60 - juhlanumero. Elintarvike. Kehittyvä 2/07. Lisää huippuosaamisen vientiyrityksiä Suomeen! Uusi FoodTec -palkinto elintarvikealalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "60 - juhlanumero. Elintarvike. Kehittyvä 2/07. Lisää huippuosaamisen vientiyrityksiä Suomeen! Uusi FoodTec -palkinto elintarvikealalle"

Transkriptio

1 Kehittyvä Elintarvike 2/07 Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 2/07 Elintarvike 60 - juhlanumero Uusi FoodTec -palkinto elintarvikealalle Lisää huippuosaamisen vientiyrityksiä Suomeen! Sienten terveysvaikutuksia tutkitaan Pohjois-Karjalassa Elintarvikeklusteri tähyää Itämeren alueelle ja Kaukoitään Suomalainen terveysruoka esillä Lontoossa

2

3 Kehittyvä Elintarvike 18. vuosikerta ISSN n Julkaisija n Toimitus n Päätoimittaja n Toimituspäällikkö n Avustajat Elintarviketieteiden Seura r.y. PL 115, Helsinki Puhelin/faksi (09) Raija Ahvenainen-Rantala Puh Pirjo Huhtakangas Puh Marianne Boström-Kouri Anne Haikonen Mari Sandell Anneli Koskenkorva Kaisu Meronen Irma Ryynänen Ari Virtanen/Peru n Toimituskunta 2/2007 Susanna Eerola Pirkko Gröhn Salme Haapala Anna Hillgren Pirjo Huhtala Irma Isotalo Kaisu Keskitalo Anja Lapveteläinen Markus Luhtala Teija Nurmela Päivikki Savola Jukka-Pekka Suomela Gun Wirtanen Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas n Neuvottelukunta Juha Ahvenainen Ari Grönroos Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Juhani Hvitfelt Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Simo Laakso Markus Luhtala Riitta Maijala Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Liisa Rosi n Ilmoitusmyynti n Ulkoasu n Painopaikka n Kansikuva Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki Puhelin (09) Faksi (09) Jonna Hautamäki Vammalan Kirjapaino Oy Puhelin (09) , Faksi (09) , Eerikinkatu 2 (2. krs) Helsinki Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinta /vsk, oppilaitokset 41 /vsk 6 numeroa vuodessa Irtonumero 8,50 /kpl + postituskulut Irma Ryynänen n Lehden tilaukset ja Elintarviketieteiden Seura osoitteenmuutokset sihteeri Tiina Ritvanen sekä ETS r.y:n PL 115, HELSINKI jäsenasiat Puhelin Faksi (09) ETS on sen jäsenet ja enemmänkin n Hyvä lukija, pidät kädessäsi Elintarviketieteiden Seuran 60-vuotisen taipaleen kunniaksi tehtyä lehtemme juhlanumeroa. Kyseisen numeron sisältöä voisi luonnehtia läpileikkaukseksi siitä laajasta aihealueiden kirjosta, jota seuramme jäsenet, heidän työnantajansa, yhteisönsä ja yhteistyökumppaninsa edustavat. Aikaperspektiiviä ETS:n toiminnalle tässä ja muissakin kuluvan juhlavuoden numeroissa antavat mm. eri aikakausien seura-aktiivien haastattelut. Seuran jaostot pohtivat kirjoituksissaan kukin oman tieteenalansa nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Omistan tämän pääkirjoituksen heille, jotka tekevät ETS:stä ammatillisesti merkittävän elintarvikealan vaikuttajan: jäsenkunnallemme ja etenkin seuramme jaostoille. Jos sallitaan kielikuvat, seuramme yksilöt ovat se veri, joka pitää ETS:n elinvoimaisena ja jaostot lihakset, jotka saavat asiat konkreettisesti tapahtumaan. Ilman laajaa jäsenpohjaa ja aktiivisia jaostoja yhdistyksemme olisi vain kuollut kirjainyhdistelmä. Mutta yksikään ammatillisesti kehittyvä yhteisö ei voi olla itseriittoinen. ETS:n ja Kehittyvä Elintarvike -lehden olennaisimpia vahvuuksia ovat laajat kontaktiverkostot oman jäsenistönsä ulkopuolelle. Ei pidä unohtaa niitä lukemattomia, yhdistykseen kuulumattomia henkilöitä, jotka vuosien varrella ovat antaneet oman panoksensa esimerkiksi luennoitsijoina jaostojemme järjestämissä ammatillisissa tapahtumissa tai yrityksiä ja yhteisöjä, jotka luennointitilojen muodossa tai tutustumiskäyntejä järjestäen ovat mahdollistaneet nämä tapahtumat. Lisäksi on huikea niiden kirjallisten näytteiden määrä, jonka olemme vuosien saatossa vastaanottaneet Kehittyvä Elintarvike -lehdessä julkaistavaksi. Lehtemme on huomattavan onnellisessa asemassa, sillä uutuusarvoa omaavista tasokkaista artikkeleista on toimituksella runsaudenpulaakin. Lehdellä ei ole vakituista toimituskuntaa, vaan kutakin teemanumeroa ideoivat erikseen kutsutut asiantuntijat. Oma johtopäätökseni on, että toimituskuntien kokouksiin kutsuminen koetaan lähes poikkeuksetta luottamuksen osoitukseksi kyseisen henkilön ammatillisesta pätevyydestä ja niihin osallistumista pidetään kunniaasiana. Tätä tukee myös huomioni siitä, kuinka suuri osa kutsutuista saapuu kokouksiin työkiireistä huolimatta. Kääntäen se on osoitus arvostuksesta seuraa ja lehteä kohtaan. Uskon ja toivon, että tilanne on näin myös jatkossa. Olen optimistinen siitä huolimatta, että työyhteisöjen paine pakottaa meidät harkitsemaan hyvin tarkkaan, mihin itse kukin meistä aikaansa käyttää. Meidän on pidettävä huoli siitä, että ETS koetaan myös tulevaisuudessa foorumiksi, johon kannattaa uhrata ainakin se pieni siivu työn ja vapaa-ajan ristiaallokossa. Ajankäytöstä tulikin mieleeni, että varaapa jo nyt almanakastasi lauantai-ilta : tuolloin pidämme seuran 60-vuotisjuhlan Kalastajatorpalla Helsingissä! Markus Luhtala Puheenjohtaja Elintarviketieteiden Seura ry Kuva Tiina Kujala Pääkirjoitus

4 Kuva Pirjo Huhtakangas Kuva Raija Ahvenainen-Rantala Kuva Anna Nordman Helsinkiläislapsia makukoulussa Ilmestymispäivät ja teemat vuonna 2007 Nro Ilmestyy Teema Ravitsemus & ruokakulttuuri ETS:n 60-vuotisjuhlanumero Riskinhallinta & valvonta FoodTec -messunumero Tutkimus, tuotekehitys & kaupallistaminen Pakkaukset & logistiikka Sisältö Helsingin Viikin normaalikoulun 8 11-vuotiaat koululaiset olivat mukana Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitoksen Makukoulu-tutkimuksessa. Koulutus tarkensi lasten elintarvikehavaintoja ja innosti kokeilemaan uusia makuja. Marjateollisuuden sivuvirrat hyötykäyttöön ETS:ssä tuntee olevansa kotonaan Mehujen valmistuksessa syntyy puristemassa, joka sisältää kivennäisaineita, vitamiineja, flavonoideja ja väriaineita. Puristemassan hyödyntämismahdollisuudet ovat lähes yhtä laajat kuin kokonaisten marjojen. Elintarviketieteiden Seuran kunniajäsen, FM Antti Ahlbäck katsoo, että seuran vahvuutena ovat poikkitieteellisyys ja kattavuus. Seurassa viihtyvät niin teollisuuden kuin tutkimuksenkin osaajat. Tänä päivänä jäsenistö kattaa koko elintarvikeketjun Pääkirjoitus: ETS on sen jäsenet ja enemmänkin... 3 Kolumni: Elämme suurten ratkaisujen aikaa... 5 Puheenvuoro: Ruokailu on tärkeä sosiaalinen tapahtuma... 6 Vastuullinen henkilöstöpolitiikka luo työhyvinvointia... 6 Potkua kehitykseen!... 8 Suuret ikäluokat ja kolmikymppiset... 8 Kaupallistamisen unelma... 9 Pakina: Metsästä kaikki alkoi eikä suotta n Ajankohtaista Vuoden Suomalainen Elintarvike innovaatiokyvyn vai kuluttajaosaamisen mittaaja?...12 Vuoden Tähtituote finalistit ovat herkullisia ja palvelevat kuluttajia...13 Suomalaisen ruuan kansainvälinen tiedotus käynnistyy...14 Nuorissa kytee kapina...15 Suomalainen terveysruoka näyttävästi esillä Lontoossa...16 Messusäätiöltä FoodTec -palkinto elintarvikealalle...17 Elintarvikeklusteri tähyää Itämeren alueelle ja Kaukoitään...18 Neljä osaamiskeskusta puurtaa elintarvikeklusterissa...19 Venäläiset elintarviketuottajat panostavat laatuun Arjesta eroavaa opiskelua Terveellisen ravitsemuksen kaupallistaminen haastavaa Makukoulu tarkensi koululaisten elintarvikehavaintoja Lyhyt toimitusketju mahdollinen uuden hankintalain myötä n Teema: ETS 60 vuotta Lisää huippuosaamisen vientiyrityksiä! Ruotsi jyrää Suomen elintarvikeviennissä...28 Suomalainen ruokakulttuuri on aina liikkeessä Verkostojen ydinosaaminen yhteistyökyvykkyydessä Mikä ihmeen osaamisen johtaminen? Valmisruokien ravintoarvot annosta kohti selkeästi pakkauksiin Marjoissa vielä paljon hyödynnettävää Sienten terveysvaikutuksia tutkitaan Pohjois-Karjalassa Lihan kulutus on kolminkertaistunut 60 vuodessa Hyvä, paha suola Elintarviketieteiden Seuran toinen vuosikymmen ETS:ssä tuntee olevansa kotonaan Hajanaisia havaintoja ja muisteluksia seuran retkiltä Pimenevätkö turkulaisen elintarviketeollisuuden ikkunat? Elintarvikekemian professorin virka Turun yliopistoon 25 vuotta sitten Kuinka makkararasta tuli salonkikelpoinen A.I. Virtasen laboratorion kautta lihantutkimuksen huipulle Seuran tulevaisuus jäsenten varassa Aistinvarainen tutkimus on yhä tärkeämpää Elintarvikkeita analysoidaan tulevaisuudessakin Pintahygieniamenetelmien kehittämiseen tulee panostaa Hyvä ravitsemus vaatii yhteisvastuullista toimintaa Tehokkaita prosesseja tarvitaan n Tapahtumia Suomen elintarvikeviennistä kymmenesosa luomua n Tiede & Tutkimus Kalan käsittelyä kehittämällä parempi tuotelaatu Exopolysaccharides in sourdough technology n Palstat Todettua... 5 Tunnustuksia & voittoja Haarukassa...68 Hankintaopas Nimityksiä Tapahtumia n ETS-sivut Kannattajajäsen: Oy Sinebrychoff Ab Jäsenesittely: Suvi Urvikko, Foodwest Oy TETSin hallitukseen kolme uutta jäsentä ETS-palsta Miten alkuun aistinvaraisessa arvioinnissa? n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Seuraavaan lehteen tulevien kirjoitusten pitää olla toimituksessa mennessä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet.

5 Elämme suurten ratkaisujen aikaa Kolumni n Suomea ei tunneta ruoastaan, ruoan imago on lähinnä negatiivinen. Ruoka ei merkitse päättäjille juuri mitään, eikä se näyttele merkittävää osaa yhteiskunnassamme. Liian monelle suomalaiselle ruoka on pelkästään energiatankkausta. Kuka tuollaisia kirjoittaa? Suomihan on puhtaan, turvallisen ja terveellisen ruoan mallimaa! Nyt 2000-luvun Suomessa asutus on keskittynyt eteläisille alueille, ja pohjoisempi Suomi on saatu elämysmatkailukäyttöön. Muutamia sinnikkäitä luomutuottajia ja käsityöläisiä asuu pohjoisempana, mutta mukavuuksiin tottunut nuorempi polvi on jo siirtynyt etelään palvelujen läheisyyteen. Ruoan tärkeimmät ominaisuudet, edullisuus ja vaivattomuus, ovat lähes toteutuneet. Valikoimat ovat monipuoliset, miltei rajattomat. Elintarvikkeita, valmiita tai lähes valmiita ruokia kauniissa, houkuttelevissa pakkauksissa on edullisesti tarjolla kaikille kuluttajaryhmille. Tarjonnasta on helppo tunnistaa omat suosikit, sillä sama valikoima on kaikkialla, myös naapurimaiden ja lomakohteiden ostosparatiiseissa. Niissä jokainen voi viettää vapaa-aikaansa yksilöllisten mieltymystensä mukaisesti, eikä energian tankkaus juurikaan häiritse rentoa tunnelmaa. Ennen oli toisin Aiempina vuosina, kauan ennen EU-aikaa, suomalaiset elintarvikkeet ja niistä valmistettu ruoka olivat kovin arkinen ja itsestään selvä osa suomalaisten elämää. Raaka-aineet kasvoivat miten kasvoivat suomalaisilla perheviljelmillä ja karjatiloilla. Jokainen tiesi, että maito lypsettiin lehmästä ja porkkanat ja perunat kasvoivat mullassa. Kaupunkilaisetkin tunnistivat lehmän ja kanan ja joitain viljalajeja, sillä monet olivat lapsena asuneet maaseudulla, jopa maatiloilla. Suomalaisista raaka-aineista suurin osa jalostettiin kotimaisen elintarviketeollisuuden voimin. Teollisuus kasvoi ja kehittyi, ja sen valmistamia tuotteita ostettiin läheisistä myymälöistä ympäri Suomen maata. Ulkomaiden ihmeitä, hedelmiä ja vihanneksia, sai talviaikaan ostaa kaupoista, mutta ruokaa valmistettiin sesonkien mukaan, eikä kaikkea tietenkään ollut jatkuvasti saatavilla. Suomalainen perheviljelmä oli se tuotantomalli, jossa lehmillä oli nimet ja jonka tuottamilla elintarvikkeilla nälkäiset vatsat täytettiin. Ei jäänyt teuraseläimestä juurikaan turhia osia, osattiin valmistaa ja syödä ruokaa muustakin kuin paistista ja kinkusta. Tinkimaitoa ja joskus ternimaitoakin on meistä moni noutanut suoraan karjakeittiöltä. EU muutti kaiken EU-aikaan aivan salaa, meiltä kysymättä ruoan raaka-aineidenkin tuottaminen muuttui teollisuudeksi myös Suomessa, viljelyalat ja karjakoot mahtaviksi, perheviljelmät suuryrityksiksi ja riskit valtaviksi. Silti suomalaiset raaka-aineet ovat liian kalliita teollisuudelle ja suomalaiselle kuluttajalle, sillä ruoanhan piti olla halpaa. Meille luvattiin, että EU:ssa ruoka on halpaa. Mutta kun Suomessa ei kunnollista ruokaa voi halvalla tuottaa, ei halvalla jalostaa, eikä näin ollen myöskään halvalla myydä. Ei muillakaan toimialoilla halpa hinta ja hyvä laatu ole yleinen yhdistelmä! Kaikkiko turhaa? Vähän pitemmän aikaa elintarvikealalla työskennelleet muistavat, kuinka 2000-luvun alkupuolella suomalaisen ruoan puolustajat olivat vihdoin saaneet yhteistyönsä toimimaan. Kaikki elintarvikealan ammattilaiset, maanviljelijät ja karjankasvattajat, elintarvikkeiden jalostajat ja keittiöiden ammattilaiset, ammattilaisten kouluttajat ja alan tutkijat ja kehittäjät, olivat koonneet rivinsä ja alkaneet viimeinkin toimia yhdessä suomalaisen ruoan puolustamiseksi. Kukin tahollaan oli tehnyt parhaansa jo kauan, mutta yhteinen huoli yhdisti. Yhteisen ketjun pellolta pöytään piti vakuuttaa sekä päättäjät että kuluttajat, nuo kaksi ratkaisijaa, joiden valinnat olivat ja ovat suomalaisen ruoan nousu tai tuho. Mutta tästä kaikesta uurastuksesta huolimatta sen todennäköisin tulevaisuuden kuva oli jutun alussa. Lainaukset (eli uhkakuvan taustat) olivat puolestaan Suomen Keittiömestarit ry:n puheenjohtajan Jaakko Nuutilan kynästä. NYT on käsillä suurten ratkaisujen aika: saammeko suunnan oikeasti kääntymään ja kuluttajat havahtumaan, päättäjät päättämään ja toimijat toimimaan erilaisen tulevaisuuden puolesta, jossa suomalaisella ruoalla kaikesta huolimatta on oma arvostettu paikkansa? Torjutaan edelleen tuota uhkakuvaa, etsitään mahdollisuuksia päättäväisesti, yhdessä! Pirkko Gröhn elintarvikealan tutkimusjohtaja YTI-tutkimuskeskus Kirjoittaja oli Elintarviketieteiden Seuran hallituksen jäsen vuosina Todettua On tullut aika antaa synninpäästö junttisuomaisuudelle ja löytää vilpittömyyden ja aitouden arvo. Meillä saunotaan, sisuunnutaan ja selviydytään. Vain me voimme aidosti välittä sen tunnelman taiteemme, muotoilumme ja tuotteidemme kautta. Paola Suhonen vaatesuunnittelija, designer Oy Sinebrychoff Ab:n asiakaslehti Niki 1/2007 Menestyksen edellytys on, että ryhdymme yhteistyöhön tositarkoitukselle. Tarvitsemme kaikkien osapuolten vahvan sitoutumisen siihen, että osaaminen ja oppiminen edistävät ratkaisevasti hyvinvointia. Ottakaamme kaikki tämä haaste vastaan. Kristiina Kumpulainen professori Helsingin yliopisto CICERO Learning -verkoston johtaja Yhteiskunnan rakenne on muuttunut yhä enemmän malttamattomaksi ja lyhytjännitteiseksi, mutta olemmeko muuttuneet samassa tahdissa? Ihminen ilmentää aikaansa, joten tämän kiire-yhteiskunnan pitää saada nähdä myös hitautta ja verkkaisuutta. Laura Jaakkola sosionomiopiskelija Vanhustyö 2/2007 Kansantalouksien kasvu ei ole nollasummapeliä. Jos Kiina tai mikä tahansa muu maa kasvaa, se ei ole meiltä pois. Kiinan kasvu tarjoaa meidän tuotteillamme kysyntää sekä suhteellisen työnjaon kautta parempia ja/tai halvempia tuotteita kulutettavaksi. Risto Murto johtaja Varma 1/2007

6 Ruokailu on tärkeä sosiaalinen tapahtuma n Ruokailu koostuu muustakin tarpeellisesta kuin ruoan tuomasta energiasta, vitamiineista ja hivenaineista. Tilanne, henkilöt, ajankohta, nälkäisyys, ympäristö ja monet muutkin tekijät vaikuttavat ruokailuun tapahtumana. Ruoka voi itsessään olla psykologinen mielihyvän tuottaja, johon maun ja hajun lisäksi vaikuttavat rakenne, värit, tottumus, estetiikka ja joukko muita muuttujia. Joskus nakkikioskin makkaraperunat voivat olla herkullinen makunautinto siinä kuin pariisilaisen huippuruokalan pieni mutta kaunis hanhenmaksa-annos. Pieni yksityiskohta, vaikkapa väri, voi lähettää viestin ja tehdä tutusta elintarvikkeesta pahaa. Sinisistä perunoista tehdyt ranskalaiset tai vihreä hanhenmaksa voivat näyttää syömäkelvottomalta, vaikka yhtä hyvin ne saattavat olla kokin loihtimia makuhermoja kutkuttavia erikoisuuksia. Tämän lehden sivuilla kerrotaan useimmiten elintarvikkeiden kehityksestä, kun talouslehdissä pohditaan elintarvikeyritysten menestymistä ja kaupunkilehdet antavat tähtiä ravintoloiden ruoka-annoksille. Itse ruokailuun liittyy suuria sosiaalisia, jopa yhteiskunnan kannalta tärkeitä asioita. Ruokailusta ja ruoasta keskustellaan. Mediassa on huomattu ruoan ja ruokailun merkitys, mutta ruokailun sosiaalista merkitystä ei ole huomattu suomalaisessa perheessä. Kiinalainen päivällinen voi kestää tunteja Shanghailaisen tiedepuiston johtaja herra Huang sanoi kerran osuvasti kadehtivansa suomalaisia, jotka ovat panostaneet tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kiinalaiset ovat hänen mukaansa käyttäneet saman ajan keksiäkseen, mitä kaikkea voi syödä ja miten sen voisi valmistaa. Kiinalaiset käyttävät edelleen paljon aikaa päivällisen valmistamiseen ja nauttimiseen. Ruokailu kestää helposti kaksi tuntia, mutta yli viiden tunnin ruokailusessiokaan ei ole mahdottomuus. Ruokailulla on muitakin tarkoituksia kuin syöminen. Viikolla iltaisin syödään liikekumppanien kanssa ja jos vain mahdollista, kiinalaiset kokoontuvat viikonloppuisin suvun voimin syömään. Ruokailun sosiaalinen luonne on kiinalaisessa kulttuurissa selkeästi tärkeää. Suomessa syödään harvoin sukulaisten kesken Suomessa suvun kesken päivällistä syödään vain jouluna ja joskus äitienpäivänä, kaikissa perheissä ei silloinkaan. Kansainvälisen Unicefin kokoaman tutkimuksen mukaan Suo- messa ei kokoonnuta aina edes perheen kesken päivällispöydän ympärille. Suomi pitää perää kaikista OECD-maista. Parhaiten ruokailu kokoaa perheen Italiassa, Islannissa ja Ranskassa. Ehkä suomalainen ruokailukulttuuri on ainakin sosiaalisena tapahtumana muuttunut pikaruokakulttuuriksi, jonka kasvatuksellista merkitystä perheen lapsille ei arvosteta. Arkiruoka antaa ener- Kuva Pia Virtanen Puheenvuoro Vastuullinen henkilöstöpolitiikka luo työhyvinvointia n Uusimman työolobarometrin mukaan erityisesti psyykkinen jaksaminen on tällä hetkellä koetuksella, sillä peräti 60 % palkansaajista kokee olevansa työssään melko tai erittäin rasittuneita psyykkisesti. Mielekkyys kytkeytyy vaikuttamisen mahdollisuuksiin: työntekijöiltä on kadonnut usko siihen, että kehittämällä omaa työyhteisöä myös oma työpaikka säilyisi. Mielenterveysongelmat ovat nousseet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen keskeisimmäksi syyksi ohi tuki- ja liikuntaelinsairauksien. Mitä tässä tilanteessa voidaan tehdä? Hyvä ja vastuullinen henkilöstöpolitiikkaa hyödyttää niin yritystä kuin sen työntekijääkin, koska tyytyväinen henkilöstö tekee hyvän tuloksen. Tästä on olemassa jo tutkimustietoa. Haasteeksi on vain muodostunut, miten saamme siirrettyä työhyvinvoinnin merkitystä koskevan tutkimustiedon käytännön arjeksi. Hyvin usein työhyvinvoinnin ylläpito mielletään tyky-toiminnaksi, jossa henkilöstölle järjestetään mahdollisuus liikuntaan tai yhteiseen hengennostatustilaisuuteen kerran vuodessa. Työhyvinvointi vaatii kuitenkin huomattavasti laaja-alaisempaa tarkastelua. Liikuntamahdollisuudet ovat toki tärkeitä, mutta huomattavasti merkityksellisempiä ovat työn tavoitteiden selkeys ja organisointi, vaikuttamismahdollisuudet työnteon pelisääntöihin sekä oppimismahdollisuudet. Jaetulla johtajuudella voidaan lisätä arvostusta ja palautteellisuutta. Toki jokainen työntekijä voi itsekin vaikuttaa jaksamiseensa. Toimintaympäristön laatu joko edistää tai estää inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kehittymistä. Sen laatuun vaikuttavat johtaminen, ilmapiirin avoimuus ja tiedonkulku, työprosessit ja yhteiset työtavat, oppimismahdollisuudet, luottamus ja työntekijä itse. Näistä aineksista syntyy vastuullinen henkilöstöpolitiikka, mikä varmistaa työvoiman saannin myös tulevaisuudessa. Työssä oppiminen keskeisin tapa oppia Koulutuksella on vain vähäinen merkitys organisaation strategisen osaamisen kehitty- misessä. Tärkeämpiä ovat erilaiset työjärjestelyt, jotka mahdollistavat sisäisen liikkuvuuden, asiantuntijuuden kehittymisen ja tiedon kulun. Keskeisin tapa oppia onkin työssä oppiminen. Organisaation ja yksilön osaamistarpeet täytyy sovittaa yhteen. Pelkkä osaamisaukkojen täyttäminen ei riitä, vaan osaamisen Kuva Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos

7 gian, mutta ei välttämättä suurta nautintoa. Aamupalallakin ollaan eri aikaan, eikä päivällinen sovi varsinkaan arkipäivisin kaikkien perheenjäsenten aikatauluun. Toisen tutkimuksen (Nordplus) mukaan Suomessa syödään vähemmän aterioita perheen kesken kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa ajatellaan selkeästi, ettei yhteinen ateria ole täysin välttämätön. Suomalaiset perheet syövät arkipäivinä vähemmän yhteisiä aterioita kuin viikonloppuisin. Mitä suuremmassa kaupungissa perheet asuvat, sitä todennäköisemmin yhteinen ateria jää syömättä. Suurissa (yli ihmistä) kaupungeissa vain 44 % perheistä syö ateriat niin, että kaikki perheenjäsenet ovat paikalla samaan aikaan. Maaseudun väestö pitää tavoista kiinni paremmin (60 %). Muissa Pohjoismaissa selkeää vaikutusta kaupungistumisella ei ole havaittu. Perheen yhteisistä aterioista on luovuttu työn hyväksi Finfood raportoi tutkimuksesta, jossa haastateltiin yli 5000 Helsingin kaupungin työntekijää. Työhön paneutuminen ja sen nostaminen tärkeimmäksi johti siihen, että liikuntaan ja terveellisen ruoan valintaan käytetään selkeästi vähemmän aikaa. Tilastojen valossa näyttääkin siltä, että yhteiset ateriat on uhrattu työn hyväksi. Vanhemmat ruokailevat vähemmän lasten kanssa, joka saattaa vähentää aikuisten ja lasten keskustelujen määrää. Vanhemmat voivat esimerkillään opettaa lapsille terveellisiä elämäntapoja ja avoimuutta uusien ruokien valintaan. Ruokailu on perinteisesti ollut harvoja hetkiä, jolloin perhe kokoontuu yhteen ja keskustelee päivän tapahtumista. Suomalaisten koululaisten hyvinvointi on toisaalta hyvää tasoa, ja Suomi sijoittuikin kaiken kaikkiaan Unicefin vertailussa koululaisten hyvinvointivertailussa neljänneksi. Lasten materiaalinen hyvinvointi on turvattu, mutta epäkohtia on. Tutkimuksessa suomalaislapset käyttävät alkoholia muita nuorempina ja aloittavat myös tupakoinnin muita useammin. Koulutustarjonta on Suomessa hyvällä tasolla, mutta suomalaislapset eivät pidä koulusta yhtä paljoa kuin kollegansa muissa OECD-maissa. Norjalaisista lapsista 40 % sanoi menevänsä erittäin mielellään kouluun, suomalaisista vain 8 %. Luku oli pienin kaikista OECD-maista. Ruokailun sosiaalisen merkityksen ymmärtäminen vaatii enemmän monialaista tutkimusta. Sosiologien ja elintarviketutkijoiden lisäksi elintarviketeollisuuttakin kiinnostaa ruokailutilanteiden muuttuminen. Kehityksen suunta on ollut kohti nopeampaa, maukkaampaa, turvallisempaa ja terveellisempää ruokailua. Tulevaisuudessa suomalainen ruokailu voisi olla myös monimuotoisempi, eksoottisempi, viihdyttävämpi ja värikkäämpi. Ruokailun sosiaalinen merkitys on hiukan unohdettu, minkä parantamisen elintarviketeollisuuskin voisi ottaa pohdittavakseen. Ari Virtanen, ETM Peru, Lima Kirjoittaja on lehden kirjeenvaihtaja Perussa kehittämisen pitää kytkeytyä tulevaisuuteen, jotta se olisi tuloksellista. Oppiminen vaatii aikaa ja kiireettömyyttä, mutta myös kohtaamisen mahdollisuuksia asiakkaiden, työkavereiden ja esimiesten kanssa. Työntekijöiden velvollisuus on huolehtia työpaikan viihtyvyydestä ja resurssien järkevästä käytöstä, tehdä yhteistyötä työkavereiden ja esimiesten kanssa, ilmaista mielipiteitä asioiden eteenpäin viemiseksi sekä osallistua aktiivisesti työpaikan kehittämistyöhön. Alaisen kaksi velvollisuutta ovat johdettavana oleminen ja perustyön tekeminen. Työrauhan julistus Julistin työrauhan Valkeakoskella työhyvinvointivalmentajien kehittämisohjelman yhteydessä Tässä siitä muutamia otteita: Vuodeksi 2007 julistettakoon täten yleinen työrauha työpaikoille ja kaikkia kehotettakoon tätä rauhaa asiaankuuluvalla hartaudella kunnioittaman. Keskusteltakoon jokaisella työpaikalla, mikä lisäisi työhyvinvointia sen sijaan, että keskityttäisiin miettimään, mikä meillä mättää? Ja kyseltäköön mieluummin, miten epäkohdat saadaan korjatuiksi kuin kuka niihin on syyllinen tai miksi näin on tapahtunut? Lisättäköön avoimuutta ja mieluummin kerrottakoon ikävätkin uutiset, koska huhut kuitenkin leviävät ja tekevät totuuttakin pahempaa jälkeä. Arvostettakoon jokaista työntekijää ja osoitettakoon se myös hänelle soveltuvin keinoin kuten palautteella. Tuettakoon myös esimiestä ja annettakoon hänelle onnistumisen mahdollisuus, eikä vain arvioitako erilaisin palauttein ja syytettäkö huonosta johtamisesta. Miettiköön kukin myös omassa päässään, mitä itse voisi tehdä hyvinvointinsa eteen? Voisiko jättää seläntakapuheet ja opetella myös kyselemään, jos kokee jääneensä tiedon suhteen paitsioon? Voisiko luopua täydellisyyden tavoittelusta ja liiasta kiltteydestä opettelemalla sanomaan EI. Ja kuka työnantaja tämän työrauhan rikkoo, niin raskauttavien asianhaarain vallitessa älköön hänelle annettako hyviä ja tunnollisia työntekijöitä tulevaisuudessa, vaan työvoimapula. Kuka työntekijä omalta osaltaan tämän rikkoo, kärsiköön omissa nahoissaan. Marja-Liisa Manka professori Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Vahvassa huomisessa on aina mukana myös heijastuksia eilisestä. ALGOL ALGOL CHEMICALS ALGOL TECHNICS ALGOL PHARMA V U O D E S T A

8 Potkua kehitykseen! n Ruoka-ala on rakennemuutosten kourissa. Muutetaan tekijöitä yritysrakenteissa, valikoimissa, brändeissa jne. Niitä voi luonnehtia perinteisiksi rakennemuutoksiksi. Usein on kyse siitä, että korjataan tekijöitä, joissa on jääty jälkeen yleisessä bisneksen kehityksessä. Näin uusien konseptien tekijän näkökulmasta ruoka-ala näyttäisi kuitenkin olevan jonkinlaisen pysähtyneisyyden kaudessa. Kymmenkunta vuotta sitten alalla oli dynaaminen vaihe, jossa syntyi radikaaleja tuotteita. Sen jälkeen onkin sitten ollut hiljaisempaa. Kun tässä on saanut seurata erilaisia kehitysprojekteja, käsitys on vain vahvistunut. Mutta miksi näin on? Onko alasta tullut liian sisäänpäin lämpiävä? Miksei alalla ole vastaavia rakenteita kuin Älykkään liikenteen verkosto, jossa samasta asiasta kiinnostuneet kerääntyvät yhden pöydän ääreen? Siinä on koolla edustajia yrityksistä niin pienistä kuin suuristakin, ohjelmistotaloista, liikennöitsijöihin ja pieniin konsultteihin. Eikö vieläkään oikein ymmärretä sitä, kuinka tietämyskylläisiä uusien ruokatuotteiden tai oikeammin ratkaisujen on oltava? Eihän kyse ole uudesta asiasta. Jos saisit perinteisen sushiannoksen eteesi ilman mitään viitteitä tai informaatiota sen alkuperästä, todennäköisesti jäisi syömättä. Kun uusissa tuotteissa ei enää ole selvää viitettä historiaan, ollaan vaikeuksissa. Konsepti huitaistaan kokoon onhan se terveellistä -väitteellä ja ihmetellään, kun ei mene kaupaksi. Kehittämismielessä pelkkä virtuaalisuus ei riitä. Hyvä esimerkki on se, kuinka Forum Viriumin puitteissa on konseptoitu tosielämän testiolosuhteita (Living Lab). Mukaan on tulossa kansainvälisyys, totta kai. Shangaista tuodaan jopa teknologiaosaamista suomalaiseen ympäristöön, jotta voidaan kehittää parempia palveluja. Suomi ei ole enää vain teknologian tuottaja. Entäpä uudet, asumiseen liittyvät kehitysprojektit, kuten Living 24. Yrityksien kansainvälistymistä tuetaan niin, että suomalaisen yliopiston ohella yritykset voivat projektissa luoda kontakteja suoraan MIT:iin ja hyödyntää sen osaamista. On Suomessakin joukko uuteen tähtääviä ruoka-alan yrityksiä, muitakin kuin ingredienssien tekijöitä. Ne ovat kuitenkin aika paitsiossa, kun uusi avoimen innovaation edellyttämä ajattelu on vierasta. Niiden alaa uudistava potentiaali jää organisaatiorajojen taakse. Jos Suomi ei tarjoa hyviä kehittämisympäristöjä, yritysten on harkittava muita vaihtoehtoja. Mitäpä jos esimerkiksi tuonne Skånen ja Tanskan kulmille perustettaisiin pohjoismainen Living Food Lab rento ruoan kehittämisen tosipaikka. Keskittymä, jonne suomalaisetkin Pohjoismaita kotimarkkinoinaan pitävät yritykset siirtäisivät kehitystoimintojaan. Maistelkaapa sitä! Jarmo Markula yrittäjä InnoLiito -konseptitoimisto Kirjoittaja on Elintarviketieteiden Seuran jäsen Suuret ikäluokat ja kolmikymppiset P uheenvuoro n Pamflettikirjassa Ahne sukupolvi suurten ikäluokkien perintö itseni ikäinen kirjailija sai osakseen enimmäkseen ylimielisiä arvosteluja maamme poliittisilta toimittajilta ja toimijoilta. Pamfletin synnyttämässä debatintyngässä ihmetytti eniten meidän nuorempien hiljaisuus, haluttomuutemme edes osallistua itseämme käsittelevään keskusteluun. Ainakin minulle monet kirjoittajan valituksista olivat kovin tuttuja: kun valtion omaisuus on myyty, niin äijien menestyvä kvartaalitalous ei tarkoita meille kuin pätkätöitä, pätkähaaveita, pätkäsuhteita ja pätkälapsia. Aina valitamme sitä, ja syystäkin, että naisen palkkaeuro on vain 80 senttiä. Mutta eikö toisaalta ole mielenkiintoista huomata, että 1940-luvulla syntyneiden tulo on 2 euroa verrattuna nuorten yhteen euroon? Haluan kuitenkin uskoa, että suuren sukupolven toinen palkkaeuro tulee kokemuksesta ja että heidän viisaudestaan kannattaa maksaa hiukan ekstraa. Tämä viisaus olisi kuitenkin syytä panna nuoremmille jakoon, ennen kuin kokeneet sukupolvet poistuvat hyvin ansaitulle eläkkeelle. Läksiäisten piikki on enää muutaman vuoden päässä, joten hyviä käytäntöjä voisi olla hyvä harjoitella työyhteisön nuorempien kollegojen kanssa jo nyt! Kahdessakymmenessäviidessä vuodessa työikäisten määrä laskee henkilöllä samalla, kun 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa runsaalla puolella miljoonalla. Näihin lukuihin verrattuna paljon parjattu valtion tuottavuusohjelma, jossa hallintoa pyritään täyttökielloilla keventämään kolmanneksella seuraavan viiden vuoden aikana, on pelkkää kosmetiikkaa. Jos vaihtoehtoisesti päätettäisiin, että kaikki eläköitymisen myötä vapautuvat paikat täytettäisiinkin, niin pätevät työntekijät loppuisivat varsin nopeasti. Ja vaikka olenkin hyvinvointivaltion kannalla, en ole kuitenkaan paisutetun hallinnon puolestapuhuja. Tuottavuusohjelma on ihan paikallaan, mutta toki sen yhteydessä on käytävä läpi niitä töitä, joita teemme ja mietittävä, mikä on tarpeellista, mikä ei. Todellisille kehitystarpeille sokean juustohöylän voisi mielestäni haudata lopullisesti. Ainakin ministeriöissä tehtäviä ei olisi analyysini jälkeen enää paljonkaan: lainvalmistelu ja alaisen hallinnon ohjaus. Sebastian Hielm ylitarkastaja sosiaali- ja terveysministeriö Kirjoittaja on Elintarviketieteiden Seuran jäsen

9 Kaupallistamisen unelma n Suomessa on viime aikoina kirjoiteltu ja puhuttu runsaasti kaupallistamisosaamisesta ja etenkin sen puutteellisuudesta tai riittämättömästä tasosta. Helsingin Kauppakorkeakoulu ja muutamat sen sidosryhmät ovat pitäneet asiaa niin tärkeänä, että ovat käynnistäneet monivuotisen StratMark- hankkeen erityisesti strategisen markkinointiosaamisen kehittämiseksi. Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelmassa asia on ollut esillä alusta lähtien. Jo ohjelman avaustilaisuudessa vuonna 2005 HK Ruokatalo Group Oyj:n toimitusjohtaja Kai Seikku ravisteli kuulijoita toteamalla, että ruotsalaiset ovat olleet meitä selvästi parempia kaupallistamisen kansainvälisellä tasolla. Heillä on monta menestystarinaa: Ikea, Volvo, Hennes & Mauritz, Ericsson jopa Absolut vodka. ERA -ohjelman strategiaraportissa keväällä 2006 todettiin kaupallistamisosaamisen kehittäminen yhdeksi tärkeimmistä toimenpide-ehdotuksista. Tämän vuoden alusta ERA -ohjelman kaupallistamistiimi onkin aloittanut työnsä, puheenjohtajanaan Paulig Oy:n hallituksen puheenjohtaja Bertel Paulig. Kotimarkkinalähtöisyyden juuret historiassa Miksi me olemme olleet ruotsalaisia huonompia tässä asiassa? Syitä lienee monia, mutta yhtenä selittävänä tekijänä saattaisi olla suomalaisten kotimarkkinalähtöisyys. Tälle asenteelle on löydettävissä syvät historialliset juuret. Jo vuosisatoja sitten naapurimaamme viikingit tekivät laajoja valloitusretkiä Pohjois- Amerikkaa myöten. Suomalaiset sitä vastoin tyytyivät tunkeutumaan vain lähialueille; pirkkalaiset tekivät ryöstöretkiään Lappiin. Viime vuosisadalla me koimme kolme raskasta sotaa. Elintarvikesäännöstely jatkui maassamme pitkään toisen maailmansodan jälkeen, aina 1950-luvun puoliväliin asti. Vanhimmat meistä muistavat ostokortit, joita tarvittiin ruokakaupassa asioidessa. Hintasäännöstely jatkui paljon pitempään, joidenkin tuotteiden osalta peräti 1980-luvun lopulle asti. Keskeisten elintarvikkeiden hinnat määräsi viranomainen; kilpailulla ei ollut niihin suoraa vaikutusta. Elintarvikkeiden, erityisesti maatalouspohjaisten, tuonti oli säännösteltyä aina EUjäsenyyteen asti. Tässä tilanteessa on varsin ymmärrettävää, että Suomen elintarvikeyritysten toiminta oli täysin kotimarkkinalähtöistä. Vienti oli lähinnä maatalousylijäämien vientiä usein pakkotilanteessa. Merkittävä rooli oli myös Neuvostoliiton kaupalla, jolla oli aivan omat pelisääntönsä. Eipä ihme, että elintarviketeollisuuden huomio oli vahvasti kotimaassa. Markkinoinnissa tämä merkitsi sitä, että keskityttiin vahvojen merkkien luomiseen kotimarkkinalle. Tässä myös onnistuttiin! Yritykset menestyvät kotimaassa Taloustutkimuksen Markkinointi & Mainonta-lehden kanssa yhteistyössä tekemä tutkimus selvittää, miten suomalaiset arvostavat erilaisia brändejä, tuotemerkkejä ja yrityksiä. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan Suomen arvostetuin merkki on elintarvikemerkki: Fazerin Sininen! Vahvin ulkomainen elintarvikemerkki sijoittuu vasta sijalle 30. Sitä vahvempia ovat mm. Juhla Mokka, Valio, Vaasan Ruispalat, Elovena ja seitsemän muuta suomalaista merkkiä. Kotimaassa siis menestytään, mutta miksi ei ulkomailla, kuten ruotsalaiset? Mistä muusta on puutetta kuin panostuksesta? Kuva Sitra Unelmien yhteiskunta tarvitsee hyviä tarinoita Erään selityksen tarjoaa tanskalainen futuristi Rolf Jensen. Hän väittää kirjassaan Dream Society, että tietoyhteiskuntaa seuraa unelmien yhteiskunta. Hänen ajatuksensa ovat sukua hyvin tunnetulle Maslowin teorialle. Materiaalisen hyvinvoinnin lisääntyessä kuluttajat hakevat entistä enemmän tyydytystä tunnetasolla. Erityisen hanakasti etsitään elämyksiä ja elämyksellisyyttä. Jensen kehottaa markkinoijia ymmärtämään markkinat emotionaalisina ja kehittämään tuotemerkille oman tarinansa, usein tunteisiin ja arvoihin vetoavan tarinan. Luonnollisesti tarinan tulee olla erottuva, kiehtova ja tuotemerkille relevantti. Jos merkki aikoo menestyä kansainvälisesti, sen tulee kertoa kansainvälinen tarina globaalisti ymmärrettävällä tavalla. Kun Suomen elintarviketeollisuus on tehnyt merkkejään kotimarkkinaa varten, tarinoita on kehitelty tietysti suomalaisille, suomalaisista lähtökohdista ja kulttuuriimme nojautuen. Merkkejä luotaessa kansainvälistä näkökulmaa ei ole huomioitu ainakaan riittävästi. Tyypillinen tapaus on Turun Sinappi. Se on luonut vahvan tarinan maamme vanhasta ruokaperinteestä, jota ilmentää pakkauksessa oleva Turun linnan kuva. Suomalaiset ymmärtävät tämän tuotemerkin isänmaallisen tarinan, pitävät siitä, ja tuote on jo kauan ollut markkinajohtaja. Merkki ja tarina ovat niin vahvat, että se säilytti johtavan asemansa, vaikka sen tuotanto kaikesta hälystä huolimatta siirrettiin Ruotsiin. Mutta Suomen ulkopuolella Turun Sinapin tarinaa ei ymmärretä; ei edes Ruotsissa, saati sitten Berlusconin Italiassa! Valoa näkyvissä Vaikka meillä kieltämättä on paljon parantamisen varaa markkinointimme kehittämisessä, myös valopilkkuja on onneksi näkyvissä. Aivan viime vuosina virvoitusjuomateollisuus on näyttänyt, että se osaa suunnitella uuden merkin kansainväliseksi ensi metreistä läh tien. Sinebrychoff on luonut Batterynsa kansainväliseksi niin taitavasti, että sitä ei hevin Suomessa tehdyksi uskoisi. Liha- ja valmisruokateollisuus on todistanut, että Maslowit ja Jensenit on luettu: markkinointiin on tullut tuhti annos tunteita ja elämyksiä mukaan. Atrian mainonnassa liikutaan Maslowin yläkerrostumissa, HK Ruokatalon uutuus Potku tarjoaa vahvoja elämyksiä, Saarioinen palauttaa mieliimme oman äitimme ruoan maun ja lämmön. Tie parempaan kaupallistamisosaamiseen on pitkä ja kivinenkin. Tärkeää on kuitenkin se, että tälle pitkälle marssille on päätetty lähteä ottamalla ensimmäiset askeleet. Heikki Kauppinen Senior advisor Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA

10 Pakina Metsästä kaikki alkoi eikä suotta n Elintarviketieteiden Seura ETS perustettiin kuusi vuosikymmentä sitten sodan jälkeisissä tunnelmissa. Ryysyrannan Jooseppi söi vuosisadan alkupuolella mäntykuitua luomuna, ja sodasta selvinnyt Suomi sai lehmiä myöten päivittäisen kuituannoksen selluloosasta, puusta ja juopuivatkin siitä, mistäs muusta. Elintarpeiden valmistusta ohjasivat lähinnä sellunkeittäjien opit. Ruuan valmistusta koskeva lainsäädäntö piti 1940-luvun lopulla ajan tasalle saattaman. Veden laatukin toki murheentippa oli, mutta kun sekin säilöttiin puuspriillä, kelpasi se hyvinkin juotavaksi, tavaksi asti. Maidosta saattoi lavan ja navan alle taudin saada, eikä juusto välttämättä vahvistanut luustoa, kun lehmät olivat happohyökkäyksen kohteena: niin epäiltiin. Alussa oli siis kemia, vesi ja kolme viisasta miestä hotellissa läntisellä maalla. AIV:kin pokkasi Nobelin ja sai hepulin, kun oppilaat perustivat ETS:n hänen perustamansa BBS:n lisäksi. Että ihan kunniallinen alku näin auktoriteettien kumartamista ajatellen. Eikä suotta, varsinkaan näin direktiivisenä aikana. Laki saatiin siis maahan uus, ja muutaman vuoden päästä seurasi kissoille autuus, vaikkeivät ainakaan elintarviketutkijat niiden rasvan terveellisyydestä tutkimusnäyttöä esittäneet. Noilta rasvaisilta ajoilta lienee viimeistään peräisin elintarvikevalvonnan kissanhännänveto eläinlääkärien, kemistien, teknologien ja mikrobiologien kesken. Yritin viimeisimmille kissoille antaa nimiksi Omega-3 ja Omega-6, mutta huonolla menestyksellä: lapset eivät suostuneet. Metsässä on oltu Mutta eipä aikaakaan, niin voi ylituotanto! Tosin sen sai enämpi ja vähempi aikaan tämä keminomikunta, elintarviketieteiden agraarisuuntautunut koulutusohjelma kaikenlaisine tekokakkoineen. Hevosvoimat eivät olisi siihen pystyneet. Ja taisipa tulla raivatuksi muutama hehtaari liikaa tuotantoalaakin, suojussien kuokissa kun ei ollut seis-painiketta. Suotta siis suota liikaa kuokkivat, olisi pitänyt suojella suot jo silloin kuokkijoilta. Ylituotanto puhkesi kukkaan harmillisesti väärään aikaan, nyt se tarpeen olisi. Biokiisseliä siitä tehtäisiin, mikä olisi erityisen luomutapa harjoittaa korkean ammuu-luvun maatalouspolitiikkaa luvulla oltiin taas metsässä, tällä kertaa koivujen kimpussa. Eikä ihan suotta, sillä löytyi polyoli, ksylitoli, tuo toiminnallisten syötävien luomujatkumo sitten petun, sellusta kun ei oikein luomuksi ole. Olosuhteet huomioon ottaen juntimpi epäilijä voisi olettaa, että olisi löydetty laktitoli, mutta niin ei vain käynyt. Sittemmin ksylitoli meinasi jäädä pysyvästi FDA:n hampaankoloon. Kuluttajalle ensisijaisesti näkyvin ja tuntuvin ksylitolin toiminnallisuus ilmenee laksatiivisuutena ja toissijaisesti hammaspeikkojen päänsärkynä. Mutta mistä raaka-aine löytyikään? Onneksi ei sentään yritetty hakea hyväksyntää koivuntuohitervalle, oululainen pastillitehdas oli maustanut sillä makeisia jo aikoja. Metsäsuomalaisten elintarvikeinnovaatiot saivat 1990-luvulla oivan lisän, kun mustalipeästä, sellunkeiton ehtymättömästä aarreaitasta, löytyi kolesterolia alentavia kasvisteroleita. Ihme olisi ollut, ellei niitäkin olisi löytynyt, sen verran maximal on processing! Ja näistä oleista syntyi Benecol, konepeli, joka osakekurssin ensin nosti ja sitten laski. Keksiä me osaamme, mutta sterolit ja stanolit eivät ainakaan tämän kliinisen kokeen mukaan edistä kaupallista ajattelua. Metsään taas mennään Jos suomalaisten ruokavalio, puhumattakaan juomavaliosta, on ollut ylen puisevaa, se on ollut pakon sanelemaa, mutta luontaista: niin vähän aikaa on siitä, kun tulimme metsästä. Tai emme sieltä oikeastaan pois ole päässeetkään, kun olemme jo hyvää vauhtia matkalla takaisin, sillä siellä ne marjat ovat, toiminnallisuutta uhkuen. Funktionalisuutta siihen, tähän ja tuohon puutokseen ja vaivaan. Vaikka hyödyntäminen on vasta raakileasteella, suurin vaikutus on jo tähän mennessä ollut kustannuspainotteinen: mustikankin hinta on noussut jo semmoisiin lukemiin, että tätä menoa metsän marjatuoton arvo ylittää puun tuoton. Mustikkapiirakka on tätä menoa syytä suojella lailla, ennen kuin se häviää sukupuuttoon kaikenlaisten tippojen, troppien ja eliksiirien puristuksessa. Elintarviketieteen ja -tieteilijöiden on siis viimein syytä virallisestikin mennä metsään. Suollekin suon heidän suksivan: ei ole se suotta, sillä suon ovat marjat, lakka ja karpalo. Heikki Manner, MMM Kirjoittaja on Elintarviketieteiden Seuran jäsen Kuva Pirjo Huhtakangas Valmisruokien pakkausmerkinnät pitävät paikkansa Suomen Kuluttajaliitto tutkitutti eniten myytyjen valmisruokien sisällöt. Tuotteista analysoitiin kokonaisrasva, tyydyttyneet rasvat, kokonaisenergia ja suolapitoisuus. Tulosten perusteella pakkausmerkinnät pitävät hyvin paikkansa. Suolan kohdalla ilmoitetut tiedot poikkesivat useimmin ilmoitetusta. Yksikään tuotteista ei ollut vähäsuolainen. Lisätietoja: elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi, Terveystrendeinä painonhallinta ja kohtuullistaminen Erityisesti elämäntapojen kohtuullistaminen ja painonhallinta kiinnostavat tällä hetkellä suomalaisia terveyden hoidossaan, viestintätutkija Elina Rautavaara kertoi Euro RSCG Lifen järjestämässä tilaisuudessa helmikuussa. Myös itsehoidon kasvu ja jaksaminen pohdituttavat. Ulkonäkö motivoi parhaiten nuorten terveyskäyttäytymistä, kun taas iän myötä korostuvat terveellisten elintapojen vaikutukset toimintakykyyn. Tilaisuudessa puhunut kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaara ehdotti, että nuorten tupakkavalistuksessa tulisi vedota tupakan ulkonäköä rumentaviin vaikutuksiin, kuten ihon harmaantumiseen ja rypistymiseen. Asko-Seljavaara oli myös huolestunut suomalaisten runsaasta viinanjuonnista. Hän haastoikin viestinnän ammattilaiset kertomaan suomalaisille, että Keski- ja Etelä- Euroopassa alkoholin juominen ei ole muotia! 10

11

12 A jankohtaista Vuoden Suomalainen Elintarvike innovaatiokyvyn vai kuluttajaosaamisen mittaaja? Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailu, tänä vuonna jo 17:s, on toiminut eräänlaisena alan innovatiivisuuden mittaajana vaihtuvan asiantuntijaraadin ryydittämänä. n Kyse on siis tavallaan subjektiivisesta, mutta kuitenkin vahvaan asiantuntemukseen perustuvasta näkemyksestä. Olkoonkin pienemmän ryhmän subjektiivinen näkemys valintaprosessin pääroolissa. Kilpailuun lähetettyjen näytteiden runsas määrä kertoo kuitenkin sen, että siihen osallistuminen koetaan tärkeäksi. Kilpailuun osallistuminen itseisarvo? Tuotekehitystyö on vuosien saatossa kehittynyt yhä systemaattisempaa suuntaan ja tarkemmin ja pidemmällä jänteellä aikataulutetuksi johtuen mm. kaupan tietojärjestelmien ja kuluttajatutkimusten aikatauluvaateista. Tämä toimintamalli tuskin enää mahdollistaa sen, että tietoisesti ja erityisesti pyrittäisiin tähtäämään kilpailuun. Kymmenkunta vuotta sitten saattoi kuitenkin kuulla, että jossakin yrityksessä kilpailussa menestyminen nähtiin niinkin tärkeänä, että oli annettu määräys kehittää tuote vain kilpailua varten ilman, että sille välttämättä olisi odotettu kaupallista menestystä. Pääasiassa kilpailuun on varmasti kuitenkin lähetetty tuotekehitystoiminnan ne hedelmät, joihin yrityksissä on itse eniten uskottu. Siitä kertoo sekin, että 12 jotkut varsin pitkän aikaa sitten kilpailussa menestyneet tuotteet ovat yhä pitäneet paikkansa markkinoilla. Atrian tapauksessa tällainen tuote on esimerkiksi Marinetti. Nykyään tuotekehityksen tavoitteet ovat sekoitus mm. taloudellisia, markkinaosuuteen sekä tuotemerkin rakentamiseen liittyviä. Kilpailuun lähetetään vain tuotteita, joiden uutuusarvon uskotaan olevan näiden tavoitteiden mukaisia. Uutuuksien menestymistä seurataan useimmissa yrityksissä nykyään varsin tarkkaan johtuen tuotekehitystoiminnan investointiluonteisuudesta. Menestyminen kilpailussa ei välttämättä ennakoi tuotteen menestymistä markkinoilla. Mutta hyvä kilpailumenestys on toki mahdollista hyödyntää ja varsin näyttävästi hyödynnetäänkin tuotteen markkinoinnissa. Yritykset seuraavat yhä tarkemmin kuluttajakäyttäytymiseen liittyviä ns. heikkoja signaaleja. Segmentointi käy myös yhä hienosyisemmäksi, mikä onkin johtanut yhä kiihtyvään uutuustuotetulvaan. Tällaisessa ympäristössä erottumista ja menestymistä voisi jo kutsua innovaatioksi. Megatrendit ohjurina valinnoissa? Itse raadin valintatyöskentelystä on muodostunut sellainen vaikutelma, että sen valintakriteerit ovat muuttuneet entistä enemmän ravitsemus- ja terveysasioita painottavaksi. Joidenkin mielestä tämä on tapahtunut innovatiivisuusarvojen tai kuluttajan tarpeiden kustannuksella, Terveystieto on medialisoitunut n Euro RSCG Lifen tutkimustulosten mukaan terveysasioista puhutaan tiedotusvälineissä laajasti, terveystieto on ns. medialisoitunut. Ajankohtaiset terveysaiheet ja -viestit tuntuivat saavuttaneen kaikki haastateltavat. Tietoa haetaan paljon internetistä, mutta lähteinä käytetään mutta toisaalta ehkä myös kokonaisvaltaisemmin tuotteen eri ominaisuudet huomioivaksi ja megatrendejä mukailevaksi. Tärkeää kuitenkin olisi, että kulloisetkin valintaperusteet heijastelisivat kuluttajan sen hetkisiä arvoja ja tarpeita, koska vain kuluttajan arvostamien lisäarvojen aikaansaaminen kehitystyössä tuo menestymismahdollisuuksia uutuustuotteelle. Ja tällöin on toki huomioitava, että yritykset oman tuoteryhmänsä kärkiohjaajina itse nostavat esiin ne argumentit, joita raadin tulisi ottaa huomioon valintaa tehdessään. Luultavasti terveyteen ja ravitsemukseen liittyvät argumentit tuodaankin voimakkaasti esiin helppouden ja nopeuden rinnalla sellaisissakin tuoteryhmissä, joissa ne eivät ole kuluttajan primäärivalintakriteerien kärjessä. Hyvä, menestynyt uutuus voi jäädä heikolle huomiolle kilpailussa ilman ravitsemuksellista argumentointia. Joka tapauksessa olipa argumentointi mikä tahansa, on nähty, että hyväkään idea ei toimi, jos sen ajoitus on väärää. Tämän Vuoden 1995 voittaja Marinetti loi aikanaan uuden segmentin, jonka kärkituotteisiin se edelleen kuuluu. ennakointi on myös raadille varmasti haastavaa. Tarvitaanko kilpailua? Joskus miettii, tarvitaanko kilpailua, kun kuitenkin kuluttaja ratkaisee tuotteen menestymisen markkinoilla. Vain tuotteen täyttäessä markkinoilla sille asetetut tavoitteet tuotekehitysprosessissa mukana olleet saavat työlleen henkisen palkkion. Tällöin voidaan todeta tuotekehitysprosessin toimineen, ajoitus mukaan lukien. On kuitenkin oma arvonsa saada asiantuntijaraadin myönteinen arvio, mikä ehkä mielletään vahvasti alan sisäisenä tunnustuksena sekä arvokkaana kannanottona koko alan tuotepalettiin peilaten. Kilpailu on mielestäni tärkeimmillään innovatiivisuuden merkityksen korostajana sekä tuotekehitystyön profiilin nostajana muistuttamassa tuotekehitystyön ja innovaatioiden merkityksestä yritysten menestymisessä. Heimo Hattula tuotekehityspäällikkö Atria Suomi Oy densi, että medialisoituminen on nuorille vielä läpitunkevampi kuin aikuisille. Tosin netti on nuorille enemmänkin olohuoneen jatke kuin tietolähde. Tutkimukseen osallistuneet pitävät terveysasioista kertomisen tapaa usein liian täydellisyyshakuisena. Terveellisen elämyös televisiota ja aikakauslehtiä. Internet on auttanut monia löytämään vertaisryhmiä esimerkiksi keskustelupalstoilta. Tietomäärän lisääntyessä ja lähteiden monipuolistuessa vaatimukset medialukutaidolle kasvavat. Ylilääkäri Matti Rautalahti Suomen Syöpäyhdistyksestä täymän tavoitteita halutaan helpommin saavutettaviksi eli kohtuullisemmiksi. Elintaparemonttiin on vaikea ryhtyä, jos ero oman ja ideaalin välillä on kohtuuttoman suuri. Lisätietoja: Euro RSCG Life, viestintätutkija Elina Rautavaara, puh Kuva Atria

13 Vuoden Tähtituote finalistit ovat herkullisia ja palvelevat kuluttajia n Asiantuntijaraati valitsi Vuoden Tähtituote kilpailun finaaliin 13 tuotekokonaisuutta. Finalistituotteet ovat elintarviketeollisuuden tuotekehityksen kärkeä ja heijastavat tämän päivän trendejä. Niissä yhdistyy herkullisuus, laadukkuus ja mahdollisuus vaivattomaan ruoanlaittoon. Myös finalistien pakkausinnovaatioilla kuluttajille tarjotaan täysin uudenlaista palvelua. Kaikki finalistituotteet ovat elintarviketeollisuuden uutuuksia viime tai tältä vuodelta. Raadin valintojen lähtökohtana oli tuotteen uutuus- ja innovaatioarvo. Lisäksi raati tutustui tuotteisiin aistinvaraisesti eli arvioi tuotteiden herkullisuutta, tuoksua, koostumusta ja muuta aistittavaa laatua. Myös pakkaus, hinta sekä markkinointi ja kaupallismahdollisuudet painoivat valinnassa. Seuraavassa vaiheessa raati valitsee kustakin sarjasta yhden tuotteen Vuoden Tähtituotteeksi Lisäksi yksi Vuoden Tähtituote kohotetaan Vuoden Suomalaiseksi Elintarvikkeeksi. Raadin puheenjohtajana on ohjelmajohtaja Anu Harkki, Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA. Lisäksi raadissa ovat toimittaja Katja Bäcksbacka (Helsingin Sanomat), johtaja Seppo Heiskanen (Elintarviketeollisuusliitto), johtaja Minna Kurunsaari (Ruokakesko Oy, K-supermarket), elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi (Suomen Kuluttajaliitto), hallitusammattilainen Leena Paananen (Ovia), ravitsemusterapeutti Anette Palssa (Suomen Terveystalo), puheenjohtaja Anne Santavuori (Lipidi) ja keittiömestari Pekka Terävä (Ravintola Olo). Elintarviketeollisuusliitto järjestää Vuoden Tähtituote -kilpailun nyt 17. kerran. Tavoitteena on tehdä tunnetuksi laajan kaupallistamismahdollisuuden omaavia kotimaisia tuoteuutuuksia ja innovaatioita. Koska suurtalouksille suunnatut tuotteet kilpailevat joka toinen vuosi, tänä vuonna kilpailussa on ainoastaan vähittäiskauppatuotteita. Kilpailun tämänvuotiset voittajat julkistetaan 3.5. Elintarvikepäivä 2007:n yhteydessä. Lisätietoja: Sirpa Rinne viestintäpäällikkö Elintarviketeollisuusliitto p. (09) Vuoden Tähtituote finalistit sarjoittain Viljatuotteiden sarja Kaura 100 -kauraleipä, Ehon Leipomo Oy Kymppi Kevyt Piirakkataikina ja Ruis Lehtitaikina, Kymppi-Maukkaat Oy Pirkka-karjalanpiirakka, Pielispakari Oy (valmistuttaja Ruokakesko Oy) Leivänpäällisten sarja Leikkeletarjotin-sarja, Saarioinen Oy Valio Oltermanni + rypsi, Valio Oy Alku- ja pääruokien sarja HK Potku -pikaruokasarja, HK Ruokatalo Oy Portti Sauce Demi Glace -valmiskastikkeet, Kaslink Foods Oy (valmistuttaja Järvi-Suomen Portti Oy) Gallerian röstisarja, Kasvis Galleria Oy Jälkiruokien sarja Malaco Pikkuhyvä -pussisarja, Leaf Suomi Oy Lieksan perinteinen riisipuuro, Lieksan Laatuherkut Oy Valio ProFeel cottifrutti -sarja, Valio Oy Juomasarja Thunder Energy, Finnspring Oy Valio HeVi Shot -sarja, Valio Oy 1

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Elintarviketeollisuutemme menestys perustuu osaamiseen Koko elintarvikeketjumme osaaminen on kansainvälisesti

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Julkiset ruokapalvelut Suomessa merkittävässä roolissa ravitsemusosaamiselle

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen kommenttipuheenvuoro Marja-Liisa Manka professori M. Seligman Työhyvinvointi Huoli nuorista? noin 8 prosenttia työssä käyvistä 18 29-vuotiaista nuorista

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

Harmaata mössöä vai tuunattuja aterioita?

Harmaata mössöä vai tuunattuja aterioita? Harmaata mössöä vai tuunattuja aterioita? Piia Jallinoja, dosentti, tutkimuspäällikkö Työryhmä Liisa Peura-Kapanen (1.1.2014 alkaen) Katja Järvelä & Helena Tuorila (31.12.2013 asti) Seniori-Sapuska, Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä Brändityöryhmä Kaarina Johansson, liiton varapj., pj. Merja Salanko-Vuorela, toiminnanjohtaja Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö Marianne Lind, liiton hallituksen jäsen, Hiidenseudun Omaish.

Lisätiedot

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy Tulevaisuus tarjottimella Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy Elintarviketeollisuus Valmistaa laajaa valikoimaa raaka-aineista ruoanlaittoa helpottaviin ja käyttövalmiisiin tuotteisiin Myy tuotteitaan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Ateria 2013. Kasvaminen ja kasvattaminen vastuulliseen ravitsemukseen - kenen on valta ja vastuu markkinoilla?

Ateria 2013. Kasvaminen ja kasvattaminen vastuulliseen ravitsemukseen - kenen on valta ja vastuu markkinoilla? Ateria 2013 Kasvaminen ja kasvattaminen vastuulliseen ravitsemukseen - kenen on valta ja vastuu markkinoilla? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Nuorten ylipainoisuus ja obesiteetti

Lisätiedot

Ateria 2014. Koko suomi saman pöydän ääressä Mitä on Julkinen ruokahuolto? Maila Tikkanen. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Ateria 2014. Koko suomi saman pöydän ääressä Mitä on Julkinen ruokahuolto? Maila Tikkanen. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Ateria 2014 Koko suomi saman pöydän ääressä Mitä on Julkinen ruokahuolto? Maila Tikkanen Ravitsemushoito on keskeistä terveyden edistämisessä, hoidossa ja kuntoutuksessa "Ruoka on lääkettä." Hippokrates

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

OSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015

OSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015 OSTOPOLKUJA Päivittäistavarakaupassa SUURI SUOMALAINEN SHOPPER-TUTKIMUS OSTAJAPROFIILIT OSTOMISSIOT OSTOPAIKAT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN Millaisia ostajatyyppejä Suomessa on? Miksi he menevät kauppaan? Missä

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Sosiaalinen media Valion viestinnässä

Sosiaalinen media Valion viestinnässä Sosiaalinen media Valion viestinnässä Pia Kontunen, viestintäjohtaja 28.3.2011 Sosiaalinen media uudistaa liiketoimintaa Esityksen sisältö Pia Kontunen Minkälainen yritys on Valio ja mitä se haluaa viestiä?

Lisätiedot

Kuluttaja ostopäätöksen edessä

Kuluttaja ostopäätöksen edessä Kuluttaja ostopäätöksen edessä Annikka Marniemi Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, ETM Kuluttajaliitto Suomalaisen broilerituotannon vahvuudet -seminaari 16.11.2011 Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Saksan elintarvikemarkkinoiden koko Saksan elintarvikemarkkinat ovat valtavat. Vuoden 2010 kokonaisliikevaihto oli 149,5 mrd. euroa ja se kasvoi 1,2 % vuoteen

Lisätiedot

Suomalaisen ruoan edistämisohjelma

Suomalaisen ruoan edistämisohjelma Suomalaisen ruoan edistämisohjelma Ministeritason johtoryhmä (MMM, OPM, YM, STM, TEM, UM, VM) Ohjausryhmä (ministeriöt + osien johtajat) + Puhemiehistö Arvostuksen kohottaminen Kansainvälistymisen Luomuruoan

Lisätiedot

Myynnin Pyöreä Pöytä

Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Arvostus Suomessa Havaintoja selvityksestä keväällä 2009 Petteri Laine, Customer Centric Selling Finland Petteri.laine@customercentric.fi 050 3229107 Sisältö Miksi Myynnin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Ruokasivistys eläväksi vastuullisilla valinnoilla

Ruokasivistys eläväksi vastuullisilla valinnoilla Ruokasivistys eläväksi vastuullisilla valinnoilla Ateria 13 5.11.2013 Seija Lintukangas Filosofian tohtori Edutaru Oy www.edutaru.fi Kansakuntien kohtalo riippuu niiden tavasta ruokailla. - Brillat-Savarin

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Hyvinvointi elintarvikeketjussa, teot ja tavoitteet kommenttipuheenvuoro Elintarvikeketjun visio ja uutispäivä 3.12.2010 Tiina Lampisjärvi Ruoka tyydyttää inhimillisiä tarpeita ja tuo hyvinvointia Maslowin

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 FOODWEST OY Historia Yritystiedot Omistajat Status Toimialueet vuonna 1995 perustettu elintarvikealan

Lisätiedot

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio

Lisätiedot

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Otto Kaukonen Tuotekehityspäällikkö Raisio Group Kotimainen kaura on superruokaa Kauran terveysvaikutukset

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Ostaminen murroksessa

Ostaminen murroksessa Ostaminen murroksessa - miten se näkyy myymälässä Research Insight Finland Janne Numminen Tutkimuksen tavoitteet 1 Luoda 2 muotokuva suomalaisesta päivittäistavaroiden ostajasta. Ymmärtää kuluttajan ja

Lisätiedot

Fazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus

Fazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus 1 Fazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten aamu- ja aamupalatapoja ja -rutiineita. Samalla haluttiin selvittää erityisesti

Lisätiedot