qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui"

Transkriptio

1 qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq 0 wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta opasdfghjklzxcvbnmqwertyuiop 2013 Peruspalvelukeskus Oivan kunnat asdfghjklzxcvbnmqwertyuiopas Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Padasjoki dfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdf Liukonen Ritva ghjklzxcvbnmqwpasdfghjklzxcv bnasdfghjklzxcvbnmqwertyuiop asdfghjklzxcvbnmqwertyuiopas dfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdf ghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfgh jklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjkl zxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzx cvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcv bnmrtyuiopasdfghjklzxcvbnmq

2 1 Sisällys Johdanto Asiakkaan vaikutusmahdollisuudet Muistutukset ja kantelut vaikuttamisen välineenä Kohti asiakasraateja ja asiakas osallisuutta Sosiaaliasiamiestyö asiakkaan äänenä rakenteessa Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen Lukumäärät Yhteydenottojen aihealueet koko toiminta-alueella Yhteydenottojen aiheet Oivan alueen kunnissa Yhteydenottojen syyt Yhteydenottojen syyt Oivan alueen kunnissa Sosiaaliasiamiehen toiminta yhteydenottojen perusteella Sosiaaliasiamiehen toiminta Oivan alueen kunnissa Yhteydenottojen sisällöt ja kehittämisehdotukset Toimeentulotuki...13 Kehittämisehdotukset toimeentulotuesta ja aikuissosiaalityöstä Lastensuojelu ja perheasiat...17 Kehittämisehdotukset lastensuojelu ja perheasioihin liittyen Vammaispalvelut, kehitysvammahuolto ja omaishoito...21 Kehittämisehdotukset vammaispalveluihin ja omaishoidontukeen liittyen Ikääntyneiden palvelut ja kotihoito...23 Kehittämisehdotukset ikääntyneiden palveluihin liittyen Muilta sektoreilta tulleet yhteydenotot...25 Kehittämisehdotukset muihin sektoreihin liittyen...26 Lopuksi...27 Lähteet:...28

3 2 Johdanto Sosiaaliasiamiehenä kirjoitan viidettä kertaa selvitystä kunnanhallituksille. Tänä vuonna selvitystä kirjoitetaan isojen muutosten odotuksessa. Talouden ehdot ja rakenteelliset muutokset muokkaavat sosiaalihuollon kenttää lähivuosina merkittävästi. Viime viikolla on saatu poliittinen ratkaisu sote - järjestämiskuvioon. On myös saatu hallituksen sopeuttamisohjelma, jonka merkitystä ei vielä voida nähdä köyhimpien ja vaivaisimpien elämään. Keskustelussa vilahtelee retoriikkaa jokaisen osuudesta näihin säästötalkoisiin. Hyvinvointivaltion perustan sanotaan olevan kunnossa, mutta isoja uudistuksia tarvitaan. Jokaisen on luovuttava jostain. Sosiaaliasiamiehen ei onneksi tarvitse olla viisaampi, kuin valtakunnan viisaat. Asiakkaitteni äänelläni sanoisin kuitenkin, että hei, kaikilla ei ole mistä luopua. On äärimmäisen tärkeää arvioida muutosten vaikutuksia köyhimmänkin ihmisen elämän kannalta ja turvata elämisen edellytykset. Sosiaaliasiamiehenä olen erityisen kiinnostunut siitä, miltä sosiaalihuollon asiakkaana oleminen tuntuu. Se ei saisi tuntua nöyryytykseltä, lamaannuttaa tai pelottaa. Jokaisen meistä suomalaisista on tulevaisuudessa jaksettava olla entistä enemmän oman onnemme seppiä. Jokaisen on saatava tukea tässä tavoitteessa tarpeen mukaan. Jokaisen kynnelle kykenevän on pystyttävä hoitamaan itseään ja pitämään itsensä mahdollisimman terveenä ja elinvoimaisena. Kun kyse on eriarvoisuuden kasvusta ja terveyseroista, terveydenhuollon keinot eivät yksin riitä. Lisäksi meidän on hoidettava omat läheiset lapset ja ikäihmiset mahdollisimman pienellä ammattilaisavulla omin päin. Sosiaalitoimen ammattilaiset voimaannuttavat, aktivoivat ja neuvovat heitä, jotka sitä tarvitsevat. Lisäksi ammattilaiset toivottavasti jaksavat entistä enemmän myös puhua asiakkaiden puolesta ja tuottaa tietoa heidän ongelmistaan päätöksentekijöille ja julkisuuteen. Sosiaaliasiamiehenä tuon omasta lähtökohdasta näkemyksen tähän keskusteluun ainakin kerran vuodessa, kuten lainsäätäjä on toivonut. Porvoossa Ritva Liukonen

4 3 1. Asiakkaan vaikutusmahdollisuudet 1.1 Muistutukset ja kantelut vaikuttamisen välineenä Sosiaaliasiamieheen yhteyttä ottava asiakas on tilastojen perusteella noin 2/3 tapauksista tyytymätön saamaansa kohteluun, päätökseen, toimintatapaan tai jopa koko sosiaalitoimeen. Jokaisen asiakkaan kanssa yhdessä pohditaan, mikä osa tyytymättömyydestä on sellaista, joka tulisi viestiä eteenpäin työntekijöille ja virkamiehille ja mikä taas piti vain saada jollekin purkaa. Usein asiakas on hyvin ymmärtäväinen yksittäisen työntekijän suhteen ja näkee, että heidän mahdollisuudet tehdä asioita toisin ovat rajallisia. Tyytymättömyys kohdistuukin usein järjestelmään laajemmin. Sosiaaliasiamiehen tehtävä on kertoa hyvin laajasti ja realistisesti kaikki vaikuttamistavat. Kokemuksen kautta on jo vahvistunut näkemystä siitä, mihin asioihin kannattaa yrittää vaikuttaa muistutuksen tai kantelun kautta ja mitä kannattaa yrittää oikaista vaikkapa yhteisellä palaverilla työntekijän kanssa. Aluehallintovirastot ovat viestittäneet sosiaaliasiamiehille muistutuksen ensisijaisuutta kanteluun nähden. Tätä viestiä on yritetty viedä eteenpäin virkamiehille sekä kertoa hyvän muistutusvastauksen tuntomerkkejä. Asiakkaalle muistutus harvoin on hetken mielijohteesta sutaistu kirjoitus vaan sen laatiminen on saattanut kestää pitkään ja sitä on ehkä jopa yhdessä sosiaaliasiamiehen kanssa mietitty. On myös huomioitavaa, että osa muistutuksista tulee suoraan asiakkaalta, jolloin asiamies ei ole ollut mukana prosessissa millään tavalla. Toiveet siitä, että sillä olisi vaikutusta, ovat asiakkaalla yleensä suuret siitä huolimatta, että realistista kuvaa olisi yritetty asiasta antaa. Yllättävän moni asiakas mainitsee motiivikseen sen, ettei kenellekään muulle kävisi niin kuin hänelle on käynyt. Ajoittain annettu muistutusvastaus lähtee siitä, ettei mitään ole tehty väärin ja asiat on hoidettu lain mukaisesti. Vaikka näin onkin, jotain on asiakkaan näkökulmasta mennyt pieleen, eikä se näkemys muutu siitä, että se hänelle näin virallisella vastineella kerrotaan. Ei voi liikaa korostaa muistutukseen vastaamisessa asiakkaan kokemuksen tunnustamista. Ajoittain on niinkin, ettei asiakkaan asiaa olisi voitu sen paremmin hoitaa ja silti asiakas on tyytymätön. Näistäkin tilanteista meille jää aina jotain opittavaa. Muistutuksia ja kanteluita on perinteisesti laskettu sosiaaliasiamiehen selvityksessä. Muistutuksia oli muutama enemmän, kuin viime vuonna. Kanteluista ei poikkeuksellisesti saatu tietoja Aluehallintovirastosta useasta pyynnöstä huolimatta, joten luvut eivät ole vertailukelpoisia. Muistutuksia 2013 Muistutuksia 2012 Kanteluita 2013 Kanteluita 2012 Peruspalvelukeskus Aava Askola Heinola Lahti Lapinjärvi Loviisa Peruspalvelukeskus Oiva Porvoo Sipoo Yhteensä

5 4 1.2 Kohti asiakasraateja ja asiakas osallisuutta Onneksi sosiaalityön tutkimus- ja kehittämistoiminta on viime vuosina lähtenyt voimallisesti edistämään asiakkaan äänen todellista kuulemista. Samaan aikaan kantelumäärien uutisoidaan kasvaneen voimakkaasti. Miten tyytymättömyys saataisiin kanavoitua niin, että entistä harvemman tarvitsisi turvautua erilaisiin valitus- ja kantelukanaviin? Erilaisia osallisuuden lisäämiseen tähtääviä hankkeita on käynnissä pitkin Suomea. Verson toiminta alueella on jo muutaman vuoden ajan koulutettu kokemusasiantuntijoita ammattilaisten rinnalle päihde- ja mielenterveyspalveluihin (Kokemuksesta voimaa-hanke) ja hyödynnetty kehittäjäasiakkaita aikuissosiaalityössä (Päijät-SOS hanke). Mielenkiintoisen näkökulman tähän keskusteluun tuo myös Sosiaalitoimisto 2.0 ajatukset. Aikuissosiaalityössä yhä harvempi asiakas pääsee sosiaalityön peräkamariin, työntekijän työhuoneeseen, jossa osallisuus omaan asiaan voisi edes teoriassa toteutua. Suurin osa asiakkaista asioi sosiaalitoimistojen aulassa ja kohtaa lähinnä vahtimestarin, jos häntäkään. Keskustelu käydään kirjallisen hakemuksen välityksellä, johon usein liittyy asiakkaan mielestä turhaa lisäselvitysten pyyntöä, pitkää käsittelyaikaa ja kapulakielistä päätöstä. Tämä ei ole sitä apua, jota asiakas lähti anomaan. (http://www.socca.fi/uutiset/sosiaalitoimisto_2.0 kuinka_teemme_sosiaalitoimistosta_voimautt avan_paikan.5859.news) Asiakkaalla on edelleen ajatus siitä, että sosiaalitoimistosta saa apua, kun hätä on suurin. Moni kokee tämän kirjallisen hakumenettelyn kaikkea muuta kuin auttavana. Samaan aikaan sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työhuoneessa yritetään kaikin tavoin tukea niitä henkilöitä, jotka sinne asti ovat päässeet. Voimavarat eivät kuitenkaan riitä samaan palveluun kaikille, ja työntekijät joutuvat toimimaan avun portinvartijoina. Henkilökohtaisesti olen tyytyväinen ratkaisusta siirtää perustoimeentulotuki Kelaan, jotta sosiaalitoimi voi keskittyä ihmisten auttamiseen. Ongelma ei liity pelkästään toimeentulotukeen, vaan myös lastensuojelun asiakkailla on kokemuksia siitä, että rehellinen avunpyyntö perheen vaikeassa tilanteessa onkin johtanut tukitoimiin, joita asiakas ei ole itse halunnut. Joskus koetaan rehellisyyden johtaneen jopa huostaanottoon. Sosiaalityöhön liittyy työnä tuen ja kontrollin yhdistelmä. Työ ei aina ole kivaa, jossa tehdään pelkästään mukavia päätöksiä ja käydään rattoisia keskusteluja hyvässä hengessä. Tarvitaan myös asiakkaita viisaasti pysäyttäviä sanoja ja tekoja ja monipuolisia keinoja auttaa asiakkaita. Rakenteellinen sosiaalityö on pitkälti yhteiskunnallista vaikuttamista ja sitä tehdään yhteistyössä asiakkaiden ja asukkaiden kanssa. Rakenteellisessa sosiaalityössä huomioidaan sosiaalityön uusia alueita ja tuodaan keskusteluun ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Epätasa-arvoisuuden kasvu kansallisesti ja kansainvälisesti edellyttää vahvaa rakenteellista orientaatiota, eikä se ratkea yksilöiden ja perheiden kanssa tehtävällä työllä. Murroksen aikakausi edellyttää aikaisempien toimintamallien lisäksi uudenlaista osaamista ja asiantuntijuutta. Informaatioteknologian ja nopean tiedonvälityksen kehittyessä tulee entistä tehokkaampia keinoja ja väyliä eri toimijoiden, kuten sosiaalityöntekijöiden, asiakkaiden, opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden yhteenliittymiselle ja samalla sosiaalisen äänen esiin nostamiselle. (Pohjola, Laitinen, Seppänen 2014, )

6 5 1.3 Sosiaaliasiamiestyö asiakkaan äänenä rakenteessa Oman osaamisen kehittäminen Työvälineen viritys ASIAKASTYÖ Verkostotyö Kohtaamiset SELVITYS Muut kannanotot ja tutkimus työt Tiedotus Ammattitaito Tiedontuotanto Yllä olevaan kuvaan olen yrittänyt hahmotella sosiaaliasiamiehen työn kokonaisuutta. Asiakastyö on osa kokonaisuutta, mutta sen rinnalla on ammattilaisten kanssa toimiminen erilaisten verkostojen avulla. Joskus tarvitaan suoraa kontaktia yhden asiakkaan asiassa hänen omaan työntekijään. Toisinaan on viisasta pyrkiä tavoittamaan isompi joukko työntekijöitä tai esimiehiä kerralla. Uskon vahvasti siihen, ettei työntekijä pääsääntöisesti tee huonoa asiakastyötä tarkoituksella. En myöskään usko silloin siihen, että suora arvostelu tai virheiden etsiminen aiheuttaisi muutosta parempaan. Työtä on kehitettävä jatkuvasti ja sen lähtökohtana on oltava asiakkaan näkökulmasta parempi palvelu. Tästä syystä on erittäin tärkeä nostaa kaikkeen kehittämiseen tähtäävään keskusteluun aina mukaan myös ne tapaukset, joissa ei ole onnistuttu. Sosiaaliasiamieheen ottaa yhteyttä vain jäävuoren huippu asiakkaita. Heidän sanomansa tulee silti viestiä eteenpäin mahdollisimman tarkoin. Iso joukko asiakkaita kokee motiivikseen valittamiselle sen, ettei kukaan toinen joutuisi samaan tilanteeseen. Moni on liian reunalla löytääkseen edes sosiaaliasiamiestä tai muutakaan valituskanavaa. Osana sosiaaliasiamiehen työtä on myös tuottaa vuosittainen selvitys kunnanhallituksille. Se on mielestäni omasta työstä nousevan viestin jalostamista sellaiseen muotoon, jossa se olisi hyödynnettävissä yhtenä tietona kehittämisen paikoista. Näen sen rakenteellisena työnä. Kaikki tieto ei koske kaikkia organisaatioita kaikkina aikoina, mutta jokaisen asian kohdalla voi oman tekemisen tason tarkastaa. Sosiaaliasiamies oli mukana tekemässä mm. kansallista selvitystä ruoka-avusta sekä Porvoossa että Lahdessa. Myös tämä tuotti arvokasta tietoa alueen asukkaista ja ilmiöstä. Sivutuotteena se mahdollisti tiedon välittämistä myös sosiaaliasiamiehen olemassaolosta. Tämä kuuluu asiamiehen tehtävänkuvaan, kun tilaisuus tarjoutuu.

7 6 2. Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen Kaikilla Suomen sosiaaliasiamiehillä on ollut mahdollisuus käyttää yhteistä tilastointilomaketta vuoden 2009 alusta lukien ja se on ollut Versossa käytössä heti asiamiestoiminnan alusta lukien. Tilastoluokat tulevat tästä yhteisestä lomakkeesta. Asiakas on tässä tilastossa: - henkilö, joka käyttää sosiaalihuollon palveluja ja jota päätös/sopimus/kohtelu/etuus koskee - henkilö, joka ottaa yhteyttä toisen puolesta sosiaalihuoltoa koskevassa asiassa (läheinen/edunvalvoja/oikeusavustaja/diakoni ym.) - henkilö, joka yleisellä tasolla ottaa yhteyttä sosiaalihuollon ilmiöistä tai ongelmista - julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon työntekijä, joka ottaa yhteyttä esiin tulleesta ongelmasta tai kysyy sosiaaliasiamiehen neuvoa menettelystä tai laintulkinnasta Asiakkaiden yhteydenotot tilastoidaan asiakastapauksina. Tapaus voi olla yksi yhteydenotto, jossa asiakas saa saman tien vastauksen esittämiinsä kysymyksiin. Tapaus voi sisältää myös useita yhteydenottoja (useilta eri tahoiltakin). Sama asiakas voi myöhemmin ottaa yhteyttä samasta tai eri asiasta. Jos asiakas esittää asiassa jotain uutta selvitettävää asiaa tai kokonaan uuden ongelman, tulee siitä uusi asiakastapaus. Jos yhteydenottaja tiedustelee tai valittaa samalla kertaa kahdesta sosiaalihuollon eri toimialueesta (esim. lastensuojelu ja toimeentulotuki), täytetään molemmista asioista oma yhteydenottolomakkeensa, ja asia kirjautuu kahtena tapauksena. Yhteydenotot voivat tapahtua puhelimitse, kirjeitse, sähköpostitse tai tapaamisella. Asiakastapauksiksi ei kirjata yhteydenottoja: joiden perusteella sosiaaliasiamies ei tee mitään toimenpiteitä sähköpostiyhteydenottoja, joiden johdosta asiamiehen ei oleteta ryhtyvän toimenpiteisiin, häntä on vain tiedotettu asiasta.

8 7 2.1 Lukumäärät Kunnan asukasluku (* Vertailuluku Yhteydenottoja/1000as Asikkala ,7 (2,0) Hollola ,7 (1,1) Hämeenkoski ,4 (0,9) Kärkölä ,3 (0,6) Padasjoki ,9 (0,6) Oiva yhteensä ,6 (1,2) Hartola ,6 (1,5) Iitti ,1 (0,3) Myrskylä (1,5) Nastola ,8 (0,9) Orimattila ,5 (1,3) Pukkila ,5 (2,0) Sysmä ,7 (0,9) Aava yhteensä ,1 (1,1) Lahti ** ,4 (1,1) Sipoo ,8 (1,3) Askola ,4 (1) Heinola ** ,7 (1,4) Porvoo ** ,7 (0,8) Loviisa ja Lapinjärvi (1,4) Yhteensä ,3 (1,1) *) Tilanne 12/2013 Väestörekisterin tietojen mukaan **) Tilasto puolelta vuodelta Yhteydenottojen lukumääristä on joidenkin kuntien kohdalla vertailuaineistoa nyt jo viideltä vuodelta. Yllä olevaan taulukkoon on koottu yhteydenottojen lukumäärät kunnittain, asukasluvut väestörekisterin tilanteen 12/2013 mukaan sekä yhteydenottojen suhdeluku vuodelta 2013 ja Suhdeluku kertoo, kuinka monta yhteydenottoa kunnasta on tullut tuhatta asukasta kohden ja helpottaa kuntien vertailua. Taulukosta huomaamme, että kaikkiaan yhteydenotot ovat hieman kasvaneet viime vuodesta. Asukasluku tarkastelualueella on kasvanut 1252 henkilöllä. Kasvukuntia ovat olleet Lahti, Porvoo, Sipoo, Askola ja Pukkila. Muissa asukasluku on pienentynyt edellisestä tarkastelusta. Eniten suhteellista kasvua yhteydenotoissa on ollut Askolassa (140 %), Sipoossa (46 %) ja Oivan alueella (31 %). Määrällisesti eniten yhteydenottoja on tullut Lahdesta, jossa kasvua viime vuodesta on 24 %. Eniten on pienentynyt Heinolan yhteydenottomäärä, joka tippunut hieman alle puoleen viime vuodesta. Yhteydenottaja on voittopuolisesti sosiaalihuollon asiakas itse, mutta neljännes yhteydenottajista on asiakkaan edustajia useimmiten sukulaisia tai ystäviä. Erityisesti ikääntyneiden palveluissa korostuu omaisten kanssa toimiminen, sillä peräti 70 % yhteydenottajista on omaisia. Henkilökunnan yhteydenottoja on 5 %. Yhteyttä on otettu melko tasaisesti koko vuoden ajalta elokuun ollessa ns. huippukuukausi. Tämä selittyy sekä asiamiesten että kunnan virkamiesten heinäkuun lomilla,

9 8 mikä on ruuhkauttanut elokuussa yhteydenotot. Yhteydenotoista on hoidettu ruotsinkielellä 3 % ja englanniksi 1 yhteydenotto. Erityisesti ulkomaalaisten osuus yhteydenottajista on tällä alueella erityisen vähäinen, mikä vaatinee jatkossa panostusta tiedottamisen suhteen. Naisia on ollut yhteydenottajista 71 %, miehiä 27 % ja perheitä muutama prosentti ja alaikäisiäkin muutama vuodelle % yhteydenotoista on koskenut alueella sijaitsevaa yksityistä palveluntuottajaa. Useimmiten kyse on ollut kunnan ostopalveluna tuotetusta palvelusta. Muihin kuin sosiaalihuollon palveluihin on kohdistunut 5 % yhteydenotoista. Tällöin on useimmiten ollut kyse edunvalvontaan liittyvästä neuvonnasta, toiveesta auttaa Kelan tai vakuutuslaitoksen päätöksestä valittamisessa tai työvoimaviranomaisten toiminnasta. 2.2 Yhteydenottojen aihealueet koko toiminta-alueella Yllä olevasta taulukosta huomaamme, että Yhteydenotoista 46 % on kohdistunut toimeentulotukeen. Viime vuonna vastaava luku oli täsmälleen sama, vaikkakin määrällistä kasvua on tälle vuodelle parillakymmenellä yhteydenotolla. Lastensuojelusta tuli toiseksi eniten yhteydenottoja; 16 % kaikista ja lievää nousua viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 vammaispalveluista tuli vuorostaan hieman enemmän yhteydenottoja kuin ikääntyneiden palveluista, mutta muutokset prosenttiosuuksissa ovat pieniä. Kaikkiaan voi hyvällä syyllä todeta, ettei aihealueissa ole viime vuoteen verrattuna merkittäviä eroja. Kuntakohtainen tarkastelu alla olevassa taulukossa tuo tähän isoon kuvaan paikallisesti erilaisia painotuksia. Oivan ja Lahden alueella toimeentulotuki on hallinnoinut yhteydenottoja. Lastensuojelun suhteellinen osuus on suurin Heinolassa ja Porvoossa. Ikäihmisten

10 9 palveluihin liittyviä yhteydenottoja on suhteellisesti eniten Loviisa-Lapinjärvi alueella ja Aavassa. Vammaispalveluiden osuus on iso Sipoossa, Askolassa ja Aavassa. Kaikki Sipoo Porvoo Oiva Loviisa+Lapinjärvi Lahti Heinola Askola Aava Toimeentulotuki Lastensuojelu Ikääntyneet Vammaispalvelut Keh.vam.huolto Omaishoito Perheasiat Kotihoito Päihdehuolto Päivähoito Muu sosiaalityö Muu palvelu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yhteydenottojen aiheet Oivan alueen kunnissa Oivan alueella yhteydenottojen lukumäärä vuonna 2013 oli yhteensä 64, mikä 15 enemmän kuin edellisvuonna. Prosentuaalisesti kyse on noin 30 % kasvusta. Yhteydenottoja on tullut tasaisesti läpi vuoden helmikuun ja lokakuun ollessa huippukuukaudet. Yhteydenottajista 73 % on ollut asiakas itse, 23 % edustaja tai muu ja kaksi yhteydenottoa on tullut henkilökunnalta. 70 % yhteydenotoista on naisilta. Yhteydenotot on hoidettu kaikki suomeksi. Kuntakohtaisia eroja on mahdollista tarkastella jo luvun alun yhteistaulukosta. Silmiinpistävin muutos on tapahtunut Hollolan osalta, josta yhteydenotot ovat nousseet 52 %:lla. Sillä, missä kunnassa työntekijät työskentelevät, ei ole tilastoinnissa merkitystä. Yhteydenotto merkitään siihen kuntaan, jossa asiakas asuu. Mikäli asia koskee vaikkapa toisella paikkakunnalla asuvien huollettavien asiaa, tilastoituu tapaus lasten paikkakunnalle. Alla olevassa taulukossa on koottu kahden viime vuoden yhteydenottojen aihealueet Oivan osalta.

11 Toimeentulotuki Lastensuojelu Ikääntyneet Vammaispalvelut Keh.vam.huolto Omaishoito Perheasiat Kotihoito Päihdehuolto Päivähoito 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Toimeentulotuesta on tullut Oivan alueella 59 % yhteydenotoista, mikä on selvästi enemmän kuin keskiarvo alueelta sekä selvästi enemmän kuin vuonna Lukumäärällisesti yhteydenotot ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodessa. Muiden sektoreiden osalta muutokset eivät ole dramaattisia. Vammaispalveluiden yhteydenotot yhdessä kehitysvammahuollon kanssa ovat hivenen nousseet kun samaan aikaan ikäihmisten palveluista kotihoidon kera on vähemmän yhteydenottoja kuin vuonna Lastensuojelun tilanne on lukumääräisesti sama kuin vuonna 2012, mutta suhteellinen osuus kaikista yhteydenotoista on kaventunut. 2.3 Yhteydenottojen syyt Tyytymättömiä on yhteydenottajista 64 % ja loput 36 % yhteydenotoista on ollut luonteeltaan tiedustelevia. Tähän suhdelukuun ei ole viime vuodesta tullut edes prosenttiyksikön muutosta. Alla olevaan taulukkoon on koottu syiden lukumäärät koko alueelta vuosina 2013 ja Neljä yleisintä syytä yhteydenotolle ovat säilyneet samana viime vuodesta, mutta keskinäinen järjestys on muuttunut. Vuonna 2013 otettiin eniten yhteyttä päätöksiin liittyen. Toisena olivat palvelun toteuttamiseen liittyvät yhteydenotot. Toimeentulotukeen liittyvistä yhteydenotoista yli puolet liittyy juuri päätöksiin, kun esimerkiksi lastensuojelun yhteydenotot painottuvat palvelun toteuttamiseen ja kohteluun. Kohteluun liittyvät yhteydenotot ovat määrällisesti lisääntyneet merkittävästi, sillä luku on kaksinkertaistunut.

12 11 Päätökset, sopimukset Jonotusaika Palvelun toteuttaminen Kohtelu Tietosuoja Maksuasiat ja vahingonkorvaus Itsemääräämisoikeus Yleinen tiedontarve Muu syy 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yhteydenottojen syyt Oivan alueen kunnissa Yhteydenotoista 2/3 on luonteeltaan tyytymättömiä ja 1/3 tiedustelevia. Vuoden 2012 tilastossa suhde oli vielä hieman jyrkempi, kun 71 % oli tyytymättömiä. Yhteydenottojen syyluokat on koottu alla olevaan taulukkoon Päätökset/sopimukset Käsittelyaika Palv.toteuttaminen Kohtelu Tietosuoja Maksuasiat/vahingon korvaus Itsemääräämisoikeus Yleinen tiedontarve Muu syy 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Oivassa on päätöksiin ja sopimuksiin liittyvät yhteydenotot kasvattaneet taas osuuttaan palvelun toteuttamisen suhteellisen osuuden kavennuttua. Kyseinen ero selittyy pitkälti toimeentulotuen yhteydenottojen kasvulla. Useimmiten toimeentulotuen yhteydenotot liittyvät päätöksiin, kun muiden sektoreiden yhteydenotot liittyvät useammin palvelun toteuttamiseen. Kohteluun liittyvät

13 12 yhteydenotot ovat kasvaneet rajusti edellisvuodesta halliten nyt 12 %:n osuutta kaikista yhteydenotoista. Yleisen tiedontarpeen osuus on suhteellisesti kaventumassa, mutta lukumääräisesti se on melko samalla tasolla kuin vuoden 2012 taulukossa. 2.4 Sosiaaliasiamiehen toiminta yhteydenottojen perusteella Kuunneltu Neuvonta Muistutusneuvonta Kanteluneuvonta Muu oikeusturvaneuvonta Selvittäminen/Sovittelu Vaikuttamistoiminta Muu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yllä olevassa taulukossa on sosiaaliasiamiehen toiminta yhteydenottojen perusteella vuosina 2012 ja 2013 koko toiminta-alueella. Sosiaaliasiamiehen työssä neuvonta on keskeisellä sijalla. Kyseessä on ammatillinen neuvonta, joka työnä sisältää myös tilannearviota asiakkaan tilanteesta ja laajaa arviointia siitä, miten kyseistä asiaa voidaan lähestyä ja onko tilanteessa huomioitu kaikki mahdollisesti kyseeseen tulevat tavat ja tahot auttaa. On huomioitavaa, että asiakkaiden tyytymättömyyteenkin on usein ratkaisuna tämä tilanteen ymmärtävä neuvonta. Voisi hyvällä syyllä myös väittää, että sosiaaliasiamiehet toimivat puskurina organisaatioihin päin niissä tilanteissa, joissa työntekijään ei olla suoraan yhteydessä. Monesti neuvonnan antaminen vaatii myös pitkällistä selvittelyä kirjallisuudesta tai internetin tietovarannoista. Vuoteen 2012 verrattuna 2013 on selvittämisen ja sovittelun suhteellinen osuus kasvanut. Tämä kertoo tapausten haastavuuden lisääntymisestä. Osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehillä on oma verkostonsa, jonka kautta on mahdollista myös saada laajempaa perspektiiviä ja ideoita siitä, miten muualla maassa joitain vaikeita tapauksia on saatu ratkottua Sosiaaliasiamiehen toiminta Oivan alueen kunnissa Sosiaaliasiamiehen toimenpiteet yhteydenottojen pohjalta on koottu alla olevaan taulukkoon. Taulukossa on vertailun vuoksi koko alue sekä vuodet 2012 ja Kuvio ei ole suhteellisesti tarkastellen muuttunut juurikaan eikä eroa koko alueen keskiarvosta. Lukumääräisesti eroja tulee, koska yhteydenottojakin on enemmän. Neuvontaa sisältää jokainen yhteydenoton selvitys, ehkäpä tiedon vastaanottoa lukuun ottamatta. Niissäkin yhteydenotoissa neuvoja saatetaan tarjota, mutta ne eivät syystä tai toisesta tavoita vastaanottajaa millään tavalla. Selvittämisen ja sovittelun osuus on suunnilleen sama kuin edellisvuonna, joten laadullista vaikeutumista yhteydenotoissa ei ole.

14 Viesti vastaanotettu Neuvonta Muistutusneuvonta Kanteluneuvonta Muu oikeusturvaneuvonta Selvittäminen, sovittelu Vaikuttamistoiminta Koko alue Muu toimenpide 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 3. Yhteydenottojen sisällöt ja kehittämisehdotukset Tässä luvussa käsittelen vuoden mittaan yhteydenottojen kautta nousseita ongelmakohtia. Ne eivät koske kaikkia kuntia, eikä jokaista työntekijää, mutta teemat ovat yhteisiä kahdelle maakunnalle ja kaikille palvelun järjestäjille. Olen pyrkinyt kirjoittamaan asiakkaan lähtökohdasta käsin, sillä asiamiehen lakisääteinen tehtävä on nostaa asiakkaan ääni kuuluviin. Tätä on asiakkaan ääni - työntekijöillä, esimiehillä ja luottamushenkilöillä on omansa Toimeentulotuki Toimeentulotuesta on otettu allekirjoittaneen asiamiehen alueelta eniten yhteyttä, kaikkiaan 90 yhteydenottoa on liittynyt siihen. Toimeentulotuen yhteydenottojen luonne on ollut 68 prosenttisesti tyytymätön. 53 % toimeentulotuen yhteydenotoista allekirjoittaneeseen sosiaaliasiamieheen on liittynyt päätöksiin. Käsittelyaikaa koski 5 % yhteydenotoista, eli ei kovin merkittävä määrä. Kunnat ovat velvollisia raportoimaan siitä säännöllisesti ja sitä seurataan todella tarkasti joka paikassa. Tarvittaessa koko aikuissosiaalityö valjastetaan toimeentulotuen päätösten tekoon, jos käsittelyajat paukkuvat yli. Kohteluun toimeentulotuessa liittyi 9 % yhteydenotoista. Yleistä neuvontaa toimeentulotukeen liittyen joko sen hakemiseen tai päätösten tulkitsemiseen on annettu 18 prosentille yhteydenottajista. 43 % toimeentulotuen yhteydenotoista on pystytty selvittämään neuvomalla asiakasta. 17 prosentille on annettu muuta oikeusturvaneuvontaa, mikä on useimmiten ollut päätöksen oikaisumenettelyssä neuvomista. Vajaassa neljänneksessä tapauksista on ollut syytä olla yhteydessä työntekijään ja selvitellä tilannetta hänen kanssaan. Asiakasta on tavattu joko yksin tai yhdessä työntekijän

15 14 kanssa 12 kertaa. Vaikuttamistoimintaa on poikkeuksellisen paljon toimeentulotuessa, jossa 7 % yhteydenotoista on ratkottu tällä keinoin. Vaikuttamistoiminta sisältää yleensä sen, että esimiehiin on oltu yhteydessä ja pyydetty tarkastamaan kunnan tulkinnan laillisuutta suhteessa johonkin oikeuskäytäntöön tai muuhun ohjeistukseen. Joskus asiakkaan esiin tuomat epäkohdat ovat myös sisältäneet kehittämisehdotuksia, joten näitäkin olen pyrkinyt viestimään eteenpäin heti niiden ilmennyttyä. Lämmitys- ja taloussähkön huomioiminen tuotti monia yhteydenottoja eri puolilta toimintaaluetta. Sähkön hinta on kallistunut ja sen osuus päivittäisistä menoista on kasvanut kaikilla meillä. Siirtyminen etäluettaviin mittareihin on tuottanut ongelmia varsinkin sähkölämmittäjille. Kun menoerä perustuu kuukausittain vaihteleviin kulutuslukemiin, on taloutta hyvin vaikea suunnitella. Talvella on monella asiakkaalla sitten ylittynyt kohtuullisena pidetyn asumismenon raja, koska lämmityssähkö kuuluu osaksi asumismenoja. Hiljalleen on moni siirtynytkin kuitenkin tasaerä laskutukseen, jotta talouden suunnittelu olisi helpompaa. Vuokralla asuvan on monesti vaikea vaikuttaa oman sähkölaskun suuruuteen. Kodinkoneet ovat vuokranantajan, eikä niitä voi uusia omin päin, vaikka ne veisivät paljon sähköä. Saattaa olla, että kohtuullisen vuokran omaava asunto on myös huonosti eristetty tai mitä milloinkin, ihmisten tilanteet ovat kovin moninaisia. Yllätyksiä sähkö- ja vesilaskujen kanssa on koettu myös siksi, että moni firma on ulkoistanut perinnän perintäfirmalle, eikä erillistä sähkölaitoksen lähettämää sähkön katkaisuilmoitusta ole tullut vaan sähkön katkaisusta on ilmoitettu perintätoimiston kirjeellä. Hallinto-oikeuksien oikeuskäytäntöjä tarkastelleessa selvityksessä todetaan, että kunnat ovat oikeutettuja kohtuullistamaan sähkön ja veden kulutusta ja ohjaamaan asiakkaita kohtuulliseen kulutukseen (STM:n selvityksiä ja raportteja 2011:15). Näin tehdessään he eivät mielestäni saisi kohtuuttomasti vaikeuttaa ihmisen omatoimista selviytymistä. Asumismenojen kohtuullistaminen on vakioaihe, joka aiheuttaa ymmärrettävästi ongelmia sekä muuttotilanteissa että muissa elämäntilanteen muutoksissa. Muuttotilanne on erityisen hankala kohta, sillä silloin asiakkaalla on usein syvä huoli asunnon löytymisestä ja todellisuudessa monen mahdollisuudet asunnon saamiseen ovat rajatut. Kun asunto sitten löytyy, saattaa asiakas ajatella suoriutuvansa kohtuuvuokran ylittävästä osuudesta, mutta kunta ei silti myönnä vakuutta. Yleensä tämä on perusteltuakin, jos on kyse pitkäaikaisesta asiakkaasta, eikä asunnon vaihdolle ole huutavaa tarvetta. Moni asiakas kuitenkin kokee kunnan toiminnan puuttumisena itsemääräämisoikeuteen siinä tilanteessa. Myös kohtuuttoman kalliisti asuvaa saatetaan ohjeistaa hakemaan asuntoa myös sellaisilta alueilta, joille asiakas ei syystä tai toisesta halua muuttaa. Perustuslain mukaan meillä jokaisella on oikeus valita asuinpaikkamme. Siitä huolimatta asiakkaalle tulee antaa realistinen kuva hänen tekemiensä valintojen vaikutuksista toimeentulotuen määrään uudella alueella. Terveydenhuoltomenot ja erityisesti lääkkeet aiheuttavat suurta huolta asiamiehelle. Niukoin varoin elävän asiakkaan elämässä saattaa sattua tilanteita, ettei lääkkeisiin vain ole varaa ja ne jäävät ottamatta. Mielestäni tämä on yhteiskunnan rahojen hukkaamista, jos asiakas ei saa maksusitoumusta sosiaalitoimesta lääkkeisiin tarpeen mukaan. Jos vähäinen lääkemeno sattuu kuun loppuun, voi pienikin summa olla ylivoimainen ja lääke jää hakematta. Reseptivapaata särkylääkettä ja muita itsehoitolääkkeitä varmasti voi ostaa omin rahoin, mutta lääkärin määräämä lääke on mietitty otettavaksi. Matkakulut terveydenhuoltoon muodostuvat ajoittain isoiksi. Kela nosti omavastuuta näistä kustannuksista 9,25 eurosta 14,25 euroon Korotus on mittava köyhälle asiakkaalle.

16 15 Monesti ongelmallista on sekin, että kustannus pitäisi ensin itse pystyä maksamaan ja sitten se korvataan kuittia vastaan. Sosiaalitoimen neuvo lainata kaverilta näissä tilanteissa saattaa ylittää asiakkaan sietokyvyn. Köyhän ihmisen aivoista osa askartelee koko ajan pakollisista menoista selviämisen kanssa, miten saan ruuan huomenna ja miten pääsen varatulle lääkäriajalle, maksanko puhelinlaskun vai annanko sen mennä kiinni. Joskus tekee mieli hellittää hetkeksi ja elää niin kuin muutkin. Käydä kahvilassa tai ostaa lapselle kerrankin se leluhyllyn äärellä kinuttu lelu tuosta vain. Velkaa on mahdollisesti monelle taholle, luottotiedot menneet, joten pikavippiäkään ei saa. Kavereilta on lainattu ja sukulaisilta. Joku on pystynyt maksamaan takaisin, mutta joku joutuu välttelemään velkojiaan. Ihminen haluaa selvitä omillaan. Leipäjonojen ihmisistä tuntui hyvältä, kun voi itsekin auttaa. (kts. Ruoka-apu selvitykset) Vastikkeeton apu toiselta henkilöltä on vaikea ottaa vastaan ja hyväksyä noin vain. Köyhän syyllistäminen yhtään sen enempää kuin hän jo itse tekee, on suuri este ihmisen voimaantumiselle. Sosiaalityössä köyhän arkea ymmärretään vaihtelevasti. Rakenteellinen sosiaalityö on jo teoreettisessa keskustelussa nousemassa vuosien aktivointimantran tilalle. Sosiaalityö saa taas joukolla nousta puolustamaan köyhiä asiakkaitaan. Asiakkaan ottaessa yhteyttä sosiaalisasiamieheen voi hänellä olla syvä viha niitä kohtaan. Ne ei tee mulle päätöstä, jos en vie sinne sitä ja sitä paperia. Onko niillä oikeus tehdä niin ja mitä voin tässä tilanteessa nyt tehdä? Asiakas kokee työntekijöiden kiusaavan itseään erilaisin asiakirjapyynnöin. Asiamies on yhteydessä työntekijään ja selviää, että asiakasta epäillään jostain. Siitä, ettei hän edes asu kunnassa tai ettei hän ole eronnutkaan miehestään kuten sanoo tai että hänellä on tuloja, joita hän ei kerro. Asiakkaalle tätä epäilyä ei ole kerrottu. Mielestäni kyse on tällöin vilpillisen menettelyn epäilystä ja olisi helpotus työntekijälle ja asiakkaalle, että näihin tilanteisiin olisi sovittu toimintakäytäntö, jota noudatetaan aina kun epäilys herää. Vilpillinen toiminta kuuluu poliisin tutkittavaksi, mutta ennen sitä asiakasta tulee kuulla virallisesti asiasta ja antaa hänelle mahdollisuus antaa tarvittavat selvitykset. Osa asiakkaista kokee saamansa toimeentulotukipalvelun yleisesti kyykyttävänä, vaikkei se kohdistu yksittäiseen työntekijään tai palaudu mihinkään tilanteeseen. Tämän totesivat myös sosiaalitoimisto 2.0 selvityksen tekijät. Sosiaalitoimen prosessi on sellaisenaan asiakkaan hallinnan ulkopuolella oleva. Huoneet säilyvät pääsemättöminä ja asiointi tapahtuu aulassa. Aulan maalaaminen iloisilla väreillä ei välttämättä tuo apua tähän tilanteeseen, vaan on madallettava kynnystä työntekijöiden ja asiakkaiden välillä. Toimeentulotuki ei riitä terveelliseen ruokaan tai ruokaan ylipäätään. Osa asiakkaista on neroja saamaan pienet rahat riittämään. He leipovat leivät itse, käyvät sienessä, marjassa ja kalassa. Hyödyntävät leipäjonojen antimet ja säästävät ja kituuttavat. Osa tarvitsisi Marttojen ohjeistusta taloudenpitoonsa. Pienin rahoin on työläämpää syödä terveellisesti kuin silloin, kun monipuolisen aterian voi päivittäin nauttia vaikkapa työpaikan lounaspaikassa. Tällä on vaikutuksensa myös terveyserojen kasvuun. Varsin yleinen neuvontatilanne on sellainen, jossa sosiaalityön tarpeessa olevan henkilön omainen on yhteydessä asiamieheen ja kyselee neuvoa, mitä voisi tilanteessa tehdä. Huolta on saatava jakaa, vaikka voi olla, että asiaa ei pystytä yhtään edistämään ilman itse asiakkaan suostumusta. Aikuisen ihmisen itsemääräämisoikeus on vahva, vaikka hänen elämäntapansa olisikin tuhoisa. Yhteydenottoja tuli liittyen uuden asiakkaan tyytymättömyyteen siihen, ettei hänelle ole kerrottu mahdollisuudesta hakea tukea esim. lapsen harrastusmenoihin tai lapsen tapaamiskuluihin. Ih-

17 16 misten tietämys sosiaalitoimen mahdollisuuksista on usein vääristynyt ja tässä hallintolaki ja asiakaslaki määritteleekin virkamiehelle mittavan vastuun neuvoa asiakasta siinä, mitä asioita hänen tilanteeseen liittyy ja mihin etuuksiin voisi muodostua oikeus. Asunnottoman perusosa on laskettu yhteistaloudessa asuvan normin mukaan, jos henkilö on majaillut muiden henkilöiden asunnoissa. Päijät-Hämeen tai itäisen Uudenmaan alueella on vähän varsinaista katuasunnottomuutta. Asunnottomuus on useimmiten luonteeltaan sellaista, että henkilö joutuu muuttamaan hetkeksi tuttavien nurkkiin tai jo iäkkäiden vanhempien luo. Perusosan rakenteessa ei mielestäni tänä päivänä ole sellaisia asioita, joissa voisi säästää asumalla yhteistaloudessa toisen kanssa. Kaikilla on oma puhelin, entistä harvempi tilaa lehtiä paperiversiona ja tvlupa on muuttunut veroksi. Ruokamenoissa voi ehkä hitusen säästää, jos voi ostaa kerralla isoja pakkauksia. Mutta onko asunnottoman elämä välttämättä muutenkaan niin suunnitelmallista, että tämä säästö pääsisi toteutumaan? Monesti hän on kovassa kiitollisuuden velassa hänet majoittaneelle henkilölle, joka saattaa koska tahansa heittää asiakkaan myös ulos asunnostaan. Toiminta-alueella on paljon kehittämistä liittyen aikuissosiaalityöhön ja halua asiakkaan äänen paremmalle huomioimiselle on olemassa. Aikuissosiaalityöhön liittyvää kehittämistyötä on tehty Päijät-Hämeessä jo useamman vuoden ajan päättyi parivuotinen Päijät-Sos hanke, jonka aikana kehitettiin mm. erilaisia asiakasosallisuuden tapoja. Hankkeen ansiosta mm. Nastolan työttömät ry sai palkattua joukkoonsa kokemusasiantuntijan neuvomaan asiakkaita ja vaikuttamaan sosiaalityön kehittämiseen. Iitissä saatiin hyviä kokemuksia sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminnasta ja Orimattilassa asiakasryhmästä. Peruspalvelukeskus Aavan palvelusuunnitelmatyön kehittäminen ja työskentelyn kohdentaminen sekä Peruspalvelukeskus Oivan alkuhaastattelu- ja huoliseulakäytännöillä on vahvistettu palveluprosessia ja edistetty asiakkaiden mahdollisimman nopean avun saamista sekä palveluihin ohjautumista. Alkuhaastatteluiden ja asiakasprofilointien kautta on tuotettu myös paljon tietoa asiakkuuksista. Kehittämistyön kautta on osoitettu, että palveluprosessia kehittämällä on mahdollisuus vahvistaa aikuissosiaalityötä ja sen organisoitumista sekä sujuvoittaa palvelua. Asiakkaiden ohjautumista toimeentulotuesta sosiaalityöhön ja ohjaukseen on parannettu. Päijät-Hämeessä on päästy hyvään alkuun aikuissosiaalityön kehittämisessä. Suunnitelmallinen kehittäminen jatkuu peruspalvelukeskus Aavassa ja Oivassa tulevassa SOS II hankkeessa, jossa keskitytään asiakkaan osallisuutta vahvistaviin työmenetelmiin ja rakenteellisen sosiaalityön kehittämiseen. Kehittämistyöhön pyritään jatkossa saamaan enemmän alueellista yhteneväisyyttä ja suunnitteluun yhteistä keskustelua. (http://issuu.com/paijatsos/docs/loppuraportti_ph_sos_2013) Porvoossa on aloitettu keväällä 2014 tiistaiaamuisin avoin tapaamismahdollisuus kahvin merkeissä. Sosiaalitoimiston aulassa on tarjolla kahvia asiakkaille ja paikalla on aina muutama aikuissosiaalityön tiimin työntekijä. Heitä voi jututtaa paikan päällä tai sitten tarpeen mukaan voidaan sopia ajanvaraus asioiden tarkemmalle puimiselle. Toimintamalli on otettu hyvin vastaan ja sen toimivuutta arvioidaan. Asiasta kertoi mm. Uusimaa-lehti

18 17 Kehittämisehdotukset toimeentulotuesta ja aikuissosiaalityöstä Toimeentulotukiohjeistusten yhdenmukaistaminen maakunnittain vähentäisi eriarvoisuutta lain tulkinnassa Sähkö- ja vesilaskujen kohtuullistamisen ei tulisi olla mekaanista vaan perustua siihen, että asiakkaan kulutus on selvästi kohtuuttoman suurta. Tällöinkin tulisi pyytää asiakkaalta selvitystä kulutuksesta, koska vesilaskun määrään saattaa vaikuttaa vaikkapa vuotava putki. Asumismenojen kohtuullistaminen tulisi tehdä osana asiakassuunnitelmaa. Asiakkaan pakkomuutto itselleen haitalliseen ympäristöön kuten hometaloon tai epämieluisalle asuinalueelle ei lisää kokemusta omatoimisesta selviytymisestä. Lisäksi on huomioitava asiakkaan mahdollisuudet tosiasiassa saada muuta asuntoa. Merkitystä on myös sillä, ovatko asumismenot todella kohtuuttomat, vai vain hieman yli sovitun rajan. Toimintamallien sopiminen ja noudattaminen vilppiepäilytilanteissa edistäisi asiakastyön läpinäkyvyyttä. Todelliset vilppiepäilyt tulisi toimittaa poliisin tutkittavaksi. Tosiasiassa asunnottomalle tulisi huomioida täysi perusosa. Mikäli asunnoton joutuu majailemaan tuttavien nurkissa, ei hänen voi katsoa tänä päivänä hyötyvän yhteistalouden mukanaan tuomista säästöistä informaatiomenoissa tms. Päinvastoin on elämä asunnottomana kuluttavaa ja kallista. Lääkehoidon tukeminen täydentävällä toimeentulotuella on yhteiskunnalle halvempi vaihtoehto kuin se, että lääkkeet jäävät hakematta ja tarvitaan entistä järeämpiä hoitomuotoja. Köyhä asiakas tarvitsee useimmiten lääkkeisiin sitoumuksen, koska rahaa niihin ei yksinkertaisesti ole. Asiakkaalle on neuvottava ne etuudet, joihin hän olisi oikeutettu, vaikkei hän ole niitä osannut hakea. Jos nähdään, että hakijalla on alaikäisiä lapsia, tulisi häntä ohjeistaa oikeudestaan hakea tukea esimerkiksi etävanhempana tapaamiskuluihin ja lähivanhempana lapsen harrastusmenoihin. Asiakkaan mahdollisuuksia saada työntekijä kiinni tulee lisätä kaikin keinoin. Aikuissosiaalityön yleinen neuvontanumero 9-16 ja esimerkiksi asioimissähköposti olisivat kaikissa kunnissa hyviä ideoita. Lisäksi on jo nyt lupaavia kokemuksia matalan kynnyksen kohtaamisareenoista, niitä tulisi lisätä. Asiakasosallisuutta lisääviä kokeiluja on syytä jatkaa ja vakiinnuttaa 3.2 Lastensuojelu ja perheasiat Lastensuojelusta ja perheasioista tulleita yhteydenottoja tarkastellaan tässä samassa luvussa, sillä usein ne ovat toisiinsa kytköksissä ja joissain kunnissa samat työntekijät tekevät osan työajastaan lastenvalvojan työtä ja osan lastensuojelutyötä. Lastensuojelusta tuli 2013 toiseksi eniten yhteydenottoja, mutta määrällisesti yli puolet vähemmän kuin toimeentulotuesta. Lastensuojeluun liittyvissä asioissa oli harvoin kyse yleisestä tiedontarpeesta, vaan useimmiten jotain oli jo tapahtunut ja yhteys lastensuojeluun oli muodostunut. Kohtelu nousee lastensuojelun yhteydenotoissa päätökset/sopimukset ja palvelun toteuttaminen kohdan kanssa kolmen keskeisen syyn joukkoon, sillä siihen liittyy viidesosa yhteydenotoista. Myös itsemääräämisoikeus on ollut syynä lähes yhtä usein.

19 18 Tietosuoja puhuttaa lastensuojelussa keskimääräistä enemmän sen sijaan käsittelyaika liittyy harvoin yhteydenoton syyhyn. Sosiaaliasiamiehen toiminnasta hieman yli kolmannes on ollut neuvontaa. Jonkun verran on myös vain kuunneltu, asiakas on itse tiennyt tarkalleen mitä haluaa tehdä, eikä ole tarvinnut neuvontaa tässä. Oikeusturvaneuvontaa ei ole annettu lainkaan, sen sijaan kanteluneuvontaa ja muistutusneuvontaa jonkun verran. Lastensuojeluasioissa asiamiehenä pyrin tuomaan asiakkaalle tiettäväksi hänen oikeuden hankkia itselleen asianajaja, sillä sosiaaliasiamies ei tätä roolia voi ottaa. Selvittämistä/sovittelua on tehty vajaassa neljäsosassa tapauksista, mikä kertoo siitä, että on ollut tarpeen selvittää asiakkaan näkökulman lisäksi työntekijän näkökulmaa. Lastensuojelusta tulleista yhteydenotoista ei voi muodostaa selkeää top kolmea, joista otettaisiin usein yhteyttä. Monesti kyse on kuitenkin tilanteista, joissa perheen itsemääräämisoikeuteen joudutaan puuttumaan. Asiakkaat haluavat varmistusta onko toimittu oikein tai haluavat selvitystä siitä, miten lastensuojelun toimenpiteistä pääsisi irtautumaan. Lastensuojelun päätöksiin sinänsä en sosiaaliasiamiehenä puutu, mutta menettelytavoissa neuvon asiakkaita. Lisäksi neuvon heitä siinä, miten he pystyvät omaa näkemystään tuomaan esille tilanteissa, joissa tunteet saattavat nousta pintaan vahvasti. Vuoden mittaan tulleista yhteydenotoista muutamia asiakokonaisuuksia on syytä nostaa tarkasteluun. Sijaishuoltopaikkoihin liittyviä yhteydenottoja tuli poikkeuksellisen paljon nuorilta itseltään. He olivat aktivoituneet kenties julkisen keskustelun perusteella miettimään, ovatko sijaishuoltopaikan säännöt oikeita. Myös muutama vanhempi on ollut asiaan liittyen yhteydessä, jolloin säännöt ovat vain yksi osa sijaishuoltopaikan toiminnasta, mikä on aiheuttanut tyytymättömyyttä. Laitosten valvonta kuuluu aluehallintoviraston lisäksi myös sijaintikunnalle ja sijoittavalle kunnalle. On ensiarvoisen tärkeää kehittää omavalvontaa näissä asioissa eteenpäin, sillä yksittäisen valvontakäynnin aikana on mahdoton saada kuvaa paikan ongelmista. Nuorten ja lasten kuuleminen osallisena sijaishuollon kehittämisessä on otettu myös vakavasti. Lastensuojelulaitosten, perhekotien ja sijaisperheiden osalta on läsnä aina myös kysymys siitä, onko sijaishuolto varmasti parempi vaihtoehto kotioloille. Vanhemman, joka ei ole hyväksynyt sijoitusta millään tavalla, voi olla todella vaikea uskoa tähän. Myös huostaanoton periaatteessa hyväksyvälle vanhemmalle saattaa sijaishuollon olosuhteet tulla kuitenkin yllätyksenä. Varsinkin nuorten kohdalla on tilanteita, joissa jonkin näköinen pysähdys on tarpeen. Kuitenkin käytännössä se pysähdyspaikka voikin olla laitos, jossa muut ovat samasta syystä, eikä ongelmallinen käyttäytyminen siihen lopukaan. Avohuoltoon sijoittuvia keinoja tukea nuoria tarvitaan lisää ja uudenlaisia innovaatioita siinä, jotta nuoria voitaisiin mahdollisimman usein tukea omassa elinympäristössään. Lastensuojelutyöntekijöiden vaihtuvuus on ikävä ongelma monessa kunnassa. Pätevien sosiaalityöntekijöiden puute on ilmeinen Päijät-Hämeessä, kuten jo edellisvuoden selvityksessä todettiin. Tätä puutetta helpottamaan on kuitenkin alkanut Poimu-hanke, jossa pyritään tukemaan opinnoissa niitä henkilöitä, jotka olisivat valmistumassa sosiaalityöntekijäksi. Mm. tenttimahdollisuuden tuominen Lahteen helpottaa eri puolilla Suomea opiskelevien opintojen edistymistä. Normaaliin työelämään naisvaltaisella alalla kuuluu joka tapauksessa jonkin verran vaihtuvuutta. Asiakkaat kokevat vaihtuvuuden yleensä turhauttavana, koska he joutuvat selittämään samat asiat moneen

20 19 kertaan. Toisinaan työntekijän vaihdos voi olla hyväksikin, sillä asiakkaat saattavat toivoa toista työntekijää heidän asiaansa käsittelemään. Tietosuoja on erityisen arka asia lastensuojelussa, jossa asiakastietoihin tallentuu erittäin arkaluonteista materiaalia. Asioiden kirjaamisella on myös viime kädessä oikeudellista merkitystä, jos ajaudutaan esimerkiksi huostaanoton valmisteluun. Dokumentointi on taiteenlajinsa, jota varten tulisi varata aikaa mutta myös kehittää uusia tapoja ja hyödyntää uutta teknologiaa. Voisiko olla mahdollista neuvottelun yhdessä kirjaaminen tablettitietokoneella? Voisiko nauhurin käyttö toimia kirjaamisen rinnalla, jotta voitaisiin tarpeen mukaan tarkastaa mitä tuli sanottua? Myös asiointisähköposti on asia, joka saattaisi helpottaa työntekijän ja asiakkaan välistä kommunikointia. Tätä on kokeiltu Porvoon lastensuojelussa joidenkin työntekijöiden toimesta, mutta vielä se ei ole levinnyt kaikille työntekijöille. Kaikkien ei ole helppo osua ytimeen puheessa, sen sijaan hän voi kirjoittaa ajatuksistaan paljon tarkemmin. Asiakkaan näkökulmasta hyvä dokumentti ei sisällä vääriä tietoja isoista eikä pienistä asioista, johdattele lukijaa ymmärtämään asioita rivien välistä, ja se tulee hänelle tarkastettavaksi nopeasti käydyn neuvottelun jälkeen. Omien tietojen tarkastamiseen asiakkaalla on täysi oikeus ja jopa velvollisuus. Usein tallennettuna on paljon vähemmän tietoja kuin asiakas olettaa. Huoltajuusriitoihin liittyviä tietopyyntöjä toisesta puolisosta kysellään jonkun verran. Kysymyksiä on herättänyt vanhemman rooli erityisesti murrosikäisen lapsen lastensuojeluasiassa. Mitä oikeuksia vanhemmalla on tilanteessa ja tuleeko vanhempi riittävästi kuulluksi? Lastensuojelussa on tietoisesti pyritty kääntämään työn painopistettä lapsen kuulemiseen ja hänen tapaamiseensa. Tätäkin tehdään ajoittain liian vähän, mutta myös vanhempi saattaa jäädä esimerkiksi kiireellisessä sijoituksessa syrjään. Lastensuojelun laatusuosituksessa korostetaan kokemusta osallisuudesta ja aidosta yhteistyöstä sekä vastuuta huolehtia palvelujen ja tuen saannista. Kansallisena suosituksena esitetään että lastensuojelun sosiaalityöntekijän työajasta vähintään puolet käytetään lasten ja perheiden kohtaamiseen. Jokaisella asiakkaana olevalla lapsella, nuorella ja vanhemmalla tulee olla mahdollisuus saada vähintään 2 tuntia kuukaudessa henkilökohtaista aikaa työntekijältään (Lastensuojelun laatusuositus STM 2013:20). Nykyvanhemmuus on pääsääntöisesti sitoutuvaa. Aina kotikeinot eivät riitä ja nuoret ajautuvat erilaisiin ongelmiin. Heidän kohdallaan on kyse monen sektorin yhteistoiminnan tarpeesta, koska asiakkaat käyvät koulua, ovat usein terveydenhuollon tarpeessa ja ajoittain myös päihde- tai mielenterveyspalveluiden tarpeessa. Lastensuojelun rooliksi saattaa jäädä nuoren pysäyttäminen ja siirtäminen pois kodista, joka sinänsä ei vaaranna hänen kasvuaan. Nuorelle ei välttämättä järjesty riittäviä terapiapalveluita tai hänen päihteiden käyttöä ei saada suitsittua. Oppimishäiriö ei häviä sijoituksessa mihinkään. Viranomaisyhteistyön saaminen toimivaksi on noussut esiin myös lastensuojelun tilaa tarkastelleissa selvityksissä ja myös siihen on otettu kantaa lastensuojelun laatusuosituksessa (STM 2013:20). Siinä ajatuksena on, että jokainen yhteistyötaho vastaa oman toimialansa palveluiden avulla siitä, että lapsi/nuori/vanhemmat saavat tarvitsemansa avun. Aikuisille suunnatuissa palveluissa (esimerkiksi aikuissosiaalityön, päihde- ja mielenterveyspalvelujen) työntekijät osaavat selvittää ja huomioida asiakkaidensa lasten tuen tarpeen ja tarvittavan yhteistyön lastensuojelun kanssa. Perheasioissa yhteydenoton syynä ovat muita useammin maksuasiat, sillä elatusavun laskemiseen liittyvät ongelmat ovat monesti yhteydenoton syynä. Yleistä tiedontarvetta on myös huomattavasti enemmän kuin lastensuojeluun liittyen, sillä lähes 40 % yhteydenotoista on tätä. Palvelun to-

21 20 teuttamiseen liittyi vajaa kolmannes yhteydenotoista. Sosiaaliasiamiehen toiminnasta neuvontaa on perheasioissa ollut noin 70 %. Selvittämistä on tehty viidesosassa tapauksista ja yhtä asiakasta on tavattu näiden asioiden tiimoilta. Perheasioissa on yhteydenottojen lukumäärä sen verran alhainen, ettei voi puhua yleisesti esiin nousevista asioista. Nostan muutaman teeman kuitenkin esiin niiden suuren merkityksen vuoksi. Yhtenä sellaisena teemana nousee erityisesti monen miessoittajan ennakko-oletus tai jopa kokemus naispuolisen työntekijän puolueellisuudesta. Myös jo pelkästään se seikka, että sovittelua vaativissa tilanteissa on paikalla vain yksi työntekijä, aiheuttaa monesti kokemusta työntekijän asettumisesta juuri sen toisen puolelle. Sosiaalialan naisvaltaisuuden tuntien miespuolisia työntekijöitä on vaikea asettaa tässäkään yhteydessä kehittämisehdotukseksi, mutta voisiko tilanteessa olla molemmilla osapuolilla oma työntekijä? Myös erilaisia kokeilevia menetelmiä on eroauttamiseen erikoistuneilla työntekijöillä tiedossa, joiden hyödyntäminen lastenvalvojan arjessa pitäisi mahdollistaa. Isyyslain uudistus siirtäisi neuvoloiden vastuulle isyyden tunnustamisen selkeissä tilanteissa jo ennen lapsen syntymää. Tämä toivottavasti vähentää lastenvalvojan työtaakkaa siten, että painopistettä voi lisätä vaikeampien tilanteiden selvittelyyn. Lastenvalvojien ja perheneuvolan yhteistyö on varmasti ehdottoman suositeltavaa niillä alueilla, joissa se ei jo toimi saumattomasti. Koska vaikeat huoltajuusriidat kuormittavat valtavasti lapsia ja toisaalta koko palvelujärjestelmää, tulisi näitä pyrkiä kaikin tavoin ehkäisemään. Sosiaaliasiamiehen rooli on näissä tilanteissa yhtä vaikea kuin muidenkin sosiaalialan asiantuntijoiden. Asiakas on kulloinkin yhteyttä ottava vanhempi, jonka näkökulman heidän kertomus asiasta avaa. Toista näkökulmaa ei yleensä kuulla, joten on mahdotonta saada kokonaiskuvaa. Sen lisäksi on moraalinen velvollisuus pitää lapsen näkökulmaa tärkeimpänä ohjeita suuntaavana periaatteena. Soittajat kyselevät paljon neuvoja liittyen elatusmaksujen laskemiseen ja esimerkiksi työttömyyden vaikutuksista siihen. Lisäksi asiamieheltä kysytään oikeudellisiakin neuvoja, miten asioissa tulisi edetä. Näitä neuvoja ei asiamies voi oman toimeksiantonsa perusteella kuitenkaan antaa. Oikeusaputoimistosta asiakkaat toivottavasti saavat enemmän juridista arviointia ja neuvontaa. Sosiaaliasiamiehenä useimmiten keskusteluun pyritään nostamaan asioista sopimisen edut pitkällä tähtäimellä. Kehittämisehdotukset lastensuojelu ja perheasioihin liittyen Laitosten omavalvonnan seuranta jokaisella käynnillä lastensuojelulaitoksessa tai perhekodissa Lastensuojelun laatusuositusten ottaminen työn tavoitteeksi Monialaisen yhteistyön kehittäminen varhaisessa tuessa Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuutta on edelleen pyrittävä vähentämään Dokumentointiin reippaasti uutta teknologiaa ja ideoita sen helpottamiseen ja saamiseen asiakkaan oikeusturvan kannalta hyvälle tasolle Vaikeissa huolto- ja tapaamisriidoissa on etsittävä uusia keinoja puolueettomuuden tunteen vahvistamiseksi Eroauttamisen taitoja kaikille sektorin ammattilaisille ja perheneuvolayhteistyön varmistaminen

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 2015

Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 2015 Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 215 Palvelun tuottaja 213 214 215 Kunnan palvelu 541 423 452 Kuntayhtymän sosiaalipalvelu 3 3 Yksityinen kunnan ostopalveluna 2 28 22 Yksityinen sosiaalipalvelu

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA Enonkoski Rantasalmi. Savonlinna Sulkava

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA Enonkoski Rantasalmi. Savonlinna Sulkava SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA 2016 Enonkoski Rantasalmi Savonlinna Sulkava 18.1.2017 Selvityksen laatija: Sosiaali- ja potilasasiamies Heli Korhonen Sosteri/ Itä-Savon

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Potilasasiamiesselvitys 2013 Kokkola ja Kruunupyy

Potilasasiamiesselvitys 2013 Kokkola ja Kruunupyy Potilasasiamiesselvitys 2013 Kokkola ja Kruunupyy Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Centria ammattikorkeakoulu 1 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Yhteydenotot... 3 3 Yhteydenottojen syyt... 4 3.1.

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TOIMEENTULOTUEN ASIAKASKYSELY 2013 TAUSTATIEDOT 160 vastausta (2009) vastauksia 123) 44 prosenttia miehiä ja 56 prosenttia naisia Suhteessa

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Rovaniemi ja Ranua

Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Rovaniemi ja Ranua Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Rovaniemi ja Ranua Anne Vierelä Sosiaali ja potilasasiamies 31.3.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA ROVANIEMELLÄ JA RANUALLA...

Lisätiedot

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Tuloksia ja johtopäätöksiä 23.04.2012 Valtaistus/ Sanna Blomgren 1 Valtaistus Aikuissosiaalityö kokoavana käsitteenä, sisältää laajasti ymmärrettynä

Lisätiedot

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sivu 1/9 Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Centria- ammattikorkeakoulu Sivu 2/9 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Yhteydenottojen määrä...

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Tilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348

Tilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 Tilastoja Sosiaalihuolto kanteluja 1.1.2010-31.8.2013 sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 vuosi 2010: noin 4000 kantelua, joista noin 120 koski lasten oikeuksia (noin 60 koski lastensuojelua) vuosi

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Vaasan kaupunginhallitukselle ja sopimuskunnille toimintavuodesta 2015. Vaasan kaupunki

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Vaasan kaupunginhallitukselle ja sopimuskunnille toimintavuodesta 2015. Vaasan kaupunki 0 Sosiaaliasiamiehen selvitys Vaasan kaupunginhallitukselle ja sopimuskunnille toimintavuodesta 2015 Vaasan kaupunki Katarina Norrgård Sosiaaliasiamies SISÄLLYSLUETTELO 1 SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI JA

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON ASIAKASTIETOJEN HALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET

SOSIAALIHUOLLON ASIAKASTIETOJEN HALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET SOSIAALIHUOLLON ASIAKASTIETOJEN HALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET PHSOTEY / PERUSPALVELUKESKUS tuottaa Artjärven, Hartolan, Iitin, Myrskylän, Nastolan, Orimattilan, Pukkilan ja Sysmän sosiaali- ja perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen. selvitys. Peruspalvelukeskus Aava: Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila, Ritva Liukonen

Sosiaaliasiamiehen. selvitys. Peruspalvelukeskus Aava: Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila, Ritva Liukonen Sosiaaliasiamiehen 5 selvitys Ritva Liukonen Peruspalvelukeskus Aava: Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila, Sysmä Sisällys. Esipuhe.... Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen vuonna 5.... Yhteydenottojen

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 0015 0 Hels ink i Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Erityisestä

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU Pirkanmaan osahankkeen Vammaisalan kehittämisfoorumi 19.11.2012 Tampere Miia Koski, Etevan Vammaispalveluhanke Etevan osahankkeen toimialue Asumispalvelut Työ- ja päivätoimintapalvelut

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet

Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari Keminmaa 29.03.2011 Kaisi Peltoniemi Lastensuojelun edunvalvojahanke Lapsen osallisuus lastensuojeluprosessissa Kaikissa

Lisätiedot

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja

Lisätiedot

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan:

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Kirkkonummen kunta Perusturva Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Muutosehdotukset: Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Perheasioiden sovittelun uudet tuulet: havaintoja ja kokemuksia Fasper-hankkeen pohjalta

Perheasioiden sovittelun uudet tuulet: havaintoja ja kokemuksia Fasper-hankkeen pohjalta : Perheasioiden sovittelun uudet tuulet: havaintoja ja kokemuksia Fasper-hankkeen Perheasioiden sovittelu Aluehallintovirastojen koulutus FT, projektipäällikkö Vaula Haavisto Mistä lähdettiin liikkeelle

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 Aluehallintoviraston ohjaus ja valvonta Aluehallintoviraston ohjauksen eri muodot: seminaarit, ohjeet, kannanotot, Internet, sähköposti- ja puhelinohjaus,

Lisätiedot

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus Ikääntyneiden peliriippuvuus Ketä sinä ajattelet, kun alamme puhua ikäihmisten peliongelmista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Pelaamista ei tule ylipatologisoida:

Lisätiedot

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille

Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille 1 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2015 Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille Sosiaaliasiamiehen työ perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000).

Lisätiedot

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4. NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

keski-suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013

keski-suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013 RAPORTTEJA 39 HANKASALMI, JOUTSA, JYVÄSKYLÄ, JÄMSÄ, KANNONKOSKI, KARSTULA, KINNULA, KIVIJÄRVI, KONNEVESI, KUHMOINEN, KYYJÄRVI, LAUKAA, LUHANKA, MUURAME, PETÄJÄVESI, PIHTIPUDAS, SAARIJÄRVI, TOIVAKKA, UURAINEN,

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Tampereen kaupungin sähköiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollossa Mukanettiläisten koulutus

Tampereen kaupungin sähköiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollossa Mukanettiläisten koulutus Tampereen kaupungin sähköiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollossa Mukanettiläisten koulutus 1 Sähköisten palveluiden käytön aloittaminen 1. Mene www.tampere.fi -sivulle 2. Klikkaa Sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija

Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 18.12.2014

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN TILANNE

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN TILANNE SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN TILANNE - Sosiaalialan osaamiskeskusten selvitysten mukaan 6.. Jorma Kurkinen jorma.kurkinen@ulapland.fi SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN TILANNE - Tiedot

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot