JYVÄSKYLÄN PIHA JA PUUTARHASANOMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN PIHA JA PUUTARHASANOMAT"

Transkriptio

1 Numero 11 JYVÄSKYLÄN PIHA JA PUUTARHASANOMAT Jyväskylän Puutarhaseura ry toimintavuosi Atsaleat loistavat keväällä Ilo irti puutarhassa on vuoden 2013 valtakunnallinen puutarhateema. Valtaosa suomalaisista pitää puutarhanhoitoa joko tärkeimpänä tai ainakin hyvin tärkeänä harrastuksena. Puutarhassa koetaan jatkuva kehittymisen, kasvamisen, tuoksujen, kasvien ja niiden kukinnan väriloiston sekä sadonkorjuun tuoma ilo. Puutarhassa voi kokeilla omaa luovuuttaan ja kekseliäisyyttään ja sitä kautta saavuttaa onnistumisen ja oivaltamisen riemu. Puutarhassa voi lähietäisyydeltä tarkkailla luontoa, sillä puutarhassa viihtyvät perhoset ja lukuisat linnut. Valtakunnallisen teemapäivän tapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea perjantaina Iloitkaa puutarhoissa! Tässä numerossa: Atsaleat loistavat keväällä 1 Suosittu Avoimet Puutarhat 2 Sarja ilmiöitä 3 Atsaleat ovat aurinkoisten paikkojen kasveja. Keväinen kukkaloisto on henkeäsalpaava näky. Monille lajikkeille on ominaista myös voimakas tuoksu. Atsaleat ovat kesävihantia pensaita ja pudottavat lehtensä syksyllä. Mustilan Arboretumissa Elimäellä voi kesäkuussa nauttia atsaleakukinnan ilotulituksesta. Kuva Marjatta Uosukainen. Tuoksua ja väriloistoa yllin kyllin Kaunista ja tuoksuvaa Atsaleaistutusten keväinen kukkaloisto on henkeäsalpaava näky. Atsaleat ovat sukua suopursuille ja alppiruusuille, mutta ne ovat kesävihantia ja pudottavat lehtensä syksyllä. Syksyllä talveen valmistuvat pensaat loistavat hetken upeissa syysväreissä. Atsaleat ovat erityisesti kimalaisille tärkeä alkukesän mesilähde puutarhassa. Hunajan tuotannossa niiden mesi ei kuitenkaan ole suositeltava raaka-aine. Atsaleat ovat aurinkoisten paikkojen kasveja. Ne viihtyvät nurmikenttien laitamilla, metsän reunamilla tai rakennuksia vasten. Näillä paikoilla myös niiden muoto kehittyy kauniin haarovaksi ja pensaat ovat tuuheita ja pyöreälatvuksisia. Alppiruusujen sukulaisina atsaleat vaativat hapanta kasvualustaa. Kasvualustan on oltava sekä läpäisevä että samalla hikevä. Joskus iloinen asia toisinaan ei 4 Perennaryhmän perustaminen 5 Kahden puutarhan loukussa 6 7 Ei toivottuja vieraslajeja 8 Valitse kotimainen FinE 8 Latva-artisokan viljelyä 9 Herukat ja karviaiset Puutarhaseura matkailee ja toimii: Ollaan olemassa Muutarhurin vuosi Googlettamalla löytynyttä 13 Ilmoituksia Jyväskylän Puutarhaseura 16 ry:n Toimintakalenteri 2013 Atsalealajikkeiden kukat voivat varsin monimuotoisia: Ylhäällä vasemmalla on kerrottukukkainen lajike Ruususen Uni, sen alla loistava Aamurusko, oikealla ylhäällä Kullannuppu ja alla Illusia. Teksti ja kuvat: puutarhaneuvos Marjatta Uosukainen

2 Sivu 2 Jyväskylän Piha ja Puutarhasanomat Avoimet Puutarhat Pääkirjoitus ja kuvat : Puutarhaneuvos Marjatta Uosukainen Vuonna 2012 Pohjoismaissa kutsuttiin ihmisiä vierailuille avoimiin puutarhoihin. Tapahtuma järjestettiin Suomessa ensimmäistä kertaa. Suomessa puutarhakohteita oli teemapäivänä auki yhteensä 300 kpl. Koko maassa puutarhavierailijoita oli liikkeellä uskomattomat noin henkilöä. Eniten väkeä oli liikkeellä Uusimaalla, Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. KeskiSuomessa eri kohteissa vieraili arviolta 1200 henkilöä. Keskimäärin koko maassa laskennallinen vierailijamäärä oli n. 152 henkilöä/kohde. Palaute kannustaa jatkamaan Saadun palautteen perusteella sekä puutarhansa avanneet että puutarhoissa vierailleet ovat olleet tyytyväisiä päivän antiin. Kouluarvosanoilla arvosteltuna tapahtuman yleisarvosana oli 8,9. EteläKarjalassa yleisarvosana oli täysi 10! Tiedotuksen arvosana oli hiukan heikompi. Tähän vaikutti varmasti tapahtuman verkkosivujen kaatuminen h-hetkellä. Sivujen käyttömäärät nousivat niin suuriksi, että tarpeeseen ei kerta kaikkiaan osattu varautua. Vaatimustaso kasvaa Keski-Suomessakin Avoimet Puutarhat houkutteli liikkeelle satoja henkilöitä. Kuva: Hannele Niemelä. Palautteessa annettiin lukuisia ehdotuksia tapahtuman kehittämiseksi. Kohteiden isänniltä toivottiin selvästi tunnistettavaa nimilappua, tietoa lähellä olevista muista avoimista puutarhoista sekä mikäli mahdollista, myös alueen kartta. Kuvamateriaali esiteltävästä kohteesta eri vuodenaikoina. Väenpaljous toi monissa paikoissa myös parkkipaikkaongelmia. Näihin ongelmiin toivotaankin jatkossa lisäneuvoja, sillä käytännössä kohteissa on varauduttava jopa 300 henkilön vierailijamäärään! Puutarhaesittelyt tasatunnein voisivat auttaa ryhmittämään päivää. Puutarhan tutustumisreitti kulkusuuntineen tulisi merkitä etukäteen ja rastit kasviluetteloineen sopivissa paikoissa puutarhassa toisivat järjestystä myös ilman opastusta puutarhaan tutustujien liikkumiseen. Mikäli isäntäväki tarjoilee kahvia vieraille, katsottiin kohtuulliseksi antaa vapaaehtoinen pieni maksu vaivannäöstä. Palautteen perusteella seuraava teemapäivä on klo Ennen Avoimet Puutarhat tapahtumaa: IIoitkaamme itse kukin omasta puutarhastamme koko kesän. Puutarhoissa riitti ihasteltavaa sekä maanpinnalla että komeissa puuistutuksissa. Varmaan jokainen sai hyviä ideoita kotiin viemisiksi oman puutarhan kehittämiseen. Kuva: Hannele Niemelä. INFORMAATIOSIVUSTO Paljon tietoa puutarhan suunnittelusta, rakentamisesta ja hoidosta

3 Numero 11 Sivu 3 Sarja ilmiöitä Teksti: Kirjailija Mari Mörö Arvaatteko, miten insinööri kuvailee puutarhaa? Puutarha on sarja orgaanisia, toinen toisiaan seuraavia ja/tai rinnakkaisia ilmiöitä. Kyllä asian voi tietysti kiteyttää noin, jos on pakko. Ihminen kertoo asioista tyylillään ja tavallaan. Koneautomaatioinsinööri ei kuvaile puutarhaa sillä samalla hartaudella ja innostuksella, millä hän paneutuu momenttisäätöisen moottorin takaisinkytkentään ja sen lähtöjännitteeseen. Me puutarhan sisältöpuolella häärivät intoilijat emme tyydy pitämään puutarhaa pelkästään sarjana orgaanisia ilmiöitä tai vielä pahempaa, emme edes osaisi vaikka kuinka yrittäisimme. Lakonisuus latistaisi kaiken. Ettäkö se vuosikausien suunnittelun tuloksena syntynyt ja alkukeväästä pakkaskeleihin ja siitä sitten talventörröttäjiksi muuntautuva sensaatiomainen, alati muuttuva ja jännittävä kokonaisuus olisi vain sarja ilmiöitä? Ehei, se on sensaatiomaisen ravisteleva ja kaikkia aisteja hellivä paratiisin eteinen, jonka valmistaminen juuri tälle tontille on vaatinut innostuksen lisäksi työtä, kärsivällisyyttä, epävarmuutta, härkäpäisyyttä ja kykyä sietää sekä pettymyksiä että riehaannuttavaa tuuria ja onnea. Jo pelkästään kukkien värien kuvailuun kuluisi mustetta useampi kasetillinen. Puutarhasta puhuminen vaikuttaa insinöörin suusta kuultuna kuitenkin vähemmän innostavalta ja kliiniseltä. On kuin puhuisi Bachin musiikista avaamalla asiaa vain fysiikan lakien kautta. Kaikesta ei voi tarvitse haltioitua, mutta ymmärtääkseen puutarhoja se on pakollista. Kun unohdamme elämyksellisyyden, niin silloin puuttuu mahdollisuus tulla puhutelluksi muuten kuin älyn kautta. Kas sielu hakee ja vaatii särvintä, eikä se ilman tunteiden opastusta onnistu. un toivomme, riehaannumme, riemuitsemme, odotamme, ja uskallamme iloita siitäkin huolimatta ehkä petymme ja aloitamme taas alusta, niin olemme todennäköisesti elossa. Nimittäin kaikki ihmiselon tunteet mahtuvat puutarhaan ja niitä on siellä lupa tasata, puolittaa, hyväksyä, sanoittaa, liioitella ja kunnioittaa. Se on kasvun näyttämö ja tyyssija jokaiselle, joka osaa avata mielensä ja katsoa ympärilleen. Siellä rehottaa luovuus. Puutarhaliiton tämän vuoden teema on Iloa puutarhasta. Jotta teema toteutuisi mahdollisimman laajasti, meitä puutarhoihin seonneita ja sieltä energiaa ammentavia tyyppejä tarvitaan pitämään kipinää yllä. Britteinsaarilla on meneillään laaja kampanja yksinäisten vanhusten virkistämiseksi esimerkiksi vierailujen ja retkien merkeissä. Ja mihin ikäihmiset haluavat päästä? Hyvin moni toivoo pääsevänsä juuri puutarhapiknikille. Valinnanvaraa heillä on siinä suhteessa hiukan enemmän kuin suomalaisilla vanhuksilla tai laitosasukeilla. Tästä saa hyvän aasinsillan elokuulle: rohkaisen kaikkia avaamaan oman puutarhansa portit. Antamaan tänne tultiin! Nyt kuulen napinaa. Joku kuulemma elpyy paremmin bingossa kuin puutarhassa. En pane hanttiin. Pääasia on, että jokaiselle löytyy sisältöä, mielekkyyttä ja merkitystä arkeensa. Parhaimmillaan luontoelämys tarjoaa kokemuksen jatkuvuudesta, voimasta ja kauneudesta, ja ne jos mitkä elvyttävät. Näivettynyt sielu on kuin iskelmää lainatakseni piha ilman sadettajaa. Sielun näivetystauti johtaa helposti synkkämielisyyteen, ja se on kovin yleinen vaiva myös nuoremmilla ihmisillä. Synkkämielisyyden ehkäisemisessä ja hoitamisessa voi jokainen olla mukana. Etsi kasvun ihmeitä ja iloja, opettele jakamaan ne. Jos joku haluaa niiden sijaan kuullakin ravivihjeitä, niin hän löytää ne hevosmiehiltä. MARI MÖRÖ

4 Sivu 4 Jyväskylän Piha ja Puutarhasanomat Joskus iloinen asia toisinaan ei Teksti ja kuvat: Esko Alm, puutarhaneuvos Puutarhaharrastus tuottaa enimmäkseen iloa, mutta joskus se kääntyy vähemmän iloiseksi asiaksi. Tätä tekstiä on voimakkaasti lyhennetty, johtuen Ritva-vaimoni vaatimuksesta jättää kaikki voimasanat ja yläkerran isäntää kriittisesti arvostelevat lauseet pois. Olen periaatteessa aina ollut sitä mieltä, että minä tiedän ja osaan kaiken, mikä liittyy puutarhaan ja oikeisiin viljelymenetelmiin. Nyttemmin olen ollut huomaavinani jonkinlaista pientä oppimisen saumaa vielä olevan. Saviperäisellä pohjoiseen viettävällä rantapalstalla on tullut jo vuosikausia viljeltyä ruokapöytään ja pakastimeen yhtä ja toista suuhunpantavaa. Viljelykaudella 2012 ajattelin sitten laittaa homman isolleen, ryhtyä avomaanviljelyn lisäksi myös kasvihuoneviljelijäksi. Kasvihuonepaketista se alkoi Ostin jo edeltäneenä talvena kasvihuonepaketin. Sain halvalla. Olivat kahdessa siistissä paketissa (muutama osa on vieläkin). Viime keväänä sitten ryhdyttiin innolla kasvihuoneen pystytykseen. Parintunnin urakka Mukana olleen asennusohjeen mukaan pystytyksessä menisi n. pari tuntia. Päivän verran tasoittelin viettävään maastoon sopivaa tasannetta. Leikkasin maata yläreunasta ja siirsin alareunaan ja kärräsin sadan metrin päästä hiekkaa saviseen pintaan. Toisesta paketista löytyi erikokoisia, muutaman millin vahvuisia kennomuovilevyjä. Ne olivat kaikki numeroitu. Toisessa pakkauksessa oli todella monipuolinen valikoima erilaisia ohuita metallilistoja, heloja ja muttereita. Alkuunsa ei ohjeita tarvinnut paljon lukea. Ei muuta, kuin runkoa pystyttämään. Tuin tätä tuulessa horjuvaa rakennelmaa tukinaruilla huoneen ulkopuolelta. Nimittäin, jos rakennelma vähänkin liikahti, niin eikös vaan kaikki osat irronneet toisistaan (tekstin tätä kohtaa on erityisen voimakkaasti lyhennetty). Kolme päivää myöhemmin Kolmantena päivänä asennusohjeita nyt useampaan kertaan luettuani totesin tulkinneeni niitä luovaa osaamistani soveltaen. Ensin olisi näköjään pitänyt koota osista kattotuuletusluukku ja ovi. Niitä ei sitten perästä päin voinut siihen enää mitenkään ympätä. Osat jäivät myöhempää käyttöä varten. No, eipä tuota kattoluukkua välttämättä tarvinnutkaan, koska ovikin puuttui. Ilma kyllä vaihtui. Koska olin siirtänyt parvekekasvatuksessa olleet maissit, tomaatit, kurkut ja pavut jo paikalleen kasvamaan tervettä ja yltäkylläistä satoa ruokakunnalleni, niin ei viritystä voinut ajatella enää purkavansakaan. Aina kun menin viljelypalstalle, niin saatoin todeta tuulen veikeästi irrottaneen seinä- ja kattolevyjä. Samalla tuli automaattituuletus. Kuva Esko Alm Konstit oli monet Otin muutaman kymmenen metriä puiden sitomiseen tarkoitettua tervanauhaa ja vyötin koko laitoksen ristiin rastiin tukinaruilla. Kyllä satoakin tuli. Luomutuotteita ja maukkaitakin, jos ei kaiken aikaa ajatellut syntynyttä maissin tai tomaatin tuottajahintaa. Ei ole helppoa avomaallakaan Avomaalla kasvoi myös maa-artisokkaa. Marraskuun alkupuolella kaivoin maasta runsain määrin muhkuraisia artisokan mukuloita. Kun emme satu omistamaan kellaria, niin laitoin artisokan mukulat ja osan porkkanoistakin kylmälaukkuihin parvekkeelle. Tietysti kävi niin, että ollessamme viikon lomareissulla, sattuivat ensimmäiset kunnot monipäiväiset pakkaset. Kansia raottaessa saattoi vain todeta kaiken olevan jäässä. Toistaiseksi ei ole ollut mitään hätää, kun ne pysyvät umpijäässä. Sieltä otetaan kerta-annos. Porkkanat raastetaan ja artisokan mukulat keitetään. Ovat todella maukkaita. Pieni ajolähtötilanne tässä tietysti on, kun kaikki pitää saada syödyksi ennen parvekkeen lämpenemistä. Jos juureksemme sulavat, niin eipä niistä ole sen jälkeen kuin biojäteastian täytettä. Muutoinkin kerrostalon asukkaalle parveke on tärkeä ja hyödyllinen paikka, olohuoneen jatkeeksikin toiset sitä nimittävät. Meillä siellä ei mahdu olemaan. Verenpisara ilahdutti joulukukinnalla Myöhään syksyllä ensimmäisten yökylmien lähestyessä pelastin pihasta kaksi rungollista verenpisaraa. Siis tuohon lasitetulle parvekkeelle. Aika kylmäksi ennätti yölämpötilat mennä, kun siirsin ne sisätiloihin. Toisen olohuoneen ikkunan eteen ja toisen pimeään väestösuojaan. Runsaan viikon aikana olohuoneen verenpisara tiputti ensin viimeiset kukkansa ja myös joka ikisen lehtensä. Lehdet ensin kuivuivat oksiin. Ei tuota raaskinut silti pois heittää. Vein senkin väestösuojaan toisen kaveriksi. Kaverilla oli kaikki lehdet tallessa joskin täydellisestä pimeydestä johtuen vähän kalvakkaammiksi muuttuneina. Viikkoa myöhemmin toin lehtensä säilyttäneen vuorostaan olohuoneeseen. Siinäkös tuo innostui työntämään kukkia. Jouluaatto- na siinä oli parisataa kukkaa ja sai korvata joulukuusen. Jouluksi mieli herkistyi ja toin toisenkin täysin lehdettömän runkoverenpisaran valoon, kaverin viereen. Nyt tätä kirjoittaessani sekin on uutta kasvua täynnä. Kirvoja!! Pikkuriesa siinä ohessa on tosin tullut. Lehdissä on kirvoja. Tuli tilaisuus kokeilla biologista torjuntamenetelmää, kun Pauliina-tyttäremme bongasi keskellä talvea työhuoneestaan leppäkertun. Ahaa, - ajattelin, leppäkertuthan tiettävästi käyttävät ravintonaan mm. kirvoja. Punainen ötökkä siirrettiin lämpökuljetuksena keskellä pakkasia meille tutustumaan sille varmaan täydelliseen paratiisiinsa, runkoverenpisaraan. Eipä tuo suostunut tulemaan kuljetusrasiastaan edes ulos vaikka laitoin kaikenlaista houkutinta salaatista ja makkaraan. Torjunta- ja viljelymenetelmien kehittäminen jatkuvat. Ja taas kevät lähestyy uusine haasteineen. Verenpisara joulukukkana on epätavallinen, mutta varsin viehättävä. Kuva: Esko Alm.

5 Numero 11 Sivu 5 Perennaryhmän perustaminen Teksti ja kuvat: Jari Särkkä perennat täytyy istuttaa lujasti maahan, tarvittaessa maata taimen tyven ympäriltä voi kevyesti polkaista. Keväällä kannattaa tarkistaa, ettei routa ole pullauttanut taimia maasta pois. Taimia istutettaessa kannattaa huomioida, että taimivaiheessa vielä melko pienet taimet kasvavat kokoa. Pieniä kivikkokasveja voi istuttaa cm:n välein, mutta kuunliljoilla istutusvälien tulee olla jopa cm. Lajin lopullisesta koosta voi hieman päätellä istutusvälin suuruutta. Mitä pienempi kasvi on täysi-ikäisenä, sitä tiheämpään se istutetaan. Tiheällä istuttamisella saadaan nopeammin näyttävyyttä ja rikkaruohojen kitkentätarve myös vähenee. Kivikkoryhmän perustaminen Istutukseen voidaan sommitella eri kasviryhmiä. Reunuskiveksi sopii luonnonkivi. Ensimmäisenä päätetään perennaryhmän sijainti pihapiirissä. Sijaintia valittaessa on otettava huomioon valo- ja maavaatimukset. Kohdat, joihin kertyy syksyisin vettä, eivät ole oikeita paikkoja perennapenkeille. Ryhmän sijaintiin vaikuttaa se, kenelle ryhmän haluaa erityisesti näkyvän. On otettava huomioon rakennusten sijainnit, leikki- ja pelialueet sekä talviset lumensijoitusalueet. Perennaryhmä ei ole sovelias paikka lumikasoille, sillä monille perennoille liiallinen lumen tiivistyminen ja jään muodostuminen on tuhoisaa. Useimmiten parhaan tuloksen perennaryhmän rakentamisessa Suomen olosuhteissa saavuttaa, kun ryhmää nostetaan hieman ylemmäksi nurmikosta tai laatoituksesta. Jo noin 10 senttiä korkeampi reunus ryhmässä johdattaa liikavedet pois kasvualustasta. Samalla rikkaruohojen hallinta helpottuu. Mikäli ryhmä sijaitsee nurmikolla,ruohonleikkuu kannattaa tehdä riittävän usein, jotta nurmikon siemenrikkakasveja eivät pääse kylväytymään perennaryhmään. Syvää kasvualustaa (noin cm) vaativat kasvit on parasta sijoittaa siten, että ryhmästä noin kolmasosa on maanpinnan tason yläpuolella ja kaksi kolmasosaa maanpinnan alapuolella. Tällöin liikavedet valuvat ryhmästä pois ja toisaalta kasvualustassa on myös kosteutta juuristoalueella. Ryhmät voi reunustaa luonnonkivillä, mikä useimmissa tapauksissa on kaikkein parhaimman näköinen vaihtoehto tai sitten käytetään erilaisia betonikiviä. Arkoja kasveja ei tule sijoittaa ryhmän ulkoreunalle niin että juuret ovat kiviä vasten, koska vähälumisina talvina on vaarana juurien paleltuminen. Toisaalta istutuksissa oleva kivet sitovat päivisin lämpöä ja luovuttavat sitä öisin. Tästä on hyötyä erityisesti syyskesällä. Mikäli halutaan perustaa ryhmä, jossa on kosteutta vaativia kasveja, ryhmä sijoitetaan nurmikon tasoon ja rajataan nurmikosta kivillä tai suodatinkankaalla. Tällaiseen ryhmiin sopivia kasveja ovat esimerkiksi rantatyräkki (Euphorbia palustris) ja purppurapunalatva (Eupatorium purpureum). Kasvualustan materiaali valitaan kasvilajien tarpeiden mukaan. Tärkeintä on se, että alusta on vapaata monivuotisista rikkakasveista. Useimmiten parasta kas- vualustaa olisi kompostimulta, mutta sitä ei useinkaan ole riittävästi. Tuoretta kasvualustaa vaativille kasveille tehdään sopivan tuntuinen seos peltomullasta, savesta ja kompostimullasta. Kivikkoryhmän voi perustaa aurinkoiselle tai varjoiselle paikalle. Nimensä mukaisesti kivikkoryhmässä voidaan ja kannattaa käyttää kiviä. Parhaimman lopputuloksen saa käyttämällä luonnonkiviä, jotka ovat mielellään ajan patinoimia eli niissä on jäkäliä ja sammalia. Korkeampia muureja kivikkoryhmään tehtäessä kantikkaat kivet ovat käyttökelpoisimpia. Kivikkoryhmä voidaan muotoilla pieneksi kumpa- reeksi siten, että ryhmä viettää pääasialliseen katsomissuuntaan. Kasvien kannalta ryhmän olisi vietettävä etelän suuntaan. Varjopuolen seinämän voi tehdä jyrkempänä, jolloin kivien rakoihin voi laittaa varjoisemmassakin menestyviä kivikkokasveja eli esim. sinirikkoa (Saxifraga oppositifolia). Kasvualustana käytetään hiekka-sorapitoista maaainesta. Turve ei kuulu kivikkoryhmään. Savea voidaan käyttää kivikon pohjalla tasaamaan kosteutta. Kivikkokasvien lajivalikoima on lähes rajaton, maksaruohoja ja mehitähtiä löytyy laaja valikoima. Maksaruohoja (Sedum) on matalista maanmyötäisesti kasvavista lähes puolimetrisiin. Mehitähdillä (Sempervivum) kivikkoryhmään saadaan värivaihtelua lehtiruusukkeilla. Alkukesää voivat värittää sammalleimut (Phlox subulata) ja patjarikot (Saxifraga Arendsii-ryhmä). Harvinaisempi kivikossa viihtyvä kasvi on isoprofeetankukka (Arnebia pulchra), jolla on pitkä kukintaaika. Syksyn viimeisin kukkija on syyskatkero (Gentiana sino-ornata). Vaativampia kivikkokasveja ovat erilaiset levisiat (Lewisia), jotka tarvitsevat hyvin läpäisevän, sorapitoisen ja happaman maan. Esimerkiksi päivänliljat pitävät kosteutta pidättävästä ja multavasta maasta. Päivänliljojen kasvualustassa voi olla savespitoista maata jopa kolmannes ja loppu turvetta, kompostimultaa ja karkeaa soraa. Päivänliljoista saa näyttävän ja pitkään kukkivan ryhmän, koska varhaisimmat päivänliljat aloittavat kukinnan jo hyvissä ajoin kesäkuussa ja myöhäisimmät kukkivat syyskuulla. Turpeen liiallista käyttöä on varottava. Taimikasvatuksessa turpeesta ei ole haittaa, koska taimet ovat ruukuissa, joista liikavesi pääsee helposti pois. Turve ei ole kaikille kasveille hyvä perennapenkin kasvualusta, koska se sitoo syksyllä vettä paljon ja vaikuttaa sitä kautta kasvien juuristoon haitallisesti. Esimerkiksi keijunkukat kärsivät turvepitoisessa maassa ja kuolevat sen seurauksena. Kasvien valinta Kasvit valitaan siten, että paikka on sovelias niiden vaatimuksille. Aurinkoiselle Kuunliljat vaativat paljon tilaa ja paahteiselle paikalle on melko turhaa laittaa jaloangervoja. Ne voivat menestyä muutamia vuosia hyvin, mutta kuumina kausina ne kärsivät ja mahdollisesti kuivan syksyn jälkeen myös talvehtiminen heikkenee. Kukinta-aika on myös tärkeä valintakriteeri. Valittaessa eri lajeja ja lajikkeita saadaan ryhmä kukkimaan keväästä syksyyn. Kukinta-aikoja ja kasvien korkeuksien lisäksi kukkien värejä on mietittävä etukäteen, jotta vältytään turhalta kasvien siirtelyltä. Värien suhteen on monenlaisia näkemyksiä. Toiselle tietyt väriyhdistelmät voivat olla kauniita ja toiselle taas ei. Kasvien kukinnan lisäksi on tärkeää ottaa huomioon kasvin käyttäytyminen kukinnan jälkeen. Mikäli lehdistö ränsistyy kukinnan jälkeen, sen paikka ei ole ryhmän etureunassa. Lehtimuodoilla ja lehtien väreillä on myös tärkeä merkitys. Taimien istuttaminen Avojuurisia ja jaettuja perennoja ei kannata kovin myöhään syksyllä istuttaa. Sitä vastoin astiataimina hankittuja perennoja voi istuttaa keväästä myöhäis- Aurinkoiselle paikalle valittavien perennojen tulee kestää paahdetta. Esimerkiksi syksyyn. Myöhään syksyllä istutettavat kookkaat maksaruohot ovat näyttäviä.

6 Sivu 6 Jyväskylän Piha ja Puutarhasanomat Minun talvipuutarhani Teksti ja kuvat: Johannes Verasdonck Silloin kun kesämökki ei ole samassa maakunnassa, ja ajomatkaa yhteen suuntaan venyy yli 4 tuntia, tulee väistämättäkin ratkaistavaksi, kumpaa niistä kahdesta puutarhasta hoidat ja milloin. Meidän kohdalla, kun puutarhojen tärkeysjärjestyksen määrää vuodenaika, päätettiin, että Sipoossa on meidän ns. puuhapuutarha ja Laukaan puutarhan pitää olla helppohoitoinen. Molemmissa rinnetonteissa on tulisija, kiviveistoksia, kirsikkapuut, tamppausteline ja pyykkiteline, mutta siihen loppuvat yhtäläisyydet! Laukaassa tehdään lumitöitä pihassa ja pidetään talvellakin puutarhajuhlat, Sipoossa ei koskaan. Talvipuutarha Tuulirinne Laukaan tontti oli rakennusvaiheessa vanhaa viljelypeltoa Saraveden rannalla, Veikko ja Aino Närhin maatalon lähellä, missä räystäspääskyt olivat pesätouhussa joka kesä. Nyt niitä ei enää tule, kun Närhin talo on purettu ajat sitten. Puutarhuripari Jaakko ja Pipsa Leppäkorpi suunnittelivat ja toteuttivat puutarhamme Tuulirinteen vuonna Kivet on tuotu tontillemme heti alkuvaiheessa. Silloin naapurit katsoivat meitä päätä pudistellen: mitä nuo hollantilaiset voivat olla niin hulluja, että raahaavat kiviä tontille, kun taas suomalaiset vievät ne pois! Syksyllä Laukaassa loistavat tuomipihlajat. Kaikki pensaat ja puut ovat nyt komeita, täyskasvuisia, ja sulautuvat kauniisti laajempaan ympäristöön, kunnan puistoalueeseen, jossa on uimaranta ja venesatama. Oikeastaan hoidan nyt myös osaa kunnan puistoalueesta! Omalla tontilla leikataan ruohokenttä ja kunnan puolella luonnonpolkujen varret niitän viikatteella. Syksyllä 2011 kaadoimme pihasta 25 vuotta vanhan jalavan, joka varjosti olohuoneen terassia. Hävitimme myös pohjoisrinteellä viihtyvät pihlaja-angervot, Pakurikääpä löytyi kaadetun koivun rungosta. Jauhetusta käävästä saimme terveellisen juoman ainekset. Puutarhajuhlia voi viettää talvellakin pihagrillin ympärillä. Lämmintä päälle ja maukasta purtavaa vatsan täytteeksi. jotka ehtivät levitä liikaa 20 vuoden aikana. Pihan uudelleensuunnitteluun pyydettiin apua Päivi Kautolta (Päivin Puska & Pensas Valkolassa). Hän antoi ohjeita ja ehdotuksia, ja tämän kevään aikana haetaan uudet kasvit Päiviltä ja istutetaan suunnitelman mukaan. Uusia kasveja ovat mm. alppiruusut, joihin ihastuimme, kun Jyväskylän puutarhaseura järjesti vierailun Laukaassa toimivaan MTT:n kasvintuotannon tutkimusyksikköön. Tänä keväänä on siis vaihteeksi jonkun verran muutakin työtä Laukaan puutarhassa, kuin ruohonleikkausta! Kesäpuutarha Kuusirinne Aivan eri tarina on meidän Sipoon Kuusirinne, kesämökki, jossa on iso puutarha. Vaimoni Liisan kummitäti Sylvi Hussi taisteli luonnon voimia vastaan 3000m2:n tontin alueella, josta puolet jää sähkölinjan alle. Hänen reviirinsä pieneni joka kesä, kunnes hän pyysi meiltä apua myymällä kesämökkinsä meille. Vuonna 2002 paikallinen puutarhuri antoi pihalle uuden perusilmeen, joka laukaisi sähkölinjan alla olevan alueen käyttöönoton. Siellä oli vanha pintakaivo, joka on erinomainen vesilähde kasvimaalle, mutta ensin oli saatava koko pusikkoalue hallintaan. Sähköyhtiö oli leikannut 5-7 vuoden välein kaikki puut ja pensaat alas. Sen johdosta juuristo oli niin voimakaskasvuista, että olisi tarvittu kaivinkone apuun, mutta sitä en halunnut. Käsivoimin rautakangella, valloitin joka kesä lisää aluetta takaisin omaan kontrolliin. Alussa oli ainoastaan polkuja, jotka nimettiin Do Kaistaksi, Huoltotieksi, Kaivonaukioksi ja Simonpoluksi. Neljän vuoden aikana Kaivonaukio on Simonpolun kohdalla muuttunut agrikultuurin käyttöön. Siellä on puutarhakompostin viimeisen vaiheen kypsymispino, jossa kasvavat kurpitsat, kohokasvimaa, jonka ympärillä on aurinkolämpöä sitovat harkot, ja viime kesänä valmistunut, itse suunniteltu kasvihuone. Ensimmäiset kaksi vuotta koko kasvimaan ja kasvihuoneen alue oli peitetty kesät ja talvet. Sitten rautakangella ja lapiolla kaivettiin maat 30 cm syvyydeltä juurineen pois. Maa-aines siivilöitiin ja siihen sekoitettiin kalkkia, turvetta ja multaa. Ennen käyttöä koko kasa oli taas yhden kesän ja talven peitettynä. Puutarhaseuran Ruotsinmatkan aikana kesällä 2011 olin tutustumassa, miten voisin toteuttaa kasvihuoneen, joka ei saa maksaa yli 400 euroa ja jonka koko olisi noin 3x3m. Paras ratkaisu näytti olevan sellainen, että kasvihuoneen pohjoispuoleinen seinä tulisi umpinaiseksi, etteivät kylmät tuulet vaikuta. Itä -, etelä- ja länsipuolen auringonvalo on paljon tärkeämpää! Kasvatuskokemuksia 2012 Viime kesänä saatiin 8 vuoden urakan jälkeen ensimmäinen mahdollisuus kokeilla kasvihuonetta ja kasvimaata. Kasvihuoneeseen tuli tomaatteja, keittiön ikkunalaudalla talvehtineet edellisen vuoden paprikat, kynteli, chilipippuri ja munakoiso. Avomaalla kasvoivat palkopapu, härkäpapu ja retiisi. Tietenkin oli myös kompostissa viihtyvä kurpitsa, joka teki vain versoja elokuun alkuun asti, jonka johdosta kurpitsat olivat syyskuussa vain 20 cm pitkiä (edellisenä kesänä 50 cm!) Toki saunan takana on ollut jo monta vuotta oma pieni maustekasvimaa, jossa kasvaa lipstikka, oregano ja rosmariini. Sato 2012 oli olosuhteet huomioiden kuitenkin kohtuullinen, paitsi härkäpavun osalta. Tomaatit olivat ainakin kuukauden myöhässä ja päätin vetää vihreät tomaatit juurineen pois maasta ja ottaa ne mukaan Laukaaseen, jossa ne voivat kypsyä rauhassa. Pikkuhiljaa marraskuun puoliväliin asti olemme syöneet kaikenlaisia tomaattiruokia, mm. kylmää tomaattikeittoa. Monipuolinen kasvusto Sipoon Kuusirinne on ollut joskus 1800-luvulla metsäalue Savijärven rannalla. Järven pintaa laskettiin, jotta saatiin lisää viljelymaata. Puutarhasta löytyy tietenkin metsäperäiset marjat kuten metsämansikat, vadelmat, puolukat ja mustikat. Lisäksi on istutettu tyrni-, herukka- ja karviaispensaita sekä omena- ja kirsikkapuita. Myös hevoskastanja, saarni ja pyökki kasvavat iloisesti rinteellä. Liisan viherpeukalo Liisan osuus puutarhassa on omaleimainen viherpeukalointi. Hän on kokeillut kaikenlaisia taimia ja siemeniä, joita tuotiin Hollannista. Yksi tarina on erikoinen. Hollannin luonnonpuisto VELUWE:sta kotoisin olevia puunsiemeniä Liisa istutti sinne ja tänne tontilla jo 90- luvulta lähtien. Monet siemenet eivät koskaan lähteneet kasvamaan. Sitten vuonna 2004

7 Sivu 7 Numero 11 ja minun kesäpuutarhani Teksti ja kuvat: Johannes Verasdonck huomasin yhden pienen pyökin joka teki 3 lehteä, seuraavana vuonna taas kolme pikkulehteä, ja niin jatkui vuoteen 2008 asti, kunnes päätettiin siirtää 3 lehden pikkupuu kuivemmalle ja aurinkoisemmalle paikalle. Nyt 6 vuotta myöhemmin taimi on 3 metriä korkea puu, jossa on miehen kämmenen kokoisia piikkisiä tammenlehtia. Luulen sen olevan punatammen, mutta en ole varma! Tomaattikeitto 1 kg tomaattia, 500 g kurpitsaa Reilusti oreganoa Keitetään 15 minuuttia ja lopuksi lisätään maun mukaan suolaa ja sambal manis eli makea thaimaalainen chilipasta Liisan kukkakokoelmat kukkivat joka kesä iloisesti monessa eri kukkapenkissä. Omenapuun alla raparperin vieressä kukkii 5 vuoden odotusten jälkeen vihdoin varjolilja. Löysimme sen Sipoossa Kuninkaantien varrelta. Sipuli kaivettiin ylös ja istutimme sen omenapuun alle iltapäivä-aurinkoon. Villiintyneeltä alueelta sähkölinjan varrelta löysimme japaninruusukvittenin. Ostimme pari tainta kaveriksi ja nyt se tekee omenanmuotoisia hedelmiä! Kesän kruunaa oman pihan antimista koottu ateria. Chilit, paprikat, yrtit ja pavut ovat varmasti tuoreita. Värikästä tarjottavaa! Liisan kivimuurit Liisan raskain puutarhaprojekti oli kivimuuri kesämökin länsi- ja pohjoisrinnettä pitkin. Kaivoin sähkölinjan alueelta kiviä ja Liisa asetti ne taiteellisesti paikalle. Nyt 4 vuoden jälkeen kivimuuri on todella kaunis! Ja sitten se viinikäynnös! Viime kesänä, vaikka olikin niin pimeää, kolmevuotias viiniköynnös tuotti ensimmäiset pienoisrypäleet, jotka kuivatin rusinoiksi! Sitten tehosekoittimella murskataan tasaiseksi ja annetaan jäähtyä. Ennen tarjoilua lisätään reilu lusikallinen kreikkalaista jugurttia lautasille! Sähkölinjalta kerätyt risut oli pinottuna tontin länsireunalla. Murskaavan silppurin avulla sain valtavan määrän hyvää katemateriaalia, joka estää rikkaruohon kasvun kohopenkin ja kasvihuoneen ympärillä. En ole laskenut kottikärrylastien määrää, mutta metrin korkea, 5 m leveä ja 10 m pitkä kasa risuja on siihen mennyt. Ja saman verran risuja ja oksia on vielä jäljellä odottamassa silputtavaksi. Hyvää ruokahalua! Johannes Verasdonck Ensimmäiset omat rusinat. Kesämökin rinteitä myötäilevät Liisan rakentamat kivimuurit. Pulpettimallinen puurunkoinen kasvihuone imee aurinkoa itä-, etelä ja länsisuun- Rinnetontti inspiroi rakentamaan kivimuureja, joihin raaka-ainetta löytyi sähkölinnasta. Umpinainen pohjoisseinä suojaa kylmiltä viimoilta. Oppia haettiin Ruotsista jan alta. Luonnonkivien asettelu vaatii taiteellista silmää ja tarkkaa sovittelua. Kaiken kaikkiaan varsin raskas urakka. seuran retkellä vuonna 2011.

8 Sivu 8 Jyväskylän Piha ja Puutarhasanomat Kasvien mukana leviävät vieraslajit Teksti Marjatta Uosukainen Kasvien mukana leviää sekalainen joukko kasvintuhoojia. Keski-Suomessakin yleisten etanoiden ja kotiloiden lisäksi ulkomailta tuotujen kasvien mukana leviävät myös kasvitaudit ja hyönteiset, joita ei aikaisemmin esiintynyt Suomessa. Eikä kasvin tarvitse enää olla edes elävä, vaan esimerkiksi puisen pakkausmateriaalin tai puutavaran mukana leviää meille tuhohyönteisiä jopa toiselta puolelta maapalloa. Vaaralliset kasvitaudit Suomen lainsäädännössä on määritelty joukko kasvitauteja ja tuholaisia, joiden torjunta on erikoisen vaikeaa tai mahdotonta. Nämä vaarallisiksi kasvitaudeiksi ja tuholaisiksi luokitellut kasvintuhoojat aiheuttavat merkittävää vahinkoa maatalous-, metsätalous tai puutarhatuotannossa. Kun vaarallinen kasvintuhooja löydetään, määrää Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tai paikallinen ELYkeskus toimenpiteet, joilla esiintymä hävitetään ja tuhoojan leviäminen laajemmalle estetään. Ilmoitusvelvollisuus Epäiltäessä vaarallisen kasvintuhoojan esiintymistä, tapauksesta on ilmoitettava kasvinsuojeluviranomaisille. Yhteydenotto tehdään Eviran kasvinterveysyksikköön Mansikan punamätä Eräs pelätyimmistä marjakasvien taudeista on mansikan punamätä. Sen kulkeutumista Suomeen on pelätty jo luvulta lähtien. Suomen liityttyä EU:n riski taudin kulkeutumiselle moninkertaistui, sillä ammattimaisessa mansikanviljelyssä yleistyi ulkomaisten taimien käyttö. Suomi kuitenkin varjeltui varsin pitkään punamädältä, kunnes viimein vuonna 2012 tauti todettiin Suomessa ensimmäisen kerran. Aluksi tapauksia oli 2, mutta kesän kuluessa Evira kasvintarkastusyksikön laboratorioon keräämien näytteiden perusteella taudin saastuttamia mansikkatiloja löydettiin peräti 55 kpl. Taudin yleisyydestä voitiinkin päätellä, että se oli levittäytynyt salakavalasti maahamme useiden vuosien ajan tuontitaimien välityksellä. Punamätä on mansikan juuristoa tuhoava kasvitauti. Punamädän seurauksena kasvin sivujuuret mustuvat kärjistään, kuolevat ja juuristo muuttuu kaljun näköiseksi. Juuret muuttuvat sisältä punaisiksi. Samalla kasvin vedenotto ja ravinteiden saanti häiriintyy. Kasvi alkaa kitua ja lopulta kuolee. Oireet ilmestyvät yleensä laikuittain pellolle. Tauti leviää tilalla märän maan kautta melko helposti mm. työvälineisiin ja koneisiin tarttuneen mullan mukana sekä veden mukana. Viileät ja kosteat olosuhteet ovat taudin leviämiselle otolliset, eli Suomen ilmasto on taudille varsin suotuisa. Tauti on erityisen hankala, koska se säilyy maassa jopa 15 vuotta mansikan viljelyn päättymisen jälkeenkin. Tästä syystä mansikan viljelyn jälkeen on saastunut kasvupaikka syytä pitää mieluiten kasvipeitteisenä. Maa-ainesta ei saa kulkeutua alueelta. Tämä rajoittaa siis viljeltävien kasvilajien valikoimaa. Mikäli tautia epäillään kotipuutarhassa, kasvusto kannattaa tuhota. Kaikki työvälineet, jalkineet yms. pestään huolellisesti. Kasvijätettä ei pidä kompostoida, sillä punamätäsieni säilyy kompostissa elinvoimaisena. Saastuneelle kohdalle on paras kylvää nurmikko. Aluetta ei pidä ottaa uudelleen käyttöön ennen kuin 15 vuotta on kulunut. Punamätä ei rajoita marjojen elintarvikekäyttöä eikä leviä marjojen välityksellä. Paras torjuntakeino on ennaltaehkäisy ja terveiden taimien käyttö. Tulipolte Toinen puutarhakasvien pelätty vaarallinen kasvitauti on Erwinia amylovorabakteerin aiheuttama tulipolte. Tulipolte levisi alkujaan Pohjois-Amerikasta muualle maailmaan. Se on laajasti levinnyt myös Euroopan maissa. Tämä vaarallinen bakteeritauti on toistaiseksi kiertänyt Suomen rannikoita. Muissa Pohjoismaissa tauti on jo tehnyt tuhojaan omena ja päärynäviljelmillä. Nyt tauti on löytynyt jo Virostakin, joten alkaa olla vain ajan kysymys, milloin tauti rantautuu Suomeen. Suomi on tulipoltteen suhteen EU:n alueella suoja-aluetta, jolla taudin leviäminen on estettävä ja esiintymät on torjuttava. Tämä merkitsee, että Suomeen ei saa tuoda tulipoltteen isäntäkasveja Euroopastakaan muualta kuin tulipoltteesta vapailta alueilta. Tällöin kasveilla täytyy olla alkuperän osoituksena ns. ZPkasvipassi. EU:n ulkopuolelta isäntäkasveja ei saa tuoda lainkaan. Tulipolte esiintyy erityisesti ruusukasvien heimon lajeilla. Tuhoisin se on kuitenkin päärynä- ja omenapuille. Kaiken kaikkiaan sen isäntäkasvien määrä on varsin mittava: ruusukvittenit, aroniat, tuomipihlajat, tuhkapensaat, pihlajat, kvitteni, japaninmispeli, tulimarjat ja pastorinpunamarja. Tulipolte leviää pitkiä matkoja erityisesti saastuneen kasvimateriaalin mukana. Tehokkain tapa välttää taudin kulkeutumista maahamme, on noudattaa erityistä varovaisuutta hankittaessa taimia ulkomailta. Ennen taimihankintamatkoja ulkomaille kannattaa aina tarkistaa Eviran verkkosivuilta vaarallisia kasvitauteja koskevat määräykset. Riskejä ei pidä ottaa. Tulipolte tarttuu kasveihin kukkien, vesi-, ja ilmarakojen, korkkihuokosten tai mekaanisten vioitusten kautta. Bakteerit leviävät saastuneen kasvien putkiloissa tukkien ne ja estäen kasvin nestevirtaukset. Kasvi alkaa oirehtia lakastuttamalla ensin verson kärjet. Lehtiin alkaa ilmestyä kuolleita laikkuja, lehtiruoti tai lehtisuoni mustuu. Oireet etenevät lakastuttaen ja tappaen versoja kärjestä alkaen. Kuolleet kasvinosat jäävät kiinni kuolleisiin versoihin, jotka ovat taipuisia. Paksumpiin runkoihin alkaa muodostua kuoliolaikkuja, joiden reunoilta erittyy vaaleina pisaroina bakteerilimaa etenkin lämpimässä, kosteassa säässä. Bakteeri talvehtii kasvinjätteissä ja kuivassa maassa. Bakteerilimaa levittävät edelleen linnut, hyönteiset, ihmiset ja FinE on tavaramerkki, jonka tarkoituksena helpottaa kuluttajia valitsemaan puutarhaansa kasveja, joilla on hyvät perinnölliset ominaisuudet. Hyvä perinnöllinen laatu tarkoittaa talvenkestävyyttä, taudinkestävyyttä, satoisuutta ja koristeellisuutta. FinE tavaramerkillä varustetut taimet on lisätty suomalaisissa taimistoissa terveistä, kasvintuhoojista puhdistetuista emokasveista. Suomalaista geeniperimää Suomeen on viimeisten 400-vuoden kuluessa esitelty puutarhanviljelyyn ja puistorakentamiseen soveliaita kasvilajeja. Monet kokeilut ovat osoittautuneet turhiksi, mutta vuosikymmenten ja jopa vuosisatojen kuluessa meille on valikoitunut kasvilajeja ja niiden lajikkeita, jotka pystyvät sopeutumaan ilmastooloihimme. FinE-koristekasviehdokkaat on kerätty Suomen vanhoista istutuksistapuistoista, hautausmailta, pihoilta, taimitarhois- sadepisarat. Tehokkaita levittäjiä ovat kasveja pölyttävät hyönteiset. Taimiaineksen lisäksi tauti leviää pitkiä matkoja jopa tuulen mukana. Tulipoltetta epäiltäessä asiasta on ilmoitettava kasvinsuojeluviranomaisille. Terveiden taimien käyttö kannattaa Kotimainen taimituotanto on hyvin valvottua. Etenkin marjakasvien tervetaimituotanto on osoittautunut luotettavaksi tuotantojärjestelmäksi. Ulkomaisia taimia hankittaessa on aina riski, että niiden mukana leviää Suomeen uusia kasvitauteja ja tuholaisia. Ostohetkellä hyvänkin näköinen taimi saattaa kantaa piilevänä vaarallisia kasvitauteja. Käytäntö on osoittanut, että taimikauppiaan vakuutteluihin taimien terveydestä ei voi täysin luottaa. Torjunta -aineilla kasvit voidaan saada myyntihetkellä virheettömän näköisiksi. Ongelmat tulevat sitten päivänvaloon omalla pellolla, kun vahinko on jo tapahtunut. Kasvisuojeluviranomaisten varoituksiin on syytä suhtautua vakavasti. Myös puutarhaharrastajien on oltava terveesti harkitsevia, kun hankkivat itselleen kasveja ulkomaanmatkoilta. Ostohetkellä pitää malttaa syynätä kasvit tarkkaan. Tuholaisten tai tautien läsnäolon voi aika usein todeta lehtien kirjavuudesta, epänormaalista väristä ja joskus suorastaan hyönteisten aiheuttamista puremajäljistä. Pitää muistaa kurkistella myös lehtien alapinnoille, sillä pikkutuholaisten, kuten punkkien ja ripsiäisten olemassaoloa on päältäpäin vaikea todeta. Luuppi tai suurennuslasi kannattaa pitää takataskussa kasvimatkoilla. Kotona kasvi karanteeniin eikä suoraan puutarhaan. Lisätietoja ei-toivotuista kasvintuhoojista saa ottamalla yhteyttä kasvisuojeluviranomaisiin. Kasvinsuojeluviranomaiset www. evira.fi Evira kasvinterveysyksikkö ELY-keskusten tarkastajat Valitse FinE kasvit ta ja kasvitieteellisistä puutarhoista ja puulajipuistoista. Joukossa on myös luonnonkasviemme koristeellisia muotoja. Terve lisäysaineisto FinE-kasvikantojen menestyminen on tutkittu joko useilla paikkakunnilla tehtyjen kantavertailukokeissa tai ne on valittu niiden pitkän viljelykokemuksen perusteella. Kasvien emotaimet ylläpidetään Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa Laukaassa, jossa niille tehdään tauti ja tuholaistestaukset ja tarvittaessa puhdistukset. Terve emokasviaineisto varmistaa sen, että kasvien mukana ei leviä taimistoille ja puutarhoihin haitallisia kasvintuhoojia. FinE-tunnus nimilapuissa FinE-tuotevalikoima käsittää nykyisin noin 200 kasvikantaa. Niitä saa hyvin varustetuista myymälöistä ja taimitarhoilta. Taimet tunnistaa nimilapussa olevasta logosta tai sanasta FinE. FinE tulee sanoista Finnish Elite eli suomalainen valio. Onnittelut hyvästä valinnasta!

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

Violetta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V

Violetta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V Atsaleat Violetta kanadanatsalea FinE I V Yksi talvenkestävimmistä lajikkeistamme. Aurinkoisella paikalla kauniin pyöreäksi kehittyvä pensas on erittäin hento ja tuuhea. Kukkii sinivioletein, perhosmaisin

Lisätiedot

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII !"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset

Lisätiedot

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös

Lisätiedot

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,

Lisätiedot

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Kasvupaikan valinta Kirsikkapuulle valitaan pihasta valoisa, kostea ja aurinkoinen paikka. Parhaiten

Lisätiedot

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE AMPPELIPETUNIA (Surfinia) Suosittu amppelikukka, joka kukkii ahkerasti koko kesän. Sopii puolivarjoon tai aurinkoon. Kastele ja lannoita säännöllisesti. Käytetään myös parvekelaatikoissa ja maanpeittokasvina.

Lisätiedot

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Liite 13.10.2008 65. vuosikerta Numero 3 Sivu 13 Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Jaana Laamanen ja Marjatta Uosukainen, MTT Monivuotisia puutarhakasveja lisätään kasvullisesti. Samalla

Lisätiedot

KOTIPIHAN PERENNAOHJE

KOTIPIHAN PERENNAOHJE KOTIPIHAN PERENNAOHJE Miten rakennetaan perennaryhmiä erilaisille kasvupaikoille: auringosta varjoon, kuivasta kosteaan? Tässä työohjeessa on monivuotisten kukkien istutusohjeita ja hoitoa helpottavia

Lisätiedot

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2012 UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 on kaljuuntuneen, jääpoltteen tai muuten vahingoittuneen nurmikon

Lisätiedot

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon

Lisätiedot

KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI

KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI LOBELIA Sopii kaikenlaisiin istutuksiin, myös amppeliin. Viihtyy parhaiten puolivarjossa tai varjossa. On parhaimmillaan itseään voimakkaamman kasvin reunakasvina. Riippuva kasvutapa, voidaan istuttaa

Lisätiedot

Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus

Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus Naapurin kasveja: ihmepensas, kiinanruusu ja orkidea Codiaeum variegatum ihmepensas Kävin naapurin luona katsomassa hänen kasvejaan ja hän pyysi katsomaan ihmepensastaan,

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2011

Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2011 Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2011 Painokelpoiset kuvat ladattavissa: Substral-aineistopankki http://holvi.artstudio.fi/transmeri/ Käyttätunnus ja salasana Transmerin kuluttajaneuvonnasta 0800 922

Lisätiedot

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Matti Lahtinen 7.3.2013 PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Osa puuvartisista kasveista kukkii vasta toisen vuoden versoille. Esimerkki; jos norjanangervo ja syreeni leikataan lyhyeksi keväällä, ne eivät kuki

Lisätiedot

Perennat tarjoavat vaihtoehdon kesäkukille

Perennat tarjoavat vaihtoehdon kesäkukille Liite 1.6.2009 66. vuosikerta Numero 2 Sivut 8-9 Perennat tarjoavat vaihtoehdon kesäkukille Petri Manssila, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaakko Martikainen Tutkijat Eeva-Maria Tuhkanen (vas.) ja Sirkka

Lisätiedot

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensas Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensasta leikataan ainoastaan harventamalla, jotta se saadaan kukkimaan täydessä loistossaan. Vanhoista

Lisätiedot

TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI

TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI Salla Hannunen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Viheralan kasvinterveysseminaari 24.10.2013 KASVINTERVEYDEN RISKINARVIOINTI 1) Mitä se on? 2)

Lisätiedot

Perennat hautausmaalla

Perennat hautausmaalla Perennat hautausmaalla Kesällä 2012 perustettu vanhojen hautareunakivien rajaama uusi perennapenkki, josta löytyy myös muutama harvinaisuus, esim Cimicifugan lännenkimikin punalehtinen muoto Brunette.

Lisätiedot

Alppiruusut ja atsaleat

Alppiruusut ja atsaleat Alppiruusut ja atsaleat Alppiruusut kaipaavat hapanta maata, tuulilta suojatun, puolivarjoisan tai varjoi- san kasvupaikan. Heikkojuurisina ne hyö- tyvät katteen käytöstä, joka tasaa koste- us-olosuhteita

Lisätiedot

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatin viljely Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatti (Solanum lycopersicum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on tärkein kasvihuonevihanneksemme. Vuonna 2014

Lisätiedot

Rintamamiestalon puutarhan kunnostus. Anu Tarkia Opinnäytetyö 20.10.2015 Puutarhatalouden perustutkinto Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto

Rintamamiestalon puutarhan kunnostus. Anu Tarkia Opinnäytetyö 20.10.2015 Puutarhatalouden perustutkinto Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto Rintamamiestalon puutarhan kunnostus Anu Tarkia Opinnäytetyö 20.10.2015 Puutarhatalouden perustutkinto Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto Kohde Vuonna 1947 rakennetun rintamamiestalon puutarhan kunnostustyöt

Lisätiedot

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä Kasvien vuosi Tekijä: Veera Keskilä Johdanto Kiinnostaako mitä kasveille tapahtuu vuoden aikana? Jos kiinnostaa niin jatka ihmeessä lukemista. Tein lyhyen vapaaehtois esitelmän kasvien vuodesta, yritin

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell Hapro Toimintasuunnitelma Teksti ja kuvat: Niina Lindell Työn tarkoitus Hapron toimintasuunnitelma on puolenvuoden viljelysuunnitelma Lapin ammattiopiston puutarhalle. Siihen on koottu kaikki perustiedot

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki

Lisätiedot

Luomutorjunta. 1) Ennakoiva torjunta. Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali

Luomutorjunta. 1) Ennakoiva torjunta. Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali 1 / 5 27.4.2013 12:14 Luomutorjunta Luonnonmukainen tautien ja tuholaisten torjunta 1) Ennakoiva torjunta Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali Kasvualustan hyvä kunto - maan mikrobisto

Lisätiedot

Perunaseitin monimuotoinen torjunta

Perunaseitin monimuotoinen torjunta 22.4.2015 Perunaseitin monimuotoinen torjunta Jussi Tuomisto, Petla 1 Johdanto Perunaseitti on viljelyn talouden kannalta merkittävimpiä kasvintuhoojia Vaikka perunaseittiä on paljon tutkittu ja siitä

Lisätiedot

Kurtturuusun torjuntaohje

Kurtturuusun torjuntaohje Kurtturuusun torjuntaohje 1 Kurtturuusun tunnistaminen Monivuotinen pensas, kasvaa 0,5 1,5 m korkeaksi Lehdet kiiltävät, tumman vihreät ja uurteiset Syksyllä lehdet kellastuvat Varressa ja oksissa tiheästi

Lisätiedot

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009 MARJAOSAAMISKESKUS Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009 AIKAISET LAJIKKEET... 2 Zumba (FF 06-01 )...

Lisätiedot

!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-&

!#$%&'()**+*&((,-(./#0/.-& !""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-& Pyrus communis PÄÄRYNÄT Aunen Päärynä (IV) Hedelmä keskikokoinen, pitkänomainen, peiteväri punaruskea. Maultaan miedohkon makea. Kypsyy syyskuun alkupuolella. Säilyy poiminnan

Lisätiedot

Esikasvatus. (koristekrassit, ruusupapu) Toukokuu

Esikasvatus. (koristekrassit, ruusupapu) Toukokuu Esikasvatus (koristekrassit, ruusupapu) Krassit ja ruusupavun voi kylvää eteläisimmässä Suomessa suoraan kasvupaikalleen, mutta esikasvattamalla taimet sisätiloissa, ne kukkivat aikaisemmin. Kasvatus on

Lisätiedot

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu (Rosa rugosa) on Koillis-Aasian rannikolta 1900-luvun alussa Suomeen tuotu vieraslaji, joka leviää erityisesti

Lisätiedot

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

AMPPELITOMAATTI TUMBLER AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos

Lisätiedot

Omenapuupuistoon istutettiin yhteensä 14 eri lajiketta. Jokaiselle kuukaudelle tuli oma nimikkolajikkeensa:

Omenapuupuistoon istutettiin yhteensä 14 eri lajiketta. Jokaiselle kuukaudelle tuli oma nimikkolajikkeensa: Vuonna 2001 valmistui kaikkien imatralaisten käyttöön Vuoksen kauniille rantamaille vanhan rautatiesillan kupeeseen Omenapuupuisto. Puistossa kasvaa lähes 300 omenapuuta - henkilökohtaisesti nimettynä

Lisätiedot

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

AMPPELITOMAATTI TUMBLER AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos

Lisätiedot

Taimien istutusohjeet

Taimien istutusohjeet Taimien istutusohjeet Kärhöjen istutus Kasvupaikka: Aurinkoinen Kasvualusta: Tasaisen hikevä, runsasravinteinen, kalkittu ja salaojitettu kasvualusta. Kasvin tyvellä maan tulisi olla hiekkapitoista, mikä

Lisätiedot

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

A `St. Michel (Mikkeli)  `Haaga` A `St. Michel (Mikkeli) Kukka on nuppuasteella vaaleanpunainen, auetessaan lähes valkoinen, vaaleanvihreä pilkkuinen. Lajike on kotimaisista alppiruusuista talvenkestävin ja se kukkii kotimaista alppiruusuista

Lisätiedot

SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ

SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Puutarhanaiset ry:n vierailu Evirassa 10.4.2014 Raija Valtonen Evira, kasvinterveysyksikkö KASVINTARKASTUKSEN PÄÄTEHTÄVÄ estää vaarallisten kasvintuhoojien leviäminen

Lisätiedot

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! YOUNG PEOPLE FOR YOUNG PEOPLE -hankkeen toiminnan ytimenä on nuorten ideoiden kuuleminen. Minipuutarha-info aloittelevalle kotipuutarhurille on esimerkki nuorten

Lisätiedot

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien

Lisätiedot

4. MARJAKASVIT JA MANSIKAT

4. MARJAKASVIT JA MANSIKAT 4. MARJAKASVIT JA MANSIKAT Marjakasvit Marjakasvimme myydään pääasiassa astiataimina 3 litran ruukussa. Joidenkin tuotteiden astian myyntikoko on 2 litraa. Keväällä on saatavana herukoista ja vadelmista

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

KÄRHÖJEN JA KÖYNNÖSTEN ISTUTUS JA HOITO

KÄRHÖJEN JA KÖYNNÖSTEN ISTUTUS JA HOITO Isokukkaiset kärhöt ovat monien mielestä kauneimpia meillä kasvatetuista köynnöksistä. Pelkäämme turhaan kärhöjen talvehtimista, sillä oikein istutettuina ja hoidettuina ne talvehtivat suojaisessa paikassa

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

PuutarhaNikkarin. PuutarhaNikkarin. PuutarhaNikkarin. PuutarhaNikkarin. PuutarhaNikkarin. PuutarhaNikkarin. PuutarhaNikkarin.

PuutarhaNikkarin. PuutarhaNikkarin. PuutarhaNikkarin. PuutarhaNikkarin. PuutarhaNikkarin. PuutarhaNikkarin. PuutarhaNikkarin. -30% 1 Helmililjan sipulit 1 10 Kerrotut aikaiset TULPPAANIN SIPULIT Peach Blossom 0 1 00 3 Ihanat ikivihreät havupuut! Asteri tai Hopealanka TAIMIA OY Espoonkeskus: Viskaalinkuja 5 Espoonlahti: Espoonlahdenranta

Lisätiedot

Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013

Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013 Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013 YmpäristöAgro infopiste Puutarhapäivä yhteistyössä Puutteenkylän Puutarha, KTK ja Kuusamon palstaviljelijät, ProAgria Oulun hallinnoima YmpäristöAgro hanke Koillismaan

Lisätiedot

Satoa ruukusta ja laatikosta

Satoa ruukusta ja laatikosta PUUTARHAMARTTOJEN POP UP Satoa ruukusta ja laatikosta SATOA RUUKUSTA JA LAATIKOSTA Hyötykasvit viihtyvät ja tuottavat satoa, kun ne saavat riittävästi valoa. Suoran valon on osuttava kasveihin vähintään

Lisätiedot

Digikasvio. By: Linda H

Digikasvio. By: Linda H Digikasvio By: Linda H Haapa Haapa Kuvauspäivä:10.9.2011 Kuvauspaikka: Suomusjärvi Kuvausmaasto: Sekametsä (Lehto) Tuntomerkit: lehti on sahalaitainen, Jonka lehti on pehmeä. Juolukka Juolukka Kuvauspäivä:

Lisätiedot

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 2. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 2. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011 Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 2 Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011 Moskovskoje Zimneje (Moskovan Talvi) 1/2 Risteytys: Wealthy X Antonovka Obuknovennaja Jalostettu Moskovan

Lisätiedot

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen

Lisätiedot

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön

Lisätiedot

Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta

Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta Viheralan kasvinterveysseminaari_säätytalo_24.10.2013 KASVINTERVEYSLAINSÄÄDÄNTÖ Laki kasvinterveyden suojelemisesta (702/2003 muutoksineen) Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

MITÄ KASVAA PIRKANMAALAISESSA PERINNEPIHASSA? Krista Mäkelä Pirkanmaan perinnepihaprojekti, Ahlmanin koulun Säätiö Museopäivä Vapriikissa 16.5.

MITÄ KASVAA PIRKANMAALAISESSA PERINNEPIHASSA? Krista Mäkelä Pirkanmaan perinnepihaprojekti, Ahlmanin koulun Säätiö Museopäivä Vapriikissa 16.5. MITÄ KASVAA PIRKANMAALAISESSA PERINNEPIHASSA? Krista Mäkelä Pirkanmaan perinnepihaprojekti, Ahlmanin koulun Säätiö Museopäivä Vapriikissa 16.5.2012 Perinnekasvit ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Kasveihin

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Vapaudenkatu, vaihtoehtoja siirrettäviksi istutusastioiksi välikaistalle

Vapaudenkatu, vaihtoehtoja siirrettäviksi istutusastioiksi välikaistalle A-betoni, istutusastia TORI Tori on suorakaiteenmuotoinen sileä- tai rouhepintainen istutusastia. Leveys on 400 mm, pituus 1000 mm ja korkeus 400 mm. Paino 220 kg. Tori ja Puisto sarjojen istutusastioita

Lisätiedot

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

BASILIKA (Ocimum basilikum) SITRUUNAMELISSA (Melissa officinalis) TIMJAMI TARHA-AJURUOHO (Thymus vulgaris) PIPARMINTTU (Mentha piperita)

BASILIKA (Ocimum basilikum) SITRUUNAMELISSA (Melissa officinalis) TIMJAMI TARHA-AJURUOHO (Thymus vulgaris) PIPARMINTTU (Mentha piperita) SITRUUNAMELISSA (Melissa officinalis) Monivuotinen, helppo kasvattaa. Istuta lämpimälle suojaisalle kasvupaikalle tai ruukkuun. Sopii suolaisiin tai makeisiin ruokiin. Antaa hyvän maun erilaisiin juomiin.

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

Herukkaviljelmän perustaminen

Herukkaviljelmän perustaminen Herukkaviljelmän perustaminen Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula Tutkija Kati Hoppula Suonenjoki 15.11.2013 Herukkaviljelmän sijainti Ei hallanaralle paikalle. Itärinne vähiten hallanarka,

Lisätiedot

Kasvilajien ja tuotannonalojen potentiaalinen tuhoojariski. Salla Hannunen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira

Kasvilajien ja tuotannonalojen potentiaalinen tuhoojariski. Salla Hannunen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira Kasvilajien ja tuotannonalojen potentiaalinen tuhoojariski Salla Hannunen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira Leviämisväylän volyymin ja tuotannon arvon vaikutus kasvilajien potentiaaliseen tuhoojariskiin

Lisätiedot

OHJEITA METSANVIUELUALLE

OHJEITA METSANVIUELUALLE ~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan

Lisätiedot

Puutarha Nikkarit. Pieni pala paratiisia puutarhanikkarit.fi 16,90. Puuliljat! Kotimaiset luomuyrtit. Puistoalppiruusu KEVÄTSANOMAT 2014

Puutarha Nikkarit. Pieni pala paratiisia puutarhanikkarit.fi 16,90. Puuliljat! Kotimaiset luomuyrtit. Puistoalppiruusu KEVÄTSANOMAT 2014 Puutarha Nikkarit KEVÄTSANOMAT 2014 Pieni pala paratiisia puutarhanikkarit.fi Uusi myymälä avataan 12.4. Herttoniemeen Abraham Wetterintie 3 Tervetuloa! UUTTA Puuliljat! 10,- Lue lisää s. 2 Kotimaiset

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

KEVÄT 2013SANOMAT. Onnistumisen iloa! 8 kpl. Pieni pala TÄYDEN PALVELUN PUUTARHATALOT

KEVÄT 2013SANOMAT. Onnistumisen iloa! 8 kpl. Pieni pala TÄYDEN PALVELUN PUUTARHATALOT Pieni pala paratiisia TÄYDEN PALVELUN PUUTARHATALOT PuutarhaNikkarin KEVÄT 2013SANOMAT Tässä lehdessä: Mummolan makuja s.2 Helppo yrttitarha s.3 Puutarhan kevät tuunaus s.5 Kevään kukkaloisto s.6 Kiitolliset

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA LOS MONTEROS Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA Tumma gazpacho 500 g Kumato-tomaatteja 1 valkosipulin kynsi 1 rkl valkoviinietikkaa 1 dl maalaispatongin pehmeää sisusta 1 tl suolaa 1 tl sokeria Koristeiksi

Lisätiedot

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä

Lisätiedot

OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN

OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN VARTTAMISESTA: Kärkivarttaminen ja yhden sirkkalehden liitosvarte Varttamisen hyödyt Tautikontrolli maalevintäisten tautien ja tuholaisten leviämisen välttäminen resistentin perusrungon

Lisätiedot

Puutarha Nikkarit 1,95. Nyt on aika... istuttaa kukkasipulit päivittää pihat ja parvekkeet syyskuntoon nauttia syksystä ja sisustaa kotia 10,-

Puutarha Nikkarit 1,95. Nyt on aika... istuttaa kukkasipulit päivittää pihat ja parvekkeet syyskuntoon nauttia syksystä ja sisustaa kotia 10,- Puutarha Nikkarit SYKSY 2015 Pieni pala paratiisia Kotimainen Pallokrysanteemi Ø n. 30cm 2 kpl 10,- (6,90 kpl) Pallotuija Tiny tim 3 kpl 10,- 10,- (15,-) Tarhasyysvuokko Kaunis syksyllä pitkään kukkiva

Lisätiedot

KOTIPIHAN ISTUTUSOHJE

KOTIPIHAN ISTUTUSOHJE KOTIPIHAN ISTUTUSOHJE Istutus on helppoa, kun opit perusasiat. Tästä työohjeesta saat tietoa, kuinka istutat puutarhan monivuotiset kasvit: pensaat, puut, perennat ja köynnökset. Sisältää: Ensin paikat

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Macy s Pride. High Voltage. Pinktopia. Champagne Wishes. All The Rage

Macy s Pride. High Voltage. Pinktopia. Champagne Wishes. All The Rage Easy Elegance Ruusut Easy Elegance -pensasruusuvalikoiman ruusut ovat jatkuvakukintaisia, helppohoitoisia ja kauniita. Pitkän jalostustyön tuloksena on syntynyt erittäin talven- ja taudinkestäviä lajikkeita.

Lisätiedot

Käytetyt heinälajit ja lajikkeet

Käytetyt heinälajit ja lajikkeet Käytetyt heinälajit ja lajikkeet Porin Golfkerho ry Golfkentän eri nurmi alueilla käytetyt lajit ja lajikkeet valitaan käyttötarkoituksen mukaan. Viheriöillä tarvitaan matalaa leikkuuta kestäviä lajeja.

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 1. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 1. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011 Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 1 Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011 Aape (Venäläinen nimi ei tiedossa) Valkovenäläinen risteytys, Lobo X Prima Venäjällä ilmeisesti numerolajike

Lisätiedot

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella. Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Hienon asuinalueen muodostuminen

Hienon asuinalueen muodostuminen Hienon asuinalueen muodostuminen Kaikki yhdessä Alueen luonne, yhtenäisyys, yhteinen vaikutelma Luonteva maaston muotoilu maiseman luontaisen muodon mukaan Pihapuuston suhde maisemaan Kukin omalla tontillaan

Lisätiedot

Kasvualustat ammattiviljelyyn

Kasvualustat ammattiviljelyyn Kasvualustat ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. www.novarbo.fi Kasvualustaseokset Kevytruukutusmulta on ilmava kasvualustaseos, joka soveltuu myös heikkojuuristen kasvien viljelyyn.

Lisätiedot

Herukat säiden armoilla

Herukat säiden armoilla Liite 18.10.2004 61. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Herukat säiden armoilla Marja Aaltonen, MTT Laadukas hedelmä- ja marjasato saadaan jo pienestä määrästä kukkia. Herukan raakileita varisi kuitenkin tänä

Lisätiedot

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomi elää metsästä Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomalaisille luonnonvarat ja yhteys luontoon on sanottu olevan hyvinvointimme perusta. Maailman talous on kriisissä ja myös luonnon tasapaino on enemmän

Lisätiedot

Kasvata hyötypuutarhassa. ympäri vuoden! Luminum Oy Ratastie 5, 03100 NUMMELA 044 588 5021 www.luminum.fi

Kasvata hyötypuutarhassa. ympäri vuoden! Luminum Oy Ratastie 5, 03100 NUMMELA 044 588 5021 www.luminum.fi Kasvata hyötypuutarhassa ympäri vuoden! Luminum Green -tuotteilla omaa satoa Helposti Hyödynnä kaupan ruukkuyrttien ja -salaattien tarjonta ja jatkokasvata lisäsatoa Luminum Green -tuoteperheen avulla.

Lisätiedot

Iloitse pihasta. HB-pihapäällystevalikoima tarjoaa. mielikuvituksellesi monimuotoisia ja. värikkäitä virikkeitä! Yhdistele muotoja,

Iloitse pihasta. HB-pihapäällystevalikoima tarjoaa. mielikuvituksellesi monimuotoisia ja. värikkäitä virikkeitä! Yhdistele muotoja, HB-Pihapäällysteet HB-pihapäällystevalikoima tarjoaa mielikuvituksellesi monimuotoisia ja värikkäitä virikkeitä! Yhdistele muotoja, Iloitse pihasta. värejä ja kuviointeja, löydä pihasi luonne ja tee tyylikäs

Lisätiedot

Viisi ruukullista yrttejä

Viisi ruukullista yrttejä Viisi ruukullista yrttejä Viisi ruukullista yrttejä Yrtit kasvavat ruukuissa valoisalla ikkunalaudalla, parvekkeella ja puutarhassa. Tuoreet yrtit sopivat kaikenlaisiin ruokiin ja antavat uusia makuelämyksiä.

Lisätiedot

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

MAALISKUU. Maatilalla tapahtuu maaliskuussa

MAALISKUU. Maatilalla tapahtuu maaliskuussa MAALISKUU Laskiaissunnuntai (7 viikkoa ennen pääsiäispäivää) - Paastonaika alkaa. - Laskiaissunnuntaita seuraa laskiaistiistai. Kansainvälinen naistenpäivä (8.3) Kevätpäiväntasaus (20.3) - Päivä on yhtä

Lisätiedot

TUOTEKUVASTO 2015. Amppelit - Ruukkukukat - Ryhmäkasvit - Hyötykasvit. on valittu vuod

TUOTEKUVASTO 2015. Amppelit - Ruukkukukat - Ryhmäkasvit - Hyötykasvit. on valittu vuod TUOTEKUVASTO 2015 Amppelit - Ruukkukukat - Ryhmäkasvit - Hyötykasvit Tapio Koivula n Puutarha K on valittu vuod en 2014 Suomen kukk apuutarhaksi y Riippupetunia Amppelit Helppo hoitoinen, kukkien väreissä

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot