tuulivoimaa Satakuntaan - case TuuliWatti. Jari Suominen

Tuulivoimaa Satakuntaan - case TuuliWatti. Jari Suominen Tuulivoimaa Satakuntaan - case TuuliWatti Jari Suominen Miksi tuulivoimaa? Tuulivoima on puhdas, uusiutuva energiamuoto tuulivoiman ympäristöhyödyt ovat moninkertaiset verrattuna haittoihin Tuulivoima

Lisätiedot

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Ilkka Rantanen, STX Finland Oy MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Windenergy Lastausta Turun telakalla elokuussa 2013 30 September

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista

Kokemukset tuulivoimaloista Kokemukset tuulivoimaloista Haastattelututkimus Iin Olhavassa Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 15.9.2015 verkossa Tämä esitys on vapaasti nähtävissä

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen ja tuulivoimayhtiön sopimusmalli. Juha Kuisma, SYTY ry Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke 045 8847884

Kyläyhdistyksen ja tuulivoimayhtiön sopimusmalli. Juha Kuisma, SYTY ry Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke 045 8847884 Kyläyhdistyksen ja tuulivoimayhtiön sopimusmalli Juha Kuisma, SYTY ry Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke 045 8847884 Taustaa Saksan, Tanskan ja Skoonen kokemukset Hela Sverige Skall

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna Alle 500 kw

Lisätiedot

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Miksi tuulivoimaa? Ilmainen ja uusiutuva kotimainen polttoaine Tuotannossa ei aiheudu päästöjä maahan,

Lisätiedot

Tuulivoiman nykytilanne Suomessa, vaikutus elinkeinoelämään

Tuulivoiman nykytilanne Suomessa, vaikutus elinkeinoelämään Tuulivoiman nykytilanne Suomessa, vaikutus elinkeinoelämään Photo: Tuuliwatti Photo: Tuuliwatti Anni Mikkonen, 5.10.2012 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 Jäsenistö: Lähes 140 yritystä yli 200

Lisätiedot

Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla. Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010)

Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla. Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010) Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010) Kyselyiden taustaa Kyselytutkimuksilla haluttiin selvittää ihmisten asenteita ja kokemuksia tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja ympäristöalan liiketoimintaedellytysten ja -mallien sekä yritys- ja tutkimusverkostojen kehittäjä

Lisätiedot

Tuulivoiman maisemavaikutukset

Tuulivoiman maisemavaikutukset Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta

Lisätiedot

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna www.tuuliatlas.fi,

Lisätiedot

TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV- VASTAANOTTOON

TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV- VASTAANOTTOON TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV- VASTAANOTTOON TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV-VASTAANOTTOON Tuulivoimarakentamista suunniteltaessa on tärkeää huomioida tuulivoimaloiden rakentamisesta

Lisätiedot

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLINEN TUULIVOIMA MISTÄ ON KYSE? Merellinen tuulivoima on meri- ja saaristoalueille

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, valtteri.hongisto@ttl.fi Turun ammattikorkeakoulu, valtteri.hongisto@turkuamk.fi +358 40 5851 888 Tulokset julkistettu

Lisätiedot

Purkukustannukset ja niihin varautuminen

Purkukustannukset ja niihin varautuminen Purkukustannukset ja niihin varautuminen Tuulivoimaseminaari Hankekehityksestä tuotantoon 21.4.2015 Harri Orko, YIT Rakennus Oy Miika Pinomaa, Castren & Snellman Oy Esityksen sisältö 1. Tehtävän kuvaus

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Muukon tuulivoimapuiston vihkiäiset. 21.8.2013, Lappeenranta. Hyvät juhlavieraat,

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Muukon tuulivoimapuiston vihkiäiset. 21.8.2013, Lappeenranta. Hyvät juhlavieraat, Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori Muukon tuulivoimapuiston vihkiäiset 21.8.2013, Lappeenranta Hyvät juhlavieraat, Muukon tuulivoimapuiston valmistuminen lisää Suomen nykyistä tuulivoimakapasiteettia lähes

Lisätiedot

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella

Lisätiedot

wpd Finland Oy Yrityksen ja lähiseudun hankkeiden esittely Motivan tuulikiertue Oulu 30.10.2013 ja Raahe 31.10.2013 Esa Holttinen

wpd Finland Oy Yrityksen ja lähiseudun hankkeiden esittely Motivan tuulikiertue Oulu 30.10.2013 ja Raahe 31.10.2013 Esa Holttinen wpd Finland Oy Yrityksen ja lähiseudun hankkeiden esittely Motivan tuulikiertue Oulu 30.10.2013 ja Raahe 31.10.2013 Esa Holttinen wpd-konserni lyhyesti (wpd = wind project development) Saksalaisomisteinen

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Tuulivoima-alueiden suunnittelu ja maisema. Satakunnan tuulet - tuulivoimaseminaari Maunu Häyrynen, Turun yliopisto 3.11.2010

Tuulivoima-alueiden suunnittelu ja maisema. Satakunnan tuulet - tuulivoimaseminaari Maunu Häyrynen, Turun yliopisto 3.11.2010 Tuulivoima-alueiden suunnittelu ja maisema Satakunnan tuulet - tuulivoimaseminaari Maunu Häyrynen, Turun yliopisto 3.11.2010 Tuulivoima ja maisema Energiantuotanto keskeinen maiseman muokkaaja lähitulevaisuudessa

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 20.11.2013

Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 20.11.2013 Tuulivoimaa Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 20.11.2013 Tuulivoiman kilpajuoksu Kymmenet erilaiset yhtiöt lähteneet kisaan tuulivoiman rakentamisesta Osa energiayhtiöitä, osa kehittäjiä Valtion syöttötariffi

Lisätiedot

MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI

MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI Makeanveden altaan rauhallinen virkistys-, asunto- ja loma-asutusalue ollaan muuttamassa teollisuusalueeksi. NÄIN EI SAA TAPAHTUA, ON TOIMITTAVA NOPEASTI EI TUULIVOIMA A IHMISTEN

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Kokkolan kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Päivämäärä 3.11.2014 KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi

TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi Helsinki, 7.11.2013 Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM TEM edistää tuulivoimaa lukuisin eri toimin Taloudelliset kannusteet Tuulivoiman edistämistyöryhmä

Lisätiedot

Maa- ja Metsätalousvaliokunta mmv@eduskunta.fi 21.5.2013

Maa- ja Metsätalousvaliokunta mmv@eduskunta.fi 21.5.2013 Maa- ja Metsätalousvaliokunta mmv@eduskunta.fi 21.5.2013 Lausunnon antaja: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Asiantuntija: Toiminnanjohtaja Anni Mikkonen Lausunnon aihe: Valtioneuvoston selonteko: kansallinen

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot