A ja F ovat vaatineet, että kiireellistä huostaanottoa koskevat päätökset kumotaan.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "A ja F ovat vaatineet, että kiireellistä huostaanottoa koskevat päätökset kumotaan."

Transkriptio

1 Vuosikirjanumero KHO:2007:80 Antopäivä Taltionumero 2999 Diaarinumerot 3356/3/06, 3357/3/06 ja 3358/3/06 Päätös, josta valitetaan Kuopion hallinto-oikeuden päätös n:o 638/2 1. TAPAHTUMAKUVAUS Perusturvalautakunnan alainen viranhaltija on päätöksillään ottanut A:n ja B:n lapset, syntyneen C:n, syntyneen D:n ja syntyneen E:n lastensuojelulain 18 :n nojalla kiireellisesti perusturvalautakunnan huostaan ja sijoittanut heidät perhekotiin, koska lapset oli jätetty heitteille ja koska huostaanoton tarkoituksena oli myös selvittää heidän tilannettaan. A ja F ovat vaatineet, että kiireellistä huostaanottoa koskevat päätökset kumotaan. Perusturvalautakunta on päätöksillään hylännyt muutosvaatimuksen ja ottanut lastensuojelulain 16 :n nojalla C:n, D:n ja E:n huostaansa ja sijoittanut heidät ammatilliseen perhekotiin. Lasten kotipaikka on Ruotsissa, jonne perhe oli muuttanut joulukuussa vuonna Tuolloin D ja E olivat olleet X:n kaupungin huostassa. Huostaanotto oli sittemmin lakkautettu. Huostaanoton syynä oli ollut isäpuolen väkivaltaisuus. Perhe on tullut lomailemaan Suomeen kesällä He ovat asuneet asuntovaunuissa eri leirintäalueilla Suomessa eivätkä lapset ole käyneet koulua. sosiaalitoimen tietojen mukaan he ovat hakeneet asuntoa Y:n sosiaalipäivystyksen kautta Perhettä on tuettu Ruotsissa runsaalla määrällä avohuollon tukitoimia ja perheellä on ollut perhetyöntekijä 20 tuntia viikossa. C:llä on ollut tukihenkilö ja sittemmin hänet on sijoitettu aluksi kiireellisen huostaanoton kautta ja vanhempien hyväksynnän jälkeen. D:llä on ollut tukiperhe mutta hän ei ole käyttänyt sitä. Myöskään E:n käynnit hänellä olleessa tukiperheessä eivät ole toteutuneet. Kesän 2005 aikana perhettä ovat yrittäneet auttaa Y:n kaupungin, X:n kriisikeskuksen sekä Z:n sosiaalityöntekijät. Perhe ei ole sitoutunut yhteistyöhön. Huostaanotolla lapsille taataan turvallinen kasvuympäristö ilman väkivallan uhkaa. Heillä on mahdollisuus rakentaa poikki ollutta suhdetta omaan isäänsä, joka on ilmoittanut haluavansa ottaa lapset jatkossa luokseen asumaan. Päätökset on alistettu hallinto-oikeuden vahvistettavaksi. A on valittanut perusturvalautakunnan päätöksistä ja vaatinut päätösten kumoamista. J:n oikeusaputoimisto on tekemällään päätöksellä myöntänyt A:lle oikeusapua lukien ilman perusomavastuuosuutta. A:n oikeudenkäyntiavustajaksi oli määrätty asianajaja M. Hallinto-oikeus on valmisteluistunnossa oikeusapulain 9 :n 2 momentin nojalla vapauttanut asianajaja M:n avustajan määräyksen ja määrännyt asianajaja P:n A:n avustajaksi lukien.

2 K:n oikeusaputoimisto on tekemillään päätöksillä myöntänyt C:lle, D:lle ja E:lle oikeusapua lukien ilman perusomavastuuosuutta. C:n, D:n ja E:n oikeudenkäyntiavustajaksi on määrätty asianajaja H. 2. ASIAN KÄSITTELY KUOPION HALLINTO-OIKEUDESSA 2.1. A:n valitus A on valituksessaan vaatinut, että perusturvalautakunnan päätökset kumotaan ja lapset palautetaan A:n huoltoon ja kasvatettavaksi. Huostaanotolle ei ollut perusteita. C, D ja E olivat jääneet tilapäisesti F:n sisaren vieraiksi perhekotiin, kun A ja F olivat lähteneet kunnostamaan taloa Ruotsiin. Koko perheen piti myöhemmin yhdessä palata Ruotsiin. F:n sisar oli laittanut huostaanottoprosessin alulle, vaikka lasten piti vain olla hänen vierainaan. Perheessä ei myöskään ollut väkivaltaisuusongelmaa. Lapset olisivat menneet kouluun, jos perheelle vain olisi järjestetty asunto. Koko perheen tarkoituksena on edelleen palata mahdollisimman pian Ruotsiin, missä lapset voivat aloittaa koulunkäynnin. C, D, ja E eivät aidosti ja vapaaehtoisesti hyväksyneet huostaanottoa. A on lisäksi vaatinut, että hallinto-oikeudessa toimitettaisiin suullinen käsittely. A:ta ja F:ää ei vielä oltu kuultu huostaanottoprosessissa, vaikka he olisivat sitä halunneet. Suullinen käsittely oli tarpeen myös C:n, D:n ja E:n aidon mielipiteen selvittämiseksi. Perhettä tuli kuulla perheen tuntemuksista, lasten hoidosta ja heidän tarpeistaan huolehtimisesta sekä käsityksestä lapsen edusta huostaanoton tarvetta/tarpeettomuutta harkittaessa. A ja F ovat lisäksi toimittaneet selityksen alistusasian johdosta. Siinä he ovat valituksessaan lausumansa lisäksi lausuneet, etteivät he olleet saaneet nimeksikään avohuollon tukitoimia Hankitut selvitykset ja lausunnot Perusturvalautakunta on A:n valituksen johdosta antanut lausunnon. C ja B eivät ole antaneet selitystä Hallinto-oikeuden päätös Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, toimitettuaan suullisen käsittelyn, siltä osin kuin nyt on kysymys hylännyt valituksen ja vahvistanut sille alistetut perusturvalautakunnan päätökset. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään perusturvalautakunnan toimivallan osalta seuraavasti: Lastensuojelulain 45 :n mukaan kunnan velvollisuudesta järjestää perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua on voimassa, mitä sosiaalihuoltolain 14 :ssä ja 15 :n 1 momentissa on säädetty. Sosiaalihuoltolain 15 :n 1 momentin mukaan kiireellisissä tapauksissa tai olosuhteiden muutoin niin vaatiessa kunnan on huolehdittava laitoshuollon ja muiden sosiaalipalveluiden järjestämisestä muullekin kunnassa oleskelevalle henkilölle kuin kunnan asukkaalle.

3 Perusturvalautakunta on katsonut kunnan alueella oleskelleiden C:n, D:n ja E:n olevan kiireellisten lastensuojelutoimien tarpeessa. Näin ollen perusturvalautakunnalla on ollut toimivalta C:n, D:n ja E:n huostaanottamiseen. Pääasian osalta hallinto-oikeus on riidanalaisten seikkojen arviointia ja johtopäätös-osioissaan perustellut päätöstään, lastensuojelulain 16 :ää soveltaen, seuraavasti: C, D ja E ovat marraskuun 2005 puolivälissä jääneet hallinto-oikeudessa todistajana kuullun F:n sisaren luo perhekotiin. Pojat ovat tuolloin F:n sisarelle kertoneet, että heitä on perheessä lyöty ja tukistettu. Pojat ovat kertoneet myös todistajalle nyrkeillä lyönneistä. Myös lääkärinlausunnoista ilmenee poikien kertoneen siitä, että F on lyönyt heitä. Myös F:n sisaren ja toisen todistajan kertomukset poikien käyttäytymisestä loppuvuonna 2005 ja alkuvuonna 2006 sekä lääkärinlausunnoista ilmenevät psyykkiset oireet viittaavat siihen, että C, D ja E olisivat kokeneet perheessä väkivaltaa. Todistaja N:n kertomus sen sijaan tukee A:n ja F:n kertomusta siitä, ettei perheessä ole ollut väkivaltaa. Hallinto-oikeus katsoo jääneen selvittämättä, että C, D ja E olisivat kokeneet heihin kohdistettua suoranaista väkivaltaa A:n ja F:n perheessä. Edellä mainittu selvitys kuitenkin selvästi osoittaa, että C, D ja E ovat kokeneet elämänsä A:n ja F.n perheessä turvattomaksi. Lääkärinlausunnot sekä lastensuojelun parissa työskentelevien todistajien F:n sisaren ja toisen todistajan kertomukset selvästi osoittavat, että C:n, D:n ja E:n psyykkinen terveydentila on marraskuussa 2005 ollut heikko. Varsinkin D ja E ovat olleet välittömässä psykiatrisen hoidon tarpeessa. Toisen todistajan kertomus osoittaa, että myös poikien muussa huolenpidossa on ollut puutteita. C, D ja E eivät ole myöskään käyneet Suomessa koulua. Huostaanotettaessa 9-vuotias E ja 10-vuotias D eivät ole osanneet lukea eivätkä kirjoittaa. Hallinto-oikeus katsoo selvitetyksi, että C, D ja E huolenpidossa on ollut selviä puutteita. Hallinto-oikeus kuitenkin toteaa, ettei sitä, että A ja F ovat jättäneet pojat marraskuussa 2005 F:n sisaren luokse hoitoon ja lähteneet itse Ruotsiin, ole pidettävä huostaanottamisen puolesta puhuvana huolenpidon laiminlyömisenä. A:n ja F:n mukaan C, D ja E eivät hyväksy huostaanottoa. Asiassa saadun selvityksen mukaan pojat ovat tyytyväisiä nykyisiin olosuhteisiinsa eivätkä he ole ilmaisseet haluavansa palata A:n ja F:n luo. C:llä, D:llä ja E:llä ei heidän kehitystasonsa ja ristiriitainen tilanne huomioon ottaen voikaan olla selvää näkemystä asiasta. Myöskään itsenäistä puhevaltaa käyttävä C ei ole ilmaissut hänelle määrätylle edunvalvojan sijaiselle selvää näkemystään asiasta. C on kuitenkin kertonut edunvalvojan sijaiselle, että hänellä sekä D:llä ja E:llä on nyt hyvät olosuhteet. Asiassa esitetty selvitys selvästi osoittaa, etteivät C, D ja E ainakaan ole huostaanottoa ja sijaishuoltoa vastaan. Asiassa saadun selvityksen mukaan A:n ja F:n perheelle on jo Ruotsissa tarjottu avohuollon tukitoimia, joista osa on jäänyt toteutumatta. Sosiaaliviranomaiset ovat tarjonneet perheelle avohuollon tukitoimia myös, kun A:n ja F:n perhe asui asuntovaunuissa Etelä-Suomessa vuonna A ja F ovat itse tuoneet esille, etteivät he ole kyenneet yhteistyöhön sosiaaliviranomaisten kanssa. Myös perheen liikkuva elämäntapa on vaikeuttanut avohuollon tukitoimien toteutumista. Perheen ollessa marraskuussa 2005 L:n kunnassa eivät avohuollon tukitoimet ole poikien lääkärinlausunnoista ilmenevä terveydentila huomioon ottaen enää olleet tarkoituksenmukaisia. Huostaanottopäätöstä ei edellä kerrotuilla perusteilla tule kumota sen vuoksi, ettei perheelle olisi heidän väittämänsä mukaan tarjottu avohuollon tukitoimia. Hallinto-oikeus katsoo, että puutteet C:n, D:n ja E:n huolenpidossa ja kodin muut olosuhteet ovat vakavasti vaarantaneet heidän psyykkistä ja muuta terveyttään sekä kehitystään. Huostaanotto ja sijaishuolto ovat mahdollistaneet C:lle, D:lle ja E:lle heidän tarvitsemansa psykiatrisen hoidon,

4 mahdollisuuden koulunkäyntiin sekä turvallisen ja vakiintuneen kasvuympäristön. Poikien terveydentila on olennaisesti kohentunut huostaanoton ja sijaishuollon aikana. Sijaishuollolla varmistetaan lasten tasapainoinen kasvu ja kehitys, turvataan säännöllinen elämänrytmi sekä mahdollistetaan turvalliset ja pysyvät ihmissuhteet. Tämän vuoksi huostaanottoa ja sijaishuoltoa on pidettävä C:n, D:n ja E:n edun mukaisena. 3. ASIAN KÄSITTELY KORKEIMMASSA HALLINTO-OIKEUDESSA 3.1. A:n valitus A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös ja perusturvalautakunnan päätökset kumotaan. C, D ja E on palautettava äitinsä A:n huoltoon ja kasvatettavaksi. A:n ja F:n perhe asuu vakituisesti Ruotsissa, jossa heillä on omistusasunto. Asumisolosuhteet ovat hyvät. F käy säännöllisesti töissä ja A on kotiäiti. Perhe ei ole viettänyt kiertelevää elämää, vaan kyse on ollut lyhytaikaisesta ja tilapäisestä järjestelystä. Perhe asui kesällä ja syksyllä 2005 matkailuvaunussa koska heille ei kyetty järjestämään vuokra-asuntoa. Asuntoa ei järjestetty edes siinä vaiheessa, kun koulut alkoivat. Asumisolot eivät syksyllä 2005 olleet parhaat mahdolliset, mutta lasten perusturvallisuudesta ja hyvinvoinnista on huolehdittu. Perheessä ei tässä vaikeassa tilanteessakaan esiintynyt väkivaltaisuutta. Poikien huonoa tilannetta on liioiteltu. Hallintooikeudessa todistajina kuultujen lastenkotityöntekijöiden F:n sisaren ja toisen todistajan todistajakertomuksia ei voida pitää luotettavina. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan poikien terveydentila on olennaisesti kohentunut huostaanoton ja sijaishuollon aikana. Mitään näyttöä ei kuitenkaan ole siitä, että tilan kohentuminen olisi ollut seurausta huostaanotosta ja sijaishuollosta. Kaikki sosiaalihuollon tukitoimet olisivat olleet A:n ja F:n perheen käytettävänä myös Ruotsissa. Perheelle on aikaisemmin Ruotsissa tarjottu avohuollon tukitoimia, jotka eivät kuitenkaan liity nyt käsiteltävänä olevaan tapaukseen. Syksyllä 2005 avohuollon tukitoimia ei ole Suomessa tarjottu Selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa Perusturvalautakunta on A:n valituksen johdosta antanut selityksen. Lastensuojelulain mukaiset huostaanoton perusteet ovat olleet huostaanottoa tehtäessä ja ovat edelleen voimassa. Kaikki kolme lasta ovat olleet selkeästi traumatisoituneita vaikeiden elämänkokemusten johdosta. Sijaishuollon aikana lasten tilanne on sekä fyysisesti että psyykkisesti parantunut. Lapset ovat tavanneet äitiään A:ta valvotusti ja tavanneet isäänsä B:tä sekä sijaishuoltopaikassa että tämän kotona. Lisäksi lapset pitävät yhteyttä muutoin isäänsä ja soittavat äidilleen kerran viikossa. Sijaishuolto on C:n, D:n ja E:n edun mukaista eikä lasten vakiintuneita olosuhteita ole syytä muuttaa. B ei ole hänelle varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut selitystä. Edunvalvojan sijainen on C:n, D:n ja E:n edunvalvojana antanut selityksen. Hallinto-oikeuden antama päätös on hyvin perusteltu eikä valituskirjelmässä ole osoitettu mitään sellaista, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Lasten sijoituspaikka lastenkodissa on ilmoittanut poikien viihtyvän lastenkodissa erittäin hyvin. Edunvalvoja on puhelimitse myös itse haastatellut D:tä. D on kertonut viihtyvänsä hyvin lastenkodissa, eikä hän halua olosuhteisiin mitään muutosta. Edunvalvoja on lisäksi henkilökohtaisesti haastatellut C:tä. C kertoi myös viihtyvänsä lastenkodissa. Tosin hän kertoi, että Ruotsissa olevia kavereita on välillä ikävä. Toisaalta lastenkodissa on löytynyt uusia kavereita. A ei ole hänelle varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut vastaselitystä.

5 F on antanut selityksen, jonka mukaan hän yhtyy A:n esittämiin seikkoihin. F on vielä toimittanut lisäselvitystä. A:lle, B:lle, F:lle, lasten edunvalvojalle sekä perusturvalautakunnalle on varattu tilaisuus ilmaista käsityksensä mahdollisesta ennakkoratkaisun pyytämisestä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ja siitä, mitä kysymyksiä tuomioistuimelle tulisi esittää. A on katsonut, että korkeimman hallinto-oikeuden tulee pyytää ennakkoratkaisua. C:n, D:n ja E:n vakituinen asuinpaikka on ollut Ruotsissa huostaanottopäätöstä tehtäessä. Kesällä 2005 pojat ovat olleet lomamatkalla Suomessa ja oleskelleet tilapäisesti Suomessa. Tämän prosessin kestäessä C, D ja E ovat tulleet Ruotsin kansalaisiksi He ovat siis nykyisiä Ruotsin kansalaisia, joiden vakituinen asuinpaikka on jo pitkään ollut Ruotsissa. Tästä huolimatta on tässä huostaanottoprosessissa menetelty aivan kuin he olisivat Suomessa asuvia Suomen kansalaisia. Tässä tapauksessa on tärkeää selvittää tuleeko Bryssel II a -asetuksen 20 artiklan mukaisten kiireellisten huostaanottotoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen asian käsittely siirtää toimivaltaisen jäsenvaltion tuomioistuimelle. Tässä tapauksessa huostaanottotoimenpiteistä tehdyt valitukset on tutkinut suomalainen hallintotuomioistuin. On siis epäselvää onko hallinto-oikeudella ollut ylipäätään toimivaltaa huostaanottotoimenpiteestä tehdyn valituksen käsittelyyn. Korkeimman hallinto-oikeuden harkitsemien kysymysten lisäksi tulee vielä seuraavat kysymykset esittää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle: 1) Vaikka katsottaisiinkin, että Suomen valtio on ollut toimivaltainen suorittamaan 20 artiklan mukaisen kiireellisen huostaanottotoimenpiteen, tuleeko - lapsen kansalaisuuden vaihduttua huostaanottotoimenpiteen toteuttamisen jälkeen ja ennen kuin asiasta tehty valitus on lainvoimaisesti ratkaistu - asia välittömästi kansalaisuuden vaihtumisen jälkeen viran puolesta siirtää toimivaltaisen jäsenvaltion tuomioistuimelle. 2) Ovatko kiireellisten huostaanottotoimenpiteiden tehneen jäsenvaltion viranomaiset miltään osin toimivaltaisia käsittelemään asiaa kansalaisuuden vaihtumisen jälkeen, mikäli lapsen vakituinen asuinpaikka jo kiireellisen huostaanottotoimenpiteeseen ryhdyttäessä on ollut toisessa jäsenvaltiossa. 3) Voiko Suomen hallintotuomioistuin ylipäätään käsitellä Ruotsin kansalaisen huostaanottamisesta tehtyä valitusta. 4. KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS ENNAKKORATKAISUN PYYTÄMISESTÄ EUROOPAN YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMELTA Korkein hallinto-oikeus on päättänyt lykätä asian käsittelyn ja pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 68 artiklan 1 kohdan sekä 234 artiklan nojalla ennakkoratkaisun tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (Bryssel II a -asetuksen) soveltamisesta sekä erityisesti asetuksen 1 artiklan 2 kohdan d alakohdan, 8 artiklan 1 kohdan, 13 artiklan 1 kohdan sekä 20 artiklan 1 kohdan tulkinnasta. Ennakkoratkaisun pyytäminen on tarpeen korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevan, edellä selostetun asian ratkaisemiseksi.

6 Lainsäädännöllinen tausta Suomen oikeusjärjestyksen mukaan huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskeva päätös on julkisoikeudellinen. Korkeimman hallinto-oikeuden käsityksen mukaan oikeustila on tältä osin sama Ruotsissa. Suomen lastensuojelulain (683/1983) mukaan kunnan sosiaalilautakunnan on ryhdyttävä tukitoimiin viipymättä muun muassa, jos kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen tai nuoren terveyttä tai kehitystä. Ensisijaisesti pyritään tukemaan lasta ja perhettä omassa kodissaan avohuollon tukitoimin, mutta jolleivät ne riitä, joudutaan harkitsemaan huostaanottoa. Sosiaalilautakunnan on otettava lapsi huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos lastensuojelulain 16 :n mukaiset edellytykset täyttyvät. Huostaanotosta on tehtävä kirjallinen päätös. Se sisältää tavallisesti päätökset sekä huostaanotosta että sijoittamisesta sijaishuoltoon, mutta viimeksi mainitusta voidaan tehdä myös erillinen päätös. Sijaishuoltopaikkaa voidaan lapsen huostassa pitämisen aikana muuttaa. Tahdonvastaiset huostaanotot alistetaan hallinto-oikeuden vahvistettaviksi. Huostaanotosta voi valittaa hallinto-oikeuteen ja siitä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kiireellisissä tapauksissa voidaan toimittaa kiireellinen huostaanotto. Kiireellinen huostaanotto kuitenkin lakkaa, jollei sitä 14 päivän kuluessa oteta varsinaisena huostaanottoasiana käsiteltäväksi. Tällöin huostaanottoasia on käsiteltävä viivytyksettä ja asiassa on annettava päätös 30 päivän kuluessa kiireellisestä huostaanotosta. Erittäin painavasta syystä määräaikaa voidaan jatkaa enintään 30 päivällä. Lastensuojelulain, sosiaalihuoltolain ja kotikuntalain säännösten perusteella huostaanottoviranomaisena toimii sen kunnan viranomainen, jossa lapsi asuu. Kuitenkin olosuhteiden vaatiessa kiireellistä huostaanottoa koskeva toimenpide voidaan kohdistaa muuhunkin kunnassa oleskelevaan lapseen kuin kunnan asukkaaseen. Perustelut ennakkoratkaisun pyytämiselle Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ratkaistavana, ovatko Suomessa oleskelleet ja täällä kiertelevää elämää viettäneet C, D ja E, joiden vakinainen asuinpaikka on Ruotsissa, voitu ottaa huostaan Suomen asianomaisen kunnallisen viranomaisen päätöksillä. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että asian ratkaiseminen edellyttää yhteisön oikeuden tulkintaa sen selvittämiseksi, sovelletaanko Bryssel II a -asetusta nyt ratkaistavana olevan kaltaiseen asiaan. 1. Bryssel II a -asetuksen aineellinen soveltamisala (kysymys 1) Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on nyt käsiteltävänä olevan asian lisäksi vireillä alaikäisten lasten luovuttamista koskeva asia, jossa muutoksenhakijana on R ja jossa korkein hallinto-oikeus on päättänyt pyytää ennakkoratkaisua Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa R:n asia on merkitty tunnuksella CC. Suomen oikeusministeriö on tuossa asiassa antanut lausunnon korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Bryssel II a -asetuksen 1 artiklan 1 kohdan 1 b alakohdan mukaan asetusta sovelletaan siviilioikeudellisissa asioissa, jotka liittyvät muun muassa vanhempainvastuun myöntämiseen, käyttämiseen, siirtämiseen, rajoittamiseen tai lopettamiseen. Artiklan 2 kohdassa on luettelo asioista, jotka erityisesti ovat artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja vanhempainvastuuta

7 koskevia siviilioikeudellisia asioita. Niihin kuuluu artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaan "lapsen sijoittaminen sijaisperheeseen tai hoitolaitokseen". Asetukseen sisältyy myös vanhempainvastuun käsitemääritelmä. Asetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaan vanhempainvastuulla tarkoitetaan oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka liittyvät lapsen henkilöön tai omaisuuteen ja jotka jollakin luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on tuomioistuimen tuomion tai lain taikka voimassa olevan sopimuksen perusteella. Suomen oikeusministeriön edellä mainitussa R:n asiassa antaman lausunnon mukaan merkittävin asetuksen aineellista soveltamisalaa koskeva kysymys liittyy siihen, voidaanko lapsen huostaanottoa ja sijoittamista koskevaa päätöstä, joka Suomen oikeusjärjestyksen mukaan on julkisoikeudellinen asia, pitää siviilioikeudellisena asiana asetuksen 1 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä ja siten asetuksen soveltamisalaan kuuluvana. Asetuksen käsitettä "siviilioikeudellinen" ei luonnollisesti voida tulkita Suomen oikeusjärjestyksen pohjalta, sillä kysymyksessä on yhteisöoikeudellinen käsite. Arvioitaessa käsitteen "siviilioikeus" sisältöä Bryssel II a -asetuksessa täytynee antaa merkitystä sille, miten lapsen huostaanottoa ja sijoittamista koskevien asioiden oikeudellinen luonne ymmärretään eri jäsenvaltioissa. Merkittävää lienee sekin, että asetuksen säätämisen oikeusperustana on EY:n perustamissopimuksen 61 artiklan c kohta, joka koskee oikeudellista yhteistyötä yksityisoikeudellisissa asioissa. Oikeusministeriön edellä mainitussa asiassa antaman lausunnon mukaan 1950-luvun lopulta alkaen, jolloin Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa ratkaistiin Ruotsin ja Alankomaiden välinen lastensuojelua koskenut tapaus (niin sanottu Boll-tapaus), on yleisesti pidetty toivottavana, että samat kansainvälistä toimivaltaa koskevat määräykset koskevat lasten suojelua kokonaisuudessaan, toisin sanoen riippumatta siitä, luokitellaanko suojelutoimenpide yksityis- vaiko julkisoikeudelliseksi. Näin voidaan välttää toimivaltakonfliktit, jotka ilmenevät siten, että toinen valtio ryhtyy julkisoikeudellisiin suojelutoimenpiteisiin ja toinen valtio ryhtyy samanaikaisesti toteuttamaan niiden kanssa ristiriidassa olevia yksityisoikeudellisia toimenpiteitä. Ajatus, että lasten suojelua on säänneltävä kokonaisuutena julkis- ja yksityisoikeuden raja unohtaen, on sittemmin toteutettu Haagissa vuonna 1961 tehdyssä yleissopimuksessa (Protection des mineurs) ja vuonna 1996 tehdyssä lastensuojelusopimuksessa. Samat oikeuspoliittiset näkökohdat puoltaisivat sitä, että myös Bryssel II a -asetuksen soveltamisalaa tulkittaisiin laajasti. Kysymystä Bryssel II a -asetuksen soveltamisalan ulottamisesta lastensuojelutoimenpiteisiin on tarkasteltu hallituksen esityksessä HE 186/2004 vp (s. 12) ja sitä on pidetty tulkintakysymyksenä, jonka ratkaiseminen kuuluu viime kädessä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle. Sama kysymys on ollut esillä ruotsalaisessa mietinnössä SOU 2004:80, jossa on tarkasteltu Bryssel II a -asetuksen aiheuttamaa kansallisen sääntelyn tarvetta. Asiaa on siinäkin pidetty tulkinnanvaraisena, mutta päädytty kuitenkin käsitykseen, jonka mukaan asetus koskisi vain lasten yksityistä sijoittamista ja että Ruotsia lastensuojelulaissa (1990:52) säännellyt toimenpiteet jäisivät sen ulkopuolelle. Oikeusministeriö on edellä mainitussa lausunnossaan pitänyt tarkoituksenmukaisena ennakkoratkaisun pyytämistä siitä, kuuluuko päätös lapsen huostaanotosta ja sijoittamisesta asetuksen soveltamisalaan huomioon ottaen sen, että asetus koskee siviilioikeudellisia asioita. Kysymys siitä, koskeeko asetus sekä lapsen huostaanottoa että lapsen sijoittamista vaiko ainoastaan päätöstä lapsen sijoittamisesta, on oikeusministeriön käsityksen mukaan jossakin määrin tulkinnanvarainen. Asetuksen 1 artiklan 2 kohdan d alakohdassa puhutaan ainoastaan lapsen sijoittamisesta. Joissakin jäsenvaltioissa, kuten Suomessa, lastensuojelun toteuttaminen sijoittamiseen asti edellyttää useita päätöksiä, kun taas joissakin muissa maissa yksi päätös saattaa riittää. Asetuksen soveltamisala muodostuisi ministeriön mielestä epätarkoituksenmukaiseksi, jos

8 vain sijoittamispäätöksen katsottaisiin kuuluvan asetuksen soveltamisalaan ja sen edellytyksenä oleva huostaanottopäätös jäisi asetuksen ulkopuolelle. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että asetus on tulkinnanvarainen myös tältä osalta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 68 artiklan 1 kohdassa ja 234 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Asuinpaikan määrittäminen (kysymys 2) Bryssel II a -asetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion tuomioistuimet ovat toimivaltaisia vanhempainvastuuta koskevissa asioissa, joissa lapsen asuinpaikka on asian vireillepanoajankohtana kyseisessä jäsenvaltiossa. Suomen kansallisen lain mukaan henkilön kotikunta on se kunta, jossa henkilö asuu. Nyt käsillä olevissa tapauksissa lapset olivat tulleet Suomeen kesäkuussa 2006 ja oleskelivat eri kunnissa tilapäisesti osin asuntovaunussa, osin sukulaisten luona asuen. Ennen Suomeen tuloa lasten asuinpaikka oli Ruotsissa. Asiassa on voimakkaasti vedottu siihen, että lasten vakituinen koti on Ruotsissa. Asiassa olisi siten saatava vastaus siihen, onko Suomen viranomainen ollut asuinpaikan määrittämisen näkökulmasta ollut toimivaltainen. Kiireellinen huostaanotto (kysymys 3) Bryssel II a -asetuksen 20 artiklan 1 kohdan mukaan asetuksen säännökset eivät estä jäsenvaltion tuomioistuimia toteuttamasta kiireellisissä tapauksissa jäsenvaltion laissa säädettyjä väliaikaisia toimenpiteitä ja turvaamistoimenpiteitä, jotka koskevat valtiossa oleskelevia henkilöitä tai siellä olevaa omaisuutta, myös silloin, kun toisen jäsenvaltion tuomioistuin on tämän asetuksen mukaan toimivaltainen tutkimaan pääasian. Asetuksen kohta näyttäisi tuovan Suomen viranomaiselle toimivallan kiireellisen huostaanoton toteuttamiseen. Tämän jälkeen asia olisi ilmeisesti siirrettävä toimivaltaisen jäsenvaltion tuomioistuimen käsiteltäväksi. Asian jättäminen tutkimatta tai siirtäminen (kysymys 4) Avoimeksi jää kysymys, miten on meneteltävä toimivallan kokonaan puuttuessa tilanteessa, jossa toimenpiteiden tarve on kuitenkin ilmeinen. Kysymykset 1 a) Sovelletaanko tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 2201/2003 (Bryssel II a -asetus) nyt esillä olevan kaltaiseen, julkisoikeudellisen lastensuojelun yhteydessä yhtenä päätöksenä tehdyn, lapsen välitöntä huostaanottoa ja sijoittamista kodin ulkopuolelle koskevan ratkaisun täytäntöönpanoon kokonaisuudessaan b) vai asetuksen 1 artiklan 2 kohdan d alakohdan säännös huomioon ottaen pelkästään sijoittamista kodin ulkopuolelle koskevaan osaan päätöksestä. 2) Miten asetuksen 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua asuinpaikan käsitettä samoin kuin siihen liittyvää 13 artiklan 1 kohtaa on yhteisöoikeuden mukaan tulkittava erityisesti silmällä pitäen tilannetta, jossa lapsella on vakinainen asunto yhdessä jäsenvaltiossa, mutta hän oleskelee toisessa jäsenvaltiossa viettäen siellä kiertelevää elämää.

9 3 a) Jos katsotaan, että lapsen asuinpaikka ei ole jälkimmäisessä toisessa jäsenvaltiossa, millä edellytyksillä kiireellinen turvaamistoimenpide (huostaanottotoimenpide) voidaan silti toimittaa asetuksen 20 artiklan 1 kohdan nojalla tuossa jäsenvaltiossa. b) Onko asetuksen 20 artiklan 1 kohdan mukainen turvaamistoimenpide vain sellainen toimenpide, joka voidaan toteuttaa kansallisen lain mukaan ja ovatko kansallisen lain tuota toimenpidettä koskevat määräykset sitovia artiklaa sovellettaessa. c) Onko asia turvaamistoimenpiteen toteuttamisen jälkeen viran puolesta siirrettävä toimivaltaisen jäsenvaltion tuomioistuimelle. 4) Jos jäsenvaltion tuomioistuin ei ole lainkaan toimivaltainen, onko sen jätettävä asia tutkimatta vai siirrettävä se toisen jäsenvaltion tuomioistuimeen. Saatuaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ennakkoratkaisun yllä oleviin kysymyksiin korkein hallinto-oikeus antaa lopullisen päätöksen asiassa. Korkein hallinto-oikeus toteaa lopuksi, että Suomen kansallisen lainsäädännön mukaan kysymys on asiasta, johon liittyy salassapitovelvollisuus asianomaisten henkilöllisyyden sekä lastensuojelutoimien sisällön ja perusteiden osalta. Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Hallberg ja hallintoneuvokset Pirkko Ignatius, Niilo Jääskinen, Ilkka Pere ja Jukka Mattila. Asian esittelijä Camilla Sandström.

Julkisoikeudellinen lastensuojelu Toimivaltainen viranomainen Bryssel IIa -asetus Lasten asuinpaikka

Julkisoikeudellinen lastensuojelu Toimivaltainen viranomainen Bryssel IIa -asetus Lasten asuinpaikka Vuosikirjanumero KHO:2009:68 Antopäivä 30.6.2009 Taltionumero 1681 Diaarinumero 3356, 3357 ja 3358/3/06 Julkisoikeudellinen lastensuojelu Toimivaltainen viranomainen Bryssel IIa -asetus Lasten asuinpaikka

Lisätiedot

C on valittanut poliisilaitoksen päätöksestä ja vaatinut päätöksen kumoamista. Lapset on palautettava H:n kaupunkiin Suomeen.

C on valittanut poliisilaitoksen päätöksestä ja vaatinut päätöksen kumoamista. Lapset on palautettava H:n kaupunkiin Suomeen. Vuosikirjanumero KHO 2008:4 Antopäivä 30.1.2008 Taltionumero 123 Diaarinumero 2330/3/05 1. TAPAHTUMAKUVAUS Poliisilaitos on päätöksellään 8.3.2005 päättänyt luovuttaa A:n ja B:n Suomesta Ruotsiin. Luovuttaminen

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06 Asia Valittaja Kansalaisuutta koskeva valitus Iranin kansalainen A Päätös, josta valitetaan Asian

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (8) 10.1.2008 Taltionumero 22 Diaarinumero 1245/3/07

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (8) 10.1.2008 Taltionumero 22 Diaarinumero 1245/3/07 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (8) 10.1.2008 Taltionumero 22 Diaarinumero 1245/3/07 Asia Valittaja Kansalaisuutta koskeva valitus Somalian kansalainen A Päätös, josta valitetaan Asian

Lisätiedot

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä huhtikuuta 1983 annetun lain (361/83) 49 :n nojalla,

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV 1 (8) JYVÄSKYLÄ 30.10.2008 Tiina Hyvärinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus - Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemukset ja niiden liitteet - Väliaikaiset

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Nakkilan kunta Voimaantulo 1.1.2013 1. Luku... 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 1 1 Soveltamisala... 1 2 Perusturvatoimen tehtävät... 1 2. Luku... 1 PERUSTURVATOIMEN

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

Käsikirja uuden Bryssel II -asetuksen soveltamista varten

Käsikirja uuden Bryssel II -asetuksen soveltamista varten 1. kesäkuuta 2005 päivitetty versio Käsikirja uuden Bryssel II -asetuksen soveltamista varten (Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003, annettu 27 päivänä marraskuuta 2003, tuomioistuimen toimivallasta sekä

Lisätiedot

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361 Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleiset säännökset 1 Lapsen huolto Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52 Voimaan: 1.1.2015 I LUKU SOVELTAMISALA 1 Suonenjoen kaupungin sosiaalihuollon järjestämisessä noudatetaan, mitä on

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (8) 29.11.2007 Taltionumero 3080 Diaarinumero 2991/3/06

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (8) 29.11.2007 Taltionumero 3080 Diaarinumero 2991/3/06 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (8) 29.11.2007 Taltionumero 3080 Diaarinumero 2991/3/06 Asia Valittaja Kansalaisuutta koskeva valitus Iranin kansalainen A Päätös, josta valitetaan Asian

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Finland/Law on Child Protection (Victims of trafficking) Lastensuojelulaki (13.4.2007/417) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Lain tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

16.9.2011/2618 KHO:2011:78

16.9.2011/2618 KHO:2011:78 This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2011/201102618 (accessed 11 Dec 2012) 16.9.2011/2618 KHO:2011:78 Kansalaisuusasia - Syntymämaaperiaate - Kansalaisuusaseman

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0465/3 1 (5) Diaarinumero 00261/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012 Paavo Autere Lakimies Apteekkilupavalituksia koskeva esitys Esityksessä käsittelen Apteekkiluvan myöntämisen perusteita Lupavalitukseen

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.8.2011 Taltionumero 2121 Diaarinumero 3195/3/10 Lyhyt ratkaisuseloste 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus B A:n edunvalvojana Päätös, jota

Lisätiedot

Lastensuojelua koskevat päätökset ajalla 1.1.2013-30.6.2013

Lastensuojelua koskevat päätökset ajalla 1.1.2013-30.6.2013 Lastensuojelua koskevat päätökset ajalla..203-30.6.203 Tilastotietoa Espoon sosiaali- ja terveystoimeen ajalla..203-30.6.203 tulleista kantelupäätöksistä sekä hallinto-oikeuksien ja Korkeimman hallinto-oikeuden

Lisätiedot

132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 13.1.2011 Taltionumero 86 Diaarinumero 2098/2/09 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija, Jyväskylä Päätös, jota valitus koske Selostus

Lisätiedot

Brussels IIa -asetuksen

Brussels IIa -asetuksen Brussels IIa -asetuksen Käytännön opas soveltamiseen Oikeus 2 Käytännön opas Brussels IIa -asetuksen soveltamiseen Sisällysluettelo 1. Yleistä...4 1.1. Maantieteellinen soveltamisala 2 artiklan 3 kohta...5

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 206/2012/1 Dnro ESAVI/173/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

Korkeimmasta hallinto-oikeudesta on 24.10.2013 saatu sähköpostitse lisäselvitystä.

Korkeimmasta hallinto-oikeudesta on 24.10.2013 saatu sähköpostitse lisäselvitystä. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 23.01.2014 Dnro OKV/718/1/2012 1/5 ASIA Kantelun käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa KANTELU A on kirjoituksessaan 15.5.2012 oikeuskanslerille kertonut katsovansa, että hallinto-oikeus

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 32/2000 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 20/2001 28.3.2001 Asia Irtisanomista koskeva oikaisuvaatimus Päätös, johon haetaan oikaisua Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Soveltamisala, vireille tulo, päätökset ja moniammatillinen arviointiryhmä

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Soveltamisala, vireille tulo, päätökset ja moniammatillinen arviointiryhmä Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Soveltamisala, vireille tulo, päätökset ja moniammatillinen arviointiryhmä Vastaanottokeskukset Auttamisjärjestelmän koordinointi, ylläpito ja kehittäminen on annettu

Lisätiedot

Kantelija on pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan mainitut epäselvyydet ja laiminlyönnit.

Kantelija on pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan mainitut epäselvyydet ja laiminlyönnit. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 04.10.2012 Dnro OKV/193/1/2012 1/5 ASIA Lastensuojelulain määräaikojen noudattaminen Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 6.2.2012 osoittamassaan

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen 16.10.2007 Tutkimusasiamies Jari-Pekka Tuominen VSSHP/TUKIJA Lääketieteellisen tutkimuksen osalta taustalla lääketutkimusdirektiivi

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

25.11.2011/3414 KHO:2011:97

25.11.2011/3414 KHO:2011:97 This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2011/201103414 (accessed 11 Dec 2012) 25.11.2011/3414 KHO:2011:97 Kansalaisuusasia - Kielitaitoedellytys - Luku- ja kirjoitustaidoton

Lisätiedot

YRITTÄJÄ SAI PITÄÄ VARAAMANSA VERKKOTUNNUKSET Korkein hallinto-oikeus ratkaisi verkkotunnuksia (domain-nimiä) koskevan kiistan täysin yrittäjän vaatimusten mukaisesti. KHO katsoi korkeimpana oikeusasteena,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1302/2014 Laki lastensuojelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Heinäveden kunnan rakennustarkastaja 14.8.2007 211

Heinäveden kunnan rakennustarkastaja 14.8.2007 211 KUOP IO N HALL INTO- O IKEUS PÄÄTÖS 13/0249/3 J, Antopäivä Diaarinumero 25.6.2013 00288/13/4113 AS IA Muutoksenhakijat Kantelu rakennuslupa- asiassa Unto Pietarinen, Liperi Taina Pietarinen, Liperi Päätös,

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ 1 YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 20.1.2015 I Yleistä 1 Soveltamisala Ylöjärven kaupungin

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Tuomioistuinmaksulaki

Tuomioistuinmaksulaki Tuomioistuinmaksulaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Oikeudenkäyntimaksu ja hakemusmaksu Tämän lain mukaan peritään oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1.3.2011 Taltionumero 510 Diaarinumerot 2316/2/09 2471/2/09 2472/2/09 2473/2/09 2584/2/09 2585/2/09 2586/2/09 1 (24) Asia Valittajat Kiireellistä sijoitusta,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 344. Laki. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 344. Laki. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2001 N:o 344 349 SISÄLLYS N:o Sivu 344 Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 21.3.2014 Taltionumero 879 Diaarinumero 34/3/13 1 (5) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005 Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Rahoitustarkastuksesta 27 päivänä kesäkuuta 2003 annetun

Lisätiedot

Päätös 1 (3) Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 02.02.2012 valtausoikeuksien siirtoa koskeva hakemus.

Päätös 1 (3) Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 02.02.2012 valtausoikeuksien siirtoa koskeva hakemus. Päätös 1 (3) Annettu julkipanon jälkeen KaivNro 8.3.2012 8212, 8549, 8559 Magnus Minerals Oy PL 3 33211 Tampere VALTAUSOIKEUDEN SIIRTOA KOSKEVA PÄÄTÖS Hakemus on (Tukes) on saapunut 02.02.2012 valtausoikeuksien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

KÄSIKIRJA SOVELTAMISTA VARTEN

KÄSIKIRJA SOVELTAMISTA VARTEN KÄSIKIRJA TODISTEIDEN VASTAANOTTAMISESTA ANNETUN ASETUKSEN SOVELTAMISTA VARTEN (Neuvoston asetus (EY) N:o 1206/2001, annettu 28 päivänä toukokuuta 2001, jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä

Lisätiedot

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

APULAISOIKEUSKANSLERI PÄÄTÖS Snellmaninkatu 1 A PL 20 00023 VALTIONEUVOSTO 30.9.2008 Dnro 143/1/07. Sosiaaliviranomaisten menettely asuntoasiassa

APULAISOIKEUSKANSLERI PÄÄTÖS Snellmaninkatu 1 A PL 20 00023 VALTIONEUVOSTO 30.9.2008 Dnro 143/1/07. Sosiaaliviranomaisten menettely asuntoasiassa APULAISOIKEUSKANSLERI PÄÄTÖS Snellmaninkatu 1 A PL 20 00023 VALTIONEUVOSTO 30.9.2008 Dnro 143/1/07 ASIA Sosiaaliviranomaisten menettely asuntoasiassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerinvirastoon 2.2.2007

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.2.2014 Taltionumero 482 Diaarinumero 2669/3/12 1 (6) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

Mikä muuttuu vuonna 2017?

Mikä muuttuu vuonna 2017? Mikä muuttuu vuonna 2017? Toimeentulotuen Kela siirto Maria Porko Miten tähän tultiin? Kela-siirron vaiheet Toimeentulotuen siirron historia» Selvitysmiehet, työryhmät, kokeilut Päätös rakennepoliittisen

Lisätiedot

10.8.2012/2127 KHO:2012:63

10.8.2012/2127 KHO:2012:63 10.8.2012/2127 KHO:2012:63 Mielenterveysasia - Tahdosta riippumaton psykiatrinen sairaalahoito - Hoitoon määrääminen - Julkisen vallan käyttäminen - Tarkkailulähete - Keikkalääkäri Diaarinumero: 333/2/12

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 875. Laki

SISÄLLYS. N:o 875. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999 N:o 875 880 SISÄLLYS N:o Sivu 875 Laki kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa Heinolan maalaiskunnan Siltasen kalastuskunnan S ÄÄ N N ÖT Siltasen jakokunnan yhteinen kalavesi sijaitsee Ala-Rääveli ja Imjärvi-nimisissä järvissä ja on pinta-alaltaan noin 170 hehtaaria. Sanotun kalaveden

Lisätiedot

1 (5) Oikeusministeriölle. Viite: Lausuntopyyntönne 26.1.2016, OM 31/41/2015

1 (5) Oikeusministeriölle. Viite: Lausuntopyyntönne 26.1.2016, OM 31/41/2015 1 (5) HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS LAUSUNTO Radanrakentajantie 5 00520 HELSINKI Puhelin 029 56 42000 15.2.2016 H 00028/16 Faksi 029 56 42079 Sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi Oikeusministeriölle Viite: Lausuntopyyntönne

Lisätiedot

05.11-2014 ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS 14/5231/4. Antopäivä. Diaarinumero 4.11.2014 01237/13/KO/2299. Kunnallisvalitus. Matti Vattulainen, Lappeenranta

05.11-2014 ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS 14/5231/4. Antopäivä. Diaarinumero 4.11.2014 01237/13/KO/2299. Kunnallisvalitus. Matti Vattulainen, Lappeenranta Osoite Puhelin Faksi Sähköposti Puijonkatu 29 A, 2. krs, PL 1744 029 56 42500 029 56 42501 ita-suomi.hao@oikeus.fi ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5231/4 Antopäivä Diaarinumero 4.11.2014 01237/13/KO/2299

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen) Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) HOITOONMÄÄRÄÄMISPÄÄTÖS Lomake M3 (täytetään lomakkeen kielellä) 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus 2. Tutkimusaika Tarkkailulähetteen

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen. Asianajotoimisto Lakipalvelu Petri Sallinen Oy Malmikatu 7 A

Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen. Asianajotoimisto Lakipalvelu Petri Sallinen Oy Malmikatu 7 A LIPERIN KUNTA 10.09.20114 1 Diaantunnus LIPERIN KUNNAN SIVISTYSLAUTAKUNNALLE ASIA Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen OIKAISUVAATIMUKSEN TEKIJÄ Eila Hyvärinen, Joensuu AVUSTAJA

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

Lastensuojelulaki. 3. Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä.

Lastensuojelulaki. 3. Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä. Lastensuojelulaki Yleiset säännökset 1. Lapsen oikeus. Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun.

Lisätiedot

6 Toimielin, luottamushenkilö ja viranhaltija voi päättää sille johtosäännöllä siirretyn toimivallan siirtämisestä alaiselleen viranomaiselle.

6 Toimielin, luottamushenkilö ja viranhaltija voi päättää sille johtosäännöllä siirretyn toimivallan siirtämisestä alaiselleen viranomaiselle. 1 Nurmeksen kaupunki Luettelo Kaupunginkanslia 13.3.2014 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN Hallintosääntö: 6 Toimielin, luottamushenkilö ja viranhaltija voi päättää sille johtosäännöllä siirretyn toimivallan siirtämisestä

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1956 N:o 51 N:o 51. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset: I. Laki Annettu Helsingissä

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1955 N:o 88 N:o 88. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset ja määräykset: I. Laki

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

ASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU

ASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU ANONYMISOITU PÄÄTÖS 21.09.2015 Dnro OKV/1735/1/2014 1/5 ASIA Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 7.10.2014 osoittamassaan

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

ASIA Lausunto asioissa 11705/14/2207 ja 11779/14/2207. Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi. Puh. 013-631 610, fax. 013-632 610

ASIA Lausunto asioissa 11705/14/2207 ja 11779/14/2207. Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi. Puh. 013-631 610, fax. 013-632 610 1 Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi Puh. (013) 631 610, Fax (013) 632 610 asianajotoimisto@pietarinen.inet.fi ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS ASIA Lausunto asioissa 11705/14/2207 ja 11779/14/2207 LAUSUNNON

Lisätiedot