TIETOA MAASTA MAANMITTAUSLAITOKSEN ASIAKASLEHTI 3/2009

Transkriptio

1 TIETOA MAASTA MAANMITTAUSLAITOKSEN ASIAKASLEHTI 3/2009 Laserkeilauksella ennakoidaan tulvavahinkoja Uusi koordinaattijärjestelmä käyttöön Lait kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirrosta vahvistettu

2 MAANMITTAUSLAITOKSEN ASIAKASLEHTI Maanmittauslaitos huolehtii maan kiinteistöjärjestelmästä, kiinteistöjä koskevista rekistereistä ja yleisistä kartastotöistä. Se tuottaa kiinteistöjä, maastoa ja ympäristöä koskevia tietoja ja palveluita yksityishenkilöiden, yritysten ja yhteiskunnan tarpeisiin. Lisäksi laitos edistää paikkatietojen yhteiskäyttöä. Vuoden 2010 alusta lähtien kiinteistöjen kirjaamisasiat, kuten lainhuuto ja kiinnitys, hoidetaan maanmittaustoimistossa. Sisältö Korkeusmalli paljastaa tulvaherkät alueet. Tilusjärjestelyä Pohjanmaalla Alavilla mailla tulvan vaara Porin kaupungissa suurtulviin on varauduttu tulvahankkeella, jossa olennainen osa on Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineisto ja siitä tehty korkeusmalli. Enemmän ja värikkäämpää Kesän 2009 ilmakuvauksissa käytettiin uutta digikameraa. Entistä laadukkaampaa mustavalkoista, värillistä ja väärävärikuvaa saa yhdellä kuvauslennolla. Tilusjärjestelyllä alennetaan viljelykustannuksia Tilusjärjestelyjen tavoitteena on kasvattaa viljelypalstojen kokoa, tehostaa maanviljelyä ja vähentää viljelijöiden tarvetta kulkea maatalouskoneilla yleisillä teillä. Koordinaattijärjestelmän muutos etenee Uuden yleiseurooppalaisen ETRS89-koordinaattijärjestelmän käyttöönoton myötä myös kansallinen ja kansainvälinen tietojenvaihto tehostuu. Kirjaamisasioiden siirto loppusuoralla Kirjaamisasioiden siirtoa koskevat lait vahvistettiin heinäkuussa. Muutoksia on tulossa myös kaupanvahvistamismenettelyihin. Lähialueyhteistyön tuloksia Maanmittauslaitos on Venäjällä mukana kehittämässä maanhallintaa, paikkatietojen yhteiskäyttöä ja maanmittausalan koulutusta. Maanmittauslaitoksessa siirrytään uuteen koordinaattijärjestelmään Uutisia Information från 27 länder Beredskap för eventuella översvämningar i Björneborg - den nya höjdmodellen till hjälp Ändringen av koordinatsystemet går framåt Överföringen av inskrivningsärenden framskrider Antalet köp sjönk med en fjärdedel Lantmäteribyråer flyttar till nya lokaler Tilaa Maanmittauslaitoksen uutiskirje! Tee tilaus osoitteessa TIETOA MAASTA. Julkaisija: Maanmittauslaitos. Päätoimittaja: Liisa Kallela. Ulkoasu: Virpi Lönnström. Toimitus: Mervi Laitinen, Kirsi Mäkinen. Painopaikka: Erweko Painotuote Oy, Helsinki ISSN Jakelu ja osoitteenmuutokset: Maanmittauslaitos, Myyntipalvelut/ Päivi Varis, puh , sähköposti: tietoamaasta@maanmittauslaitos.fi, PL 84, HELSINKI. Kannen kuva: Antero Aaltonen II MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA

3 PÄÄKIRJOITUS Tietoa 27 maasta Eurooppalainen paikkatietoinfrastruktuuri tuli osaksi suomalaista lainsäädäntöä, kun laki paikkatietoinfrastruktuurista vahvistettiin kesäkuussa Maanmittauslaitos yhdessä muiden kotimaisten ja eurooppalaisten paikkatiedon tuottajien kanssa valaa yhteistä perustaa Euroopan kestävän kasvun pohjaksi. Tiedon saatavuus paranee, kun myös kansalaiset pääsevät katselupalveluiden ääreen kansallisissa ja EU:n kattavassa portaaleissa. Ympäristöasioiden hoito helpottuu, kun tieto liikkuu yli rajojen kilpaa hiilidioksidi- ja muiden päästöjen kanssa. Maanmittauslaitos on saanut Inspire-direktiivin toimeenpanon myötä uusia tehtäviä. Paikkatietojen yhteiskäytön edistämistehtävä on konkretisoitunut huomattavasti. Paikkatiedon tuottajana Maanmittauslaitos, kuten muutkin tuottajat, on velvollinen laatimaan aineistoistaan metatiedot ja pitämään yhteiskäyttöiset paikkatietoaineistonsa ajan tasalla sekä huolehtimaan, että aineistot ovat saatavilla verkossa katselua ja siirtämistä varten. Eli tarjoamaan aineistojaan rajapinnalla. Maanmittauslaitoksella on myös oma rooli tukipalvelujen toteuttamisessa. Maanmittauslaitos tarjoaa paikkatietoaineistojen ja -palvelujen kuvailuille hakupalvelun, johon metatiedot voidaan liittää ja jonka kautta ne ovat selattavissa. Perinteistä paikkatietohakemistoa ollaan uudistamassa Inspiren vaatimusten mukaiseksi vielä tämän vuoden aikana. Ja ensi vuoden aikana aineistokuvailuja onkin odotettavissa tulevan asetuksen antamassa aikataulussa. Kansallisesti paikkatietoportaali, eli kesällä julkistettu Paikkatietoikkuna, tulee olemaan tukipalvelujen keskus. Haku-, katselu- ja latauspalvelut tullaan kokoamaan samaan portaaliin, jonka kehittäminen jatkuu toteutetun pilotin pohjalta. Kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin toteuttaminen on suuri yhteinen haaste, joka kiinnostaa sekä tiedontuottajia että -hyödyntäjiä. Kesän kynnyksellä käynnistyi kansallinen Inspire-verkosto, johon on liittynyt jo yli 200 alan asiantuntijaa yli 80 organisaatiosta. Verkosto on organisoitunut työryhmiin, joiden sihteeritehtävistä huolehtii Maamittauslaitos. Ensi töikseen verkosto ryhtyy seuraamaan paikkatietoaineistojen rajapintapalvelujen toteuttamista sekä laatii direktiivin toimeenpanoa tukevan strategian. Suomi on päässyt hyvin liikkeelle Inspire-direktiivin toimeenpanossa. Paikkatietoikkuna tarjoaa jo maistiaisia selailtavaksi, kun 12 paikkatiedon tuottajaa tarjoaa katselupalvelua yli 50 karttatason muodossa. Yhteistyö palkitsee kaikkia! Käykää tutustumassa osoitteessa ja Paikkatietomarkkinoilla Helsingin Messukeskuksessa Antti Rainio Johtava asiantuntija Maanmittauslaitos/Kehittämiskeskus Kuva: Antero Aaltonen MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA 1

4 AINEISTOT KÄYTÖSSÄ Alavilla mailla tulvan vaara Porissa varaudutaan suurtulviin. Uusi tarkka korkeusmalli näyttää armotta alueet, jotka jäävät ensimmäisinä veden alle. Puhutaan miljardeista euroista, ei miljoonista eikä edes sadoista miljoonista, painottaa projektipäällikkö Pekka Vuola Porin kaupungilta. Näin karmeat ovat kustannukset, jos Poria lähivuosina kohtaa samankaltainen tulva kuin 1970-luvun puolivälissä. Kokemäenjoki on vesimäärältään Suomen neljänneksi suurin joki, joka pahasti tulviessaan upottaisi veden alle moninkertaisen määrän asutusta verrattuna esimerkiksi Pohjanmaan tai Kittiläjoen tulviin. Aineiston merkitystä ei aina ymmärretä. Ja me olemme valitettavasti sallineet rakentamisen alueelle, joka tavallisenakin keväänä jää metrin veden pinnan alapuolelle, toteaa Porin kaupungingeodeetti Kalle Salonen ja osoittaa kartalta muutama vuosikymmen sitten rakennettuja pientaloalueita. Vanha Pori seisoo turvallisesti kymmenisen metriä merenpinnan yläpuolella, mutta uudella alueella talojen lattiat pysyvät kuivina vain keinotekoisten patojen ansiosta. Lisäksi joki tuo uutta sedimenttiä juuri kyseisen Pihlavanlahdenkin suulle. Tämä tarkoittaa paitsi veden pinnan nousua, myös uhkaa patojen pitävyydelle. Lahden ulkopuolella risteilevä tiestö siltoineen estää vielä tehokkaasti sedimenttien kulkeutumisen avomerelle. Ei siis ihme, että Porissa aloitettiin ensimmäisenä valtakunnallinen tulvahanke vuonna Ruohonkorren tarkkuudella Olennainen osa tulvahanketta on juuri valmistunut maastomalli, josta maallikkokin erottaa tulvaherkät alueet yhdellä silmäyksellä. Kuvasta on helppo nähdä myös ojat, tiet, vallit ja jopa kuivuneet jokiuomat. Näin hyvä ja tarkka mallinnus ei olisi mahdollista ilman Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa ja siitä tehtyä korkeusmallia. Laserkeilauksen ansiosta meillä on nyt erittäin tarkkaa ja yhtenäistä dataa koko Kokemäenjoen vaikutusalueelta lähes Tampereelle saakka, iloitsee Kalle Salonen. Hän on tyytyväinen myös siihen, että laserkeilausaineisto on standarditavaraa eikä erikoiskallista erikoisaineistoa. Aikaisempi 10 metrin ruudukko ei riitä tulvakartoituksiin. Uudella kahden metrin ruudukkoon lasketulla korkeusmallilla pääsemme korkeudessa 15 senttimetrin eli noin ruohonkorren tarkkuuteen. Jopa tarkkuuttakin tärkeämpää on aineiston homogeenisuus. Tulvatilanteessa ei tarvitse pelätä ainakaan aineiston satunnaisesta epätarkkuudesta johtuvia yllätyksiä. Tarkkuuttakin tärkeämpää on aineiston yhtenäisyys. Laserkeilausaineiston antamaa tietoa, erityisesti tulvapenkereiden korkeuksia, on tarkistettu lukuisilla maastomittauksilla. Uusi tarkka korkeusesitys näyttää armottomasti muun muassa sen, ettei julkisuudessa paljon keskusteltu ehdotus kilometrin tulvapenkereen rakentamisesta riitä. Pääuoma on yli seitsemän kilometriä, joten vesi löytäisi padon heikoimman kohdan jostain muualta, Kalle Salonen selvittää. Todellinen aineisto näyttää tässäkin kyntensä. Aineiston merkitystä ei vain aina ymmärretä, Salonen jatkaa. Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikkö, jolle kunnia jokisuiston mallinnuksesta kuuluu, selvittää nyt joen virtaamaa ja vedenalaisia maastotietoja. Kattavan kolmiulotteisen tulvamallin luomiseksi laserkeilausaineisto on yhdistetty luotausaineiston kanssa. Luotaukset on tehty yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa pääasiallisesti noin 50 metrin välein poikittain joen yli. Tässä vaiheessa herättiin myös eroosion vaikutuksiin. Mallinnus on oiva työkalu myös arvioitaessa sadetulvan tunkeutumista kellareihin. Kunnilla ei ole varaa tutkimukseen Kaupungingeodeetti Kalle Salonen ja tulvasuojeluhankkeen projektipäällikkö Pekka Vuola ovat syystäkin tyytyväisiä Porin yliopistokeskuksen kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Kunnilla ei ole varaa tutkimukseen eikä juuri kehitystyöhönkään. Meillä oli toki ajatuksia siitä, mitä laserkeilatulla aineistolla ja siihen perustuvalla korkeusmallilla voisi kenties tehdä, mutta ajatusten jatkojalostukseen ja sen selvittämiseen, miten aineisto taipuu esimerkiksi tulvasuojeluun, tarvitaan pitkäjänteistä ja laaja-alaista tutkimusta. Sellaista, mitä yliopistoissa tehdään. Porin yliopistokeskuksen Tampereen teknillisen yliopiston yksikössä tulvamallinnukseen ja laserkeilausaineiston hyödyntämiseen on professori Tarmo Lippingin johdolla osallistunut kymmenkunta tutkijaa. Laserkeilausaineistosta on laskettu muun muassa teiden ja siltojen alimmat kohdat. Tietoa tarvitaan teiden käyttökelpoisuusluokituksiin sekä tilanteessa, jossa on päätettävä 2 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA

5 Kuva: Tampereen teknillinen yliopisto Pori Kokemäenjoen suistosta laserkeilausaineiston perusteella laadittu värikoodattu korkeusmalliesitys osoittaa havainnollisesti maaston korkeussuhteet. Esimerkiksi sinisen eri sävyillä esitettyjen alueiden korkeustaso on alle 2 metriä, joten niiden tulvaherkkyys on suuri. tulva-altaiden muodostamisesta. Tien korkein kohta on tärkeää tietoa pelastusviranomaisille. Laserkeilausaineisto sisältää korkeustiedon lisäksi myös kohteesta heijastuneen lasersäteen intensiteettitietoa. Sen avulla pystytään erottamaan kohteet niiden ominaisuuksien mukaan. Lippingin ryhmä havaitsi, että laserkeilausaineisto sopii erittäin hyvin esimerkiksi asfalttialueiden ja tieverkoston automaattiseen tunnistamiseen. Ryhmä tutkii myös hyperspektriaineiston käyttöä, jolla saataisiin nykyistä tehokkaammin tietoa muun muassa ympäristössä tapahtuneista muutoksista. Mallinnus tuo ryhtiä keskusteluun Kun pakastuva hyydevesi törmäsi talvella 1975 jäiden lähtöön, nousi Kokemäenjoen vesi nykyisen yliopistokeskuksen sisäänkäynnin korkeudelle. Tilannetta helpotti huomattavasti se, että tulvavesi levisi tuolloin MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA 3

6 Vaihtoehdot puntarissa Vuolan mukaan Porilla on neljä vaihtoehtoa. Nykyisiä tulvapenkereitä voidaan korottaa ja rakentaa lisää, mutta kestääkö maa pengerrysten alla sortumatta? Yksi vaihtoehto on lisäuoman rakentaminen, mutta siinäkin ongelmana on maan kestävyys. Ruoppauksen ongelma on rantojen sortumavaara. Jokainen näistä vaihtoehdoista aiheuttaa tietenkin haittaa asukkaille ja kiinteistönomistajille haitan kohteet vain vaihtelevat. Jos ei tehdä mitään, kaikki kärsivät. Uuden tarkan aineiston ja siitä tehdyn visuaalisesti helppolukuisen maastomallin ansiosta Salonen ja Vuola uskovat viimeistenkin epäilijöiden nyt ymmärtävän, että tulvavaara on todellinen. Oikeita asioita esittelevä kartta tuo ryhtiä keskusteluun. Mallinnus havainnollistaa tulvavaaran maallikollekin. Kuva: Katri Isotalo Porin kaupunki ja yliopistokeskus tekevät tiivistä yhteistyötä tulvasuojelussa. Kuvassa vasemmalta oikealle Pekka Vuola, Tarmo Lipping, Jari Turunen ja Kalle Salonen. pelloille. Nyt peltojen tilalla on rakennuksia, jotka kastuttuaan homehtuvat käyttökelvottomiksi. Kaikki eivät ymmärrä, että joen pinnan nousu on nykyään aivan toista kuin aiemmissa tulvissa, koska vesi ei pääse patojen vuoksi leviämään maastoon vaan jää jokiuomaan, Vuola korostaa. Jos pato pettää tai vesi nousee liian korkealle, tulva-aalto leviää paljon nopeammin kuin aikaisemmin. Maastomallia on jo esitelty asiantuntijoille, mutta yleiseen jakoon raskasta aineistoa ei vielä ole laitettu. Halusimme tehdä mahdollisimman tarkan mallin, vaikka sen liikuteltavuus onkin hieman kankeaa. Seuraavaksi pitää miettiä, miten mallia kevennetään ja miten se saadaan mahdollisimman laajasti hyödynnettäväksi, Salonen kertoo. Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikössä on tutkittu myös merenpohjan mallintamista. Uuden vihreän laserin uskotaan tuovan tähän helpotusta. Katri Isotalo Maanmittauslaitos aloitti laserkeilaukset vuoden 2008 huhtikuussa tulvaherkiltä alueilta. Aineiston erottelukyky on yksi laserpulssi kahta neliömetriä kohti, jolloin pulssien välinen etäisyys on keskimäärin 1,67 metriä. Laserkeilaus perustuu lentokoneessa olevan sensorin lähettämiin laserpulsseihin, jotka maanpintaan osuessaan heijastuvat takaisin vastaanottimeen. Tarkat paikannustiedot saadaan käyttämällä keilauslennolla GPS- ja lentokoneen kallistumiskulmista kertovia inertialaitteita. Laserkeilauksen etuja ovat muun muassa riippumattomuus päivänvalosta sekä kyky tuottaa luotettavaa korkeustietoa myös metsäisiltä alueilta. 4 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA

7 Enemmän ja värikkäämpää Yhdellä lennolla saadaan nyt enemmän kuvia ja värit kaupan päälle. Digitaalinen ilmakuvaus on lunastanut lupauksensa. Maanmittauslaitoksen uusi digikamera täytti odotukset kesän 2009 ilmakuvauksissa. Samalla lennolla saadaan nyt sekä mustavalkoista, värillistä että väärävärikuvaa. Aiemmin yhdellä kuvauksella saatiin vain yhdenlaista aineistoa eli jos samasta alueesta haluttiin kahdenlaista kuvaa, piti alue lentää kahteen kertaan. Värillisyys on digitaalisen ilmakuvauksen näkyvin muutos, vahvistaa ilmakuvausten kehityshankkeista vastaava maanmittausinsinööri Risto Ilves Maanmittauslaitoksen Ilmakuvakeskuksesta. Muita kuvien käyttäjille näkyviä parannuksia on kuvien terävyyden parantuminen. Saksalaisvalmisteinen DMC-kamera sisältää todellisuudessa kahdeksan kameraa, joista neljä kuvaa tarkkaa pankromaattista aineistoa ja neljä tallentaa värikuvaa koko kuvaalalta. Nykytekniikka lisää laatua ja tehokkuutta. Kuvat tallentuvat 12-bittisinä, ja jokaiselle aallonpituuskanavalle tallentuu sävyä. Normaalikäytössä kuva prosessoidaan taskukameroista tuttuun kahdeksan bitin muotoon, jolloin saadaan 256 sävyä. Yli sävyn aineistoa käytetään pääasiassa automaattisissa mittauksissa, kuten esimerkiksi puuston luokittelussa. Digikuvaus avaa uusia mahdollisuuksia automaattiseen mittaukseen ja tulkintaan, sillä kone erottaa huomattavasti enemmän numeeriseen muotoon puettuja sävyjä kuin ihmissilmä, Risto Ilves kertoo. Ilmakuva Maanmittauslaitos lupa 49/MML/09 Vähemmän lentämistä, vähemmän kuluja Maanmittauslaitoksen koko kartantuotanto on ollut digikameran puuttumisesta huolimatta digitaalista pitkään, sillä ilmakuvia alettiin skannata jo vuonna Syksyllä 2008 hankittu digitaalinen kamera oli ketjun viimeinen lenkki, joten tuotantovaiheeseen päästiin sujuvasti. Nykyaikaisella tekniikalla haetaan sekä laatua että tehokkuutta. Merkittävimmät säästöt syntyvät lentokorkeuden nostamisesta. Kesällä 2009 ilmakuvaukset tehtiin viiden kilometrin korkeudesta, mikä tarkoittaa alueen kuvaamista huomattavasti vähemmillä lentojonoilla. Vielä viime kesänä kuvauksiin tarvittiin kaksi konetta, nyt riittää yksi. Myös kuvaukseen tarvittava henkilömäärä puolittuu, kun erillistä kameraoperaattoria ei enää tarvita. Digikamera ei ole mekaaniseen edeltäjäänsä verrattuna yhtä tarkka valotuksesta. Kuvaukset voidaan siis aloittaa aikaisemmin aamulla ja niitä voidaan jatkaa myöhempään iltaan. Filmikameralla auringon kulman tuli olla vähintään 30 astetta, nyt riittää 25 astetta. Perinteinen, työläs laboratoriovaihe on jäänyt kokonaan pois. Filminkehityksen tilalle on tullut uusi vaihe työasemalla, jossa kameran ottamat kahdeksan kuvaa yhdistetään automaattisesti yhdeksi. Sävyt säädetään käsin, mutta sekin saadaan tehtyä yleensä koko lennolle kerralla. Uusia kustannuksia tulee tietotekniikan päivityksestä ja tietoliikenteen kasvavista vaatimuksista. Digikameralla tuskin kuvataan neljännesvuosisataa kuten filmikameralla tehtiin, Risto Ilves toteaa. Haasteena arkistointi Ilmakuvien arkistoinnille uusi tekniikka aiheuttaa päänvaivaa, sillä ilmakuvat on luokiteltu pysyvästi arkistoitaviksi. Vanhimmat metalliputkiin arkistoidut filmit ovat 80 vuotta vanhoja ja sellaisenaan käyttökelpoisia. Tällä hetkellä kaikista digitaalisista ilmakuvista siirtyy automaattisesti kopio erilliselle palvelimelle. Mutta kuka osaa sanoa, millaisella tekniikalla niitä 80 vuoden kuluttua luetaan. Katri Isotalo Suomenlinna, kuvattu metrin korkeudesta MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA 5

8 MAANMITTAUSTOIMISTO PALVELEE Tilusjärjestelyllä alennetaan viljelykustannuksia Jokivarsien halkoma Pohjanmaa tunnetaan aakeista ja laakeista peltomaisemistaan. Jos maiseman päälle asetettaisiin kiinteistörajat, nähtäisiin, että yhtenäinen pelto jakautuu useiden maanomistajien lukemattomiksi peltolohkoiksi. Tilusjärjestelyillä voidaan suurentaa peltolohkojen kokoa ja alentaa viljelykustannuksia. Suomen EU-jäsenyyden aikana maatilojen määrä on laskenut ja tilakoot ovat kasvaneet. Aiempaa isompien tilojen peltolohkot sijaitsevat kuitenkin hajallaan ja yksittäisten palstojen koot ovat pysyneet pieninä. Peltotilusjärjestelyissä tavoitteena on tilusjärjestelyin kasvattaa peltolohkojen kokoa ja pienentää lohkojen etäisyyttä talouskeskuksista. Onnistunut tilusjärjestely alentaa viljelykustannuksia. Ilman tilusjärjestelyjä näihin kustannuksiin on vaikea vaikuttaa, toteaa tuotantopäällikkö Timo Potka, joka vastaa tilusjärjestelyprosessista Pohjanmaan maanmittaustoimistossa. Tilusjärjestely edellyttää yhteistyötä Tilusjärjestelyissä Maanmittauslaitos tekee tiivistä yhteistyötä maanomistajien lisäksi muun muassa TE-, ympäristö- ja metsäkeskusten, salaojitus- ja tiesuunnittelijoiden ja urakoitsijoiden, Ratahallintokeskuksen sekä tiepiirin kanssa. Eri osapuolten tavoitteiden yhteensovittaminen tekee työstä haastavaa: Tilusjärjestelyssä sovitetaan yhteen maanomistajien kehittämistarpeita ja yhteiskunnallisia tavoitteita esimerkiksi liikenneturvallisuuden osalta. Kaikilla osapuolilla on omista tarpeista nousevat näkemykset maankäytöstä. Tässä pitää olla valmis ottamaan vastaan myös kritiikkiä ja täytyy selvittää, voiko kritiikin kohteena olevan asian suhteen tehdä jotain, Potka kertoo. Eri osapuolten tavoitteiden yhteensovittaminen on haastavaa. Tilusjärjestely käynnistyy maanomistajien aloitteesta. Tilusjärjestelyssä on kolme vaihetta. Aluksi maanmittaustoimisto järjestää aiheesta tiedotustilaisuuden. Sen jälkeen tehdään maanomistajien pyynnöstä tilusjärjestelyn tarveselvitys, jossa tutkitaan, voidaanko tilusjärjestely suorittaa, onko hanke taloudellisesti kannattava ja onko hankkeelle tarpeeksi kannatusta maanomistajien keskuudessa. Viimeinen vaihe on maanomistajien hakemuksesta käynnistyvä tilusjärjestelytoimitus. Tällä hetkellä Pohjanmaan maanmittaustoimiston alueella on käynnissä 39 peltotilusjärjestelyä, jotka kattavat hehtaarin alueen. Osastopäällikkö Sakari Ängeslevä Etelä- Pohjanmaan TE-keskuksesta kertoo, että tilusjärjestelyjä tarvitaan, koska pienet peltolohkot eivät vastaa maa- 6 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA

9 Pohjanmaan tilusrakenne on hyvin hajanainen. Peltolohkojen keskikoko Suomessa on noin kaksi hehtaaria, tilusjärjestelyjen jälkeen usein vähintään kaksinkertainen. talouden EU-ajan tehokkuusvaatimuksia. Pohjanmaalla on halukkuutta maatalouden kehittämiseen yritystoimintana ja tilusrakenteen järjestelyt ovat osa maatalouden kehittämistä. Päämääränä on maatalouden kilpailukyvyn parantaminen. Nykykoneilla ja -tekniikalla on tehokkaampaa viljellä suuria peltolohkoja. Näitä samoja toimenpiteitä tehdään myös muualla Euroopassa, Ängeslevä huomauttaa. Ohitustien tilusjärjestely Tilusjärjestelyjä ovat myös viranomaisen hakemuksesta käynnistyvät hankeuusjaot, joita tehdään esimerkiksi kun uutta maantietä rakennetaan tai suojelualuetta toteutetaan. Viimeaikaisista hankeuusjaoista laajin oli Seinäjoen pohjoisen ohitustien rakentamiseen liittynyt toimitus, joka oli pinta-alaltaan noin 500 hehtaaria. Hankeuusjaossa Vaasan tiepiirin ja Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen ostamat maat sijoitettiin rakennettavan tien kohdalle ja näin tie rakennettiin käytännössä valtion omistamalle maalle. Samalla hankealueen peltolohkoja järjesteltiin uudelleen, jolloin lohkokoko kasvoi 3,4 hehtaarista 5,8 hehtaariin. Tarkastaja Don Seres Vaasan tiepiiristä kertoo, että heillä oli hankkeessa kaksi päätavoitetta. Ensimmäinen tavoite oli saada tiesuunnitelma hyväksytettyä maanomistajilla ja tämä onnistuikin 100-prosenttisesti. Toinen tavoite oli poistaa tien yli ja tien myötäisesti kulkeva traktoriliikenne. Tämä onnistui 95-prosenttisesti. Olemme erittäin tyytyväisiä. Metsätilusjärjestelyjä Jos ovat suomalaiset peltolohkot pieniä, niin usein tilanne on samanlainen myös metsäpalstojen kanssa. Etelä- Pohjanmaalla on käynnissä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke, jota vetää Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus. Hankkeessa tiedotetaan metsäalueiden kiinteistörakenteesta ja sen kehittämismahdollisuuksista, joita ovat Kuva: Antero Aaltonen Kuva: Antero Aaltonen Asiakaspalvelussa kokonaisuus hallussa Pohjanmaan maanmittaustoimisto palvelee kolmen maakunnan alueella ja alueella on noin asukasta. Maanmittaustoimiston viidessä toimipisteessä työskentelee noin 215 työntekijää, joista 10 asiakaspalvelussa. Pirstoutunut kiinteistörakenne ja kaksikielisyys antavat omanlaistaan väriä ja haastetta toimiston työhön. Kahdella kotimaisella kielellä palveleva asiakaspalvelusihteeri Pirjo Jokela Pohjanmaan maanmittaustoimistosta kertoo, että laitoksen tuotteiden myynnin lisäksi asiakaspalvelussa tehdään arkistotutkimuksia. Arkistotutkimuksia eli tietyn kiinteistön muodostumisen historian selvittämistä tarvitaan, jotta asiakasta pystytään auttamaan esimerkiksi silloin, kun hän kyselee kadonneen rajapyykin ja rajan sijaintia tai kun kulkuoikeuksissa on epäselvyyttä. Maanmittaustoimisto ylläpitää ja myy aineistoja myös sähköisessä muodossa. Näitä ovat esimerkiksi kiinteistöraja-aineisto ja tiestön osoiteaineistot sekä Maastotietokanta. Jokela kertoo, että sähköisiä aineistoja kysyvät muun muassa kunnat, suunnittelutoimistot ja yritykset kuten Destia. Tietoa teistä, kiinteistön omistajista ja rajoista tarvitaan, esimerkiksi silloin, kun suunnitellaan teitä, virkistysalueita tai muuta infrastruktuuria. Asiakaspalvelutyö toimii organisaation ikkunana ulospäin ja työ on nykyaikana haastavaa. Meillä on lähes koko ajan auki ja käytössä viisi eri atk-sovellusta, joista jokaisessa on omanlaisensa logiikka. Pitää olla kokonaisuus hallussa, Jokela summaa. tilusjärjestelyjen ohella yhteismetsien perustaminen ja olemassa olevien yhteismetsien laajentaminen. Metsien kiinteistörakenne on Etelä-Pohjanmaalla usein metsien käytettävyyden osalta erittäin vaikea, sillä palstat saattavat olla vain kymmenen metrin levyisiä. Sari Putkonen MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA 7

10 Koordinaattijärje Maanmittauslaitos siirtyy toiminnassaan uuteen yleiseurooppalaiseen koordinaattijärjestelmään helmikuussa Tämän jälkeen kaikki Maanmittauslaitoksen tuotteet, niin painetut kartat kuin digitaaliset aineistot, toimitetaan uudessa järjestelmässä. Asiakkaille tämä merkitsee sitä, että aineistojen tarkkuus paranee ja yhteiskäyttö helpottuu tulevaisuudessa. Kuva: Antero Aaltonen Koordinaattijärjestelmän muutos helpottaa myös GPS-paikannuslaitteita käyttävien kartan käyttöä. Muutos koskee käytännössä koko Maanmittauslaitosta. Nyt käytössä olevasta kartastokoordinaattijärjestelmästä luovutaan ja uuteen järjestelmään siirrytään kaikessa toiminnassa - niin tietojärjestelmissä ja verkkopalveluissa kuin asiakkaille toimitettavissa tuotteissakin. Yleiseurooppalainen koordinaattijärjestelmä tehostaa aineistojen yhteiskäyttöä. Konkreettisesti muutos tarkoittaa sitä, että tutut kkj-koordinaatit vaihtu- vat ETRS89-koordinaattijärjestelmän kanssa käytettäviin ETRS-TM35FINja ETRS-GKn-tasokoordinaatteihin. Uusi koordinaattijärjestelmä luo paremmat edellytykset niin kansalliseen kuin kansainväliseen tietojenvaihtoon, kun eri toimijat siirtyvät käyttämään samaa koordinaattijärjestelmää. Suomessa eräät viranomaiset, esimerkiksi puolustusvoimat, Merenkulkulaitos ja Ilmailulaitos, ovat jo siirtyneet uuteen koordinaattijärjestelmään. Samoin monet kunnat ovat uusimassa omia järjestelmiään. Myös EU:n Inspire-paikkatietodirektiivi edellyttää ETRS89-koordinaattijärjestelmän käyttöä. Muutos oli tarpeellinen myös siksi, että kartastokoordinaattijärjestelmä ei ole riittävä nykyajan mittaustekniikan vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin nähden. Satelliittipaikannustekniikkaa voidaan hyödyntää jatkossa paremmin, sillä GPS-satelliittien käyttämä WGS84-koordinaattijärjestelmä on käytännössä sama kuin ETRS89- koordinaattijärjestelmä. Toisin sanoen erillistä koordinaatistomuunnosta paikannussatelliittien käyttämän ja esimerkiksi Maastokartoissa käytettävän koordinaatiston välille ei enää tarvita. Tämä helpottaa myös GPSpaikannuslaitteita käyttävien kartankäyttöä. 8 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA

11 stelmän muutos etenee Tuotteet uuteen koordinaatistoon Uusi koordinaattijärjestelmä on jo otettu käyttöön osassa Maanmittauslaitoksen tuotteista. Kaikki tuotteet saa ETRS89-koordinaattijärjestelmässä helmikuusta 2010 alkaen. Vuoden 2012 loppuun asti kartastokoordinaattijärjestelmässä olevia digitaalisia aineistoja saa kuitenkin vielä myös kkj:ssä. Kansalaisille muutos näkyy muun muassa painetuissa kartoissa ja verkkopalveluissa. Kiinteistötoimitusten asiakirjoissa, kuten toimituskartassa ja koordinaattiluetteloissa, tullaan käyttämään uuden järjestelmän mukaisia (ETRS-GKn) koordinaatteja ja niistä laskettuja pinta-aloja ja rajamittoja. Painetuissa kartoissa uusi koordinaattijärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2006, jolloin painettiin ensimmäiset uudet Peruskartat mittakaavaan 1: Samassa yhteydessä käyttöön otettiin myös uusi karttalehtijako. Uudet 1: mittakaavan Maastokartat on painettu jo koko Suomesta. Peruskartoissa on vielä käytössä rinnakkain uuden ja vanhan järjestelmän mukaisia karttoja. Myös karttatulosteet tehdään jatkossa samaan koordinaatistoon kuin painetut kartat. Muutokseen kannattaa varautua hyvissä ajoin Maanmittauslaitoksen eri aineistoja käyttäville viranomaisille, yrityksille ja muille yhteisöille koordinaatiston muutos saattaa aiheuttaa muutostarpeita myös omiin tietojärjestelmiin. Muutokseen on syytä varautua hyvissä ajoin ennen kkj-siirtymäajan loppumista ja selvittää tietojärjestelmien mahdollisuudet käyttää ETRS89- koordinaattijärjestelmässä olevia aineistoja joko suoraan tai muuntamalla. Yksi vaihtoehto on luopua vanhasta järjestelmästä ja siirtyä ETRS89-pohjaiseen koordinaatistoon. Koordinaatit, koordinaatistot ja koordinaattijärjestelmät Koordinaatistoja ovat esimerkiksi suorakulmainen koordinaatisto, geodeettinen koordinaatisto ja tasokoordinaatisto. Koordinaattijärjestelmä taas tarkoittaa joukkoa suureita, joilla määritetään millainen koordinaatisto on kyseessä. Koordinaatit taas kertovat pisteen sijainnin annetussa koordinaatistossa. ETRS89-koordinaattijärjestelmä on kolmiulotteinen koordinaattijärjestelmä (maantieteelliset ja geosentriset koordinaatit). Maanmittauslaitoksen tuotteissa käytetään kuitenkin tasokoordinaatistoa. Siinä maapallon pinnalla olevan pisteen sijainti kuvataan tasolle karttaprojektioiden avulla eli kolmiulotteisista koordinaateista siirrytään matemaattisten kaavojen avulla kaksiulotteisiin tasokoordinaatteihin. ETRS89-koordinaattijärjestelmän kanssa Suomessa käytetään ETRS-TM35FIN ja ETRS-GKn-tasokoordinaatistoja. ETRS- TM35FIN-koordinaatisto vastaa kkj:n yhtenäiskoodinaatistoa eli siinä koko Suomi kuvataan yhdessä projektiokaistassa. ETRS- GKn vastaa idealtaan kkj:n peruskoordinaatistoa eli siinä on käytössä useita projektiokaistoja. Jokainen maantieteellinen pituusaste eli projektion keskimeridiaani muodostaa oman ETRS- GKn-tasokoordinaatistonsa, eli koko maa on jaettu 13 projektiokaistaan. Projektion keskimeridiaani (19-31 ) näkyy koordinaatiston nimessä, esimerkiksi ETRS-GK26-tasokoordinaatisto. Koordinaatistot on kuvattu tarkemmin julkisen hallinnon suosituksessa JHS 154. Koordinaattiarvot ilmaisevat pisteen etäisyyden päiväntasaajasta ja keskimeridiaanista. Negatiivisten koordinaattiarvojen välttämiseksi itäkoordinaatin arvoksi on annettu keskimeridiaanilla m. Uusien tasokoordinaatistojen itäkoordinaatin koordinaattiarvot on valittu siten, että koordinaattien sekaantuminen kkj-koordinaatteihin vältettäisiin. Kkj:ssä itäkoordinaatin edessä käytetään kaistanumeroa (0-5). ETRS-GKn-koordinaatistoissa itäkoordinaatin edessä on keskimeridiaanin asteluku (19, 20 31). ETRS-TM35FIN-koordinaatistossa itäkoordinaatilla ei ole erillistä tunnusta. Esimerkiksi MML:n Pasilan toimitalon koordinaatit eri koordinaatistoissa näyttävät tältä: Koordinaatisto N (pohjoiskoordinaatti) E (itäkoordinaatti) ETRS-TM35FIN ETRS-GK ETRS-GK ETRS-GK Koordinaatisto x (pohjoiskoordinaatti) y (itäkoordinaatti) kkj0 (kaista 0) kk3 (kaista 3, ykj) kkj5 (kaista 5) Kartta Maanmittauslaitos lupa 49/MML/09 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA 9

12 Sanasto Koordinaatisto Koordinaattiakselien muodostama mitta-akselisto. Erityyppisiä koordinaatistoja ovat esimerkiksi suorakulmainen koordinaatisto, geodeettinen koordinaatisto ja tasokoordinaatisto. Koordinaattijärjestelmä Joukko suureita, jotka tarvitaan koordinaatiston määrittelemiseksi, sijoittamiseksi ja orientoimiseksi. Esimerkiksi koordinaatiston origon sijainti ja koordinaattiakselien suunnat. Koordinaatit Karttaprojektio Keskimeridiaani Lukuarvot, jotka määrittelevät pisteen sijainnin valitussa koordinaatistossa. Koordinaatit voivat olla esimerkiksi geodeettisia/maantieteellisiä koordinaatteja (φ,λ,h), avaruuskoordinaatteja (X, Y, Z) tai tasokoordinaatteja (X,Y tai N, E). Menetelmä, jolla maapallon kolmiulotteinen pinta kuvataan kaksiulotteiselle karttatasolle. Tämä tapahtuu projisioimalla kartalla kuvattavat kohteet tasolle karttaprojektion avulla. Projisiointi voi tapahtua pallopinnalta tai ellipsoidilta joko suoraan tasolle tai esimerkiksi lieriön tai kartion pinnalle, joka levitetään tasoksi. Suomessa yleisesti käytettävät karttaprojektiot ovat lieriöprojektioita. Karttaprojektiossa käytettävä pituuspiiri (maantieteellinen pituus), jonka suhteen määräytyy projektiokaistan leveys ja lasketaan projektiokorjaukset. Kartta Maanmittauslaitos lupa 49/MML/09 Rasterikarttoja on saatavilla siirtymäajan sekä ETRS-TM35FIN:ssä että kkj:ssä. Maastotietokannan aineistoa voidaan toimittaa jo tällä hetkellä ETRS-TM35FIN-koordinaattijärjestelmässä. Uudet pienimittakaavaiset (1: , 1: ) karttatietokannat tulevat saataville vuoden 2010 aikana ETRS-TM35FIN-koordinaattijärjestelmässä. Kansalaisen ja Ammattilaisen Karttapaikkojen ja KTJ-selaintietopalvelun karttakäyttöliittymässä siirrytään ETRS-TM35FIN-koordinaatistoon. Käyttäjälle tulee kuitenkin mahdollisuus vaihtaa sovelluksessa näytettävien koordinaattien koordinaatistoa. Sovellusten yhteyteen toteutetaan Kansalaisen Karttapaikassa tälläkin hetkellä oleva koordinaatistomuunnostoiminto nykyistä kattavampana. Kiinteistötietojärjestelmän rekisterinpitosovelluksessa (KTJkii) siirrytään käyttämään ETRS-GKn-koordinaatteja. Tuotantovälineet remonttiin Uuden koordinaattijärjestelmän käyttöönotto tulee vaikuttamaan lähes kaikkeen Maanmittauslaitoksen toimintaan. Tuotantovälineisiin tehdään muutoksia ja tuotteissa uudet koordinaatistot tulevat käyttöön tuotekohtaisesti. Joissakin toiminnoissa, kuten kiintopistemittauksessa, ilmakuvauksessa ja laserkeilauksessa ETRS89-koordinaattijärjestelmä on otettu käyttöön jo aikaisemmin. Eniten muutos vaikuttaa kiinteistötoimitusten mittauksiin ja JAKOpaikkatietojärjestelmään, joissa molemmissa otetaan käyttöön ETRS- GKn-tasokoordinaatistot. Tämä vaatii muutoksia mittauslaitteiden ohjelmistoihin, tiedonsiirtoformaatteihin sekä JAKO-järjestelmään. Maastomittauksissa koordinaattijärjestelmän vaihtaminen ei juuri vaikuta käytännön mittaustyöhön. Järjestelmän muutokseen on valmistauduttu Maanmittauslaitoksessa jo usean vuoden ajan. Erityisesti valtakunnallisesti aineistoja käyttävät asiakkaat ovat jo odottaneet saavansa aineistoa ETRS89-järjestelmässä ja ovat tyytyväisiä muutokseen. Kun eri viranomaiset siirtyvät samaan koordinaattijärjestelmään, paranee aineistojen yhteiskäyttö tulevaisuudessa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lisätietoja: Maanmittauslaitoksen koordinaattiasioiden valtakunnallinen palvelunumero: Marko Ollikainen ETRS89 EUREF-FIN ETRS-GKn European Terrestrial Reference System 1989, 3D-koordinaattijärjestelmä, joka on kiinnitetty Euraasian mannerlaatan yhtenäiseen osaan ja yhtyy ITRS-järjestelmään epookkina ETRS89-järjestelmän realisaatio Suomessa ETRS89-järjestelmän kanssa käytettävä Gauss-Krüger-karttaprojektio (poikittainen sivuava lieriöprojektio) ja tasokoordinaatisto ETRS-TM35FIN ETRS89-järjestelmän kanssa käytettävä Transverse Mercator -karttaprojektio (poikittainen leikkaava lieriöprojektio) ja tasokoordinaatisto Julkisen hallinnon suositus JHS153: Julkisen hallinnon suositus JHS154: ETRS89-järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa ETRS89-järjestelmään liittyvät karttaprojektiot, tasokoordinaatistot ja karttalehtijako 10 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA

13 Kirjaamisasioiden siirto loppusuoralla Kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirtoon liittyvät lait vahvistettiin kesällä. Muutos tuo Maanmittauslaitokseen yli kaksisataa uutta työntekijää. Kuva: Mervi Laitinen Tasavallan presidentti vahvisti kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirtoa käräjäoikeuksista Maanmittauslaitokseen koskevat lait Käsittelyssä tehtiin muutoksia yhteensä kolmeentoista eri lakiin. Lait tulevat voimaan vuoden 2010 alussa, jolloin kirjaamisasioiden käsittely siirtyy käräjäoikeuksista Maanmittauslaitokseen. kirjaamisasiat.fi -sivusto opastaa Kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirto edellytti muutoksia maakaareen ja eräisiin muihin lakeihin. Siirron yhteydessä on säädetty myös uusi laki kaupanvahvistajista sekä kumottu laki lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä. Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annettu asetus jäi sen sijaan edelleen voimaan. Muutokset kohdistuvat kirjaamismenettelyä koskeviin säännöksiin. Kirjaamisasioiden ratkaisemisen perusteisiin muutokset vaikuttavat vain vähän. Kaupanvahvistamiseen muutoksia Kaupanvahvistamisesta uuden lain nojalla annettava asetus on syksyllä 2009 lausuntokierroksella. Uuden asetuksen odotetaan tulevan voimaan vuoden 2010 alusta. Kaupanvahvistajien valvonta ja määrääminen siirtyvät vuoden 2010 alusta maanmittaustoimistoille. Määräyksen kaupanvahvistajasta antaa maanmittausjohtaja. Kaupanvahvistajien toimivaltuudet ja toimialueet säilyvät ennallaan. Maanmittauslaitos uudistaa kaikkien kaupanvahvistajien määräykset vuoteen 2012 mennessä. Lain mukaan 65 vuotta täyttänyt, käräjäoikeudelta tai maanmittaustoimistolta määräyksen saanut, ei voi enää toimia kaupanvahvistajana. Lisäksi esimerkiksi asuinkunnan tai toimipaikan muutos voi olla syynä määräyksen peruuttamiseen. Ilmoitus sähköistyy ja nopeutuu Kaupan vahvistamisesta on ilmoitettava viipymättä kirjaamisviranomaiselle ja kunnalle. Vireillä olevan asetusehdotuksen mukaan ilmoitus on tehtävä sähköisesti viimeistään kahden päivän kuluessa kaupan vahvistamisesta. Kuva: Mervi Laitinen Kaupanvahvistajajärjestelmästä ollaan tulevaisuudessa kokonaan luopumassa, kun ensi vuosikymmenellä siirrytään sähköiseen kiinteistönvaihdantaan. Maanmittauslaitos palkkaa 17 lakimiestä Kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirto tuo Maanmittauslaitokseen vuodenvaihteessa yli 200 uutta työntekijää. Pääosa käräjäoikeuksissa kirjaamisasioita hoitavista kirjaamissihteereistä siirtyy Maanmittauslaitoksen palvelukseen. Maanmittauslaitos palkkaa myös seitsemäntoista lakimiestä hoitamaan kiinteistöjen kirjaamisasioiden esimies- ja asiantuntijatehtäviä. Kehittäminen käynnistyy alkaen kiinteistöjen kirjaamisasioita, kuten lainhuutoa ja kiinnitystä, haetaan ja kirjaamisasia ratkaistaan siinä maanmittaustoimistossa, jonka toimialueella kiinteistö sijaitsee. Asiakkaan näkökulmasta prosessi helpottuu ja jopa nopeutuu. Kiinteistöjen kirjaamisasioiden keskittäminen Maanmittauslaitokseen vahvistaa laitoksen asemaa kiinteistöasioissa. Palveluiden keskittäminen antaa Maanmittauslaitokselle mahdollisuuden kirjaamisasioiden käsittelyn, sähköisen kirjaamisjärjestelmän ja kiinteistötietojärjestelmän kehittämiseen. Liisa Kallela Kiinteistöjen kirjaamisasioilla tarkoitetaan lainhuudatusta, erityisten oikeuksien kirjaamista sekä kiinnitystä. Kirjaamisasioita on ratkaistu käräjäoikeuksissa vuosittain noin Kirjaamisasioiden käsittelyn kehittäminen liittyy tarpeeseen tehostaa julkishallinnon toimintaa ja kohdentaa käräjäoikeuksien resursseja riita- ja rikosasioiden ratkaisemiseen. Lisätietoja: kirjaamisasiat.fi MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA 11

14 TOIMINTA KANSAINVÄLISTYY Kuva: Mervi Laitinen Lähialueyhteistyön tuloksia Maanmittauslaitos aloitti Venäjän Federaation maanhallinnan kehittämisohjelman vuonna Ohjelman tavoitteeksi asetettiin muun muassa tukea ja käynnistää muutosprosessit esiin tulleiden maanhallintaongelmien ratkaisemiseksi. Kahden vuoden työn jälkeen voidaan todeta työn tulosten näkyvän esimerkiksi Tosnon pilottialueella, Pietarin lähellä. Maanmittauslaitoksessa kiitosta osakseen saanut projektitoiminta on näyttänyt kyntensä myös tässä projektissa. Projekti on jaettu kolmeen osaprojektiin: maanhallinta, paikkatietojen yhteiskäyttö sekä koulutus. Rekisteritiedot ajan tasalle Maanhallinnan osaprojektissa on käyty läpi maanhallinnan tavoitteita ja peilattu niitä nykytilanteeseen esimerkkinä olleessa kolhoosissa Tosnon kaupungissa. Entisen kollektiivitilan kiinteistönmuodostukseen liittyviä menettelyjä selvitettiin ja niitä verrattiin suomalaisiin menettelyihin. Seminaareissa on käsitelty muun muassa kiinteistöjen ja näihin liittyvien oikeuksien rekisteröintimenetelmien kehittämistä sekä eri toimijoiden aineistojen yhteiskäytön mahdollisuuksia. Venäläisiä ovat kiinnostaneet myös erilaisten kiinteistöjen arviointimenetelmät. Koulutusohjelma kattaa teorian ja käytännön. Palaute venäläiseltä osapuolelta on ollut hyvä, ja venäläiset ovatkin välillä pyytäneet meitä keskittymään tiettyihin, heitä erityisesti kiinnostaviin ongelmiin. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi yksityistiet, osoitejärjestelmä sekä massa-arviointi, kertoo projektissa mukana ollut toimitusinsinööri Mikko Tamminen Varsinais- Suomen maanmittaustoimistosta. Tavoitteena alueellinen paikkatietojärjestelmä Paikkatietojen yhteiskäyttö -osaprojektin tavoitteena on ollut luoda alueellinen paikkatietojärjestelmä, jossa katasteritiedot ovat keskeisenä tietolähteenä. Työssä päätettiin soveltaa Inspire-direktiivin periaatteita mahdollisimman laajasti. 12 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA

15 Ensimmäisenä tunnistettiin paikkatietoaineistot ja niiden tuottajaorganisaatiot. Aineistoista kerättiin metatiedot, joiden perusteella voidaan arvioida aineistojen soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin. Samalla analysoitiin yhteiskäytön teknisiä edellytyksiä ja yhteiskäyttöä rajoittavia tekijöitä, kertoo johtava asiantuntija Esa Tiainen Maanmittauslaitoksen Kehittämiskeskuksesta. Projektin tuloksena on selvitetty Tosnon pilottialueella tietojen vaihtoon ensi vaiheessa osallistuvat organisaatiot, organisaatioiden väliset tietovirrat sekä käytettävät paikkatietoaineistot. Kun käyttäjäyhteisö on näin yksilöity, ovat edellytykset tekniseen toteutukseen siirtymiselle olemassa. Teknologianäkökulman ohella työn keskeiseksi haasteeksi todettiin organisaatioiden välisten yhteistyövalmiuksien ja -kulttuurin luominen. Yhteistyön edistämiseksi projektissa määriteltiin säädöstarpeita, joiden keskeisenä tavoitteena on velvoite luovuttaa viranomaisen tuottama tieto yhteiskäyttöön. Lisäksi on säädettävä tietojen luovutusperiaatteista sekä yksilöitävä tiedontuottajien velvoitteet tärkeimmille yhteiskäytön tiedoille. Teoriasta käytäntöön Kolmas osaprojekti käsitteli koulutusta. Koulutuksen olennainen osa on ollut venäläisten asiantuntijoiden harjoittelujaksot Suomessa vuosien 2007, 2008 ja 2009 aikana. Koulutusohjelma alkoi räätälöidyllä opetuksella Teknillisessä korkeakoulussa. Tämän jälkeen perehdyttiin kiinteistönhallinnan kokonaisuuteen, kiinteistöjärjestelmän ylläpitoon ja päivittämiseen Maanmittauslaitoksen eri yksiköissä, kuntasektorilla ja oikeuslaitoksessa. Lisäksi opiskelijat ovat saaneet tutustua kiinteistönarviointia ja -välitystä hoitaviin yrityksiin. Kiinteistönmuodostamiseen tutustuttiin asiakkaan näkökulmasta. Venäläiset opiskelijat seurasivat kolmen viikon ajan kiinteistönmuodostusta. Asioihin tutustuttiin asiakkaan näkökulmasta aina kiinteistön hankinnan suunnittelusta uuden kiinteistön muodostamiseen asti. Asiantuntijoiden isäntätoimistona on toimi- nut Etelä-Savon maanmittaustoimisto Savonlinnassa. Maanmittauslaitoksen johtava lakimies Maija-Liisa Niskala on ollut tiiviisti mukana kouluttamassa venäläisiä asiantuntijoita ja on tyytyväinen yhteistyöhön. On ollut ilahduttavaa todeta, että venäläiset asiantuntijat ovat innostuneita ja täsmällisiä. He ovat todella sitoutuneita ja tekevät koulutusjaksoistaan raportit työnantajalleen, hän iloitsee. Kansainvälisissä tehtävissä on omat erityispiirteensä Olemme hakeneet projektiin pysyviä asiantuntijoita, jotka ovat kiinnostuneita ja soveltuvat kansainvälisiin tehtäviin, projektikoordinaattori maanmittausjohtaja Matti Kantanen Etelä-Savon maanmittaustoimistosta kertoo. Ammattitaidon ja työkokemuksen lisäksi tällaisissa tehtävissä menestyminen edellyttää kulttuurieroihin sopeutumista. Me emme ole Venäjällä opettamassa venäläisiä. Venäläiset haluavat tietää, miten asiat meillä tehdään ja miten ne on rakennettu Suomeen, projektin hallinnosta vastaava yli-insinööri Heikki Seppänen täsmentää. Mervi Laitinen Kuvissa venäläiset asiantuntijat Margarita Baraskova, Ilmira Safiullina ja Alexei Krylov opettelevat GPS-laitteiston käyttöä Kerimäen Kumpurannan maastossa kesällä 2007 tehdyssä lohkomistoimituksessa. Heitä opastaa punaisessa paidassa Olli Sairanen Etelä-Savon maanmittaustoimistosta. Kuva: Mervi Laitinen MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA 13

16 UUTISIA Strategia ohjaa kansainvälistä toimintaa Maanmittauslaitoksen toimintaan on kuulunut kansainvälisyys jo vuosikymmeniä. Nykyisin toiminta on laaja-alaista ja osa Maanmittauslaitoksen normaalia, jokapäiväistä toimintaa. Kesäkuussa 2009 saatiin valmiiksi Maanmittauslaitoksen kansainvälisen toiminnan strategia. Valmistunut strategia ei sinänsä tuo erityistä uutta laitoksen kansainväliseen toimintaan, mutta nyt linjaukset on kirjattu yhteen paperiin, kertoo kansainvälisten asiain päällikkö Heli Ursin Maanmittauslaitoksen Keskushallinnosta. Linjauksissa todetaan muun muassa, että Maanmittauslaitos keskittyy sellaiseen kansainväliseen toimintaan, joka tukee laitoksen perustehtäviä. Edunvalvontaan panostetaan seuraamalla EU-politiikkoja, muutoksia ja trendejä Maanmittauslaitoksen toimialueella sekä pyrkimällä vaikuttamaan kansainväliseen kehitykseen. Kansainvälisellä verkostoitumisella varmistetaan, että Maanmittauslaitoksen toiminnassa hyödynnetään alalla tapahtuvan kehityksen synnyttämiä mahdollisuuksia. Tärkeimpiä yhteistyöalueita Maanmittauslaitokselle ovat Pohjoismaat, niin sanotut lähialueet (Venäjä ja Baltian maat) sekä luonnollisestikin koko Euroopan alue. Pohjoismaista yhteistyötä maanmittauslaitosten välillä jatketaan aktiivisesti keskittyen varsinkin verkostoitumiseen, kokemusten- ja tiedonvaihtoon sekä vertailukehittämiseen yhteiskokouksissa ja työryhmissä. Maanmittauslaitoksen lähialueyhteistyötä Venäjällä tehdään maa- ja metsätalousministeriön linjausten mukaisesti. Yhteistyöalue sijoittuu Venäjän lähialueille Luoteis-Venäjän federaatiopiiriin, erityisesti Karjalan tasavaltaan, Leningradin alueelle, Murmanskin alueelle ja Pietariiin. Toiminta Euroopassa painottuu yhteistyöhön EuroGeographicsin eli maanmittauslaitosten yhteistyöjärjestön kautta. Pääpaino Maanmittauslaitoksen osallistumisessa on vaikuttamisessa, vertailukehittämisessä ja verkostoitumisessa. Maanmittauslaitos seuraa tarkasti myös EU:n alueella syntyneitä aloitteita, kuten Inspire, GMES, EU Mortgage Credit, ejustice, jotka vaikuttavat suoraan Maanmittauslaitoksen toimintaan. Lisätietoja: Suomen UNESCOn maailmanperintöjen edustajat koolla Struven ketjun piste Oravivuorella. Suomen UNESCOn maailmanperintökohteiden edustajat kokoontuivat vuotuiseen tapaamiseensa Maanmittauslaitoksen Arkistokeskukseen Jyväskylään ja Oravivuorelle. Mukana oli 50 henkilöä: Vanhan Rauman, Suomenlinnan, Petäjäveden, Verlan, Sammallahdenmäen, Struven ketjun, Merenkurkun sekä Museoviraston ja Ympäristökeskusten edustajat. Margaretha Ehrström Museovirastosta kertoi maailmanperintökohteen dokumentoinnin tärkeydestä. Miikka Haimila esitteli Museoviraston tuottamaa kulttuuriympäristön tietojärjestelmää, johon pääsee tutustumaan myös Paikkatietoikkuna.fi:n kautta. Kulttuuriympäristön tietojärjestelmässsä on kaikki tiedossa olevat muinaismuistot ja kulttuurikohteet. Maanmittauslaitoksen uudet verkkopalvelut herättäneet kiinnostusta Maanmittauslaitos on avannut kesällä 2009 verkossa kansalaisten hyödyksi kaksi uutta verkkopalvelua. Historiallisiin Karjalan karttoihin voi nyt tutustua sähköisesti karjalankartat. fi-sivustolla. Kirjaamisasiat.fi-sivustolle on koottu tietoa lainhuudoista, kiinnityksistä ja muista kiinteistön hankintaan liittyvistä asioista. Karjalan kartoilla huikea määrä selailijoita Uusi verkkopalvelu karjalankartat.fi avattiin kesäkuussa. Historiallisesti merkittäviä luovutetun Karjalan alueen karttoja kävi selailemassa julkis- tuksen jälkeisenä päivänä peräti kävijää. Kirjaamisasiat verkossa tutuiksi Kesäkuun alussa avattu uusi kirjaamisasiat.fi-sivusto toimii tietopankkina kansalaisille, jotka tarvitsevat esimerkiksi tiedon siitä, mitä tarkoittaa lainhuuto tai kiinteistön kiinnittäminen sekä miten ja mistä niitä haetaan. Kirjaamisasiat.fi-verkkosivustoon on kuukausittain käynyt tutustumassa keskimäärin kävijää. Sivuston kävijämäärien odotetaan kasvavan merkittävästi kohti vuodenvaihdetta, kun kiinteistöjen kirjaamisasiat eli lainhuudot, kiinnitykset ja erityisen oikeuden kirjaamiset siirtyvät käräjäoikeuksista Maanmittauslaitokseen MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA

17 UUTISIA Kuva: Antero Aaltonen Kiinteistökaupat : Kauppojen määrä laski neljänneksen Talouden taantuma näkyy edelleen kiinteistökaupassa. Vuoden 2009 alkupuoliskolla tehtiin lähes neljänneksen vähemmän kiinteistökauppoja viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, yhteensä kiinteistökauppaa. Kiinteistökauppoihin käytettiin 2,7 miljardia euroa, mikä on 34 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tonttien hinnat pysyttelivät korkealla Myytyjen pientalotonttien määrä laski koko maassa, ja kauppoja tehtiin 35 % vähemmän kuin vuoden 2008 vastaavana aikana. Hintojen vertailua vaikeuttaa kauppojen lukumäärien vähäisyys. Kuntien ja yksityishenkilöiden myymien tonttien hinnat pysyivät asemakaava-alueilla kuitenkin koko maan puitteissa samoina ja laskivat haja-asutusalueella 15 prosenttia. Helsingin seudulla yksityisten myymien kaavatonttien hinnat laskivat eniten Espoossa, 17 prosenttia. Omakotitalojen hintakehitys vaihtelevaa Pientalokauppojakin tehtiin vuoden 2009 alkupuoliskolla vähemmän, ja määrä laski 23 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kaava-alueilla hintojen laskua oli keskimäärin yksi prosentti ja haja-asutusalueilla nousua kaksi prosenttia. Omakotikiinteistön keskihinta kaava-alueilla oli Espoossa euroa (- 8 %), Helsingissä euroa (- 16 %), Vantaalla euroa (+ 4 %), Turussa euroa (- 1 %), Tampereella euroa Kuva: Antero Aaltonen (- 14 %) ja Oulussa euroa (- 24 %). Kesämökkien hinnat tasaantumaan päin Kesämökkikaupat vähenivät alkuvuonna neljänneksen edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden. Myös venäläisten tekemät kaupat ovat vähentyneet. Tänä vuonna kauppoja tehtäneen noin neljäsataa. Viime vuonna venäläiset tekivät 780 kiinteistökauppaa. Suosituimmat kohteet ovat edelleen Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Rannalla sijaitsevien kesämökkien hinnat laskivat kaava-alueella 17 prosenttia edellisvuoden ensimmäiseen puoliskoon verrattuna. Kaavaalueen ulkopuolella hintataso pysyi samana. Omarantainen kesämökki maksoi ranta-asemakaava-alueella keskimäärin euroa. Kaava-alueen ulkopuolella keskihinta oli euroa. Ilman omaa rantaa olevien, niin sanottujen kuivan maan mökkien, keskimääräinen myyntihinta oli euroa. Eniten kaava-alueella sijaitsevista lomakiinteistöistä maksettiin Varsinais-Suomessa, jossa keski-hinta oli euroa. Kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevista rantamökeistä korkein keskihinta oli Uudellamaalla, keskimäärin euroa. Peltojen hinta nousi Peltokauppoja tehtiin kolmanneksen vähemmän kuin vuoden 2008 vastaavana aikana. Kauppoja tehtiin yhteensä 223. Vaikka kauppojen määrä on laskenut, pellon hinta on noussut koko maassa 14 prosenttia verrattuna Kuva: Antero Aaltonen Kuva: Antero Aaltonen viime vuoden alkupuoliskoon. Koko maan keskihinta alkuvuonna 2009 oli euroa hehtaarilta. Eniten pelloista on maksettu Varsinais-Suomessa, euroa hehtaarilta. Matalin keskihinta oli Pohjois-Karjalassa, jossa hehtaarihinta oli euroa. Pohjois-Suomen tietoja ei kauppojen vähäisen määrän takia ollut käytettävissä. Yli kahden hehtaarin metsäkauppoja tehtiin vuoden 2009 alkupuoliskolla kappaletta. Se on neljännes vähemmän kuin edellisen vuoden alkupuoliskolla. Koko maassa metsähehtaari maksoi keskimäärin euroa. Laskua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon on neljä prosenttia. Kalleinta metsämaa oli Itä-Uudellamaalla, euroa hehtaarilta. Edullisimmin metsähehtaarin sai Lapissa, jossa hehtaari maksoi 593 euroa. Lisätietoja alkuvuoden 2009 kiinteistökaupoista: fi > Julkaisut ja asiakirjat > Tilastot > Kauppahintatilastot MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA 15

18 UUTISIA Maanmittaustoimistoja uusiin toimitiloihin Tänä vuonna maanmittaustoimistoilla on edessään muuttoja ja remontteja. Huittisten toimipiste Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimiston alueella on jo siirtynyt uuteen osoitteeseen. Loppuvuodesta uusiin tiloihin siirtyvät Varsinais-Suomen maanmittaustoimiston Salon toimipiste, Etelä-Savon maanmittaustoimiston Mikkelin toimipiste ja Pohjanmaan maanmittaustoimistoon kuuluva Närpion toimipiste. Muuttojen yhteydessä yhtenäistyy myös asiakaspalvelujen ilme kaikissa maanmittaustoimistoissa. Maanmittaustoimistot tarvitsevat lisätilaa, koska kiinteistöjen kirjaamisasiat siirtyvät käräjäoikeuksista Maanmittauslaitoksen hoidettaviksi Maanmittaustoimistojen ajantasaiset yhteystiedot: -> Maanmittaustoimistot Kuva: Hannu Riikonen Etelä-Suomen maanmittaustoimisto aloittaa Vuoden 2010 alusta Uudenmaan ja Hämeen maanmittaustoimistot yhdistyvät Etelä-Suomen maanmittaustoimistoksi. Asiakaspalveluun yhdistyminen ei aiheuta muutoksia. Asiakkaita palvellaan jatkossakin Helsingissä, Lohjalla, Porvoossa, Lahdessa ja Hämeenlinnassa. Uuden toimiston hallintopaikkakunnaksi tulee Hämeenlinna. Tulevan Etelä-Suomen maanmittaustoimiston Lahden toimipiste siirtyi uusiin tiloihin syyskuussa, ja Lohjan toimipisteellä muutto on edessä loppuvuodesta. Vuoden 2010 alusta Maanmittauslaitokseen siirtyvien kiinteistöjen kirjaamistehtävien hoitamista varten Etelä- Suomen maanmittaustoimistoon siirtyy 41 työntekijää yhteensä kolmestatoista käräjäoikeudesta. Kuva: Hannu Riikonen 16 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA

19 UUTISIA Maanmittauslaitoksen kartta-aineistot puhelinluetteloon Ajan tasalla olevat painetut kartat löytyvät nyt Fonectan puhelinluettelosta. Kartat perustuvat Maanmittauslaitoksen Maastotietokantaan, ja kartoiksi ne tuottaa Logica. Kartat ovat puhelinluettelon käytetyimpiä osia, kertoo tuotehallintajohtaja Ari Hallikas Fonectalta. Niitä hyödynnetään erityisesti yritysten sijaintien paikantamiseen ja paikkakunnalla suunnistamiseen. Hallikkaan mukaan puhelinluetteloilla on Suomessa 3,1 miljoonaa käyttäjää, mikä on noin 70 prosenttia suomalaisista. Karttojen oikeellisuus tulee hyvin testattua, sillä käyttäjät havaitsevat pienimmätkin virheet. Ajantasaisuus onkin ensiarvoisen tärkeää, sillä luettelon kartta on käytössä vuoden. Vaikka sähköisiä karttoja löytyy internetistä, painettuja karttoja tarvitaan edelleen. Puhelinluettelon painettu kartta ja sen käyttö ei maksa käyttäjälle mitään. Vaikka navigaattorit ovat lisääntyneet, usein autoissa on edelleen puhelinluettelo mukana. Niiden kartoista näkee kerralla myös laajemman alueen, sanoo Hallikas. Fonecta tilaa kartta-aineistonsa Logicalta, joka käyttää Maanmittauslaitoksen Maastotietokantaa karttojen raaka-aineena. Tietosisältö täydennetään Logican keräämillä kohdetiedoilla. Maanmittauslaitos päivittää jatkuvasti kartta-aineistojaan. Maanmittauslaitoksen Kansalaisen Karttapaikalla on nähtävissä tuorein versio Perus-ja Maastokartasta, jotka tuotetaan suoraan Maastotietokannasta. Kartat päivitetään palveluun aina kun Maastotietokantaan tehdään muutoksia. Paikkatietoikkunaan uusia aineistoja Heinäkuussa avattu Paikkatietoportaalin pilotti eli Paikkatietoikkuna-palvelu on kerännyt liki 600 rekisteröitynyttä käyttäjää. Palvelun ominaisuuksista eniten mielenkiintoa on herättänyt karttaikkuna, jossa voi selailla kymmeniä karttatasoja ja tarkastella niitä päällekkäin. Syksyn aikana Paikkatietoikkunaan ovat tulossa mukaan uusina aineistojen tuottajina Väestörekisterikeskus (VRK) ja työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). VRK tarjoaa palveluun rakennustietoja ja TEM kaivospiirijakoaineiston. Keskusteluja mahdollisista uusista aineistoista on käyty myös Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen ja Helsingin kaupungin sekä eräiden muiden kuntien kanssa. Myös nykyiset aineistojen tuottajat ovat tuoneet Paikkatietoikkunaan uusia aineistoja. Esimerkiksi Museoviraston aineistoista saatiin syyskuun alussa nähtäville muinaisjäännösalueet, muinaisjäännösten alakohteet sekä rakennusperintökohteet. Osasta kohteita on saatavilla tarkempaa tietoa käyttämällä karttatasokohtaista info-toimintoa. Museoviraston muinaisjäännösalueita ja -kohteita sekä alakohteita Helsingin Vartioharjussa Karttatasoja pääsee selailemaan rekisteröitymällä Paikkatietoikkunan käyttäjäksi. Rekisteröityminen onnistuu helposti osoitteessa Rekisteröityäksesi tarvitset vain voimassa olevan sähköpostiosoitteen, johon salasanasi lähetetään rekisteröitymisen yhteydessä. Alan ammattilaiset kohtaavat Paikkatietomarkkinoilla Lisätietoa: paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskuksessa Paikkatietomarkkinoiden teemana on kansallinen paikkatietoinfrastruktuuri ja paikkatietopolitiikka. Keynote-esityksen pitää toimitusjohtaja Pirkko Saarikivi Foreca Consulting Oy:stä ja näkemyksiä vaihdetaan lisää paneelikeskustelussa. Yli 80 organisaation tuore Inspire-verkosto esittelee käynnistynyttä yhteistyötä. Paikkatiedon käytännön metsäsovelluksia esitellään Taksaattoriklubin ilmakuvaseminaarissa. Liikenteen tilannekuvat ja ympäristön tosiaikainen paikkatieto on aiheena tilannekuvaseminaarissa. Paikkatietomarkkinoilla on esillä keskeiset alan yritykset, joiden tietoiskuissa kerrotaan uusista tuotteista ja palveluista. MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA 17

20 FAKTA OM LANDET Information från 27 länder Den europeiska infrastrukturen för geografisk information blev en del av vår lagstiftning då lagen om en infrastruktur för geografisk information stadfästes i juni Tillgängligheten till information blir bättre när allmänheten får tillgång till visningstjänst i den nationella portalen och den internationella portalen, som täcker EU-området. Det blir lättare att sköta miljöärenden då information rör sig över gränser i takt med koldioxid- och andra utsläpp. Verkställandet av Inspire-direktivet har medfört nya uppgifter för Lantmäteriverket. Som producent av geografisk information är Lantmäteriverket såsom andra producenter skyldigt att upprätta metadata om sitt material och att ajourföra de geografiska datamängder som är i samanvändning samt att se till att data finns tillgängliga på nätet för beskådande och överföring, dvs. att erbjuda data på gränssnittet. Lantmäteriverket har dessutom en egen roll i genomförandet av stödtjänster. Lantmäteriverket erbjuder en söktjänst för att beskriva geografiska datamängder och tjänster, till vilken metadata kan sammanfogas och via vilken var och en kan bläddra i tjänsterna. Nationellt kommer geodataportalen dvs den under sommaren lanserade nationella portalen Paikkatietoikkuna att vara ett centrum för stödtjänster. Sök-, visnings- och laddningstjänster ska samlas i en och samma portal, som ska vidareutvecklas på basis av den genomförda piloten. På tröskeln till sommaren startades det nationella Inspire-nätverket, till vilket mer än 200 experter och över 80 organisationer redan har anslutit sig. Till en början ska nätverket följa med hur geografiska datamängdernas gränssnittstjänster genomförs samt utarbeta en strategi som stöder implementeringen av direktivet. Ytterligare uppgifter: Antti Rainio Bild: Antero Aaltonen Beredskap för eventuella översvämningar i Björneborg - den nya höjdmodellen till hjälp Bild: Tammerfors tekniska universitet, Björneborg I Björneborg har förberedelser gjorts inför eventuella kraftiga översvämningar genom att med hjälp av den nya höjdmodellen klarlägga de områden som först skulle ställas under vatten. Det första riksomfattande översvämningsprojektet inleddes i Björneborgstrakten år Stadsgeodet Kalle Salonen påpekar att byggandet tyvärr tillåtits i Björneborg på områden där översvämningar förekommer även under vanliga somrar. En väsentlig del av översvämningsprojektet är den alldeles nya terrängmodellen där de översvämningskänsliga områdena samt diken, vägar, jordvallar och torrlagda flodbäddar syns tydligt. En så bra och noggrann modellering skulle inte vara möjligt utan Lantmäteriverkets laserskannade material och den höjdmodell som producerats utgående från det, konstaterar stadsgeodet Kalle Salonen. Med den nya höjdmodellen som beräknats i 2 meters rutnät blir höjdprecisionen 15 cm, vilket betyder ungefär höjden av grässtrån. Ännu viktigare än precisionen är att materialet är homogent. I översvämningssituationer behöver man inte vara rädd för överraskningar på grund av sporadiska onoggrannheter i materialet. Med hjälp av laserskannat material fås även information om de lägsta platserna på vägar och broar. Informationen behövs då vägars användbarhet klassificeras och beslut om anläggning av bräddningsmagasin fattas. För räddningsmyndigheten är det viktigt att veta var vägens högsta punkt är. Översvämningsskyddsprojektet utförs i samarbete mellan Björneborgs stad och Björneborgs universitetscentrum. 18 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA