Kirjoitetaan TULEVAISUUS UUSIKSI Lapsi- ja äitikuolleisuutta voidaan vähentää. Haitissa palataan kouluun. Lapsuus kotiapulaisena

Transkriptio

1 Kirjoitetaan TULEVAISUUS UUSIKSI Lapsi- ja äitikuolleisuutta voidaan vähentää Haitissa palataan kouluun Lapsuus kotiapulaisena

2 PÄÄKIRJOITUS Hyvä lukija K ädessäsi on ensimmäinen numero Pelastakaa Lasten raportista Tulevaisuus uusiksi. Tässä kaksi kertaa vuodessa ilmestyvässä raportissa kerromme sinulle työstämme Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Venäjällä sekä alueilla, joita koettelee humanitaarinen kriisi. Edeltäjänsä Lasten hätäapurahaston raportin tavoin artikkeleissa puhutaan ennen kaikkea lapsen oikeuksista. Oleellisen tärkeää on, että lapset itse saavat olla pääosassa ja kertoa omin sanoin elämästään ja unelmistaan. Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin yksimielisesti YK:n yleiskokouksessa kohta kaksikymmentäyksi vuotta sitten. Sopimuksella riittää painoarvoa, sillä se on laajimmin hyväksytty ihmisoikeussopimus maailmassa. Täytäntöönpanoon liittyvät haasteet ovat valtaisat vielä tänäkin päivänä, vaikka merkittäviä edistysaskelia on toki vuosien mittaan otettu. Lapsikuolleisuus on vähentynyt sopimuksen voimassaoloaikana viidesosan verran. Yhdeksän miljoonaa alle viisivuotiasta lasta kuitenkin kuolee edelleen joka vuosi. Usein he menehtyvät sairauksiin, jotka voitaisiin estää tai helposti hoitaa. Yli 72 miljoonalta lapselta on evätty oikeus käydä koulua. Koulunkäynnin sijaan moni heistä tekee työtä, usein pitkiä päiviä kaukana kotoa. Sopimuksen allekirjoittaneilla valtioilla on velvollisuus antaa lapsille turvallinen lapsuus. Lasten on saatava käydä koulua ja kehittyä tasapainoisiksi aikuisiksi. Lapsia on myös suojeltava kaikelta hyväksikäytöltä ja väkivallalta. Vaikka lasten hyvinvoinnista huolehtiminen on aikuisten vastuulla, lapsilta ei saa viedä pois omaa tahtoa. Lapsella on täysi oikeus sekä vaatia että puolustaa oikeuksiaan. Lapsen äänen on tultava kuulluksi. Tulevaisuus uusiksi -raportin ensimmäisessä numerossa esittelemme kolmetoistavuotiaan Mastewai Wosahuwin ja häntä kaksi vuotta nuoremman Abathun Chanien, jotka ovat nuoresta iästään huolimatta kokeneita lapsenoikeusaktivisteja. He tuntevat lapsen oikeudet ja tietävät mitä tehdä tilanteen parantamiseksi. Abathun ja Mastewai vievät lapsen oikeudet arjen tasolle. Lapsen oikeuksien sopimus muuttuu sanoista teoiksi vasta kun lapset otetaan aidosti mukaan tekemään oikeuksistaan totta. Into oppia uutta ja auttaa toisia lapsia on voimavara, josta on tehtävä kehityksen airut. Kun myös aikuiset kantavat vastuunsa, maailmalla on toivoa. Kaikkien ei tarvitse kulkea etujoukoissa kuten Mastewai ja Abathun. Riittää kun antaa heille tukensa ja haluaa olla mukana rakentamassa lapsille parempaa maailmaa. Lapsilla on täysi oikeus sekä vaatia että puolustaa oikeuksiaan. Max Holm vastaava toimittaja Pelastakaa Lapset ry:n kansainväliset ohjelmat Tulevaisuus uusiksi -raportti kertoo Pelastakaa Lapset ry:n työstä lasten ja lapsiperheiden hyväksi kehitysmaissa, katastrofi alueilla sekä Suomen lähialueilla. Raportti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa: toukokuussa ja marraskuussa. Toimitus: Max Holm Markku Juntunen Emilia Malin Osoite: Koskelantie 38, Helsinki, PL 95 Puhelin , faksi Sähköposti max.holm@pelastakaalapset.fi Ulkoasu: Hannu Karjalainen, Hanemedia Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy Raportin kuvat: Copyright Pelastakaa Lapset / kuvaajat Lehti on painettu kierrätyspaperille. Pelastakaa Lapset on Suomen ulkoministeriön kumppanijärjestö. Kannen kuva: Lapset palaavat kouluun maanjäristyksen jälkeen Haitissa. Nelivuotias Leka on iloinen saadessaan opetella aakkoset. Kuva: Rebecca Janes TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus 3 Uutisia Maailman äitien tila: 4-5 Naisilla tärkeä asema lapsikuolleisuuden vähentämisessä 6-7 Oikeuksien ja kehityksen etujoukkoa Kotiapulaiset viettävät lapsuutensa sisällä 8-9 ja lain suojan ulkopuolella Lapset auttavat lapsia Takaisin kouluun Haitissa Kirjoitetaan tulevaisuus uusiksi: Konfl iktimaiden lapset kouluun Loppu aseellisille hyökkäyksille kouluihin Inklusiivinen koulu on kaikkien koulu WASH + LOS =? 24 Älä pese käsiäsi 2 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

3 UUTISIA Apua katastrofien uhreille Katastrofiavun tarve on kasvanut maailmalla voimakkaasti viime vuosina. Luonnonkatastrofit ovat seuranneet toinen toisiaan eivätkä aseelliset konfliktitkaan ole vähenemään päin. Tänä vuonna Suomen Pelastakaa Lapset on antanut apua kolmen katastrofin uhreille. Maanjäristys aiheutti suunnatonta tuhoa 12. tammikuuta Haitissa, jossa Pelastakaa Lapset on sitoutunut avustustyöhön vuosiksi eteenpäin. Järjestö hankkii maanjäristyksen uhreille ruokaa ja vettä sekä tukee terveydenhoitoa, lasten koulunkäyntiä ja lastensuojelua. Suomen Pelastakaa Lasten keräys haitilaislasten ja -perheiden auttamiseksi tuotti euroa. Noin kaksi miljoonaa ihmistä kärsii Chilessä 27. helmikuuta tapahtuneen maanjäristyksen seurauksista. Pelastakaa Lapset on jakanut hygieniapaketteja hädänalaisille ihmisille sekä avannut turvallisia tiloja, joissa lapset voivat leikkiä ja käydä läpi järkyttäviä kokemuksiaan. Suomen Pelastakaa Lapset osallistui hätäavun alkuvaiheeseen eurolla. Koillis-Intiassa huhtikuussa riehunut tornado jätti tuhansia perheitä kodittomiksi. Pelastakaa Lapset on jakanut kodittomiksi joutuneille suojapeitteitä sekä hygienia- ja taloustarvikkeita. Suomen Pelastakaa Lapset tukee avustustyötä Biharin osavaltiossa eurolla. Maanjäristyksen kokeneet chileläislapset pääsevät kiinni turvalliseen arkeen leikin ja koulunkäynnin avulla. Kuva: Pelastakaa Lapset Oikeus hyvinvointiin ja turvaan Etelä-Aasiassa Pelastakaa Lapset laajentaa työtään myös Etelä-Aasiassa. Uudella toiminnalla parannetaan köyhien perheiden sosiaalista turvallisuutta ja valmiuksia selviytyä elämän kriisitilanteissa. Äärimmäisestä köyhyydestä kärsivät perheet joutuvat elämään jatkuvan uhan alla eivätkä vanhemmat useinkaan tiedä, mistä hakea apua esimerkiksi työttömyyden tai sairastumisen kohdatessa. Alkuvaiheessa Pelastakaa Lapset tekee tutkimuksia köyhyyden vaikutuksista lapsiin ja selvittää, mitä julkisia tukia perheet voisivat hakea parantaakseen toimeentuloaan. Järjestö myös kartoittaa perheiden mahdollisuuksia itsenäiseen toimeentuloon ja tekee työtä lapset paremmin huomioivan sosiaaliturvapolitiikan puolesta. Ohjelma jatkuu vuoden 2013 loppuun ja se toteutetaan Bangladeshissa Mymensinghin ja Netrokonan alueilla Intiassa Etelä-Rajasthanin osavaltiossa Dungarpurin alueella Nepalissa Sindhupalchowkin vuoristoalueella. Työ lapsityöläisten hyväksi laajenee Länsi-Afrikassa Suomen Pelastakaa Lapset on puolustanut lapsityöläisten oikeuksia Länsi-Afrikassa jo vuodesta Viime vuosina järjestö on tukenut työtätekeviä lapsia muun muassa puuvillan ja riisin viljelyalueilla Burkina Fasossa ja Malissa. Länsi-Afrikassa yli puolet lapsista käy työssä. Uudessa, valmisteilla olevassa Länsi-Afrikan hankkeessa ovat mukana Burkina Fason ja Malin lisäksi Benin, Guinea, Guinea-Bissau, Niger, Norsunluurannikko ja Togo. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on vähentää lasten hyväksikäyttöä sekä parantaa lasten työ- Lapsityöläisiä puuvillapellolla Burkina Fasossa. Kuva: Eeva Johansson oloja ja lapsen oikeuksien toteutumista näissä maissa. Vaikuttamistyö on keskeisellä sijalla. Erityisesti päättäjien ja työnantajien asenteiden on muututtava, jos haitallisen lapsityön määrää halutaan vähentää. Tärkein yhteistyökumppani on Afrikan lapsityöläisten liike, Mouvement African des Enfants et Jeunes Travailleurs (MAEJT). Pelastakaa Lapset tukee sen ja monien muiden lastensuojelun toimijoiden työtä lapsen oikeuksien puolesta. Uudella hankkeella Pelastakaa Lapset on mukana rakentamassa Länsi-Afrikkaan uusia, nykyistä parempia lastensuojelujärjestelmiä. On tärkeää, että lapset ovat alusta alkaen mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa hanketta. Näin he voivat itse vaatia omien oikeuksiensa toteuttamista. Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

4 MAAILMAN ÄITIEN TILA RAPORTTI Naisilla tärkeä asema lapsikuolleisuuden vähentämisessä Maailmassa säästettäisiin vuosittain naisen ja 5,5 miljoonan lapsen henki, jos kaikki äidit ja lapset olisivat perusterveydenhuollon piirissä. Näin todetaan Maailman äitien tila raportissa, jonka Pelastakaa Lapset julkaisi 3. toukokuuta. Parhaassa tapauksessa jokaisella sairastuneella lapsella ja odottavalla äidillä on mahdollisuus saada lääkärinhoitoa sairaalassa. Maailman köyhissä maissa arki on toisenlainen, Mary Beth Powers kertoo. Powers toimii johtajana Yhdysvaltojen Pelastakaa Lasten kampanjassa, jolla pyritään edistämään pienten lasten terveyttä köyhissä maissa. Köyhissä maissa tarvitaan 4,3 miljoonaa terveydenhuollon työntekijää lisää, jotta turhat äiti- ja lapsikuolemat saadaan estettyä. Kuolemia voidaan ehkäistä erityisen tehokkaasti kouluttamalla naispuolisia työntekijöitä. Myös koulutettujen kätilöiden tarve on suuri, sillä joka vuosi noin viisikymmentä miljoonaa naista joutuu synnyttämään ilman ammattitaitoista apua. Kulttuuriset syyt estävät terveyspalvelujen käyttöä Naispuolisten terveydenhuollon ammattilaisten kouluttaminen on erityisen tärkeää, sillä monissa maissa naiset eivät voi kulttuurisista syistä käyttää mies- työntekijöiden palveluita. Jos naispuolisia ammattilaisia ei ole, nainen saattaa jäädä ilman tarvitsemaansa hoitoa. Sen vuoksi mahdollisuus naistyöntekijän tarjoamaan hoitoon on turvattava niin raskauden aikana kuin synnytyksessä ja synnytyksen jälkeen. Monissa Etelä-Aasian, Lähi-idän ja Afrikan maissa miespuoliset perheenjäsenet tekevät terveydenhoitoon liittyvät päätökset. Naiset jättävät usein käyttämättä miespuolisen työntekijän tarjoamat palvelut sosiaalisten esteiden ja häpeän vuoksi, vaikka heille itselleen annettaisiin valta valita. Olen asunut Pakistanissa ja työskennellyt monissa maissa, joissa kulttuuri estää köyhiä naisia käyttämästä perusterveydenhuollon palveluja. Näin saattaa tapahtua jopa silloin, kun hoidolla voitaisiin pelastaa naisen tai hänen vauvansa henki, Powers sanoo. Pienillä voimavaroilla suuria tuloksia Jo pelkästään terveyskoulutuksella saadaan aikaan merkittäviä tuloksia. Paikallisten yhteisöjen naisille voidaan helposti opettaa yksinkertaisia toimia, joilla voidaan vähentää lapsikuolleisuutta merkittävästi. Naiset voivat koulutuksen jälkeen levittää tietoa eteenpäin omassa arjessaan ja yhteisössään. Suuri osa köyhissä maissa tapahtuvista lasten kuolemista johtuu malariasta ja ripulista sekä muista ennaltaehkäistävistä ja helposti hoidettavista sairauksista. Helpot toimenpiteet kuten rintaruokinta, nesteytyshoito ja hyönteismyrkyllä käsiteltyjen hyttysverkkojen käyttö vähentävät lapsikuolleisuutta huomattavasti. Alipainoiset ja ennenaikaisesti syntyneet vauvat saavat äideiltään läheisyyttä, lämpöä ja äidinmaitoa Malissa. Mother Kangaroo Care -keskuksessa äidit oppivat kenguruhoidon salat. Kuva: Joshua Roberts Suomen äideillä 7:ksi parhaat oltavat Maailman äitien tila -raportti vertailee äitien hyvinvointia 160 maassa. Parhaat olot äideillä on Norjassa, Australiassa ja Islannissa. Suomi sijoittuu seitsemänneksi ja kaikki Pohjoismaat ovat kymmenen parhaan joukossa. Viimeisenä on Afganistan, sen jälkeen Niger ja Tshad. Heikoiten sijoittuneista maista kaikki sijaitsevat Afrikassa tai Lähi-idässä. Äitien tila -lista näyttää, missä äidit voivat parhaiten ja missä he kohtaavat suurimpia vaikeuksia. Äitien hyvinvointi on Pelastakaa Lasten työn kannalta tärkeää, sillä lapsen elämänlaatu on suoraan yhteydessä siihen. 4 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

5 MAAILMAN ÄITIEN TILA RAPORTTI Kenguruhoito pelastaa henkiä Keskoskuolleisuus voitaisiin jopa puolittaa lisäämällä kenguruhoidon käyttöä, todetaan vastavalmistuneessa Mother Kangaroo Care -raportissa. Noin puolen miljoonan vauvan henki voitaisiin pelastaa joka vuosi. Kenguruhoidossa vauva asetetaan rinnalle iho ihoa vasten. Äidin sylissä vauva saa ravintoa, läheisyyttä, lämpöä ja turvaa. Kenguruhoito soveltuu keskosille, joiden tila on melko vakaa, ja sillä pyritään korvaamaan keskoskaappihoito. Pelastakaa Lasten asiantuntija Joy Law oli mukana tutkimusryhmässä: Kenguruhoidolla keskoslasta voidaan auttaa missä tahansa, syntyipä lapsi Lilongwessa, Lontoossa tai Los Angelesissa. Hoitomuotona se on halpa, helppo ja tehokas. Sen avulla lapsikuolleisuus saadaan laskuun ennen kaikkea köyhissä maissa, joissa muita hoitovaihtoehtoja ei useinkaan ole tarjolla. Kenguruhoito onkin suosittua kehitysmaissa. Esimerkiksi Malawissa, jossa joka viides lapsi syntyy alipainoisena, sitä käytetään useimmissa sairaaloissa ja terveysasemilla. Kenguruhoito kehitettiin alun perin Kolumbiassa 1970-luvulla. Maassa oli silloin kova pula keskoslasten hoidon välineistä. Menetelmä on levinnyt kaikkialle maailmaan. Mother Kangaroo Care -raportti on analyysi viidestätoista tutkimuksesta, jotka käsittelevät alle kaksikiloisten vauvojen kuolleisuutta ja sairastuvuutta. Raportin tarkoituksena oli selvittää, miten kenguruhoidolla voidaan estää ennenaikaisesti syntyneiden lasten kuolemia. Tuloksia esiteltiin muun muassa arvovaltaisessa International Journal of Epidemology -lehdessä. Viiden päivän ikäiseltä Shanililta mitataan lämpö. Äiti saa samaan aikaan terveystyöntekijältä ohjeita lapsen hoidosta ja rintaruokinnasta. Kuva: Michael Bisceglie Pelastakaa Lapset julkaisi toukokuussa yhdennentoista Maailman äitien tila -raporttinsa. Tämänvuotisessa raportissa tarkastellaan naispuolisten terveydenhuollon työntekijöiden merkitystä äitien ja pienten lasten eloonjäämiselle. Lääkäri Nialen Kaba keskustelee vastasynnyttäneen Aminatan kanssa Pelastakaa Lasten hoitokeskuksessa Bamakossa, Malissa. Kuva: Joshua Roberts Exidia ja hänen 21 kuukauden ikäinen tyttärensä Jannea asuvat Nicaraguan syrjäseudulla. Lähimpään terveyskeskukseen on kolmen tunnin kävelymatka. Pelastakaa Lasten kouluttamat terveydenhuollon työntekijät käyvät perheen luona säännöllisesti. Kuva: Brent Stirton/Getty Images EVERY ONE on Pelastakaa Lasten kampanja lapsikuolleisuuden vähentämiseksi köyhissä maissa. Kampanjalla tuetaan YK:n neljännen vuosituhattavoitteen täyttymistä ja se jatkuu vuoden 2014 loppuun. Tänäänkin maailmassa kuolee alle viisivuotiasta lasta. Heidän elämänsä loppuu ennen kuin se on kunnolla ehtinyt alkaakaan. Useimmat kuolemat voitaisiin estää, mutta maailman lapsilla on epätasa-arvoiset mahdollisuudet tulla hoidetuiksi. Köyhissä maissa lapset kuolevat pieneen määrään sairauksia ja tauteja, joista useimmat olisivat helposti hoidettavissa. Keuhkokuume, ripuli, malaria, tuhkarokko, hiv ja aids sekä synnytyksen ja äidin raskauden aikana esiintyvät komplikaatiot aiheuttavat yli 90 prosenttia alle viisivuotiaiden lasten kuolemista. Aliravitut lapset kuolevat 5 muita herkemmin siksi, koska heidän elimistönsä on aivan liian heikko torjumaan sairauksia. Helppokäyttöiset ja edulliset keinot voivat pelastaa lasten henkiä. Toistaiseksi niitä ei vain käytetä riittävästi. JOKAISELTA kansalaiselta, poliitikolta, avustusjärjestöltä ja yritykseltä on löydyttävä tahtoa tulla mukaan tekemään muutos, jotta lapsikuolleisuus vähenisi maailmalla. Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

6 ETIOPIA Oikeuksien ja kehityksen etujoukkoa Jotkut aikuiset kuuntelevat meitä ja ottavat meidät tosissaan. Ikävä kyllä on myös aikuisia, joita lasten ajatukset eivät kiinnosta lainkaan. Onneksi opettajat, koulun rehtori ja vanhemmat uskovat meihin. He auttavat meitä tekemään haaveista totta. Mastewai Wosahuw Mastewai Wosahuw, 13, ja Abathun Chanie, 11, auttavat ikätovereitaan kotikylässään Yewojetissa ja koko Baso Libenin alueella. Kuva: Max Holm 6 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

7 ETIOPIA Pieni Yewojetin kylä sijaitsee Baso Libenin alueella, parinsadan kilometrin päässä pääkaupunki Addis Ababasta. Kylään on juuri valmistunut Pelastakaa Lasten tuella koulu, jonka pihalla vietän aikaa 13-vuotiaan Mastewai Wosahuwin ja 11-vuotiaan Abathun Chanien kanssa. Puhumme lapsen oikeuksista, jotka monissa maailman maissa ovat muuttuneet sanoista teoiksi vain osittain. Etiopiassakin lapsia käytetään työvoimana ja he joutuvat kohtaamaan paljon väkivaltaa. Baso Libenissa lapset toimivat aktiivisesti omien oikeuksiensa puolesta. Myös Abathun ja Mastewai käyvät lapsen oikeuksien kerhossa, joka löytyy jo monesta alueen koulusta. Näillä kahdella aktivistilla on myös kunnia edustaa kaikkia Baso Libenin lapsia lapsiparlamentissa. Suoraa toimintaa lapsen oikeuksien puolesta Mastewai meni mukaan kerhotoimintaan saadakseen lopun perinteille, jotka pahimmillaan saattavat tuhota lapsen elämän. Sellaisia ovat esimerkiksi lapsenryöstöt ja lasten hyväksikäyttö. Olemme saaneet aikaan paljon. Olemme esimerkiksi pelastaneet monta lasta joutumasta naimisiin aivan liian aikaisin, Mastewai sanoo ja jatkaa: Monissa kylissä jopa puolet 15-vuotiaista tytöistä on naimisissa, vaikka laki kieltää avioliiton alle 18-vuotiaiden kanssa. Kerholaiset ja lapsiparlamentaarikot menevät välittömästi opettajan, poliisin tai sosiaaliviranomaisen puheille, jos he kuulevat vanhempien suunnittelevan alaikäisen lapsensa naittamista. Monet lapset ovat menettäneet yhden perustavanlaatuisimmista oikeuksistaan, oikeuden käydä koulua ja kehittyä. Kerholaiset ovat ottaneet koulua käymättömien lasten asian omakseen. He muun muassa hankkivat koulukirjoja ja koulutarvikkeita aids-orvoille ja köyhien perheiden lapsille. Kaikkien Baso Libenin lasten on päästävä kouluun! Laulut, näytelmät ja runot auttavat meitä kertomaan ihmisille epäkohdista, joita lapset joutuvat kohtaamaan. Samalla pääsemme kertomaan, miten ongelmat voitaisiin ratkaista, Abathun kertoo. Kannustamme lapsia opiskelemaan ahkerasti, kunnioittamaan vanhempiaan ja auttamaan kotitöissä, Mastewai lisää. Kerhoissa kootaan tietoa lasten oloista ja heitä vastaan tehdyistä rikkomuksista. Tiedot välitetään suoraan lapsiparlamentille, joka tekee yhteistyötä lastensuojelukomiteoiden ja viranomaisten kanssa. Lapsiparlamentin tehtävä on välittää tietoa. Aikuisten on huolehdittava siitä, että lasten hyväksikäyttö saadaan loppumaan. Lapsella on oikeus tulla kuulluksi Lapsella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä itseään koskevista asioista. YK:n lapsen oikeuksien sopimus antaa lapselle yksiselitteisen oikeuden hakea, ottaa vastaan ja levittää tietoa. Mastewai ja Abathun kertovat urakoivansa hartiavoimin, jotta näin tapahtuisi myös Baso Libenissa. Abathun ja Mastewai antavat haastattelun pimeyden jo laskettua. Lasten kotikylässä ei ole sähköä. Kuva: Max Holm Isä ja äiti ihmettelivät, miksi menin mukaan kerhoon ja asetuin ehdokkaaksi lapsiparlamenttiin. Selitin asian molemmille juurta jaksain. Nyt he tukevat minua täysin, Abathun kertoo. Myös Mastewai joutui vakuuttamaan omat vanhempansa ensi töikseen. Kerroin heille, mitä kerhossa tehdään ja miksi koulua kannattaa käydä. Kerroin myös, miten tärkeää on vaikuttaa poliitikkojen ja viranomaisten toimintaan. Uutta Etiopiaa rakentamassa Monilla maaseutualueilla jopa puolet lapsista on jäänyt opetuksen ulkopuolelle. Koulua käymättömät lapset työskentelevät esimerkiksi maatalouden parissa tai paimentavat lehmiä ja vuohia. Mastewai ja Abathun kiertävät vapaa-aikanaan talosta taloon kertomassa koulunkäynnin merkityksestä. Monet vanhemmat ovat vakuuttuneet heidän sanomastaan ja päästäneet lapsensa koulutielle. Mastewain äidillä ei itsellään ollut mahdollisuutta käydä koulua eikä hän vieläkään osaa kirjoittaa ja lukea. Hän toivoo, että yksikään etiopialainen ei enää jäisi vaille koulutusta. Mastewaita hän kannustaa opiskelemaan lääkäriksi, mutta tytär pitää kiinni päätöksestään. Haluan opettajaksi kotikylääni Yewojetiin. Siellä voin puhua lasten puolesta ja auttaa heitä pääsemään kouluun. Abathun ja Mastewai haluavat auttaa lapsia myös tästä eteenpäin. He katsovat luottavaisina tulevaisuuteen. Heidän suuri toiveensa on, että niin lapset kuin aikuiset saavat käydä koulua ja heidän terveyttään hoidetaan hyvin. Sähköäkin olisi hyvä saada kyliin. Me lapset olemme osa Etiopiaa. Myös meidän on tehtävä parhaamme, jotta Etiopiasta tulisi parempi paikka elää. Meidän pitää käydä koulua. Ainakin minusta tulee professori, Abathun sanoo. Pelastakaa Lapset edistää lasten koulunkäyntiä ja lasten suojelua Baso Libenissa. Järjestö muun muassa tukee lapsen oikeuksien kerhoja ja alueen lapsiparlamenttia. Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

8 BANGLADESH Epävirallisella sektorilla työskentelevät alle 18-vuotiaat kotiapulaiset kohtaavat työssään julmia epäkohtia, paljastaa Pelastakaa Lasten tutkimus Bangladeshin kotiapulaisista. Ympärivuorokautiset työpäivät, pahoinpitely ja henkinen painostus kuuluvat monen lapsityöläisen arkeen. Eristyksessä elävän kotiapulaisen huolet jäävät usein suljettujen ovien taa, lapsen yksin kannettavaksi. Kotiapulaiset viettävät lapsuutensa sisällä ja lain suojan ulkopuolella Alle 18-vuotiaiden lasten käyttö kotiapulaisena on laajalle levinnyt käytäntö Bangladeshissa. Maassa on YK:n lastenjärjestön UNICEFin mukaan yli iältään 7 17-vuotiasta kotiapulaista, joista neljä viidestä on tyttöjä. Epävirallisella sektorilla työskentelevät kotiapulaiset eivät kuulu virallisen työsuojelun piiriin. Vieraissa kodeissa työskennellessään he ovat ongelmineen näkymättömissä. Lapsityöläiset käyvät kerhoa Pelastakaa Lasten vapaa-ajan keskuksessa pääkaupunki Dhakassa. Kuva: Tom Pietrasik Lapset työskentelevät orjuutta muistuttavissa oloissa Kotiapulaiset hoitavat kotia, laittavat ruokaa ja siivoavat oloissa, jotka pahimmillaan muistuttavat orjuutta. Päivät ovat pitkiä: useampi kuin joka kolmas työskentelee 9 12 tuntia päivässä ja toinen kolmasosa tuntia. Lapset kärsivät unen puutteesta. 5 6 tunnin keskimääräiset yöunet jäävät kauas Maailman terveysjärjestö WHO:n yli kahdeksan tunnin suosituksesta. Pitkät työpäivät ja lyhyet yöunet ovat haitallisia lasten fyysiselle ja henkiselle kehitykselle. Työnantajat kohtelevat lapsia kovin käsin. He toruvat apulaista pienemmästäkin virheestä ja fyysisten kuritusmuotojen käyttö on yleistä. Kuritus voidaan joissakin tapauksissa rinnastaa pahoinpitelyyn. On myös valitettavan todennäköistä, että työnantaja käyttää kotiapulaisina työskenteleviä tyttöjä seksuaalisesti hyväkseen. 8 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

9 BANGLADESH 12-vuotias Aklima työskentele kotiapulaisena Dhakassa, Bangladeshin pääkaupungissa. Työ on kuitenkin osa-aikainen ja Aklima pystyy myös käymään koulua. Aklima muutti Dhakaan työn perässä yhdessä koko perheen kanssa. Hän saa siivoustyöstään palkkaa noin kuusi euroa kuukaudessa. Köyhän perheen taloudessa tämäkin raha on tarpeen. Kuva: Pelastakaa Lapset Köyhyys pakottaa lapset tekemään työtä Pitkien työpäivien aikana lapset ovat yksinäisiä ja eristyksissä muusta maailmasta. Lapset ovat kertoneet, että ol lessaan surullisia he lukittautuvat muutamaksi tunniksi kylpyhuoneeseen tai parvekkeelle ja muistelevat siellä perhettään ja kotikyläänsä. Joskus he itkevät. Usein vanhemmat tietävät, että heidän lapsensa työskentelevät huonoissa oloissa. Jos he vain kykenisivät tarjoamaan lapsilleen perustarpeet kuten riittävän ravinnon ja koulutuksen, he eivät lähettäisi lapsia pois kotoa. Käytännön syistä he eivät kuitenkaan pysty ottamaan lapsia takaisin. Bangladeshissa kotiapulaiset lähetetään usein kaupunkeihin köyhistä maalaiskylistä, joissa ei ole tarjolla työtä. Lapsityöläisten asemaa parannettiin 153 miljoonan asukkaan Bangladeshissa on määritelmästä riippuen 5 8 miljoonaa lapsityöläistä. Maaliskuussa 2010 maan hallitus hyväksyi ohjelman lapsityöläisten aseman parantamiseksi. Lapsityön vaarallisimmat muodot kiellettiin ja lapsityöläisten alaikärajaksi määritettiin yksiselitteisesti 14 ikävuotta. Ko- tiapulaiset ovat muihin lapsityöläisiin verrattuna erityistilanteessa. Toisten kodeissa epävirallisesti työskennellessään he ovat näkymättömissä tarkastajille ja mahdollisille avunantajille. Pelastakaa Lapset on ehdottanut Bangladeshin hallitukselle, että se laatisi kotiapulaisten työtä koskevan ohjeistuksen. Siihen sisällytettäisiin säädökset muun muassa työpäivän pituudesta, koulunkäynnin järjestämisestä ja fyysisestä koskemattomuudesta. Ohjeistuksen pohjalta vanhemmat voisivat vaatia työnantajilta parempia työoloja lapsilleen. Lapsikotiapulaisten päivittäinen työmäärä 1 % 16 % 30 % 18 % 36 % 1-8 t/vrk 9-12 t/vrk t/vrk t/vrk yli 19 t/vrk Kirjoituksen lähteenä on käytetty Pelastakaa Lasten raporttia Child Domestic Workers living inside room & outside law: Role of Government & Civil society in Bangladesh (2009) Kotiapulaiseksi yhdeksän vuoden iässä 14-vuotias Nahara on yksi niistä miljoonista lapsityöläisistä, jotka elävät orjuutta muistuttavissa oloissa Bangladeshissa. Vanhemmat kuolivat Naharan ollessa pieni ja hän kasvoi veljensä luona Pohjois-Bangaladeshissa. Kun veli meni naimisiin, Naharalle ei enää ollut sijaa talossa. Veljeni uusi vaimo ei tykännyt minusta. Minun oli pakko lähteä, hän kertoo. Yhdeksän vuotta täytettyään Nahara sai kotiapulaisen paikan varakkaasta per heestä. Nahara kertoo, että työ on raskasta. Hän ei saa lainkaan palkkaa eikä hänen anneta käydä koulua. Nousen aamulla viideltä ja teen aamupalan. Aamiaisen jälkeen perheen lapset lähtevät kouluun ja vanhemmat töihin. Päivät minulla menevät siivotessa ja pyykkiä pestessä. Illalla valmistan perheelle ruoan, Nahara kertoo. Nahara on onneksi saanut luvan käydä Pelastakaa Lasten perustamassa ko- Pelastakaa Lapset tekee työtä lapsityövoiman käytön vähentämiseksi Pelastakaa Lapset on tukenut Bangladeshissa kahta haitallisen lapsityövoiman vähentämiseen tähtäävää hanketta vuodesta 2008 lähtien. Lasten suojelu vaaralliselta työltä -hankkeen tavoitteena on vähentää lapsityövoiman käyttöä ja lisätä ihmisten tietoisuutta työnteon haitoista lapsen kehitykselle. Paikallistason lastensuojelu -edistämishankkeen tavoitteena on suojella lapsia hyväksikäytöltä ja väkivallalta. Hankkeiden piirissä on yli lasta. tiapulaisten keskuksessa. Hän käy siellä kaksi kertaa viikossa kaksi tuntia kerrallaan, ja oppii lukemaan ja kirjoittamaan. Keskuksessa hän saa myös viettää aikaa ikäistensä tyttöjen kanssa ja nauttia lapsuudesta. Aikuisena haluaisin olla opettaja, sillä osaan hoitaa lapsia hyvin. Opettajana voisin auttaa heitä, Nahara sanoo. Nahara nukkuu resuisella matolla talon emännän ison sängyn vieressä. Kuva: Pelastakaa Lapset Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

10 KENIA Lapset auttavat Teksti ja kuva: Caroline Chebet, KAACR Tiedän kyllä, että ystävälläni on oikeus lääkärinhoitoon. Miksi ette hoida häntä? Meillä ei ole lupaa hoitaa häntä ennen kuin olette maksaneet. Ei meillä ole rahaa. Olen pahoillani, mutta ainoastaan alle viisivuotiaat lapset hoidetaan ilmaiseksi. Se on väärin ja tiedätte sen. Auttakaa nyt. Ikävä kyllä en voi tehdä mitään. Tulkaa takaisin, kun olette maksaneet. Lapsi tarvitsee suojelua -hankkeella Pelastakaa Lapset haluaa vähentää väkivaltaa ja hyväksikäyttöä, joka kohdistuu lapsiin Kenian maaseudulla. Hanke toteutetaan yhteistyössä kenialaisen lastensuojelujärjestön KAACR:n (Kenya Alliance for Advancement of Children) kanssa. Keskustelu käytiin Msambwenissa Keniassa erään tytön jouduttua seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Kolme ystävää vei hänet hoidettavaksi sairaalaan, jossa hoidon aloittamista vastustettiin vetoamalla sairaalan sääntöihin. Tytön ystävät muistivat hädän keskellä neuvon, jonka he olivat saaneet lapsen oikeuksien kerhossa: Jos virkamies kieltäytyy auttamasta, mene hänen esimiehensä luo. Lapset menivät tapaamaan sairaalan johtajaa, joka pienen taivuttelun jälkeen suostui ottamaan tytön ilmaiseksi hoitoon. Poliisi teki tapauksesta rikostutkinnan ja hyväksikäytöstä nostettiin syyte. Hoidon maksuttomuus on lasten suojelua Kenian sairaaloissa on hyvin tavanomaista, että hoitoon hakeutuvaa henkilöä tai hänen saattajiaan vaaditaan maksamaan hoito etukäteen. Se, että lapsi on joutunut väkivallan tai onnettomuuden uhriksi, ei aina tee poikkeusta käytäntöön. Myös poliisille toimitettavasta lääkärinlausunnosta vaaditaan jopa viittäsataa Kenian shillinkiä (viisi euroa), joka on iso raha köyhälle kenialaisperheelle. Ilman lausuntoa poliisi ei kuitenkaan aloita rikostutkintaa. Msambwenin sairaalassa asiat ovat nykyisin paremmin. Sairaala on pienen painostuksen jälkeen luopunut lausuntomaksuista ja palkannut työntekijän vastaamaan tapauksista, joissa lapsi on joutunut uhriksi. Yhdessä lastensuojelujärjestö KAACR:n kanssa sairaala on myös ryhtynyt tiedottamaan alueen väestölle keinoista, joilla lapsia voidaan suojella hyväksikäytöltä ja väkivallalta. Tiedon rohkaisemina vanhemmat ovat tuoneet lapsiaan sairaalahoitoon huomattavasti aiempaa herkemmin. Afrikan lapsen päivää juhlimassa. Kuva: Anne Haaranen Msambwenen Lapsen oikeuksien kerhossa mietittiin, miksi tytöt jättävät koulunkäynnin kesken. Kerholaiset totesivat, että suurimpia syitä ovat köyhyys, työnteko ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Kuva: Caroline Chebet Selinah, Ezekiel ja Redemptah Mutoman koulusta. Kuva: Riina Pilke 10 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

11 KENIA lapsia Kerhossa käyvien lasten kouluarvosanat ovat nousseet ja he suhtautuvat kouluun aiempaa myönteisemmin., kerhon johtaja Christine Anyembe (keskellä) sanoo. Kuva: Riina Pilke Lapsen oikeuksien kerhot ja muut koulujen iltapäiväkerhot ovat tärkeä osa lähes jokaista Pelastakaa Lasten lastensuojelu- ja koulunkäyntihanketta. Keniassa järjestö tukee kerhojen toimintaa 68 koulussa. Kerhoissa lapset saavat tietää oikeuksistaan ja oppivat esittämään omia mielipiteitään. Heitä myös kannustetaan vaikuttamaan ja osallistumaan. Lapsikerholaiset vievät aktiivisesti tietoa lapsen oikeuksista toisille lapsille ja aikuisille. Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

12 HUMANITAARINEN APU HAITI Takaisin kouluun Haitissa Haitin tammikuisessa maanjäristyksessä kuoli ihmistä ja noin miljoona ihmistä jäi kodittomaksi. Pelastakaa Lapset käynnisti avustusoperaation välittömästi. Operaatio on yksi järjestön historian suurimpia. Pelastakaa Lapset jakoi apua yli haitilaiselle ensimmäisen kolmen kuukauden aikana järistyksen jälkeen. Järjestö on sitoutunut auttamaan maanjäristyksen uhreja useiksi vuosiksi eteenpäin. Pelastakaa Lapset on toiminut Haitissa vuodesta Neljävuotias Leka kertoo kokemastaan: Moni itki kun näki ihmisten kuolevan, minäkin itkin. Nyt olen turvassa. En enää halua nähdä taloja, jotka sortuvat. On kiva kun pääsin kouluun ja opin aakkoset. Kun Lekalta kysyttiin miten voisimme auttaa lapsia, hän vastasi: Taloja pitää rakentaa. On surullista nähdä ihmisiä, joilla ei ole kotia. Pysymme kuivina, vaikka sataisi, koska meillä on nyt suojaa. Kuva: Rebecca Janes 12 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

13 HUMANITAARINEN APU HAITI Arviolta yhdeksänkymmentä prosenttia pääkaupunki Port-au-Princen kouluista tuhoutui tai vaurioitui Haitin maanjäristyksessä tammikuussa. Saman kohtalon koki yli puolet kouluista, jotka sijaitsivat järistysalueilla pääkaupungin ulkopuolella. Sadat tuhannet lapset eivät menettäneet pelkästään kotiaan, vaan myös mahdollisuuden käydä koulua. Koulunkäynti on aina tärkeä osa Pelastakaa Lasten humanitaarista apua. Koulu on kaaoksen keskellä lapselle turvaisa satama, jossa hän voi jälleen palata normaaliin arkeen. Omanikäinen seura ja turvallisten aikuisten läsnäolo auttavat lapsia myös käsittelemään traumaattisia tapahtumia. Pelastakaa Lapset avasi ensimmäiset tilapäiskoulunsa maaliskuussa, kaksi kuukautta maanjäristyksen jälkeen. Järjestön tavoitteena on turvata lapselle mahdollisuus koulunkäyntiin. Lisäksi järjestö tukee koulujen kunnostustöitä, kouluttaa opettajia ja järjestää esikoulutoimintaa. Hätäapu on vain osa Pelastakaa Lasten työtä. Tärkeää on myös vahvistaa maan koulutussektoria kokonaisuudessaan ja saada opintojen pariin myös lapset, jotka eivät käyneet koulua ennen maanjäristystä. Heitä on paljon. Puolet kouluikäisistä haitilaislapsista kuuluu tähän ryhmään. Pelstakaa Lapset tuki Bazilon koulua jo ennen maanjäristystä. Koulua käydään toistaiseksi ulkona, koska opetusministeriö ei turvallisuussyistä ole antanut lupaa siirtyä sisätiloihin. Pelastakaa Lapset on jakanut Bazilossa koulutarvikkeita, leluja ja suojapressuja, joiden alla lapset voivat opiskella auringolta suojassa. Pelastakaa Lapset myös kouluttaa opettajia antamaan psykososiaalista tukea lapsille. Kuva: Louise Dyring Nielson Maanjäristyksessä pahoin vaurioituneen Cejecodeman koulun oppilaat ovat palanneet opintielle. Kuvassa opettajat jakavat koulutarvikkeita tulokkaille. Cejecodeman telttakoulussa opiskelee 130 lasta, joista moni on päässyt kouluun ensimmäistä kertaa elämässään. Telttakouluja ja muita väliaikaisia koulutiloja perustetaan kodittomien leireille ja järistyksestä säilyneiden koulujen yhteyteen. Kuva: Rebecca Janes Laulu on tärkeä osa koulupäivää Cejecodeman koulussa. Musiikki auttaa toipumaan traumaattisista kokemuksista. Lasten on myös saatava leikkiä. Se onnistuu Pelastakaa Lasten perustamissa telttakouluissa ja muissa lapsille turvallisissa tiloissa. Kuva: Rebecca Janes Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

14 HUMANITAARINEN APU HAITI Osa Pelastakaa Lasten avustustyöntekijöistä on erikoistunut koulunkäynnin järjestämiseen kriisialueille. He ovat avustaneet Haitin opetusministeriötä arvioimaan tuhojen laajuutta ja aloittamaan kouluopetuksen mahdollisimman nopeasti. Kuvassa Lisa Bender pohtii yhdessä lasten kanssa, kuinka tuhoutuneen koulun oppilaat pääsisivät taas kouluun. Kuva: Laurent Duvillier Tuhoutuneiden koulujen oppilaat olivat valmiita palaamaan kouluun heti. Kuva: Laurent Duvillier 14 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

15 HUMANITAARINEN APU HAITI Kuvassa matematiikan opetusta Saint Theresessa, Pelastakaa Lasten ylläpitämässä lapsille turvallisessa tilassa. Kuva: Robert King/Polaris Kolmevuotias Joseph saatiin pelastettua sortuneen talon raunioista. Poika menetti molemmat vanhempansa järistyksessä. Joseph käy nyt Pelastakaa Lasten perustamaa tilapäiskoulua, jossa hän voi opiskella ja leikkiä turvallisesti toisten lasten kanssa. Koulu on hänelle ympärivuorokautinen päiväkoti, jossa hän saa myös syödä ja nukkua. Kuva: Louise Dyring Nielson Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

16 LASTEN KOULUTUS Kirjoitetaan tulevaisuus uusiksi Pelastakaa Lasten Kirjoitetaan tulevaisuus uusiksi Rewrite the Future -kampanjan tavoitteena on saada lapset kouluun konflikteista kärsivissä hauraissa valtioissa. Kampanja käynnistyi vuonna 2006 ja sitä on toteutettu yli kahdessakymme- Vuonna 2009 sisällissodasta toipuvassa Nepalissa, Sindupalchowkin vuoristoalueella rakennettiin 35 luokkahuonetta esikouluihin ja kouluihin kunnostettiin 41 koulua, joihin rakennettiin muun muassa käymälät ja vesipisteet valittiin lapsiedustajat 32 koulun hallintokomiteoihin koulutettiin 85 koulun opettajia antamaan psykologista tukea lapsille seurattiin lasten koulunkäyntiä 129 koulun alueella. Vuonna 2009 oppilaista vain neljä prosenttia keskeytti koulunkäynnin, kun kaksi vuotta aiemmin keskeyttäneitä oli vielä 18 %. nessä maassa. 1,4 miljoona lasta on jo päässyt kouluun ja kymmenen miljoonaa lasta saa laadultaan parempaa opetusta kuin aiemmin. Suomen Pelastakaa Lapsilla on käynnissä omat Kirjoitetaan tulevaisuus uusiksi -hankkeensa Nepalissa, Norsunlevottomuuksien koettelemalla Norsunluurannikolla, Korhogon ja Manin alueilla kunnostettiin kymmenen koulua, jotka olivat vaurioituneet sodassa tai sitä seuranneissa levottomuuksissa tuettiin neljää kyläkoulua muun muassa hankkimalla niihin koulukalusteita ja kouluvälineitä aloitti lasta Pelastakaa Lasten tukemissa kouluissa jaettiin oppimateriaalit ja reput koululaiselle perustettiin koulujen johtokuntia, joiden jäseninä toimii koululaisia, opettajia ja lasten vanhempia otettiin käyttöön opettajien eettiset ohjeet luurannikolla ja Somaliassa. Tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus käydä koulua, jossa annetaan hyvätasoista opetusta. Konfliktiherkillä alueilla toimittaessa koulumatkojen ja koulutilojen turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. konflikteista kärsivässä Somaliassa, Hiranin alueella kunnostettiin kahdeksan kyläkoulua, joihin myös hankittiin kalusteet ja opetus- ja kouluvälineet tuettiin tyttöjen koulunkäyntiä auttamalla köyhiä perheitä koulupukujen ja hygieniatarvikkeiden hankinnassa perustettiin lastenkerhot ja vanhempainneuvostot jokaiseen hankekouluun rakennettiin kouluihin erilliset käymälät tytöille ja pojille istutettiin puita koulujen piha-alueille sekä hankittiin liikunta- ja leikkivälineitä ajankuluksi välitunneille oppilaita ilmoittautui Pelastakaa Lasten tukemiin kouluihin kolmannes enemmän kuin edellisvuonna. Koulun aloittan e i s t a l a p s e s t a p u o l e t o l i t y t t ö j ä. Lapsikerhon jäsenet suunnittelutyössä Nepalin Sindhupalchowkissa. Kuva: Pelastakaa Lapset Lapset upouusine koulureppuineen Norsunluurannikon Assoubassa. Kuva: Eeva Johansson Tytöt pääsivät aloittamaan opintonsa vastavalmistuneessa Jawillin koulussa, Somalian Hiranissa. Kuva: Pelastakaa Lapset 16 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

17 LASTEN KOULUTUS 1GOAL jalkapallolla kouluun Näin paljon tykkään opettajasta. 8-vuotias Sushmita Pariyar sanoo. Sisällissodan päätyttyä yhä useampi lapsi pääsee kouluun Nepalissa. Konfl iktin aikana Pelastakaa Lapset neuvotteli osapuolten kanssa, että ne pitäisivät koulut sotatoimien ulkopuolella, rauhan vyöhykkeinä. Kuva: Gemma Pilars Kesän jalkapallon MM-kisoissa Etelä-Afrikassa ei ainoastaan potkita palloa. Tähtipelaajat ranskalainen Zinedine Zidane, brasilialainen Gilberto Silva ja englantilainen Michael Owen kampanjoivat lasten koulunkäynnin puolesta yhdessä toisten jalkapalloilijoiden ja miljoonien jalkapallon ystävien kanssa. 1GOAL on maailmanlaajuinen kampanja, joka käyttää jalkapallon kansoja yhdistävää voimaa lasten koulunkäynnin edistämiseksi. Kampanja kehottaa valtionjohtajia lunastamaan lupauksensa: Kaikki lapset kouluun vuoteen 2015 mennessä! 1GOAL-kampanjan takana on maailmanlaajuinen avustusjärjestöjen, opetusalan ammattiliittojen ja kansalaisryhmien yhteenliittymä Global Campaign for Education, johon myös Pelastakaa Lapset kuuluu. Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA tukee kampanjaa. Osallistu kampanjaan sivuilla Konflikteista kärsivien maiden lapset kouluun Joka kolmas sota- tai konfl iktialueella asuva lapsi ei käy koulua. Koulunkäynti toisi heille turvallisuuden tunnetta ja toivoa kaaoksen keskelle. Koulutus on myös edellytys rauhan rakentamiselle ja kehitykselle. Valtioiden johtajat ovat sopineet, että jokainen maailman lapsi on koulussa vuoteen 2015 mennessä. Aikaa tämän YK:n vuosituhattavoitteen saavuttamiseen on vielä viisi vuotta, mutta edessä olevat haasteet ovat suuret. Yli puolet maailman 72 miljoonasta koulua käymättömästä lapsesta asuu konfliktien koettelemissa tai hauraissa valtioissa. Lisää kansainvälistä apua perusopetukseen Peruskouluopetuksen ulkopuolella olevien lasten määrä väheni neljäkymmentä prosenttia vuosina Pelastakaa Lasten kokoamien tietojen mukaan määrä kuitenkin supistui konflikteista kärsivissä maissa vain neljätoista prosenttia. On selvää, että nämä maat eivät voi yksin ratkaista koulunkäyntiin liittyviä ongelmiaan, vaan ulkopuolista apua tarvitaan paljon. Niiden perusopetukseen kohdistettu kansainvälinen apu kattaa tällä hetkellä kuitenkin vain kymmenen prosenttia todellisesta tarpeesta. Pelastakaa Lapsilla ja monilla muilla kansainvälisillä järjestöillä on pitkä kokemus lasten koulunkäynnin järjestämisestä konflikteista kärsivissä maissa. Jos maailmalla vain riittää tahtoa, kouluja voidaan rakentaa ja opettajia kouluttaa. Köyhienkin perheiden lapset saataisiin opetuksen piiriin, jos esimerkiksi heidän vanhempiensa toimeentuloa tuettaisiin. Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

18 LAPSET KONFLIKTEISSA Loppu aseellisille hyökkäyksille kouluihin Israelin armeija pommitti YK:n koulua Gazassa tammikuussa Samoihin aikoihin ugandalainen kapinallisryhmä LRA tunkeutui useisiin kouluihin ja kaappasi lapsia sotajoukkoihinsa. Tämän kevään iskut tyttökouluihin Afganistanissa saivat paljon huomiota tiedotusvälineissä. Kouluhyökkäyksistä on tullut maailmanlaajuinen ilmiö. Tytöt leikkivät koulunsa raunioilla Pidien alueella Indonesiassa. Koulu poltettiin levottomuuksien aikana. Kapinalliset valtasivat monia alueen kouluja myös sotilaiden kouluttamista varten. Kuva: Anna Kari 18 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

19 LAPSET KONFLIKTEISSA Koulumme poltettiin maan tasalle. Pidimme koulutunnit aluksi moskeijassa, sitten muutimme tilapäiseen kouluun, jossa oli vain kolme luokkahuonetta. Kävimme koulua aamu- ja iltavuoroissa, 12-vuotias Inta kertoo Indonesian Acehissa. Siviiliuhrien osuus on kasvanut aseellisissa selkkauksissa viime vuosikymmenten aikana. Erityisesti lapset ja naiset ovat joutuneet aiempaa suuremman uhan alle. Sadat tuhannet lapset eivät voi käydä koulua, koska he ja heidän opettajansa elävät keskellä konfliktia. Kouluhyökkäysten kokonaismäärää ei tiedetä, koska kansainvälistä seurantajärjestelmää ei ole olemassa. Yksittäisiä valtioita koskevien tietojen valossa voidaan kuitenkin sanoa, että määrä on selvässä kasvussa. YK:n arvion mukaan hyökkäyksiä tehtiin esimerkiksi Afganistanissa kolme kertaa enemmän vuonna 2008 kuin Myös Intiassa, Pakistanissa ja Thaimaassa ongelma on pahentunut. Miksi kouluihin hyökätään? Minut pakotettiin armeijaan 12-vuotiaana. Olin sotilaana kaksi kolme vuotta. En edes tiedä, kuinka monta ihmistä jouduin tappamaan, kertoo 22-vuotias James Etelä-Sudanista. Kouluihin kohdistetaan iskuja monista syistä. Poikia halutaan värvätä lapsisotilaiksi ja tyttöjä pakotetaan sotilaiden vaimoiksi. Hallitusta vastaan taistelevat kapinalliset saattavat hyökätä kouluun, koska se heidän mielestään edustaa valtiovaltaa. Kouluissa opetetaan väärällä kielellä, väärää uskontoa ja historiaa. Sisällissodan aikana maolaississit ja hallituksen joukot levittivät Nepalissa poliittista sanomaansa kouluihin, joita käytettiin myös konfliktin osapuolten tukikohtina. Afganistanissa ja Pakistanissa kouluhyökkäyksillä vastustetaan esimerkiksi tyttöjen koulunkäyntiä. Koulutus tuo mukanaan rauhaa Koulun on saatava olla paikka, jossa lapset ovat turvassa ja voivat elää normaalia arkea ikäistensä kanssa. Koulu antaa lapselle eväät aikuisuuteen ja opettaa heille rauhanomaista rinnakkaineloa. Lapsilla on oikeus käydä koulua myös konfliktin aikana. Maan jälleenrakennus on helpompaa, kun ihmiset osaavat lukea ja laskea. Kouluhyökkäykset ovat aina vakava ihmisoikeuksien rikkomus ja sotarikos. Silti niihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota maailmalla. Pelastakaa Lapset tuomitsee hyökkäykset jyrkästi. Järjestö on vedonnut valtioiden johtajiin kautta maailman, jotta syylliset saadaan oikeuden eteen ja iskut ehkäistyä. Lapsen oikeudet on asetettava etusijalle Suomen kriisinhallintatoimissa Miljoonien lasten oikeudet jäävät toteutumatta konfl iktien aikana, vaikka lähes kaikki maailman valtiot ovat allekirjoittaneet YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen. Pelastakaa Lapset vaatii Suomen hallitusta noudattamaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia ja asettamaan lapsen oikeudet keskeiselle sijalle kriisinhallintatyössä. On tärkeää, että lapsen oikeuksien asiantuntijat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kriisinhallintatoimia. Pelastakaa Lasten mielestä rauhanturvaajille sekä muille sotilaallisen kriisinhallinnan ja siviilikriisinhallinnan toimijoille on annettava asianmukaista koulutusta lapsen oikeuksista ja lastensuojelusta. Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

20 LÄHIALUEET Inklusiivinen koulu on kaikkien koulu Teksti ja kuvat: Anders Mård Aiemmin kävin näkövammaisten koulua, jossa oli vain vähän oppilaita. Oikeastaan se muistutti enemmän päiväkotia kuin koulua. Nyt olen Koulun nro 13 oppilas kuten muutkin lapset. Täällä minulla on enemmän vapauksia ja vastuuta. Tämä koulu on paljon parempi. Näin kertoo 12-vuotias Alexandra Timosjenko suuresta elämänmuutoksestaan. Hän on tarmokas, peloton ja elä - män iloinen tyttö, jonka elämää hankaloittaa cp-vamman aiheuttama synnynnäinen liikuntavamma. Jalat ovat vammautuneet pahiten. Pystyn kävelemään ihan hyvin, Alexandra painottaa. Eikä juokseminenkaan ole minulle vaikeaa. Venäjällä on tavallista, että vammaisia lapsia piilotellaan muiden katseilta. Osa lapsista on kotiopetuksessa, toiset taas opiskelevat erityiskouluissa, joista monet ovat sisäoppilaitoksia. Ainakin aiemmin viranomaiset ovat jopa kannustaneet vanhempia lähettämään lapsensa erityiskouluun. Tilanne on Viipurin alueella hiljalleen paranemassa Pelastakaa Lasten hankkeen myötä. Koulu nro 13 on poikkeuksellinen monin tavoin. Kun se viime syksynä avattiin, se oli ensimmäinen uudiskoulu Viipurissa yli kahteenkymmeneen vuoteen. Koulussa on kuusisataa oppilasta, joista osalla on liikunta-, näkö- tai kuulovamma. Pyörätuoliliuska vie ulko-ovelle. Ensimmäisessä kerroksessa on wc-tilat, jotka sopivat vammaisten lasten käyttöön. Portaiden vierestä löytyy erityishissi, Alexandra kertoo ja jatkaa: Koulumatkat sujuvat mukavasti koulubussin kyydissä. Talvella pääsin kouluun joskus autokyydilläkin. Tieto murtaa ennakkoluuloja Täällä minulla on viisi kuusi ystävää, 12-vuotias Alexandra Timosjenko on yksi niistä erityistarpeisista lapsista, jotka ovat päässeet tavalliseen kouluun. 20 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

21 LÄHIALUEET joiden kanssa kävin yhdessä myös näkövammaisten koulua. Monet oppilaat auttavat minua, vaikka kyllä minua joskus kiusataankin, Alexandra sanoo. Venäjällä on paljon tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja vammaisia kohtaan. Vieläkin luullaan, että vammainen on sama kuin vähä-älyinen. Koulu nro 13 on saanut tehdä tosissaan töitä valistaessaan koululaisten vanhempia. Ensimmäisen luokan opettaja Galina Zjukova kertoo: Olemme kertoneet vanhemmille yksiselitteisesti: Jos ette hyväksy vammaisia lapsia samalle luokalle omien lastenne kanssa, olkaa hyvä ja valitkaa toinen koulu. Monet vanhemmat ovat pelänneet, että vammaisten lasten saama erityishuomio on pois heidän omilta lapsiltaan. Onneksi asenteet ovat muuttumassa. Koulu nro 13:ssa tehdyn kyselyn mukaan kuusi kymmenestä vanhemmasta suhtautuu myönteisesti vammaisten lasten mukanaoloon. Zjukova uskoo, että kehitys jatkuu samansuuntaisena. Vasta kaikkein rohkeimmat ovat lähettäneet lapsensa inklusiiviseen kouluun. Mitä enemmän hyviä uutisia van hempien korviin kantautuu, sitä useampi vammainen lapsi pääsee tavalliseen peruskouluun. Yhä useampi vanhempi tietää, että hänen lapsellaan on oikeus käydä koulua kotoa käsin. Vanhemmat osaavatkin jo vaatia kouluilta ja viranomaisilta parempaa palvelua. Venäjällä ollaan vasta pitkän tien alussa. Inklusiivinen opetus on jotakin aivan uutta, Zjukova sanoo. Koulu nro 13:ssa kaivataan enemmän tietoa inklusiivisen opetuksen teorioista ja käytännöistä. Alan asiantuntijoista on kuitenkin kova pula. Myös työnohjaajia ja oppilasavustajia kaivataan lisää. Vielä toistaiseksi opettaja joutuu tulemaan toimeen melko yksin. Tilanne ei suinkaan ole toivoton. Joka kolmas alempien luokkien opettajista on osallistunut täydennyskoulutukseen, Zjukova painottaa. Uusia näkymiä On antoisaa tehdä työtä vammaisten lasten parissa, Zjukova sanoo. Heillä on voimakas persoonallisuus. Vammaiset lapset ovat kohdanneet vaikeita asioita elämässään eivätkä he takerru pikkuasioihin. Suuret asiat kuten hyvyys ja rakkaus ovat heille tärkeitä. Kymmenvuotiaalla Valeh Melikovilla on paljon ilon aiheita. Lukeminen on kivaa. Tanssikerhossa käyn kaksi kertaa viikossa. Siellä opetellaan balettiakin, hän kertoo. Valeh käy neljättä luokkaa. Hänellä on ollut kuulovamma molemmissa korvissa syntymästä saakka, vaikka se diagnosoitiinkin vasta kun hän oli kolmevuotias. Kaksi vuotta sitten Valehille tehtiin korvaleikkaus, jonka ansiosta hän pystyi aloittamaan opinnot Koulu nro 13:ssa. Kuulokojeen avulla hän kuulee oikealla korvallaan riittävän hyvin osallistuakseen opetukseen. Valehin perhe tulee Azerbaidzanista, joten venäjän kieli on vasta hänen toinen kielensä. Leikkauksen jälkeen mietimme eri vaihtoehtoja pitkään, Valehin äiti Malja sanoo. Lääkäri suositteli tavallista koulua, onhan Valeh kaikin puolin osaava ja älykäs. Kaikki on onneksi mennyt hyvin. Haluan käydä tavallista koulua, Valeh sanoo. Täällä on hauska opiskella, vaikka venäjän kieli tuntuu vaikealta. Myös Alexandra kertoo viihtyvänsä Koulu nro 13:ssa. Tunnit alkavat jo puoli yhdeksältä enkä oikein jaksaisi nousta aamulla niin aikaisin. Muita ongelmia minulla ei juuri olekaan. Tykkään kirjallisuudesta ja käsitöistä, mutta en matematiikasta. Valeh ja hänen äitinsä Malja. Kohti inklusiivista kaikkien koulua Kolmevuotinen Opetusta kaikille lapsille -hanke käynnistettiin Viipurissa, kun vammaisten lasten vanhemmat saivat lastensa syrjinnästä tarpeekseen. Vanhemmat halusivat, että lapset saisivat elää vapaammin ja käydä koulua yhdessä muiden lasten kanssa. Viipurin alueella asuu yli 450 vammaista lasta. Pelastakaa Lapset toteuttaa hanketta yhdessä viranomaisten, koulujen ja lastensuojelujärjestö Beregite Detein kanssa. Tänä vuonna hanke laajenee Svetogorskiin (Enso), Kamennogorskiin (Antrea) ja Roshinoon (Raivola). Mukaan tulee seitsemän koulua ja kaksi päiväkoulua sekä niiden lasta. Tarkoituksena on tukea lapsia, kouluja ja vanhempia tekemään inklusiivisesta koulusta totta omalla paikkakunnallaan. Opettajat saavat koulutusta inklusiivisesta opetuksesta. Uudet toimintamallit ja käytännöt pyritään viemään myös muihin Leningradin alueen ja Venäjän Karjalan kouluihin. Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

22 VESI WASH+LOS =? Mitä tekemistä vedellä, sanitaatiolla ja hygienialla on lapsen oikeuksien kanssa? Useampi kuin joka kymmenes ihminen maailmassa on vailla puhdasta vettä. 40 % prosenttia maailman väestöstä elää oloissa, joissa perussanitaatiota eli viemäröintiä ja käymälöitä ei ole käytössä. Puhtaan veden ja sanitaation puute sekä riittämätön hygienia ovat elämän ja kuoleman kysymyksiä monissa Pelastakaa Lasten toimintamaissa. Vesi, sanitaatio ja hygienia ovat lapsen perusoikeuksia WASH on lyhenne englannin kielen sanoista water, sanitation ja hygiene (vesi, sanitaatio ja hygienia). LOS puolestaan on Lapsen oikeuksien sopimuksen lyhenne. Sopimus velvoittaa valtiot takaamaan mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen eloonjäännille ja terveydelle. Puhtaan veden saatavuus, riittävä sanitaatio ja hygienia vaikuttavat keskeisesti lapsen terveydentilaan. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan niiden puute aiheuttaa vuosittain 1,6 miljoonan lapsen kuoleman. Kaivojen, käymälöiden ja käsienpesun avulla parempaan terveyteen Noin miljardi ihmistä joutuu tulemaan toimeen ilman juomakelpoista vettä. Likaisen veden käyttö juomavetenä ja ruoanlaitossa levittää hengenvaarallisia sairauksia. Myös wc-tilojen ja viemäröinnin puute on vakava kansanterveydellinen ongelma. WHO arvioi, että joka kuudes maailman ihminen tekee tarpeensa luontoon pelloille, ojiin ja veteen. Tilanne on erityisen vakava kehitysmaiden suurkaupungeissa, mutta myös maaseudulla tarvitaan lisää wc-tiloja sekä vesi- ja viemäröintijärjestelmiä. Väestön yleistä terveyttä ei voida myöskään parantaa, jos hygieniataso on alhainen. Hygieniaa voidaan parantaa pienillä muutoksilla kuten käsien saippuapesulla. Ripuli on toiseksi yleisin alle viisivuotiaiden lasten kuolinsyy. Käsien pesulla sen esiintyvyys voitaisiin puolittaa. YK-yliopiston vesi-, ympäristö- ja terveysinstituutin johtajan Zafar Adeelin mukaan puhdas vesi ja käymälät ovat tehokkaimmat keinot estää köyhyyttä ja sairauksia. Ne lisäävät yleistä tuottavuutta ja vähentävät terveysmenoja. Jokainen veteen ja sanitaatioon sijoitettu euro tuo kahdeksan euroa takaisin. Vesi syynä poissaoloihin koulusta Lukemattomat lapset eivät voi käydä koulua, koska heidän päivänsä kuluvat vedenhaussa. Pitkät vedenhakumatkat häiritsevät etenkin tyttöjen koulunkäyntiä. YK:n laskelmien mukaan vesiperäisten sairauksien vuoksi menetetään vuosittain 443 miljoonaa koulupäivää. Vesivaroja hallinnoidaan epäreilusti Veden liikakäyttö ja saastuminen sekä kuivuus ovat vain osasyy vesipulaan. Köyhyys ja vesivarojen epätasa-arvoinen hallinta ovat yhtälailla merkittäviä syitä. Senegalin pääkaupungissa Dakarissa köyhät kotitaloudet saavat vetensä vesiposteista. Se on kolme kertaa kalliimpaa kuin vesijohtoverkoston vesi, koska vesi tulee kuluttajalle monen välikäden kautta. Köyhillä perheillä ei kuitenkaan ole varaa maksaa vesijohtoverkoston korkeita liittymiskustannuksia. Vesilaitokset myös kieltäytyvät kytkemästä slummien epävirallisia kotitalouksia verkostoonsa. Tilanne on sama kaikkialla maailmassa. Köyhistä köyhimmätkin saisivat vettä, jos vesivaroja hallittaisiin nykyistä reilummin ja vastuullisemmin. Ennen hain vettä Bilate -joesta, joka sijaitsee 16 kilometrin päässä kotoa. Veimme joelle myös karjaa. Kaivon rakentamisen jälkeen olen voinut käydä koulussa joka arkipäivä. Ennen kävin siellä vain kaksi kertaa viikossa. Arvosanatkin ovat parantuneet paljon, Mohamadnus Kedir Etiopian Alabasta kertoo. Kuva: Pelastakaa Lapset 22 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI