OSAAVA LÄHIHOITAJA 2020

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSAAVA LÄHIHOITAJA 2020"

Transkriptio

1 Raili Hakala, Sirpa Tahvanainen, Tiina Ikonen ja Annemari Siro OSAAVA LÄHIHOITAJA 2020 Sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutuksen kehittämisstrategia Raportit ja selvitykset 2011:6

2 Opetushallitus, Raili Hakala, Sirpa Tahvanainen, Tiina Ikonen ja Annemari Siro Raportit ja selvitykset 2011:6 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Timo Päivärinta/PSWFolders Oy Painopaikka: Juvenes Print - Tampereen Yliopistopaino Oy

3 SISÄLTÖ Tiivistelmä... 5 Sammandrag... 7 Summary Johdanto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Strategiaprosessin suunnittelu Sote-strategia hankeverkosto Lähihoitajan tulevaisuuden toimintaympäristö Menetelmävalinnat Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi Delfoi-menetelmä Tulevaisuuspajat Fokusryhmähaastattelut Aineiston analyysi Strategiaprosessin toteutus Ensimmäinen Delfoi-paneeli Toteutus Aineiston analyysi ja tulokset Ensimmäiset tulevaisuuspajat Toteutus Aineiston analyysi ja tulokset Opiskelijakysely Fokusryhmähaastattelut Ensimmäisen vaiheen tulosten tiivistäminen Toinen Delfoi-paneeli Toteutus Aineiston analyysi ja tulokset Toiset tulevaisuuspajat Toteutus Aineiston analyysi ja tulokset Lähihoitajan osaamistarpeet Lähihoitajan laaja-alainen ja erikoistuneempi osaaminen Lähihoitajan perustehtävä Ammatillinen kasvu ja oppiminen Ammattietiikka Ammatillinen vuorovaikutus Ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä edistävä asiakkaan tai potilaan hoito-, huolenpito- ja kasvatustyö Strategiaprosessin luotettavuuden ja laadun arviointi... 86

4 10 Pohdinta Strategian linjaukset Lähteet Liitteet Liite 1. Delfoi-asiantuntijat Liite 2. Lähihoitajan tulevaisuuden osaamisvaatimukset, APESTE-analyysi Liite 3. Ensimmäinen Delfoi-kysely Liite 4. Tulevaisuustarina Liite 5. Ensimmäisen vaiheen tulokset Delfoi-paneelin arvioitavaksi Liite 6. Toinen Delfoi-kysely

5 Tiivistelmä Tämän työn tavoitteena oli ennakoida lähihoitajan tulevaisuuden osaamistarpeita vuoteen Ennakoinnin tulosten perusteella määriteltiin sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutuksen kehittämisen strategisia linjauksia. Opetushallitus käynnisti vuoden 2008 lopussa sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutuksen kehittämisstrategiatyön. Tehtävänä oli selvittää, millaisia ovat koulutuksen muutostarpeet, ja mitä on tulevaisuuden työelämän edellyttämä laaja-alainen ja erikoistuneempi osaaminen. Strategiatyön toteuttivat Tampereen ammattiopisto ja Oulun seudun ammattiopisto Sote-strategia hankkeena. Lähihoitajan tulevaisuuden toimintaympäristöä kartoitettiin aluksi olemassa olevan kirjallisuus- ja tutkimusaineiston perusteella tehdyssä taustaselvityksessä. Taustaselvityksen pohjalta päätettiin empiirisen ennakointitutkimuksen toteuttamisesta. Empiiristä aineistoa tuottivat sosiaali- ja terveysalalta valitut asiantuntijat ja asiakasnäkökulmasta kokemuskouluttajat. Aineisto kerättiin kahdella Delfoikyselykierroksella, neljässä ennakointimenetelmällä toteutetussa tulevaisuuspajassa sekä kahdella fokusryhmähaastattelulla. Tulokset analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Tulosten mukaan lähihoitajan perustehtävänä säilyy asiakkaan tai potilaan päivittäisissä toiminnoissa tukeminen, mutta tulevaisuuden työn lähtökohtana on voimakkaasti asiakkaan tarpeista lähtevä suunnitelmallinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Toimintaympäristö ja sen mukana toimintatavat muuttuvat. Tämä tuo haasteita lähihoitajan ammattieettiselle osaamiselle, dialogisten vuorovaikutus- ja ohjaustaitojen kehittämiselle sekä ammatilliselle kasvulle ja oppimiselle. Lähihoitaja on asiakkaansa tai potilaansa asianajaja ja toimii hoito-, hoiva- ja kasvatuskumppanuuden sekä sisäisen yrittäjyyden periaatteilla. Lähihoitajalta edellytetään kulttuurienvälistä osaamista. Lähihoitaja toteuttaa ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä edistävää hoito-, huolenpito- ja kasvatustyötä. Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen, työhyvinvointi ja turvallisuuden edistäminen korostuvat. Työ on asiakkaan itsestä huolenpidon edistämistä. Painopiste on laaja-alaisessa osaamisessa. Erikoistuneemman osaamisen tarve määräytyy asiakkaan tai potilaan tarpeiden mukaisesti eri toimintaympäristöissä. Voimassa oleva sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon peruste antaa mahdollisuuden osaamistarpeiden huomioimiseen, mutta koulutuksen sisällöissä niitä tulee painottaa uudella tavalla. Tätä työtä tukemaan käynnistettiin Sote-strategia käyttöön hanke, jossa strategian tuloksia levitetään koulutuksen järjestäjien, sidosryhmien ja työelämän käyttöön. 5

6 Tässä työssä käytetyt ennakoinnin ja tulosten analyysimenetelmät soveltuvat osaamistarpeiden ennakointiin hyvin. Asiasanat: osaamistarpeiden ennakointi, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 6

7 Sammandrag Syftet med den här studien var att prognostisera närvårdarens framtida kunskapsbehov fram till år Baserande på prognostiseringens resultatet definierades strategiska linjer för att utveckla grundexamen inom social- och hälsovården. Utbildnigsstyrelsen startade utvecklingsstrategiarbetet för grundexamen inom social- och hälsovård i slutet av år Uppgiften var att utreda hurdana utbildningens förändringsbehov är och vad som är framtidens mångsidigt samt specialiserat kunnande som arbetslivets förändringar förutsätter. Tampere yrkesinstitut och Oulu yrkesinstitut genomförde strategijobbet som Sohä-strategi projekt. Närvårdarens framtida verksamhetsområde kartlades först i en bakgrundutrednig som baserade på litteratur och forskningsmaterial. Efter det beslutade man att göra en empirisk prognosutredning. Empiriskt material producerades av experter och klienter inom social- och hälsovård. Expertena var med i två Delfoi-paneler. Klienterna intervjuades i två fokusgruppintervjuer. Resultaten diskuterades i fyra future workshops. Materialet har analyserats med kvalitativa innehållsanalysmetoder. Enligt resultaten är närvårdarens grunduppgift fortfarande att stöda klienter eller patienter i det dagliga livet men i framtiden kommer tyngdpunkten att ligga i att planmässigt främja klienternas hälsa och välfärd med individuella behov som utgångspunkt. Verksamhetsmiljöer och handlingssätt kommer att förändras. Det betyder utmaningar för närvårdarens yrkesetiska färdigheter, för utveckling i dialogisk interaktion och handlednigsfärdigheter och yrkesinriktad tillväxt och inlärning. Närvårdaren är klientens eller patientens advokat och agerar enligt principer i vård-, omsorg- och fostringsgemenskap samt initiativförmåga. Närvårdaren måste ha interkulturellt kunnande. Närvårdaren stöder ekologiskt, socialt, kulturellt och ekonomiskt hållbar utveckling som sparar miljön i sitt arbete. I närvårdarens arbete framhävs utnyttjande av välfärdsteknologi och främjande av arbetshälsa och -säkerhet. Det gäller att främja klientens självomsorg. Tyngdpunkten är i mångsidigt kunnande. Specialiserat kunnande baserar på klientens eller patientens individuella behov i olika verksamhetsmiljöer. De nuvarande examensgrunderna inom social- och hälsovård ger möjligheten att utnyttja kunskapsbehoven men i utbildningens innehåll måste man betona dem på ett nytt sätt. För detta ändamål har man startat Sohä-strategi till bruket projektet vars funktion är att distribuera resultaten för utbildningsanordnarens, interessegruppernas och arbetslivets bruk. 7

8 Metoder som man har använt i denna utredning för prognostisering och analysering av resultaten är lämpliga för prognostisering av kompetensbehov. Nyckelord: prognostisering av kompetensbehov, grundexamen inom social- och hälsovård 8

9 Summary The objective of this work was to foresee the needs of know-how for practical nurse untill The strategic lines for developing the vocational qualification in social and health care are based on the results of the foresight. Finnish National Board of Education got started the work of strategi in the end of The purpose was to find out how to develop the curricula and which are the extensive basic vocational skills for various assingments in the field and more specialised competence and vocational skills as required by working life. This work is made by Tampere vocational college and Oulu vocational college in SoHestrategi project. The future working life enwironment of practical nurse was at first charted by litterature and investigations and written to the backgroud for next step - the real foresight research. The research material has provided by experts of social and healt care in two Delphi-panels and by customers in two focus group interviews. The results of both Delphi-panels and focus group interviews were evaluated in future workshops. The material has been analyzed by qualitative content analyzing methods. Among the results the basic work of practical nurse is still to support customers or patients in activities of daily living but the starting point in the future is strongly systematically contribute to the health and welfare. The working life enwironment is changing and with that also the ways to work. This will be a challenge to professional ethics, dialogic interaction and guidance skills and professional growth and learning of practical nurse. Practical nurse is the advocate of the customer or patient and works on the principe of companionship in nursing, caring and education and also of internal entrepreneurship. Practical nurse shall have cross cultural skills. Practical nurse s work provides ekologically, socially, culturally and economically sustainable development. In the work will emphasize skills to use welfare technology, support welfare at work and safety for the customers or work unit. The main target is to support the customer or patient to take care of himself or herself. The focus is in the extensive basic vocational skills. The need of more specialised competence and vodational skills is based on the needs of customer or patient in various enwironments. The present vocational qualification in social and health care gives an opportunity to take into account the needs of know-how but in contents and realization of the education they have to be emphazised on new way. To carrying out this work is started SoHe-strategi to practice project to disseminate the results for education providers, interest groups and working life partners. 9

10 The methods used in this research to foresee and analyze the results are fit for foresee the needs of future s know-how well. Keywords: foresight of the needs of know-how, the vocational qualification in social and health care 10

11 1 Johdanto Opetushallitus käynnisti valtionavustuspäätöksellään Dno 499/422/2008 sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavan koulutuksen kehittämisstrategian laadinnan. Tarkoituksena on selvittää lähihoitajan tulevaisuuden osaamistarpeita. Opetushallitus on strategiatyön käynnistäessään edellyttänyt, että kehittämisstrategia määrittelee, miten sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutuksen kehittämisessä otetaan huomioon selvityksen osoittamat koulutuksen määrälliset ja laadulliset muutostarpeet ja työelämän edellyttämä laaja-alainen osaaminen sekä erikoistuneempi osaaminen. Lisäksi kehittämisstrategian tulee linjata, miten sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tuottama osaaminen vastaa sosiaalialan osaamistarpeisiin (esimerkiksi vanhustyö, vammaistyö, varhaiskasvatus, lastensuojelu, päihdetyö) kuntoutuksen osaamistarpeisiin perusterveydenhuollon osaamistarpeisiin erikoissairaanhoidon osaamistarpeisiin. Strategiatyöstä ovat Sote-strategia hankkeessa vastanneet yhteistyössä Tampereen ammattiopisto ja Oulun seudun ammattiopisto. Hankkeen toteutumista on ohjannut 12-jäseninen ohjausryhmä. Ohjausryhmä määritteli hankkeen alkaessa ennakoinnin aikahorisontin siten, että osaamistarpeita tarkastellaan sekä viiden että kymmenen vuoden päähän. Tulevaisuuden osaamistarpeiden erittely tällä tarkkuudella osoittautui käytettävissä ollutta aineistoa analysoitaessa varsin mahdottomaksi, mistä syystä tulevaisuutta tarkastellaan tässä tulevan kymmenen vuoden ajanjaksona. Strategian taustaksi on tehty olemassa olevaan aineistoon perustuva selvitys sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmän ja alan työelämän muutoksista, työvoiman saatavuudesta, väestön kehityksestä, lainsäädännöstä ym. asioista, jotka vaikuttavat tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan työelämän osaamistarpeisiin ja siten myös sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavan koulutuksen kehittämiseen. Taustaselvitys on laadittu keväällä 2009 ja julkaistu nimellä Lähihoitajat 2020 sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavan koulutuksen kehittämisstrategian taustaselvitys (Hakala & Tahvanainen 2009). Taustaselvityksessä lähihoitajan tulevaisuuden toimintaympäristöä tarkasteltiin APESTE-analyysin viitekehyksessä selvittämällä lähihoitajan työn kannalta merkityksellisiä asiakasmuutoksia sekä poliittisia, sosiaalisia, teknologisia ja ekologisia muutoksia. Taustaselvityksen johtopäätöksenä todettiin, että lähihoitajan ammatillisen osaamisen ydin sisältää seuraavat taidot: taidon käyttää omaa persoonaa ammatillisesti monipuoliset vuorovaikutustaidot perushoidon ja hoivan taidot, jotka sisältävät toimintaympäristökohtaisen erikoistuneemman osaamisen eettisen osaamisen. 11

12 Tulevaisuudessa tarvitaan uudenlaista osaamista, koska palvelutarpeet ja palvelujen käyttäjät monimuotoistuvat. Poliittiset muutokset edellyttävät työn kehittämisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamista. Ekonomiset muutokset kasvattavat yrittäjyysosaamisen tarvetta. Sosiaaliset muutokset edellyttävät verkosto- ja moniammatillisen tiimityön osaamista. Tieto- ja hyvinvointiteknologian kehitys edellyttää teknologiaosaamista. Taustaselvityksen perusteella lähdettiin keräämään empiiristä aineistoa varsinaisen kehittämisstrategian laatimiseksi. Aineistoa tuottivat sosiaali- ja terveysalalta valitut Delfoi-asiantuntijat ja asiakasnäkökulmasta kokemuskouluttajat. Delfoi-asiantuntijapaneeleita toteutettiin kahdessa vaiheessa. Asiantuntijapaneelien tuloksia arvioitiin kummassakin vaiheessa tulevaisuuspajoissa. Tulosten tulkintaa varmistettiin alan työntekijöiden ja opettajien kanssa käydyissä keskusteluissa. Tulosten mukaan lähihoitajan perustehtävänä säilyy asiakkaan tai potilaan päivittäisissä toiminnoissa tukeminen, mutta tulevaisuuden työn lähtökohtana on voimakkaasti hyvinvoinnin ja terveyden suunnitelmallinen edistäminen. Toimintaympäristö ja sen mukana toimintatavat muuttuvat. Tämä tuo haasteita lähihoitajan ammattieettiselle osaamiselle, dialogisten vuorovaikutus- ja ohjaustaitojen kehittämiselle sekä ammatilliselle kasvulle ja oppimiselle. Lähihoitaja on asiakkaansa tai potilaansa asianajaja ja toimii hoito-, hoiva- ja kasvatuskumppanuuden sekä sisäisen yrittäjyyden periaatteilla. Lähihoitajalta edellytetään kulttuurienvälistä osaamista. Lähihoitaja toteuttaa ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä edistävää hoito-, huolenpito- ja kasvatustyötä. Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen, työhyvinvointi ja turvallisuuden edistäminen korostuvat. Työ on asiakkaan itsestä huolenpidon edistämistä. Tämä raportti on kuvaus sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavan koulutuksen kehittämisstrategiaprosessista, sen menetelmistä ja tuloksista. Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavan koulutuksen kehittämisstrategia on tiivistelmä tämän strategiaprosessin tuloksista. Raportti on kirjoitettu siten, että kursiivilla kirjoitetut tekstit ovat suoria lainauksia tutkimusaineistoista. Johdannon jälkeen luvussa 2 kuvataan sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon muodostuminen, luvussa 3 strategiaprosessin suunnittelu, luvussa 4 hankeverkosto, luvussa 5 lähihoitajan tulevaisuuden toimintaympäristöä, luvussa 6 menetelmävalintoja, luvussa 7 strategiaprosessin toteutuksen ja tulosten analyysin vaiheita ja luvussa 8 lopullisia tuloksia otsikolla Lähihoitajan osaamistarpeet Luvussa 9 tarkastellaan strategiaprosessin luotettavuutta ja laatua ja luvussa 10 pohditaan tulevaisuuden osaamistarpeita ja toimintaympäristön muutosta suhteessa voimassa olevan tutkinnon perusteen ammattitaitovaatimuksiin. Luku 11 on strategian linjauksia. 12

13 Kehittämisstrategiatyön tuloksia tullaan vuoden 2011 aikana levittämään kaikkien sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutuksen järjestäjien käyttöön Opetushallituksen rahoittamassa ja Tampereen ammattiopiston ja Oulun seudun ammattiopiston toteuttamassa Sote-strategia käyttöön hankkeessa. 13

14 2 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavaa koulutusta on järjestetty vuodesta Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon historia on kuvattu tämän strategiahankkeen taustaselvityksessä (Hakala & Tahvanainen 2009). Viimeksi uudistetut sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteet ovat tulleet voimaan (Opetushallitus 2010). Tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Ammatillisessa peruskoulutuksessa sosiaali- ja terveysalan perustutkinto muo dostuu seuraavista tutkinnon osista: - ammatilliset tutkinnon osat 90 ov o kaikille pakolliset tutkinnon osat Kasvun tukeminen ja ohjaus 15 ov Hoito ja huolenpito 20 ov Kuntoutumisen tukeminen 15 ov o pakollisena yksi koulutusohjelma, 30 ov, yhdeksästä eri vaihtoehdosta (Asiakaspalvelu ja tietohallinta, Ensihoito, Kuntoutus, Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus, Mielenterveysja päihdetyö, Sairaanhoito ja huolenpito, Suun terveydenhoito, Vammaistyö, Vanhustyö) o kaikille valinnainen tutkinnon osa 10 ov, joka voi olla tutkinnon osa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta, muista ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista, erikoisammattitutkinnoista, ammattikorkeakouluopinnoista tai paikallisesti tarjottavista sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon osista. Opiskelija voi tehdä valintansa myös muista valinnaisista tutkinnon osista, joita ovat Yrittäjyys 10 ov, Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 2 ov, Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat 5 10 ov, Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) 0 10 ov tai Lukio-opinnot 0 10 ov. o perustutkintoa laajentavina tutkinnon osina opiskelija voi valita osan ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävistä tutkinnon osista - ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) 20 ov (pakolliset tutkinnon osat 16 ov ja valinnaiset tutkinnon osat 4 ov; äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka, fysiikka ja kemia, yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, liikunta, terveystieto, taide ja kulttuuri, ympäristötieto, tieto- ja viestintätekniikka, etiikka, kulttuurien tuntemus, psykologia, yritystoiminta) - vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov. 14

15 Näyttötutkintona sosiaali- ja terveysalan perustutkinto muodostuu seuraavista tutkinnon osista: - ammatilliset tutkinnon osat o kaikille pakolliset tutkinnon osat Kasvun tukeminen ja ohjaus Hoito ja huolenpito Kuntoutumisen tukeminen o pakollisena yksi osaamisala yhdeksästä eri vaihtoehdosta (Asiakaspalvelu ja tietohallinta, Ensihoito, Kuntoutus, Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus, Mielenterveys- ja päihdetyö, Sairaanhoito ja huolenpito, Suun terveydenhoito, Vammaistyö, Vanhustyö) o kaikille valinnainen tutkinnon osa, joka voi olla tutkinnon osa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta, muista ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista. o perustutkintoa laajentavina tutkinnon osina opiskelija voi valita osan ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävistä tutkinnon osista. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arvi ointi kriteerit ovat samat ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkinnossa. Ammattitaitovaatimukset määritellään oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen/pätevyys). Arvioinnin kohteet kuvataan työprosessin, työmenetelmien, -välineiden ja -materiaalin sekä työn perustana olevan tiedon hallintana. Elinikäisen oppimisen avaintaidot (oppiminen ja ongelmanratkaisu; vuorovaikutus ja yhteistyö; ammattietiikka; terveys, turvallisuus ja toimintakyky; aloitekyky ja yrittäjyys; kestävä kehitys; estetiikka; viestintä- ja mediaosaaminen; matematiikka ja luonnontieteet; teknologia ja tietotekniikka; aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit) sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin sekä ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteisiin ja arviointikriteereihin ja arvioidaan niiden yhteydessä. Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy vähintään viisi opintoviikkoa yrittäjyysosaamisen ja yrittäjävalmiuksien ammattitaitovaatimuksia. Ne on sisällytetty sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Ammatillisessa peruskoulutuksessa kunkin ammatillisen tutkinnon osan osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytössä ja näyttötutkinnossa vastaavasti kunkin tutkinnon osan tutkintotilaisuudessa. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, on molemmissa mahdollista täydentää arviointia muulla luotettavalla arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytöt ja näyttötutkinnon tutkintotilaisuudet järjestetään sosiaali- ja terveysalan eri toimintaympäristöissä aidoissa työelämän tilanteissa. 15

16 Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen lähtökohtina ovat säädöksissä ammatillisille perustutkinnoille asetetut vaatimukset, voimassa olevan (vuosille vahvistetun) koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman kannanotot ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisestä, Euroopan unionin suositukset sekä ammatillisten perustutkintojen kehittämiselle opetusministeriön ja Opetushallituksen välisessä tulossopimuksessa asetetut painopisteet ja tavoitteet (Leveälahti ym. 2009). Valtioneuvoston päätöksen tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa (213/1999) mukaan ammatillisen perustutkinnon perusteet laaditaan siten, että tutkinto tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen ja työelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa-alueella. Valtioneuvoston vuosille vahvistaman koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (Opetusministeriö 2007) mukaan ammatilliset perustutkinnot toimivat ensisijaisina työmarkkinoille, toimialalle tai ammattiin tulotutkintoina, joiden tehtävänä on tuottaa työelämään siirtymisen edellyttämä ammattitaito ja -pätevyys. Ammatillisesti suuntautuneen peruskoulutuksen tulee perusammattitaidon lisäksi tarjota opiskelijalle niin laaja osaaminen, että se mahdollistaa työskentelyn vaihtelevissa työtehtävissä, on siirrettävissä työpaikasta toiseen ja tarjoaa pohjan opiskelulle myöhemmällä iällä. Ammatilliseen tutkintojärjestelmään kuuluvat perustutkintojen lisäksi ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Ammattitutkinnoissa edellytetään pääsääntöisesti perustutkintoa vaativampaa osaamista. Erikoisammattitutkinnoissa edellytetään alan vaativaa osaamista. (Opetusministeriö 2007.) Työnantajalla on velvollisuus perehdyttää työntekijä riittävästi työhön, työpaikan olosuhteisiin, työmenetelmiin, työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin (Työturvallisuuslaki 739/ ). Tutkintoon johtavassa koulutuksessa hankittua osaamista täydennetään työelämässä mm. täydennyskoulutuksella; sosiaali- ja terveysalan henkilöstö on työnantajan täydennyskoulutusvelvoitteen piirissä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004 ja 2006a). Ammatillisessa koulutuksessa tulee ottaa erityisesti huomioon työelämän tarpeet. Koulutusta järjestettäessä tulee olla yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa (L 630/98). Myös näyttötutkinnot tulee suunnitella ja järjestää yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa (L 631/98). Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä opetussuunnitelma ja järjestää koulutus tutkinnon perusteiden mukaisesti. Järjestettäessä näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. (Opetushallitus 2010.) Koulutuksen järjestäjä varaa koulutukseen tarvittavat voimavarat ja huolehtii opetus suunnitelmassa siitä, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnolle asetetut tavoitteet (Opetushallitus 2010). 16

17 3 Strategiaprosessin suunnittelu Strategian taustaselvityksen jälkeen lähdettiin aiemmin laaditun hankesuunnitelman pohjalta suunnittelemaan varsinaisen strategiaprosessin toteuttamista. Opetushallituksen toimeksiannossa strategialta edellytettiin erityisesti vastausta lähihoitajan tulevaisuuden osaamistarpeisiin eli osaamistarpeiden laadullista ennakointia. Ennakointitiedon tuottamisessa ja aineiston analysoinnissa pääpaino nähtiin laadullisen tutkimuksen menetelmissä, mistä syystä teoreettiseksi lähtökohdaksi otettiin Maxwellin (1996) näkemys laadullisen tutkimuksen suunnittelusta. Maxwellin (1996) mukaan laadullinen tutkimus on vaiheittain toistuvaa teorian, aineiston keruun ja analyysin edestakaista vuoropuhelua. Tutkimuksen suunnittelu perustuu viiden osa-alueen määrittelyyn (kuvio 1), joiden toteutumista tässä strategiaprosessissa on sovellettu seuraavasti: Tutkimuksen tarkoitus: Mikä on tutkimuksen perimmäinen tarkoitus? Tässä tarkoituksena on ennakoida lähihoitajan osaamistarpeita vuoteen 2020 ja näiden pohjalta laatia lähihoitajakoulutuksen kehittämisstrategia. Kysymys on tulevaisuudentutkimuksesta. Käsitteellinen konteksti: Miten tutkittavaa ilmiötä voidaan hahmottaa aikaisemman tutkimuksen, kirjallisuuden tai tutkijan omien kokemusten perusteella? Strategian laatiminen edellyttää osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointia. Osaamistarpeita tarkastellaan suhteessa tulevaisuuden toimintaympäristöön. Tutkimuskysymykset: Mihin asioihin tutkimuksella halutaan saada vastaus? Tässä kysytään, mitä ovat lähihoitajan laaja-alaisen ja erikoistuneemman osaamisen tarpeet vuonna 2020 ja millä tavalla tutkinnon tuottama osaaminen näihin osaamistarpeisiin vastaa. Metodit: Millaisin menetelmin tietoa hankitaan ja analysoidaan? Tässä tietoa hankitaan Delfoi-menetelmällä, tulevaisuuspajoissa ja fokusryhmähaastatteluin. Aineisto analysoidaan laadullisen aineiston sisällönanalyysina. Luotettavuus ja laatu: Miten varmistetaan, että tulokset eivät ole vääriä? Laadullisen tutkimuksen laatu varmistetaan kuvaamalla koko tutkimusprosessi kaikkine vaiheineen mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Seuraavissa luvuissa tuleva strategiaprosessin kuvaus ja tulosten analysointi antaa lukijalle mahdollisuuden arvioida tämän prosessin tulosten luotettavuutta ja laatua. 17

18 Tutkimuksen tarkoitus Lähihoitajan osaamistarpeiden ennakointi vuoteen 2020 Lähihoitajakoulutuksen kehittämisstrategia Metodit Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi Delfoi-menetelmä Tulevaisuuspaja Fokusryhmähaastattelu Laadullisen aineiston sisällönanalyysi Tutkimusasetelma (Maxwell 1996) Tutkimuskysymykset Millaisia ovat lähihoitajan laaja-alaisen osaamisen tarpeet 2020? Millaisia ovat lähihoitajan erikoistuneemman osaamisen tarpeet 2020 eri toimintaympäristöissä? Miten sote-perustutkinnon tuottama osaaminen vastaa näihin tarpeisiin? Käsitteellinen konteksti Lähihoitajan tulevaisuuden toimintaympäristö Lähihoitajan osaamistarpeet Luotettavuus ja laatu Tutkimusasetelma Tutkimusprosessi Aineiston keruu Aineiston analyysi Aineistovastaavuus ja tulosten varmentaminen Raportointi Kuvio 1. Strategiaprosessin tutkimusasetelma. 18

19 4 Sote-strategia hankeverkosto Ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet Pirjo Aalto, hallintoylihoitaja, varajäsen opetusylihoitaja Katja Luojus, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Elisa Helminen, koulutuspäällikkö asti, Terhi Kolari, vs. koulutuspäällikkö ja Mika Lahtinen, koulutuspäällikkö alkaen, Pirkanmaan koulutuskonserni Anita Eskola-Kronqvist, lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillinen Opettajakorkeakoulu Ritva Korte, laatujohtaja, Tampereen ammattiopisto, ohjausryhmän puheenjohtaja Oili Kärkkäinen, kehittämispäällikkö, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Seija Mahlamäki-Kultanen, dosentti, Tampereen yliopisto, Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus Irmeli Männistö, yksikönjohtaja, Oulun seudun ammattiopisto Aira Rajamäki, opetusneuvos, Opetushallitus Sanna Suistio, aluekoordinaattori, Oulun kaupunki, kotona asumista tukevat palvelut Marjo Tauriainen, koulutuspäällikkö, Tampereen ammattiopisto Maisa Vehkalahti, markkinointijohtaja, Pirkanmaan Hoitajapalvelu Kari Virolainen, yksikön johtaja, Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Ohjausryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa. Ohjausryhmän käytössä on ollut hankkeen Moodle-verkkoympäristö tiedottamista ja keskustelua varten. Sama ohjausryhmä jatkaa strategian toimeenpanoa toteuttavan Sote-strategia käyttöön hankkeen ohjausryhmänä. Hanketyöryhmä Hanketyöryhmään ovat kuuluneet koko hankkeen ajan Tampereen ammattiopistosta lehtori Raili Hakala ja Oulun seudun ammattiopistosta lehtori Sirpa Tahvanainen. Syksyn 2010 ajan hanketyöryhmään ovat lisäksi kuuluneet Tampereen ammattiopistosta lehtori Tiina Ikonen ja Oulun seudun ammattiopistosta lehtori Annemari Siro. Valmistelevat työryhmät Tampereen ammattiopisto ja Oulun seudun ammattiopisto nimesivät hankkeelle valmistelevan työryhmänsä. Kumpaankin työryhmään kuului kuusi jäsentä, joista neljä oli sosiaali- ja terveysalan opettajia, yksi alan työssä toimiva lähihoitaja ja yksi tutkintoa suorittava opiskelija. Valmistelevien työryhmien jäsenet valittiin 19

20 siten, että heidän yhteinen asiantuntemuksensa kattoi mahdollisimman laajasti lähihoitajan työkentän. Valmistelevat työryhmät testasivat Delfoi-kyselyt, kommentoivat kyselyn tulosten analyysia ja tulkintaa ja osallistuivat tulevaisuuspajoihin. Valmistelevien työryhmien käytössä on ollut hankkeen Moodle-verkkoympäristö tiedottamista ja keskustelua varten. Delfoi-asiantuntijaverkosto Lähihoitajan tulevaisuuden osaamistarpeita on määritelty Delfoi-tutkimuksen sovelluksena. Vuoden 2009 alussa valittiin 22 sosiaali- ja terveysalaa edustavaa asiantuntijaa, jotka sitoutuivat Delfoi-työskentelyn kahteen paneeliin. Asiantuntijat valittiin siten, että he kokonaisuutena edustivat alan toimintaympäristöjä laajasti kattaen lähihoitajakoulutuksen nykyiset koulutusohjelmat tai osaamisalat sekä valtakunnan alueellisesti. Asiantuntijoihin kuului Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (1), Valviran (1), sosiaali- ja terveysministeriön (1), terveystieteiden yliopistollisen tutkimuksen (1), alan eri ammatti- ja työnantajajärjestöjen (4), yksityisten palvelujen tuottajien (3), isojen kaupunkien sosiaali- ja terveyspalvelujen (5), pelastustoimen (1), maahanmuuttajapalvelujen (1), ammattikorkeakoulutuksen (2) ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen (2) edustajia (liite 1). Asiantuntijoihin otettiin yhteyttä sähköpostitse ja puhelimitse. Asiantuntijoiden kanssa sovittiin puhelimitse sitoutumisesta kahteen Delfoi-paneeliin, jotka suunnitelman mukaan toteutettiin syksyllä 2009 ja keväällä Ohjausryhmä hyväksyi asiantuntijaverkoston helmikuussa Opiskelijat Ensimmäisen Delfoi-paneelin kysely tehtiin Tampereen ammattiopiston ja Oulun seudun ammattiopiston koulutusohjelma/osaamisala-vaiheen yhteensä 596 opiskelijalle. Kyselyyn vastasi 32 opiskelijaa. Tulevaisuuspajat Kummankin Delfoi-asiantuntijapaneelin tuloksia käsiteltiin kahdessa tulevaisuuspajassa Tampereella ja Oulussa. Tulevaisuuspajoihin kutsuttiin Delfoi-verkosto, valmistelevat työryhmät sekä työelämän, koulutuksen ja opiskelijoiden edustajia hankkeen toteuttajien sidosryhmistä. Neljään tulevaisuuspajaan osallistui yhteensä 55 henkilöä. Fokusryhmät Lähihoitajan tulevaisuuden osaamistarpeita asiakasnäkökulmasta selvitettiin haastattelemalla kokemuskouluttajina ja samalla alan asiakas- tai potilasjärjestöjen aktiiveina toimivia henkilöitä kahdessa fokusryhmähaastattelussa. Haastateltavien yhteystiedot saatiin asiakas- tai potilasjärjestöjen toimihenkilöiltä, oppilaitoksen kokemuskouluttajatietokannasta ja Kokemuskoulutuksesta pätevää -hankkeen kautta. 20

21 Kokemuskoulutus on toimintaa, jossa sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa käytetään kokemustietoa täydentämään muuta opetusta. Kokemuskouluttajina toimivat tehtävään koulutuksen saaneet eri sairaus- ja vammaisryhmiä edustavat henkilöt ja heidän läheisensä. Heillä on omakohtaista kokemusta sairaudesta tai vammautumisesta ja kuntoutumisesta. (http://www.kokemuskoulutus.fi) Kokemuskouluttajat tuntevat myös lähihoitajakoulutusta. Fokusryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä kahdeksan kokemuskouluttajaa. Muu verkosto Tulosten tulkintaa on varmennettu SuPer ry:n Pirkanmaan ja Oulun seudun alueellisissa jäsenilloissa (yhteensä noin 90 osallistujaa), Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksen työelämälle suunnatussa Lähihoitajakoulutuksen tulevaisuus -seminaarissa (32 osallistujaa), Tampereen ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa neuvottelukunnassa (11 osallistujaa), Oulun seudun sosiaali- ja terveysalan selvitystyöryhmässä (8 osallistujaa), Oulun seudun ammattiopiston Kontinkankaan yksikön opettajakunnan kokouksissa (80 osallistujaa) sekä Tampereen ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan opettajainkokouksissa (57 osallistujaa). Tuloksia on vertailtu Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän samanaikaisesti toteuttaman SOTE-ENNAKOINTI-hankkeen väliraportin tuloksiin (http://www.ekky. fi/sote/). Tuloksista on keskusteltu lisäksi Sastamalan koulutuskuntayhtymän ja Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän toteuttaman Työvoimapulasta kärsivien alojen tilanteen selvittäminen, sosiaali- ja terveysala-hankkeen (http://www.sasky. fi/sasky/sivu.tmpl?sivu_id=4597) työntekijöiden kanssa. 21

22 5 Lähihoitajan tulevaisuuden toimintaympäristö Tulevaisuudentutkimuksessa ei ennusteta yhtä ainoaa tulevaisuutta vaan laaditaan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia, joihin varaudutaan. Tulevaisuuskuvia voidaan hahmotella kolmesta näkökulmasta: millainen on mahdollinen, todennäköinen tai toivottu/ei-toivottu tulevaisuus. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty, ja siihen voidaan vaikuttaa. Tulevaisuudesta ei kuitenkaan koskaan saada tarkkaa tietoa. Tulevaisuutta kuvaavia merkkejä ovat megatrendit eli suuret kehityssuunnat, heikot signaalit eli oudot asiat, jotka ovat olemassa tänään ja ennakoivat tulevaisuudessa kasvavia trendejä, sekä ns. villit kortit tai mustat joutsenet eli harvinaiset, odottamattomat tapahtumat, joiden toteutumisen todennäköisyys on pieni mutta jotka toteutuessaan aiheuttavat syvällisiä vaikutuksia. (Heinonen 2008; Heinonen 2005.) Tulevaisuuden työelämän ja toimintaympäristön yleisiä suuria kehityssuuntia megatrendejä ovat talouden globalisoituminen, digitalisoituminen, väestön ikääntyminen ja monikulttuuristuminen, kasvavat ympäristöongelmat, verkostoitumisen merkityksen kasvu, sosiaalisen eriarvoisuuden ohella yksilöllistymisen lisääntyminen elämäntavoissa ja toimintatavoissa sekä elämystalous, jolla tarkoitetaan sitä, että palveluihin kytkeytyy elämyshakuisuus. Heikkoina signaaleina nähdään esim. downshifting eli kulutuksen vapaaehtoinen vähentäminen, joka pohjautuu toisaalta ilmastonmuutoksen hillintävaatimukseen ja toisaalta talouden taantumiseen ja kotitalouksien säästämistavoitteisiin. Esimerkki mustasta joutsenesta on syksyn 2008 finanssikriisi, joka joissakin maissa johti kotitalouksien äkilliseen ja rajuun velkaantumiseen. (Heinonen 2010.) Toimintaympäristön kehityssuunnat muokkaavat tulevaisuuden työelämää. Työ edellyttää jatkuvaa oppimista. Työ tietoteknistyy. Yritykset ja palvelujen tuottajat ulkoistavat toimintojaan sekä maan sisällä että ulkopuolella. Elinikäisen työpaikan sijasta tehdään useita työjaksoja. Hybridityö eli monialaosaaminen ja moniammatillisuus lisääntyy. Kannettavat taidot eli vuorovaikutustaidot, yhteistyötaidot, itsensä ilmaisemisen taito, kielitaito sekä aika-, teknologia- ja ympäristöosaaminen korostuvat. Työnteon ekologisiin ja eettisiin vaikutuksiin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Osaamisen käsite monipuolistuu ja laajenee; entistä olennaisemmaksi tulee kyky ennakoida oman osaamisen välttämättömiä kehityssuuntia. (Heinonen 2005.) Millaisina nämä tulevaisuuden merkit näyttäytyvät sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden toimintaympäristöissä? Suomalaisten hyvinvointi on perinteisesti rakentunut pohjoismaisen hyvinvointivaltion ajatukselle. Millaisia ovat hyvinvointivaltion vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat? Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsauksessa (2010) todetaan, että globalisoitunut maailmantalous ja verkostoituminen ovat tehneet toimintaympäristöstä entistä monimutkaisemman ja muutosten ennustettavuus on heikentynyt. 22

23 Tulevaisuuden Suomessa ihmisten liikkuvuus sekä maan rajojen sisällä että rajojen yli kasvaa ja monikulttuurisuus lisääntyy. Suomen väestö ikääntyy lähivuosina nopeammin kuin useimmissa muissa maissa. Suurten ikäluokkien vanheneminen aiheuttaa Suomessa rajumman hoivasuhteen muutoksen kuin missään muussa EU-maassa (Hiilamo ym. 2010). Eliniän pidentyminen ja terveiden elinvuosien lisääntyminen on suuri saavutus, mutta väestön ikääntymisen myötä sosiaalimenot tulevat kasvamaan samalla kun hyvinvoinnin rahoitusmahdollisuudet tiukkenevat. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010; FinnSight 2015; Elinkeinoelämän Keskusliitto 2006.) Kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen lähtökohtana pidetään ihmisarvoa, itsensä toteuttamisen mahdollisuutta ja ihmisen oman toimintakyvyn tukemista hänen omassa arjessaan. Kansalaisten valinnanvapaus, tietoisuus omista oikeuksista, ikääntyminen ja liikkuvuus tulevat haastamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarjonnan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010.) Edellä mainitut seikat tuovat muutoksia hyvinvoinnin rakenteisiin ja käytäntöihin. Suomen kunta- ja palvelurakenne on murroksessa. Sen kehittymisen myötä palvelujen järjestämisessä tullaan ottamaan käyttöön uusia toimintatapoja ja palveluprosesseja pyritään tehostamaan yli kuntarajojen ja seudullisesti. (www.kunnat. net.) Vuonna 2010 muut kuin julkiset tahot tuottivat noin kolmasosan sosiaalipalveluista. Osuus voi kasvaa noin 40 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Kolmas sektori ja yritykset vastaavat jo nyt lähes 90-prosenttisesti mielenterveyspalveluista, noin kahdesta kolmasosasta päihdehuollon asumispalveluista ja lastensuojelusta sekä reilusta viidenneksestä vanhustenhuollosta ja kehitysvammahuollosta. Yritykset tuottavat noin 60 prosenttia työterveyshuollon ja 30 prosenttia avoterveydenhuollon palveluista. Osuuden arvioidaan kasvavan noin kymmenellä prosenttiyksiköllä vuoteen (Hiilamo 2010.) Palvelurakenteen muutostrendien uhkana on, että palvelukokonaisuuksien pirstoutuminen vaikeuttaa erityisesti moniongelmaisten asiakkaiden palvelujen yhteensovittamista ja heikentää heidän palvelujaan. Yksityisten palveluntuottajien lisääntyminen saattaa heikentää myös ehkäisevää työtä, jos palvelutuotannossa keskitytään vain varsinaisten palvelujen tuottamiseen. Elinkeinoelämän Keskusliiton visiossa (Elinkeinoelämän Keskusliitto 2006) sosiaali- ja terveysalan palveluntuottajat verkostoituvat selkeiden ja saumattomien palveluketjujen muodostamiseksi, jolloin yksi toimija ei tuota asiakkaalle kaikkia palveluja vaan erilaiset palveluntuottajat ja muut toimijat ovat entistä läheisemmässä yhteistyössä. Verkostoitumista tapahtuu sekä kotimaisella että kansainvälisellä tasolla. Itsensä johtaminen korostuu työyhteisöjen roolin muuttuessa yhä enemmän moniammatillisten tiimien suuntaan. Tiimin jäsenellä on oma vastuualueensa, jossa hänen odotetaan toimivan itsenäisesti ja tehokkaasti asiakkaan ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Työyhteisöissä perinteinen työnjohto tulee vähenemään. Esimiesten roolina on sovittaa yhteen erilaiset ydin- ja tukiprosessit ja vastata palveluprosessin sujumisesta. Tulevaisuuden yhteiskunnassa teknologian kehitys avaa uusia innovaatiomahdollisuuksia, jotka heijastuvat toimintatapoihin, rakenteisiin ja sosiaaliseen käyt- 23

24 täytymiseen (FinnSight 2015). Teknologian ja tietovarantojen hyödyntäminen laajentaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamahdollisuuksia (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010). Elinkeinoelämän Keskusliiton selvityksen mukaan (2006) tulevaisuudessa teknologiahyödyt näkyvät esimerkiksi palveluiden ja asiakasdokumenttien hallinnan kehittymisenä sekä itse palveluprosessien parantumisena. Tulevaisuudessakin asiakkaille on tärkeää, että heillä on työntekijöihin henkilökohtainen kontakti, mutta sen rinnalla hyödynnetään uusia ratkaisuja, etä- ja internet-pohjaisia palveluja. Apuvälineteknologian kehittymisen myötä voidaan lisätä asiakkaan tai potilaan turvallisuutta sekä helpottaa arjen sujumista. Suomen kansainvälisesti katsoen suhteellisen pienet terveys- ja hyvinvointierot ovat kasvaneet. Väestöryhmittäinen ja alueellinen eriytyminen uhkaa kasvaa edelleen. Hoivasuhteeseen liittyy olennaisesti alueellinen ulottuvuus. Väestö ikääntyy nopeasti kasvukeskuksissa, joissa samaan aikaan väestö kasvaa muuttoliikkeen ja syntyvyyden ansiosta. Harvaan asutuilla seuduilla väestö ikääntyy ja samaan aikaan määrältään pienenee. Tämä synnyttää uusia tarpeita tasata alueellisia eroja. (Hiilamo ym ) Maaseudun hoivapalvelujen tulevaisuudesta ollaan huolissaan myös siksi, ettei maaseudun palvelujen tuottaminen näytä kiinnostavan liiketaloudellisin periaattein toimivia yrityksiä. Tulevaisuuden ratkaisuksi tähän on kaavailtu yhteiskunnallisten yritysten merkityksen kasvua, yhteisöllisyyden lisäämistä, kolmannen sektorin suurempaa vastuuta palvelujen tuottamisesta ja myös osuustoimintaa. (Pihlaja 2010.) Hoivapalveluiden tuottamiseen liittyy myös työvoiman riittävyyden ongelma. Hoivapalveluita tuottavat työntekijät ovat keskimäärin melko ikääntyneitä, lisäksi edellä kuvattu ikääntymisen alueulottuvuus on havaittavissa myös työntekijöiden kohdalla. Tulevaisuudessa uusia työntekijöitä on mahdollista saada lisäämällä miesten osuutta hoivatyöntekijöistä ja/tai pidentämällä työuria. (Hiilamo ym ) Väestöryhmien väliset tuloerot ovat kasvaneet Suomessa. Tulevaisuudessa suurimmassa köyhyysriskissä ovat yksinhuoltaja- ja monilapsiset perheet, pienituloiset yksinasuvat, pitkäaikaistyöttömät, asunnottomat, mielenterveysongelmaiset ja päihteiden väärinkäyttäjät. Erityisesti lapsiköyhyyden lisääntyminen antaa viitteitä jopa köyhyyden ylisukupolvistumisesta, vaikka taloudellisen huono-osaisuuden ylisukupolvisuus on Suomessa tutkimusten mukaan ollutkin vähäistä (Hiilamo ym. 2010). Tulevaisuudessa alkoholin ja huumeiden käyttö, ylipaino, dementoivat sairaudet, valtimotaudit, tapaturmat ja väkivalta aiheuttavat merkittäviä terveyden menetyksiä ja muita haittoja. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010.) Ympäristökysymykset tulevat heijastumaan myös sosiaali- ja terveyspolitiikkaan. Ilmastonmuutos, ympäristöongelmat ja luonnonvarojen niukentuminen voivat aiheuttaa terveysuhkia. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010.) Hiilamo ym. (2010) hahmottelevat tulevaisuutta koskevassa raportissaan Hyvinvoinnin turvaamisen rajat kolme hyvinvointivaltion skenaariota: hyvinvointival- 24

25 tion alasajo, hyvinvointivaltion kuihtuminen ja hyvinvointivaltion kehittäminen. Hyvinvointivaltion alasajo merkitsee hoivavastuun siirtämistä kolmannelle sektorille ja kotitalouksille. Yksityinen ja julkinen palvelutuotanto eriytyvät entistäkin selvemmin. Alueelliset erot kärjistyvät. Julkisia palveluja tuotetaan lopuksi lähinnä vain niille, joilla ei ole varaa hankkia palveluja yksityisiltä markkinoilta. Yksityisen palvelutuotannon osuus nousee voimakkaasti, ja se työllistää aikaisempaa selvästi suuremman osan työvoimasta. Hyvinvointivaltion kuihtuessa julkiset palvelut pysyvät ennallaan tai heikentyvät jonkin verran. Palvelutaso heikkenee ajan myötä selvästi suhteessa yksityisen sektorin tarjoamiin palveluihin. Alueelliset erot jatkavat kasvuaan. Hyvinvointipalveluiden tuottavuuden kasvu tapahtuu ennen muuta yksityisessä palvelutuotannossa. Hyvinvointivaltion kehittäminen edellyttää julkisten menojen kasvua ja suuntaamista siten, että työllisyysaste nousee ja hyvinvointipalveluiden tuottavuus paranee. Väestön ikääntymisen aiheuttamat kustannuspaineet saadaan hallintaan. Alueelliset erot supistuvat. Seuraavassa taulukossa (taulukko 1) lähihoitajan toimintaympäristön muutokset on jaoteltu APESTE-analyysin (vrt. Metsämuuronen 2001) viitekehykseen tarkasteltavaksi asiakkaiden, poliittisten, ekonomisten, sosiaalisten, teknologisten ja ekologisten muutosten näkökulmasta. APESTE-analyysi on luokittelurunko tai oleellisten asioiden sisällysluettelo, johon ryhmitellään tulevaisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä. Lyhenne tulee keskeisten tekijöiden luokittelusta Asiakasmuutoksiin sekä Poliittisiin, Taloudellisiin, Sosiaalisiin, Teknologisiin ja Ekologisiin muutoksiin. Alun perin liiketoimintaympäristön kartoittamiseen käytettyyn PESTE-analyysiin Metsämuuronen on 1990-luvulla lisännyt sosiaali- ja terveysalan tulevaisuutta kartoittaneessa tutkimuksessaan Asiakasmuutokset ja käyttää tästä kokonaisuudesta lyhennettä APESTE. (ks. Metsämuuronen 2005.) 25

26 Taulukko 1. Lähihoitajan tulevaisuuden toimintaympäristön muutoksia. (vrt. Metsämuuronen 2001; ks. Hakala & Tahvanainen 2009) Asiakasmuutokset Poliittiset muutokset Ekonomiset muutokset Sosiaaliset muutokset Teknologiset muutokset Ekologiset muutokset Väestö ikääntyy ja monikulttuuristuu. Kaikissa ikäluokissa toimintakyky paranee, mutta toisaalta metabolinen oireyhtymä ja dementoivat sairaudet lisääntyvät ja entistä sairaampia ihmisiä hoidetaan sekä avo- että laitoshoidossa. Syrjäytyneisyyden mahdollisuus kasvaa. Asiakkaat ovat entistä enemmän mukana päätöksenteossa. Terveydenhuoltolakiuudistus Sosiaalihuoltolakiuudistus Paras-hanke Vammaispalvelulakiuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon suositukset: Kaste Terveys kansanterveysohjelma Hyvinvonti Sosiaalialan pitkän aikavälin tavoitteita Mieli Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuositus Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Valtion vammaispoliittinen selonteko Suositusten tavoitteena: Asiakkaiden osallisuuden lisääminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen kaikissa ikäluokissa Palvelujen saatavuuden parantaminen Laitoshoidon vähentäminen ja avopalveluiden kehittäminen Työttömyys, työvoimapula Työperäisen maahanmuuton tarve Vajaakuntoisten työllistyminen Työikäisten ja nuorten väestöosuuden pieneneminen Tuloerojen kasvu Yrittäjyyden lisääntyminen Verkostoituminen, yksityisen ja julkisen sektorin verkostoituminen sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys terveys- ja sosiaalipalveluissa Moniammatillinen tiimityö Hyvinvointiteknologia Henkilökohtaisen kontaktin rinnalle etä- ja internet-pohjaiset palvelut Älyvaatteet, älykodit, hälytys- ja ympäristönhallintalaitteet Terveysteknologia Ilmastonmuutos Luonnonvarojen heikkeneminen Ympäristöongelmat 26

27 6 Menetelmävalinnat 6.1 Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi Osaamisella tarkoitetaan työn vaatimien tietojen ja taitojen hallintaa ja niiden soveltamista käytännön työtehtäviin. Osaaminen ymmärretään monesti laajempana käsitteenä kuin ammattitaito. Osaaminen on yksilöllistä ja yhteisöllistä, formaalin koulutuksen ja informaalin kokemisen ja kehityksen tulosta. Osaaminen ei ole vain tietämistä, vaan laajempaa tekemisen hallintaa, jossa sosiaalinen vuorovaikutus painottuu. Osaaminen on joustavuutta, epävarmuuden sietoa ja muutoshalukkuutta sekä jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Osaaminen on kontekstisidonnaista ja sen arviointi on arvosidonnaista ja yhteydessä toimintakulttuuriin. (Helakorpi 2005, 2009.) Osaamistarpeiden ennakointi (laadullinen ennakointi) tuottaa tietoa tulevaisuuden osaamistarpeista, osaamisen painopisteiden muutoksista, kokonaan uusista osaamisalueista ja työelämän tarvitsemista uudenlaisista osaamiskombinaatioista. Osaamistarpeilla tarkoitetaan yleisesti työelämän edellyttämiä ammattitaitovaatimuksia. Sen sijaan koulutustarpeiden ennakoinnilla tarkoitetaan ns. määrällistä ennakointia, jossa ennakointityön keskeiset tulokset esitetään pääasiassa numeerisessa muodossa, esimerkiksi tulevaisuuden aloituspaikkatarpeina eri opintoaloilla ja -asteilla. Osaamistarpeiden ennakointi ja koulutustarpeiden ennakointi kytkeytyvät tiiviisti yhteen. Osaamistarpeiden ennakointi eroaa koulutustarpeiden ennakoinnista siten, että työelämän muutoksia voidaan ennakoida koulutuksen sisällöllisten muutostarpeiden kautta ilman koulutustarpeiden määrällistä ennakointitietoa, mutta koulutus- ja opintoalojen aloittajatarpeita ennakoitaessa tarvitaan aina myös laadullista ennakointitietoa ammattien ja toimialojen sisällöllisistä muutoksista. (Opetusministeriö 2008.) Opetusministeriön asettama Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinaatioryhmä on raporteissaan (Opetusministeriö 2009, 2010) tuonut esille tarpeen laajentaa ennakoinnin näkökulmaa erityisesti laadulliseen ennakointiin. Ennakointihankkeiden toteutuksen kritiikkinä se tuo esille, että niissä työntekijöiden, opettajien ja opiskelijoiden rooli ja näkemykset ovat jääneet vähäisiksi, vaikka ennakoinnin johtopäätösten on ensi sijassa tarkoitus vaikuttaa näiden viiteryhmien toimintaan. Myöskään alan keskeisten asiakasryhmien näkemyksiä toimintaympäristön vaikutuksista heidän tuote- ja palvelutarpeisiinsa ei empiirisenä tietolähteenä juuri ole hyödynnetty. Ennakointitulosten raportoinnissa on keskitytty erityisesti asiantuntijanäkemysten ja siihen liittyvän tiedonkeruuprosessin kuvaukseen. Tulosten koonti ja johtopäätösten laadintaprosessi esimerkiksi ohjausryhmän asiantuntemusta hyödyntäen on jäänyt lähes kaikissa hankkeissa vaille dokumentointia. Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinaatioryhmän kritiikki on pyritty huomioimaan tämän strategiahankkeen toteutuksessa ja raportoinnissa. 27

Osaava lähihoitaja 2020

Osaava lähihoitaja 2020 Raili Hakala, Sirpa Tahvanainen, Tiina Ikonen ja Annemari Siro Osaava lähihoitaja 2020 Sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutuksen kehittämisstrategia 1 Tiivistelmä Tämän työn tavoitteena oli ennakoida

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Lähihoitaja 80 ov (120) / 2v Yo-pohjainen koulutus SOTE. Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto

Lähihoitaja 80 ov (120) / 2v Yo-pohjainen koulutus SOTE. Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Lähihoitaja 80 ov (120) / 2v Yo-pohjainen koulutus SOTE LÄHIHOITAJA - Lähellä sinua Sosiaali- ja terveysalan opistolla tarjoamme Sinulle mahdollisuuden hankkia ihmisläheisen ammatin, jonka työllistymisnäkymät

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja 1 TUTKINNON RAKENNE Pakolliset tutkinnon osat 70 ov - Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito 30ov - Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö 25 ov - Koululaisten

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait ja asetukset, tutkintojen

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan koulutuskokeilujen jaosto 16.3.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5. AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.2008 Sirkka-Liisa Kärki, Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Sisältö 1 JOHDANTOA... 3 2 TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 6 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN KUVAUKSET... 7 4 TUTKINNON OSIEN ARVIOINTIMENETELMÄT...

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov G. Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV 1.1. Työtehtävän suunnittelu Yrittäjyysosaaminen ja työelämätaidot Yrittäjyyden perus 3 ov - yrittäjyys ja yrittäjyyden

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Kaikille pakolliset tutkinnon osat KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Kaikille pakolliset tutkinnon osat KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Kaikille pakolliset tutkinnon osat KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi:

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala VANHUSTYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden ajankohta Osoite:

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Kaikille pakolliset tutkinnon osat HOITO JA HUOLENPITO

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Kaikille pakolliset tutkinnon osat HOITO JA HUOLENPITO Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Kaikille pakolliset tutkinnon osat HOITO JA HUOLENPITO Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja 1

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja 1 Lähihoitaja 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

KOULUTUSKOKEILUJEN KOORDINOINTI

KOULUTUSKOKEILUJEN KOORDINOINTI KOULUTUSKOKEILUJEN KOORDINOINTI Marja Veikkola, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk) 26.9.2014 Sivu 1 Opetushallitus on myöntänyt valtionavustuksen Osekkille sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä

Lisätiedot

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 7.9. 2009

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 7.9. 2009 ÄIDINKIELI, SUOMI, 4 OV, pakollinen opintojakso Mediaosaaminen Kielen ja kulttuurin tunteminen 2 opintoviikkoa 1. lukuvuosi 2 opintoviikkoa 2. lukuvuosi. Kirjalliset/suulliset tuotokset ja kokeet Portfolio

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Media-assistentti Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VAKUUTUS- JA ELÄKEPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VAKUUTUS- JA ELÄKEPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VAKUUTUS- JA ELÄKEPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Vakuutus- ja eläkepalvelut Ammattitaitovaatimukset o tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä

Lisätiedot

30.11.2009 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.

30.11.2009 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 30.11.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tutkinnon osa (MAVI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Markkinointiviestinnän

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Finanssipalvelut tutkinnon osa (FIPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija

Lisätiedot

Opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa. Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa. Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Pedagoginen johtaminen Salpauksessa Opiskelijat ja työelämä Maarit

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA 0 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Toimitilahuoltajan perustutkinto Hyväksytty Bovallius- ammattiopiston ja koulutuskeskus Agricolan Pieksämäen ammatillisen koulutuksen toimielimessä 29.3.2011. 1

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. 4.5. Osaamisala 4.5.1. LASTEN JA NUORTEN HOITO JA KASVATUS

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. 4.5. Osaamisala 4.5.1. LASTEN JA NUORTEN HOITO JA KASVATUS Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma 4.5. Osaamisala 4.5.1. LASTEN JA NUORTEN HOITO JA KASVATUS Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi:

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Ohjelma. Yksikönjohtaja Irmeli Männistö, Oulun seudun ammattiopisto. Ajankohtaista lähihoitajakoulutuksesta Opetusneuvos Aira Rajamäki, Opetushallitus

Ohjelma. Yksikönjohtaja Irmeli Männistö, Oulun seudun ammattiopisto. Ajankohtaista lähihoitajakoulutuksesta Opetusneuvos Aira Rajamäki, Opetushallitus klo 12.00-12.10 klo 12.10-12.45 klo 12.45-13.00 klo 13.00-13.45 klo 13.45-14.00 klo 14.00-14.15 klo 14.15-14.30 klo 14.30-14.45 Ohjelma Avaussanat Yksikönjohtaja Irmeli Männistö, Oulun seudun ammattiopisto

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi N TUTKINTOKOHTAINEN OSA LUONNONTIETEIDEN ALA Datanomi Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma OPH:n määräys 85/011/2014 (sisältää

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Vakuutus- ja eläkepalvelut tutkinnon osa (VAEL) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Vakuutus- ja eläkepalvelut Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Pankki- ja rahoituspalvelut tutkinnon osa (PARA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Pankki- ja rahoituspalvelut Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TILINPÄÄTÖSKIRJAUKSET JA YRITYKSEN VEROTUS TIVE 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TILINPÄÄTÖSKIRJAUKSET JA YRITYKSEN VEROTUS TIVE 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 TILINPÄÄTÖSKIRJAUKSET JA YRITYKSEN VEROTUS TIVE 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Tilinpäätöskirjaukset ja yrityksen verotus, 15 osp Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. PANKKI- JA RAHOITUSPALVELUT PARA 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. PANKKI- JA RAHOITUSPALVELUT PARA 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 PANKKI- JA RAHOITUSPALVELUT PARA 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Pankki- ja rahoituspalvelut, 15 osp Ammattitaitovaatimukset o tunnistaa erilaisia

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset o valmistautuu finanssipalveluihin o hoitaa finanssipalvelun o

Lisätiedot

OSAAMISPERUSTEISUUS JA UUDISTETUT PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET

OSAAMISPERUSTEISUUS JA UUDISTETUT PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET OSAAMISPERUSTEISUUS JA UUDISTETUT PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Pintakäsittelyalan opettajien koulutuspäivät Tikkurilassa 9.-10.4.2015 Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi SYYT TUTKINTOJEN

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Pankki- ja rahoituspalvelut 10 osp Opinnon tavoitteet: Opiskelija tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä sekä kartoittaa asiakkaiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Sähköinen kaupankäynti, 15 osp Ammattitaitovaatimukset o osallistuu verkkokaupan ylläpitämiseen

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp Tavoitteet: Opiskeli arvioi oman osaamisensa tuotteistamista tai markkinoilla olevaa liiketoimintamahdollisuutta.

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON, MEDIA-ASSISTENTTI, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN

1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON, MEDIA-ASSISTENTTI, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON MÄÄRÄYKSEN MUUTOS LIITE 1 1(5) 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON, MEDIA-ASSISTENTTI, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.2 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Toiminnan kannattavuuden suunnittelu tutkinnon osa (KASU) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Toiminnan kannattavuuden suunnittelu

Lisätiedot