Vihreästä taloudesta potkua kunnan elinvoimaan
|
|
- Antero Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vihreästä taloudesta potkua kunnan elinvoimaan
2 Kuvat: Heli Sorjonen Tommi Anttonen Pixhill.com ISBN (painettu) ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2013 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki Puh , faksi
3 Kunnat ja vihreä talous Vihreä talous on kunnille mahdollisuus kestävään ja kilpailukykyiseen talouteen. Se synnyttää uudenlaista liiketoimintaa ja vihreitä työpaikkoja. Vihreä talous, kunnan ilmastopolitiikka ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen tukevat toisiaan. Kunnilla on merkittävä rooli vihreän talouden edistämisessä. Julkisten hankintojen arvo oli vuonna 2010 noin 35 miljardia euroa ja kuntien osuus tästä on noin kolme neljäsosaa näillä euroilla voi olla keskeinen vipuvaikutus vihreään talouteen. Kunnat luovat markkinoita ympäristöystävällisille ratkaisuille ja voivat siten helpottaa pientenkin yritysten markkinoille pääsyä. Vihreän talouden edistäminen tarkoittaa usein kuntien kannalta kumppanuutta, sillä siihen tarvitaan uusia ratkaisuja toimittavia yrityksiä, toimenpiteiden rahoittajia ja kehityshankkeiden toteuttajia. Vihreä talous voi olla koko kunnan kehittämisen strateginen painopiste ja sisältyä kunnan visioon ja kuntastrategiaan. Kunnan elinvoimaisuutta voidaan rakentaa ympäristöosaamisen, ympäristöliiketoiminnan sekä energia- ja resurssitehokkaiden ratkaisujen varaan. Tämän edellytyksenä on, että kunnassa on selkeä ja yhteinen ymmärrys siitä, mitä vihreä talous tarkoittaa kunnan omassa toimintaympäristössä ja millaiset edellytykset kunnassa oleva osaaminen, yritystoiminta, koulutus ja infrastruktuuri antavat vihreän taloudelle. Tällöin vihreän talouden tavoitteet näkyvät kaikissa kunnan tärkeissä strategisissa asiakirjoissa, joista yksi keskeinen on kunnan ilmastostrategia tai -ohjelma. Strategioiden avulla vihreän talouden ja kunnan ilmastopolitiikan tavoitteet voidaan jalkauttaa osaksi kunnan arkisia valintoja. Seuraavalla sivulla olevassa kuviossa on esitetty vihreän talouden elementit kunnan näkökulmasta. MITÄ VIHREÄ TALOUS ON? Vihreä kasvu tarkoittaa vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen perustuvaa, ekosysteemien toimintakyvyn turvaavaa taloudellista kasvua, joka edistää hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. (Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 4/2013.) Vihreää taloutta edistäviä kunnan toimenpiteitä löytyy erityisesti kunnan elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä, liikenteestä, energiatuotannosta, kuntatekniikasta, vesija jätehuollosta, valistuksesta ja neuvonnasta sekä julkisista hankinnoista. Nämä toiminnat yhdistyneenä esimerkiksi EU:n rakennerahasto-ohjelmaan, kaupunkiseutujen kasvusopimuksiin ja Innovatiiviset kaupungit -ohjelmaan luovat hyvän kehittämispohjan myös kuntien, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden ja yritysten yhteisille hankkeille. Parhaimmillaan vihreän talouden edistämisellä saadaan useita hyötyjä: parannetaan työllisyyttä ja pk-yritysten toimintaedellytyksiä, kehitetään yhteistoimintaa korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa, parannetaan resurssitehokkuutta ja rakennetaan biotaloutta, edistetään kuntalaisten terveyttä ja 3
4 resurssitehokkuus luonnonvarojen ja energian kestävä käyttö jätteiden synnyn vähentäminen suljettu materiaalikierto innovaatiot vihreä teknologia kestävä talouskasvu uudituminen päästövähennykset ilmastonmuutos kilpailukyky vähähiilisyys vihreä talous työllisyyden edistäminen osallistuminen sosiaalinen oikeudenmukaisuus ekosysteemien toimintakyvyn turvaaminen luonnonsuojelu luontopääoman kasvattaminen hyvinvointia, rakennetaan kestävää paikallistaloutta tukeutuen ekosysteemipalveluihin ja esimerkiksi matkailuun ja luonnon virkistyskäyttöön, parannetaan ruokaturvaa sekä säästetään sekä rahaa että luontoa luonnonmukaisten huleveden käsittelymenetelmien avulla. 4
5 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA Suomen rakennerahasto-ohjelma vuosille tavoittelee kestävää kasvua ja työtä. Yksi ohjelman tavoitteista on uusiutuvan energian osuuden ja paikallisten energialähteiden käytön lisääminen sekä energia- ja materiaalitehokkuuden kasvattaminen. Tämä tarkoittaa muun muassa uusiutuvaan energiaan liittyviä innovatiivisia ratkaisuja sekä energia- ja resurssitehokkaisiin tuotteisiin liittyvää liiketoimintaa. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen ja luonnonvarojen niukkeneminen edellyttävät myös kulutus- ja käyttäytymistottumusten muutosta kohti vähähiilistä elämäntapaa, jota voidaan vahvistaa muun muassa kaupunkisuunnittelun avulla. Ohjelma tarjoaa alueille ja kunnille oivan mahdollisuuden toteuttaa ilmastotoimia ja edistää vihreää taloutta. Suomi kohdistaa EAKR-rahoituksesta vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukemiseen vähintään 25 prosenttia, vuositasolla noin 56 miljoonaa euroa. Tavoitteena on kehittää Suomesta hiilineutraali yhteiskunta sekä ympäristöosaamisen, puhtaan teknologian ja kestävän luonnonvarapolitiikan edelläkävijä. Vähähiilisyys ja energiatehokkuus ovat läpileikkaavina tavoitteina elinkeinojen monipuolistamisessa ja kasvuyritysten lisäämisessä, uusien palvelujen luomisessa sekä tutkimuksessa ja innovoinnissa. 5
6 Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka ja vihreä liiketoiminta Kunta voi suunnitella ja toteuttaa elinkeinopoliittisia toimia, jota edistävät vihreää taloutta ja työllisyyttä. Tällaisia toimia voivat olla esimerkiksi: y osallistutaan ja käynnistetään vihreää taloutta edistäviä hankekokonaisuuksia ja rakennetaan ympäristöosaamisen ja ympäristöliiketoiminnan kumppanuuksia. y verkostoidutaan ympäristöalan toimijoiden kanssa (yritykset, oppilaitokset, järjestöt). y tarjotaan yrityksille neuvontapalveluja ja tukitoimintoja. y edistetään vihreään talouteen liittyviä sekä kysyntä- ja käyttäjälähtöisiä innovaatioita. y toteutetaan ajatushautomoita yhteistyössä yritysten kanssa. y panostetaan innovatiivisiin, vihreää taloutta edistäviin julkisiin hankintoihin. y sisällytetään ilmastotavoitteet kunnan elinkeinostrategiaan. y arvioidaan hankkeiden ja investointien ilmasto- ja työllisyysvaikutukset. y kehitetään yhteistyötä kunnan ilmastopolitiikan ja työllisyyspolitiikan välillä. 6
7 Vihreää taloutta edistävä maankäyttö Vihreän talouden mukainen alueidenkäyttö edellyttää energia- ja materiaalitehokasta (ekotehokasta) yhdyskuntarakennetta, joka luo edellytyksiä toimivalle joukkoliikenteelle, lyhyille työmatkoille, palveluiden saavutettavuudelle, tehokkaille kuljetusjärjestelmille, uusiutuvalle energialle, luonnonvarojen ja luontoalueiden säästämiselle sekä uudelle ympäristöliiketoiminnalle. y turvataan luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun edellytykset. Maankäytön suunnittelun keinoja vihreän talouden edistämiseksi ovat esimerkiksi: y vahvistetaan strategista maankäytön suunnittelua ja otetaan vihreän talouden ja ilmastopolitiikan tavoitteet strategian yhdeksi näkökulmaksi. y luodaan edellytykset toimivalle joukkoliikenteelle ja tehokkaille kuljetusjärjestelmille. y eheytetään yhdyskuntarakennetta suunnitellusti ja hallitusti huomioiden olemassa olevat rakenteet, liikennejärjestelmät ja yhdyskuntatekniikka (infra). y sovitetaan yhteen maankäyttö, asuminen, liikenne ja palvelut ottaen huomioon läheisyys, muunneltavuus, monikäyttöisyys ja yhteiskäyttö. y turvataan kaavoituksessa ympäristöliiketoiminnan sekä materiaali- ja energiavirtojen ohjaamisen mahdollisuudet. y turvataan uusiutuvien energianlähteiden käyttömahdollisuudet. y otetaan kaavahankkeissa käyttöön energiajärjestelmätarkastelut. y mahdollistetaan ekotehokkaat jäte- ja jätevesihuollon ratkaisut ja hulevesien hallinta. 7
8 Kestävät liikenneratkaisut Viidennes Suomen kasvihuonepäästöistä aiheutuu liikenteestä, minkä vuoksi se on keskeinen osa vihreää taloutta ja kunnan ilmastopoliittisia tavoitteita. Samalla pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen Suomessa myös saavutettavuuden turvaaminen on tärkeä aluekehityksen tavoite. Kunnan käytännön toimenpiteitä kestävän liikenteen edistämiseksi ja saavutettavuuden parantamiseksi ovat esimerkiksi: y parannetaan tietoisuutta eri liikkumismuotojen ilmastovaikutuksista ja kestävästä liikkumisesta. y vähennetään henkilöautojen käytön tarvetta ja henkilöautoliikennettä ja kehitetään joukkoliikennettä. y kehitetään joukkoliikenteen yhteys- ja solmukohtia. y uudistetaan ja otetaan käyttöön luovia ratkaisuja harvaan asuttujen alueiden julkisessa liikenteessä. y parannetaan kaupunkilogistiikkaa. y kehitetään älyliikennettä ja liikenteen informaatioohjausta. y tuetaan sosiaalisia innovaatioita, kuten yhteiskäyttöautoja, kaupunkipyöräjärjestelmiä ja kävelybusseja. y kehitetään jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä sekä kävelykeskustoja ja -alueita. y luodaan edellytyksiä uusien käyttövoimaratkaisujen kuten sähköautojen latauspisteiden järjestämiselle. y laaditaan ajoneuvojen hankintakriteerit tukemaan ekoinnovaatioita ja vähähiilisyyttä (esimerkiksi sähkö-, etanoli-, kaasu- tai hybridiautot). 8
9 Vihreä energiatalous Energiantuotannon ja -kulutuksen muutos on keskeinen keino edistää vihreää taloutta. Muutoksen tavoitteena on hidastaa ilmastonmuutosta, turvata energian saatavuus ja parantaa energiaomavaraisuutta. Vihreää ja vähähiilistä energiataloutta tukevia kunnan toimenpiteitä ovat esimerkiksi: y tarjotaan kehittämisalustoja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisen innovatiivisille ratkaisuille uudistuotannossa ja peruskorjauksessa. y otetaan käyttöön ensimmäisen polven innovatiivisia energiaratkaisuja rakennusten ilmanvaihdossa, sisälämpötilojen optimoinnissa ja valaistuksessa. y kehitetään sosiaalisia innovaatioita energian- ja vedenkulutuksen säästöille. y laaditaan uusiutuvan energian kuntakatselmus. y asetetaan sähkön hankinnalle uusiutuvan energian tavoite. y laajennetaan uusiutuvaan energiaan perustuvaa alue- ja kaukolämpöverkostoa. y edistetään lämpöyrittäjyyttä. y kehitetään kokonaisvaltaisia ratkaisuja uusiutuvan lähienergian käyttöönotolle. y otetaan käyttöön Vihreää taloutta tukevia energiansäästötoimenpiteitä kunnan kiinteistöissä ovat esimerkiksi: yrakennuskannan lämpökamerakuvaus ja tarvittavat säädöt yilmavaihdon ja sisälämpötilojen optimointi yatk-laitteiden säädöt ja käytännöt yreaaliaikainen sähkön kulutuksen seuranta yvedensäästötoimenpiteet yenergiansäästön opastus ja neuvonta yekotukitoiminta ymatalaenergiatasoinen peruskorjaus yilmanvaihdon lämmön talteenotto ysisä- ja ulkovalaistuksen optimointi. innovatiivisia uusiutuvan energian ratkaisuja kunnan omassa sähkön ja lämmöntuotannossa, rakennusten lämmityksessä ja ajoneuvoissa. y kehitetään jätteen energiahyödyntämisen mahdollisuuksia. y kehitetään uusiutuvan energian tuotannon sosiaalisia ja kuluttajalähtöisiä sekä paikallista työllisyyttä edistäviä innovaatioita. y tarjotaan kehittämisalustoja älykkäille sähköverkoille. 9
10 Vihreät ja ekotehokkaat yhdyskunnat Kuntien omistaman infrastruktuurin eli yhdyskuntatekniikan, katujen, puistojen ja rakennusten arvo on yhteensä noin 65 miljardia euroa. Vihreän talouden näkökulmasta infrarakentamiseen ja infran ylläpitoon liittyy merkittäviä mahdollisuuksia kuntien resurssitehokkuuden parantamiseksi. Vihreä infrastruktuuri (green infrastructure) on uusi käsite, jonka avulla ympäristö nähdään resurssina, joka kykenee oikein hoidettuna tuottamaan monipuolisia hyödykkeitä ja -palveluja. Kunnan keinoja rakentaa ja ylläpitää vihreitä ja ekotehokkaita yhdyskuntia ja samalla edistää vihreää taloutta ovat esimerkiksi: y sovelletaan investointipäätöksissä elinkaariajattelua etenkin energiakulutuksen osalta. y asetetaan infraan ja rakentamiseen liittyvissä hankinnoissa ja toimeksiannoissa selkeät energia- ja materiaalitehokkuuskriteerit. y kiinnitetään kiinteistönhuollon ja huoltopalvelujen hankinnassa huomio palveluntarjoajan energiatehokkuusosaamiseen ja taloteknisten järjestelmien oikeasta toiminnasta huolehtimiseen. y sisällytetään materiaalitehokkuuden optimointi ja energiatehokkuus hankintakriteereihin. y huomioidaan eko- ja kustannustehokkaiden menetelmien käyttö rakentamisajan määrittelyssä. y asetetaan kunnan kone- ja kuljetuskalustolle ekotehokkuuskriteerit. y asetetaan kunnan vuokraamille tiloille ekotehokkuustavoitteet. y asetetaan rakentamisen ja rakennusten hankinnoissa tavoitteeksi, että vähintään 10 % kokonaismenoista on cleantech-ratkaisuja. y huomioidaan hankevalmistelussa ekotehokkuutta parantavat vaihtoehtoiset materiaalit. y selvitetään rakennushankkeissa luonnonvarojen käyttöön kohdistuvat vaikutukset. y suositaan myrkyttömiä materiaaleja ja rakennustuotteita, uusiutuvia materiaaleja ja kestävästi tuotettuja puutuotteita. y edistetään rakennuksissa uusiutuvan lähienergian käyttöä. y selvitetään ja kehitetään purkumateriaalien ja ylijäämämaiden synnyn ehkäisyä ja kierrätysmahdollisuuksia. y kehitetään ja edistetään vihreän infrastruktuurin kuten viherkattojen ja -seinien ja hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn mahdollisuuksia. y tarjotaan testiympäristöjä ja kehittämisalustoja eko- ja kustannustehokkaille menetelmille sekä terveellisille ja uusiutuville materiaaleille. 10 Kuva: Monikonpuro (Espoon kaupunki).
11 Ekotehokas vesi- ja jätehuolto Jätteiden uudelleen käyttö sekä hyödyntäminen materiaalina ja energiana tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia uudenlaiselle vihreälle liiketoiminnalle, energiansäästölle ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle. On myös laskettu, että jätteen kierrätyksen työllistämisvaikutukset olisivat kaatopaikkaan verrattuna 25-kertaiset ja jätteenpolttoon verrattuna 10-kertaiset. Siten Suomessa 50 prosentin kierrätysasteen saavuttaminen tarkoittaisi yli uutta työpaikkaa. Kunnan toimenpiteitä ekotehokkaan vihreän talouden edistämiseksi jäte- ja vesihuollossa ovat esimerkiksi: y hyödynnetään elinkaarilaskelmia tavoitteena vähentää jätehuollon haitallisia ympäristövaikutuksia. y suunnataan jätehuollon hankinnat jätteen synnyn ehkäisyssä, lajittelussa, keräyksessä, kuljetuksessa, kierrätyksessä ja käsittelyssä cleantech-ratkaisuihin painottaen ensimmäisten tai ensimmäisiin lukeutuvien referenssikohteiden syntymistä ja käyttöönottoa. y kehitetään jätehuoltoa uusien teknologisten ratkaisujen ja tuotekehittelyn pohjalta. y sisällytetään materiaali- ja energiatehokkuustavoitteet vesihuollon kehittämissuunnitelmiin. y ollaan mukana vesihuoltoratkaisujen ympäristövaikutusten arvioinnin edelleenkehittämisessä. y kehitetään yhteistyössä korkeakoulujen ja yritysten kanssa lietteiden ja biojätteiden hyödyntämistä ja ravinteiden palauttamista luonnon kiertoon. y kehitetään yhteistyössä alan yritysten kanssa jätevedenpumppaamoiden ja paineenkorostusasemien pumppujen ja muiden moottoreiden hyötysuhteita, mädättämöiden toimintaa sekä jätevedenpuhdistamoiden ekotehokkuutta. y kehitetään jäteveden ja lietteen energiasisällön hyödyntämistä. 11 Kuva: Pirkanmaan Jätehuolto Oy.
12 Vihreään talouteen kannustava valistus ja neuvonta Kunnat voivat edistää vihreän talouden periaatteiden juurtumista valistuksen ja neuvonnan kautta sekä innostamalla ja mahdollistamalla kestäviä valintoja kunnassa. Kunnan toteuttaman valistuksen ja neuvonnan keinoja vihreän talouden edistämiseksi ovat esimerkiksi: y kehitetään yhteistyötä seudullisten kestävän kehityksen ja energia-asioiden toimistojen kanssa neuvonnan ja tiedotuksen jalkauttamiseksi yritysten ja kuntalaisten arkeen. y kehitetään tutkimuslaitosten, kunnan, yritysten ja kuntalaisten vuorovaikutusta hiilineutraalit kunnat (HINKU) -kaltaisten prosessien käynnistämiseksi. y vahvistetaan kunnan johdon (sekä viranhaltijat että luottamushenkilöt) sitoutumista vihreän ja vähähiilisen talouden edistämiseen. y kehitetään ekotukitoimintaa ja muita vastaavia vuorovaikutuksen muotoja kunnan toiminnan ekotehokkuuden parantamiseksi. y parannetaan ympäristö- ja ilmastoviestinnän vaikuttavuutta esimerkiksi sosiaalisen median ja sosiaalisten innovaatioiden avulla. 12
13 Vihreät ja kestävät julkiset hankinnat Valtioneuvosto hyväksyi keväällä 2013 periaatepäätöksen kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (cleantech-ratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Myös kuntia kannustetaan vähentämään energian ja materiaalien käyttöä sekä haitallisia ympäristövaikutuksia tuotteen, palvelun tai rakennuksen koko elinkaaren aikana. Kunnan keinoja edistää vihreää taloutta julkisilla hankinnoilla ovat esimerkiksi: y toteutetaan julkisissa hankinnoissa ratkaisuja, jotka edistävät energia- ja ympäristötavoitteita sekä hyödyntävät cleantech-ratkaisuja kokonaistaloudellisesti parhaalla tavalla. y painotetaan ensimmäisten ja ensimmäisiin lukeutuvien referenssikohteiden syntymistä ja käyttöönottoa. y ollaan mukana kehittämässä ja hyödynnetään elinkaarikustannuslaskentaa sekä laskureita, joiden avulla on mahdollisuus vähentää kustannuksia ja parantaa energia- ja materiaalitehokkuutta. y kehitetään materiaalitehokkuuden optimoinnin ja energiatehokkuuden hankintakriteereitä. y hyödynnetään kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelun tietopankkia (Motiva). Yhdeksän askelta vihreän ja vähähiilisen 13
14 Yhdeksän askelta vihreän ja vähähiilisen talouden kuntaan 1) vihreä ja vähähiilinen talous näkyy ympäristöystävällisen liiketoiminnan ja innovatiivisuuden edistämisenä sekä ympäristöosaamisen painottamisena. Lisäksi se näkyy kunnan visiossa ja strategioissa. 2) Ympäristöosaaminen on lähde kestävämpien liiketoimintamuotojen kehittämiselle. Ympäristöosaaminen keskittyy esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkuuteen, materiaali- ja prosessitekniikkaan, ympäristötekniikkaan, ympäristökonsultointiin ja Cleantechratkaisuihin. 3) Innovointi, uudet kokeilut ja demonstraatioympäristöt ovat merkittävä osa kunnan uudistumista. 4) Vaikka kunnassa on jo resurssitehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen liittyvää liiketoi mintaa, nähdään sen edelleen kehittämiselle vielä paljon mahdollisuuksia. Paikalliset luonnonvarat ja resurssit luovat kehittämiselle vahvan pohjan. 5) Tietovarantojen avaaminen mahdollistaa muiden kaupungin avaintoimintojen, kuten rakentamisen, jätehuollon, energiajakelun ja hyvinvoinnin älypalvelutarjonnan nopean kehittämisen. 6) Yhdyskuntarakenteen suunnittelussa ja toteuttamisessa tähdätään ekotehokkaisiin ratkaisuihin. 7) Julkisten hankintojen merkitys paikallistalouteen vaikuttavana tekijänä tunnistetaan ja niiden tehokkuutta, innovatiivisuutta sekä ympäristövastuuta lisätään. 8) Eri toimialojen ja toimijoiden välistä vuorovaikutusta lisätään. Yhteistyön ja verkostojen merkitys korostuu myös strategia-asiakirjoissa. 9) Vihreä ja vähähiilinen talous ja liiketoiminnan sopeutuminen ekosysteemien kantokykyyn koetaan olennaiseksi osaksi kunnan koko elinvoimaisuuden perustaa. 14
15 Vihreän talouden hankkeiden rahoittaminen Monet tässä esitteessä esitetyt esimerkit voivat soveltua Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviksi hankkeiksi. Rakennerahastojen rahoitus painottuu tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, organisaation perustoimintaa ja infrastruktuuria ei rahoiteta. Rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettavissa vähähiilisyyteen tähtäävissä hankkeissa voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavankaltaisia toimenpiteitä: y tuetaan vähähiilisten tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä, kaupallistamista ja uuden teknologian käyttöönottoa. y tuetaan uusien vähähiilisten tuotteiden, materiaalien ja tuotantomenetelmien prototyyppejä, pilotointeja ja demonstraatioita. y kehitetään vähähiilisiä liikennejärjestelmiä ja liikkumismuotoja. y kehitetään asumisen energiatehokkuutta parantavia innovaatioita ja teknologioita. y luodaan alueellisia materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä tukevia verkostoja sekä yhteistyömuotoja. y kehitetään alueen elinkeinotoimintaa tukevaa tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan infrastruktuuria hyödyntäen pilotointi-, kokeilu- ja demonstraatioympäristöjä. Euroopan unioni osallistuu suomalaisten alueiden kehittämiseen Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kautta. Rakennerahastoista rahoitetaan Manner-Suomen hankkeita vuosina yhteensä miljoonalla eurolla. Summasta puolet on EU:lta saatavaa rahoitusta ja puolet kansallista rahoitusta. y lisätään ja kehitetään yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, ammatillisten oppilaitosten, julkisyhteisöjen ja yritysten t&k&i-yhteistyötä ja kehitysalustoja. Rahoitusta voi hakea keväästä 2014 lähtien. Tar kem mat hakuohjeet julkaistaan internetsivulla Lisätietoja rakennerahastojen ja muun eurooppalaisen alueellisen yhteistyön sekä Venäjän suuntaisen ENI-yhteistyön tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista saa maakuntien liitoista sekä ELY-keskuksista. Rakennerahastojen ohella rahoitusta on mahdollista saada myös muista EU:n rahoitusvälineistä kuten LIFE-rahoituksesta sekä EU:n tutkimuksen Horisontti puiteohjelmasta. Vihreää taloutta edistetään myös kansallisesti. Rahoitusmahdollisuuksista saa lisätietoja mm. Cleantechin strategisesta ohjelmasta, Tekesistä, Sitrasta ja Suomen Akatemiasta. Monet etenkin energiansäästöön ja materiaalitehokkuuteen liittyvät toimenpiteet ovat tavanomaisin taloudellisin kriteerein tarkasteltuna hyvinkin kannattavia ilman mitään ulkopuolista rahoitusta. 15
16 Kuntaliiton internetsivuilta löytyy maksuton verkkojulkaisu Vihreä talous strategisena valintana kunnan elinvoiman edistämisessä Kuntaliiton internetsivuilta löytyy myös paljon aineistoa ilmastonmuutoksesta ja esimerkiksi kuntien ilmastokampanjasta Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki Puh , faksi Helsinki 2013
TL2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen - vähähiilisyys ja vihreä talous kuntien näkökulmasta
TL2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen - vähähiilisyys ja vihreä talous kuntien näkökulmasta EU-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Vihreä
LisätiedotRakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo
Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
LisätiedotLapin liiton myöntämä tuki 2018 Olli Pohjonen
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Lapin liiton myöntämä tuki 2018 Olli Pohjonen Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen 1 Tuettava toiminta: tuetaan uusien vähähiilisyyttä
LisätiedotToimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään
LisätiedotPirkanmaan liiton EAKR haku mennessä
Pirkanmaan liiton EAKR haku 16.2.2015 mennessä EU-rahoitteisen hanketoiminnan hakuinfo Tiina Harala Yleistä Pirkanmaan liiton EAKR-hausta Haku päättyy 16.2.2015 Auki molemmat toimintalinjat ja periaatteessa
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013
Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Yleistä Periaatepäätös saatavilla www.tem.fi/cleantech Valmistelun päävastuussa
LisätiedotKehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia
LisätiedotRahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus Ohjelmapäällikkö Soile Juuti Pohjois-Savon liitto Maaliskuu 2014 EAKR-rahoituksen
LisätiedotPohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ YRITYSRAHOITUKSELLA
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 YRITYSRAHOITUKSELLA Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-Keskus Haasteita ohjelman ratkaistavaksi Yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten heikentynyt kansainvälinen kilpailukyky
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotPotkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014
Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:
LisätiedotTKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)
TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotSuomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma
Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotKestävän kehityksen kokonaisarvio
Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous
LisätiedotAjankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014
Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotVähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)
Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa
LisätiedotJOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ
JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ KOHTI HIILINEUTRAALIA JOENSUUTA 2025 Kari Karjalainen I Kaupunginjohtaja I 4.2.2019 PÄÄMÄÄRÄ Hiilineutraali Joensuu vuoteen 2025 mennessä Yhdessä tehden vähennämme päästöjämme -60
LisätiedotKansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM
Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Vuonna 2050 tarvitaan ainakin kaksi planeettaa? 1900 2002
LisätiedotTiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan 2040 1.11.2017 Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 2010
LisätiedotKuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa. Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto
Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto ERA 17 ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 on YM:n, Sitran ja Tekesin yhdessä valmistelema
LisätiedotCleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille
Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat
LisätiedotRakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto
Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotPurkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen
Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema Kouvola 21.11.2017 Erityisasiantuntija Matti Kuittinen Hiilineutraali 2045 Johtava maa kiertotaloudessa 2025 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2 Rakennettu
LisätiedotUusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy
Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön
LisätiedotUudenmaan painotukset EAKR-hakuun
Uudenmaan painotukset EAKR-hakuun Syksy 2015 talvi 2016 Mari Kuparinen Kasvun mahdollisuudet Toimiva arki Kestävä luonnontalous Avoimet kehitysympäristöt ja älypalvelut Uusiutuva yritystoiminta Ympäristöliiketoiminta
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimintalinjat ja erityistavoitteet
Kestävää kasvua ja työtä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimintalinjat ja erityistavoitteet Rahoitusinfo 5.6. 2014 Satakunnan ELY-keskus Jori Sinisalmi Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet
LisätiedotPohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely
Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,
LisätiedotCleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen
Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Selvityksessä kartoitettiin energiatehokkuuden
LisätiedotLahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus
Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotTekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.
RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 9.5.2018 Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 (EAKR, ESR) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) - Tavoitteena: - Parantaa työllisyyttä, lisätä
LisätiedotRahoitusta Pohjois-Savon kehittämiseen
Rahoitusta Pohjois-Savon kehittämiseen - Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 Soile Juuti, Ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto EnergyVarkaus 8.8.2014 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotVäppi
Vähähiilinen Lappi Väppi 1.8.2018-31.12.2020 Tanja Lepistö Taustaa: Hiilineutraalit kunnat -hanke Hiilineutraalit kunnat (HINKU) hanke antaa hankkeelle hyvän lähtökohdan niin verkoston kuin osapuolten
LisätiedotMateriaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy
Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy Kuntien materiaalitehokkuus seminaari 7.5.2013 Sibeliustalo Mistä kaupungin materiaalitehokkuus
LisätiedotResurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?
Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat
Lisätiedotsihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS
Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta
LisätiedotRakentamisen toimenpiteet valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa
Rakentamisen toimenpiteet valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa Harri Hakaste Kierrätyksestä kiertotalouteen - Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 keskustelutilaisuus 20.3.2018 Materiaalitehokkuuden
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotEU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA
EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun
LisätiedotClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009
ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotKati Berninger MJ-Prosessit Oy/Environmental Expert 29.8.2012
Vähähiilinen yhteiskunta rakennerahastojen näkökulmasta Kati Berninger MJ-Prosessit Oy/Environmental Expert 29.8.2012 Vähähiilisessä yhteiskunnassa Fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu Syntyy
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden
LisätiedotJOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET HYVÄN ELÄMÄN ELEMENTIT JOENSUUSSA -SEMINAARI
JOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET HYVÄN ELÄMÄN ELEMENTIT JOENSUUSSA -SEMINAARI Kari Karjalainen I Kaupunginjohtaja I 12.2.2019 VETOVOIMA TILANNEKUVA Asukasluku ja rakentaminen kasvu-uralla: 2018: Yli 1000
LisätiedotMaakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet
Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen
LisätiedotSUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat
SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida
LisätiedotRakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
LisätiedotJOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET RISKIENHALLINTAPÄIVÄ
JOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET RISKIENHALLINTAPÄIVÄ Timo Korhonen I Tilakeskuksen johtaja I 5.6.2019 VETOVOIMA Asukasluku ja rakentaminen kasvu uralla: 2018 yli 1 000 uutta asuntoa 2010 luvulla väestönkasvu
LisätiedotOhjelmakausi 2014-2020
Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotHiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus
Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Cleantech-tilaisuus, Hyvinkää 11.10.2016 Pariisin joulukuun 2015 ilmastosopimus => rajataan maapallon
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotEnergia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa
LisätiedotProfessori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM
HINKU hanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat
LisätiedotVähähiilisen rakentamisen hankintaopas ja -kriteerit
Vähähiilisen rakentamisen hankintaopas ja -kriteerit Fiksun julkisen rakentamisen kuntakiertue Rovaniemi 2.2.2018 Simon le Roux, arkkitehti Kansallisen tason strategiat Energia- ja ilmastostrategia Valtioneuvoston
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,
Lisätiedot6Aika: EAKR-haun sisällöt. Viestintäsuunnitelma. Infotilaisuus Turku Oulu Tampere Espoo
6Aika: EAKR-haun sisällöt Viestintäsuunnitelma Infotilaisuus 24.8.2016 Turku 30.8.16 Oulu 31.8.16 Tampere 8.9.16 Espoo 9.9.16 Ohjelma Avaus ja päivän ohjelma 12.05 6Aika-hankehaun sisältö 6Aika-kaupunkikoordinaattorin
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotSatakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa
Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
LisätiedotEAKR-rahoituksen ja haun painopisteet, rahoituksen hakeminen
EAKR-rahoituksen ja haun painopisteet, rahoituksen hakeminen Maarit Siitonen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 22.1.2015 Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle jätetyt hakemukset ja rahoitustilanne 1/2015 Hakukierros
LisätiedotAlueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta
Alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta Varsinais-Suomi mukaan aktiiviseen, monivuotiseen kehittämiseen 7.3.2014 Hallitusohjelmasta poimittua Hallitus tavoittelee Suomea, joka on maailman eturintamassa
LisätiedotRakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020
Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö
LisätiedotHaluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen?
Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin ja ympäristövaikutuksia pienentäen? Motivan hankintapalvelu auttaa julkista sektoria energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvissä esim. energian, jätehuollon,
LisätiedotRovaniemen ilmasto-ohjelma
Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
LisätiedotKOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä
ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään
LisätiedotKymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos
Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta Suomen
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
LisätiedotOnko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT
Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet Petteri Huuska Sähkönkulutuksen vähentäminen -tavoitteet Tavoite 1. Kotitalouksien sähkönkulutus pienenee 10 prosenttia asukasta kohti verrattuna
LisätiedotKeski-Pohjanmaan 2.3.-29.3.2015 avoinna oleva EAKR haku Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaan
HAKUOHJEISTUS Keski-Pohjanmaan 2.3.-29.3.2015 avoinna oleva EAKR haku Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaan Hakuteemat ja painotukset TEEMA 1: Sähköisten palvelujen kehittäminen
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
Lisätiedot