Talousarvio 2009 ja taloussuunnitelma KUNNANJOHTAJAN KATSAUS

Transkriptio

1 Kunnanjohtajan katsaus KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2009 alussa käyttöön otettava Kempeleen uusi toimintamalli merkitsee isoa muutosta sekä luottamushenkilöiden että palvelutuotannossa työskentelevän henkilöstön työssä. Uusien valtuutettujen rooli palvelutuotannon tilaajina ja kunnan kokonaiskehityksen ohjaajina korostuu. Valtuusto jakaantuu sisäistä työskentelyä varten valiokuntiin, jotka keskittyvät työssään päätöksenteon valmistelun ohjaukseen. Sektorilautakunnat jäävät historiaan. Tavoitteena on luoda Kempeleen kunnan omista lähtökohdista palvelutuotannon sopimusohjausmalli, joka muodostuu ohjaajana toimivasta kansalaiskunnasta ja palveluita tuottavasta palvelukunnasta. Kansalaiskunnan hallinnon tehtävänä on vastata kunnan strategisesta johtamisesta, omistajaohjauksesta, demokraattisesta päätöksenteosta ja palveluiden järjestämisestä kuntalaisten perusoikeuksien ja palvelutarpeiden mukaisesti. Palvelukunta tuottaa sopimusohjauksen mukaisesti peruspalveluita, joiden tehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia, omatoimisuutta ja sosiaalisten verkostojen kehittymistä sekä tukea elämän hallintaa elämän eri vaiheissa. Myös tukipalvelukeskuksen toiminnan aloittaminen on iso muutos. Tukipalvelukeskus tuottaa keskitetysti ateria-, puhdistus-, logistiikka-, toimisto-, talous-, palkka- ja henkilöstöpalveluja. Palveluita tuotetaan sekä palvelukunnalle että kansalaiskunnalle palvelusopimuksessa ilmaistujen tarpeiden mukaisesti. Tukipalvelujen yhteen saattamisen keskeisinä tavoitteina ovat kehittämistyössä onnistuminen ja palveluiden laatutason kohottaminen. Toimintamallin merkittävänä tavoitteena on kehittää palveluja asiakaslähtöisemmiksi siten, etteivät hallinnolliset rajat vaikeuta palveluiden käyttöä ja luontevaa asiointia. Asiakkaan saaman palvelun laatu paranee, kun päätöksenteko tapahtuu mahdollisimman lähellä asiakasta. Uudessa mallissa palveluihin liittyvä päätöksenteko siirretään lähellä asiakasta työskentelevien viranhaltijoiden tehtäväksi. Ratkaisulla uskotaan voitavan vaikuttaa kustannusten kasvun hallintaan. Malli kannustaa palveluiden tuottajia tehokkuuteen ja ohjaa kustannuskehitystä maltillisempaan suuntaan. Kunnanhallituksen esityksessä kustannuskannustavuutta on runsaan kolmen miljoonan edestä. Vuosikate laskee edellisestä vuodesta 3,6 milj. euroa ja tilikauden tulos on valmisteluprosessin tässä vaiheessa -3,3 milj. euroa. Molemmat mittarit kertovat sen, että tulorahoitus on heikko. Jotta palvelutuotanto voidaan tammikuussa käynnistettävän talouden tasapainottamisprosessin avulla saada lähemmäksi kunnan tulorahoitusta, edellyttää se kaikilta toimijoilta osaamisen vahvistamista ja toimintatapojen muokkaamista. On opittava uutta ja poisopittava vanhaa. Talousarvioesityksessä asiakaan näkökulma toteutuu hyvin. Alkuvuodesta toteutetaan kaksi uutta päiväkotiryhmää. Lasten ja nuorten toimintakeskus Pirilän seuraava vaihe on nuorisotilan avaaminen elokuussa Uudessa, rakennusvaiheessa olevassa palveluasumisyksikössä järjestetään kehitysvammaiselle asumispalveluja. Kunnallistekniikan rakentaminen jatkuu vilkkaana. Ensi vuonna aloitetaan Zatelliitti alueen eritasoliittymien rakentaminen, mikäli kaavallinen tilanne sen mahdollistaa. Ennalta ehkäisevää toimintaa parannetaan perustamalla perhetyöntekijän virka perhetyöhön sekä terveydenhoitajan virka äitiysneuvolan ja opiskelija- ja kouluterveyden tarpeisiin. Ennaltaehkäisevyyttä ja turvallisuuden tasoa nostetaan siirtymällä paloasemalla ympärivuorokautiseen hälytysvalmiuteen. Palveluiden parantumista jouduttavat myös Linnakangastalon ja kahden päiväkodin täysivuotinen käyttöönotto. 1

2 Kunnanjohtajan katsaus Lukujen valossa Kempeleessä on ensi vuoden lopulla asukasta. Tuloveroprosentti on 18, 50 ja toimintamenot lähes 70 milj. euroa, johon summaan valtio osallistuu vajaalla 17 milj. eurolla. Nettoinvestoinnit ovat 3,4 milj. euroa ja lainaa jokaista kuntalaista kohden on euroa. Kempeleen uuden toimintamallin ja valmistellun talousarvioesityksen henkilöstöpoliittisena tavoitteena on luoda motivoitumiseen kannustava työympäristö ja ottaa huomioon innovoivan työyhteisön mahdollisuudet ja henkiset voimavarat kunnan kokonaiskehittämisessä. Uusi Terveydenhuoltolaki, joka astuu voimaan vuoden 2013 alussa, tuo mukanaan ison joukon selvitettäviä asioita, joiden perusteella tehdään kauaskantoisia ratkaisuja. Tulkitsen niin, että onnistuminen ensi vuodelle asetetuissa haasteissa mahdollistaa tulevaisuuden vastaanottamisen itsenäisenä kuntana. Kari Ahokas 2

3 Sisällysluettelo Sisältö KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 1 TALOUSARVION 2009 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT... 4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS... 4 KUNTATALOUS... 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 7 VÄESTÖN NYKYTILA JA MUUTOKSET... 7 TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA TALOUSARVION RAKENNE TALOUSARVION SITOVUUS TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA VALTUUTUS TILAPÄISLAINAN OTTOON VUODELLE STRATEGIAOSA KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS KEMPELEEN KUNNAN TALOUS TALOUSARVIO KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISTULOT- JA MENOT VUONNA TALOUSARVIO TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA KÄYTTÖTALOUSOSA KANSALAISKUNTA PALVELUKUNTA PERUSPALVELU-PROSESSI YMPÄRISTÖN TOIMIVUUS JA TURVALLISUUS -PROSESSI TUKIPALVELUT INVESTOINTIOSA KEMPELEEN KONSERNIN TYTÄR-YHTIÖT KEMPELEEN VESIHUOLTO OY KIINTEISTÖ OY KEMPELEEN KARTANO LIITTEET: ALUSTAVAT TUOTELUETTELOT 3

4 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen taloudellinen kehitys TALOUSARVION 2009 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Maailmantalouden tilanne on finanssikriisin syventyessä heikentynyt syksyn 2008 kuluessa. Kriisin kaikkia vaikutuksia tai kestoa ei vielä pystytä arvioimaan. Useimmat suuret teollisuusmaat ovat joko taantumassa tai joutumassa taantumaan ja niiden heikko kasvu jatkuu pitkälle vuoteen Teollisuusmaiden heikko talouskehitys ei voi olla vaikuttamatta myös kehittyviin maihin. Talouskriisi ei liity yksin rahoitus- ja finanssimarkkinoiden turbulenssiin. Öljyn, elintarvikkeiden ja raaka-aineiden hintojen nousu samaan aikaan kavensi talouspolitiikan keinojen käyttömahdollisuuksia. Hintojen nousu johti inflaation kiihtymiseen. Öljyn ja raaka-aineiden hintojen alentuminen on antanut keskuspankeille ja hallituksille talouspoliittista liikkumatilaa Bruttokansantuote markkinahintaan 4,9 4,5 2,5 0,5 2,0 1,8 1,8 Työttömyysaste 7,7 6,9 6,5 7,0 5,9 5,9 5,9 Palkat 4,9 5,9 7,2 5,2 4,8 3,8 3,8 Ansiotaso 3,0 3,4 5,5 5,0 5,0 4,0 4,0 Kuluttajahinnat 1,6 2, ,1 2,0 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,2 3,4 4,7 3,2 4,2 3,5 3,5 Lähde :VM Suomen talous ei selviä seurauksitta Suomen talous on tavallista paremmin varustautunut ottamaan vastaan vaikeat ajat. Tämä on seurausta viime vuosien hyvästä työllisyyskehityksestä sekä ylijäämäisestä valtiontaloudesta. Yhdysvaltojen ja Länsi-Euroopan taantuma ei kuitenkaan mene ohi heijastumatta Suomen talouteen. Talouskasvu hidastuu ensi vuonna selvästi. Viennin arvioidaan supistuvan kansainvälisen kysynnän vähentyessä sekä investointien alenevan kysynnän ja rahoituskustannusten seurauksena. Toisaalta veronkevennykset vahvistavat kotimaista kysyntää. Inflaatio hidastuu huomattavasti vuoden 2009 aikana raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen, asuntojen hintojen sekä korkojen laskiessa. Työttömyys kääntyy nousuun talouskasvun hidastuessa. Myös julkisen talouden tila on heikkenemässä yleisen laskusuhdanteen myötä. Selvimmin tämä näkyy verotulojen supistumisena. Valtion rahoitusasema muuttuu vuonna 2009 alijäämäiseksi ensimmäisen kerran tällä vuosikymmenellä. Kuntatalous pysyy vielä ensi vuonna lähellä tasapainoa ja kasvun hidastuminen heijastuu tuntuvammin kuntiin vasta ensi vuoden jälkeen. Pidemmällä aikavälillä kuntatalouden ongelmat hyvin todennäköisesti nousevat jälleen esiin. Talouspolitiikan päähuomio tulee kohdistaa vuonna 2009 siihen, millä keinoin korkeaa työllisyyttä voidaan ylläpitää laskusuhdanteen yli. Kansantalouden suotuisan kehityksen lisäksi tämä on tärkeää myös yrityksille, koska seuraavassa noususuhdanteessa työvoiman riittävyys voi muodostua pullonkaulaksi jollakin aloilla ja alueilla. 4

5 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen taloudellinen kehitys KUNTATALOUS Ensi vuonna kuntien bruttomenot ovat 36,5 miljardia euroa, josta investointien osuus on 3,9 miljardia euroa. Toimintamenojen on arvioitu kasvavan viisi prosenttia, joka paljolti selittyy palkkaratkaisulla ja arviolla inflaatiosta. Kuntien verotulot Valtion ensi vuoden talousarviossa kuntien verotuloja arvioidaan kertyvän milj. euroa, kasvu 2,9 %. Ilman valtion tekemiä veronkevennysratkaisuja kunnallisverotuksen kasvuksi on arvioitu 5,7 %. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousi 0,04 prosenttiyksiköllä 18,59 prosenttiin, mutta ensi vuonna kunnallisverosta tehtävien suurten verovähennysten vuoksi keskimääräinen verotus kevenee valtaosassa kuntia. Lisäksi kuntaliitoskunnissa keskimääräinen tuloveroprosentti laskee. Verotulojen kasvu hidastuu veronkevennysten vuoksi: Eläketulojen verotusta kevennetään kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korottamalla, mikä vähentää kuntien verotuloja 131 milj. euroa. Lisäksi valtionverotuksen ansiotulovähennys kumotaan ja otetaan käyttöön työtulovähennys, joka tehdään ensisijaisesti valtion verosta. Jos valtion vero ei riitä vähennyksen tekemiseen, loput vähennetään mm. kunnallisverosta. Nämä toimenpiteet vähentävät kuntien verotuloja 236 milj. euroa. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan euroon, mikä vähentää kuntien verotuloja 24 milj. euroa. Matkavähennyksen omavastuun korottaminen 600 euroon lisää kuntien verotuottoja 17 milj. euroa. Nämä yhteensä 374 milj. euron verotulomenetykset kompensoidaan kunnille sosiaalija terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korottamalla ja pienentämällä vastaavasti kuntien rahoitusosuuksia noin 71 euroa/asukas. Yhteisöverotuoton arvioidaan vähenevän 1,2 % ja kiinteistöveron kasvavan 4,5 %. Kuntien verotulot suhteessa bruttokansantuotteeseen laskevat. Valtion vuoden 2009 talousarvioesitystä on täydennetty marraskuussa 2008 pudottamalla yhteisöveron ja ansio- ja pääomatulojen tuottoarviota 1600 miljoonalla eurolla. Yhteisöveron tuottoarvion alenemisen syynä on yritysten aiemmin arvioitua heikompi tuloskehitys. Valtionosuudet Valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionapujen kautta yhteensä 9,3 mrd. eurolla vuonna Kuntien valtionavut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Valtionavut lisääntyvät yhteensä 683 milj. euroa vuonna Kuntatalouden kannalta kustannusneutraalit muutokset kuten verokevennysten kompensaatioon liittyvä 374 milj. euron lisäys ja tehtävien siirtoihin liittyvä 107 milj. euron vähennys lisäävät valtionosuuksia nettomääräisesti 267 milj. euroa. 5

6 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen taloudellinen kehitys Valtion toimenpiteet Valtion toimenpiteet lisäävät nettomääräisesti kuntien menoja 33 milj. euroa ja tuloja 57 milj. euroa vuonna Kuntien rahoitusaseman arvioidaan valtion toimenpiteiden vaikutuksena parantuvan 24 milj. euroa. Holhoustoimen edunvalvonnan, kuluttajaneuvonnan ja elatustuen hallintomenojen siirto kunnilta valtiolle vähentää valtionosuuksia 23,6 milj. euroa. Perusopetuksen opetusryhmien pienentämistä varten lisätään valtionosuutta 16 milj. euroa. Kuntien työllistämistuki vähenee 7 milj. euroa, koska painopistettä siirretään yritysten kanssa toteuttavaan ammatilliseen työvoimakoulutukseen. Kuntien menot vähenevät vastaavasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien lisäyksestä 21,3 milj. euroa liittyy hallitusohjelman mukaisiin kehittämistoimenpiteisiin kuten ikäihmisten palvelujen laatusuositusten mukaiseen toiminnan käynnistämiseen, sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnin ikärajan alentamiseen 75 vuotta täyttäneisiin sekä vammaislainsäädännön uudistamiseen säätämällä vaikeavammaisille oikeus henkilökohtaiseen apuun ja tukeen. Indeksikorotukset Vuonna 2009 valtionosuustehtävien kustannustason muutoksen arvioidaan olevan 3,2 %. Vuonna 2009 valtionosuuksiin tehdään 3,9 prosentin suuruinen indeksikorotus, johon sisältyy 75 % vuoden 2007 tason 1% suuruisesta korjauksesta. Valtionosuuksien tasaukset Tehtäväkohtaisia ja yleistä valtionosuutta lisätään tai vähennetään kuntakohtaisesti valtionosuuksien tasauksella, joka perustuu kunkin kunnan laskennallisten verotulojen määrään. Vuoden 2009 tasaus perustuu verovuoden 2007 tietoihin. Valtionosuuksien tasauslisien määrä on n. 780 milj. euroa. Tasauslisää saa 273 kuntaa ja tasausvähennys tehdään 59 kunnalle. Tuottavuuden parantaminen Peruspalvelujen kysynnän kasvun ja lisääntyvien menopaineiden hallinta on tärkeää kuntatalouden rahoituksen kestävyyden turvaamisen kannalta. Tuottavuutta parantamalla voidaan lievittää kunnallisten peruspalveluiden menopaineita. Tuottavuudessa on kysymys mm. siitä, kuinka työt kuntien palvelupisteissä organisoidaan, kuinka niitä johdetaan ja kuinka osataan hyödyntää uutta teknologiaa ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Oikein toteutettuna tuottavuuden paraneminen keventää myös työpaineita. Eri tavoilla tehdyt tuottavuusarviot osoittavat kuntien palvelutuotannossa olevan huomattavan suuria tuottavuuseroja olosuhdetekijöiden huomioimisen jälkeenkin. Kuntasektorin vastuulla olevien peruspalveluiden tuotantoa pyritään tehostamaan ensisijaisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksella, jonka tuloksena määritellään kuntapalvelujen tarkoituksenmukaiset järjestämis- sekä tuottamistavat. 6

7 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Väestön nykytila ja muutokset TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS VÄESTÖN NYKYTILA JA MUUTOKSET VÄESTÖKEHITYS Kempeleen kunnassa väkiluvun suhteellinen muutos on ollut Suomen kolmanneksi suurinta Limingan ja Pirkkalan jälkeen vuosina Väestömäärä kasvoi 21,2 % eli keskimäärin 3 % vuosittain. Kunnan tavoitteena on hallittu kasvu, mikä tarkoittaa noin 2 %:n vuosikasvua. Valtuuston asettama väestötavoite vuodelle 2010 on asukasta ja vuodelle asukasta. Valtuuston asettamaa tavoitetta on tarkistettu alaspäin vuoden 2008 hiipuneen väestönkehityksen vuoksi. Väestöennuste vuodelle 2009 on , vuodelle ja vuodelle Tilastokeskuksen toukokuussa 2007 julkaiseman uuden väestöennusteen mukaan kempeleläisiä olisi vuonna ja vuonna Kuvio. Kempeleen väestö vuosina ja ennusteet vuoteen

8 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Väestön nykytila ja muutokset Kuvio. Kempeleen 0-vuotiaat ja kouluun tulevat 7-vuotiaat vuosina vuotiaat 7-vuotiaat E 2009 E 2010 E 2011 E Syntyvyys ja muuttoliike vaikuttavat lasten määrään. Syntyvyys oli 1990-luvulla noin 170 lasta vuosittain ja suunnitelmakaudella se on noin 100 lasta enemmän eli 270 lasta vuosittain. Kuvio. Kempeleen lapset ja nuoret vuosina E=ennuste E 2009 E 2010 E 2011 E

9 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Väestön nykytila ja muutokset Päivähoitoikäisten lasten määrä on kasvanut keskimäärin 48 lapsella vuosittain luvulla. Tarkistetun ennusteen mukaan lasten määrässä ei tapahdu oleellista muutosta suunnittelukaudella. Päivähoitopalveluita on tarjottu vuonna %:lle 0-6 vuotiaiden ikäluokasta. Vuoden 2009 alussa tiedossa olevien hakijoiden perusteella kysyntä kasvaa ja palveluita tarjotaan %:lle ikäluokasta. Alakouluikäisten (7-12 v. ) lasten määrän lisäys suunnittelukaudella on 68 lasta. Yläkouluikäisten määrä kasvaa suuren 13-vuotiaiden ikäluokan vuoksi lähes kahdellakymmenellä oppilaalla vuonna 2009, mutta vuotiaiden määrä kasvaa kokonaisuutena vuoteen 2011 mennessä vain 12 oppilaalla. Kuvio. Kempeleen työikäinen väestö vuosina E 2009 E 2010 E 2011 E E=ennuste Muuttoliike tuo mukanaan työikäistä väestöä siten, että nettomuutosta noin 72 % on ollut vuotiaita. Suunnittelukauden kasvu hidastuu. Kuvio. Kempeleen ikäihmisten määrän kehitys vuosina E 2009 E 2010 E 2011 E E=ennuste 9

10 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Väestön nykytila ja muutokset vuotiaiden määrä kasvaa 129 henkilöllä ja yli 75-vuotiaiden määrä 178 henkilöllä vuodesta 2008 vuoteen Palvelutarpeen lisäykset kohdistuvat etenkin ikäihmisten hoiva ja huolenpito-, terveys ja toimintakyky alaprosesseihin. Taulukko. Kempeleen väestö tilasto-alueittain Ikä- Koko Sarkki- Haka- Honka- Ketolan- Niitty- Väärä- Juurus- Linna- Tunteluokka väestö Keskusta ranta maa nen Ylikylä perä Sipola ranta Alakylä länperä suo kangas maton

11 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Taloudellinen toimintaympäristö TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ ELINKEINOJEN KEHITYS Kuvio. Kempeleen työpaikat päätoimialoittain vuosina Toimiala tuntematon Yhteiskunnalliset ja henk.koht. palvelut Rahoitus-, vakuutus-, ym. toiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta Rakentaminen Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Teollisuus ja mineraalien kaivuu Alkutuotanto Lähde: Tilastokeskus Kempeleen työpaikkakehitys on jatkunut aina vuoteen 2004 myönteisenä. Työpaikkojen kokonaismäärä on lisääntynyt vuosina yhteensä 232:lla työpaikalla eli keskimäärin 77 työpaikkaa/vuosi. Vuosian 2005 ja 2006 työpaikkamäärä on lähtenyt laskuun. Vuoden 2005 lopussa työpaikkoja oli 5016 ja vuoden 2006 aikana työpaikat vähentyvät 138:lla ollen yhteensä Eniten ovat lisääntyneet palvelualan työpaikat. Teolliset työpaikat ovat vähentyneet 533:lla. Suunnitelmakaudelle tavoitteeksi on asetettu keskimäärin noin 50 työpaikan lisäys. Työpaikkaomavaraisuusaste on laskenut 73 %:iin. 11

12 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Taloudellinen toimintaympäristö Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Kempeleessä Aloittaneet nelj Lkm Aloittaneet Lopettaneet I.-2.nelj Lähde: Tilastokeskus/Yritystilastot SeutuNet Työpaikkaomavaraisuus kunnittain Työpaikkaomavaraisuus (%) Oulu Ouluseutu Muhos Kempele Ylikiiminki Hailuoto Lumijoki Tyrnävä Oulunsalo Haukipudas Liminka Kiiminki Vuosi Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilastot SeutuNet Työpaikkojen määrän kehitys kunnittain Indeksi, 1990= Vuosi Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilastot Oulunsalo Kempele Kiiminki Oulu Liminka Haukipudas Tyrnävä Lumijoki Muhos Ylikiiminki Hailuoto SeutuNet 12

13 Työttömien lkm Kempeleen kunta Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Taloudellinen toimintaympäristö Työllisyysasteen kehitys Oulun seudun kunnissa Työllisyysaste kunnittain vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä (%) Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Ylikiiminki Ouluseutu Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilastot SeutuNet Työllisyysaste ilmoittaa, kuinka moni vuotiaista on työssä. Kempeleessä työllisyysaste on seudun korkein. Kuvio. Työttömyysaste ja työttömät työnhakijat eri ikäryhmissä 2000-syyskuu ,1 12,3 10,7 10,5 10,3 11,1 9,9 9, ,4 6 4 % /00 12/01 12/02 12/03 12/04 12/05 12/06 12/07 09/08 Alle 25-v vuotiaat Yli 50-v Työttömyysaste 11,1 12,3 10,7 10,5 10,3 11,1 9,9 9,1 7,4 0 Työttömien määrä oli vuoden 2008 elokuun lopussa 546. Suurten työnantajien työpaikkavähennykset eivät ole vielä näkyneet työttömien määrän kasvuna. 13

14 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion rakenne TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA TALOUSARVION RAKENNE Talousarvion tehtävät ja sisältö Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota (KuntaL 65.4 ). Talousarvio on valtuuston tärkein toiminnan ja talouden ohjauksen väline. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma suunnittelukaudeksi eli kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten syntyvä rahoitustarve katetaan. Määrärahat ja tuloarviot voivat olla talousarviossa brutto- tai nettomääräisiä. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseksi turvataan. Kuntia koskee ns. alijäämän kattamisvelvollisuus. Talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Talousarvion osat ja niiden väliset yhteydet Kuntalain mukaan talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointija rahoituslaskelmaosa. Käyttötalous- ja investointiosat toimivat toiminnan ohjauksen välineinä, tuloslaskelma- ja rahoituslaskelma laaditaan kokonaistalouden näkökulmista. TALOUSARVION RAKENNE TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA Käyttötalousosa + Toimintatulot* - Toimintamenot - TOIMINTAKATE + VEROTULOT + VALTIONOSUUDET - KORKOMENOT + VUOSIKATE - POISTOT TILIKAUDEN TULOS + VUOSIKATE - MAANMYYNTIVOITOT* TULORAHOITUS - LAINOJEN LYHENNYKSET - INVESTOINNIT + LAINOJEN LISÄYS 14

15 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion rakenne Käyttötalousosa Käyttötalousosassa asetetaan kunnan varsinaiselle toiminnalle tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Valtuusto päättää käyttötalousosan kokonaisuuksista, joille tavoitteita, määrärahoja ja tuloarvioita asetetaan. Tuloslaskelmaosa Investointiosa Käyttötalousosan rakenne Kempeleen uuden toimintamallin mukainen käyttötalousosan rakenne on seuraava: Kansalaiskunta Palvelukunta 1. Peruspalvelu -prosessi Peruspalvelujohto Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Vapaa aika Terveys ja toimintakyky Sosiaalinen turvallisuus Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito 2. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessi Tukipalvelukeskus Uuden toimintamallin myötä Kempeleessä siirrytään palvelukunnassa ja tukipalvelukeskuksessa nettomääräiseen budjetointiin. Nettoperiaatteella budjetoitaessa sitovaa on määrärahojen ja tuloarvioiden erotus. Palvelusopimukset Uuden toimintamallin myötä Kempeleen kunnassa on siirrytty sopimusohjausmalliin, jossa kansalaiskunnan ja palvelukunnan välisillä palvelusopimuksilla sovitaan palvelun määrästä, laadusta, ja hinnasta. Palvelusopimukset ja vuoden aikana tehtävät muutokset hyväksyy kunnanhallitus. Tuloslaskelmaosaan kootaan yhteen käyttötalousosan määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenlasketut määrät sekä esitetään niiden lisäksi määrärahat ja tuloarviot koko kunnan tasolla budjetoitaville erille, joita ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustulot ja menot. Myös poistot sekä suunnitelmat tuloksenkäsittelyeristä esitetään talousarvion tuloslaskelmassa, vaikka ne eivät olekaan varsinaisia määrärahoja tai tuloarvioita. Investointiosassa varataan määrärahat ja esitetään tuloarviot investointihankkeille tai hankeryhmille, joiden menot kirjanpidossa aktivoidaan tasetilille. Investointimenoon varataan määräraha talousarviovuonna arvioidun käytön mukaisena. Jos hanke ajoittuu usealle eri vuodelle, talousarviossa esitetään myös hankkeen kokonaiskustannusarvio. Investointiosan tuloarvioina esitetään investointien rahoitusosuudet sekä käyttöomaisuuden myyntitulot. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan vaikutus kunnan maksuvalmiuteen. 15

16 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion sitovuus TALOUSARVION SITOVUUS Kunnanhallitus Kansalaiskunta Kunnanvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kunnanhallitusta ja kunnan viranhaltijoita. Talousarvion yleiset lähtökohdat ovat informaatiota, joita ei ole tarkoitettu sitovaksi osaksi. Kansalaiskunnan, palvelukunnan ja tukipalvelukeskuksen vuositavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden. Kunnanhallitusta sitoo kunnan toimintakate. Lisäksi kunnanhallituksen tulee vastata, että valtuuston asettama tilikauden tulostavoite toteutuu. Kansalaiskunnalla on sitovaa toimintatulot ja toimintamenot. Palvelukunta ja tukipalvelukeskus Palvelutuotantojohtajia sitoo prosessin toimintakate ja tukipalvelujohtajaa tukipalvelukeskuksen toimintakate. Peruspalveluprosessi Peruspalveluprosessin alaprosessien toiminnan sisällöstä ja taloudesta päättää palvelutuotantojohtaja. Peruspalvelujen tuotantojohtaja päättää muutoksista alaprosessien välillä. Palvelutuotantojohtajan vastuulla olevaa alaprosessien määrärahaa ei voida korottaa ellei korotukselle voida samassa yhteydessä osoittaa täysi kate. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessi ja tukipalvelukeskus Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessin palvelutuotantojohtaja päättää muutoksista prosessin sisällä ja tukipalvelujohtaja päättää muutoksista tukipalvelukeskuksen sisällä. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessin palvelutuotantojohtajan ja tukipalvelujohtajan vastuulla olevaa määrärahaa ei voida korottaa ellei korotukselle voida samassa yhteydessä osoittaa täysi kate. 16

17 Investointiosa Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion sitovuus Investoinnit on valtuustoon nähden sitovia Maa- ja vesialueiden, Muiden pitkävaikutteisten menojen, Kunnallistekniikan, Tietokoneohjelmien, Osakkeiden ja osuuksien määrärahat sekä Rakennusten ja Koneiden ja kaluston osalta menokohdittain. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat korko- ja rahoitusmenot sekä antolainasaamisten lisäykset. Pitkäaikaisten lainojen lisäys ei saa olla budjetoitua suurempi. Verotulojen, valtionosuuksien, korko- ja rahoitusmenojen, antolainasaamisten vähennysten sekä pitkäaikaisten saamisten vähennysten olennaisista poikkeamista on raportoitava valtuustolle. TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA Talousarvion toteumasta ja loppuvuoden ennusteesta raportoidaan kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle kolme kertaa vuodessa. Raporttien ajankohdat ovat 30.4., ja ja ne esitetään kunnanvaltuustolle kesäkuussa, syyskuussa ja seuraavan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä marraskuussa. Tilinpäätöstiedot esitetään toimintakertomuksessa. Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Raportointivelvollisuus kohdistuu tavoitteiden ja taloudellisen tuloksen ja toteutumisen seurantaan. Konsernitaloudesta raportoidaan sekä laaditaan konsernitilinpäätös VALTUUTUS TILAPÄISLAINAN OTTOON VUODELLE 2009 Valtuusto myöntää toimintasäännön mukaan resurssijohtajalle valtuuden ottaa 7 milj. euroa tilapäislainaa. 17

18 Strategiaosa Arvot STRATEGIAOSA Arvot Kempeleen kunnan toimintaa ohjaavat periaatteet Innovatiivisuus Innovatiivisuus on kyky tuottaa organisaatiolle uusia ja hyödyllisiä muutoksia. Pidämme tärkeänä uuden luomista ja uusien mahdollisuuksien näkemistä. Suosimme luovuuteen rohkaisevia työskentelymuotoja. Kunnan johto tukee käyttäytymisellään ja esimerkillään uusia ajatuksia ja niille annataan päivittäisessä työskentelyssä tilaa. Kehitämme työilmapiiriä luovuuteen ja vaihtoehtojen esittämiseen kannustavasti. Emme koe erilaisuutta epämukavana ja uskomme sen mukanaan tuomaan ainutlaatuiseen lopputulokseen. Turvallisuus Turvallisuutta on se, että kuntalaiset saavat tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun päätöksenteossa ja asiakkaina. Kunnan kaikessa toiminnassa otetaan huomioon vaikutukset sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen turvallisuuteen. Kaikessa suunnittelussa ympäristön turvallisuus ja terveellisyys on lähtökohtana. Myös poikkeusoloihin varaudutaan suunnitteluilla ja koulutuksella. Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisyys on organisaation tapa toimia, jossa asiakkaat ovat yhdenvertaisessa asemassa ja vastavuoroisessa yhteistyössä kunnan asiantuntijoiden kanssa. Näemme kuntalaiset itsenäisinä, vastuullisina ja kunnan palveluihin aktiivisesti vaikuttavina toimijoina. Rakennamme asiakaslähtöisiä ja yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia ja siirrämme tietoja tehokkaasti modernia tekniikkaa apuna käyttäen. Asiakaslähtöisten palvelujen tuottaminen modernilla tekniikalla muuttaa perinteisiä työtapoja. Ylitämme perinteiset hallinnonalojen ja kuntien väliset rajat. Luomme uusia tehokkaita ja matalia organisaatiorakenteita. Yhteistyö Luottamushenkilöt ja viranhaltijat toimivat yhteistyössä luottamuksen ilmapiirissä ilman puoluepolitiikkaa kempeleläisten parhaaksi. Työskentelyn perustana on suvaitsevaisuus erilaisille näkemyksille sekä oman ja muiden työn arvostaminen. Valtuutetut sitoutuvat kunnan strategiseen kehittämiseen ja ottavat vastuun tehdyistä päätöksistä. Valtuuston tahto on muun päätöksenteon perusta. Pidämme tärkeänä kunnan sisäistä hallinnonalat ylittävää yhteistyötä sekä seudun kuntien välistä yhteistyötä sekä yhteistyötä kunnan ja elinkeinoelämän välillä. 18

19 Strategiaosa Visio Visio 2015 Yhteinen näkemys kunnan tulevaisuudesta Kempele kehityksen kärjessä Kempele on Oulun seudun turvallinen asukkaan kunta, jossa asiakaslähtöiset palvelut järjestetään tehokkaasti yhteistyössä seudun kuntien ja yhteisöjen kanssa. Kunnan väestönkasvu on hallinnassa ja talous tasapainossa. Visio on purettu seitsemään tavoitetilaa yksilöidymmin kuvaavaksi päämääräksi: 1. Kuntalaisten hyvinvointi 2. Monipuolinen ja menestyvä elinkeinoelämä 3. Toimivat johtamisjärjestelmät 4. Palvelurakenteet ja prosessit kunnossa 5. Kempeleen kunta on vetovoimainen työnantaja 6. Innovatiivinen ja motivoitunut henkilöstö 7. Talous tasapainossa Päämääriä tarkastellaan seuraavista näkökulmista: Asiakkaan näkökulmassa tarkastellaan kunnan suhdetta kuntalaisiin, asiakkaisiin ja yrityksiin Prosessit ja rakenteet edustaa organisaation toimivuuden näkökulmaa Resurssit-näkökulma edustaa talouden hallinnan näkökulmaa Henkilöstö-näkökulma edustaa kunnan työntekijöiden ja viranhaltijoiden näkökulmaa eli missä kunnan tulee onnistua suhteessa henkilöstöön Näille neljälle näkökulmalle on määritelty kriittiset menestystekijät, joissa on ehdottomasti onnistuttava vision ja strategian toteuttamiseksi. Niiden toteutumista mitataan arviointikriteereillä, joille asetetaan vuosittain talous-arvion laatimisen yhteydessä resurssien mukaiset tavoitetasot. 19

20 Kempeleen kunnan talouden kehitys KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS K E M P ELE 2005 Tp Tp Ta Tp * * Ta A s uk a s lu k u V ä e stö n k as v u -% 3,5 3,0 1,9 2,8 1,1 0,7 T u lo ve ro p ro s en tti 1 8, , , , , ,5 0 K iin te istö ve ro p ro s e ntti v a kitu in e n a su in ra k e n n u s 0,2 7 0,2 7 0,2 7 0,2 7 0,2 7 0,2 7 yle in e n k iin te is tö ve ro 0,7 0 0,7 0 0,7 0 0,7 0 0,7 0 0,7 0 yle is h yö d y llis e t yh te is ö t 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 V e ro tu lo t V a ltio no s u u d e t V e ro ra h o itu s y h te e n s ä M u u to s -% 9,1 6,6 7,6 9,3 8,3 4,7 /a s u k a s T o im in ta m e no t M u u to s -% 6,4 6,8 7,9 6,0 7,8 8,2 T o im in ta k a te M u u to s -% 7,5 7,3 7,6 6,4 8,0 9,8 /a s u k a s V u o sika te /a s u k a s vu o s ik a te /p o is to t-% 1 0 0,7 9 4, , ,8 9 8,3 1 4,8 S u m u -p o is to t T ilik a u d e n tu lo s T u lo ra h o itu s In v es to in tie n tu lo ra h o itu s -% 6 6, , , , , ,7 0 Pääom a m e n o je n tu lo ra h o itu s-% 5 7, , , , ,7 0 7,9 0 In ve s to in n it n e tto /a s u k a s L a in a n h o ito k u lu t K u m u la tiiv in e n y lijä ä m ä L a in a t k u n ta /a s u k a s L a in a t k u n ta k o n se rn i /a s u k a s

21 Kempeleen kunnan talouden kehitys KEMPELEEN KUNNAN TALOUS euroa ** TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Muut rahoituserät, netto VUOSIKATE Vuosikate-poistot TULORAHOITUS Inv estoinnit LAINAKANNAN MUUTOKSET Tilinpäätösennusteen mukaan toimintakate heikkenee euroa. Toimintatuotot ylittyvät euroa ja toimintakulut euroa. Verotulot toteutuvat 1 milj. euroa arvioitua pienempänä. Vuosikate laskee 3,6 milj. euroon, mikä on euroa heikompi kuin vuoden 2008 alkuperäisessä talousarviossa. Tilikauden tulos painuu euroa miinukselle. Investoinnit toteutuvat 2,4 milj. euroa arvioitua pienempänä. Lainamäärä on 18,9 milj. euroa eli 2,5 milj. euroa pienempi kuin talousarviossa. Vuosina toimintakatteen kasvu on ollut keskimäärin 7,6 % ja verorahoituksen 7,9 %. Vuoden 2008 aikana väestön kasvu on hidastunut (lokakuu , +48 asukasta). Toimintakulujen kasvun jatkuessa entiseen tahtiin toimintakatteen kasvu asukasta kohti nousee merkittävästi. Muutos-% ** Toimintakate 7,5 7,3 7,6 8,0 Toimintarahoitus 9,1 6,6 7,6 8,3 Toimintakate, /as 3,8 4,1 5,4 7,1 Verorahoitus, /as 5,3 3,4 5,5 7,4 Väestön kasv u 3,5 3,1 2,0 0,8 Liian nopea menojen lisääntymien hyvän tulokehityksen vallitessa aiheuttaa jatkossa ongelmia tulojen pienentyessä. 21

22 Talousarvio 2009 TALOUSARVIO 2009 KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISTULOT- JA MENOT VUONNA 2009 KEMPELEEN TALOUSARVION KOKONAISTULOT Rahoitusosuudet inv.menoihin 0 % Satunnaiset tuotot 0 % Maan myyntitulot 3 % Myyntituotot 2 % Maksutuotot 4 % Lainanotto 8 % Tuet ja avustukset 1 % Muut tuotot 1 % Valtionosuudet 22 % Verotulot 60 % Kempeleen kunnan tulot ovat 72 milj. euroa. Verorahoituksen osuus 63,8 milj. euroa, 88,7 % kunnan kokonaistuloista ja lainanoton tarve 6,5 milj. euroa. KEMPELEEN TALOUSARVION KOKONAISMENOT Investointimenot 7 % Rahoitusmenot 4 % Muut kulut 1 % Avustukset 5 % Aineet ja tarvikkeet 5 % Henkilöstökulut 46 % Palvelujen ostot 32 % Kempeleen kunnan menot ovat 78,4 milj. euroa, josta toimintamenot ovat 69,5 milj. euroa, investoinnit 5,6 milj. euroa ja rahoitusmenot 3,4 milj. euroa. 22

23 Talousarvio 2009 TALOUSARVIO 2009 Kempeleen kunnan vuoden 2009 kokonaismenot ovat 78,4 milj. euroa. Ne laskevat 1,6 milj. euroa eli 2 %. Vastaavasti kokonaistulot lisääntyvät 1,7 milj. euroa eli 2,4 %. Uutta lainaa nostetaan 6,5 milj. euroa eli 421 euroa asukasta kohti. TOIMINTAMENOT Talousarvion toimintamenot 69,5 milj. euroa. Ne kasvavat 5,5 milj. euroa eli 8,6 %. Asukasta kohti laskettuna toimintamenot ovat euroa ja ne kasvavat edellisestä vuodesta 7,9 %. Henkilöstömenot ovat 36,1 milj. euroa. Ne lisääntyvät yhteensä 2,8 milj. euroa eli 8,3 %. Vakinaisten kuukausipalkat menokohtien määrärahat kasvavat 2,2 milj. euroa eli 10 %. Talousarvioon on otettu milj. euroa 9 uutta virkaa tai tointa varten, joiden palkkauskustannukset ovat vuositasolla milj. euroa. Kunta-alan palkkojen sopimusmuutosten kustannusvaikutus vuosina on 3,3 %. Henkilöstösivukulut laskevat 0,75 %. Asiakaspalvelujen ostojen määrärahat ovat 19 milj. euroa, ne lisääntyvät 1,5 milj. euroa eli 8,3 %. Oys:n erikoissairaanhoidon maksuosuuksiin on varattu 12,6 milj. euroa, kasvu on 0,9 milj. euroa eli 7,8 % vuoden 2008 talousarvion määrärahaan verrattuna. Asiakaspalvelujen ostot muilta ovat lisääntyneet 0,5 milj. euroa eli 10,5 %.Tähän sisältyvät mm. peruspalveluprosessin asumispalveluiden ostot. Muiden palvelujen ostoihin on varattu 5,9 milj. euroa, kasvu 0,7 milj. euroa eli 14,5 %. Menokohta muut yhteistoimintaosuudet nousevat 0,3 milj. euroa eli 24 %, josta palo- ja pelastustoimen osuus on 0.2 euroa. Rakennusten ja alueiden kunnossapitomenot lisääntyvät euroa eli yli 30 %. Merkittävää kasvua (1.000 euroa) on asiantuntija- (62, 11 %), kuljetus- (72,11%), majoitus- (19, 37%), matkustus- (25, 15%), terveys- (32, 14 %), koulutuspalvelut (34, 18 %). Tarvikkeiden ostoon on varattu 3,8 milj. euroa, kasvu 0,4 milj. euroa eli 12,5 %. Lämmityksen, sähkön ja veden menot nousevat 0,2 milj. euroa eli 23 %. Rakennusmateriaaleihin on varattu euroa eli 45 % ja lääkkeisiin ja hoitotarvikkeisiin euroa eli 9 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Avustuksiin on varattu 3,9 milj. euroa, määrärahat laskevat euroa eli 3 %. Päivähoidon avustus-menokohdille varatut määrärahat nousevat euroa eli 7,6 %, kasvu on lasten kotihoidontuessa ja yksityisen hoidon tuessa ja yksityisen hoidon kuntalisässä. Elatustukeen varatut määrärahat laskevat euroa eli 75 %. Perustoimeentulotuen menoja on korotettu euroa eli 7,4 %. Vuokrat kaksinkertaistuvat edelliseen vuoteen verrattuna. Koneiden ja laitteiden leasing vuokriin on varattu euroa, kasvu euroa eli 80,5 %. 23

24 Talousarvio 2009 TOIMINTATULOT Talousarviossa toimintatulojen määrä on 7,2 milj. euroa. Ne laskevat edellisestä vuodesta euroa eli 2,2 %. Myyntitulot ovat 1,3 milj. euroa, ne nousevat euroa eli 26 %. Terveyskeskussairaalan myyntitulot nousevat euroa eli 124% Maksutulot on arvioitu 3,2 milj. euroksi, kasvu euroa eli 12,8 %. Terveydenhuollon maksutuloja on lisätty euroa eli 8 % ja kotihoitoapumaksuja euroa eli 23 %. Päivähoidon hoitopäivämaksut on budjetoitu euroa eli 23 % korkeammaksi kuin edellisenä vuonna. Sosiaalija terveyshuollon maksu-uudistus toteutettiin lukien. Maankäyttö- ja kehittämiskorvauksia on arvioitu saatavan euroa eli 32 % edellisenä vuonna arvioitua vähemmän. Tuet ja avustukset ovat 0,7 milj. euroa, ne laskevat euroa eli 3,5 %Matalapalkkatuki puolitetaan, tuloarvioita on pienennetty euroa. Valtionosuutta perustoimeentulotukeen on lisätty euroa eli 12 %. Vuokratulot pienenevät euroa eli 6,3 % Muut tuotot ovat 1,5 milj. euroa, tuotot laskevat euroa Elatustukimaksutuloja on pienennetty euroa eli 88 %.Maan myyntivoitoiksi talousarviossa on arvioitu 1,3 milj. euroa, vähennystä euroa. TOIMINTAKATE Toimintakate on -62,2 milj. euroa. Se heikkenee edellisestä vuodesta 5,7 milj. euroa eli 10 %. Asukasta kohti laskettuna toimintakate on euroa, kasvu 9,3 %. VERORAHOITUS Verotulot ja valtionosuudet yhteensä ovat 63,8 milj. euroa. Verorahoituksen kasvu on 2,9 milj. euroa eli 4,7 % tilinpäätösennusteeseen verrattuna (2,3 milj. euroa vuoden 2008 talousarvioon verrattuna). Veroennusteita on pienennetty syksyn aikana talouden näkymien muututtua merkittävästi heikommiksi. Veroprosentit pysyvät ennallaan VUOSIKATE Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustulot ja -kulut. Vuoden 2009 vuosikate on euroa, 37 euroa/asukas. Edellisestä vuodesta se putoaa 3,6 milj. euroa, 205 euroa asukasta kohti. Vuosikatteen määrä on vain 0,8 % toimintatuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien summasta. POISTOT Poistojen määräksi arvioidaan 3,9 milj. euroa. Vuosikate riittää kattamaan suunnitelman mukaisten poistojen määrän 14,8 prosenttisesti. 24

25 1.000 Kempeleen kunta Talousarvio 2009 TILIKAUDEN TULOS Tilikauden tulokseksi muodostuu -3,3 milj. euroa. Tulos heikkenee 4,7 milj. euroa vuoden 2008 alkuperäisestä talousarviosta. Tilikauden tulos vastaa 1,5 tuloveroprosentin tuottoa. INVESTOINNIT Investointimenojen kokonaismäärä on 5,6 milj. euroa. Maan hankintaan on varattu 0,7 milj. euroa pääasiassa Zatelliitin yritysalueen toteuttamista varten. Moottoritieltä Zatelliitin liike- ja teollisuusalueelle johtavien ramppien kustannusarvio on 7,5 milj. euroa, josta ensi vuoden osuus on 2,5 milj. euroa. Kunnallistekniikan rakentamiseen on otettu yhteensä 1,5 milj. euroa. Lähes puolet määrärahoista on kohdistettu Linnakankaan alueelle. Ensi vuonna ei käynnistetä uusia talonrakennushankkeita. Ylikylän koulun muutostöihin ja kalustamiseen on varattu 0,5 milj. euroa. TULORAHOITUS Talousarviovuoden tulorahoitusta ei ole lainkaan investointimenojen ja lainojen lyhennysten rahoittamiseen, vaan investoinnit, lainojen lyhennykset ja osa korkomenoista rahoitetaan velalla. Uutta lainaa otetaan 6,5 milj. euroa. Kunnan lainamäärää kasvaa ensi vuonna 23 milj. euroon, euroon/asukas. Lainanhoitokustannukset ovat vuonna ,4 milj. euroa, joka vastaa 1,6 tuloveroprosentin tuottoa. TALOUDEN TASAPAINOTUS TALOUSSUUNNITELMASSA VUOSIKATE, POISTOT JA INVESTOINNIT ** Ta Investointien omahankintameno Vuosikate Poistot 25

26 Talousarvio 2009 Toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi aloitetaan välittömästi tammikuussa Tavoitteena on katkaista alijäämän kasvu. Talouden tasapaino edellyttää tulojen realistista arviointia ja menojen mitoittamista tulojen mukaan. Keväällä valtuustolle esitetään toimenpideohjelma 3 %:n toimintakatteen supistamisesta. Tuloja lisäävät ja menoja vähentävät toimenpiteet esitetään yksilöityinä, rahamääräisinä ja ajallisesti kohdistettuina. Vuonna 2000 investoinnit katettiin vielä aikaisemmilla säästöillä ja talousarviovuoden tulorahoituksella. Vuodesta 2003 investoinnit on rahoitettu pääasiassa lainanotolla. Tuloslaskelmassa on nähtävissä, että lainojen korkokustannukset ovat nousseet ja investoinneista tehtävät poistot suurenneet. Pitkällä aikavälillä kunnan on kyettävä tulorahoituksella rahoittamaan kaikki investointinsa, vaikka se väliaikaisesti ottaakin lainaa. Kasvavan kunnan talouden todellinen tasapaino edellyttää huomattavan ylijäämäisiä tilinpäätöksiä. Lainanotto on siirrettyä veronmaksua. 26

27 Talousarvio 2009 TULOSLASKELMA Tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka toimintatulot riittävät palvelutoiminnan menoihin, lainojen korko- ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelman välituloksina esitetään seuraavat tiedot: Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Talousarviossa tehdään suunnitelmat tilikauden tuloksen käsittelystä tai talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Ylijäämäinen tulos voidaan siirtää investointivaraukseen tai jättää tilikauden ylijäämäksi. Alijäämäinen tulos on katettava aikaisempien tilikausien ylijäämästä. Investointivaraus voidaan tehdä ylijäämäisestä tilikauden tuloksesta. Varauksella kunta rahoittaa etukäteen tulevien investoinnin suunnitelman mukaiset poistot. Investointivaraus tuloutetaan hankkeen valmistuttua. Investointivaraus muutetaan poistoerovaraukseksi, jota tuloutetaan sitä mukaan, kuin investoinnin hankintamenosta tehdään suunnitelman mukaisia poistoja. 27

28 Talousarvio 2009 ULK OISET TU LO SLASKELM A Tilin pää tö s Ta lous arvio Ta lous arvio Talousarvio M uutos% M uutos + m uu to kse t 0 8/09 e u ro a Toim intatulot , M yyntitulot , M aksutulot , Tuet ja avustukset , M uut tuotot , Toim intam enot , Henkilöstöm enot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet , Avustukset , M uut toim intam enot , TO IM INTAK ATE , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustulot ja -m enot: , Korkotulot M uut rahoitustulot , Korkom enot , M uut rahoitusm enot , VUO SIKAT E , Poistot ja arvonalentum iset , Suun.m ukaiset poistot , Arvonalentum iset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TU LOS , Poistoeron m uutos , Varausten m uutos Rahastojen m uutos Tilikauden yli-/alijääm ä ,

29 Talousarvio 2009 TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilöstömenot ovat 36,1 milj. euroa, kasvua 8,3 %. Niiden osuus toimintamenoista on 51,9 %. Palkkojen ja palkkioiden jakautuminen 1 % työllistäminen 5 % tilapäiset 3 % sijaiset 3 % erilliskorvaukset 1 % kokouspalkkiot 2 % tuntipalkat 85 % vakinaiset Muut henkilöstökulut Sopimuksen mukaan palkkoja korotetaan: ,3 prosentin suuruisella paikallisella järjestelyerällä sekä 0,5 prosentin suuruisella samapalkkaisuutta edistävällä järjestelyerällä ,4 prosentin yleiskorotuksella. Palkkakustannusten kehitykseen vaikuttavat lisäksi paikalliset palkkaratkaisut sekä henkilöstömäärän ja rakenteen muutokset. Nykyiset kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Henkilöstösivukulut vuodelle 2009 % KuEL-maksu 15.8 VaEL-maksu Sosiaaliturvamaksu 3.89 Työttömyysvakuutusmaksu 2.8 Tapaturmavakuutusmaksu 0.62 Ryhmähenkivakuutus 0.07 KuEL yhteensä VaEL yhteensä Henkilöstösivukulut laskevat edellisestä vuodesta 0,75 %. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu tulee olemaan ja eläkemenoperusteinen maksu

30 henkilömäärä Kempeleen kunta Talousarvio 2009 Varhaiseläkemenoperusteista eläkemaksua eli varhe-maksua maksetaan työntekijöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa joko työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai jotka alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Eläkemenoperusteista eläkemaksua maksavat ne kuntatyönantajat, joiden ennen vuotta 2005 palveluksessa olleille työntekijöille on kalenterivuoden aikana maksettu eläkettä. Linnakangastalo n päiväkoti Terveydenhoito Terveydenhoitaja Uudet virat ja toimet Toimipaikka Nimike Täyttämisajankohta Palkkauskustannukset vuodessa Määräraha 2009 Santamäkitalon päiväkoti Lastentarhanopettaja Lastentarhanopettaja Perhetyö Perhetyöntekijä Tilapalvelu Kiinteistötyönjohtaja Määräaikaiset: Santamäkitalon päiväkoti Linnakangastalo n päiväkoti (Talousarviossa 2008 esitetty kiinteistönhoitajan toimi muutetaan kiinteistötyönjohtajaksi) 2 Lastenhoitajaa Lastenhoitajaa Lisäys vuoden 2008 palkkakuluihin sisäisistä järjestelyistä johtuen Henkilöstömäärä Uusien työ- ja virkasuhteisten henkilöstömenot vuonna 2009 yhteensä Henkilöstömäärä ydinprosesseittain kansalaiskunta peruspalvelut ympäristöpalvel ut tukipalvelukesk us vakinaiset määräaikaiset Vuonna 2009 kokonaishenkilöstömäärä tulee olemaan keskimäärin 979 henkilöä, joista vakinaisia on 750 henkilöä ja määräaikaisia