TIETOA MAASTA MAANMITTAUSLAITOKSEN ASIAKASLEHTI 3/2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOA MAASTA MAANMITTAUSLAITOKSEN ASIAKASLEHTI 3/2009"

Transkriptio

1 TIETOA MAASTA MAANMITTAUSLAITOKSEN ASIAKASLEHTI 3/2009 Laserkeilauksella ennakoidaan tulvavahinkoja Uusi koordinaattijärjestelmä käyttöön Lait kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirrosta vahvistettu

2 MAANMITTAUSLAITOKSEN ASIAKASLEHTI Maanmittauslaitos huolehtii maan kiinteistöjärjestelmästä, kiinteistöjä koskevista rekistereistä ja yleisistä kartastotöistä. Se tuottaa kiinteistöjä, maastoa ja ympäristöä koskevia tietoja ja palveluita yksityishenkilöiden, yritysten ja yhteiskunnan tarpeisiin. Lisäksi laitos edistää paikkatietojen yhteiskäyttöä. Vuoden 2010 alusta lähtien kiinteistöjen kirjaamisasiat, kuten lainhuuto ja kiinnitys, hoidetaan maanmittaustoimistossa. Sisältö Korkeusmalli paljastaa tulvaherkät alueet. Tilusjärjestelyä Pohjanmaalla Alavilla mailla tulvan vaara Porin kaupungissa suurtulviin on varauduttu tulvahankkeella, jossa olennainen osa on Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineisto ja siitä tehty korkeusmalli. Enemmän ja värikkäämpää Kesän 2009 ilmakuvauksissa käytettiin uutta digikameraa. Entistä laadukkaampaa mustavalkoista, värillistä ja väärävärikuvaa saa yhdellä kuvauslennolla. Tilusjärjestelyllä alennetaan viljelykustannuksia Tilusjärjestelyjen tavoitteena on kasvattaa viljelypalstojen kokoa, tehostaa maanviljelyä ja vähentää viljelijöiden tarvetta kulkea maatalouskoneilla yleisillä teillä. Koordinaattijärjestelmän muutos etenee Uuden yleiseurooppalaisen ETRS89-koordinaattijärjestelmän käyttöönoton myötä myös kansallinen ja kansainvälinen tietojenvaihto tehostuu. Kirjaamisasioiden siirto loppusuoralla Kirjaamisasioiden siirtoa koskevat lait vahvistettiin heinäkuussa. Muutoksia on tulossa myös kaupanvahvistamismenettelyihin. Lähialueyhteistyön tuloksia Maanmittauslaitos on Venäjällä mukana kehittämässä maanhallintaa, paikkatietojen yhteiskäyttöä ja maanmittausalan koulutusta. Maanmittauslaitoksessa siirrytään uuteen koordinaattijärjestelmään Uutisia Information från 27 länder Beredskap för eventuella översvämningar i Björneborg - den nya höjdmodellen till hjälp Ändringen av koordinatsystemet går framåt Överföringen av inskrivningsärenden framskrider Antalet köp sjönk med en fjärdedel Lantmäteribyråer flyttar till nya lokaler Tilaa Maanmittauslaitoksen uutiskirje! Tee tilaus osoitteessa TIETOA MAASTA. Julkaisija: Maanmittauslaitos. Päätoimittaja: Liisa Kallela. Ulkoasu: Virpi Lönnström. Toimitus: Mervi Laitinen, Kirsi Mäkinen. Painopaikka: Erweko Painotuote Oy, Helsinki ISSN Jakelu ja osoitteenmuutokset: Maanmittauslaitos, Myyntipalvelut/ Päivi Varis, puh , sähköposti: PL 84, HELSINKI. Kannen kuva: Antero Aaltonen II MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA

3 PÄÄKIRJOITUS Tietoa 27 maasta Eurooppalainen paikkatietoinfrastruktuuri tuli osaksi suomalaista lainsäädäntöä, kun laki paikkatietoinfrastruktuurista vahvistettiin kesäkuussa Maanmittauslaitos yhdessä muiden kotimaisten ja eurooppalaisten paikkatiedon tuottajien kanssa valaa yhteistä perustaa Euroopan kestävän kasvun pohjaksi. Tiedon saatavuus paranee, kun myös kansalaiset pääsevät katselupalveluiden ääreen kansallisissa ja EU:n kattavassa portaaleissa. Ympäristöasioiden hoito helpottuu, kun tieto liikkuu yli rajojen kilpaa hiilidioksidi- ja muiden päästöjen kanssa. Maanmittauslaitos on saanut Inspire-direktiivin toimeenpanon myötä uusia tehtäviä. Paikkatietojen yhteiskäytön edistämistehtävä on konkretisoitunut huomattavasti. Paikkatiedon tuottajana Maanmittauslaitos, kuten muutkin tuottajat, on velvollinen laatimaan aineistoistaan metatiedot ja pitämään yhteiskäyttöiset paikkatietoaineistonsa ajan tasalla sekä huolehtimaan, että aineistot ovat saatavilla verkossa katselua ja siirtämistä varten. Eli tarjoamaan aineistojaan rajapinnalla. Maanmittauslaitoksella on myös oma rooli tukipalvelujen toteuttamisessa. Maanmittauslaitos tarjoaa paikkatietoaineistojen ja -palvelujen kuvailuille hakupalvelun, johon metatiedot voidaan liittää ja jonka kautta ne ovat selattavissa. Perinteistä paikkatietohakemistoa ollaan uudistamassa Inspiren vaatimusten mukaiseksi vielä tämän vuoden aikana. Ja ensi vuoden aikana aineistokuvailuja onkin odotettavissa tulevan asetuksen antamassa aikataulussa. Kansallisesti paikkatietoportaali, eli kesällä julkistettu Paikkatietoikkuna, tulee olemaan tukipalvelujen keskus. Haku-, katselu- ja latauspalvelut tullaan kokoamaan samaan portaaliin, jonka kehittäminen jatkuu toteutetun pilotin pohjalta. Kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin toteuttaminen on suuri yhteinen haaste, joka kiinnostaa sekä tiedontuottajia että -hyödyntäjiä. Kesän kynnyksellä käynnistyi kansallinen Inspire-verkosto, johon on liittynyt jo yli 200 alan asiantuntijaa yli 80 organisaatiosta. Verkosto on organisoitunut työryhmiin, joiden sihteeritehtävistä huolehtii Maamittauslaitos. Ensi töikseen verkosto ryhtyy seuraamaan paikkatietoaineistojen rajapintapalvelujen toteuttamista sekä laatii direktiivin toimeenpanoa tukevan strategian. Suomi on päässyt hyvin liikkeelle Inspire-direktiivin toimeenpanossa. Paikkatietoikkuna tarjoaa jo maistiaisia selailtavaksi, kun 12 paikkatiedon tuottajaa tarjoaa katselupalvelua yli 50 karttatason muodossa. Yhteistyö palkitsee kaikkia! Käykää tutustumassa osoitteessa ja Paikkatietomarkkinoilla Helsingin Messukeskuksessa Antti Rainio Johtava asiantuntija Maanmittauslaitos/Kehittämiskeskus Kuva: Antero Aaltonen MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA 1

4 AINEISTOT KÄYTÖSSÄ Alavilla mailla tulvan vaara Porissa varaudutaan suurtulviin. Uusi tarkka korkeusmalli näyttää armotta alueet, jotka jäävät ensimmäisinä veden alle. Puhutaan miljardeista euroista, ei miljoonista eikä edes sadoista miljoonista, painottaa projektipäällikkö Pekka Vuola Porin kaupungilta. Näin karmeat ovat kustannukset, jos Poria lähivuosina kohtaa samankaltainen tulva kuin 1970-luvun puolivälissä. Kokemäenjoki on vesimäärältään Suomen neljänneksi suurin joki, joka pahasti tulviessaan upottaisi veden alle moninkertaisen määrän asutusta verrattuna esimerkiksi Pohjanmaan tai Kittiläjoen tulviin. Aineiston merkitystä ei aina ymmärretä. Ja me olemme valitettavasti sallineet rakentamisen alueelle, joka tavallisenakin keväänä jää metrin veden pinnan alapuolelle, toteaa Porin kaupungingeodeetti Kalle Salonen ja osoittaa kartalta muutama vuosikymmen sitten rakennettuja pientaloalueita. Vanha Pori seisoo turvallisesti kymmenisen metriä merenpinnan yläpuolella, mutta uudella alueella talojen lattiat pysyvät kuivina vain keinotekoisten patojen ansiosta. Lisäksi joki tuo uutta sedimenttiä juuri kyseisen Pihlavanlahdenkin suulle. Tämä tarkoittaa paitsi veden pinnan nousua, myös uhkaa patojen pitävyydelle. Lahden ulkopuolella risteilevä tiestö siltoineen estää vielä tehokkaasti sedimenttien kulkeutumisen avomerelle. Ei siis ihme, että Porissa aloitettiin ensimmäisenä valtakunnallinen tulvahanke vuonna Ruohonkorren tarkkuudella Olennainen osa tulvahanketta on juuri valmistunut maastomalli, josta maallikkokin erottaa tulvaherkät alueet yhdellä silmäyksellä. Kuvasta on helppo nähdä myös ojat, tiet, vallit ja jopa kuivuneet jokiuomat. Näin hyvä ja tarkka mallinnus ei olisi mahdollista ilman Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa ja siitä tehtyä korkeusmallia. Laserkeilauksen ansiosta meillä on nyt erittäin tarkkaa ja yhtenäistä dataa koko Kokemäenjoen vaikutusalueelta lähes Tampereelle saakka, iloitsee Kalle Salonen. Hän on tyytyväinen myös siihen, että laserkeilausaineisto on standarditavaraa eikä erikoiskallista erikoisaineistoa. Aikaisempi 10 metrin ruudukko ei riitä tulvakartoituksiin. Uudella kahden metrin ruudukkoon lasketulla korkeusmallilla pääsemme korkeudessa 15 senttimetrin eli noin ruohonkorren tarkkuuteen. Jopa tarkkuuttakin tärkeämpää on aineiston homogeenisuus. Tulvatilanteessa ei tarvitse pelätä ainakaan aineiston satunnaisesta epätarkkuudesta johtuvia yllätyksiä. Tarkkuuttakin tärkeämpää on aineiston yhtenäisyys. Laserkeilausaineiston antamaa tietoa, erityisesti tulvapenkereiden korkeuksia, on tarkistettu lukuisilla maastomittauksilla. Uusi tarkka korkeusesitys näyttää armottomasti muun muassa sen, ettei julkisuudessa paljon keskusteltu ehdotus kilometrin tulvapenkereen rakentamisesta riitä. Pääuoma on yli seitsemän kilometriä, joten vesi löytäisi padon heikoimman kohdan jostain muualta, Kalle Salonen selvittää. Todellinen aineisto näyttää tässäkin kyntensä. Aineiston merkitystä ei vain aina ymmärretä, Salonen jatkaa. Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikkö, jolle kunnia jokisuiston mallinnuksesta kuuluu, selvittää nyt joen virtaamaa ja vedenalaisia maastotietoja. Kattavan kolmiulotteisen tulvamallin luomiseksi laserkeilausaineisto on yhdistetty luotausaineiston kanssa. Luotaukset on tehty yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa pääasiallisesti noin 50 metrin välein poikittain joen yli. Tässä vaiheessa herättiin myös eroosion vaikutuksiin. Mallinnus on oiva työkalu myös arvioitaessa sadetulvan tunkeutumista kellareihin. Kunnilla ei ole varaa tutkimukseen Kaupungingeodeetti Kalle Salonen ja tulvasuojeluhankkeen projektipäällikkö Pekka Vuola ovat syystäkin tyytyväisiä Porin yliopistokeskuksen kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Kunnilla ei ole varaa tutkimukseen eikä juuri kehitystyöhönkään. Meillä oli toki ajatuksia siitä, mitä laserkeilatulla aineistolla ja siihen perustuvalla korkeusmallilla voisi kenties tehdä, mutta ajatusten jatkojalostukseen ja sen selvittämiseen, miten aineisto taipuu esimerkiksi tulvasuojeluun, tarvitaan pitkäjänteistä ja laaja-alaista tutkimusta. Sellaista, mitä yliopistoissa tehdään. Porin yliopistokeskuksen Tampereen teknillisen yliopiston yksikössä tulvamallinnukseen ja laserkeilausaineiston hyödyntämiseen on professori Tarmo Lippingin johdolla osallistunut kymmenkunta tutkijaa. Laserkeilausaineistosta on laskettu muun muassa teiden ja siltojen alimmat kohdat. Tietoa tarvitaan teiden käyttökelpoisuusluokituksiin sekä tilanteessa, jossa on päätettävä 2 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA

5 Kuva: Tampereen teknillinen yliopisto Pori Kokemäenjoen suistosta laserkeilausaineiston perusteella laadittu värikoodattu korkeusmalliesitys osoittaa havainnollisesti maaston korkeussuhteet. Esimerkiksi sinisen eri sävyillä esitettyjen alueiden korkeustaso on alle 2 metriä, joten niiden tulvaherkkyys on suuri. tulva-altaiden muodostamisesta. Tien korkein kohta on tärkeää tietoa pelastusviranomaisille. Laserkeilausaineisto sisältää korkeustiedon lisäksi myös kohteesta heijastuneen lasersäteen intensiteettitietoa. Sen avulla pystytään erottamaan kohteet niiden ominaisuuksien mukaan. Lippingin ryhmä havaitsi, että laserkeilausaineisto sopii erittäin hyvin esimerkiksi asfalttialueiden ja tieverkoston automaattiseen tunnistamiseen. Ryhmä tutkii myös hyperspektriaineiston käyttöä, jolla saataisiin nykyistä tehokkaammin tietoa muun muassa ympäristössä tapahtuneista muutoksista. Mallinnus tuo ryhtiä keskusteluun Kun pakastuva hyydevesi törmäsi talvella 1975 jäiden lähtöön, nousi Kokemäenjoen vesi nykyisen yliopistokeskuksen sisäänkäynnin korkeudelle. Tilannetta helpotti huomattavasti se, että tulvavesi levisi tuolloin MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA 3

6 Vaihtoehdot puntarissa Vuolan mukaan Porilla on neljä vaihtoehtoa. Nykyisiä tulvapenkereitä voidaan korottaa ja rakentaa lisää, mutta kestääkö maa pengerrysten alla sortumatta? Yksi vaihtoehto on lisäuoman rakentaminen, mutta siinäkin ongelmana on maan kestävyys. Ruoppauksen ongelma on rantojen sortumavaara. Jokainen näistä vaihtoehdoista aiheuttaa tietenkin haittaa asukkaille ja kiinteistönomistajille haitan kohteet vain vaihtelevat. Jos ei tehdä mitään, kaikki kärsivät. Uuden tarkan aineiston ja siitä tehdyn visuaalisesti helppolukuisen maastomallin ansiosta Salonen ja Vuola uskovat viimeistenkin epäilijöiden nyt ymmärtävän, että tulvavaara on todellinen. Oikeita asioita esittelevä kartta tuo ryhtiä keskusteluun. Mallinnus havainnollistaa tulvavaaran maallikollekin. Kuva: Katri Isotalo Porin kaupunki ja yliopistokeskus tekevät tiivistä yhteistyötä tulvasuojelussa. Kuvassa vasemmalta oikealle Pekka Vuola, Tarmo Lipping, Jari Turunen ja Kalle Salonen. pelloille. Nyt peltojen tilalla on rakennuksia, jotka kastuttuaan homehtuvat käyttökelvottomiksi. Kaikki eivät ymmärrä, että joen pinnan nousu on nykyään aivan toista kuin aiemmissa tulvissa, koska vesi ei pääse patojen vuoksi leviämään maastoon vaan jää jokiuomaan, Vuola korostaa. Jos pato pettää tai vesi nousee liian korkealle, tulva-aalto leviää paljon nopeammin kuin aikaisemmin. Maastomallia on jo esitelty asiantuntijoille, mutta yleiseen jakoon raskasta aineistoa ei vielä ole laitettu. Halusimme tehdä mahdollisimman tarkan mallin, vaikka sen liikuteltavuus onkin hieman kankeaa. Seuraavaksi pitää miettiä, miten mallia kevennetään ja miten se saadaan mahdollisimman laajasti hyödynnettäväksi, Salonen kertoo. Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikössä on tutkittu myös merenpohjan mallintamista. Uuden vihreän laserin uskotaan tuovan tähän helpotusta. Katri Isotalo Maanmittauslaitos aloitti laserkeilaukset vuoden 2008 huhtikuussa tulvaherkiltä alueilta. Aineiston erottelukyky on yksi laserpulssi kahta neliömetriä kohti, jolloin pulssien välinen etäisyys on keskimäärin 1,67 metriä. Laserkeilaus perustuu lentokoneessa olevan sensorin lähettämiin laserpulsseihin, jotka maanpintaan osuessaan heijastuvat takaisin vastaanottimeen. Tarkat paikannustiedot saadaan käyttämällä keilauslennolla GPS- ja lentokoneen kallistumiskulmista kertovia inertialaitteita. Laserkeilauksen etuja ovat muun muassa riippumattomuus päivänvalosta sekä kyky tuottaa luotettavaa korkeustietoa myös metsäisiltä alueilta. 4 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA

7 Enemmän ja värikkäämpää Yhdellä lennolla saadaan nyt enemmän kuvia ja värit kaupan päälle. Digitaalinen ilmakuvaus on lunastanut lupauksensa. Maanmittauslaitoksen uusi digikamera täytti odotukset kesän 2009 ilmakuvauksissa. Samalla lennolla saadaan nyt sekä mustavalkoista, värillistä että väärävärikuvaa. Aiemmin yhdellä kuvauksella saatiin vain yhdenlaista aineistoa eli jos samasta alueesta haluttiin kahdenlaista kuvaa, piti alue lentää kahteen kertaan. Värillisyys on digitaalisen ilmakuvauksen näkyvin muutos, vahvistaa ilmakuvausten kehityshankkeista vastaava maanmittausinsinööri Risto Ilves Maanmittauslaitoksen Ilmakuvakeskuksesta. Muita kuvien käyttäjille näkyviä parannuksia on kuvien terävyyden parantuminen. Saksalaisvalmisteinen DMC-kamera sisältää todellisuudessa kahdeksan kameraa, joista neljä kuvaa tarkkaa pankromaattista aineistoa ja neljä tallentaa värikuvaa koko kuvaalalta. Nykytekniikka lisää laatua ja tehokkuutta. Kuvat tallentuvat 12-bittisinä, ja jokaiselle aallonpituuskanavalle tallentuu sävyä. Normaalikäytössä kuva prosessoidaan taskukameroista tuttuun kahdeksan bitin muotoon, jolloin saadaan 256 sävyä. Yli sävyn aineistoa käytetään pääasiassa automaattisissa mittauksissa, kuten esimerkiksi puuston luokittelussa. Digikuvaus avaa uusia mahdollisuuksia automaattiseen mittaukseen ja tulkintaan, sillä kone erottaa huomattavasti enemmän numeeriseen muotoon puettuja sävyjä kuin ihmissilmä, Risto Ilves kertoo. Ilmakuva Maanmittauslaitos lupa 49/MML/09 Vähemmän lentämistä, vähemmän kuluja Maanmittauslaitoksen koko kartantuotanto on ollut digikameran puuttumisesta huolimatta digitaalista pitkään, sillä ilmakuvia alettiin skannata jo vuonna Syksyllä 2008 hankittu digitaalinen kamera oli ketjun viimeinen lenkki, joten tuotantovaiheeseen päästiin sujuvasti. Nykyaikaisella tekniikalla haetaan sekä laatua että tehokkuutta. Merkittävimmät säästöt syntyvät lentokorkeuden nostamisesta. Kesällä 2009 ilmakuvaukset tehtiin viiden kilometrin korkeudesta, mikä tarkoittaa alueen kuvaamista huomattavasti vähemmillä lentojonoilla. Vielä viime kesänä kuvauksiin tarvittiin kaksi konetta, nyt riittää yksi. Myös kuvaukseen tarvittava henkilömäärä puolittuu, kun erillistä kameraoperaattoria ei enää tarvita. Digikamera ei ole mekaaniseen edeltäjäänsä verrattuna yhtä tarkka valotuksesta. Kuvaukset voidaan siis aloittaa aikaisemmin aamulla ja niitä voidaan jatkaa myöhempään iltaan. Filmikameralla auringon kulman tuli olla vähintään 30 astetta, nyt riittää 25 astetta. Perinteinen, työläs laboratoriovaihe on jäänyt kokonaan pois. Filminkehityksen tilalle on tullut uusi vaihe työasemalla, jossa kameran ottamat kahdeksan kuvaa yhdistetään automaattisesti yhdeksi. Sävyt säädetään käsin, mutta sekin saadaan tehtyä yleensä koko lennolle kerralla. Uusia kustannuksia tulee tietotekniikan päivityksestä ja tietoliikenteen kasvavista vaatimuksista. Digikameralla tuskin kuvataan neljännesvuosisataa kuten filmikameralla tehtiin, Risto Ilves toteaa. Haasteena arkistointi Ilmakuvien arkistoinnille uusi tekniikka aiheuttaa päänvaivaa, sillä ilmakuvat on luokiteltu pysyvästi arkistoitaviksi. Vanhimmat metalliputkiin arkistoidut filmit ovat 80 vuotta vanhoja ja sellaisenaan käyttökelpoisia. Tällä hetkellä kaikista digitaalisista ilmakuvista siirtyy automaattisesti kopio erilliselle palvelimelle. Mutta kuka osaa sanoa, millaisella tekniikalla niitä 80 vuoden kuluttua luetaan. Katri Isotalo Suomenlinna, kuvattu metrin korkeudesta MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA 5

8 MAANMITTAUSTOIMISTO PALVELEE Tilusjärjestelyllä alennetaan viljelykustannuksia Jokivarsien halkoma Pohjanmaa tunnetaan aakeista ja laakeista peltomaisemistaan. Jos maiseman päälle asetettaisiin kiinteistörajat, nähtäisiin, että yhtenäinen pelto jakautuu useiden maanomistajien lukemattomiksi peltolohkoiksi. Tilusjärjestelyillä voidaan suurentaa peltolohkojen kokoa ja alentaa viljelykustannuksia. Suomen EU-jäsenyyden aikana maatilojen määrä on laskenut ja tilakoot ovat kasvaneet. Aiempaa isompien tilojen peltolohkot sijaitsevat kuitenkin hajallaan ja yksittäisten palstojen koot ovat pysyneet pieninä. Peltotilusjärjestelyissä tavoitteena on tilusjärjestelyin kasvattaa peltolohkojen kokoa ja pienentää lohkojen etäisyyttä talouskeskuksista. Onnistunut tilusjärjestely alentaa viljelykustannuksia. Ilman tilusjärjestelyjä näihin kustannuksiin on vaikea vaikuttaa, toteaa tuotantopäällikkö Timo Potka, joka vastaa tilusjärjestelyprosessista Pohjanmaan maanmittaustoimistossa. Tilusjärjestely edellyttää yhteistyötä Tilusjärjestelyissä Maanmittauslaitos tekee tiivistä yhteistyötä maanomistajien lisäksi muun muassa TE-, ympäristö- ja metsäkeskusten, salaojitus- ja tiesuunnittelijoiden ja urakoitsijoiden, Ratahallintokeskuksen sekä tiepiirin kanssa. Eri osapuolten tavoitteiden yhteensovittaminen tekee työstä haastavaa: Tilusjärjestelyssä sovitetaan yhteen maanomistajien kehittämistarpeita ja yhteiskunnallisia tavoitteita esimerkiksi liikenneturvallisuuden osalta. Kaikilla osapuolilla on omista tarpeista nousevat näkemykset maankäytöstä. Tässä pitää olla valmis ottamaan vastaan myös kritiikkiä ja täytyy selvittää, voiko kritiikin kohteena olevan asian suhteen tehdä jotain, Potka kertoo. Eri osapuolten tavoitteiden yhteensovittaminen on haastavaa. Tilusjärjestely käynnistyy maanomistajien aloitteesta. Tilusjärjestelyssä on kolme vaihetta. Aluksi maanmittaustoimisto järjestää aiheesta tiedotustilaisuuden. Sen jälkeen tehdään maanomistajien pyynnöstä tilusjärjestelyn tarveselvitys, jossa tutkitaan, voidaanko tilusjärjestely suorittaa, onko hanke taloudellisesti kannattava ja onko hankkeelle tarpeeksi kannatusta maanomistajien keskuudessa. Viimeinen vaihe on maanomistajien hakemuksesta käynnistyvä tilusjärjestelytoimitus. Tällä hetkellä Pohjanmaan maanmittaustoimiston alueella on käynnissä 39 peltotilusjärjestelyä, jotka kattavat hehtaarin alueen. Osastopäällikkö Sakari Ängeslevä Etelä- Pohjanmaan TE-keskuksesta kertoo, että tilusjärjestelyjä tarvitaan, koska pienet peltolohkot eivät vastaa maa- 6 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA

9 Pohjanmaan tilusrakenne on hyvin hajanainen. Peltolohkojen keskikoko Suomessa on noin kaksi hehtaaria, tilusjärjestelyjen jälkeen usein vähintään kaksinkertainen. talouden EU-ajan tehokkuusvaatimuksia. Pohjanmaalla on halukkuutta maatalouden kehittämiseen yritystoimintana ja tilusrakenteen järjestelyt ovat osa maatalouden kehittämistä. Päämääränä on maatalouden kilpailukyvyn parantaminen. Nykykoneilla ja -tekniikalla on tehokkaampaa viljellä suuria peltolohkoja. Näitä samoja toimenpiteitä tehdään myös muualla Euroopassa, Ängeslevä huomauttaa. Ohitustien tilusjärjestely Tilusjärjestelyjä ovat myös viranomaisen hakemuksesta käynnistyvät hankeuusjaot, joita tehdään esimerkiksi kun uutta maantietä rakennetaan tai suojelualuetta toteutetaan. Viimeaikaisista hankeuusjaoista laajin oli Seinäjoen pohjoisen ohitustien rakentamiseen liittynyt toimitus, joka oli pinta-alaltaan noin 500 hehtaaria. Hankeuusjaossa Vaasan tiepiirin ja Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen ostamat maat sijoitettiin rakennettavan tien kohdalle ja näin tie rakennettiin käytännössä valtion omistamalle maalle. Samalla hankealueen peltolohkoja järjesteltiin uudelleen, jolloin lohkokoko kasvoi 3,4 hehtaarista 5,8 hehtaariin. Tarkastaja Don Seres Vaasan tiepiiristä kertoo, että heillä oli hankkeessa kaksi päätavoitetta. Ensimmäinen tavoite oli saada tiesuunnitelma hyväksytettyä maanomistajilla ja tämä onnistuikin 100-prosenttisesti. Toinen tavoite oli poistaa tien yli ja tien myötäisesti kulkeva traktoriliikenne. Tämä onnistui 95-prosenttisesti. Olemme erittäin tyytyväisiä. Metsätilusjärjestelyjä Jos ovat suomalaiset peltolohkot pieniä, niin usein tilanne on samanlainen myös metsäpalstojen kanssa. Etelä- Pohjanmaalla on käynnissä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke, jota vetää Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus. Hankkeessa tiedotetaan metsäalueiden kiinteistörakenteesta ja sen kehittämismahdollisuuksista, joita ovat Kuva: Antero Aaltonen Kuva: Antero Aaltonen Asiakaspalvelussa kokonaisuus hallussa Pohjanmaan maanmittaustoimisto palvelee kolmen maakunnan alueella ja alueella on noin asukasta. Maanmittaustoimiston viidessä toimipisteessä työskentelee noin 215 työntekijää, joista 10 asiakaspalvelussa. Pirstoutunut kiinteistörakenne ja kaksikielisyys antavat omanlaistaan väriä ja haastetta toimiston työhön. Kahdella kotimaisella kielellä palveleva asiakaspalvelusihteeri Pirjo Jokela Pohjanmaan maanmittaustoimistosta kertoo, että laitoksen tuotteiden myynnin lisäksi asiakaspalvelussa tehdään arkistotutkimuksia. Arkistotutkimuksia eli tietyn kiinteistön muodostumisen historian selvittämistä tarvitaan, jotta asiakasta pystytään auttamaan esimerkiksi silloin, kun hän kyselee kadonneen rajapyykin ja rajan sijaintia tai kun kulkuoikeuksissa on epäselvyyttä. Maanmittaustoimisto ylläpitää ja myy aineistoja myös sähköisessä muodossa. Näitä ovat esimerkiksi kiinteistöraja-aineisto ja tiestön osoiteaineistot sekä Maastotietokanta. Jokela kertoo, että sähköisiä aineistoja kysyvät muun muassa kunnat, suunnittelutoimistot ja yritykset kuten Destia. Tietoa teistä, kiinteistön omistajista ja rajoista tarvitaan, esimerkiksi silloin, kun suunnitellaan teitä, virkistysalueita tai muuta infrastruktuuria. Asiakaspalvelutyö toimii organisaation ikkunana ulospäin ja työ on nykyaikana haastavaa. Meillä on lähes koko ajan auki ja käytössä viisi eri atk-sovellusta, joista jokaisessa on omanlaisensa logiikka. Pitää olla kokonaisuus hallussa, Jokela summaa. tilusjärjestelyjen ohella yhteismetsien perustaminen ja olemassa olevien yhteismetsien laajentaminen. Metsien kiinteistörakenne on Etelä-Pohjanmaalla usein metsien käytettävyyden osalta erittäin vaikea, sillä palstat saattavat olla vain kymmenen metrin levyisiä. Sari Putkonen MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA 7

10 Koordinaattijärje Maanmittauslaitos siirtyy toiminnassaan uuteen yleiseurooppalaiseen koordinaattijärjestelmään helmikuussa Tämän jälkeen kaikki Maanmittauslaitoksen tuotteet, niin painetut kartat kuin digitaaliset aineistot, toimitetaan uudessa järjestelmässä. Asiakkaille tämä merkitsee sitä, että aineistojen tarkkuus paranee ja yhteiskäyttö helpottuu tulevaisuudessa. Kuva: Antero Aaltonen Koordinaattijärjestelmän muutos helpottaa myös GPS-paikannuslaitteita käyttävien kartan käyttöä. Muutos koskee käytännössä koko Maanmittauslaitosta. Nyt käytössä olevasta kartastokoordinaattijärjestelmästä luovutaan ja uuteen järjestelmään siirrytään kaikessa toiminnassa - niin tietojärjestelmissä ja verkkopalveluissa kuin asiakkaille toimitettavissa tuotteissakin. Yleiseurooppalainen koordinaattijärjestelmä tehostaa aineistojen yhteiskäyttöä. Konkreettisesti muutos tarkoittaa sitä, että tutut kkj-koordinaatit vaihtu- vat ETRS89-koordinaattijärjestelmän kanssa käytettäviin ETRS-TM35FINja ETRS-GKn-tasokoordinaatteihin. Uusi koordinaattijärjestelmä luo paremmat edellytykset niin kansalliseen kuin kansainväliseen tietojenvaihtoon, kun eri toimijat siirtyvät käyttämään samaa koordinaattijärjestelmää. Suomessa eräät viranomaiset, esimerkiksi puolustusvoimat, Merenkulkulaitos ja Ilmailulaitos, ovat jo siirtyneet uuteen koordinaattijärjestelmään. Samoin monet kunnat ovat uusimassa omia järjestelmiään. Myös EU:n Inspire-paikkatietodirektiivi edellyttää ETRS89-koordinaattijärjestelmän käyttöä. Muutos oli tarpeellinen myös siksi, että kartastokoordinaattijärjestelmä ei ole riittävä nykyajan mittaustekniikan vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin nähden. Satelliittipaikannustekniikkaa voidaan hyödyntää jatkossa paremmin, sillä GPS-satelliittien käyttämä WGS84-koordinaattijärjestelmä on käytännössä sama kuin ETRS89- koordinaattijärjestelmä. Toisin sanoen erillistä koordinaatistomuunnosta paikannussatelliittien käyttämän ja esimerkiksi Maastokartoissa käytettävän koordinaatiston välille ei enää tarvita. Tämä helpottaa myös GPSpaikannuslaitteita käyttävien kartankäyttöä. 8 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA

11 stelmän muutos etenee Tuotteet uuteen koordinaatistoon Uusi koordinaattijärjestelmä on jo otettu käyttöön osassa Maanmittauslaitoksen tuotteista. Kaikki tuotteet saa ETRS89-koordinaattijärjestelmässä helmikuusta 2010 alkaen. Vuoden 2012 loppuun asti kartastokoordinaattijärjestelmässä olevia digitaalisia aineistoja saa kuitenkin vielä myös kkj:ssä. Kansalaisille muutos näkyy muun muassa painetuissa kartoissa ja verkkopalveluissa. Kiinteistötoimitusten asiakirjoissa, kuten toimituskartassa ja koordinaattiluetteloissa, tullaan käyttämään uuden järjestelmän mukaisia (ETRS-GKn) koordinaatteja ja niistä laskettuja pinta-aloja ja rajamittoja. Painetuissa kartoissa uusi koordinaattijärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2006, jolloin painettiin ensimmäiset uudet Peruskartat mittakaavaan 1: Samassa yhteydessä käyttöön otettiin myös uusi karttalehtijako. Uudet 1: mittakaavan Maastokartat on painettu jo koko Suomesta. Peruskartoissa on vielä käytössä rinnakkain uuden ja vanhan järjestelmän mukaisia karttoja. Myös karttatulosteet tehdään jatkossa samaan koordinaatistoon kuin painetut kartat. Muutokseen kannattaa varautua hyvissä ajoin Maanmittauslaitoksen eri aineistoja käyttäville viranomaisille, yrityksille ja muille yhteisöille koordinaatiston muutos saattaa aiheuttaa muutostarpeita myös omiin tietojärjestelmiin. Muutokseen on syytä varautua hyvissä ajoin ennen kkj-siirtymäajan loppumista ja selvittää tietojärjestelmien mahdollisuudet käyttää ETRS89- koordinaattijärjestelmässä olevia aineistoja joko suoraan tai muuntamalla. Yksi vaihtoehto on luopua vanhasta järjestelmästä ja siirtyä ETRS89-pohjaiseen koordinaatistoon. Koordinaatit, koordinaatistot ja koordinaattijärjestelmät Koordinaatistoja ovat esimerkiksi suorakulmainen koordinaatisto, geodeettinen koordinaatisto ja tasokoordinaatisto. Koordinaattijärjestelmä taas tarkoittaa joukkoa suureita, joilla määritetään millainen koordinaatisto on kyseessä. Koordinaatit taas kertovat pisteen sijainnin annetussa koordinaatistossa. ETRS89-koordinaattijärjestelmä on kolmiulotteinen koordinaattijärjestelmä (maantieteelliset ja geosentriset koordinaatit). Maanmittauslaitoksen tuotteissa käytetään kuitenkin tasokoordinaatistoa. Siinä maapallon pinnalla olevan pisteen sijainti kuvataan tasolle karttaprojektioiden avulla eli kolmiulotteisista koordinaateista siirrytään matemaattisten kaavojen avulla kaksiulotteisiin tasokoordinaatteihin. ETRS89-koordinaattijärjestelmän kanssa Suomessa käytetään ETRS-TM35FIN ja ETRS-GKn-tasokoordinaatistoja. ETRS- TM35FIN-koordinaatisto vastaa kkj:n yhtenäiskoodinaatistoa eli siinä koko Suomi kuvataan yhdessä projektiokaistassa. ETRS- GKn vastaa idealtaan kkj:n peruskoordinaatistoa eli siinä on käytössä useita projektiokaistoja. Jokainen maantieteellinen pituusaste eli projektion keskimeridiaani muodostaa oman ETRS- GKn-tasokoordinaatistonsa, eli koko maa on jaettu 13 projektiokaistaan. Projektion keskimeridiaani (19-31 ) näkyy koordinaatiston nimessä, esimerkiksi ETRS-GK26-tasokoordinaatisto. Koordinaatistot on kuvattu tarkemmin julkisen hallinnon suosituksessa JHS 154. Koordinaattiarvot ilmaisevat pisteen etäisyyden päiväntasaajasta ja keskimeridiaanista. Negatiivisten koordinaattiarvojen välttämiseksi itäkoordinaatin arvoksi on annettu keskimeridiaanilla m. Uusien tasokoordinaatistojen itäkoordinaatin koordinaattiarvot on valittu siten, että koordinaattien sekaantuminen kkj-koordinaatteihin vältettäisiin. Kkj:ssä itäkoordinaatin edessä käytetään kaistanumeroa (0-5). ETRS-GKn-koordinaatistoissa itäkoordinaatin edessä on keskimeridiaanin asteluku (19, 20 31). ETRS-TM35FIN-koordinaatistossa itäkoordinaatilla ei ole erillistä tunnusta. Esimerkiksi MML:n Pasilan toimitalon koordinaatit eri koordinaatistoissa näyttävät tältä: Koordinaatisto N (pohjoiskoordinaatti) E (itäkoordinaatti) ETRS-TM35FIN ETRS-GK ETRS-GK ETRS-GK Koordinaatisto x (pohjoiskoordinaatti) y (itäkoordinaatti) kkj0 (kaista 0) kk3 (kaista 3, ykj) kkj5 (kaista 5) Kartta Maanmittauslaitos lupa 49/MML/09 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA 9

12 Sanasto Koordinaatisto Koordinaattiakselien muodostama mitta-akselisto. Erityyppisiä koordinaatistoja ovat esimerkiksi suorakulmainen koordinaatisto, geodeettinen koordinaatisto ja tasokoordinaatisto. Koordinaattijärjestelmä Joukko suureita, jotka tarvitaan koordinaatiston määrittelemiseksi, sijoittamiseksi ja orientoimiseksi. Esimerkiksi koordinaatiston origon sijainti ja koordinaattiakselien suunnat. Koordinaatit Karttaprojektio Keskimeridiaani Lukuarvot, jotka määrittelevät pisteen sijainnin valitussa koordinaatistossa. Koordinaatit voivat olla esimerkiksi geodeettisia/maantieteellisiä koordinaatteja (φ,λ,h), avaruuskoordinaatteja (X, Y, Z) tai tasokoordinaatteja (X,Y tai N, E). Menetelmä, jolla maapallon kolmiulotteinen pinta kuvataan kaksiulotteiselle karttatasolle. Tämä tapahtuu projisioimalla kartalla kuvattavat kohteet tasolle karttaprojektion avulla. Projisiointi voi tapahtua pallopinnalta tai ellipsoidilta joko suoraan tasolle tai esimerkiksi lieriön tai kartion pinnalle, joka levitetään tasoksi. Suomessa yleisesti käytettävät karttaprojektiot ovat lieriöprojektioita. Karttaprojektiossa käytettävä pituuspiiri (maantieteellinen pituus), jonka suhteen määräytyy projektiokaistan leveys ja lasketaan projektiokorjaukset. Kartta Maanmittauslaitos lupa 49/MML/09 Rasterikarttoja on saatavilla siirtymäajan sekä ETRS-TM35FIN:ssä että kkj:ssä. Maastotietokannan aineistoa voidaan toimittaa jo tällä hetkellä ETRS-TM35FIN-koordinaattijärjestelmässä. Uudet pienimittakaavaiset (1: , 1: ) karttatietokannat tulevat saataville vuoden 2010 aikana ETRS-TM35FIN-koordinaattijärjestelmässä. Kansalaisen ja Ammattilaisen Karttapaikkojen ja KTJ-selaintietopalvelun karttakäyttöliittymässä siirrytään ETRS-TM35FIN-koordinaatistoon. Käyttäjälle tulee kuitenkin mahdollisuus vaihtaa sovelluksessa näytettävien koordinaattien koordinaatistoa. Sovellusten yhteyteen toteutetaan Kansalaisen Karttapaikassa tälläkin hetkellä oleva koordinaatistomuunnostoiminto nykyistä kattavampana. Kiinteistötietojärjestelmän rekisterinpitosovelluksessa (KTJkii) siirrytään käyttämään ETRS-GKn-koordinaatteja. Tuotantovälineet remonttiin Uuden koordinaattijärjestelmän käyttöönotto tulee vaikuttamaan lähes kaikkeen Maanmittauslaitoksen toimintaan. Tuotantovälineisiin tehdään muutoksia ja tuotteissa uudet koordinaatistot tulevat käyttöön tuotekohtaisesti. Joissakin toiminnoissa, kuten kiintopistemittauksessa, ilmakuvauksessa ja laserkeilauksessa ETRS89-koordinaattijärjestelmä on otettu käyttöön jo aikaisemmin. Eniten muutos vaikuttaa kiinteistötoimitusten mittauksiin ja JAKOpaikkatietojärjestelmään, joissa molemmissa otetaan käyttöön ETRS- GKn-tasokoordinaatistot. Tämä vaatii muutoksia mittauslaitteiden ohjelmistoihin, tiedonsiirtoformaatteihin sekä JAKO-järjestelmään. Maastomittauksissa koordinaattijärjestelmän vaihtaminen ei juuri vaikuta käytännön mittaustyöhön. Järjestelmän muutokseen on valmistauduttu Maanmittauslaitoksessa jo usean vuoden ajan. Erityisesti valtakunnallisesti aineistoja käyttävät asiakkaat ovat jo odottaneet saavansa aineistoa ETRS89-järjestelmässä ja ovat tyytyväisiä muutokseen. Kun eri viranomaiset siirtyvät samaan koordinaattijärjestelmään, paranee aineistojen yhteiskäyttö tulevaisuudessa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lisätietoja: Maanmittauslaitoksen koordinaattiasioiden valtakunnallinen palvelunumero: Marko Ollikainen ETRS89 EUREF-FIN ETRS-GKn European Terrestrial Reference System 1989, 3D-koordinaattijärjestelmä, joka on kiinnitetty Euraasian mannerlaatan yhtenäiseen osaan ja yhtyy ITRS-järjestelmään epookkina ETRS89-järjestelmän realisaatio Suomessa ETRS89-järjestelmän kanssa käytettävä Gauss-Krüger-karttaprojektio (poikittainen sivuava lieriöprojektio) ja tasokoordinaatisto ETRS-TM35FIN ETRS89-järjestelmän kanssa käytettävä Transverse Mercator -karttaprojektio (poikittainen leikkaava lieriöprojektio) ja tasokoordinaatisto Julkisen hallinnon suositus JHS153: Julkisen hallinnon suositus JHS154: ETRS89-järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa ETRS89-järjestelmään liittyvät karttaprojektiot, tasokoordinaatistot ja karttalehtijako 10 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA

13 Kirjaamisasioiden siirto loppusuoralla Kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirtoon liittyvät lait vahvistettiin kesällä. Muutos tuo Maanmittauslaitokseen yli kaksisataa uutta työntekijää. Kuva: Mervi Laitinen Tasavallan presidentti vahvisti kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirtoa käräjäoikeuksista Maanmittauslaitokseen koskevat lait Käsittelyssä tehtiin muutoksia yhteensä kolmeentoista eri lakiin. Lait tulevat voimaan vuoden 2010 alussa, jolloin kirjaamisasioiden käsittely siirtyy käräjäoikeuksista Maanmittauslaitokseen. kirjaamisasiat.fi -sivusto opastaa Kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirto edellytti muutoksia maakaareen ja eräisiin muihin lakeihin. Siirron yhteydessä on säädetty myös uusi laki kaupanvahvistajista sekä kumottu laki lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä. Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annettu asetus jäi sen sijaan edelleen voimaan. Muutokset kohdistuvat kirjaamismenettelyä koskeviin säännöksiin. Kirjaamisasioiden ratkaisemisen perusteisiin muutokset vaikuttavat vain vähän. Kaupanvahvistamiseen muutoksia Kaupanvahvistamisesta uuden lain nojalla annettava asetus on syksyllä 2009 lausuntokierroksella. Uuden asetuksen odotetaan tulevan voimaan vuoden 2010 alusta. Kaupanvahvistajien valvonta ja määrääminen siirtyvät vuoden 2010 alusta maanmittaustoimistoille. Määräyksen kaupanvahvistajasta antaa maanmittausjohtaja. Kaupanvahvistajien toimivaltuudet ja toimialueet säilyvät ennallaan. Maanmittauslaitos uudistaa kaikkien kaupanvahvistajien määräykset vuoteen 2012 mennessä. Lain mukaan 65 vuotta täyttänyt, käräjäoikeudelta tai maanmittaustoimistolta määräyksen saanut, ei voi enää toimia kaupanvahvistajana. Lisäksi esimerkiksi asuinkunnan tai toimipaikan muutos voi olla syynä määräyksen peruuttamiseen. Ilmoitus sähköistyy ja nopeutuu Kaupan vahvistamisesta on ilmoitettava viipymättä kirjaamisviranomaiselle ja kunnalle. Vireillä olevan asetusehdotuksen mukaan ilmoitus on tehtävä sähköisesti viimeistään kahden päivän kuluessa kaupan vahvistamisesta. Kuva: Mervi Laitinen Kaupanvahvistajajärjestelmästä ollaan tulevaisuudessa kokonaan luopumassa, kun ensi vuosikymmenellä siirrytään sähköiseen kiinteistönvaihdantaan. Maanmittauslaitos palkkaa 17 lakimiestä Kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirto tuo Maanmittauslaitokseen vuodenvaihteessa yli 200 uutta työntekijää. Pääosa käräjäoikeuksissa kirjaamisasioita hoitavista kirjaamissihteereistä siirtyy Maanmittauslaitoksen palvelukseen. Maanmittauslaitos palkkaa myös seitsemäntoista lakimiestä hoitamaan kiinteistöjen kirjaamisasioiden esimies- ja asiantuntijatehtäviä. Kehittäminen käynnistyy alkaen kiinteistöjen kirjaamisasioita, kuten lainhuutoa ja kiinnitystä, haetaan ja kirjaamisasia ratkaistaan siinä maanmittaustoimistossa, jonka toimialueella kiinteistö sijaitsee. Asiakkaan näkökulmasta prosessi helpottuu ja jopa nopeutuu. Kiinteistöjen kirjaamisasioiden keskittäminen Maanmittauslaitokseen vahvistaa laitoksen asemaa kiinteistöasioissa. Palveluiden keskittäminen antaa Maanmittauslaitokselle mahdollisuuden kirjaamisasioiden käsittelyn, sähköisen kirjaamisjärjestelmän ja kiinteistötietojärjestelmän kehittämiseen. Liisa Kallela Kiinteistöjen kirjaamisasioilla tarkoitetaan lainhuudatusta, erityisten oikeuksien kirjaamista sekä kiinnitystä. Kirjaamisasioita on ratkaistu käräjäoikeuksissa vuosittain noin Kirjaamisasioiden käsittelyn kehittäminen liittyy tarpeeseen tehostaa julkishallinnon toimintaa ja kohdentaa käräjäoikeuksien resursseja riita- ja rikosasioiden ratkaisemiseen. Lisätietoja: kirjaamisasiat.fi MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA 11

14 TOIMINTA KANSAINVÄLISTYY Kuva: Mervi Laitinen Lähialueyhteistyön tuloksia Maanmittauslaitos aloitti Venäjän Federaation maanhallinnan kehittämisohjelman vuonna Ohjelman tavoitteeksi asetettiin muun muassa tukea ja käynnistää muutosprosessit esiin tulleiden maanhallintaongelmien ratkaisemiseksi. Kahden vuoden työn jälkeen voidaan todeta työn tulosten näkyvän esimerkiksi Tosnon pilottialueella, Pietarin lähellä. Maanmittauslaitoksessa kiitosta osakseen saanut projektitoiminta on näyttänyt kyntensä myös tässä projektissa. Projekti on jaettu kolmeen osaprojektiin: maanhallinta, paikkatietojen yhteiskäyttö sekä koulutus. Rekisteritiedot ajan tasalle Maanhallinnan osaprojektissa on käyty läpi maanhallinnan tavoitteita ja peilattu niitä nykytilanteeseen esimerkkinä olleessa kolhoosissa Tosnon kaupungissa. Entisen kollektiivitilan kiinteistönmuodostukseen liittyviä menettelyjä selvitettiin ja niitä verrattiin suomalaisiin menettelyihin. Seminaareissa on käsitelty muun muassa kiinteistöjen ja näihin liittyvien oikeuksien rekisteröintimenetelmien kehittämistä sekä eri toimijoiden aineistojen yhteiskäytön mahdollisuuksia. Venäläisiä ovat kiinnostaneet myös erilaisten kiinteistöjen arviointimenetelmät. Koulutusohjelma kattaa teorian ja käytännön. Palaute venäläiseltä osapuolelta on ollut hyvä, ja venäläiset ovatkin välillä pyytäneet meitä keskittymään tiettyihin, heitä erityisesti kiinnostaviin ongelmiin. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi yksityistiet, osoitejärjestelmä sekä massa-arviointi, kertoo projektissa mukana ollut toimitusinsinööri Mikko Tamminen Varsinais- Suomen maanmittaustoimistosta. Tavoitteena alueellinen paikkatietojärjestelmä Paikkatietojen yhteiskäyttö -osaprojektin tavoitteena on ollut luoda alueellinen paikkatietojärjestelmä, jossa katasteritiedot ovat keskeisenä tietolähteenä. Työssä päätettiin soveltaa Inspire-direktiivin periaatteita mahdollisimman laajasti. 12 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA

15 Ensimmäisenä tunnistettiin paikkatietoaineistot ja niiden tuottajaorganisaatiot. Aineistoista kerättiin metatiedot, joiden perusteella voidaan arvioida aineistojen soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin. Samalla analysoitiin yhteiskäytön teknisiä edellytyksiä ja yhteiskäyttöä rajoittavia tekijöitä, kertoo johtava asiantuntija Esa Tiainen Maanmittauslaitoksen Kehittämiskeskuksesta. Projektin tuloksena on selvitetty Tosnon pilottialueella tietojen vaihtoon ensi vaiheessa osallistuvat organisaatiot, organisaatioiden väliset tietovirrat sekä käytettävät paikkatietoaineistot. Kun käyttäjäyhteisö on näin yksilöity, ovat edellytykset tekniseen toteutukseen siirtymiselle olemassa. Teknologianäkökulman ohella työn keskeiseksi haasteeksi todettiin organisaatioiden välisten yhteistyövalmiuksien ja -kulttuurin luominen. Yhteistyön edistämiseksi projektissa määriteltiin säädöstarpeita, joiden keskeisenä tavoitteena on velvoite luovuttaa viranomaisen tuottama tieto yhteiskäyttöön. Lisäksi on säädettävä tietojen luovutusperiaatteista sekä yksilöitävä tiedontuottajien velvoitteet tärkeimmille yhteiskäytön tiedoille. Teoriasta käytäntöön Kolmas osaprojekti käsitteli koulutusta. Koulutuksen olennainen osa on ollut venäläisten asiantuntijoiden harjoittelujaksot Suomessa vuosien 2007, 2008 ja 2009 aikana. Koulutusohjelma alkoi räätälöidyllä opetuksella Teknillisessä korkeakoulussa. Tämän jälkeen perehdyttiin kiinteistönhallinnan kokonaisuuteen, kiinteistöjärjestelmän ylläpitoon ja päivittämiseen Maanmittauslaitoksen eri yksiköissä, kuntasektorilla ja oikeuslaitoksessa. Lisäksi opiskelijat ovat saaneet tutustua kiinteistönarviointia ja -välitystä hoitaviin yrityksiin. Kiinteistönmuodostamiseen tutustuttiin asiakkaan näkökulmasta. Venäläiset opiskelijat seurasivat kolmen viikon ajan kiinteistönmuodostusta. Asioihin tutustuttiin asiakkaan näkökulmasta aina kiinteistön hankinnan suunnittelusta uuden kiinteistön muodostamiseen asti. Asiantuntijoiden isäntätoimistona on toimi- nut Etelä-Savon maanmittaustoimisto Savonlinnassa. Maanmittauslaitoksen johtava lakimies Maija-Liisa Niskala on ollut tiiviisti mukana kouluttamassa venäläisiä asiantuntijoita ja on tyytyväinen yhteistyöhön. On ollut ilahduttavaa todeta, että venäläiset asiantuntijat ovat innostuneita ja täsmällisiä. He ovat todella sitoutuneita ja tekevät koulutusjaksoistaan raportit työnantajalleen, hän iloitsee. Kansainvälisissä tehtävissä on omat erityispiirteensä Olemme hakeneet projektiin pysyviä asiantuntijoita, jotka ovat kiinnostuneita ja soveltuvat kansainvälisiin tehtäviin, projektikoordinaattori maanmittausjohtaja Matti Kantanen Etelä-Savon maanmittaustoimistosta kertoo. Ammattitaidon ja työkokemuksen lisäksi tällaisissa tehtävissä menestyminen edellyttää kulttuurieroihin sopeutumista. Me emme ole Venäjällä opettamassa venäläisiä. Venäläiset haluavat tietää, miten asiat meillä tehdään ja miten ne on rakennettu Suomeen, projektin hallinnosta vastaava yli-insinööri Heikki Seppänen täsmentää. Mervi Laitinen Kuvissa venäläiset asiantuntijat Margarita Baraskova, Ilmira Safiullina ja Alexei Krylov opettelevat GPS-laitteiston käyttöä Kerimäen Kumpurannan maastossa kesällä 2007 tehdyssä lohkomistoimituksessa. Heitä opastaa punaisessa paidassa Olli Sairanen Etelä-Savon maanmittaustoimistosta. Kuva: Mervi Laitinen MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA 13

16 UUTISIA Strategia ohjaa kansainvälistä toimintaa Maanmittauslaitoksen toimintaan on kuulunut kansainvälisyys jo vuosikymmeniä. Nykyisin toiminta on laaja-alaista ja osa Maanmittauslaitoksen normaalia, jokapäiväistä toimintaa. Kesäkuussa 2009 saatiin valmiiksi Maanmittauslaitoksen kansainvälisen toiminnan strategia. Valmistunut strategia ei sinänsä tuo erityistä uutta laitoksen kansainväliseen toimintaan, mutta nyt linjaukset on kirjattu yhteen paperiin, kertoo kansainvälisten asiain päällikkö Heli Ursin Maanmittauslaitoksen Keskushallinnosta. Linjauksissa todetaan muun muassa, että Maanmittauslaitos keskittyy sellaiseen kansainväliseen toimintaan, joka tukee laitoksen perustehtäviä. Edunvalvontaan panostetaan seuraamalla EU-politiikkoja, muutoksia ja trendejä Maanmittauslaitoksen toimialueella sekä pyrkimällä vaikuttamaan kansainväliseen kehitykseen. Kansainvälisellä verkostoitumisella varmistetaan, että Maanmittauslaitoksen toiminnassa hyödynnetään alalla tapahtuvan kehityksen synnyttämiä mahdollisuuksia. Tärkeimpiä yhteistyöalueita Maanmittauslaitokselle ovat Pohjoismaat, niin sanotut lähialueet (Venäjä ja Baltian maat) sekä luonnollisestikin koko Euroopan alue. Pohjoismaista yhteistyötä maanmittauslaitosten välillä jatketaan aktiivisesti keskittyen varsinkin verkostoitumiseen, kokemusten- ja tiedonvaihtoon sekä vertailukehittämiseen yhteiskokouksissa ja työryhmissä. Maanmittauslaitoksen lähialueyhteistyötä Venäjällä tehdään maa- ja metsätalousministeriön linjausten mukaisesti. Yhteistyöalue sijoittuu Venäjän lähialueille Luoteis-Venäjän federaatiopiiriin, erityisesti Karjalan tasavaltaan, Leningradin alueelle, Murmanskin alueelle ja Pietariiin. Toiminta Euroopassa painottuu yhteistyöhön EuroGeographicsin eli maanmittauslaitosten yhteistyöjärjestön kautta. Pääpaino Maanmittauslaitoksen osallistumisessa on vaikuttamisessa, vertailukehittämisessä ja verkostoitumisessa. Maanmittauslaitos seuraa tarkasti myös EU:n alueella syntyneitä aloitteita, kuten Inspire, GMES, EU Mortgage Credit, ejustice, jotka vaikuttavat suoraan Maanmittauslaitoksen toimintaan. Lisätietoja: Suomen UNESCOn maailmanperintöjen edustajat koolla Struven ketjun piste Oravivuorella. Suomen UNESCOn maailmanperintökohteiden edustajat kokoontuivat vuotuiseen tapaamiseensa Maanmittauslaitoksen Arkistokeskukseen Jyväskylään ja Oravivuorelle. Mukana oli 50 henkilöä: Vanhan Rauman, Suomenlinnan, Petäjäveden, Verlan, Sammallahdenmäen, Struven ketjun, Merenkurkun sekä Museoviraston ja Ympäristökeskusten edustajat. Margaretha Ehrström Museovirastosta kertoi maailmanperintökohteen dokumentoinnin tärkeydestä. Miikka Haimila esitteli Museoviraston tuottamaa kulttuuriympäristön tietojärjestelmää, johon pääsee tutustumaan myös Paikkatietoikkuna.fi:n kautta. Kulttuuriympäristön tietojärjestelmässsä on kaikki tiedossa olevat muinaismuistot ja kulttuurikohteet. Maanmittauslaitoksen uudet verkkopalvelut herättäneet kiinnostusta Maanmittauslaitos on avannut kesällä 2009 verkossa kansalaisten hyödyksi kaksi uutta verkkopalvelua. Historiallisiin Karjalan karttoihin voi nyt tutustua sähköisesti karjalankartat. fi-sivustolla. Kirjaamisasiat.fi-sivustolle on koottu tietoa lainhuudoista, kiinnityksistä ja muista kiinteistön hankintaan liittyvistä asioista. Karjalan kartoilla huikea määrä selailijoita Uusi verkkopalvelu karjalankartat.fi avattiin kesäkuussa. Historiallisesti merkittäviä luovutetun Karjalan alueen karttoja kävi selailemassa julkis- tuksen jälkeisenä päivänä peräti kävijää. Kirjaamisasiat verkossa tutuiksi Kesäkuun alussa avattu uusi kirjaamisasiat.fi-sivusto toimii tietopankkina kansalaisille, jotka tarvitsevat esimerkiksi tiedon siitä, mitä tarkoittaa lainhuuto tai kiinteistön kiinnittäminen sekä miten ja mistä niitä haetaan. Kirjaamisasiat.fi-verkkosivustoon on kuukausittain käynyt tutustumassa keskimäärin kävijää. Sivuston kävijämäärien odotetaan kasvavan merkittävästi kohti vuodenvaihdetta, kun kiinteistöjen kirjaamisasiat eli lainhuudot, kiinnitykset ja erityisen oikeuden kirjaamiset siirtyvät käräjäoikeuksista Maanmittauslaitokseen MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA

17 UUTISIA Kuva: Antero Aaltonen Kiinteistökaupat : Kauppojen määrä laski neljänneksen Talouden taantuma näkyy edelleen kiinteistökaupassa. Vuoden 2009 alkupuoliskolla tehtiin lähes neljänneksen vähemmän kiinteistökauppoja viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, yhteensä kiinteistökauppaa. Kiinteistökauppoihin käytettiin 2,7 miljardia euroa, mikä on 34 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tonttien hinnat pysyttelivät korkealla Myytyjen pientalotonttien määrä laski koko maassa, ja kauppoja tehtiin 35 % vähemmän kuin vuoden 2008 vastaavana aikana. Hintojen vertailua vaikeuttaa kauppojen lukumäärien vähäisyys. Kuntien ja yksityishenkilöiden myymien tonttien hinnat pysyivät asemakaava-alueilla kuitenkin koko maan puitteissa samoina ja laskivat haja-asutusalueella 15 prosenttia. Helsingin seudulla yksityisten myymien kaavatonttien hinnat laskivat eniten Espoossa, 17 prosenttia. Omakotitalojen hintakehitys vaihtelevaa Pientalokauppojakin tehtiin vuoden 2009 alkupuoliskolla vähemmän, ja määrä laski 23 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kaava-alueilla hintojen laskua oli keskimäärin yksi prosentti ja haja-asutusalueilla nousua kaksi prosenttia. Omakotikiinteistön keskihinta kaava-alueilla oli Espoossa euroa (- 8 %), Helsingissä euroa (- 16 %), Vantaalla euroa (+ 4 %), Turussa euroa (- 1 %), Tampereella euroa Kuva: Antero Aaltonen (- 14 %) ja Oulussa euroa (- 24 %). Kesämökkien hinnat tasaantumaan päin Kesämökkikaupat vähenivät alkuvuonna neljänneksen edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden. Myös venäläisten tekemät kaupat ovat vähentyneet. Tänä vuonna kauppoja tehtäneen noin neljäsataa. Viime vuonna venäläiset tekivät 780 kiinteistökauppaa. Suosituimmat kohteet ovat edelleen Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Rannalla sijaitsevien kesämökkien hinnat laskivat kaava-alueella 17 prosenttia edellisvuoden ensimmäiseen puoliskoon verrattuna. Kaavaalueen ulkopuolella hintataso pysyi samana. Omarantainen kesämökki maksoi ranta-asemakaava-alueella keskimäärin euroa. Kaava-alueen ulkopuolella keskihinta oli euroa. Ilman omaa rantaa olevien, niin sanottujen kuivan maan mökkien, keskimääräinen myyntihinta oli euroa. Eniten kaava-alueella sijaitsevista lomakiinteistöistä maksettiin Varsinais-Suomessa, jossa keski-hinta oli euroa. Kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevista rantamökeistä korkein keskihinta oli Uudellamaalla, keskimäärin euroa. Peltojen hinta nousi Peltokauppoja tehtiin kolmanneksen vähemmän kuin vuoden 2008 vastaavana aikana. Kauppoja tehtiin yhteensä 223. Vaikka kauppojen määrä on laskenut, pellon hinta on noussut koko maassa 14 prosenttia verrattuna Kuva: Antero Aaltonen Kuva: Antero Aaltonen viime vuoden alkupuoliskoon. Koko maan keskihinta alkuvuonna 2009 oli euroa hehtaarilta. Eniten pelloista on maksettu Varsinais-Suomessa, euroa hehtaarilta. Matalin keskihinta oli Pohjois-Karjalassa, jossa hehtaarihinta oli euroa. Pohjois-Suomen tietoja ei kauppojen vähäisen määrän takia ollut käytettävissä. Yli kahden hehtaarin metsäkauppoja tehtiin vuoden 2009 alkupuoliskolla kappaletta. Se on neljännes vähemmän kuin edellisen vuoden alkupuoliskolla. Koko maassa metsähehtaari maksoi keskimäärin euroa. Laskua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon on neljä prosenttia. Kalleinta metsämaa oli Itä-Uudellamaalla, euroa hehtaarilta. Edullisimmin metsähehtaarin sai Lapissa, jossa hehtaari maksoi 593 euroa. Lisätietoja alkuvuoden 2009 kiinteistökaupoista: fi > Julkaisut ja asiakirjat > Tilastot > Kauppahintatilastot MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA 15

18 UUTISIA Maanmittaustoimistoja uusiin toimitiloihin Tänä vuonna maanmittaustoimistoilla on edessään muuttoja ja remontteja. Huittisten toimipiste Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimiston alueella on jo siirtynyt uuteen osoitteeseen. Loppuvuodesta uusiin tiloihin siirtyvät Varsinais-Suomen maanmittaustoimiston Salon toimipiste, Etelä-Savon maanmittaustoimiston Mikkelin toimipiste ja Pohjanmaan maanmittaustoimistoon kuuluva Närpion toimipiste. Muuttojen yhteydessä yhtenäistyy myös asiakaspalvelujen ilme kaikissa maanmittaustoimistoissa. Maanmittaustoimistot tarvitsevat lisätilaa, koska kiinteistöjen kirjaamisasiat siirtyvät käräjäoikeuksista Maanmittauslaitoksen hoidettaviksi Maanmittaustoimistojen ajantasaiset yhteystiedot: -> Maanmittaustoimistot Kuva: Hannu Riikonen Etelä-Suomen maanmittaustoimisto aloittaa Vuoden 2010 alusta Uudenmaan ja Hämeen maanmittaustoimistot yhdistyvät Etelä-Suomen maanmittaustoimistoksi. Asiakaspalveluun yhdistyminen ei aiheuta muutoksia. Asiakkaita palvellaan jatkossakin Helsingissä, Lohjalla, Porvoossa, Lahdessa ja Hämeenlinnassa. Uuden toimiston hallintopaikkakunnaksi tulee Hämeenlinna. Tulevan Etelä-Suomen maanmittaustoimiston Lahden toimipiste siirtyi uusiin tiloihin syyskuussa, ja Lohjan toimipisteellä muutto on edessä loppuvuodesta. Vuoden 2010 alusta Maanmittauslaitokseen siirtyvien kiinteistöjen kirjaamistehtävien hoitamista varten Etelä- Suomen maanmittaustoimistoon siirtyy 41 työntekijää yhteensä kolmestatoista käräjäoikeudesta. Kuva: Hannu Riikonen 16 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA

19 UUTISIA Maanmittauslaitoksen kartta-aineistot puhelinluetteloon Ajan tasalla olevat painetut kartat löytyvät nyt Fonectan puhelinluettelosta. Kartat perustuvat Maanmittauslaitoksen Maastotietokantaan, ja kartoiksi ne tuottaa Logica. Kartat ovat puhelinluettelon käytetyimpiä osia, kertoo tuotehallintajohtaja Ari Hallikas Fonectalta. Niitä hyödynnetään erityisesti yritysten sijaintien paikantamiseen ja paikkakunnalla suunnistamiseen. Hallikkaan mukaan puhelinluetteloilla on Suomessa 3,1 miljoonaa käyttäjää, mikä on noin 70 prosenttia suomalaisista. Karttojen oikeellisuus tulee hyvin testattua, sillä käyttäjät havaitsevat pienimmätkin virheet. Ajantasaisuus onkin ensiarvoisen tärkeää, sillä luettelon kartta on käytössä vuoden. Vaikka sähköisiä karttoja löytyy internetistä, painettuja karttoja tarvitaan edelleen. Puhelinluettelon painettu kartta ja sen käyttö ei maksa käyttäjälle mitään. Vaikka navigaattorit ovat lisääntyneet, usein autoissa on edelleen puhelinluettelo mukana. Niiden kartoista näkee kerralla myös laajemman alueen, sanoo Hallikas. Fonecta tilaa kartta-aineistonsa Logicalta, joka käyttää Maanmittauslaitoksen Maastotietokantaa karttojen raaka-aineena. Tietosisältö täydennetään Logican keräämillä kohdetiedoilla. Maanmittauslaitos päivittää jatkuvasti kartta-aineistojaan. Maanmittauslaitoksen Kansalaisen Karttapaikalla on nähtävissä tuorein versio Perus-ja Maastokartasta, jotka tuotetaan suoraan Maastotietokannasta. Kartat päivitetään palveluun aina kun Maastotietokantaan tehdään muutoksia. Paikkatietoikkunaan uusia aineistoja Heinäkuussa avattu Paikkatietoportaalin pilotti eli Paikkatietoikkuna-palvelu on kerännyt liki 600 rekisteröitynyttä käyttäjää. Palvelun ominaisuuksista eniten mielenkiintoa on herättänyt karttaikkuna, jossa voi selailla kymmeniä karttatasoja ja tarkastella niitä päällekkäin. Syksyn aikana Paikkatietoikkunaan ovat tulossa mukaan uusina aineistojen tuottajina Väestörekisterikeskus (VRK) ja työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). VRK tarjoaa palveluun rakennustietoja ja TEM kaivospiirijakoaineiston. Keskusteluja mahdollisista uusista aineistoista on käyty myös Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen ja Helsingin kaupungin sekä eräiden muiden kuntien kanssa. Myös nykyiset aineistojen tuottajat ovat tuoneet Paikkatietoikkunaan uusia aineistoja. Esimerkiksi Museoviraston aineistoista saatiin syyskuun alussa nähtäville muinaisjäännösalueet, muinaisjäännösten alakohteet sekä rakennusperintökohteet. Osasta kohteita on saatavilla tarkempaa tietoa käyttämällä karttatasokohtaista info-toimintoa. Museoviraston muinaisjäännösalueita ja -kohteita sekä alakohteita Helsingin Vartioharjussa Karttatasoja pääsee selailemaan rekisteröitymällä Paikkatietoikkunan käyttäjäksi. Rekisteröityminen onnistuu helposti osoitteessa Rekisteröityäksesi tarvitset vain voimassa olevan sähköpostiosoitteen, johon salasanasi lähetetään rekisteröitymisen yhteydessä. Alan ammattilaiset kohtaavat Paikkatietomarkkinoilla Lisätietoa: paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskuksessa Paikkatietomarkkinoiden teemana on kansallinen paikkatietoinfrastruktuuri ja paikkatietopolitiikka. Keynote-esityksen pitää toimitusjohtaja Pirkko Saarikivi Foreca Consulting Oy:stä ja näkemyksiä vaihdetaan lisää paneelikeskustelussa. Yli 80 organisaation tuore Inspire-verkosto esittelee käynnistynyttä yhteistyötä. Paikkatiedon käytännön metsäsovelluksia esitellään Taksaattoriklubin ilmakuvaseminaarissa. Liikenteen tilannekuvat ja ympäristön tosiaikainen paikkatieto on aiheena tilannekuvaseminaarissa. Paikkatietomarkkinoilla on esillä keskeiset alan yritykset, joiden tietoiskuissa kerrotaan uusista tuotteista ja palveluista. MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA 17

20 FAKTA OM LANDET Information från 27 länder Den europeiska infrastrukturen för geografisk information blev en del av vår lagstiftning då lagen om en infrastruktur för geografisk information stadfästes i juni Tillgängligheten till information blir bättre när allmänheten får tillgång till visningstjänst i den nationella portalen och den internationella portalen, som täcker EU-området. Det blir lättare att sköta miljöärenden då information rör sig över gränser i takt med koldioxid- och andra utsläpp. Verkställandet av Inspire-direktivet har medfört nya uppgifter för Lantmäteriverket. Som producent av geografisk information är Lantmäteriverket såsom andra producenter skyldigt att upprätta metadata om sitt material och att ajourföra de geografiska datamängder som är i samanvändning samt att se till att data finns tillgängliga på nätet för beskådande och överföring, dvs. att erbjuda data på gränssnittet. Lantmäteriverket har dessutom en egen roll i genomförandet av stödtjänster. Lantmäteriverket erbjuder en söktjänst för att beskriva geografiska datamängder och tjänster, till vilken metadata kan sammanfogas och via vilken var och en kan bläddra i tjänsterna. Nationellt kommer geodataportalen dvs den under sommaren lanserade nationella portalen Paikkatietoikkuna att vara ett centrum för stödtjänster. Sök-, visnings- och laddningstjänster ska samlas i en och samma portal, som ska vidareutvecklas på basis av den genomförda piloten. På tröskeln till sommaren startades det nationella Inspire-nätverket, till vilket mer än 200 experter och över 80 organisationer redan har anslutit sig. Till en början ska nätverket följa med hur geografiska datamängdernas gränssnittstjänster genomförs samt utarbeta en strategi som stöder implementeringen av direktivet. Ytterligare uppgifter: Antti Rainio Bild: Antero Aaltonen Beredskap för eventuella översvämningar i Björneborg - den nya höjdmodellen till hjälp Bild: Tammerfors tekniska universitet, Björneborg I Björneborg har förberedelser gjorts inför eventuella kraftiga översvämningar genom att med hjälp av den nya höjdmodellen klarlägga de områden som först skulle ställas under vatten. Det första riksomfattande översvämningsprojektet inleddes i Björneborgstrakten år Stadsgeodet Kalle Salonen påpekar att byggandet tyvärr tillåtits i Björneborg på områden där översvämningar förekommer även under vanliga somrar. En väsentlig del av översvämningsprojektet är den alldeles nya terrängmodellen där de översvämningskänsliga områdena samt diken, vägar, jordvallar och torrlagda flodbäddar syns tydligt. En så bra och noggrann modellering skulle inte vara möjligt utan Lantmäteriverkets laserskannade material och den höjdmodell som producerats utgående från det, konstaterar stadsgeodet Kalle Salonen. Med den nya höjdmodellen som beräknats i 2 meters rutnät blir höjdprecisionen 15 cm, vilket betyder ungefär höjden av grässtrån. Ännu viktigare än precisionen är att materialet är homogent. I översvämningssituationer behöver man inte vara rädd för överraskningar på grund av sporadiska onoggrannheter i materialet. Med hjälp av laserskannat material fås även information om de lägsta platserna på vägar och broar. Informationen behövs då vägars användbarhet klassificeras och beslut om anläggning av bräddningsmagasin fattas. För räddningsmyndigheten är det viktigt att veta var vägens högsta punkt är. Översvämningsskyddsprojektet utförs i samarbete mellan Björneborgs stad och Björneborgs universitetscentrum. 18 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS 197 EUREF-FIN - koordinaattijärjestelmät, niihin liittyvät muunnokset ja karttalehtijako MARKKU POUTANEN Paikkatietokeskus FGI Taustaa

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä 20.9.2011 Pentti Kupari Maanmittauslaitos, ilmakuvakeskus pentti.kupari@maanmittauslaitos.fi 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa 1. Organisaatio - Yksityishenkilö - Yksityishenkilö - Puolustusvoimat - Joensuun kaupunki - Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Sopimus paikkatiedon hyödyntämisen mahdollistajana. Inspire-verkoston työpaja Antti Rainio

Sopimus paikkatiedon hyödyntämisen mahdollistajana. Inspire-verkoston työpaja Antti Rainio Sopimus paikkatiedon hyödyntämisen mahdollistajana Inspire-verkoston työpaja Antti Rainio 17.1.2013 Sopimusviidakko Yhteinen sopimusmalli Käyttöehdot SOPIMUSMALLI Verkkopalvelusopimus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maanmittauslaitoksen maksuista sekä kaupanvahvistuksesta perittävistä maksuista ja

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Inspire-toimeenpano Seuranta ja eteneminen

Inspire-toimeenpano Seuranta ja eteneminen Inspire-toimeenpano Seuranta ja eteneminen Seurantatiedot 2010 Kerätty helmikuussa aineistoluettelon pohjalta Valtionhallinnon viranomaisille lähetettiin esitäytetty taulukko Metatietojen tilanne saatu

Lisätiedot

Paikkatiedon mahdollisuuksia opetuksessa

Paikkatiedon mahdollisuuksia opetuksessa Paikkatiedon mahdollisuuksia opetuksessa Kehittyvä paikkatietoinfrastruktuuri Antti Rainio Maanmittauslaitos Virtuaaliopetuksen päivät 9.12.2010 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Sijaintiyhteys eri tietoaineistojen

Lisätiedot

JHS 154 ETRS89-järjestelmään liittyvät karttaprojektiot, tasokoordinaatistot ja karttalehtijako

JHS 154 ETRS89-järjestelmään liittyvät karttaprojektiot, tasokoordinaatistot ja karttalehtijako JHS 154 ETRS89-järjestelmään liittyvät karttaprojektiot, tasokoordinaatistot ja karttalehtijako Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 2 3 Viittaukset...

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

KATSAUS TOIMINTAKAUTEEN

KATSAUS TOIMINTAKAUTEEN KATSAUS TOIMINTAKAUTEEN 1.3.2010-28.2.2013 Sihteeri Antti Rainio INSPIRE direktiivi 19 artikla: Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yhteystaho, tavallisesti jokin viranomainen, joka vastaa tätä direktiiviä

Lisätiedot

INSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT

INSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT INSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT Suunnitelma Otsikko Päivämäärä 2010-11-10 Aihe/alue Julkaisija Tyyppi Kuvailu Tekijät Muoto Julkisuus Oikeudet Tunniste Kieli Viitteet

Lisätiedot

Paikkatiedon JHS-seminaari. Paikkatietomarkkinat 2016

Paikkatiedon JHS-seminaari. Paikkatietomarkkinat 2016 Paikkatiedon JHS-seminaari Paikkatietomarkkinat 2016 Ohjelma 9:00 Tervetuloa JHS-seminaarin Katsaus Paikkatiedon JHS:iin Pekka Sarkola, paikkatiedon JHS ohjausryhmä Paikkatiedot JUHTAn toiminnassa Jari

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Paikkatietoikkunan Verkkopalvelusopimus Karttajulkaisun käyttöehdot. Maanmittauslaitos / Inspire-sihteeristö / Antti Rainio

Paikkatietoikkunan Verkkopalvelusopimus Karttajulkaisun käyttöehdot. Maanmittauslaitos / Inspire-sihteeristö / Antti Rainio Paikkatietoikkunan Verkkopalvelusopimus Karttajulkaisun käyttöehdot Maanmittauslaitos / Inspire-sihteeristö / Antti Rainio 22.11.2011 Taustaa Verkkopalvelusopimus liitteineen (1-5) valmisteltiin vuonna

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 54/2009 vp. Hallituksen esitys laiksi paikkatietoinfrastruktuurista. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 54/2009 vp. Hallituksen esitys laiksi paikkatietoinfrastruktuurista. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös EDUSKUNNAN VASTAUS 54/2009 vp Hallituksen esitys laiksi paikkatietoinfrastruktuurista Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi paikkatietoinfrastruktuurista (HE 18/2009 vp). Valiokuntakäsittely

Lisätiedot

Tilusjärjestelyt. Mikä on tilusjärjestelyjen tulevaisuus? Maa Kiinteistösuunnittelu

Tilusjärjestelyt. Mikä on tilusjärjestelyjen tulevaisuus? Maa Kiinteistösuunnittelu Tilusjärjestelyt Mikä on tilusjärjestelyjen tulevaisuus? Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu 21.10.2015 Pelto- ja metsätilusjärjestelyjen lukumäärä 2015 Toteutuksessa olevat hankkeet 56 700 ha 39 kpl ->

Lisätiedot

INSPIRE-seurantatietojen keruu v. 2013

INSPIRE-seurantatietojen keruu v. 2013 INSPIRE-seurantatietojen keruu v. 2013 INSPIRE:n seuranta ja raportointi INSPIRE-direktiivin toimeenpanoon kuuluu seuranta ja raportointi EU:n komissiolle seuranta vuosittain tiedot toimitetaan excel-taulukkona

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Oskari/Karttaliittymäinfo. 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus

Oskari/Karttaliittymäinfo. 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus Oskari/arttaliittymäinfo 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / ehittämiskeskus Paikkatietoinfrastruktuuri INSPIRE-arkkitehtuuri - Rajapintapalvelut Palveluväylä Sovellukset ja paikkatietoportaalit

Lisätiedot

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat.

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta. KIRJAUTUMINEN JA ASIAKASTUKI ASIONTI JA SUOSTUMUKSET LUONTO Astu peremmälle metsääsi www.metsään.fi Metsään.fi on Suomen

Lisätiedot

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves 12.5.2016 LUCAS -työpaja Maastotietojen avaaminen 2012 Aalto yliopiston tutkimus Maastotietojen avaamisen menestystekijöitä Ilmainen aineisto Helpot

Lisätiedot

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta

Lisätiedot

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika:

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: Esimerkki XML-koodauksesta Tässä liitteessä on annettu esimerkki metatiedon sisällöstä paikkatietoaineistoon

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta. PIKI-yhteistyö 10 vuotta Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere

Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta. PIKI-yhteistyö 10 vuotta Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta PIKI-yhteistyö 10 vuotta 31.10.2012 Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere Kirjastojärjestelmät toissapäivänä 70-luvulla aivan ensimmäiset järjestelmät hoitivat

Lisätiedot

JHS XXX EUREF-FIN -koordinaattijärjestelmät, niihin liittyvät muunnokset ja karttalehtijako

JHS XXX EUREF-FIN -koordinaattijärjestelmät, niihin liittyvät muunnokset ja karttalehtijako JHS XXX EUREF-FIN -koordinaattijärjestelmät, niihin liittyvät muunnokset ja karttalehtijako Versio: 27.7.2015 palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 3 2

Lisätiedot

Metsätilat tuottokuntoon. Visa Korhonen Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto

Metsätilat tuottokuntoon. Visa Korhonen Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Metsätilusjärjestelyt Metsätilat tuottokuntoon Oulainen 22.2.2011 2 2011 Visa Korhonen Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto 1 Metsäpalstojen käytettävyys metsätalouteen hyvä kohtalainen heikko 2 Tilusjärjestelyprosessikaavio

Lisätiedot

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä HE 151/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 7 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä Toimiva metsä hanke Yhteismetsä hankkeet Oulu 20.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta

Lisätiedot

Lapuan kaupunki Maanmittauslaitos Dnro MML /00 04 00/2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS

Lapuan kaupunki Maanmittauslaitos Dnro MML /00 04 00/2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS Maanmittauslaitos Dnro MML /00 04 00/2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS Sopimusosapuolet: Yhteyshenkilö: Jaakko Rissanen Maanmittauslaitos, Yhteyshenkilö: Kari

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Avoin kaupunkiseutu Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Työryhmät (kuntien edustajat, kehittämispäällikkö sihteeri) Seutuorganisaatiolla alkanut paikkatietotuotanto vuonna 2013 (rakennesuunnitelma-aineisto

Lisätiedot

Kaksisuuntainen sähköinen asiointi (2sasi) Jani Hokkanen

Kaksisuuntainen sähköinen asiointi (2sasi) Jani Hokkanen Kaksisuuntainen sähköinen asiointi (2sasi) Jani Hokkanen 7.9.2016 Kaksisuuntaisuus? Tavoitteena on tehdä kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille palvelu, jossa kaikki kiinteistöihin liittyvä asiointi

Lisätiedot

Tilusjärjestelyt. Salaojituksen neuvottelupäivät. Jyväskylä. Johtaja Timo Potka

Tilusjärjestelyt. Salaojituksen neuvottelupäivät. Jyväskylä. Johtaja Timo Potka Tilusjärjestelyt Salaojituksen neuvottelupäivät Jyväskylä Johtaja Timo Potka 10.2.2015 Tilusjärjestelyjen lukumäärä 2015 Tarveselvitykset (selvitys kannattavuudesta ja kannatuksesta) 65 000 ha 42 kpl Tuotanto

Lisätiedot

Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen

Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen Jaana Mäkelä Paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntäminen-koulutus 7.5.2015 Tutkimus 2010: Organisaatioiden välinen yhteistyö liittyen paikkatietoaineistoihin

Lisätiedot

Kartografian historiaa ja perusteita. Taru Tiainen

Kartografian historiaa ja perusteita. Taru Tiainen Kartografian historiaa ja perusteita Taru Tiainen 18.4.2016 Alkutehtävä Piirrä Joensuun kartta Aikaa n. 5 minuuttia Alkutehtävä Mikä vaikuttaa karttasi tekoon? Miksi kartta on näköisensä? Mitä tämän tehtävän

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

Yksityistielain keskeinen sisältö

Yksityistielain keskeinen sisältö Yksityistielain keskeinen sisältö 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1-7a 2 LUKU Tieoikeus sekä muut tienpitoa ja tien käyttöä varten tarvittavat oikeudet 8-21 Yksityistielain soveltamisala Ei julkisen vallan ylläpitämät

Lisätiedot

SUUNNITELMA MAANMITTAUSLAITOKSEN PALVELUPISTEISTÄ JA NIIDEN AUKIOLOAJOISTA

SUUNNITELMA MAANMITTAUSLAITOKSEN PALVELUPISTEISTÄ JA NIIDEN AUKIOLOAJOISTA LIITE 1 (5) SUUNNITELMA MAANMITTAUSLAITOKSEN PALVELUPISTEISTÄ JA NIIDEN AUKIOLOAJOISTA LIITE 2 (5) 1. Maanmittauslaitoksen organisaatio ja palvelut 1.1. Maanmittauslaitoksen organisaatio Maanmittauslaitoksessa

Lisätiedot

Palautekooste ja työryhmän vastine: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

Palautekooste ja työryhmän vastine: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa kooste ja työryhmän vastine: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa 1. Organisaatio Vastaajien määrä: 9 - Yksityishenkilö - Yksityishenkilö - Puolustusvoimat - Joensuun

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

Alueellinen yksityistietoimitus

Alueellinen yksityistietoimitus Alueellinen yksityistietoimitus Alueellinen yksityistietoimitus on kiinteistötoimitus Sillä voi saattaa rajatun alueen tieoikeudet vastaamaan nykykäyttöä Tilusjärjestelytoimitus Alueellinen yksityistietoimitus

Lisätiedot

HINNASTO KIINTEISTÖTOIMITUKSET 2016

HINNASTO KIINTEISTÖTOIMITUKSET 2016 HINNASTO KIINTEISTÖTOIMITUKSET 2016 Kiinteistötoimitusmaksu muodostuu keskimäärin seuraavasti: Noin 20 % toimituksen valmistelu ja arkistotutkimukset Noin 30 % toimituskokoukset ja maastotyöt Noin 50 %

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

ETRS89:n ja N2000:n käyttöönotosta

ETRS89:n ja N2000:n käyttöönotosta ETRS89:n ja N2000:n käyttöönotosta Esitelmän sisältö: Miksi pitäisi vaihtaa? Mihin vaihtaa? ETRS89 - koordinaattijärjestelmä N2000- korkeusjärjestelmä Uuden järjestelmän käyttöönotto Käyttöönottoprosessi

Lisätiedot

Otteen rekisteriyksikön tunnus esitetään alleviivattuna silloin, kun se esiintyy otteella muualla kuin otsikko- ja perustiedoissa.

Otteen rekisteriyksikön tunnus esitetään alleviivattuna silloin, kun se esiintyy otteella muualla kuin otsikko- ja perustiedoissa. Kiinteistörekisteriote ja Kiinteistörekisterin tietoja Kiinteistörekisteristä saatavat otteet ovat oikeaksi todistettava "Kiinteistörekisteriote" ja "Kiinteistörekisterin tietoja". Ne eroavat toisistaan

Lisätiedot

KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA

KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA Sivu 1 / 5 KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA KAUPAN OSAPUOLET MYYJÄT Pirkko Weckman sekä Risto Weckmanin kuolinpesän osakkaat: Kari Weckman Terttu Weckman Eeva-Liisa Weckman Mervi Maija-Leena Weckman

Lisätiedot

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen

Lisätiedot

INSPIRE-toimeenpanon seuranta ja raportointi. Kai Koistinen Inspire-sihteeristön verkkoseminaari

INSPIRE-toimeenpanon seuranta ja raportointi. Kai Koistinen Inspire-sihteeristön verkkoseminaari INSPIRE-toimeenpanon seuranta ja raportointi Kai Koistinen 17.5.2016 Inspire-sihteeristön verkkoseminaari INSPIRE seuranta ja raportointi INSPIRE-toimeenpanon etenemistä jäsenmaissa seurataan vuosittain

Lisätiedot

Kiinteistörekisterin perusparannus. Heikki Lind Johtaja, Rekisterit -tulosyksikkö , Kiinteistötehtävien koulutuspäivä

Kiinteistörekisterin perusparannus. Heikki Lind Johtaja, Rekisterit -tulosyksikkö , Kiinteistötehtävien koulutuspäivä Kiinteistörekisterin perusparannus Heikki Lind Johtaja, Rekisterit -tulosyksikkö 7.9.2016, Kiinteistötehtävien koulutuspäivä KTJ:n perusparannuksen painopisteet KIINTEISTÖREKISTERI Epäselvät palstat Pinta-alat

Lisätiedot

Kuluttajansuoja paranee Kiinteistönvälitysalan osaamisvaatimukset kasvavat

Kuluttajansuoja paranee Kiinteistönvälitysalan osaamisvaatimukset kasvavat Keski-Pohjanmaan Metsänomistajien Liitto ry tj Manu Purola Kuluttajansuoja paranee Kiinteistönvälitysalan osaamisvaatimukset kasvavat Kiinteistönvälittäjien pätevyysvaatimukset kiristyvät vuoden alusta.

Lisätiedot

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Sari Lajunen, lakimies, Liikennevirasto Tiealueen ja sen osan lakkauttaminen Sari Lajunen 2 Maantielaki 88 : maantien lakkaaminen Maantielaki 89 : maantien lakkauttaminen

Lisätiedot

Yrityssaneeraukset 2009

Yrityssaneeraukset 2009 Oikeus 2010 Yrityssaneeraukset 2009 Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt yrityssaneerausasiat Vuoden 2009 aikana käsiteltiin käräjäoikeuksissa loppuun 463 yrityssaneerausasiaa. Määrä on lähes kolmanneksen

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 3. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta

Paikkatietoasiain neuvottelukunta 29.3.2011 Tausta paikkatietojen yhteiskäytön edistämistyö edelliset neuvottelukunnat (2001-2004, 2004-2007) kansallinen paikkatietostrategia 2005-2010, 2011-2015 INSPIRE-direktiivi 2007/2/EY laki paikkatietoinfrastruktuurista

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA 1 (6) Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 26.11.2015 / VM140:06/2013 MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä St-1 Oy (Y-tunnus: 0201124-8)

Lisätiedot

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja KH xx.xx.2015 xx MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä Markku Mattila jäljempänä tässä sopimuksessa

Lisätiedot

JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi. Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4.

JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi. Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4. JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4.2014 Esityksen sisältö Mikä on Digiroad? Suosituksen tausta ja tavoitteet Valmistelussa

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Paikkatiedon palvelualustan konsepti

Paikkatiedon palvelualustan konsepti Paikkatiedon palvelualustan konsepti - karttajulkaisusta palvelualustaksi Paikkatietoasiain neuvottelukunta Antti Rainio 2.3.2012 Karttaikkuna http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/rakennuskiellot/rakennuskieltoalueetkartalla.html

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat. Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016

Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat. Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016 1 Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016 Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä kiinteistökaupasta Metsähallituksessa

Kokemuksia sähköisestä kiinteistökaupasta Metsähallituksessa Kokemuksia sähköisestä kiinteistökaupasta Metsähallituksessa Kiinteistöasioiden digipäivä 12.10.2016 Esko Maukonen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen hallinnassa on 1/3

Lisätiedot

Avoin hallinto Maanmittauslaitoksessa

Avoin hallinto Maanmittauslaitoksessa Avoin hallinto Maanmittauslaitoksessa Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan Avoin hallinto verkostotapaaminen 20.4. Riitta-Liisa Niittymaa Oikeuspalvelut Avoin hallinto -hanke MML:ssa Toimenpide

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 2/7 Sisällysluettelo 1. Arkisto- ja rekisteritiedot 3 2. Johdanto 4 3. Pyhäjoen alueen ympäristö- ja kulttuurihistoria

Lisätiedot

Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa

Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa Uusi mahdollisuus pohjaaineistoksi Suunnistuskartoittajien talvipäivä 16.2.2008, Jussi Silvennoinen Laserkeilauksen periaate Laserkeilain muistuttaa tutkaa Keilain

Lisätiedot

HANKKEEN NIMI LÄHTÖAINEISTOLUETTELO Suunnitelman koordinaatisto ETRS-GK27 (Euref-FIN) / N2000 (esimerkki)

HANKKEEN NIMI LÄHTÖAINEISTOLUETTELO Suunnitelman koordinaatisto ETRS-GK27 (Euref-FIN) / N2000 (esimerkki) Suunnitelman koordinaatisto ETRS-GK27 (Euref-FIN) / (esimerkki) A A1 A11 Maastomalli Maastomalli Perusmittaukset A11-1 Maastomalli Seppo Suunnittelija ELY-keskus Henkilö X Maastomalli.gt USB-muistilla.

Lisätiedot

Inspire-prosessi ja Inspire-soveltamisala

Inspire-prosessi ja Inspire-soveltamisala Inspire-prosessi ja Inspire-soveltamisala 21.11.2011 Katselupalvelun palvelutaso Vaatimukset tulivat voimaan 9.11.2011 Vaatimukset koskevat direktiivin liitteen I&II piiriin kuuluvien paikkatietoaineistojen

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Tietotuoteseloste, Museoviraston suojeluaineisto

Tietotuoteseloste, Museoviraston suojeluaineisto Tietotuoteseloste, Museoviraston suojeluaineisto 1 Yleistietoa 1.1 Nimi ja tunnisteet Museoviraston suojeluaineisto, FI. 1000272, FI. 1000034 ja FI. 1000000 FI. 1000272.MV_suojeluaineisto.20120905 1.2

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilanne ja lainsäädäntö

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilanne ja lainsäädäntö Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilanne ja lainsäädäntö 13.9.2016 Ohjelmapäällikkö Maria Nikkilä @VM_MariaNikkila Kansallinen palveluarkkitehtuuri (KaPA) Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma

Lisätiedot

Jahtipaikat.fi Käyttöohje

Jahtipaikat.fi Käyttöohje Jahtipaikat.fi Käyttöohje versio 2.0 Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen...3 2. Näyttöruudun osat...3 3. Kartta-alusta...4 4. Kartan sisällön määrittely...4 5. Työkalut...5 5.1 Keskitä kartta koko Suomeen...5

Lisätiedot

LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta

LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta Paikkatiedon hyvät käytänteet -seminaari 12.5.2011 Paikkatietoyhteistyön koordinaattori Kaisa Savola MIHIN TARVITAAN

Lisätiedot

Karttapalvelun käyttöohjeet

Karttapalvelun käyttöohjeet Karttapalvelun käyttöohjeet 1 Yleistä... 2 2 Aloitusnäkymä... 2 3 Liikkuminen kartalla... 3 4 Vasemman laidan valikko... 3 4.1 Kaavayhdistelmä... 3 4.2 Valmistelussa olevat kaavat... 3 4.3 Kaavamerkinnät...

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2011-12-12 Viite 82138782 KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Päivämäärä 12.12.2011 Laatija Tarkastaja Dennis

Lisätiedot

Askeleet kunnan paikkatietopalvelujen toteuttamisessa. Antti Rainio Kunnat ja Inspire -koulutus

Askeleet kunnan paikkatietopalvelujen toteuttamisessa. Antti Rainio Kunnat ja Inspire -koulutus Askeleet kunnan paikkatietopalvelujen toteuttamisessa Antti Rainio Kunnat ja Inspire -koulutus 29.1.2013 Prosessit tuottavat ja tarvitsevat paikkatietoa Tuotetun tiedon jakaminen HALLINNON TIETOPROSESSEJA

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI KIINTEISTÖ- JA MITTAUSTOIMI. PAIKKATIETOTUOTANNON HINNASTO 1.1.2014 alkaen

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI KIINTEISTÖ- JA MITTAUSTOIMI. PAIKKATIETOTUOTANNON HINNASTO 1.1.2014 alkaen LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI KIINTEISTÖ- JA MITTAUSTOIMI PAIKKATIETOTUOTANNON HINNASTO 1.1.2014 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1 PAIKKATIETOTUOTANTO... 3 1.1 YLEISTÄ... 3 1.1.1 Numeerisen aineiston käyttöoikeuslupa...

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Datan avaamisen reunaehdot Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat 19.1.2016 Perinteinen manuaalinen tietopalvelu 1. Asiakas kysyy/pyytää asiakirjoja käyttöönsä/ kopioita omaan

Lisätiedot

JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa Versio: 29.9.2014 (luonnos palautekierrosta varten) Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

ETRS-GK25 LEHTIJAKO PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

ETRS-GK25 LEHTIJAKO PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 1 (6) ETRS-GK25 LEHTIJAKO PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 2 (6) Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Lehtijako- ja paikannusindeksi kilometriruudut... 4 3 Isot ruutukoot... 4 4 Ruutujen nimeäminen... 4 4.1 Km-ruudut... 4 4.2

Lisätiedot

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 Seminaarit ja työpajat Seminaarit ja työpajat toteutetaan niin, että ne tukevat kansallisia ja seudullisia politiikka- ja suunnitteluprosesseja. Ohjausryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

versio Laatija: Juha Jämsén, Marko Keisala Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartta Aineisto ja sen käyttötarkoitus

versio Laatija: Juha Jämsén, Marko Keisala Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartta Aineisto ja sen käyttötarkoitus Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartta Aineisto ja sen käyttötarkoitus Aineistossa on esitetty uomat, joissa veden laskennallinen virtausnopeus ylittää maalajin rajanopeuden. Maalajin rajanopeudella tarkoitetaan

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa Paikkatietomarkkinat 4.11.2009 Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Tulvatilannekuva Suomessa Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa

Lisätiedot

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS LAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELUA AVOIMUUDEN NÄKÖKULMASTA Minna Pappila OTT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto ESITYKSEN RAKENNE: Ympäristötiedon avoimuuden merkitys

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot