LITIUMAKKUKEMIKAALIT AUTOTEOLLISUUDESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LITIUMAKKUKEMIKAALIT AUTOTEOLLISUUDESSA"

Transkriptio

1 Anna Hintsala & Marke Paavola LITIUMAKKUKEMIKAALIT AUTOTEOLLISUUDESSA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Automaatiotekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2008

2 KESKI-POHJANMAAN TIIVISTELMÄ AMMATTIKORKEAKOULU Automaatiotekniikan koulutusohjelma Työn tekijät: Työn nimi: Anna Hintsala & Marke Paavola Litiumakkukemikaalit autoteollisuudessa Päivämäärä: Sivumäärä: liitettä Työn valvoja: Työn ohjaaja: Kauppatiet. lis. Pekka Nokso-Koivisto Toimitusjohtaja Olle Sirén Keliber Oy Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Keliber Resources Ltd Oy:lle maailman autoteollisuudessa toimivat litiumakkuvalmistajat ja akuissa käytettävät kemikaalit. Tutkimuksen kannalta sopivia yrityksiä etsittiin tietoverkkojen ja sähköpostikyselyn avulla. Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään autoteollisuuden muutokseen johtaneita syitä, kuten öljyn hinnan kohoamista ja ilmastonmuutokseen johtaneita syitä sekä tulevaisuuden vihreitä arvoja korostavia tekniikoita autoteollisuudessa. Lisäksi kerrotaan itse litiumista ja litiumakkujen toimintaperiaatteista. Tutkimus paljasti, että polttokenno- ja sähköautot tulevat syrjäyttämään hybridiautosovelluksen tulevaisuuden autoteollisuudessa. Akkuvalmistajien mukaan tulevaisuuden autosovelluksissa litium ja vety tulevat olemaan avainasemassa. Litiumakuissa käytettävistä kemikaaleista yleisimpiä olivat litiumnikkelikobolttialumiinioksidi (LiNiCoAlO2), litiumnikkelikobolttimangaanioksidi (LiNiCoNmO2), litiummangaanioksidi (LiMn2O4) ja litiumrautafosfaatti (LiFePO4). Avainsanat: litium, akkuvalmistajat, autoteollisuus, ilmastonmuutos, öljy

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ABSTRACT Degree Programme for Automation Engineering Authors: Name of thesis: Anna Hintsala & Marke Paavola Lithium Battery Chemicals in Car Industry Date: Pages: Supervisor: Instructor: Pekka Nokso-Koivisto Olle Sirén, Keliber Ltd The aim of this Bachelor s thesis was to find the lithium battery manufacturers in the world and to find out which chemicals are used in their batteries. Battery manufacturers were searched from the Internet and reached by . The theoretical section introduces theories used in this research. The theories deal with the reasons which have forced the car industry into big changes, such as oil price and climate change, and also the techniques, which emphasize green values. The theoretical section also introduces the lithium chemical and the techniques which are used in lithium battery technology. This research shows that fuel cell- and electric cars will be in a leading role in car industry in the future. According to the battery manufacturers, lithium and hydrogen are the two main sources for fuel cell and EV - applications. The most common chemicals which were used in lithium battery were lithiumnickelcobaltaluminiumoxide (LiNiCoAlO2), lithiumnickelcobaltmanganeseoxide (LiNiCoNmO2), lithiummanganeseoxide (LiMn2O4) and lithiumironphosphate (LiFePO4). Keywords: Lithium, battery manufacturers, car industry, climate change, oil

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 KELIBER OY 3 3 ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSISTA ÖLJYN HINNAN KEHITYKSEEN Yleistä ilmastonmuutoksesta Ilmastonmuutoksen havaitut vaikutukset Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset Ilmastonmuutoksen rajoittaminen Öljyn hinnan kehitys Energian kulutuksen kehitys Polttoainevarojen luokittelu Öljyn tuotanto Öljyn hintaan vaikuttavia tekijöitä Tulevaisuuden näkymät 23 4 AUTOTEOLLISUUDEN KÄYTTÄMÄT TEKNIIKAT Eri tekniikat Hybridiauto Sähköauto Polttokenno Polttoainevaihtoehdot Maakaasu Vety Etanoli Nestekaasu 38 5 LITIUM Litiumin lähteet Litiumin käyttö Litiumin sivutuotteet Litiumakut ja niiden toiminta Toimintaperiaate Litium-ioniakku Litium-polymeeriakku 48

5 6 KVALITATIIVINEN TUTKIMUS Yleistä Soveltuvuus Aineiston hankkimisen keskeiset välineet Laadullisen tutkimuksen ominaispiirteitä Hypoteesittomuus Suhde teoriaan Aineiston kerääminen ja analyysi Raportointi 52 7 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tarkoitus Tutkimusmenetelmä Tutkimusongelma 54 8 TUTKIMUKSEN TULOKSET Tietoverkkojen kautta saadut tulokset Sähköpostikyselyn kautta saadut tulokset Litium akkukemikaalit Muut akkukemikaalit Polttokenno 59 9 JOHTOPÄÄTÖKSET 61 LÄHTEET 63 LIITTEET LIITE1. Akkukemikaalit LIITE2. Sähköpostikysely

6 KÄYTETYT LYHENTEET NCA NMC LMO LNO LFPO LCO LTO EV HEV PHEV Ni-MH MSDS LCE IPCC Litiumnikkelikobolttialumiinioksidi Nikkelimangaanikoboltti Litiummangaanioksidi Litiumnikkelioksidi Litiumrautafosfaatti Litiumkobolttioksidi Litiumtitaanispinelli Electric Vehicle eli sähköajoneuvo Hybrid Electric Vehicle eli hybridiajoneuvo Plug-in Hybrid Electric Vehicle eli Plug-in-hybridiajoneuvo Nikkelimetallihybridiakku Material Safety Data Sheet eli kuljetusta varten tarvittava käyttöturvatiedote Lithium Carbonate Equivalent eli litiumin kaupassa käytettävä suure International Panel on Climate Change eli hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli

7 1 1 JOHDANTO Maailman energian kulutus kasvaa jatkuvasti, ja energiakysymykset ovat nousseet avainasemaan myös kansainvälisessä politiikassa. Myös erinäiset tiedeyhteisöt pyrkivät omalta osaltaan ratkaisemaan näitä koko maailman väestön, ympäristön, talouden ja sosiaalisten olosuhteiden kannalta tärkeitä kysymyksiä. Ilmastossa tapahtuvat muutokset ja etenkin hiilidioksidipäästöjen lisääntyminen ilmakehässä ovat ajaneet autoteollisuuden suurten muutosten eteen. Autoteollisuudessa pyritään kehittämään uusia ratkaisuja hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi muun muassa hybridi- ja sähköautojen muodossa. Nämä autot tarvitsevat uutta tehokasta akkutekniikkaa, jossa käytetään litiumia akkumateriaalina, koska painoon suhteutettuna litiumakun ominaisuudet ovat hyvät. Litium on hyvä akkukemikaali, koska sen nimellisjännite on muihin akkutyyppeihin verrattuna huomattavasti korkeampi eli 3,6 V. Kapasiteetiltaan litiumia sisältävä ioniakku pystyy tuottamaan kaksi kertaa enemmän sähköä kuin esimerkiksi nikkelimetallihybridiakku. Myös se, että litium on kevein kaikista metalleista, antaa sille hyvän etulyöntiaseman akkumateriaalina. Keliber Oy:n vaiheita on voitu seurata eri lehdistä ja sähköisistä medioista. Yrityksen suunnitelmat ovat herättäneet kiinnostusta maailmanlaajuisesti. Alueellisesti Keliber Oy:n toiminta tulee työllistämään tulevaisuudessa huomattavan määrän kaivosalan ammattilaisia. Keliber Oy kouluttaa yhteistyössä Keski-Pohjanmaan aikuisopiston kanssa tulevia alan ammattilaisia. Keski-Pohjanmaalta on löydetty yli 500 km 2 :n suuruinen litiumalue, joka jakautuu Ullavan, Kaustisen ja Alavetelin haja-alueille. Kaivosyhtiö Keliber aloittaa litiumkemikaalien tuotannon Ullavan Läntän esiintymästä vuoden 2011 aikana. Ullavan

8 2 Läntän esiintymän arvioidaan riittävän ainakin seuraavat 15 vuotta. Ratkaiseva askel tuotannon aloittamiselle tehtiin, kun norjalainen kaivosyhtiö Nordic Mining ilmoitti ostavansa 68 % Keliberin osakekannasta. Keliberin tuotantolaitoksen rakentaminen aloitetaan syksyn 2008 aikana Kaustiselle entisen kaatopaikan kupeeseen, Toholammintien varteen. Nyt onkin tärkeää selvittää yrityksen toiminnan kannalta, mitä litiumkemikaaleja tulevaisuuden akuissa tullaan käyttämään. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Keliber Oy:lle maailman autoteollisuudessa toimivat litiumakkuvalmistajat ja akuissa käytettävät kemikaalit. Tutkimuksen kannalta sopivia yrityksiä etsitään tietoverkkojen ja sähköpostikyselyn avulla. Keliberin toiveena on myös, että Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijat tulisivat jatkossakin tekemään lisäselvityksiä opinnäytetöinä. Tämä opinnäytetyö toimisi tulevien selvitysten pohjana. Maailmassa on lähes 400 yritystä, jotka käyttävät litiumia akkujen valmistuksessa. Suurin osa näistä yrityksistä valmistaa kuitenkin paristoja ainoastaan kulutuselektroniikan sekä sotilas-, laivasto- ja öljyteollisuuden eri sovelluksiin. Käytännön ongelmaksi muodostui juuri autoteollisuuteen akkuja valmistavien yrityksien löytäminen tästä suuresta valmistajien joukosta.

9 3 2 KELIBER OY Keliber Oy on Kaustisella, Keski-Pohjanmaalla, toimiva kaivosyhtiö. Yhtiö perustettiin vuonna 2001 tutkimus- ja kehitystyönä, ja vuonna 2006 siitä tuli kaivosyhtiö. (Keliber 2007b.) Keliber (kuvio 1) rakentaa Kaustisen Kalavedelle litiumkarbonaatin tuotantolaitoksen. Tuotantolaitoksen teknologia on kehitetty yhteistyönä Outotech Oyj:n kanssa. Yhtiön aikataulun mukaan litiumkarbonaatin (Li2CO3) tuotanto aloitetaan vuonna 2010, ensimmäisenä Euroopassa. (Aho 2008a.) KUVIO 1. Keliber Oy:n tuotantolaitos valmistuu Kaustiselle, Keski-Pohjanmaalle (Nordic Mining 2008a.) Keliber Oy:llä on kaivosoikeudet kolmeen eri litiumesiintymään. Litiumesiintymiä (kuvio 2) löytyy muun muassa Ullavasta, Alavetelistä sekä Kaustiselta, mutta Keliber keskittyy aluksi Ullavan Läntän litiumkaivokseen ja sen spodumeeniesiinty-

10 4 mään. Arvion mukaan spodumeeniesiintymä on kooltaan kolme miljoona tonnia ja sen litiumoksidi-pitoisuus on 0,92 %. (Aho 2008b.) KUVIO 2. Louhinta aloitetaan Ullavan Läntän kaivoksella (Nordic Mining 2008a.) Tammikuussa 2008 norjalainen kaivosyhtiö Nordic Mining ilmoitti ostavansa 68 % Keliber Oy:n osakkeista (NOM 2008). Nordic Mining erottautui omaksi yhtiöksi Rocksource ASA:sta toukokuussa 2006, ja sen päätoiminta keskittyy high-tech teollisuusmineraalien ja metallien tutkimukseen ja tuotantoon. (Nordic Mining 2008b.) Keliberin tuotantolaitoksen viereen valmistuu Lassila & Tikanoja Oyj:n biokaasulaitos (kuvio 3), jolta Keliber saa tarvitsemansa energian ja hiilidioksidin tuotantoprosessissaan hyödynnettäväksi (NOM 2008).

11 5 KUVIO 3. Keliber Oy:n tuotantolaitos (vas.) ja Lassila & Tikanoja Oyj:n biokaasulaitos (oik.) (Nordic Mining 2008a.) Tuotantoprosessi Keliber Oy käyttää kehittyneintä ja tehokkainta BAT-tekniikkaa tuotantoprosessissaan. BAT-tekniikka on teknisesti, taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti käyttökelpoisin tekniikka. Tuotantoprosessi on suunniteltu varta vasten Keski- Pohjanmaan litiumesiintymille, ja on myös ainoa prosessi, jossa raaka-aine kulkee lyhyimmän tien kaupalliseksi tuotteeksi. (Keliber 2007c.) Keliber Oy:n tuotantoprosessissa (kuvio 4) on useita eri tuotantovaiheita. Päävaiheita ovat louhinta, murskaus, jauhatus, rikastus, kiderakenteen muutos sekä liuotus. Ensimmäinen vaihe on louhinta. Louhinnan jälkeen malmikivi murskataan ja siitä erotetaan murskeet ja sepelit. Tuotantolaitoksessa malmikivestä rikastetaan spodumeeni magneettisessa esirikastuksessa, jolloin siitä erotetaan vielä hieno

12 6 sepeli. Esirikastusta seuraa jauhatus ja vaahdotus. Vaahdotuksessa malmikivestä erotetaan spodumeeni ja kvartsimaasälpäseos toisistaan. (Keliber 2007c.) Koko rikastusprosessin jälkeen jäljellä olevan spodumeenirikasteen kiderakenne muutetaan konvertointilaitoksella 1000 C:een lämpötilassa. Kiderakenteenmuutosta seuraa liuotusvaihe. Liukoinen beta-spodumeeni sisältää litiumia, ja liuottamalla litiumia paineliuotuksessa saadaan litiumkarbonaattia (Li2CO3) eli päätuotetta. Litiumkarbonaatti puhdistetaan vielä vetykarbonoinnissa ja ioninvaihdossa. Tässä prosessin vaiheessa käytetään hyväksi Lassila & Tikanoja Oyj:n biokaasulaitokselta saatavaa hiilidioksidia. (Keliber 2007c.) KUVIO 4. Keliber Oy:n tuotantoprosessi (Keliber 2007c; Nordic Mining 2008a.)

13 7 3 ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSISTA ÖLJYN HINNAN KEHITYK- SEEN 3.1 Yleistä ilmastonmuutoksesta Ilmastonmuutoksen ympäristövaikutukset ovat suuret: maapallon ilmasto lämpenee, merenpinta nousee ja napajäätiköt sulavat. Ilmaston lämpenemiseen vaikuttaa kasvihuonekaasupitoisuuksien lisääntyminen ilmakehässä. Kasvihuonekaasuja pääsee ilmakehään fossiilisten polttoaineiden palaessa. (Rissa 2003.) Ihminen vaikuttaa toiminnallaan kasvihuonekaasupitoisuuksien kasvamiseen ilmakehässä. Hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja typpidioksidi (N2O) ovat yleisimpiä kasvihuonekaasuja, joiden pitoisuuksiin ihminen pystyy vaikuttamaan. Kasvihuonekaasut estävät auringosta tulevan lämpöenergian pääsemistä takaisin avaruuteen (Kuvio 5). Eniten ilmaston lämpenemiseen vaikuttaa hiilidioksidi, jota pääsee ilmakehään liikenteestä, energian tuotannosta ja rakentamisesta. (VTT 2004, ) USA:ssa tehdyn tutkimuksen mukaan puolet USA:n väestöstä ajaa alle 40 kilometriä päivittäin ja 80 % väestöstä 80 kilometriä tai vähemmän. Ainoastaan 5 % USA:n väestöstä ajaa yli 160 kilometriä päivässä. (Hybrid Consortium 2008.) Maailmassa on tällä hetkellä noin 875 miljoonaa autoa, ja kasvua on luvassa. Arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä autojen määrä kaksinkertaistuu, mikä aiheuttaa hiilidioksidipäästöjen kasvamista ilmakehässä. Tällä hetkellä hiilidioksidipäästöistä 18 % aiheutuu tieliikenteestä. (Eskola 2008a.) Hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä on korkeimmillaan vuoteen. (IPCC 2007.) Autonvalmistajat ovat alkaneet kehittää uusia tekniikoita, joilla saataisiin hiilidioksidipäästöt kuriin (Eskola 2008a).

14 8 KUVIO 5. Kasvihuoneilmiö (The National Land and Water Information Service 2006.) Kuviossa 6 a-kohdassa näkyy ihmisen aiheuttamien kasvihuonepäästöjen vuosittainen kasvu vuosina Hiilidioksidipäästöt (CO2) fossiilisista polttoaineista ovat kasvaneet noin 80 % tuona ajanjaksona. B-kohdassa ihmisten aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen määrää verrataan muihin lähteisiin. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä on aiheutunut 56,6 % päästöistä. C-kohdassa eritellään kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä ja niiden osuutta hiilidioksidipäästöihin, joista kuljetusten osuus on 13,1 %.(IPCC 2007.)

15 9 KUVIO 6. Maailmanlaajuiset ihmisten aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt (IPCC 2007.) Ilmastonmuutos koskettaa eniten niitä ihmisiä, jotka saastuttavat ilmakehää vähinten. Kaikki muutoksen aiheuttamat syyt ovat maailmanlaajuisia, ja niiden vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja pysyviä. Taloudellisten seurauksien epävarmuus ja riskit leviävät kaikkialle. (Stern 2006, 25.) Ilmastonmuutoksen havaitut vaikutukset Viimeisen sadan vuoden aikana ( )(kuvio 7) maanpinnan lämpötila on noussut 0,74 C. Lämpenemisen vaikutuksesta merenpinta on noussut vuodesta 1961 keskimäärin 1,8 mm/vuodessa ja vuodesta 1993 keskimäärin 3,1 mm/vuodessa. Satelliittien avulla on saatu jo vuodesta 1978 lähtien tietoa merijään tilanteesta. Merijään pinta on laskenut 2,7 % vuosikymmenen aikana, suurimmillaan kesäisin jopa 7,4 % vuosikymmenen aikana. Pohjoisella pallonpuoliskolla myös lumipeitteen paksuus on laskenut (kuvio 7). (IPCC 2007.) Tilastojen mukaan kaikkein lämpimimmät 10 vuotta on vietetty vuoden 1990 jälkeen (Stern 2006, 7).

16 10 Vuosien 1900 ja 2005 välillä sademäärät ovat lisääntyneet Pohjois- ja Etelä Amerikan itäosissa ja vähentyneet Etelä-Afrikassa, Välimerellä, Länsi-Afrikassa sekä joissain Etelä-Aasian maanosissa. Viimeisten 50 vuoden aikana kylmät päivät ja yöt ovat vähentyneet, kun taas kuumat päivät ja yöt ovat yleistyneet. (IPCC 2007, 1.) Ilmastonmuutoksella on ollut vaikutusta myös fyysisiin ja biologisiin systeemeihin. Monet lajit ovat muuttaneet viimeisten vuoden aikana keskimäärin 6 kilometriä napapiiriä kohti. Myös muniminen ja kasvien kukinta-ajat ovat aikaistuneet 2 3 päivää jokaisen vuosikymmenen aikana. (Stern 2006, 7) KUVIO 7. Havaitut muutokset lämpötilassa, merenpinnan tasossa sekä pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteessä (IPCC 2007.)

17 Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset Ilmastonmuutos vaikuttaa alueellisesti eri tavalla (Stern 2006). Ilmastonmuutos on vahvasti kytköksissä kasvihuonekaasupäästöihin. Sen vaikutuksista lämpötilan nousuun ja merenpinnan kohoamiseen on tehty erilaisia skenaarioita, jotka on laadittu vuosien keskiarvoon verrattuna. Päästöskenaarioiden mukaan kasvihuonekaasujen ennustetaan nousevan maailmanlaajuisesti vuosien 2000 ja 2030 välillä %. Näiden skenaarioiden mukaan myös lämpötila tulee nousemaan 1,1 6,4 C ja merenpinta 0,18 0,59 metriä 2000-luvun loppupuolella. (IPCC 2007.) Jos vuosittaiset päästöt pysyvät nykyisellä tasollaan, kasvihuonekaasupäästöt ovat lähellä kaksinkertaistaa esiteollisen ajan tasot vuosituhannen puoleen väliin mennessä. Jos tämä pitoisuus säilyy, lämpötilojen ennustetaan nousevan lopulta 2 5 C tai jopa enemmän. Ennusteet tulevaisuuden lämpenemisestä riippuvat maailmanlaajuisten päästöjen tasosta. (Stern 2006, 15.) Kuviossa 8 kuvataan eri maaryhmien osuutta hiilidioksidipäästöihin. Vuonna 1990 OECD-maiden osuus on ollut suurin. Arvion mukaan se säilyy suurimpana osuutena, mutta kehitysmaiden sekä Itä- ja Keski-Euroopan maiden osuudet kasvavat. (HPL 2008.) KUVIO 8. Eri maaryhmien osuudet hiilidioksidipäästöistä. (HPL 2008.)

18 12 Vuosituhannen puoleen väliin mennessä vesien valuman ja veden saatavuuden ennustetaan kasvavan napa-alueilla sekä joillakin trooppisilla alueilla, kun taas kääntöpiirien kuivilla alueilla niiden ennustetaan huononevan. Rannikkoalueilla tulvien ja myrskyjen riski kasvaa, mitä enemmän lämpötila nousee. Ekosysteemit kärsivät, jos lämpötila nousee yli 2 C. Jopa 30 % eläinlajeista tulee uhanalaiseksi. (IPCC 2007.) Asiantuntijoiden mukaan ilmastonmuutos uhkaa miljoonien ihmisten oikeuksia, ja nämä saattavat menettää asunnon, ruoan ja puhtaan veden, elleivät hallitukset puutu ajoissa sen seurauksiin. Michelle Leightonin ( Director, Human Rights Programs, San Francisco law school ) kertoo, että ilmastonmuutoksen painostus saattaa ajaa siirtolaisiksi haluavia rikollisen kynsiin. Hänen mukaansa useat ihmiset Malilla, Somaliassa ja Cape Verdessä joutuvat muutamien vuosien päästä jättämään kotinsa ja moni saattaa aloittaa ihmisten salakuljettamisen menestyvimpiin maihin, esimerkiksi Eurooppaan. Ilmastonmuutoksen paineet muutetaan liiketoiminnaksi. Ihmisten terveys kohtaa myös riskejä ilmastonmuutoksen takia. Lämpötilan nousu lisää aliravitsemusta, ripulia ja infektiosairauksia. Helleaallot, tulvat sekä kuivuudet lisäävät sairastuvuutta sekä kuolleisuutta. (MacInnis 2008.) Ruoan saatavuus paranee hieman napapiirin läheisyydessä, jos lämpötila nousee vain muutaman asteen. Jos lämpötila nousee yli 3 C, ruoan saatavuus huononee. Päiväntasaajan läheisyydessä pienikin lämpötilan nousu heikentää ruoan saatavuutta ja lisää nälänhätää. (IPCC 2007.) Ilmastonmuutoksen rajoittaminen Ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi on solmittu YK:n ilmastosopimus vuonna 1992 (United Nations Framework Convention Climate Change, UNFCC) ja tehty Kioton pöytäkirja, joka astui voimaan Kioton pöytäkirja täydentää YK:n ilmas-

19 13 tosopimusta. UNFCC ja Kioton pöytäkirja sisältävät toiminnan tavoitteet ja periaatteet, joilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasuja ilmakehässä. (VTT 2004, ) Eri maille luotiin omat tavoiteprosentit niiden talouden tilan sekä energiajärjestelmän olosuhteiden perusteella, esimerkiksi Euroopan päästötavoite on 8 %, Japanin 6% ja Islannin +10 %. Pöytäkirjan mukaan teollisuusmaiden on vähennettävä 5 % hiilidioksidin, metaanin, dityppioksidin, fluorihiilivetyjen, perfluorivetyjen ja rikkiheksafluoridin pitoisuuksia ilmakehässä vuosina (VTT 2004, ) Kioton pöytäkirja on astunut voimaan , ja siinä on tällä hetkellä mukana 36 teollisuusmaata (Euroopan komissio 2008b). Taulukossa 1 on eritelty sektoreittain ilmastonmuutosta lieventäviä tekniikoita. Ensimmäisessä sarakkeessa kuvataan tekniikoita, jotka ovat jo käytössä ilmastonmuutoksen lieventämiseksi ja toisessa sarakkeessa tekniikoita, joita otetaan vielä käyttöön ennen vuotta (IPCC 2007.)

20 14 TAULUKKO 1. Eri sektoreilla käytössä olevia sekä vuoteen 2030 mennessä käyttöön otettavia lieventäviä tekniikoita kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi (IPCC 2007.) Käytössä olevia lieventäviä Ennen vuotta 2030 käyttöön tekniikoita otettavia lieventäviä tekniikoita Energian Tuotannon ja jakelun tehostaminen Kehittynyt ydinvoima tuotanto Kivihiilen vaihtaminen maakaasuun Yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto Ydinvoima Liikenne Hybridiautot Toisen sukupolven biopolttoaineet Puhtaammat dieselautot Lentoliikenteen tehostaminen Biopolttoaineet Hybridi- ja sähköautot Autojen polttoainetehokkuuden parantaminen Joukkoliikenteen kehittäminen Rakennukset Tehokkaammat sähkö-, lämmitys- ja Rakennusten kokonaisvaltainen ilmastointijärjestelmät suunnittelu Auringon hyödyntäminen lämmityksessä Aurinkopaneelin käyttöönotto ja jäähdytyksessä Vaihtoehtoiset jäähdytyskaasut Teollisuus Energiaa säästävät laitteet Energiartehokkuuden parantaminen Lämmön ja sähkön talteenotto Hiilen talteenottaminen ja varastointi Materiaalien kierrätys Hiilidioksidipäästöjen kontrolloiminen Maatalous Riisinviljelyn metaanipäästöjen Viljasatojen parantaminen vähentäminen Dityppioksidipäästöjen vähentäminen parannetuilla lannoitusmenetelmillä Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen energiakasveilla Metsätalous Metsänhoito Biomassan tuotannon lisääminen Metsien vähentämisen estäminen Puutuotteiden käyttö Jätehuolto Metaanipäästöjen talteenotto Metaanin hapetuksen kaatopaikoilla optimointi biopeitteillä ja biofilttereillä. Biojätteen kompostointi Jätevesien käsittely Kierrätys ja jätteiden synnyn minimointi

21 Öljyn hinnan kehitys Energian kulutuksen kehitys Maailmassa kulutetaan energiaa koko ajan kasvavaa vauhtia ja energiakysymysten painoarvo on kasvanut merkittävästi kansainvälisessä politiikassa. Eri kansainvälisillä foorumeilla otetaan kantaa ilmastonmuutoksen edellyttämiin toimiin ja energialähteiden valintaan liittyviin kysymyksiin. Samalla niin tiedeyhteisö kuin erilliset muut sektoritkin pyrkivät osaltaan ratkaisemaan näitä koko maailman väestön, ympäristön, talouden ja sosiaalisten olosuhteiden kannalta tärkeitä kysymyksiä. (Fyhr 2007, 32.) Tämän kaltaista elämän menoa jatkamalla energian kysyntä maailmassa kasvaa yli 50 % vuoteen 2030 mennessä (kuvio 9). Kasvava energiantarve johtuu paitsi kasvavista talouksista, myös kasvavasta väestöstä. Yli 70 % tästä kasvusta tulee pääosin Kiinasta ja Intiasta, jotka ovat voimakkaasti kehittyviä maita. Näiden maiden nopea väestön kasvu ja lisääntyvä energian tarve johtavat energian kysynnän maantieteelliseen siirtymään, sillä kehittyvien maiden oma energian tuotanto ei pysty vastaamaan kehittyvissä maissa tarvittavaan energian tarpeeseen. (Fyhr 2007, )

22 16 KUVIO 9. Maailman energiankulutus vuosina (Pirilä, Anttila & Helynen 2004, 364.) Polttoainevarojen luokittelu Öljyvaroista riittävyydestä keskusteltaessa puhutaan usein käsitteistä resurssit ja reservit. Näitä kahta käsitettä ei pitäisi sekoittaa keskenään. Resursseista eli kokonaisvarannoista puhuttaessa tarkoitetaan maankuoressa olevaa öljyä riippumatta siitä, onko sitä vielä laisinkaan löydetty. Reserveillä eli tunnetuilla varoilla tarkoitetaan taas varantoja, jotka ovat heti käytössä, jos niin halutaan. Öljyn resursseista kehittyy reservejä ajan kuluessa, kun käytön edellytykset tulevat täytetyiksi. Konventionaalisiin öljyvaroihin lasketaan tunnetut varat ja arvio vielä löydettävissä olevista varoista. Ei-konventionaalinen öljy on hyvin raskasta raakaöljyä tai bitumia, jota on nykytekniikalla vaikea saada hyödynnettyä. Kuviossa 10 on U.S. Geological Surveyn (USGS) tietoihin pohjautuva luokittelu vuodelta 2000 resurssiarvioineen. Kuvasta on nähtävissä, että vuoden 2000 loppuun mennessä tunnetuista öljyvaroista oli käytetty 900 miljardia tynnyriä. Konventionaalisista öljyvaroista tunnettiin vuonna 2004 arviolta 1050 miljardia tynnyriä ja saman verran arvioitiin vielä löytyvän. Ei-konventionaalista öljyvaroista tuotantokelpoisia oli 900 miljar-

23 17 dia tynnyriä ja muita ei-konventionaalisia varoja 2800 miljardia tynnyriä. Kokonaisarviota voidaan pitää melko tarkkana ottaen huomioon nykyteknologia. (Pirilä ym. 2004, ) KUVIO 10. Maankuoren öljyvarat jaoteltuina toteutuneen käytön ja käyttöönottovalmiuden mukaan (luvut ilmoittavat varat miljardeina tynnyreinä) (Pirilä ym. 2004, 100.) Öljyn tuotanto Öljyn asema maailmassa on aina ollut tärkeä. Kaikki ovat riippuvaisia öljystä ja sen maailmanmarkkinahinnasta tavalla tai toisella. Tämä musta kulta uusiutumattomana luonnonvarana käy kuitenkin jatkuvasti niukemmaksi ja kalliimmaksi. (Wrange, 2005, 97.) Viimeisen 60 vuoden aikana on tultu huomaamatta lähes riippuvaiseksi öljystä. Öljyn edullisuus ja tämän käyttökelpoisen energialähteen hyödyntämisen lisääminen ovat pitkälti olleet nykyisen talouskasvun ja hyvinvoinnin perustana. (Hoffrén 2007, 35.)

24 18 Nyt kun maailma on öljytuotannon hiipumisen edessä, se uhkaakin iskeä länsimaisten teollisten yhteiskuntien ja talouksien perusteisiin, koska ollaan niin riippuvaisia siitä. Euroopan tärkein öljyntuotantoalue on Pohjanmeri. Siellä tapahtuva tuotanto on kääntynyt jo laskuun, ja tuotantomäärien merkityksen oletetaan olevan vähäinen vuoden 2020 jälkeen. (Pirilä ym. 2004, 105.) Pahimpien ennusteiden mukaan edessä on maatalouden tuotannon romahtaminen, elintarvikkeiden tarjonnan supistuminen ja jopa nälänhätä. Vuonna 2005 laadittu raportti Yhdysvaltain energiaministeriölle kertoo, että kyseessä tulee olemaan ennen näkemätön riskienhallintaongelma, jollaista eivät modernit yhteiskuntamme ole vielä kohdanneet. (Hoffrén 2007, 35.) Arviot öljyn tuotannonhuipusta vaihtelevat. Öljyntuotannon huippukohdan saavuttamisen ajankohdasta ei ole tarkkaa ja yksimielistä näkemystä. Tämä johtuu pitkälti tilastollisen tietopohjan heikkouksista. Varmasti huippuvuosi tiedetään vasta jälkikäteen, kun öljyntuotanto alkaa jo vähentyä. Ns. Hubbertin teorian mukaan (kuvio 11.) öljyn tuotantohuippu saavutetaan, kun 50 % maailman öljyvarannoista on hyödynnetty. Viimeiset 50 % öljystä on vaikea tuottaa, kun öljy pitää nostaa teknisin apuvälinein maanpinnalle. Tapahtuu tuotannon määrän vakiintumista ja sitten lasku, koska alkuperäistä tuotantovauhtia ei pystytä pitämään yllä. Tuotantohuipun jälkeen myös tuotantokustannukset öljyn nostamisesta alkavat nousta jyrkästi. Toinen tärkeä käännekohta on, kun energiaa kuluu enemmän öljyn tuottamiseen kuin mitä tuotetusta öljystä saadaan, jolloin öljykenttä hylätään kannattamattomana. (Hoffrén 2007, 35.)

25 19 KUVIO 11. Maailman öljynkulutus ja Hubbertin käyrä vuosina (Hoffrén 2006, 6.) Hubbert ennusti, että öljyntuotannon huippu tapahtuu vuonna 2000 ja kääntyy sen jälkeen laskuun. Epävarmuuden hänen laskelmiinsa kuitenkin toi maailman öljyvarantojen koon arviointi. Hubbertin käyrä on toiminut hyvin aina 1970-luvun ensimmäiseen öljykriisiin saakka. Öljykriisistä seurannut öljyn tuotannon lasku on johtanut tuotantohuipun viivästymiseen ja tasaantumiseen. (Hoffrén 2007, ) Hubbertin lisäksi monet muutkin alan tutkijat ennustavat öljyntuotannon huipun olevan käsillä jo ennen vuotta Ennusteen tiedetään olevan lähellä oikeaa, koska Yhdysvaltojen Energy Information Adminisitrationin (EIA) ennusteen mukaan maailman öljynkysyntä nousee nykyisestä 84 miljoonasta tynnyristä 118 miljoonaan tynnyriin päivässä vuoteen 2030 mennessä. Jo nyt maailma kuluttaa öljyä yli kolme kertaa enemmän kuin uusia öljykenttiä löydetään. 48 öljyntuottajamaasta 33:ssa tuotanto on jo kääntynyt laskuvoittoiseksi, joten tuotantohuippu olisi jo käsillä. (Hoffrén 2007, ) Nykyisin käynnissä oleva öljyn kulutus ja sen kas-

26 20 vutrendi tuo vääjäämättä eteemme ongelman kysynnän ja tarjonnan tasapainosta (kuvio 12) (Pirilä ym. 2004, 103). KUVIO 12. Maailman öljylöydöt ja öljyn tuotanto sekä ennustetut trendit (Hoffrén 2006, 9.) Öljyn saatavuus ja sen tuotantomahdollisuudet tulevat rajoittamaan tarjontaa muutaman vuosikymmenen kuluttua. Päädytään kuvion 13 mukaiseen kehitykseen, jossa maksimi ajoittuu vuodelle 2030 ja kulutuksen kasvu alkaa hidastua muutamaa vuotta aiemmin. On siis varauduttava siihen, että öljyä ei pysytä tuottamaan kysyntää vastaavasti edes 20 vuotta, vaikka todennäköisempää onkin, että tähän tilanteeseen joudutaan vuoden kuluttua. Öljyn hintatasoon tämä tulee vaikuttamaan jo useita vuosia aikaisemmin. Öljyn riittävyys ei kuitenkaan ole ainoa ongelma. Tilannetta saattaa vaikeuttaa varojen keskittyminen entistä harvempiin maihin kuten Lähi-idän suurimmille tuottajille Saudi-Arabialle, Irakille, Iranille ja Kuwaitille. (Pirilä ym. 2004, 103.)

27 Huippu vuonna %/v kasvu ennen huippua 5 %/v lasku huipun jälkeen 10 Historia KUVIO 13. Konventionaalisen raakaöljyn pelkistetty käyttöskenaario (miljardia tynnyriä vuodessa) (Pirilä 2002.) Öljyn hintaan vaikuttavia tekijöitä Fossiilisten polttoaineiden hintoja seurataan maailmalla tarkasti ehkä juuri siksi, että talouden alamäillä ja öljyn hintapiikeillä on havaittu aikojen kuluessa olevan yhteys aivan samoin, kuin inflaatiolla ja öljyn korkeilla hinnoilla on havaittu olevan keskinäinen yhteys. Raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen heilahdukset heijastuvat erityisen nopeasti valuuttanoteerauksiin ja erilaisiin taloudellisiin ennusteisiin. Tuotantokustannusten merkitys ei ole kovinkaan suuri ajatellen raakaöljyn hinnan vaihteluita. Suurimpia syitä hinnan vaihteluihin ovat olleet poliittiset ja taloudelliset kriisit sekä Opec-maiden päätökset. Esimerkkinä on Aasian talouskriisi, jolloin öljyn kysyntä heikkeni ja aiheutti menekkivaikeuksia Euroopan öljyteollisuudelle.

28 22 Vielä kun eteen sattui ennätyslämmin talvi, seurauksena oli öljyvarastojen kasvaminen ja öljyn hinnan lasku. (Taloudellinen tiedotustoimisto 2007.) Öljyllä on vakaa asema maailman energiantuotannossa, mutta raakaöljyn hintakehitystä on vaikea ennakoida. Uusia haasteita luovat kiristyvät laatuvaatimukset, joiden takia Eurooppa tarvitsee aiempaa puhtaampia polttoaineita, ja tämä taas tietää mittavia lisäinvestointeja monille öljyä tuottaville maille. (Haukkasalo 2004.) Kuviossa 14 on eritelty raakaöljyn maailmanhinnan kehitystä vuosina Käyrästä on hyvin nähtävissä, kuinka maailman öljyn kulutus kasvoi aina ensimmäiseen öljykriisiin saakka 1973, ja vasta toisen öljykriisin jälkeen 1980-luvun alussa öljyn kulutus kääntyi muutamaksi vuodeksi laskuun, kun korvaavien energialähteiden myötä energiaa ryhdyttiin säästämään luvun talouskasvun ja väestönkasvun myötä on öljyn kulutus noussut ennätyslukemiin aina näihin päiviin saakka. (Hoffrén 2006.) Helmikuussa 2008 öljyn hinta kävi kaikkien aikojen huipussaan New Yorkissa, kun öljytynnyrin hinta kävi 115,54 dollarissa ( ), mikä oli uusi ennätys. Öljyn hintaa nostivat dollarin kurssin lasku, tuotantohäiriöt ja jatkuva hyvä kysyntä sekä sijoittajien ostot. (STT 2008.) KUVIO 14. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan kehitys (Pirilä 2002.)

29 Tulevaisuudennäkymät International Energy Agency (IEA) julkaisee kerran vuodessa katsauksen maailman energiakysymyksistä ja niiden aiheuttamista tulevaisuuden näkymistä. Vuoden 2006 katsaus on arvio yleisestä energiatilanteesta. Katsaus tuo julki kaksi erilaista vuoteen 2030 tähtäävää tulevaisuuden skenaariota. Viiteskenaario eli business as usual -skenaario ottaa huomioon ne hallitusten politiikat ja toimet, jotka on hyväksytty vuoden 2006 puoliväliin mennessä. Vaihtoehtoskenaariossa keskitytään siihen, kuinka globaaliin energiaan liittyvät markkinat kehittyisivät, jos hallitukset toteuttaisivat kaikki hiilidioksidipäästöihin liittyvät poliittisiin toimenpiteisiin, joita ne tällä hetkellä harkitsevat. Näitä kahta skenaariota verrattaessa saadaan maailman energian kysyntä vuonna 2030 vaihtoehtoskenaariossa 10 % pienemmäksi kuin viiteskenaariossa. Erotus vastaa suurin piirtein Kiinan tämän hetkistä energian kulutusta, joten kyseessä on erittäin merkittävä ero. (Fyhr 2007, 32.) Riippuvuus tuontienergiasta kasvaa Aasian kehittyvissä maissa öljyn ja kaasun osalta nopeammin kuin maailman energian kysynnän kasvu keskimäärin. Tämä seikka tekee muun maailman energiatoimitukset haavoittuviksi ja lisää näin ollen hintakriisien mahdollisuuksia. Edellä mainitun viiteskenaarion mukaan maailma tulee Lähi-idän OPEC-maiden ja Venäjän öljyn tuotannosta yhä riippuvaisemmaksi. (Fyhr 2007, 33.) Poliittisilla toimenpiteillä voidaan eniten vaikuttaa Yhdysvalloissa, EU:ssa ja Kiinassa maailman energian kysyntään ja hiilidioksidipäästöihin. Saadaan aikaan energian säästöä ja hiilidioksidipäästöjen vähenemistä. Toimet ovat kustannustehokkaita, mutta vaadittavat investoinnit ovat kalliita. Toimet maksavat kuitenkin itsensä takaisin säästyneinä polttoainekustannuksina. (Fyhr 2007, 33.) Nähtäväksi jää, pystyykö yhteiskuntamme sopeutumaan muutokseen ja välttämään edessä olevat ongelmat. Uusia energialähteitä kehitellään jatkuvasti, mutta

30 24 niiden käyttöön liittyy useita ratkaisemattomia ongelmia. Öljylle on vaikea löytää hyvää ja selkeää korvaajaa. Siirtyminen pois öljystä tulee olemaan sitä helpompaa, mitä energiatehokkaammaksi yhteiskunta kehittyy. Öljyn tuotantohuipun lähestyessä tulisikin öljyn korvaavien uusiutuvien energialähteiden ja tekniikoiden kehittämiseen panostaa, jolloin siirtyminen uusiutuviin luonnonvaroihin tapahtuisi sujuvammin. (Hoffrén 2006, )

31 25 4 AUTOTEOLLISUUDEN KÄYTTÄMÄT TEKNIIKAT 4.1 Eri tekniikat Hybridiauto Hybridiauto-nimitystä käytetään autosta, joka käyttää useampaa erilaista voimanlähdettä. Hybridiautossa nämä voimanlähteet ovat yhdistettyjä sähkö- ja polttomoottoreita. Hybridissä sähkömoottori toimii jarrutuksissa generaattorina ja hyödyntää siten tallennetun sähköenergian auton kiihdytyksessä. Joissakin malleissa auton jarrutuksessa ladattua energiaa varataan kondensaattoreihin, joista se palautetaan kiihdytysvaiheessa auton liike-energiaksi. Hybridien jaottelu voidaan tehdä voimankulun mukaan. Valinta sarjahybridin ja rinnakkaishybridin välillä riippuu ajonopeuksista sekä kiihdytyksiä ja jarrutusten määrästä. Sarjahybridissä kaikki moottorin tuottama energia muutetaan sähkömoottoria käyttäväksi sähköksi. (Vaahtola 2007b.) Rinnakkaishybridi eli kevyt hybridi (kuvio 15) on rakenteeltaan yksinkertaisempi ajatellen sarjatuotantoa. Rinnakkaishybridissä voima siirtyy polttomoottorista mekaanisesti pyöriin ja sähkömoottori toimii siinä rinnalla. Sähkömoottori ei siis ole suoraan yhteydessä voimansiirtoon. Sähkömoottori antaa polttomoottorille lisätehoa korkean kuormituksen, kuten kiihdytyksen, aikana. (Nylund, Hulkkonen & Pyrrö 2006, )

32 26 KUVIO 15. Kevyt hybridin kaaviokuva (Vaahtola 2007b.) Mikrohybridistä (kuvio 16) puhuttaessa on yksinkertaisimmassa muodossaan kyse pelkästä käynnistysautomatiikasta. Sen järjestelmä koostuu käynnistingeneraattorista, joka on hihnakäyttöinen, ja sitä ohjaavasta elektroniikkayksiköstä. Hieman yli 5 km/h olevassa nopeudessa moottori sammuu. Jalan noustessa jarrulta generaattori vaihtaa hihnan pyörimissuunnan käynnistyksen ajaksi. Mikrohybridin avulla voidaan jarrutuksessa syntyvä liike-energia kerätä talteen, mutta energian hyödyntäminen vaatii tehokkaan akun. (Vaahtola 2007b.) KUVIO 16. Mikrohybridin kaaviokuva (Vaahtola 2007b.)

33 27 Täyshybridi eli voimakas hybridi (kuvio 17) voi toimia joko pelkällä polttomoottorilla tai sähkömoottorilla tai molemmilla yhtä aikaa. Toyota ja Ford käyttävät omaan hybridimalliinsa tehonjakajaa, joka suuntaa polttomoottorin tehon osittain voimansiirtoon ja osan taas generaattoriin. Generaattori pyörittää sähkömoottoria ja sitä kautta vetäviä pyöriä. Järjestelmä on tehokas, koska se sallii moottorin käydä jatkuvasti parhaalla kierrosnopeudella. Moottori voi käynnistyä myös pelkästään akkujen lataamista varten, ja latausta tapahtuu myös jarrutusenergian talteenotossa. Jos liikenne on nykivää ja hidasta, polttomoottori sammuu kokonaan ja korvautuu akkuvirralla toimivalla sähkömoottorilla. (Nylund ym. 2006, ) KUVIO 17. Täyshybridin kaaviokuva (Vaahtola 2007b.) Fordin ratkaisu haitallisiin päästöihin on Edge plug-in -hybridi, jonka ensivirta otetaan pistokkeesta ja jatkovirta polttokennosta. Auton voima tulee sähkömoottoreilta, jotka on sijoitettu etu- ja taka-akseleille. Sähkömoottorit tuottavat 177 hv:n yleistehon, ja niiden tarvitsema virta varastoituu litium-ioniakkuihin. Näiden akkujen lataaminen vaatii 220 voltin jännitteellä kolme tuntia. Kun akkujen varaus on laskenut noin 40 prosenttiin, tuotetaan polttokennoilla lisävirta hapesta ja ve-

34 28 dystä. Teoriassa idea on nerokas, mutta käytäntö vaatii vielä kehitystä. (Eskola 2008c.) Peugeot Citroënin (PSA) arvion mukaan hybridi saattaisi olla mahdollista ottaa sarjatuotantoon vuoden 2010 tienoilla. Edellytyksenä olisi läpimurtoja hybriditekniikan kehittämisessä halvemmaksi. Kaikkien muiden valmistajien tavoin myös PSA kuitenkin näkee hybridiautot vain tilapäiseksi ratkaisuksi. Polttokenno on myös PSA:n mielestä tulevaisuuden voimanlähde, mutta se on vielä kaukaista tulevaisuutta. (Ketonen 2006.) Hybriditekniikasta saadaan eniten irti ruuhkaisessa kaupunkiliikenteessä, ei niinkään hiljaisilla maanteillä. Hybridiautoja myydään vielä aika vähän tavallisiin autoihin verrattuna, vaikka niiden ostamista useissa maissa tuetaankin verohelpotuksin. Vaikka niiden hiilidioksidipäästöt ovat vähäisemmät kuin tavanomaisissa autoissa, on niiden suosion kasvua hillinnyt mm. korkea hankintahinta. Tuotantokustannusten odotetaan kuitenkin laskevan valmistusmäärien kasvaessa. Rajoittavana tekijänä koetaan tarjonta eikä niinkään kysyntä. Useimpia hybridimalleja jonotetaan Yhdysvalloissa (kuvio 18) ja Euroopan markkinoilla. Ympäristötekijöitä ajatellen hybridi on hyvä siirtymävaihe odotettaessa vety- tai sähköauton laajamittaisempaa käyttöönottoa. (Nylund ym. 2006, )

35 29 KUVIO 18. Raportoidut hybridiautomyynnit Yhdysvalloissa kuukausittain (Green Car Congress 2007a.) Kehitystyö sähkö-ja hybridiautojen parissa on luonut myös useita uusia yhteenliittymiä eri yritysten välille. Tästä on esimerkkinä 2005 perustettu yhtymä Hybrid Vehicle Development Consortium, jossa ovat mukana Raser, Pacific Gas & Electric, Electrovaya ja Maxell Technology. Niiden tavoitteena on ollut tuoda sähköautojen teknologia ulos laboratorioista todellisiin ajoneuvosovelluksiin. (Hybrid Consortium 2008.) Myös Nissan ja NEC tekevät yhteistyötä keskenään samoin kuin Toyota, Matsushita ja Yokohama. Saksassa on vuonna 2007 myönnetty 60 miljoonaa euroa litium-ioniakkujen ja paristojen R & D-projektiin. Tämä on ainoastaan valtion osuus koko projektista. Mukana projektissa ovat Evonik Industry, BASF, Bosch, Volkswagen ja Li-Tec. (Green Car Congress 2007a.) Myös Ruotsissa ollaan yhdistämässä voimia seuraavan sukupolven vihreän auton lanseeraami-

36 30 seen. Hallitus investoi 240 miljoonaa kruunua ympäristöystävällisten autojen tutkimiseen. Myös Ruotsin energialaitos tukee tätä projektia 20 miljoonalla kruunulla. Tässä projektissa mukana ovat Saab, Volvo, Vattefall ja ETC. (Regeringskansliet 2008.) Sähköauto Sähköauto on ympäristöystävällinen, koska sen käytöstä ei synny hiilidioksidi- ja typpioksidipäästöjä (Mollestad 2007) eikä se aiheuta meluhaittoja. Sähköauton hyötysuhde on 95 %, eli 95 % tuotetusta energiasta saadaan muutettua sen liikeenergiaksi. Sähköauton akku on mahdollista ladata esimerkiksi tuulisähköllä, jonka tuotannossa ei missään vaiheessa synny ympäristöön mitään päästöjä. (Hyvönen, Kivelä & Lanér 2008.) Sähkö varastoidaan autoon akkujen avulla. Sähköautoissa voidaan käyttää neljää eri akkutyyppiä; lyijy-, nikkelikadmium-, nikkelimetallihybridi- ja litiumakkua. Akkutyyppi ja käytössä olevan akun koko vaikuttavat siihen, kuinka pitkän matkan yhdellä latauskerralla voi ajaa. Tyypillisesti matka on noin kilometriä. (Motiva 2006.) Renault-Nissan-konserni aloittaa sataprosenttisesti sähköllä toimivien autojen valmistuksen, jotta ne saadaan markkinoille vuonna Konserni aikoo ensin myydä sähköautoja ainoastaan Israelissa. Renault-Nissan-konsernin sähköautoissa tullaan käyttämään litium-ioniakkuja, jotka ovat Nissanin valmistamia. (Kangasniemi 2008.) Mitsubishi Motors Corporation on ottanut käyttöön Lancer Evolution MIEVsähköautossaan tulevaisuuden teknologian (kuvio 19). Siinä sähköauton pyörän

37 31 napoihin on laitettu 50 kw:n sähkömoottorit. Näillä sähkömoottoreilla päästään samaan teholukemaan kuin Lancer Evolution GSR:n bensiinimoottorilla. Lancer Evolution MIEV -sähköauton yhdellä latauksella voi ajaa 250 kilometriä. (Tuulilasi-verkkotoimitus 2005.) KUVIO 19. Kaavakuva auton pyörän sisään asennettavasta sähkömoottorista (Tuulilasiverkkotoimitus 2005.) Polttokenno Polttokenno on laite, joka käyttää vetyä polttoaineena energian tuottamisessa. Vedyn ansioista polttokennon päästöt pysyvät mahdollisimman pienininä, koska vedyn (H2) reagoidessa hapen kanssa ja syntyy puhdasta vettä, lämpöä ja sähköä. (VTT 2004, ) Polttokennoja on viittä (5) eri tyyppiä. Niistä saatava jännite on noin 0,7 volttia. Kytkemällä polttokennoja sarjaan saadaan tarvittava jännite. (Motiva 2006.) Kennot eroavat toisistaan niissä käytetyn elektrolyytin ominaisuuksissa. Ensimmäinen

38 32 polttokennotyyppi oli alkalipolttokenno (AFC), ja sitä on käytetty USA:ssa avaruuslennoilla tuottamaan sähköä. Samalla kun kenno tuotti sähköä, siitä saatiin myös juomavettä. Alkalipolttokennoa käytetään enää harvoin sen kalliin hinnan vuoksi. Toinen polttokennotyyppi on polymeerimembraanipolttokenno (PEM), joka soveltuu maantieliikenteeseen parhaiten. PEM-polttokennon hyviä puolia ovat, että se toimii matalassa lämpötilassa, sen lämmittäminen ei kestä kauaa ja sillä on suuri energiatiheys. Muita polttokennoja ovat kiinteäoksidipolttokenno (SOFC), sulakarbonaattipolttokenno (MCFC) ja fosforihappopolttokenno (PAFC). Kolmea viimeksi mainittua polttokennoa käytetään lähinnä voiman-, sähkön- ja lämmöntuotannossa. (VTT 2004, ) Polttokennossa (kuvio 20) on anodi ja katodi, ja niiden välissä on elektrolyytti. Elektrolyytin tehtävä on päästää läpi vain positiiviset ionit. Polttokenno toimii siten, että sen anodille syötetään vetymolekyylejä (H2). Molekyylit hajoavat anodilla vetyioneiksi ja kulkevat elektrolyytin läpi katodille. Vetymolekyylien hajotessa syntyneet elektronit kuljetetaan ulkoisen virtapiirin läpi anodilta katodille, jossa vetyionit yhtyvät ilman happeen (O2) sinne johdettujen elektronien kanssa. Reaktiosta syntyy vettä, joka kuljetetaan ulos kennosta. (Motiva 2006.)

39 33 KUVIO 20. Polttokennon toiminta, vasemmalla puolella PEM- ja PAFC- polttokennojen toimintaperiaatteet ja oikealla SOFC-polttokennon toimintaperiaate (VTT 2004, 277.) Polttokennot tulevat markkinoille hitaasti, mutta niiden tulevaisuus autoteollisuudessa näyttää hyvältä. Vaikka ensimmäinen polttokennoauto on esitelty jo vuonna 1807, kehitys jatkuu edelleen. (Eskola 2008b.) Ilmastonmuutos, kasvihuonekaasupäästöt, energian tarve ja hinta vauhdittavat polttokennojen kehitystä. EU:n vety- ja polttokennoteknologiayhteisön mukaan polttokennoilla tulee olemaan suuri markkinaosuus vuoteen 2020 mennessä, ja monet autonvalmistajat ovatkin jo aloittaneet polttokennoautojen kehitystyön. (Raunio 2007.) Saksassa autonvalmistaja Daimler on esitellyt oman prototyyppinsä syksyllä 2007, ja nyt yrityksellä on noin sata polttokennoautoa testiajossa Saksassa. (Laitala 2007.) Tällä hetkellä polttokennoautojen tekniikka on kuitenkin niin kallista, että varsinaista massatuotantoa ei ole vielä aloitettu. Lisäksi vedyn valmistus- ja jakeluongelmiin halutaan löytää ratkaisu. Ongelmista huolimatta polttokennoautojen tuo-

40 34 tannon arvioidaan pääsevän vauhtiin seuraavien vuosikymmenien aikana. (Laitala 2007.) 4.2 Polttoainevaihtoehdot Maakaasu Maakaasu voidaan tankata ajoneuvoon kahdella eri tavalla, paineistettuna (CNG, compressed natural gas) tai nesteytettynä (LNG, liquefied natural gas). Maakaasu koostuu pääosin metaanista (CH4) sekä pienistä määristä etaania ja propaania. Maakaasu on rikitön, jos siinä ei ole hajusteita, eikä maakaasun saatavuus ole riippuvainen öljynjalostuskapasiteetista. Maakaasun koostumus vaihtelee eri alueilla. Suomessa käytössä oleva venäläinen kaasu on erittäin puhdasta, sen metaanipitoisuus on yli 98 % ja loput 2 % ovat etaania ja typpeä. (Motiva 2007a.) Nestekaasu on pääosin propaania (C3H8) ja butaania (C4H10). Säänneltyjen päästöjen osalta maa- ja nestekaasu ovat suurin piirtein samanveroiset, mutta maakaasu päihittää nestekaasun CO2-taseellaan. Maakaasun tankkaaminen CNG-muodossa on selväsi yleisempää. Koska maakaasun ottaminen ajoneuvon säiliöön vaatii säiliöltä lujuusvaatimuksia, säiliöt ovat huomattavasti suuremmat, painavammat ja kalliimmat kuin nestemäisen polttoaineen säiliöt. (Motiva 2007a.) Maakaasuautoissa voidaan käyttää kolmea moottorivaihtoehtoa. Ne voivat toimia pelkällä maakaasulla, vaihtaa maakaasun ja bensiinin välillä (bi-fuel) tai käyttää maakaasun ja dieselin yhdistelmää (dual-fuel), jossa polttoaineiden sekoitussuhde muuttuu moottorin kierrosnopeuden ja kuormituksen mukaan. Maakaasukäyt-

41 35 töisten henkilö- ja pakettiautojen ei tarvitse lainkaan maksaa maassamme käytettävää dieselveroa. (Nylund ym. 2006, ) Bi-fuel- auto (kuvio 21) sisältää maakaasusäiliöt, painesäätimen ja kaasun syöttölaitteiston sekä bensiinitankin. Auto käynnistyminen tapahtuu bensiinillä, ja hetken lämmettyään auto vaihtaa käyttämään maakaasua. Uusimmissa malleissa vaihto tapahtuu automaattisesti. Vaihto bensiinistä maakaasuun voi myös olla manuaalinen automallin mukaan. Kuljettaja voi myös ajon aikana päättää haluamansa polttoaineen. Tankillisella maakaasua Bi-fuel-auto kulkee mallin mukaan km. Polttoaineen kulutus on bensiiniauton luokkaa, eli 1 litra bensiiniä vastaa 1 m³ maakaasua. (Motiva 2007a; Haminan energia Oy 2008.) KUVIO 21. Yleiskuva Volvon Bi-fuel-hybridijärjestelmästä (Irishcar 2001.) Maakaasulla liikkuvia ajoneuvoja ei Suomessa ole tällä hetkellä kovinkaan paljon. Ne ovat % kalliimpia kuin vastaavat bensiinikäyttöiset mallit. Euroopassa, kuten Italiassa, Saksassa, Ranskassa ja Ruotsissa, maakaasuautoilulla on jo merkit-

42 36 tävä asema maanteillä. Edellä kävijöitä maakaasuautojen tuotannossa ovat esimerkiksi seuraavat merkit: Volvo, Fiat, Mercedes Benz, Opel, Volkswagen. (Haminan energia Oy 2008.) Maakaasua jakelevat asemat ovat paljon kalliimpia perustaa kuin nestekaasuasemat. Tämä osaltaan vaikeuttaa maakaasuautojen käyttöönottoa. Ollaan sen ongelman edessä, jossa polttoaineen toimittajat eivät halua rakentaa lisää maakaasuasemia ennen kuin käytössä on enemmän maakaasuautoja, kun taas käyttäjät eivät halua ostaa maakaasuautoa, ennen kuin on tarjolla tarpeeksi huoltoasemia. (Nylund ym ) Vety Liikenteestä syntyvien kasvihuonekaasujen vähentämiseksi on myös pyritty kehittämään vetyä polttoaineenaan käyttäviä autoja. Vedyn käyttö suoraan tavallisessa polttomoottorissa ei onnistu, vaan tarvitaan moottorimuutoksia, koska vety on erittäin herkästi syttyvä kaasu. (Motiva 2007b.) Vety voidaan käyttää kahdella eri tavalla. Ensimmäinen tapa on käyttää vetyä polttoaineena tavallisessa polttomoottorissa fossiilisten polttoaineiden sijasta. Toinen tapa on polttaa vetyä polttokennossa, jolloin reaktiossa vapautuva kemiallinen energia muutetaan suoraan sähköenergiaksi. (Euroopan komissio 2008a.) Polttokennotekniikkaa vielä kehiteltäessä voivat polttomoottorit osoittautua yhdeksi keinoksi lisätä vetyenergian käyttöä. Joidenkin autovalmistajien mukaan vetypolttomoottoria käyttävät ajoneuvot raivaavat tietä polttokennoille ja näin ollen auttavat tulevaisuudessa vetytankkausinfrastruktuurin kehittymisessä. Autonvalmistajista BMW uskoo, että vetypolttomoottorit menestyvät nimenomaan paremmin kuin polttokennot tulevaisuudessa. BMW onkin kehitellyt vetyauton,

43 37 jota kuljettaa iso V12-polttomoottori eikä polttokenno. Vetyautossa tarvittava sähköteho tosin tuotetaan pienellä polttokennoyksiköllä. (Nylund ym ) Vedyn tulevaisuus ei suinkaan ole ongelmaton. Suurin ongelma on ehkä se, että kaasua ei ole saatavana missään päin maailmaa. Myös se, että vedyn tuotanto muista raaka-aineista, kuten esimerkiksi maakaasusta tai vedestä, vaatii energiaa enemmän kuin polttaminen vapauttaa, on ongelmallista. Eräässä amerikkalaisessa yliopistossa ongelmiin tosin on ehkä keksitty ratkaisu. Keksitty menetelmä auttaa vedyn käyttöönoton käytännön puolen ongelmissa. Ideana on tuottaa vetyä alumiinin ja veden välisestä reaktiosta. Metallipelletit voidaan varastoida helposti, ja vettä on saatavilla riittävän laajasti. Tämä auttaisi jakeluverkon ja paineistetun kaasun säilytysongelmien yli. (Kangasniemi 2007.) Etanoli Etanoli on ympäristöystävällistä ja bensiiniä puhtaampaa polttoainetta, jolla on korkea oktaaniluku. Oktaaniluku kertoo, kuinka nopeasti polttoaine palaa; mitä korkeampi oktaaniluku on, sitä hitaampaa on palaminen. (Motiva 2006.) Jos polttoaine palaa nopeasti, se aiheuttaa moottorissa nakutusta, joka pitkällä aikavälillä vahingoittaa moottoria. Etanolia voidaan valmistaa muun muassa sokeriruoista, maissista, durrasta sekä hedelmien ja vihannesten jätteistä, joten sitä voidaan pitää uusiutuvana polttoaineena. (Journey to Forever 2008.) Etanoli soveltuu tavallisiin moottoreihin, jos sitä on sekoitettuna bensiiniin maksimissaan 10 %. Yli 10 %:n etanolipitoisuus vaatii muutoksia moottorissa. Etanoli sisältää vähemmän energiaa, joten bensiiniin verrattuna etanolin kulutus on kaksinkertainen. (Motiva 2007b.)

44 38 Etanoli on polttoaineena energiatehokasta, mutta sen kilpailijaksi saattaa tulevaisuudessa nousta vieläkin energiatehokkaampi biobutanoli. Oulun yliopiston professorin Ulla Lassin mukaan biobutanolin sisältämä suurempi hiilimäärä tekee siitä etanolia tehokkaampaa. Yksi litra etanolia vastaisi 0,7 litraa biobutanolia. (Raunio 2008.) Nestekaasu Nestekaasu koostuu butaanista (C4H10) sekä propaanista (C3H8), jota nestekaasussa yleensä on %. Nestekaasu palaa puhtaasti, koska se on kemialliselta rakenteeltaan yksinkertaista. (Motiva 2007b.) Nestekaasua voidaan käyttää monessa eri sovelluksessa, kuten esimerkiksi lämmön tuotannossa, ilmastoinnissa ja liikenteessä (World LP Gas Assosiation 2005). Nestekaasua voidaan käyttää nykyisissä bensiini- ja dieselmoottoreissa, mutta molemmat moottorit vaativat muutoksia. Kumpaankin moottorityyppiin on vaihdettava kaasulaitteisto polttoainejärjestelmän tilalle. Dieselmoottorin puristussuhde on nestekaasulle liian korkea, joten sitä täytyy laskea. (Motiva 2007b.) Nestekaasuautoja on käytössä jo Euroopassa. Nestekaasulla toimivan auton kulutus on % korkeampi kuin bensiiniauton ja % korkeampi kuin dieselauton. Vaikka nestekaasuauto kuluttaa enemmän, sen hiilidioksidipäästöt ovat 5 10 % pienemmät kuin bensiiniauton. Dieselautolla ja nestekaasuautolla hiilidioksidipäästöt ovat lähes samansuuruiset, mutta nestekaasuauto tuottaa vähemmän erilaisia hiukkaspäästöjä. (Motiva 2006.)

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

KUINKA KAUAN ÖLJYVARAT RIITTÄVÄT LIIKENNEPOLTTONESTEISIIN? Pekka Pirilä Teknillinen korkeakoulu Espoo 1.10.2002

KUINKA KAUAN ÖLJYVARAT RIITTÄVÄT LIIKENNEPOLTTONESTEISIIN? Pekka Pirilä Teknillinen korkeakoulu Espoo 1.10.2002 KUINKA KAUAN ÖLJYVARAT RIITTÄVÄT LIIKENNEPOLTTONESTEISIIN? Pekka Pirilä Teknillinen korkeakoulu Espoo 1.10.2002 Yleiskuva Öljyn kulutus on kasvanut miltei jatkuvasti, mutta paljon hitaammin kuin ennen

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi?

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi? Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi? Lappeenrannan teknillinen yliopisto Biodieselin tuotannon koulutus 30-31.03.2006 Hämeen ammattikorkeakoulu Mustiala Tieliikenteen polttoaineet

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Polttokennoteknologian tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle kulkuneuvo-, kone- ja elektroniikkateollisuudelle 02-11/2001

Polttokennoteknologian tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle kulkuneuvo-, kone- ja elektroniikkateollisuudelle 02-11/2001 Polttokennoteknologian tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle kulkuneuvo-, kone- ja elektroniikkateollisuudelle 02-11/2001 Hankkeen pääsisältö Teknologian kehitystilannekartoitus Yrityskysely kotimaisesta

Lisätiedot

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Teknologiaraportti. Heikki Torvinen. 18/1/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu

Teknologiaraportti. Heikki Torvinen. 18/1/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu Teknologiaraportti Heikki Torvinen 1 Teknologiaraportti Käsittelee tekniikan näkökulmasta nyt ja tulevaisuuden ajoneuvoratkaisuja Polttoaineet Energian varastointi Lataus Ajoneuvoryhmät Henkilöauto Hyötyajoneuvot

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Luku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 6 Liikenne Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Yleistä Henkilöautoliikenne Sähkö- ja hybridiautot Kiskoliikenne Lisätietoja 2 YLEISTÄ 3 Liikenteen energia

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA II Millennium Forum, Helsinki, 25.4. FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA Ari Lampinen, ala@jyu.fi Jyväskylän yliopisto MILLENNIUM-PROJEKTIN NELJÄ SKENAARIOTA VUOTEEN 2020 http://www.acunu.org/millennium/energy2020.html

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT 2 Liuskekaasua Eurooppaan? Forsström & Koljonen 2013. Arvioita liuskekaasun

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi Kaasuauto Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere Miksi kaasua autoihin? Maa- ja biokaasu on edullinen polttoaine verrattuna öljyjalosteisiin jopa 40% säästöä polttoainekustannuksissa

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Keksintöjä Li-ion akuissa

Keksintöjä Li-ion akuissa Keksintöjä Li-ion akuissa Pekka Ritamäki Probyte Oy LiFePO4 36V/10A akku LiFePO4 akuista Pekka Ritamäki 11.12.2008 sivu 1/11 Kuva 1 36 voltin 10Ah LiFePO4 akku on pienikokoinen ja kestää ylilatausta. Latauslaitteessa

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Kimmo Klemola Yliassistentti, teknillinen kemia, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kaakkois-Suomen kemistiseuran öljyhuippu- ja bioenergiailta, Lappeenrannan teknillinen

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy Biokaasu ajoneuvokäytössä BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy Liikennebiokaasu Miksi biokaasua autojen tankkeihin? Kaasuliikenteen mahdollistavat tekniikat

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006 Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 26 1 Raakaöljyn dollarihinta kohosi kesällä 26 uusiin ennätyksiin 8 7 6 5 4 3 2 1-1 M:198/1 M:1985/1 M:199/1 M:1995/1

Lisätiedot

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Ilmasto yrityksen strategiassa Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Miksi yritys ottaisi ilmastonmuutoksen strategiaansa? Menestyneimmät yritykset valmistautuvat tulevaisuuteen

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja lapsiperheet

Ilmastonmuutos ja lapsiperheet ILMANKOS-hankkeen työpaja 26.1.2009 Ilmastonmuutos ja lapsiperheet Elli Kotakorpi Elli.kotakorpi@gmail.com 040 825 4354 Esityksen rakenne KotiMIPS-hanke Ilmastonmuutos lyhyesti Kotitalouksien kulutuksen

Lisätiedot

E10 bensiinin soveltuvuus automalleihin

E10 bensiinin soveltuvuus automalleihin E10 bensiinin soveltuvuus automalleihin Tiedotustilaisuus 7.12.2010 Tekn. tri Harri Kallberg Tieliikenteen Tietokeskus Oy SOVELTUVUUS AUTOMALLEIHIN Tietoja soveltuvuuslistasta ja autokaupalta Julkaisemme

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Liina Hukkinen Tekniikan kandidaatti, Aalto-yliopisto ET:n Brysselin kesätyöharjoittelija 2014 Nykytilanne EU:ssa Öljykriisit

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Sähköautot Nyt! ecars - Now!

Sähköautot Nyt! ecars - Now! Sähköautot Nyt! ecars - Now! Tämän esityksen sisältö: 1. Mikä on sähköauto? 2. Miksi sähköauto? 3. Sähköautot Nyt! - Yhteisö & Hanke 4. ecorolla Sähköautot Nyt! Mikä on sähköauto? Sähköauto Historia Ensimmäisiä

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Erikoistutkija Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät Hiilitiedon lounastapaaminen 9.9.2009, Ostrobotnia Tutkimuksen

Lisätiedot

Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta. Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007

Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta. Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007 Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007 70 60 Braunschweig Bus Cycle F=ma Speed (km/h) 50 40 30 20 Voima ja massa ovat toisiinsa suoraan

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot