VANHOJA MUISTELMIA JA TIETOJA LAILUODOSTA JA KUIVASLUODOSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANHOJA MUISTELMIA JA TIETOJA LAILUODOSTA JA KUIVASLUODOSTA"

Transkriptio

1 KERTTU HERRALA: VANHOJA MUISTELMIA JA TIETOJA LAILUODOSTA JA KUIVASLUODOSTA Jukko on vanhin Lailuodon asumuksista. Se mainitaan joissain papereissa jo vuonna Rakennus on kai myöhemmin rakennettu uudelleen, ainakin sitä on korotettu ja korjattu. Vuonna 1826 Palvan Pietilän silloinen isäntä (tai hän omisti ilmeisesti puolet talosta) myi osansa pois ja muutti perheineen Jukkoon. Hänen nimensä oli Juho Juhonpoika, mutta hän otti sukunimekseen Pihlman ja ryhtyi laivuriksi. Hänen vaimonsa oli kotoisin Palvan Herralasta. Heistä polveutuu tunnettu Pihlmanin laivurisuku. Tämän suvun vaiheista on kerrottu eri julkaisuissa mm. Elina Pursimon, mutta kun nyt on kyseessä Jukko, niin mainitsen heidän jälkeläisensä: Johan Reinhold laivuri, muutti Kuivasluotoon Jonas August laivuri, jäi Jukkoon Robert Zefanias laivuri, meni Teersalon Lehtimäkeen Karl merikapteeni, Merimaskun Mannilaan Bernhard merikapteeni, Merimaskun Lierantaan Jukkon vanhin poika muutti siis Kuivasluotoon. Hänen vaimonsa oli Sofia Eufrosyne Juhontytär Lallilta ja heidän lapsiaan olivat: Johan Erland s merikapteeni David Reinhold merikapteeni Karl Edvard s (vaimo os. Sundell) Meni Salavaisten Pietilään Henrik Viktor (vaimo Sofia Renfors Hongalta) Meni Salavaisten Kurjelle Velkualaisita merenkulkijoista tunnetuin oli David Reinhold Pihlman Kuivasluodosta. Kuivasluodon niemessä oli purjelaivojen rakennuspaikka. Niemen nimi on Varviniemi. Jukkon tontilta olevalta jyrkkäreunaiselta kalliolta laitettiin purjelaivojen mastot paikoilleen. Kuivasluodon Varvissa mainitaan rakennetun mm. Kaljaasi "Sovinto" rak (53,35 r.t.) Kaljaasi "Tuttava" rak (30 läst.) Toinen Sovinto rak (54,37 r.t.) eri omistaja. (Lähde: Länsisuomalaista Merenkulkuperinnettä -kirja) Ensimmäisen kippari on ollut Johan Reinhold Pihlman. Toisen kippari ja omistaja Karl E. Pihlman. Laivat on myyty eri paikkoihin. En tiedä, kuinka kauan Jonas August asui Jukkossa (k. 1906). Kuivasluodossa asui kapteenska Elsa Maria Pihlman vielä 1930-luvun alussa. Suvun tämä haara muutti nimensä Pyysaloksi. Muita sukuhaaroja ovat Pihlannot, Pursimot, Pihlastot ja Pälvet. Seuraavat omistajat Jukkossa olivat Evald Elo ja vaimo Amanda os. Wahlström, kotoisin Porvoosta. Elo oli kotoisin Taivassalosta. (Käytän nimeä Elo, koska se oli tapana hänestä puhuttaessa). Elo oli lähtenyt nuorena merille purjelaivoihin töihin. Hänen ammattinsa oli puosu eli purjemestari. Myöhemmin hän palveli myös höyrylaivoilla. Amanda oli myös laivoilla töissä emäntänä. Hän oli sattunut samaan laivaan kuin Elo ja tuttavuus johti avioliittoon asti (avioliitto solmittu 1908).

2 En tiedä, kuinka he päätyivät asumaan Velkualle, mutta eräs syy saattoi olla se, että Amandalla oli veli, joka toimi lukkarina ja hän oli Velkuan lukkarina 1900-luvun alussa. Ehkäpä Amanda oli hänen kauttaan tutustunut Velkuaan. Isäni oli vähän aikaa samalla laivalla kuin Elo (mm. Algol -nimisellä laivalla) ja näin ollen hän on voinut tutustua Velkuaan isäni kautta. Joka tapauksessa he ostivat Jukkon torpan palvan Pietilän isäntäväeltä, Johan Viktor ja Aleksandra Pietilältä vuonna Hinta oli 600 Suomen kultamarkkaa, kuten kauppakirjassa juhlallisesti mainitaan. En tiedä milloin Elo on jäänyt laivoista pois, mutta Mandi (kutsumanimi) on varmaan jäänyt Jukkoon asumaan heti ostamisen jälkeen, koska papereissa todetaan, että hän on valtakirjalla edustanut miestään lohkomisasioita hoidettaessa. Elo oli tietysti silloin vielä merillä. Myöhemmin Elo oli arvostettu suutari ja maalari. Hän oli tainnut oppia suutarinammatin jo ennen merille menoaan. Hän kertoi usein, että oli jo hyvin nuoresta joutunut elättämään itsensä ja oli joutunut jo noin 10- vuotiaana apupojaksi taloihin. Elon vaimo, Mandi, oli hyvin hienontyyppinen ihminen. Hän oli ollut herrasväkien talouksissa keittäjänä ja hallitsi hyvin ruoanlaiton. Myös käsitöitä hän osasi tehdä. Mandi oli mukava, ystävällinen ja hyvin ahkera ihminen. Elolla ja Mandilla ei ollut yhteisiä lapsia, mutta Mandilla oli kaksi aikaisemmasta liitosta. Tytär Edit ja poika Ragnar. Tytär lähti aikuisena Amerikkaan ja poika kuoli nuorena miehenä. Elo ja mandi ostivat myöhemmin Mäntyluodon lisämaaksi. Heillä oli lehmä, kanoja, lampaita ja possu. Peltoa oli muutama kymmenen aaria sekä vähän puutarhaa. Mandi kuoli vuonna Hän oli Eloa 10 vuotta vanhempi. Myöhemmin Elolla oli emännöitsijä Aino Lempinen Pakinaisilta. Elo kuoli vuonna Testamentin hän oli tehnyt Ainon hyväksi, joten Aino omisti Jukkon sen jälkeen. Elon kuoleman jälkeen Mandin tytär Edit tuli Amerikasta Jukkoon, mutta ei kovin kauaa viipynyt. Aino myi Mäntyluodon Eero Ervon perheelle kesäasunnoksi. Nykyisin Jukkon omistaa Ainon sisarenpoika Matti Antonen. Jukkossa oli jo 1930-luvulla moottorivene. Vene oli ensimmäisiä Velkualla. Vene oli teräväkeulainen, kapeanmallinen, mutta oli siinä kuitenkin hytti keulassa. Veneen nimi oli Edit. Nimi oli laitettu metallikirjaimin veneen kylkiin luvulla Elo kalasti myös silakkarysällä. Elo oli ahkera mies. Hänellä oli mainio ja terävä huumorintaju ja vitsailutaito. Ja usein se taisi mennä ihan pilkan puolellekin, mutta niin se meni muillakin. Samanlaisia leikinlaskijoita ne taisivat Lailuodon ukot olla kaikki, kun paikkaan passasi. Historiaa ja perimätietoa Lailuodosta osa 2 MERILÄ JA MÄNTYLUOTO Merilän torppa Lailuodossa on Palvan Herralan talon maalle perustettu 1900-luvun alussa. Sen ovat perustaneet Vihtori Lundstedt ja vaimo Olga. Sukunimi muutettiin 1930-luvulla Meriläksi. Vihtori oli kotoisin Vähämaan Pajulasta. Hänen veljensä Nestor Laaksonen asui myöhemmin Ruisluodossa ja sisar Matilda oli Lintikniemen emäntä.

3 Vihtorin vaimo, Olga, oli kotoisin Taivassalosta. Hän oli tullut Herralan taloon palvelijaksi ja olivat sitten menneet naimisiin. Vanhin tytär Tyyne syntyi Herralassa v. 1900, mutta pian sen jälkeen he muuttivat Merilään. Vihtorille ja Olgalle syntyi vielä toinen tytär Impi. Tyyne avioitui Tammisluodosta kotoisin olevan Kaarlo Aaltosen kanssa. He rakensivat Velkuanmaalle Kivirannan torpan, jossa asuivat koko ikänsä. Nykyisin torpan omistaa heidän tyttärensä Toini. Toinen tyttäristä, Impi, muutti Turkuun ja avioitui siellä. Heidän jälkeläisensä omistavat nykyään Merilän. Vihtori Merilä oli muistini mukaan hyvin jämpti mies, työteliäs ja kunnollinen. Hän kävi taloissa monenlaisissa töissä. Hän osasi mm. kirvesmiehen töitä ja kalasti silakkarysällä. Olga taas oli vilkkaamman luonteinen ja iloinen ihminen. Peltoa ei Merilässä paljoa ollut, mutta lehmä kuitenkin oli sekä muutama kana ja lihotuspossu kesällä. Possun kasvamisesta ja lihomisesta oli kova kilpailu naapurin, Mäntyluodon Oskarin kanssa. Siinä kuulemma piti hyvän viljan lisäksi ostaa joskus säkillinen sokeriakin possulle syötettäväksi. Näin sai makeata ja paksua läskiä. Merilässä oli myös aika tilava sauna. Saunaa ei joka torpassa siihen aikaan ollutkaan. Tapana oli, että kun iso kiuas ja sauna kerran lämmitettiin, niin sinne kutsuttiin myös saunattomia naapureita. Merilässäkin siis kävi saunojia. Ainakin Salmelan miehet, koska heillä ei ollut saunaa kuten ei Niemelässäkään. Jukkossa oli pieni sauna, mutta kyllä Elokin leskeksi jäätyään kävi Merilässä. Toini kertoi, että Vihtorilla oli tapana käydä Turussa, tavallisesti syksyllä, kun suurimmat ulkotyöt oli tehty ja aikaa oli enemmän. Silloin hän kävi mm. lääkärissä ja suoritti tarpeellisia ostoksia. Niinpä hänellä oli tapana ostaa myös kaksi viinapulloa. Ensimmäinen pullo aukaistiin jouluaattona, kun kaikki olivat tulleet saunasta. Silloin kaikki miehet saivat kaksi pientä saunapunssia. Toinen pullo aukaistiin sitten Juhannusaattona ja silloin tarjottiin samoin kaksi ryyppyä. Totta kai viinaa muulloinkin käytettiin, kuka vähemmän, kuka enemmän, mutta tämä oli Merilän Vihtorin tapa. Turun reissut tehtiin silloin matkustajalaivalla (mm. laivat "Vehmassalmi" ja "Pohjola"), joka otti Velkuanmaan Härkäniemeen kiinni, samoin Palvan laivarantaan (nykyisin lossiranta). Otti se joskus kelirikkoaikana Lailuotoonkin, Jukkon tai Niemelän rantaan kallion viereen. Laiva oli yleensä yötä Turussa. Laivassa sai olla yötä ja nukkua jossain hytin sohvalla jos ei muuta kortteeria ollut. Mäntyluodon saari ja asukkaat Mäntyluodossa oli 1900-luvun alkupuolella puuastiatehdas. Saari kuului Palvan Riihimäen taloon. Aikaisempia vaiheita en tiedä, mutta siellä on asunut Maijaksi kutsuttu nainen. Kokonimeltään hän oli Maria Kristiina Vahlroos syntynyt 1846 Velkualla. Rymättylän Anttolasta muutti 1887 Velkualle Anders Oskar Lunqvist (s. 1865) ja nämä kaksi avioituivat keskenään, vuosilukua ei ole tiedossa. Paperista löytyy maininta: vihitty avioliittoon morsiamen kotona Mäntyluodossa. Maija ja Oskari käyttivät myöhemmin sukunimenään Mäntyluotoa. He ovat ostaneet Mäntyluodon saaren Riihimäen omistajilta. Kauppakirja on tehty vuonna Puuastiatehdas oli kuitenkin käynnistynyt jo aiemmin. Uuno Saarisen muistelun mukaan siellä tehtiin jo 1890-luvulla silakansuolausastioita, nelikoita ja tynnyreitä. Mäntyluodossa oli kuusisiipinen tuulimylly, mikä käytti höyläkonetta. Höylätyistä laudoista miehet kokosivat astioita. Työssä oli useita miehiä. Uuno sanoi, että hänenkin isä oli siellä töissä ja kerran isä oli tehnyt omistajan kanssa sopimuksen, että tekee 16 nelikkoa päivässä. Meinasi kuulemma tulla kiiru, mutta Merilän Vihtori lykkäsi hänen kasaansa salavihkaa vähän höylättyjä lautoja lisää. Lailuodosta ainakin Salmelan Hermanni ja Vihtori siis olivat siellä töissä. Yhteensä työmiehiä ollut lienee 5-6. Oskari kuoli vuonna tehdas on kai lopettanut toimintansa näillä paikkeilla. Keväällä 1926 sattui vahinko, tuli pääsi leipomisen yhteydessä irti ja kakki rakennukset tuulimyllyä myöden paloivat. Ainoastaan pieni navetta tai kanala jäi. Maija muutti asumaan sukulaisten luo Munnimaahan. Tämän jälkeen toukokuun lopussa 1926 pidettiin Mäntyluodossa huutokauppa, jolloin Kustaa Fredrik Laaksonen Merimaskusta osti Mäntyluodon. Hän piti sitä viisi vuotta. Vuonna 1931 pidettiin uusi huutokauppa, jolloin E. Elo Jukkosta osti sen.

4 Mäntyluodon paikka tällaisena tehtaana oli varsin hyvä. Siitä ohi kulkivat saaristolaiset seilipaateilaan viedessään suolakalaa ym. tuotteitaan Turkuun myytäväksi. Paluumatkalla he sitten pysähtyivät ostamaan uusia astioita. Tällaisia kulki Uudenkaupungin suunnalta aina Pyhämaata myöden, komeita kaljaaseja. Samoin Jukkon suutarinverstas oli hyvän reitin varrella, kun kustavilaiset, iniöläiset ja kauempaakin kulkivat paateillan aivan rannan ohi. Varmaan siinä pysähdyttiin suutarinasioita hoitamaan, koska Elolla oli siihen aikaan paljon työtä. Hänellä oli oppipoikiakin joskus työssä. Sitten kun tehdastekoiset jalkineet yleistyivät työ väheni. Sodan aikaan ei saanut edes nahkaa, paitsi jos ymmärsi hamstrata ajoissa tai tuttavankaupan kautta vähän. Näitä saaristolaisveneitä pysähtyi usein syksyllä jos oli kova tuuli tai pimeä suojaiseen rantaan ilman pitoon kotiin päin mennessään. Meistä lapsista oli jännää kun iniläiset tulivat maitoa ostamaan tai muuten vain sisälle. Ei ymmärretty mitään, kun he puhuivat ruotsia, mutta kyllä isä sentään tuli toimeen heidän kanssaan. Kuivasluodon myöhemmät vaiheet Kuivasluodossa oli myös liiketoimintaa. Joskus 1930-luvun loppupuolella perustettiin laajapohjainen Saariston Kalanmyyntiosuuskunta. Sen keskuspaikaksi tuli Kuivasluoto, entisen telakan Varvin paikalle. Alussa konttori oli vuokralla kapteenskan torpassa. Myöhemmin tuli oma konttorirakennus. Osuuskunta osti kalaa ja kuljetti sen elävänä Tukholmaan myytäväksi suurehkolla troolari tyyppisellä aluksella Saaristo I:llä, jossa oli elävänkalan säiliöt. Siinä oli myös vähän matkustajatilaa, jota varsinkin jäsenet käyttivät hyväkseen Tukholman matkojen tekemiseen. Heille oli vähän halvempi hinta kuin muille. matkan kesto oli 4-5 vuorokautta. Tukholman kaupan loputtua osuuskunta sulautui Turun Osuuskauppaan, joka rakennutti vuonna 1941 Varviniemeen silakan suolaamon. Siinä oli melko mittava rakennus ja laiturit. Toiminta oli huomattavaa. Sekä omasta että lähikunnista tuli silakkaa suolattavaksi suuriin ammeisiin. Silakkaa myös savustettiin. Työssä oli noin 10 henkeä perkaajien määrästä riippuen. Sota-aikana ja sen jälkeenkin silakalla oli huomattava merkitys ihmisravintona, mutta sitten menekki taantui. Myöhemmin kaikki rakennelmat myytiin ja purettiin. Kapteenskan torpan ostivat ennen sotaa Petri ja Aili Juslin Kustavista. Petri harjoitti myös elävän kalan kauppaa suurehkolla Joutsen veneellään. Vuonna 1954 he myivät torpan opettaja Eeva Lehtisalolle, jonka perilliset omistavat paikan nyt. Kerron vielä yhdestä, näillä vesillä tapahtuneesta liiketoiminnasta 1950-luvulla. Suomesta vietiin siihen aikaan paljon kuorittua, pyöreätä puutavaraa 6- ja9-jalkaisia kaivospölkkyjä mm. Englantiin. Puut koottiin puomipuiden ympäröimiksi lautoiksi Lailuodon ja Mäntyluodon väliseen lahteen. Kun puuta oli tarpeeksi, saapui englantilainen laiva sitä noutamaan. Laiva kiinnittyi Lailuodon rannalle Mäntyluodon kohdalle. Tätä toimintaa harjoitettiin monena kesänä. sen takana oli Metsäliitto ja lastausporukka tuli Uudestakaupungista. Paikkakunnan asukkailla, varsinkin nuorisolla, oli tapana tehdä vierailuja näihin laivoihin. Varsinaisena syynä tutustumisen lisäksi oli, että liikenisikö miehistöltä joku kaunis pullo myytäväksi. Aina löytyi sakkiin joku englanninkielen taitoinen ja niin kauppoja syntyi. Pietilän Antti kertoi, että kerran kokki halusi ostaa kanoja tehdäkseen kanapaistia. Tietysti he lupasivat ja tinkimisen jälkeen hinnastakin sovittiin: se oli 1 pullo per kana. Kokki sai kuulemma lihavia kanoja. (Nelikko= pyöreä, puupytty suolakalan säilytystä varten) KARITLUOTO JA SALMELA Karitluoto Karitluoto on myös vanha asuttu paikka Lailuodossa. Se on kuulunut Palvan Riihimäkeen. Aikaisemmista vaiheista en tiedä, mutta Riihimäen poika, Juho Kustaanpoika, s k. 1899, muutti perheineen sinne asumaan 1870-luvun alussa. Juho Kustaanpoika oli 3 kertaa avioliitossa. Ensimmäinen vaimo oli Eeva Karolina Jonsintytär Lunqvist, s Rymättylässä, k Velkuassa. Hän oli Velkuanmaan Pohjatalon leskiemäntä. Juhon toisen vaimon nimi oli Johanna Juhontytär Enlund Lemusta, s , k , vihitty avioliittoon

5 Juho avioitui vielä kolmannen kerran. Vaimon nimi oli Eeva Fredrka Enlund, s , k Juhon toisesta avioliitosta (siis Johanna Enlundin kanssa) olivat syntyisin seuraavat lapset: Johanna Matilda s Johan Anshelm s Nimi myöhemmin Salminen Aina Aleksandra s Nimi myöhemmin Laakso Johanna Matildasta tuli aikuisena Karitluodon emäntä. Johan oli myöhemmin Saarilan isäntä Talosmerellä. Aina asui Velkuanmaassa Koivulan torpassa poikansa Sulon kanssa. Hänen miehensä oli mennyt Amerikkaan ja jäänyt sinne. Johanna Matildan eli Tildan (kutsumanimi) mies Antti Blomberg oli kotoisin Taivassalon Hakkenpäästä, Hirvelän torpasta. Blomberg oli merimies, hän oli purjelaivoissa puosuna. Hän arvosti purjelaivoja ja oli niissä niin kauan kuin niitä oli liikenteessä. Hän oli mm englantilaisissa laivoissa, mitkä kuljettivat vehnälasteja Australiasta Englantiin. Matkoillaan hän oli joutunut kiertämään myös Kap Hornin niemen. Hän oli jäänyt laivoista pois joskus luvun alussa. Tildalle ja Antille syntyi neljä lasta: Martta, joka meni aikuisena Amerikkaan. Katri, hänestä tuli Vähämaan Pajulan emäntä. Hilda, hänestä tuli Salavaisten Kurjen talon emäntä ja Niilo Lauri Andreas, joka kuoli 11 -vuotiaana. Martta avioitui Amerikassa Laitilasta kotoisin olleen Arthur Helinin kanssa. Heillä oli 3 lasta: Valter, Ruth ja Edna. He kävivät Suomessa paikkeilla ja asuivat Karitluodossa jonkun aikaa, niin että lapsetkin kävivät koulua Palvassa. Karitluodon päärakennus oli alkujaan pieni torppa, mutta uusi, suurempi rakennettiin 1929 paikkeilla. Tilda oli hyvä pitokokki, jonka apua paljon tarvittiin. Hän oli toimelias ja ystävällinen. Peltoa Karitluodossa oli n. 1 ha. Eläimiä oli 1-2 lehmää ja pienempää karjaa. Talvisin Blomberg kävi talvinuotalla, eniten kai Valjun vesillä tai missä milloinkin sopivasti vedettiin. Samoin minun vanhin veljeni Unto kävi kansakoulusta päästyään 14 -vuotiaasta alkaen muutamana talvena. Yhdessä he Blombergin kanssa kulkivat, kävelemällä enimmäkseen, paitsi jos sattumalta joku hevosmies meni samaan paikkaan, pääsivät kyytiin. Samoin tietysti illalla takaisin. Myös muita Lailuodosta kävi, Marjaniemen pojat, Aimo ym. myös toinen veljeni Veikko muutamaa vuotta myöhemmin. Karitluodossa oli jo luvun alkupuolella perämoottori, kai Velkuan ensimmäinen. Se oli joku laivan pelastusvene. Lienee ollut Arthur Helinin hankkima. Ei ne oikein hyvin tahtoneet käydä, silloiset koneet. Muistan, että paljon niitä piti nykiä käyntiin. Samoin Jukkon moottori, usein Elo kirkkomatkalla vielä veivasi konetta käyntiin kirkkorannassa, kun soutamalla pääsi jo saman matkan kotiin. Salmela Salmela oli myös Riihimäen talon maalle rakennettu. Se oli pieni torppa, vain tupa ja kamari. Sen olivat perustaneet Herman Rosten -niminen mies (s. 1876), kotoisin Kalannista ja vaimo Alma (s. 1866), kotoisin Taivassalosta. Hermanni on tullut rengiksi Riihimäkeen. Heille syntyi kaksi lasta, poika Aimo v ja tytär Dagny myöhemmin. Hän kuoli nuorena, kertoman mukaan ei käynyt vielä koulua. Äiti-Alma on kuollut myös jo Sukunimi on muutettu luvulla Salmelaksi. Pinta-ala Salmelassa on vain n. ½ ha. Siinä oli pieni kasvimaa ja muutama hyvä omena- ja luumupuu, sekä marjapensaita. Hermanni oli ahkera mies. Hän kävi kaikenlaisissa sekatöissä taloissa ja muualla. Siihen aikaan tarvittiin paljon työväkeä kaikissa maanviljelystöissä kesällä, esim. viljaa puidessa tappurilla ja muissakin hommissa, kun koneet olivat alkeellisia luvun puolenvälin paikkeilla alkoi laajamittainen silakankuivatus kalliolla. Niistä tehtiin kananrehua. Tällaista toimintaa harjoitettiin Teersalossakin Sauluodon kallioilla Arvo Jussilan toimesta monena kesänä. Siellä kävi Hermannikin paljon töissä. Jos oli tasainen maasto, kärrättiin silakat rautapyöräisillä kottikärryillä kalapaateista kalliolle, mutta epätasaisella ne piti kantaa "paareilla". Siinä oli kantoaisat kiinnitetty 30 litran vetoiseen tynnyrinpuolikkaaseen kiinni ja sitä kantoi kaksi henkilöä. Sitten silakoita piti ahkerasti käänellä kalliolla, että kuivuivat. Viimeksi ne kuivattiin vielä rakennuksessa, joka oli kiukaalla lämmitetty kuumaksi. Sitten ne jauhettiin tappurilla hienoksi, säkitettiin ja lähetettiin laivalla Turkuun. Myös Blomberg kävi

6 Sauluodossa töissä useana kesänä, samoin pari minun veljeäni (Veikko ja Mauno) vuotiaina parina kesänä. Aimo rupesi aikuistuttuaan merimieheksi. Hän kävi kokkikoulun ja oli laivassa kokkina. Silloin ei nuorilla paljon valinnan mahdollisuuksia ollutkaan, varmaan monenkin mieleen tuli merille meno. Pihlannon Aune on joskus muistellut, että Aimo oli kouluaikana varsin hyvä piirtämään. Hän kertoi Salmelassa, kotiväkensä mukana kylässä käydessään, nähneensä komeita laivojen kuvia, Aimon piirtämiä. Niitä oli ripustettu mm. tuvan seinille. Salmelasta oli hyvä näköala laivaväylälle, joka silloin vielä oli käytössä Lailuodon ja Velkuanmaan välissä. Sitä pitkin kulki purjelaivojen lisäksi myös höyrylaivoja, "onkareita", niinkuin silloin sanottiin. Ne olivat lastilaivoja ja meidän lasten mielestä ne näyttivät hyvinkin suurilta. Hermannille tuli ikävä loppu. Hän hukkui tammikuussa Hän oli Aimon kanssa lähtenyt aamuhämärissä kotoaan jäätä pitkin tarkoituksena mennä Palvaan töihin koululle puita pilkkomaan. Meri oli jäätynyt vasta muutama päivä sitten ja vaikka he olivat kokeneita saaristolaisia, eivät huomanneet jotain väliin jäänyttä heikkoa kohtaa, vaan melko lähellä kotirantaa molemmat putosivat jäihin. Liukkaasta jäästä on vaikea tulla ylös. Aimo onnistui siinä, Hermanni, vanha mies, ei. Salmelan päärakennus paloi kesällä Aimo oli sairauden takia silloin jo jättänyt merimiehen hommat ja asui kotonaan. Ehkä tuli syttyi huolimattomuuden takia. Aimo asui sitten lopun aikaa Haapaniemessä. Marjaniemi ja Niemelä Marjaniemi on myös vanhimpia torppia Lailuodossa. Se kuului Palvan Pietilän taloon. Vuonna 1836 on Kettumaan talon poika Antti Johanpoika ostanut puolet Pietilän talosta. Hänen poikansa Gabriel s (sukunimi myöhemmin Lindell) avioitui v Rymättylästä kotoisin olleen Josefina Iisakintyttären (s. 1831) kanssa. He asuivat ensin Palvan Kuustenperällä, mutta muuttivat sitten Marjaniemeen, todennäköisesti Gabriel rakensi sen torpan. Hän oli hyvä puuseppä ja laivanrakentaja, ollut työssä Salavaisten ja Kuivasluodon varveilla ym. Hän oli myös osakkaana kolmimastoparkki Toivossa. Kertoman mukaan hänen tekemänsä pienveneet (sluupit ym.) olivat hyviä kulkemaan. Heille syntyi 2 tytärtä ja 1 poika, joka aikuisena meni Amerikkaan. Muista en tiedä, enkä sitä, kuinka kauan asuivat Marjaniemessä. Vuonna 1912 sinne muuttivat Ellen ja Kustaa Salonen. Ellen oli Pietilän tytär, samoin kuin minun äitini Adolfiina (Fiina). Heidän vanhempansa olivat Viktor ja Aleksandra Pietilä, jotka silloin omistivat Pietilän. Vuonna 1915 he myivät talon pojalleen Valdelle, jättäen kuitenkin itselleen Lailuodosta sen maa-alueen, minkä Pietilä siellä vielä omisti. Tästä alueesta on sitten muodostettu Marjaniemen ja Mäntylän palstat. Ne on kauppakirjalla myyty, hinta oli 1500 mk ja v ne on erotettu itsenäisiksi palstatiloiksi. Tällöin jäi Marjaniemen alueeseen niemi, jossa sijaitsi Niemelän asumus. Tämä, joka oli tähän asti ollut Pietilän torppa, kuuluikin tämän jälkeen siis Marjaniemeen. Kun Suomi itsenäistyi ja tuli voimaan torpparilaki, mikä antoi torppareille oikeuden hakea itsenäisiksi palstoiksi, hakivat myös Niemelän omistajat v oikeusteitse torppansa itsenäisyyttä. Kustaa Salonen ei olisi halunnut tähän suostua, vaan ilmoitti kantanaan, että Marjaniemi on hänen vaimonsa perintöosa, eikä siitä voi mitään irrottaa pois. Oikeudessa kuitenkin todettiin, että Marjaniemen palsta on kauppakirjalla myyty ja lunastus voidaan suorittaa. Asia on päättynyt vasta v Lunastushinta oli 220 mk. Kustaa Salonen oli Vehmaalta kotoisin, tullut ensin Herralan taloon rengiksi. Myöhemmin hän oli puuseppä, rakensi rakennuksia ja teki tarvekaluja, mm. keinutuoleja. Ellen oli käynyt Mietoisten karjanhoitokoulun ja hänen neuvojaan kysyttiin karjanhoitoon liittyvissä asioissa. Heille syntyi kolme lasta: Arvo (1912), Oiva (1913) ja Sylvi (ehkä 1918), joka kuoli alle kouluiän. Peltoa Marjaniemessä oli runsas 1 ha. Eläimiä ne tavlliset, 1-2 lehmää, lampaita ym. NIEMELÄ Niemelä oli siis alkujaan Pietilän torppa. Sen olivat perustaneet Emil Heinonen ja vaimo Emma Johanna os. Lindström. Rakennus on tuotu Taivassalon Omenasaaren Leppäniemestä ja rakennettu uudelleen. Heille syntyi kolme lasta: Ensio (1905), Elma (1910) ja Edit (1913). Emil oli kotoisin Eurasta. Kertoman mukaan hänen veljensä on ensin tullut rengiksi Palvan Riihimäkeen ja Emil on seurannut hänen esimerkkiään. Myöhemmin Emil oli Merenmittauslaitoksen palveluksessa. En tiedä, milloin on mennyt, mutta niin kauan kuin muistan, hän oli kesäisin jollain laivalla töissä, viimeksi "Sextant" -nimisellä laivalla ja oli eläkeikäänsä asti. Hän oli ensin laivakonstaapelina, myöhemmin varusmestarina. Hän viihtyi varmaan hyvin ja oli arvostettu työssään.

7 Emman sukua oli joskus aikaisemmin asunut Palvan Heikinniemessä, mutta hänen lapsuuden kotinsa oli kuitenkin Vähämaan Haapaniemi. Hänen sisarensa Alina oli myöhemmin emäntänä kotonaan ja veljensä Johannes oli Pajulan isäntä. Emma oli ystävällinen, auttavainen ja ahkera. Hän kävi paljon töissä Pietilässä ja muuallakin tarvittaessa. Talvisin hän kutoi kotonaan käsin rysäverkkoa ja tavallisia verkkoliinoja. Siinä hän oli hyvin taitava ja nopea. Siihen aikaan, ennen sotaa, oli tapana, että kaikki verkot kudottiin käsityönä puuvillalangasta. Sodan aikanakin pyrittiin saaristolaisille jakamaan tällaisia lankoja, että saatiin verkkoja ja näillä kaloja ruuaksi. En muista, koska koneella kudotut verkot ovat tulleet käyttöön. Sitten kun nailonlanka yleistyi, hylättiin puuvillaverkot. Emman verkkoteline oli pyöreä, ontto pytty (n. 80 cm. korkea), johon valmis, kudottu verkko pantiin sisälle. Se osa oli ulkopuolella, mitä kudottiin. Kutomisvälineet olivat sarvesta tehty käpy ja puusta tehty kalvetin (kalvoin). Verkkotikkua, jossa oli merkit, tarvittiin pauloituksessa. Niemelän tontti oli hyvin pieni, ehkä vajaa ½ ha. Siitäkin suuri osa kalliota. Kuitenkin heillä pidettiin yhtä lehmää, paria lammasta ja muutamaa kanaa. Selitys on se, että lehmä sai kesät olla talon (siis Pietilän) karjan joukossa ja Emma kävi lypsämässä talonkin lehmiä siinä samalla kun omaansakin. Näin oli silloin tapana. Heiniä joutuivat tietysti ostamaan talveksi, mutta suurena apuna oli meriruoko, jota niitettiin läheltä ja kauempaakin merenlahdista ja salmista. Näitä retkiä tehtiin Naantaliin päinkin aina Lapilaa myöten. Tällöin oli monta rysäruuhta, joita moottorivene hinasi, paljon väkeä ja niitettiin päivä ja kotiin päästyä kiireesti ruoko levitettiin kuivumaan, ettei lasti päässyt kuumenemaan sisältä. Niittäminen tapahtui sirpillä. Oltiin paatin reunalla rivissä, joku mies työnsi pitkällä seipäällä venettä sivuittain hiljalleen eteenpäin. Joskus matalalla mentiin kahlaamaan mereen ja niitettiin sieltä. Näitä retkiä tekivät sellaiset, jotka tarvitsivat paljon tai monta naapurusta porukassa, kyllä kai yhdelle lehmälle koitettiin niittää lähempää. Niemelän perhettä kohtasi suuri suru, kun poika Ensio hukkui marraskuussa 14. päivä Ensio kalasti ammatikseen. Silloin hänellä oli verkkokaverina Nestor Viita Palvan Koivistosta. He kalastivat siikoja Palvan Pikariluotojen välistä. Silloin oli kova etelämyrsky, mutta olivat kuitenkin jo aamupimeällä lähteneet pienellä "sumppu"-veneellä koittamaan verkkoja pois. Loppu onkin sitten arvailujen varassa, takaisin eivät tulleet ja etsinnät käynnistettiin. Vene löydettiin rannalta ja Viitan ruumis naarattiin ylös lähipäivinä, mutta Ension ruumis löytyi seuraavana kesänä Palvan rannalta. Häneltä jäi vaimo ja 5 lasta, joista vanhin oli 7 -vuotias. "Sumppu" oli sellainen teräväperäinen vene, jossa pieni osa peräpäästä oli vedenpitävästi erotettu muusta osasta, siinä oli reikiä pohjassa ja sinne laitettiin kalat elämään. MÄNTYLÄN TORPAN VAIHEITA Isäni, Johannes Veistinen, oli syntynyt Taivassalossa v Koti oli meren rannalla Marjuksen kylässä. Hän oli tullut töihin Palvan koulun rakennustyömaalle v Tällöin hän oli tutustunut äitiini Fiina Pietilään (s. 1891). Heidät on vihitty lokakuussa He asuivat kai ensin Pietilässä, mutta 1915 on Munninmaasta tuotu tyhjilleen jäänyt rakennus (josta Alfred Ainosen perhe oli muuttanut Livonsaaren Näykölään) Lailuotoon ja uudelleen pystytetty Mäntylän tontille. Rakennuksessa oli pieni tupa, vielä pienempi kamari ja tuvan kokoinen sali, missä ei ollut "kakluunia", joten siellä asuttiin vain kesällä. Myöhemmin rakennusta on laajennettu. Vanhemmilleni syntyi kaikkiaan 7 lasta, joista vanhin, Esko, kuoli 1 v. 8 kk:n ikäisenä, samoin nuorin, Elvi, vajaan vuoden ikäisenä. Muut olivat: Unto, Veikko, minä, Mauno ja Teuvo. Päärakennuksen jälkeen on tietysti kiireesti rakennettu navetta ja riihi, jossa oli laudasta tehty "luuva"-osa sivulla. Meille oli luvun puolivälissä hankittu käsin väännettävä pieni "tryski", sekä viskuri. "Tryskääminen" oli raskasta hommaa, toisella puolella siinä oli veivi ja toisella iso vauhtipyörä. Mies oli kummastakin vääntämässä ja niin kela pyöri.sillä kaikki puiminen suoritettiin ja naapuritkin jotkut sitä lainasivat. Vasta luvun loppupuolella on hankittu parempi tappuri. Alussa ei valmista peltoa paljon ollutkaan, vain n. 1/3 ha. Sitä isä on sitten kuokannut ja raivannut rantaniitystä lisää. Maa on vähitellen kohonnut lahden rannalla ja siitä on kynnetty niin, että nykyään on runsas hehtaari. Pellon muokkaukseen piti aina tuoda hevoset Palvasta. Sitä varten oli tehty "leviä", tasapohjainen ruuhi, mihin hevoset rannalta talutettiin sisälle ja soudettiin salmen yli. Jos pelto oli päässyt kuivumaan, ei siitä hyvää tullut muokatessa, koska se oli merenpohjaa ja sen laatuista savea, että kovettui kokkareiseksi. Kuitenkin vilja kylvettiin ja seuraavina päivinä meidän lasten tehtävänä oli hakata pitkävartisella "nuhjalla" (kuokalla) pahimmat kokkareet rikki. Isä koitti harrastaa maanparannusta kaikin tavoin. Paljon männyn, kuusen ja katajan oksia tuotiin talvisin hakotarhaan, karsittiin suurimmat oksat polttopuiksi, loput hakattiin kärköllä (vesurilla) pieniksi pätkiksi ja laitettiin eläinten karsinaan kuivikkeeksi. Se

8 oli hyvää peltoon vietäväksi. "Hauruja", eli merilevää koottiin myös paljon pellolle vietäväksi, silloin sitä oli paljon. Lisäksi syksyisin nostettiin paljon suomutaa ja multaa kasaan pienestä suosta, joka oli meidän metsässä. Sitä pojat sitten talvella, kun oli lunta, työnsivät vesikelkalla pellolle. Meillä oli myös pieni puutarha, jossa kasvoi omena-, luumu-, ja kirsikkapuita. Äitini oli innokas kasvattamaan niitä, samoin marjapensaita. Omenapuita oli tuotu jostain taimistosta, olivat jalostettuja ja oikein hyviä omenoita niissä oli. Myös kukista äiti piti paljon ja oli siirtänyt metsästä sinivuokkoja ja kevätesikoita mökin ympärille. Myös siemenistä hän kasvatti krasseja ja muita. Hän oli käynyt kansakoulun Taivassalossa ja aikuisena Paimion kansanopiston. Hän oli hyvä tekemään käsitöitä. Isä oli siis puuseppä ammatiltaan. Taidon hän oppi isältään, joka myös oli puuseppä ja ollut mm. laivanrakentajana. Yhdessä he olivat rakentaneet omaan käyttöön jahdin, jolla kuljetettiin mm. kalkkia Ahvensaaresta ja tiiliä Leikluodosta tarvitseville. Joskus 1919 paikkeilla isä oli mennyt Hakkenpään sahalle töihin, hän toimi siellä asettajana, joka on melkein sama kuin laitosmies tehtaalla. Asettajan tehtävänä on pitää terät ja kaikki sen suuntaiset kunnossa ja oikeissa mitoissa. Talvisin hän oli "varttesmannina" metsähommissa, kun sahalle ostettiin tukkeja pystyyn, mm. Karunassa. Hän oli sahalla töissä 6 vuotta. Sen jälkeen hän rupesi vapaaksi yrittäjäksi, rakensi uusia rakennuksia ja korjasi vanhoja, omassa ja naapuripitäjissä. Varsinkin Taivassalossa hän oli paljon, Hakkenpäässä, Kahiluodossa ja Kaitaisilla. Kahiluodossa hän rakensi mm. uuden päärakennuksen sen rakennuksen tilalle, joka aikaisemmin oli viety Seurasaaren ulkomuseoon. Myös Livonsaarella hän oli paljon rakennustöissä. Hänen työporukkaansa kuuluivat mm. Vihtori Merilä, Severi Packalén ym., sekä omat pojat rippikoulun käytyään. Talvisin isä teki kaikenlaisia tarvekaluja kotonaan. Alkuvuosien kiireessä häneltä oli jäänyt tekemättä lämmitettävä verstastila itselleen, kesällä kyllä höyläpenkki oli pihalla olevassa lautarakenteisessa varastorakennuksessa ja hän teki siellä töitä, jos aikaa oli. Siellä oli myös hänen kotoaan tuomansa vanha poljettava sorvi, joka on nykyisin Viiaisten ulkomuseossa Taivassalossa. Mutta talveksi höyläpenkki tuotiin tupaan. Tupa oli mitoiltaan vain n. 4,5 m x 4,5 m. Siinä hän sitten teki ovia ja ikkunoita, hevosten rekiä, huonekaluja, saaveja ym. mitä milloinkin tarvittiin. Äiti kehräsi vielä jossain nurkassa ja me lapset leikimme joukossa, ei kovin liki tietysti uskallettu mennä. Isommat tekivät läksyjään pöydän ääressä tai kamarissa. Siellä oli vakituisesti pari sänkyä, mutta tuvassa koottiin illalla vähän lastut kasaan ja aukaistiin sivuista ja päästä vedettävät sängyt auki ja niin oli nukkumatilaa. Isä ei illalla valvonut myöhään, mutta aamulla hän rupesi jo kolmen-neljän aikaan töihin. Tietysti koitti tehdä jotain hiljaisempaa työtä silloin. Sunnuntaiksi koottiin tavarat kasaan, lattia lakaistiin ja joku räsymaton kappale levitettiin lattialle. Sunnuntaina ei tehty töitä. Nyt se tuntuu merkilliseltä ajatella, miten ahdasta oli kun esim. reki oli valmistumisvaiheessa, niin ei paljon kulkutilaa jäänyt, mutta ei sitä silloin huomannut. Eikä siitä ajasta ainakaan mitään ikäviä muistoja ole jäänyt mieleen. Joskus 1930 paikkeilla isä sitten rakensi piharakennuksen päätyyn hirsisen lisäosan, johon tuli sauna ja lämmitettävä verstasosa. Siihen asti kävimme saunassa enimmäkseen Heikinniemessä. Työmatkat tehtiin soutamalla joka paikkaan, aina Kahiluotoon asti. Aamulla aikaisin lähtivät, että normaalin työajan alkuun ehtivät. Vasta 1934 paikkeilla isä hankki pienen, avonaisen moottoriveneen Livonsaarelta osuuskaupanhoitaja Niinivirralta. Siinä oli sisämoottori, Siimesansk -merkkinen, en tiedä, miten se kirjoitetaan. Melko hyvä kulkemaan se oli, vähän kovaa ääntä piti. Se myytiin sodan aikana, kun ei saanut polttoainetta ostaa, niin ei sillä mitään tehnyt ja isän työmatkatkin olivat silloin jo lyhyempiä. Tähän lopetan muistelmani Lailuodosta. Paljon olisi vielä muistoja jäljellä. Elämä oli silloin yksinkertaisempaa ja työlästäkin monta kertaa. Mutta ehkä se joskus oli rattoisampaa, silloin käytiin kylässä ja oli naapureita, mihin mennä "taka-ehtoota" istumaan. Varsinkin joulun aikaan kyläiltiin paljon ja koitettiin unohtaa arjen harmit ja huolet ja laskea leikkiä ja olla iloisia. Lailuodon naiset olivat kaikki hienoja ja työteliäitä naisia. Ikävä vain, että heistä moni kuoli niin nuorena, minunkin äitini jo v Lopulta kaikissa muissa torpissa oli leski-isäntä jäljellä, ainoastaan Karitluodon väki kuoli v niin, että ensin isäntä ja muutaman päivän päästä emäntä. Joku voi ihmetellä sitä, mistä johtuu, kun olen käyttänyt joistakin henkilöistä sukunimeä, toisista etunimeä. Se johtuu siitä, että olen käyttänyt sitä, mikä silloin eniten oli käytössä. Yleensä sanottiin paikan nimi ja etunimi, kuten Merilän Vihtori, Salmelan Hermanni tai Niemelän Eemeli (tai Emppu) ja Marjaniemen Kustaa. Mutta sitten sanottiin Jukkon Elo tai pelkkä Jukko, ei koskaan etunimeä, harva tiesikään sitä. Samoin Karitluodon isäntä oli jostain syystä aina Blomberg tai Blumperi, niinkuin sanottiin. Tietysti omaiset ja läheisemmät sanoivat etunimeltä. Meidän isä oli taas aina Veistinen tai Veistisen Juha. Paikannimenäkin käytettiin Veistinen, vieläpä joskus nykyäänkin. Aikaisemmin harva edes tiesi, mikä paikka Mäntylä on, mutta nykyään jo kyllä. Kerttu Herrala

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Anders "Antti" Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015

Sukuselvityksen kohde. Anders Antti Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015 Sukuselvityksen kohde Anders "Antti" Bro s. 1748 ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua Tulostettu: 20.04.2015 Tekijä: Asko Vuorinen Lokirinne 8 A 25 02320 Espoo Puhelin 0440-451022 askovuorinen@gmail.com

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan ja kävi koulunsa siellä.

Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan ja kävi koulunsa siellä. Eeva Laaksonen Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi 24.12.1922 Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan 8.12.1925 ja kävi koulunsa siellä. Eeva Siskokset Kirsti ja Eeva Sota-aikana Eeva

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Nyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa

Nyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa Nyman-Frisk - sukutapaaminen Askola, 16.4.2016 Varhaista sukutietoa K. Kajantie Pojan (Vihtori Vaara) tyttären (Sirkku Kajantie) poika http://www.helsinki.fi/~kajantie/nyman.html Maria Frisk 30.9.1835

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta

Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta Hirvosten sukutapaaminen Yläpihassa 28.06.2014 Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta Tässä tarinassa esiintulevista rahoista ja muista asioista ovat minulle kertoneet tätini Tyyne Laasonen

Lisätiedot

Fredric Kihlmanin jälkeinen 4. polvi

Fredric Kihlmanin jälkeinen 4. polvi Fredric Kihlmanin jälkeinen 4. polvi 1.1 Elias Fredrikinp. Kihlman, synt. 8.4.1792, k. 8.4.1792 1.2 Fredrik Fredrikinp. Kihlman, synt. 10.12.1792, k. 10.1.1793 1.3 Elias Fredrikinp. Kihlman, synt. 24.11.1793,

Lisätiedot

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon 03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin.

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin. Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kannen kuva: Hannamari Ruohonen Kannen ja typografian suunnittelu: Laura Lyytinen

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus?

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Askareita yläkouluille 27.3. 19.9.2015 esillä olevaan Kuopion korttelimuseon näyttelyyn. KORTTELIN KORHOSTEN JA HEIDÄN NAAPURIENSA ESITTELY: Maire Korhonen (o.s. Miettinen)

Lisätiedot

Laulu raikuu kesäillassa, kun Säpin sisarukset Olga Hilonen (vas.), Lempi Roiha ja Sylvi Rautio kaivavat lauluvihkot esille.

Laulu raikuu kesäillassa, kun Säpin sisarukset Olga Hilonen (vas.), Lempi Roiha ja Sylvi Rautio kaivavat lauluvihkot esille. Laulu raikuu kesäillassa, kun Säpin sisarukset Olga Hilonen (vas.), Lempi Roiha ja Sylvi Rautio kaivavat lauluvihkot esille. 38 Sampsa Oinaala Kuvat Tommi Taipale Kesäkyläläiset Valtimolta on 1960-luvun

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Johan ja Alexiina Kuvan lähde?

Johan ja Alexiina Kuvan lähde? Johan 1852 1908 ja Alexiina 1851-1943 Kuvan lähde? Aleksiina evakossa Kannuksessa 1941 Olisiko takana Matti Kajander?? Renki Johan ja piika Alexina muuttivat Pyhäjärvelle lokakuussa 1872; Olivat nimismies

Lisätiedot

enttämestari Esko Mansikkaviita

enttämestari Esko Mansikkaviita enttämestari Esko Mansikkaviita Seppo Alakoski P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 147 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Kenttämestari

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss.

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Lakoin Kirst. Christ. Lapvetel. Räimä. Puoliso: 26.3.1733

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

1 ( 6 ) Lista 2013-06-17. Oulu toimitukset

1 ( 6 ) Lista 2013-06-17. Oulu toimitukset 1 ( 6 ) 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) 12) 13) 14) 15) 16) 17) 18) 19) 20) 21) 22) 23) 24) K1 Ahonen Anna Liisa Oikeudenomistajat K2 Alakiuttu Erkki Juhani K3 Alakiuttu Kalle Johannes K4 Aalto Jorma

Lisätiedot

Lapinlahden sukuhaara kotisivuversio TAULU 1 I Johan Laakko (Laacko Lako), s. 1773, k Ollikkala. 1. Puoliso:?????? Lapset: 1.

Lapinlahden sukuhaara kotisivuversio TAULU 1 I Johan Laakko (Laacko Lako), s. 1773, k Ollikkala. 1. Puoliso:?????? Lapset: 1. Lapinlahden sukuhaara kotisivuversio 01.01.2006 TAULU 1 I Johan Laakko (Laacko Lako), s. 1773, k. 19.03.1842 Ollikkala. 1. Puoliso:?????? 1. Magdalena Laakko (Laako), s. 1796. Tauluun 2. 2. Fredrik Laakko

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Jehovan todistajien. Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG. Kerubit. Kerubi. Jehova Jumala. Kerubit. Serafit. Sana, Logos, Mikael. Demonit.

Jehovan todistajien. Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG. Kerubit. Kerubi. Jehova Jumala. Kerubit. Serafit. Sana, Logos, Mikael. Demonit. Sana, Logos, 2 1 2 Kerubi 8 9 22.01.2016 / JP Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG 3 4 5 6 7 sivu 1 Aadam Eeva 10 11 12 Eeva Aadam Kain Aabel Seet Maailmankaikkeus Paratiisi 1. loi pyhän hengen avulla

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen Usko Kemppi ja elokuva Usko Kemppi kotiutui sodasta 1944. Uusikaupunkilainen Ilmari Unho oli ohjaajana Suomi-Filmissä, ja hän järjesti tuttavalleen Usko Kempille työpaikan. Ensimmäisenä työpäivänä Risto

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

Eemil Korhosen elämä. Juha Näkkilä & Ritva Näkkilä

Eemil Korhosen elämä. Juha Näkkilä & Ritva Näkkilä Eemil Korhosen elämä Juha Näkkilä & Ritva Näkkilä Sisältö Vanhemmat ja sisarukset Opinnot Oma perhe Osuustoiminnan alku Vesannon säästöpankki Humalapuron isäntä Harrastukset Isä Vilhelm Korhonen s. 1831,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Naiset nipunlaskussa Varistaipaleen kanavalla

Naiset nipunlaskussa Varistaipaleen kanavalla Naiset nipunlaskussa Varistaipaleen kanavalla Varistaipaleen kyläyhdistys päätti 2006 keväällä, että heinäkuussa 2007 järjestetään Varistaipaleen kanavalla järjestyksessään toinen Naiset nipunlaskussa-tapahtuma.

Lisätiedot

KALVITSA 2 491-467-16-65. Mikkeli, Vehmaskylä

KALVITSA 2 491-467-16-65. Mikkeli, Vehmaskylä Metsätilat.fi Hintapyyntö 340 000 Tarjoa viimeistään 29.6.2016 Tulostettu 16.06.2016 KALVITSA 2 491-467-16-65 Mikkeli, Vehmaskylä 99,28 ha Kohdenumero 300912 Narilantien/Roitontien varrella metsäkiinteistö.

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta LAUKAAN KUNTA Rakennusvalvontatoimi Sivu 1/2 Muistio Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta Lisäksi paikalle olivat läsnä:

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 6.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 6.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(6) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Kuva 1 Tässä vielä harjoiteltiin Viimeisiä veneitä Anne-Maija näyttää sanoja etupenkissä Itsenäisyyspäivänä olikin sunnuntai ja perinteinen

Lisätiedot