Talousarvio 2009 ja taloussuunnitelma KUNNANJOHTAJAN KATSAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio 2009 ja taloussuunnitelma 2010-2011 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS"

Transkriptio

1 Kunnanjohtajan katsaus KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2009 alussa käyttöön otettava Kempeleen uusi toimintamalli merkitsee isoa muutosta sekä luottamushenkilöiden että palvelutuotannossa työskentelevän henkilöstön työssä. Uusien valtuutettujen rooli palvelutuotannon tilaajina ja kunnan kokonaiskehityksen ohjaajina korostuu. Valtuusto jakaantuu sisäistä työskentelyä varten valiokuntiin, jotka keskittyvät työssään päätöksenteon valmistelun ohjaukseen. Sektorilautakunnat jäävät historiaan. Tavoitteena on luoda Kempeleen kunnan omista lähtökohdista palvelutuotannon sopimusohjausmalli, joka muodostuu ohjaajana toimivasta kansalaiskunnasta ja palveluita tuottavasta palvelukunnasta. Kansalaiskunnan hallinnon tehtävänä on vastata kunnan strategisesta johtamisesta, omistajaohjauksesta, demokraattisesta päätöksenteosta ja palveluiden järjestämisestä kuntalaisten perusoikeuksien ja palvelutarpeiden mukaisesti. Palvelukunta tuottaa sopimusohjauksen mukaisesti peruspalveluita, joiden tehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia, omatoimisuutta ja sosiaalisten verkostojen kehittymistä sekä tukea elämän hallintaa elämän eri vaiheissa. Myös tukipalvelukeskuksen toiminnan aloittaminen on iso muutos. Tukipalvelukeskus tuottaa keskitetysti ateria-, puhdistus-, logistiikka-, toimisto-, talous-, palkka- ja henkilöstöpalveluja. Palveluita tuotetaan sekä palvelukunnalle että kansalaiskunnalle palvelusopimuksessa ilmaistujen tarpeiden mukaisesti. Tukipalvelujen yhteen saattamisen keskeisinä tavoitteina ovat kehittämistyössä onnistuminen ja palveluiden laatutason kohottaminen. Toimintamallin merkittävänä tavoitteena on kehittää palveluja asiakaslähtöisemmiksi siten, etteivät hallinnolliset rajat vaikeuta palveluiden käyttöä ja luontevaa asiointia. Asiakkaan saaman palvelun laatu paranee, kun päätöksenteko tapahtuu mahdollisimman lähellä asiakasta. Uudessa mallissa palveluihin liittyvä päätöksenteko siirretään lähellä asiakasta työskentelevien viranhaltijoiden tehtäväksi. Ratkaisulla uskotaan voitavan vaikuttaa kustannusten kasvun hallintaan. Malli kannustaa palveluiden tuottajia tehokkuuteen ja ohjaa kustannuskehitystä maltillisempaan suuntaan. Kunnanhallituksen esityksessä kustannuskannustavuutta on runsaan kolmen miljoonan edestä. Vuosikate laskee edellisestä vuodesta 3,6 milj. euroa ja tilikauden tulos on valmisteluprosessin tässä vaiheessa -3,3 milj. euroa. Molemmat mittarit kertovat sen, että tulorahoitus on heikko. Jotta palvelutuotanto voidaan tammikuussa käynnistettävän talouden tasapainottamisprosessin avulla saada lähemmäksi kunnan tulorahoitusta, edellyttää se kaikilta toimijoilta osaamisen vahvistamista ja toimintatapojen muokkaamista. On opittava uutta ja poisopittava vanhaa. Talousarvioesityksessä asiakaan näkökulma toteutuu hyvin. Alkuvuodesta toteutetaan kaksi uutta päiväkotiryhmää. Lasten ja nuorten toimintakeskus Pirilän seuraava vaihe on nuorisotilan avaaminen elokuussa Uudessa, rakennusvaiheessa olevassa palveluasumisyksikössä järjestetään kehitysvammaiselle asumispalveluja. Kunnallistekniikan rakentaminen jatkuu vilkkaana. Ensi vuonna aloitetaan Zatelliitti alueen eritasoliittymien rakentaminen, mikäli kaavallinen tilanne sen mahdollistaa. Ennalta ehkäisevää toimintaa parannetaan perustamalla perhetyöntekijän virka perhetyöhön sekä terveydenhoitajan virka äitiysneuvolan ja opiskelija- ja kouluterveyden tarpeisiin. Ennaltaehkäisevyyttä ja turvallisuuden tasoa nostetaan siirtymällä paloasemalla ympärivuorokautiseen hälytysvalmiuteen. Palveluiden parantumista jouduttavat myös Linnakangastalon ja kahden päiväkodin täysivuotinen käyttöönotto. 1

2 Kunnanjohtajan katsaus Lukujen valossa Kempeleessä on ensi vuoden lopulla asukasta. Tuloveroprosentti on 18, 50 ja toimintamenot lähes 70 milj. euroa, johon summaan valtio osallistuu vajaalla 17 milj. eurolla. Nettoinvestoinnit ovat 3,4 milj. euroa ja lainaa jokaista kuntalaista kohden on euroa. Kempeleen uuden toimintamallin ja valmistellun talousarvioesityksen henkilöstöpoliittisena tavoitteena on luoda motivoitumiseen kannustava työympäristö ja ottaa huomioon innovoivan työyhteisön mahdollisuudet ja henkiset voimavarat kunnan kokonaiskehittämisessä. Uusi Terveydenhuoltolaki, joka astuu voimaan vuoden 2013 alussa, tuo mukanaan ison joukon selvitettäviä asioita, joiden perusteella tehdään kauaskantoisia ratkaisuja. Tulkitsen niin, että onnistuminen ensi vuodelle asetetuissa haasteissa mahdollistaa tulevaisuuden vastaanottamisen itsenäisenä kuntana. Kari Ahokas 2

3 Sisällysluettelo Sisältö KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 1 TALOUSARVION 2009 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT... 4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS... 4 KUNTATALOUS... 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 7 VÄESTÖN NYKYTILA JA MUUTOKSET... 7 TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA TALOUSARVION RAKENNE TALOUSARVION SITOVUUS TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA VALTUUTUS TILAPÄISLAINAN OTTOON VUODELLE STRATEGIAOSA KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS KEMPELEEN KUNNAN TALOUS TALOUSARVIO KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISTULOT- JA MENOT VUONNA TALOUSARVIO TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA KÄYTTÖTALOUSOSA KANSALAISKUNTA PALVELUKUNTA PERUSPALVELU-PROSESSI YMPÄRISTÖN TOIMIVUUS JA TURVALLISUUS -PROSESSI TUKIPALVELUT INVESTOINTIOSA KEMPELEEN KONSERNIN TYTÄR-YHTIÖT KEMPELEEN VESIHUOLTO OY KIINTEISTÖ OY KEMPELEEN KARTANO LIITTEET: ALUSTAVAT TUOTELUETTELOT 3

4 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen taloudellinen kehitys TALOUSARVION 2009 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Maailmantalouden tilanne on finanssikriisin syventyessä heikentynyt syksyn 2008 kuluessa. Kriisin kaikkia vaikutuksia tai kestoa ei vielä pystytä arvioimaan. Useimmat suuret teollisuusmaat ovat joko taantumassa tai joutumassa taantumaan ja niiden heikko kasvu jatkuu pitkälle vuoteen Teollisuusmaiden heikko talouskehitys ei voi olla vaikuttamatta myös kehittyviin maihin. Talouskriisi ei liity yksin rahoitus- ja finanssimarkkinoiden turbulenssiin. Öljyn, elintarvikkeiden ja raaka-aineiden hintojen nousu samaan aikaan kavensi talouspolitiikan keinojen käyttömahdollisuuksia. Hintojen nousu johti inflaation kiihtymiseen. Öljyn ja raaka-aineiden hintojen alentuminen on antanut keskuspankeille ja hallituksille talouspoliittista liikkumatilaa Bruttokansantuote markkinahintaan 4,9 4,5 2,5 0,5 2,0 1,8 1,8 Työttömyysaste 7,7 6,9 6,5 7,0 5,9 5,9 5,9 Palkat 4,9 5,9 7,2 5,2 4,8 3,8 3,8 Ansiotaso 3,0 3,4 5,5 5,0 5,0 4,0 4,0 Kuluttajahinnat 1,6 2, ,1 2,0 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,2 3,4 4,7 3,2 4,2 3,5 3,5 Lähde :VM Suomen talous ei selviä seurauksitta Suomen talous on tavallista paremmin varustautunut ottamaan vastaan vaikeat ajat. Tämä on seurausta viime vuosien hyvästä työllisyyskehityksestä sekä ylijäämäisestä valtiontaloudesta. Yhdysvaltojen ja Länsi-Euroopan taantuma ei kuitenkaan mene ohi heijastumatta Suomen talouteen. Talouskasvu hidastuu ensi vuonna selvästi. Viennin arvioidaan supistuvan kansainvälisen kysynnän vähentyessä sekä investointien alenevan kysynnän ja rahoituskustannusten seurauksena. Toisaalta veronkevennykset vahvistavat kotimaista kysyntää. Inflaatio hidastuu huomattavasti vuoden 2009 aikana raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen, asuntojen hintojen sekä korkojen laskiessa. Työttömyys kääntyy nousuun talouskasvun hidastuessa. Myös julkisen talouden tila on heikkenemässä yleisen laskusuhdanteen myötä. Selvimmin tämä näkyy verotulojen supistumisena. Valtion rahoitusasema muuttuu vuonna 2009 alijäämäiseksi ensimmäisen kerran tällä vuosikymmenellä. Kuntatalous pysyy vielä ensi vuonna lähellä tasapainoa ja kasvun hidastuminen heijastuu tuntuvammin kuntiin vasta ensi vuoden jälkeen. Pidemmällä aikavälillä kuntatalouden ongelmat hyvin todennäköisesti nousevat jälleen esiin. Talouspolitiikan päähuomio tulee kohdistaa vuonna 2009 siihen, millä keinoin korkeaa työllisyyttä voidaan ylläpitää laskusuhdanteen yli. Kansantalouden suotuisan kehityksen lisäksi tämä on tärkeää myös yrityksille, koska seuraavassa noususuhdanteessa työvoiman riittävyys voi muodostua pullonkaulaksi jollakin aloilla ja alueilla. 4

5 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen taloudellinen kehitys KUNTATALOUS Ensi vuonna kuntien bruttomenot ovat 36,5 miljardia euroa, josta investointien osuus on 3,9 miljardia euroa. Toimintamenojen on arvioitu kasvavan viisi prosenttia, joka paljolti selittyy palkkaratkaisulla ja arviolla inflaatiosta. Kuntien verotulot Valtion ensi vuoden talousarviossa kuntien verotuloja arvioidaan kertyvän milj. euroa, kasvu 2,9 %. Ilman valtion tekemiä veronkevennysratkaisuja kunnallisverotuksen kasvuksi on arvioitu 5,7 %. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousi 0,04 prosenttiyksiköllä 18,59 prosenttiin, mutta ensi vuonna kunnallisverosta tehtävien suurten verovähennysten vuoksi keskimääräinen verotus kevenee valtaosassa kuntia. Lisäksi kuntaliitoskunnissa keskimääräinen tuloveroprosentti laskee. Verotulojen kasvu hidastuu veronkevennysten vuoksi: Eläketulojen verotusta kevennetään kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korottamalla, mikä vähentää kuntien verotuloja 131 milj. euroa. Lisäksi valtionverotuksen ansiotulovähennys kumotaan ja otetaan käyttöön työtulovähennys, joka tehdään ensisijaisesti valtion verosta. Jos valtion vero ei riitä vähennyksen tekemiseen, loput vähennetään mm. kunnallisverosta. Nämä toimenpiteet vähentävät kuntien verotuloja 236 milj. euroa. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan euroon, mikä vähentää kuntien verotuloja 24 milj. euroa. Matkavähennyksen omavastuun korottaminen 600 euroon lisää kuntien verotuottoja 17 milj. euroa. Nämä yhteensä 374 milj. euron verotulomenetykset kompensoidaan kunnille sosiaalija terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korottamalla ja pienentämällä vastaavasti kuntien rahoitusosuuksia noin 71 euroa/asukas. Yhteisöverotuoton arvioidaan vähenevän 1,2 % ja kiinteistöveron kasvavan 4,5 %. Kuntien verotulot suhteessa bruttokansantuotteeseen laskevat. Valtion vuoden 2009 talousarvioesitystä on täydennetty marraskuussa 2008 pudottamalla yhteisöveron ja ansio- ja pääomatulojen tuottoarviota 1600 miljoonalla eurolla. Yhteisöveron tuottoarvion alenemisen syynä on yritysten aiemmin arvioitua heikompi tuloskehitys. Valtionosuudet Valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionapujen kautta yhteensä 9,3 mrd. eurolla vuonna Kuntien valtionavut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Valtionavut lisääntyvät yhteensä 683 milj. euroa vuonna Kuntatalouden kannalta kustannusneutraalit muutokset kuten verokevennysten kompensaatioon liittyvä 374 milj. euron lisäys ja tehtävien siirtoihin liittyvä 107 milj. euron vähennys lisäävät valtionosuuksia nettomääräisesti 267 milj. euroa. 5

6 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen taloudellinen kehitys Valtion toimenpiteet Valtion toimenpiteet lisäävät nettomääräisesti kuntien menoja 33 milj. euroa ja tuloja 57 milj. euroa vuonna Kuntien rahoitusaseman arvioidaan valtion toimenpiteiden vaikutuksena parantuvan 24 milj. euroa. Holhoustoimen edunvalvonnan, kuluttajaneuvonnan ja elatustuen hallintomenojen siirto kunnilta valtiolle vähentää valtionosuuksia 23,6 milj. euroa. Perusopetuksen opetusryhmien pienentämistä varten lisätään valtionosuutta 16 milj. euroa. Kuntien työllistämistuki vähenee 7 milj. euroa, koska painopistettä siirretään yritysten kanssa toteuttavaan ammatilliseen työvoimakoulutukseen. Kuntien menot vähenevät vastaavasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien lisäyksestä 21,3 milj. euroa liittyy hallitusohjelman mukaisiin kehittämistoimenpiteisiin kuten ikäihmisten palvelujen laatusuositusten mukaiseen toiminnan käynnistämiseen, sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnin ikärajan alentamiseen 75 vuotta täyttäneisiin sekä vammaislainsäädännön uudistamiseen säätämällä vaikeavammaisille oikeus henkilökohtaiseen apuun ja tukeen. Indeksikorotukset Vuonna 2009 valtionosuustehtävien kustannustason muutoksen arvioidaan olevan 3,2 %. Vuonna 2009 valtionosuuksiin tehdään 3,9 prosentin suuruinen indeksikorotus, johon sisältyy 75 % vuoden 2007 tason 1% suuruisesta korjauksesta. Valtionosuuksien tasaukset Tehtäväkohtaisia ja yleistä valtionosuutta lisätään tai vähennetään kuntakohtaisesti valtionosuuksien tasauksella, joka perustuu kunkin kunnan laskennallisten verotulojen määrään. Vuoden 2009 tasaus perustuu verovuoden 2007 tietoihin. Valtionosuuksien tasauslisien määrä on n. 780 milj. euroa. Tasauslisää saa 273 kuntaa ja tasausvähennys tehdään 59 kunnalle. Tuottavuuden parantaminen Peruspalvelujen kysynnän kasvun ja lisääntyvien menopaineiden hallinta on tärkeää kuntatalouden rahoituksen kestävyyden turvaamisen kannalta. Tuottavuutta parantamalla voidaan lievittää kunnallisten peruspalveluiden menopaineita. Tuottavuudessa on kysymys mm. siitä, kuinka työt kuntien palvelupisteissä organisoidaan, kuinka niitä johdetaan ja kuinka osataan hyödyntää uutta teknologiaa ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Oikein toteutettuna tuottavuuden paraneminen keventää myös työpaineita. Eri tavoilla tehdyt tuottavuusarviot osoittavat kuntien palvelutuotannossa olevan huomattavan suuria tuottavuuseroja olosuhdetekijöiden huomioimisen jälkeenkin. Kuntasektorin vastuulla olevien peruspalveluiden tuotantoa pyritään tehostamaan ensisijaisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksella, jonka tuloksena määritellään kuntapalvelujen tarkoituksenmukaiset järjestämis- sekä tuottamistavat. 6

7 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Väestön nykytila ja muutokset TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS VÄESTÖN NYKYTILA JA MUUTOKSET VÄESTÖKEHITYS Kempeleen kunnassa väkiluvun suhteellinen muutos on ollut Suomen kolmanneksi suurinta Limingan ja Pirkkalan jälkeen vuosina Väestömäärä kasvoi 21,2 % eli keskimäärin 3 % vuosittain. Kunnan tavoitteena on hallittu kasvu, mikä tarkoittaa noin 2 %:n vuosikasvua. Valtuuston asettama väestötavoite vuodelle 2010 on asukasta ja vuodelle asukasta. Valtuuston asettamaa tavoitetta on tarkistettu alaspäin vuoden 2008 hiipuneen väestönkehityksen vuoksi. Väestöennuste vuodelle 2009 on , vuodelle ja vuodelle Tilastokeskuksen toukokuussa 2007 julkaiseman uuden väestöennusteen mukaan kempeleläisiä olisi vuonna ja vuonna Kuvio. Kempeleen väestö vuosina ja ennusteet vuoteen

8 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Väestön nykytila ja muutokset Kuvio. Kempeleen 0-vuotiaat ja kouluun tulevat 7-vuotiaat vuosina vuotiaat 7-vuotiaat E 2009 E 2010 E 2011 E Syntyvyys ja muuttoliike vaikuttavat lasten määrään. Syntyvyys oli 1990-luvulla noin 170 lasta vuosittain ja suunnitelmakaudella se on noin 100 lasta enemmän eli 270 lasta vuosittain. Kuvio. Kempeleen lapset ja nuoret vuosina E=ennuste E 2009 E 2010 E 2011 E

9 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Väestön nykytila ja muutokset Päivähoitoikäisten lasten määrä on kasvanut keskimäärin 48 lapsella vuosittain luvulla. Tarkistetun ennusteen mukaan lasten määrässä ei tapahdu oleellista muutosta suunnittelukaudella. Päivähoitopalveluita on tarjottu vuonna %:lle 0-6 vuotiaiden ikäluokasta. Vuoden 2009 alussa tiedossa olevien hakijoiden perusteella kysyntä kasvaa ja palveluita tarjotaan %:lle ikäluokasta. Alakouluikäisten (7-12 v. ) lasten määrän lisäys suunnittelukaudella on 68 lasta. Yläkouluikäisten määrä kasvaa suuren 13-vuotiaiden ikäluokan vuoksi lähes kahdellakymmenellä oppilaalla vuonna 2009, mutta vuotiaiden määrä kasvaa kokonaisuutena vuoteen 2011 mennessä vain 12 oppilaalla. Kuvio. Kempeleen työikäinen väestö vuosina E 2009 E 2010 E 2011 E E=ennuste Muuttoliike tuo mukanaan työikäistä väestöä siten, että nettomuutosta noin 72 % on ollut vuotiaita. Suunnittelukauden kasvu hidastuu. Kuvio. Kempeleen ikäihmisten määrän kehitys vuosina E 2009 E 2010 E 2011 E E=ennuste 9

10 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Väestön nykytila ja muutokset vuotiaiden määrä kasvaa 129 henkilöllä ja yli 75-vuotiaiden määrä 178 henkilöllä vuodesta 2008 vuoteen Palvelutarpeen lisäykset kohdistuvat etenkin ikäihmisten hoiva ja huolenpito-, terveys ja toimintakyky alaprosesseihin. Taulukko. Kempeleen väestö tilasto-alueittain Ikä- Koko Sarkki- Haka- Honka- Ketolan- Niitty- Väärä- Juurus- Linna- Tunteluokka väestö Keskusta ranta maa nen Ylikylä perä Sipola ranta Alakylä länperä suo kangas maton

11 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Taloudellinen toimintaympäristö TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ ELINKEINOJEN KEHITYS Kuvio. Kempeleen työpaikat päätoimialoittain vuosina Toimiala tuntematon Yhteiskunnalliset ja henk.koht. palvelut Rahoitus-, vakuutus-, ym. toiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta Rakentaminen Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Teollisuus ja mineraalien kaivuu Alkutuotanto Lähde: Tilastokeskus Kempeleen työpaikkakehitys on jatkunut aina vuoteen 2004 myönteisenä. Työpaikkojen kokonaismäärä on lisääntynyt vuosina yhteensä 232:lla työpaikalla eli keskimäärin 77 työpaikkaa/vuosi. Vuosian 2005 ja 2006 työpaikkamäärä on lähtenyt laskuun. Vuoden 2005 lopussa työpaikkoja oli 5016 ja vuoden 2006 aikana työpaikat vähentyvät 138:lla ollen yhteensä Eniten ovat lisääntyneet palvelualan työpaikat. Teolliset työpaikat ovat vähentyneet 533:lla. Suunnitelmakaudelle tavoitteeksi on asetettu keskimäärin noin 50 työpaikan lisäys. Työpaikkaomavaraisuusaste on laskenut 73 %:iin. 11

12 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Taloudellinen toimintaympäristö Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Kempeleessä Aloittaneet nelj Lkm Aloittaneet Lopettaneet I.-2.nelj Lähde: Tilastokeskus/Yritystilastot SeutuNet Työpaikkaomavaraisuus kunnittain Työpaikkaomavaraisuus (%) Oulu Ouluseutu Muhos Kempele Ylikiiminki Hailuoto Lumijoki Tyrnävä Oulunsalo Haukipudas Liminka Kiiminki Vuosi Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilastot SeutuNet Työpaikkojen määrän kehitys kunnittain Indeksi, 1990= Vuosi Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilastot Oulunsalo Kempele Kiiminki Oulu Liminka Haukipudas Tyrnävä Lumijoki Muhos Ylikiiminki Hailuoto SeutuNet 12

13 Työttömien lkm Kempeleen kunta Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Taloudellinen toimintaympäristö Työllisyysasteen kehitys Oulun seudun kunnissa Työllisyysaste kunnittain vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä (%) Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Ylikiiminki Ouluseutu Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilastot SeutuNet Työllisyysaste ilmoittaa, kuinka moni vuotiaista on työssä. Kempeleessä työllisyysaste on seudun korkein. Kuvio. Työttömyysaste ja työttömät työnhakijat eri ikäryhmissä 2000-syyskuu ,1 12,3 10,7 10,5 10,3 11,1 9,9 9, ,4 6 4 % /00 12/01 12/02 12/03 12/04 12/05 12/06 12/07 09/08 Alle 25-v vuotiaat Yli 50-v Työttömyysaste 11,1 12,3 10,7 10,5 10,3 11,1 9,9 9,1 7,4 0 Työttömien määrä oli vuoden 2008 elokuun lopussa 546. Suurten työnantajien työpaikkavähennykset eivät ole vielä näkyneet työttömien määrän kasvuna. 13

14 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion rakenne TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA TALOUSARVION RAKENNE Talousarvion tehtävät ja sisältö Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota (KuntaL 65.4 ). Talousarvio on valtuuston tärkein toiminnan ja talouden ohjauksen väline. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma suunnittelukaudeksi eli kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten syntyvä rahoitustarve katetaan. Määrärahat ja tuloarviot voivat olla talousarviossa brutto- tai nettomääräisiä. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseksi turvataan. Kuntia koskee ns. alijäämän kattamisvelvollisuus. Talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Talousarvion osat ja niiden väliset yhteydet Kuntalain mukaan talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointija rahoituslaskelmaosa. Käyttötalous- ja investointiosat toimivat toiminnan ohjauksen välineinä, tuloslaskelma- ja rahoituslaskelma laaditaan kokonaistalouden näkökulmista. TALOUSARVION RAKENNE TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA Käyttötalousosa + Toimintatulot* - Toimintamenot - TOIMINTAKATE + VEROTULOT + VALTIONOSUUDET - KORKOMENOT + VUOSIKATE - POISTOT TILIKAUDEN TULOS + VUOSIKATE - MAANMYYNTIVOITOT* TULORAHOITUS - LAINOJEN LYHENNYKSET - INVESTOINNIT + LAINOJEN LISÄYS 14

15 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion rakenne Käyttötalousosa Käyttötalousosassa asetetaan kunnan varsinaiselle toiminnalle tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Valtuusto päättää käyttötalousosan kokonaisuuksista, joille tavoitteita, määrärahoja ja tuloarvioita asetetaan. Tuloslaskelmaosa Investointiosa Käyttötalousosan rakenne Kempeleen uuden toimintamallin mukainen käyttötalousosan rakenne on seuraava: Kansalaiskunta Palvelukunta 1. Peruspalvelu -prosessi Peruspalvelujohto Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Vapaa aika Terveys ja toimintakyky Sosiaalinen turvallisuus Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito 2. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessi Tukipalvelukeskus Uuden toimintamallin myötä Kempeleessä siirrytään palvelukunnassa ja tukipalvelukeskuksessa nettomääräiseen budjetointiin. Nettoperiaatteella budjetoitaessa sitovaa on määrärahojen ja tuloarvioiden erotus. Palvelusopimukset Uuden toimintamallin myötä Kempeleen kunnassa on siirrytty sopimusohjausmalliin, jossa kansalaiskunnan ja palvelukunnan välisillä palvelusopimuksilla sovitaan palvelun määrästä, laadusta, ja hinnasta. Palvelusopimukset ja vuoden aikana tehtävät muutokset hyväksyy kunnanhallitus. Tuloslaskelmaosaan kootaan yhteen käyttötalousosan määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenlasketut määrät sekä esitetään niiden lisäksi määrärahat ja tuloarviot koko kunnan tasolla budjetoitaville erille, joita ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustulot ja menot. Myös poistot sekä suunnitelmat tuloksenkäsittelyeristä esitetään talousarvion tuloslaskelmassa, vaikka ne eivät olekaan varsinaisia määrärahoja tai tuloarvioita. Investointiosassa varataan määrärahat ja esitetään tuloarviot investointihankkeille tai hankeryhmille, joiden menot kirjanpidossa aktivoidaan tasetilille. Investointimenoon varataan määräraha talousarviovuonna arvioidun käytön mukaisena. Jos hanke ajoittuu usealle eri vuodelle, talousarviossa esitetään myös hankkeen kokonaiskustannusarvio. Investointiosan tuloarvioina esitetään investointien rahoitusosuudet sekä käyttöomaisuuden myyntitulot. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan vaikutus kunnan maksuvalmiuteen. 15

16 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion sitovuus TALOUSARVION SITOVUUS Kunnanhallitus Kansalaiskunta Kunnanvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kunnanhallitusta ja kunnan viranhaltijoita. Talousarvion yleiset lähtökohdat ovat informaatiota, joita ei ole tarkoitettu sitovaksi osaksi. Kansalaiskunnan, palvelukunnan ja tukipalvelukeskuksen vuositavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden. Kunnanhallitusta sitoo kunnan toimintakate. Lisäksi kunnanhallituksen tulee vastata, että valtuuston asettama tilikauden tulostavoite toteutuu. Kansalaiskunnalla on sitovaa toimintatulot ja toimintamenot. Palvelukunta ja tukipalvelukeskus Palvelutuotantojohtajia sitoo prosessin toimintakate ja tukipalvelujohtajaa tukipalvelukeskuksen toimintakate. Peruspalveluprosessi Peruspalveluprosessin alaprosessien toiminnan sisällöstä ja taloudesta päättää palvelutuotantojohtaja. Peruspalvelujen tuotantojohtaja päättää muutoksista alaprosessien välillä. Palvelutuotantojohtajan vastuulla olevaa alaprosessien määrärahaa ei voida korottaa ellei korotukselle voida samassa yhteydessä osoittaa täysi kate. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessi ja tukipalvelukeskus Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessin palvelutuotantojohtaja päättää muutoksista prosessin sisällä ja tukipalvelujohtaja päättää muutoksista tukipalvelukeskuksen sisällä. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessin palvelutuotantojohtajan ja tukipalvelujohtajan vastuulla olevaa määrärahaa ei voida korottaa ellei korotukselle voida samassa yhteydessä osoittaa täysi kate. 16

17 Investointiosa Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion sitovuus Investoinnit on valtuustoon nähden sitovia Maa- ja vesialueiden, Muiden pitkävaikutteisten menojen, Kunnallistekniikan, Tietokoneohjelmien, Osakkeiden ja osuuksien määrärahat sekä Rakennusten ja Koneiden ja kaluston osalta menokohdittain. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat korko- ja rahoitusmenot sekä antolainasaamisten lisäykset. Pitkäaikaisten lainojen lisäys ei saa olla budjetoitua suurempi. Verotulojen, valtionosuuksien, korko- ja rahoitusmenojen, antolainasaamisten vähennysten sekä pitkäaikaisten saamisten vähennysten olennaisista poikkeamista on raportoitava valtuustolle. TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA Talousarvion toteumasta ja loppuvuoden ennusteesta raportoidaan kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle kolme kertaa vuodessa. Raporttien ajankohdat ovat 30.4., ja ja ne esitetään kunnanvaltuustolle kesäkuussa, syyskuussa ja seuraavan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä marraskuussa. Tilinpäätöstiedot esitetään toimintakertomuksessa. Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Raportointivelvollisuus kohdistuu tavoitteiden ja taloudellisen tuloksen ja toteutumisen seurantaan. Konsernitaloudesta raportoidaan sekä laaditaan konsernitilinpäätös VALTUUTUS TILAPÄISLAINAN OTTOON VUODELLE 2009 Valtuusto myöntää toimintasäännön mukaan resurssijohtajalle valtuuden ottaa 7 milj. euroa tilapäislainaa. 17

18 Strategiaosa Arvot STRATEGIAOSA Arvot Kempeleen kunnan toimintaa ohjaavat periaatteet Innovatiivisuus Innovatiivisuus on kyky tuottaa organisaatiolle uusia ja hyödyllisiä muutoksia. Pidämme tärkeänä uuden luomista ja uusien mahdollisuuksien näkemistä. Suosimme luovuuteen rohkaisevia työskentelymuotoja. Kunnan johto tukee käyttäytymisellään ja esimerkillään uusia ajatuksia ja niille annataan päivittäisessä työskentelyssä tilaa. Kehitämme työilmapiiriä luovuuteen ja vaihtoehtojen esittämiseen kannustavasti. Emme koe erilaisuutta epämukavana ja uskomme sen mukanaan tuomaan ainutlaatuiseen lopputulokseen. Turvallisuus Turvallisuutta on se, että kuntalaiset saavat tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun päätöksenteossa ja asiakkaina. Kunnan kaikessa toiminnassa otetaan huomioon vaikutukset sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen turvallisuuteen. Kaikessa suunnittelussa ympäristön turvallisuus ja terveellisyys on lähtökohtana. Myös poikkeusoloihin varaudutaan suunnitteluilla ja koulutuksella. Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisyys on organisaation tapa toimia, jossa asiakkaat ovat yhdenvertaisessa asemassa ja vastavuoroisessa yhteistyössä kunnan asiantuntijoiden kanssa. Näemme kuntalaiset itsenäisinä, vastuullisina ja kunnan palveluihin aktiivisesti vaikuttavina toimijoina. Rakennamme asiakaslähtöisiä ja yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia ja siirrämme tietoja tehokkaasti modernia tekniikkaa apuna käyttäen. Asiakaslähtöisten palvelujen tuottaminen modernilla tekniikalla muuttaa perinteisiä työtapoja. Ylitämme perinteiset hallinnonalojen ja kuntien väliset rajat. Luomme uusia tehokkaita ja matalia organisaatiorakenteita. Yhteistyö Luottamushenkilöt ja viranhaltijat toimivat yhteistyössä luottamuksen ilmapiirissä ilman puoluepolitiikkaa kempeleläisten parhaaksi. Työskentelyn perustana on suvaitsevaisuus erilaisille näkemyksille sekä oman ja muiden työn arvostaminen. Valtuutetut sitoutuvat kunnan strategiseen kehittämiseen ja ottavat vastuun tehdyistä päätöksistä. Valtuuston tahto on muun päätöksenteon perusta. Pidämme tärkeänä kunnan sisäistä hallinnonalat ylittävää yhteistyötä sekä seudun kuntien välistä yhteistyötä sekä yhteistyötä kunnan ja elinkeinoelämän välillä. 18

19 Strategiaosa Visio Visio 2015 Yhteinen näkemys kunnan tulevaisuudesta Kempele kehityksen kärjessä Kempele on Oulun seudun turvallinen asukkaan kunta, jossa asiakaslähtöiset palvelut järjestetään tehokkaasti yhteistyössä seudun kuntien ja yhteisöjen kanssa. Kunnan väestönkasvu on hallinnassa ja talous tasapainossa. Visio on purettu seitsemään tavoitetilaa yksilöidymmin kuvaavaksi päämääräksi: 1. Kuntalaisten hyvinvointi 2. Monipuolinen ja menestyvä elinkeinoelämä 3. Toimivat johtamisjärjestelmät 4. Palvelurakenteet ja prosessit kunnossa 5. Kempeleen kunta on vetovoimainen työnantaja 6. Innovatiivinen ja motivoitunut henkilöstö 7. Talous tasapainossa Päämääriä tarkastellaan seuraavista näkökulmista: Asiakkaan näkökulmassa tarkastellaan kunnan suhdetta kuntalaisiin, asiakkaisiin ja yrityksiin Prosessit ja rakenteet edustaa organisaation toimivuuden näkökulmaa Resurssit-näkökulma edustaa talouden hallinnan näkökulmaa Henkilöstö-näkökulma edustaa kunnan työntekijöiden ja viranhaltijoiden näkökulmaa eli missä kunnan tulee onnistua suhteessa henkilöstöön Näille neljälle näkökulmalle on määritelty kriittiset menestystekijät, joissa on ehdottomasti onnistuttava vision ja strategian toteuttamiseksi. Niiden toteutumista mitataan arviointikriteereillä, joille asetetaan vuosittain talous-arvion laatimisen yhteydessä resurssien mukaiset tavoitetasot. 19

20 Kempeleen kunnan talouden kehitys KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS K E M P ELE 2005 Tp Tp Ta Tp * * Ta A s uk a s lu k u V ä e stö n k as v u -% 3,5 3,0 1,9 2,8 1,1 0,7 T u lo ve ro p ro s en tti 1 8, , , , , ,5 0 K iin te istö ve ro p ro s e ntti v a kitu in e n a su in ra k e n n u s 0,2 7 0,2 7 0,2 7 0,2 7 0,2 7 0,2 7 yle in e n k iin te is tö ve ro 0,7 0 0,7 0 0,7 0 0,7 0 0,7 0 0,7 0 yle is h yö d y llis e t yh te is ö t 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 V e ro tu lo t V a ltio no s u u d e t V e ro ra h o itu s y h te e n s ä M u u to s -% 9,1 6,6 7,6 9,3 8,3 4,7 /a s u k a s T o im in ta m e no t M u u to s -% 6,4 6,8 7,9 6,0 7,8 8,2 T o im in ta k a te M u u to s -% 7,5 7,3 7,6 6,4 8,0 9,8 /a s u k a s V u o sika te /a s u k a s vu o s ik a te /p o is to t-% 1 0 0,7 9 4, , ,8 9 8,3 1 4,8 S u m u -p o is to t T ilik a u d e n tu lo s T u lo ra h o itu s In v es to in tie n tu lo ra h o itu s -% 6 6, , , , , ,7 0 Pääom a m e n o je n tu lo ra h o itu s-% 5 7, , , , ,7 0 7,9 0 In ve s to in n it n e tto /a s u k a s L a in a n h o ito k u lu t K u m u la tiiv in e n y lijä ä m ä L a in a t k u n ta /a s u k a s L a in a t k u n ta k o n se rn i /a s u k a s

21 Kempeleen kunnan talouden kehitys KEMPELEEN KUNNAN TALOUS euroa ** TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Muut rahoituserät, netto VUOSIKATE Vuosikate-poistot TULORAHOITUS Inv estoinnit LAINAKANNAN MUUTOKSET Tilinpäätösennusteen mukaan toimintakate heikkenee euroa. Toimintatuotot ylittyvät euroa ja toimintakulut euroa. Verotulot toteutuvat 1 milj. euroa arvioitua pienempänä. Vuosikate laskee 3,6 milj. euroon, mikä on euroa heikompi kuin vuoden 2008 alkuperäisessä talousarviossa. Tilikauden tulos painuu euroa miinukselle. Investoinnit toteutuvat 2,4 milj. euroa arvioitua pienempänä. Lainamäärä on 18,9 milj. euroa eli 2,5 milj. euroa pienempi kuin talousarviossa. Vuosina toimintakatteen kasvu on ollut keskimäärin 7,6 % ja verorahoituksen 7,9 %. Vuoden 2008 aikana väestön kasvu on hidastunut (lokakuu , +48 asukasta). Toimintakulujen kasvun jatkuessa entiseen tahtiin toimintakatteen kasvu asukasta kohti nousee merkittävästi. Muutos-% ** Toimintakate 7,5 7,3 7,6 8,0 Toimintarahoitus 9,1 6,6 7,6 8,3 Toimintakate, /as 3,8 4,1 5,4 7,1 Verorahoitus, /as 5,3 3,4 5,5 7,4 Väestön kasv u 3,5 3,1 2,0 0,8 Liian nopea menojen lisääntymien hyvän tulokehityksen vallitessa aiheuttaa jatkossa ongelmia tulojen pienentyessä. 21

22 Talousarvio 2009 TALOUSARVIO 2009 KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISTULOT- JA MENOT VUONNA 2009 KEMPELEEN TALOUSARVION KOKONAISTULOT Rahoitusosuudet inv.menoihin 0 % Satunnaiset tuotot 0 % Maan myyntitulot 3 % Myyntituotot 2 % Maksutuotot 4 % Lainanotto 8 % Tuet ja avustukset 1 % Muut tuotot 1 % Valtionosuudet 22 % Verotulot 60 % Kempeleen kunnan tulot ovat 72 milj. euroa. Verorahoituksen osuus 63,8 milj. euroa, 88,7 % kunnan kokonaistuloista ja lainanoton tarve 6,5 milj. euroa. KEMPELEEN TALOUSARVION KOKONAISMENOT Investointimenot 7 % Rahoitusmenot 4 % Muut kulut 1 % Avustukset 5 % Aineet ja tarvikkeet 5 % Henkilöstökulut 46 % Palvelujen ostot 32 % Kempeleen kunnan menot ovat 78,4 milj. euroa, josta toimintamenot ovat 69,5 milj. euroa, investoinnit 5,6 milj. euroa ja rahoitusmenot 3,4 milj. euroa. 22

23 Talousarvio 2009 TALOUSARVIO 2009 Kempeleen kunnan vuoden 2009 kokonaismenot ovat 78,4 milj. euroa. Ne laskevat 1,6 milj. euroa eli 2 %. Vastaavasti kokonaistulot lisääntyvät 1,7 milj. euroa eli 2,4 %. Uutta lainaa nostetaan 6,5 milj. euroa eli 421 euroa asukasta kohti. TOIMINTAMENOT Talousarvion toimintamenot 69,5 milj. euroa. Ne kasvavat 5,5 milj. euroa eli 8,6 %. Asukasta kohti laskettuna toimintamenot ovat euroa ja ne kasvavat edellisestä vuodesta 7,9 %. Henkilöstömenot ovat 36,1 milj. euroa. Ne lisääntyvät yhteensä 2,8 milj. euroa eli 8,3 %. Vakinaisten kuukausipalkat menokohtien määrärahat kasvavat 2,2 milj. euroa eli 10 %. Talousarvioon on otettu milj. euroa 9 uutta virkaa tai tointa varten, joiden palkkauskustannukset ovat vuositasolla milj. euroa. Kunta-alan palkkojen sopimusmuutosten kustannusvaikutus vuosina on 3,3 %. Henkilöstösivukulut laskevat 0,75 %. Asiakaspalvelujen ostojen määrärahat ovat 19 milj. euroa, ne lisääntyvät 1,5 milj. euroa eli 8,3 %. Oys:n erikoissairaanhoidon maksuosuuksiin on varattu 12,6 milj. euroa, kasvu on 0,9 milj. euroa eli 7,8 % vuoden 2008 talousarvion määrärahaan verrattuna. Asiakaspalvelujen ostot muilta ovat lisääntyneet 0,5 milj. euroa eli 10,5 %.Tähän sisältyvät mm. peruspalveluprosessin asumispalveluiden ostot. Muiden palvelujen ostoihin on varattu 5,9 milj. euroa, kasvu 0,7 milj. euroa eli 14,5 %. Menokohta muut yhteistoimintaosuudet nousevat 0,3 milj. euroa eli 24 %, josta palo- ja pelastustoimen osuus on 0.2 euroa. Rakennusten ja alueiden kunnossapitomenot lisääntyvät euroa eli yli 30 %. Merkittävää kasvua (1.000 euroa) on asiantuntija- (62, 11 %), kuljetus- (72,11%), majoitus- (19, 37%), matkustus- (25, 15%), terveys- (32, 14 %), koulutuspalvelut (34, 18 %). Tarvikkeiden ostoon on varattu 3,8 milj. euroa, kasvu 0,4 milj. euroa eli 12,5 %. Lämmityksen, sähkön ja veden menot nousevat 0,2 milj. euroa eli 23 %. Rakennusmateriaaleihin on varattu euroa eli 45 % ja lääkkeisiin ja hoitotarvikkeisiin euroa eli 9 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Avustuksiin on varattu 3,9 milj. euroa, määrärahat laskevat euroa eli 3 %. Päivähoidon avustus-menokohdille varatut määrärahat nousevat euroa eli 7,6 %, kasvu on lasten kotihoidontuessa ja yksityisen hoidon tuessa ja yksityisen hoidon kuntalisässä. Elatustukeen varatut määrärahat laskevat euroa eli 75 %. Perustoimeentulotuen menoja on korotettu euroa eli 7,4 %. Vuokrat kaksinkertaistuvat edelliseen vuoteen verrattuna. Koneiden ja laitteiden leasing vuokriin on varattu euroa, kasvu euroa eli 80,5 %. 23

24 Talousarvio 2009 TOIMINTATULOT Talousarviossa toimintatulojen määrä on 7,2 milj. euroa. Ne laskevat edellisestä vuodesta euroa eli 2,2 %. Myyntitulot ovat 1,3 milj. euroa, ne nousevat euroa eli 26 %. Terveyskeskussairaalan myyntitulot nousevat euroa eli 124% Maksutulot on arvioitu 3,2 milj. euroksi, kasvu euroa eli 12,8 %. Terveydenhuollon maksutuloja on lisätty euroa eli 8 % ja kotihoitoapumaksuja euroa eli 23 %. Päivähoidon hoitopäivämaksut on budjetoitu euroa eli 23 % korkeammaksi kuin edellisenä vuonna. Sosiaalija terveyshuollon maksu-uudistus toteutettiin lukien. Maankäyttö- ja kehittämiskorvauksia on arvioitu saatavan euroa eli 32 % edellisenä vuonna arvioitua vähemmän. Tuet ja avustukset ovat 0,7 milj. euroa, ne laskevat euroa eli 3,5 %Matalapalkkatuki puolitetaan, tuloarvioita on pienennetty euroa. Valtionosuutta perustoimeentulotukeen on lisätty euroa eli 12 %. Vuokratulot pienenevät euroa eli 6,3 % Muut tuotot ovat 1,5 milj. euroa, tuotot laskevat euroa Elatustukimaksutuloja on pienennetty euroa eli 88 %.Maan myyntivoitoiksi talousarviossa on arvioitu 1,3 milj. euroa, vähennystä euroa. TOIMINTAKATE Toimintakate on -62,2 milj. euroa. Se heikkenee edellisestä vuodesta 5,7 milj. euroa eli 10 %. Asukasta kohti laskettuna toimintakate on euroa, kasvu 9,3 %. VERORAHOITUS Verotulot ja valtionosuudet yhteensä ovat 63,8 milj. euroa. Verorahoituksen kasvu on 2,9 milj. euroa eli 4,7 % tilinpäätösennusteeseen verrattuna (2,3 milj. euroa vuoden 2008 talousarvioon verrattuna). Veroennusteita on pienennetty syksyn aikana talouden näkymien muututtua merkittävästi heikommiksi. Veroprosentit pysyvät ennallaan VUOSIKATE Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustulot ja -kulut. Vuoden 2009 vuosikate on euroa, 37 euroa/asukas. Edellisestä vuodesta se putoaa 3,6 milj. euroa, 205 euroa asukasta kohti. Vuosikatteen määrä on vain 0,8 % toimintatuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien summasta. POISTOT Poistojen määräksi arvioidaan 3,9 milj. euroa. Vuosikate riittää kattamaan suunnitelman mukaisten poistojen määrän 14,8 prosenttisesti. 24

25 1.000 Kempeleen kunta Talousarvio 2009 TILIKAUDEN TULOS Tilikauden tulokseksi muodostuu -3,3 milj. euroa. Tulos heikkenee 4,7 milj. euroa vuoden 2008 alkuperäisestä talousarviosta. Tilikauden tulos vastaa 1,5 tuloveroprosentin tuottoa. INVESTOINNIT Investointimenojen kokonaismäärä on 5,6 milj. euroa. Maan hankintaan on varattu 0,7 milj. euroa pääasiassa Zatelliitin yritysalueen toteuttamista varten. Moottoritieltä Zatelliitin liike- ja teollisuusalueelle johtavien ramppien kustannusarvio on 7,5 milj. euroa, josta ensi vuoden osuus on 2,5 milj. euroa. Kunnallistekniikan rakentamiseen on otettu yhteensä 1,5 milj. euroa. Lähes puolet määrärahoista on kohdistettu Linnakankaan alueelle. Ensi vuonna ei käynnistetä uusia talonrakennushankkeita. Ylikylän koulun muutostöihin ja kalustamiseen on varattu 0,5 milj. euroa. TULORAHOITUS Talousarviovuoden tulorahoitusta ei ole lainkaan investointimenojen ja lainojen lyhennysten rahoittamiseen, vaan investoinnit, lainojen lyhennykset ja osa korkomenoista rahoitetaan velalla. Uutta lainaa otetaan 6,5 milj. euroa. Kunnan lainamäärää kasvaa ensi vuonna 23 milj. euroon, euroon/asukas. Lainanhoitokustannukset ovat vuonna ,4 milj. euroa, joka vastaa 1,6 tuloveroprosentin tuottoa. TALOUDEN TASAPAINOTUS TALOUSSUUNNITELMASSA VUOSIKATE, POISTOT JA INVESTOINNIT ** Ta Investointien omahankintameno Vuosikate Poistot 25

26 Talousarvio 2009 Toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi aloitetaan välittömästi tammikuussa Tavoitteena on katkaista alijäämän kasvu. Talouden tasapaino edellyttää tulojen realistista arviointia ja menojen mitoittamista tulojen mukaan. Keväällä valtuustolle esitetään toimenpideohjelma 3 %:n toimintakatteen supistamisesta. Tuloja lisäävät ja menoja vähentävät toimenpiteet esitetään yksilöityinä, rahamääräisinä ja ajallisesti kohdistettuina. Vuonna 2000 investoinnit katettiin vielä aikaisemmilla säästöillä ja talousarviovuoden tulorahoituksella. Vuodesta 2003 investoinnit on rahoitettu pääasiassa lainanotolla. Tuloslaskelmassa on nähtävissä, että lainojen korkokustannukset ovat nousseet ja investoinneista tehtävät poistot suurenneet. Pitkällä aikavälillä kunnan on kyettävä tulorahoituksella rahoittamaan kaikki investointinsa, vaikka se väliaikaisesti ottaakin lainaa. Kasvavan kunnan talouden todellinen tasapaino edellyttää huomattavan ylijäämäisiä tilinpäätöksiä. Lainanotto on siirrettyä veronmaksua. 26

27 Talousarvio 2009 TULOSLASKELMA Tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka toimintatulot riittävät palvelutoiminnan menoihin, lainojen korko- ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelman välituloksina esitetään seuraavat tiedot: Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Talousarviossa tehdään suunnitelmat tilikauden tuloksen käsittelystä tai talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Ylijäämäinen tulos voidaan siirtää investointivaraukseen tai jättää tilikauden ylijäämäksi. Alijäämäinen tulos on katettava aikaisempien tilikausien ylijäämästä. Investointivaraus voidaan tehdä ylijäämäisestä tilikauden tuloksesta. Varauksella kunta rahoittaa etukäteen tulevien investoinnin suunnitelman mukaiset poistot. Investointivaraus tuloutetaan hankkeen valmistuttua. Investointivaraus muutetaan poistoerovaraukseksi, jota tuloutetaan sitä mukaan, kuin investoinnin hankintamenosta tehdään suunnitelman mukaisia poistoja. 27

28 Talousarvio 2009 ULK OISET TU LO SLASKELM A Tilin pää tö s Ta lous arvio Ta lous arvio Talousarvio M uutos% M uutos + m uu to kse t 0 8/09 e u ro a Toim intatulot , M yyntitulot , M aksutulot , Tuet ja avustukset , M uut tuotot , Toim intam enot , Henkilöstöm enot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet , Avustukset , M uut toim intam enot , TO IM INTAK ATE , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustulot ja -m enot: , Korkotulot M uut rahoitustulot , Korkom enot , M uut rahoitusm enot , VUO SIKAT E , Poistot ja arvonalentum iset , Suun.m ukaiset poistot , Arvonalentum iset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TU LOS , Poistoeron m uutos , Varausten m uutos Rahastojen m uutos Tilikauden yli-/alijääm ä ,

29 Talousarvio 2009 TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilöstömenot ovat 36,1 milj. euroa, kasvua 8,3 %. Niiden osuus toimintamenoista on 51,9 %. Palkkojen ja palkkioiden jakautuminen 1 % työllistäminen 5 % tilapäiset 3 % sijaiset 3 % erilliskorvaukset 1 % kokouspalkkiot 2 % tuntipalkat 85 % vakinaiset Muut henkilöstökulut Sopimuksen mukaan palkkoja korotetaan: ,3 prosentin suuruisella paikallisella järjestelyerällä sekä 0,5 prosentin suuruisella samapalkkaisuutta edistävällä järjestelyerällä ,4 prosentin yleiskorotuksella. Palkkakustannusten kehitykseen vaikuttavat lisäksi paikalliset palkkaratkaisut sekä henkilöstömäärän ja rakenteen muutokset. Nykyiset kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Henkilöstösivukulut vuodelle 2009 % KuEL-maksu 15.8 VaEL-maksu Sosiaaliturvamaksu 3.89 Työttömyysvakuutusmaksu 2.8 Tapaturmavakuutusmaksu 0.62 Ryhmähenkivakuutus 0.07 KuEL yhteensä VaEL yhteensä Henkilöstösivukulut laskevat edellisestä vuodesta 0,75 %. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu tulee olemaan ja eläkemenoperusteinen maksu

30 henkilömäärä Kempeleen kunta Talousarvio 2009 Varhaiseläkemenoperusteista eläkemaksua eli varhe-maksua maksetaan työntekijöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa joko työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai jotka alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Eläkemenoperusteista eläkemaksua maksavat ne kuntatyönantajat, joiden ennen vuotta 2005 palveluksessa olleille työntekijöille on kalenterivuoden aikana maksettu eläkettä. Linnakangastalo n päiväkoti Terveydenhoito Terveydenhoitaja Uudet virat ja toimet Toimipaikka Nimike Täyttämisajankohta Palkkauskustannukset vuodessa Määräraha 2009 Santamäkitalon päiväkoti Lastentarhanopettaja Lastentarhanopettaja Perhetyö Perhetyöntekijä Tilapalvelu Kiinteistötyönjohtaja Määräaikaiset: Santamäkitalon päiväkoti Linnakangastalo n päiväkoti (Talousarviossa 2008 esitetty kiinteistönhoitajan toimi muutetaan kiinteistötyönjohtajaksi) 2 Lastenhoitajaa Lastenhoitajaa Lisäys vuoden 2008 palkkakuluihin sisäisistä järjestelyistä johtuen Henkilöstömäärä Uusien työ- ja virkasuhteisten henkilöstömenot vuonna 2009 yhteensä Henkilöstömäärä ydinprosesseittain kansalaiskunta peruspalvelut ympäristöpalvel ut tukipalvelukesk us vakinaiset määräaikaiset Vuonna 2009 kokonaishenkilöstömäärä tulee olemaan keskimäärin 979 henkilöä, joista vakinaisia on 750 henkilöä ja määräaikaisia

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013 ennakkotietoja

Tilinpäätös 2013 ennakkotietoja Tilinpäätös 2013 ennakkotietoja Tilinpäätös 2013, ennakkotietoja Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteutuma** Poikkeama ja muutokset Toimintatuotot 9 879 218 10 097 10 960 863 Toimintakulut -81 672-1

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUODELLE 2012

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUODELLE 2012 Kunnanjohtajan katsaus KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUODELLE 2012 KEMPELEEN KUNNAN TALOUSARVIO 2012 Vuoden 2009 alussa käyttöön otettua Kempeleen toimintamallin kehittämistä jatketaan itsenäisen kunnan pohjalta.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Tilinp. TA Ta-muut. Ta + Toteutuma Poikkeama Tot. 2013 2014 2014 Ta-muutos 2014 2014 % TARVASJOEN KUNTA TULOSLASKELMA

Tilinp. TA Ta-muut. Ta + Toteutuma Poikkeama Tot. 2013 2014 2014 Ta-muutos 2014 2014 % TARVASJOEN KUNTA TULOSLASKELMA TARVASJOEN KUNTA Sivu 1 TARVASJOEN KUNTA TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 3101 Myyntitulot valtiolta 40.632 44.900,00 44.900,00 3.968,52 40.931,48 8,8 3102 Myyntitulot kunnilta 445.358 434.873,00

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina Kajaanin kaupunki 74 2.12.24 6. TULOSLASKELMAOSA 22-28 * Määrärahat 1 euroina Suunnitelma TP-23 TA-24 HK-25 TA-25 26 27 28 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatulot 55 752 54 675 39 786 4 49 39 44 39 475 39 485

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kunnanjohtajan katsaus KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KEMPELEEN KUNNAN TALOUSARVIO 2011 Ensi vuoden talousarvio on maltillinen omaan toimintaan panostava ja omaa tuotantoa kehittävä. Budjettia voi luonnehtia myös

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous Liite 1 Hallintovaliokunta 19.5.2017 Julkisen talouden suunnitelma 2018-2021 ja kuntatalous Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Tulos-

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta Kuntatalous vuosien 2017-2020 julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa Valtiovarainvaliokunta 24.5.2016 Kuntatalouden tilannekuva 2015 Keskeiset huomiot kuntatalouden tilasta Koko kuntatalouden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 21.5.2015 1 VUODEN Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun lähtökohtia Taseessa ylijäämää 3 050 944,03 Vuonna 2015 kuntien maksuosuudet eivät

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot