Yrittävä LAKEUS. Tässä numerossa mm.: Paikallisyhdistysten puheenjohtajat Yrittäjän hyvinvointi Uudistuneita jäsenetuja. INFOSSA mm.

Transkriptio

1 Yrittävä LAKEUS Tässä numerossa mm.: Paikallisyhdistysten puheenjohtajat Yrittäjän hyvinvointi Uudistuneita jäsenetuja INFOSSA mm.: Kilometrikorvaukset ja päivärahat 2013 Työntekijän vahingonkorvausvelvollisuus

2 Puheenjohtajan palsta Kasvun vuoteen Raketit on ammuttu, vuosi vaihtunut, mutta mitä tuo uusi vuosi tullessaan? Yleisen keskustelun aiheet lienevät pitkälle samoja, jotka ovat pyörineet otsikoissa jo pitkään; Euroopan velkakriisi, kotimaan elinkeinorakenteen muutos ja julkisen talouden rakenteellinen alijäämä, velkaantumisen pysäyttäminen, kuntarakenne, suomalaisyritysten kilpailukyky, uusi kasvu jne. Kovin ovat tuttuja teemoja viime vuosilta. Kaikkien em. asioiden taustalla on huoli suomalaisten hyvinvoinnin tulevaisuudesta. Paljon on puhetta, harvassa ratkaisuja ja tekoja valitettavasti vieläkin vähemmän. Maamme hallitus teki viime vuonna päätöksiä valtiontalouden tasapainottamiseksi sekä veronkiristyksin että menoleikkauksin. Veronkorotukset ovat astuneet pääosin jo voimaan, menoleikkaukset vaikuttavat viiveellä. Suomalaisyritysten kasvun ja investointien kannustimet jäivät etenkin pk-yritysten osalta laihoiksi. Näissä olosuhteissa velkaantumisen kasvu jatkuu ja lisää kohteita verovarojen käytölle löytyy koko ajan. Puolivälitarkastelusta päätöksiä Maan hallitus valmistautuu parhaillaan kevättalven puolivälitarkastelussa tehtäviin uusiin päätöksiin. Nyt tarvitaan viisaita päätöksiä! Toivottavasti ne eivät jälleen painotu verojen kiristämiseen, vaan mahdollistavat aidosti uutta kasvua ja yritysten menestymisen edellytyksiä. Kriittisten päätösten on oltava sekä pidemmän ajan rakenteellisia ongelmia ratkaisevia kuten työmarkkinoiden toimintaa uudistavia että nopeasti yritysten kannattavuuteen vaikuttavia siten, että investoinnit, kasvu ja työllistämisen mahdollisuudet vauhdittuvat. Uuden liiketoiminnan ja uuden kasvun ja siten myös suomalaisten työllistymisen mahdollisuuksien avain on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Siksi päätösten on oltava sellaisia, jotka kohdistuvat myös tähän ryhmään. Yrittäjäjärjestö on esittänyt lukuisia konkreettisia toimia. Näitä ovat mm. lainsäädännön muutos työaikojen ja palkkojen yrityskohtaisen sopimisen sallivaksi, nuorten koulutussopimusmallin uudistaminen, vanhemmuuden kustannusten laajempi jakaminen, omavastuu sairauspoissaoloihin, yritykseen sisään jätettävän tuloksen kevyempi verottaminen, alv-alarajahuojennuksen nosto, julkisten palvelujen kustannusten ja hankintojen aito avaaminen kilpailulle. Ainakin näitä ehdotuksia tulemme edelleen esittämään kantaessamme osaltamme vastuuta maamme tulevaisuudesta. Valitettavasti vielä ei ole poliittisesta järjestelmästä löytynyt sitä johtajuutta, joka näihin asioihin olisi tarttunut. Herää epäilys, löytyykö sellaisia päättäjiä, jotka kykenevät ratkaisuihin muutoin kuin vasta pakon edessä. Me yrittäjät tarjoamme rakentavaa yhteistyötä hyvien ratkaisujen toteuttamiseksi. Hyvää ja menestyksellistä alkanutta vuotta! Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Ps. Presidentti Niinistö toimii kuten puhuu. Maltin ja tolkun yhteiskuntaa katsotaan kokonaisuutena. Tarkoituksellisia väärinymmärryksiäkö? Meille yrittäjille tulojen liukuminen on normaalia. Yrittävä Lakeus 1/2013 sisällysluettelo Järjestötoimintaa...4 Koulutus...6 Kansainvälistyminen...8 Omistajanvaihdos Esittelemme Nuoret Yrittäjät Hyvinvointiyrittäjät...17 Asiantuntijalta Uusia jäseniä...23 Jäsenedut...27 Neuvontapalvelut SEDU toimii...37 SeAMK toimii...38 YrittäjäINFO... 40

3 Yrittäjäjärjestön uusi ilme identiteetti on järjestön kasvot Yrittäjäjärjestö otti käyttöön uuden järjestötunnuksen tämän vuoden alussa. Tästä lähtien Suomen Yrittäjien järjestötunnus on lyhyesti ja ytimekkäästi Yrittäjät. Mitä yhtenäisemmin kerromme viestiämme Yrittäjät-järjestötunnuksen alla, sitä vahvemmin viemme eteenpäin suomalaisten, alueemme ja paikallisten yrittäjien asiaa. Järjestön kolmiportaisuutta ilmennetään jatkossa siten, että aluejärjestön tai paikallisyhdistyksen nimi lukee yhteisen Yrittäjät-logon alla. Uusi ilme näkyi ensimmäisenä verkkosivuillamme. Esitteissä ja painotuotteissa uudistus näkyy sitä mukaan, kun uutta aineistoa ilmestyy. Myös tämä kädessäsi oleva vuoden ensimmäinen jäsentiedote on uudistettu uuden ilmeen mukaisesti. Viestitään rekrytoinneista Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että varsin harva yritys hyödyntää positiivisessa mielessä nimitysuutisia tiedottamisen välineenä. Henkilön palkkaaminen on aina hyvä uutinen ulospäin yrityksestä. Se kertoo viestiä yrityksen kehityksestä, eteenpäin menemisestä. Tartu siis rohkeasti mahdollisuuteen tekemällä jatkossa lyhyt ja ytimekäs tiedote rekrytoinnista paikallisiin, alueellisiin ja valtakunnallisiin medioihin tai esimerkiksi aluejärjestön Priimaa pukkaa -uutispalvelumme kautta. Myös se, että työllistää itsensä, on uutisoinnin arvoinen. Tulemme lähestymään alkuvuodesta alueemme jäsenyrityksiä työllisyyskyselyllä. Pyrimme tämän avulla selvittämään muun muassa tarjolla olevia kesätyöpaikkoja. Aluejärjestö on myös valmis kertomaan tarpeitanne eteenpäin alueen oppilaitoksille. Yrittäjyys luo työtä Tämän vuoden yksi keskeinen teema alueemme edunvalvonnassa on viestiä siitä, että yrittäjyys on ratkaisevassa asemassa talouden positiiviselle kehitykselle. Yrittäjyyden olosuhteiden kehittäminen on alueemme ja maamme kokonaisedun mukaista. Viimeisen vuosikymmenen aikana työpaikkojen nettolisäys on kertynyt kokonaisuudessaan pieniin ja keskisuuriin, suurin osa alle viiden henkilön yrityksiin. On huomattu, että eri tahojen mielenkiinto kohdistuu helpommin alkaviin ja suuriin yrityksiin. Toki nekin ovat tärkeitä, sitä ei voi kieltää. Ikävää on kuitenkin ollut huomata, että pienet ja pitkään toimineet yritykset sekä teolliset yritykset jäävät monesti vähemmälle huomiolle keskusteluissa ja elinkeinopolitiikan toimenpiteissä. Ne ovat juuri niitä yrityksiä, jotka ovat myös meidän alueella olemassa olevan hyvinvointimme perusta. Ilman teollisuutta ei olisi kehittynyttä ja kasvavaa kaupan ja palvelun yritystoimintaa. Tärkeintä olisi kaikissa alueemme viranomaistahojen keskusteluissa ja päätöksissä pyrkiä mahdollisimman yritys- ja yrittäjämyönteisiin toimintatapoihin ja päätöksiin. Vahva yritys- ja yrittäjänäkökulma yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on lopulta kaikkien etu. Energistä vuoden loppua! Minna Sillanpää toimitusjohtaja Toimitusjohtajan palsta Yrittävä Lakeus mediatiedot 2013 Yrittävä Lakeus on Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäsentiedote Ilmestymi s- ja aineistopäivät 2013 Nro aineisto ilmestyy 1/13 ma /13 ma /13 pe /13 pe /13 pe /13 ma Ilmoitushinna t ja koot 1/1 takakansi 1000,- 1/1 sisäsivu 900,- 1/2 sisäsivu (184 x 132 mm) 500,- 1/4 sisäsivu (90 x 132 mm) 350,- Tekniset tiedot Puhtaaksileikattu koko: A4 A4 = 210 x 297 mm. Koko sivun ilmoituksessa oltava lisäksi 3 mm ylimeno joka reunalla. Värillisyys: nelivärinen Painosmäärä ja jakelu Painosmäärä kpl Jakelu: 23 kunnan alueelle Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla - jäsenyrittäjät (n kpl) - kaupungin-/kunnanjohtajat - kuntien elinkeinotoimi - kansanedustajat - muut yhteisöt ja järjestöt Ilmoitukset Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät Kirsi Kuusisto Alvar Aallon katu 3, Seinäjoki p. (06) kirsi.kuusisto@yrittajat.fi Taitto Mainostoimisto Jukka Kaminen, Koulukatu 12, 2 krs, Seinäjoki p mika.hakala@mainoskaminen.net Painopaikka I-Print Oy Toimisto Alvar Aallon katu Seinäjoki puh (06) fax (06) Kotisivu Sähköpostiosoitteet minna.sillanpaa@yrittajat.fi sari.koskela@yrittajat.fi kirsi.kuusisto@yrittajat.fi tuula.marttala@yrittajat.fi carita.pankala@yrittajat.fi tommi.ylimaki@yrittajat.fi

4 Järjestötoimintaa Paikallisyhdistysten puheenjohtajat Alahärmän Yrittäjät ry Jarkko Korkiakangas c/o Devemet Oy Teollisuustie 3, Härmä Alajärven Yrittäjät ry Sakari Joensuu c/o ATT Yrityspalvelut Oy Kiertotie 7, Alajärvi Alavuden Yrittäjät ry Erkki Tammela c/o Insinööritoimisto Erkki Tammela Koleenpiha 22, Alavus Evijärven Yrittäjät ry Jani Takamaa c/o Takamaa Kiinteistöt Oy Hannulantie 39, Evijärvi Ilmajoen Yrittäjät ry Urpo Ämmänkoski c/o Rakennusliike Ämmänkoski Oy Haapamäentie 88, Nopankylä Isojoen Yrittäjät ry Jukka Pitkäranta c/o Isojoen Maatalouspiste Toivontie 4, Isojoki Isonkyrön Yrittäjät ry Jussi Lehtonen c/o Linja-autoliikenne Jussi Lehtonen Väkkärintie 59, Isokyrö Kaskisten Yrittäjät - Kaskö Företagare Kari Rantakoski c/o KAS-Yhtiöt Oy Raatihuoneenkatu 36, Kaskinen kaskisten@yrittajat.fi Karijoen Yrittäjät ry Oiva Leppäranta c/o Länsirannikon Ilmastointi Oy Alakyläntie 420, Karijoki karijoen@yrittajat.fi Kauhajoen Yrittäjät ry Pirjo Peltonen c/o Betonilattiat Peltonen Oy Koivuniementie 4, Kauhajoki as kauhajoen@yrittajat.fi Kauhavan Yrittäjät ry Heikki Laakso c/o Stroitel Oy Pyysalontie 278, Huhmarkoski kauhavan@yrittajat.fi Kortesjärven Yrittäjät ry Jari Syväjärvi c/o Hajatek Oy Syväjärventie 104, Kortesjärvi kortesjarven@yrittajat.fi Kristiinan Yrittäjät - Kristinestads Företagare Kirsi Rantatalo c/o acati Oy Raatihuoneenkatu 2, Kristiinankaupunki kristiinan@yrittajat.fi Aluejärjestön puheenjohtajat Jalasjärven Yrittäjät ry Katja Kuusisto c/o KK-Style Oy Keisarintie 145, Pentinmäki jalasjarven@yrittajat.fi Jurvan Yrittäjät ry Anna-Liisa Myllymäki c/o Jurvan Kirjakauppa ja Kemikalio/Posti Kauppatie 8 E, Jurva jurvan@yrittajat.fi Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja Oy HM Profiili Ab Kalevankatu 5, Seinäjoki p , jyrki.makynen@martela.fi Lasse Anttila, varapuheenjohtaja Alavuden Varjostin Oy Koleenpiha 18, Alavus p. (06) , alavuden.varjostin@varjostin.alavus.fi Börje Norrgård, varapuheenjohtaja. Oy Weekends Snacks Ltd Teollisuuskatu 3-5, Kaskinen p. (06) , borje.norrgard@weekendsnacks.com Anne Niemi, varapuheenjohtaja Järviseudun Peruna Oy Aapiskuja 11, Vimpeli p. (06) , anne.niemi@jarviseudunperuna.fi 4

5 5 Kuortaneen Yrittäjät ry Vesa-Pekka Luhtala c/o Kuortaneen sähköpalvelu Rantatie 14, Kuortane Kurikan Yrittäjät ry Jari Isohella c/o Maiseri Oy PL 123, Kurikka Laihian Yrittäjät ry Antti Salminen c/o Asama-Timber Oy Tampereentie 84, Laihia Lappajärven Yrittäjät ry Kari Viita-aho c/o Viita-Aho Kari Lvi-Asennus Ylirannantie 266, Karvala Lapuan Yrittäjät ry Juha Lemponen c/o Jucat Louhekuja 2, Lapua Lehtimäen Yrittäjät ry Tomi Kurunmäki c/o TK-Puutuote Ky Ähtärintie 207, Lehtimäki Aluejärjestön henkilökunta Peräseinäjoen Yrittäjät ry Veli-Matti Mäki-Paavola c/o Maatilamatkailu Välimaa Välimaantie 25, Kalakoski Seinäjoen Yrittäjät ry Kaija Kuusela c/o Seinäjoen KK-Tilit Tilitoimisto Vapaudentie A 27, Seinäjoki seinajoen@yrittajat.fi Soinin Yrittäjät ry Seija Ojajärvi c/o Ahti Huvila Oy Alajärventie 9, Soini soinin@yrittajat.fi Teuvan Yrittäjät ry Ilpo Saksa c/o Ruokapirtti 67 Oy Korpelantie 17, Teuva teuvan@yrittajat.fi Järjestötoimintaa Töysän Yrittäjät ry Sami Pennala c/o Pennala Sami Keskustie 26, Töysä toysan@yrittajat.fi Vimpelin Yrittäjät ry Ulla Laakso c/o K-market Veto Patruunantie 10 A, Vimpeli vimpelin@yrittajat.fi Ylihärmän Yrittäjät ry Timo Mäkinen c/o Lounasravintola Timppa Viitaväylä 11, Ylihärmä yliharman@yrittajat.fi Ylistaron Yrittäjät ry Reijo Virtanen c/o Kyrönvirran Autoliike Kaskiontie 2, Ylistaro ylistaron@yrittajat.fi Tommi Ylimäki, kehityspäällikkö tommi.ylimaki@yrittajat.fi p Minna Sillanpää toimitusjohtaja minna.sillanpaa@yrittajat.fi p Kirsi Kuusisto, tiedottaja kirsi.kuusisto@yrittajat.fi p. (06) Tuula Marttala, toimistosihteeri tuula.marttala@yrittajat.fi p. (06) Carita Pänkälä, järjestösihteeri carita.pankala@yrittajat.fi p. (06) Sari Koskela omistajanvaihdosasiantuntija sari.koskela@yrittajat.fi p Ähtärin Yrittäjät ry Reija Kaskimäki c/o Asuntokamari LKV Ostolantie 7, Ähtäri ahtarin@yrittajat.fi

6 Koulutus Talousseminaari 2013: talous ja yritysrahoitus myllerryksessä Etelä-Pohjamaan Yrittäjien ja Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin Talousseminaari 2013:ssa ruodittiin talouden ja yritysrahoituksen muutoksia ja tulevaisuuden näkymiä huippuasiantuntijoiden voimin. Timo Lindholm: Muutoksessa mahdollisuus Euroopan maiden julkinen velkaantuminen, kilpailukyvyn pitkäaikainen heikkeneminen ja eräiden maiden maksukyvyttömyysuhka ovat olleet jo pitkään pinnalla. Euroopassa on haluttu julkisen kulutuksen kautta pitää yllä todellisia rahkeita korkeampaa elintasoa, minkä poikkeuksellisen matala korkotaso ja toisaalta luotottamisen huolettomuus ovat mahdollistaneet. Vaikka jälkeenpäin ajatellen julkisten talouksien ylivelkaantumisprosessin merkit ovat olleet pitkään selkeästi esillä, niihin tartuttiin varsin myöhään ja erittäin voimakkaasti. On vaikeaa määritellä tarkkoja rajoja esimerkiksi julkisen velan ja BKT:n suhteelle, ja siksi ylivelkaantumisen prosessiin on vaikeaa puuttua ajoissa. Kun valtio viimein todetaan selkeästi ylivelkaantuneeksi, tekee markkinatoimijoiden lyhytjänteisyys vaikeaksi päättää pitkävaikutteisista muutoksista kansantalouden rakenteisiin ja finanssipolitiikkaan ja vastaavasti on vaikeaa viedä päätökset käytäntöön. Vaikka Euroopan velkakriisiä ei olekaan vielä kyetty varsinaisesti selättämään, on eurotalouden ilmapiiriä puntaroivissa tutkimuksissa jo havaittu pientä toiveikkuutta sen hellittämisestä. Joka tapauksessa odotukset ovat merkittävästi vuosien vastaavia paremmat. Suomen kohdalla ennusteissa odotetaan noin prosentin kasvua BKT:hen vuodelle 2013, mikä on vähäisyydestään huolimatta hyvä lukema Eurooppalaiseen kutistumista ennakoivaan keskiarvoon verraten. Myös Suomen julkisen velan ja BKT:n suhde on edelleen Euroopan parhaimpia, vaikkakin velkaantumisvauhtiin ja kehityksen katkaisemiseen on kiinnitettävä runsaasti huomiota. Suomen taloudessa onkin sekä lyhyemmän että pidemmän aikavälin haasteita. Talouden kovia mittareita tarkkailemalla nähdään, että yritystemme kilpailukyky on globaalilla tasolla heikko. Meidän on kyettävä muuttamaan työmarkkinoiden rakennetta joustavampaan suuntaan ja toisaalta suitsimaan julkisten kulujen kasvua. Vaikeat taloudelliset ajat ovat myös mahdollisuus. Monilla yrityksillä on nyt tilaisuus rekrytoida hyvää työvoimaa, hakea uusia markkinoita ja rahoitusehdot täyttäville yrityksille rahan hinta on edullinen. Suomalaisten yritysten talous on edelleen keskimäärin kohtuullisen hyvässä kunnossa, joten yritysten toimintaympäristöön vaikuttavilla oikeilla poliittisilla päätöksillä ja yritysten oman toiminnan rohkealla kehittämisellä vallitsevat uhkakuvat saadaan käännettyä positiivisen kehityksen poluksi. Reima Rytsölä: Rahoitusalan säätelyllä laajat vaikutukset Suomalaiset pankit ovat kautta linjan hyvässä kunnossa eurooppalaiseen keskitasoon ja etenkin Etelä-Euroopan pankkeihin verrattuna. Yritysten kannalta tämä näkyy esimerkiksi rahoituksen hinnassa. Velkakriisin myötä Euroopassa ryhdyttiin sinänsä hyväntahtoisesti laatimaan pankkien toimintaa voimakkaasti sääteleviä mekanismeja, joiden lopullinen muoto ja ennen kaikkea vaikutukset reaalitalouden toimijoihin ovat vaikeasti ennustettavissa. Joka tapauksessa on nähtävissä, että yritysrahoituksen saatavuus tulee vaikeutumaan ja sen hinta kasvamaan. Säätelyn lisääntyminen johtaa luultavasti myös pankkitoiminnan keskittymiseen ja jäljelle jäävien toimijoiden kasvamiseen, vaikka säätelyn alkuperäinen tarkoitus on oikeastaan päinvastainen. Joka tapauksessa pankkien on parannettava omavaraisuuttansa, nähtäväksi jää miten tämä toteutetaan eri puolilla Eurooppaa. Yritysten rahoitustarpeet Suomessa liittyvät pääosin käyttöpääomaan. P idempiaikaiset investoinnit ovat muutamia aloja lukuun ottamatta erittäin vähissä. Käyttöpääoman Timo Lindholm Suomen Yrittäjistä näkee talousmyllerryksen mahdollisuutena hyville yrityksille. Kuva: Tommi Ylimäki 6

7 7 hallinta on tärkeässä roolissa suuremmissa yrityksissä, mutta sillä on merkityksensä myös pienten yrittäjävetoisten yritysten toiminnassa. Pienissä yrityksissä pankkirahoitus tulee jatkossakin säilymään keskeisenä rahoituksen muotona, vaikka esimerkiksi Yhdysvalloissa näin ei ole. Suomessa onkin käytävä keskustelua esimerkiksi työeläkeyhtiöiden mahdollisuuksista sijoittaa pienempiin yhtiöihin. Sääntelyn myötä pankit eivät voi jatkossa kantaa rahoitusriskiä totuttuun tapaan vaan yritysten on itse huolehdittava aiempaa enemmän rahoituksensa luonteesta ja saatavuudesta. Yritysten tulee myös arvioida rahoituslähteidensä pitkäaikaista luotettavuutta: miten todennäköisesti luototuksessa tulee haasteita vaikeampien taloudellisten aikojen myötä ja kuinka rahoittaja on valmis yritykseen sitoutumaan. Toimivasta kumppanuudesta on tarvittaessa järkevää maksaa hieman kalliimpana marginaalina, jos näin varmistetaan rahoituksen saatavuus eri tilanteissa. Kaikkiaan yrityksen rahoitusta tulee jatkossa suunnitella huomattavasti entistä pidemmällä aikavälillä ja eri näkökulmia ja mahdollisuuksia paremmin huomioiden. Toisaalta etenkin syklisillä aloilla myös oman pääoman on oltava kunnossa, sillä sen voimin yritys pysyy hengissä kaikkein hankalimpina aikoina. Koulutus Tommi Ylimäki Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien koulutustarpeiden ja koulutustarjonnan kohtaamispaikka Yrittäjän Koulutuskalenteri Tulevia koulutuksia mm.: 7.2. Järjestelmäasiantuntija Maatilan johtaminen Osaava kirjanpitäjä START Business English Tavaraliikenneyrittäjäkoulutus 7.3. English Business Letters and s Palkkahallinnon ammattilainen Telephone English Englannin kielitutkinnot tasot 2-4 Palvelu löytyy osoitteesta

8 Maatalous-ja metsäkoneiden vientiverkosto Ranskaan Viexpon hallinnoimana vuoden 2013 aikana käynnistyy maatalous- ja metsäkonealan vientiverkosto, jonka kohdemaana on Ranska. Etsimme nyt mukaan vientiverkostoon yrityksiä, jotka valmistavat maataloustai metsäkoneita sekä niihin liittyviä oheistuotteita. Euroopan maatalouskonealan kattojärjestö CEMA:n mukaan Ranskan markkinat maatalous- ja metsäkonealalla ovat näyttäneet Euroopan lupaavimmilta aina helmikuusta 2011 lähtien. Maatalous ja siihen liittyvät teollisuudenalat ovat merkittävä työllistäjä ja vientitulojen tuoja Ranskassa. Ranskan pintaalasta maanviljelyskelpoista maata on n. 55 % eli huomattavasti enemmän kuin useimmissa kilpailijamaissa. Ranska on maataloustuottajana EU:n suurin ja koko maailman mittakaavassa toiseksi suurin, heti Yhdysvaltojen jälkeen. 10 % Ranskan maatiloista on yli 100 hehtaarin suuruisia ja maatilojen keskikoko on 42 hehtaaria. Ranskassa myös metsänhoito on pitkälle edistynyt ja 14 miljoonan hehtaarin metsäalueella jokainen puu rekisteröidään ja harvennus tapahtuu systemaattisesti tiukkojen säännösten mukaan. Suomalaisella maatalous- ja metsäkonealan osaamisella on kysyntää Ranskassa. Tähän kysyntään on vientiverkoston toiminnalla tarkoitus vastata. Vientiverkostoa vetää suomalainen Elina Ruohonen-Braun, jonka asemapaikkana on Ranskan lounaisosassa sijaitseva Gers. Elina Ruohonen-Braunilla on pitkä kokemus kansainvälisestä liiketoiminnasta. Hän on toiminut mm. Viexpon kansainvälistymisasiantuntijana ja työskennellyt sekä Saksassa että Ranskassa. Hän puhuu myös sujuvaa ranskaa. Viexpo koordinoi vientiverkoston toimintaa ja hakee hankkeelle työ- ja elinkeinoministeriön myöntämää kansainvälistymisavustusta. Yrityskohtainen avustuksen määrä riippuu yrityksen koosta sekä verkostossa mukana olevien yritysten lukumäärästä. Vientiverkosto on kustannustehokas tapa astua uusille markkinoille! Ota yhteyttä ja ilmoita kiinnostuksestasi osallistua vientiverkostotoimintaan: Elina Ruohonen-Braun elina.ruohonenbraun@viexpo.fi puh Vientiverkoston arvioitu aloitusaika on kesä/syksy

9 Kiinalainen pääoma hakeutuu Suomeen Kiinan tekemät suorat ulkomaiset sijoitukset kasvavat jatkuvasti. Suomen ja Kiinan välinen tiede- ja teknologiayhteistyö on herättänyt kiinalaisten rahoittajien kiinnostuksen suomalaista osaamista kohtaan. Suomessa vieraileva ryhmä kiinalaisia pääomasijoittajia tapasi suomalaisyrityksiä Helsingissä ja Oulussa. Kiinassa on paitsi valtavat markkinat, myös rahaa, jota monet pääomasijoittajia etsivät suomalaisyritykset ovat vailla. Kumppanuus kiinalaisten kanssa voi avata ovet uusille markkinoille ja antaa mahdollisuuden uudenlaiseen osaamisen kehittämiseen. Kiinalaiset ovat kiinnostuneita nimenomaan suomalaisesta korkean teknologian osaamisesta, sanoo Finpron Pekingin vientikeskuksen päällikkö Eija Tynkkynen. Kiinan tekemät ulkomaiset investoinnit ovat kasvaneet räjähdysmäisesti 2000-luvun alun muutamista kymmenistä miljardeista dollareista. Vuonna 2010 Kiinan tekemät suorat investoinnit ulkomaille olivat lähes 300 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Suuret kiinalaiset pörssiyritykset Glodon ja Egensource sekä pääomasijoitusyritys Fortune Link tapasivat suomalaisia yrityksiä Espoon Innopolissa sekä Oulussa. Vierailun tavoitteena on luoda suhteita, jotka mahdollistavat sekä rahoitusta että osaamisen vaihtoa. Vierailun järjestävät yhdessä Finpro, Zpark, Lion Partners, Golden Bridge ja Tivit. Sijoittajat kiinnostuneita Pitkään tekemämme yhteistyö Pekingin Zhongguancun ZPark -tie- depuiston kanssa poikii kiinnostusta sekä innovaatiotoimintaan että rahoitusmahdollisuuksiin Suomessa. Tänne on etabloitunut vasta vähän kiinalaisyrityksiä, mutta tämäkin vierailu todistaa kiinnostuksen kasvusta. Uskon, että Suomeen kohdistuvien kiinalaisinvestointien määrä kasvaa merkittävästi seuraavan 5 10 vuoden aikana, Tynkkynen sanoo. Nykyisellään Suomi saa suoria ulkomaisia investointeja jopa alle EU-keskitason. Ulkomaisilla investoinneilla on kuitenkin merkittävä elinkeinopoliittinen rooli. Ne vahvistavat koko Suomen talouskasvua, työllisyyttä ja innovaatiotoimintaa. Suomi kiinnostaa sijoituskohteena kiinalaisia, mutta liian usein vain teorian tasolla. Suomella on vahva maine innovaatioiden ja erityisesti teknologian kärkimaana. Sijoitusten saamiseksi täytyy tehdä yhdessä määrätietoisesti töitä. Tästä konkreettinen esimerkki on Zhongguancun Finland Officen avautuminen suomalaisille ja kiinalaisille yrityksille marraskuussa, sanoo Lion Partnersin perustajajäsen Mikko Puhakka. Helpottaakseen suomalaisyritysten jalkautumista Kiinaan Finpron hallinnoima FinChi -innovaatiokeskus laajenee tulevan kevään aikana Pekingin ZPark -ohjelmistopuistoon, joka on yksi Zhongguancun -alueen merkittävimmistä tiede- ja teknologiapuistoista. ZParkissa toimii myös suomalaistaustainen Lion Partners yrityskiihdyttämö. FinChi -innovaatiokeskukset tarjoavat yrityksille helpon ja nopean tavan aloittaa liiketoimintaa Kiinassa. Lisätietoja: Eija Tynkkynen, Pekingin vientikeskuksen päällikkö, Finpro, , eija.tynkkynen@finpro. fi Outi Torniainen, viestintä- ja markkinointijohtaja, Finpro, , outi.torniainen@finpro.fi Mikko Puhakka, perustajapartneri, Lion Partners, , mikko@ lion-partners.com Finpro on kansallinen suomalaisyritysten vientiä ja kansainvälistymistä edistävä ja ulkomaisia investointeja Suomeen hankkiva organisaatio. Finpro edistää asiakkaidensa kansainvälistä kasvua ja menestystä auttamalla niitä olemaan oikeilla markkinoilla oikeaan aikaan kilpailukykyisillä tuotteilla, palveluilla ja konsepteilla. Finpro verkostoituu asiakkaidensa ja yhteistyökumppaneidensa hyödyksi paikallisesti ja kansainvälisesti. 400 asiantuntijaamme työskentelee 69 toimipisteessä lähes 50 eri maassa. Yrityksille tehtävien toimeksiantojen lisäksi Finpro hallinnoi merkittäviä kansainvälisiä hankkeita kuten puhtaan teknologian Cleantech Finland, Future Learning Finland ja FinNode. 9 Kansainvälistyminen Tervetuloa Vientikiltaan Tervetuloa mukaan Vientikillan toimintaan, mikäli olet kiinnostunut yritysvierailuista ja esityksistä, joissa pureudutaan erityisesti viennin ja tämän päivän globalisaation haasteisiin. Vientikillan toiminnassa on mukana erikokoisia ja eri toimialan yrityksiä. Tapaamisia on noin kerran kuukaudessa ja tapaaminen ajoittuu pääsääntöisesti kuukauden ensimmäiselle torstaille. Osallistujia on ollut keskimäärin 30 henkilöä / tapaaminen. Mikäli kiinnostuit ja haluat olla mukana tässä vapaaehtoisessa ja maksuttomassa verkostossa, ota yhteyttä minna.sillanpaa@yrittajat.fi tai p Vientikillan puheenjohtaja on Matti Mäki-Haapoja ja hänet tavoittaa matti.maki-haapoja@reikalevy.fi tai p Tulevia tapaamisia: klo Remu Oy, Ähtäri klo Tutkimus- ja kehityshankkeet yritysten arjessa, Seinäjoki klo KPMG Oy Ab, Seinäjoki klo Nipere Oy, Teuva

10 Omistajanvaihdos Etelä-Pohjanmaan Yrityspörssin ostoilmoitukset maksuttomia tämän vuoden Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät tukee yritysten omistajanvaihdoksia omistajanvaihdospalvelunsa kautta. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on myyjien ja ostajien puolueeton neuvonta yrityksen ostamista ja myymistä harkitseville. Tähän mennessä toiminnan piiriin on tullut mukaan yhteensä 36 yritystä, joista 26 on myyjiä ja 10 ostajia. Yrityksen myyjiin kohdistuvina toimenpiteinä ovat olleet henkilökohtainen asiakaspalvelu, valmistautuminen itse yritystoiminnan myymiseen, myynti-ilmoitusten laatiminen, arvonmääritys ja ohjaaminen eri asiantuntijoiden neuvontapalveluiden piiriin. Lopullista yrityskauppaa ei vielä ole toteutunut, mutta muutamissa kohteissa neuvottelut ovat jo loppusuoralla. Joten ehkä seuraavassa artikkelissa on tästäkin aiheesta jo vähän enemmän kerrottavaa. Ostajat ovat erittäin kiinnostuneita alueen myytävistä yrityksistä. Lähes päivittäin tulee useita soittoja ja tiedusteluja myytävistä kohteista. Projektissa mukana olevien ostajien kanssa olemme etsineet sopivia ostokohteita, laadittu ostoilmoitus ja tarvittaessa ohjattu eri asiantuntijoiden piiriin. Lisäksi kuluneiden kuukausien aikana on käyty kertomassa omistajanvaihdosasiasta 13 eri sidosryhmätilaisuudessa, joissa on ollut yhteensä noin 560 osallistujaa. Sidosryhmätapaamisia on ollut yhteensä 32. Näin myyt yrityksesi ke klo alkaen Ähtärissä Ravintola Lounasportaat (Ostolantie 4, Ähtäri) Koulutuksen aiheita: yrityksen myyntikunnostus yrityksen arvonmääritys Yrityspörssissä vilkas liikenne Lähes jokaisesta myyntiin tulleesta yrityksestä on laadittu ilmoitus Etelä-Pohjanmaan Yrityspörssiin. Yrityspörssin ilmoitukset näkyvät samalla Suomen Yrittäjien valtakunnallisessa Yrityspörssissä, ja halutessa ilmoituksille on ostettavissa näkyvyys Sanomalehti Ilkassa ja Pohjalainen Yrittäjä lehdessä. Ilmoitusten ansiosta tulee lukuisia yhteydenottoja niin puhelimitse kuin järjestelmänkin kautta eikä ainoastaan Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimialueelta. Palvelua kannattaakin hyödyntää, koska se kerää nyt jo lähes käyntiä kuukaudessa. Tehokampanja käynnistynyt Myös ostaja voi jättää ilmoituksen Yrityspörssiin. Valtakunnallisessa Yrityspörssissä ostoilmoituksia löytyykin jo useita, ja nyt myös Etelä-Pohjanmaalla käynnissä olevan hankkeen ensimmäinen osto-ilmoitus on saatu eetteriin. Ensimmäiset yhteydenotot tulivatkin jo muutaman tunnin kuluttua ilmoituksen julkaisusta. Tärkeää siis onkin, että ostajien ilmoituksia saataisiin näkyviin mahdollisimman paljon. Saadakseen ostajia paremmin esille Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät tarjoaa ostoilmoituksille maksuttoman näkyvyyden vuoden 2013 loppuun saakka. Tilaisuuteen kannattaa tarttua! Hyödynnä Mol.fi-sivustoa Työ- ja elinkeinotoimiston on alettu hyödyntää yrittäjien myynti-ilmoitusten julkaisukanavana. Tähänastiset kokemukset ovat erittäin rohkaisevia, sillä näin on saatu tehokkaasti tavoitettua potentiaalisia ostaja-ehdokkaita eri puolilta Suomea. Vaikuttaakin siltä, että www. mol.fi on erinomainen lisä Etelä-Pohjanmaan Yrityspörssin rinnalla etsittäessä jatkajaa etenkin kaikkein pienimmille yritystoiminnoille. Koulutuskierros käynnissä Lisätietoja: Sari Koskela p , Ilmoittautumiset mennessä Tilaisuus on maksuton. Koulutuskierros on käynnistynyt ja ensimmäiset myyjille suunnatut tilaisuudet pidettiin Kauhajoella joulukuussa ja Lapualla tammikuussa. Tilaisuuksissa käsiteltiin yrityksen myyntikunnostamista ja yrityksen arvonmääritystä sekä kuultiin yrityksen ostajan kokemuksia ostotilanteesta. Hyviä palautteita saaneita tilaisuuksia onkin hyvä jatkaa koulutustilaisuuksilla Ähtärissä 20.2., Lappajärvellä ja Seinäjoella Lisätietoa myyjille suunnatusta koulutuskierroksesta löydät osoitteesta Sari Koskela omistajanvaihdosasiantuntija 10

11 Arvonmääritys, oleellinen kysymys omistajanvaihdoksessa Yrityksen arvon määrittäminen on haasteellinen tehtävä, johon on panostettava, ennen kuin yritystä ryhdytään aktiivisesti myymään. Yrittäjän edun mukaista on seurata yrityksen arvon kehittymistä hyvissä ajoin, ennen kuin yritystä edes ryhdytään myymään. Yrityksen hintaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota kaikkiin yrityksen osaalueisiin ja niiden tilaan. Yrityksen hinnanmäärityksessä käytetään yleensä useita eri menetelmiä, joista osa perustuu yrityksen historiaan, ja tärkeimmät menetelmät ottavat myöskin tulevaisuuden näkymät huomioon. Historiaan perustuvia menetelmiä ovat mm. substanssiarvo, joka on yrityksen varojen ja velkojen erotus. Substanssiarvo tulee laskea käyvin arvoin eli esimerkiksi rakennusten ja isompien koneiden ja laitteiden osalta on syytä ennen arvon laskemista selvittää niiden käyvät arvot. Substanssiarvo edustaa yrityksen alinta arvoa, koska arvohan kertoo sen, mitä yrityksen varallisuuseristä saataisiin, jos ne myytäisiin erikseen ostajille. Yrityksen tuottama lisäarvo ei ole tässä laskentatavassa lainkaan mukana. verottajan laskentamalli on taas tarpeellinen sukupolvenvaihdoksissa sekä suhteellisen oikean tuloksen antavana mallina myöskin varmistamassa yrityksen arvonmäärityksen oikeellisuutta. Verottaja laskee yrityksen arvon seuraavasti: verottaja laskee yrityksen tuottoarvon oikaisemalla kolmen edellisen tilikauden tulokset ja laskemalla niiden keskiarvon. Tämä keskiarvotulos diskontataan 15 %:lla ja saadaan yrityksen tuottoarvo. Substanssiarvo lasketaan kuten edellä. Mikäli substanssiarvo on tuottoarvoa suurempi, käytetään sitä. Ja mikäli tuottoarvo on substanssiarvoa suurempi, käytetään tuottoarvon ja substanssiarvon keskiarvoa. Oman pääoman velaton arvo on laskentatavoista edistyksellisin, ja sen avulla tulee myös kasvuyrityksen tulevaisuuden paremmat tulokset otettua huomioon. Laskentamallissa lasketaan tuleville vuosille tulosennusteet ja niiden kautta saatava vapaa kassavirta eli rahamäärä, joka on otettavissa yrityksestä ulos. Tämä ulos saatava rahamäärä on ostajalle kaikkein tärkein, koska juuri tällä rahalla tulisi kauppahinta saada maksettua aikanaan pois. Tulevien vuosien osalta yrityksen tuloksesta vähennetään ulos otettavan rahamäärän selvittämiseksi esim. velkojen lyhennykset, investoinnit, tuotekehityksen ja markkinoinnin panostukset sekä yrityksen toiminnan kasvun sitoma rahamäärä jne. Tässä vaiheessa tulee siis huomioonotetuksi kaikki ne tekijät, joissa yleensä säästellään toimintaa lopetettaessa. Oman pääoman velattoman arvon selvittämiseksi vähennetään edellä lasketusta arvosta velat. Koska tulevien vuosien tuotot kertyvät myöhemmin, ne muutetaan diskonttaamalla tämän hetken rahamääriksi. Kauppahinnan vaatima takaisinmaksuaika muodostaa yhden merkittävän ylärajan kauppahinnan suuruudelle. Asia tulee esille kyllä yllä esitetyissä arvonmääritysmalleissakin mutta se konkretisoituu viimeistään siinä vaiheessa, kun yrityksen ostaja hakee luottoa kauppahinnan rahoittamiseksi. Yrityksen tulee tuottaa kauppahinta takaisin 4-6 vuodessa. Mikäli yritys ei tuota voittoa, vaan ainoastaan omistajalle palkan, ei yrityksellä ole kovinkaan suurta arvoa. Joku voi saada ostamalla yrityksen itselleen itsenäisen työpaikan. Yrityksen arvoksi tulee silloin lähinnä kaluston käyvä arvo. Yrittäjän palkka muodostuu palkasta ja osingoista, jota toiminnan aikana yrityksestä nostetaan. Yleensä rahaa on ainakin alussa niukasti ja palkka jää siten pieneksi, ainakin työmäärään verrattuna. Yrityksen myymisestä tulisikin saada korvaus tehdystä työstä. Sen mahdollistamiseksi tulee yritystä hoitaa kauppaan asti ja arvon kehittymistä on syytä seurata mahdollisimman pitkään ennen kauppaa sekä saattaa yritys ostajaa kiinnostavaan tilaan. Tämä tarkoittaa paitsi hyvää tuloskuntoa myös kaiken tarpeettoman karsimista taseesta ennen kauppaa. Pentti Lahti toimitusjohtaja Pohjanmaan Ekonomitoimisto Oy 11 Omistajanvaihdos

12 Esittelemme Esittelysarja yhteistyökumppaneistamme ja sidosryhmistämme jatkuu Johtaja Annika Tuovinen, Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Mikä on edustamasi tahon tehtävä suhteessa yrittäjiin? Työ- ja elinkeinotoimisto on mukana auttamassa työnhakijoiden työllistymistä yrityksiin eli välitämme työtä. Olemme myös mukana turvaamassa yritysten toiminta- ja kasvuedellytyksiä sekä autamme alkavaa yrittäjää. Miten pitkään olet toiminut nykyisessä työssäsi ja missä työpaikkasi sijaitsee? Nykyisessä työssäni eli Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimiston johtajana olen ollut vuoden 2013 alusta lähtien, mutta vuodesta 2009 lähtien työskentelin Seinäjoen seudun työ- ja elinkeinotoimiston johtajana. Työpaikkani Hyviä uutisia Priimaa pukkaa sivustolta Alavuden Varjostin Oy on uusinut kotisivunsa ja graafisen ilmeensä. Osoitteesta fi löytyy entistä enemmän valokuvia referenssikohteistamme ja aiempaa parempi kuvaus yrityksemme toiminnasta. Samalla sivusto on muutenkin teknisesti nykyaikainen huomioiden mm. erilaiset päätelaitteet aiempaa paremmin. on Seinäjoen matkakeskuksessa, Valtionkatu 1 C, mutta työskentelen välillä kaikissa toimipaikoissamme. Mikä työssäsi on mukavinta? Työni on ihmisläheistä ja aivonystyröitä tasaisesti kuormittavaa. Lisäksi pidän työskentelystä eri yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Mikä työssäsi on haastavinta? Jatkuva aikapulan kanssa tasapainoilu. Työtä on paljon ja kiire on jatkuvaa. Samoin yhä niukkenevat resurssit vaikuttavat siihen, että työtapoja pitää jatkuvasti kehittää työntekijöitä, sitä tärkeintä resurssia, unohtamatta. Muistathan kertoa yritystäsi tai toimialaasi koskevia positiivisia kommentteja tai uutisia Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien kotisivulla Julkaisemme meille lähetetyt jutut maksutta myös tässä jäsentiedotteessamme. Lomake jutun lähettämistä varten löytyy kotisivujemme etusivulta Priimaa pukkaa otsikon alta. Klikkaa sieltä kohdasta Jäsenyrittäjä, lisää oma uutinen! Alavuden Varjostimelle uusi graafinen ilme Sivuston uusiminen on osa jatkuvaa toimintamme kehittämistä, ja toivomme niiden olevan hyvä apu tuotteidemme markkinoinnissa. Tervetuloa tutustumaan sivustoomme ja toimintaamme yleensäkin. Lisätietoja: Lasse Anttila Millainen on perheesi ja missä asutte? Perheeseeni kuulu mies Reijo ja kolme lasta. Niklas 19 v on tällä hetkellä armeijassa, Matias 18 v on kevään abiturientti sekä iltatähti Kaisa 7 v on ekaluokkalainen. Toki perheessämme on yksi nelijalkainenkin jäsen. Labradorinnoutaja Heta, ikää 8 vuotta. Asumme Nurmon Kertunlaaksossa. Mitä teet vapaa-ajallasi? Vapaa-aika kuluu aktiivisesti liikkuen. Juoksen, käyn kuntosalilla, talvella hiihdän ja kesällä pyöräillen. Mitä tulossa työssäsi lähiaikoina? Alkuvuosi kuluu TE-palvelu-uudistustyössä. Vuoden 2013 alusta lähtien TEtoimiston palvelut ovat nimeltään työja elinkeinopalveluja (TE- palveluja). Palvelut määritellään uudessa laissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. TE-palveluissa keskitytään tukemaan työnhakijoiden nopeaa työllistymistä, parantamaan osaavan työvoiman saatavuutta ja turvaamaan yritysten toimintaedellytyksiä. Myös asiointimahdollisuudet laajenevat sähköisten palvelujen uudistuessa ja kehittyessä. Monet aikaisemmin henkilökohtaista käyntiä vaatineet ilmoitusluontoiset asiat voi hoitaa verkossa tai soittamalla puhelinpalveluun. Tarvittaessa asiakas saa TE-toimistossa henkilökohtaista asiantuntija-apua omaan tilanteeseensa ja mahdollisuuksiensa selvittämiseen. Vuoden 2013 alussa Etelä-Pohjanmaan alueella toimii yksi hallinnollinen TE-toimisto. Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto tarjoaa TE-palveluja Alajärvellä, Alavudella, Kauhajoella, Kauhajoella ja Seinäjoella. (Kuva: Foto-Forma) 12

13 Yrittäjä, haluatko säästää? 13 Hei yrittäjä, soitatko puhelimella? Ajatko autolla? Käytätkö tietokonetta? Lähetätkö postia? Yövytkö hotelleissa? Palkkaatko työntekijöitä? Tarvitko vakuutuksia? Järjestätkö tilaisuuksia? Haluatko säästää? Jos vastasit kyllä johonkin yllä olevista kysymyksistä, sinun kannattaa tutustua Suomen Yrittäjien valtakunnallisiin jäsenetuihin. - Niitä käyttämällä yrittäjä säästää tuhansia euroja vuodessa, Suomen Yrittäjien markkinointipäällikkö Johanna Hallikainen vinkkaa. Vuoden 2013 uusia jäsenetuja tarjoavat Eilakaisla ja Itella. Eilakaisla tarjoaa jäsenyrittäjille alennuksen rekrytoinneissa. Itella puolestaan tarjoaa nettipohjaiseen postituspalveluunsa alennuksen. Jäsenetua saa myös vakuutuksista, majoitus- ja kokouspalveluista, puhelinkuluissa, hakupalveluissa, liikenteen palveluissa, autonvuokrauksessa ja pesussa sekä tankkauksessa, sähkölaskuissa ja tietotekniikkapalveluista. Lisäksi aluejärjestöillä on omia, alueellisia jäsenetujaan. - Nuo kaikki kun käyttää tehokkaasti hyväkseen, niin kyllä sen lompakossaan tuntee hyvällä tavalla, Hallikainen summaa. Lakineuvoja auttaa Jäsenetujen lisäksi Suomen Yrittäjien jäsenilleen tarjoama maksuton lakineuvonta on rahanarvoinen etu. - Jo yksi soitto Suomen Yrittäjien neuvontapalvelun juristille saattaa säästää jäsenmaksun, Johanna Hallikainen konkretisoi. Jos yrittäjä kohtaa ongelman, jäsen saa apua maksuttomassa puhelinneuvonnassa. Suomen Yrittäjien omien asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on lähes sata valtakunnan eturivin asiantuntijaa. Palvelu on tarpeen, sillä yhteydenottoja tulee noin vuodessa. Eeva Ketvel viestintäpäällikkö Suomen Yrittäjät Suomen Yrittäjien markkinointipäällikkö Johanna Hallikainen on laskenut, että jäsenetuja käyttämällä yrittäjä voi säästää tuhansia euroja vuodessa. (Kuva: Sini Pennanen) Suomen Yrittäjät kokoaa huijausten vastaisen verkoston lisäksi tarvitaan lainsäädäntötoimenpiteitä Suomeen perustetaan yrityksiin kohdistuvien huijausten vastainen verkosto. Verkostoon kutsutaan viranomaistahoja, kuten tietosuojavaltuutettu ja poliisi sekä eri virastojen edustajia ja elinkeinoelämän järjestöjä. Lisäksi Suomen Yrittäjät ja tietosuojavaltuutettu laativat selkeät ohjeet siitä, mitkä oikeudet yrittäjällä on saada käyttöönsä harhaanjohtavan markkinoijan nauhoittama myyntipuhelu. Verkostossa välitetään tietoa harhaanjohtavan markkinoinnin ilmiöistä sekä harhaanjohtavaa markkinointia harjoittavista tahoista. Näin tieto saadaan nykyistä nopeammin ja asioihin päästään myös puuttumaan tehokkaammin, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula sanoo. Haluamme näin auttaa yrittäjiä piinaavan ongelman torjumisessa. Verkoston toiminta ei kuitenkaan yksin riitä. Lainsäädännön kehittämistä koskeva selvitys pitäisi nyt saada käyntiin, Makkula kertoo. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman vilpilliseen toimintaan puuttumista koskeva kirjaus ja Suomen Yrittäjien ministeriöille tekemä aloite antavat hyvän pohjan selvitystyölle. Yrittäjien oikeusturvaa on parannettava. Yksi mahdollisuus olisi ulottaa sopimuksen peruuttamisoikeus koskemaan myös yrittäjiä, mutta vain rajoitetusti ja tarkkaan säännellyissä etämyyntitilanteissa. Tämä ei merkitsisi sopimusvapauden romuttamista, vaan oikein säänneltynä turvaisi sopimusvapauden toteutumista, Makkula sanoo. Joka vuosi noin yhden hengen yritystä on harhaanjohtavan markkinoinnin kohteena. Samankaltaisia laskuja kertyy myös muille yrittäjille. Vilpillisiä ja aiheettomia laskuja maksetaan joka vuosi arviolta yli 20 miljoonan euron edestä. Eeva Ketvel viestintäpäällikkö Suomen Yrittäjät

14 Yrittäjän tukiverkko Tukea yrityksen talouden vakauttamiseen ja yrittäjän henkiseen hyvinvointiin Yrityksen ongelmat kohdistuvat aina henkilökohtaisesti myös yrittäjään. Ne saattavat vaarantaa koko henkilökohtaisen omaisuuden ja tärkeimmät ihmissuhteet. Yrittäjän tukiverkko tarjoaa väylän vertaistukeen ja ammattimaiseen kriisiapuun. Yrittäjän tukiverkko on maksuton palvelu yrittäjille. Vertaistukihenkilö Puhuminen ja vaikeuksien käyminen läpi kokeneen yrittäjän kanssa tuo helpotusta ahdistukseen ja käytännön neuvoja hankalaan tilanteeseen. Yksin ei kannata jäädä! Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, p. (06) Henkisen hyvinvoinnin ryhmä Ryhmän puheenjohtaja Lasse Anttila vpj., Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät p Talouden vakauttamisryhmä Aluejärjestön Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät on kutsunut kaikki yrittäjien kannalta keskeiset toimijat yhteiseen vakauttamisryhmään. Talouden vakauttamisen työryhmä muodostuu osaavista ja luotettavista asiantuntijoista. Työryhmän laatii vakauttamiskartoituksen ja toimenpidesuosituksen yrittäjälle, kuinka jatkaa eteenpäin. Yrittäjän puolestaan on kerättävä ennen vakauttamiskartoituksen alkamista tarvittavat tiedot työryhmän käyttöön. Asian käsittelemiseen ja suositusten antamiseen osallistuvat ne vakauttamisryhmässä mukana olevat tahot, joita asia koskee. Mitä aikaisemmin ryhdytään vakauttamistoimiin, sitä useampia toimenpidesuosituksia yrityksen talouden vakauttamiseen todennäköisesti löytyy. Kannustamme yrittäjää olemaan ajoissa liikkeellä. Annamme mielellämme lisätietoja kaikista menettelyyn liittyvistä kysymyksistä. Ryhmän puheenjohtaja Jyrki Mäkynen pj., Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät. Yhteydenotot toimistolle: Minna Sillanpää p Etelä-Pohjanmaan Yrityspörssi Helppokäyttöinen ja luotettava yritysten kauppapaikka: Palvelusta löytyvät myytävänä olevat yritykset ja yritystä etsivät ostajat omistajan- ja sukupolvenvaihdokseen liittyvät asiantuntijapalvelut rahoitusta ja yhteistyökumppaneita hakevat yrittäjät koulutuspalvelut Palvelu mahdollistaa myös kustannustehokkaan ilmoittelun Ilkka-lehdessä vakiopalstalla. Lisätietoja: Etelä-Pohjanmaan Yrityspörssi on Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien tuottama palvelu. Sari Koskela puh.: s-posti: 14

15 Nuoret yrittäjät, meidän on aika aloittaa vastuunkanto! Lähes jokainen paikallisyhdistys kamppailee jäsenpysyvyyden kanssa. Suurin syy jäsenpoistuvuuteen on jäsenistön ikääntyminen ja yritystoiminnan lopettaminen, kun halukasta jatkajaa ei ole yritykselle löytynyt. Lähivuosina tämä tulee yhä enenevässä määrin olemaan ongelma. On erittäin haikeaa, jos esimerkiksi vuosikymmenten läpi toiminut kauppa ei löydä jatkajaa ja palvelut siirtyvät useiden kymmenien kilometrien päähän suuriin keskuksiin. Tänä vuonna Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät järjestääkin useilla paikkakunnilla tilaisuuksia omistajanvaihdoksista, joilla pyritään auttamaan jatkajien löytymisiä yrityksille ja helpottamaan vaihdoksia. Niihin kannattaa osallistua! Mielestäni monella pitkään toimineella yrityksellä on potentiaalia vaikka mihin, kun osataan hyödyntää nuorten rohkeaa hulluutta ja pitkän linjan yrittäjän tilannetajua ja realismia. Tässä onkin meille nuorille mahdollisuus. On meidän aika jatkaa aiempien sukupolvien jo aloittanutta työtä ja siten työllistää itsemme, perheemme ja kuntalaisia. Kuten tiedetään, meissä nuorissa on potentiaalia, kun hallitsemme muun muassa teknologian kehityksen tuomat apuvälineet, kyse on vain rohkeudesta ja vastuunkannosta ja siitä, olemmeko valmiit laittamaan itsemme likoon? Paljon puhutaan siitä, että yrittäjyys on liian raskasta henkisesti. Henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin turvaajina omalta osaltaan toimivat paikalliset yrittäjäyhdistykset. Yrittäjäyhdistykset ovat yrittäjien etuja ajava järjestö. Yhdistystoiminnasta saatava vertaistuki on monelle yrittäjälle tärkeä juttu. Yhdistykset järjestävät erilaisia tapahtumia ja koulutustilaisuuksia, joiden avulla pyritään lisäämään jaksamista yrittämisessä ja samalla saamaan ajankohtaista tietoa eri aloilla vallitsevista muutoksista. Kannustaisin teitä nuoret osallistumaan rohkeasti paikallisyhdistysten järjestämiin tapahtumiin. Tapahtumiin osallistuvat yrittäjät ovat kaikki samalla viivalla, siellä unohdetaan suuret egot, puheet, työllistävyydet ja saavutukset. Kaikki osallistujat haluavat laillasi irtaantua arjesta ja olla vertaistensa seurassa. Olen itse huomannut, miten miellyttävää onkaan ottaa osaa tapahtumiin. Tapahtumista saa hyvän mielen pitkäksi aikaa tuleville viikoille. Itse neljä vuotta Kauhavan yrittäjäyhdistyksessä mukana olleena toivoisin yhä useamman nuoren ottavan osaa paikallisyhdistysten toimintaan ja mahdollisesti myös oman paikkakuntasi yrittäjäyhdistyksen hallitustyöskentelyyn. Nuorten tuomat visiot ja ajatukset vievät eteenpäin ja kehittävät toimintaa yhä enenevässä määrin kohderyhmän mieleiseksi. Myös verkostoituminen muiden yrittäjien kanssa koetaan yhdeksi tärkeimmistä eduista mitä toiminnasta saadaan. Näinä vaikeina aikoina toivonkin kaikille yrittäjille, niin teille nuorille kuin vanhemmillekin jaksamista tulevan vuoden haasteissa ja mahdollisuuksissa. Pitäkää huoli omasta ja läheistenne jaksamisesta! Nuorten Yrittäjien illat -kiertue 2013 Aiheina muun muassa eläke- ja vakuutusasiat sekä 1. työntekijän palkkaaminen Alajärvi Teuva syksy 2013 Laihia syksy 2013 Kauhava 15 Nuoret Yrittäjät Yrittäjäyhdistysten toiminnassa tavataan! Heikki Laakso Kauhavan Yrittäjät, puheenjohtaja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien Nuorten Yrittäjien ryhmän jäsen

16 Yritysten tuonti- ja vientitoimintaa tukeva palvelu Vientikeskus.fi -sivut toimivat ohjeistuksena kansainvälisten toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. asiantuntijapalveluja asiakirjoja kääntäjiä Kysy asiantuntijalta Yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Seinäjoen seudun elinkeinokeskus ja Etelä- Pohjanmaan ELY. Muista myös Yrittäjälahjat Yrittäjälahjojen valikoimasta löytyy monia käytännönläheisiä laatutuotteita, joissa näkyy yrittäjäjärjestön Y-tunnus mm. laukkukoukut, lentolaukut, kaitaliinat, Y-pinssit, laudeliinasetit, sormukset, kylpypyyhkeet... Tutustu valikoimaan ja tee tilaus osoitteessa yrittajalahjat.net 16

17 Tärkein pääomasi Yritystoiminnan kehittäminen kohdennetaan pääsääntöisesti yritykseen, mutta entäs itse yrittäjä? Liiketoiminnan suunnittelu, markkinointi ja myynti, taloushallinto, verkostoituminen, sopimusoikeus, johtamis-esimiestaidot jne. ovat kaikki tärkeitä tekijöitä yritystoiminnassa, mutta miten on yrittäjän laita? Jääkö hän itse kiireen, suorittamisen, tekniikan, tulostavoitteiden ja sähköisen viestinnän alle? Stressi kuuluu elämään ja yrittämiseen luonnollisena osana. Jos kuitenkin pidemmän aikaa on tunne, että vaatimuksia ja odotuksia on enemmän kuin fyysisesti ja psyykkisesti jaksaa, voi käydä niin, että kehon kyky vastata liikakuormitukseen pettää. Melko yleinen käsitys on, että yrittäjällä on korkeampi stressinsietokyky, että se on oikeastaan menestymisen edellytys. Niin tai näin, tässä piilee sudenkuoppa. Tilanteessa, jossa on pakko tapahtuu herkästi sopeutumista, virheellisesti. Elimistön luonnollinen toiminta häiriintyy, josta merkkeinä ovat nukkumishäiriöt, krooninen kiihtymystila, korkea verenpaine, sydämen rytmihäiriö, selkäkivut, krooninen päänsärky, ahdistuneisuus jne. Tässä suorittamista ihannoivassa ajassa elimistön luonnollinen toiminta eli tarve palautumiselle, rauhoittumiselle estyy. Kroppa reagoi mielen mukaan Fysioterapeuttina olen vuosien varrella kartuttanut tietotaitojani yhä enemmän kattamaan mielen taitoja, sillä näen, että mielen tila on avainasemassa. Hyvinvointiin liittyy läheisesti fyysinen toimintakyky, mutta vielä keskeisempi on psyykkinen, henkinen toimintakyky. Jos mielensä täyttää huolilla ja murehtimisella, jos kiireeseen samaistuu, on kroppa kovilla, sillä se reagoi mielen mukaan - ihminen on kokonaisuus. Moni uskoo olevansa kykenemätön rentoutumaan tai ettei tarvitse rauhoittua. Se ei kuitenkaan ole totta. Meissä on sisäänrakennettu rauhoittumisjärjestelmä, joka hoitaa tämän ihan luonnostaan, spontaanisti. Ilman tätä järjestelmää ihmislaji ei olisi selvinnyt. Mikään järjestelmä ei kuitenkaan toimi tyydyttävästi, jos sitä ei käytä ja päivitä säännöllisin välein. Rauhoittumisjärjestelmän huoltamiseksi ei tarvitse tehdä mitään - ja siinä se haaste piileekin. Niin hullulta kuin se kuulostaakin olemme tulleet tilanteeseen, jossa meidän tarvitsee harjoittaa olemista, ei niinkään tekemistä, sen me kyllä osaamme. Suomalla itsellesi hengähdystauon annat huomiosi tärkeimpään pääomaasi, itseesi. Marja-Leena Paakkunainen Esentia kehon ja mielen huoltoa kehojamieli@esentia.fi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien Hyvinvointiyritysten toimialaryhmän jäsen Hengähdä hetkeksi (Kuva: Heikki Mahlamäki) Istu mukavasti selkä suorana, anna silmiesi sulkeutua. Huomaa, miten keho alkaa rauhoittua kun tiedostat, miten maa kannattelee koko sen painoa. Hengitä rauhallisesti ja tietoisesti viiden minuutin ajan keskittyen tarkkailemaan hengityksen kulkua kehossa. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta keskittyminen tekee tästä haastavan. Huomaa lopuksi, mihin suuntaan olosi muuttuu tämän hetken jälkeen Hyvinvointiyrittäjät

18 Sata lasissa ja sata edellä Kasvuyrittäjä menee sata lasissa, sata askelta edellä ja joutuu tekemään päätöksiä siellä, missä kukaan ei ole ennen käynyt. Siellä on aika yksinäistä. Olisiko yliopistolla tähän jotakin annettavaa? Yritysmaailman scope on erilainen. Yritys odottaa nopeasti tuloksia ja tuloja. Tutkijat tuottavat ymmärrystä Aina ne vähän eri elämää elävät, yritykset ja professorit, pitää vain löytää yhteiset pitkäntähtäimen asiat Uusia ideoita tulee asiakkailta, ristipölytyksenä eri ryhmistä, innostuneisuudesta ja palavasta halusta. Tutkimuksella on oma rytmi, mutta yritykselle hyöty pitää tulla jo tutkimuksen aikana. Korkeakoulujen yhteisessä laboratoriossa Framilla on mm. kartiokalorimetri, jolla testataan materiaalien paloturvallisuutta. Lainaukset ovat Seinäjoen yliopistokeskuksen toteuttamista fokus group - keskusteluista, missä kuuntelimme herkällä korvalla yritysjohtajien näkemyksiä siitä, miten yliopistojen tutkimus voi paremmin palvella uuden luomista kasvuyrityksissä. Kiinnostavia teemoja olivat, minkälaisten prosessien avulla yrityksessä luodaan uutta ja minkälaista vuorovaikutusta yritysten ja korkeakoulujen välille toivotaan. Mukana keskustelemassa oli kasvuyrittäjiä ja yrityskaupan toteuttaneita portfolioyrittäjiä, heitä jotka haluavat kerta toisensa jälkeen seistä laiturin päässä räntäsateessa ilman Osakassopimus ehdot yhteisen omaisuuserän Yrittäjät panostavat yritykseen merkittävästi sekä henkisesti että taloudellisesti. Osakkeet muodostavat usealle yrittäjälle arvokkaan omaisuuserän tai niiden odotetaan olevan sellainen tulevaisuudessa. Tästä huolimatta yhteisen omistuksen pelisäännöistä sopiminen ei ole automaattista. Lukuisissa yrityksissä osakkaat toimivatkin yhteiseen hiileen sopimuksettomassa tilassa luottaen siihen, että niin myötä- kuin vastamäessä asioista päästään yhteisymmärrykseen. Sopimukseton tilanne saattaa kuitenkin pahimmassa tapauksessa halvaannuttaa koko yrityksen toiminnan, josta seurauksena on omaisuuserän merkittävä arvonalentuminen. Osakassopimus on hyödyllinen ja suositeltava instrumentti yrityksen elinkaaren aikana ja sen omistajien eri elämänvaiheissa. Tyypillisiä asioita, joista osakassopimuksessa sovitaan, ovat muun muassa osakkaiden työpanokseen, voitonjakoon, rahoitukseen, osakkeiden luovuttamiseen, uusien osakkaiden ottamiseen ja kilpailukieltoon liittyvät määräykset. Osakassopimuksen räätälöinti jokaisen yrityksen ja sen osakkaiden tarpeita vastaavaksi on välttämätöntä. Lisäksi osakassopimus ei saa sisällöltään olla hepreaa vaan jokaisen osakkaan tulee ymmärtää siinä sovitut oikeudet ja velvoitteet. Lukuisista variaatioista ja räätälöinnistä johtuen asiantuntijan 18

19 19 Yritykset saavat korkeakouluyhteistyöstä hyötyä ja osaamista Epanet-verkostossa ja Seinäjoen yliopistokeskuksessa työskentelee parikymmentä tutkimusryhmää, joista osalla on takanaan yli kymmenen vuotta toimintaa Etelä-Pohjanmaalla. Tutkimusryhmät ovat tehneet yhteistyötä lähes 200 yrityksen kanssa. Osalla yrityksistä on yhteistyötä useamman kuin yhden tutkimusryhmän kanssa, myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysryhmien kanssa. Epanet-verkoston yhteystiedot ja tarkempaa tietoa tutkimusryhmistä löytyy osoitteesta Etelä-Pohjanmaan korkeakoulukonsortio on Seinäjoen yliopistokeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteistyöfoorumi. Lisätietoja konsortiosta ja yhteystiedot sivuilla Yleiset yritys-korkeakouluyhteistyömuodot 1. Tutkimus- ja kehityshankkeet 2. Tutkijoiden liikkuvuus tutkijat työskentelevät yrityksissä/ julkisyhteisöissä omassa kotimaassaan tai ulkomailla 3. Opiskelijoiden liikkuvuus työharjoittelu kotimaassa tai ulkomailla 4. Tutkimus- ja kehityshankkeiden kaupallistaminen 5. Opetusohjelman kehitys ja toteuttaminen 6. Aikuis-/jatko-/ja täsmäkoulutus 7. Yrittäjyys 8. Hallitustyöskentely yhteistyö yritysten ja korkeakoulun johdon tasolla Minkälaista tutkimusyhteistyötä? Osa tutkimushankkeista on puhtaasti yritysrahoitteista. Tällöin on kyse ilmiöstä tai ongelmasta, joka kiinnostaa sekä yritystä että korkeakoulua. Osa tutkimuksesta on julkisrahoitteista, rahoittajina ovat tällöin mm. Tekes, Suomen Akatemia ja EU. Tällöin tutkimushankkeessa yhdistyy kolme näkökantaa: tutkimusaihe kiinnostaa yrityksiä, aihe kiinnostaa yliopistoja ja sillä on myös kansainvälistä uutuusarvoa ja toimialaintressi. Tutkimustoiminnan tuloksia voidaan mitata mm. euroina, kiloina, co2-päästöjen pienentymisenä. Lisätietoja tutkimusjohtaja Juha Alarinnalta, puh , Kirjoittajat: Kimmo Kulmala, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys Anne-Maria Mäkelä, Etelä-Pohjanmaan korkeakoulukonsortio Aira Metsä-Ketelä, Seinäjoen yliopistokeskus (TaY) lakkia - kuten eräs yrittäjä intohimonsa jatkuvasti uuden yritystoiminnan luomiseen kuvasi. Yhteistyöhön kannustavia tekijöitä ovat sekä yrityksen resurssit että korkeakoulujen tarjoama tarttumapinta. Professoreiden ja tutkijoiden toivottiin uivan yritysjohtajien seassa ja hyödyntävän yrittäjien omien järjestöjen tapahtumia ja tiedotteita. Professoreiden/tutkijoiden toivottiin myös aika-ajoin keräävän toimialansa yrittäjiä miettimään yhteisiä asioita. Kasvavalla yrityksellä on organisaatio, tuotekehitysbudjetti ja yritystoiminnan tunteva hallitus. Maisteriyrittäjä huomaa helpommin korkeakouluyhteistyön mahdollisuudet. Yritysjohtajan liittyminen väitöskirjan tekijöiden yhteisöön synnyttäisi luontaisen linkin tutkimukseen. Haemme hankerahoituksen ja hoidamme byrokratian. Yrityksen panoksena on työaika ja jonkin verran rahaa, tämä olisi kova lupaus korkeakouluilta yrityksille. Aira Metsä-Ketelä koordinaattori, Seinäjoen yliopistokeskus (TaY) omistamisesta ja toiminnasta käyttäminen on suositeltavaa. Osakassopimuksen ei tule kuitenkaan olla lakimiehen tekninen työnäyte, vaan se on tuettava personoidusti yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa ja omistajastrategiaa. Sopimuksessa sovittavat pelisäännöt voivat olla osakkaiden kesken useiden kädenvääntöjen seurauksena syntyneiden kompromissien tuloksia. Sopimus pitääkin usein sisällään määräyksiä, jotka on laadittu vain ja ainoastaan osakkaiden keskinäisiksi säännöiksi eikä niitä ole tarkoitettu ulkopuolisten tarkasteltaviksi. Tästä osoituksena ovat yleisesti sopimuksissa käytetyt salassapitomääräykset. Osakassopimuksen laadinnan yhteydessä on kuitenkin syytä huomioida se, että sopimuksen määräysten täytäntöönpanon seurauksena ehdot ja niiden lainmukaisuus saattavat tulla ulkopuolisen arvioinnin kohteeksi. Vaikka sopimus perustuu vahvasti sopimusvapauteen, tulee sopimuksen laadinnassa muistaa ottaa huomioon pakottava lainsäädäntö, kuten työsopimuslaki ja osakeyhtiölain soveltuvat määräykset sekä peilattava osakassopimuksen ehtoja verolainsäädäntöön. Asioista sopimatta jättämisestä syntyneet erimielisyydet aiheuttavat valitettavan usein myöhemmin tulehtuneita suhteita, jolloin asioista sopiminen on hyvin haastavaa. Osakassopimuksen suunnittelu ja laadinta onkin aloitettava silloin, kun kaikki osakkaat ovat kutakuinkin yhtä mieltä sovittavista asioista. Toki asioista sopiminen vaatii asioiden pöydälle nostamista, mutta kompromissin löydyttyä toimintaa ja omistamista on hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin. Jouni Sivunen varatuomari, ekonomi KPMG Oy Ab Puh jouni.sivunen@kpmg.fi

20 Muuttuivatko yhteystiedot? Muistitko ilmoittaa meille? Jos yrityksesi sähköpostisoite, postiosoite, puhelinnumero tai muut yhteystiedot muuttuvat, muistathan ilmoittaa siitä myös meille. On kaikkien etu, että tiedot ovat jäsenrekisterissämme aina ajan tasalla. Varmistat samalla viestien ja julkaisujen perille tulon. Ilmoita muutokset meille: toimistosihteeri Tuula Marttalalle osoitteeseen tai p. (06) Voit myös käydä tekemässä muutokset itse Suomen Yrittäjien Yrityshakuun osoitteessa (Omien tietojen tarkastus, kirjautuminen jäsennumerolla ja Y-tunnuksella). Kiitos! Yrittäjä, merkitse kevään koulutukset kalenteriisi: Verotuksen ajankohtaispäivä yritysverotus ja arvonlisäverotus Seinäjoki Näin myyt yrityksesi Ähtäri Palvelustrategia-seminaari Kauhava Näin myyt yrityksesi Lappajärvi Lähetä juttuvinkki yrittävään lakeuteen osoitteeseen tai soita ja kerro p. (06) Seuraava Yrittävän Lakeuden numero ilmestyy , aineistopäivä Yrittäjän lakikoulu Näin myyt yrityksesi Seinäjoki Yrittäjien kasvuseminaari Näin ostat yrityksen Alavus 20