Palveluverkko 2025 KIRKKONUMMEN PALVELUVERKKOSELVITYKSEN LIITTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palveluverkko 2025 KIRKKONUMMEN PALVELUVERKKOSELVITYKSEN LIITTEET"

Transkriptio

1 Palveluverkko 2025 KIRKKONUMMEN PALVELUVERKKOSELVITYKSEN LIITTEET Kunnan johtoryhmä

2 LIITEOSA Kirkkonummen kunnan palveluverkkosuunnitelman liitteet Sisällys 1. Perusturvan toimialan liitteet Sivistystoimen toimialan liitteet Yhdyskuntatekniikan liitteet... 21

3 LIITEOSA 1 1. Perusturvan toimialan liitteet Perusturvan palveluverkon vaihtoehdot Palveluverkko työssä on tarkasteltu alueellista palvelujen sijoittumista seuraavien kolmen vaihtoehdon pohjalta: Vaihtoehto I Kolmen palvelukeskittymän malli (keskusta Veikkola Masala) eli nykyinen terveysasemaverkko Nykyinen keskustan terveyskeskus (sis. mm. terveysaseman ja terveyskeskussairaalan) muutetaan hyvinvointikeskukseksi Lääkäri- ja sairaanhoitajapalvelut (vastaanottotoiminta) tarjotaan asiakkaan valinnan mukaan joko keskustasta, Veikkolasta, Masalasta tai mistä tahansa valtakunnan terveysasemasta käsin Vaihtoehto II Kahden palvelukeskittymän malli (keskusta ja Veikkola) Nykyinen keskustan terveyskeskus (sis. mm. terveysaseman ja terveyskeskussairaalan) muutetaan hyvinvointikeskukseksi Lääkäri- ja sairaanhoitajapalvelut (vastaanottotoiminta) tarjotaan asiakkaan valinnan mukaan joko keskustasta, Veikkolasta tai mistä tahansa muusta valtakunnan terveysasemasta käsin Masalan terveysasema muuttuu hyvinvointiasemaksi Mahdollistaa neuvolapalveluiden ja suun terveydenhuollon palveluiden laajentamisen sekä eräiden muiden perusturvan palveluiden nykyistä laajemman tarjoamisen Masalan alueella

4 LIITEOSA 2 Vaihtoehto III Yhden pääpalvelukeskittymän malli (keskusta) Nykyinen keskustan terveyskeskus (sis. mm. terveysaseman ja terveyskeskussairaalan) muutetaan hyvinvointikeskukseksi Lääkäri- ja hoitajapalvelut (vastaanottotoiminta) tarjotaan asiakkaan valinnan mukaan joko keskustasta tai mistä tahansa valtakunnan terveysasemasta käsin Masalanterveysasema muuttuu hyvinvointiasemaksi Veikkolaan rakennetaan hyvinvointiasema Mahdollistaa palveluiden laajentamisen sekä eräiden muiden perusturvan palveluiden nykyistä laajemman tarjoamisen Veikkolan alueella, Veikkolan rakennetaan hyvinvointiasemalla toimii mm. ikäihmisten neuvola, joka tarjoaa tiettyinä päivinä viikossa mm. lääkäri- ja sairaanhoitajapalveluita Kaikissa vaihtoehdoissa tarjottaisiin seuraavia palveluita alla kuvatulla tavalla : Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut kolmella alueella Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto (koulujen ja oppilaitosten yhteydessä) Suun terveydenhuolto kolmella alueella (nykyistä harvemmat pisteet) Ikäihmisten kotihoidon tukikohdat kolmella alueella Aikuissosiaalityö pääosin keskustassa, mutta vastaanottoa myös kahdella muulla alueella Lastensuojelun palvelut keskitetysti keskustassa (jalkautuva työ/koko kunta) Perheneuvola vain keskustassa Mielenterveyskuntoutujien päivätoiminta keskustassa Erityispalvelut pääosin keskitetysti keskustasta ja vain osaaikaista tarjontaa Veikkolassa ja Masalassa. Erityispalveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä mm. vammaisten sosiaalipalveluja, kuntoutuspalveluja (fysioterapiaa ja puheterapia), velkaneuvontaa,

5 LIITEOSA 3 kuntouttavaa työtoimintaa ja psykososiaalisia palveluita (päihdepalvelut ja psykologi-, psykiatrisen sairaanhoitaja-, depressiohoitajapalvelut). Ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon (tuleva oma tuotanto) osalta luodaan palveluiden keskittymä eli ns. ikäihmisten hyvinvointikeidas keskustan alueelle. Henkilöstösuunnittelun /-rekrytoinnin ja toiminnallisten synergiaetujen näkökulmasta toivottavin vaihtoehto hyvinvointikeitaalle olisi nykyisen Lehmuskartanon hoivakodin ja palvelutalon alue (edellyttää kaavamuutosta/vrt. KV ). Hyvinvointikeitaassa on tarkoitus tarjota ympärivuokautisen hoidon ja hoivan lisäksi myös muita ikäihmisten tarvitsemia palveluita kuten esimerkiksi päivä- ja kuntoutustoimintaa, senioripuistotoimintaa sekä laajaalaista neuvonta- ja ohjauspalvelua. Keskustan hyvinvointikeskus tarjoaa kuntalaisille seuraavia palveluita: - laajat lääkäripalvelut (tk - lääkäreitä, erikoislääkäreitä) koko kunnan väestölle (huomioon ottaen terveydenhuollon lakimuutoksen mukaan tuoma asiakkaan valinnanvapaus) - hoitajavastaanotot - suunterveydenhuollon palvelut laajasti; hyvinvointikeskuksen suun terveydenhuollon palvelut ovat hammaslääkäripainotteisemmat kuin vastaavat palvelut Veikkolassa ja Masalassa. - terveyskeskussairaalan (kuntoutusyksikkö) palvelut - erityispalvelut. Hyvinvointikeskus mahdollistaa eri palveluiden väliset synergiaedut. Kolmen eri vaihtoehdon keskeisin ero liittyy terveyskeskuslääkäripalveluihin. Ensimmäisessä vaihtoehdossa ko. palvelua tarjotaan kolmella alueella, toisessa vaihtoehdossa kahdella (keskustassa ja Veikkolassa) sekä kolmannessa vaihtoehdossa vain keskustassa. Tarkasteltaessa lääkäripalvelujen järjestämistä on perusteltua ottaa huomioon asiaan liittyvät kansalliset linjaukset. Valtioneuvoston periaatepäätös (v. 2002) Terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi sekä Etelä-Suomen läänin strategia Kansallisen terveyshankkeen tavoitteiden toteuttamiseksi vuosille lähtevät siitä, että suositeltava väestöpohja on asukasta ja näin rakennetuissa yksiköissä toimii lääkäriä.

6 LIITEOSA 4 PERUSTURVAN TOIMINTAA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Sosiaalihuolto ja palvelut 1982/710 Sosiaalihuoltolaki 1983/607 Sosiaalihuoltolaki 2005/937 Laki omaishoidon tuesta 1997/1412 Laki toimeentulotuesta Laki sosiaalisesta luototuksesta Asiakkaan asema ja oikeudet 2000/812 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 2007/159 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 2010/1095 Laki kotikuntalain muuttamisesta Kehitysvammaisten huolto 1977/519 Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 1977/988 Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta Päihdehuolto 1986/41 Päihdehuoltolaki 1986/653 Päihdehuoltoasetus 1982/828 Raittiustyöasetus Vammaiset 1987/380 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/759 Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 2007/570 Laki vammaisetuuksista 2010/133 Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta Yksityiset sosiaalipalvelut 1996/603 Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 2005/1268 SosTMA yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 1996/1208 Asetus yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta Kuntoutus 2003/497 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 2005/566 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 2005/646 VNA Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 1991/625 Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 1991/626 Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 1991/1015 Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta Kansanterveystyö ja työterveyshuolto 2010/1326 Terveydenhuoltolaki astuu voimaan /66 Kansanterveyslaki

7 LIITEOSA /1339 VNA seulonnoista 2009/380 VNA neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 2004/1019 VNA hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä 1994/565 Asetus sairaankuljetuksesta 2001/1383 Työterveyshuoltolaki 2001/1484 VNA hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöistä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 2001/1485 VNA terveystarkastuksista erityisistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä 2005/218 VNA huumausainetestien tekemisestä Erikoissairaanhoito 1989/1062 Erikoissairaanhoitolaki 1990/1077 VNp erityistason sairaanhoidon erityisvastuualueista 2006/767 SosTMA erityistason sairaanhoidon järjestämisestä 2008/1009 Laki lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä Mielenterveystyö 1990/1116 Mielenterveyslaki 1990/1247 Mielenterveysasetus 1987/1292 Laki valtion mielisairaaloista 1997/431 Asetus valtion mielisairaaloista Yksityinen terveydenhuolto 1990/152 Laki yksityisestä terveydenhuollosta 1990/744 Asetus yksityisestä terveydenhuollosta Tartuntataudit 1986/583 Tartuntalaki 1986/786 Tartuntatautiasetus 2004/421 SosTMA rokotuksista ja tartuntatautien raskaudenaikaisista seulonnoista Huumausaineriippuvuuden hoito 2008/33 SosTMA opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä 2002/290 SosTMA hyväksyttävästä hoidosta huumausainerikoksissa Sterilointi ja raskauden keskeytys 1970/283 Steriloimislaki 1985/427 Steriloimisasetus 1970/239 Laki raskauden keskeyttämisestä 1970/359 Asetus raskauden keskeyttämisestä Potilaan asema ja oikeudet sekä rekisterinpito 1992/785 Laki potilaan asemasta ja oikeudesta 2009/298 SosTMA potilasasiakirjoista 1989/556 Laki terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä 1989/774 Asetus terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä

8 LIITEOSA 6 Lääkkeet 1987/395 Lääkelaki 1987/693 Lääkeasetus 2008/979 Laki lääkkeiden velvoitevarastoinnista 2002/1088 VNA lääkevalmisteiden henkilökohtaisesta tuonnista Suomeen 2003/210 SosTMA lääkevaihdosta 2002/1087 VNA lääketaksasta 2010/1088 SosTMA lääkkeen määräämisestä 2010/1089 VNA lääkkeenmääräämisen edellyttämästä koulutuksesta 2007/61 Laki sähköisestä lääkemääräyksestä 2008/485 SosTMA sähköisestä lääkemääräyksestä 1946/148 Laki apteekkimaksusta Laitteet ja tarvikkeet 2010/629 Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Rahoitus ja asiakasmaksut 1992/733 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta 2009/333 Laki terveyden edistämisen määrärahasta 1992/734 laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1992/912 Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 2009/569 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä Avohoidon ja laitoshoidon määrittely 2009/1806 SosTMA avohoidon ja laitoshoidon määrittelyn perusteista Henkilöstö 2005/272 Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 2005/608 VNA sosiaalihuollon ammattihenkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 1994/559 Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994/564 Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä Lapsen huolto ja tapaamisoikeus 1983/361 Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1994/556 Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1996/619 Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta 1996/729 Asetus lapsen huolto ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta Lastensuojelu 2007/417 Lastensuojelulaki 2002/504 Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä Vahinkojen korvaaminen 1986/585 Potilasvahinkolaki Nuoret rikoksentekijät 2010/633 Laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä

9 LIITEOSA 7 Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat 1999/493 Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 1999/511 Asetus maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 1999/512 VNp pakolaisista ja eräistä muista maahanmuuttajista sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta

10 LIITEOSA 8 2. Sivistystoimen toimialan liitteet Liitteeksi s. 27 mainittu Varhaiskasvatuspalvelut yksikköittäin (tallennettu Y<Johtoryhmä>Palveluverkko>yksikköittäin, rakenteelliset hoitopaikat Liitteeksi s. 28 mainittu Oppilaaksiottoalueet liitteenä (ei tallennettu Y:lle, korjattava, puuttuu) Lainsäädännön vaikutukset Lainsäädännön vaikutus sivistyspalveluissa Kirjasto Kirjastolaki (904/1998) Kunnan tehtävänä on tässä laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse taikka osittain tai kokonaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kunta vastaa siitä, että palvelut ovat tämän lain mukaisia. Asiakkaiden käytettävissä tulee olla kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstöä sekä uusiutuva kirjastoaineisto ja -välineistö. Kaksikielisessä kunnassa molempien kieliryhmien tarpeet tulee ottaa huomioon yhtäläisin perustein. Kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaus on maksutonta. Kirjastoasetus (1078/1998) Henkilökunnan kelpoisuusvaatimukset on muutettu 2009 (1157/2009). Asetuksen mukaan kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu tutkinto. Hallitusohjelman linjaus on vahvistaa kirjaston roolia lähipalveluna ja kansalaisten oppimisen, tietohuollon ja kulttuurin monipalvelujärjestelmänä. Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015 strategian tavoitteena on varmistaa kansalaisten tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus verkottuneessa tieto-, kansalais- ja oppimisyhteiskunnassa. Yleisten kirjastojen palvelujen laadulla ja osaamistason nostamisella varmistetaan kansalaisten sivistykselliset perusoikeudet. Kirjastojen tehtävänä on vähentää eriarvoistumista sekä tiedollista että sosiaalista syrjäytymistä. Kirjastojen tehtävänä on kansalaisten tietohuolto, mediakasvatus ja tietoyhteiskuntataidot. Kirjastot tukevat asukkaiden hyvinvointia, elinikäistä oppimista, yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja monikulttuurisuutta. Yleisten kirjastojen laatusuositus (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:20) Kansalaisopisto Laki vapaasta sivistystyöstä /632. Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Laki vapaasta sivistystyöstä uusiutui 2009 ja mahdollisesti jo vuonna 2012 osa valtion rahoituksesta tulee erillisenä opetuksen painopistealueille maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus, kestävä kehitys, hyvinvointi. Asetus vapaasta sivistystyöstä /805 Kuvataidekoulu Lakin taiteen perusopetuksesta (633/1998) sekä sitä täydentävään asetus (813/1998). Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998).

11 LIITEOSA 9 Musiikkiopisto Op 401 Laki taiteen perusopetuksesta /633 Op 402 Asetus taiteen perusopetuksesta /813Op 116 Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista /986 Liikuntapalvelut Liikuntalain ( /1054) tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi lain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Opetusministeriön julkaisuja 2009:17: Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista Nuorisopalvelut Nuorisolain (72/2006) tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja voimaan astuneessa nuorisolain uudistuksessa säädetään menettelystä paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön kehittämiseksi. Kunnassa tulee olla nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat kunnan keskeiset toimialat. Mukana ovat opetus-, sosiaali-, terveys-, ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Myös muut viranomaiset, kuten puolustushallinnon edustajat, voivat tarvittaessa kuulua verkostoon. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Verkoston tehtävänä on koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista, sekä arvioida nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi. Nuorisolain uudistus sisältää lisäksi määräykset etsivästä nuorisotyöstä, jonka tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään, sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Kunta voi tarvittaessa järjestää etsivää nuorisotyötä yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia palvelut nuorten palveluja tuottavalta yhteisöltä. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma vuosille Kulttuuripalvelut Kulttuuri on peruspalvelu ja kunnalle myönnetään valtionosuutta kulttuuritoimintaa varten siten kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa (1704/2009) säädetään. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (728/1992). Lain mukaan kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kunnan tehtävänä on myös järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan tässä laissa taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Laki ei määrittele palveluiden järjestämistapaa tai palvelutasoa. Laki taiteen perusopetuksesta (633/1998) ohjaa kunnan suhdetta muihin opetuksen järjestäjiin kolmannella sektorilla ja mahdollisen yritystoiminnan puitteissa. Kunnan tulee suunnittelussa ja toiminnassaan ottaa huomioon myös muinaisjäännösten, kulttuurimaiseman ja rakennusperinnön suojelu (295/1963, 498/2010, 132/1999), jossa kulttuuritoimella Kirkkonummella on mm. tiedonkeruuseen liittyvä asiantuntijarooli.

12 LIITEOSA 10 Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää taide- ja kulttuurihallinnon alaa koskevan lainsäädännön arvioinnin. Tavoitteena on selkeyttää lainsäädäntöä ja selvittää samalla tarve laatia kulttuurin puitelaki, Selvityksessä arvioidaan, miltä osin puitelaki korvaisi erillislakeja ja miltä osin erillislainsäädäntö puolestaan edistäisi paremmin kulttuuripoliittisten tavoitteiden toteutumista. Samalla selvitetään toimialaan kohdistuvat toimintaympäristömuutokset ja rahoitusjärjestelmän kyky reagoida erilaisiin tarpeisiin. Tältä pohjalta kehitetään avustusjärjestelmiä ja kriteerejä sekä kulttuurin valtionosuusjärjestelmää. Kulttuuripolitiikan strategia, OPM 2009:12 Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle kulttuurin tulevaisuudesta, Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010 Opetusministeriön selvitys Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia, ehdotus toimintaohjelmaksi , Opetusministeriön julkaisuja 2010:1 Varhaiskasvatuksen keskeinen lainsäädäntö Laki ja asetus lasten päivähoidosta (36/1973), Perusopetuslaki ja asetus (esiopetus) (628/1998, 852/1998), Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005), Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (esiopetus) (986/1998), Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002), Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) sekä Sosiaalihuoltolaki (710/1982). Laki lasten päivähoidosta: Subjektiivinen oikeus: Lasten päivähoitoa voivat saada lapset, jotka eivät ole oppivelvollisuusikäisiä tai jos erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty, myös sitä vanhemmat lapset (PHL 2, 1). Lasten päivähoito on pyrittävä järjestämään siten, että se tarjoaa lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. (PHL 2, 2) Kunnan järjestämisvelvollisuus: Lasten päivähoidolla tarkoitetaan päivähoitolaissa lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana ja muuna päivähoitotoimintana (PHL 1,1). Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. (PHL 11, 1). Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa voidaan antaa lapsen äidinkielenä olevalla suomen-, ruotsin- tai saamenkielellä. (PHL 11, 2). Päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen 4 tai 5 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä kohden. Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee päiväkodissa hoito- ja kasvatustehtävissä samoin olla vähintään yksi henkilö, jolla on edellä säädetty ammatillinen kelpoisuus. (PHA 6,1) Henkilöstön kelpoisuus Kelpoisuusvaatimuksena lastentarhanopettajan tehtäviin on vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lastentarhanopettajan koulutus, taikka sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot sen laajuisina kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään (7 ). (Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 7 :n mukaiset varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot ovat yhteensä vähintään 60 opintopisteen laajuiset). Kelpoisuusvaatimuksena lähihoitajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto (8 ). Kelpoisuusvaatimuksena lasten päivähoidon ammatillisiin johtotehtäviin on 7 :n mukainen kelpoisuus sekä riittävä johtamistaito. Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta Lasten kotihoidon tuki

13 LIITEOSA 11 Kotihoidon tuki on lapsen hoidon järjestämiseksi vanhemmalle tai muulle huoltajalle maksettu tuki, johon voi kuulua hoitoraha ja hoitolisä. Tuen saamisen edellytyksenä on, että vanhemmat tai muut huoltajat eivät valitse päivähoitolain 11 a :n mukaista päivähoitopaikkaa ja että lapsi asuu tosiasiallisesti Suomessa. Oikeus kotihoidon tukeen on vain, jos lapsi on alle kolmivuotias tai lapsi kuuluu samaan perheeseen alle kolmivuotiaan hoitorahaan oikeuttavan ja samalla tavalla hoidettavan lapsen kanssa (L lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta). Lasten kotihoidon tuen hoitorahaa ja hoitolisää voidaan maksaa kunnan päätöksen mukaisella määrällä korotettuna. Yksityisen hoidon tuki Yksityisen hoidon tuki on lapsen hoidon järjestämiseksi vanhemman tai muun huoltajan osoittamalle hoidon tuottajalle maksettu tuki, johon voi kuulua hoitoraha ja hoitolisä. Tuen saamisen edellytyksenä on, että vanhemmat tai muut huoltajat eivät valitse päivähoitolain 11 a :n 1 mom. mukaista päivähoitopaikkaa ja että lapsi asuu tosiasiallisesti Suomessa. Sen estämättä, mitä yksityisen hoidon tuen määrästä säädetään, tuki on aina kuitenkin enintään hoidon korvaukseksi lapsen vanhemman tai muun huoltajan ja hoidon tuottajan välillä sovitun määrän suuruinen. Perusopetuslaki Kunnallinen ja ostopalveluna ostettu esiopetus Esiopetus tarkoittaa vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista annettavaa suunnitelmallista kasvatusta ja opetusta. Jokaisella lapsella on perusopetuslain mukaan oikeus maksuttomaan esiopetukseen. Mahdollisuus esiopetukseen tarjotaan kaikille lapsille. Siihen osallistuminen on kuitenkin vapaaehtoista. Esiopetus alkaa jo viisivuotiaana ja kestää kaksi vuotta niillä lapsilla, joilla on pidennetty oppivelvollisuus vammaisuuden tai sairauden perusteella. Ensimmäinen esiopetusvuosi on tällöin vapaaehtoinen mutta toinen esiopetusvuosi kuuluu oppivelvollisuuden piiriin. Päivähoidon maksuja ja tukia koskeva lainsäädäntö Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista sekä Laki toimeentulotuesta, Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelilaki. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Maksu voidaan periä enintään yhdeltätoista kalenterikuukaudelta toimintavuoden aikana. Maksuprosentit ja tulorajat on määritelty laissa. Jos lapsi on osapäivähoidossa tai lapsen hoitoaika muutoin jatkuvasti päivittäin, viikoittain tai kuukausittain on säännönmukaista kokopäivähoidon hoitoaikaa merkittävästi lyhyempi, kunnan tulee päättäminänsä perustein periä hoitoaikaan suhteutettu 2 4 momentissa säädettyä kokopäivähoidon maksua alempi maksu. Päivähoidon maksua alentavana tekijänä on otettava huomioon myös perusopetuslain (628/1998) mukainen maksuton esiopetus. Maksu voi kokopäivähoidossa olla lasta kohti enintään 233 euroa kuukaudessa. Lasta koskevaa 21 euroa pienempää maksua ei peritä. Tilapäisesti annettavasta päivähoidosta voidaan määrätä kunnan päättämä maksu. Euromäärät tarkistetaan joka toinen vuosi sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksin muutoksen mukaisesti. Laskennan perusteena käytetään tarkistusvuotta edeltävän vuoden keskimääräistä indeksilukua. Indeksin mukainen euromäärä pyöristetään lähimpään euroon. Indeksillä tarkistetut euromäärät tulevat voimaan tarkistusvuotta seuraavan vuoden elokuun 1 päivänä. (Tarkistettu v.2009, voimaan Seuraava tarkistusvuosi 2011, voimaan ). Laki sosiaali- ja terveyden huollon asiakasmaksuista ei koske yksityistä palveluntuottajaa, vaan palvelun tuottaja määrittää päivähoitomaksunsa itse. Muu päivähoidolle tärkeä lainsäädäntö Lastensuojelulaki, Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, Laki holhoustoimesta, Laki vammaisuuden perusteella

14 LIITEOSA 12 järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki kehitysvammaisen erityishuollosta, Hallintolaki, Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta, Henkilötietolaki, Kuntalaki, Yhdenvertaisuuslaki, Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa sekä Laki yksityisten sosiaalipalveluiden valvonnasta, Kielilaki Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2010 on kirjattu esiopetuksen oppilashuolto ja tulkitsemis- ja avustajapalvelut ( Perusopetuslaki 31a 1 mom. ja 2 mom., Lastensuojelulaki 91, Kansanterveyslaki 14 1mom. 1 kohta). Varhaiskasvatusta linjaavia asiakirjoja ja suunnitelmia Valtioneuvoston periaatepäätös Varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista sisältää yhteiskunnan järjestämän ja valvoman varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen painopisteet, Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaa valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen sisältöä, laatua ja kuntien varhaiskasvatussuunnitelmien laatimista ja Esiopetussuunnitelman perusteet ohjaa valtakunnallisesti esiopetuksen sisältöä, laatua ja paikallisten opetussuunnitelmien laatimista. Lainsäädännön muutokset tulevaisuudessa Päivähoitolain 11 c :n ja perusopetuslain 32 :n 3 momenttiin esitetyt muutokset alkaen: Esityksessä ehdotetaan muutettavan lasten päivähoidosta annettua lakia ja perusopetuslakia. Tavoitteena on edistää asiakaslähtöisyyttä sekä kuntien välistä yhteistyötä päivähoitopalveluissa lapsen edun määrittelemissä rajoissa. Ehdotetun uuden päivähoitolain 11 c :n mukaan kunta voi järjestää lasten päivähoitoa toisessa kunnassa asuvalle lapselle myös muulloin kuin sosiaalihuoltolain 15 :n tarkoittamissa tapauksissa. Perusopetuslain 32 :n 3 momenttiin ehdotetaan lisättävän säännös, jonka mukaan, jos esiopetusta saava lapsi osallistuu toisessa kunnassa järjestettävään lasten päivähoitoon lasten päivähoidosta annetun lain 11 c :ssä tarkoitetulla tavalla, opetuksen järjestäjällä on oikeus edellyttää, että lapsen huoltaja vastaa lapsen kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista päivähoitopaikan ja esiopetuksen järjestämispaikan välillä. Ehdotetussa uudessa säännöksessä on kyse siitä, että selkeytetään sääntelyä siltä osin kun on kyse kunnan mahdollisuuksista järjestää päivähoitoa myös muille kuin kunnan omille asukkaille. Säännöksellä ei ole tarkoitus laajentaa kunnan järjestämisvelvollisuutta, joten toisen kunnan asukkaalla ei siten edelleenkään ole ehdotonta (subjektiivista) oikeutta saada päivähoitopaikkaa toisen kunnan alueelta, lukuun ottamatta sosiaalihuoltolain 15 :ssä ja sosiaalihuoltoasetuksen 4 :ssä tarkoitettuja tilanteita, joissa henkilö opiskelun, työn tai muiden vastaavien syiden vuoksi oleskelee toisella paikkakunnalla ilman, että hänen kotipaikkansa muuttuu. Järjestäessään päivähoitoa esityksessä tarkoitetuin tavoin toisen kunnan asukkaalle, korvauksen periminen asuinkunnalta edellyttää sopimista asiasta kuntien kesken. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan (Sosiaali- ja terveysministeriön asettama, neuvottelukunnan työ päättyy ) esitykset päivähoitolain muuttamiseksi: Lapsen näkökulman esiin nostaminen Lasten ja henkilöstön määrän sääntely Päiväkodin henkilöstörakenne Perhepäivähoidon kehittäminen Erityistä tukea tarvitsevan lapsen asema määritellään kuten esiopetuksessa Avoimen varhaiskasvatuspalveluiden vahvistaminen Opetus Perusopetuksen keskeinen lainsäädäntö

15 LIITEOSA 13 Perusopetuslaki (628/1998), Perusopetusasetus (852/1998), Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/2001), Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998), Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) ja asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009), Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) Perusopetuslaki Laissa säädetään perusopetuksesta ja oppivelvollisuudesta, esiopetuksesta, lisäopetuksesta, perusopetukseen valmistavasta opetuksesta sekä aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muille perusopetusta saaville lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Opetus tulee kuitenkin kunnassa järjestää siten, että oppilaan matkat ovat asutuksen, koulujen sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Säännösten mukainen tarkastelu edellyttää kokonaisarviointia, jossa otetaan huomioon kuntien erilaisten olosuhteiden lisäksi myös oppilaan edellytykset ja oppilaan tarvitsemat erityiset tukitoimet. Säännösten perusteella oppilaan koulupaikka ei ole välttämättä kotia lähinnä sijaitseva koulu tai päiväkoti. Joskus voivat esim. liikenneyhteydet johtaa siihen, että on perusteltua osoittaa oppilaat muuhun kuin maantieteellisesti lähimpään oppilaitokseen. laki ei enää edellytä jakoa koulupiireihin. Lähikoulu voidaan kuitenkin määrätä maantieteellisen oppilasaluejaon pohjalta. Näin tehdään useassa kunnassa. Kunnassa, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, on esi- ja perusopetus järjestettävä erikseen kummallekin kieliryhmälle. koulun opetuskielen on oltava joko suomi tai ruotsi. Kun kunnassa järjestetään opetusta molemmilla kielillä, voi oppilaan huoltaja valita opetuskielen. Asetuksessa säädetään mm. opetuksesta ja työajasta, arvioinnista, oikeusturvasta ja koulutuksen järjestämisluvasta. Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. säädetään opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä tuntijaosta. Muut perusopetusta sitovat määräykset Opetussuunnitelman perusteet on Opetushallituksen v antama määräys, jolla koulutuksen järjestäjä velvoitetaan sisällyttämään koulu- tai järjestäjäkohtaiseen opetussuunnitelmaan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Määräyksellä on varmistettu koulutuksellisten perusoikeuksien, tasa-arvon, opetuksellisen yhtenäisyyden, laadun ja oikeusturvan toteutuminen. Opetushallitus seuraa opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden toiminnallisia vaikutuksia pääasiassa koulutuksen arvioinnin yhteydessä. Perusopetusta linjaavia ohjeita ja asiakirjoja Perusopetusta ohjataan lisäksi lukuisilla ohjeilla ja suosituksilla liittyen koulutuksen kansainvälisyyteen, laadunhallintaan, turvallisuuteen ja oppilashuoltoon sekä koulutuksen järjestäjien väliseen yhteistyöhön. Lainsäädännön muutokset Viimeisimmät muutokset Perusopetuslakiin tulivat voimaan Uudistuksissa säädetään yksityiskohtaisemmin oppilaan oikeuksista saada tukea oppimiseensa ja koulunkäyntiinsä ns. tehostetun tuen ja erityisen tuen muotoina. Uudistuksen myötä erityisen tuen päätöksestä tulee määräaikainen ja ennen päätöksen tekemistä tulee kuulla oppilasta ja huoltajaa ja tehdä ns. pedagoginen selvitys (Perusopetuslaki 16 a ja 17 ). Uudistuksissa otetaan kantaa myös oppilashuollon palveluihin, oppilashuoltotyön kirjaamiseen, henkilötietojen salassapitoon ja käsittelyyn sekä tietojensaantioikeuteen (Perusopetuslaki 30, 31 a, 32, 40 ). Opetussuunnitelman perusteet Viimeisimpiä perusopetuksen ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksia tulee kunnissa alkaa soveltaa Uudistuksissa kuvataan yksityiskohtaisesti kouluilla järjestettävä oppimisen ja koulunkäynnin tuki. Aamu- ja iltapäivätoiminta Perusopetuslaki (628/1998), Laki perusopetuslain muuttamisesta (1136/2003), Opetushallituksen määräys 5/011/2004 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet, Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998), Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002). Seuraavassa joitakin keskeisiä kohtia aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyvästä lainsäädännöstä: Perusopetuslaki Lain mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä edistää lasten hyvinvointia ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Perusopetuslain mukaisesti Opetushallitus päättää aamu- ja iltapäivätoiminnan

16 LIITEOSA 14 tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä antamalla toimintaa varten perusteet. Kunta on velvollinen järjestämään toiminnan näiden perusteiden mukaisesti. Lainsäädännön muutokset Aamu- ja iltapäivätoiminta tulee järjestää uusien perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaisesti alkaen. Koulujen kerhotoiminta Perusopetuslaki (628/1998), Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Perusopetuslaki Lain mukaan perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa, kuten kerhotoimintaa. Opetussuunnitelman perusteet Perusteiden mukaan koulun kasvatustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisiä harrastuksia sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Oppilashuolto Oppilashuoltoa ohjaavat seuraavat lait: Perusopetuslaki 29, 31 a (628/1998), Laki perusopetuslain muuttamisesta 17, 31 a, 40 (642/2010), Lastensuojelulaki 7, 8, 9, 25 (417/2007),Laki lasten päivähoidosta (36/1973), Lukiolaki 29 a (629/1998),Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 7, 8, 9, 13 (785/1992), Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 10, 13 (159/2007), Henkilötietolaki 1, 3, 5, 6, 11 (523/1999),Kansanterveyslaki 14 (66/1972) sekä laki kansanterveyslain muuttamisesta (626/2007),Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24, 26 (621/1999), Hallintolaki 34 (434/2003). Perusopetuslaki Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Lukiolaki Lukiolain mukaan vammaisella tai muusta syystä erityistä tukea tarvitsevalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin opetuspalveluihin ja opiskelijahuollon palveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin siten kun siitä erikseen säädetään. Laki alkolukon käytöstä Laki alkolukon käytöstä tulee voimaan Alkolukon käyttösuositus tilausajoina suoritettavissa koulu- ja päivähoitokuljetuksissa muuttuu pakolliseksi. Lukiokoulutuksen keskeinen lainsäädäntö Lukiolaki (629/1998), Lukioasetus (810/1998), Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002), Opetusministeriön päätös lukion opiskelijaksi ottamisen perusteista (1202/1998), Laki yliopppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005), Valtioneuvoston asetus ylioppilastutkinnosta (915/2005), Valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta (30/2008), Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998), Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) ja asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009). Lukiolaki Laissa säädetään nuorille ja aikuisille annettavasta perusopetuksen oppimäärään perustuvasta yleissivistävästä lukiokoulutuksesta. Laissa säädetään mm. koulutuksen järjestämisluvan edellytyksistä, koulutuksen järjestäjien yhteistyöstä, opetukseen liittyvistä seikoista kuten opetuskielestä ja opetussuunnitelman laatimisesta, opetuksen julkisuudesta, koulutuksen arvioinnista sekä opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista.

17 LIITEOSA 15 Lukioasetus Asetuksessa säädetään mm. lukion opetuksesta ja työajasta, arvioinnista, oikeusturvasta ja koulutuksen järjestämisluvasta. Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Asetuksessa säädetään lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta. Muut lukiokoulutusta sitovat määräykset Lukiokoulutuksen järjestäjän tulee velvoittavana noudattaa opetushallituksen antamia lukion opetussuunnitelman perusteita (viimeiset vuodelta 2003) ja aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteita (viimeiset vuodelta 2004). Opetussuunnitelman perusteissa määrätään mm. opetussuunnitelmasta, lukiokoulutuksen tehtävästä ja arvoperustasta, opetuksen toteuttamisesta, opiskelijan ohjauksesta ja tulemisesta, oppimistavoitteista ja opetuksen keskeisistä sisällöistä sekä opiskelijan oppimisen arvioinnista. Opetuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä perusteiden mukainen opetussuunnitelma. Lukiokoulutusta linjaavia ohjeita ja asiakirjoja Opetussuunnitelmaan perustuvassa lukuvuosikohtaisessa suunnitelmassa ja siihen liittyvässä opettajien työsuunnitelmassa määritellään toiminta lukuvuosikohtaisesti. Varhaiskasvatuspalvelut yksiköittäin Päivähoitoyksiköt Osoite Rakenteellinen paikkaluku Alue yht. Lapsilukumäärä Alue yht. Gesterbyn päiväkoti Hevoshaansilta 2, Knummi Hiirenkolo Hopeahaka 1 D, Knummi Finnsbackan päiväkoti Kappalaisenpolku 7, Knummi Heinähatut esiopetus/ph Kappalaisenpolku 5, Knummi Kirkonkylän koulun esiopetus/ph Kirkonkylän koulu Ravalsin päiväkoti Ravalsintie 14, Knummi Kolsarin päiväkoti Bronkuja 1, Knummi Neidonkallion päiväkoti Satulinnantie 2, Knummi Heikkilän päiväkoti Heikkiläntori 3, Knummi Jolkbyn päiväkoti Hirvitie 7, Knummi Laajakallion päiväkoti Sinipiiankuja 3, Knummi Höstsolin ryhmäperhepäiväkoti Torheminkuja 12, Jorvas Kantvikin päiväkoti Sokeripolku 5, Kantvik Koulun esiopetusryhmä/ph Kantvikin koulu, Kantvik Upinniemen päiväkoti Rantatie 22, Upinniemi Päiväkoti Otsonpesä Kuninkaantie 21, Knummi Gesterbyn yks. lastentarha Hopearinne 4, Knummi Kirkkonummi Kindergarten Hopeakuja 3, Knummi Ljunghedan yks. lastentarha Ljungheda, Knummi Prästgårdsbackens daghem Rådalsvägen 6, Klätt Lindal Dalgränd 3, Klätt 40 33

18 LIITEOSA 16 Winellska förskola/dv Gesterby skolcentrum, Klätt Lindals privata barnträdgård Lindalsvägen 4, Klätt Daghemmet Solstugan Hindersbytorg 2 B, Klätt Koko alue yht Köpaksen päiväkoti Sepänkyläntie 3, Masala Vanha terveyskeskus " Nissnikun päiväkoti Nissenpolku 1, Masala Liinaharjan päiväkoti Ljusdalantie 7, Masala Junailijan ryhmät Junailijankuja 4, Masala Piennarkujan päiväkoti Piennarkuja 2, Masala Metsätorppa I ryhmä Metsätorpantie 7 E 19, Masala Metsätorppa II ryhmä Metsätorpantie 7 H 35, Masala Kartanonrannan päiväkoti Kartanonkuja 1, Masala Kartanonrannan esiop./ph " Kiviniityn ryhmäperhepäiväkoti Framnäsintie 1 E, Masala Sportti-Vekarat Masalantie 346, Masala Kesälän Taaperot Kivisillantie 20, Knummi Sundsbergin Taaperot Omenaraitti 2, Sundsberg Pehtorin Taaperot Sundetin Puistot. 3 C, Sundsberg Tenava-Kartano Sundetin Puistot. 20, Sundsberg Tanskarlan lastentarha Purolaakso 86, Jorvas Hommas daghem Ljusdalavägen 7, Masaby Syrsor Piennarkuja 1 D 26, Masala 8 8 Sländor Peltolanpolku 4 D 2, Masala Jorvas barnträdgård Björkbacken C-hus, Jorvas Friggesby lekskola Bergåsa, Klätt Daghemmet Björnen Medvastvägen 6, Jorvas Koko alue yht Koskentorin päiväkoti Pihtakuja 4, Veikkola Veikkolan päiväkoti Kisapolku 3, Veikkola Koskentorin esikoulu Haapajärven päiväkoti Puukirkontie 24, Veikkola Rentukka-ryhmä Vanhatie 7-9, Veikkola Nooan Arkki Vanhatie 7-9, Veikkola Tenava-Navala Navalantie 19, Veikkola Tenava-Huvila Vanhatie 7-9, Veikkola Veikkolan leikkipuisto Impivaarantie 3, Veikkola Evitskog daghem Institutvägen 21, Evitskog Navala Röda stugan Navalan kartano, Veikkola 10 9

19 LIITEOSA 17 Lappböle gruppen Evitskogsvägen 5, Lappböle Gruppfamiljedaghem Rödluvan Furuhedsvägen 8, 8 6 Skogstomtens gruppfamiljedaghem Forsdahlsvägen 81, Lappböle Koko alue yht

20 LIITEOSA 18

21 LIITEOSA 19

22 LIITEOSA 20

23 LIITEOSA Yhdyskuntatekniikan liitteet Väestösuunnitteen perustelut Asemakaavojen mahdollistama väestö

24 LIITEOSA 22 Asemakaavavaranto

25 LIITEOSA 23 Yhdyskuntatekniikan toimialan toimintaan vaikuttava lainsäädäntö Aravalaki muutoksineen Laki aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta muutoksineen Laki asumisoikeusasunnoista muutoksineen Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalojen korkotuesta muutoksineen Laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi Laki vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistuasunnoista Laki omistusasuntolainojen korkotuesta Laki asunto-osakeyhtiö-talolainojen korkotuesta Laki omistusasuntolainojen valtiontakauksesta Laki vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta Laki liikehuoneistojen vuokrauksesta Asunto-osakeyhtiölaki Maankäyttö- ja rakennuslaki muutoksineen Kiinteistönmuodostamislaki Maakaari Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta Maanvuokralaki Ratalaki Maantielaki Yhteisaluelaki Laki yksityisistä teistä Etuostolaki Vesihuoltolaki Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (= erityisalojen hankintalaki) Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Rakennussuojelulaki 498/2010 Postipalvelulaki 2001/313 Asuntokauppalaki 1994/843 Viestintämarkkinalaki 2003/393 Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta 2005/547 Väestötietolaki 1993/507 Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki 1999/329 Laki asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista 1184/2005 Valtionavustuslaki 688/2001 Laki erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi 1281/2004 Kemikaalilaki 744/1989 Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta 75/2004 Tupakkalaki 1976/693 Eläinsuojelulaki 1996/247 Terveydensuojelulaki 763/1994 Elintarvikelaki 23/2006 Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta Jätelaki

26 LIITEOSA 24 Luonnonsuojelulaki Maastoliikennelaki Maa-aineslaki Ulkoilulaki Vesiliikennelaki Hallintolaki Hallintolainkäyttölaki Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta Uhkasakkolaki Laki eräistä naapuruussuhteista Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta Metsälaki Järjestyslaki Merenkulun ympäristönsuojelulaki Laki vesienhoidon järjestämisestä

27 LIITEOSA 25

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Liite. Tehtävien ja velvoitteiden säätely opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla

Liite. Tehtävien ja velvoitteiden säätely opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla Liite. Tehtävien ja velvoitteiden säätely opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla Koulutusta ja kulttuuria koskeva lainsäädäntö perustuu asianomaista koulutusmuotoa koskevaan toimintalainsäädäntöön,

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) VARHAISKASVATUSVIRASTO

HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) VARHAISKASVATUSVIRASTO HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) Yksityisen palvelun tuottajalle ESIOPETUS YKSITYISISSÄ TOIMIPISTEISSÄ Lapsen tulee osallistua vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä 30.11.2011 Helsinki, Paasitorni Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilashuollon määritelmä perusopetuslaissa Perusopetuslaki (628/1998) 31 a 1 ja 2 mom.

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Perusopetuslaki ja asetus Lain säätää aina eduskunta, asetuksen

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki 16.9.2014 Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Hallintosäännön delegointi, koulutuslautakunta, lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet

Hallintosäännön delegointi, koulutuslautakunta, lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Koulutuslautakunta 56 23.09.2015 Koulutuslautakunta 64 14.10.2015 Hallintosäännön delegointi, koulutuslautakunta, lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet 561/00.01.01/2015 Koulutuslautakunta

Lisätiedot

Katsaus opetus- ja kulttuuritoimen ajankohtaiseen lainsäädäntöön. Minna Antila Lakimies 10.9.2014

Katsaus opetus- ja kulttuuritoimen ajankohtaiseen lainsäädäntöön. Minna Antila Lakimies 10.9.2014 Katsaus opetus- ja kulttuuritoimen ajankohtaiseen lainsäädäntöön Minna Antila Lakimies 10.9.2014 Sisältö Päivähoito-oikeuden muutokset Kotihoidon tuen puolittaminen Oppivelvollisuus Esiopetuksen velvoittavuus

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari 24.11.2009 Opetushallitus Kirsti Kupiainen Hallituksen esitys (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009 Ehdotetut muutokset -säädetään

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen 1 2 KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET 1.8.2011 alkaen Perusopetuslain 6 :n mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden koulumatkat ovat

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Sisällysluettelo 1. Sivistystoimen toimialan toiminta-ajatus... 1 2. Toimielimien

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 1. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 N:o Laki. N:o perusopetuslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 N:o Laki. N:o perusopetuslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1288 1298 SISÄLLYS N:o Sivu 1288 Laki perusopetuslain muuttamisesta... 3455 1289 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Sijoitettujen lasten perusopetuksen järjestäminen

Sijoitettujen lasten perusopetuksen järjestäminen Sijoitettujen lasten perusopetuksen järjestäminen Tampere 7.4.2016 Thomas Sundell Lakimies Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto / Thomas Sundell 4.4.2016

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilaan tukea koskeva lainsäädäntö Perustuslaki Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan

Lisätiedot

Inarin kunnan päivähoitomaksujen perimättä jättämisen perusteet 1.1.2016 alkaen

Inarin kunnan päivähoitomaksujen perimättä jättämisen perusteet 1.1.2016 alkaen Sivistyslautakunta 64 21.10.2015 Inarin kunnan päivähoitomaksujen perimättä jättämisen perusteet 1.1.2016 alkaen 524/12.07.00/2013 SIVLK 64 Päivähoidon johtaja Lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973)

Lisätiedot

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Palvelukokonaisuudet KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TOIMIALAN VUODEN 2016 BUDJETTIVOLYYMIT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄT Budjetti 2016 Henkilöstö Varhaiskasvatus 412 000 000 6 455

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE

RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE Ratkaisuvallan delegointi suomenkielisen 3.1.1 1 (6) RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta

Lisätiedot

Asiakasmaksujen käsittely ja laskutus

Asiakasmaksujen käsittely ja laskutus Asiakasmaksujen käsittely ja laskutus Nivalan varhaiskasvatuspalvelut Hyväksytty Nivalan kaupungin sivistyslautakunnassa 21.6.2016, 58 Tiedote päivähoitomaksuista 1.8.2016 31.7.2018 Välttyäksenne takautuvilta

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2016

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2016 Sivu 1/6 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2016 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan koulutuksen ja opetuksen järjestäjistä, jotka antavat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna

Espoon kaupunki Pöytäkirja Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna 15.06.2016 Sivu 1 / 1 2626/2016 02.05.01 101 Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Anne

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti lisätään perusopetusasetuksen (852/1998) 2 :ään, sellaisena kuin se

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Varhaiskasvatuksen erityisopettaja 1 Varhaiskasvatuksen Lukijalle Sisällys Mitä on varhaiserityiskasvatus? s. 3 Erityislastentarhanopettajan palveluista säädetään lailla s. 4 Erityislastentarhanopettajan

Lisätiedot

SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNTA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ Voimassa 12.10.2009 alkaen A KIRKKONUMMEN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: SIVISTYSTOIMEN TOIMIALA... 1 1. Toimialan toiminta-ajatus...1

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Aluehallintoviraston keinot sisäilmaongelmien ratkaisuissa. Opetus- ja kulttuuritoimi

Aluehallintoviraston keinot sisäilmaongelmien ratkaisuissa. Opetus- ja kulttuuritoimi Aluehallintoviraston keinot sisäilmaongelmien ratkaisuissa Opetus- ja kulttuuritoimi 13.11.2015 1 Aluehallintovirastossa käsitellään koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmia Työsuojeluvastuualue Oikeusturva

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Yksityisen hoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän muutokset alkaen

Yksityisen hoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän muutokset alkaen Perusturvalautakunta 57 19.05.2016 Yksityisen hoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän muutokset 1.8.2016 alkaen 241/05.10.00/2016 Perusturvalautakunta 57 Lainsäädännöllistä ja valtuuston päättämää

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

HE 163/2006 vp. palveluja. Erityislastentarhanopettajien palvelujen saatavuus oli ongelmallista suurimmassa osassa kyselyyn vastanneita kuntia.

HE 163/2006 vp. palveluja. Erityislastentarhanopettajien palvelujen saatavuus oli ongelmallista suurimmassa osassa kyselyyn vastanneita kuntia. HE 163/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten päivähoidosta annettua

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET Jussi Pihkala

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET Jussi Pihkala VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET 24.3.2015 Jussi Pihkala Yhteisiä tavoitteita - Oppimisen ja koulunkäynnin tuen vahvistaminen Oppilaan oikeus saada perusopetusta - Varhainen tuki

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Muuttuva lainsäädäntö

Muuttuva lainsäädäntö Muuttuva lainsäädäntö ja kuntien välinen yhteistyö 7.4.2011 Jukka Mattila Lainsäädäntö muutoksessa Terveydenhuoltolaki Sosiaalihuoltolaki Kokeilulaki Paras puitelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa

Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa 17.11.2016 Helsinki Erkkaa verkossa -verkkoluento Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaalle annettavan yksilöllisen tuen vaihtoehtoja Monialainen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 10.02.2016 Sivu 1 / 1 5324/2015 02.05.00 14 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen indeksitarkistus Valmistelijat / lisätiedot: Arja Puronen, puh. 046 877 3807 Greta Hämäläinen, puh. 043 826 8011 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2015

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2015 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 215 Sivu 1/5 3.9.215 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 215 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta

Sivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta 16 02.03.2016 tuen kuntalisä 1.8.2016 alkaen Sivistyslautakunta 02.03.2016 16 Lakia lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta muutetaan 1.8.2016 alkaen. Muutokset koskevat pääosin

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot