HSY:n Jukka Piekkari ja vesihuollon investoinnit: LAITOSTEN YHDISTÄMINEN TOI MONIA HYÖTYJÄ sivu 6. Jyväskylän. vesitornin xxxxxxxxxxxxxx

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HSY:n Jukka Piekkari ja vesihuollon investoinnit: LAITOSTEN YHDISTÄMINEN TOI MONIA HYÖTYJÄ sivu 6. Jyväskylän. vesitornin xxxxxxxxxxxxxx"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 5/2013 xxxxxxxxxxxxxx Jyväskylän xxxxxxxxxxxxxx vesitornin xxxxxxxxxxxxxx teräkset yllättivät xxxxxxxxxxxxxx myös tutkija xxxxxxx. Kai Valosen. sivu 20 Vesihuollon saneerausurakoinnissa kehitettävää sivu 12 Joensuu katsasti katunsa perusteellisesti sivu 28 Hämeenlinna käyttää käänteistä kilpailutusta sivu 42 HSY:n Jukka Piekkari ja vesihuollon investoinnit: LAITOSTEN YHDISTÄMINEN TOI MONIA HYÖTYJÄ sivu 6

2 Tee oikea s rto Kunnalliset ja teolliset jätevedet sisältävät poikkeuksetta kiinteitä aineita, jotka tuovat pumppujen toimintaan lisää haastetta. Gorman-Rupp on itseimevien jätevesipumppujen johtava valmistaja maailmassa. Pumppumallistosta löytyy ratkaisu vaikeisiinkin kohteisiin. Ultra V -mallisto siirtää itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja sen läpi kulkee jopa halkaisijaltaan 76mm kiintoainepartikkelit. Asennus ja huolto on uppopumppua helpompaa. Myös pumpun käyttökustannukset ovat hyvin ennakoitavissa. Maahantuoja: SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, Vantaa Puh Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin kohteisiin. Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Lisätietoa osoitteesta:

3 SISÄLTÖ 5/ syyskuuta 8 9 HSY Vesihuollon mm:n kokoojaviemäriä saneerataan sukkasujutuksella Helsingin Tapaninvainiolla. Suuri putkikoko edellyttää järeitä työnaikaisia ohipumppausjärjestelyjä. 14 Vesihuoltopalvelujen yhteiskunnallinen merkitys ja toimialan kehittämisen pitkä aikajänne olisi tuotava vahvemmin esille. 28 Joensuun kadut mitattiin ja maatutkattiin saneerausinvestointien suunnittelua varten. Samalla selvisi katujen korjausvelka. 48 Rakennusalan hankintamenettelyjen kehittämisessä tavoitteena on maailman kilpailukykyisin julkinen rakennuttaminen. VESIHUOLTO HSY Vesihuollon perustaminen vahvisti pk-seudun vesilaitosta 6 Kokoojaviemäriin uusi sisäpinta: Suomen suurin sukkasujutus 8 Puheenjohtaja Jukka Piekkari valvoo vesilaitosten etuja 10 Vesihuollon saneerausurakoinnissa kehitettävää 12 Infrastruktuuri ikääntyy hapertuvatko hanat? 14 DIAMOND-hankkeesta työkaluja puhdistamojen operointiin 18 RAKENTAMINEN Jyväskylän vesitornisortuma mietityttää kunnissa 20 Vesitornien korjaaminen on usein mahdollista 22 Raaseporin vesitornin tulevaisuutta selvitetään 23 Kunnat merkittävin infrarakennuttaja 24 TEKNISET PALVELUT Joensuu katsasti katunsa korjattavaa riittää 28 Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY vahvemmin vaikuttamaan 31 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 35 UKTY 40 Kuntien putkimestarit 41 lehti.kuntatekniikka.fi HANKINNAT Hämeenlinnassa testattiin käänteistä kilpailutusta 42 Jyväskylä ennakoi ja seuraa sopimuksia 46 Kuntien hankkeille kansallinen rakennuttamismalli? 48 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Kolumni/Päivi Ahlroos: Hyvin suunniteltu Puoliksi tehty 33 Rytilät/Pekka Rytilä: Traceability 51 Uutisia 52 Henkilöuutisia 56 Tapahtumia 57

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Vesihuollon saneerausurakoinnissa kehitettävää sivu 12 Joensuu katsasti katunsa perusteellisesti sivu 28 Hämeenlinna käyttää käänteistä kilpailutusta sivu 42 5/2013 xxxxxxxxxxxxxx Jyväskylän xxxxxxxxxxxxxx vesitornin xxxxxxxxxxxxxx teräkset yllättivät xxxxxxxxxxxxxx myös tutkija xxxxxxx. Kai Valosen. sivu 20 HSY:n Jukka Piekkari ja vesihuollon investoinnit: LAITOSTEN YHDISTÄMINEN TOI MONIA HYÖTYJÄ sivu 6 Kannen kuva: Seppo Haavisto TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Sirpa Kulonen Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 10 %) Vuosikerta 82 (+ alv 10 %) Irtonumero 10 (+ alv 24 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 68. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Ydinosaamisesta on huolehdittava Yhteiskunnallista keskustelua hallitsee keinojen kehittäminen. Kehitetään menetelmiä, prosesseja ja toimintatapoja tehdä tarvittavat tunnetut asiat aiempaa paremmin. Tätä keskustelua käydään myös kuntatekniikan alalla. Tässä lehdessäkin on useampi juttu alan hankintamenettelyistä, joilla pyritään saamaan aikaan samat asiat tavalla tai toisella paremmin kuin aiemmin. Puhutaan hankinnoista, tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä, ilmastomyötäisestä tekniikasta, etätyöstä ja työhyvinvoinnista. Keskustelun painopiste on siirtynyt siitä, mitä tehdään, siihen, miten tehdään. Vastaavasti tekijöitä rekrytoidaan tämän uuden asetelman mukaisesti. Kuntatekniikan alan organisaatioissakin on yhä enemmän tietotekniikan osaajia, ympäristöasiantuntijoita, hankintajuristeja ja rahoitusasiantuntijoita. Missä ovat kovan kuntatekniikan tekijät? Onko kuntaorganisaatioista ja maasta yleensäkin katoamassa rakennusalan insinööriosaaminen? Tuota osaamista peräänkuuluttaa kansijutussamme myös HSY:n vesihuollon toimialajohtaja Jukka Piekkari. Niin tärkeää kuin onkin tehdä asioita oikein, on myös edelleen osattava tehdä oikeita asioita ja ymmärtää, miksi niitä tehdään. Sitä saa, mitä tilaa. Kuntatilaajankin on tiedettävä, mistä puhutaan. Pelkät pykälät, excelit tai päästörajat eivät auta. Kaikkea teknistä osaamista tuskin on viisasta hankkia kunnan ulkopuolisilta asiantuntijoiltakaan. Vaikka maailma ympärillä muuttuu, niin esimerkiksi maaperä, pohjavesi, rakennusmateriaalit ja niiden ominaisuudet pysyvät, ja ne tulee tuntea. Siihen tarvitaan laajasti määritellyn rakennusalan koulutusta ja kokemusta. On välttämätöntä, että Suomessa saa jatkossakin laadukasta talonrakennuksen ja yhdyskuntatekniikan yliopistotasoista koulutusta, jonka ensisijaisena tavoitteena on alan kotimaisen osaamistarpeen tyydyttäminen. Tätä yhteiskunnan tukipilaria ei pidä päästää rapautumaan. Työ ja urakka Perhetuttu rakennuttaa omakotitaloa Uudellamaalla. Hän on tilannut valmistalopaketin tunnetulta kotimaiselta talotehtaalta. Sopimukseen kuului myös pystytys lämmitysvalmiuteen. Talopaketin toimitettuaan talotehdas ilmoitti, etteivät sen omat pystytysporukat ehdi tälle työmaalle, vaan työn hoitaa aliurakoitsija. Rakentamista ja remontointia harrastava talopaketin tilaaja seurasi töitä huolestuneena, sillä työn laatu ei hänen mielestään kaikilta osin ollut kehuttava. Viimein, kun työntekijät närkästyivät hänen valvonnastaan ja kysyivät, oliko työn laadussa huomautettavaa, tilaaja sanoi nähneensä parempaakin jälkeä. Se ei varmaan ollut urakka, kuului vastaus. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 6/ Jätehuolto Ympäristö Liikenne ja väylät 7/ Turvallisuus ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Synergiaa kuntayhtymän muiden toimialojen kanss HSY Vesihuollon perustaminen vahvi Pian neljä vuotta täyttävä HSY:n vesihuollon toimiala on saanut toimintatavat ja käytännöt uusille yhteisille urille. Takana on kova organisaation kehittämistyö, joka jatkuu myös tulevaisuudessa. Yhteinen vesilaitos on tuonut hyötyjä toimintatavoissa, hankinnoissa ja henkilöstövoimavarojen käytössä. Pääkaupunkiseudun vesilaitosten yhdistäminen toi selviä hyötyjä, sanoo HSY:n vesihuollon toimialajohtaja Jukka Piekkari. TEKSTI Paavo Taipale KUVAT Seppo Haavisto HSY muodostettiin vuoden 2010 alussa yhdistämällä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) jätehuoltosekä seutu- ja ympäristötietotoiminnat sekä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten vesihuoltolaitosten toiminnat. Vesilaitostoiminnoista muodostettiin kuntayhtymään toimiala HSY Vesihuolto. HSY Vesihuollon liikevaihto vuonna 2012 oli 220 miljoonaa euroa, mikä on kaksi kolmannesta koko HSY:n liikevaihdosta. Vesihuollon käyttömenot olivat noin 95 miljoonaa ja investoinnit 77 miljoonaa. Henkilöstöä toimialalla oli viime vuoden lopussa noin 450. Noin sata entistä vesilaitosten työntekijää on siirtynyt kuntayhtymän hallinto- ja tukipalveluihin. Vesijohtoja viemäriverkostoa on yhteensä kilometriä. Laitos myy vuodessa runsaat 93 miljoonaa kuu- HSY:n Pitkäkosken vesilaitoksella rakennettiin kesällä kuution alavesisäiliötä, joka valmistuu syksyn aikana. seen järeillä valurautaputkilla (ylh). tiometriä vettä. Tavoitteena oli yhdistää vesilaitokset ja hakea sillä toimialan sisäisiä synergiaetuja. Siinä onnistuttiin hyvin, sillä esimerkiksi päällekkäisyyksiä poistamalla, toimintoja tehostamalla ja hankintoja keskittämällä on saatu aikaan vuositasolla arviolta noin kymmenen miljoonan euron säästöt. Pienistä puroista kertyy suuressa organisaatiossa iso virta, sanoo HSY:n vesihuollon toimialajohtaja Jukka Piekkari. Osa säästöistä on syntynyt rajattaessa tehtäviä kaupungin ja vesihuoltolaitoksen kesken uudella tavalla. Henkilöstö on vähentynyt luonnollisen poistuman kautta, ja se on tuonut osan säästöistä. Yhdistymisprosessi oli varsin vaativa. Asiantuntijaväkeä ja esimiehiä siirtyi jonkin verran muualle töihin, työntekijöitä ei niinkään. Väen vaihtuminen on antanut mahdollisuuden tehtäväkuvien uudelleenarviointiin. Uutta väkeä on saatu niihin tehtäviin, joihin on ollut tarvetta. Nyt kun suhdanteet ovat heikommat, osaajiakin on saatavilla. Henkilöstöhallintoa hoidetaan myös kuntayhtymätasolla. 6 Kuntatekniikka 5/2013

7 a niukasti VESIHUOLTO sti pääkaupunkiseudun vesilaitosta Säiliö on lähes jalkapallokentän kokoinen ja vesisyvyys enimmillään neljä metriä. Säiliö yhdistetään vesilaitok- Osin on kyse myös koulutuksellisesta ongelmasta, eikä järjestelmä tuota tarvitsemiamme osaajia. Kaikki ovat nykyään ympäristöinsinöörejä, mutta rakentamisesta tietäviä ei tahdo löytyä. Koska investoimme paljon, pitäisi tietää, miten toimitaan, jos putkilinjalla on savea, tai onko kallio jonkinlainen rakentamisen este. Kovan rakentamisen tehtäviin on ollut työläämpää löytää osaajia. Yhteinen hallinto haastavaa Jukka Piekkari on huolissaan kehittämisvoimavarojen keskittämisestä pois toimialoilta yhtymähallintoon. Tuntuma arjen vesihuoltoon heikkenee. HSY:n tulee olla edelläkävijä ympäristöasioiden lisäksi myös itse vesihuoltopalvelujen kehittämisessä, hän painottaa. Vaikka HSY:n jäsenkaupunkien vesilaitostoimintojen yhdistäminen toi Piekkarin mukaan selviä hyötyjä, kuntayhtymän toimialojen välillä niitä sen sijaan on syntynyt varsin vähän. Jätehuoltotoimialan kanssa synergiaa on jonkin verran esimerkiksi mädätyksen ja lietteen kompostoinnin sekä biokaasun hyödyntämisen osalta, mutta seututietotoimiala on ollut haasteellisempi synergiaetuja etsittäessä. Toki se tuottaa seudun kehittämisen kannalta tärkeää tietoa, jota mekin käytämme, ja kun tunnemme toisemme paremmin, asiat luonnistuvat helpommin. Suurimpana haasteena näen yhteisessä organisaatiossa vesilaitostoiminnan fokuksen säilyttämisen. Ympäristöasioilla tuntuu nyt olevan ylipaino palvelutuotantoon suhteutettuna. Vesilaitoksen ydintehtävän pitää jatkossakin olla toimintavarmojen, laadukkaiden ja edullisten vesihuoltopalveluiden tuottaminen asiakkaille, Piekkari kiteyttää. Hän huomauttaa, että kolmen kovin erikokoisen ja erityyppisiä tehtäviä hoitavan toimialan käytäntöjen yhdenmukaistaminen on varsin kivikkoista. Kun meillä on muutaman miljoonan euron budjetilla toimiva seututieto, sadan miljoonan jätehuolto ja lähes 250 miljoonan vesihuolto, niin niiden istuttaminen samaan hallinnolliseen muottiin ei valitettavasti tahdo onnistua. Tilanne on mittasuhteiden näkökulmasta sama kuin jos yhdenmukaista hallintomallia yritettäisiin soveltaa Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa. Entinen YTV:n hallitus jatkoi vesiasioiden siirryttyä uuteen organisaatioon liikenteen asioiden tilalle. Siksi vesiasiat tahtoivat Piekkarin mielestä jäädä alussa vähemmälle huomiolle. Vuoden alussa aloittaneessa uudessa hallituksessa vaihtuvuus oli melko suuri, mikä edellyttää hallituksen perehdyttämistä myös vesiasioihin. Nykyinen hallituksen puheenjohtaja on aiemmin ollut mukana Helsingin Veden johtokunnassa ja kaupungin yleisten töiden lautakunnassa ja tuntee siten myös palvelutuotantoon liittyviä teknisiä kysymyksiä. Hallituksessa käsitellyistä Kuntatekniikka 5/2013 7

8 VESIHUOLTO asioista noin puolet on ollut seutu- ja ympäristötiedon alalta ja toinen puoli vesi- ja jätehuollon aloilta. Suhde on siis aivan toinen kuin mikä toimintojen taloudellinen merkitys kaupungeille on. Luonnollisesti investointien hallinta, vesihuoltomaksutaksa ja haja-asutuksen vesihuollon järjestäminen ovat luottamushenkilöitä kiinnostavia asioita, mutta muuten pitkäjänteisessä pääomavaltaisessa toiminnassa ei ole erityistä yllätyksellisyyttä, joka vaatisi luottamushenkilöiden linjauksia. Pitkäkosken alavesisäiliössä varastoitava vesi kulkee molempiin suuntiin vesilaitoksen kautta. Rakennusten välille rakennetaan kaksi valurautaista putkilinjaa kumpaankin suuntaan tapahtuvaa pumppausta varten. Malleja yhteistoimintaan Vedenpuhdistuslaitosten ja jätevedenpuhdistamojen käyttö- ja kunnossapitotehtävien käytäntöjä on ollut helpompi yhdenmukaistaa, koska ne toimivat varsin itsenäisesti. Vesijohto- ja viemäriverkoston osalta tilanne on Piekkarin mukaan haasteellisempi, koska toimitaan tiiviissä yhteistyössä yhtymän jäsenkaupunkien organisaatioiden kanssa. Olemme neuvotelleet kaupunkiyhteistyöhön kuntatekniikan yhteistyösopimusta. Siinä sovitaan pelisäännöistä vesilaitoksen ja kaupunkien teknisten palvelukeskusten välillä, ja se sisältää ohjeistusta muun muassa kustannusten jaosta, suunnittelujärjestelmistä ja kunnossapidon periaatteista. Piekkari sanoo, että vaikka omat toiminnot on voitu yhtenäistää, jäsenkaupunkien toimintoihin ei luonnollisesti ole päästy käsiksi. Siksi sopimusasiakirjan hyväksyminen on kestänyt kauan. Asiakirja on tarkoitus käsitellä ja hyväksyä sekä jäsenkaupunkien että HSY:n hallituksissa. Piekkari uskoo, että yhteistyöasiakirjan periaatteet soveltuvat myös muissa kaupungeissa käytettäviksi. Tähän asti olemme tehneet joitakin asioita kolmella tai neljällä tavalla ja pahimmillaan useampaan kertaan. Toivon, että syksyn aikana sopimus saadaan hyväksytyksi ja toiminta kaikilta osin sujuvoituu. Isoja investointeja käynnissä ja tulossa HSY:tä muodostettaessa omistajille maksettava tuloutus määriteltiin kymmeneksi vuodeksi entiselle tasolle. Omistajakaupungit saavat yhteensä 62 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi maksetaan muun muassa maanvuokria joitakin miljoonia euroja. Kun nämä saatiin sovituksi, talouden suunnittelu on ollut helpompaa. Kaupungit ovat tähän tasoon sitoutuneet. Jos lainsäädännön kautta määriteltäisiin vesilaitosten kohtuullinen tuotto nykyistä pienemmäksi, se tavallaan helpottaisi HSY Vesihuollon tilannetta ja auttaisi esimerkiksi saneerausvelan hoidossa. Toivon mukaan myös asiakkaat hyötyisivät. Noin sadan miljoonan euron vuosittaisesta investointipotista käytetään verkostojen saneeraukseen jokseenkin neljännes. Kokoojaviemäriin uusi sisäpinta Suomen suurimmalla sukkasuj TEKSTI JA KUVA Paavo Taipale HSY Vesihuollon runkoviemäriä Helsingin Tapaninvainiolla on saneerattu toukokuusta lähtien. Putkihalkaisijalla mitattuna Suomen suurin sukkasujutus valmistuu syksyn aikana. Yhteensä saneerattavaa linjaa on vajaat 1,7 kilometriä, josta pääosassa viemäriputken halkaisija on mm. Tämän kokoluokan viemäreitä on maassamme vähän. Viimeksi vastaavanlainen saneeraus tehtiin nykyisestä kohteesta kaksi kilometriä pohjoiseen talvella Urakoitsijana toimiva Aarsleff Oy käyttääkin työssä myös aliurakoitsijan erikoiskalustoa Saksasta. Urakkahinta on 4,2 miljoonaa euroa, ja siihen sisältyy 30:n linjalla olevan kaivon saneeraus sementtilaastivuorauksella. Urakkaan kuluu noin kolmannes HSY:n viemärisaneerausbudjetista. Kaiken kaikkiaan HSY saneeraa sujuttamalla vuosittain kilometriä viemäreitä, näistä pääosa on halkaisijaltaan mm. Tapaninvainion urakka näkyy ympäristössä poikkeuksellisella tavalla. Suuren koon vuoksi kokoojaviemärille oli rakennettava tilapäinen paineviemäri ohipumppauslinjaksi. Se toteutettiin kahdessa osassa maanpäällisellä 630 millimetrin PE-putkella. Pumppuja on käytössä neljä, tuotoltaan 500 l/s. Niistä kahta käytetään kerrallaan ja toiset kaksi ovat varalla. Ohipumppauksessa on varauduttu kerran viidessä vuodessa toistuvan sadetilanteen edel- HSY:n kokoojaviemärin sujutussaneeraustyömaalla jouduttiin rakentamaan maanpäällinen ohipumppauslinja 630 mm:n PE-putkista. Liittymien kohdalle syntyi huomiota herättäviä rakenteita, kun linja nostettiin teräsputkisilloilla 4,5 metrin korkeuteen. 8 Kuntatekniikka 5/2013

9 HSY Vesihuollolla on kymmenen vuoden investointi- ja saneerausohjelma, jossa määrärahataso on sidottu. Olemme kehittäneet saneerausprosessia viime vuosina ja kiinnittäneet huomiota saneerausten kohdentamiseen sinne, missä vaikuttavuus on paras. Arvioimme, että investointien nykytaso riittää pitämään verkoston nykykunnossa, mutta ei vielä paranna sitä. Korjausvelka ei siis kasva. HSY Vesihuolto edustaa noin viidennestä maamme laitosmaisesta vesihuollosta. Merkittäviä uusinvestointeja lähitulevaisuudessa ovat vuonna 2015 käynnistyvä Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen Espoossa (noin 300 miljoonaa euroa), kapasiteetin nosto Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksilla (molemmat miljoonaa euroa) sekä kesällä 2015 valmistuva Espoon itälänsisuuntainen runkovesijohtohanke (noin 30 miljoonaa euroa), joka mahdollistaa Dämmanin vesilaitoksen sulkemisen. Vanhankaupungin laitoksella työt ovat käynnissä, ja myös Pitkäkosken laitos on tarkoitus modernisoida vuosikymmenen loppuun mennessä. Meneillään oleva Pitkäkosken kuutiometrin alavesisäiliön rakentaminen maksaa 15 miljoonaa euroa ja niin ikään rakenteilla oleva ja ensi kesänä valmistuva Viikinmäen jätevedenpuhdistamon 9. biologinen puhdistuslinja 8 miljoonaa euroa. Kun näistä toimintavarmuutta parantavista laitosinvestoinneista on selvitty, voidaan verkostosaneerauksia lisätä 2020-luvulla, Piekkari uskoo. Hän arvioi, että valmistelussa olevat kuntarakenneuudistus ja metropolihallinto tulevat vaikuttamaan HSY:n toimintaan ja erityisesti vesihuoltoon. Kunnat ja muut sidosryhmät ovat antaneet lausuntonsa metropolihallinnon työryhmän ehdotuksesta, ja näyttää siltä, että kannatusta saa vesi- ja jätehuollon järjestäminen toimialakohtaisesti. Paluu liikelaitosmalliin tai jopa toimintojen yhtiöittäminen saattaisivat tässä tapauksessa olla varteenotettavia vaihtoehtoja. Kehityspolku määräytyy pitkälti sen mukaan, millaisiin ratkaisuihin meneillään olevassa laajassa lainsäädäntöuudistuksessa päädytään. utussaneerauksella lyttämään enimmillään l/s kapasiteettiin. Kuivana aikana pumpattava vesimäärä on l/s. Katu- ja tieliittymien kohdalla linja nostettiin teräsputkisilloilla 4,5 metrin korkeuteen. Suomessa tavanomaisissa sujutuksissa, jossa putkihalkaisijat ovat enimmillään mm, voidaan ohipumppaukset hoitaa letkuilla. Sujutus lyhentää urakka-aikaa Kerrallaan asennettavan sukan pituus on metriä kaivojen sijainnista riippuen. Sukkia asennetaan yhteensä 12 kappaletta. Yhden sukan asennukseen jälkitöineen kuluu viikko. Asennus tapahtuu vedenpaineella, ja käytettävä vesi otetaan Vantaanjoesta. Sujutuksen jälkeen linjan tonttiliittymät avataan, ja niihin asennetaan ns. hattuprofiilit. Sujutuslaitteistoa siirretään näin viikoittain työn etenemisen mukaan. Yhteensä urakkaan on laskettu kuluvan noin sata työpäivää. Auki kaivamalla tämänkokoisen viemärin saneeraus ei käytännössä olisi mahdollista ilman katujen sulkemista liikenteeltä kokonaan. Lisäksi työ kestäisi arviolta kaksinkertaisen ajan ja maksaisi selvästi enemmän. HSY vesihuolto tiedotti alueen asukkaille hankkeesta ennakkoon, minkä lisäksi järjestettiin tutustumismahdollisuus työmaalle kesäkuussa. Viestintään haluttiin panostaa, sillä näin merkittävät työnaikaiset liikennejärjestelyt herättävät asukkaissa helposti turhiakin ennakkoluuloja. Kuntatekniikka 5/2013 9

10 VESIHUOLTO Tavoitteena hyvän suomalaisen vesihuollon turvaa VVY sai Jukka Piekkarista uuden pu Vesilaitosyhdistyksen puheenjohtaja tulee maan suurimmalta vesilaitokselta. Jukka Piekkari vakuuttaa, että pienet eivät unohdu. TEKSTI Paavo Taipale KUVA Seppo Haavisto Vesilaitosten etujärjestö VVY sai Jukka Piekkarista uuden puheenjohtajan toukokuussa. Suuria muutoksia järjestön toimintaan ei henkilövaihdoksen myötä ole heti odotettavissa. Vesilaitosten edunvalvonta säilyy tärkeimpänä tehtävänä jatkossakin. Vesihuoltolain uudistus ja kuntauudistus edellyttävät edunvalvonnan ohella myös koulutusta. Toki seuraamme myös alan kansainvälistä kehitystä. Vesihuoltolain linjauksiin ollaan VVY:ssä pääosin tyytyväisiä. Hulevesiasioiden vastuun siirto kunnalle lienee lain merkittävin uudistus. Kipukohtiakin toki on. Lakiluonnokseen kirjattu vakiohyvitys palvelun keskeytystilanteessa oli varsinkin pienemmille laitoksille hankala asia. Ja tuntuisi se meilläkin. Vantaalla rikkoutui huhtikuussa päävesijohto, ja ihmistä oli vähällä jäädä ilman vettä. Jos varayhteyttä ei olisi ollut, olisi korvattavaa riittänyt, Piekkari pohtii. Myös luonnokseen kirjatut vesihuoltoverkostoon liittymisvelvollisuuden lievennykset haja-asutusalueella ovat aiheuttaneet päänvaivaa. Piekkari arvioi, että EU:n suunnasta ei juuri nyt ole tulossa kovin mullistavia uusia vaatimuksia, vaikka esimerkiksi lääkejäämät jätevesissä saattavat johtaa myös uuteen säätelyyn. Kaikille jäsenille tarpeita vastaavaa palvelua Yhdistyksen järjestämät koulutustilaisuudet ovat jäsenlaitosten asiantuntemuksen ylläpidon ja kehittämisen kannalta tärkeitä. Muutama vuosi sitten kouluttautumisaktiivisuus aleni, mutta on nyt palannut tavanomaiselle tasolle. Voi olla, että kireä talous vaikuttaa kouluttautumiseen, mutta kyllä laitoksilla on halua kehittää henkilöstöään. Jukka Piekkari korostaa, että VVY on kaikkia erikokoisia jäseniään palveleva organisaatio. Kaikkien tulee saada palveluja tasapuolisesti omia tarpeitaan vastaavasti, jotta laitosten edellytykset oman toimintansa kehittämiseen ovat olemassa. Pienet laitokset tarvitsevat esimerkiksi oikeudellista neuvontaa suurempia enemmän. Monialaorganisaatiot eivät agendalla Vesihuoltoalan organisoitumisen suhteen Piekkari edustaa liberaalia linjaa ja vakuuttaa yhdistyksen ajavan koko alan etua. VVY on toki edelleen sitä mieltä, että keskimäärin laitos- 10 Kuntatekniikka 5/2013

11 minen heenjohtajan Vesilaitosten edunvalvonta säilyy tärkeimpänä tehtävänä jatkossakin, VVY:n tuore puheenjohtaja Jukka Piekkari lupaa. kokoa olisi hyvä kasvattaa ja organisoitua toimialakohtaisesti. Yhteistyömuotoja alan kehittämisessä hiotaan myös vesiosuuskuntien yhdistyksen SVOSK ry:n kanssa. Äskettäin yhteistyössä sen ja Kuntaliiton kanssa valmistui opas kuntien, vesilaitosten ja vesiosuuskuntien yhteistoiminnalle. VVY:n talous on vakaalla pohjalla. Yhdyskuntatekniikkanäyttelyjen järjestämistä yhteistyössä muiden yhdyskuntatekniikan alan yhdistysten kanssa jatketaan. Myös koulutustoiminta jatkuu monipuolisena, mutta Piekkari arvioi tapahtumien sisällön ja rakenteen jonkin verran uudistuvan. Olennainen viimeaikainen muutos oli vuosi sitten tehty vesihuollon kehittämisrahaston jäsenyys, joka nyt liittyy automaattisesti yhdistyksen jäsenyyteen. Se turvaa vesihuollon tutkimus- ja kehittämistoimintaan pienen vakaan perusrahoituksen. Vesihuollon pätevyysvaatimuksiin tulisi Piekkarin mielestä kiinnittää enemmän huomiota. Se nostaisi alan profiiliakin. Yhdistys on palvellut jäseniään hyvin tähän asti. Minun haasteeni on pitää taso korkealla. Haluan kiinnittää jatkossa erityistä huomiota kaikkien jäsenten palvelemiseen ja tarpeiden huomioonottamiseen. VVY:ssä en aja HSY:n asiaa, vaan toimin osaltani hyvän suomalaisen vesihuollon turvaamiseksi. Kuntatekniikka 5/

12 Heikki Mäki haki oppia VETO-koulutuksesta Vesihuollon saneerausurakoinnissa Vesihuollon verkostojen saneeraus on varma työllistäjä alan urakoitsijoille tulevaisuudessa. Urakkasopimusten hallinnassa on kehitettävää niin tilaajilla kuin urakoitsijoillakin. TEKSTI JA KUVA Paavo Taipale Riihimäen Vesi saneeraa viemäriverkostoaan keskimäärin parilla miljoonalla eurolla vuosittain kaivamalla kadut auki ja vaihtamalla putket. Tämän lisäksi tehdään ajoittain saneerauksia kaivamattomilla menetelmillä. Kaupungissa on vesijohtoverkostoa 250 kilometriä ja viemäreitä 200 kilometriä, josta viidennes on sekaviemäreitä. Saneerauksissa rakennetaan erillisviemäröinti, jotta jätevedenpuhdistamon virtaamia saadaan vähennetyksi. Nykytahdilla sekaviemäreiden vaihtaminen erillisviemäreiksi veisi parikymmentä vuotta, sanoo Riihimäen Veden verkostopäällikkö Heikki Mäki. Riihimäellä on halua päästä eroon sekaviemäreistä, sillä jätevedenpuhdistamolla on ajoittain ohijuoksutuksia. Puhdistamolla käsitellään vuodessa noin 5 miljoonaa kuutiota jätevettä, josta vajaa viidennes tulee Hausjärven ja Lopen alueelta. Vedenottamoja on neljä, ja ne on saneerattu vuoden 2004 jälkeen. Talousvettä toimitetaan myös Lopelle, ja Valion meijeri on ylivoimaisesti suurin teollisuuden asiakas. Valion toiminnan keskeytys vaikkapa veden toimitushäiriön vuoksi vaikuttaa välillisesti noin 25 miljoonan ihmisen elämään meillä ja muualla. Vaihto neuvottelupöydän toiselle puolelle Rakennusmestari Heikki Mäki tuli Riihimäen Veden palvelukseen vuosi sitten. Hänellä on pitkä kokemus yhdyskuntatekniikan urakoista sekä yrittäjänä että Destian ja YIT:n palveluksessa. Tässä vaiheessa heräsi kiinnostus työskennellä tilaajapuolen tehtävissä. Olen aiemmin ollut urakoitsijan palveluksessa täällä Riihimäen hankkeissa, joten vesilaitoksella oli entuudestaan tuttua porukkaa, ja päätin hakea avointa paikkaa, kun kuulin, että kokemusta arvostetaan. Ikää on jo sen verran mittarissa, että kiinteä työpaikka painoi myös vaakakupissa. Uusi työ uudessa organisaatiossa tarjoaa opittavaa konkarillekin. Mäen nykyiset tehtävät painottuvat kunnossapitoon aiemman uran uudisrakennushankkeiden sijasta. Rakennustyömaalla tietää aina, millainen urakka on menossa. Samanlaiseen suunnitelmallisuuteen ei täällä päästä, vaikka ennakoivaan kunnossapitoon pyritäänkin. Kun puhelin soi, asiakkaan ongelma voi koskea yhtä hyvin etanantorjuntaa kuin vesimittarin virheellistä näyttöäkin, Mäki kuvailee tehtävien kirjoa. Täydennyskoulutus evästi uudessa tehtävässä Heikki Mäki innostui pian Riihimäen Veteen tultuaan toimitusjohtajan vinkistä hakeutumaan työn ohessa suoritettavaan vesihuollon johtamisen ja kehittämisen PD-ohjelmaan. Tampereen teknillinen yliopisto järjesti tämän VETO-koulutusohjelman viime talvena kolmannen kerran valmistuneelle rakennusmestarille jo VETO-koulu- Riihimäen Veden verkostopäällikkö Heikki Mäki (oik.) ja Patastenmäentien vesijohto- ja viemärisaneerausta urakoivan Destian vastaava työnjohtaja Kim Peltonen pitävät tärkeänä, että työmaalla toimitaan sopimusten mukaan. 12 Kuntatekniikka 5/2013

13 VESIHUOLTO kehitettävää tuksen oppimismenetelmät olivat aivan uudentyyppisiä. Laitettiin neljä opiskelijaa pöydän ympärille, vissypullo pöytään ja sanottiin, että teette tästä esseen. Eniten hyötyä oli kokemustenvaihdosta ja verkostoitumisesta lähijaksojen aikana, Mäki kiittelee. Opiskelijoiden ikäjakauma oli laaja, kurssilla oli kaikenikäisiä eri puolilta maata ja heidän toimenkuvansa vesilaitoksilla ja muissa organisaatioissa olivat hyvin erilaisia. Olisin saanut kurssista vieläkin enemmän irti, jos olisin ehtinyt olla hiukan pitempään täällä laitoksella töissä ennen kurssia. Vastuunkantoa tarvitaan puolin ja toisin VETO-kurssin lopputyössään Mäki tarkasteli vesihuollon saneerausurakoiden sopimusten hallintaa. Hän peilasi käytäntöjä alan normeihin ja ohjeisiin sekä haastatteli tilaajia ja urakoitsijoita. Urakointi on kahden erilaisen osapuolen intressien yhteensovittamista. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jonka avulla molemmat osapuolet voivat toimia säädösten puitteissa mahdollisimman joustavasti. Suurimpana ongelmana hän näkee sopijapuolten välinpitämättömyyden, jolloin tarjoutuu tilaisuus mennä yli sieltä, missä aita on matalin. Molempien osapuolten on otettava sopimusten hallinta vakavasti. Suunnitelmat, tarjouspyyntö ja urakkasopimus on laadittava viisaasti ja voimassa olevien ohjeiden mukaan. Urakoitsijan on vastaavasti täytettävä omat velvoitteensa laatu-, turvallisuus- ja muiden suunnitelmiensa osalta. Jos urakan aikana tapahtuu poikkeamia osapuolten vastuiden toteutumisessa, niihin pitää puuttua tarvittaessa kovallakin kädellä. Mäen mielestä Suomessa ollaan liian arkoja tekemään poikkeamailmoituksia ja reklamaatioita, vaikka ne ovat osa aivan normaalia sopimusjohtamista. Poikkeamien dokumentointi on kuitenkin tärkeää esimerkiksi vesi- ja viemäriverkostossa myöhemmin tehtäviä kunnossapitoja korjaustöitä ajatellen. Käytäntö on kovin kirjavaa. Monet varsinkin pienemmän urakoitsijat pitävät menettelyä turhana paperin tuhlaamisena ja ovat sitä mieltä, että onhan näitä tehty jo 30 vuotta, Mäki harmittelee. Pelkkä papereiden laatiminen ei vielä riitä, vaan on myös toimittava niiden mukaan. Ja kun asiat kirjataan, niitä joudutaan myös ajattelemaan. Mäki muistuttaa myös työturvallisuuden merkityksestä. Erityisesti työnaikaisiin liikennejärjestelyihin ja kaivantojen tukemiseen on kiinnitettävä vieläkin enemmän huomiota. Olennaista on oikea asenne. Asenne, asenne ja asenne. Siitä se lähtee. Liian paljon ajatellaan edelleen, että ei tuossa mitään puomia tarvita, näin on tehty aina ennenkin. Kuntatekniikka 5/

14 Vesihuollon kehitys ja yhteiskunnallinen merkitys Hapertuvatko hanat? Vesihuolto eli vesi- ja viemärilaitostoiminta on erittäin tärkeää yhdyskuntien kehitykselle ja hyvinvoinnille. Toimialan suurimmat haasteet ovat ikääntyvä infrastruktuuri ja rapautuvat verkostot. Tapio S. Katko Dosentti, TkT, Tampereen teknillinen yliopisto,vesipalveluiden tutkijaryhmä CADWES Historian valossa vesihuolto on julkinen välttämättömyyspalvelu ja keskeinen osa kansallista huoltovarmuutta. Vesihuollon aikajänne on 250 vuotta. Vesihuollon tulevaisuuden hahmottamiseksi ja edistämiseksi on ymmärrettävä, mistä ollaan tulossa ja missä tällä hetkellä ollaan. Operatiivisen toiminnan lisäksi olisi löydettävä aikaa kehittämiselle strategisella ja visionäärisellä aikajänteellä. Tulee varmistaa, että sektorin institutionaalinen muisti ja hiljainen tieto tallentuvat ja siirtyvät seuraaville sukupolville. Vesihuollon teknologinen kehitys Suomessa Jo 1800-luvun loppupuolella pääkaupungin virkamiehet ja vesiasiantuntijat tekivät runsaasti opintomatkoja muualle Eurooppaan. Monet rannikon ja sisämaan kaupungit sekä vesiasiantuntijat olivat yhteyksissä toisiinsa ja myös ulkomaille. Toisen maailmansodan jälkeen tuli uusi kansainvälistymisaalto: kansalliset yhteistyöjärjestöt kehittyivät, ja menimme mukaan kansainvälisiin verkostoihin.vientitoiminta alkoi 1960-luvulla, ja kansainvälisty- Ari Myllylä Vesijohtovuodon korjaus Hollolan Salpakankaalla lokakuussa 2004, kuvassa Arto Puotiniemi minen laajeni EU-jäsenyyden myötä. Raakavesilähteen valinta on ollut keskeinen puheenaihe jo toista sataa vuotta. Tampereen vuoden 1920 päätös luopua pohjavesihankkeesta houkutti muitakin kaupunkeja käyttämään pintavettä. Toisen maailmansodan jälkeen pintavesilaitoksia myytiin jopa kaupunkeihin, joissa olisi ollut pohjavettä. Vesihallinnon perustamisen jälkeen 1970 tuli keskeiseksi opiksi hyödyntää pohjavettä, ja samoihin aikoihin ryhdyttiin valmistamaan tekopohjavettä. Keskustelu pinta- ja pohjavedestä näyttää edelleen jatkuvan. Tekopohjaveden valmistus voisi kuitenkin olla yksi keino suojella viimeisiä harjujamme soran otolta. Yhdyskuntien veden käytön ja henkeä kohti lasketun ominaiskulutuksen kasvun pysähty- Hanaa! Palvelut kuntoon, päättäjät kouluun saneerataan verkot, Hangosta Ouluun. Kunnon taksat, lain henki voimaan vain kohtuutuotot, piiloveroja soimaan. minen ja lasku 1970-luvulla tulivat kaikille yllätyksenä. Jää nähtäväksi, vieläkö veden käyttö henkeä kohti voi juurikaan laskea. Veden käsittelyn kehityksen myötä on tullut tarve seurata veden laatua myös vesijohtoverkostossa. Muun muassa Nokian epidemia loppuvuodesta 2007 Hanaa! -kirjan luvusta 18 muistutti, että tarkkana pitää olla. Myös yksittäisissä kaivoissa on vielä runsaasti puutteita. Vesihuollon suurin huolenaihe on kuitenkin ikääntyvä infrastruktuuri ja erityisesti rapautuvat verkostot. Viemäriverkostoissa on vähennettävä vuotovesiä. Vaikka työmenetelmät ja mate- 14 Kuntatekniikka 5/2013

15 VESIHUOLTO vahvemmin esille Tulevaisuusajattelun ja johtamisen aikajänne: operatiivisesta jänteestä (1 v.) kohti strategista (10 v.) ja visionääristä ajattelua (50 v.). riaalit ovat kehittyneet, verkostoa joudutaan saneeraamaan lisääntyvästi mieluummin kaivamattomilla menetelmillä. Vuonna 1982 valmistunut Päijänne-tunnelikin vaati korjausta. Vesitornejakin saneerataan. Tulvariskialueet on kansallisesti määritelty. Epäselvien vastuiden vuoksi on kuitenkin uhkia: otetaanko lisääntyviä rankkasateita vieläkään riittävän vakavasti? Vuonna 2007 maassamme oli noin 540 vähintään 50 asukkaan jätevedet käsittelevää jätevesipuhdistamoa, joiden puhdistusteho orgaanisen aineen ja fosforin osalta oli noin 95 prosenttia. Kaupungeissa oli eniten puhdistamoja vuonna 1990, minkä jälkeen puhdistusta on keskitetty. Puolta maakunnan jätevesistä ei voi kuitenkaan ohjata yhteen paikkaan lisääntyvien riskien vuoksi. Erityisesti Lapissa on panostettu matkailukeskusten vesihuoltoon 1990-luvulta lähtien. Jo nykyisellä teknologialla näyttää olevan mahdollista puhdistaa jätevesiä niin tehokkaasti, että voidaan kohta puhua nollakuormasta. Tällöin orgaanisen aineen ja fosforin vähenemä on yli 99 prosenttia. Sen sijaan typenpoistotarpeesta varsinkin sisämaa-alueiden puhdistamoissa on alan asiantuntijapiireissä erilaisia näkemyksiä. Vesihuollon toiminta ja talous Vesihuollon ulkoiseen toimintaympäristöön kuuluvat yhteiskunnalliset muutokset. Kunnallisia vesihuoltolaitoksia on muutettu liikelaitoksiksi, ylikunnallista yhteistyötä on edistetty eri tavoin, vesi- ja viemärilaitoksia on integroitu lisääntyvässä määrin ja haja-asutusalueille on syntynyt uusia osuuskuntia myös viemäröintiin. Vesihuollossakin näkyy F.E. Schumacherin ajatus: meistä monien on vaikea ymmärtää sitä, että johonkin ongelmaan voi olla näennäisesti vastakkaisia ratkaisuja tai useita vaihtoehtoja organisoida toimintaa. Laitoskoon suurentaminen ei kuitenkaan saa olla itseisarvo vaan yksi keino tehostaa toimintaa. Vesihuoltolaitosten talouden läpinäkyvyyttä on lisättävä: isoilta laitoksilta vaadittuja tuottoja tulee kohtuullistaa ja pienten laitosten taloutta kohentaa. Erityistilanteiden ohella haavoittuvuutta tulee tarkastella normaaliolojen turvaamisen kannalta. Vesihuollon kehittämisessä korostuvat toimialan omat erityispiirteet ja hyvän hallinnon periaatteet. Jätevesimaksulain tultua voimaan 1974 vesimaksut nousivat yli kaksinkertaisiksi. Tämä hyväksyttiin mukisematta. Jotta nykyinen saneerausvelka voitaisiin kattaa, se vaatisi ehkä 15 prosentin nostoa vesihuoltomaksuihin. Taksojen tulisikin perustua todelliseen tarpeeseen ei kuvitelmaan, että niiden pitää olla alempia kuin naapurikunnassa. Institutionaalinen kehittäminen Kunta vastaa vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä koko alueellaan. Valtakunnan tasolla päävastuussa on maa- ja metsätalousministeriö, kun ympäristö-, sosiaali- ja terveys- sekä työ- ja elinkeinoministeriöillä on omat roolinsa. Lainsäädännössä vesihuoltoa koskevat säännökset ovat varsin hajallaan. Alueellisilla ely-keskuksilla näyttää olevan erilaisia painotuksia, mikä lienee perusteltuakin, kun otetaan huomioon erilaiset olosuhteet eri puolilla maata. Vesihuollon parissa toimivan henkilöstön kokonaismäärä on viime vuosikymmeninä laskenut selvästi samalla, kun koulutustaso ja tarpeet ovat nousseet. Vesihuollon ammatillinen koulutus on kehittynyt. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on erityisesti soveltava tutkimus- ja kehitystyö, joka palvelee opetusta, työelämää ja aluekehitystä. Aiemmin hyvin miesvaltainen toimiala on tasaarvoistunut, ja nykyään vesihuollon opiskelijoista yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa enemmistö on naisia. Vastoin yleistä kuvitelmaa veden käsittely ja jätevesien puhdistus on suhteellisen halpaa. Sen sijaan verkostojen rakentaminen, Kuntatekniikka 5/

16 VESIHUOLTO ylläpito ja saneeraus on kallista, onhan pääomista kiinni verkostoissa liki 80 prosenttia. Koulutus ja tutkimus kuitenkin painottavat käsittelytekniikoita. Tämä epäsuhta olisi vihdoinkin korjattava. Seuraavien kymmenen vuoden aikana nykyisistä alan ammattilaisista jää pois työelämästä noin 40 prosenttia. Vaatimustaso kasvaa kuitenkin koko ajan. Sektoria koskeva koulutuspolitiikka on ollut silti valitettavan lyhytnäköistä ja tempoilevaa. Vesihuollon toimialalla on VVY:n ohella useita vapaaehtoisia ammatillisia ja tieteellisiä yhteistyöjärjestöjä sekä alueellisia ja paikallisia vesiensuojeluyhdistyksiä. Ne ovat selvästikin syntyneet tarpeesta. Yksityisellä toimiluvalla on Suomeen perustettu vesi- ja viemärilaitos vain Helsinkiin. Vuoteen 1900 mennessä vesihuoltolaitokset olivat siirtyneet julkiseen ja kuntien omistukseen lähes joka maassa. Samankaltaista yksityistämistä ajettiin uudestaan 1990-luvulla varsin kehnoin tuloksin. Vesihuoltolaitosten tulee kuitenkin tehostaa toimintaansa ja lisätä avoimuuttaan ja läpinäkyvyyttään. Palveluita voidaan ja pitää ostaa yksityissektorilta kilpailuun perustuvina. Kullekin toimijalle on kuitenkin etsittävä sille parhaiten soveltuvat roolit. Suomalaiset alan yritykset ovat laajentaneet toimintaansa tai osin tulleet osaksi ulkomaisia yrityksiä samalla kun ulkomaiset yritykset ovat laajentuneet Suomeen. Vuodesta 1990 lähtien maamme on tukenut vesiensuojelua edistäviä hankkeita Itämeren rantavaltioissa erityisesti hankkeiden valmistelua, toteutusta ja puhdistamoiden käyttötoimintaa. Myös kehitysyhteistyössä vesihuolto on ollut ja on yksi pääsektoreista. Vesihuollon merkitys ja tulevaisuus Historian valossa vesihuolto on julkinen välttämättömyyspalvelu ja keskeinen osa kansallista huoltovarmuutta. Kokemukset historiasta sekä 2000-luvun taitteesta osoittavat, että kuntien tai osuuskuntien tulee omistaa vesihuoltolaitokset ja pitää ydintoiminnot omissa käsissään. Yksityissektorilla on oma tärkeä roolinsa tuottaessaan palveluita ja tarvikkeita. Julkisella vallalla on kuitenkin perimmäinen vastuu vesihuollosta ja sen keskeisistä toiminnoista. Vesihuollon suurin haaste jatkossa on ikääntyvä infrastruktuuri, erityisesti verkostojen rapautuminen. Muita suuria haasteita ovat haavoittuvuus ja riskien hallinta sekä tutkimus ja koulutus. Monilta vesihuoltoa koskevilta ja sitä sivuavilta aloilta on myönteisiä havaintoja tulevaisuusajattelusta ja strategioista, vaikka vesihuoltoalan systemaattinen ennakointi onkin laatimatta. Vesihuollon kehitystä ja kehittämistä tulee tarkastella erityisen pitkällä, tarvittaessa 250 vuoden aikajänteellä eli 125 vuotta historiaan ja saman verran tulevaisuuteen. Dosentti, TkT Tapio S. Katko hoitaa UNESCO:n kestävän vesihuollon oppituolia Tampereen teknillisessä yliopistossa. Hänen kirjoittamansa teos Hanaa! Suomen vesihuolto: kehitys ja yhteiskunnallinen merkitys julkaistiin keväällä Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n kustantamana. 16 Kuntatekniikka 5/2013

17 Kuntatekniikka 5/

18 Jätevesidata tehokkaampaan käyttöön DIAMOND-hankkeesta työkaluja pu Nykyaikaisilla jätevedenpuhdistamoilla mitataan ja varastoidaan paljon dataa, mutta sen käsittely on usein puutteellista. Tämä rajoittaa uusien mittalaitteiden, valvontajärjestelmien ja prosessinohjauksen tehokasta käyttöä laitoksilla. Parannusta tilanteeseen haetaan nyt kansainvälisenä yhteistyönä. Henri Haimi, TkL, tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto Vuosi sitten käynnistetty EUtutkimushanke DIAMOND tarttuu puutteisiin kehittämällä uusia työkaluja datankäsittelyyn. Aalto-yliopiston Vesi- ja ympäristötekniikka toteuttaa hankkeen Advanced Control -työpaketin tutkimus- ja kehitystyön. Siinä suunnitellaan uusia algoritmeja puhdistamojen käytön optimointiin ja koko laitokset kattavia säätöratkaisuja jätevedenkäsittelyn kustannustehokkuuden parantamiseen. Viime vuosikymmeninä yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla on tapahtunut monenlaista kehitystä. Yleinen trendi on ollut, että ammoniumtypen poistoon suunniteltuja laitoksia on muutettu kokonaistyppeä poistaviksi lupaehtojen tarkistusten seurauksena. Toisaalta mittaus- ja tietotekniikan edistysaskeleet ovat lisänneet olennaisesti puhdistamoilla mitattavaa ja varastoitavaa datamäärää. Jos kasvaneet mittausmäärät ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia uudistusten myötä monimutkaistuneiden käsittelyprosessien operointiin, ovat ne myös luoneet uusia haasteita. Puhdistamoilla syntyvä data on varsin heterogeenista. Automaattisten anturien ja analysaattorien mittauksia lukuisista tärkeistä muuttujista saadaan prosessiyksikköjen eri vaiheista usealta käsittelylinjalta. Kaikkia seurattavia muuttujia ei kuitenkaan toistaiseksi voida luotettavasti mitata automaattisin instrumentein, joten myös säännöllisiä laboratorioanalyysejä tarvitaan. Mipro Oy Jäteveden puhdistuksessa ilmastuksen oikealla säädöllä voidaan saada aikaan merkittäviä säästöjä käyttökustannuksissa. Lisäksi puhdistamojen työntekijät saavat informaatiota muun muassa valvomo-ohjelmistoista ja ohjelmoitavista logiikkasäätimistä. Mitattava puhdistamodata on laadultaan vaihtelevaa ja sisältää eripituisia mittausviiveitä, puuttuvia havaintoja ja virheellistä mittausinformaatiota. Datasta tiivistetään informaatiota Datan suuren määrän ja vaihtelevan laadun vuoksi sen huolellinen jalostus ja käsittely tehostaisivat puhdistamojen valvontaa ja ohjausta, mutta siihen ei laitosten henkilökunnalla yleensä ole resursseja. DIAMOND-tutkimushankkeessa kehitetään uusia työkaluja jätevedenpuhdistamojen datankäsittelyyn. Hankkeen yleisenä päämääränä on edesauttaa dataan sisältyvän oleellisen informaation hyödyntämistä laitoksien operoinnissa jatkuvatoimisesti. Konkreettisena tuotoksena tutkimushankkeessa suunnitellaan uusi ohjelmistoalusta, ADAM. Kehitettävällä ohjelmistoalustalla pyritään tarjoamaan helposti saatavissa olevaa, asianmukaisesti prosessoitua, tiivistettyä ja laadukasta puhdistamodataa ja informaatiota laitosten käyttäjille. Tätä kautta ADAMohjelmisto ja muut hankkeessa kehitettävät työkalut tekevät myös tehokkaampien prosessinvalvontaan, -ohjaukseen ja optimointiin liittyvien ratkaisujen käyttöönoton helpommaksi jätevedenpuhdistamoilla. Tuotteiden kehitys ja testaus Hankkeessa kehitettävä ADAMohjelmisto koostuu kolmesta moduulista. Datankeräysmoduuli kokoaa olennaisen puhdistamolla syntyvän datan ja tallentaa sen keskusyksikköön. Toisessa moduulissa validoidaan keskusyksikköön varastoitu data. Kolmas moduuli puolestaan tuottaa laitosten käyttäjille muokattua ja tiivistettyä informaatiota mitatusta datasta. Kyseisissä moduuleissa hyödynnetään signaalinkäsittely-, datankorjaus- ja tiedonrikastusmenetelmiä sekä rekonstruoidaan mittaussignaaleja. Varsinaisen ADAM-ohjelmiston lisäksi hankkeessa suunnitellaan myös työkaluja, jotka tuke- 18 Kuntatekniikka 5/2013

19 VESIHUOLTO hdistamojen operointiin DIAMOND-hankkeen tekninen toteutus. Kaavion lyhenteet: SCADA valvomo-ohjelmisto, PLC ohjelmoitava logiikkasäädin, ODP on-line datan esikäsittely, SD anturien diagnostiikka, ACS kehittynyt ohjausjärjestelmä ja AMS kehittynyt valvontajärjestelmä. DIAMOND DIAMOND on kaksivuotinen hanke, joka kuuluu pk-yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja tukevaan EU:n 7. puiteohjelmaan FP7/ DIAMONDIA hallinnoi Research Executive Agency, ec.europa.eu/research/rea, rahoitussopimus N Tutkimushankkeessa on mukana kaikkiaan yhdeksän osapuolta kolmesta eri maasta. Mukana on viisi pk-yritystä (Mondragón Sistemas de Información, Espanja; Aguas de Gipuzkoa S.A., Espanja; Cerlic Controls AB, Ruotsi; Stockholm Vatten AB, Ruotsi; Mipro Oy, Suomi), kaksi tutkimuslaitosta (Centro de Estudios e Investigaciones Técnicas CEIT, Espanja; IVL Svenska Miljöinstitutet AB, Ruotsi) ja kaksi yliopistoa (Uppsala Universitet, Ruotsi; Aalto-yliopisto, Suomi). vat puhdistamodatan tehokasta käyttöä laitosten operoinnissa. Mittalaitteiden diagnostiikkaa tuetaan esikäsittelemällä mittausdataa ja antamalla sen perusteella automaattisia hälytyksiä häiriötilanteissa. Koko laitoksen toiminnan valvontaa helpotetaan laskemalla avaintunnuslukuja, jotka indikoivat kulloistakin operointitilaa. Aalto-yliopiston keskeisin rooli hankkeessa on kehittää koko puhdistamon operoinnin kattavia ohjausalgoritmeja. Suunniteltavat algoritmit tähtäävät laitosten optimaaliseen ajotapaan asetettujen taloudellisten ja ympäristösuojelullisten kriteerien puitteissa käyttäen hyväksi ADAM-ohjelmistosta saatavaa informaatiota. Hankkeen osapuolet kehittävät parhaillaan edellä kuvattuja työkaluja sekä työstävät integrointiratkaisua, jolla eri työkalut yhdistetään toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Suunniteltavat tuotteet testataan ja validoidaan kolmella täyden mittakaavan laitoksella: Mekolanden puhdistamolla Espanjassa, Bromman puhdistamolla Ruotsissa sekä Kymen Vesi Oy:n Mussalon puhdistamolla Suomessa. ADAM-ohjelmiston ensimmäinen versio valmistuu syksyllä, ja se viimeistellään loppuvuoden aikana. Tämän jälkeen alkavat koeajot tutkimushankkeen referenssipuhdistamoilla. Kuntatekniikka 5/

20 Jyväskylän vesitornisortuman onnettomuustutkinta Suursäiliöiden tarpeellisuus Jyväskylän Kangasvuoren vesitornin sortuminen viime marraskuussa on saanut monet kunnat pohtimaan vesihuollon uudelleenjärjestelyjä. Veden kulutuksen pieneneminen ja pumppaustekniikan kehittyminen voivat tehdä suursäiliöt tarpeettomiksi. TEKSTI JA KUVAT Heikki Jaakkola Jyväskylän vesitornisortuman onnettomuustutkinta on valmistunut, ja Onnettomuustutkintakes- kus julkistaa raporttinsa Jyväskylän taannoisesta vesitornisortumasta syyskuussa. Turman syy oli vesisäiliön alareunaa vannehtivien järeiden teräskimppujen pettäminen vetymurtuman takia. Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Kai Valonen kertoo vetymurtuman uhkaavan juuri erikoislujia teräksiä, joita käytetään muun muassa vesitorneissa ja silloissa vetolujuuden takia. Ulkomailla vetymurtuman tiedetään aiheuttaneen aiemmin ongelmia varsin nopeasti teräksen käyttöönoton jälkeen. Murtumien syyksi havaittiin teräksen valmistusprosessin yhteydessä syntynyt vety, minkä takia valmistusohjeita päivitettiin vuonna Tätä nuoremmissa teräksissä valmistuksesta johtuvaa vetyriskiä ei tiettävästi ole. Jyväskylän tapauksessa tilanne oli toinen. Vety ei syntynyt metallin valmistuksessa vaan ruostumisprosessin yhteydessä. Onnettomuuden perimmäisenä syynä voidaankin nähdä terästä ympäröivän betonin kastuminen, Järeiden teräsnippujen pettäminen oli kaikille yllätys. mikä johti metallin ruostumiseen ja näin vedyn syntymiseen, Valonen sanoo. Sadevesi on päässyt betoniin kahta reittiä, joista toinen on ollut yläpuolisten betonielementtien väliset saumat. Nämä on periaatteessa tiivistetty elastisella massalla, mutta täyttö on ollut riittämätön. Toinen reitti on syntynyt säiliön ulkovaipan ja täyttöbetonin väliseen tilaan, johon ylhäältä valuva sadevesi on päässyt tunkeutumaan. Riittämätön sadevesisuojaus ja betonin kostuminen huomattiin jo vuonna Vaikka erikoislujan teräksen vetyriski oli tiedossa, järeiden teräsnippujen pettäminen oli Valosen mukaan kaikille yllätys. Haurastumisen vauhdista ei ollut käytännön kokemusta, eikä tätä osattu ennakoida torneja rakennettaessa nelisenkymmentä vuotta sitten. Betonirakentaminen kehittyi tuolloin kovaa vauhtia ja uusi, innovatiivinen menetelmä tarjosi kunnille nopean ja edullisen tavan rakentaa kipeästi kaivattua uutta infrastruktuuria. Tutkiminen hankalaa Betonirakenteiden kuntoarviointi on perinteisesti perustunut lähinnä näytteiden ottoon. Van- Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Kai Valonen esittelee Jyväskylän sortuneen vesitornin vaurioituneita harjateräksiä. Hänen mielestään vanhojen betonirakenteiden omistajilla on syytä huoleen, jos betoni terästen ympärillä on märkää puutteellisen sadevesisuojauksen takia. 20 Kuntatekniikka 5/2013

21 RAKENTAMINEN valmistui mietityttää kuntia Vetymurtuma uhkaa nimenomaan erikoislujia teräksiä, joita käytetään mm. silloissa ja vesitorneissa vetolujuuden takia. Ennen vuotta 1978 tehtyä valmistusohjeitten päivitystä vetyä syntyi terästen valmistuksen yhteydessä. Jyväskylän tapauksessa haurastumisen syynä oli kuitenkin ruostumisprosessin yhteydessä syntynyt vety. hoista rakennusmateriaaleista ei ole tallella juurikaan dokumentteja; tällaisia ei löytynyt Jyväskylänkään tornista. Valosen mukaan myös näytteiden ottoon perustuva arviointi jää helposti puutteelliseksi. Poraamalla otettu näyte kertoo vain sen pistemäisen kohdan tilanteen, mihin pora on osunut. Tilanne voi olla aivan toinen jo lyhyen etäisyyden päässä. Käytännössä hyvä alku turvallisuuden varmentamiseksi on usein betonirakenteiden sadevesisuojauksen tarkistaminen sekä betonin kosteuden selvittäminen. Jos teräksiä ympäröivä betoni on syystä tai toisesta kosteaa, tilanteesta on syytä huolestua. Kosteuden tarkistaminen on usein aiheellista myös arvioitaessa normaaleja rakenneteräksiä, joille vetymurtuma ei aiheuta riskiä. Monissa rakenteissa betonia sitoo juuri normaali rakenneteräs, joka haurastuu normaalin ruostumisen myötä. Valonen pitää myönteisenä kehityksenä uuden tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia suurtenkin rakenteiden entistä tarkempaan ja kattavampaan silmälläpitoon. Nyt käytössä olevan tarkan anturoinnin avulla ongelmia enteilevät muotopoikkeamat voidaan havaita jo alkuvaiheessa. Kunnat olleet aktiivisia Kai Valonen kiittää ripeyttä, jolla monissa kunnissa on reagoitu Jyväskylän tapaukseen. Heti onnettomuuden jälkeen tornien omistajat alkoivat hakea aktiivisesti tietoa riskirakenteiden tunnistamisesta ja korjaamisesta. Akuutti tiedontarve oli valtava. Valonen kuitenkin harmittelee sitä, ettei käytössä ole mitään vakiomenettelyä ongelmarakenteista tiedottamiseen. Lainmukainen menettely on tehdä ilmoitus turvallisuusuhasta, jos tällainen havaitaan. Tämän jälkeen toivotaan, että ilmoitus tavoittaa kohderyhmänsä ja joku ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Jyväskylän tapauksen jälkeen eräänlaisena ensiapuna kuntia neuvottiin pienentämään riskitornien kuormaa veden määrää vähentämällä. Myöhemmin, tarkempien tutkimusten valmistuttua ohjeistusta voidaan lisätä ja tarkentaa. Tarvetta olisi kuitenkin sa- Kuntatekniikka 5/

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

SUOMEN SUURI PUTKIREMONTTI

SUOMEN SUURI PUTKIREMONTTI VVY Maailman vesipäivän seminaari Säätytalo, Helsinki 22.3.2011 SUOMEN SUURI PUTKIREMONTTI Osmo Seppälä, toimitusjohtaja Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY Kansallisvarallisuus ja rakennettu ympäristö

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Suomen Vesiyhdistys ry Jukka Piekkari toimialajohtaja HSY Vesi Jukka Piekkari, HSY Vesi 22.3.2010 1

Lisätiedot

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015 Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet

Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet Timo Heinonen Hallituksen puheenjohtaja, Vesilaitosyhdistys Toimitusjohtaja, HS-Vesi 16.12.2011 1 Timo Heinonen, HS-Vesi, VVY Esityksen sisältö Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS VESI- JA VIEMÄRILAITOSTEN YLLÄPIDOSTA VUONNA 2015

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS VESI- JA VIEMÄRILAITOSTEN YLLÄPIDOSTA VUONNA 2015 JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS VESI- JA VIEMÄRILAITOSTEN YLLÄPIDOSTA VUONNA 2015 1. SOPIJAOSAPUOLET: Tilaaja: Rantasalmen kunta / vesi- ja viemärilaitos Y-tunnus 0166507-1

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa

Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2014, WSP Finland Oy Saneeraustarve ja saneerauksien rahoitus Osmo Seppälä toimitusjohtaja 21.10.2014 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Yhteistyön etuja Talousveden hankinta ja jäteveden puhdistuspalvelun hankinta Ylläpito-

Lisätiedot

PALVELUMAKSUHINNASTO

PALVELUMAKSUHINNASTO 1 liikelaitoksen 16.10.2014 hyväksymä Voimaantulopäivä 1.1.2015 1 TONTTIJOHTOMAKSU 1.1 Vesijohto Laitoksen suorittamasta tonttivesijohdon hankkimisesta, asentamisesta ja liittämisestä laitoksen vesijohtoverkostoon

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys: mitä kehitettävää seuraavaksi?

Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys: mitä kehitettävää seuraavaksi? Tiistai 27.11.2012 Vesi-loppuseminaari, Water - Innovation and Business Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys: mitä kehitettävää seuraavaksi? Riina Liikanen Vesihuoltoinsinööri, TkT 26.11.2012 1

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.9.2014 90 Kunnanhallitus 6.10.2014 225 Kunnanvaltuusto 27.10.2014 63 Voimaantulo 1.1.2015 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2

Lisätiedot

SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA

SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA VESIHUOLTOPÄIVÄT 3.- Finlandia talo, Helsinki Antti Harinen LAITOSHANKKEET VESIHUOLTOALALLA Vesilaitos Projektin johto Suunnittelu Kilpailutukset Urakointi

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007.

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Toimintakertomus 2011 Vesiosuuskunnan viidennen toimintakauden

Lisätiedot

Hankintaklinikka. Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin

Hankintaklinikka. Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin Hankintaklinikka Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Kauppalehti 14.6.2007: Urakkatarjouksissa

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet 1.Keskitetyn ja säännöllisen alkutestaustoiminnan järjestäminen pääkaupunkiseudulla Testauksen

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNNAN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSA

VESILAHDEN KUNNAN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSA VESILAHDEN KUNNAN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSA 1 Tämä taksa korvaa edellisen, Vesilahden kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 1.1.2015 alkaen. Tämän taksan on Vesilahden tekninen lautakunta

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja

Lisätiedot

(Taksarakenteen uudistus hyväksytty liikelaitosten keskuksen johtokunnassa 8.10.2003 123, käyttöönotettu 1.1.2004)

(Taksarakenteen uudistus hyväksytty liikelaitosten keskuksen johtokunnassa 8.10.2003 123, käyttöönotettu 1.1.2004) SAVONLINNAN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUMAKSUT 1.1.2015 alkaen (Taksarakenteen uudistus hyväksytty liikelaitosten keskuksen johtokunnassa 8.10.2003 123, käyttöönotettu 1.1.2004) Vesihuollon kustannusten

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN ANNI VOUTILAINEN RAMBOLL FINLAND OY, VESIHUOLTO VESIHUOLTOPÄIVÄT 2015, TURKU VESIOSUUSKUNTIEN HAASTEET Suomalaisessa yhteiskunnassa on havaittu selkeitä

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo. Valtuusto 32 07.04.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään

Lisätiedot

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014 Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014 Taustaa Pohjaveden puolesta kansalaisaloite (2007) LrV esitys Lpr KH:lle toiminta-alueista 30.3.2010 Lpr Seudun Ympäristötoimen selvitys alueen vesihuollosta

Lisätiedot

kokouksessa päivänä kuuta 20

kokouksessa päivänä kuuta 20 VUOLIJOEN KUNNAN VESIMAKSUTAKSA Hyväksytty kokouksessa päivänä kuuta 20 Voimaantulopäivä: Vesilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi perii Vuolijoen kunta laitokseen liittymisestä ja sen käytöstä annetut

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Henkilöstö norm. työaika Iltaisin ja viikonloppuna Miestyö 38,00 /h 76,00 /h Työnjohto I 60,00 /h 120,00 /h Työnjohto II 75,00 /h 150,00 /h

Henkilöstö norm. työaika Iltaisin ja viikonloppuna Miestyö 38,00 /h 76,00 /h Työnjohto I 60,00 /h 120,00 /h Työnjohto II 75,00 /h 150,00 /h VESIHUOLTOLAITOS VESI-JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSAT 1.2.2013 ALKAEN Kuluttaja-asiakkaat (hinnat sis. alv:n 24 %) Vesimaksut /m³ 2,11 Jätevesimaksut /m³ 3,15 Perusmaksu vedestä /vuosi - mittari 15 20 mm -

Lisätiedot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuoltopäivä 18.11.2015 Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskus SYKE Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, josta viranomaiset saavat

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.12.2015 129 Kunnanhallitus 11.1.2016 9 Kunnanvaltuusto 25.1.2016 7 Voimaantulo 1.3.2016 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 LIITTYMISMAKSUT...

Lisätiedot

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE TALOYHTIÖ 2015 15.4.2015 TOIMITUSJOHTAJA IIRO MÄHÖNEN (AIT FMA) ISÄNNÖINTIVERKKO OY ISA ISÄNNÖINTIVERKKO OY LIIKEVAIHTO N. 5,5 MILJ EUROA TARJOAA TYÖPAIKAN

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

Vesilaitoksen taksa 1.1.2015 alkaen

Vesilaitoksen taksa 1.1.2015 alkaen Vesilaitoksen taksa 1.1.2015 alkaen 1 Vesilaitoksen toimittaman veden käyttö- ja perusmaksu 2 Liittymismaksu 4 Vesimittarin tarkistusmaksu 6 Sammutusvesilaitteistojen liittämisestä perittävä maksu 9 Vesimittarin

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kouvolan Veden johtokunnan selvitys toimintojen tehostamisesta sekä käyttötalousmenojen vähentämisestä

Kouvolan Veden johtokunnan selvitys toimintojen tehostamisesta sekä käyttötalousmenojen vähentämisestä 29.8.2014 Kouvolan Vesi Kouvolan Veden johtokunnan selvitys toimintojen tehostamisesta sekä käyttötalousmenojen vähentämisestä Kaupunginhallituksen 16.6.2014 182 pyynnön mukaisesti. Kaupunginhallitus on

Lisätiedot

Itämerihaasteen seminaari 8.10.2009 BioCity, Turku. Pytty-kampanja. Osmo Seppälä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY

Itämerihaasteen seminaari 8.10.2009 BioCity, Turku. Pytty-kampanja. Osmo Seppälä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY Itämerihaasteen seminaari 8.10.2009 BioCity, Turku Pytty-kampanja Osmo Seppälä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY Haaste Itämeren pelastamiseksi Turku ja Helsinki ovat sitoutuneet toimiin Itämeren tilan

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686

Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686 Akanojan ja Mäkikylän välisen jäteveden siirtolinjan ja pumppaamon toteutus Rakentamispäällikkö Juhani Leppikangas Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686 Valtion vesihuoltotyössä

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

KIINTEISTÖKOHTAINEN KOHTAINEN INTI. Viivi Virta, projektipäällikkö MVR-palvelukeskus Onninen Oy

KIINTEISTÖKOHTAINEN KOHTAINEN INTI. Viivi Virta, projektipäällikkö MVR-palvelukeskus Onninen Oy KIINTEISTÖKOHTAINEN KOHTAINEN PAINEVIEMÄRÖINTI INTI Viivi Virta, projektipäällikkö MVR-palvelukeskus Onninen Oy Onninen Oy PERUSTETTU 1913 TOIMINTAA 9 MAASSA HENKILÖST STÖÄ 3 000 LIIKEVAIHTO 1,4 MILJARDIA

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Kunnonhallinnan strategia Muuntajan kunnossapito ja kunnonhallinta tulee

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Marttilan vesihuoltolaitos Hyväksytty: Marttilan kunnanvaltuuston kokouksessa 17.11.014 53 ja 54 Voimaantuloaika 1.1.015 Vesihuoltolaitos

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti ja vesihuollon tilastot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti ja vesihuollon tilastot Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti ja vesihuollon tilastot Jyrki Laitinen ja Toivo Lapinlampi Suomen ympäristökeskus SYKE 20.5.2015 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä,

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015

Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015 Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA 1.1.2015 alkaen Arvonlisäverollinen hinta on noin hinta. Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013.

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. Voimaantulopäivä 1.1.2014 Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI OHJEITA UUDELLE LIITTYJÄLLE 2015 Paavolan Vesi Oy vastaa vesihuollosta eli talousveden toimittamisesta ja jäteveden poisjohtamisesta Siikajoen kunnan alueella.

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Veden hinnan määräytymisperusteet

Veden hinnan määräytymisperusteet Veden hinnan määräytymisperusteet Seminaari 5.11.2015 Säätytalo, Helsinki Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain muutoksista 1.9.2014 Muutoksia maksuja ja taloutta koskeviin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011

Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011 Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011 Sisältö Mihin LCLIP iä tarvittiin - Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE Kuopion Veden hanke alkoi 5/2014 Raportti julkaistiin VVY:n sivuilla

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot