LITIUMAKKUKEMIKAALIT AUTOTEOLLISUUDESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LITIUMAKKUKEMIKAALIT AUTOTEOLLISUUDESSA"

Transkriptio

1 Anna Hintsala & Marke Paavola LITIUMAKKUKEMIKAALIT AUTOTEOLLISUUDESSA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Automaatiotekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2008

2 KESKI-POHJANMAAN TIIVISTELMÄ AMMATTIKORKEAKOULU Automaatiotekniikan koulutusohjelma Työn tekijät: Työn nimi: Anna Hintsala & Marke Paavola Litiumakkukemikaalit autoteollisuudessa Päivämäärä: Sivumäärä: liitettä Työn valvoja: Työn ohjaaja: Kauppatiet. lis. Pekka Nokso-Koivisto Toimitusjohtaja Olle Sirén Keliber Oy Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Keliber Resources Ltd Oy:lle maailman autoteollisuudessa toimivat litiumakkuvalmistajat ja akuissa käytettävät kemikaalit. Tutkimuksen kannalta sopivia yrityksiä etsittiin tietoverkkojen ja sähköpostikyselyn avulla. Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään autoteollisuuden muutokseen johtaneita syitä, kuten öljyn hinnan kohoamista ja ilmastonmuutokseen johtaneita syitä sekä tulevaisuuden vihreitä arvoja korostavia tekniikoita autoteollisuudessa. Lisäksi kerrotaan itse litiumista ja litiumakkujen toimintaperiaatteista. Tutkimus paljasti, että polttokenno- ja sähköautot tulevat syrjäyttämään hybridiautosovelluksen tulevaisuuden autoteollisuudessa. Akkuvalmistajien mukaan tulevaisuuden autosovelluksissa litium ja vety tulevat olemaan avainasemassa. Litiumakuissa käytettävistä kemikaaleista yleisimpiä olivat litiumnikkelikobolttialumiinioksidi (LiNiCoAlO2), litiumnikkelikobolttimangaanioksidi (LiNiCoNmO2), litiummangaanioksidi (LiMn2O4) ja litiumrautafosfaatti (LiFePO4). Avainsanat: litium, akkuvalmistajat, autoteollisuus, ilmastonmuutos, öljy

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ABSTRACT Degree Programme for Automation Engineering Authors: Name of thesis: Anna Hintsala & Marke Paavola Lithium Battery Chemicals in Car Industry Date: Pages: Supervisor: Instructor: Pekka Nokso-Koivisto Olle Sirén, Keliber Ltd The aim of this Bachelor s thesis was to find the lithium battery manufacturers in the world and to find out which chemicals are used in their batteries. Battery manufacturers were searched from the Internet and reached by . The theoretical section introduces theories used in this research. The theories deal with the reasons which have forced the car industry into big changes, such as oil price and climate change, and also the techniques, which emphasize green values. The theoretical section also introduces the lithium chemical and the techniques which are used in lithium battery technology. This research shows that fuel cell- and electric cars will be in a leading role in car industry in the future. According to the battery manufacturers, lithium and hydrogen are the two main sources for fuel cell and EV - applications. The most common chemicals which were used in lithium battery were lithiumnickelcobaltaluminiumoxide (LiNiCoAlO2), lithiumnickelcobaltmanganeseoxide (LiNiCoNmO2), lithiummanganeseoxide (LiMn2O4) and lithiumironphosphate (LiFePO4). Keywords: Lithium, battery manufacturers, car industry, climate change, oil

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 KELIBER OY 3 3 ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSISTA ÖLJYN HINNAN KEHITYKSEEN Yleistä ilmastonmuutoksesta Ilmastonmuutoksen havaitut vaikutukset Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset Ilmastonmuutoksen rajoittaminen Öljyn hinnan kehitys Energian kulutuksen kehitys Polttoainevarojen luokittelu Öljyn tuotanto Öljyn hintaan vaikuttavia tekijöitä Tulevaisuuden näkymät 23 4 AUTOTEOLLISUUDEN KÄYTTÄMÄT TEKNIIKAT Eri tekniikat Hybridiauto Sähköauto Polttokenno Polttoainevaihtoehdot Maakaasu Vety Etanoli Nestekaasu 38 5 LITIUM Litiumin lähteet Litiumin käyttö Litiumin sivutuotteet Litiumakut ja niiden toiminta Toimintaperiaate Litium-ioniakku Litium-polymeeriakku 48

5 6 KVALITATIIVINEN TUTKIMUS Yleistä Soveltuvuus Aineiston hankkimisen keskeiset välineet Laadullisen tutkimuksen ominaispiirteitä Hypoteesittomuus Suhde teoriaan Aineiston kerääminen ja analyysi Raportointi 52 7 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tarkoitus Tutkimusmenetelmä Tutkimusongelma 54 8 TUTKIMUKSEN TULOKSET Tietoverkkojen kautta saadut tulokset Sähköpostikyselyn kautta saadut tulokset Litium akkukemikaalit Muut akkukemikaalit Polttokenno 59 9 JOHTOPÄÄTÖKSET 61 LÄHTEET 63 LIITTEET LIITE1. Akkukemikaalit LIITE2. Sähköpostikysely

6 KÄYTETYT LYHENTEET NCA NMC LMO LNO LFPO LCO LTO EV HEV PHEV Ni-MH MSDS LCE IPCC Litiumnikkelikobolttialumiinioksidi Nikkelimangaanikoboltti Litiummangaanioksidi Litiumnikkelioksidi Litiumrautafosfaatti Litiumkobolttioksidi Litiumtitaanispinelli Electric Vehicle eli sähköajoneuvo Hybrid Electric Vehicle eli hybridiajoneuvo Plug-in Hybrid Electric Vehicle eli Plug-in-hybridiajoneuvo Nikkelimetallihybridiakku Material Safety Data Sheet eli kuljetusta varten tarvittava käyttöturvatiedote Lithium Carbonate Equivalent eli litiumin kaupassa käytettävä suure International Panel on Climate Change eli hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli

7 1 1 JOHDANTO Maailman energian kulutus kasvaa jatkuvasti, ja energiakysymykset ovat nousseet avainasemaan myös kansainvälisessä politiikassa. Myös erinäiset tiedeyhteisöt pyrkivät omalta osaltaan ratkaisemaan näitä koko maailman väestön, ympäristön, talouden ja sosiaalisten olosuhteiden kannalta tärkeitä kysymyksiä. Ilmastossa tapahtuvat muutokset ja etenkin hiilidioksidipäästöjen lisääntyminen ilmakehässä ovat ajaneet autoteollisuuden suurten muutosten eteen. Autoteollisuudessa pyritään kehittämään uusia ratkaisuja hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi muun muassa hybridi- ja sähköautojen muodossa. Nämä autot tarvitsevat uutta tehokasta akkutekniikkaa, jossa käytetään litiumia akkumateriaalina, koska painoon suhteutettuna litiumakun ominaisuudet ovat hyvät. Litium on hyvä akkukemikaali, koska sen nimellisjännite on muihin akkutyyppeihin verrattuna huomattavasti korkeampi eli 3,6 V. Kapasiteetiltaan litiumia sisältävä ioniakku pystyy tuottamaan kaksi kertaa enemmän sähköä kuin esimerkiksi nikkelimetallihybridiakku. Myös se, että litium on kevein kaikista metalleista, antaa sille hyvän etulyöntiaseman akkumateriaalina. Keliber Oy:n vaiheita on voitu seurata eri lehdistä ja sähköisistä medioista. Yrityksen suunnitelmat ovat herättäneet kiinnostusta maailmanlaajuisesti. Alueellisesti Keliber Oy:n toiminta tulee työllistämään tulevaisuudessa huomattavan määrän kaivosalan ammattilaisia. Keliber Oy kouluttaa yhteistyössä Keski-Pohjanmaan aikuisopiston kanssa tulevia alan ammattilaisia. Keski-Pohjanmaalta on löydetty yli 500 km 2 :n suuruinen litiumalue, joka jakautuu Ullavan, Kaustisen ja Alavetelin haja-alueille. Kaivosyhtiö Keliber aloittaa litiumkemikaalien tuotannon Ullavan Läntän esiintymästä vuoden 2011 aikana. Ullavan

8 2 Läntän esiintymän arvioidaan riittävän ainakin seuraavat 15 vuotta. Ratkaiseva askel tuotannon aloittamiselle tehtiin, kun norjalainen kaivosyhtiö Nordic Mining ilmoitti ostavansa 68 % Keliberin osakekannasta. Keliberin tuotantolaitoksen rakentaminen aloitetaan syksyn 2008 aikana Kaustiselle entisen kaatopaikan kupeeseen, Toholammintien varteen. Nyt onkin tärkeää selvittää yrityksen toiminnan kannalta, mitä litiumkemikaaleja tulevaisuuden akuissa tullaan käyttämään. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Keliber Oy:lle maailman autoteollisuudessa toimivat litiumakkuvalmistajat ja akuissa käytettävät kemikaalit. Tutkimuksen kannalta sopivia yrityksiä etsitään tietoverkkojen ja sähköpostikyselyn avulla. Keliberin toiveena on myös, että Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijat tulisivat jatkossakin tekemään lisäselvityksiä opinnäytetöinä. Tämä opinnäytetyö toimisi tulevien selvitysten pohjana. Maailmassa on lähes 400 yritystä, jotka käyttävät litiumia akkujen valmistuksessa. Suurin osa näistä yrityksistä valmistaa kuitenkin paristoja ainoastaan kulutuselektroniikan sekä sotilas-, laivasto- ja öljyteollisuuden eri sovelluksiin. Käytännön ongelmaksi muodostui juuri autoteollisuuteen akkuja valmistavien yrityksien löytäminen tästä suuresta valmistajien joukosta.

9 3 2 KELIBER OY Keliber Oy on Kaustisella, Keski-Pohjanmaalla, toimiva kaivosyhtiö. Yhtiö perustettiin vuonna 2001 tutkimus- ja kehitystyönä, ja vuonna 2006 siitä tuli kaivosyhtiö. (Keliber 2007b.) Keliber (kuvio 1) rakentaa Kaustisen Kalavedelle litiumkarbonaatin tuotantolaitoksen. Tuotantolaitoksen teknologia on kehitetty yhteistyönä Outotech Oyj:n kanssa. Yhtiön aikataulun mukaan litiumkarbonaatin (Li2CO3) tuotanto aloitetaan vuonna 2010, ensimmäisenä Euroopassa. (Aho 2008a.) KUVIO 1. Keliber Oy:n tuotantolaitos valmistuu Kaustiselle, Keski-Pohjanmaalle (Nordic Mining 2008a.) Keliber Oy:llä on kaivosoikeudet kolmeen eri litiumesiintymään. Litiumesiintymiä (kuvio 2) löytyy muun muassa Ullavasta, Alavetelistä sekä Kaustiselta, mutta Keliber keskittyy aluksi Ullavan Läntän litiumkaivokseen ja sen spodumeeniesiinty-

10 4 mään. Arvion mukaan spodumeeniesiintymä on kooltaan kolme miljoona tonnia ja sen litiumoksidi-pitoisuus on 0,92 %. (Aho 2008b.) KUVIO 2. Louhinta aloitetaan Ullavan Läntän kaivoksella (Nordic Mining 2008a.) Tammikuussa 2008 norjalainen kaivosyhtiö Nordic Mining ilmoitti ostavansa 68 % Keliber Oy:n osakkeista (NOM 2008). Nordic Mining erottautui omaksi yhtiöksi Rocksource ASA:sta toukokuussa 2006, ja sen päätoiminta keskittyy high-tech teollisuusmineraalien ja metallien tutkimukseen ja tuotantoon. (Nordic Mining 2008b.) Keliberin tuotantolaitoksen viereen valmistuu Lassila & Tikanoja Oyj:n biokaasulaitos (kuvio 3), jolta Keliber saa tarvitsemansa energian ja hiilidioksidin tuotantoprosessissaan hyödynnettäväksi (NOM 2008).

11 5 KUVIO 3. Keliber Oy:n tuotantolaitos (vas.) ja Lassila & Tikanoja Oyj:n biokaasulaitos (oik.) (Nordic Mining 2008a.) Tuotantoprosessi Keliber Oy käyttää kehittyneintä ja tehokkainta BAT-tekniikkaa tuotantoprosessissaan. BAT-tekniikka on teknisesti, taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti käyttökelpoisin tekniikka. Tuotantoprosessi on suunniteltu varta vasten Keski- Pohjanmaan litiumesiintymille, ja on myös ainoa prosessi, jossa raaka-aine kulkee lyhyimmän tien kaupalliseksi tuotteeksi. (Keliber 2007c.) Keliber Oy:n tuotantoprosessissa (kuvio 4) on useita eri tuotantovaiheita. Päävaiheita ovat louhinta, murskaus, jauhatus, rikastus, kiderakenteen muutos sekä liuotus. Ensimmäinen vaihe on louhinta. Louhinnan jälkeen malmikivi murskataan ja siitä erotetaan murskeet ja sepelit. Tuotantolaitoksessa malmikivestä rikastetaan spodumeeni magneettisessa esirikastuksessa, jolloin siitä erotetaan vielä hieno

12 6 sepeli. Esirikastusta seuraa jauhatus ja vaahdotus. Vaahdotuksessa malmikivestä erotetaan spodumeeni ja kvartsimaasälpäseos toisistaan. (Keliber 2007c.) Koko rikastusprosessin jälkeen jäljellä olevan spodumeenirikasteen kiderakenne muutetaan konvertointilaitoksella 1000 C:een lämpötilassa. Kiderakenteenmuutosta seuraa liuotusvaihe. Liukoinen beta-spodumeeni sisältää litiumia, ja liuottamalla litiumia paineliuotuksessa saadaan litiumkarbonaattia (Li2CO3) eli päätuotetta. Litiumkarbonaatti puhdistetaan vielä vetykarbonoinnissa ja ioninvaihdossa. Tässä prosessin vaiheessa käytetään hyväksi Lassila & Tikanoja Oyj:n biokaasulaitokselta saatavaa hiilidioksidia. (Keliber 2007c.) KUVIO 4. Keliber Oy:n tuotantoprosessi (Keliber 2007c; Nordic Mining 2008a.)

13 7 3 ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSISTA ÖLJYN HINNAN KEHITYK- SEEN 3.1 Yleistä ilmastonmuutoksesta Ilmastonmuutoksen ympäristövaikutukset ovat suuret: maapallon ilmasto lämpenee, merenpinta nousee ja napajäätiköt sulavat. Ilmaston lämpenemiseen vaikuttaa kasvihuonekaasupitoisuuksien lisääntyminen ilmakehässä. Kasvihuonekaasuja pääsee ilmakehään fossiilisten polttoaineiden palaessa. (Rissa 2003.) Ihminen vaikuttaa toiminnallaan kasvihuonekaasupitoisuuksien kasvamiseen ilmakehässä. Hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja typpidioksidi (N2O) ovat yleisimpiä kasvihuonekaasuja, joiden pitoisuuksiin ihminen pystyy vaikuttamaan. Kasvihuonekaasut estävät auringosta tulevan lämpöenergian pääsemistä takaisin avaruuteen (Kuvio 5). Eniten ilmaston lämpenemiseen vaikuttaa hiilidioksidi, jota pääsee ilmakehään liikenteestä, energian tuotannosta ja rakentamisesta. (VTT 2004, ) USA:ssa tehdyn tutkimuksen mukaan puolet USA:n väestöstä ajaa alle 40 kilometriä päivittäin ja 80 % väestöstä 80 kilometriä tai vähemmän. Ainoastaan 5 % USA:n väestöstä ajaa yli 160 kilometriä päivässä. (Hybrid Consortium 2008.) Maailmassa on tällä hetkellä noin 875 miljoonaa autoa, ja kasvua on luvassa. Arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä autojen määrä kaksinkertaistuu, mikä aiheuttaa hiilidioksidipäästöjen kasvamista ilmakehässä. Tällä hetkellä hiilidioksidipäästöistä 18 % aiheutuu tieliikenteestä. (Eskola 2008a.) Hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä on korkeimmillaan vuoteen. (IPCC 2007.) Autonvalmistajat ovat alkaneet kehittää uusia tekniikoita, joilla saataisiin hiilidioksidipäästöt kuriin (Eskola 2008a).

14 8 KUVIO 5. Kasvihuoneilmiö (The National Land and Water Information Service 2006.) Kuviossa 6 a-kohdassa näkyy ihmisen aiheuttamien kasvihuonepäästöjen vuosittainen kasvu vuosina Hiilidioksidipäästöt (CO2) fossiilisista polttoaineista ovat kasvaneet noin 80 % tuona ajanjaksona. B-kohdassa ihmisten aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen määrää verrataan muihin lähteisiin. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä on aiheutunut 56,6 % päästöistä. C-kohdassa eritellään kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä ja niiden osuutta hiilidioksidipäästöihin, joista kuljetusten osuus on 13,1 %.(IPCC 2007.)

15 9 KUVIO 6. Maailmanlaajuiset ihmisten aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt (IPCC 2007.) Ilmastonmuutos koskettaa eniten niitä ihmisiä, jotka saastuttavat ilmakehää vähinten. Kaikki muutoksen aiheuttamat syyt ovat maailmanlaajuisia, ja niiden vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja pysyviä. Taloudellisten seurauksien epävarmuus ja riskit leviävät kaikkialle. (Stern 2006, 25.) Ilmastonmuutoksen havaitut vaikutukset Viimeisen sadan vuoden aikana ( )(kuvio 7) maanpinnan lämpötila on noussut 0,74 C. Lämpenemisen vaikutuksesta merenpinta on noussut vuodesta 1961 keskimäärin 1,8 mm/vuodessa ja vuodesta 1993 keskimäärin 3,1 mm/vuodessa. Satelliittien avulla on saatu jo vuodesta 1978 lähtien tietoa merijään tilanteesta. Merijään pinta on laskenut 2,7 % vuosikymmenen aikana, suurimmillaan kesäisin jopa 7,4 % vuosikymmenen aikana. Pohjoisella pallonpuoliskolla myös lumipeitteen paksuus on laskenut (kuvio 7). (IPCC 2007.) Tilastojen mukaan kaikkein lämpimimmät 10 vuotta on vietetty vuoden 1990 jälkeen (Stern 2006, 7).

16 10 Vuosien 1900 ja 2005 välillä sademäärät ovat lisääntyneet Pohjois- ja Etelä Amerikan itäosissa ja vähentyneet Etelä-Afrikassa, Välimerellä, Länsi-Afrikassa sekä joissain Etelä-Aasian maanosissa. Viimeisten 50 vuoden aikana kylmät päivät ja yöt ovat vähentyneet, kun taas kuumat päivät ja yöt ovat yleistyneet. (IPCC 2007, 1.) Ilmastonmuutoksella on ollut vaikutusta myös fyysisiin ja biologisiin systeemeihin. Monet lajit ovat muuttaneet viimeisten vuoden aikana keskimäärin 6 kilometriä napapiiriä kohti. Myös muniminen ja kasvien kukinta-ajat ovat aikaistuneet 2 3 päivää jokaisen vuosikymmenen aikana. (Stern 2006, 7) KUVIO 7. Havaitut muutokset lämpötilassa, merenpinnan tasossa sekä pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteessä (IPCC 2007.)

17 Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset Ilmastonmuutos vaikuttaa alueellisesti eri tavalla (Stern 2006). Ilmastonmuutos on vahvasti kytköksissä kasvihuonekaasupäästöihin. Sen vaikutuksista lämpötilan nousuun ja merenpinnan kohoamiseen on tehty erilaisia skenaarioita, jotka on laadittu vuosien keskiarvoon verrattuna. Päästöskenaarioiden mukaan kasvihuonekaasujen ennustetaan nousevan maailmanlaajuisesti vuosien 2000 ja 2030 välillä %. Näiden skenaarioiden mukaan myös lämpötila tulee nousemaan 1,1 6,4 C ja merenpinta 0,18 0,59 metriä 2000-luvun loppupuolella. (IPCC 2007.) Jos vuosittaiset päästöt pysyvät nykyisellä tasollaan, kasvihuonekaasupäästöt ovat lähellä kaksinkertaistaa esiteollisen ajan tasot vuosituhannen puoleen väliin mennessä. Jos tämä pitoisuus säilyy, lämpötilojen ennustetaan nousevan lopulta 2 5 C tai jopa enemmän. Ennusteet tulevaisuuden lämpenemisestä riippuvat maailmanlaajuisten päästöjen tasosta. (Stern 2006, 15.) Kuviossa 8 kuvataan eri maaryhmien osuutta hiilidioksidipäästöihin. Vuonna 1990 OECD-maiden osuus on ollut suurin. Arvion mukaan se säilyy suurimpana osuutena, mutta kehitysmaiden sekä Itä- ja Keski-Euroopan maiden osuudet kasvavat. (HPL 2008.) KUVIO 8. Eri maaryhmien osuudet hiilidioksidipäästöistä. (HPL 2008.)

18 12 Vuosituhannen puoleen väliin mennessä vesien valuman ja veden saatavuuden ennustetaan kasvavan napa-alueilla sekä joillakin trooppisilla alueilla, kun taas kääntöpiirien kuivilla alueilla niiden ennustetaan huononevan. Rannikkoalueilla tulvien ja myrskyjen riski kasvaa, mitä enemmän lämpötila nousee. Ekosysteemit kärsivät, jos lämpötila nousee yli 2 C. Jopa 30 % eläinlajeista tulee uhanalaiseksi. (IPCC 2007.) Asiantuntijoiden mukaan ilmastonmuutos uhkaa miljoonien ihmisten oikeuksia, ja nämä saattavat menettää asunnon, ruoan ja puhtaan veden, elleivät hallitukset puutu ajoissa sen seurauksiin. Michelle Leightonin ( Director, Human Rights Programs, San Francisco law school ) kertoo, että ilmastonmuutoksen painostus saattaa ajaa siirtolaisiksi haluavia rikollisen kynsiin. Hänen mukaansa useat ihmiset Malilla, Somaliassa ja Cape Verdessä joutuvat muutamien vuosien päästä jättämään kotinsa ja moni saattaa aloittaa ihmisten salakuljettamisen menestyvimpiin maihin, esimerkiksi Eurooppaan. Ilmastonmuutoksen paineet muutetaan liiketoiminnaksi. Ihmisten terveys kohtaa myös riskejä ilmastonmuutoksen takia. Lämpötilan nousu lisää aliravitsemusta, ripulia ja infektiosairauksia. Helleaallot, tulvat sekä kuivuudet lisäävät sairastuvuutta sekä kuolleisuutta. (MacInnis 2008.) Ruoan saatavuus paranee hieman napapiirin läheisyydessä, jos lämpötila nousee vain muutaman asteen. Jos lämpötila nousee yli 3 C, ruoan saatavuus huononee. Päiväntasaajan läheisyydessä pienikin lämpötilan nousu heikentää ruoan saatavuutta ja lisää nälänhätää. (IPCC 2007.) Ilmastonmuutoksen rajoittaminen Ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi on solmittu YK:n ilmastosopimus vuonna 1992 (United Nations Framework Convention Climate Change, UNFCC) ja tehty Kioton pöytäkirja, joka astui voimaan Kioton pöytäkirja täydentää YK:n ilmas-

19 13 tosopimusta. UNFCC ja Kioton pöytäkirja sisältävät toiminnan tavoitteet ja periaatteet, joilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasuja ilmakehässä. (VTT 2004, ) Eri maille luotiin omat tavoiteprosentit niiden talouden tilan sekä energiajärjestelmän olosuhteiden perusteella, esimerkiksi Euroopan päästötavoite on 8 %, Japanin 6% ja Islannin +10 %. Pöytäkirjan mukaan teollisuusmaiden on vähennettävä 5 % hiilidioksidin, metaanin, dityppioksidin, fluorihiilivetyjen, perfluorivetyjen ja rikkiheksafluoridin pitoisuuksia ilmakehässä vuosina (VTT 2004, ) Kioton pöytäkirja on astunut voimaan , ja siinä on tällä hetkellä mukana 36 teollisuusmaata (Euroopan komissio 2008b). Taulukossa 1 on eritelty sektoreittain ilmastonmuutosta lieventäviä tekniikoita. Ensimmäisessä sarakkeessa kuvataan tekniikoita, jotka ovat jo käytössä ilmastonmuutoksen lieventämiseksi ja toisessa sarakkeessa tekniikoita, joita otetaan vielä käyttöön ennen vuotta (IPCC 2007.)

20 14 TAULUKKO 1. Eri sektoreilla käytössä olevia sekä vuoteen 2030 mennessä käyttöön otettavia lieventäviä tekniikoita kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi (IPCC 2007.) Käytössä olevia lieventäviä Ennen vuotta 2030 käyttöön tekniikoita otettavia lieventäviä tekniikoita Energian Tuotannon ja jakelun tehostaminen Kehittynyt ydinvoima tuotanto Kivihiilen vaihtaminen maakaasuun Yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto Ydinvoima Liikenne Hybridiautot Toisen sukupolven biopolttoaineet Puhtaammat dieselautot Lentoliikenteen tehostaminen Biopolttoaineet Hybridi- ja sähköautot Autojen polttoainetehokkuuden parantaminen Joukkoliikenteen kehittäminen Rakennukset Tehokkaammat sähkö-, lämmitys- ja Rakennusten kokonaisvaltainen ilmastointijärjestelmät suunnittelu Auringon hyödyntäminen lämmityksessä Aurinkopaneelin käyttöönotto ja jäähdytyksessä Vaihtoehtoiset jäähdytyskaasut Teollisuus Energiaa säästävät laitteet Energiartehokkuuden parantaminen Lämmön ja sähkön talteenotto Hiilen talteenottaminen ja varastointi Materiaalien kierrätys Hiilidioksidipäästöjen kontrolloiminen Maatalous Riisinviljelyn metaanipäästöjen Viljasatojen parantaminen vähentäminen Dityppioksidipäästöjen vähentäminen parannetuilla lannoitusmenetelmillä Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen energiakasveilla Metsätalous Metsänhoito Biomassan tuotannon lisääminen Metsien vähentämisen estäminen Puutuotteiden käyttö Jätehuolto Metaanipäästöjen talteenotto Metaanin hapetuksen kaatopaikoilla optimointi biopeitteillä ja biofilttereillä. Biojätteen kompostointi Jätevesien käsittely Kierrätys ja jätteiden synnyn minimointi

21 Öljyn hinnan kehitys Energian kulutuksen kehitys Maailmassa kulutetaan energiaa koko ajan kasvavaa vauhtia ja energiakysymysten painoarvo on kasvanut merkittävästi kansainvälisessä politiikassa. Eri kansainvälisillä foorumeilla otetaan kantaa ilmastonmuutoksen edellyttämiin toimiin ja energialähteiden valintaan liittyviin kysymyksiin. Samalla niin tiedeyhteisö kuin erilliset muut sektoritkin pyrkivät osaltaan ratkaisemaan näitä koko maailman väestön, ympäristön, talouden ja sosiaalisten olosuhteiden kannalta tärkeitä kysymyksiä. (Fyhr 2007, 32.) Tämän kaltaista elämän menoa jatkamalla energian kysyntä maailmassa kasvaa yli 50 % vuoteen 2030 mennessä (kuvio 9). Kasvava energiantarve johtuu paitsi kasvavista talouksista, myös kasvavasta väestöstä. Yli 70 % tästä kasvusta tulee pääosin Kiinasta ja Intiasta, jotka ovat voimakkaasti kehittyviä maita. Näiden maiden nopea väestön kasvu ja lisääntyvä energian tarve johtavat energian kysynnän maantieteelliseen siirtymään, sillä kehittyvien maiden oma energian tuotanto ei pysty vastaamaan kehittyvissä maissa tarvittavaan energian tarpeeseen. (Fyhr 2007, )

22 16 KUVIO 9. Maailman energiankulutus vuosina (Pirilä, Anttila & Helynen 2004, 364.) Polttoainevarojen luokittelu Öljyvaroista riittävyydestä keskusteltaessa puhutaan usein käsitteistä resurssit ja reservit. Näitä kahta käsitettä ei pitäisi sekoittaa keskenään. Resursseista eli kokonaisvarannoista puhuttaessa tarkoitetaan maankuoressa olevaa öljyä riippumatta siitä, onko sitä vielä laisinkaan löydetty. Reserveillä eli tunnetuilla varoilla tarkoitetaan taas varantoja, jotka ovat heti käytössä, jos niin halutaan. Öljyn resursseista kehittyy reservejä ajan kuluessa, kun käytön edellytykset tulevat täytetyiksi. Konventionaalisiin öljyvaroihin lasketaan tunnetut varat ja arvio vielä löydettävissä olevista varoista. Ei-konventionaalinen öljy on hyvin raskasta raakaöljyä tai bitumia, jota on nykytekniikalla vaikea saada hyödynnettyä. Kuviossa 10 on U.S. Geological Surveyn (USGS) tietoihin pohjautuva luokittelu vuodelta 2000 resurssiarvioineen. Kuvasta on nähtävissä, että vuoden 2000 loppuun mennessä tunnetuista öljyvaroista oli käytetty 900 miljardia tynnyriä. Konventionaalisista öljyvaroista tunnettiin vuonna 2004 arviolta 1050 miljardia tynnyriä ja saman verran arvioitiin vielä löytyvän. Ei-konventionaalista öljyvaroista tuotantokelpoisia oli 900 miljar-

23 17 dia tynnyriä ja muita ei-konventionaalisia varoja 2800 miljardia tynnyriä. Kokonaisarviota voidaan pitää melko tarkkana ottaen huomioon nykyteknologia. (Pirilä ym. 2004, ) KUVIO 10. Maankuoren öljyvarat jaoteltuina toteutuneen käytön ja käyttöönottovalmiuden mukaan (luvut ilmoittavat varat miljardeina tynnyreinä) (Pirilä ym. 2004, 100.) Öljyn tuotanto Öljyn asema maailmassa on aina ollut tärkeä. Kaikki ovat riippuvaisia öljystä ja sen maailmanmarkkinahinnasta tavalla tai toisella. Tämä musta kulta uusiutumattomana luonnonvarana käy kuitenkin jatkuvasti niukemmaksi ja kalliimmaksi. (Wrange, 2005, 97.) Viimeisen 60 vuoden aikana on tultu huomaamatta lähes riippuvaiseksi öljystä. Öljyn edullisuus ja tämän käyttökelpoisen energialähteen hyödyntämisen lisääminen ovat pitkälti olleet nykyisen talouskasvun ja hyvinvoinnin perustana. (Hoffrén 2007, 35.)

24 18 Nyt kun maailma on öljytuotannon hiipumisen edessä, se uhkaakin iskeä länsimaisten teollisten yhteiskuntien ja talouksien perusteisiin, koska ollaan niin riippuvaisia siitä. Euroopan tärkein öljyntuotantoalue on Pohjanmeri. Siellä tapahtuva tuotanto on kääntynyt jo laskuun, ja tuotantomäärien merkityksen oletetaan olevan vähäinen vuoden 2020 jälkeen. (Pirilä ym. 2004, 105.) Pahimpien ennusteiden mukaan edessä on maatalouden tuotannon romahtaminen, elintarvikkeiden tarjonnan supistuminen ja jopa nälänhätä. Vuonna 2005 laadittu raportti Yhdysvaltain energiaministeriölle kertoo, että kyseessä tulee olemaan ennen näkemätön riskienhallintaongelma, jollaista eivät modernit yhteiskuntamme ole vielä kohdanneet. (Hoffrén 2007, 35.) Arviot öljyn tuotannonhuipusta vaihtelevat. Öljyntuotannon huippukohdan saavuttamisen ajankohdasta ei ole tarkkaa ja yksimielistä näkemystä. Tämä johtuu pitkälti tilastollisen tietopohjan heikkouksista. Varmasti huippuvuosi tiedetään vasta jälkikäteen, kun öljyntuotanto alkaa jo vähentyä. Ns. Hubbertin teorian mukaan (kuvio 11.) öljyn tuotantohuippu saavutetaan, kun 50 % maailman öljyvarannoista on hyödynnetty. Viimeiset 50 % öljystä on vaikea tuottaa, kun öljy pitää nostaa teknisin apuvälinein maanpinnalle. Tapahtuu tuotannon määrän vakiintumista ja sitten lasku, koska alkuperäistä tuotantovauhtia ei pystytä pitämään yllä. Tuotantohuipun jälkeen myös tuotantokustannukset öljyn nostamisesta alkavat nousta jyrkästi. Toinen tärkeä käännekohta on, kun energiaa kuluu enemmän öljyn tuottamiseen kuin mitä tuotetusta öljystä saadaan, jolloin öljykenttä hylätään kannattamattomana. (Hoffrén 2007, 35.)

25 19 KUVIO 11. Maailman öljynkulutus ja Hubbertin käyrä vuosina (Hoffrén 2006, 6.) Hubbert ennusti, että öljyntuotannon huippu tapahtuu vuonna 2000 ja kääntyy sen jälkeen laskuun. Epävarmuuden hänen laskelmiinsa kuitenkin toi maailman öljyvarantojen koon arviointi. Hubbertin käyrä on toiminut hyvin aina 1970-luvun ensimmäiseen öljykriisiin saakka. Öljykriisistä seurannut öljyn tuotannon lasku on johtanut tuotantohuipun viivästymiseen ja tasaantumiseen. (Hoffrén 2007, ) Hubbertin lisäksi monet muutkin alan tutkijat ennustavat öljyntuotannon huipun olevan käsillä jo ennen vuotta Ennusteen tiedetään olevan lähellä oikeaa, koska Yhdysvaltojen Energy Information Adminisitrationin (EIA) ennusteen mukaan maailman öljynkysyntä nousee nykyisestä 84 miljoonasta tynnyristä 118 miljoonaan tynnyriin päivässä vuoteen 2030 mennessä. Jo nyt maailma kuluttaa öljyä yli kolme kertaa enemmän kuin uusia öljykenttiä löydetään. 48 öljyntuottajamaasta 33:ssa tuotanto on jo kääntynyt laskuvoittoiseksi, joten tuotantohuippu olisi jo käsillä. (Hoffrén 2007, ) Nykyisin käynnissä oleva öljyn kulutus ja sen kas-

26 20 vutrendi tuo vääjäämättä eteemme ongelman kysynnän ja tarjonnan tasapainosta (kuvio 12) (Pirilä ym. 2004, 103). KUVIO 12. Maailman öljylöydöt ja öljyn tuotanto sekä ennustetut trendit (Hoffrén 2006, 9.) Öljyn saatavuus ja sen tuotantomahdollisuudet tulevat rajoittamaan tarjontaa muutaman vuosikymmenen kuluttua. Päädytään kuvion 13 mukaiseen kehitykseen, jossa maksimi ajoittuu vuodelle 2030 ja kulutuksen kasvu alkaa hidastua muutamaa vuotta aiemmin. On siis varauduttava siihen, että öljyä ei pysytä tuottamaan kysyntää vastaavasti edes 20 vuotta, vaikka todennäköisempää onkin, että tähän tilanteeseen joudutaan vuoden kuluttua. Öljyn hintatasoon tämä tulee vaikuttamaan jo useita vuosia aikaisemmin. Öljyn riittävyys ei kuitenkaan ole ainoa ongelma. Tilannetta saattaa vaikeuttaa varojen keskittyminen entistä harvempiin maihin kuten Lähi-idän suurimmille tuottajille Saudi-Arabialle, Irakille, Iranille ja Kuwaitille. (Pirilä ym. 2004, 103.)

27 Huippu vuonna %/v kasvu ennen huippua 5 %/v lasku huipun jälkeen 10 Historia KUVIO 13. Konventionaalisen raakaöljyn pelkistetty käyttöskenaario (miljardia tynnyriä vuodessa) (Pirilä 2002.) Öljyn hintaan vaikuttavia tekijöitä Fossiilisten polttoaineiden hintoja seurataan maailmalla tarkasti ehkä juuri siksi, että talouden alamäillä ja öljyn hintapiikeillä on havaittu aikojen kuluessa olevan yhteys aivan samoin, kuin inflaatiolla ja öljyn korkeilla hinnoilla on havaittu olevan keskinäinen yhteys. Raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen heilahdukset heijastuvat erityisen nopeasti valuuttanoteerauksiin ja erilaisiin taloudellisiin ennusteisiin. Tuotantokustannusten merkitys ei ole kovinkaan suuri ajatellen raakaöljyn hinnan vaihteluita. Suurimpia syitä hinnan vaihteluihin ovat olleet poliittiset ja taloudelliset kriisit sekä Opec-maiden päätökset. Esimerkkinä on Aasian talouskriisi, jolloin öljyn kysyntä heikkeni ja aiheutti menekkivaikeuksia Euroopan öljyteollisuudelle.

28 22 Vielä kun eteen sattui ennätyslämmin talvi, seurauksena oli öljyvarastojen kasvaminen ja öljyn hinnan lasku. (Taloudellinen tiedotustoimisto 2007.) Öljyllä on vakaa asema maailman energiantuotannossa, mutta raakaöljyn hintakehitystä on vaikea ennakoida. Uusia haasteita luovat kiristyvät laatuvaatimukset, joiden takia Eurooppa tarvitsee aiempaa puhtaampia polttoaineita, ja tämä taas tietää mittavia lisäinvestointeja monille öljyä tuottaville maille. (Haukkasalo 2004.) Kuviossa 14 on eritelty raakaöljyn maailmanhinnan kehitystä vuosina Käyrästä on hyvin nähtävissä, kuinka maailman öljyn kulutus kasvoi aina ensimmäiseen öljykriisiin saakka 1973, ja vasta toisen öljykriisin jälkeen 1980-luvun alussa öljyn kulutus kääntyi muutamaksi vuodeksi laskuun, kun korvaavien energialähteiden myötä energiaa ryhdyttiin säästämään luvun talouskasvun ja väestönkasvun myötä on öljyn kulutus noussut ennätyslukemiin aina näihin päiviin saakka. (Hoffrén 2006.) Helmikuussa 2008 öljyn hinta kävi kaikkien aikojen huipussaan New Yorkissa, kun öljytynnyrin hinta kävi 115,54 dollarissa ( ), mikä oli uusi ennätys. Öljyn hintaa nostivat dollarin kurssin lasku, tuotantohäiriöt ja jatkuva hyvä kysyntä sekä sijoittajien ostot. (STT 2008.) KUVIO 14. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan kehitys (Pirilä 2002.)

29 Tulevaisuudennäkymät International Energy Agency (IEA) julkaisee kerran vuodessa katsauksen maailman energiakysymyksistä ja niiden aiheuttamista tulevaisuuden näkymistä. Vuoden 2006 katsaus on arvio yleisestä energiatilanteesta. Katsaus tuo julki kaksi erilaista vuoteen 2030 tähtäävää tulevaisuuden skenaariota. Viiteskenaario eli business as usual -skenaario ottaa huomioon ne hallitusten politiikat ja toimet, jotka on hyväksytty vuoden 2006 puoliväliin mennessä. Vaihtoehtoskenaariossa keskitytään siihen, kuinka globaaliin energiaan liittyvät markkinat kehittyisivät, jos hallitukset toteuttaisivat kaikki hiilidioksidipäästöihin liittyvät poliittisiin toimenpiteisiin, joita ne tällä hetkellä harkitsevat. Näitä kahta skenaariota verrattaessa saadaan maailman energian kysyntä vuonna 2030 vaihtoehtoskenaariossa 10 % pienemmäksi kuin viiteskenaariossa. Erotus vastaa suurin piirtein Kiinan tämän hetkistä energian kulutusta, joten kyseessä on erittäin merkittävä ero. (Fyhr 2007, 32.) Riippuvuus tuontienergiasta kasvaa Aasian kehittyvissä maissa öljyn ja kaasun osalta nopeammin kuin maailman energian kysynnän kasvu keskimäärin. Tämä seikka tekee muun maailman energiatoimitukset haavoittuviksi ja lisää näin ollen hintakriisien mahdollisuuksia. Edellä mainitun viiteskenaarion mukaan maailma tulee Lähi-idän OPEC-maiden ja Venäjän öljyn tuotannosta yhä riippuvaisemmaksi. (Fyhr 2007, 33.) Poliittisilla toimenpiteillä voidaan eniten vaikuttaa Yhdysvalloissa, EU:ssa ja Kiinassa maailman energian kysyntään ja hiilidioksidipäästöihin. Saadaan aikaan energian säästöä ja hiilidioksidipäästöjen vähenemistä. Toimet ovat kustannustehokkaita, mutta vaadittavat investoinnit ovat kalliita. Toimet maksavat kuitenkin itsensä takaisin säästyneinä polttoainekustannuksina. (Fyhr 2007, 33.) Nähtäväksi jää, pystyykö yhteiskuntamme sopeutumaan muutokseen ja välttämään edessä olevat ongelmat. Uusia energialähteitä kehitellään jatkuvasti, mutta

30 24 niiden käyttöön liittyy useita ratkaisemattomia ongelmia. Öljylle on vaikea löytää hyvää ja selkeää korvaajaa. Siirtyminen pois öljystä tulee olemaan sitä helpompaa, mitä energiatehokkaammaksi yhteiskunta kehittyy. Öljyn tuotantohuipun lähestyessä tulisikin öljyn korvaavien uusiutuvien energialähteiden ja tekniikoiden kehittämiseen panostaa, jolloin siirtyminen uusiutuviin luonnonvaroihin tapahtuisi sujuvammin. (Hoffrén 2006, )

31 25 4 AUTOTEOLLISUUDEN KÄYTTÄMÄT TEKNIIKAT 4.1 Eri tekniikat Hybridiauto Hybridiauto-nimitystä käytetään autosta, joka käyttää useampaa erilaista voimanlähdettä. Hybridiautossa nämä voimanlähteet ovat yhdistettyjä sähkö- ja polttomoottoreita. Hybridissä sähkömoottori toimii jarrutuksissa generaattorina ja hyödyntää siten tallennetun sähköenergian auton kiihdytyksessä. Joissakin malleissa auton jarrutuksessa ladattua energiaa varataan kondensaattoreihin, joista se palautetaan kiihdytysvaiheessa auton liike-energiaksi. Hybridien jaottelu voidaan tehdä voimankulun mukaan. Valinta sarjahybridin ja rinnakkaishybridin välillä riippuu ajonopeuksista sekä kiihdytyksiä ja jarrutusten määrästä. Sarjahybridissä kaikki moottorin tuottama energia muutetaan sähkömoottoria käyttäväksi sähköksi. (Vaahtola 2007b.) Rinnakkaishybridi eli kevyt hybridi (kuvio 15) on rakenteeltaan yksinkertaisempi ajatellen sarjatuotantoa. Rinnakkaishybridissä voima siirtyy polttomoottorista mekaanisesti pyöriin ja sähkömoottori toimii siinä rinnalla. Sähkömoottori ei siis ole suoraan yhteydessä voimansiirtoon. Sähkömoottori antaa polttomoottorille lisätehoa korkean kuormituksen, kuten kiihdytyksen, aikana. (Nylund, Hulkkonen & Pyrrö 2006, )

32 26 KUVIO 15. Kevyt hybridin kaaviokuva (Vaahtola 2007b.) Mikrohybridistä (kuvio 16) puhuttaessa on yksinkertaisimmassa muodossaan kyse pelkästä käynnistysautomatiikasta. Sen järjestelmä koostuu käynnistingeneraattorista, joka on hihnakäyttöinen, ja sitä ohjaavasta elektroniikkayksiköstä. Hieman yli 5 km/h olevassa nopeudessa moottori sammuu. Jalan noustessa jarrulta generaattori vaihtaa hihnan pyörimissuunnan käynnistyksen ajaksi. Mikrohybridin avulla voidaan jarrutuksessa syntyvä liike-energia kerätä talteen, mutta energian hyödyntäminen vaatii tehokkaan akun. (Vaahtola 2007b.) KUVIO 16. Mikrohybridin kaaviokuva (Vaahtola 2007b.)

33 27 Täyshybridi eli voimakas hybridi (kuvio 17) voi toimia joko pelkällä polttomoottorilla tai sähkömoottorilla tai molemmilla yhtä aikaa. Toyota ja Ford käyttävät omaan hybridimalliinsa tehonjakajaa, joka suuntaa polttomoottorin tehon osittain voimansiirtoon ja osan taas generaattoriin. Generaattori pyörittää sähkömoottoria ja sitä kautta vetäviä pyöriä. Järjestelmä on tehokas, koska se sallii moottorin käydä jatkuvasti parhaalla kierrosnopeudella. Moottori voi käynnistyä myös pelkästään akkujen lataamista varten, ja latausta tapahtuu myös jarrutusenergian talteenotossa. Jos liikenne on nykivää ja hidasta, polttomoottori sammuu kokonaan ja korvautuu akkuvirralla toimivalla sähkömoottorilla. (Nylund ym. 2006, ) KUVIO 17. Täyshybridin kaaviokuva (Vaahtola 2007b.) Fordin ratkaisu haitallisiin päästöihin on Edge plug-in -hybridi, jonka ensivirta otetaan pistokkeesta ja jatkovirta polttokennosta. Auton voima tulee sähkömoottoreilta, jotka on sijoitettu etu- ja taka-akseleille. Sähkömoottorit tuottavat 177 hv:n yleistehon, ja niiden tarvitsema virta varastoituu litium-ioniakkuihin. Näiden akkujen lataaminen vaatii 220 voltin jännitteellä kolme tuntia. Kun akkujen varaus on laskenut noin 40 prosenttiin, tuotetaan polttokennoilla lisävirta hapesta ja ve-

34 28 dystä. Teoriassa idea on nerokas, mutta käytäntö vaatii vielä kehitystä. (Eskola 2008c.) Peugeot Citroënin (PSA) arvion mukaan hybridi saattaisi olla mahdollista ottaa sarjatuotantoon vuoden 2010 tienoilla. Edellytyksenä olisi läpimurtoja hybriditekniikan kehittämisessä halvemmaksi. Kaikkien muiden valmistajien tavoin myös PSA kuitenkin näkee hybridiautot vain tilapäiseksi ratkaisuksi. Polttokenno on myös PSA:n mielestä tulevaisuuden voimanlähde, mutta se on vielä kaukaista tulevaisuutta. (Ketonen 2006.) Hybriditekniikasta saadaan eniten irti ruuhkaisessa kaupunkiliikenteessä, ei niinkään hiljaisilla maanteillä. Hybridiautoja myydään vielä aika vähän tavallisiin autoihin verrattuna, vaikka niiden ostamista useissa maissa tuetaankin verohelpotuksin. Vaikka niiden hiilidioksidipäästöt ovat vähäisemmät kuin tavanomaisissa autoissa, on niiden suosion kasvua hillinnyt mm. korkea hankintahinta. Tuotantokustannusten odotetaan kuitenkin laskevan valmistusmäärien kasvaessa. Rajoittavana tekijänä koetaan tarjonta eikä niinkään kysyntä. Useimpia hybridimalleja jonotetaan Yhdysvalloissa (kuvio 18) ja Euroopan markkinoilla. Ympäristötekijöitä ajatellen hybridi on hyvä siirtymävaihe odotettaessa vety- tai sähköauton laajamittaisempaa käyttöönottoa. (Nylund ym. 2006, )

35 29 KUVIO 18. Raportoidut hybridiautomyynnit Yhdysvalloissa kuukausittain (Green Car Congress 2007a.) Kehitystyö sähkö-ja hybridiautojen parissa on luonut myös useita uusia yhteenliittymiä eri yritysten välille. Tästä on esimerkkinä 2005 perustettu yhtymä Hybrid Vehicle Development Consortium, jossa ovat mukana Raser, Pacific Gas & Electric, Electrovaya ja Maxell Technology. Niiden tavoitteena on ollut tuoda sähköautojen teknologia ulos laboratorioista todellisiin ajoneuvosovelluksiin. (Hybrid Consortium 2008.) Myös Nissan ja NEC tekevät yhteistyötä keskenään samoin kuin Toyota, Matsushita ja Yokohama. Saksassa on vuonna 2007 myönnetty 60 miljoonaa euroa litium-ioniakkujen ja paristojen R & D-projektiin. Tämä on ainoastaan valtion osuus koko projektista. Mukana projektissa ovat Evonik Industry, BASF, Bosch, Volkswagen ja Li-Tec. (Green Car Congress 2007a.) Myös Ruotsissa ollaan yhdistämässä voimia seuraavan sukupolven vihreän auton lanseeraami-

36 30 seen. Hallitus investoi 240 miljoonaa kruunua ympäristöystävällisten autojen tutkimiseen. Myös Ruotsin energialaitos tukee tätä projektia 20 miljoonalla kruunulla. Tässä projektissa mukana ovat Saab, Volvo, Vattefall ja ETC. (Regeringskansliet 2008.) Sähköauto Sähköauto on ympäristöystävällinen, koska sen käytöstä ei synny hiilidioksidi- ja typpioksidipäästöjä (Mollestad 2007) eikä se aiheuta meluhaittoja. Sähköauton hyötysuhde on 95 %, eli 95 % tuotetusta energiasta saadaan muutettua sen liikeenergiaksi. Sähköauton akku on mahdollista ladata esimerkiksi tuulisähköllä, jonka tuotannossa ei missään vaiheessa synny ympäristöön mitään päästöjä. (Hyvönen, Kivelä & Lanér 2008.) Sähkö varastoidaan autoon akkujen avulla. Sähköautoissa voidaan käyttää neljää eri akkutyyppiä; lyijy-, nikkelikadmium-, nikkelimetallihybridi- ja litiumakkua. Akkutyyppi ja käytössä olevan akun koko vaikuttavat siihen, kuinka pitkän matkan yhdellä latauskerralla voi ajaa. Tyypillisesti matka on noin kilometriä. (Motiva 2006.) Renault-Nissan-konserni aloittaa sataprosenttisesti sähköllä toimivien autojen valmistuksen, jotta ne saadaan markkinoille vuonna Konserni aikoo ensin myydä sähköautoja ainoastaan Israelissa. Renault-Nissan-konsernin sähköautoissa tullaan käyttämään litium-ioniakkuja, jotka ovat Nissanin valmistamia. (Kangasniemi 2008.) Mitsubishi Motors Corporation on ottanut käyttöön Lancer Evolution MIEVsähköautossaan tulevaisuuden teknologian (kuvio 19). Siinä sähköauton pyörän

37 31 napoihin on laitettu 50 kw:n sähkömoottorit. Näillä sähkömoottoreilla päästään samaan teholukemaan kuin Lancer Evolution GSR:n bensiinimoottorilla. Lancer Evolution MIEV -sähköauton yhdellä latauksella voi ajaa 250 kilometriä. (Tuulilasi-verkkotoimitus 2005.) KUVIO 19. Kaavakuva auton pyörän sisään asennettavasta sähkömoottorista (Tuulilasiverkkotoimitus 2005.) Polttokenno Polttokenno on laite, joka käyttää vetyä polttoaineena energian tuottamisessa. Vedyn ansioista polttokennon päästöt pysyvät mahdollisimman pienininä, koska vedyn (H2) reagoidessa hapen kanssa ja syntyy puhdasta vettä, lämpöä ja sähköä. (VTT 2004, ) Polttokennoja on viittä (5) eri tyyppiä. Niistä saatava jännite on noin 0,7 volttia. Kytkemällä polttokennoja sarjaan saadaan tarvittava jännite. (Motiva 2006.) Kennot eroavat toisistaan niissä käytetyn elektrolyytin ominaisuuksissa. Ensimmäinen

38 32 polttokennotyyppi oli alkalipolttokenno (AFC), ja sitä on käytetty USA:ssa avaruuslennoilla tuottamaan sähköä. Samalla kun kenno tuotti sähköä, siitä saatiin myös juomavettä. Alkalipolttokennoa käytetään enää harvoin sen kalliin hinnan vuoksi. Toinen polttokennotyyppi on polymeerimembraanipolttokenno (PEM), joka soveltuu maantieliikenteeseen parhaiten. PEM-polttokennon hyviä puolia ovat, että se toimii matalassa lämpötilassa, sen lämmittäminen ei kestä kauaa ja sillä on suuri energiatiheys. Muita polttokennoja ovat kiinteäoksidipolttokenno (SOFC), sulakarbonaattipolttokenno (MCFC) ja fosforihappopolttokenno (PAFC). Kolmea viimeksi mainittua polttokennoa käytetään lähinnä voiman-, sähkön- ja lämmöntuotannossa. (VTT 2004, ) Polttokennossa (kuvio 20) on anodi ja katodi, ja niiden välissä on elektrolyytti. Elektrolyytin tehtävä on päästää läpi vain positiiviset ionit. Polttokenno toimii siten, että sen anodille syötetään vetymolekyylejä (H2). Molekyylit hajoavat anodilla vetyioneiksi ja kulkevat elektrolyytin läpi katodille. Vetymolekyylien hajotessa syntyneet elektronit kuljetetaan ulkoisen virtapiirin läpi anodilta katodille, jossa vetyionit yhtyvät ilman happeen (O2) sinne johdettujen elektronien kanssa. Reaktiosta syntyy vettä, joka kuljetetaan ulos kennosta. (Motiva 2006.)

39 33 KUVIO 20. Polttokennon toiminta, vasemmalla puolella PEM- ja PAFC- polttokennojen toimintaperiaatteet ja oikealla SOFC-polttokennon toimintaperiaate (VTT 2004, 277.) Polttokennot tulevat markkinoille hitaasti, mutta niiden tulevaisuus autoteollisuudessa näyttää hyvältä. Vaikka ensimmäinen polttokennoauto on esitelty jo vuonna 1807, kehitys jatkuu edelleen. (Eskola 2008b.) Ilmastonmuutos, kasvihuonekaasupäästöt, energian tarve ja hinta vauhdittavat polttokennojen kehitystä. EU:n vety- ja polttokennoteknologiayhteisön mukaan polttokennoilla tulee olemaan suuri markkinaosuus vuoteen 2020 mennessä, ja monet autonvalmistajat ovatkin jo aloittaneet polttokennoautojen kehitystyön. (Raunio 2007.) Saksassa autonvalmistaja Daimler on esitellyt oman prototyyppinsä syksyllä 2007, ja nyt yrityksellä on noin sata polttokennoautoa testiajossa Saksassa. (Laitala 2007.) Tällä hetkellä polttokennoautojen tekniikka on kuitenkin niin kallista, että varsinaista massatuotantoa ei ole vielä aloitettu. Lisäksi vedyn valmistus- ja jakeluongelmiin halutaan löytää ratkaisu. Ongelmista huolimatta polttokennoautojen tuo-

40 34 tannon arvioidaan pääsevän vauhtiin seuraavien vuosikymmenien aikana. (Laitala 2007.) 4.2 Polttoainevaihtoehdot Maakaasu Maakaasu voidaan tankata ajoneuvoon kahdella eri tavalla, paineistettuna (CNG, compressed natural gas) tai nesteytettynä (LNG, liquefied natural gas). Maakaasu koostuu pääosin metaanista (CH4) sekä pienistä määristä etaania ja propaania. Maakaasu on rikitön, jos siinä ei ole hajusteita, eikä maakaasun saatavuus ole riippuvainen öljynjalostuskapasiteetista. Maakaasun koostumus vaihtelee eri alueilla. Suomessa käytössä oleva venäläinen kaasu on erittäin puhdasta, sen metaanipitoisuus on yli 98 % ja loput 2 % ovat etaania ja typpeä. (Motiva 2007a.) Nestekaasu on pääosin propaania (C3H8) ja butaania (C4H10). Säänneltyjen päästöjen osalta maa- ja nestekaasu ovat suurin piirtein samanveroiset, mutta maakaasu päihittää nestekaasun CO2-taseellaan. Maakaasun tankkaaminen CNG-muodossa on selväsi yleisempää. Koska maakaasun ottaminen ajoneuvon säiliöön vaatii säiliöltä lujuusvaatimuksia, säiliöt ovat huomattavasti suuremmat, painavammat ja kalliimmat kuin nestemäisen polttoaineen säiliöt. (Motiva 2007a.) Maakaasuautoissa voidaan käyttää kolmea moottorivaihtoehtoa. Ne voivat toimia pelkällä maakaasulla, vaihtaa maakaasun ja bensiinin välillä (bi-fuel) tai käyttää maakaasun ja dieselin yhdistelmää (dual-fuel), jossa polttoaineiden sekoitussuhde muuttuu moottorin kierrosnopeuden ja kuormituksen mukaan. Maakaasukäyt-

41 35 töisten henkilö- ja pakettiautojen ei tarvitse lainkaan maksaa maassamme käytettävää dieselveroa. (Nylund ym. 2006, ) Bi-fuel- auto (kuvio 21) sisältää maakaasusäiliöt, painesäätimen ja kaasun syöttölaitteiston sekä bensiinitankin. Auto käynnistyminen tapahtuu bensiinillä, ja hetken lämmettyään auto vaihtaa käyttämään maakaasua. Uusimmissa malleissa vaihto tapahtuu automaattisesti. Vaihto bensiinistä maakaasuun voi myös olla manuaalinen automallin mukaan. Kuljettaja voi myös ajon aikana päättää haluamansa polttoaineen. Tankillisella maakaasua Bi-fuel-auto kulkee mallin mukaan km. Polttoaineen kulutus on bensiiniauton luokkaa, eli 1 litra bensiiniä vastaa 1 m³ maakaasua. (Motiva 2007a; Haminan energia Oy 2008.) KUVIO 21. Yleiskuva Volvon Bi-fuel-hybridijärjestelmästä (Irishcar 2001.) Maakaasulla liikkuvia ajoneuvoja ei Suomessa ole tällä hetkellä kovinkaan paljon. Ne ovat % kalliimpia kuin vastaavat bensiinikäyttöiset mallit. Euroopassa, kuten Italiassa, Saksassa, Ranskassa ja Ruotsissa, maakaasuautoilulla on jo merkit-

42 36 tävä asema maanteillä. Edellä kävijöitä maakaasuautojen tuotannossa ovat esimerkiksi seuraavat merkit: Volvo, Fiat, Mercedes Benz, Opel, Volkswagen. (Haminan energia Oy 2008.) Maakaasua jakelevat asemat ovat paljon kalliimpia perustaa kuin nestekaasuasemat. Tämä osaltaan vaikeuttaa maakaasuautojen käyttöönottoa. Ollaan sen ongelman edessä, jossa polttoaineen toimittajat eivät halua rakentaa lisää maakaasuasemia ennen kuin käytössä on enemmän maakaasuautoja, kun taas käyttäjät eivät halua ostaa maakaasuautoa, ennen kuin on tarjolla tarpeeksi huoltoasemia. (Nylund ym ) Vety Liikenteestä syntyvien kasvihuonekaasujen vähentämiseksi on myös pyritty kehittämään vetyä polttoaineenaan käyttäviä autoja. Vedyn käyttö suoraan tavallisessa polttomoottorissa ei onnistu, vaan tarvitaan moottorimuutoksia, koska vety on erittäin herkästi syttyvä kaasu. (Motiva 2007b.) Vety voidaan käyttää kahdella eri tavalla. Ensimmäinen tapa on käyttää vetyä polttoaineena tavallisessa polttomoottorissa fossiilisten polttoaineiden sijasta. Toinen tapa on polttaa vetyä polttokennossa, jolloin reaktiossa vapautuva kemiallinen energia muutetaan suoraan sähköenergiaksi. (Euroopan komissio 2008a.) Polttokennotekniikkaa vielä kehiteltäessä voivat polttomoottorit osoittautua yhdeksi keinoksi lisätä vetyenergian käyttöä. Joidenkin autovalmistajien mukaan vetypolttomoottoria käyttävät ajoneuvot raivaavat tietä polttokennoille ja näin ollen auttavat tulevaisuudessa vetytankkausinfrastruktuurin kehittymisessä. Autonvalmistajista BMW uskoo, että vetypolttomoottorit menestyvät nimenomaan paremmin kuin polttokennot tulevaisuudessa. BMW onkin kehitellyt vetyauton,

43 37 jota kuljettaa iso V12-polttomoottori eikä polttokenno. Vetyautossa tarvittava sähköteho tosin tuotetaan pienellä polttokennoyksiköllä. (Nylund ym ) Vedyn tulevaisuus ei suinkaan ole ongelmaton. Suurin ongelma on ehkä se, että kaasua ei ole saatavana missään päin maailmaa. Myös se, että vedyn tuotanto muista raaka-aineista, kuten esimerkiksi maakaasusta tai vedestä, vaatii energiaa enemmän kuin polttaminen vapauttaa, on ongelmallista. Eräässä amerikkalaisessa yliopistossa ongelmiin tosin on ehkä keksitty ratkaisu. Keksitty menetelmä auttaa vedyn käyttöönoton käytännön puolen ongelmissa. Ideana on tuottaa vetyä alumiinin ja veden välisestä reaktiosta. Metallipelletit voidaan varastoida helposti, ja vettä on saatavilla riittävän laajasti. Tämä auttaisi jakeluverkon ja paineistetun kaasun säilytysongelmien yli. (Kangasniemi 2007.) Etanoli Etanoli on ympäristöystävällistä ja bensiiniä puhtaampaa polttoainetta, jolla on korkea oktaaniluku. Oktaaniluku kertoo, kuinka nopeasti polttoaine palaa; mitä korkeampi oktaaniluku on, sitä hitaampaa on palaminen. (Motiva 2006.) Jos polttoaine palaa nopeasti, se aiheuttaa moottorissa nakutusta, joka pitkällä aikavälillä vahingoittaa moottoria. Etanolia voidaan valmistaa muun muassa sokeriruoista, maissista, durrasta sekä hedelmien ja vihannesten jätteistä, joten sitä voidaan pitää uusiutuvana polttoaineena. (Journey to Forever 2008.) Etanoli soveltuu tavallisiin moottoreihin, jos sitä on sekoitettuna bensiiniin maksimissaan 10 %. Yli 10 %:n etanolipitoisuus vaatii muutoksia moottorissa. Etanoli sisältää vähemmän energiaa, joten bensiiniin verrattuna etanolin kulutus on kaksinkertainen. (Motiva 2007b.)

44 38 Etanoli on polttoaineena energiatehokasta, mutta sen kilpailijaksi saattaa tulevaisuudessa nousta vieläkin energiatehokkaampi biobutanoli. Oulun yliopiston professorin Ulla Lassin mukaan biobutanolin sisältämä suurempi hiilimäärä tekee siitä etanolia tehokkaampaa. Yksi litra etanolia vastaisi 0,7 litraa biobutanolia. (Raunio 2008.) Nestekaasu Nestekaasu koostuu butaanista (C4H10) sekä propaanista (C3H8), jota nestekaasussa yleensä on %. Nestekaasu palaa puhtaasti, koska se on kemialliselta rakenteeltaan yksinkertaista. (Motiva 2007b.) Nestekaasua voidaan käyttää monessa eri sovelluksessa, kuten esimerkiksi lämmön tuotannossa, ilmastoinnissa ja liikenteessä (World LP Gas Assosiation 2005). Nestekaasua voidaan käyttää nykyisissä bensiini- ja dieselmoottoreissa, mutta molemmat moottorit vaativat muutoksia. Kumpaankin moottorityyppiin on vaihdettava kaasulaitteisto polttoainejärjestelmän tilalle. Dieselmoottorin puristussuhde on nestekaasulle liian korkea, joten sitä täytyy laskea. (Motiva 2007b.) Nestekaasuautoja on käytössä jo Euroopassa. Nestekaasulla toimivan auton kulutus on % korkeampi kuin bensiiniauton ja % korkeampi kuin dieselauton. Vaikka nestekaasuauto kuluttaa enemmän, sen hiilidioksidipäästöt ovat 5 10 % pienemmät kuin bensiiniauton. Dieselautolla ja nestekaasuautolla hiilidioksidipäästöt ovat lähes samansuuruiset, mutta nestekaasuauto tuottaa vähemmän erilaisia hiukkaspäästöjä. (Motiva 2006.)

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Luku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 6 Liikenne Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Yleistä Henkilöautoliikenne Sähkö- ja hybridiautot Kiskoliikenne Lisätietoja 2 YLEISTÄ 3 Liikenteen energia

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013 Tieliikenteen energiansäästö ja uusiutuva energia Showdown Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen Juhani Laurikko, VTT TransEco pähkinänkuoressa Nelisen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Nordea Markets. Raaka-ainemarkkinakatsaus. Rami Palin 22.5.2015

Nordea Markets. Raaka-ainemarkkinakatsaus. Rami Palin 22.5.2015 Nordea Markets Raaka-ainemarkkinakatsaus Rami Palin Nordea Markets 22.5.2015 Öljy Öljyn hinta on monen tekijän tulos Lyhyen aikavälin kysyntä/tarjonta Varastotasot Kysyntä OPECin tavoitteet ja tuotantokuri

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma

TransEco-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEcon biopolttoainetutkimus Nils-Olof Nylund 20.4.2010 Liikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE. TransEco Seminaari Jukka Nuottimäki, VTT

Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE. TransEco Seminaari Jukka Nuottimäki, VTT Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE TransEco Seminaari 3.11.2011 Jukka Nuottimäki, VTT Polttoaineen kulutus / CO 2 päästö 3.11.2011 2 LIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUDEN

Lisätiedot

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Keskeisiä tekijöitä öljymarkkinoilla Globaalista lamasta aiheutui noin 2,5 miljoonan barrelin ylituotanto. Raakaöljyn hinta oli alhaalla. Opecin päätös

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Kuljetuskuutio 26.3.2008 Kari Mäkelä Pakokaasupäästöjen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä 27.4.2016 Nils-Olof Nylund, tutkimusprofessori VTT Liikenteen päästöt eivät vähene öljyä polttamalla!

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot