Koulun turvakansio. Psyko-sosiaalinen turva. Päivitys Toim. Matti Strömmer

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulun turvakansio. Psyko-sosiaalinen turva. Päivitys 10.6.2010 Toim. Matti Strömmer"

Transkriptio

1 Koulun turvakansio Psyko-sosiaalinen turva Päivitys Toim. Matti Strömmer

2 1 Sisällys sivu 1. KOULUN JA KODIN VÄLINEN YHTEISTYÖ Mitä yhteistyö voisi olla Vanhempainyhdistys Tapausesimerkki ja ratkaisu 3 2. ERILAISET KRIISITILANTEET Toimintaperiaatteet Kriisityön tavoitteet Kriisityön kokoonpano Kriisiryhmän tehtävät kriisitilanteessa on Tapausesimerkki ja ratkaisu 6 3. KOULUKIUSAAMINEN Koulukiusaaminen ja miten se näkyy Pahuus ja koulukiusaaminen Koulukiusaamisen vaikutus Miten kiusaamista voidaan ehkäistä koulussa Käytännön esimerkkejä koulukiusaamisessa Tapausesimerkki ja ratkaisu Kouluterveydenhoitaja etenee ratkaisukeskeisellä menetelmällä 10 Koulukiusaamisen kaaviot PÄIHTEET Arvopohja Kolme tasoa haittojen ennaltaehkäisyyn Päihteidenkäytön tunnistaminen Menettelytapoja päihdetapauksissa Tapausesimerkki ja ratkaisu LASTENSUOJELULAKI PERUSOPETUKSESSA Lastensuojelun periaatteet koulussa 18 Lastensuojeluilmoitus (Lsl 25 ) Tapausesimerkki ja ratkaisu ERITYISET RYHMÄJÄRJESTELYT Perusopetuslaki Perusopetusasetus Tapausesimerkki ja ratkaisu YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA Opiskeluhuoltotyön toiminta Miten yhteistyötä voi hoitaa Tapausesimerkki ja ratkaisu 29

3 2 1. KOULUN JA KODIN VÄLINEN YHTEISTYÖ 1.1. Mitä yhteistyö voisi olla Luokanopettaja, luokanvalvoja tai ryhmänojaaja toimii koulun ensisijaisena yhteyden pitäjänä lapsen/nuoren kotiin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Joskus on tarpeellista kutsua huoltajat ja lapsi/nuori kouluun keskustelemaan lapsen koulunkäynnin pulmatilanteiden ratkaisemiseksi. Kohtaaminen kasvokkain mahdollistaa paremman tutustumisen lapseen/nuoreen vanhempien apua hyväksi käyttäen. Luokanopettaja, luokanvalvoja tai ryhmänohjaaja voi pyytää tuekseen oppilashuoltoryhmän jäseniä. Tämä mahdollistaa opettajan toimimisen keskustelutilanteessa yhtenä osallisena. Koulunkäynnin arviointiin kerätään lasta/nuorta opettavien opettajien sanallinen arvio sen hetkisestä tilanteesta lapsen koulunkäynnissä ja muista havainnoista. Arviointikeskustelussa sovitaan toimenpiteistä koulussa ja kotona sekä seurannasta Vanhempainyhdistys Koulutyön tukena koulussa toimii joko vanhempainryhmä tai -yhdistys. Koulun vanhempainyhdistys on toiminnassaan poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Jäseninä vanhempainyhdistykseen kuuluvat koulun oppilaiden vanhemmat automaattisesti. Jäsenmaksua ei peritä. Kerätyt varat yhdistys käyttää koulun oppilaiden hyväksi. Toiminnan tarkoituksena on - edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä yhteistoimintaa - tukea koteja ja koulua pyrkimyksessä luoda lapsille hyvä oppimis- ja kasvuympäristö sekä edistää heidän tasapainoista ja monipuolista kehitystään - tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä - toimia oppilaiden vanhempien yhteistyöelimenä Toiminnan toteuttamiseksi yhdistys - perehtyy koulun kasvatustavoitteisiin ja toimintaan - tekee esityksiä ja aloitteita sekä ottaa yhteyttä viranomaisiin tarpeellisten uudistusten aikaansaamiseksi - pitää yllä yhteyksiä koulun hallintoelimiin ja kouluhenkilöstöön sekä toimii yhteistyössä muiden koulun hyväksi toimivien yhteisöjen kanssa - käsittelee kokouksissaan kodin ja koulun yhteistoimintaa edistäviä asioita - harjoittaa tiedotustoimintaa ja järjestää koulutustilaisuuksia oppilaiden vanhemmille - tukee tarvittaessa toiminnallisesti ja taloudellisesti oppilaiden harrastustoimintaa - järjestää neuvottelu-, keskustelu- ja juhlatilaisuuksia ( Lähde: Suomen Vanhempainliitto, Helsinki, p )

4 Tapausesimerkki ja ratkaisu Teemu 8lk Opettaja on huolissaan 8-luokkalaisesta Teemusta ja hän on kääntynyt Sinun puoleesi. Opettaja kertoo huomanneensa jo aika kauan sitten Teemun muuttuneen alakuloiseksi ja ajoittain levottomaksi. Opettaja on antanut Teemulle ylimääräistä huomiota ja yrittänyt tukea häntä. Hän on puhunut Teemun kanssa kahden kesken, mutta Teemu on ollut kovin vaitelias. Välitunneilla tulee sanaharkkaa muiden oppilaiden kanssa ja kerran hän on suuttuessaan uhannut tappaa yhden luokkakaverinsa. Opettaja on soittanut Teemun äidille, mutta vanhempien on ollut vaikea uskoa sitä, mitä opettaja on kertonut Teemun käyttäytymisestä koulussa. Opettaja toivoo, että Sinä yrittäisit saada kontaktin Teemun perheeseen ja voisit auttaa Teemun asiassa. Puolen vuoden kuluttua Teemu on selviytynyt vaikeuksistaan siten, että hän on tasapainoinen, sosiaalinen ja enimmäkseen hyväntuulinen poika. Eläydy tilanteeseen ja kuvittele miten otit perheeseen yhteyttä ja mitä kyseisen puolen vuoden aikana tapahtui. Kirjoita siitä jatkotarina tähän: - Hyvää päivää, olen Jokirannan koulun koulukuraattori Matti S. Olisiko sinulla nyt mahdollisuus vähän aikaa jutella kanssani? - Kyllä, mitähän asia koskee? - Opettaja Niemonen oli huolissaan Teemusta ja tarvitsimme apuasi. - Niin, Niemonen soitti ja kertoi Teemusta sellaisia asioita, joita minä en ole kotona huomannut? Taitaa opettaja puhua nyt omiaan. - Ehkä niin, mutta joskus lapset ovat niin erilaisia eri tilanteissa. Mutta olisiko sinulla mahdollisuutta tulla jonakin päivänä koululle, tai voimme tulla tietysti kotiinkin, niin voisimme yhdessä ihmetellä mistähän tässä mahtaa olla kysymys? Siitä olisi suuri apu opettajalle ja ehkä Teemun asiakin jotenkin selkiytyisi. - No, ei siitä mitään apua ole, mutta jos niin toivotte, niin voin kait minä tulla. Eihän Teemun tarvitse tulla? - Meillä on sellainen tapa, että tämän ikäiset nuoret ovat paikalla, kun heidän asioista puhutaan. Ei Teemun tarvitse puhua mitään, ellei sitten halua. Vain erityistilanteissa lapsi ei ole mukana. - Minulla on vapaata tiistaina, voisin käväistä silloin koululla. Voinko tulla koulun jälkeen. Teemu ei varmaan halua, että kaverit näkee äidin tulevan koululle. - Sopiiko klo tiistaina. Sovin asian Teemun open kanssa ja kerrotko sinä asian Teemulle. Varmistan vielä koululla, että Teemu jää silloin koulun jälkeen suoraan tapaamiseemme. - No, sovitaan sitten niin. Koulussa Olin asettanut työhuoneeni tuolit avoimeen rinkiin valmiiksi. Äiti tuli sovittuna aikana. Opettaja tuli yhdessä Teemun kanssa. Teemulla oli lippis päässään, kuten aina, ja takki päällä. Annoin tulijoiden valita vapaasti paikkansa. Teemu istui heti oven suuhun. Annoin pienen vinkin Teemulle ja hän otti lakin ja takin pois. Opettaja istui vastapäätä äitiä ja itse asetuin äidin viereen. Vaistoni kertoi, johtuikohan puhelusta, että halusin nyt liittoutua äidin kanssa. Aluksi tilanne oli hiukan jännittynyt.

5 4 - Ehdottaisin, että käydään keskustelu siten, että juttelen vähän aikaa Teemun opettajan kanssa, sitten Teemun kanssa, ja lopuksi äidin kanssa. Katsotaan mitä ajatuksia tässä matkalla syntyy. Toivon, että kuuntelette toisen kertomaa ja kommentoitte sitten omassa puheenvuorossa kuulemaanne. Kaikki nyökyttivät myöntävästi. Keskustelu sujui tällä kertaa suunnitellun mukaisesti. Opettaja kertoi Teemun muuttuneen sen jälkeen, kun hän huomasi Teemun parhaan kaverin, Villen, alkaneen kulkea toisissa porukoissa. Teemu ja Ville olivat kavereita jo ensimmäiseltä luokalta lähtien. Oikeastaan Teemulla ei muita kavereita ollutkaan aiemmin. Opettajasta tuntui, että Teemu on vähän hämillään nyt, kun ei olekaan enää kaveria. Ehkä se näkyy kahdella tavalla. Teemu on näkyvästi allapäin ja välillä sitten hakee huomiota toisilta haastamalla riitaa. Teemu ei halunnut puhua asiasta. Hänestä näkyi silti (vaikea pidellä kyyneliä), että opettaja oli osunut arvailuissaan aika kohdalleen. Äiti oli kuunnellut tarkkaavaisesti opettajan keskustelua kanssani. Hän oli yllättynyt Teemun tilanteesta. Hän sanoi vasta nyt huomanneen, miten tärkeä ystävä Ville oli ollut Teemulle. Oikeastaan kaikki kaverisuhteetkin välittyivät Villen kautta. Äiti oli aiemmin arvellut Teemun masennuksen syyksi sitä, että hän on yksinhuoltaja ja kotona ei ole miestä. Äiti kertoi kuitenkin, että Teemu tapaa isäänsä säännöllisesti ja heillä menee ihan hyvin. Ehkä siksi kotona ei huolet tulleetkaan esille niin kuin koulussa tuli, äiti arveli. Opettajan huolelle Teemun tilanteesta näytti tulevan meille yhteinen nimi. Teemu oli jäänyt yksin parhaan kaverin jätettyä hänet. Miten tätä voisi hoitaa, kun kaikki olivat yksimielisiä siitä, että kaverisuhteita ei voi väkisin synnyttää? Puhuttiin siitä, että kaveriasiat muuttuvat monienkin kohdalla yläkoulussa. Toisaalta se tarkoittaa myös, että uusia kaverisuhteita tulee tilalle. Nyt siinä oli vain väliaikainen viive Teemun kohdalla. Milloin sitten Teemulla on uusia kavereita ja miten se mahdollistuu? Teemu kohautti olkapäitään aivan kuin olisi huomannut jonkin uuden mahdollisuuden tulleen hänen elämäänsä. Puhuttiin myös siitä, mikä edesauttaa saamaan kavereita. Ainakaan väkivallalla niitä ei saa! Opettaja muisti Teemun pelanneen joskus ala-asteen aikana jalkapalloa. Hän oli itsekin kiinnostunut asiasta, koska oma poika oli aikoinaan pelannut. Opettaja oli kuullut, että harjoituksiin kaivataan lisää Teemun ikäisiä poikia. Äiti sanoi, että seuramaksut ovat niin kalliita, että hän ei voinut enää yksinhuoltaja maksaa maksuja ja niin Teemu on jäänyt pois harrastuksista. Lupasin äidille maksujen järjestyvän jotakin kautta (Pela, MLL tmv.) mikäli Teemu vain haluaa jatkaa harrastusta. Teemu lupasi harkita asiaa. Myöhemmin sain kuulla, että opettaja oli saatellut Teemun harjoituksiin ja Teemu oli uudelleen innostunut asiasta. Nyt puoli vuotta myöhemmin Teemu on taas se valoisa kaveri, mitä hän oli Villen kanssa liikkuessaan. Tosin Ville ei ole enää Teemun kaveri vaan Teemulla on uusia ystäviä. Opettaja kertoi, että myös äidin kanssa keskustelut sujuvat nyt paljon helpommin. - Hei, Matti Jokirannan koululta. Onko sinulla hetki aikaa? - Onko Teemulla asiat taas huonosti? - Ei toki, halusin vain soittaa sinulle, että Teemu valittiin luokkansa "tsemppi -kaveriksi".

6 5 Arvoitukseksi jäi mikä sitten muutti Teemun elämää oikeasti. Eikä se nyt enää kiinnostakaan. Tapaamisellamme saattoi olla jokin merkitys - tai sitten ei. Kuitenkin tästä eteenpäin asioista sopiminen tuntui luontevammalta kaikkien kesken. 2. ERILAISET KRIISITILANTEET KOULUN KRIISISUUNNITELMA 2.1. Toimintaperiaatteet Kriisiryhmä kokoontuu välittömästi, jos kouluyhteisöä tai jotain sen jäsentä kohtaa vakava kriisi. Sellaisia voivat olla esim. oppilaan tai koulun työntekijän kuolema, vakava onnettomuus, päihteet väkivalta tai fyysisen vahingoittumisen uhka. Kriisiryhmä vastaa kriisin selvittelystä ja ryhtymisestä toimenpiteisiin, joissa kriisin kaikki osapuolet otetaan huomioon Kriisityön tavoitteet Koulun kriisityön tavoitteena on tunnistaa kriisit ja toimia niissä nopeasti, tehokkaasti ja hallitusti. Kriisisuunnitelman avulla koulu vahvistaa yhteisön ja sen jäsenten kykyä selviytyä vaikeista tilanteista ja siten myös tukea koulun henkilöstön jaksamista. Kriisin selvittäminen koulutasolla on välttämätöntä, koska koulu on aina merkittävä paikka lasten ja nuorten elämässä. Kouluyhteisö ja sen jäsenet voivat muodostaa vahvan suojaa ja turvaa antavan tuen kriisin kohdanneelle Kriisiryhmän kokoonpano koulunjohtaja tai sijainen terveydenhoitaja koulukuraattori erityisopettaja opinto-ohjaaja muut henkilöt, jotka kriisiryhmä kutsuu erikseen 2.4. Kriisiryhmän tehtävät kriisitilanteessa on ottaa selvää tosiasioista sopia jatkotoimien organisoimisesta ja tiedottamisesta miettiä tarvittavien toimien laajuus, delegointi ja koordinointi harkita ulkopuolisen apu ja konsultointi - esim. jälkipuinnin tarpeellisuus tiedottaa koulun henkilökunnalle asiasta (koulunjohtaja tai sijainen) vastata tiedottamisesta koulun ulkopuolella. Jos on kysymys henkilökriisistä, on tiedottamisesta ja asian käsittelytavasta sovittava perheen kanssa. (koulunjohtaja tai sijainen) päättää, millä tavalla asiasta kerrotaan koulun oppilaille, ja suunnitella, millä tavoin estetään huhujen leviäminen (koulunjohtaja tai sijainen) huolehtia, että kukaan ei jää yksin vaikeassa tilanteessa vastata koulun kriisivalmiudesta ja järjestää tarvittaessa koulutusta asiasta

7 6 Oppilaan tarve ja mahdollisuus keskusteluun on otettava huomioon. Nuorten tarve toiminnallisuuteen ja konkreettiseen tekemiseen on hyödynnettävä. Oppilaita on autettava löytämään keinot asian käsittelemiseen, ja kriisin läpikäymiseen on annettava aikaa ja tilaa Tapausesimerkki ja ratkaisu Pekka 3 lk Lapset tulivat opettajanhuoneeseen kertomaan, että he olivat löytäneet Pekan tajuttomana portaiden alta. Päästä valui verta. Suurin osa oppilaista olivat jo luokissaan. Päivä oli ollut rauhallinen ja opettajalle tilanne tuli nyt yllätyksenä. Miten Pekalle on voinut sattua onnettomuus? Pekalle, joka oli itse rauhallisuus, ei koskaan riehunut, ja hänelle opettaja saattoi viimeiseksi sattuvan jotain. Miten opettajat toimi Opettaja yritti rauhoittaa mielensä. Järjesti nopeasti kaikille lukuläksyn seuraavasta kirjan kappaleesta ja vastuutti kaksi oppilasta toimimaan järjestäjinä tunnin ajaksi. Kaikkien tuli pysyä luokassa kunnes hän tulee takaisin. Opettaja pyysi yhtä oppilasta hakemaan työtoverinsa toisesta luokasta. Oppilaan tuli palata luokkaan heti sen jälkeen. Opettaja löysi Pekan ylhäälle menevien portaitten alta, totesi Pekan tajuttomaksi, takaraivosta tuli verta, mutta hengitys kulki ja sydämen syke tuntui kaulasta. Opettaja ei uskaltanut liikuttaa Pekkaa, koska ei ollut varma oliko selkään sattunut. Toinen opettaja tuli paikalle ja hän soitti välittömästi hälytyskeskukseen (112) tapahtuneesta. Ilmoitti kuka soitti, mistä soitti ja mitä oli tapahtunut. Opettajat totesivat lapsen tajuttomuuden jatkuvan. Toinen opettaja jäi Pekan vierelle ja seurasi hengitystä ja painoi pyyhkeellä päästä vuotokohtaa. Opettaja käänsi Pekan varovasti kylkiasentoon. Toinen opettaja haki huovan peitoksi. Odotusta kesti noin 15 min kunnes ambulanssi saapui paikalla. Pekka alkoi juuri availla silmiään ja oli hämillään missä oli, miksi hän makasi käytävällä ja mitä opettajat hänen ympärillään häärivät. Ensiapuhenkilöstö jatkoi siitä eteenpäin. He antoivat yhteystiedon, mistä voi Pekan asiaa tavoitella myöhemmin. Kun ambulanssi lähti koulun pihalta, opettajat näkivät luokkien ikkunoissa useita lasten kasvoja. Täytyi miettiä miten asiasta kerrotaan lapsille. Tuli juuri välitunti ja kaikki lapset rynnistivät ulos katsomaan, kun ambulanssi lähti. Tuli paljon kyselyjä, kuka oli ambulanssissa, mitä oli tapahtunut, jne. Opettaja päätti nopeasti, että asiasta kerrotaan heti seuraavan tunnin alussa kaikille yhtä aikaa. Opettajat kokoontuivat opettajanhuoneeseen ja miettivät jatkotoimet. Sovittiin, että tapauksessa mukana ollut opettaja soittaa heti lapsen vanhemmille ja antaa myös kriisiryhmän yhteistiedot mikäli he tuntevat tarvetta siihen. Mietittiin yhdessä miten koulunjohtaja tiedottaa asiasta oppilaille ja koulun henkilökunnalle. Sovittiin, että koulunjohtaja kertoo tosiasiat kaikille; Pekka oli löydetty portaiden alta tajuttomana, päästä tuli hiukan verta, Pekan vanhemmille on soitettu asiasta, Pekka on tullut tajuihinsa ja oli nyt matkalla terveyskeskukseen. Jos joku on nähnyt tapahtuman, niin häntä pyydetään ottamaan yhteyttä tilaisuuden jälkeen koulunjohtajaan. Jos kotona kysellään asiasta, niin he voivat soittaa koulunjohtajalle.

8 7 Seuraavan tunnin alussa annetaan lasten kysellä ja puhua asiasta mikäli he haluavat. Muutoin opettajat jatkavat opetusta normaaliin tapaan ja seuraavat, ettei kenenkään ahdistus tuli huoleksi.kun Pekan tilanne oli todettu kohentuneen sairaalassa, niin koulunjohtaja tiedotti asian kaikille. Vaikka koskaan ei selvinnyt (Pekkakaan ei muistanut) mitä oli tapahtunut, niin koulussa kiellettiin porraskaiteelta laskeminen ja laitosmies asensi muutaman esteen estämään laskumahdollisuuden. Tällä kertaa ei kriisiryhmään tarvinnut ottaa yhteyttä, mutta seuraavaan oppilashuoltoryhmän kokoontumiseen osallistui koko koulun henkilökunta ja käytiin vielä tilanne kerran läpi; tapahtuman kulku, missä kukin oli tapahtumahetkellä, mitä tunteita tapahtuma herätti ja miten arjessa jatketaan eteenpäin. Tilaisuuden veti sillä kertaa koulun terveydenhoitaja. 3. KOULUKIUSAAMINEN Kouluissa käytetään koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseen ja selvittämiseen Kiva-koulu menetelmiä. Kiusaamisen lomakkeet. Ks. lisäksi Suomen Sovittelufoorumin ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva yhteisöllinen VERSO-Vertaissovittelumentelmä Mitä koulukiusaaminen on ja miten se näkyy Koulukiusaamisena pidetään toistuvaa, tahallista toimintaa, jonka tarkoituksena on loukata ja alistaa oppilasta tai aikuista henkilöä. Kiusaaminen on väkivaltaa. Usein koulukiusaaminen pysyy aikuisilta salassa ja tarvitaan tarkkaavaisuutta huomata asia. Koulukiusaaminen on ryhmätoimintaa. Lasta tulee rohkaista asian esille ottamisessa. Sellaista on fyysinen väkivalta (esim. lyöminen, potkiminen, töniminen, raapiminen ja hiuksista repiminen) henkinen väkivalta (esim. nimittely, pakottaminen, juoruilu, syrjintä, kiristäminen, uhkailua ja nauraminen) vahingonteko (esim. tavaroiden rikkominen ja piilottaminen) Kiusatuksi joutuminen voi näkyä lapsen muuttuneena käyttäytymisenä alakuloisuutena, huonotuulisuutena syrjään vetäytymisenä haluttomuutena lähteä kouluun päänsärkynä, vatsavaivoina, ihottumana, tai muina fyysisinä vaivoina naarmuina ja mustelmina tavaroiden särkymisenä ja katoamisena koulumatkoilta saattaa tulla viestiä asiasta

9 Pahuus ja koulukiusaaminen Kolme ainesosaa: - havainnot; jokin herättää sietämättömän tunteen, - tunne; voimakas mielipaha, suuttumus tai pelko, - toiminta; kiihkeä hyökkäävä ja tuhoava käyttäytyminen Berken mukaan kateus on yhtä kuin pahuuden olemus. Kateus on luonteeltaan leppymätöntä, sovittamatonta, ilkeää intohimoa, jonka tehtävänä on yksinomaan pilata, tuhota, häpäistä ja riistää. Kateus on tila, jossa alemmuuden, kykenemättömyyden ja mitättömyyden tunteet nostattavat ihmisessä äärimmäisen jännityksen, ahdistuksen ja pahan tahdon. Kateuden juuret ovat siis alemmuudentunnossa, ja kateellinen persoonallisuus muodostuu hylkäävän huonosti kohtelevan kasvatuksen tuloksena. (Berke, J.H. Pahan voima - ihmisen ja kulttuurin yöpuoli. Otava 1986.) 3.3. Koulukiusaamisen vaikutus Väkivalta (koulukiusaaminen) ilmenee erilaisina oireina, jotka saattavat olla esim: unihäiriö, paniikki- ja syömishäiriö, kipu ja päihderiippuvuus. Väkivalta (koulukiusaaminen) on rikos. Väkivalta on toisen ihmisen alistamista ja rajoittamista fyysisesti, seksuaalisesti, henkisesti, taloudellisesti tai esineisiin ja eläimiin kohdistuvaa. Kurinpito- ja ojentamiskeinona perusopetuslaki 36. Jos poliisiasia, niin asia keskeytettävä (perusopetusasetus 18 ) Miten kiusaamista voidaan ehkäistä koulussa Jokaisella koululla pitäisi olla selkeät käyttäytymissäännöt ja säännökset siitä, miten kiusaamiseen tartutaan. Arvion perusteella 80% kiusaamisesta saattaa jäädä opettajalta huomaamatta. ks. Kiva-koulu Hyvä kouluilmapiiri. Hyvä luokkailmasto, sillä tutkimusten mukaan luokissa, joissa on hyvä luokkahenki on vähemmän kiusaamista kuin muissa luokissa. Hyvä opettaja - oppilassuhde. Tehokas ja nopea tarttuminen kiusaamiseen kiusaustapausten tultua ilmi. Kiusaamisen sovitteluun liittyy sisäänrakennettu aivan erityinen mielenterveyden edistämisen näkökulma. Sovitteluun osallistuville lapsille ja nuorille (ja aikuisille) tulee kokemus siitä, että ongelmista voi puhua niiden nimetyn kohteen kanssa. Eikä pelkästään puhua, vaan myös sopia Käytännön toimintaohjeita koulukiusaamisessa Keskustelun alussa kuullaan osapuolia erikseen. Pyritään pääsemään osapuolien yhteiseen sovintotilanteeseen. Mikäli kiusatuksi tullut ei ole heti valmis asian kohtaamiseen kiusaajan kanssa, niin annetaan lyhyt odotusaika (1-2vkoa). Huoltajiin ollaan yhteydessä. Mikäli tilanne ei ole muuttunut, niin asian hoitaja ottaa tilanteen hoitamisesta vastuun ja kokoaa osapuolet yhteen. Keskustelussa edetään seuraavasti: Vastuun portaat: myöntäminenymmärtäminen-anteeksipyyntö-sovittaminen-lupaaminen-vastuuntunto.

10 9 Mikäli kiusaaminen on esim. väkivallan käyttö, niin asiasta tiedotetaan välittömästi puhelimitse oppilaiden huoltajille. Usein se tapahtuu niin, että oppilaat itse soittavat valvotusti huoltajilleen ja kertovat tapahtuneen. Sen jälkeen myös opettajalla on mahdollisuus keskustella huoltajan kanssa. Joissakin tapauksissa sovitaan eri osapuolten ja huoltajien kanssa yhteinen tapaaminen samana tai seuraavana päivänä. Keskustelussa sovitaan seurannasta. Keskustelut ja sopimukset kirjataan ylös. Tapahtuman selvittelyssä vastuussa ollut henkilö yhdessä muiden osallisten kanssa seuraa, toimivatko osapuolet sopimuksen mukaan. Jos kyseessä on vakava väkivallan käyttö, niin otetaan yhteys poliisiin, joka jatkaa asian käsittelyä. Kaikki väkivaltatilanteet tulee päättää sovitteluun. Myös lapsen voimakeinoin luokasta poistaminen tulee jälkikäteen sovitella. Väkivaltaisen tilanteen hoidon aloittaminen saattaa kestää pitkään monesta syystä. Anna turvaa lapselle ja ole kärsivällinen muutoksen suhteen Tapausesimerkki ja ratkaisu Tapahtui 5 -luokalla Opettaja oli huomannut, että Annan käytös oli muuttunut. Ennen niin eloisa ja osallistuva Anna oli nyt omissa oloissaan, myöhästyi usein koulusta, ei halunnut mennä välitunnille ja ei enää viitannut tunnilla. Opettaja oli usein kysynyt Annalta mikä häntä vaivaa, mutta ei saanut vastausta. Opettaja oli soittanut kotiin ja siellä oli havaittu samanlaista muutosta, mutta Anna ei ollut kotonakaan kertonut mitään erityistä tapahtuneen ja kieltänyt soittamasta kouluun. Opettaja pyysi kouluterveydenhoitajaa jututtamaan Annaa. Terveydenhoitajan luona Anna ei juuri jutellut. Anna ei myöskään kertonut, että häntä kiusattaisiin, vaikka terveydenhoitaja sitä suoraan kysyi. Mikä siis neuvoksi, kun aikuiset kuitenkin näkivät, että Annalla ei ole hyvä olla? Asiaa mietittiin oppilashuoltoryhmässä ja päätettiin, että opettaja seuraa vähän aikaa Annaa tarkemmin ja sopivissa tilanteissa kyselee myös Annan entisiltä kavereilta mitä he ajattelevat. Kukaan ei osannut suoraan sanoa mistä voisi olla kysymys. Opettaja kiinnitti kuitenkin huomioita siihen, että aika moni lapsista sanoi Anna olevan opettajien lellikki ja, että hän saa usein erilaisia luottotehtäviä tehtäväkseen. Se vähän ihmetytti opettajaa, koska Anna ei tuonut itseään näkyvästi esille. Opettajalla oli nyt vahva oletus siitä, että kysymys saattoi olla tyttöjen välisestä kateudesta tmv. Tilanne oli hankala siten, että opettajana hän oli tavallaan yksi osapuoli asiassa. Miten ratkaista asia, jossa tietää ratkaisun, mutta ei siihen johtavaa yhtälöä? Tarvittiin kolmas osapuoli mukaan selvittämään ratkaisua. Koulussa oli käytettävissä opettajien lisäksi, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja -kuraattori. Tällä kerta nopeasti paikalle saatiin kouluterveydenhoitaja.

11 Kouluterveydenhoitaja etenee ratkaisukeskeisellä menetelmällä (Lähde: Vastuun portaat): Koululla kiusaamisasiaan puututaan heti seuraavana päivänä. Pikainen puuttuminen on välttämätöntä, jotta asiasta huolestuneet kokevat, että asiaan suhtaudutaan vakavasti ja jotakin todella alkaa tapahtua. Koululla hän ( koordinaattori) puhuu ensin kiusaamisen kohteeksi joutuneen kanssa. Aluksi puhutaan niitä näitä ja tehdään tuttavuutta. Kiusaamisesta ei puhuta, vaan lapselle kerrotaan, että hänen vanhempansa ovat huolissaan hänestä. "Onko sinusta heillä syytäkin olla sinusta vähän huolissaan?" lapselta kysytään. Lapsi nyökkää ja myöntää. Lapselle vakuutetaan tarvittaessa, että vaikka hän kertoo ketkä ovat ne lapset, joiden vuoksi hän ei ole koulussa onnellinen, siitä ei seuraa mitään ikävää kenellekään asianosaiselle. Lapselta kysytään, keitä ovat ne lapset joiden vuoksi hänellä EI ole koulussa mukava olla. Epämukavan olon koulussa aiheuttavista asioista ei keskustella sen enempää. Seuraavaksi kysytään, keitä muita lapsia on paikalla, kun tapahtuu sellaisia asioita, joiden vuoksi kiusattu lapsi ei viihdy koulussa. Näin saadaan selville ne lapset, jotka ovat sivustakatsojia eivätkä puutu kiusaamiseen. Tämän jälkeen päätetään yhdessä lapsen kanssa keitä oppilaita pyydetään hänen tukiryhmäänsä. Tukiryhmään pyydetään edustajia kaikista kolmesta ryhmästä: (1) kavereista tai sellaisista oppilaista joiden kiusattu toivoisi olevan hänen kavereitaan, (2). sivustakatsojista ja niistä, (3) jotka tekevät hänet onnettomaksi (kiusaajat). Tukihenkilöt kutsutaan saman tien kokoukseen. He saattavat tulla kokoukseen pää painuksissa peläten, että heitä syytetään kokouksessa jostakin. Pian he huomaavat, että edessä onkin mukava palaveri, jossa ei puhuta kiusaamisesta, vaan siitä miten lapset voivat auttaa pitämään huolta siitä, että kaikilla olisi koulussa kivaa. Palaverin vetäjä kertoo, että hänen tehtävänsä on auttaa sellaisia lapsia, joilla ei ole koulussa kivaa ja että hän on pyytänyt kaikki läsnä olevat tähän palaveriin, jotta voitaisiin yhdessä pitää huolta siitä, että myös viime aikoina kiusaamisen kohteena olleella oppilaalla olisi kivaa. Kaikkia kiitetään siitä, että he tulivat paikalle ja heidän kanssaan puhutaan aiheesta hetki yleisesti. Pohditaan onko kukaan kokenut, että koulussa ei ole ollut kivaa? Lapset kertovat kokemuksistaan ja useimmiten nimenomaan siitä, miten heitä on joskus kiusattu. Ilman että asiaa erikseen tuodaan esille, kaikki ymmärtävät että lasta, jonka vuoksi neuvottelu on järjestetty, on mitä ilmeisemmin kiusattu. Vetäjä kysyy: "Ei ole kiva olla koulussa, jos on onneton, eihän?" ja kun oppilaat vastaavat myöntävästi hän selittää: "Siksi olenkin pyytänyt teitä auttamaan, että kiusattu lapsi viihtyisi koulussa paremmin ja hänelläkin olisi mukava olla täällä." Lapset saavat miettiä ratkaisuja kyseisen lapsen kouluviihtyvyyden parantamiseksi. He keksivät yhtä sun toista. Voi tulla hyviä ja voi tulla huonoja ehdotuksia. Kaikki ehdotukset otetaan kiitollisin mielin vastaan. Tärkeätä on, että ehdotukset tulevat lapsilta, ei vetäjältä, ja että lapset itse päättävät, mitä he aikovat tehdä, jotta X viihtyisi paremmin koulussa. Erikseen vielä tarkistetaan, että hyvät ajatukset ovat myös toteuttamiskelpoisia: "Kiva ehdotus, mutta

12 11 eikös se ole vaikea toteuttaa?" Lapset todistavat, että he pystyvät toteuttamaan omat ehdotuksensa. Vetäjä ei anna lapsille tehtäviä eikä määrää heitä tekemään mitään - hän vain kirjaa lasten ehdotukset ja kehuu heitä. Vetäjä ei myöskään millään tavalla yritä sanoa, että lasten pitäisi olla kavereita keskenään. Vetäjä päättää kokouksen kehumalla lapsia: "Te olette tehneet todella hyviä ehdotuksia ja minä uskon, että näillä keinoilla te onnistutte saamaan X:n viihtymään paljon paremmin täällä koulussa." Seurantapalaveri sovitaan viikon päähän (ei aikaisemmin että ehditään tekemään jotakin, eikä myöhemmin, jolloin kaikki jo ovat unohtaneet koko jutun). Seuratapalaverissa tavataan ensin lyhyesti kiusaamisen kohteeksi joutunut lapsi. Hänellä menee yleensä tässä vaiheessa hyvin. Häntä kehutaan siitä miten hienosti hän on hoitanut oman osuutensa tässä tilanteessa. Tämän jälkeen tavataan lyhyesti myös tukiryhmäläiset. Heiltä ei tingata ovatko he tehneet lupaamansa asiat vai eivät. Heiltä vain kysytään mitä kaikkea he ovat tehneet ja heitä kiitellään ja kehutaan joko yksitellen tai ryhmänä. Jos ryhmässä on mukana kiusaajia, jotka eivät ole tehneet mitään muuta erityistä kuin olleet kiusaamatta, hekin ansaitsevat tunnustuksen. Jo seuraavassa palaverissa entiset kiusaajatkin yleensä kertovat tehneensä jotakin aktiivista esimerkiksi ovat puuttuneet asiaan kun ovat nähneet jonkun muun (tämän ryhmän ulkopuolisen) yrittäneen kiusata lasta. Seurantapalaveri voidaan tarvittaessa uusia viikon kuluttua. "Mitä sanotte lapset, jatketaan tätä vielä yksi viikko?" Yleensä lapset haluavat jatkaa X:n tukemista ainakin yhden viikon lisää (koska se on heistä mukavaa ja palkitsevaa). Vanhempien kanssa ollaan yhteydessä jokaisen seurantapalaverin jälkeen, heille raportoidaan edistyksestä ja kiitellään omasta osuudestaan. Kaksi seurantaviikkoa yleensä riittää, joskus joudutaan jatkamaan useampia viikkoja. Asiaan puuttuminen lopetetaan, kun kiusattu lapsi sanoo viihtyvänsä koulussa ja tukiryhmä kertoo, että menee hyvin. Lisäksi vanhempien on oltavat tilanteeseen tyytyväisiä.

13 12 KOULUKIUSAAMINEN = VÄKIVALTAA = KUN JOKU PELKÄÄ AIKUISET omat kokemukset kiusaamisesta s a l a i s u u s kiusattu toistuvaa kiusaaja ulkopuolinen, joka tietää, mutta ei uskalla kertoa vahvistaja, tukee kiusaajaa apuri, menee mukaan ajattelematta

14 13 ITSETUNNON HEIKKENEMISEN SYITÄ JATKUVA MOITE TOISTUVA EPÄONNISTUMINEN VÄHÄTTELY JULKINEN VERTAILU ULKOISTEN OMINAISUUKSIEN ARVOSTELU AIHEETON MOITE NOLAUS SYRJIMINEN OPPILAAN ITSETUNTO HEIKKENEE SYRJÄYTTÄMINEN EI TILAISUUTTA PUOLUSTAUTUA KUULEMATTA JÄÄMINEN KIUSAAMINEN KAVERIN PUUTTUMINEN JULKINEN ARVOSTELEMINEN KIITTÄMISEN UNOHTAMINEN RAKKAUDEN PUUTE

15 14 4. PÄIHTEET Ehkäisevä päihdetyö koulussa 4.1.Arvopohja Päihteet ovat yksi osa elämää ja vaikuttaa myös koulun toimintaan. Koulun henkilöstön tulee järjestää koulun toiminta siten, ettei päihteiden käyttö estä lasten turvallista kasvua ja kehitystä koulun toimintaympäristössä. Koulun henkilöstön oma arvomaailma ja toiminta suhteessa päihteisiin ei voi olla ristiriidassa edellisen kanssa Kolme tasoa haittojen ennaltaehkäisyyn Päihteiden haittojen ennaltaehkäisyn kolme tasoa. Tasot menevät osittain limittäin ehkäisevän ja korjaavan työn kanssa: 1. Primaaritaso (ei vielä kokeilua, kaikille yhteistä) Tavoitteena on estää päihteiden käytön aloittaminen alle 18-vuotiaana. Tähän pyritään koulussa faktoihin perustuvalla päihdetiedon jakamisella opetussuunnitelman mukaisesti sekä terveisiin elämän tapoihin ohjaamalla. Myös koko henkilökunnan arvo- ja toimintamaailman tulee tukea lapsia päihteettömyyteen. Oppilaantuntemuksella pystytään vaikuttamamaan myönteisellä tavalla lapsen tukemisessa. 2. Sekundaaritaso (kokeilua, riskiryhmät) Tavoitteena on puuttua koulussa päihdekokeiluun havaituissa riskiryhmissä ohjaamalla lapset varhaisessa vaiheessa oppilashuollon ja terveydenhoidon tukipalveluihin. Estetään lapsen toistuva päihdekäyttö lisäämällä vuorovaikutusta perheen ja eri tukitoimintojen välillä. Ohjataan lasta aktiivisesti terveyttä edistäviin toimintoihin. Tarvittaessa käytetään lastensuojelulain edellyttämiä toimia (Lsl 25 ). 3. Tertiääritaso (jatkuva käyttö) Mikäli päihdekäytön epäillään estävän lapsen turvallinen kasvu ja kehitys, esim. lapsi ei etene opinnoissaan edellytystensä mukaisesti, niin yhteistyöhön otetaan mukaan perheen, läheisverkoston ja terveydenhuollon lisäksi lastensuojelu. Koulu edellyttää osapuolilta sitoutumista yhteisesti sovittuihin lastensuojelullisiin tukitoimiin. Tavoitteena on, että koulussa päihteisiin liittyvä koulun arvomäärittely, päihteisiin liittyvät kolme toimintatasoa sekä toimintamalli akuutissa päihdetilanteessa Päihteiden käytön tunnistaminen Päihteiden käytön havaitsemiseen ei ole olemassa yhtä selvää ohjetta, mutta eräitä oireita ja muutoksia havaittaessa on syytä epäillä käyttöä. Usein ensimmäiset ja näkyvimmät merkit nuoren päihteiden käytöstä liittyvät käyttäytymiseen. On kuitenkin tärkeää tarkastella

16 15 havaintoa osana nuoren olemusta ja siitä syntyvää kokonaiskuvaa ja tehdä johtopäätökset siltä pohjalta. Millaisia oireita lapsella saattaa olla käyttäytymisen muutos; välinpitämättömyys, eristyneisyys, katsekontaktin vältteleminen, valehtelu, sepittely ja aikuisten harhauttaminen, lyhytjännitteisyys, äkilliset mielialan vaihtelut, alkoholi- tai huumeslangin ilmaantuminen puheisiin. ulkoisen olemuksen muutos; epäsiisti olemus tai vaatetustyylin ylikorostuminen, haju (tinnerin kitkerä, bensan pistävä, kannabiksen imelä), laajentuneet silmäterät, verestävät silmänvalkuaiset, vapina, hikoilu, pälyilevä olemus, tokkuraisuus, selittämätön laihtuminen tai lihominen koulukäynnin muutos; heikentynyt koulumenestys ja kiinnostus koulunkäyntiin, oppimisvaikeudet, aamuihin ja maanantaihin keskittyvät poissaolot, käytöshäiriöt. kaveripiirin ja harrastusten muutos; kotiintuloaikoja on seurattava ja yöpymiset kavereiden kanssa tulee tarkistaa vanhempien kesken kotona ilmenevät muutokset; epäluotettavuus, kasvanut rahan tarve, tavarat, joiden alkuperä on selittämätön, käyttöön viittaavaa esineistöä (piippu, sätkäkone, aineenpalaset, erilaiset veitset) näpistykset, rikokset, väkivallan jäljet päihteiden puolustelu ja myönteinen asenne päihteisiin elämän arvojen vääristyminen Menettelytapoja päihdetapauksissa Jaa huoli, älä jää yksin. Työskentely tapahtuu yhteistyössä vanhempien kanssa ja oppilaalle tarjotaan mahdollisuus saada apua ongelmiinsa koulun sisältä ja muilta auttamistahoilta. Koulu on osaltaan vastuussa lapsen kasvatuksesta. Terveen kasvun tukemiseen kuuluu päihteiden käytön ehkäiseminen ja havaittuun käyttöön puuttuminen. Koulussa toimivat aikuiset puuttuvat välittömästi havaitsemaansa epäilyyn oppilaan päihdekäytöstä ja ottavat syntyneen huolen puheeksi hänen kanssaan. Huonovointinen oppilas saatetaan terveydenhoitajan luokse. Terveydenhoitaja pyytää tarvitessaan tueksi oppilashuollon jäseniä. Vastuuhenkilöt miettivät jatkotoimet ja sopivat kuka ottaa yhteyttä huoltajiin. Päihteiden käytöstä tehdään tarvittaessa lastensuojeluilmoitus (Lsl 25 ) Tapausesimerkki ja ratkaisu Tanja 7 lk Tanja aloitti koulun heikosti jo ensimmäisellä kouluviikolla. Tanja lähti pois kesken päivän ja oli poissa koulusta kokonaisen päivänkin. Hän kertoi opettajalle olleensa sairas. Mikään ei aluksi näyttänyt viittaavan muuhunkaan eikä opettaja (luokanvalvoja) osannut epäillä mitään erityistä.

17 16 Toisen viikon alussa opettaja kuuli lasten puhuvan käytävällä heidän viikonlopun vietosta. Hän kiinnitti erityisesti huomioita Tanjaan viittaavaan kertomukseen. Tanjan kaverit naureskelivat ja puhuivat oksentelusta, sammumisesta ja Tanja oli halaillut useita poikia. Lopuksi Tanja oli nähty menevän tummalasisen auton kyytiin. Opettaja tapasi vasta iltapäivällä Tanjan koulussa. Tanja oli korostuneen huolitellun näköinen, kaulaliina tiukasti kaulalla ja tuoksui voimakkaasti hajusteille. Tanja tuntui välttelevän aikuisia. Opettaja huolestui tilanteesta. Hän jutteli toisten opettajien kanssa, oliko heillä mitään havaintoja Tanjasta. Myös toiset olivat huomanneet jotain poikkeavaa tytössä, mutta arvelivat sitä murrosikään tulleen tytön oireiluksi. Miten opettaja toimi Tällä kertaa opettaja ei halunnut asian jäävän mielen päälle ja hän päätti jutella Tanjan kanssa oman hyppytuntinsa aikana. Opettaja valitsi paikaksi terveydenhoitajan viereisen huoneen, joka oli nyt tyhjänä. Aluksi Tanja ihmetteli miksi ope oli kiinnostunut hänen asioistaan. - Tanja voisinko jutella hetken kanssasi? - No, joo? - Minulla on huoli, jota sinä voisit vähän auttaa? - Niin? - Olit aika paljon viime viikolla poissa koulusta. Sanoit olleesi sairas. Nyt kuitenkin olen saanut kuulla, että sinulla on aika paljon muuta tekemistä koulun ulkopuolella. Viime viikonlopusta kuulin, että olit ollut tosi humalassa ja monet pojatkin olivat silloin piiritelleet sinua. Kuulin myös, että se on toistunut jo jonkin aikaa. - Mitä sulle mun vapaa aika oikeesti kuuluu? - Ei sinänsä kuulukaan, mutta olen luokanvalvojasi ja koulunkäynnin sujuminen kuuluu minulle? Toisaalta haluan välittää siitä, että luokassamme kaikilla on hyvä olla, myös sinulla. - Mulla on ihan hyvä olla! Ei sun tartte siitä huolehtia. - Nyt, kun minä tiedän asioistasi, niin en enää voi antaa asian ollakaan. Meidän täytyy nyt yhdessä miettiä, miten tämän asian kanssa tehdään. - Ei meidän tartte asialle mitään tehdä. Anna mun olla! Mun kavereita ei tartte tähän sotkea. Tämä on mun oma asia. - Mitä sinun kaverit asiasta ajattelee? - Ei ne mitään ajattele. Ne on yksiä kusipäitä, kun juoruavat toisesta kaikkea paskaa. - Voisiko olla, että he kuitenkin välittävät sinusta, koska halusivat jonkun aikuisen kuulevan heidän keskustelun? - Miten ja keneltä sä mun asioista kuulit? - En tunne vielä kaikkia uusia oppilaitamme, mutta olin välituntivalvojana ja kuulin sattumalta, kun nuoret juttelivat siinä lähelläni viikonlopun vietostaan. - Se on ollut varmaan Maiju ja Mellu? - Onko ne sun hyviä kavereita? - On - tai olivat - menivät juoruamaan mun jutuista! - Minusta tuntuu, että he ovat oikeita kavereita. He tuntuvat välittävän sinusta. Nyt muistan kaksi tyttöä ringistä, jotka puolustivat sinua ja olivat selvästi huolissaan sinusta. - Niinkö? - Voinko hakea tytöt nyt tänne? - En tiedä?

18 17 - Odota tässä käyn hakemassa tytöt. Pyydän tuosta naapurista terveydenhoitajan tähän. Haluaisin hänet kaveriksemme, jos syntyisi joku ajatus miten edetään? - No, joo. Mallu ja Meiju jännittivät aluksi tuloaan huoneeseen. Tytöt katselivat ensin jännittyneenä toisiaan. Opettaja esitti, että jokainen kertoisi vuorollaan mitä viikonloppuna oli tapahtunut ja mitä ajattelee asioista nyt. Opettaja pyysi kouluterveydenhoitajaa kuuntelemaan kertomuksia ja kertomaan sitten mitä ajattelee kuulemastaan. Aluksi tytöt olivat vaitonaisia, mutta opettaja avusti tekemällä kohdennettuja kysymyksiä, kuten missä he juhlivat, oliko paikalla paljon porukkaa jne. Jokaisen kertomuksessa tuli hieman lisää kertomukseen. Lopuksi käytiin kohdennettu keskustelu siitä miten edetään. Terveydenhoitaja aloitti. - Kertomuksissa kiinnitin huomioita muutamaan asiaan. Tanja on kolmetoista ja hänen iässään alkoholin käyttöä ei meidän aikuisten tule sallia. Toiseksi mietin sitä, onko Tanja turvassa poikien suhteen päihtyneenä? Minusta asiasta on viisainta nyt olla yhteydessä kotiin. Mitä ne ajattelevat kotona, jos soitan tästä nyt kotiin? - Et soita, mutsi huutaa raivona ja faija ei päästä enää mihinkään! - Vanhempasi vastaavat sinusta ja heillä on oikeus saada tietää. Voimme tietysti pyytää vanhemmat kouluun, niin ehkä silloin voimme hiukan rauhallisemmin keskustella asiasta? - Kyllä mää ite kerron kotona. Ei teidän tartte kertoa. - Mistä me tiedämme, että olet kertonut kotona. Jos vanhempasi eivät ole soittaneet huomiseen mennessä opettajalle, niin olemme yhteydessä kotiin. Sopiiko? - No, joo. Soittoa ei tullut, joten opettaja ja terveydenhoitaja päättivät soitosta. Puhelimessa ollut äiti kuulosti jotenkin helpottuneelta. He olivat olleet kotona voimattomia, kun tyttö vaan menee kaikista kielloista huolimatta. Opettaja, terveydenhoitaja, vanhemmat ja Tanja tapasivat koululla. Opettaja asetti tuolit avoimeen rinkiin ja käytiin keskustelu Tanjan elämäntilanteesta koulussa ja kotona. Päästiin sopimukseen yhteisestä seurannasta; - koulussa seurataan koulunkäyntiä tiiviimmin - opettaja oli jo suostutellut Mallun ja Meijun toimimaan Tanjan tukena, - kotona asetettiin toistaiseksi tiukat liikkumisen rajat, sovittiin kotiintuloajat jne., ja vanhemmat ovat yhteydessä opettajaan perjantaisin - terveydenhoitaja lupasi tavata Tanjan toistaiseksi kerran viikossa - yhteinen seurantapalaveri sovittiin aluksi kahden viikon päähän ja sitten kuukauden päähän, mikäli asiat alkavat sujua - terveydenhoitaja muistutti lastensuojelun ottamisesta mukaan mikäli asioissa ei tapahdu muutosta seuraavan yhteiseen palaveriin mennessä Meni vielä pitkään ennen kuin Tanjan asioissa tapahtui suurempi muutos. Välillä meni hyvin ja välillä huoli nousi uudelleen. Sitkeys kuitenkin palkittiin, kun keväällä äiti kävi koululla tervehtimässä opettajaa. Tanja oli aloittanut uudelleen jumpan ja oli äidin mukaan tosi mukava kotona. Mikä lopulta muutti Tanjan elämän, jäi arvoitukseksi. Eikä se ole enää niin väliäkään tietää. Tästä eteenpäin ainakin keskusteluyhteys koulun ja kodin välillä tuli luontevaksi ja

19 18 yhteyttä pidettiin vapaamuotoisemmin molemmin puolin. Ehkä myös se oli tukemassa Tanjan elämän muutosta? Opettaja muisteli opinto-ohjaajalta kuulemaansa lausetta: "Siis jonkin matkaa rinnalla, enkelin tuuraajana, ja sitten elämän kuljetettavaksi. Jokaisen on valittava tiensä, seurattava tähteä." 5. LASTENSUOJELULAKI PERUSOPETUKSESSA 5.1. Lastensuojelun periaatteita koulussa Kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetustointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestäessään ja niitä kehittäessään huolehdittava siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa ja saadaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Kunnan on järjestettävä tarvittaessa erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. (lsl 417/ luku) 1 Lapsen oikeus. Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. 4 Lastensuojelun keskeiset periaatteet Lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle: 1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet; 2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon; 3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen; 4) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; 5) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen; 6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä 7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen. Lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti

20 19 avohuollon tukitoimia, jollei lapsen etu muuta vaadi. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on järjestettävä viivytyksettä. Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. 5 Lapsen ja nuoren mielipide ja toivomukset Lapselle on hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla turvattava oikeus saada tietoa häntä koskevassa lastensuojeluasiassa ja mahdollisuus esittää siinä mielipiteensä. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa, lasta tai nuorta koskevaa päätöstä tehtäessä ja lastensuojelua toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen tai nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin 8 Palvelujen kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lapsen vanhemman ja muun huoltajan tulee turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/1983) säädetään. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. 9 Tuki koulunkäyntiin Kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä. Perusopetuslain 7 ja 8 :ssä tarkoitetun opetuksen järjestäjä vastaa edellä 1 momentissa tarkoitettujen palveluiden järjestämisestä oppilailleen. 20 Lapsen mielipiteen selvittäminen ja kuuleminen Lastensuojelua toteutettaessa on selvitettävä lapsen toivomukset ja mielipide sekä otettava ne huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Lapsen mielipide on selvitettävä hienovaraisesti sekä siten, että tästä ei aiheudu tarpeettomasti haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheisten ihmisten välisille suhteille. Lapsen mielipiteen selvittämisen tapa ja pääasiallinen sisältö on kirjattava lasta koskeviin asiakasasiakirjoihin. Kaksitoista vuotta täyttäneelle lapselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi hallintolain (434/2003) 34 :n mukaisesti häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa. Lapsen mielipide voidaan jättää selvittämättä vain, jos selvittäminen vaarantaisi lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos se on muutoin ilmeisen tarpeetonta. Mielipiteen selvittämisen ja kuulemisen yhteydessä lapselle ei saa antaa sellaisia tietoja, jotka vaarantavat hänen kehitystään tai ovat vastoin lapsen muuta erittäin tärkeää yksityistä etua.

21 20 Ilmoitusvelvollisuus Lsl 25 (Huom myös sosiaalipäivystys 112) Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä Tapausesimerkki ja ratkaisu Nikke 6 lk (12v) Nikke on perheen ainoa lapsi. Perhe asuu kymmenen kilometrin päässä keskustasta ja lähellä ei asu muita lapsiperheitä. Nikellä ei ole oppimisvaikeuksia. Kaikki meni hyvin siihen asti kunnes opettaja huolestui viidennen luokan syksyllä. Nikke ei tehnyt enää läksyjä ja usein reppukaan ei ollut koulussa. Opettaja oli kotiin yhteydessä ja kotona kuunneltiin asiallisesti opettajan viesti. Mitään muutosta ei kuitenkaan tapahtunut. Opettaja soitti koulukuraattorille ja kertoi huolestaan. - Hei, Päivi Rentolan koululta. Voinko häiritä hetken? - Hei, kerro vaan. - Muistatko, kun kyselin neuvoa Nikestä viime vuonna oppilashuoltoryhmässä.. Silloin minusta tuntui, että Niken kotona ei oikein huolehdita hänen koulunkäynnistä. Vielä viime vuonna reissuvihkoon tuli allekirjoituksetkin kotoa. Ilmeisesti Nikke hoiti itse asiat. Meillä ei ole enää reissuvihkoa. Nyt Nikke ei näytä enää välittävän koulunkäynnistä. Tehtävät tulee tehtyä hyvin satunnaisesti ja tavarat ovat hukassa tai koulussa on mukana väärät kirjat. Olen soittanut kotiin ja he, tai oikeastaan isä, kuuntelevat asiani. Mitään muutosta ei kuitenkaan näytä tapahtuvan. - Muistan kyllä Niken. Perhe on minulle tuttu muusta yhteydestä, mutta kerrotko hiukan lisää. - No, syyskuussa Nikke sai kännykän. Nyt se on jo muutaman kerran soittanut isän hakemaan hänet kotiin kesken koulupäivän. Toisinaan se on vaan lähtenyt kotiin ja toisinaan sanonut minulle hänellä olevan pahan olon. Nyt se on taas pois ja kotoa ei vastata, tai sitten ei haluta vastata? - Minkälainen tilanne sinulla on nyt. Mitä ajattelet jos lähdemme käymään kotona nyt heti.

22 21 - Minulla on vielä pari oppituntia. Saan kyllä viimeiselle tunnille sijaisen, joten tunnin päästä pääsisin. - Hyvä, tulen hakemaan sinut koululta. Kotona - Hyvää päivää. Olen Leena Laine, koulukuraattori, ja Päivin te jo tunnettakin. Voimmeko tulla hetkeksi juttelemaan. Asiamme koskee Nikkeä. - Päivää. Nikke on ullakolla lepäämässä. Sillä on huono olo. Taitaa olla flunssaa. Sitä on liikkeellä. - Niin olen kuullut sitä olevan liikkeellä. Nikke varmaan kuulee tuosta käytävää pitkin meidän juttelun. Olisi tietysti hyvä, että Nikke voisi olla sanomassa omat ajatuksensa, mutta jutellaan sitten, kun tervehtyy. - Ei meidän Nikessä mitään vikaa ole. Olen luvannut sille mopon ja sitten Nikke lupasi mennä taas kouluun. Pitäähän tuon ikäisen pojan saada jo mopolla ajella. - Niin, toisaalta vasta 15 -vuotias, mopokortin saanut, saa ajaa maanteillä. Piha-alueella voi tietysti harjoitella. - Poika on sanonut, ettei kukaan 15 -vuotias enää mopolla aja. - Niin, voisimmeko jutella vähän Niken koulunkäynnistä. Läksyt on viime aikoina jääneet tekemättä, tavarat ovat olleet hukassa ja - Minähän sanoin, että kyllä poika alkaa koulua käydä, kun saa mopon. Lähtihän se heti taas kouluun, kun sai kännykän. Sai vasta nyt kännykän, kun meillä ei ole rahaa. Muut ovat saaneet sen jo monta vuotta sitten, poika sanoi. Minä saan niin pienen työkyvyttömyyseläkkeen ja vaimo ei ole ollut töissä kolmeen vuoteen. Kyllä herrat siellä vaan porskuttaa, mutta ei vaan töitä löydy. Köyhät kyykkyyn vaan. Kyllä sitä laittas pojalle mitä vaan, kun sais vaimolle töitä. Minusta ei töihine nää ole, selkä on niin huono. - Toisaalta meillä koulu on ilmaista ja koulussa ei tarvita kännykkää eikä mopoa. Koulu on tärkeä asia Niken tulevaisuuden kannalta. - Mitä sillä on väliä. Ei sitä köyhän lapselle mitään töitä kuitenkaan löydy. - Niin, ehkä meidän ei niin kauas nyt tarvitse ajatellakaan. Toivoisin, että olisimme yhtä mieltä siitä, että Nikke jaksaisi taas käydä koulua. Koulunkäynti on sama kaikille lapsille. Me aikuiset tuemme parhaiten sitä pitämällä huolen, että koulunkäyntiin liittyvät asiat tulee hoidettua; läksyt, oikeat tavarat mukana ja ollaan koulussa sovittu aika. Jos on kipeä, niin meillä on terveydenhoitaja, joka voi auttaa siinä asiassa. Jos Nikke on nyt usein ollut sairas, niin varaamme ajan terveydenhoitajalle, joka voi siinä asiassa auttaa. Palvelu on ilmaista. - Ei ne mitään tiedä, poika sano. Viimeksikin poika sanoi olevansa kuumeessa, mutta terveydenhoitaja ei saanut mitattua kuumetta. Antoi vain buranaa, antoi levätä tunnin, ja sitten passitti takaisin tunnille. Poika soitti ja sanoi minulle olevansa sairas. Käski heti tulla hakemaan kotiin. Eihän sitä sairasta lasta voi kouluun jättää. Hain pois. - Mitä Nikke sanoo, kun pyydät häntä lukemaan läksyt tai muuta? - Se sanoo, että kyllä se ite huolehtii asiansa, ei niihin meidän tartte puuttua. Se hokee vaan koko ajan, että kyllä se sitten taas alkaa käydä koulua, kun saa mopon. Ostan sen ensi kuun tilistä vaikka tiukkaa tulee tekemään. - Meillä koulussa on sellainen kokemus, ettei lasta saa koulua käymään tavaraa ostamalla. Toisaalta lapsi ei voi määrätä käykö hän koulua vai ei. Vanhemmat päättävät sen asian. Koulukyyti on ilmainen. - Niin, mutta onhan se lapsella paha olla, kun kaikilla muilla on jo mopot, kännykät, tietokoneet ja kaikki. Eihän sitä kehtaa olla koulussa. Vaatteetkin ovat vain vanhoja rääsyjä.

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Toimintaohjeet kiusaamistilanteessa Jokainen aikuinen, joka näkee tilanteen, jossa joku oppilas on joutunut sanallisen tai

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Varsinais- Suomen poliisilaitos 2013 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 V- S poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli 1 Määritelmä: Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti kohdistuvaa tahallisen vihamielistä käyttäytymistä. Systemaattisuuden

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO 1. PERUSTOIMINTAMALLI 2. KUOLEMANTAPAUS 3. ONNETTOMUUS 4. KIUSAAMINEN 5. ALKOHOLI, LÄÄKKEET, HUUMEET 6. OPPILAAN PSYYKKINEN KRIISITILANNE JOHDANTO Koulumaailmassakin

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Hyvinvoinnin TUKIRYHMÄ-MALLI

Hyvinvoinnin TUKIRYHMÄ-MALLI Hyvinvoinnin TUKIRYHMÄ-MALLI Tapauskohtainen Lähestymistapa ristiriitatilanteisiin ennen kasvatuskeskusteluja Tieto vanhemmille Diat koteihin Ratkaisukeskeinen tapa tukea hyvinvointia Ritaharjussa Vaikeiden

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Koulurauhaasiakirja Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Seuraavassa lain täsmennyksiä 1.1.14 alk. 35 a Kasvatuskeskustelu Oppilas, joka häiritsee opetusta tai

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Olarin koulu ja koti ry n

Olarin koulu ja koti ry n Olarin koulu ja koti ry n "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Lisää tietoa OKKY n toiminnasta: www. okky. nettisivu. org Yhteyttä voit ottaa sähköpostitse: kotijakoulu@gmail. com OLARIN KOULU JA KOTI -YHDISTYS

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaaminen Tahallista ja toistuvaa aggressiivista käyttäytymistä, joka kohdistuu heikommassa asemassa olevaan henkilöön

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ Erityisesti lastensuojeluilmoituksen näkökulmasta Lakimies Kati Saastamoinen Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ETU JA SEN HUOMIOIMINEN Kaikkien lasten

Lisätiedot

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se Rikokset, tuki ja apu www.jagvillveta.se Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Niitä voi tapahtua esimerkiksi kotona, koulussa, vapaa-ajalla

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Tulevaisuuden koulua kohti -seminaari 7.-8. 10 2014 Elisa Poskiparta Turun yliopisto KiVa Koulu Mitä kiusaaminen

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen Sivu 1/5 Märynummen koulu Salon kaupunki 1760/12.00.01.01/2015 Yleiset Koulu: Märynummen koulu Ylläpitäjä: Kaupungin ylläpitämä koulu Koulumuoto: Ala-asteen koulu Opetuskieli: Suomi Koulupiiri: Salo Opiskelijamäärä:

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

10.8.2015. Kiusaaminen ja muu väärinkohtelu

10.8.2015. Kiusaaminen ja muu väärinkohtelu Kiusaaminen ja muu väärinkohtelu Kiusaaminen Kiusaaminen tarkoittaa pitkään jatkunutta, samaan ihmiseen kohdistuvaa vahingoittavaa käyttäytymistä. Kiusaamiseen liittyy vallan epätasapaino. Väärinkohtelu

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu?

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät XIII 27.-28.11.2013 Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen, Tampere

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Etäopetus erityistilanteissa

Etäopetus erityistilanteissa Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa työskentelyä? Auttava työskentely: o lapsen kohtaaminen,

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Korkeakosken koulun opetussuunnitelman täydennysosa (2010 perusteiden mukaan) Muilta osin opetussuunnitelma on hyväksytty 30.11.2010 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilas elää samanaikaisesti

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot