LIITE. Ihmisoikeusliiton lausuntoon koskien kansallista ihmisoikeustoimintaohjelmaa: Ehdotus temaattisista tavoitteista ja toimenpiteistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE. Ihmisoikeusliiton lausuntoon koskien kansallista ihmisoikeustoimintaohjelmaa: Ehdotus temaattisista tavoitteista ja toimenpiteistä"

Transkriptio

1 LIITE Ihmisoikeusliiton lausuntoon koskien kansallista ihmisoikeustoimintaohjelmaa: Ehdotus temaattisista tavoitteista ja toimenpiteistä

2 1. JOHDANTO IHMISOIKEUSKASVATUS JA -KOULUTUS OIKEUSTURVA JA HYVÄ HALLINTO LAPSEN OIKEUDET VANHUSTEN OIKEUDET VAMMAISET HENKILÖT YLEISTÄ VAMMAISTEN OIKEUKSISTA OSALLISTUMINEN POLIITTISEEN JA JULKISEEN ELÄMÄÄN KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA ALKUPERÄISKANSA RUOTSIN KIELEN ASEMA SAAMELAISET ROMANIT YHDENVERTAISUUDEN LISÄÄMINEN JA SYRJINNÄN VASTAINEN TOIMINTA YLEISET YHDENVERTAISUUTTA, TASA-ARVOA JA SYRJINNÄN VASTAISTA TOIMINTAA KOSKEVAT KYSYMYKSET SYRJINTÄ ETNISEN TAUSTAN VUOKSI JA RASISMI SYRJINTÄ SEKSUAALISEN SUUNTAUTUMISEN PERUSTEELLA SYRJINTÄ SUKUPUOLI-IDENTITEETIN JA SUKUPUOLEN ILMAISUN PERUSTEELLA SISÄRYHMÄSYRJINTÄ NAISIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA, KUNNIAAN LIITTYVÄ VÄKIVALTA JA TYTTÖJEN JA NAISTEN YMPÄRILEIKKAUSTEN/SUKUELINTEN SILPOMISEN ENNALTAEHKÄISY VIHARIKOLLISUUS SANANVAPAUS JA VIHAPUHE IHMISKAUPPA VAPAUTENSA MENETTÄNEET IHMISOIKEUDET JA YRITYSTOIMINTA SUOMEN KANSAINVÄLINEN IHMISOIKEUSPOLITIIKKA, IHMISOIKEUDET EU-POLITIIKASSA JA KANSAINVÄLISET IHMISOIKEUSSITOUMUKSET IHMISOIKEUDET JA KEHITYSYHTEISTYÖ

3 1. Johdanto Tässä asiakirjassa ihmisoikeuksilla tarkoitetaan niitä oikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet (KP-oikeudet) sisältävät muun muassa seuraavat oikeudet: oikeus elämään, vapaus ja henkilökohtainen turvallisuus, oikeus omaisuuteen, ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus, mielipiteen- ja sananvapaus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus ja vapaus osallistua julkiseen toimintaan. Näitä oikeuksia käsitellään muun muassa YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja perustuslaissa. Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia (TSS-oikeuksia) koskeva YK:n yleissopimus turvaa kaikille ihmisen tosiasiallisen hyvinvoinnin edellytykset, jotka vaativat yhteiskunnan voimavaroja. Sopimuksen 2 artiklassa edellytetään valtioilta toimenpiteitä oikeuksien toteuttamiseksi asteittain kokonaisuudessaan kaikin soveltuvin keinoin ja täysimääräisesti käytettävissä olevien voimavarojen mukaan. Oikeudet tulee turvata kaikille ilman syrjintää. TSS-oikeuksia tulee myös edistää kansainvälisen kehitysavun ja yhteistyön kautta. Suomen perustuslain nojalla osa TSS-oikeuksista on turvattu ns. subjektiivisina oikeuksina (esim. oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon ja oikeus maksuttomaan perusopetukseen). Lisäksi osa TSS-oikeuksista on taattu subjektiivisina oikeuksina tavallisen lain nojalla (esim. oikeus hankkia toimeentulo valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla, oikeus työllistävään koulutukseen, perustoimentulon turvaan työttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella sekä lapsen oikeus päivähoitoon). Kaikista subjektiivisen oikeuksien loukkauksista voidaan vedota tuomioistuimeen tai viranomaiseen. Osa perustuslain turvaamista TSS-oikeuksista ei toteudu subjektiivisina oikeuksina. Nämä oikeudet ovat määrärahaan sidottuja oikeuksia. Perustuslain mukaan julkisen vallan velvollisuus on mm. turvata lailla jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, edistää väestön terveyttä ja tukea perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan tehtävänä on myös edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa mainittu velvollisuus kehittää TSS-oikeuksia tarkoittaa sitä, että valtion/kuntien tulisi käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa priorisoida TSS-oikeuksien tason parantaminen progressiivisesti lainsäädännön, politiikan ja resursoinnin kautta etenkin kansantuotteen kasvun aikana. Tässä kehitysprosessissa tulisi siis yrittää suunnitelmallisesti maksimoida resursseja ja luonnollisestikin tuloksia niin kansallisella tasolla kuin kansainvälisessä yhteistyössä kehitysmaiden kanssa. Suomessa ei julkisessa keskustelussa, varsinkaan kuntien osalta, juuri tiedosteta TSS-oikeuksienkin olevan ihmisoikeuksia. Kautta linjan puhutaan hyvinvoinnista ja sosiaali- ja terveyspalveluista ei koskaan yksilön oikeuksista ja etenkin vaikeuksista rahoittaa nämä palvelut. Kaikki ihmisoikeudet ovat kuitenkin jakamattomia ja toisistaan riippuvaisia. Tämä koskee KP- ja TSS-oikeuksia riippumatta siitä, paljonko ne edellyttävät resursseja. 2

4 Kunnat eivät ole tarpeeksi tietoisia vastuustaan ihmisoikeuksien toteuttamisesta. Kuntien taloudellinen tilanne ja niiden asettamat priorisoinnit vaihtelevat. Kunnallislain mukaan kunta takaa palvelut voimavarojensa puitteissa. Lainsäädäntö ei täten vastaa TSS-yleissopimuksen tarkoitusta. Palveluiden ulkoistamisesta voidaan sopia, mutta viime kädessä kuitenkin valtio on vastuussa ihmisoikeuksien turvaamisesta ja ihmisoikeussopimusvelvoitteiden täyttämisestä. Ulkoistamissopimuksissa tulee vaatia perus- ja ihmisoikeuksien turvaamista. 1 Suuri haaste TSS-oikeuksien kohdalla on oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden toteuttaminen asuinpaikasta riippumatta. Valtion ja kuntien taloudelliset ongelmat sekä ihmisten välisten tuloerojen kasvu ovat lisänneet eriarvoisuutta Suomessa erityisesti TSS-oikeuksien kohdalla. TSS-oikeuksien laiminlyönti myös vähentää yhteiskunnallista koheesiota. Kaikenlaiseen syrjintään ja sosiaaliseen syrjäytymiseen tulee siksi tarttua määrätietoisesti. TSS-oikeuksien edistämiseksi: Tavoitteena tulee olla köyhyyden poistaminen. Lastensuojelun ennaltaehkäisevää toimintaa tulee vahvistaa. Erityisesti nuorten ja aikuisten päihdehuoltoa ja mielenterveyspalveluita tulee lisätä. Vankien päihde- ja terveydenhuoltoa tulee kehittää. 1 Yhdenvertaisuutta koskevaa vakiolauseketta käsitellään kohdassa

5 2. Ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus Julkisen vallan tulee ottaa ihmisoikeuskoulutuksesta ja -tiedotuksesta suurempi vastuu. Ihmisoikeuskasvatuksen ja -tiedotuksen tulee saavuttaa kaikki väestöryhmät, niin lapset, nuoret ja aikuiset kuin vanhukset. Tämä ei tällä hetkellä toteudu minkään ikäryhmän kohdalla. Ihmisoikeudet eivät kuulu kokonaisuudessa perusopetukseen eivätkä yliopistokoulutukseen. Eri ammattiryhmien perus- ja jatkokoulutuksessa tulee ottaa huomioon ihmisoikeuskoulutuksen ja -kasvatuksen tarve, joka on edelleen suuri. Eri koulutusohjelmiin tulee sisällyttää yleistä ihmisoikeustietoutta sekä alan tarpeiden mukaisesti suunnitellut erityiset sisältöalueet, jotta ammattihenkilöt voivat tulevaisuudessa toimia ihmisoikeuksia tukevasti. Esimerkkinä erityisistä sisältöalueista mainittakoon opettajaksi ja varhaiskasvattajiksi opiskeleville ihmisoikeuskasvatus; arkkitehti- ja tietojenkäsittelyalan opiskeleville esteettömyyskysymykset; poliisi-, raja- ja merivartiokoulussa opiskeleville syrjintä ja yhdenvertaisuus. Oikeus ihmisoikeuskasvatukseen on itsessään yksi yleismaailmallisista ihmisoikeuksista, ja vastuu ihmisoikeuskoulutuksesta ja -tiedotuksesta kuuluu julkiselle vallalle. Ihmisoikeuskasvatuksen tehtävä on välittää tietoa, kehittää toimintakykyä sekä pohtia asenteita ja mielipiteitä ihmisoikeusnormien ja periaatteiden pohjalta. Jotta ihmisoikeuksien emansipoiva vaikutus voi toteutua, tulee ihmisten sekä tuntea omat oikeutensa että oppia toimimaan omien ja toisten ihmisten oikeuksia kunnioittaen ja edistäen. Erityisryhmät tulee huomioida ihmisoikeuskasvatuksessa. Kansallisella tasolla ihmisoikeuksien toteutuminen on mahdollista vain, jos ihmisoikeudet tunnetaan ja niiden kunnioittaminen on yleisenä kansallisena tavoitteena. Opettajien koulutukseen ja tulevan opetussuunnitelman sisältöön on kiinnitettävä erityishuomio. Voimassa olevan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan ihmisoikeudet huomioidaan hyvin opetuksen arvopohjana. Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasaarvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. 2 Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. 3 Ihmisoikeudet perusopetuksen arvopohjana jää kuitenkin tyhjäksi, sillä edes opettajien koulutus ei sisällä opetusta siitä, mitä ihmisoikeudet ovat. Tarkastettuun opetussuunnitelmaan, joka on määrätty otettavaksi käyttöön , lisättiin opetettavien aineiden sisältöihin luokkien 7-9 historian opetukseen uusi sisältöalue: Ihmisoikeuskysymykset ja kansojen yhteistyö; Ihmisoikeudet, ihmisoikeusrikokset kuten joukkotuhonta, holokausti ja muut kansanvainot; YK:n toiminta, ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus; Lapsen oikeuksien sopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus ja muut keskeiset ihmisoikeussopimukset. Uudistusten toteutumisen varmistaminen vaatii seurantaa siitä, miten hyvin koulut noudattavat määräystä. Ihmisoikeuskasvatus on ihmisoikeus, mikä ei toteudu tällä hetkellä perusopetuksessa. Opetusministeriön tulee varmistaa, että ihmisoikeudet sisällytetään kokonaisuudessaan 2 Opetushallituksen määräys 1/011/2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallituksen määräys 41/011/2010 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 täydentäminen. 4

6 perusopetuksen yleisiin valtakunnallisiin tavoitteisiin, kun opetussuunnitelman perusteet uudistetaan suunnitellun mukaisesti vuonna Ihmisoikeuskasvatus tulee lisätä oppilaitosten opetukseen ja oppilaitosten toimintakulttuuria kehitettäessä enemmän huomiota tulee kiinnittää oikeuksien toteutumiseen. Toimenpiteet ihmisoikeuskasvatuksen edistämiseksi: Kaikkien opettajankoulutuslaitosten ja varhaiskasvatuksen maistereiden koulutusohjelmiin tulee sisällyttää pakollinen kurssi ihmisoikeuksista ja ihmisoikeuskasvatuksesta. Ihmisoikeudet ja niiden toteutumiseen Suomessa liittyvät keskeiset kysymykset tulee sisällyttää myös muiden viranomaistehtävissä toimivien koulutusohjelmiin. Ihmisoikeudet tulee kokonaisuudessaan sisällyttää perusopetuksen yleisiin valtakunnallisiin tavoitteisiin ja sisältöihin. Valtionhallinnon yhteyteen tulee perustaa ihmisoikeuskasvatuksen yksikkö (focal point), jonka tehtäväksi annetaan ihmisoikeuskasvatus- ja tiedotustyön koordinointi Suomessa. Yksikön tehtävää tukemaan perustetaan työryhmä, joka koostuu sekä ihmisoikeuskasvatukseen erikoistuneista järjestöistä että alan tutkijoista ja muista kiinnostuneista. Ihmisoikeuskasvatuksen ja -tiedotuksen toteuttamiseksi laajasti yhteiskunnassa tulee luoda järjestöille avoin avustusjärjestelmä, johon varataan vuosittain määräraha avustusten myöntämistä varten (OKM ja/tai UM). 5

7 3. Oikeusturva ja hyvä hallinto Toimintaohjelmassa tulee huomioida oikeusturvan tehokas toteutuminen. Oikeusturvan takeisiin kuuluu myös hyvä hallinto. Sen merkitys korostuu, sillä ihmisoikeuksien toteutuminen on myös viranomaisten tehtävä. Tämä edellyttää huomion kiinnittämistä ihmisoikeusvelvoitteisiin kaikessa hallinnollisessa toiminnassa. Samoin tärkeää on näiden velvoitteiden noudattaminen sekä julkisia palveluja toteutettaessa että hallinnollisessa päätöksenteossa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle langettamista tuomioista ylivoimainen osa koskee Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskettavaa artiklaa 6. Toistuvat ongelmat oikeudenkäyntien kokonaiskestossa (ml. esitutkinta ja syyteharkinta) ovat hyvin tiedossa ja niihin johtavia syitä on kartoitettu runsaasti. Lapsia koskevissa oikeusjutuissa oikeudenkäynnin suhteellinen kesto voi olla kestämättömän pitkä. 4 Ongelmia on ilmennyt myös sosiaalitoimen lausuntojen kestoissa ja täytäntöönpanon venymisessä. Oikeusturvan toteutuminen riita-asioissa silloin, kun osapuolena on vaikeavammainen henkilö, saattaa vaarantua, mikäli henkilölle ei myönnetä tarpeellista avustajaa. Laissa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista ( /380) taataan vaikeavammaiselle henkilökohtaista apua muihin kuin päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun vähintään 30 tuntia kuukaudessa. Jos tuntikiintiö on täyttynyt, päätös esimerkiksi viittomakielen tulkin käytöstä on tuomioistuimen harkintavallassa. Valitusten käsittelyajasta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa on tehty viime vuosina lukuisia kanteluita ja ylimmät laillisuusvalvojat ovat ottaneet asiaan voimakkaasti kantaa. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena Kansaneläkelaitoksen hoitamissa toimeentuloturva-asioissa. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta aloitti toimintansa vuoden 2007 alusta, ja jo sen edeltäjänä toimineen tarkastuslautakunnan aikana käsittelyajat olivat olleet kasvussa. Viraston toiminnan kehittämisestä huolimatta käsittelyajat ovat edelleen pitkiä (vuonna 2010 keskimäärin 15,3 kuukautta, mikä jäi selvästi jälkeen asetetusta 11 kuukauden tavoitteesta) eivätkä täytä perustuslain vaatimuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö on vastuussa lautakunnan toiminnasta. Myös vakuutusoikeuden toimintaan on syytä kiinnittää huomiota. Vakuutusoikeudessa käsiteltävät asiat koskevat muun muassa henkilön oikeutta työeläkkeeseen, kansaneläkkeeseen, työttömyysetuuteen, palkkaturvaan, asumistukeen, opintotukeen, Kansaneläkelaitoksen maksamiin vammaisetuuksiin, sairausvakuutuslain mukaiseen etuuteen, kuntoutukseen sekä oikeutta korvaukseen työtapaturman, ammattitaudin, rikosvahingon, sotilasvamman tai sotilastapaturman perusteella. Vakuutusoikeus on edellä mainituissa asioissa ainoa toimivaltainen tuomioistuin, lukuun ottamatta eräitä työtapaturma- ja ammattitautiasioita. Vakuutusoikeus kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan. Suomen Asianajajaliitto on esittänyt huolensa vakuutusoikeuden muista tuomioistuimista poikkeavasta ratkaisulinjasta. Asianajajaliiton mukaan vakuutusoikeus ei pidä riittävänä näyttönä sellaista laajaa lääketieteellistä tai muuta selvitystä, joka käräjä- ja hovioikeuksissa riittäisi korvausten myöntämiseen. Tapaturmavakuutusasioita ei käsitellä käräjäoikeuksissa. Jos työtapaturman uhri on tyytymätön vakuutusyhtiön korvausratkaisuun, hänen tulee valittaa tapaturma-asioiden 4 Asiaa käsitelty osiossa 4. Lapsen oikeudet. 6

8 muutoksenhakulautakuntaan ja sieltä edelleen vakuutusoikeuteen. Kaikkiaan vakuutusoikeudessa käsitellään vuosittain noin tuhat tapaturmavakuutusasiaa. Oikeussuojakeinot näyttäytyvät epäselvinä myös erityisesti syrjinnän uhrien näkökulmasta. Oikeussuojaa ja oikeudellista neuvontaa tarjoavien tahojen sekä yhdenvertaisuutta edistävien elimien toimivallan rajoja tulee selkeyttää ja järjestelmästä tulee tarjota uhreille riittävästi ja helposti saatavaa tietoa. (Tästä lisää yhdenvertaisuutta käsittelevässä osiossa 8.) Perus- ja ihmisoikeuksien valvonta- ja edistämistehtäviä hoitavien tahojen itsenäisyyteen ja riippumattomuuteen tulee kiinnittää huomiota. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/43/EY (rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta) korostetaan, että näiden elinten toimivaltaan kuuluu muun muassa avustaa itsenäisesti syrjinnän uhriksi joutuneita henkilöitä, teettää riippumattomia selvityksiä ja julkaista riippumattomia raportteja sekä antaa suosituksia kaikista syrjintään liittyvistä kysymyksistä. Toimenpiteet oikeusturvan vahvistamiseksi: Tarvittavat toimenpiteet oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentämiseksi on tehtävä kiireellisesti. Syrjintälautakunnan itsenäinen ja riippumaton asema tulee turvata. Tämä voisi toteutua esimerkiksi siten, että syrjintälautakunta sijoitettaisiin eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen. Kaikkien perus- ja ihmisoikeuksien valvonta- ja edistämistehtäviä hoitavien tahojen itsenäisyys ja riippumattomuus tulee turvata laintasoisella säädöksellä. Tulee toteuttaa lainmuutos tai asetus, jolla turvataan henkilökohtainen apu vammaisille henkilöille siviiliprosesseissa. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyajat tulee lyhentää. Vakuutusoikeuden muista tuomioistuimista poikkeavien ratkaisujen syy tulee selvittää. 7

9 4. Lapsen oikeudet Lapsen oikeuksia koskevassa sopimuksessa 5 on neljä yleistä periaatetta: Syrjimättömyys, lapsen edun huomioiminen, oikeus elämään ja kehittymiseen, sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen. Suomessa on edelleen ongelmia sopimuksen täytäntöönpanon osalta. Lapsen oikeuksien sopimus on sisällytetty Suomen perus- ja lukiopetuksen opetussuunnitelmiin, mitä voidaan pitää hyvänä askeleena lapsen oikeuksien vahvistamiseksi. Lapsen oikeuksia valvovan YK:n komitean vuonna 2011 Suomelle antamien suositusten keskiössä olivat lasten hyvinvointi kouluissa sekä lastensuojelun laatu. Koulun tavoitteisiin liittyen komitea antoi useita ehdotuksia, jotka korostavat lasten ja nuorten osallistumista, erilaisuuden hyväksymistä sekä yhteisöllisyyttä. Lisäksi lastensuojelun laitoskeskeisyys herätti jälleen kerran huolta, ja komitea patisti Suomea lisäämään perhepaikkoja sijaishuoltoa tarvitseville lapsille. Eri kulttuuritaustoja edustavat tai eri kieliä puhuvat lapset joutuvat julkisilla paikoilla ja kouluissa nimittelyn ja halventavan kohtelun uhreiksi. On myös huomioitava se, että vaikka lapseen itseensä ei kohdistu syrjintää, vanhempiin kohdistuvan syrjinnän uhreiksi joutuvat myös lapset. Lasten ja nuorten syrjintää selvittäneen tutkimuksen 6 mukaan lasten ja nuorten yleinen kokemus on, että aikuiset eivät huomaa syrjintää. Vähemmistöryhmiin kuuluvat nuoret kokevat erityisen paljon nimittelyä ja ennakkoluuloista suhtautumista, jolla on monenlaisia muotoja. Lasten ja nuorten parissa toimivien aikuisten valmiuksia lasten ja nuorten kokeman syrjinnän havaitsemiseen on lisättävä. Tutkimusten perusteella lapsiasiavaltuutettu ja vähemmistövaltuutettu esittivät suosituksia tavoitteiksi ja toimenpiteiksi, joita tarvitaan eri vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. 7 Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun mukaan yhdenvertaisuuslain uudistamisen yhteydessä yhdenvertaisuussuunnitteluvelvoite on ulotettava kouluihin, ammattilaisten valmiuksia on lisättävä koulutuksella, lapsille ja nuorille on annettava enemmän tietoa vähemmistöistä, syrjintää kokeneille lapsille ja nuorille on tarjottava tukea ja viranomaisten toimintaa on muutettava lapsiystävällisemmäksi. Oikeusturvan toimivuus ja nopeus on lasta koskevissa jutuissa ensisijaisen tärkeää. Edunvalvojan nimeäminen lapselle tai hänen nostamisensa asianosaisasemaan nykyistä useammin on tehokas tapa vahvistaa lapsen edun toteutumista eri menettelyissä. Tämän vuoksi on syytä arvioida, missä sellaisissa menettelyissä, joissa tehdään lapsen etuun vaikuttavia päätöksiä, on nykyistä useammin perusteltua määrätä lapselle edunvalvoja tai asianosaisaseman vuoksi oma asianajaja. Lastenhuoltoriitojen ratkaisut tehdään käräjäoikeuksissa tällä hetkellä lähinnä juristien toimesta. Muutamissa käräjäoikeuksissa on kokeiltu uutta mallia huoltoriitojen selvittämiseen. Siinä tuomioistuinsovittelua (joka itsessään on ollut olemassa pitkään) toteutetaan lapsiasioissa perhe- ja 5 Lapsen oikeuksia koskeva YK:n yleismaailmallinen sopimus (LOS) hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa Sopimukseen kuuluu kaksi myöhemmin lisättyä pöytäkirjaa, joista ensimmäinen (Suomen ratifioima) koskee lasten osallistuminen aseellisiin konflikteihin ja toinen lapsikauppaa ja lasten hyväksikäyttöä prostituutiossa ja pornografiassa. 6 Paula Kankkunen, Päivi Harinen, Elina Nivala ja Mari Tapio (2010) Kuka ei kuulu joukkoon? Lasten ja nuorten kokema syrjintä Suomessa

10 kehityspsykologiaan perehtyneen asiantuntijan tukemana niin, että asiantuntijan käyttö 8 on osapuolille ilmaista. Sovittelusta saadut kokemukset ovat olleet usein hyviä, joten sovittelun käyttöä on edelleen tarpeen suositella vireille tulleiden lapsiasioiden osapuolille sovittelun edellytysten käsillä olosta riippuen. Lapsen huostaanottoa koskeva päätöksenteko kuuluu hallinto-oikeudelle siitä huolimatta, ettei asiassa ole kyse viranomaisen päätöksestä valittamisesta. Kaikki muut lapsen oikeuksia koskevat perheoikeudelliset päätökset tehdään käräjäoikeudessa. On syytä tarkistaa tämän ratkaisun toimivuus lapsen edun näkökulmasta. Lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvät asiat käsitellään kiireellisinä. Niitä on monissa tuomioistuimissa ja myös sosiaaliviranomaisten luona onnistu selvästi nopeuttamaan niin, että pääsääntöisesti tilanne on tyydyttävä muissa kuin lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien päätösten täytäntöönpanoa koskevissa asioissa. Ihmisoikeusliittoon on tullut viime aikoina enenevissä määrin yhteydenottoja isiltä, joiden osalta tapaamisoikeus lapsiin ei ole toteutunut sovitulla tai oikeudessa määrätyllä tavalla. Kyseessä on ennen kaikkea lapsen oikeus molempiin vanhempiin, joka uhkaa jäädä toteutumatta, jos jompikumpi vanhemmista estää tapaamisoikeuden toteutumisen. Täytäntöönpanojärjestelmä on uudistettava niin, että myös tapaamisoikeus saadaan tehokkaasti täytäntöön yhdessä oikeudenkäynnissä. Ainoastaan enintään kolme kuukautta vanha lapsen huoltoa eli asumista koskeva päätös voidaan saada täytäntöön nopeasti ulosotonhaltijan luona niin, että lapsi käytännössä viranomaisteitse siirretään huoltajansa luo. Tätä vanhempi huoltajuuspäätös edellyttää kokonaisen uuden oikeudenkäynnin, ennen kuin lapsi noudetaan (tai määrätään uhkasakolla luovutettavaksi) huoltajalleen. Tapaamisoikeuden täytäntöönpanoasioissa, jossa on kyse lainvoimaisen päätöksen täytäntöönpanosta, nouto ei ole lainkaan käytettävissä, vaan ainoastaan uhkasakko. Pelkän uhkasakon maksupäätös edellyttää kaksi oikeudenkäyntiä. Ensimmäisessä oikeudenkäynnissä uhkasakko asetetaan, ja oikeudenkäyntiin voi kulua puoli vuotta. Toisessa oikeudenkäynnissä tämä uhkasakko määrätään maksettavaksi. Kummankin asian voi viedä itsenäisesti hovioikeuteen. Kummassakaan oikeudenkäynnissä ei voi saada päätöstä, jolla lapsi noudetaan tapaamiseen. Uhkasakko ei ole aina tehokas, eikä sen määrääminen voi edellyttää kahta oikeudenkäyntiä. Uhkasakko tulee voida asettaa myös väliaikaismääräyksellä niin, että se on määrättävissä maksettavaksi yhden oikeudenkäynnin kuluessa. Noudon on oltava käytettävissä myös tapaamisoikeuden täytäntöönpanoasiassa. 8 Asiantuntija-avun käyttäminen sinänsä on ollut mahdollista jo pitkään, mutta asiantuntija on pitänyt kustantaa itse eikä järjestely ole ollut laajasti tiedossa. 9

11 Toimenpiteet lapsen oikeuksien edistämiseksi: Valtioneuvoston tulee rasismin ja syrjinnän vastaisia toimia suunnitellessaan kiinnittää erityistä huomiota lapsiin ja nuoriin. Lisätään perhepaikkoja sijaishuoltoa tarvitseville lapsille. Huoltoriidoissa kokeiltu menettely, jossa käytetään psykologian asiantuntijaa, otetaan pysyvään ja valtakunnalliseen käyttöön. Arvioidaan, missä sellaisissa menettelyissä, joissa tehdään lapsen etuun vaikuttavia päätöksiä, on nykyistä useammin perusteltua määrätä lapselle edunvalvoja tai asianosaisaseman vuoksi oma asianajaja. Täytäntöönpanojärjestelmä uudistetaan niin, että myös tapaamisoikeus saadaan tehokkaasti täytäntöön yhdessä oikeudenkäynnissä. Arvioidaan onko huostaanottoa koskeva päätöksenteon kuuluminen hallinto-oikeudelle toimiva ratkaisu, kun kaikki muut lapsen oikeuksia koskevat perheoikeudelliset päätökset tehdään käräjäoikeudessa. 10

12 5. Vanhusten oikeudet Kansainvälisellä tasolla vanhusten ja ikäihmisten oikeuksien kohdalla on vaadittu jo pitkän aikaa enemmän läpinäkyvyyttä kansainvälisten ihmisoikeusstandardien noudattamisessa. Laskelmien mukaan ikäihmisten (yli 60-vuotiaiden) määrä maailmassa tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä. Samansuuntainen kehitys on odotettavissa myös Suomessa. Ikääntyvillä on oikeus laadukkaisiin palveluihin turvallisessa ympäristössä. Palvelujärjestelmä ei saa olla iän perusteella syrjivä. Vanhukset eivät ole homogeeninen ryhmä ja heidän kohtaamansa ikääntymisen haasteet sekä ihmisoikeusongelmat ovat moninaiset. Erityisesti asumispalvelujen saannin vaikeudet koettelevat osaa iäkkäitä apua tarvitsevia ihmisiä. Elämä on tällöin kotiin ja vuoteeseen sidottua tai vanhus joutuu odottamaan terveyskeskuksen vuodeosastolla kuukausia vuodepotilaana hänelle sopivaa palveluasumista tai vanhainkotipaikkaa. Lisäksi ikäluokkien vanhetessa naisten osuus vanhuksista lisääntyy. Tällöin vanhuksille suunnattujen palveluiden käyttäjistä enemmistö on naisia ja vastaavasti eläkeläisköyhyys on suurimmaksi osaksi naisten köyhyyttä, erityisesti kun merkittävä osuus eläkeläisnaisista on pelkän peruseläkkeen varassa. Vanhus- ja ikäihmisten palveluissa ei vuosien saatossa ole tapahtunut suuria muutoksia, vaan tuotetut palvelut ovat hyvin samankaltaisia. Iäkkäiden ihmisten oikeus tarvitsemiinsa sosiaali- ja terveyspalveluihin (erityisesti kotipalvelut, omaishoitoja asumispalvelut) ei ole kunnolla toteutunut. Myös ympärivuorokautisessa laitoshoidossa olevien vanhusten hoidon laadussa on todettu merkittäviä puutteita. Esimerkiksi riittävä, laatusuositusten edellyttämä henkilöstömitoitus ei toteudu kaikkialla. Valtakunnallinen suositus ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäismääräksi on 0,5-0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa. Korkeampi vaihtoehto vähimmäismitoitukseksi (0,6) on suositeltava silloin, kun asiakkailla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun hoitoympäristön koko ja/tai rakenteelliset aiheuttavat henkilökunnan lisätarpeita. Hyvä henkilöstön mitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa on 0,7-0,8. 9 Käytännössä yleinen mitoitus on kuitenkin vain noin 0,4-0,5 hoitotyöntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa. Lisäksi hoitopaikoissa käytetään yleisesti erilaisia pakotteita ja rajoitteita joiden käyttämiselle ei ole lainsäädännön tukea, vanhusten ravinnonsaanti ei ole kaikkina vuorokauden aikoina riittävää, hygieniasta ei huolehdita yksilöllisten tarpeiden mukaisesti, ulkoilumahdollisuuksia ei ole, asianmukaista saattohoitoa ei ole järjestetty kaikissa yksiköissä jne. Vanhusten perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen ja hyvä hoito ympärivuorokautisessa hoidossa edellyttää riittävää ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Lainsäädäntö henkilöstömitoituksesta ja itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta olisi omiaan parantamaan nykyisiä epäkohtia. Vanhuksista on tullut yhteiskunnassa näkymätön ihmisryhmä jonka ääntä ei kuunnella tarpeeksi. Kunnilla ja kaupungeilla on ikäihmisten lautakunnat/vanhusneuvostot, jotka tuottavat vanhuspoliittiset strategiat. Näissä korostetaan usein palveluiden saajan mielipiteen kuulemista, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta sekä painotetaan kuntalaisten, asiakkaiden ja omaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämistä. Valitettavan usein tämä ei kuitenkaan toteudu käytännössä. Tästä ovat esimerkkinä tapaukset, joissa aviopareja on sijoitettu eri palvelutaloihin vastoin heidän tahtoaan, ainoastaan ikääntymisen aiheuttamien tarpeiden eriasteisuuden takia. 9 Lisäksi mitoituksen lähtökohtana ovat aina asiakkaat tarpeineen. STM:n Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008:3. SuPer on esittänyt alalle koulutetun henkilöstön vähimmäismääräksi mm. vanhainkodeissa 0,7-0,9 hoitotyöntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa. 11

13 Ongelmana ovat myös vanhuksia ja heidän palveluitaan koskevat suositukset, velvoitteet ja säädökset jotka ovat hajallaan ja epäyhtenäisiä. 10 Tämän vuoksi tulisi saada voimaan vanhuslaki, joka kokoaisi hajanaiset suositukset yhteen ja tekisi niistä sitovia. Tällöin tarvittaisiin myös valvontaviranomainen, jolla olisi edellytykset valvoa vanhuspalveluiden laatua. Joillakin kaupungeilla on tällä hetkellä tai on suunnitteilla perustaa vanhusasiamiehen/vanhusvaltuutetun toimi, mutta tällainen toimi tarvitaan myös valtakunnallisella tasolla. Toimenpiteet vanhusten oikeuksien edistämiseksi: Säädetään vanhuslaki ja perustetaan valtakunnallisesti toimiva vanhusvaltuutettu. Vanhustenhuollon työntekijöiden osaamisesta ja jaksamisesta tulee huolehtia. Vanhustenhuollon työpaikkojen vetovoimaa ja alan imagoa tulee parantaa. Ikäihmisten oikeus tarvitsemaansa hoivaan ja kuntoutukseen tulee turvata säätämällä erityisesti järjestämisvelvollisuudesta, jolla jokaiselle ikäihmiselle turvataan hänen yksilöllisten tarpeidensa kannalta riittävät sosiaalipalvelut. 10 Kansainvälisiä julkilausumia: United Nations Principles for Older Persons (Adopted by General Assembly resolution 46/91 of 1 6 December 1991), United Nations Vienna International Plan of Action on Ageing (1983), Madrid international Plan of Action on Ageing (2002) Suosituksia mm.: STM:n Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008:3, STM:n Terveyden edistämisen laatusuositus 2006:19, STM:n valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa 2005:32, Vanhuus ja hoidon etiikka: Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan raportti STM, Etene 2008, Ikääntyneiden palveluiden uudet konsept it, STM:n selvityksiä 2008:47, Neuvonta- ja palveluverkosto ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä, STM:n selvityksiä 2009:24 Lainsäädäntöä mm.: Sosiaalihuoltolaki (710/82), Kansanterveyslaki (66/72), Laki omaishoidon tuesta, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (733/92), Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (732/92), Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/00), Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/92), Laki terveydenhuo llon ammattihenkilöistä (559/94), Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (603/96) 12

14 6. Vammaiset henkilöt 6.1. Yleistä vammaisten oikeuksista Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien edistämisen kohdalla keskeisin tavoite on Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO toteuttaminen. Sen sisältämät toimenpiteet on toteutettava yhteistyössä, osallistamalla vammaiset henkilöt päätöksentekoon. Lisäksi VAMPO:n toteuttamisen valvonta ja seuranta on mallinnettava YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen edellyttämälle tasolle. YK:n vammaissopimuksen ratifiointiprosessi on kestänyt jo yli neljä vuotta. Tarpeellisten säädösmuutosten valmistelutyö on aikaa vievä prosessi, erityisesti siksi, että Suomessa on tapana saattaa lainsäädäntö sopimuksen vaatimalle tasolle ennen ratifiointia. Monen vammaiskentän toimijan mielestä ratifiointityöryhmä keskittyy enemmän säädösmuutosten etsimiseen kuin siihen, että vammaissopimus saataisiin ratifioitua. Vammaiskentän näkökulmasta olisi jo aika ratifioida vammaissopimus ja huolehtia vielä tarvittavista säädösmuutoksista ratifioinnin jälkeen. Vielä keskeneräisten säädösmuutosten kohdalla on erityistä huomiota kiinnitettävä ihmis- ja perusoikeuksien toteutumiseen kehitysvammalaitoksissa. Säädösmuutoksissa on tarkkaan arvioitava itsemääräämisoikeuden rajoitukset, huolehdittava yksityisyyden ja liikkumisvapauden takaamisesta sekä lääkitysmenettelyn tarkoituksenmukaisuudesta laitoshoidossa olevilla vammaisilla henkilöillä. Toimenpiteitä vammaisten työelämään osallistumisen parantamiseksi on kehitettävä ja jo olemassa olevien keinojen käyttöä on tehostettava. Vammaiskentän toimijoiden keskuudessa on huomattu, että työolosuhteiden järjestelytuesta on tiedotettu puutteellisesti, eikä sitä käytetä tehokkaasti vammaisten henkilöiden työllistämisen edistämiseksi. Yhtäläisesti palkkatuesta olisi tiedotettava paremmin työnantajille, työ- ja elinkeinotoimistojen virkailijoille ja vammaisille itselleen. Edunvalvojien riittämätön määrä on johtanut muun muassa siihen, etteivät vammaiset ole aina saaneet kaikki heille kuuluvia etuuksia ja tukia, koska hakemukset on lähetetty myöhässä. Edunvalvojien määrän lisäämisen ohella on huolehdittava, että vammaisten oikeustoimikelpoisuus on yhdenvertainen muiden kanssa kaikilla elämän alueilla. On myös tarpeellista tehostaa edunvalvojien valvontaa. YK:n kidutuksen vastaisen komitean maavierailuilla on huolehdittava, että mukana on vammaisten edustajia. Edustus on erityisen tärkeää, kun vierailukohteena ovat kehitysvammalaitokset, jolloin edustajat pystyvät esittämään vammaisten näkökulman vallitseviin oloihin suljetuissa laitoksissa Osallistuminen poliittiseen ja julkiseen elämään Monet esteet vammaisten osallistumiseen poliittiseen ja julkiseen elämään ovat korjattavissa pienillä panostuksilla, kuten esimerkiksi varmistamalla äänestyspaikkojen esteettömyys ja sijainti esteettömien kulkureittien varrella. Vastaavasti on varmistettava, että pyörätuolia käyttäviä äänestäjiä varten äänestyspaikoilla on tarjolla tilavat äänestyskopit, joissa on riittävän matalat kirjoitustasot, jotta äänestysmerkinnän tekeminen onnistuu vaivatta. 13

15 Tiedonsaantiin ja sen saavutettavuuteen liittyvät ongelmat johtuvat pitkälti vaaleihin liittyvän sähköisen tiedonvälityksen ja internetsivustojen esteellisyydestä. Ongelmallista on, ettei ehdokaslistoja aina löydy pistekirjoituksella eikä vammaisilla henkilöillä ole yhtäläisiä mahdollisuuksia tiedon saantiin vaaliehdokkaista. Esteitä on poistettava tuottamalla ehdokaslistat pistekirjoituksella ja/tai äänitteenä ja tarjoamalla näkövammaisille selkein kuvin ja suurella tekstillä varustettuja tai pistekirjoituksella kirjoitettuja ohjeita tai äänikomennolla ohjautuvaa äänestämistä. Kuuroille henkilöille on varattava äänestyspaikoille viittomakielen tulkkeja. Jos äänestäjän kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, hän saa käyttää apunaan avustajaa. Avustaja voi olla joko vaalivirkailija tai äänestäjän itsensä valitsema henkilö. Käytännössä on ilmennyt, että vaalivirkailijat eivät aina ole tietoisia oikeudesta käyttää avustajaa. Lisäksi joissakin tapauksissa on ilmennyt ongelmia päästä äänestyspaikalle opaskoiran kanssa. Tavoitteena on oltava vammaisten itsenäinen äänestäminen aina, kun se on teknisin apuvälinein mahdollista. Joissain tilanteissa ongelmana avustajan käyttämisessä on, että vammaisen henkilön oikeus vaalisalaisuuteen ja yksityisyyteen ei toteudu, jos merkinnän vaalilappuun tekee joku muu kuin vammainen henkilö itse. Avustajan käyttäminen voi johtaa myös väärinkäytöksiin ja räikeimmillään siihen, ettei vammaisen oman tahdon mukainen valinta toteudu äänestämisessä. Vammaisella henkilöllä on mahdollisuus tulla valituksi ja osallistua ehdokkaaksi vaaleissa, mutta esimerkiksi kunnan luottamustehtävissä toimivat vammaiset henkilöt ovat kohdanneet joissain tilanteissa syrjivää kohtelua. Heille ei ole kustannettu lautakunnan järjestämälle matkalle avustajaa, eikä esteettömyyskysymyksiä ole otettu huomioon. Näkövammaisilla luottamushenkilöillä on suuria vaikeuksia saada kokousten esityslistoja ja tausta-aineistoja sellaisessa muodossa, että niitä voisi lukea näkövammaisten apuvälineillä. Helsingin kaupungin päätöksenteossa otetaan kuluvan syksyn aikana käyttöön sähköinen kokousjärjestelmä, jonka suunnittelussa ei ole kuitenkaan otettu huomioon esteettömyyskysymyksiä. Järjestelmä ei toimi näkövammaisten tarvitsemien apuvälineohjelmistojen kanssa. Näin ollen näkövammaisilla ei ole mahdollisuutta osallistua kokouksiin yhdenvertaisesti muiden jäsenten kanssa. Toimenpiteet vammaisten oikeuksien edistämiseksi: Toteutetaan VAMPO Lisätään resursseja YK:n vammaissopimuksen ratifiointityöryhmälle, jotta ratifiointi toteutuisi nopealla aikataululla. Tehostetaan tiedottamista vammaisten henkilöiden palkkatuesta ja työolosuhteiden järjestelytuesta. Lisätään edunvalvojien määrää ja heidän valvontaa. Taataan vammaisten henkilöiden edustus YK:n kidutuksen vastaisen komitean maavierailuilla. Taataan vammaisten yhdenvertaiset oikeudet osallistua poliittiseen ja julkiseen elämään. 14

16 7. Kansalliset vähemmistöt ja alkuperäiskansa Suomi ja ruotsi ovat kansalliskieliä, joita on oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioidessa. Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä (muun muassa tataareilla, juutalaisilla ja nk. vanhavenäläisillä) on perustuslain nojalla oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Säädöksen taustalla on YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 27 artikla, jonka mukaan: Niissä valtioissa, joissa on kansallisia, uskonnollisia tai kielellisiä vähemmistöjä, tällaisiin vähemmistöihin kuuluvilta henkilöiltä ei saa kieltää oikeutta yhdessä muiden ryhmänsä jäsenten kanssa nauttia omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään. Perusoikeuksien toteuttaminen edellyttää kykyä huomioida sekä vähemmistöjen ryhmäkohtaiset että vähemmistöihin kuuluvien yksilölliset tarpeet ja vaatimukset, jotka eivät välttämättä ole yhdensuuntaiset. Ihmisoikeusongelmia on sekä kollektiivisten oikeuksien kuin myös vähemmistöön kuuluvien yksilöiden oikeuksien toteutumisessa. Kielelliset ja kulttuuriset ryhmät eivät ole yhtenäisiä ja onkin tärkeää, ettei kulttuurille annetun suojan nimissä tueta sellaisia kulttuurisia tapoja, jotka loukkaavat toisten yksilöiden ihmisoikeusoikeuksia. Paljon on kuitenkin tehtävissä kansallisten vähemmistöjen ja alkuperäiskansan kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien edistämiseksi. Toimintaohjelmassa tulee huomioida Euroopan neuvoston (EN) ministerikomitean suositukset kansallisten vähemmistöjen asemasta Suomessa, jotka koskevat EN:n kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen kansallista täytäntöönpanoa Ruotsin kielen asema Ruotsinkielisen kansanosan kielelliset oikeudet ovat esimerkkinä siitä, että muodollisesti hyvä säädöspohja ei riitä turvaamaan tasa-arvoisuutta, elleivät yleiset asenteet enää vastaa säädösten edustamaa tavoitetta. Asialla ei ole vain periaatteellista vaan myös käytännön merkitystä esimerkiksi vanhustenhuollossa ja muissa terveyspalveluissa (terveyskeskukset ja apteekit). Ruotsin kielen taidon vähentyminen vaikuttaa myös Suomen pohjoismaisiin suhteisiin. Toimenpide ruotsin kielen aseman vahvistamiseksi: Ministeriöiden kansalaisjärjestöille järjestämissä tilaisuuksissa tulee ottaa tavaksi, että ruotsinkieliset esiintyvät omalla äidinkielellään. Tämä ei ole suinkaan kiellettyä nytkään, mutta siihen tarvitaan puheenjohtajan nimenomainen kehotus Saamelaiset Saamelaiset ovat EU-alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella 11 kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon tarkemmasta toteuttamisesta vastaa saamelaiskäräjät, jonka tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa 11 Saamelaisten kotiseutualueella tarkoitetaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueita sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevaa Lapin paliskunnan aluetta. 15

17 alkuperäiskansana koskevat asiat. Viranomaisilla on velvollisuus neuvotella saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana. Saamelaisten oikeuksien toteutumiselle on useita haasteita. Kulttuuri-itsehallinnon merkitystä kaventaa se, että suurin osa saamelaisista asuu kotiseutualueen ulkopuolella. Olisikin löydettävä uusia tapoja ylläpitää saamen kieliä ja kulttuuria kotiseutualueen ulkopuolella. Perinteisten elinkeinojen harjoittaminen muiden elinkeinojen kehittyessä on kohdannut jatkuvaa vastatuulta. Eräät saamelaisten oikeuksia koskevat sopimukset ovat olleet valmistelussa vuosia. Pääministeri Matti Vanhasen II hallitus sitoutui turvaamaan saamelaisten oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan perustuslaissa säädetyn kulttuuri-itsehallinnon pohjalta. Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa (2009) todettiin, että Hallituksen tavoitteena on kaikilta osin ILO:n yleissopimuksen nro 169 täyttävä ratkaisu. YK:n ihmisoikeusneuvoston määräaikaistarkasteluraportin kohdassa 59 todetaan: tarkoituksena on poistaa esteet ILO:n alkuperäiskansasopimuksen n:o 169 ratifioinnilta. Jo aiemmin, tullakseen valituksi YK:n Ihmisoikeuskomitean jäseneksi, Suomi antoi kirjeessään YK:n yleiskokoukselle lupauksen, että lakiesitys saamelaisten maaoikeuksista saamelaisten kotiseutualueella annetaan vuoden 2006 lopussa eduskunnalle, jotta tarvittavat edellytykset täyttyisivät ILO:n alkuperäiskansasopimuksen 169 ratifioimiselle. Suomi valittiin jäseneksi Ihmisoikeuskomiteaan, mutta hallitus ei antanut saamelaisten maaoikeuksia koskevaa lakiesitystä eduskunnalle loppuvuodesta 2006 eikä ole antanut vieläkään. Ennen Kataisen hallituksen ohjelmaa vaikutti siltä, että kaikki toimet niin ILO:n yleissopimuksen n:o 169 ratifioimiseksi kuin myös Pohjoismaisen saamelaissopimuksen osalta on keskeytetty. Uusi hallitusohjelma on toteutuessaan saamelaisten osalta historiallinen. Hallitusohjelman tavoitteena on saamelaiskulttuurin ja saamelaisten oikeuksien kokonaisvaltaisen kehittäminen sekä ILO:n alkuperäiskansasopimuksen nro 169 ratifiointi. Lisäksi hallitusohjelmassa sitoudutaan muun muassa: - vahvistamaan porotalouden kehittämistä ja joustavoittamaan porotalouden vahingonkorvausjärjestelmää, - toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet vaelluskalakantojen suojelemiseksi, - toteuttamaan saamen kielten elvyttämisohjelma ja sen resursointi, - turvaamaan sosiaali- ja terveyspalveluita saamen kielellä ja laatimaan kansallinen kielistrategia, - uudistamaan kansallinen biodiversiteettistrategia ja kestävän kehityksen ohjelma sekä toteuttamaan uhanalaisten luontotyyppien toimintasuunnitelma, - kehittämään saamelaista kulttuuri-itsehallintoa ja sen toimintaedellytyksiä ja - huolehtimaan alempiasteisen tieverkon kunnosta maaseutuelinkeinojen ja metsätalouden toimintaedellytykset turvaavalla tavalla. 16

18 Toimenpiteet saamelaisten oikeuksien vahvistamiseksi: ILO:n alkuperäiskanssopimuksen nro 169 ratifiointi, joka on jo hallitusohjelmassa. Hallitusohjelman saamelaisia koskevien kirjausten täsmentäminen ja toteuttaminen. Selvitetään onko tarvetta ja edellytyksiä ryhtyä (kansainväliseen) sovitteluun maaoikeuksien osalta. Toteutetaan kampanja alkuperäiskansajulistuksen tunnettavuuden lisäämiseksi. Jatketaan neuvotteluja jo laaditun Pohjoismaisen saamelaissopimuksen solmimiseksi Romanit Romaneita on asunut Suomessa noin 500 vuotta. Romaneihin kohdistuva syrjintä on tutkimustiedon ja kokemuksen valossa hyvin yleistä. Romaneiden asemaa on Suomessa määrätietoisesti lähdetty parantamaan (vasta) 1960-luvulta lähtien. Suomen ensimmäinen romanipoliittinen ohjelma (ROMPO) valmistui joulukuussa Ohjelman tavoitteena on edistää romanien yhdenvertaisuutta ja osallisuutta elämän eri alueilla. Ohjelman painopistealueet ovat romanilasten ja -nuorten osallistuminen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, aikuisen romaniväestön ammatillinen koulutus ja sijoittuminen työmarkkinoille, romaniväestön yhdenvertainen kohtelu ja palveluihin pääsy, romanikielen ja -kulttuurin kehittäminen, romaniväestön yhdenvertaisuus ja syrjinnän ehkäisy (mukaan lukien sisäryhmäsyrjintä) sekä romanipolitiikan kehittäminen ja romaniväestön osallistumisen vahvistaminen. Kuntien rooli korostuu ohjelman toimeenpanossa. Toimenpiteet romanien aseman parantamiseksi: Romanipoliittiseen ohjelmaan (ROMPO) sisältyy yhteensä 147 toimenpidettä, joiden toteuttamisvastuu on jaettu useille hallinnonaloille. Ihmisoikeustoimintaohjelman tulee tukea näiden toimenpiteiden toteuttamista. 17

19 8. Yhdenvertaisuuden lisääminen ja syrjinnän vastainen toiminta 8.1. Yleiset yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjinnän vastaista toimintaa koskevat kysymykset Vuonna 2004 voimaantullut yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuolten välisestä tasa-arvosta säädetään laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, joka on tullut voimaan Syrjinnän sukupuolen perusteella kieltävä lainsäädäntö ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ovat jo saavuttaneet vakiintuneen aseman. Yhdenvertaisuus käsitteenä on edelleen uusi, ja yhdenvertaisuusajattelun valtavirtaistaminen on edelleen kesken. Yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä on käsitelty sektorikohtaisesti (esimerkiksi vammaisiin ihmisiin liittyviä kysymyksiä on käsitelty pääasiassa sosiaalipoliittisina kysymyksinä), ja vasta nyt aletaan herätä näiden kysymysten käsittelemiseen ihmisoikeusnäkökulmasta. 12 Lainsäädännön kehittymisestä huolimatta yhdenvertaisuuden toteutumisessa on edelleen merkittäviä ongelmia, joihin on puututtava. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että lainsäädännössä turvatut oikeudet toteutuvat tosiasiallisesti Yhdenvertaisuutta ja syrjintää koskeva tieto Syrjinnän vastaisen työn vaikuttavuuden kannalta on oleellista, että sekä syrjinnän vastaiset että yhdenvertaisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävät toimet perustuvat tutkittuun tietoon. Tietoa syrjintävaarassa olevien henkilöiden tilanteesta ei kaikkien syrjintäperusteiden ja elämänalojen osalta ole riittävästi. Syrjinnän vastaisen työn kannalta on ensisijaista, että kaikista syrjintäperusteista on saatavilla säännöllisin väliajoin kerättyä tutkimustietoa. Syrjintää koskevan tiedon olisi oltava sellaista, että sen perusteella on mahdollista puuttua syrjintään. Tämä näkökulma on otettava esille jo tutkimuksia suunniteltaessa. Syrjintää koskeva tieto on hajallaan, epäyhtenäistä ja vertailukelvotonta. Vuonna 2008 perustetun syrjinnän seurantaryhmän tehtävänä on seurata ja kehittää syrjintään liittyvää tutkimusta ja tilastointia. Seurantaryhmä onkin omalta osaltaan parantanut syrjinnän seurantaa ja tiedonkeruuta. Yleistutkimusten kysymyksenasetteluja olisi tarkasteltava syrjintävaarassa olevien ryhmien näkökulmasta, jotta niiden avulla saataisiin tietoa syrjinnästä. Monet tutkimuksista on esimerkiksi rakennettu heteronormatiivisesti, jolloin sukupuolivähemmistöt jäävät automaattisesti tarkastelun ulkopuolelle. 12 Esimerkiksi YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 2(2) artiklan mukaan sopimusvaltioiden tulee, milloin olosuhteet antavat aihetta, ryhtyä sosiaalisella, taloudellisella, sivistyksellisellä ja muilla alo illa erityisiin ja konkreettisiin toimiin, riittävän kehityksen ja suojelun varmistamiseksi tietyille roturyhmille tai niihin kuuluville yksilöille, jotta niille taattaisiin täydelliset ja yhtäläiset oikeudet ihmisoikeuksien ja perusvapauksien nauttimiseen. 18

20 Toimenpiteet yhdenvertaisuutta ja syrjintää koskevan tiedon lisäämiseksi: Syrjinnän seurantaryhmän työtä on edelleen kehitettävä. Syrjintävaarassa oleviin ryhmiin ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä käsitellään kaikissa ministeriöissä, ja kaikkien ministeriöiden olisi osallistuttava syrjinnän seurantaryhmän rahoitukseen. Syrjinnän seurantaryhmän tehtävänä on tiedottaa ja kouluttaa eri toimijoita syrjintätilanteesta, syrjinnän seurannan kehittämisestä sekä mahdollisista tiedontarpeista. Tältä osin syrjinnän seurantaryhmän toimintaa on edelleen vahvistettava. Syrjintäkysymysten sisällyttäminen osaksi laajempia ja säännöllisesti tehtäviä yleistutkimuksia tukisi seurantajärjestelmän tavoitteita. Viranomaislähteistä saatavan tiedon (mukaan lukien oikeustapaukset) keskitettyä kokoamista on kehitettävä, jotta syrjintää koskevat tiedot olisivat kaikkien toimijoiden saatavilla. Yleistutkimusten kysymyksenasetteluja tulee tarkastella syrjintävaarassa olevien ryhmien näkökulmasta Yhdenvertaisuutta koskevan lainsäädännön ja valvontaelinten vahvistaminen Yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitteissa, syrjintäkieltojen soveltamisalassa, oikeussuojan laajuudessa sekä neuvontapalveluiden ja muun asiantuntija-avun saatavuudessa on huomattavia eroja syrjintäperusteesta riippuen. Yhdenvertaisuuslain uudistaminen hallituskaudella on ensiarvoisen tärkeää. Tässä yhteydessä tulee yhdenvertaisuusvaltuutetun mandaattiin sisältyvät syrjintäperusteet laajentaa kattamaan yhdenvertaisuuslain 6 :ssä luetellut syrjintäperusteet (etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen 13 tai muu henkilöön liittyvä syy). YK:n vammaissopimuksen vaatimukset tulee myös täyttää uudistuksessa. Vaikka yhdenvertaisuusvaltuutetun mandaatin laajentaminen työelämän alueelle vaikuttaa poliittisesti vaikealta, on tämä erittäin tärkeää, koska nykyisen aluehallintojärjestelmän (joihin entiset työsuojelupiirit sulautuivat) toiminta ei syrjinnän uhrin näkökulmasta ole riittävää. Työsuojeluviranomaisten valvonta kohdistuu työnantajan toimintaan. Työsuojeluviranomainen voi tehdä ilmoituksen poliisille, mikäli työsyrjintärikoksen tunnusmerkistö täyttyy, mutta työsuojeluviranomaisella ei ole toimivaltaa viedä hyvityskanneasiaa tuomioistuimeen eikä se voi edustaa työntekijää asiassa. Tasa-arvovaltuutetun mandaattiin kuuluu työelämä, eikä valtuutettujen mandaattien eroa voi tältä osin pitää tarkoituksenmukaisena. 13 Termi sukupuolinen suuntautuminen esiintyy edelleen esimerkiksi yhdenvertaisuuslaissa, vaikka nykyisin käytetään termiä seksuaalinen suuntautuminen. 19

21 Tavoitteeksi tulee asettaa tasa-arvovaltuutetun yhdistäminen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon. Tämä tulee toteuttaa siten, ettei tasa-arvovaltuutetun mandaattia heikennetä (niiltä osin, joissa se ylipäätään on vahvempi nykyistä vähemmistövaltuutetun tai tulevaa yhdenvertaisuusvaltuutetun mandaattia). Tässä yhteydessä tulee tarkastella tasa-arvoasiain ja vähemmistöasian neuvottelukuntien tehtäviä. Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta määrittelee, että vähemmistövaltuutettu on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Kyseinen edellytys lisättiin lakiin pitkälti kansainvälisen huomion vuoksi: Euroopan Neuvoston alainen rasismin ja muukalaispelon vastainen komitea ECRI suositteli, että Suomen viranomaiset arvioisivat vähemmistövaltuutetun aseman suhteessa valtion viranomaisiin pitäen mielessä tällaisten toimielinten itsenäisyyden takaamisen tarvetta koskevat ohjeet. ECRI:n lisäksi myös esimerkiksi European Centre for Minority Issues on antamissaan suosituksissa vähemmistövaltuutetuista korostanut poliittisen riippumattomuuden merkitystä. Suosituksissa verrataan vähemmistövaltuutettuinstituutiota eduskunnan oikeusasiamiesinstituutioon ja todetaan, että ensimmäisen kohdalla poliittisen riippumattomuuden edellytys on vähemmistökysymysten poliittisen herkkyyden vuoksi jopa tärkeämpää kuin oikeusasiamiesten kohdalla. Tasa-arvovaltuutetun itsenäisestä asemasta ei ole säännöstä lain tasolla. Esimerkkinä ongelmallisesta käytännöstä voidaan pitää sitä, että ministeriöt päättävät valvontaelinten budjetista ja nimittävät valtuutettujen toimistojen henkilökunnan. Tosiasiallinen itsenäisyys voi vaarantua myös resurssien puutteen takia. Sekä vähemmistövaltuutetun että tasa-arvovaltuutetun tehtävät ovat lisääntyneet ilman että niiden hoitamiseen on osoitettu riittäviä voimavaroja. Yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi ei ole riittävää, että syrjintä kielletään. Yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisvelvoite on ulotettava yhdenvertaisuustoimikunnan ehdottamalla tavalla viranomaisten lisäksi myös oppilaitoksiin ja työnantajiin. Lisäksi yhdenvertaisuussuunnitelmassa on tarkasteltava yhdenvertaisuutta laaja-alaisesti kattaen yhdenvertaisuuslaissa mainitut syrjintäperusteet. Toimenpiteet yhdenvertaisuutta koskevan lainsäädännön ja valvontaelinten vahvistamiseksi: Uudistetaan yhdenvertaisuuslaki. Perustetaan yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto, jonka mandaatti kattaa yhdenvertaisuuslaissa luetellut syrjintäperusteet ja syrjinnän työelämässä. Valtuutettujen riippumatonta ja itsenäistä asemaa vahvistetaan ja riittävät resurssit varmistetaan. Tasa-arvovaltuutetun itsenäisyys ja riippumattomuus kirjataan lakiin. Yhdenvertaisuuden edistämistoimenpiteitä koskevia velvoitteita vahvistetaan. 20

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA ASIAKAS YTIMESSÄ, AMMATTILAISET YHTEISTYÖSSÄ AJANKOHTAISSEMINAARI 27.5.2015 27/05/2015 Pirjo Kruskopf, ylitarkastaja 2 Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Lisätiedot

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa

Lisätiedot

Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain yhdistäminen. Tasa-arvoa tieteen ja taiteen keinoin Lapin ylipisto Kevät Nousiainen

Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain yhdistäminen. Tasa-arvoa tieteen ja taiteen keinoin Lapin ylipisto Kevät Nousiainen Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain yhdistäminen Tasa-arvoa tieteen ja taiteen keinoin Lapin ylipisto 24.4.2009 Kevät Nousiainen Tasa-arvoelinten/lakien yhtenäistäminen Euroopassa Rotusyrjintädirektiivi

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä

Lisätiedot

Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa

Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa Kieli ja syrjäytyminen -seminaari 8.2.2019 Valtiovarainministeriön Paja, Helsinki Matti Räsänen Kotimaisten kielten keskus Esityksen sisältö Kielelliset

Lisätiedot

Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys

Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys Laura Pajunen Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan johtaja Turun aluefoorumi 13.4.2018 Kuurojen Liitto ry Perustuslaki (1999/731) 17 Oikeus omaan kieleen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sote-asiakastietojen käsittely

Sote-asiakastietojen käsittely Sote-asiakastietojen käsittely Lainsäädännön asettamat rajat ja mahdollisuudet Pia-Liisa Heiliö 20.5.2015 Säädösten hierarkiset suhteet Kansainväliset valtiosopimukset - YK, EN Kansainväliset säädökset

Lisätiedot

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Mitä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja

Lisätiedot

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta 5.10.201 Mitä on yhdenvertaisuus? Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja ettei ketään saa syrjiä

Lisätiedot

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon Kohti lapsiystävällisiä maakuntia, LAPE seminaari 24.1.2018 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie

Lisätiedot

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Amartya Sen:in haaste Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus

Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus 12.2.2019 Miten viittomakieli on vaikuttanut voimaantulonsa jälkeen Hallitussihteeri Maija Iles Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Kielelliset oikeudet

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan

Lisätiedot

Hengityshalvauspotilaiden. suunniteltu muutos

Hengityshalvauspotilaiden. suunniteltu muutos Hengityshalvauspotilaiden asemaan suunniteltu muutos Hankekoordinaattori, dos Ilka Haarni Hengityslaitepotilaat ry STEA 2018-2020 Tausta Hengityshalvauspotilaiden aseman muutostarve lainsäädännössä perustuu

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana Reetta Kallio Asiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Etelä-Pohjanmaan LAPE -seminaari 9.2.2018 Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere Ihmisoikeuskeskus YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa Vammaisneuvostopäivä 1.12.2016 Tampere 1 Kenellä on oikeus, kenellä velvollisuus? Rights holders - Duty bearers Perus-

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte 16.8.2018 Jaana Tervo, THL Lapsen oikeuksien sopimus Lapset ovat toimijoita joilla on omia oikeuksia:

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan?

Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan? Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan? Erityisasiantuntija Panu Artemjeff, OM Yhdenvertaisuuslaki on

Lisätiedot

KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ

KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ LAPSEN OIKEUDELLISEN ASEMAN KEHITYS lapsi sosiaalisena

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus sosiaalialalla. YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU, toimistopäällikkö Rainer Hiltunen

Yhdenvertaisuus sosiaalialalla. YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU, toimistopäällikkö Rainer Hiltunen Yhdenvertaisuus sosiaalialalla, toimistopäällikkö Rainer Hiltunen Yhdenvertaisuuden merkityksen muutos Monimuotoistumisen (arvo)muutos o globalisaatio, ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus Muutos lainsäädännössä

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN

Lisätiedot

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä 13.11.2017 Lapsen itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa Merike Helander Merike Helander, lakimies 13.11.2017 2 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (Sops

Lisätiedot

Kielilaissa (423/2003) säädetään

Kielilaissa (423/2003) säädetään Kielelliset oikeudet Mitä kielelliset oikeudet ovat ja kenelle ne kuuluvat? Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Suomen perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskielet. Jokaisella on

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?

Lisätiedot

Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?

Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa? Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa? Harvinaissairauksien kansallinen konferenssi, Säätytalo 22.10.2018 Henrik Gustafsson, lakimies, Invalidiliitto ry YK:n vammaissopimuksen relevantit

Lisätiedot

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.05.2017 Sivu 1 / 1 47/2016 00.01.01 15 Päätöksiä ja kirjelmiä Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh. 043 826 5237 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

SUOMEN ROMANIPOLIITTINEN OHJELMA. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto romaniasiain suunnittelija

SUOMEN ROMANIPOLIITTINEN OHJELMA. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto romaniasiain suunnittelija SUOMEN ROMANIPOLIITTINEN OHJELMA 29.5.2013 1 ROMPO Sosiaali- ja terveysministeriö asetti joulukuussa 2008 työryhmän valmistelemaan Suomen ensimmäistä romanipoliittista ohjelmaa. Päätöksen taustalla oli

Lisätiedot

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ?

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus 2.2.2017 Oulu Pamela Sarasmo Ylitarkastaja, YVV-toimisto 2 VALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta

Lisätiedot

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,

Lisätiedot

Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet

Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet Vammaispalvelujen järjestäminen ja hankinta koulutus 6.3.2019, THL, Helsinki Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 YK:n vammaissopimuksen merkitys YK:n vammaissopimus ratifioitiin

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu

Lisätiedot

Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta

Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL Kommenttipuheenvuoro - Varhaiskasvatuksen tulevaisuus -seminaari 27.9.2017 Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta Lapsen oikeuksien sopimus lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN IHMISOIKEUSPERUSTAINEN LÄHESTYMISTAPA KIRSI POLLARI, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto MIINA WECKROTH, hankepäällikkö, Minua kuullaan -hanke 4.3.2019 LAPE Lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmän

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille Lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, toisistaan riippuvaisia, yleisiä, luovuttamattomia,

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Maria Ekroth maria.ekroth@reumaliitto.

Lisätiedot

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN VAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokous 19.5.2017 24/05/ 2 Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Laki naisten ja miesten välisestä tasa- arvosta ( Tasa- arvolaki ) ja Yhdenvertaisuuslaki

Laki naisten ja miesten välisestä tasa- arvosta ( Tasa- arvolaki ) ja Yhdenvertaisuuslaki Laki naisten ja miesten välisestä tasa- arvosta ( Tasa- arvolaki ) ja Yhdenvertaisuuslaki Luottamusmieskurssi A evankelis- luterilaisen kirkon luottamusmiehille Perustuslain 6 (2 ja 4 mom.) Ketään ei saa

Lisätiedot

Lapsistrategia, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon välineinä

Lapsistrategia, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon välineinä Lapsistrategia, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon välineinä Esa Iivonen ja Kirsi Pollari Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä 16.11.2018 Lapsen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA VAMMAISPALVELUISTA Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki Jaana Huhta, hallitusneuvos, STM

AJANKOHTAISTA VAMMAISPALVELUISTA Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki Jaana Huhta, hallitusneuvos, STM AJANKOHTAISTA VAMMAISPALVELUISTA Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 4.6.2019 Jaana Huhta, hallitusneuvos, STM HALLITUSOHJELMA OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI 3.6.2019 Toimeentulon turva, toimivat

Lisätiedot

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen 2015-16 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.12.2015 Meija Tuominen, asukaspalvelut Sinikka Mustakallio, WoM Oy Tasa-arvo?

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus 1 Edistämisvelvollisuudet Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta,

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT

SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT 23 24.10.2018 Näe minut Näen sinut Academill/Åbo Akademi, Rantakatu 2, Vaasa Janette Grönfors, Suomen Punainen Risti SINUT ON LEIMATTU- harjoitus Sinut on leimattu harjoitus

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus eron jälkeen. Lapsenhuoltolain uudistaminen. Katja Niemelä

Yhteistyövanhemmuus eron jälkeen. Lapsenhuoltolain uudistaminen. Katja Niemelä Yhteistyövanhemmuus eron jälkeen Lapsenhuoltolain uudistaminen Katja Niemelä Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa Työryhmän tehtävänä oli arvioida, miltä osin lapsen

Lisätiedot

1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus

1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus Sisällysluettelo 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus... 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä lainsäädäntö... 4 2.1 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)

Lisätiedot

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Waltteri Siirala Waltteri.siirala@tyks.fi

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Satu Syrjälä satu.syrjala@avi.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Itä-Suomen

Lisätiedot

Katsaus yhdenvertaisuuslakiin soveltavan liikunnan näkökulmasta

Katsaus yhdenvertaisuuslakiin soveltavan liikunnan näkökulmasta Katsaus yhdenvertaisuuslakiin soveltavan liikunnan näkökulmasta Ylitarkastaja Anni Valovirta 21.8.2018 YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä Yhdenvertaisuuslain valvonta: yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Raahen lukion tasa-arvoja. yhdenvertaisuussuunnitelma

Raahen lukion tasa-arvoja. yhdenvertaisuussuunnitelma Raahen lukion tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2020 Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Johdanto Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu yhteistyössä

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Yhdenvertaisuus. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. 6 Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan,

Lisätiedot

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön 10.9.2018 1 Yhdenvertaisuuden huomioiminen Anssi Pirttijärvi 6.9.2018 10.9.2018 2 Perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Lisätiedot

VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä

VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät 8.11.2018 Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä Mikä on julkinen hallintotehtävä ja mitä vaatimuksia sen hoitamiseen liittyy? Julkinen

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus

Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus Sanna Ahola, erityisasiantuntija, OTK 8.12.2017 Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus / Sanna Ahola 1 Sosiaalihuollon palvelujärjestelmän tavoitteet Sosiaalihuollon

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Pori

Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Pori Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Pori 26.3.2019 Ajankohtaista lainsäädännöstä Vaikuttamistoiminnan päällikkö Jutta Keski-Korhonen Kehitysvammaisten Tukiliitto jutta.keski-korhonen@tukiliitto.fi lakineuvonta@tukiliitto.fi

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä 2007:4 selkokieli Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2007:4 selkokieli Yhdistyneiden

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1

Lisätiedot