T O I M I N T A K E R T O M U S

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T O I M I N T A K E R T O M U S"

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2000

2 JOHTAJAN KATSAUS RAHOITUSMARKKINAT VUONNA 2000 TOIMINTAMPÄRISTÖ KILPAILU JA PALVELUJEN TARJONTA RAHOITUSMARKKINOILLA RAHOITUSMARKKINOIDEN TAPAHTUMIA VALVONTATOIMINTA VALVONTATOIMINNAN LÄHTÖKOHTIA MARKKINOIDEN JA MENETTELYTAPOJEN VALVONTA VALVOTTAVIEN TALOUDELLISEN TILAN JA RISKINOTON VALVONTA TARKASTUSHAVAINTOJA VALVONTA- JA MUU YHTEISTYÖ MUIDEN VIRANOMAISTEN KANSSA SÄÄNTELYTOIMINTA SÄÄNTELYN LÄHTÖKOHTIA EU:N RAHOITUSMARKKINALAINSÄÄDÄNNÖN KEHITYS RATAN LAINSÄÄDÄNTÖ- JA MUUT ALOITTEET LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEET RATAN ANTAMAT MÄÄRÄYKSET JA OHJEET RATAN KANNANOTOT KANSAINVÄLINEN TOIMINTA KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN LÄHTÖKOHTIA TOIMINTA KANSAINVÄLISISSÄ YHTEISTYÖELIMISSÄ VALVONTAYHTEISTYÖ ORGANISAATION KEHITTÄMINEN RAHOITUSTARKASTUS LYHYESTI LIITE

3 Johtajan katsaus Vuosi 2000 oli Suomessa edelleen nopean taloudellisen kasvun aikaa. Euron arvo suhteessa Yhdysvaltain dollariin heikkeni vuoden loppupuolelle asti ja kääntyi sitten nousuun, mutta jäi edelleen vuoden 1999 lopun arvoa heikommaksi. Euroopan keskuspankki nosti huutokauppakorkoaan vuoden aikana useampaan otteeseen. Tämä heijastui myös markkinakorkoihin. Suomessa tämä johti pankkien korkomarginaalin levenemiseen, sillä antolainauskorot nousivat huomattavasti ottolainaus- eli talletuskorkoja enemmän. Tämän vuoksi pankkien rahoituskate parani entisestään. Myös palkkiotuotot kasvoivat ja luottotappiot pysyivät edelleen hyvin pieninä. Kaiken kaikkiaan pankkien kannattavuus näiden tekijöiden tuloksena parani ennätyksellisen hyväksi, vaikka niiden henkilöstö- ja muut kulut kasvoivatkin jonkin verran. Arvopaperimarkkinoilla kehitys oli varsin epäyhtenäistä. Osakekurssit heilahtelivat voimakkaasti ja erityisesti IT-sektorin osakkeiden hinnat laskivat voimakkaasti vuoden loppua kohden. Sama kehitys on jatkunut vuoden 2001 alkukuukausina. Voinee arvella pitkään jatkuneen pörssihuuman aiheuttaman kuplan ainakin osaksi puhjenneen. Tämä näkyi myös osake-emissioiden määrän supistumisena niin, ettei anteja loppuvuodesta enää juuri lainkaan järjestetty. Tätä voi pitää osin terveenäkin kehityksenä, sillä ainakin joissakin tapauksissa pörssilistoille on tuotu yrityksiä, joiden listautumiskypsyydestä voi perustellusti olla monta mieltä. Tässä Suomi ei ollut mikään erillinen saareke vaan sama ilmiö nähtiin lähes kaikkialla. Kasvanut epävarmuus heijastui myös markkinaosapuolien käyttäytymiseen. joutui puuttumaan valitettavan usein pörssiyhtiöiden tiedotuksen puutteisiin. Poliisille tehtiin yhdeksän tutkintapyyntöä epäillyistä arvopaperimarkkinalain rikkomuksista ja rikoksista. Yritysten omistajavalvontaan ja sisäisiin hallintomenettelyihin ja niiden kehittämiseen onkin syytä edelleen kiinnittää kriittistä huomiota. Erityisesti erilaiset kannustusmenetelmät, etenkin optiojärjestelyt, olivat myös laajan julkisen kiinnostuksen kohteena. Toivottavasti keskustelun ja kokemusten pohjalta Suomessa ollaan nyt kypsempiä luomaan sellaisia hallinto-, palkitsemis- ja sitouttamismenetelmiä, jotka kestävät kriittisimmänkin kansainvälisen vertailun. Sijoituspalvelusektorin kannattavuus kuitenkin parani, sillä palkkio- ja muut tuotot kasvoivat markkinoiden suuren kaupankäyntimäärän mukana. Rahastosijoittaminen lisääntyi edelleen, vaikka osakekurssien lasku loppuvuodesta katkaisi rahastojen arvon kasvun. Pankkitalletusten verovapauden poistaminen kesäkuussa ei aiheuttanut joidenkin odottamaa suurta siirtymää muihin säästämistuotteisiin osaksi juuri osakemarkkinoiden epävarmuuden vuoksi. Toisaalta on huomattava, että talletuskanta ei enää noussut, vaan kotitalouksien ja muiden talouksien vaurastumisen mukanaan tuoma sijoitusten lisääntyminen ohjautui muualle kuin pankkitalletuksiin. Voikin ennakoida, että pankkien korkokate tulevaisuudessa supistuu, kun talletusvarojen osuus niiden kokonaisottolainauksessa pienenee, ja kilpailu nostaa hiljalleen talletuskorkoja. Yleinen korkotason lasku voimistaisi tätä kehitystä, sillä markkinakorkojen muutokset heijastuvat nopeammin pankkien anto- kuin ottolainaukseen. Teknologisen kehityksen ja kansainvälistymisen siivittäminä rakennemuutokset rahoitusmarkkinoilla jatkuivat niin Suomessa kuin muuallakin. Puhtaasti kotimaisista rakennemuutoksista merkittävin oli vakuutuskonserni Sammon ja luottolaitoskonserni Leonian fuusion toteutuminen. Vuoden lopulla ilmoitettiin Mandatum- pankin fuusioitumisesta tähän finanssikonglomeraattiin. Tämä johti myös uudelleenjärjestelyihin konsernin johdossa ja liiketoimintastrategiassa. Uusi finanssitavaratalo luopui vuoden 2001 helmikuussa Leonia-nimen käytöstä ja koko ryhmä tunnetaan nyt Sampona. Vakuutusvalvontavirasto ja ovat tiivistäneet yhteistyötään tämän konsernin valvonnassa. Valtiovarainministeriön asettama työryhmä kartoittaa alkuvuodesta 2001 lainsäädännölliset ja muut säännösmuutostarpeet, jotta valvonnan mahdolliset päällekkäisyydet ja puutteet voidaan poistaa. Meritanordbanken-ryhmä laajeni Tanskaan ja Norjaan ja muutti nimensä eri välivaiheiden jälkeen Nordeaksi. Ryhmään liittyi fuusion kautta tanskalainen Unidanmark-konserni, jonka pääosat ovat Tanskan toiseksi suurin liikepankki Unibank sekä tanskalainen vakuutuskonserni Trygg-Baltica. Trygg- Balticalla on merkittävä rooli myös Norjassa. Vuoden lopulla Nordea, suomalaisen tytäryhtiönsä nimissä, onnistui lopulta ostamaan Norjan toiseksi suurimman liikepankin 4

4 Christiania Bank og Kreditkassen, josta se oli tehnyt julkisen ostotarjouksen jo vuonna Nordeasta on näin muodostunut merkittävä monikansallinen finanssitavaratalo, jolla on merkittävä markkinaosuus neljässä Pohjoismaassa ja sen lisäksi kasvavaa toimintaa Baltian maissa ja Puolassa. Norjalaispankin myötä ryhmästä on myös tullut maailman johtava merenkulun ja offshore -energiateollisuuden rahoittaja. Nordean juridinen ja liiketoiminnallinen organisaatio eroavat merkittävästi toisistaan. Tämä ja ryhmän monikansallinen luonne sekä merkittävä asema Pohjoismaissa on haasteellinen, paitsi konsernin johdolle, myös Pohjoismaiden valvontaviranomaisille. Kaikkien viiden Pohjoismaan kesken allekirjoitettiinkin keväällä monenkeskinen valvontayhteistyöpöytäkirja, jossa Suomesta allekirjoittajina olivat Vakuutusvalvontavirasto ja. Lisäksi Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Suomen kesken sovittiin erillisellä pöytäkirjalla Nordean valvonnasta. Ruotsin Finansinspektionen toimii koordinoivana valvojana, sillä Nordean pörssinoteerattu emoyhtiö on ruotsalainen. Ryhmän toiminnallinen ja maantieteellinen laajuus ja monimutkainen organisaatiorakenne vaikeuttavat valvontaa ja siksi valvojien yhteistyölle on asetettava kovat laatu- ja yhteistyökykyvaatimukset. Juridisen organisaatiorakenteen yksinkertaistaminen ja lähentäminen liiketoiminnalliseen rakenteeseen olisi toivottavaa. Se ei kuitenkaan kansallisten vero- ja yhteisölainsäädännöllisten erojen vuoksi ole kovin helppoa. Tästäkin näkökulmasta on toivottavaa, että lainsäädännölliset hankkeet EU-tasolla tasoittaisivat tietä todelliselle säännösten harmonisoinnille ja valtiovarainministeriölle ehdotuksia on tehnyt mahdollistaisivat esim. eurooppayhtiöiden perustamisen. Tällöin myös Suomen lainsäädäntöperinne tekee tilanteen parantamiseksi Suomessa. Euroopan valvontarakenteet on kuitenkin vaikeaksi antaa riippumattomalle hallinnolliselle valvontaviran- otettava kriittiseen tarkasteluun. Euroopassa ja koko maailmassa omaiselle kansainvälisten suositusten onkin paljon tärkeitä hankkeita käynnissä. Näistä tärkeimpinä mainittakoon Julkisuudessa tämä on näkynyt edellyttämiä valtuuksia. Baselin kansainvälisen pankkivalvontakomitean uudisteilla oleva vakavatarkastuksen aseman muuttamisesta ehdotuksina ja jopa kiistelynä Rahoitusraisuussuositus ja sen soveltaminen sekä sen ja Vakuutusvalvontaviraston EU:ssa ja pukeminen EU-lainsäädännön yhdistämisestä. Rahoitustarkastuksen muotoon sekä finanssikonglomeraatteja koskeva direktiiviehdotus. Erittäin vontaviraston kanssa on sujunut hyvin näkökulmasta yhteistyö Vakuutusval- tärkeitä ovat myös ns. Lamfalussyn eikä näin ollen akuuttia tarvetta yhdistämiseen ole. Jos sellaiseen kuitenkin viisaiden miesten komitean suositukset EU:n arvopaperimarkkinoiden sääntelyn ja valvonnan modernisoimiseksi ja tettävä näiden alojen lainvalmistelu. päädytään, olisi sitä ennen yhtenäis- joustavoittamiseksi sekä EU:n asetusluonnos kansainvälisten tilinpäätös- ja tuksissa ei missään tapauksessa tulisi Mahdollisissa organisatorisissa uudis- kirjanpitostandardien (International vaarantaa Rahoitustarkastuksen hallinnollista yhteyttä Suomen Pankkiin. Accounting Standards eli IAS) käytön tekemisestä pakolliseksi julkisesti Tämän yhteyden toiminnalliset edut noteerattujen yritysten konsernitilinpäätöksissä vuoden 2005 alusta lukien. järjestelmän vakausanalyysin kuin ovat mittavat niin rahoitus- ja maksu- Kaikki nämä hankkeet tulevat huomattavasti lisäämään valvontaviranomais- kannalta. hallinnollisenkin tehokkuuden ten työtä ja sen vaativuutta. Ne lisäävät myös resurssitarvetta ja koulutus- Rahoitussektorin hyvä taloudellinen Vuosi 2001 on haasteita täynnä. haasteet ovat mittavat. Haasteista menestys luo pohjaa kestää tulevaisuuden kolhut. Viime aikojen kehitys on selviäminen edellyttää lisäksi, että eurooppalaisella tasolla nopeutetaan osoittanut, etteivät suhdannevaihtelut ja syvennetään valvonnan harmonisointia ja konvergenssiä. Eri maiden ovat myös pääpiirteissään entiset, ole kuolleet. Rahoitustoiminnan riskit erot erityisesti valvontavaltuuksissa ja joskin entistä vaikeampia hallita. valvojan riippumattomuudessa ovat Päättäjien päiden on parasta pysyä vielä merkittäviä. kylminä. Maaliskuussa

5 R ahoitusmarkkinat vuonna 2000 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Maailmantalouden tila oli hyvä Maailmantalouden tila oli vuonna 2000 hyvä. Useimmissa kehittyneissä maissa noususuhdanne jatkui, ja talouskasvu oli nopeampaa kuin vuosiin. Monet Aasian kehittyvät taloudet näyttivät toipuneen vuoden 1998 kriisistä, ja myös Itä-Euroopan siirtymätalouksissa talousnäkymät paranivat. Tosin Yhdysvaltojen noususuhdanne näytti loppuvuonna olevan selvästi heikkenemässä, eikä Japanin taloustilanne parantunut siinä määrin kuin optimistisimmissa ennusteissa oli arvioitu. Öljyn hinta dollareissa nousi joulukuusta 1999 syyskuuhun 2000 noin 30 %, mikä ehkä osaltaan kiihdytti lievästi inflaatiota. Koska öljyn merkitys tuotannontekijänä on pitkällä aikavälillä vähentynyt, sen hinnan makrotaloudelliset vaikutukset ovat heikommat kuin 1970-luvun öljykriisin aikana. Muiden raaka-aineiden hintakehitys oli vuonna 2000 epäyhtenäistä, vaikka keskimäärin hinnat eivät ole nousseet. Vuosi 2000 oli kansainvälisillä korko- ja valuuttamarkkinoilla hieman keskimääräistä vakaampi. Vuoden 1999 päättyessä eurolla sai valuuttamarkkinoilla melko tarkkaan yhden Yhdysvaltain dollarin, mutta yhteisvaluutta devalvoitui lähes koko vuoden ajan. Se saavutti lokakuun lopulla alimman kurssinsa, noin 0,83 dollaria eurolta, mutta kurssi vahvistui loppuvuonna nopeasti noin 0,93 dollariin. Yhdysvaltain keskuspankki nosti diskonttokorkoaan vuoden alun 5 prosentin tasolta 6 prosenttiin toukokuuhun mennessä, mutta ei enää kevään jälkeen. Sen sijaan Euroopan keskuspankkijärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korkoa ja minimitarjouskorkoa nostettiin useaan otteeseen vuoden aikana, kaiken kaikkiaan 3 prosentista 4,75 prosenttiin. Osakekurssit kääntyivät useimmissa maissa selvään laskuun jo varhain keväällä. Osakemarkkinoiden epävarmuus ehkä ohjasi sijoituksia korkoinstrumentteihin, ja pitkät markkinakorot laskivat etenkin loppuvuonna. Esimerkiksi Suomen valtion vuonna 2011 erääntyvän sarjaobligaation keskikorko päämarkkinatakaajien välisissä kaupoissa aleni lokakuun 5,44 prosentista joulukuun 5,13 prosenttiin 1. Suomen vienti kasvoi voimakkaasti Suomessakin pitkään vallinnut noususuhdanne jatkui edelleen vuonna Bruttokansantuotteen kasvu kiihtyi vuoden ,2 prosentista noin 5,7 prosenttiin 2. Kasvu ylitti melko selvästi euroalueen keskiarvon, joka oli noin 3,4 % 3. Suomen teollisuustuotanto kasvoi nopeammin kuin kertaakaan sitten vuoden 1994 eli noin 11 %. Kasvu oli voimakasta etenkin elektroniikkateollisuudessa. Sähköteknisten tuotteiden valmistus kasvoi runsaat 35 % edellisestä vuodesta 4. Vienti kasvoi lähes 20 %, siis voimakkaammin kuin mikään muu kansantalouden kokonaiskysynnän komponentti 5. Vaihtotaseen ylijäämä olikin yli 60 miljardia markkaa eli noin 8 % bruttokansantuotteesta. Tämä heijastui luonnollisesti ulkomaisia velkoja, saamisia ja sijoituksia kuvaavaan rahoitustaseeseen. Vaikka Suomen kansantalouden ulkomainen nettovelka pieneni, arvopaperisijoituksina suomalaiset sijoittivat ulkomaille vain hiukan enemmän kuin ulkomaalaiset Suomeen. Lainoina, talletuksina, kauppaluottoina ja muina sijoituksina pääomia tuotiin maahan yli 50 miljardin markan edestä. Sen sijaan pääomia vietiin maasta suorina sijoituksina nettomääräisesti lähes sadan miljardin markan edestä 6. Kotimainen investointikysyntä on 1990-luvun puolivälissä alkaneessa noususuhdanteessa kasvanut, mutta kuitenkin vähemmän kuin esimerkiksi vientikysyntä. Sekä kone- ja laiteinvestointeja että rakennusinvestointeja tehtiin vuonna 2000 reaalisesti vähemmän kuin edellisessä noususuhdanteessa 1980-luvun lopulla. Samalla yritysten kannattavuus on jatkunut hyvänä. Yritysluottojen kysyntä on ollut suhdannetilanteeseen nähden heikkoa. Vuonna 2000 oli havaittavissa myös merkkejä siitä, että ainakin osittain noususuhdanne on ehkä jo päättymässä. Työttömyyden väheneminen hidastui selvästi, ja työttömyysaste aleni vuoteen 1999 verrattuna vain 0,4 prosenttiyksikköä, kun se vuonna 1999 pieneni noin 1,2 prosenttiyksikköä 7. Asuntojen hintakehitys tasaantui loppuvuonna. Lähes kaikissa talousennusteissa ennustetaan vuodelle 2001 kuitenkin yli 4 prosentin talouskasvua. 1 Suomen Pankki, Rahoitusmarkkinat-tilastokatsaus. 2 Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, ennakkotieto. 3 Eurostat, ennakkotieto, lehdistötiedote 27/ Tilastokeskus, teollisuustuotannon volyymiindeksi. 5 Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, ennakkotieto. 6 Suomen Pankki, Suomen maksutase XII, ennakkotieto. 7 Tilastokeskus, Työmarkkinat, ennakkotieto. 6

6 Julkisen sektorin rahoitustilanne parani Julkisen sektorin rahoitustilanne parani, sillä sekä kotitalouksien että yhteisöjen maksamat verot ovat noususuhdanteessa lisääntyneet. Esimerkiksi valtion tulo- ja varallisuusveron tuotto ylitti vuoden 1999 tason noin 30 % mm. yhteisöverojen voimakkaan kasvun vuoksi. Samalla julkisten menojen kasvu on ollut kohtuullista. Esimerkiksi julkiset investoinnit pysyivät suunnilleen ennallaan 8. Valtio ei ole rahoitustarpeensa vähentymisen vuoksi laskenut liikkeelle yhtä suuria määriä joukkovelkakirjalainoja kuin vielä joitakin vuosia sitten. Kuvio 1. Tuottokehitys osakemarkkinoilla Indeksi HEX-yleisindeksi HEX-portfolioindeksi Lähde: Helsingin Pörssi. Pörssin vaihto kaksinkertaistui, mutta kurssit laskivat Helsingin Pörssin alkuvuosi oli vilkas. IT-yhtiöiden osakkeiden kysyntä oli suurta, kurssit nousivat ja myös uusien teknologiayhtiöiden listautumisannit kiinnostivat sijoittajia. Keväällä tapahtui käänne ja kurssit alkoivat laskea. Teknologiayhtiöiden tulosodotukset huononivat. Osakkeiden hinnoittelu oli pohjautunut positiivisemmille tulevaisuudennäkymille kuin uudet realistisemmat ennusteet osoittivat. Koska Helsingin Pörssi on teknologiapainotteinen, se laski yhtä matkaa Nasdaqin kanssa. Nasdaqindeksi laski vuoden kurssihuipustaan 50 %, mutta Helsingin Pörssin NMindeksi 9 tuli alas helmikuun kurssihuipustaan noin 80 %. HEX-yleisindeksi puolestaan laski toukokuun alun kurssihuipusta keskimäärin 29 % ja vuositasolla 10,6 %. Sen sijaan painorajoitettu HEX-portfolioindeksi laski vuoden aikana 25,2 % Kuvio 2. Osakkeiden vaihto Helsingin Pörssissä Mrd. euroa Pörssiosakkeiden vaihto, mrd. euroa, vasen asteikko Pörssiosakkeiden vaihto suhteessa markkina-arvoon, %, oikea asteikko Lähde: Helsingin Pörssi. (kuvio 1). Nokian paino yleisindeksissä oli vuoden lopussa 71,6 %. Yleisindeksin portfolioindeksiä paremman kehityksen selittää Nokian osakkeen vuositasolla lievästi positiivinen kurssikehitys. Vuoden lopussa pörssin markkina-arvo oli 316 miljardia euroa. % Helsingin Pörssin vuosivaihto yli kaksinkertaistui edellisen vuoden 104 miljardista eurosta yhteensä 227 miljardiin euroon (kuvio 2). Muiden kuin 8 Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus, helmikuu New Market -indeksi. 0 7

7 päälistan osakkeiden vaihto jäi kuitenkin vaatimattomaksi. Pörssin kokonaisvaihdosta päälistan osakkeiden osuus oli 99 %. Pörssikurssien lasku jatkui myös alkuvuonna Helmikuun loppuun mennessä yleisindeksi oli laskenut 38 % vuoden vaihteen arvostaan. Portfolioindeksillä mitattuna kurssilasku on ollut 18 %. Nokian kurssi on laskenut samaan aikaan lähes 48 %. Keskimääräinen päivävaihto on kuitenkin kasvanut edelleen. KILPAILU JA PALVELUJEN TARJONTA RAHOITUSMARKKINOILLA Palveluiden tarjonta rajan yli kasvoi Rahoitusmarkkinoilla kansainvälistyminen jatkui voimakkaana. Internetin kautta tarjottavien sijoituspalvelujen määrä kasvoi edelleen, mikä näkyi sekä kotimaisten sijoituspalveluyritysten toiminnassa että ETA-alueelta tulleissa notifikaatioissa. Suomalaiset sijoituspalveluyritykset lisäsivät palveluittensa tarjontaa lähinnä muihin ETA-maihin. Rata lähettikin muiden maiden viranomaisille 21 notifikaatiota eli ilmoitusta sijoituspalvelujen tarjoamisesta Suomesta rajan yli muihin ETA-maihin. Rataan tuli 206 uutta ilmoitusta sijoituspalvelujen tarjoamisesta rajan yli Suomeen. Vastaavasti luottolaitostoimintaa koskevia notifikaatiota lähetettiin muiden maiden viranomaisille 2 ja vastaanotettiin 46. Suomalaiset olivat entistä kiinnostuneempia sijoittamaan ETA-alueen ulkopuolelle. Tämän vuoksi eräät suomalaiset sijoituspalveluyritykset ryhtyivät harjoittamaan ETA-alueen ulkopuolisten arvopaperinvälittäjien kanssa yhteistyötä, jossa sijoituspalveluyrityksen asiakkaat saivat mahdollisuuden käydä kauppaa ulkomaisilla arvopapereilla ulkomaisen yhtiön Internet-kotisivuilla toimivassa on-line-kaupankäyntijärjestelmässä. Vaikka ETA-alueen rajan ylittävä palveluntarjonta kasvoi, suomalaiset sijoittivat ulkomaille pääosin suomalaisten palveluntarjoajien kuten rahastoyhtiöiden, sijoituspalveluyritysten ja vakuutusyhtiöiden kautta. Myös ulkomaiset rahastot lisäsivät markkinointiaan Suomessa. Kaikkiaan 18 uutta ulkomaista yhteissijoitusyritystä ilmoitti rahasto-osuuksiensa markkinoinnin aloittamisesta Suomessa vuoden 2000 aikana. Markkinoinnin aloittamisesta on Ratalle tehnyt ilmoituksen yhteensä 70 yhteissijoitusyritystä. Osa rahastosijoituksista on suoria sijoituksia ja osa ohjautuu ulkomaisiin rahastoihin sijoitussidonnaisten vakuutusten kautta. Ratan käsityksen mukaan ulkomaisiin rahastoihin ohjautuvien sijoitusten osuus kaikesta rahastosijoittamisesta on toistaiseksi melko pieni. Koska Suomessa ei tilastoida sijoituksia ulkomaisiin rahastoihin, tarkan kuvan saaminen tilanteesta on vaikeaa. Vuoden 2000 aikana toimiluvan sai 4 uutta rahastoyhtiötä. Vuoden lopussa Suomessa oli 26 rahastoyhtiötä, jotka hallinnoivat 244 toiminnassa olevaa sijoitusrahastoa. Rata ja valtiovarainministeriö vahvistivat yhteensä 59 sijoitusrahaston säännöt, joista 27 oli ns. erikoissijoitusrahastoja. Erikoissijoitusrahastojen kokonaismäärä nousi 55:een. Suurin osa uusista erikoissijoitusrahastoista on toisiin rahastoihin sijoittavia rahasto-osuusrahastoja. Uutena rahastotyyppinä rahastoyhtiöt toivat markkinoille ns. absoluuttisen tuoton rahastoja 10. Etävälitystoiminta Helsingin Pörssissä laajeni. Uusia etävälittäjiä tuli vuoden aikana kuusi, ja vuoden 2000 lopussa pörssissä toimi 12 etävälittäjää. Etävälittäjien yhteenlaskettu osuus pörssin kokonaisvaihdosta oli yli 14 %, kun se vuonna 1999 oli 6 %. Suurin syy etävälittäjien tuloon oli kaupankäynti Nokian ja Soneran osakkeilla. Helsingin Pörssi oli vuonna 2000 kaupankäynnin volyymilla mitattuna Nokian osakkeiden suurin kauppapaikka. Sekä rahasto- että vakuutussäästäminen lisäsivät suosiotaan Verotus suosi pankkitalletuksia säästämismuotona vuosikymmenten ajan, sillä kotitalouksien talletuksille maksetut korot olivat Suomessa pääsääntöisesti verovapaita. Kesäkuun 2000 alussa pankkitalletusten korkotuotoista alettiin periä lähdeveroa korosta riippumatta, ja tämä on heikentänyt pankkitalletusten houkuttelevuutta suhteessa muihin säästämismuotoihin. Etenkin vuoden 2000 alkupuolella yleisö sijoitti rahastoihin selvästi 10 Tällaisen rahaston varoille tavoitellaan yleisestä markkinakehityksestä riippumatonta tuottoa, ja rahastolla ei siis ole vertailuindeksiä. Näille rahastoille on ominaista muun muassa tavallisia rahastoja vähäisempi riskinhajautus, voimakkaampi negatiivisen tai positiivisen johdannaisvivun käyttö, pitempi rahasto-osuuksien lunastusväli, arvopapereiden lyhyeksimyynti ja arvopapereiden lainaksiotto. Näissä rahastoissa on siis niin sanotun hedge fund in piirteitä lukuun ottamatta luottovivun käyttöä, jota ei ole vielä sallittu suomalaisille rahastoille. 8

8 enemmän kuin aiempina vuosina. Kuvio 3. Sijoitusrahastojen pääomien kehitys Mrd. mk Uutta pääomaa virtasi rahastoihin myös loppuvuodesta lukuun ottamatta vuoden loppuun ajoittunutta pientä notkahdusta. Pankkitalletuksia oli vuoden 2000 lopussa yhteensä 353 miljardia markkaa, mikä oli 11 miljardia enemmän kuin vuonna Talletuksia nopeammin kasvoivat kuitenkin vaihtoehtoiset sijoituskohteet. Sijoitusrahastojen pääomat kasvoivat vuoden aikana noin 22 miljardia markkaa eli 85 miljardiin markkaan. Kasvua edellisvuodesta oli 34 % (kuvio 3). Pääomat kasvoivat pääosin alkuvuodesta, sillä marras-joulukuussa pääomat itse asiassa vähenivät arvopapereiden kurssilaskun ja veroteknisistä syistä tapahtuneiden lunastusten vuoksi. Sijoitusrahastoihin virrannut Lähde:. Kuvio 4. Rahastoyhtiöiden markkinaosuudet ,64 % Mandatum Rahastoyhtiö Oy 3,35 % Aktia Rahastoyhtiö Oy 13,83 % Muut rahastoyhtiöt uusi pääoma ei pystynyt kompensoimaan kurssilaskun vaikutusta enää loppuvuonna, vaikka kaiken kaikkiaan vuonna 2000 sijoitusrahastoihin tuli uutta pääomaa 27 miljardia markkaa. Myös vakuutussäästäminen kasvatti suosiotaan sijoituskohteena. 31,67 % Merita Rahastoyhtiö Oy Henkivakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu vastuuvelka kasvoi noin 23 miljardia markkaa ja oli vuoden lopussa noin 109 miljardia markkaa 11. Pankkiryhmien asema rahasto- ja vakuutussäästämisessä merkittävä Pankkiryhmien asema rahasto- ja vakuutussäästämisessä oli merkittävä 13,48 % OP-Rahastoyhtiö Oy 9,59 % Sampo-Leonia Rahastoyhtiö Oy 9,31 % Evli-Rahastoyhtiö Oy 8,59 % Gyllenberg Fondbolag Ab 6,54 % Alfred Berg Rahastoyhtiö Oy (kuviot 4 ja 5). Pankkisidonnaisten Lähde:. 11 Vakuutussäästämisen markkinaosuudet on laskettu vakuutusmaksutulon perusteella, lähde Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto. 9

9 Kuvio 5. Henkivakuutusyhtiöiden markkinaosuudet koko maksutulosta Lähde: Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto. Kuvio 6. Pankkikonsernien markkinaosuudet talletuksista Lähde:. 36,0 % Merita Henkivakuutus Oy 9 % Muut 10,1 % Henkivakuutusosakeyhtiö Aurum 16,2 % Henkivakuutusosakeyhtiö Pohjola ja Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi 19,8 % Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo ja Leonia Henkivakuutus Oy 3,4 % Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 5,6 % Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola ja Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiola 28,8 % Osuuspankkien yhteenliittymä 13,6 % Leonia Pankki Oyj -konserni 7,7 % Säästöpankit ml. Aktia 2,8 % Paikallisosuuspankit 1,8 % Ålandsbanken Abp -konserni 1,1 % Mandatum Pankki Oyj -konserni 2,0 % Ulkomaisten luottolaitosten sivukonttorit Suomessa 42,2 % Merita Pankki Oyj -konserni rahastojen sekä henkivakuutusyhtiöiden yhteenlasketut markkinaosuudet olivat vuoden 2000 lopussa yli 60 % 12. Suurin markkinaosuus eri säästämismuodoista oli Merita Pankki Oyj -konsernilla. Myös Osuuspankkien yhteenliittymällä ja Sampo-Leonialla oli varsin vahva markkinaosuus. Pankkikonserneihin kuuluvat rahastoyhtiöt lisäsivät edelleen markkinaosuuttaan. Kolme suurinta rahastoyhtiötä hallitsi noin 55 prosenttia hallinnoitavana olevista pääomista (kuvio 4). Rahasto-osuuksia tarjoavat kaikki merkittävät pankkiryhmät, ja lisäksi myös monet sijoituspalveluyritykset harjoittavat tytäryhtiöidensä kautta laajamittaista rahastotoimintaa. Kolme suurinta pankkiryhmää hallitsi talletuksia ja luotonantoa Kolmen suurimman pankkiryhmittymän yhteenlaskettu markkinaosuus sekä luotoista että talletuksista oli vuoden 2000 lopussa noin 85 % (kuviot 6 ja 7). Suurin markkinaosuus eli yli 40 % oli edelleen Merita Pankki Oyj -konsernilla. Vuoden 2000 aikana markkinaosuuttaan talletuksista kasvatti eniten Merita Pankki Oyj -konserni, jonka markkinaosuus kasvoi prosentin (kuvio 6). Myös Ålandsbanken Abp -konserni kasvatti talletusten markkinaosuuttaan (+0,3 %), kun taas Leonia Pankki Oyj -konserni menetti 12 Pankkisidonnaisiksi rahastoyhtiöiksi on tässä katsottu Merita Rahastoyhtiö Oy, OP-Rahastoyhtiö Oy, Sampo-Leonia Rahastoyhtiö Oy, Mandatum Rahastoyhtiö Oy, Aktia Rahastoyhtiö Oy, Handelsbanken Fondbolag Ab ja Ålandsbanken Fondbolag Ab. Pankkisidonnaisiksi vakuutusyhtiöiksi on katsottu Merita Henkivakuutus Oy, Henkivakuutusosakeyhtiö Aurum, Leonia Henkivakuutus Oy ja Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo. 10

10 markkinaosuuttaan ( 2,2 %). Muiden pankkiryhmittymien markkinaosuudet kasvoivat hieman verrattuna vuoden 1999 lopun tilanteeseen. Luotonannon markkinaosuuttaan lisäsivät eniten ulkomaisten luottolaitosten sivukonttorit (+0,8 %) sekä Kuvio 7. Pankkikonsernien markkinaosuudet luotoista ,5 % Osuuspankkien yhteenliittymä 18,3 % Leonia Pankki Oyj -konserni Osuuspankkien yhteenliittymä (+0,4 %) (kuvio 7). Markkinaosuuttaan menetti lähinnä Leonia Pankki Oyj -konserni, jonka markkinaosuus supistui yli prosentin 13. RAHOITUSMARKKINOIDEN TAPAHTUMIA Lähde:. 5,4 % Säästöpankit ml. Aktia 1,9 % Paikallisosuuspankit 1,4 % Ålandsbanken Abp -konserni 0,4 % Mandatum Pankki Oyj -konserni 5,0 % Ulkomaalaisten luottolaitosten sivukonttorit Suomessa 41,0 % Merita Pankki Oyj -konserni Merkittäviä toimialajärjestelyjä ja rakennemuutoksia tehtiin myös vuonna 2000 Suomeen syntyi ensimmäinen pankkija vakuutustoimintaa harjoittava finanssiryhmittymä, kun Leonia Oyj ja Vakuutusyhtiö Sampo Oyj yhdistyivät vuoden 2000 lopussa. Muodostetun konsernin emoyhtiöksi tuli Vakuutusyhtiö Sampo-Leonia Oyj. Konserni osti vuoden 2001 alkupuolella Mandatum Pankki Oyj:n, ja konsernissa jo toimivan Leonia Pankin nimi muutettiin Sampo Pankiksi. Finanssiryhmittymän rakenne toteutuu lopullisesti huhtikuun alussa 2001, kun vakuutustoimintaa harjoittanut emoyhtiö muuttuu omistusyhteisö Sampo Oyj:ksi, joka on kaupankäynnin kohteena Helsingin Pörssissä. Sampo Oyj omistaa suoraan tai välillisesti finanssiryhmittymään kuuluvat pankit, sijoituspalveluyritykset ja vakuutusyhtiöt. Nordic Baltic Holdingin (NBH) ja tanskalaisen Unidanmarkin välisestä yhdistymissopimuksesta tiedotettiin maaliskuussa Yhdistyminen tehtiin osakevaihtotarjouksena, jossa Unidanmarkin osakkeenomistajat saivat 30 % ja Meritanordbankenin osakkeenomistajat 70 % uuden ryhmän omistusyhteisöstä. Meritanordbanken oli jo syksyllä 1999 esittänyt ostotarjouksen norjalaisesta Christiania Bank og Kreditkassenista. Lokakuussa 2000 Norjan pankkisijoitusrahasto päätti myydä omistuksensa pankista Meritanordbankenille. Konsernin emoyhtiön NBH:n uusi nimi Nordea hyväksyttiin marraskuun 2000 lopun ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Meritanordbanken Oyj:n nimi muutettiin joulukuussa Nordea Companies Finland (NCF) Oyj:ksi. Kaupankäynti Merita Oyj:n osakkeella lopetettiin Helsingin Pörssissä huhtikuussa Tällä hetkellä Nordean osake on kaupankäynnin kohteena Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan pörsseissä. Listausta Oslon pörssiin ollaan hakemassa. Arvo-osuusrekisterit keskitettiin Suomi luopui lokakuussa osakkeiden hajautetusta arvo-osuusjärjestelmästä, kun yksi keskitetty arvo-osuusrekisteri otettiin käyttöön Itsenäiset, lähinnä pankkien ylläpitämät arvoosuusrekisterit yhdistettiin Suomen Arvopaperikeskus Oy:n (APK) arvoosuusrekisteriin. Muutoksessa kaikki osaketilit siirrettiin APK:hon ja entisistä rekisterinhoitajista tuli tilinhoitajia. 13 Leonia Pankki Oyj -konsernin markkinaosuuksia on verrattu Leonia Oyj:n konsernin lukuihin. Leonia Oyj:n omistama tytäryhtiö Leonia Corporate Bank Oyj sulautui yhtiön toiseen tytäryhtiöön Leonia Pankki Oyj:hin Samalla Leonia Oyj sulautui Vakuutusyhtiö Sampo Oyj:hin. Leonia Oyj -konserni vastaa pääpiirteissään sulautumisten jälkeen muodostunutta Leonia Pankki Oyj -konsernia (nykyinen Sampo Pankki Oyj -konserni). 11

11 HEX suunnittelee listautumista Helsinki Exchanges Group (HEX) ilmoitti kesäkuussa 2000, että se käynnistää yhtiön mahdollista pörssilistautumista koskevat selvitykset. Selvitys valmistui joulukuussa, ja sen mukaan HEX-konserni on yrityksenä listauskelpoinen, eikä konsernin listaukselle ole lainsäädännöllisiä esteitä. Selvityksen perusteella HEXin hallitus päätti selvittää kuinka mahdollinen, erikseen päätettävä listaus olisi toteutettavissa. Nokia-optioiden vaihto Eurexissa kasvoi Helsingin Pörssi ja Eurex päättivät joulukuussa siirtää viiden osakeoption kaupankäynnin Eurexin kaupankäyntijärjestelmästä takaisin Helsingin Pörssiin, koska useiden suomalaisten osakeoptioiden vaihto on jäänyt Eurexissa vaatimattomaksi. Sen sijaan Nokia-optioiden vaihto kasvoi Eurexissa. Nokian osuus suomalaisilla osakeoptioilla käydystä kaupasta oli 89 %. Helsingin Pörssissä ja Eurexissa kaupankäynnin kohteena olevien suomalaisten osake- ja indeksijohdannaisten kappalemääräinen vaihto kasvoi vuoden 1999 noin 2 miljoonasta sopimuksesta vuoden 2000 noin 6,4 miljoonaan sopimukseen. Suomalaisten osake- ja indeksijohdannaisten kaupankäynti Eurexissa alkoi kahdessa vaiheessa syyskuussa 1999 ja tammikuussa Tuolloin Eurexiin siirrettiin yhteensä 11 osakeoption sekä FOX-indeksiin perustuvien johdannaisten kaupankäynti. Pörssipäivä pitenee huhtikuun 2001 alussa. Helsingin Pörssin suunnitelmien mukaan päivän jatkuva kaupankäynti päättyisi kello 18.00, minkä jälkeen iltakauppaa käytäisiin klo 21 saakka. Iltakaupankäynnissä olisivat voimassa jatkuvan kaupankäynnin säännöt ja selvitysjakso (kaupantekopäivä + 3 päivää). Ei-toivottuja ilmiöitä ilmaantui osakemarkkinoille Helsingin Pörssiin ja pääasiassa sen NM-listalle listautui loppuvuodesta 1999 ja alkuvuodesta 2000 useita uusia yrityksiä, joista monet toimivat Internet- tai muulla teknologia-alalla. Uusilla yhtiöillä oli monia yhteisiä piirteitä: ne olivat pieniä ja suhteellisen nuoria perinteisiin pörssiyhtiöihin verrattuna. Koska yhtiöt olivat voimakkaassa kasvu- ja kehittymisvaiheessa, niiden arvo olikin lähes yksinomaan tulevaisuuden odotuksissa. Tämä teki niiden osakkeen arvonkehityksen erittäin volatiiliksi. Lisäksi yhtiöiden toiminta perustui pitkälti yhden tai kahden liiketoimintaidean varaan, ja niiden liiketoiminta oli voimakkaasti sidoksissa yhtiöiden alkuperäisiin omistajiin. Kova usko ns. uuden talouden yhtiöihin yhdistettynä uusien yhtiöiden kokemattomuuteen tiedottamisessa, yhtiöiden pienuuteen ja sisäisen laskennan resurssien vähäisyyteen näkyi muutamina epätoivottuina ilmiöinä. Yhtiöiden arvo perustui pitkälti tulevaisuuden odotuksiin, ja joidenkin yhtiöiden pörssitiedotteet näyttivät nostavan osakekursseja tiedotteen asiasisällöstä riippumatta. Listautumisantien yhteydessä vallinnut usko näiden yhtiöiden tulevaisuuteen väheni yhtä matkaa uuteen talouteen kohdistuneen uskon heikkenemisen kanssa. Tulosvaroituksia jouduttiinkin antamaan suhteellisen pian listautumisannin tai osakemyynnin jälkeen. Sijoittajat alkoivat epäillä emission yhteydessä annettujen tietojen paikkansa pitävyyttä. Myös joidenkin yhtiöiden tiedottamisen ajantasaisuudessa sekä sisällön informatiivisuudessa oli puutteita. Tilanne näkyi myös Ratan työssä. Rata tutki useita tiedottamistapauksia, jotka liittyivät sekä normaaliin pörssitiedottamiseen että listalleottoesitteessä annettujen tietojen oikeellisuuteen verrattuna yhtiöiden myöhempään taloudelliseen kehitykseen. 12

12 Valvontatoiminta VALVONTATOIMINNAN LÄHTÖKOHTIA Rata pyrkii valvonnassaan ennakoivuuteen Rahoitustarkastuksen (Rata) valvontatoiminnan lähtökohtana on ennakoiva valvonta, jossa vastuun valvonnasta jakavat valvottava itse, markkinat ja valvontaviranomaiset. Ennakoiva valvonta painottaa sitä, että valvottavalla on ensisijainen vastuu toiminnastaan ja sen valvonnasta. Markkinoiden harjoittama valvonta eli markkinakuri kannustaa valvottavaa kantamaan vastuuta. Markkinakuri toimii, jos markkinoille annetaan olennaista ja riittävää tietoa valvottavien toiminnasta. Viranomaisvalvonta täydentää markkinakuria ja valvottavan omaa vastuuta. Valvojan haasteena on tunnistaa markkinoiden ja valvottavien ongelmat mahdollisimman aikaisin ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin nopeasti ja uskottavasti. Ennakoiva valvonta on Ratan keskeinen keino edistää rahoitusmarkkinoiden vakautta. Rahoitusmarkkinoilla voi kuitenkin syntyä kriisejä kaikesta valvonnasta huolimatta. Ennakoivalla valvonnalla pyritäänkin siihen, että tällainen kriisi ei paisuisi niin suureksi, että se uhkaisi koko rahoitusjärjestelmän vakautta. Valvontatoiminnassaan Rata kiinnittää huomiota mm. markkinoiden toimintavarmuuteen ja menettelytapoihin. Olennaisen osan Ratan työstä muodostaa myös valvottavien johdon toiminnan, sisäisen valvonnan, riskienhallinnan sekä taloudellisen tilan valvonta. Finanssiryhmittymien valvonnassa tehdään yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa Uuden haasteen valvontaan ovat tuoneet yli valtiollisten rajojen toimivat finanssiryhmittymät sekä pankki- ja vakuutusalan konsernit. Näiden ryhmittymien valvonnassa Rata tekee yhteistyötä sekä pohjoismaisten valvontaviranomaisten että Vakuutusvalvontaviraston kanssa. Yhteistyön pohjan muodostavat valvontapöytäkirjat sekä käytännön valvontatyötä varten perustetut valvontaryhmät (ks. sivut 24 ja 35 36). MARKKINOIDEN JA MENETTELYTAPOJEN VALVONTA Arvopapereiden selvityksen toimivuuteen panostettiin Osakekauppojen määrä kasvoi vuoden 2000 alkupuolella voimakkaasti, mikä aiheutti kapasiteettiongelmia Arvopaperikeskukselle (APK). Rata näki tilanteessa suuria riskejä koko arvopaperimarkkinoiden toiminnalle, ja se edellyttikin osapuolilta riittäviä ja tehokkaita toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Välittäjiä ja selvitysosapuolia kehotettiin varmistumaan siitä, että kirjaus- ja selvitystoiminnan resurssit ovat riittävät ja tekniset järjestelmät toimivat. Rata pyrki toimillaan myös varmistamaan, että selvitystoiminnan vakuusjärjestelyt ovat riittävät. Vuoden aikana Rata teki selvitysosapuoliin ja Arvopaperikeskukseen (APK) yli 20 valvontakäyntiä, joilla käytiin läpi selvitystoiminnan riskienhallintamekanismeja ja varajärjestelmiä. Valvontakäynneillä voitiin havaita, että Arvopaperikeskus ja osapuolet olivat panostaneet paljon selvitystoiminnan toimintavarmuuteen. Vuoden lopussa tärkein selvitystoiminnan sujuvuutta kuvaava mittari eli kuukausittainen kauppojen selvitysaste 1 vakiintui noin 95 prosenttiin, kun se alkuvuodesta oli vielä alle 90 %. Suomessa siirryttiin lokakuussa hajautetusta osakkeiden arvo-osuusrekisterijärjestelmästä keskitettyyn arvo-osuusrekisteriin. Uudistuksen tavoitteena oli vähentää selvitystoiminnan riskejä ja parantaa rekisterinpidon ja selvitystoiminnan kehittämismahdollisuuksia kansainvälistyvässä ympäristössä. Keskittämistä edellyttävä lainsäädäntö tuli voimaan keväällä. Vaikka järjestelmämuutos oli suuri, yhden keskitetyn arvo-osuusrekisterin käyttöönotto sujui ilman merkittäviä ongelmia. Rata oli mukana varmistamassa uuden järjestelmän sujuvaa käyttöönottoa tekemällä valvontakäyntejä ennen kuin järjestelmiä keväällä testattiin ja testien jälkeen alkusyksystä. Lisäksi Rata osallistui tarvittavien lainsäädäntömuutosten ja muiden sääntelymuutosten valmisteluun. Rekisterikeskittämiseen liittyviä valvontakäyntejä tehtiin vuoden aikana noin 15. Emissionjärjestämisen menettelytavoista keskusteltiin Emissiotoiminta oli erityisesti keväällä vilkasta. Rata hyväksyi yhteensä Määräajassa selvitettyjen kauppojen osuus kaikista kaupoista. 13

13 listalleotto- ja tarjousesitettä ja myönsi 141 niihin liittyvää poikkeuslupaa 2. Maaliskuussa Rata järjesti emissionjärjestäjille ja heidän oikeudellisille neuvonantajilleen tilaisuuden, jossa keskusteltiin emissionjärjestämisen yleisistä menettelytavoista sekä osakeantien ja -myyntien yhteydessä ilmenneistä ongelmista. Tällaisia ongelmia olivat mm. osakkeiden allokaatio eli osakkeiden jakaminen merkitsijöille tilanteissa, joissa emissiot olivat moninkertaisesti ylimerkittyjä, sekä merkintähinnan ennakkomaksujen palauttamisajat. Kysynnän laimentuminen kesään mennessä poisti kuitenkin ylimerkintätilanteet ja niihin liittyvät allokaatio-ongelmat. Ensimmäinen allokaatioarvonta järjestettiin joulukuussa. Kaikissa osakeanneissa ja -myynneissä oli mahdollista merkitä osakkeita Internetin kautta. Suurin osa yleisömerkinnöistä annetaankin Internetin kautta. Rata antoi heinäkuussa kannanoton, jossa Internet sallittiin ainoana merkintäpaikkana (ks. sivu 30). Myös sijoitusrahastot osallistuivat vilkkaasti osakeanteihin ja -myynteihin. Rata lähetti keväällä rahastoyhtiöille kirjeen, joka koski sijoitusrahastojen merkintätoimeksiantoja osakeanneissa ja -myynneissä. Ratan tulkinnan mukaan rahastoyhtiöt eivät voi anneissa antaa merkintätarjouksia, jotka annetunlaisina toteutuessaan johtaisivat yli 10 prosentin sijoitukseen yksittäisen sijoitusrahaston varoista. Kanta perustuu sijoitusrahastolakiin, jonka mukaan rahastoyhtiö saa sijoittaa saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin sijoitusrahaston varoja enintään määrän, joka vastaa yhtä kymmenesosaa rahaston varoista. Arvopaperimarkkinoiden toimintaa koskevien asiakasvalitusten määrä kasvoi Rataan saapui vuoden aikana kirjallisia selvityspyyntöjä yhteensä 198, joista 150 koski luottolaitosten toimintaa ja 48 arvopaperimarkkinoiden toimintaa. Luottolaitosten toimintaa koskevien kirjallisten selvityspyyntöjen ja puhelintiedustelujen määrä väheni edelleen. Asiakasvalitukset koskivat lähinnä tilinkäyttöön ja perintään liittyviä asioita. Tehtyjen selvitysten pohjalta pankin menettelyä kritisoitiin 20 tapauksessa, ja lisäksi kolmessa tapauksessa pankki tuli omaaloitteisesti asiakasta vastaan. Pankkien toimintaan liittyvien puhelintiedustelujen määrää on vähentänyt se, että yleisö tuntee entistä paremmin Kuluttajaviraston, Ratan ja Pankkiyhdistyksen yhdessä perustaman Pankkialan asiakasneuvontatoimiston. Asiakasneuvontatoimistoon tuli yhteydenottoja lähes sama määrä kuin edellisenäkin vuonna eli yli Toimiston vahvuutta lisättiin yhdellä osa-aikaisella lakimiehellä, mikä osaltaan on nopeuttanut palvelua. Asiakasneuvontatoimisto antaa neuvoja pankkitoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Sen tehtävänä on myös edistää pankkien ja asiakkaiden välistä luottamusta sekä kehittää pankkitoiminnan käytäntöjä. Arvopaperimarkkinoiden toimintaa koskevien asiakasvalitusten määrä sitä vastoin kasvoi. Kirjallisten valitusten ohella Rataan tuli useita kymmeniä puhelintiedusteluita. Valitukset koskivat mm. osakkeiden allokaatiota emissioissa, Internet-palveluita ja niiden teknisiä häiriöitä sekä omaisuudenhoidon menettelytapoja. Luottolaitosten sopimusehtojen valvonnassa huomiota kiinnitettiin erityisesti pankkien Internet-toiminnassa käyttämiin sopimusehtoihin. Vuonna 1999 annettua markkinointia koskevaa kannanottoa täsmennettiin eräiltä osin, kun Rata otti kantaa luottolaitosten käyttämiin sopimusehtoihin. Useita tutkintapyyntöjä annettiin poliisille Rata tutki vuoden aikana arvopaperimarkkinoilta 38 tapausta, joissa oli syytä epäillä laiminlyöntejä tai väärinkäytöksiä. Tutkimukset painottuivat aikaisempia vuosia enemmän tiedottamiseen ja kurssimanipulaatioon. Erityisesti ns. uuden talouden yhtiöiden tiedottamisessa havaittiin useita puutteita (ks. sivu 12). Poliisille tehtiin yhteensä yhdeksän tutkintapyyntöä, joista neljä koski epäiltyä sisäpiiritiedon väärinkäyttöä, kaksi tiedottamisrikosta, kaksi kurssin vääristämistä ja yksi arvopaperimarkkinarikosta, jossa kyse oli sijoituspalvelujen tarjoamisesta ilman lupaa. Tutkintapyynnöt koskivat kuuden yhtiön osaketta. Lisäksi annettiin yksi epävirallinen huomautus pörssiyhtiölle sen tiedotuskäytännöstä ja laskentajärjestelmien toimivuudesta. 2 Sisältää sekä velka- että osake-emissiot. 14

14 VALVOTTAVIEN TALOUDELLISEN TILAN JA RISKINOTON VALVONTA Erityistä huomiota kiinnitettiin johtamiseen, strategioihin ja sisäiseen valvontaan Yksittäisten valvottavien tilaa arvioitiin vuoden 2000 aikana tarkastusten, valvontakäyntien ja riskienseurannan tietojen avulla. Kokonaistilanteen arvioinnissa huomiota kiinnitettiin rakennemuutoksiin, johtamiseen ja strategioihin, toimintojen organisointiin, sisäisen valvonnan toteuttamiseen, tuloskehitykseen, vakavaraisuuteen, keskeisiin riskeihin sekä tilinpäätösinformaation oikeellisuuteen. Suurimpien valvottavien toiminnassa oli havaittavissa, että juridisten organisaatiomuutosten lisäksi myös liiketoimintaorganisaatiot olivat muutostilassa. Rata piti tärkeänä, että uudet juridiset ja liiketoiminnalliset organisaatiot eivät muodostu niin monimutkaisiksi, että viranomaisvalvonta tai organisaation johtaminen ja sisäinen valvonta vaikeutuvat. Toimintaympäristön muutokset, kilpailutilanne ja tekninen kehitys näkyivät erityisesti pankkien strategioissa. Pankit pyrkivät löytämään vakuutus-, sijoitus- ja pankkitoiminnan synergiaetuja ja kasvumahdollisuuksia ulkomailta. Myös varainhoitopalveluiden lisääntynyt kasvu ja verkkopankkitoiminnan merkitys kuvastuivat strategioista. Toisaalta osa pankeista ja muista luottolaitoksista perusti strategiansa alueellisiin tekijöihin tai keskittyi tiettyihin rahoituspalveluihin ja asiakasryhmiin. Pankkien suotuisa tuloskehitys vahvisti niiden vakavaraisuutta. Pankit alkoivat kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota pääoman kohdentamiseen eri liiketoimintoihin ja yksiköihin. Pankit vähensivät kiinteistöriskejään Ratalle ilmoittamiensa suunnitelmien mukaisesti. Kiinteistöriskien ongelmat eivät kuitenkaan poistuneet kokonaan. Rata seurasi pankkien kiinteistöriskitilannetta ja teki kiinteistöriskitarkastuksia pankkeihin, joissa kiinteistöriskit eivät olleet tuntuvasti vähentyneet. Pankkien kannattavuus parani edelleen Pankkien kannattavuus 3 jatkui erinomaisena vuonna Liikevoittoa kertyi kaikkiaan 12,1 miljardia markkaa, kun vuotta aiemmin liiketulos oli vain 8,5 miljardia markkaa. Rahoituskate kasvoi 16,1 miljardiin markkaan, kun se vuonna 1999 oli 13,5 miljardia markkaa. Korkotuotot kasvoivat selvästi nopeammin kuin korkomenot. Korkotuottoja kertyi vuonna 2000 yhteensä 36,8 miljardia markkaa, mikä oli 8,2 miljardia markkaa enemmän kuin vuotta aiempi 28,7 miljardia markkaa. Korkokuluja puolestaan oli 5,5 miljardia markkaa aiempaa enemmän. Kokonaiskorkomarginaalin leveneminen oli keskeinen syy rahoituskatteen kasvuun. Antolainauksen keskikorko nousi vuoden aikana selvästi enemmän kuin ottolainauksen keskikorko. Suuri osa pankkien antolainauksesta on sidottu erilaisiin viitekorkoihin, joten markkinakorkojen nousu heijastui selvästi korkotuottoihin. Myös antolainauksen lisääntyminen kasvatti korkotuottoja ja rahoituskatetta. Arvopaperi- ja valuuttatoiminnan katetta kertyi 1,0 miljardia markkaa, mikä oli selvästi enemmän kuin vuotta aiempi 0,4 miljardia markkaa. Etenkin arvopaperikaupan kate parani. Palkkiotuotot ovat viime vuosina jatkuvasti kasvaneet, etenkin arvopaperivälityksen ja omaisuudenhoidon tuotot. Nettomääräiset palkkiotuotot nousivat 6,2 miljardiin markkaan vuotta aiemmasta 5,4 miljardista markasta. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvoivat 1,3 miljardiin markkaan vuoden ,1 miljardista markasta. Näiden tuottojen kasvu ei liene rakenteellista, vaan se johtuu vuonna 2000 saaduista poikkeuksellisen suurista kertaluontoisista osingoista. Hallinto- ja toimintakulut sen sijaan kasvoivat. Esimerkiksi henkilöstökulut kasvoivat 6,2 miljardiin markkaan vuoden ,0 miljardista markasta. Luotto- ja takaustappiot olivat nettomääräisesti 0,4 miljardia markkaa, kun vuonna 1999 näitä tappioita kertyi 0,5 miljardia markkaa (taulukko 1). 3 Mukaan lukuihin on laskettu Merita Pankki -konserni, Osuuspankkien yhteenliittymä, Ålandsbanken-konserni, Mandatum-konserni, Yrityspankki Skopin konserni (selvitystilassa), Aktia-konserni, muut säästöpankit emoyhtiöinä ja paikallisosuuspankit emoyhtiöinä. Lisäksi vuoden 1999 luvuissa on Leonia-konserni ja vuoden 2000-luvuissa Leonia Pankki -konserni, johon Leonia Corporate Bank on yhdistetty yhdistelmämenetelmällä riveittäin. 15

15 Taulukko 1. Talletuspankkien tuloslaskelman pääerät 1999 ja 2000, mrd. markkaa* Taulukko 2. Talletuspankkien vakavaraisuustiedot, mrd. markkaa* Pankkien omat varat vahvistuivat Kotimaisten pankkien talletuskanta kasvoi vuonna 2000 noin 3 %. Suurimman osan vuotta talletuskanta pieneni, mutta tilanne muuttui aivan loppuvuodesta. Yleisöluottojen määrä kasvoi selvästi enemmän kuin talletukset, noin 8 %. Vakavaraisuuslaskelmien riskipainotetut erät kasvoivat 427 miljardista markasta 466 miljardiin markkaan. Myös pankkien omat varat vahvistuivat selvästi vuonna Ensisijaiset omat varat (Tier 1) lisääntyivät 35, Omat varat yhteensä 54,1 50,7 josta ensisijaiset omat varat (Tier 1) 42,0 35,7 Riskipainotetut erät 465,6 426,6 Vakavaraisuusaste 11,6 % 11,9 % Ensisijaisten omien varojen perusteella laskettu vakavaraisuus 9,0 % 8,4 % * Luvuissa ovat mukana Merita Pankki -konserni, Osuuspankkien yhteenliittymä, Ålandsbankenkonserni, Mandatum-konserni, Aktia-konserni sekä muut säästö- ja paikallisosuuspankit emoyhtiöinä. Lisäksi mukana on vuodelta 1999 Leonia-konserni ja vuodelta 2000 Leonia Pankki (Sampo Pankki) -konsernin ja Leonia Corporate Bankin yhdistetty tilinpäätös. Mukana ei ole Yrityspankki Skop -konsernia. Lähde: Rahoituskate 16,1 13,5 Palkkiotuotot (netto) 6,2 5,4 Arvopaperi- ja valuuttatoiminnan kate 1,0 0,4 Muut tuotot 3,1 2,4 Hallinto- ja toimintakulut 12,2 11,5 Poistot 1,8 1,2 Luotto- ja takaustappiot 0,4 0,5 Liikevoitto 12,1 8,5 * Laskelmassa ovat mukana Merita Pankki -konserni, Osuuspankkien yhteenliittymä, Ålandsbankenkonserni, Mandatum-konserni, Yrityspankki Skopin konserni (selvitystilassa), Aktia-konserni, muut säästöpankit emoyhtiöinä ja paikallisosuuspankit emoyhtiöinä. Lisäksi mukana on vuodelta 1999 Leonia-konserni ja vuodelta 2000 Leonia Pankki (Sampo Pankki) -konsernin ja Leonia Corporate Bankin yhdistetty tilinpäätös. Lähde:. miljardista markasta 42,0 miljardiin markkaan. Pankkien hyvä kannattavuus oli keskeisiä syitä pääomien vahvistumiseen, sillä voittovarat ovat kerryttäneet vapaita omia pääomia. Pelkästään ensisijaisten omien varojen perusteella laskettu Tier 1 -vakavaraisuus vahvistui vuoden aikana 8,4 prosentista 9,0 prosenttiin (taulukko 2). Luottotappiot edelleen vähäisiä Pankkikonsernien koko vastuukanta (luotot + takaukset) oli vuoden 2000 lopussa 493 miljardia markkaa. Luotonannon kasvu jatkui voimakkaana, mutta sen kasvuvauhti hidastui edellisvuosista. Vuonna 2000 yleisöluotot kasvoivat noin 8 %. Jos mukaan lasketaan myös luotot rahoitus- ja vakuutuslaitoksille, kasvua oli 10 %. Kahtena edellisenä vuotena kasvuprosentti oli 11. Luotonanto kasvoi eniten kotitaloussektorilla, joka on edelleen suurin luotonsaajasektori. Kotitalouksien osuus koko vastuukannasta oli vuoden 2000 lopussa 44 %. Pankkikonsernien järjestämättömät saamiset vähenivät edelleen (kuvio 8). Järjestämättömien saamisten osuus vastuukannasta oli 0,8 %, kun se vuoden 1999 lopussa oli 1,1 %. Suhteellisesti eniten järjestämättömiä saamisia oli vuoden 1999 tapaan kauppa- ja ravitsemustoimialalla. Kotitaloussektorin järjestämättömät saamiset vähenivät luotonannon ripeästä kasvusta huolimatta. Myös luottotappioiden määrä väheni. Pankkikonsernien luottotappiot olivat yhteensä 355 miljoonaa markkaa, mikä oli 102 miljoonaa markkaa edellisvuotta vähemmän. Luottotappioiden osuus koko luottojen ja takausten vastuukannasta oli pieni eli vain 0,1 %. Turkin rahoituskriisistä ei merkittäviä tappioita suomalaispankeille Suomalaisten pankkien ulkomaiset saamiset kasvoivat vuoden 2000 aikana 16 % 260 miljardiin markkaan. Ulkomaisten saamisten kasvu on keskittynyt pääasiassa euroalueelle, jossa tapahtuu suurin osa pankkien likviditeetin hallinnasta (kuvio 9). 16

16 Suurimpia ongelma-alueita eurooppalaisille pankeille oli Turkki, joka ajautui likviditeettikriisiin loppuvuodesta Suomalaisten pankkien saamiset Turkista olivat lähinnä suomalaisyritysten vientitoimintaan liittyvää eikä pankeille koitunut niistä merkittäviä luottotappioita. Toinen kriisialue oli Argentiina, mutta suomalaisten pankkien saamiset Argentiinasta olivat hyvin pieniä. Aasian talouskasvu osoitti loppuvuodesta jälleen hiipumisen merkkejä. Yleisesti ennustetaan, ettei vuoden 1997 tapaista kriisiä ole tulossa, mutta taantuman syvyyden uskotaan seuraavan pitkälti USA:n talouden kehitystä. Suomalaispankkien saamiset Aasian alueelta putosivat vuoden 2000 aikana kymmenisen prosenttia noin 12 miljardiin markkaan, eikä niistä toiminnan luonteen ja erilaisten takaus- ja vakuusjärjestelyjen vuoksi odoteta mainittavia luottotappioita. Kuvio 8. Talletuspankkien järjestämättömät saamiset ja luottotappiot Mrd. mk Järjestämättömät saamiset (sis. pankkitakaukset ja nollakorkoiset saamiset) Luottotappiot Lähde:. Kuvio 9. Suomalaisten pankkikonsernien ulkomaiset saamiset alueittain Mrd. mk Emu-maat Muut EU-maat Muu Länsi-Eurooppa Itä-Eurooppa Lähde:. Johdannaisinstrumenttien kehitys oli epäyhtenäistä Valuuttatermiinien 4 ja -optioiden sopimuskannat kasvoivat vuonna Valuuttatermiinikannoista jo noin 80 % muodostuu ulkomaisen vastapuolen kanssa tehdyistä sopimuksista. Kohde-etuuden nimellismäärällä mitattuna korkofutuurit ovat nyt FRAsopimuksia yleisempi instrumentti alle vuoden korkoriskin hallinnassa. Korkofutuurien tärkeimmät markkinapaikat ovat Eurex, London International Financial Futures and Options Exchange ja Chicago Board of Trade. Suomalaisten talletuspankkien vakioimattomien johdannaissopimusten luottovasta-arvo lisääntyi 2,1 miljardia markkaa 20,4 miljardiin markkaan. Luottovasta-arvot on kerätty pankkien vakavaraisuuslaskennasta ja ne muodostuvat jälleenhankinta- USA Aasia Muut kustannuksesta sekä tulevaisuuden luottoriskin arviosta. 4 Valuuttatermiineissä on mukana myös valuuttaswappien termiiniosa. 17

17 Taulukko 3. Suomessa toimivien pankkien johdannaisten kohdeetuuksien nimellisarvo 1999 ja 2000, milj. markkaa Muutos Muutos % Valuuttasidonnaiset Valuuttatermiinit % Koron- ja valuutanvaihtosopimukset % Valuuttaoptiot % Korkosidonnaiset Korkotermiinit ja -futuurit % Koronvaihtosopimukset % Korko-optiot % Lähde:. Taulukko 4. Pankkisektorin korkoriski , milj. markkaa TULORISKI Euromääräiset erät Valuuttamääräiset erät oletus: vaadittaessa maksettavat talletukset = 10,5 kk RAHOITUSKATE Tuloriski suhteutettuna rahoituskatteeseen 9 % 10 % INVESTOINTIRISKI Euromääräiset erät Valuuttamääräiset erät 62 6 Korkojen laskiessa yhdellä prosenttiyksiköllä negatiivinen riskiluku tarkoittaa tappiota ja positiivinen voittoa. Lähde:. Talletusten verovapauden poistuminen kesäkuun alusta 2000 voi lyhentää vaadittaessa maksettavien talletusten duraatio-olettamaa tuloriskin laskennassa korkokilpailun kautta. Jos laskennassa käytettyä duraatio-oletusta lyhennetään, pankkisektorin tuloriski pienenee. Suomessa toimivien pankkien myöntämien takausten ja takuusitoumusten määrä nousi noin neljä miljardia markkaa eli noin 70 miljardiin markkaan. Pankkeja sitovien nostamattomien luottojen määrä lisääntyi 21 % eli 63,8 miljardiin markkaan. Korkoriski pieneni loppuvuodesta Pankkisektorin tuloriski oli vuoden 2000 lopussa miljoonaa markkaa. Tuloriskillä tarkoitetaan potentiaalista korkokatteen pienentymistä seuraavien 12 kuukauden aikana, jos korkotaso laskee yhdellä prosenttiyksiköllä (ks. sivu 50). Pankkisektorin yhteenlaskettu tuloriski pieneni vuoden 1999 lopusta 145 miljoonaa markkaa; syyskuun lopussa se oli vielä miljoonaa markkaa. Rahoituskatteeseen suhteutettu tuloriski laski vastaavasti 9 prosenttiin edellisen vuodenvaihteen 10 prosentista. Investointiriski, jolla tarkoitetaan luovutettavaksi tarkoitettujen joukkovelkakirjalainojen ja kaupankäyntivarastoon kuuluvien johdannaisten nykyarvon muuttumista, laski vuoden aikana aina 8 miljoonaan markkaan (taulukko 4). Yli-yön valuuttapositiot pieniä Valuuttakurssiriskiä hallitaan suomalaisissa pankeissa osana kaupankäyntitoiminnon markkinariskien hallintajärjestelmää yhdessä korko-, osake- ja muiden hintariskien kanssa. Markkinariskien taso on verrattain pieni suhteessa pankkien pääasialliseen liiketoiminnan riskiin, eli luottoriskiin. Suomalaisten pankkien avoimet yliyön valuuttapositiot ovat pysyneet maltillisina suhteessa omiin varoihin. Ratan antamat ohjeelliset rajat valuuttariskipositioille koskevat ainoastaan yliyön positioita, eivätkä ne rajoita pankkien päivänsisäistä valuuttamääräistä toimintaa ja positionottoa. Valuuttamääräistä toimintaa säännellään pankeissa sisäisellä limiittijärjestelmällä, joka on osa markkinariskien hallintajärjestelmää. Rata suorittaa pankeissa säännöllisesti markkinariskien hallintajärjestelmien tarkastuksia. Pankkiryhmien osakeomistusten markkina-arvo pysyi lähes ennallaan Pankkikonsernien ja niiden eläkekassojen 5 omistamien osakkeiden mark- 5 Suomalaiset talletuspankit, niiden omistamat henkivakuutusyhtiöt ja osakkuudet niissä, talletuspankkien eläkekassat ja -säätiöt, konserniin kuuluvat suomalaiset tytäryritykset ja omistusyhteisöt. 18

18 VALVONNASSA MUODOSTETAAN KUVA VALVOTTAVAN KOKONAISRISKISTÄ Rata pyrkii valvonnassaan muodostamaan kuvan valvottavan kokonaisriskistä. Riskilähtöisessä valvonnassa valvonta toisaalta kohdistuu instituutioihin, joiden riskiprofiili on muihin verrattuna korkea, ja toisaalta se keskittyy valvottaviin, joiden merkitys rahoitusmarkkinoiden vakaudelle on suuri. Valvottavien keskeisiä riskejä ovat luottoriski, markkinariski, operatiivinen riski ja strateginen riski. Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten toimintaan liittyy samantyyppisiä riskejä, mutta niiden painotus on erilainen. Strateginen riski Operatiivinen riski Markkinariski Luottoriski Kaikki riskit voidaan tulkita strategisen riskin osa-alueiksi. Riskit voidaan siten kuvata yhdenkeskisenä ympyränä. Rata valvoo valvottavien riskinottoa kolmella eri tavalla. Määrällisiä eli mitattavia riskejä seurataan säännöllisesti tapahtuvalla raportoinnilla eli off-site-valvontana. Raporttien avulla seurataan mm. markkinariskiä ja osaa luottoriskistä. Markkinariskin seurantaan sisältyvät likviditeettiriskit ja kiinteistöriskit, luottoriskin seurantaan puolestaan järjestämättömät saamiset ja luottotappiot. Laadullisia riskejä valvotaan tarkastuksilla eli on-site-valvonnalla, joka kohdistuu johdon toimintaan, riskienhallintajärjestelmien ja maksujärjestelmien tasoon ja sisäisen valvonnan riittävyyteen. Laadullisia riskejä ovat operatiivinen ja strateginen riski. Yksittäiset instituutiot kohtaavat sisäisten riskien lisäksi ympäristössä tapahtuvista muutoksista syntyviä riskejä. Rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset kansainvälisillä pääoma- ja rahoitusmarkkinoilla ovat jatkuvia. Näiden muutosten vaikutuksia rahoitusmarkkinoiden vakauteen seurataan ja arvioidaan yhteistyössä Suomen Pankin kanssa. Tavoitteena on rahoitusmarkkinoiden vakauden varmistaminen, josta olennainen osa on varmistaa maksuliikenteen toiminta. Luottolaitostoiminnassa pyritään taloudelliseen tulokseen riskinotolla. Valvontaviranomaisen tehtäväksi jää valvoa, ettei tämä riskinotto ylitä valvottavan riskinkantokykyä. Riskinkantokyvyn ensisijainen mittari on valvottavan vakavaraisuus eli oman pääoman suhde riskipositioihin. Suomessa voimassaoleva luottoriskin ja markkinariskin kattava oman pääoman vaatimus on yhdenmukainen kansainvälisten säädösten kanssa. Oman pääoman lisäksi voidaan toiminnan liiketaloudellista tulosta pitää riskinkantokyvyn mittarina. Ajatus on, että mitä enemmän tuloja kertyy, sitä suurempien riskien toteutumisen luottolaitos tai sijoituspalveluyritys kestää. kina-arvo 6 oli vuoden 2000 lopussa noin 10,9 miljardia markkaa. Vuoden 1999 lopun tilanteeseen verrattuna vähennystä oli noin 0,4 miljardia markkaa. Pankkien omistamien henkivakuutusyhtiöiden osakesijoituskanta kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta loppuvuonna kasvu pysähtyi. Talletusten osuus rahoituslähteenä laskenut Talletusten osuus talletuspankkien rahoituslähteenä on laskenut tasaiseen tahtiin 1990-luvun lopussa ja samoin vuonna 2000, kun pankit ovat kasvattaneet luotonantoaan. Vuoden 2000 lopussa talletusten osuus luotonannosta oli 91 %. Varainhallinnan merkittävimpiä muutoksia olivat luotonannon kasvuvauhdin hidastuminen ja talletusten kokonaismäärän tasaantuminen. Talletuspankit lisäsivät joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskua. Vuoden 2000 lopussa talletuspankeilla oli joukkovelkakirjalainoja liikkeessä 22 miljardin markan ja sijoitus- 6 Markkina-arvossa ovat mukana kaikki noteeratut osakkeet, osakerahastosijoitukset ja osakejohdannaiset riippumatta siitä, mihin taseerään ne on kirjattu. Osakkeet ovat valtaosin Helsingin Pörssissä kaupankäynnin kohteena olevia osakkeita. 19

19 todistuksia 108 miljardin markan arvosta. Talletuspankkien lyhytaikainen rahoitusvaje 7 vaihteli vuoden aikana miljardiin markkaan. Taseen loppusummaan suhteutettuna rahoitusvaje vaihteli välillä 6 12 %. Vaje kuvaa sitä rahamäärää, joka pankin on hankittava esimerkiksi raha- tai pääomamarkkinoilta 8. Rahoitusvajeita esiintyy lähinnä liikepankeilla, paikallispankkien toiminta on ollut vielä rahoitusylijäämäistä. Talletuspankkien veloista erääntyy yhden kuukauden sisällä neljännes, puolessa vuodessa yli kolmannes ja vuoden aikana lähes puolet, kun oletetaan, että vaadittaessa maksettavat talletukset pysyvät samalla tasolla. Velat erääntyvät liikepankeilla nopeammin kuin paikallispankeilla. Sijoituspalveluyritysten vakavaraisuus ja muu taloudellinen vastuunkantokyky Sijoituspalveluyrityksiä koskevat pääosin samat vakavaraisuussäännökset kuin luottolaitoksiakin. Vakavaraisuusvaatimus koostuu sekä omaan kaupankäyntiin liittyvästä markkinariskistä että muuhun toimintaan liittyvästä luottoriskistä. Vakavaraisuuden kannalta sijoituspalveluyritysten toiminnan keskeinen ero pankkitoimintaan on siinä, että sijoituspalveluyritysten liiketoiminnan ydin on palveluiden tarjoaminen sijoittajille. Tämä ei rasita tasetta eikä näin ollen myöskään aiheuta vakavaraisuusvaateita. Markkinariskin pääomavaatimukset ovat melko pieniä. Myös luottoriskin pääomavaatimukset ovat pieniä, sillä varsinainen luotonanto ei ole sijoituspalveluyrityksille pääsääntöisesti sallittua. Sijoituspalveluyrityksiltä edellytetään erillistä 25 prosentin pääomavaatimusta vahvistetun tuloslaskelman mukaisista kiinteistä kuluista toimintariskin kattamiseksi. Toimintariskin pääomavaatimuksen täyttäminen ei ole ollut voittoa tuottaville sijoituspalveluyrityksille ongelmallista, joskin omien varojen riittävään määrään on jouduttu kiinnittämään huomiota mm. sijoituspalveluyritysten osingonjakojen yhteydessä. Osakevaihdon voimakkaan kasvun johdosta arvopaperinvälittäjät ovat joutuneet varautumaan yhä suurempaan likviditeettitarpeeseen osakekauppojen selvityksessä. Sijoituspalveluyritysten palkkiotuotot kasvoivat, mutta oman arvopaperitoiminnan kate oli tappiollinen Ennätyksellisen vilkas osakevaihto kasvatti vuonna 2000 arvopaperinvälittäjien palkkiotuottoja. Myös omaisuudenhoitoa tarjoavien sijoituspalveluyritysten palkkiotuotot kasvoivat, sillä hallinnoitavana olevan omaisuuden määrä kasvoi edelleen. Emissionjärjestäjien kannattavuus oli edelleen varsin hyvä. Sijoituspalveluyritysten yhteenlasketut palkkiotuotot ilman keskinäisiä eliminointeja olivat vuoden 2000 lopussa noin 2,2 miljardia markkaa. Palkkiotuotot kasvoivat vuodesta 1999 noin 0,7 miljardia markkaa. Yhteenlaskettu liikevoitto oli 881 miljoonaa markkaa, mikä oli noin 130 miljoonaa markkaa enemmän kuin vuonna Sijoituspalveluyritysten yhteenlaskettu oman arvopaperikaupan kate jäi noin 60 miljoonaa markkaa tappiolliseksi; vuonna 1999 arvopaperikaupan kate oli noin 130 miljoonaa markkaa voitollinen. Yhteenlasketut luvut eivät ole toimialalla tapahtuneiden muutosten johdosta suoraan vertailukelpoisia aiempiin vuosiin nähden. TARKASTUSHAVAINTOJA Johdon toimintaa ja sisäistä valvontaa tarkastettiin Valvottavan tulisi järjestää hallintonsa niin, että se parhaalla tavalla tukee liiketoimintaa. Valvottavan johto on tässä avainasemassa, sillä sen toiminta on ratkaiseva valvottavan tavoitteiden saavuttamiselle, toimintaedellytysten ylläpitämiselle sekä sisäisen valvonnan tehokkaalle hoidolle. Johdon toiminta on siten osa valvottavan strategista ja operatiivista riskiä. Rata on riskienvalvonnan tarkastuksissa tähän asti painottanut pääasiassa mitattavia riskejä, kuten luotto- ja markkinariskiä. Tarkastelunäkökulma on siirtymässä ei-mitattaviin, laadullisiin riskeihin, joiden arvioimiseen tulee paineita myös valvonnan painopisteiden kansainvälisestä kehityksestä. EU:n uuden vakavaraisuuskehikon valmistelussa korostetaan, että johdon toiminta osaltaan vaikut- 7 Taseen saamisista ja taseen ulkopuolisista saamisista vähennetään taseen velat ja taseen ulkopuoliset velat. Lyhytaikaisilla erillä tarkoitetaan tässä kuukauden sisällä erääntyviä saamisia ja velkoja. 8 Laskelmassa oletetaan, että vaadittaessa maksettavat talletukset pysyvät pankissa ja että luottokanta pysyy ennallaan. Oletetaan, että liiketoiminta jatkuu ennallaan (ns. going concern -oletus). 20

20 taa valvottavan riskiprofiilin määräytymiseen ja siten myös sen vakavaraisuusvaatimukseen. Kun Rata on arvioinut valvottavan hallituksen ja johdon toimintaa, se on keskittynyt tarkastamaan hallituksen ja johdon roolia. Tarkastuksilla Rata halusi varmistaa, että valvottavien johtamisjärjestelmät ja sisäinen valvonta ovat riittävän hyvät valvomaan riskinottoa ja tunnistamaan toiminnan mahdollisia uhka- ja ongelmatekijöitä. Tarkastuksissa selvitettiin, miten johto vaikutti strategioiden luomiseen, yrityskulttuuriin, toimintojen organisointiin ja sisäisen valvonnan järjestämiseen. Tarkastukset toteutettiin valvottavan hallitukselle ja ylimmälle johdolle osoitetun kirjallisen etukäteiskyselyn ja haastattelukierroksen avulla. Arvioinnin tulokset vaikuttavat Ratan päätöksiin siitä, mikä on valvonnan tarve ja miten valvonta tulisi kohdentaa eri toiminta-alueille. Sisäisen valvonnan tasoa ja riittävyyttä arvioitiin useissa luottolaitoksissa. Tarkastukset kohdistuivat lähinnä ylimmän johdon toimintaan ja rooliin luottolaitoksen sisäisessä valvonnassa joko laajasti koko valvottavan toiminnassa tai erikseen tarkastuksen kohteeksi valituissa liiketoiminnoissa. Tarkastuksissa kiinnitettiin erityistä huomiota johtamistapaan, valvontakulttuuriin ja riskienhallinnan järjestämiseen. Tarkastusten perusteella Rata kehotti pankkeja arvioimaan säännöllisesti sisäisen valvontajärjestelmän riittävyyttä erityisesti silloin, kun liiketoiminnot ja organisaatio muuttuvat merkittävästi. Näin pyritään varmistamaan, että pankit tunnistavat toimintansa riskit ja laativat riittävät ohjeet kaikkia liiketoimintoja ja riskienhallintaa varten. Toimintojen järjestelyissä kehotettiin välttämään vaarallisia työyhdistelmiä eli tilanteita, joissa samat henkilöt ovat vastuussa sekä itse toiminnasta että sen valvonnasta. Eräitä pankkeja kehotettiin myös parantamaan sisäisen tarkastuksen toimivuutta. Luottoriskin valvonnassa huomiota kiinnitettiin mm. luottoriskin hallinnan menetelmiin ja luottotappioihin varautumiseen Luottoriskin valvonta kohdistui luotonantoprosesseihin, luottoriskin hallinnan menetelmiin, luottotappioihin varautumiseen sekä luottoriskien hallinnasta annetun tilinpäätösinformaation määrään ja laatuun. Luottoriskin valvonnassa selvitettiin, ovatko pankkien luottoprosessit kokonaisuutena huolellisesti suunniteltuja ja luottoriskin hallinnan kannalta aukottomia. Pankkien luottoprosessien aukottomuuteen ja luottoriskien valvonnan riittävyyteen kiinnitettiin huomiota suurimmissa pankkiryhmissä, joissa tapahtuneet rakennemuutokset vaikuttivat myös niiden luottoriskien valvonnan järjestelyihin. Paikallispankkien valvontakäynneillä selvitettiin, onko näiden pankkien luottoriskien hallinta niiden toimintaan nähden riittävä. Pankeissa tarkastettiin, että niillä on ylimmän johdon vahvistamat luotonannon strategiat ja luotonannon ohjeet. Luottoriskien valvonnan organisoinnissa painotettiin sitä, että riskien valvonnan tulee olla riittävän vahva, ammattitaitoinen ja itsenäinen toiminto. Pankkeja kehotettiin korjaamaan ohjeistuksissa sekä luotonannon päätöksenteko- ja raportointijärjestelyissä olevia puutteita. Suurimpien pankkien luottoriskien hallinnassa on alettu käyttää entistä enemmän tilastollisiin menetelmiin perustuvia malleja. Malleja voidaan käyttää tulevien luottotappioiden ennakointiin ja tarvittavien tappiovarausten määrittämiseen. Tilastollisiin malleihin perustuvan lähestymistavan takia myös pankkien riskiluokittelujärjestelmien luotettavuutta ja asiakasseurantaa on pitänyt parantaa. Riskiluokittelujen ja luottoriskimallien kehittäminen on entistä tärkeämpää, koska riittävät edellytykset täyttäviä luokitteluja ja malleja voidaan tulevaisuudessa käyttää EU:ssa valmisteilla olevan uuden vakavaraisuuden laskentakehikon soveltamisessa. Luottoriskimallien kehittäminen on tarpeen myös sen vuoksi, että pankit voivat niiden avulla itse arvioida, ovatko niiden omat varat ja vakavaraisuus luottoriskeihin nähden riittäviä. Pankeille tehtyjen kyselyjen ja tarkastusten mukaan useiden pankkien riskiluokittelujärjestelmät vaativat vielä parannuksia, ennen kuin ne palvelevat hyvin valmisteilla olevan vakavaraisuuden laskentakehikon soveltamista. Tarkastusten ja valvontakäyntien yhteydessä pankkeja informoitiin niistä vaatimuksista, joita valmisteilla oleva vakavaraisuuskehikon soveltaminen asettaa pankkien riskiluokittelujärjestelmille, vakuusseurannalle ja luottoriskimallien kehittämiselle. Talouden kasvuvaiheen takia pankkien luottokanta kasvoi koko vuoden. Asuntojen, pörssiosakkeiden ja muiden varallisuuserien hinnat nou- 21

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä 30.6.2003 242 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 25 000 Asiakkaita yli 3,0

Lisätiedot

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Yhtiökokous 31.3.2004 I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Visio Asiakkaat Henkilöstö Sijoittajat Suomen vetovoimaisin

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005 OP-ryhmä Tammi-joulukuu 2005 OP-ryhmä 31.12.2005 238 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 29 700 Asiakkaita 3,9

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006 Tammi-maaliskuu 2006 31.3.2006 236 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 30 800 Asiakkaita 4,0 miljoonaa Jäseniä

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004 OP-ryhmä Tammi-joulukuu 2004 OP-ryhmä 31.12.2004 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä 31.3.2005 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Sijoitusmessut Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Sijoitusmessut Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Pohjola-konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008 Sijoitusmessut 12.11.2008 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Pohjolan liiketoimintarakenne 2 Pohjola-konserni Pankkitoiminta Varainhoito Vahinkovakuutustoiminta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankki Oyj 11.8.2009 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2009 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto nousi 10,1 miljoonaan euroon (4,7).

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous Kari Stadigh Konsernijohtaja

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous Kari Stadigh Konsernijohtaja Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2016 Kari Stadigh Konsernijohtaja Hyvä tulos kaikilla liiketoiminta-alueilla Milj. 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0-200 Sampo-konsernin tulos ennen

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2008

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2008 Tammi-kesäkuu 2008 Avainlukuja 1-6/2008 1-6/2007 Muutos * 2007 Tulos ennen veroja, milj. e 359 523-31 1 005 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta 320 345-7 706 Vahinkovakuutus 40 83-52 181 Henkivakuutus 34

Lisätiedot

AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus

AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus 2011 vaiheikas vuosi Aktialle Liikevoitto (milj. euroa) Osakekohtainen tulos laski 0,53 (0,83) euroon 77,9 Muuttumaton osinko 0,30 euroa/osake

Lisätiedot

Pohjola-konserni Tammi - maaliskuu Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

Pohjola-konserni Tammi - maaliskuu Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 1 Pohjola-konserni Tammi - maaliskuu 28 Lehdistötilaisuus 8.5.28 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 2 Pohjola-konserni Kasvu jatkui vahvana Kannattavuus parani asiakasliiketoiminnoissa Maksuvalmiusreservin

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

OKO Pankki Oyj. ( lähtien Pohjola Pankki Oyj) Loka Joulukuu Aamiaistilaisuus Evli Pankissa Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

OKO Pankki Oyj. ( lähtien Pohjola Pankki Oyj) Loka Joulukuu Aamiaistilaisuus Evli Pankissa Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 1 OKO Pankki Oyj (1.3.28 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Loka Joulukuu 27 Aamiaistilaisuus Evli Pankissa15.2.28 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Asiakasliiketoiminnan kasvu jatkui vahvana ja konsernin tulos

Lisätiedot

Pohjola-konserni. Aamiaistilaisuus 9.5.2008 Enskilda. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy

Pohjola-konserni. Aamiaistilaisuus 9.5.2008 Enskilda. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy Pohjola-konserni Aamiaistilaisuus 9.5.28 Enskilda Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy 2 Pohjola-konserni Kasvu jatkui vahvana Kannattavuus parani asiakasliiketoiminnoissa Maksuvalmiusreservin

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Pohjola-konserni Osavuosikatsaus 1.1. - 3.9.28 Lehdistötilaisuus 6.11.28 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 2 Pohjola-konserni Olennaista Asiakasliiketoiminnoissa tuottojen kasvu jatkui vahvana ja kannattavuus

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-joulukuu 2008

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-joulukuu 2008 Tammi-joulukuu 2008 Avainlukuja 1-12/2008 1-12/2007 Muutos * Tulos ennen veroja, milj. e 372 1005-63 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta 532 722-26 Vahinkovakuutus 55 181-70 Henkivakuutus -162 129 Asiakkaille

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Standardi RA1.2. Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA1.2. Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta. Määräykset ja ohjeet Standardi Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta yrityksestä Määräykset ja ohjeet dnro 5/120/2006 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 2 Standardin tavoite

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-syyskuu 2006

OP-ryhmä. Tammi-syyskuu 2006 Tammi-syyskuu 2006 Avainlukuja 1-9/2006 1-9/2005 Muutos 1-12/2005 Tulos ennen veroja, m ilj. 598 452 32,4 * 579 Kulujen suhde tuottoihin, % 55 52 3,4 55 Arvonalentum iset luotto-ja takauskannasta, % 0,01

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 30.6.2004

VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 30.6.2004 LEHDISTÖTIEDOTE 1 (7) 7.9.2004 7/2004 VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 30.6.2004 Vakuutuslaitosten yhteenlaskettu vakavaraisuus vahvistui hieman alkuvuonna 2004. Vahinkovakuutusyhtiöiden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 21.10.2016 AJANKOHTAISTA ILMARISESSA Asiakashankinta sujunut alkuvuonna suunnitellusti, toimintakulut pysyneet kurissa Eläkepäätöksiä 13% enemmän kuin vuosi sitten Uusi eläkekäsittelyjärjestelmä

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa :

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa : TÄYDENNYS 4/18.11.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 5/2016, 2,00%

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet X/2013

Määräykset ja ohjeet X/2013 Määräykset ja ohjeet X/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro x/01.00/2013 Antopäivä x.x.2013 Voimaantulopäivä x.x.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2016

PANKKIBAROMETRI II/2016 PANKKIBAROMETRI II/2016 28.6.2016 1 Pankkibarometri II/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2009

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2009 Tammi-maaliskuu 2009 Avainlukuja 1-3/2009 1-3/2008 Muutos * 2008 Tulos ennen veroja, milj. e 124 125 0 372 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta 164 160 3 532 Vahinkovakuutus -1 22-107 55 Henkivakuutus -26

Lisätiedot

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperipörsseille, sijoituspalveluyrityksille, luottolaitoksille, ulkomaisille luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille sekä muun julkisen kaupankäynnin järjestäjille

Lisätiedot

Exel Composites Oyj Vesa Korpimies, toimitusjohtaja

Exel Composites Oyj Vesa Korpimies, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2011 Exel Composites Oyj Vesa Korpimies, toimitusjohtaja Tammi-syyskuu 2011 lyhyesti: Markkinaolosuhteet paranivat edelleen Tammi-syyskuu 2011 Liikevaihto tammi-syyskuussa 2011

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Tämä ei ole IAS 34 -standardin mukainen osavuosikatsaus. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Aktia Pankki Toimitusjohtaja Jussi Laitinen

Aktia Pankki Toimitusjohtaja Jussi Laitinen Aktia Pankki Toimitusjohtaja Jussi Laitinen Aktia lyhyesti Vakavarainen kotimainen pankki Banking, Vakuutus ja varainhoito palveluja 900 työntekijää, 50 konttoria 42 000 osakkeenomistajaa 300 000 asiakasta

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

4-6/2014: Vakaa kehitys

4-6/2014: Vakaa kehitys OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2015 4-6/2014: Vakaa kehitys Liikevoitto oli 19,7 (22,0) miljoonaa euroa. Palkkiotuotot netto kasvoivat 11 %; korkokate pysyi vakaana 24,3 (25,9) miljoonassa eurossa. Liiketoiminnan

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila Osavuosikatsaus 1-3/2012 Mika Ihamuotila 9.5.2012 Agenda 1) Kauden tapahtumat: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys vastasi pitkälti yhtiön odotuksia. Kaudella avattiin yksi oma myymälä Suomessa. 2) Liikevaihto:

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012. Liiketoiminta. Tulos ja taloudellinen asema

SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012. Liiketoiminta. Tulos ja taloudellinen asema SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012 Asiakkaita: 45 902 (46 344), asiakasmäärä sisältää pankin omia palveluja käyttävät asiakkaat Vakavaraisuussuhde, %: 16,88 % (18,04 %) Liikevoitto

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS JUSSI LAITINEN

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS JUSSI LAITINEN TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS JUSSI LAITINEN Toimitusjohtajan katsaus Kulunut vuosi Aktia panostaa kasvuun Näkymät vuodeksi 2015 2 Suomi väärässä seurassa 3 Velkaantuminen jatkuu ilman uusia toimia 4 Vuoden

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31.12.2013 [tilintarkastamaton] Vahva vire jatkuu Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 23.5% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.8m Q4/2012). Vuoden alusta

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Oriola KD Oyj Tammi syyskuu 2007. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 23.10.2007

Oriola KD Oyj Tammi syyskuu 2007. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 23.10.2007 Oriola KD Oyj Tammi syyskuu 2007 Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 23.10.2007 Avainluvut 1 9/2007 1 9/2006 Muutos % 2006 Laskutus, Me 1884,5 1737,1 + 8 % 2340,1 Liikevaihto, Me 1045,7 991,0 + 6 % 1334,7

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Katsaus vuoden 2015 keskeisiin teemoihin Informaation arvo kasvaa Oikea-aikaisen tiedon hyödyntäminen elintärkeää jokaisella toimialalla Fyysisen ja digitaalisen maailman yhdistyminen

Lisätiedot

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-syyskuu 2010

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-syyskuu 2010 Tammi-syyskuu 2010 OP-Pohjola-ryhmän rakenne Avainlukuja Tulos Neljännesvuositarkastelu Vakavaraisuus Tase Luotot ja asiakasvarat Asiakkaat ja jäsenet ym Sisällysluettelo Tuote- ja palvelukehitys Tukitoiminnot

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Euro & talous 4/21 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen Teemat Valtioiden velkakriisi ja Suomen rahoitusjärjestelmän vakaus Maailmantalouden näkymät Euroalueen taloustilanne

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Tapiola-ryhmä. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Tapiola Pankki Oy Tapiola Varainhoito Oy Kiinteistö-Tapiola Oy

Tapiola-ryhmä. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Tapiola Pankki Oy Tapiola Varainhoito Oy Kiinteistö-Tapiola Oy ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2009 Tapiola-ryhmä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Tapiola Pankki Oy Tapiola Varainhoito Oy Kiinteistö-Tapiola Oy ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Mitkä ovat keskeisimmät perustelut osittaisjakautumiselle? Qt- ja Kotimaa-liiketoimintojen johtaminen ja kehittäminen sekä rahoitustarpeet eroavat toisistaan erilaisen

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

TÄYDENNYS 5/ AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.

TÄYDENNYS 5/ AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500. TÄYDENNYS 5/13.2.2014 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 26.4.2013 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2014 LAINAKOHTAISIIN

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2012 Lehdistötilaisuus 17.10.2012 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUUSTA 2012 Sijoitustuotto 5,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2016

PANKKIBAROMETRI I/2016 PANKKIBAROMETRI I/2016 18.3.2016 1 Pankkibarometri I/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2004 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät

I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2004 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Yhtiökokous 31.3.2005 I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2004 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Visio Asiakkaat Henkilöstö Sijoittajat Suomen vetovoimaisin

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti:

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti: OHJELMAESITTEEN TÄYDENNYS 3, 24.10.2014 TÄYDENNYS 3, 24.10.2014 HELSINGIN OP PANKKI OYJ:N JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAAN 2014 (200.000.000 EUROA) SEKÄ HELSINGIN OP TUOTTODEBENTUURI 5/2014 LAINAKOHTAISIIN EHTOIHIN

Lisätiedot

18.9.2003. RATA TIEDOTTAA -TIEDOTE 4/2003 Katsaus Rahoitustarkastuksen valvottavien taloudelliseen tilaan 1.1. 30.6.2003

18.9.2003. RATA TIEDOTTAA -TIEDOTE 4/2003 Katsaus Rahoitustarkastuksen valvottavien taloudelliseen tilaan 1.1. 30.6.2003 1 (11) RATA TIEDOTTAA -TIEDOTE 4/2003 Katsaus Rahoitustarkastuksen valvottavien taloudelliseen tilaan 1.1. 30.6.2003 SISÄLLYSLUETTELO SUHDANNEKÄÄNTEEN KYNNYKSELLÄ? Muutamien viime kuukausien aikana erityisesti

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 31.12.2006

VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 31.12.2006 LEHDISTÖTIEDOTE 1/2007 1 (7) 7.3.2007 VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 31.12.2006 Vakuutuslaitosten vakavaraisuus kehittyi suotuisasti vuoden aikana. Vakavaraisuuslukuihin

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Neljännen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.6% edellisvuodesta ollen EUR 46.2m (EUR 28.7m /2). Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot