YHTEENVETO TEKIJÄNOIKEUDEN YHTEISHALLINNOINTIA KOSKEVASTA HE-LUONNOKSESTA ANNETUISTA LAUSUNNOISTA

Transkriptio

1 YHTEENVETO TEKIJÄNOIKEUDEN YHTEISHALLINNOINTIA KOSKEVASTA HE-LUONNOKSESTA ANNETUISTA LAUSUNNOISTA Laaja yhteisymmärrys seuraavista asioista: - Hyvä, että direktiivi saatetaan voimaan erillislailla; esitys on riittävän tiivis. - Yhteishallinnoinnin kehittämisen neuvottelukunnan perustamista kannatetaan. Yhteishallinnointiorganisaatiot: - Lain lähtökohdat ovat hyvät. Lakiluonnos on luonteeltaan minimi-implementointi, jossa pitäydytään direktiivin välttämättömissä vaatimuksissa, eli keskitytään oikeudenhaltijoiden oikeuksiin ja yhteishallinnointijärjestöjen vähimmäisvaatimuksiin eikä säännellä hallinnoinnissa vaadittavia menettelyjä enempää kuin direktiivi edellyttää, jättäen tilaa eri toteuttamistavoille. o Joissakin lausunnoissa ehdotetaan, että lain 5-9 lukuihin sisältyviä normeja voisi siirtää asetuksen tasolle. - On hyvä, että lakiluonnos korostaa oikeudenhaltijoiden itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta, mahdollistaa edelleen yhdistysmuotoisen toimintamallin ja antaa oikeudenhaltijoille laajan päätösvallan oman yhteisönsä puitteissa. - On hyvä, että lakiluonnoksessa on selkeästi rajattu sopimus- ja pakkolisenssijärjestelyt lain ulkopuolelle. - Opetus- ja kulttuuriministeriötä kannatetaan valvovaksi viranomaiseksi. - On hyvä, että lakiluonnoksessa ei ole esitetty erillistä vaihtoehtoista riidanratkaisumenettelyä nyt käytettävissä olevien lisäksi. - On hyvä, että lakiluonnos tunnustaa sopimusvapauden yhteishallinnointiorganisaation toiminnan lähtökohdaksi. - Ongelmallisia kohtia ovat: o tietyt määritelmät, esimerkiksi oikeudenhaltija, käyttäjä; o soveltamisala tulisi ulottaa myös ulkomaihin (EU:n ulkopuolelle) sijoittautuneisiin mutta myös Suomessa toimiviin yhteishallinnointiorganisaatioihin; o esityksessä olevat määräykset hallituksen toimimisesta direktiivin tarkoittamana yhteishallinnointiorganisaation sisäisenä valvontatoimintona on ongelmallinen jotkut yhteishallinnointiorganisaatiot kannattavat esitettyä sääntelymallia, jonka mukaan valvontaelimenä toimii lain nojalla hallitus, toiset toivovat avoimempaa sääntelymallia, joka sallisi yhteishallinnointiorganisaation itse päättää, mikä elin toimii valvontatoimintona. o toimitusjohtajan nimittämistä ei tulisi antaa yleiskokouksen päätettäväksi. o velvollisuutta antaa sidonnaisuuslausuma ei tulisi asettaa hallituksen jäsenille, koska se vähentää kiinnostusta toimia hallituksessa.

2 o oikeudenhaltijoiden laissa taattua oikeutta itsehallinnointiin ei-kaupallista käyttöä varten tulisi tulkita suppeasti niin, että se ei kata yksittäisiä teoksia tai teosten käyttöä sellaisilla alueilla, jotka nyt kuuluvat lisensioinnin piiriin (esimerkiksi kappaleen valmistaminen opetuskäyttöön). o käyttäjien velvoitetta antaa lisensiointia varten tarvittavat tiedot tulisi selventää yksityiskohtaisissa perusteluissa; tällaisia voisivat olla tiedot palvelun tuloista, aineiston suuruudesta ja sen käyttömääristä ja tavoista sekä kaikki muut tiedot, jotka ovat tarpeen käyttöoikeuden markkina-arvon määrittelemiseksi. o käytön raportointia koskevassa kohdassa tulisi selkeämmin käydä ilmi raportoinnin tärkeys yhteishallinnoinnille ja käyttäjän asema tämän velvoitteen toteuttajana. o vaatimus, että tunnistamattomia oikeudenhaltijoita koskeva tieto tulisi julkaista: lakiehdotuksen vaatimukset tunnistamattomien oikeudenhaltijoiden tavoittamiseksi julkaisemalla kyseisten teosten tiedot aiheuttavat turhia kustannuksia ja velvoitetta/säännöstä tulisi voida soveltaa joustavammin. o on perusteetonta edellyttää, että yhteishallinnointiorganisaatiot ilmoittavat valtuutuksen päättymisen syyn. o lähtökohtaa, että kuka tahansa voi tehdä toimenpidepyynnön valvovalle viranomaiselle, pidetään ongelmallisena. Toimenpidepyynnön tekemistä tulisi rajoittaa vain tahoille, joilla on selkeä, perusteltu intressi. - Toivotaan, että laki tulisi voimaan vasta alkaen, sillä yhteishallinnointiorganisaatioiden näkemyksen mukaan yhdistyksen sääntöjen ja valtuuksien uudistamiseen tarvitaan lisäaikaa. Oikeudenhaltijat: - Pääasiallisesti yhtyvät yhteishallinnointiorganisaatioiden esittämiin näkökohtiin. - Luonnoksessa esitetty tapa implementoida yhteishallinnointidirektiivi on pääosin onnistunut. Se jättää yhteishallinnointiorganisaatioille liikkumavaraa laista johtuvien velvollisuuksien toteuttamiseksi. - Lakiluonnoksen päämäärät, joilla tavoitellaan avoimuuden ja tehokkuuden parantamista, ovat hyviä ja kannatettavia. - On hyvä, että laki parantaisi oikeudenhaltijoiden itsemääräämisoikeutta, vahvistaisi heidän oikeusturvakeinojaan ja selkeyttäisi heidän asemaansa suhteessa yhteishallinnointiorganisaatioihin. o Joissakin lausunnoissa katsotaan, että ei-kaupallisen käytön määritelmä ei saa olla liian suppea; tekijät ovat usein myös käyttäjiä, joten heillä pitää olla mahdollisuus kysyä lupa suoraan sellaisia käyttöjä varten, joilla ei ole merkittävää vaikutusta teosten kaupallisiin markkinoihin (esim. asiantuntijaroolissa, omien teosten käyttäminen ammatillisissa yhteyksissä jne.). Tekijöiden mahdollisuutta itse myöntää käyttölupia pidetään tärkeänä. - Oikeudenhaltijoiden keskuudessa jotkut painottavat, että valtuutusta ja itsehallintoa ei tulisi ulottaa yksittäisiin teoksiin asti, toisissa taas tätä nimenomaan toivotaan. - Joissakin lausunnoissa katsotaan, että laissa tulisi edellyttää, että yhteishallinnointiorganisaation valvontaelin ja valvova viranomainen saavat tilinpäätöksen yhteydessä vuosittaisen katsauksen yhteishallinnointiorganisaation sijoitustoiminnasta. - Jotkut oikeudenhaltijatahot kiittävät sitä, että laki sallii kollektiiviset korvaukset, toiset taas katsovat, että kollektiiviset korvaukset eivät ole perusteltuja ja niitä tulisi käsitellä vähennyksinä.

3 - Monissa lausunnoissa toivotaan, että laki tulisi voimaan vasta alkaen, jotta yhteishallinnointiorganisaatiot ja niiden jäsenjärjestöt voisivat varautua lain voimaan tuloon. - Akava tuo esille, että kaikki tekijät eivät ole tekijänoikeusjärjestöjen jäseniä (eivät ole antaneet valtuutusta kollektiivista hallinnointia varten). Jäsenenä saattaa olla vain kustantajaosapuoli, jolle on siirtynyt joitain oikeuksia; miten järjestö silloin toimii niiden oikeudenhaltijoiden etujen mukaisesti, joita ne eivät edusta mutta jotka ovat järjestön edustamien teosten/teostyyppien oikeudenhaltijoita. - Joissakin lausunnoissa nimenomaisesti tuetaan myös lakiehdotuksen säännöksiä, jotka edistävät uusien, innovatiivisten palveluiden kehittämistä (mm. kokeellinen lisenssi). Käyttäjät: - On hyvä, että tekijänoikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista säädetään lailla. Kyse on kuitenkin minimidirektiivin minimi-implementoinnista, jossa ei täysimääräisesti hyödynnetä tilaisuutta kehittää kotimaista tekijänoikeuksien hallinnointia teosmarkkinoita edistävällä tavalla. - Tekijänoikeusmarkkinoiden toimivuus tulee lisätä sääntelyn nimenomaiseksi tavoitteeksi (1 ). Tekijänoikeusmarkkinoiden kuvaus, jossa otetaan huomioon KKV:n julkaisema raportti teosmarkkinoiden toimivuudesta, tulee lisätä hallituksen esityksen yleisperusteluihin. Lisäksi mainittava markkinoilla nyt havaittuja ongelmia ja arvio ehdotettavan sääntelyn vaikutuksista niihin (Yrittäjät). - On hyvä, että tekijöiden itsemääräämisoikeutta lisätään. Oikeudenhaltijan oikeus päättää teoksen taloudellisesta hyödyntämisestä, mutta myös oikeus olla hyödyntämättä sitä, kuuluu tekijänoikeuden ytimeen. On tehtävä selväksi, että suora lisensiointi oikeudenhaltijalta on ensisijainen toimintaperiaate markkinoilla ja vasta toissijaisesti (kun suora lisensointi ei ole mahdollista) kollektiivinen lisensiointi. o Esimerkiksi Creative Commons -lisensiointi tulisi aina olla mahdollista. o Säännös, joka koskee mahdollisuutta itsehallintoon ei-kaupallisia tarkoituksia varten, tulisi selventää siten, että siitä käy ilmi, että se soveltuu myös teostasolla; oikeudenhaltijalla, ei yhteishallinnointiorganisaatiolla, tulisi olla oikeus määritellä 7 :ssä säädetyn oikeuden rajat. o Oikeudenhaltijoille ja käyttäjille oikeuksien kollektiivinen hallinnointi on puhdas transaktiokustannus, jonka minimointiin lainsäädännöllä tulisi tähdätä. o FiCom: 6 :ään tulisi lisätä valtuutus, jonka nojalla järjestöjen hyväksymispäätöksissä tai valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hallittavista tekijänoikeuksista, oikeuksien luokista tai teosten tai muiden suojan kohteiden tyypeistä taikka valtuutuksen yksinomaisuudesta. Näin voitaisiin ennakollisesti vaikuttaa siihen, ettei kollektiivihallintoa uloteta sellaisiin yhteyksiin, joissa suora sopiminen on toimiva ratkaisu. o FiCom: 8 :ssä tulisi selventää, että osittainen valtuutuksen peruuttaminen tarkoittaa sitä, että valtuutuksen voi peruuttaa myös yksittäisen teoksen osalta. - Riidanratkaisujärjestelmää tulee kehittää perustamalla uusi vaihtoehtoinen, tekijänoikeusmarkkinoihin erikoistunut riidanratkaisuelin (PRH:n alaisuuteen tai tekijänoikeusneuvoston yhteydessä) sekä mahdollistaa nopeutettu riidanratkaisu markkinaoikeudessa. Ehdotettu järjestely, jonka puitteissa riidat myös ehdotettujen ehtojen osalta

4 voidaan ratkaista markkinaoikeudessa, on muutoin hyvä. Joissakin lausunnoissa esitetään asian käsittelyä markkinatuomioistuimessa nopeutetussa menettelyssä. - Olisi ongelmallista, jos opetus- ja kulttuuriministeriö toimisi valvovana viranomaisena. Tämä olisi vallan kolmijako-opin vastaista. Lausunnoissa kiinnitetään huomiota siihen, että OKM toimii lainvalmistelussa sekä lisäksi neuvottelee sopimuksia yhteishallinnointiorganisaatioiden kanssa. Valvonnan pitäisi olla uskottavaa ja riippumatonta, eli ei saisi olla poliittisessa ohjauksessa. Ehdotetaan, että valvovana viranomaisena toimisi 1) PRH, 2) KKV (vähintään 34 ja 35 :ien osalta) tai 3) PRH yleisesti ja KKV siltä osin, kun on kyse suhteesta käyttäjiin. o Joka tapauksessa yhteystyö KKV:n kanssa on tarpeellista. Yhteistyö tulisi ulottaa myös yhteishallinnointiorganisaatioiden hyväksymismenettelyyn (toimiminen sopimuslisenssijärjestönä ym.); ennen järjestön hyväksymistä OKM:n tulisi kuulla oikeuksien haltijoita ja käyttäjiä sekä kilpailu- ja kuluttajavirastoa (sekä liikenne- ja viestintäministeriötä), jotta lisensiointia voitaisiin ohjata hyväksymispäätöksen ehdoilla ja näin kehittää teosmarkkinoiden toimintaa. - Käytännön toimet, joilla esityksen mukaan edistetään avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, ovat riittämättömiä. Tämä koskee erityisesti tariffien kohtuullisuutta ja läpinäkyvyyttä; vain yhteishallinnointiorganisaatioilla on tiedot, jotka mahdollistavat oikeiden arvioiden tekemisen. o OKM:n tulisi (vuosittain) antaa asetus avoimuusraportin tarkemmasta sisällöstä, erityisesti oikeuksien luokkien ja käyttötyyppien määrittelyt. o Hinnoitteluperusteiden tulee olla julkisia, jotta korvauksen kohtuullisuutta olisi käytännössä mahdollista arvioida. Hinnoitteluperusteiden julkisuus ei kuitenkaan saa tarkoittaa yksittäisen käyttäjän yhteishallinnointiorganisaatiolle maksamia korvauksia, koska niissä on kyse käyttäjän liikesalaisuuksiksi katsottavista tiedoista. o Pidetään tärkeänä, että hinnoittelun avoimuus, läpinäkyvyys, syrjimättömyys ja vertailtavuus toteutuu :ää tulee täydentää niin, ettei käyttäjältä perittävä korvaus voi ilman perusteltua syytä ylittää hintaa, joka peritään vastaavista oikeuksista muilla vastaavilla markkinoilla tai joka on perustellussa suhteessa taloudelliseen hyötyyn, jonka käyttäjä saa aineiston käytöstä. Hinta ei saa sisältää yhteishallinnointiin liittyviä yleisiä hallintokuluja tai muusta toiminnasta aiheutuvia kuluja (esimerkiksi organisaation jakamia stipendejä tai muita tukia) vaan korkeintaan välittömät kulut yhteishallinnointiorganisaation tarjoamasta palvelusta käyttäjälle ko. lisenssineuvottelussa. MTV tuo esille, että ns. minimikorvaus oikeuksien käytöstä, vaikka käytöllä ei olisi ollut käyttäjälle taloudellista arvoa, on hankaloittanut uusien tuotteiden markkinoille saattamista. Lisäksi pidetään tärkeänä, että kaikki tarvittavat oikeudet ja maksettu korvaus kattaa kaikki jakelutiet ja alustat. - Raportoinnin (37 ) osalta esitetään perusteluiden täydentämistä siten, että raportoinnista ei aiheudu käyttäjille nykyistä enempää hallinnollista taakkaa tai kustannuksia. Tuodaan esille, että monissa tilanteissa raportoinnista käytännössä vastaa joku muu kuin tariffin maksaja (esimerkiksi DJ tai bändi), ja toisinaan yhteishallinnointiorganisaatiot voivat itse suuremmassa määrin edesauttaa raportointia (esimerkiksi automaattiset kappaleiden tunnistamisjärjestelmät). Raportointi on neuvoteltava sopimusehto siinä missä tariffitkin. - VKL: Kannattaa ehdotettua sääntelyä musiikkiteosten verkko-oikeuksien usean valtion alueen kattavasta lisensioinnista. - VKL: Kannattaa ehdotettua sääntelymallia, jossa yhdistyksen hallitus nimetään direktiivissä edellytetyksi valvontaelimeksi ja liiketoiminnallinen vastuu kohdistetaan ensisijaisesti toimitusjohtajalle. 15 sanamuotoa pidetään kuitenkin epäonnistuneena, koska sen mukaan

5 valvontaelimen jäsenet eivät saa osallistua organisaation liiketoiminnan johtamiseen. Valvontafunktio on ehdottomasti ja nimenomaisesti ulotuttava organisaation liiketoiminnan valvontaan ja ohjeistamiseen. - FiCom; 9 :n mukainen tiedonantovelvoite oikeudenhaltijan itsemääräämisoikeuden toteutumisesta tulisi laajentaa ja ulottaa myös yhteishallinnointiorganisaation jäsenyhteisöön ja velvoittaa niitä tiedottamaan näkyvästi myös verkkosivuillaan. - MaRa: tekijänoikeusjärjestöjen neuvotteluvelvoite ja sen sisältö ei käy riittävän selvästi ilmi. Viranomaistahot ja riippumattomat tutkimuslaitokset TEM KKV - TEM kannattaa esitystä pääasiallisesti; esitys on lakiteknisesti hyvin valmisteltu. - OKM:n ei tulisi toimia valvovana viranomaisena. TEM esittää valvontaviranomaiseksi PRH:ta. - esityksessä ongelmallisena pidetään kirjauksia yhteistyöstä KKV:n kanssa, koska sevoisi vaarantaa KKV:n riippumattomuutta + tässä kyse kilpailulakiin nähden erityslainsäädännöstä, jonka tulkinnan ulkoistaminen KKV:lle ei tule olla mahdollista (KKV tulkitsee kilpailulakia, mutta ei kilpailuun liittyvää erityslainsäädäntöä). - Lisensiointimarkkinoiden kuvailu tulisi sisällyttää yleisiin perusteluihin. - KKV:n selvitys teosmarkkinoiden ongelmista tulisi ottaa huomioon - valvontatehtävän antaminen ministeriötason viranomaiselle voi olla ongelmallista. Valvontatehtävää ei voi asettaa kilpailuviranomaisille, koska KKV:n asema riippumattomana kilpailusääntöjen noudattamisen valvojana vaarantuisi. Erityisen ongelmallinen on 55 :n 3 mukainen ilmoitusvelvollisuus KKV:n käynnistämästä tutkinnasta, mutta myös saman pykälän mukainen velvollisuus antaa lausunto asian kilpailuoikeudellisista näkökohdista on ongelmallinen, kuten myös ehdotus, jonka mukaan KKV osallistuisi yhteishallinnoinnin kehittämisen neuvottelukuntaan. - 7 (oikeus myöntää käyttölupia ei-kaupalliseen käyttöön); tekijällä tulisi aina olla oikeus myös itse myöntää käyttölupia myös kaupalliseen käyttöön. Tekijänoikeuden yhteishallinnointia voidaan pitää perusteltuna ainoastaan silloin, kun yhteishallinnointiorganisaatiot myöntävät sellaisia asiakkaiden tarvitsemia massalisenssejä, joita yksittäinen tekijä ei voisi antaa. - KKV:n näkemyksen mukaan ei olisi tarvetta 35 :n mukaiseen erityissääntelyyn, joka koskee kokeellisia lisenssejä, jos yhteishallinnointiorganisaatioiden hinnoittelukäytännöt olisivat nykyistä läpinäkyvämpiä. PRH - Valvontaviranomaistehtävä ei sovi ministeriön tehtäväksi. Ministeriöiden tulisi keskittyä lainsäädännön valmisteluun, kansainväliseen yhteistyöhön ja hallinnonalan ohjaamiseen. Valvontatehtävän sijoittaminen ministeriöön saattaa myös aiheuttaa ongelmia toiminnan riippumattomuuden suhteen. - Kuten monessa muussa maassa (esimerkiksi Ruotsissa), Suomessakin PRH:n tulisi hoitaa valvovan viranomaisen tehtäviä.. Säätiövalvonnan osalta PRH:lla on jo käytössään samantapaisia menettelyjä

6 kuin yhteishallinnointiorganisaatioiden valvonnalle ehdotetaan alkaen PRH tulee myös vastaamaan tilintarkastajien toiminnan valvonnasta ja laadunvalvonnasta. - Valvontatehtävän vaatimat resurssit tulisi selvittää jatkovalmistelussa. LVM UM - LVM pitää lakiehdotusta kannatettavana. - Tekijänoikeusmarkkinat tulisi kuvailla yleisissä perusteluissa - Tekijänoikeusmarkkinoiden tehokas toiminta voitaisiin sisällyttää ehdotetun lain tavoitteisiin. - Lain noudattamisen valvontaa ei tulisi tehdä valtioneuvostossa, vaan valvontatehtävä tulisi antaa esimerkiksi PRH:lle, joka toimisi yhteistyössä KKV:n kanssa. - Valvovan viranomaistehtävän hoitaminen ministeriössä on ongelmallista. - Vaikutusarviointi voisi olla kattavampi. OM ja Markkinaoikeus - Esitystä tulee vielä teknisesti viimeistellä monelta osin, erityisesti suhteessa oikeudenkäyntimenettelyyn. - Tulisi täsmentää, mitkä yhteishallinnointilaissa tarkoitetut asiat voidaan saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi sekä mitkä asiat käsitellään hakemusasioina ja mitkä riita-asioina. Tarkempaa sääntelyä vaatii myös puhevallan käyttäjien määrittely. - Markkinaoikeuden näkökulmasta 64 ja 65 kieltoasia on pikemmin markkinaoikeudellinen asia kuin teollis- ja tekijänoikeudellinen asia. Myös kieltoasian vireillepanosta tulisi säädellä tarkemmin. - Tulisi pohtia, missä määrin tuomioistuimen tulee määrätä käyttöoikeustariffien kohtuullisuudesta ja mikä on ehdotettujen säännösten suhde kilpailulainsäädäntöön. - OM yhtyy OKM:n arvioon, jonka mukaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia voimassa oleviin säännöksiin tai uutta lainsäädäntöä vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta. - Markkinaoikeus katsoo, että käräjäoikeuden ja markkinaoikeuden toimivalta sovitella kaipaa tarkempaa sääntelyä tai ainakin selkeämpiä perusteluja. - Muutoksenhaussa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen tulisi harkita valitusluvan käyttöön ottamista. - OM:n mukaan ehdotuksen 42 :n 2 momentin mukaista asetuksenantovaltaa tulisi täsmentää ja rajoittaa vain teknisluonteisiin seikkoihin. - OM pitää luonnoksessa ehdotettuja varsin rajattuja puuttumisia organisaation toimintaan ongelmattomina yhdistymisvapauden kannalta. Tietosuojavaltuutettu - Henkilörekisterilain asettamat vaatimukset on tarkoituksenmukaisella tavalla otettu huomioon lakiehdotuksessa.

7 Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore - HE-luonnos on yhteishallinnoinnin kehittämisen osalta pikemminkin varovainen kuin radikaali. Hallituksen esityksen luonnoksessa on kysymys pikemminkin minimiharmonisoivan direktiivin implementoinnista kuin yhteishallinnoinnin laajamittaisesta uudelleenorganisoinnista, jolle direktiivi olisi sinällään jättänyt tilaa. Valittu ratkaisu on onnistunut, joskin se jättää jonkin verran yhteishallinnointiin liittyviä kehittämiskysymyksiä tekijänoikeusjärjestelmän tulevan kehittämistyön varaan. - Erillislain säätäminen on onnistunut ratkaisu. - Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksessä esitettyjen tekijänoikeusmarkkinoiden tehokkaan toiminnan rakenteellisten esteiden poistamista on lakiehdotuksessa lähestytty varovaisesti, HEluonnos henkii halua puuttua tekijänoikeusjärjestöjen toimintaan vain siinä määrin kuin on direktiivin implementoinnin kannalta välttämätöntä. - Esitys OKM:n toimimisesta valvontaviranomaisena ei ole ongelmaton. Valvontatehtävä on pikemminkin virastotasoiselle toimijalle soveltuva kuin ministeriölle kuuluva tehtävä. HE:n jatkovalmistelussa olisi syytä pohtia valvontatehtävän antamista jollekin virastotasoiselle toimijalle. Luontevan viraston puuttuminen hoitamaan tätä tehtävää alleviivaa sitä, että OKM:n alainen taideja kulttuuripolitiikan alan nykyinen virastorakenne ei ole toimiva. - HE-luonnokseen sisältyvää riidanratkaisumekanismia pidetään toimivana mallina sovittaa yhteen asiaan liittyviä toisistaan eroavia näkökohtia. IPR University Center - On hyvä, että yhteishallinnoinnin pelisääntöjä yhdenmukaistetaan, läpinäkyvyyttä lisätään ja oikeudenhaltijoiden asemaa korostetaan. Ehdotus on selkeä ja pääosin erittäin kannatettava. - Direktiivin ja lakiluonnoksen soveltamisala on määritelty yhteishallinnointiorganisaation käsitteen kautta eikä esimerkiksi tosiasiallisen toiminnan avulla. Tämä on ongelmallista. - Ehdotuksen 15 :n maininta, että valvontaelimen jäsenet eivät saa osallistua yhteishallinnointiorganisaation liiketoiminnan johtamiseen, on ristiriidassa osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain kanssa.