VANHOJA MUISTELMIA JA TIETOJA LAILUODOSTA JA KUIVASLUODOSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANHOJA MUISTELMIA JA TIETOJA LAILUODOSTA JA KUIVASLUODOSTA"

Transkriptio

1 KERTTU HERRALA: VANHOJA MUISTELMIA JA TIETOJA LAILUODOSTA JA KUIVASLUODOSTA Jukko on vanhin Lailuodon asumuksista. Se mainitaan joissain papereissa jo vuonna Rakennus on kai myöhemmin rakennettu uudelleen, ainakin sitä on korotettu ja korjattu. Vuonna 1826 Palvan Pietilän silloinen isäntä (tai hän omisti ilmeisesti puolet talosta) myi osansa pois ja muutti perheineen Jukkoon. Hänen nimensä oli Juho Juhonpoika, mutta hän otti sukunimekseen Pihlman ja ryhtyi laivuriksi. Hänen vaimonsa oli kotoisin Palvan Herralasta. Heistä polveutuu tunnettu Pihlmanin laivurisuku. Tämän suvun vaiheista on kerrottu eri julkaisuissa mm. Elina Pursimon, mutta kun nyt on kyseessä Jukko, niin mainitsen heidän jälkeläisensä: Johan Reinhold laivuri, muutti Kuivasluotoon Jonas August laivuri, jäi Jukkoon Robert Zefanias laivuri, meni Teersalon Lehtimäkeen Karl merikapteeni, Merimaskun Mannilaan Bernhard merikapteeni, Merimaskun Lierantaan Jukkon vanhin poika muutti siis Kuivasluotoon. Hänen vaimonsa oli Sofia Eufrosyne Juhontytär Lallilta ja heidän lapsiaan olivat: Johan Erland s merikapteeni David Reinhold merikapteeni Karl Edvard s (vaimo os. Sundell) Meni Salavaisten Pietilään Henrik Viktor (vaimo Sofia Renfors Hongalta) Meni Salavaisten Kurjelle Velkualaisita merenkulkijoista tunnetuin oli David Reinhold Pihlman Kuivasluodosta. Kuivasluodon niemessä oli purjelaivojen rakennuspaikka. Niemen nimi on Varviniemi. Jukkon tontilta olevalta jyrkkäreunaiselta kalliolta laitettiin purjelaivojen mastot paikoilleen. Kuivasluodon Varvissa mainitaan rakennetun mm. Kaljaasi "Sovinto" rak (53,35 r.t.) Kaljaasi "Tuttava" rak (30 läst.) Toinen Sovinto rak (54,37 r.t.) eri omistaja. (Lähde: Länsisuomalaista Merenkulkuperinnettä -kirja) Ensimmäisen kippari on ollut Johan Reinhold Pihlman. Toisen kippari ja omistaja Karl E. Pihlman. Laivat on myyty eri paikkoihin. En tiedä, kuinka kauan Jonas August asui Jukkossa (k. 1906). Kuivasluodossa asui kapteenska Elsa Maria Pihlman vielä 1930-luvun alussa. Suvun tämä haara muutti nimensä Pyysaloksi. Muita sukuhaaroja ovat Pihlannot, Pursimot, Pihlastot ja Pälvet. Seuraavat omistajat Jukkossa olivat Evald Elo ja vaimo Amanda os. Wahlström, kotoisin Porvoosta. Elo oli kotoisin Taivassalosta. (Käytän nimeä Elo, koska se oli tapana hänestä puhuttaessa). Elo oli lähtenyt nuorena merille purjelaivoihin töihin. Hänen ammattinsa oli puosu eli purjemestari. Myöhemmin hän palveli myös höyrylaivoilla. Amanda oli myös laivoilla töissä emäntänä. Hän oli sattunut samaan laivaan kuin Elo ja tuttavuus johti avioliittoon asti (avioliitto solmittu 1908).

2 En tiedä, kuinka he päätyivät asumaan Velkualle, mutta eräs syy saattoi olla se, että Amandalla oli veli, joka toimi lukkarina ja hän oli Velkuan lukkarina 1900-luvun alussa. Ehkäpä Amanda oli hänen kauttaan tutustunut Velkuaan. Isäni oli vähän aikaa samalla laivalla kuin Elo (mm. Algol -nimisellä laivalla) ja näin ollen hän on voinut tutustua Velkuaan isäni kautta. Joka tapauksessa he ostivat Jukkon torpan palvan Pietilän isäntäväeltä, Johan Viktor ja Aleksandra Pietilältä vuonna Hinta oli 600 Suomen kultamarkkaa, kuten kauppakirjassa juhlallisesti mainitaan. En tiedä milloin Elo on jäänyt laivoista pois, mutta Mandi (kutsumanimi) on varmaan jäänyt Jukkoon asumaan heti ostamisen jälkeen, koska papereissa todetaan, että hän on valtakirjalla edustanut miestään lohkomisasioita hoidettaessa. Elo oli tietysti silloin vielä merillä. Myöhemmin Elo oli arvostettu suutari ja maalari. Hän oli tainnut oppia suutarinammatin jo ennen merille menoaan. Hän kertoi usein, että oli jo hyvin nuoresta joutunut elättämään itsensä ja oli joutunut jo noin 10- vuotiaana apupojaksi taloihin. Elon vaimo, Mandi, oli hyvin hienontyyppinen ihminen. Hän oli ollut herrasväkien talouksissa keittäjänä ja hallitsi hyvin ruoanlaiton. Myös käsitöitä hän osasi tehdä. Mandi oli mukava, ystävällinen ja hyvin ahkera ihminen. Elolla ja Mandilla ei ollut yhteisiä lapsia, mutta Mandilla oli kaksi aikaisemmasta liitosta. Tytär Edit ja poika Ragnar. Tytär lähti aikuisena Amerikkaan ja poika kuoli nuorena miehenä. Elo ja mandi ostivat myöhemmin Mäntyluodon lisämaaksi. Heillä oli lehmä, kanoja, lampaita ja possu. Peltoa oli muutama kymmenen aaria sekä vähän puutarhaa. Mandi kuoli vuonna Hän oli Eloa 10 vuotta vanhempi. Myöhemmin Elolla oli emännöitsijä Aino Lempinen Pakinaisilta. Elo kuoli vuonna Testamentin hän oli tehnyt Ainon hyväksi, joten Aino omisti Jukkon sen jälkeen. Elon kuoleman jälkeen Mandin tytär Edit tuli Amerikasta Jukkoon, mutta ei kovin kauaa viipynyt. Aino myi Mäntyluodon Eero Ervon perheelle kesäasunnoksi. Nykyisin Jukkon omistaa Ainon sisarenpoika Matti Antonen. Jukkossa oli jo 1930-luvulla moottorivene. Vene oli ensimmäisiä Velkualla. Vene oli teräväkeulainen, kapeanmallinen, mutta oli siinä kuitenkin hytti keulassa. Veneen nimi oli Edit. Nimi oli laitettu metallikirjaimin veneen kylkiin luvulla Elo kalasti myös silakkarysällä. Elo oli ahkera mies. Hänellä oli mainio ja terävä huumorintaju ja vitsailutaito. Ja usein se taisi mennä ihan pilkan puolellekin, mutta niin se meni muillakin. Samanlaisia leikinlaskijoita ne taisivat Lailuodon ukot olla kaikki, kun paikkaan passasi. Historiaa ja perimätietoa Lailuodosta osa 2 MERILÄ JA MÄNTYLUOTO Merilän torppa Lailuodossa on Palvan Herralan talon maalle perustettu 1900-luvun alussa. Sen ovat perustaneet Vihtori Lundstedt ja vaimo Olga. Sukunimi muutettiin 1930-luvulla Meriläksi. Vihtori oli kotoisin Vähämaan Pajulasta. Hänen veljensä Nestor Laaksonen asui myöhemmin Ruisluodossa ja sisar Matilda oli Lintikniemen emäntä.

3 Vihtorin vaimo, Olga, oli kotoisin Taivassalosta. Hän oli tullut Herralan taloon palvelijaksi ja olivat sitten menneet naimisiin. Vanhin tytär Tyyne syntyi Herralassa v. 1900, mutta pian sen jälkeen he muuttivat Merilään. Vihtorille ja Olgalle syntyi vielä toinen tytär Impi. Tyyne avioitui Tammisluodosta kotoisin olevan Kaarlo Aaltosen kanssa. He rakensivat Velkuanmaalle Kivirannan torpan, jossa asuivat koko ikänsä. Nykyisin torpan omistaa heidän tyttärensä Toini. Toinen tyttäristä, Impi, muutti Turkuun ja avioitui siellä. Heidän jälkeläisensä omistavat nykyään Merilän. Vihtori Merilä oli muistini mukaan hyvin jämpti mies, työteliäs ja kunnollinen. Hän kävi taloissa monenlaisissa töissä. Hän osasi mm. kirvesmiehen töitä ja kalasti silakkarysällä. Olga taas oli vilkkaamman luonteinen ja iloinen ihminen. Peltoa ei Merilässä paljoa ollut, mutta lehmä kuitenkin oli sekä muutama kana ja lihotuspossu kesällä. Possun kasvamisesta ja lihomisesta oli kova kilpailu naapurin, Mäntyluodon Oskarin kanssa. Siinä kuulemma piti hyvän viljan lisäksi ostaa joskus säkillinen sokeriakin possulle syötettäväksi. Näin sai makeata ja paksua läskiä. Merilässä oli myös aika tilava sauna. Saunaa ei joka torpassa siihen aikaan ollutkaan. Tapana oli, että kun iso kiuas ja sauna kerran lämmitettiin, niin sinne kutsuttiin myös saunattomia naapureita. Merilässäkin siis kävi saunojia. Ainakin Salmelan miehet, koska heillä ei ollut saunaa kuten ei Niemelässäkään. Jukkossa oli pieni sauna, mutta kyllä Elokin leskeksi jäätyään kävi Merilässä. Toini kertoi, että Vihtorilla oli tapana käydä Turussa, tavallisesti syksyllä, kun suurimmat ulkotyöt oli tehty ja aikaa oli enemmän. Silloin hän kävi mm. lääkärissä ja suoritti tarpeellisia ostoksia. Niinpä hänellä oli tapana ostaa myös kaksi viinapulloa. Ensimmäinen pullo aukaistiin jouluaattona, kun kaikki olivat tulleet saunasta. Silloin kaikki miehet saivat kaksi pientä saunapunssia. Toinen pullo aukaistiin sitten Juhannusaattona ja silloin tarjottiin samoin kaksi ryyppyä. Totta kai viinaa muulloinkin käytettiin, kuka vähemmän, kuka enemmän, mutta tämä oli Merilän Vihtorin tapa. Turun reissut tehtiin silloin matkustajalaivalla (mm. laivat "Vehmassalmi" ja "Pohjola"), joka otti Velkuanmaan Härkäniemeen kiinni, samoin Palvan laivarantaan (nykyisin lossiranta). Otti se joskus kelirikkoaikana Lailuotoonkin, Jukkon tai Niemelän rantaan kallion viereen. Laiva oli yleensä yötä Turussa. Laivassa sai olla yötä ja nukkua jossain hytin sohvalla jos ei muuta kortteeria ollut. Mäntyluodon saari ja asukkaat Mäntyluodossa oli 1900-luvun alkupuolella puuastiatehdas. Saari kuului Palvan Riihimäen taloon. Aikaisempia vaiheita en tiedä, mutta siellä on asunut Maijaksi kutsuttu nainen. Kokonimeltään hän oli Maria Kristiina Vahlroos syntynyt 1846 Velkualla. Rymättylän Anttolasta muutti 1887 Velkualle Anders Oskar Lunqvist (s. 1865) ja nämä kaksi avioituivat keskenään, vuosilukua ei ole tiedossa. Paperista löytyy maininta: vihitty avioliittoon morsiamen kotona Mäntyluodossa. Maija ja Oskari käyttivät myöhemmin sukunimenään Mäntyluotoa. He ovat ostaneet Mäntyluodon saaren Riihimäen omistajilta. Kauppakirja on tehty vuonna Puuastiatehdas oli kuitenkin käynnistynyt jo aiemmin. Uuno Saarisen muistelun mukaan siellä tehtiin jo 1890-luvulla silakansuolausastioita, nelikoita ja tynnyreitä. Mäntyluodossa oli kuusisiipinen tuulimylly, mikä käytti höyläkonetta. Höylätyistä laudoista miehet kokosivat astioita. Työssä oli useita miehiä. Uuno sanoi, että hänenkin isä oli siellä töissä ja kerran isä oli tehnyt omistajan kanssa sopimuksen, että tekee 16 nelikkoa päivässä. Meinasi kuulemma tulla kiiru, mutta Merilän Vihtori lykkäsi hänen kasaansa salavihkaa vähän höylättyjä lautoja lisää. Lailuodosta ainakin Salmelan Hermanni ja Vihtori siis olivat siellä töissä. Yhteensä työmiehiä ollut lienee 5-6. Oskari kuoli vuonna tehdas on kai lopettanut toimintansa näillä paikkeilla. Keväällä 1926 sattui vahinko, tuli pääsi leipomisen yhteydessä irti ja kakki rakennukset tuulimyllyä myöden paloivat. Ainoastaan pieni navetta tai kanala jäi. Maija muutti asumaan sukulaisten luo Munnimaahan. Tämän jälkeen toukokuun lopussa 1926 pidettiin Mäntyluodossa huutokauppa, jolloin Kustaa Fredrik Laaksonen Merimaskusta osti Mäntyluodon. Hän piti sitä viisi vuotta. Vuonna 1931 pidettiin uusi huutokauppa, jolloin E. Elo Jukkosta osti sen.

4 Mäntyluodon paikka tällaisena tehtaana oli varsin hyvä. Siitä ohi kulkivat saaristolaiset seilipaateilaan viedessään suolakalaa ym. tuotteitaan Turkuun myytäväksi. Paluumatkalla he sitten pysähtyivät ostamaan uusia astioita. Tällaisia kulki Uudenkaupungin suunnalta aina Pyhämaata myöden, komeita kaljaaseja. Samoin Jukkon suutarinverstas oli hyvän reitin varrella, kun kustavilaiset, iniöläiset ja kauempaakin kulkivat paateillan aivan rannan ohi. Varmaan siinä pysähdyttiin suutarinasioita hoitamaan, koska Elolla oli siihen aikaan paljon työtä. Hänellä oli oppipoikiakin joskus työssä. Sitten kun tehdastekoiset jalkineet yleistyivät työ väheni. Sodan aikaan ei saanut edes nahkaa, paitsi jos ymmärsi hamstrata ajoissa tai tuttavankaupan kautta vähän. Näitä saaristolaisveneitä pysähtyi usein syksyllä jos oli kova tuuli tai pimeä suojaiseen rantaan ilman pitoon kotiin päin mennessään. Meistä lapsista oli jännää kun iniläiset tulivat maitoa ostamaan tai muuten vain sisälle. Ei ymmärretty mitään, kun he puhuivat ruotsia, mutta kyllä isä sentään tuli toimeen heidän kanssaan. Kuivasluodon myöhemmät vaiheet Kuivasluodossa oli myös liiketoimintaa. Joskus 1930-luvun loppupuolella perustettiin laajapohjainen Saariston Kalanmyyntiosuuskunta. Sen keskuspaikaksi tuli Kuivasluoto, entisen telakan Varvin paikalle. Alussa konttori oli vuokralla kapteenskan torpassa. Myöhemmin tuli oma konttorirakennus. Osuuskunta osti kalaa ja kuljetti sen elävänä Tukholmaan myytäväksi suurehkolla troolari tyyppisellä aluksella Saaristo I:llä, jossa oli elävänkalan säiliöt. Siinä oli myös vähän matkustajatilaa, jota varsinkin jäsenet käyttivät hyväkseen Tukholman matkojen tekemiseen. Heille oli vähän halvempi hinta kuin muille. matkan kesto oli 4-5 vuorokautta. Tukholman kaupan loputtua osuuskunta sulautui Turun Osuuskauppaan, joka rakennutti vuonna 1941 Varviniemeen silakan suolaamon. Siinä oli melko mittava rakennus ja laiturit. Toiminta oli huomattavaa. Sekä omasta että lähikunnista tuli silakkaa suolattavaksi suuriin ammeisiin. Silakkaa myös savustettiin. Työssä oli noin 10 henkeä perkaajien määrästä riippuen. Sota-aikana ja sen jälkeenkin silakalla oli huomattava merkitys ihmisravintona, mutta sitten menekki taantui. Myöhemmin kaikki rakennelmat myytiin ja purettiin. Kapteenskan torpan ostivat ennen sotaa Petri ja Aili Juslin Kustavista. Petri harjoitti myös elävän kalan kauppaa suurehkolla Joutsen veneellään. Vuonna 1954 he myivät torpan opettaja Eeva Lehtisalolle, jonka perilliset omistavat paikan nyt. Kerron vielä yhdestä, näillä vesillä tapahtuneesta liiketoiminnasta 1950-luvulla. Suomesta vietiin siihen aikaan paljon kuorittua, pyöreätä puutavaraa 6- ja9-jalkaisia kaivospölkkyjä mm. Englantiin. Puut koottiin puomipuiden ympäröimiksi lautoiksi Lailuodon ja Mäntyluodon väliseen lahteen. Kun puuta oli tarpeeksi, saapui englantilainen laiva sitä noutamaan. Laiva kiinnittyi Lailuodon rannalle Mäntyluodon kohdalle. Tätä toimintaa harjoitettiin monena kesänä. sen takana oli Metsäliitto ja lastausporukka tuli Uudestakaupungista. Paikkakunnan asukkailla, varsinkin nuorisolla, oli tapana tehdä vierailuja näihin laivoihin. Varsinaisena syynä tutustumisen lisäksi oli, että liikenisikö miehistöltä joku kaunis pullo myytäväksi. Aina löytyi sakkiin joku englanninkielen taitoinen ja niin kauppoja syntyi. Pietilän Antti kertoi, että kerran kokki halusi ostaa kanoja tehdäkseen kanapaistia. Tietysti he lupasivat ja tinkimisen jälkeen hinnastakin sovittiin: se oli 1 pullo per kana. Kokki sai kuulemma lihavia kanoja. (Nelikko= pyöreä, puupytty suolakalan säilytystä varten) KARITLUOTO JA SALMELA Karitluoto Karitluoto on myös vanha asuttu paikka Lailuodossa. Se on kuulunut Palvan Riihimäkeen. Aikaisemmista vaiheista en tiedä, mutta Riihimäen poika, Juho Kustaanpoika, s k. 1899, muutti perheineen sinne asumaan 1870-luvun alussa. Juho Kustaanpoika oli 3 kertaa avioliitossa. Ensimmäinen vaimo oli Eeva Karolina Jonsintytär Lunqvist, s Rymättylässä, k Velkuassa. Hän oli Velkuanmaan Pohjatalon leskiemäntä. Juhon toisen vaimon nimi oli Johanna Juhontytär Enlund Lemusta, s , k , vihitty avioliittoon

5 Juho avioitui vielä kolmannen kerran. Vaimon nimi oli Eeva Fredrka Enlund, s , k Juhon toisesta avioliitosta (siis Johanna Enlundin kanssa) olivat syntyisin seuraavat lapset: Johanna Matilda s Johan Anshelm s Nimi myöhemmin Salminen Aina Aleksandra s Nimi myöhemmin Laakso Johanna Matildasta tuli aikuisena Karitluodon emäntä. Johan oli myöhemmin Saarilan isäntä Talosmerellä. Aina asui Velkuanmaassa Koivulan torpassa poikansa Sulon kanssa. Hänen miehensä oli mennyt Amerikkaan ja jäänyt sinne. Johanna Matildan eli Tildan (kutsumanimi) mies Antti Blomberg oli kotoisin Taivassalon Hakkenpäästä, Hirvelän torpasta. Blomberg oli merimies, hän oli purjelaivoissa puosuna. Hän arvosti purjelaivoja ja oli niissä niin kauan kuin niitä oli liikenteessä. Hän oli mm englantilaisissa laivoissa, mitkä kuljettivat vehnälasteja Australiasta Englantiin. Matkoillaan hän oli joutunut kiertämään myös Kap Hornin niemen. Hän oli jäänyt laivoista pois joskus luvun alussa. Tildalle ja Antille syntyi neljä lasta: Martta, joka meni aikuisena Amerikkaan. Katri, hänestä tuli Vähämaan Pajulan emäntä. Hilda, hänestä tuli Salavaisten Kurjen talon emäntä ja Niilo Lauri Andreas, joka kuoli 11 -vuotiaana. Martta avioitui Amerikassa Laitilasta kotoisin olleen Arthur Helinin kanssa. Heillä oli 3 lasta: Valter, Ruth ja Edna. He kävivät Suomessa paikkeilla ja asuivat Karitluodossa jonkun aikaa, niin että lapsetkin kävivät koulua Palvassa. Karitluodon päärakennus oli alkujaan pieni torppa, mutta uusi, suurempi rakennettiin 1929 paikkeilla. Tilda oli hyvä pitokokki, jonka apua paljon tarvittiin. Hän oli toimelias ja ystävällinen. Peltoa Karitluodossa oli n. 1 ha. Eläimiä oli 1-2 lehmää ja pienempää karjaa. Talvisin Blomberg kävi talvinuotalla, eniten kai Valjun vesillä tai missä milloinkin sopivasti vedettiin. Samoin minun vanhin veljeni Unto kävi kansakoulusta päästyään 14 -vuotiaasta alkaen muutamana talvena. Yhdessä he Blombergin kanssa kulkivat, kävelemällä enimmäkseen, paitsi jos sattumalta joku hevosmies meni samaan paikkaan, pääsivät kyytiin. Samoin tietysti illalla takaisin. Myös muita Lailuodosta kävi, Marjaniemen pojat, Aimo ym. myös toinen veljeni Veikko muutamaa vuotta myöhemmin. Karitluodossa oli jo luvun alkupuolella perämoottori, kai Velkuan ensimmäinen. Se oli joku laivan pelastusvene. Lienee ollut Arthur Helinin hankkima. Ei ne oikein hyvin tahtoneet käydä, silloiset koneet. Muistan, että paljon niitä piti nykiä käyntiin. Samoin Jukkon moottori, usein Elo kirkkomatkalla vielä veivasi konetta käyntiin kirkkorannassa, kun soutamalla pääsi jo saman matkan kotiin. Salmela Salmela oli myös Riihimäen talon maalle rakennettu. Se oli pieni torppa, vain tupa ja kamari. Sen olivat perustaneet Herman Rosten -niminen mies (s. 1876), kotoisin Kalannista ja vaimo Alma (s. 1866), kotoisin Taivassalosta. Hermanni on tullut rengiksi Riihimäkeen. Heille syntyi kaksi lasta, poika Aimo v ja tytär Dagny myöhemmin. Hän kuoli nuorena, kertoman mukaan ei käynyt vielä koulua. Äiti-Alma on kuollut myös jo Sukunimi on muutettu luvulla Salmelaksi. Pinta-ala Salmelassa on vain n. ½ ha. Siinä oli pieni kasvimaa ja muutama hyvä omena- ja luumupuu, sekä marjapensaita. Hermanni oli ahkera mies. Hän kävi kaikenlaisissa sekatöissä taloissa ja muualla. Siihen aikaan tarvittiin paljon työväkeä kaikissa maanviljelystöissä kesällä, esim. viljaa puidessa tappurilla ja muissakin hommissa, kun koneet olivat alkeellisia luvun puolenvälin paikkeilla alkoi laajamittainen silakankuivatus kalliolla. Niistä tehtiin kananrehua. Tällaista toimintaa harjoitettiin Teersalossakin Sauluodon kallioilla Arvo Jussilan toimesta monena kesänä. Siellä kävi Hermannikin paljon töissä. Jos oli tasainen maasto, kärrättiin silakat rautapyöräisillä kottikärryillä kalapaateista kalliolle, mutta epätasaisella ne piti kantaa "paareilla". Siinä oli kantoaisat kiinnitetty 30 litran vetoiseen tynnyrinpuolikkaaseen kiinni ja sitä kantoi kaksi henkilöä. Sitten silakoita piti ahkerasti käänellä kalliolla, että kuivuivat. Viimeksi ne kuivattiin vielä rakennuksessa, joka oli kiukaalla lämmitetty kuumaksi. Sitten ne jauhettiin tappurilla hienoksi, säkitettiin ja lähetettiin laivalla Turkuun. Myös Blomberg kävi

6 Sauluodossa töissä useana kesänä, samoin pari minun veljeäni (Veikko ja Mauno) vuotiaina parina kesänä. Aimo rupesi aikuistuttuaan merimieheksi. Hän kävi kokkikoulun ja oli laivassa kokkina. Silloin ei nuorilla paljon valinnan mahdollisuuksia ollutkaan, varmaan monenkin mieleen tuli merille meno. Pihlannon Aune on joskus muistellut, että Aimo oli kouluaikana varsin hyvä piirtämään. Hän kertoi Salmelassa, kotiväkensä mukana kylässä käydessään, nähneensä komeita laivojen kuvia, Aimon piirtämiä. Niitä oli ripustettu mm. tuvan seinille. Salmelasta oli hyvä näköala laivaväylälle, joka silloin vielä oli käytössä Lailuodon ja Velkuanmaan välissä. Sitä pitkin kulki purjelaivojen lisäksi myös höyrylaivoja, "onkareita", niinkuin silloin sanottiin. Ne olivat lastilaivoja ja meidän lasten mielestä ne näyttivät hyvinkin suurilta. Hermannille tuli ikävä loppu. Hän hukkui tammikuussa Hän oli Aimon kanssa lähtenyt aamuhämärissä kotoaan jäätä pitkin tarkoituksena mennä Palvaan töihin koululle puita pilkkomaan. Meri oli jäätynyt vasta muutama päivä sitten ja vaikka he olivat kokeneita saaristolaisia, eivät huomanneet jotain väliin jäänyttä heikkoa kohtaa, vaan melko lähellä kotirantaa molemmat putosivat jäihin. Liukkaasta jäästä on vaikea tulla ylös. Aimo onnistui siinä, Hermanni, vanha mies, ei. Salmelan päärakennus paloi kesällä Aimo oli sairauden takia silloin jo jättänyt merimiehen hommat ja asui kotonaan. Ehkä tuli syttyi huolimattomuuden takia. Aimo asui sitten lopun aikaa Haapaniemessä. Marjaniemi ja Niemelä Marjaniemi on myös vanhimpia torppia Lailuodossa. Se kuului Palvan Pietilän taloon. Vuonna 1836 on Kettumaan talon poika Antti Johanpoika ostanut puolet Pietilän talosta. Hänen poikansa Gabriel s (sukunimi myöhemmin Lindell) avioitui v Rymättylästä kotoisin olleen Josefina Iisakintyttären (s. 1831) kanssa. He asuivat ensin Palvan Kuustenperällä, mutta muuttivat sitten Marjaniemeen, todennäköisesti Gabriel rakensi sen torpan. Hän oli hyvä puuseppä ja laivanrakentaja, ollut työssä Salavaisten ja Kuivasluodon varveilla ym. Hän oli myös osakkaana kolmimastoparkki Toivossa. Kertoman mukaan hänen tekemänsä pienveneet (sluupit ym.) olivat hyviä kulkemaan. Heille syntyi 2 tytärtä ja 1 poika, joka aikuisena meni Amerikkaan. Muista en tiedä, enkä sitä, kuinka kauan asuivat Marjaniemessä. Vuonna 1912 sinne muuttivat Ellen ja Kustaa Salonen. Ellen oli Pietilän tytär, samoin kuin minun äitini Adolfiina (Fiina). Heidän vanhempansa olivat Viktor ja Aleksandra Pietilä, jotka silloin omistivat Pietilän. Vuonna 1915 he myivät talon pojalleen Valdelle, jättäen kuitenkin itselleen Lailuodosta sen maa-alueen, minkä Pietilä siellä vielä omisti. Tästä alueesta on sitten muodostettu Marjaniemen ja Mäntylän palstat. Ne on kauppakirjalla myyty, hinta oli 1500 mk ja v ne on erotettu itsenäisiksi palstatiloiksi. Tällöin jäi Marjaniemen alueeseen niemi, jossa sijaitsi Niemelän asumus. Tämä, joka oli tähän asti ollut Pietilän torppa, kuuluikin tämän jälkeen siis Marjaniemeen. Kun Suomi itsenäistyi ja tuli voimaan torpparilaki, mikä antoi torppareille oikeuden hakea itsenäisiksi palstoiksi, hakivat myös Niemelän omistajat v oikeusteitse torppansa itsenäisyyttä. Kustaa Salonen ei olisi halunnut tähän suostua, vaan ilmoitti kantanaan, että Marjaniemi on hänen vaimonsa perintöosa, eikä siitä voi mitään irrottaa pois. Oikeudessa kuitenkin todettiin, että Marjaniemen palsta on kauppakirjalla myyty ja lunastus voidaan suorittaa. Asia on päättynyt vasta v Lunastushinta oli 220 mk. Kustaa Salonen oli Vehmaalta kotoisin, tullut ensin Herralan taloon rengiksi. Myöhemmin hän oli puuseppä, rakensi rakennuksia ja teki tarvekaluja, mm. keinutuoleja. Ellen oli käynyt Mietoisten karjanhoitokoulun ja hänen neuvojaan kysyttiin karjanhoitoon liittyvissä asioissa. Heille syntyi kolme lasta: Arvo (1912), Oiva (1913) ja Sylvi (ehkä 1918), joka kuoli alle kouluiän. Peltoa Marjaniemessä oli runsas 1 ha. Eläimiä ne tavlliset, 1-2 lehmää, lampaita ym. NIEMELÄ Niemelä oli siis alkujaan Pietilän torppa. Sen olivat perustaneet Emil Heinonen ja vaimo Emma Johanna os. Lindström. Rakennus on tuotu Taivassalon Omenasaaren Leppäniemestä ja rakennettu uudelleen. Heille syntyi kolme lasta: Ensio (1905), Elma (1910) ja Edit (1913). Emil oli kotoisin Eurasta. Kertoman mukaan hänen veljensä on ensin tullut rengiksi Palvan Riihimäkeen ja Emil on seurannut hänen esimerkkiään. Myöhemmin Emil oli Merenmittauslaitoksen palveluksessa. En tiedä, milloin on mennyt, mutta niin kauan kuin muistan, hän oli kesäisin jollain laivalla töissä, viimeksi "Sextant" -nimisellä laivalla ja oli eläkeikäänsä asti. Hän oli ensin laivakonstaapelina, myöhemmin varusmestarina. Hän viihtyi varmaan hyvin ja oli arvostettu työssään.

7 Emman sukua oli joskus aikaisemmin asunut Palvan Heikinniemessä, mutta hänen lapsuuden kotinsa oli kuitenkin Vähämaan Haapaniemi. Hänen sisarensa Alina oli myöhemmin emäntänä kotonaan ja veljensä Johannes oli Pajulan isäntä. Emma oli ystävällinen, auttavainen ja ahkera. Hän kävi paljon töissä Pietilässä ja muuallakin tarvittaessa. Talvisin hän kutoi kotonaan käsin rysäverkkoa ja tavallisia verkkoliinoja. Siinä hän oli hyvin taitava ja nopea. Siihen aikaan, ennen sotaa, oli tapana, että kaikki verkot kudottiin käsityönä puuvillalangasta. Sodan aikanakin pyrittiin saaristolaisille jakamaan tällaisia lankoja, että saatiin verkkoja ja näillä kaloja ruuaksi. En muista, koska koneella kudotut verkot ovat tulleet käyttöön. Sitten kun nailonlanka yleistyi, hylättiin puuvillaverkot. Emman verkkoteline oli pyöreä, ontto pytty (n. 80 cm. korkea), johon valmis, kudottu verkko pantiin sisälle. Se osa oli ulkopuolella, mitä kudottiin. Kutomisvälineet olivat sarvesta tehty käpy ja puusta tehty kalvetin (kalvoin). Verkkotikkua, jossa oli merkit, tarvittiin pauloituksessa. Niemelän tontti oli hyvin pieni, ehkä vajaa ½ ha. Siitäkin suuri osa kalliota. Kuitenkin heillä pidettiin yhtä lehmää, paria lammasta ja muutamaa kanaa. Selitys on se, että lehmä sai kesät olla talon (siis Pietilän) karjan joukossa ja Emma kävi lypsämässä talonkin lehmiä siinä samalla kun omaansakin. Näin oli silloin tapana. Heiniä joutuivat tietysti ostamaan talveksi, mutta suurena apuna oli meriruoko, jota niitettiin läheltä ja kauempaakin merenlahdista ja salmista. Näitä retkiä tehtiin Naantaliin päinkin aina Lapilaa myöten. Tällöin oli monta rysäruuhta, joita moottorivene hinasi, paljon väkeä ja niitettiin päivä ja kotiin päästyä kiireesti ruoko levitettiin kuivumaan, ettei lasti päässyt kuumenemaan sisältä. Niittäminen tapahtui sirpillä. Oltiin paatin reunalla rivissä, joku mies työnsi pitkällä seipäällä venettä sivuittain hiljalleen eteenpäin. Joskus matalalla mentiin kahlaamaan mereen ja niitettiin sieltä. Näitä retkiä tekivät sellaiset, jotka tarvitsivat paljon tai monta naapurusta porukassa, kyllä kai yhdelle lehmälle koitettiin niittää lähempää. Niemelän perhettä kohtasi suuri suru, kun poika Ensio hukkui marraskuussa 14. päivä Ensio kalasti ammatikseen. Silloin hänellä oli verkkokaverina Nestor Viita Palvan Koivistosta. He kalastivat siikoja Palvan Pikariluotojen välistä. Silloin oli kova etelämyrsky, mutta olivat kuitenkin jo aamupimeällä lähteneet pienellä "sumppu"-veneellä koittamaan verkkoja pois. Loppu onkin sitten arvailujen varassa, takaisin eivät tulleet ja etsinnät käynnistettiin. Vene löydettiin rannalta ja Viitan ruumis naarattiin ylös lähipäivinä, mutta Ension ruumis löytyi seuraavana kesänä Palvan rannalta. Häneltä jäi vaimo ja 5 lasta, joista vanhin oli 7 -vuotias. "Sumppu" oli sellainen teräväperäinen vene, jossa pieni osa peräpäästä oli vedenpitävästi erotettu muusta osasta, siinä oli reikiä pohjassa ja sinne laitettiin kalat elämään. MÄNTYLÄN TORPAN VAIHEITA Isäni, Johannes Veistinen, oli syntynyt Taivassalossa v Koti oli meren rannalla Marjuksen kylässä. Hän oli tullut töihin Palvan koulun rakennustyömaalle v Tällöin hän oli tutustunut äitiini Fiina Pietilään (s. 1891). Heidät on vihitty lokakuussa He asuivat kai ensin Pietilässä, mutta 1915 on Munninmaasta tuotu tyhjilleen jäänyt rakennus (josta Alfred Ainosen perhe oli muuttanut Livonsaaren Näykölään) Lailuotoon ja uudelleen pystytetty Mäntylän tontille. Rakennuksessa oli pieni tupa, vielä pienempi kamari ja tuvan kokoinen sali, missä ei ollut "kakluunia", joten siellä asuttiin vain kesällä. Myöhemmin rakennusta on laajennettu. Vanhemmilleni syntyi kaikkiaan 7 lasta, joista vanhin, Esko, kuoli 1 v. 8 kk:n ikäisenä, samoin nuorin, Elvi, vajaan vuoden ikäisenä. Muut olivat: Unto, Veikko, minä, Mauno ja Teuvo. Päärakennuksen jälkeen on tietysti kiireesti rakennettu navetta ja riihi, jossa oli laudasta tehty "luuva"-osa sivulla. Meille oli luvun puolivälissä hankittu käsin väännettävä pieni "tryski", sekä viskuri. "Tryskääminen" oli raskasta hommaa, toisella puolella siinä oli veivi ja toisella iso vauhtipyörä. Mies oli kummastakin vääntämässä ja niin kela pyöri.sillä kaikki puiminen suoritettiin ja naapuritkin jotkut sitä lainasivat. Vasta luvun loppupuolella on hankittu parempi tappuri. Alussa ei valmista peltoa paljon ollutkaan, vain n. 1/3 ha. Sitä isä on sitten kuokannut ja raivannut rantaniitystä lisää. Maa on vähitellen kohonnut lahden rannalla ja siitä on kynnetty niin, että nykyään on runsas hehtaari. Pellon muokkaukseen piti aina tuoda hevoset Palvasta. Sitä varten oli tehty "leviä", tasapohjainen ruuhi, mihin hevoset rannalta talutettiin sisälle ja soudettiin salmen yli. Jos pelto oli päässyt kuivumaan, ei siitä hyvää tullut muokatessa, koska se oli merenpohjaa ja sen laatuista savea, että kovettui kokkareiseksi. Kuitenkin vilja kylvettiin ja seuraavina päivinä meidän lasten tehtävänä oli hakata pitkävartisella "nuhjalla" (kuokalla) pahimmat kokkareet rikki. Isä koitti harrastaa maanparannusta kaikin tavoin. Paljon männyn, kuusen ja katajan oksia tuotiin talvisin hakotarhaan, karsittiin suurimmat oksat polttopuiksi, loput hakattiin kärköllä (vesurilla) pieniksi pätkiksi ja laitettiin eläinten karsinaan kuivikkeeksi. Se

8 oli hyvää peltoon vietäväksi. "Hauruja", eli merilevää koottiin myös paljon pellolle vietäväksi, silloin sitä oli paljon. Lisäksi syksyisin nostettiin paljon suomutaa ja multaa kasaan pienestä suosta, joka oli meidän metsässä. Sitä pojat sitten talvella, kun oli lunta, työnsivät vesikelkalla pellolle. Meillä oli myös pieni puutarha, jossa kasvoi omena-, luumu-, ja kirsikkapuita. Äitini oli innokas kasvattamaan niitä, samoin marjapensaita. Omenapuita oli tuotu jostain taimistosta, olivat jalostettuja ja oikein hyviä omenoita niissä oli. Myös kukista äiti piti paljon ja oli siirtänyt metsästä sinivuokkoja ja kevätesikoita mökin ympärille. Myös siemenistä hän kasvatti krasseja ja muita. Hän oli käynyt kansakoulun Taivassalossa ja aikuisena Paimion kansanopiston. Hän oli hyvä tekemään käsitöitä. Isä oli siis puuseppä ammatiltaan. Taidon hän oppi isältään, joka myös oli puuseppä ja ollut mm. laivanrakentajana. Yhdessä he olivat rakentaneet omaan käyttöön jahdin, jolla kuljetettiin mm. kalkkia Ahvensaaresta ja tiiliä Leikluodosta tarvitseville. Joskus 1919 paikkeilla isä oli mennyt Hakkenpään sahalle töihin, hän toimi siellä asettajana, joka on melkein sama kuin laitosmies tehtaalla. Asettajan tehtävänä on pitää terät ja kaikki sen suuntaiset kunnossa ja oikeissa mitoissa. Talvisin hän oli "varttesmannina" metsähommissa, kun sahalle ostettiin tukkeja pystyyn, mm. Karunassa. Hän oli sahalla töissä 6 vuotta. Sen jälkeen hän rupesi vapaaksi yrittäjäksi, rakensi uusia rakennuksia ja korjasi vanhoja, omassa ja naapuripitäjissä. Varsinkin Taivassalossa hän oli paljon, Hakkenpäässä, Kahiluodossa ja Kaitaisilla. Kahiluodossa hän rakensi mm. uuden päärakennuksen sen rakennuksen tilalle, joka aikaisemmin oli viety Seurasaaren ulkomuseoon. Myös Livonsaarella hän oli paljon rakennustöissä. Hänen työporukkaansa kuuluivat mm. Vihtori Merilä, Severi Packalén ym., sekä omat pojat rippikoulun käytyään. Talvisin isä teki kaikenlaisia tarvekaluja kotonaan. Alkuvuosien kiireessä häneltä oli jäänyt tekemättä lämmitettävä verstastila itselleen, kesällä kyllä höyläpenkki oli pihalla olevassa lautarakenteisessa varastorakennuksessa ja hän teki siellä töitä, jos aikaa oli. Siellä oli myös hänen kotoaan tuomansa vanha poljettava sorvi, joka on nykyisin Viiaisten ulkomuseossa Taivassalossa. Mutta talveksi höyläpenkki tuotiin tupaan. Tupa oli mitoiltaan vain n. 4,5 m x 4,5 m. Siinä hän sitten teki ovia ja ikkunoita, hevosten rekiä, huonekaluja, saaveja ym. mitä milloinkin tarvittiin. Äiti kehräsi vielä jossain nurkassa ja me lapset leikimme joukossa, ei kovin liki tietysti uskallettu mennä. Isommat tekivät läksyjään pöydän ääressä tai kamarissa. Siellä oli vakituisesti pari sänkyä, mutta tuvassa koottiin illalla vähän lastut kasaan ja aukaistiin sivuista ja päästä vedettävät sängyt auki ja niin oli nukkumatilaa. Isä ei illalla valvonut myöhään, mutta aamulla hän rupesi jo kolmen-neljän aikaan töihin. Tietysti koitti tehdä jotain hiljaisempaa työtä silloin. Sunnuntaiksi koottiin tavarat kasaan, lattia lakaistiin ja joku räsymaton kappale levitettiin lattialle. Sunnuntaina ei tehty töitä. Nyt se tuntuu merkilliseltä ajatella, miten ahdasta oli kun esim. reki oli valmistumisvaiheessa, niin ei paljon kulkutilaa jäänyt, mutta ei sitä silloin huomannut. Eikä siitä ajasta ainakaan mitään ikäviä muistoja ole jäänyt mieleen. Joskus 1930 paikkeilla isä sitten rakensi piharakennuksen päätyyn hirsisen lisäosan, johon tuli sauna ja lämmitettävä verstasosa. Siihen asti kävimme saunassa enimmäkseen Heikinniemessä. Työmatkat tehtiin soutamalla joka paikkaan, aina Kahiluotoon asti. Aamulla aikaisin lähtivät, että normaalin työajan alkuun ehtivät. Vasta 1934 paikkeilla isä hankki pienen, avonaisen moottoriveneen Livonsaarelta osuuskaupanhoitaja Niinivirralta. Siinä oli sisämoottori, Siimesansk -merkkinen, en tiedä, miten se kirjoitetaan. Melko hyvä kulkemaan se oli, vähän kovaa ääntä piti. Se myytiin sodan aikana, kun ei saanut polttoainetta ostaa, niin ei sillä mitään tehnyt ja isän työmatkatkin olivat silloin jo lyhyempiä. Tähän lopetan muistelmani Lailuodosta. Paljon olisi vielä muistoja jäljellä. Elämä oli silloin yksinkertaisempaa ja työlästäkin monta kertaa. Mutta ehkä se joskus oli rattoisampaa, silloin käytiin kylässä ja oli naapureita, mihin mennä "taka-ehtoota" istumaan. Varsinkin joulun aikaan kyläiltiin paljon ja koitettiin unohtaa arjen harmit ja huolet ja laskea leikkiä ja olla iloisia. Lailuodon naiset olivat kaikki hienoja ja työteliäitä naisia. Ikävä vain, että heistä moni kuoli niin nuorena, minunkin äitini jo v Lopulta kaikissa muissa torpissa oli leski-isäntä jäljellä, ainoastaan Karitluodon väki kuoli v niin, että ensin isäntä ja muutaman päivän päästä emäntä. Joku voi ihmetellä sitä, mistä johtuu, kun olen käyttänyt joistakin henkilöistä sukunimeä, toisista etunimeä. Se johtuu siitä, että olen käyttänyt sitä, mikä silloin eniten oli käytössä. Yleensä sanottiin paikan nimi ja etunimi, kuten Merilän Vihtori, Salmelan Hermanni tai Niemelän Eemeli (tai Emppu) ja Marjaniemen Kustaa. Mutta sitten sanottiin Jukkon Elo tai pelkkä Jukko, ei koskaan etunimeä, harva tiesikään sitä. Samoin Karitluodon isäntä oli jostain syystä aina Blomberg tai Blumperi, niinkuin sanottiin. Tietysti omaiset ja läheisemmät sanoivat etunimeltä. Meidän isä oli taas aina Veistinen tai Veistisen Juha. Paikannimenäkin käytettiin Veistinen, vieläpä joskus nykyäänkin. Aikaisemmin harva edes tiesi, mikä paikka Mäntylä on, mutta nykyään jo kyllä. Kerttu Herrala

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Anders "Antti" Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015

Sukuselvityksen kohde. Anders Antti Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015 Sukuselvityksen kohde Anders "Antti" Bro s. 1748 ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua Tulostettu: 20.04.2015 Tekijä: Asko Vuorinen Lokirinne 8 A 25 02320 Espoo Puhelin 0440-451022 askovuorinen@gmail.com

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Kuljen muistojen tietä

Kuljen muistojen tietä Kuljen muistojen tietä Vanhempieni tarina Kerttu Kuotola - s. 5 Sotapäiväkirja Stm Kaino Järvinen - s. 37 Minun tarinani Kerttu Kuotola - s. 91 Kotijärvi Kerttu Kuotola - s. 191 z Janakkala 2007 Alkusanat

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

Puutiojärvi 16.1.2014

Puutiojärvi 16.1.2014 Puutiojärvi 16.1.2014 TAULU 1 I Lars Laakkonen, Drg. Torp., s. 1798, k. 17.4.1838 Kuopio Ryönä. Puoliso: 29.7.1827 Riistavesi Hedvig Hämäläinen, s. 1802. Brita Caisa Laakkonen, s. 20.3.1824 Kuopio Ristavesi.

Lisätiedot

Nyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa

Nyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa Nyman-Frisk - sukutapaaminen Askola, 16.4.2016 Varhaista sukutietoa K. Kajantie Pojan (Vihtori Vaara) tyttären (Sirkku Kajantie) poika http://www.helsinki.fi/~kajantie/nyman.html Maria Frisk 30.9.1835

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

Siilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778.

Siilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. Siilinjärvi_2 I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. TAULU 1 1. Lapsen äiti: Susanna Laakkonen, s. 1793 Kuopion msrk Rönä. (i) Lars P. Laakkonen, Tps.U.Torppari Rönä 3., s. 1761. (ä) Christina G. Hätinen,

Lisätiedot

Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta

Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta Hirvosten sukutapaaminen Yläpihassa 28.06.2014 Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta Tässä tarinassa esiintulevista rahoista ja muista asioista ovat minulle kertoneet tätini Tyyne Laasonen

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542) TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne SUKUSELVITYKSEN KOHDE Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne ja hänen jälkeläisiään kolme sukupolvea yhteensä 36 taulua Tulostettu: 18.09.2011 Tekijä: Marja-Liisa Siikonen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Esko Matinpoika Kalmin sukuhaara

Esko Matinpoika Kalmin sukuhaara Esko Matinpoika Kalmin sukuhaara Matti Juhonpoika Skalmin pojista myös Esko (Eskill) Kalmin jälkeläisistä muutamilla on edelleenkin sukunimenä Kalmi. Esko Kalmilla ja Eva Tuusalla oli kuusi tyttöä ja yksi

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1 1772 Henkikirjat filmi Lt 1728 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - emäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna renki Matti ja piika Eeva

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti.

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti. Perunkirja Kestikievarin emäntä Maria Laurintytär Ollila os. Lassila s. 24.09.1793 k. 24.09.1857 Marraskuussa 1857 tehty pelkkä omaisuusluettelo, perunkirjoitus on täydennetty vuotta myöhemmin 29 lokakuuta

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus?

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Askareita yläkouluille 27.3. 19.9.2015 esillä olevaan Kuopion korttelimuseon näyttelyyn. KORTTELIN KORHOSTEN JA HEIDÄN NAAPURIENSA ESITTELY: Maire Korhonen (o.s. Miettinen)

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss.

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Lakoin Kirst. Christ. Lapvetel. Räimä. Puoliso: 26.3.1733

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla.

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla. Kreivi Gustaf Mannerheim on kuollut. 50-vuotias Mannerheim menehtyi pitkäaikaisen sairauden seurauksena sairaalassa 26. elokuuta, kertoo asiasta ensimmäisenä uutisoinut Svenska Yle. Gustaf Mannerheim oli

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

enttämestari Esko Mansikkaviita

enttämestari Esko Mansikkaviita enttämestari Esko Mansikkaviita Seppo Alakoski P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 147 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Kenttämestari

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin.

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin. Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kannen kuva: Hannamari Ruohonen Kannen ja typografian suunnittelu: Laura Lyytinen

Lisätiedot

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö

Lisätiedot

1 ( 6 ) Lista 2013-06-17. Oulu toimitukset

1 ( 6 ) Lista 2013-06-17. Oulu toimitukset 1 ( 6 ) 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) 12) 13) 14) 15) 16) 17) 18) 19) 20) 21) 22) 23) 24) K1 Ahonen Anna Liisa Oikeudenomistajat K2 Alakiuttu Erkki Juhani K3 Alakiuttu Kalle Johannes K4 Aalto Jorma

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lauri Juhonpoika Nykänen s.02.08.1745 k.10.10.1796 Perunkirja

Lauri Juhonpoika Nykänen s.02.08.1745 k.10.10.1796 Perunkirja Lauri Juhonpoika Nykänen s.02.08.1745 k.10.10.1796 Perunkirja Vuonna 1796 11.päivänä toukokuuta allekirjoittanut toimitti perunkirjoituksen ja jaon, arviomiehinä toimineiden lautamiehien Matti Lilltarvosen

Lisätiedot

Patalan koski torpan suku 1,0 - sivu 1 (5) Ruotsulasta pitkin Jämsän pitäjää. Grönvall suku

Patalan koski torpan suku 1,0 - sivu 1 (5) Ruotsulasta pitkin Jämsän pitäjää. Grönvall suku Patalan koski torpan suku 1,0 - sivu 1 (5) Grönvall suku (V) Patalan Susanna Aatamintytär Susanna Aatamintytär s.17.7.1776 Auvilassa k.13.7.1825 Kauppilassa leskenä, pso 19.4.1801 räätälioppilas Fredrik

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Elisa, ihmeiden mies

Nettiraamattu. lapsille. Elisa, ihmeiden mies Nettiraamattu lapsille Elisa, ihmeiden mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1.

Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1. Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1.1891 Leppävirta, Kotalahti 14. rippikirjassa ja lastenkirjassa

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Kaljaasi Maija. Aluksen Särkilät rakensivat neljän vuoden aikana perinteitä vaalien käsityönä.

Kaljaasi Maija. Aluksen Särkilät rakensivat neljän vuoden aikana perinteitä vaalien käsityönä. Kaljaasi Maija Himankalaiset Vesa, Juhani ja Juha Särkilä ovat vaalineet himankalaista laivanrakennusperinnettä rakentamalla kaljaasi Maijan. Esikuvana he käyttivät Mikko Mikonpoika Pöyhtärin rakentamaa

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Laulu raikuu kesäillassa, kun Säpin sisarukset Olga Hilonen (vas.), Lempi Roiha ja Sylvi Rautio kaivavat lauluvihkot esille.

Laulu raikuu kesäillassa, kun Säpin sisarukset Olga Hilonen (vas.), Lempi Roiha ja Sylvi Rautio kaivavat lauluvihkot esille. Laulu raikuu kesäillassa, kun Säpin sisarukset Olga Hilonen (vas.), Lempi Roiha ja Sylvi Rautio kaivavat lauluvihkot esille. 38 Sampsa Oinaala Kuvat Tommi Taipale Kesäkyläläiset Valtimolta on 1960-luvun

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

1 60.17824 29.48068 4

1 60.17824 29.48068 4 Ino Koordinaattijärjestelmä WGS84 Lähteet: Maanmittauslaitos Karjalan kartat Talojen numerointi perustuu "Kylät kujasineen" -kirjan sivujen 172-173 piirrokseen ja talojen asukkaat s. 169-171 Oiva Uutun,

Lisätiedot