OPETTAJAKSI HITAALLA POLULLA OPPIMISPORTFOLIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPETTAJAKSI HITAALLA POLULLA OPPIMISPORTFOLIO"

Transkriptio

1 OPETTAJAKSI HITAALLA POLULLA OPPIMISPORTFOLIO PRO FORMA DIDACTICA Kevät 2002 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opiskelija: Maija Päkkilä Tutor: Säde-Pirkko Nissilä

2 2 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU PRO FORMA DIDACTICA TIIVISTELMÄ Maija Päkkilä Ohjaaja: Säde-Pirkko Nissilä OPETTAJAKSI HITAALLA POLULLA Tavoite Tavoitteena oli selvittää Oulun seudun ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijoiden opintojen etenemisen esteitä opiskelijan näkökulmasta. Menetelmät Tämä tutkimus on lähinnä kuvaileva survey-tutkimus. Tutkimuksen aineisto (N = 134) kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, jonka postituksen hoiti opintotoimisto. Kyselylomakkeessa oli lisäksi kolme avointa kysymystä. Strukturoitujen kysymysten vastaukset on käsitelty kvantitatiivisesti jakaumina. Avointen vastausten analyysitapana käytettiin teemoittelua. Vastausprosentti oli Tulokset Tämän tutkimuksen mukaan tyypillinen vähän opintoviikkoja suorittanut ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelija on perheellinen, vakituisessa työsuhteessa oleva ja keski-ikäinen, hieman useammin nainen kuin mies. Suurimmalla osalla opettajapätevyys vaikuttaa nykyiseen työtilanteeseen jonkin verran tai hyvin vähän. Suurin osa opintojen viivästymiseen johtaneista tekijöistä liittyi opiskelijoiden henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen: työssäkäynti, perhe, lapset, asumiseen liittyvät asiat ja terveys. Vain muutama kertoi opiskelun viivästymiseen vaikuttaneen myös sellaisten tekijöiden, joihin opettajakorkeakoulu voi vaikuttaa. Lähiopetusta toivottiin järjestettäväksi iltaisin ja viikonloppuisin. Aineistosta kävi ilmi, että opinnoissaan viivästyneillä oli hyvin usein jo ensimmäisestä opintovuodesta alkaen vähän opintosuorituksia. Avainsanat aikuisopiskelu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, korkeakouluopiskelu, opintojen viivästyminen, opiskelun esteet, perhe, työ

3 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ONGELMIA OPINTOJEN ETENEMISESSÄ TUTKIMUSTEN TAUSTAA ONGELMAN LUONNE OPISKELUN JA TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMINEN SUKUPUOLEN YHTEYS OPINTOJEN ETENEMISEEN OPETTAJAOPINNOT AIKUISOPINTOINA AIKUISEN OPPIMISPROSESSIN LUONNE AMMATILLISEN OPETTAJANKOULUTUKSEN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN TAUSTA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS TUTKIMUKSEN KOHDEJOUKKO TUTKIMUSTEHTÄVÄ TUTKIMUSMENETELMÄT AINEISTON ANALYSOINTI TUTKIMUKSEN TULOKSET VÄHÄN OPINTOVIIKKOJA SUORITTANEIDEN PIIRTEITÄ TYÖTILANNE JA OPINNOT Työ ja opintoihin käytetty aika Opintojen vaikutus työllisyyteen OPINTOJEN VIIVÄSTYMISEN STRESSAAVUUS OPISKELUESTEIKSI MIELLETYT TEKIJÄT POHDINTA LÄHTEET... 25

4 1 Johdanto Opintojen pitkittymisen ja keskeyttämisen ongelma on Suomessa ajankohtainen ja valtakunnallinen. Opintojen eteneminen on ilmiönä erilainen eri-ikäisillä. Ammatillisessa koulutuksessa keskeyttää noin 30 % opiskelijoista. Ammattikorkeakouluissa opintojen keskeyttäminen ei ole erityisen suuri ongelma sen enempää nuorten kuin aikuistenkaan koulutuksessa. Keskeyttäminen vaihteli kaikkien ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen yhteismäärissä, esimerkiksi vuonna 2000 koulutusaloittain vain 2,2 %:sta 9 %:iin. Ongelma koskettaa kuitenkin myös ammatillista opettajankoulutusta, mikä on täydennyskoulutusta. Kirjallisesti opiskelija on ilmoittanut ottavansa opiskelupaikan vastaan, mutta toisinaan opiskelut eivät ole lähteneet käyntiin lainkaan tai ovat, mutta hyvin verkkaiseen tahtiin. Opiskelijat opettajakorkeakoulussa ovat selkeimmin aikuisopiskelijoita. Jokainen heistä kouluttautuu ainakin jo toiseen ammattiin. Vaikka ongelma ei ole kovin suuri, opettajakorkeakoulu etsii lääkettä, jolla opiskelijoita voitaisiin auttaa pääsemään alkuun opiskelussaan. Aikuisena opiskelu edellyttää aina valintoja, ajankäytön hallintaa, pitkäjänteisyyttä sekä kurinalaisuutta. Oma kysymyksensä on, vaikuttaako ehkä aikuisiinkin yleinen elämänasenne, jonka mukaan kaikki pitäisi saada helpolla ja nopeasti. Puuttuuko pitkäjänteisyys? Vai löytyykö taustalta enemmän esimerkiksi työ- tai perhetaustaan liittyviä tekijöitä? Opiskelijan pitäisi päästä integroitumaan opiskeluun. Ryhmän merkitys on suuri sosiaalisena oppimisympäristönä myös aikuiskoulutuksessa; ryhmä tukee monin tavoin jäsentensä edistymistä. Ryhmäytyminen tapahtunee parhaiten pienryhmäopetuksessa, jos opinnot vain pääsisivät käynnistymään. Opiskelen itse ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja kiinnostuin opinnäytetyön aiheesta, koska opiskelu on merkinnyt minulle monenlaisia valintoja ja organisointia perhettä unohtamatta. Opiskelun mielekkyys ja innostuneisuus on noussut erilaisista pienryhmätilanteista. Opettajakorkeakoulun johtaja, dos. Pirkko Remes on antanut arvokkaita ohjeita opinnäytetyöni eri vaiheissa ja erikoisesti kyselylomakkeen laadinnassa, mistä tahdon häntä kiittää. Kiitän myös opintosihteeri Anne Koskelaa kyselylomakkeen monistamisesta ja postituksen huolehtimisesta.

5 2 2 Ongelmia opintojen etenemisessä Suomessa on jo vuosikymmenien ajan totuttu pitkiin opiskeluaikoihin yliopistoissa. Opintoaikojen lyhentäminen on koulutus- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Jäppisen käsityksen mukaan ylivoimaisesti keskeisin lähiajan kehittämistavoite (Sintonen 2001, 8). 2.1 Tutkimusten taustaa Akateeminen vapaus on mahdollistanut tutkinnon suorittamisen opiskelijan haluamassa ajassa. Koulutuksen tehokkuuden ja kansantalouden kannalta se on taas ongelma: on arvioitu, että noin kolmannes suomalaisista opiskelijoista keskeyttää opintonsa. Määrä olisi kaksinkertainen verrattuna vaikkapa Englantiin. Jos taas vertailumaina ovat Ruotsi tai Saksa, suomalaisten keskeyttäneiden lukumäärä ei olekaan poikkeuksellisen korkea. Toisaalta suomalaisissa yliopistoissa v aloittaneista 17,5 %:lla tutkinto oli suorittamatta vielä 1998; kolmentoista vuoden jälkeen 9,6 % yhä jatkoi opintojaan (Rautopuro & Väisänen 2001, 15 ja 30). Toisaalta opintojen eteneminen ei ole lainkaan yksiselitteistä yksittäisen opiskelijan ja hänen elämäntilanteensa ja työllistymisensä kannalta. Mutta korkeakoulujen kannalta pitkät opiskeluajat ovat ongelmallisia. Opiskelijoiden tehokkaampi läpivirtaus hillitsisi yliopistojen ja korkeakoulujen massoittumista sekä vapauttaisi resursseja opetuksen tehostamiseen ja kehittämiseen. Lisäksi kiristyneet tuloksellisuus- ja tehokkuusvaatimukset ovat saaneet Suomenkin yliopistot ja niiden eri tiedekunnat pohtimaan entistä enemmän opintojen pitkittymisen ja keskeyttämisen syitä. Opiskelijoiden opintoihinsa käyttämä aika on näet merkittävä tekijä perusrahoituksen kannalta. Korkeakouluopintojen keskeyttäminen on ilmiö, jonka taloudelliset ja eitaloudelliset haittavaikutukset ulottuvat yksilötasolta koko yhteiskuntaan. Suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa pidetään opintojen keskeyttämistä pääosin kielteisenä ilmiönä, vaikka joitakin positiivisiakin kannanottoja on esitetty. Opintonsa keskeyttäneet siirtyvät usein omalta kannaltaan mielekkäämmälle alalle, kuten monesti nuorten kohdalla tapahtuukin. Aikuisten maailmaa edustavat viranomaiset ja julkisuus ovat valmiita leimaamaan koulunkeskeyttäjät epäonnistujiksi. Komosen (2001) näkemyksen mukaan he eivät kuitenkaan sitä ole, vaan monessa suhteessa he ovat esimerkkejä tästä yksilöllistyneestä myöhäismodernista valintojen Komosen mukaan pakollisten valintojen yhteiskunnasta. Koulun keskeyttäminen on esimerkki institutionaalistumisen ja yksilöllistymisen ristiriidan ilmenemisestä nuorten elämässä. (emt ) Opintojen etenemistä hidastavat syyt ovat hyvin erilaisia ja usein monikerroksisia. Monissa asioissa opiskelijaa voidaan auttaa niin, että päästään niiden

6 3 esteiden yli, joista syntyy uhka opintojen hyvälle etenemiselle. Osa opintojen viivästymiseen ja keskeytymiseen liittyvistä tekijöistä on sellaisia, että niihin ei juuri voi vaikuttaa koulutuksellisin ratkaisuin. Toisaalta Virtasen (2000, 14 ja 34) tekemän selvityksen mukaan Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden opinnoissaan viivästyneiden vastauksista voitiin päätellä mm., että opintojen selvää hidastumista tai keskeytymistä edeltää usein ensimmäisestä opintovuodesta alkaen vähäinen opintojen suoritus. Nämä opiskelijat hyötyisivät tehostetusta opinto-ohjauksesta. Myös opinnoissaan taukoa pitäneille olisi hyvä järjestää tiedotus- ja ohjaustilaisuus opintojen uudelleen käynnistämiseksi. Opintojen keskeytyessä monta prosessia jää keskeneräiseksi, ja kokemus on sekä opiskelijan itsensä että oppilaitoksen kannalta kielteinen. Kyseessä voi olla yksilölle merkittävä henkilökohtainen pettymys sekä ajanhukkana että psyykkisenä epäonnistumisena. Opinto-ohjauksen tehostaminen, kannustaminen ja konkreettinen tuki tarkoituksenmukaisten opetusjärjestelyiden muodossa ovat parhaita lääkkeitä keskeyttämisongelmaan, samoin kuin aikuispedagogiikan mukainen toiminta ja opetus. (Salminen 2001, ) Joensuun yliopistossa on toteutettu kiinnostava seurantatutkimus, jossa kohderyhmänä olivat kaikki vuonna 1995 opintonsa aloittaneet (N = 916). Aineistot kerättiin jokseenkin samoin mittarein toisena ja neljäntenä opintovuotena. Tuloksissa havaittiin muun muassa, että opintokokemukset muuttuvat tuona aikana negatiiviseen suuntaan (Rautopuro & Väisänen 2001, 49-50). Ensimmäisenä opiskeluvuotena opintonsa keskeytti kaikkiaan 141 opiskelijaa (15,4 %). Jäljelle jääneistä (775) opiskelijoista opintonsa keskeytti vielä toisena tai kolmantena opiskeluvuotena 111 opiskelijaa (14,3 %). (emt. 61.) Kun keskeyttäneiltä sitten syksyllä 1998 kartoitettiin selittäviä taustatekijöitä (84 % heistä vastasi), havaittiin, että koetut keskeyttämisen syytekijät voitiin ryhmitellä lähinnä kolmeen luokkaan. Ensiksikin yli puolet (55 %) nimesi tiettyjä akateemisia syitä (opintojen luonne, ei mahdollisuutta opiskella itseään kiinnostavaa, väärä uravalinta). Toiseksi eniten, 25 % nimettiin ulkoisia syitä, kuten opiskelupaikkakunta, sen infrastruktuuri, kaupungin ilmapiiri. Seuraavaksi eniten, 20 % mainittiin henkilökohtaisia tai sosiaalisia tai perheeseen liittyviä syytekijöitä. (emt. 67.) Liitteessä 3 on tutkijoiden esittämä heuristinen malli opintojen etenemisen tekijöistä. Varttuneilla aikuisilla opintojen keskeyttämiseen voi arvella vaikuttavan nuoria enemmän elämäntilanteeseen sekä perheen kokonaisuuteen, talouteen ja opintojen laatuun liittyvät seikat. Aikuiset, jotka useimmiten opiskelevat päätoimisen työnsä ohella, edellyttävät, että opetusjärjestelyt ja pedagoginen lähestyminen vastaavat aikuisen ihmisen tasoa, aikuisia ei kohdella lapsina ja koulutukseen uhrattu aika saa opintojen laadussa täyden vastineen. Nämä seikat tulivat selvästi esille Frimanin ja Kokon (2000) tekemässä selvityksessä, jossa tutkittiin Hämeen ammattikorkeakoulun aikuisopiskelijoiden opintojen keskeyttämistä.

7 4 2.2 Ongelman luonne Opintojen pitkittyminen koskee pientä joukkoa ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijoista. Silti tutkinnon keskeneräisyys ei ole merkityksetön yksittäisen opiskelijan eikä opettajakorkeakoulun kannalta. Tutkinnon suorittamiseksi yksittäiseltä opiskelijalta voisi ehkä vaatia enemmän aktiivisuutta esimerkiksi opintojensa etenemistilanteen kartoittamisessa. Samalla saataisiin tarpeellista taustatietoa, jotta koulu voisi panostaa opiskelijoiden integroimiseen ja opintojen ohjaukseen. Tarkasteltaessa opintojen etenemiseen liittyviä kysymyksiä ja sitä kautta tutkintoihin käytettäviä suoritusaikoja ja keskeyttämisiä voidaan opintoihin vaikuttavia tekijöitä ryhmitellä Vesikansan, Lempisen ja Suomelan (1998) mukaan esimerkiksi seuraavasti: 1. Ulkoiset tekijät - toimeentuloon liittyvät tekijät (opintojen rahoitus, ansiotyön teko) - koulutusinstituutioon liittyvät tekijät (opetus, ohjaus, ilmapiiri) - tutkinnon rakenteeseen liittyvät tekijät (koulutusala, opiskelun muodot) - työllisyystilanteeseen liittyvät tekijät (työelämän kvalifikaatiot, työtilanne) - elämäntilanteeseen liittyvät tekijät (perhe ym.) 2 Sisäiset tekijät - motivaatiotekijät - orientaatiotekijät ; päästä sisälle, sopeutua - suuntautuneisuus koulutusalalle; alavalinnan selvyys ja varmuus. Vain osa yllämainituista tekijöistä on sellaisia, joihin oppilaitos voi toiminnallaan edes yrittää vaikuttaa. Monet elämäntilanteeseen liittyvät seikat voivat ohjata opiskelijan toimintaa merkittävimmin kuin koulutusjärjestelmän toimet ja odotukset. Esimerkiksi ulkoisista tekijöistä työelämän kvalifikaatiot eivät ole yksiselitteisiä (Vesikansa ym.1998; Vuorinen & Valkonen 2001). Vesikansan, Lempisen ja Suomelan ryhmittely tarjoaa käyttökelpoisen tarkastelumallin, joten sitä on tässä tutkimuksessa käytetty yhtenä teoreettisena lähtökohtana empiiristä osaa hahmoteltaessa. Laajan yliopisto-opiskelijoille vuonna 1998 toteutetun opiskelijakyselyn (Vesikansa ym. 1998) mukaan opiskelijauraan liittyy selvästi myös hetkiä, jolloin opintojen eteneminen problematisoituu. Ensimmäinen ongelmakohta on juuri ensimmäinen opiskeluvuosi, jolloin on huolehdittava opintojen käynnistymisestä ja opiskelupaikkaan integroitumisesta. Kriittisten hetkien välttämisessä näytti ko. tutkimuksessa yhdeksi keskeiseksi tekijäksi nousevan myös ohjaukseen liittyvät kysymykset. Toiseksi, Helinin (2000, 57) selvityksen mukaan opintojen viivästymiseen vaikuttaa myös se, että työelämässä toimiminen vieraannuttaa opiskelijaa yliopis-

8 5 ton käytännöistä ja löyhentää sosiaalisia kontakteja opiskelijatovereihin, mikä osaltaan nostaa kynnystä osallistua opetukseen. Myös heikko opiskelumotivaatio johtaa opiskelujen viivästymiseen. Useimmiten viivästymisessä on kyse siitä, että opintoihin ei jakseta keskittyä työn tai jonkin muun energiaa vievän tekijän takia, jolloin opintosuorituksia kertyy hitaaseen tahtiin. Uskin (1999, 54) selvitys viittaa samantyyppisiin seikkoihin; työ ja perhe näyttävät sulkevan opiskelun pois helposti. Toisaalta huomionarvoista on, että juuri ansiotyö ja siihen liittyvät epävarmuudet näyttivät osaltaan vaikuttavan siihen, että opiskelupaikasta pidetään kiinni varmuuden vuoksi. Uski kartoitti myös opiskelijoiden avun tarvetta opiskeluiden helpottamiseen. Yleisimmin tarpeet liittyivät opintojen kokonaistilanteen selvittämiseen, opinnäytetyön ohjauksen saatavuuteen ja yleis- ja kieliopintoihin (emt. 43). Rajala (1993) on selvitellyt yliopisto-opiskelijoiden opiskeluongelmia, toimintaa oppimistilanteissa ja opintotyytyväisyyttä. Omien tavoitteiden ja niiden toteutumisen välisestä ristiriidasta seuraa opiskelutyytymättömyys, mikä johtaa opinnoista irrottautumiseen ja sitä kautta opintojen pitkittymiseen. Pitkään jatkuessaan opintotyytymättömyys saa opiskelijan keskeyttämään opintonsa. Korkeakouluopiskelijoiden opintojen viivästyminen on selvästi erilainen ongelma kuin keskeyttäminen. Opiskelijat itse eivät useinkaan näe viivästymistään opinnoissa ongelmana. Viivästyminen painottuu opintojen loppuvaiheeseen ja keskeyttäminen alkuvaiheeseen (Laukkanen 1988, 20; Kalliosalmi, Pekkala & Rönkkömäki 1990, 35). Syynä lienee väärä koulutusvalinta, joka havaitaan jo opintojen alkuvaiheessa. Tutkijoista Pajala ja Lempinen (2001, 72-79) ovat selvityksessään korkeakoulujen opiskeluajoista ja opintojen kulusta halunneet herättää keskustelua siitä, mikä osuus määrällisillä saavutuksilla on koulutuksen laadun arvioimisessa; lyhyt valmistumisaika ei liene aina tae laadusta. Aikuisopiskelijalle opintojen viivästyminen näyttää kuitenkin olevan yksi painetekijä. Niinpä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan teettämässä selvityksessä pitkään opiskelleiden opintojen viivästymisen syistä lähes kaikki vastaajat kokivat opintojen roikkumisen negatiivisena. Kokemukseen liittyi huonommuudentunnetta, sosiaalista häpeää ja selittelyä, itsensä syyllistämistä ja jatkuvaa stressiä. (Remonen 1996.). 2.3 Opiskelun ja työn ja perheen yhteensovittaminen Opiskelu työn ohessa on jo sinällään sopeutumista vaativa tilanne. Opiskelun aloittaminen, kuten monet muutkin stressaavat elämänmuutokset, merkitsee

9 6 yksilö-ympäristö -suhteen muuttumista. Opiskelutilanne asettaa aikuisella myös sisäisesti vaatimuksia, jotka poikkeavat normaaleista rutiineista kotona ja työssä. Näiden vaatimusten ja ongelmatilanteiden kanssa on sitten tultava toimeen tavalla tai toisella. (Holmström, Alhoniemi, Renfors & Seitsonen 1992.) Opiskelutilanteessakin esiintyy ongelmia, joita on tietoisesti pyrittävä ratkaisemaan omien hallintakeinojen avulla. Aikuisopiskelijoiden yleisimmin käyttämät hallintakeinot näyttävät olevan ongelmien ratkaisu ja itsensä kontrolloiminen ongelmatilanteessa. (Rajala & Saarinen 1989.) Perheen ja vanhemmuuden mukanaan tuomat velvoitteet hidastavat ja vaikeuttavat opiskelua. Elinikäisen koulutusajattelun mukaan opiskelu voi jatkua läpi koko elämän vuorotellen työssäkäynnin kanssa. Asioiden asettaminen tärkeysjärjestykseen, luopuminen ja eläminen tässä ja nyt kuvaavat usein elämän tilapäisyyttä opiskelijaperheissä (Korhonen 1998). Iän ja elämänkokemuksen merkitystä perheellistyneiden opiskelijoiden toiminnan tarkastelussa ei sovi vähätellä. Vuosia kestävä puurtaminen edellyttää ainakin tietyn määrän varallisuutta; paineinen elämä ja elämäntapojen vakiintumattomuus näyttävät altistavan moniin vaikeuksiin. Monet asiat tulevat kokemuksen myötä helpommiksi, ja aikaisemmista ongelmista selviytyminen antaa uskoa selviytyä eteen tulevista uusistakin ongelmista. Perhe-elämässä kehittynyt organisointikyky on omiaan auttamaan myös opiskelun organisoimisessa. 2.4 Sukupuolen yhteys opintojen etenemiseen Honkonen (1997) on väitöskirjassaan tarkastellut opintojen keskeyttämisen syitä Tampereen ammattikorkeakoulussa Aineistosta nousi selvästi päätelmä: naiset keskeyttivät opintonsa miehiä useammin. Pääasiallinen syy keskeyttämiseen oli opintojen jatkaminen toisessa oppilaitoksessa ja yleisimmin tiedekorkeakoulussa. Honkosen tutkimuksesta käy ilmi, että keskeyttäneet olivat hyvin menestyviä opiskelijoita, jotka eivät olleet tyytyväisiä opiskelun ilmapiiriin, sisältöön ja pedagogiikkaan. Koivisto (1984, 57) on myös selvittelyssään korkeakouluopintojen keskeyttämisen taustoista saanut samantapaisen tuloksen: keskeyttäneistä joka kolmas tai joka neljäs oli nainen ja joka seitsemäs oli mies.

10 7 3 Opettajaopinnot aikuisopintoina Vuosien kuluessa myös oppimisen ja koulutuksen merkitys ihmiselle muuttuu. Millaisia nämä aikuisen elämäntilanteista nousevat oppimisen haasteet voisivat olla? Voisi ajatella, että ne sitoutuvat erityisesti kunkin aikuisen elämäntilanteeseen ja hänen toimintaympäristönsä kehittymiseen. Toisaalta yleinen yhteiskunnallinen kehitys ajaa yksilöitä sellaisiin elämäntilanteisiin, joista nousee oppimisen ja opiskelun haasteita. Kouluttautumista ei enää pidetä nuorten yksinoikeutena tai kertaluontoisena elämänvaiheena. Opiskelu voi olla elämäntapa tai harrastus. Se voi olla myös väline paremman työmarkkinakelpoisuuden hankkimiseen, uralla etenemiseen tai työelämän muutoksiin vastaamiseen Hankittu koulutus ei mene koskaan hukkaan. Vaikka koulutuksella ei olisikaan välittömiä vaikutuksia, se pitää yllä ja parantaa valmiuksia ottaa vastaan nopeasti muuttuvan yhteiskunnan uudet haasteet. 3.1 Aikuisen oppimisprosessin luonne Oppijan itseohjautuvuus ja monimuoto-toteutukset ovat keskeinen osa uudistunutta aikuiskoulutusta, minkä olen itsekin kokenut. Uudet ratkaisut korostavat oppijan itsenäisyyttä ja opiskelun joustavuutta. Aikuisella oppijalla on syvällinen tarve olla yleisesti itseohjautuvia, vaikka hän saattaa olla riippuva ohjaajistaan hetkellisissä tilanteissa. Itseohjautuvuudella tarkoitetaan oppijan valmiutta itseohjattuun oppimiseen. Kun ihminen kasvaa ja kehittyy, hänelle kertyy kokemusta, josta muodostuu alati rikastuva oppimisen resurssi. Aikuinen oppija antaa yhä suuremman merkityksen kokemuksen kautta tapahtuvalle oppimiselle. Aikuisen ihmisen oppimisen halu viriää juuri todellisen elämän asettamien tehtävien ja ongelmien ratkaisutarpeista. (Koro 1993.) Vastuullisuuden merkitys on itseohjautuvuuden yhteydessä keskeistä. Se liittyy esimerkiksi opiskelun ulkoisen ohjaamisen, esim. työskentelyn säännöllisyyden, omatoimisen oppimisresurssien hankinnan, itse asetettujen aika- ja laatutavoitteiden saavuttamisen ohella myös oppijan omaan sisäiseen, psyykkiseen prosessointiin. Itseohjautuva oppija ottaa vastuun myös omasta ajattelustaan. Itseohjautuvuuteen sisältyvät sellaiset ominaisuudet kuin oppimishalukkuus ja oppimisen innostavuus sisäisenä motivaatiotekijöinä, suunnitelmallisuus, oma-aloitteisuus, itsenäisyys, myönteinen käsitys itsestä oppijana, luovuus, joustavuus, sopeutuminen uusiin tilanteisiin sekä sisäinen arviointi, vastuu omasta oppimisesta ja kriittisyys omaa toimintaa kohtaan. Aikuisopiskelijaksi ryhtyminen on merkittävä ihmisen situaatiota valinnan kautta määrittelevä tekijä. Se muuttaa kaikkea sitä, mihin ihminen on suhteessa. Aikui-

11 8 sen oleminen äitinä, isänä, vaimona, aviomiehenä, tiettyä työtä tekevänä, luottamusmiehenä jne. muuttuu suhteessa hänen situaatioonsa, kun esimerkiksi ammatilliset opettajaopinnot tulevat siihen uutena rakennetekijänä. Runsas opintojen keskenjääminen ja niiden viivästyminen monimuoto-opiskelun yhteydessä on Pasasen (1992, 71) mukaan pikemminkin yhteydessä itseohjautuvuusvalmiuteen kuin sen puuttumiseen. Tulos on yllättävä ja nostaa aikuisten opiskelijoiden erilaiset henkilökohtaiseen elämäntilanteeseensa liittyvät tekijät, kuten työesteet, ajanpuutteen, perhe-elämän ja opiskelun yhteensovittamisvaikeudet itseohjautuvuusvalmiutta merkittävämmäksi opintojen etenemistä selittäväksi tekijäksi. Paulet (1988, 26) katsoo, että aikuisten puuttuva valmius itseohjattuun oppimiseen on seurausta heidän tottumisestaan ulkoaohjautuvaan opiskelumalliin, mistä irrottautuminen on vaikeaa. Opiskelumotivaation merkitystä opintojen toteutumiseen on Seinä (2000) tarkastellut kirjallisuuden ja tutkimustulosten valossa. Hän toteaa, että tutkimustulosten valossa opiskelumotivaatio on merkityksellinen tekijä opintojen etenemiselle. Opiskelu on päämäärään suuntautuvaa käyttäytymistä. Ammattikorkeakouluopinnoissa opiskelu-motivaatiossa on kyse opiskelijoiden suuntautumisesta ja sitoutumisesta pitkäkestoiseen ja pitkäjänteiseen toimintaan, missä tavoitteena on saavuttaa ammatti-korkeakoulututkinto ja tämän kautta mahdollisuudet työllistyä opiskellulla alalla. (emt ) 3.2 Ammatillisen opettajankoulutuksen lainsäädännöllinen tausta Ammatillista opettajan koulutusta säätelevät laki 452/96 ja asetus 455/96. Ammatillisia opettajia koulutetaan ammattikorkeakoulun yhteydessä toimivissa ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Ammatillisella opettajankoulutuksella tarkoitetaan ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajille ja opettajaksi aikoville tarpeellista koulutusta (laki 452/96, 1 luku,1 ). Ammatillisten opettajakoulutusopintojen laajuus on 35 opintoviikkoa ja ne sisältävät kasvatustieteellisiä perusopintoja, ammattipedagogisia opintoja, opetusharjoittelua sekä muita opintoja (asetus 455/96, 1 luku, 1 ja 2 ). Ammatilliseen opettajakoulutukseen voidaan ottaa henkilö, joka täyttää pedagogista pätevyyttä lukuun ottamatta ammattikorkeakoulun tai ammatillisen oppilaitoksen opettajan kelpoisuusvaatimukset. Toisin sanoen: (perus)koulutuksen ja työkokemuksen täytyy olla asetuksen mukaiset siinä vaiheessa, kun opettajankoulutusopinnot alkavat (laki 452/96, 4 luku, 7 ). Ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijavalinnan perusteista ja valintakokeen järjestämisestä päättää ammattikorkeakoulu. Hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.

12 9 Opetustyöhön soveltuvuus, motivoituneisuus ja sitoutuneisuus ovat keskeisiä asioita opettajakoulutuksen valinnoissa. Ammatillisen opettajakorkeakoulun on järjestettävä ammatilliset opettajankoulutusopinnot niin, että kokopäiväinen opiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa. Opinnot on suoritettava viimeistään vuotta niiden laajuutta pidemmässä ajassa, jollei opettajakorkeakoulu erityisestä syystä myönnä opiskelijalle tästä poikkeusta. Osa-aikaisesti suoritettavaksi tarkoitetut opettajankoulutusopinnot on suoritettava kolmessa vuodessa (asetus 455/1996, 1 luku, 5 )

13 10 4 Tutkimuksen toteutus Opiskelijan asema määräytyy ensisijaisesti hallinnollisesti: hänellä on opiskeluoikeus opettajakorkeakoulussa. Tämän edellytyksenä on menestyminen valintamenettelyssä sekä kirjallinen opiskelupaikan vastaanottamisen vahvistaminen (kirjoittautuminen opiskelijaksi). Käytännössä on kyse oikeudesta suorittaa ammatillisen opettajan pätevyyteen vaadittavat opinnot. Se ei vielä tarkoita, että opiskelija suorittaisi opintoja. Koska opiskelija määritellään hallinnollisesti, opiskelijarekisterissä on mukana ihmisiä, jotka itse asiassa kuuluvat pääasiallisen toimintansa ja toimeentulonsa lähteen puolesta johonkin muuhun ryhmään. Tämä on hyvä ottaa huomioon opettajanopintojen etenemistä tehtävässä tutkimuksessa. 4.1 Tutkimuksen kohdejoukko Tutkimuksen kohteena ovat Oulun seudun ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajakorkeakoulun ne opiskelijat, joiden opintojen eteneminen on viivästynyt tai joilla ei ole lainkaan opintosuorituksia opintorekisterissä. Kyselylomakkeen laati tämän tutkimuksen tekijä, mutta sen postittamisen hoiti opintotoimistosta opintosihteeri, jotta opiskelijoiden anonyymius säilyy. Siksi lomakkeen allekirjoittajana on opintosihteeri eikä tutkimuksen tekijä ja aineiston käsittelijä. Kyselyn palautusposti ohjattiin myös opintotoimistoon. Opettajakorkeakoulun opintotoimisto lähetti kyselyn postitse ) kaikille vuonna 1999 opiskelunsa aloittaneille opiskelijoille, jotka ovat vielä kirjoilla opiskelijarekisterissä. Näitä oli 11 opiskelijaa. 2) vuonna 2000 opiskelunsa aloittaneelle 39 (44) opiskelijalle, joiden opintoviikkomäärä oli tuolla hetkellä 0-15 opintoviikkoa. Viideltä opiskelijalta puuttui osoite tai se oli virheellinen. 3) vuonna 2001 opiskelunsa aloittaneelle 84 opiskelijalle, joiden opintoviikkomäärä oli tuolla hetkellä 0-10 opintoviikkoa. Kyselylomakkeita postitettiin yhteensä 134 opiskelijalle. Kyselylomakkeen palautti yhteensä 62 opiskelijaa määräpäivään mennessä. Vuonna 1999 hyväksytyistä opiskelijoista palautti kyselyn 5 opiskelijaa, vuonna 2000 hyväksytyistä opiskelijoista palautti 21 opiskelijaa sekä vuonna 2001 hyväksytyistä opiskelijoista kyselylomakkeen palautti 36 opiskelijaa. Vastausprosentti oli 46,3. Tutkimuksen tekovaiheessa palautui vielä 11 kyselylomaketta opintotoimiston kautta jälkeen päivätyillä kirjeillä reilusti myöhässä, ja näitä ei tässä tutkimuksessa ole otettu huomioon, koska muu aineisto oli silloin ehditty

14 11 koodata, analysoida ja taulukoida. Saatujen tulosten suuntaa eivät myöhästyneet lomakkeet muuta. 4.2 Tutkimustehtävä Tutkimustehtävä nousee esiin siitä tiedosta, että viime vuosikymmenen aikana on sekä nuorisoasteen että aikuisten koulutuksessa kiinnitetty huomiota koulutuksen laatuun ja opintojen etenemiseen. Virike tutkimusaiheen valintaan tuli Oulun seudun ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajakorkeakoulun taholta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja kartoittaa Oulun seudun ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijoiden opintojen etenemiseen ja opintojen aloittamiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimuksessa selvitetään ja kuvataan opintojen etenemisen esteitä lähinnä opiskelijoiden näkökulmasta. Mitkä syyt he kokevat opettajaopintojen pitkittymisen keskeisiksi tekijöiksi? Tutkimustehtävän voi tiivistää neljään kysymykseen: 1) Mitä piirteitä on vähän opintoviikkoja suorittaneilla opiskelijoilla? 2) Mikä on opiskelijan käsitys työnantajan suhtautumisesta opiskeluun? 3) Kuinka usein opiskelun viivästyminen aiheuttaa stressiä? 4) Miten opiskelijat kuvaavat niitä syitä, jotka ovat aiheuttaneet opintojen viivästymistä? Tulosten pohjalta voi arvioida alustavasti, saadaanko nyt käytetyllä kyselyllä riittävästi informaatiota kehittämään kouluamme. Edellä mainittuja tekijöitä selvitetään alustavasti, jotta myöhemmin toteutettavaa kyselyä voisi kohdentaa täsmällisemmin. Tavoitteena on laatia kysely työkaluksi, jota opintotoimisto voisi käyttää opintojen etenemisen seurannassa ohjauksen ja opiskelun tehostamiseksi. Tutkimuksen tulosten pohjalta on tarkoitus pohtia näkökulmia ja vaihtoehtoisia toimenpiteitä opintojen toteuttamiseen lyhyemmässä ajassa. 4.3 Tutkimusmenetelmät Tämä tutkimus on lähinnä kuvaileva survey-tutkimus. Kyselylomakkeen kehittelyvaiheessa suurin osa kysymyksistä oli avoimia kysymyksiä, joilla toivottiin saatavan enemmän opiskelumotivaation liittyviä vastauksia. Työkalua kehiteltäessä tutkimusvälineeksi otettiin lähes täysin strukturoitu kysely, josta toivotaan saatavan myös laajempaan koulutusseurantaan soveltuva työväline. Strukturoitujen kysymysten etuna on vastausten vertailtavuuden mahdollisuus. Ne on helpompi käsitellä ja analysoida, koska ne eivät tuota kovin kirjavia aineistoja. Muuttujaluettelo on helppo rakentaa strukturoituihin kysymyksiin.

15 12 Kysymysten ja kysymysvaihtoehtojen laadinnassa käytettiin apuna aikaisempia opintojen keskeyttämistä ja opintoihin osallistumista käsitteleviä tutkimuksia sekä kirjallisuutta (mm. Hakala 1996; Matinlassi & Pyörälä 1990; Virtanen 2000; Rautopuro & Väisänen 2001; Elvo & Pajala 2002). Suurin osa kysymyksistä on strukturoitu Likert-asteikolla (1-5). Lisäksi kyselylomakkeessa oli kolme avointa kysymystä. Näiden kysymysten etuna nähdään taas olevan se, että vastaaja saa mahdollisuuden ilmaista itseään omin sanoin (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 197). Tällöin tutkijan asenteet, mieltymykset ja esiymmärrys eivät vaikuta niin paljon opiskelijoiden vastauksiin. Kyselylomakkeen avulla kerättiin tietoa opiskelijoiden taustasta (kysymykset 1-4), opettajakoulutukseen hakeutumisesta ja koulutuksesta (kysymykset 5-7), työtilanteesta (8-11), nykyisestä opiskelutilanteesta (kysymykset 12-18) ja suunnitelmista opettaja-opintojen toteuttamiseksi (kysymykset 19-22). Kysymykseen 14 liittyi myös avoin vastauskohta, johon opiskelija sai kirjoittaa, mitä muuta opiskelua hän suorittaa samanaikaisesti opettajaopintojen kanssa. Kysymykset 19 ja 21 ja 23 olivat avoimia kysymyksiä. Kysymys 23 oli avoin kysymys, johon vastaaja voi kirjoittaa oman näkemyksensä opintojen toteutumisesta ja siihen liittyvistä esteistä. Kysymys 24 on tarkoitettu antamaan taustatietoa mahdolliseen koulun yhteydenottoon opiskelijaan. 4.4 Aineiston analysointi Kyselyyn vastasi 62 opiskelijaa. Vastaajien kyselylomakkeet numeroitiin Tekstissä suorien lainausten jäljessä on mainittu numero, joka tarkoittaa vastaajan numeroa; vastaajan anonymiteetti on haluttu säilyttää. Opiskelijoilta kerätty strukturoitu aineisto koodattiin ja analysoitiin. Koodausta voidaan pitää luotettavana, koska aineisto oli etukäteen strukturoitu. Grönfors (1985, 175) osoittaa, että tutkimusaineisto on luotettavaa, kun se ei sisällä ristiriitaisuuksia. Puuttuvista tiedoista on ko. kysymyksen kohdalla maininta erikseen. Lomakkeen avointen kysymysten vastaukset kirjoitettiin luetelmaksi. Opiskelijoiden vastaukset olivat melko kirjavia. Niistä voitiin muodostaa kvantitatiivisia luokituksia. Yleisesti avointen vastausten analyysitapana sisällön analysoinnissa käytettiin teemoittelua. Opiskelijoiden kommenttien ja perustelujen avulla kuvataan yhteyksiä opintojen viivästymisen ja opiskelijoiden piirteiden välillä. Ensimmäiseksi pääluokitusrungoksi otettiin ensimmäisenä mainittu asia päälauseesta ja alaluokitusrungoiksi seuraava mainittu tekijä (Pietilä 1973, 93). Opiskelijoiden vastauksista etsitään tällöin toistuvia teemoja. Nämä toistuvat teemat ja niiden alateemat esitetään raportissa mahdollisimman kattavasti.

16 13 5 Tutkimuksen tulokset Liitteessä 1 on esitetty vastausten jakaumat kyselylomakkeella. Palautuneiden kyselylomakkeiden määrä on 62, mikä vastaa 100 %:a. Jakaumat on laskettu prosentteina: vastauksen lukumäärä tuosta 62 palautetusta kyselylomakkeen määrästä. Autenttiset vastaukset avoimiin kysymyksiin 19 ja 23 ovat liitteessä Vähän opintoviikkoja suorittaneiden piirteitä Kyselyyn vastanneista 62 opiskelijoista oli 35 naisia (56 %) ja 27 miehiä (44 %). Useimmat heistä olivat vuotiaita (f = 29; 47 %). Kun otetaan huomioon vastaajien koko ikäjakauma, vähän opintoviikkoja saaneiden joukko painottuu keski-ikäisiin. Huollettavia lapsia oli 46 (74 %) vastaajalla. Huollettavien lasten lukumäärä vaihteli 1 6. Matka opettajakorkeakoululle oli 29 %:lla (f = 18) vastaajista 10 km tai alle. Vastaajista 34 prosentilla (f = 21) oli matkaa koululle yli 150 kilometriä, mikä osaltaan voi olla yhteydessä opintoihin osallistumattomuuteen. Ainakin tutkittavat itse mielsivät matkan pituuden vaikuttavaksi tekijäksi. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 18 (45 %) oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja 9 (15 %) ammattikorkeakoulututkinnon. Ammattikoulu/opistotutkinnon suorittaneita oli 22 opiskelijaa (35 %) vastanneista, joista kuusi opiskelijaa oli opistotutkinnon suorittaneita. Yhdellä opiskelijalla oli suoritettuna jo jatkotutkinto (Tkl, arkkitehti). Kaksi jätti rastittamatta tutkinnon tason. Koulutusalaa kysyttäessä vastanneista yksi jätti ilmoittamatta koulutusalansa. Yhteiset opinnot -koulutusalana oli jäänyt kyselylomakkeesta pois, mutta kaksi vastaajaa oli kirjoittanut sen lomakkeeseen omana koulutusalanaan.

17 14 TAULUKKO 1. Vastaajien koulutusalajakaumat sukupuolen mukaan. Naisopiskelijoiden jakauma osoittaa, että eniten naisopiskelijoita on sosiaali- ja terveysalalta. Miesopiskelijoiden enemmistö (f = 16; 26%) on tekniikan ja liikenteen alalta. Vapaa-aika ja liikunta-alalta ei vastaajissa ollut yhtään opiskelijaa. 5.2 Työtilanne ja opinnot Tutkimuksen toisessa asetelmassa kysyttiin työnantajan suhtautumista opiskeluun. Asiaa on tarkasteltu työn ja opintojen yhteensovittamisesta ja opintojen vaikutuksesta työllisyyteen Työ ja opintoihin käytetty aika Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 16 (26 %) toimii kokopäivätyössä opettajana, ja yli puolet (53 %) vastaajista on kokopäivätyössä muussa työssä. Työttömänä vastasi olevansa kolme opiskelijaa ja äitiyslomalla oli kuusi opiskelijaa. Kun otetaan huomioon koko pitkään opiskelleiden joukko, heistä suurin osa (f = 49; 79 %) on kokopäivätyössä olevia opiskelijoita. Tulokseen voidaan liittää kysymyksen 13 vastaukset: Opiskeletko sivutoimisesti ansiotyösi ohella?. Vastaajista 53 (85 %) kertoi opiskelevansa sivutoimisesti ansiotyön ohella. Suuri ryhmä (f = 23; 37 %) vastaajista on melko tyytyväisiä nykyiseen työtilanteeseensa, ja vastaajista yhteensä jopa 45 % kertoo olevansa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä nykyiseen työtilanteeseensa. Erittäin tai melko tyytymättömiä nykyiseen työtilanteeseen on vain 11 % vastaajista. Tulos on yllättävä, jos sitä

18 15 vertaa julkiseen viestintään, missä korostuu usein tyytymättömyys ja ylikuormittuneisuus vallitseviin työtilanteisiin. Kysymyksessä 15 tiedusteltiin: Milloin arvioit saavasi opettajaopinnot loppuun?. Siihen vastasi 45 opiskelijaa (73 %). Kyselyyn vastanneista 16 opiskelijaa eli lähes neljännes jätti vastaamatta kysymykseen, ja yksi kirjoitti: ei koskaan, mikä tulkittiin vastaamatta jättämiseksi koodausta varten. Vastausjakauma näkyy taulukossa 2. TAULUKKO 2. Arvioitu valmistumisaika vuosina aloittaneilla opiskelijoilla. Huom. Opiskelujen loppuunsaattamiseen laskettu aika kuukausina on laskettu toukokuusta Vuoden 2002 loppuun mennessä aikoo valmistua 11 opiskelijaa, joista kaksi arvioi valmistuvansa toukokuussa 2002 ja joista 9 opiskelijaa aikoo käyttää opiskeluunsa vielä 4-7 kuukautta.

19 16 Vuoden 2003 aikana vastaajista 21 aikoo saada opintonsa loppuun. Kesäkuun 2003 loppuun mennessä (9-13 kk:n kuluttua) heistä valmistunee 17 opiskelijaa. Vuoden 2003 loppuun mennessä neljä opiskelijaa vastaa saavansa opinnot loppuun, joten heidän opintoihinsa vaadittava aika olisi kk. Vuoden 2004 aikana vastaajista 13 arvioi saavansa opettajaopinnot loppuun. Kolme vastaajaa ei ollut maininnut vastauksessaan kuin vuoden Vastaajista 12 oli vuonna 2001 opintoihin hyväksyttyä opiskelijaa. Tuloksen perusteella näyttää, että nämä 12 opiskelijaa aikoo käyttää opiskeluun kolme vuotta eli vielä 24 kuukautta Opintojen vaikutus työllisyyteen Kysymykseen, miten opettajapätevyys vaikuttaa nykyiseen työtilanteeseen, vastasi 13 (21 %) opiskelijaa, että se vaikuttaa paljon tai erittäin paljon Vastaajista 20 (32 %) kertoi, ettei se vaikuta lainkaan, ja 10 (16 %) opiskelijaa vastasi, että se vaikuttaa hyvin vähän. Kun otetaan huomioon koko kohdejoukko, niin vastaajajakauma näyttää painottuvan enemmän siihen suuntaan, että vastaajat mieltävät opettajaopintojen vaikuttavan nykyiseen työtilanteeseen vain jonkin verran tai vähän. Lisäksi pääosa on hyvin tyytyväisiä nykyiseen työhönsä, kuten aiemmin on todettu. Työnantaja näyttää suhtautuvan opiskeluun useimmin joko neutraalisti (42 %) tai myönteisesti (39 %). Työnantajan kielteisen suhtautumisen opiskeluun on huomioinut vain seitsemän opiskelijaa. Avoimessa kysymyksessä 19 opiskelijoilta kysyttiin syitä, miksi he hakeutuivat opettajaopintoihin. Vastausten sisällönanalyysi nostaa esille muutamia pääteemoja. Avoimissa vastauksissa esiintyi seuraavia päätekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet opettajakorkeakouluun hakeutumiseen: muodollinen pätevyys 20 vastaajalla (32 %), opettajan työn kiinnostavuus 13 vastaajalla (21 %), ammatinvaihto ja vakinaistuminen 16 vastaajalla (26 %). Päätekijä on ensimmäisenä lausumassa, sivulauseessa esiintyi myös toissijaisia syitä, kuten parempi palkka, säännöllinen työ ja terveydelliset syyt. Tyypillisiä vastauksia: Tarvitsen ja haluan opettajapätevyyden täydentämään KM:n tutkintoani. (Vastaajannumero 10) Opettajuus jossain mielessä kiinnostaa yhä: (28) Saadakseni pätevyyden opettajaksi. Terveydelliset syyt, koska en kykene entiseen työhöni. (30) Uuden työn saanti pätevänä opettajana. (47)

20 17 Lisäksi muutamista vastauksista ilmeni opettajaopintojen laajempi merkitys työelämään sekä näiden opintojen tarjoamat erilaiset työtä rikastuttavat sisällöt. Tämä kuvastuu mm. seuraavasta vastauksesta: Halusin täydentää tutkintoani opettajan pätevyydellä. Olen kiinnostunut toimimaan koulumaailmassa ja näen pätevyyden mahdollistavan myös muita opetukseen liittyviä työtehtäviä. (05) Samoin seuraavassa vastauksessa tuli esille laajempi merkitys-teema. Lähinnä siksi, että ajattelin pätevyydestä olevan apua/hyötyä työllistymisen kannalta. Alallani siitä on mielestäni hyötyä, vaikkei varsinaisen opettajan töihin koskaan hakisikaan. ( 21) Yksi vastaajaa on hakeutunut koulutukseen koulunsa rehtorin kehotuksesta. Yksi vastaaja kertoo työnantajan edellyttäneen sitä, mutta toisaalta hänellä itsellään oli myös halu oppia opettamaan. Kaksi vastaajaa ei kertonut syytä, miksi oli hakeutunut opettajaopintoihin. Kiinnostavaa on, että suurin osa vastaajista (87 %) kertoi olleensa melko varma tai hyvin varma opettajaopintojen aloittamisesta opiskelupaikkaa hakiessaan. 5.3 Opintojen viivästymisen stressaavuus Tutkimusmenetelmänä aineistolähtöinen sisällönanalyysi puolusti hyvin paikkaansa. Eteneminen sujui loogisesti, vaikka sisällönanalyysi perustuu jatkuvalle ja vuoroittaiselle aineiston analyysille ja tulkinnalle. Pyrinkin pitämään yhteyden aineistoon hyvin kiinteänä ja palasin lukemaan alkuperäistä tekstiä luokittelun edetessä yhä uudelleen. Analysoidessani aineistoa kävi ilmi, että jotkut kokemukset löysivät oikean paikkansa vasta viimeisessä luokitteluvaiheessa. Todennäköisesti vaikeasti tulkittavat tapaukset olisivat selkiytyneet yhä, jos minulla olisi ollut mahdollisuus täydentää aineistoa jollain toisella aineistonkeruumenetelmällä analysoinnin kuluessa. Esimerkiksi kirjoittajien haastattelut olisivat voineet valaista enemmän heidän todellista käsitystään tapahtuneesta, jolloin minun ei olisi tarvinnut uskoa ja luottaa niin vankasti omaan päättelykykyyni ja tarinoista vaistoamaani tunneilmastoon. Kolmannessa ongelmassa etsittiin vastausta viivästyneiden opintojen aiheuttamaan stressiin. Tämän ongelman rinnalla haluttiin selvittää, kokeeko opiskelija opiskelua harrastuksena. Opintojen viivästyminen näyttää aiheuttavan 42 % (f = 26) vastaajista stressiä melko paljon tai erittäin paljon. Stressiä kokee 37 % vastaajista (f = 23) joskus

21 18 ja joskus ei. Viidennes ei koe stressiä lainkaan tai ei juuri stressiä. Yllättävää on, että vaikka vastaajista pääosa on kokopäivätyössä, vastaajista 61 % (f = 38) ei koe opiskelua harrastuksena ja vain kolmasosa vastaajista (29 %) pitää opiskelua harrastuksena. Aikuisopiskelijat ovat tavoitteellisia ja motivoituneita. Tulos on yllättävä siinä mielessä, että vastaajista yli puolet (58 %) kokee stressiä vain joskus tai ei lainkaan, vaikka opinnot eivät ole edenneet kovin rivakasti. Kertymättömien opintoviikkojen määrä voi aiheuttaa joillekin stressiä varsinkin, kun opiskeluoikeus on päättymäisillään. Siksi tarkastelen kertyneiden opintoviikkojen määrää edellisen kysymyksen rinnalla. Vastaajien keskimääräiset opintoviikkomäärät ovat taulukossa 3. Kyselyyn vastanneesta 62 opiskelijasta 19 (31 %) jätti vastaamatta opintoviikkomäärän lomakkeeseen tai vastasi nolla (0). Joillakin vastaajilla ei ollut tietoa omasta opintoviikkomäärästään, mikä tällä hetkellä oli opintorekisterissä. Yksi vastaaja perusteli tietämättömyyttään seuraavasti: En tiedä, kun ei ole mitään yhtenäistä ja helppoa käytäntöä, jolla sen tarkistaisi. (37) Opiskelijalla ei ollut yllättävästi tietoa Asio-opiskelijahallinto-ohjelman käyttömahdollisuudesta opintosuoritusten seuraamiseen. Asion opiskelijatoiminnot toimivat näet Oulun seudun ammattikorkeakoulun verkossa olevissa koneissa, ja ohjelmaa voi käyttää ammattikorkeakoulun eri yksiköissä, tai kysyä asiaa opintosihteeriltä puhelimitse. TAULUKKO 3. Vastaajien keskimääräiset opintoviikkomäärät Opiskeluhalukkuutta kuvannee se, että pitkään opiskelleiden joukosta yhteensä 62 % oli opiskellut kesällä tai aikoi opiskella tulevana kesänä. Kyselylomakkeessa tiedusteltiin myös opiskelijoiden halukkuutta opettajakorkeakoulun mahdolliseen yhteydenottoon. Vastaajista kolmannes (34 %) toivoi joko johtajan, opintosihteerin tai tutor-opettajan yhteydenottoa. Melkein joka neljäs vastaajista oli rastittanut lomakkeessa joko kaksi tai useamman vaihtoehtoisen yhteydenottajan. Muutamassa lomakkeessa kuvastui itseohjautuvuus yhteydenottoon, esimerkiksi seuraavassa:

22 19 Minun se pitäisi tehdä, kiitos vain! (49) Seuraavassa sitaatissa kuvastuu koulun yhteydenoton merkitys opintojen edistämiseksi. Kiitos kyselystä se oli tarpeen! Toivon, että tämä osaltaan lisäisi omaa intoani opiskella. (04) 5.4 Opiskeluesteiksi mielletyt tekijät Tutkimuksen neljännessä ongelmassa etsittiin niitä tekijöitä, jotka ovat aiheuttaneet opintojen viivästymistä. Opintojen viivästymistä tarkasteltaessa on otettava huomioon myös se, että vastaajista 23 (37 %) toteuttaa jotain muuta opiskelua opettajaopintojen ohella. Muutamassa vastauksessa oli maininta kasvatustieteen approbatur-opinnoista, joista 6-7 opintoviikkoa kuuluu opettajaopintoihin pakollisena osiona. Samanaikaisista muista opinnoista mainittiin mm. näyttömestaritutkinto, agrologi AMK, maat. ja metsät. maisteri, hyvinvointitekniikan maisteri sekä väitöskirja. Vastaukset antavat viitteitä siitä, että opiskelijoiksi hyväksytyt ovat monialaiseen opiskeluun orientoituneita. Suunnitelmat, missä ajassa opiskelija aikoi toteuttaa opiskelunsa, eivät olleet muuttuneet (f = 32) 52 % vastaajista. Sen sijaan opiskelusuunnitelmat olivat muuttuneet 27 (43 %) vastaajalla. Tulos on yhdensuuntainen avoimen kysymyksen 21 vastausten kanssa. Kysymykseen, missä ajassa aiot toteuttaa opiskelusi, kaikki vastaajat eivät muistaneet, mitä olivat pääsykokeessa siitä kirjoittaneet, mutta vastaajista yli 50 % (f = 32) kertoo suunnitelleensakin käyttävän opiskeluun 2-3 vuotta tai pisimmän mahdollisen ajan. Kolme esimerkkiä opiskelun toteutussuunnitelmista pääsykokeessa: Suunnittelin saavani opinnot suoritettua työn ohessa kolmenvuoden aikana. Olen suurin piirtein suunnittelemassani aikataulussa. (06) Olettaisin arvioineeni käyttävän koko sallitun kolme vuotta. (60) Juu, varmasti lupasin opiskella vuodessa, mutta sitten rankka työjakso vei mukanaan. (23) Opiskelijoista 16 (26 %) kertoo suunnitelleensa toteuttaa opiskelun alle 1 ½ vuodessa. Heistä nyt 13 vastaa suunnitelmien muuttuneen. Aioin suorittaa vuodessa, koska tuolloin luulin, ettei minulla ole tulevana vuonna työpaikkaa. (21) Kysymyksessä 23 opiskelijat kuvasivat niitä asioita, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että opintoviikkoja ei ole juuri kertynyt. Vastauksista piirtyy monipuolinen kuva siitä elämänkirjosta, jota aikuisopiskelijat ovat kohdanneet ja niistä tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet opintojen etenemiseen.

23 20 Edellisestä opiskelustani on niin kauan aikaa, että oikean sapluunan löytyminen on ollut vaikeaa. Minulle on myös uutta se, että etätyönä tehdään niin paljon. Yhteisöllisyyden ja kiinteä luokkayhteisön puute tekee sen, että päämäärä pääsee osittain hämärtymään kotona ja työssä. Opiskelun ja työn sovittaminen ei ollutkaan niin helppoa, vaikka työnantajalla on asenne kohdallaan. Mukaan tuli vielä kolmas tekijä: raskaus juuri, kun opintoni alkoivat. Tämä vaikutti fyysisiin voimiini ja kun leipätyö oli kuitenkin tehtävä entiseen malliin, ei yksinkertaisesti jaksanut opiskella. Nyt molemmat lapseni vievät ansaitusti kaiken huomioni ja energiani. Aion panostaa kesään ja mahdollisesti opintovapaaseen töistäni, että saan valmistuttua. (59) Avoimen kysymyksen 23 vastausten sisällön analyysistä ilmeni kiintoisa variaatio. Taulukossa 4 tarkastellaan vastaajien opintojen etenemisen esteteemoja.

24 21 TAULUKKO 4. Opintojen etenemisen esteeksi mielletyt tekijät teemoittain Huom.* Opiskelijoista 26 % (f = 16) mainitsi teeman työeste. Kokoavasti voi todeta, että aineistossa ilmeni suurimmaksi esteeksi opintoihin työesteet. Ne esiintyivät 48 %:lla (f = 30) vastaajista pääteemassa, ja sen lisäksi työeste mainittiin monessa alateemassa tekijänä. Toisena suurena esteryhmänä näyttävät vaikuttavan perheeseen liittyvät tekijät. Ne olivat 11 %:lla (f = 7) vastaajista pääteemana ja useissa vastauksissa muiden pääteemojen ohella alateemassa. Tyypillinen pelkän pääteeman sisältävä vastaus on seuraava: Päivätyö ja tuntien suunnittelu vaativat aikaa myös iltaisin Olen yllättäen saanut lisätunteja, joten aikataulut ovat menneet sekaisin. (46) tai Työ on ainoa syy tehottomuuteen opinnoissa. (22) Seuraavassa sitaatissa on pääteema ja alateema (perhe ja motivaation puute):

25 22 Perhetilanteen muutokset. Kahden pienen lapsen äitinä tuntuu siltä, että arvioin voimavarani väärin ja rahkeet eivät yksinkertaisesti riitä tässä elämäntilanteessa. Lisäksi on motivointivaikeuksia, koska en tiedä, tulenko koskaan tarvitsemaan opettajapätevyyttä. (57) Muutamissa vastauksissa on pää- ja alateemojen lisäksi esitetty toivomuksia ilta- ja viikonloppuopetuksesta sanoin: On täysin mahdotonta olla lähes joka viikko pari päivää poissa nykyisestä työstä. Suuri toivomus olisikin, että edes jotain kursseja voitaisiin järjestää joko iltaisin ja viikonloppuisin. (35)

26 23 6 Pohdinta Korkeakouluopiskelun pitkittymisen ongelmaa on viime vuosikymmeninä tutkittu varsin paljon. Syyt opintojen venymiseen ovat olleet hyvin moninaisia. Opiskelurupeamansa eri vaiheissa korkeakouluopintoihin kiinni päässeet nuoret aikuiset joutuvat selvittämään suuren määrän tiellensä asettuvia esteitä, joista itse asiassa mikä tai mitkä tahansa saattavat aiheuttaa opintojen pitkittymisen. Opettajakorkeakoulun tarjoama koulutus voidaan ymmärtää kahden osan muodostamana kokonaisuutena. Yhtäältä opettajakorkeakoulu tarjoaa opetusta ja neuvontaa. Toisaalta opiskelijan vastuulla on opiskeleminen. Opettajakorkeakoulussa opiskeleminen on hyvin pitkälle itseohjautuva prosessi, missä opiskelija tekee eri vaiheissa koulutukseen liittyviä ratkaisuja. Näistä keskeinen on ajan käyttäminen opiskelemiseen jonkin muun asian sijaan, jos haluaa toteuttaa opiskelun määrä-ajassa. Kaiken kaikkiaan ainakin Oulun seudun ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijat näyttävät kokevan opintonsa mielekkääksi ja ovat elämäänsä pääosin tyytyväisiä. Tyypillinen opettajakorkeakoulun opiskelija on tämän tutkimuksen mukaan perheellinen vakituisessa työsuhteessa oleva keski-ikäinen hieman useammin nainen kuin mies. Työn, perheen ja opiskelun yhteensovittaminen vaatii erityisiä järjestelyitä ja valtavasti voimavaroja. Jos opiskelijan on priorisoitava, hän valitsee työn ja perheen. Asetuksessa ammatillisesta opettajakoulutuksesta sanotaan, että ammatillisen opettajakorkeakoulun on järjestettävä ammatilliset opettajakoulutusopinnot niin, että kokopäiväinen opiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa. Opinnot on suoritettava viimeistään vuotta niiden laajuutta pitemmässä ajassa, jollei opettajakorkeakoulu erityisestä syystä myönnä opiskelijalle tästä poikkeusta. Osa-aikaisesti suoritettavaksi tarkoitetut opettajankoulutusopinnot on suoritettava kolmessa vuodessa. Muutama vastaaja vetosikin kolmivuotiseen opiskeluoikeuteensa ja aikoi käyttää sen kokonaan. Syyt siihen, miksi opettajaopinnot pitkittyvät tai voivat kokonaankin keskeytyä, voivat olla satunnaisia ja hyvin moninaisia. Opiskelu vaatii monenlaisia avuja ja taitoja. Kaiken lisäksi opiskelija voi kohdata vielä yksityiselämässäänkin ongelmia, jotka ovat omiaan hidastamaan opinnoista suoriutumista. Työesteet ja perhesuhteet saattavat nousta tärkeimmiksi esteiksi opintojen nopeammalle etenemiselle. Tässä tutkimuksessa suurin osa opintojen viivästymiseen johtaneista tekijöistä kyselyn vastausten perusteella oli sellaisia, etteivät ne liittyneet opetukseen, vaan opiskelijoiden henkilökohtaiseen elämään. Eniten opinnoissa viivästymistä olivat aiheuttaneet henkilökohtaiset tekijät: työssäkäynti, perhe, lapset, asumiseen liittyvät asiat ja sairaus. Vapaa-aikana ei enää jaksanut tarttua etätehtä-

27 24 viin, jos nyt sitä ennen oli saanut käytyä lähiopetuksessa. Opintoja oli viivyttänyt se, että opiskelijat olivat joutuneet käyttämään suurimman osan aikaansa muuhun kuin opiskelemiseen. Opettajakorkeakoululla ei ole juuri tukitoimia tarjottavana tällaisten viivyttävien tekijöiden vaikutuksen vähentämiseksi, mikä on hyvin ymmärrettävää. Vain muutamat vastaajat kertoivat opiskelun viivästymiseen vaikuttaneen myös sellaisten tekijöiden, joihin opettajakorkeakoulu voi yrittää vaikuttaa. Opettajakorkeakoulussa opetusta tarjotaan ympäri vuoden kolmena lukukautena, ja etätehtävien palauttamisessa ovat opettajat joustaneet. Jokaista opintoviikkoa kohti kuuluu ammatillisissa opettajaopinnoissa kaksi pakollista lähiopetuspäivää. Lähiopetusta toivottiin järjestettäväksi iltaisin ja viikonloppuisin, jotta kokopäivätyössä käyvät saisivat mahdollisuuden osallistua niihin. Heitä varmaan hyödyttää se, että viikonloppuopiskeluun on tulevana lukuvuonna mahdollisuus ainakin joissakin opintojaksoissa. Pitkän tauon jälkeen opiskelijan palaamista opintoihin voisi helpottaa yhteydenotto opettajakorkeakouluun tai opettajakorkeakoulusta. Koulusta saisi rohkaisua ja ohjausta keskeytyneiden opintojen loppuunsaattamiseksi. Aineistosta kävi ilmi, että opinnoissaan viivästyneillä oli hyvin usein jo ensimmäisestä opintovuodesta alkaen vain vähän opintosuorituksia. Opiskeluun integroitumiseen tullaankin kiinnittämään koulutuksessa entistä enemmän huomioita. Tutor-opettaja -toiminnan kehittämisen uskoisi auttavan alkuun pääsemiseen ja lähinnä opintojen suunnitteluun. Opintojaksoille ilmoittautumisessa oli muutamilla ollut vaikeuksia. Joko kurssit olivat olleet silloin täysiä, kun oli yrittänyt päästä ilmoittautumaan, tai silloin kun olisi ollut mahdollisuus ilmoittautua, opintoihin ilmoittautumisjärjestelmä oli suljettu. Toisaalta ongelma ei ole yksiselitteinen: monet opiskelijat valitettavasti ovat unohtaneet perua osallistumisensa, kun este on tullut ja näin vievät pitivät turhaa paikkaa opintojaksolla. Pienryhmissä on kokemukseni mukaan pääsääntöisesti ollut tilaa. Joillekin tietysti tuottaa työn vuoksi vaikeuksia kovin lyhyellä aikavarauksella lähteä lähiopetukseen. Lomapäivät pitäisi ehtiä sopia aikaisemmin. Mielenkiintoista oli huomata, että tässä tutkimuksessa saadut tulokset näyttävät samansuuntaisilta kuin Rautopuron ja Väisäsen (2001, 99) esittämässä opintokokemusten heuristisessa mallissa (liite 3). Malli opintojen etenemisestä on luotu heidän aikaisempien tutkimustulostensa ja asiaa käsittelevän kirjallisuuden pohjalta. Tämän tutkimuksen aihe on tärkeä ja mielenkiintoinen. Jatkotutkimuksena voisi olla mm. mikä on nopeasti edenneen opiskelijan profiili, miten nyt käytetty kyselylomake toimisi heidän opintojensa toteutumisen tutkimukseen.

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5)

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku on 7. 27.1.2015. Sähköinen hakemus tulee

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA.

Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA. Opinto-ohjaajan koulutus JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA Johdanto Tämä artikkeli on tehty osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kuopion Konservatorio

Kuopion Konservatorio 1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey Suomi Svenska English Hyvä opiskelija, Suomalaissa yliopistoissa toteutetaan valtakunnallinen opiskelijapalautekysely Kandipalaute. Kysely

Lisätiedot

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Kuusi yksikköä (15.4 Raahen tekniikan

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Tutkimusraportin tiivistelmä Sara Rönkkönen Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) 2 Oikaisuvaatimus koskien Stadin aikuisopiston hoitotyön opettajan virkasuhteen täyttämistä HEL 2015-012221 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa. Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014

Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa. Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014 Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014 Lukuvuosi 2013-2014 (1/2) Kaikkiaan 99 opiskelijaa kävi vastaanotolla, lukuvuonna 2013-2014, joista: 1. vuoden opiskelijoita

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa INSSI-hankkeessa tutkittua Ari-Pekka Kainu, SAMK Jorma Kärkkäinen, KYAMK Pekka Rantala, OAMK

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa

Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 14.11.2012 Pedagoginen yliopistonlehtori Saara Repo Helsingin

Lisätiedot

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa Linjakas TAHI Palautteen pedagogiikkaa Markku Ihonen 24.9.2012 markku.ihonen@uta.fi Yleistä opiskelijapalautteesta 1 arvioidaan sitä, mihin voidaan vaikuttaa kaikki muodostaa yhdessä tärkeän tietopohjan

Lisätiedot

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman seuranta ja arviointi 2005 Perusopetus Ellen Piesanen & Ulla Kiviniemi

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman seuranta ja arviointi 2005 Perusopetus Ellen Piesanen & Ulla Kiviniemi Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman seuranta ja arviointi 2005 Perusopetus Ellen Piesanen & Ulla Kiviniemi Peruskoulutus Kyselylomake KYSELYLOMAKE Taustatiedot Pedagogiset opinnot / opettajankoulutusopinnot

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot