HSY:n Jukka Piekkari ja vesihuollon investoinnit: LAITOSTEN YHDISTÄMINEN TOI MONIA HYÖTYJÄ sivu 6. Jyväskylän. vesitornin xxxxxxxxxxxxxx

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HSY:n Jukka Piekkari ja vesihuollon investoinnit: LAITOSTEN YHDISTÄMINEN TOI MONIA HYÖTYJÄ sivu 6. Jyväskylän. vesitornin xxxxxxxxxxxxxx"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 5/2013 xxxxxxxxxxxxxx Jyväskylän xxxxxxxxxxxxxx vesitornin xxxxxxxxxxxxxx teräkset yllättivät xxxxxxxxxxxxxx myös tutkija xxxxxxx. Kai Valosen. sivu 20 Vesihuollon saneerausurakoinnissa kehitettävää sivu 12 Joensuu katsasti katunsa perusteellisesti sivu 28 Hämeenlinna käyttää käänteistä kilpailutusta sivu 42 HSY:n Jukka Piekkari ja vesihuollon investoinnit: LAITOSTEN YHDISTÄMINEN TOI MONIA HYÖTYJÄ sivu 6

2 Tee oikea s rto Kunnalliset ja teolliset jätevedet sisältävät poikkeuksetta kiinteitä aineita, jotka tuovat pumppujen toimintaan lisää haastetta. Gorman-Rupp on itseimevien jätevesipumppujen johtava valmistaja maailmassa. Pumppumallistosta löytyy ratkaisu vaikeisiinkin kohteisiin. Ultra V -mallisto siirtää itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja sen läpi kulkee jopa halkaisijaltaan 76mm kiintoainepartikkelit. Asennus ja huolto on uppopumppua helpompaa. Myös pumpun käyttökustannukset ovat hyvin ennakoitavissa. Maahantuoja: SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, Vantaa Puh Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin kohteisiin. Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Lisätietoa osoitteesta:

3 SISÄLTÖ 5/ syyskuuta 8 9 HSY Vesihuollon mm:n kokoojaviemäriä saneerataan sukkasujutuksella Helsingin Tapaninvainiolla. Suuri putkikoko edellyttää järeitä työnaikaisia ohipumppausjärjestelyjä. 14 Vesihuoltopalvelujen yhteiskunnallinen merkitys ja toimialan kehittämisen pitkä aikajänne olisi tuotava vahvemmin esille. 28 Joensuun kadut mitattiin ja maatutkattiin saneerausinvestointien suunnittelua varten. Samalla selvisi katujen korjausvelka. 48 Rakennusalan hankintamenettelyjen kehittämisessä tavoitteena on maailman kilpailukykyisin julkinen rakennuttaminen. VESIHUOLTO HSY Vesihuollon perustaminen vahvisti pk-seudun vesilaitosta 6 Kokoojaviemäriin uusi sisäpinta: Suomen suurin sukkasujutus 8 Puheenjohtaja Jukka Piekkari valvoo vesilaitosten etuja 10 Vesihuollon saneerausurakoinnissa kehitettävää 12 Infrastruktuuri ikääntyy hapertuvatko hanat? 14 DIAMOND-hankkeesta työkaluja puhdistamojen operointiin 18 RAKENTAMINEN Jyväskylän vesitornisortuma mietityttää kunnissa 20 Vesitornien korjaaminen on usein mahdollista 22 Raaseporin vesitornin tulevaisuutta selvitetään 23 Kunnat merkittävin infrarakennuttaja 24 TEKNISET PALVELUT Joensuu katsasti katunsa korjattavaa riittää 28 Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY vahvemmin vaikuttamaan 31 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 35 UKTY 40 Kuntien putkimestarit 41 lehti.kuntatekniikka.fi HANKINNAT Hämeenlinnassa testattiin käänteistä kilpailutusta 42 Jyväskylä ennakoi ja seuraa sopimuksia 46 Kuntien hankkeille kansallinen rakennuttamismalli? 48 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Kolumni/Päivi Ahlroos: Hyvin suunniteltu Puoliksi tehty 33 Rytilät/Pekka Rytilä: Traceability 51 Uutisia 52 Henkilöuutisia 56 Tapahtumia 57

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Vesihuollon saneerausurakoinnissa kehitettävää sivu 12 Joensuu katsasti katunsa perusteellisesti sivu 28 Hämeenlinna käyttää käänteistä kilpailutusta sivu 42 5/2013 xxxxxxxxxxxxxx Jyväskylän xxxxxxxxxxxxxx vesitornin xxxxxxxxxxxxxx teräkset yllättivät xxxxxxxxxxxxxx myös tutkija xxxxxxx. Kai Valosen. sivu 20 HSY:n Jukka Piekkari ja vesihuollon investoinnit: LAITOSTEN YHDISTÄMINEN TOI MONIA HYÖTYJÄ sivu 6 Kannen kuva: Seppo Haavisto TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Sirpa Kulonen Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 10 %) Vuosikerta 82 (+ alv 10 %) Irtonumero 10 (+ alv 24 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 68. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Ydinosaamisesta on huolehdittava Yhteiskunnallista keskustelua hallitsee keinojen kehittäminen. Kehitetään menetelmiä, prosesseja ja toimintatapoja tehdä tarvittavat tunnetut asiat aiempaa paremmin. Tätä keskustelua käydään myös kuntatekniikan alalla. Tässä lehdessäkin on useampi juttu alan hankintamenettelyistä, joilla pyritään saamaan aikaan samat asiat tavalla tai toisella paremmin kuin aiemmin. Puhutaan hankinnoista, tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä, ilmastomyötäisestä tekniikasta, etätyöstä ja työhyvinvoinnista. Keskustelun painopiste on siirtynyt siitä, mitä tehdään, siihen, miten tehdään. Vastaavasti tekijöitä rekrytoidaan tämän uuden asetelman mukaisesti. Kuntatekniikan alan organisaatioissakin on yhä enemmän tietotekniikan osaajia, ympäristöasiantuntijoita, hankintajuristeja ja rahoitusasiantuntijoita. Missä ovat kovan kuntatekniikan tekijät? Onko kuntaorganisaatioista ja maasta yleensäkin katoamassa rakennusalan insinööriosaaminen? Tuota osaamista peräänkuuluttaa kansijutussamme myös HSY:n vesihuollon toimialajohtaja Jukka Piekkari. Niin tärkeää kuin onkin tehdä asioita oikein, on myös edelleen osattava tehdä oikeita asioita ja ymmärtää, miksi niitä tehdään. Sitä saa, mitä tilaa. Kuntatilaajankin on tiedettävä, mistä puhutaan. Pelkät pykälät, excelit tai päästörajat eivät auta. Kaikkea teknistä osaamista tuskin on viisasta hankkia kunnan ulkopuolisilta asiantuntijoiltakaan. Vaikka maailma ympärillä muuttuu, niin esimerkiksi maaperä, pohjavesi, rakennusmateriaalit ja niiden ominaisuudet pysyvät, ja ne tulee tuntea. Siihen tarvitaan laajasti määritellyn rakennusalan koulutusta ja kokemusta. On välttämätöntä, että Suomessa saa jatkossakin laadukasta talonrakennuksen ja yhdyskuntatekniikan yliopistotasoista koulutusta, jonka ensisijaisena tavoitteena on alan kotimaisen osaamistarpeen tyydyttäminen. Tätä yhteiskunnan tukipilaria ei pidä päästää rapautumaan. Työ ja urakka Perhetuttu rakennuttaa omakotitaloa Uudellamaalla. Hän on tilannut valmistalopaketin tunnetulta kotimaiselta talotehtaalta. Sopimukseen kuului myös pystytys lämmitysvalmiuteen. Talopaketin toimitettuaan talotehdas ilmoitti, etteivät sen omat pystytysporukat ehdi tälle työmaalle, vaan työn hoitaa aliurakoitsija. Rakentamista ja remontointia harrastava talopaketin tilaaja seurasi töitä huolestuneena, sillä työn laatu ei hänen mielestään kaikilta osin ollut kehuttava. Viimein, kun työntekijät närkästyivät hänen valvonnastaan ja kysyivät, oliko työn laadussa huomautettavaa, tilaaja sanoi nähneensä parempaakin jälkeä. Se ei varmaan ollut urakka, kuului vastaus. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 6/ Jätehuolto Ympäristö Liikenne ja väylät 7/ Turvallisuus ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Synergiaa kuntayhtymän muiden toimialojen kanss HSY Vesihuollon perustaminen vahvi Pian neljä vuotta täyttävä HSY:n vesihuollon toimiala on saanut toimintatavat ja käytännöt uusille yhteisille urille. Takana on kova organisaation kehittämistyö, joka jatkuu myös tulevaisuudessa. Yhteinen vesilaitos on tuonut hyötyjä toimintatavoissa, hankinnoissa ja henkilöstövoimavarojen käytössä. Pääkaupunkiseudun vesilaitosten yhdistäminen toi selviä hyötyjä, sanoo HSY:n vesihuollon toimialajohtaja Jukka Piekkari. TEKSTI Paavo Taipale KUVAT Seppo Haavisto HSY muodostettiin vuoden 2010 alussa yhdistämällä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) jätehuoltosekä seutu- ja ympäristötietotoiminnat sekä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten vesihuoltolaitosten toiminnat. Vesilaitostoiminnoista muodostettiin kuntayhtymään toimiala HSY Vesihuolto. HSY Vesihuollon liikevaihto vuonna 2012 oli 220 miljoonaa euroa, mikä on kaksi kolmannesta koko HSY:n liikevaihdosta. Vesihuollon käyttömenot olivat noin 95 miljoonaa ja investoinnit 77 miljoonaa. Henkilöstöä toimialalla oli viime vuoden lopussa noin 450. Noin sata entistä vesilaitosten työntekijää on siirtynyt kuntayhtymän hallinto- ja tukipalveluihin. Vesijohtoja viemäriverkostoa on yhteensä kilometriä. Laitos myy vuodessa runsaat 93 miljoonaa kuu- HSY:n Pitkäkosken vesilaitoksella rakennettiin kesällä kuution alavesisäiliötä, joka valmistuu syksyn aikana. seen järeillä valurautaputkilla (ylh). tiometriä vettä. Tavoitteena oli yhdistää vesilaitokset ja hakea sillä toimialan sisäisiä synergiaetuja. Siinä onnistuttiin hyvin, sillä esimerkiksi päällekkäisyyksiä poistamalla, toimintoja tehostamalla ja hankintoja keskittämällä on saatu aikaan vuositasolla arviolta noin kymmenen miljoonan euron säästöt. Pienistä puroista kertyy suuressa organisaatiossa iso virta, sanoo HSY:n vesihuollon toimialajohtaja Jukka Piekkari. Osa säästöistä on syntynyt rajattaessa tehtäviä kaupungin ja vesihuoltolaitoksen kesken uudella tavalla. Henkilöstö on vähentynyt luonnollisen poistuman kautta, ja se on tuonut osan säästöistä. Yhdistymisprosessi oli varsin vaativa. Asiantuntijaväkeä ja esimiehiä siirtyi jonkin verran muualle töihin, työntekijöitä ei niinkään. Väen vaihtuminen on antanut mahdollisuuden tehtäväkuvien uudelleenarviointiin. Uutta väkeä on saatu niihin tehtäviin, joihin on ollut tarvetta. Nyt kun suhdanteet ovat heikommat, osaajiakin on saatavilla. Henkilöstöhallintoa hoidetaan myös kuntayhtymätasolla. 6 Kuntatekniikka 5/2013

7 a niukasti VESIHUOLTO sti pääkaupunkiseudun vesilaitosta Säiliö on lähes jalkapallokentän kokoinen ja vesisyvyys enimmillään neljä metriä. Säiliö yhdistetään vesilaitok- Osin on kyse myös koulutuksellisesta ongelmasta, eikä järjestelmä tuota tarvitsemiamme osaajia. Kaikki ovat nykyään ympäristöinsinöörejä, mutta rakentamisesta tietäviä ei tahdo löytyä. Koska investoimme paljon, pitäisi tietää, miten toimitaan, jos putkilinjalla on savea, tai onko kallio jonkinlainen rakentamisen este. Kovan rakentamisen tehtäviin on ollut työläämpää löytää osaajia. Yhteinen hallinto haastavaa Jukka Piekkari on huolissaan kehittämisvoimavarojen keskittämisestä pois toimialoilta yhtymähallintoon. Tuntuma arjen vesihuoltoon heikkenee. HSY:n tulee olla edelläkävijä ympäristöasioiden lisäksi myös itse vesihuoltopalvelujen kehittämisessä, hän painottaa. Vaikka HSY:n jäsenkaupunkien vesilaitostoimintojen yhdistäminen toi Piekkarin mukaan selviä hyötyjä, kuntayhtymän toimialojen välillä niitä sen sijaan on syntynyt varsin vähän. Jätehuoltotoimialan kanssa synergiaa on jonkin verran esimerkiksi mädätyksen ja lietteen kompostoinnin sekä biokaasun hyödyntämisen osalta, mutta seututietotoimiala on ollut haasteellisempi synergiaetuja etsittäessä. Toki se tuottaa seudun kehittämisen kannalta tärkeää tietoa, jota mekin käytämme, ja kun tunnemme toisemme paremmin, asiat luonnistuvat helpommin. Suurimpana haasteena näen yhteisessä organisaatiossa vesilaitostoiminnan fokuksen säilyttämisen. Ympäristöasioilla tuntuu nyt olevan ylipaino palvelutuotantoon suhteutettuna. Vesilaitoksen ydintehtävän pitää jatkossakin olla toimintavarmojen, laadukkaiden ja edullisten vesihuoltopalveluiden tuottaminen asiakkaille, Piekkari kiteyttää. Hän huomauttaa, että kolmen kovin erikokoisen ja erityyppisiä tehtäviä hoitavan toimialan käytäntöjen yhdenmukaistaminen on varsin kivikkoista. Kun meillä on muutaman miljoonan euron budjetilla toimiva seututieto, sadan miljoonan jätehuolto ja lähes 250 miljoonan vesihuolto, niin niiden istuttaminen samaan hallinnolliseen muottiin ei valitettavasti tahdo onnistua. Tilanne on mittasuhteiden näkökulmasta sama kuin jos yhdenmukaista hallintomallia yritettäisiin soveltaa Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa. Entinen YTV:n hallitus jatkoi vesiasioiden siirryttyä uuteen organisaatioon liikenteen asioiden tilalle. Siksi vesiasiat tahtoivat Piekkarin mielestä jäädä alussa vähemmälle huomiolle. Vuoden alussa aloittaneessa uudessa hallituksessa vaihtuvuus oli melko suuri, mikä edellyttää hallituksen perehdyttämistä myös vesiasioihin. Nykyinen hallituksen puheenjohtaja on aiemmin ollut mukana Helsingin Veden johtokunnassa ja kaupungin yleisten töiden lautakunnassa ja tuntee siten myös palvelutuotantoon liittyviä teknisiä kysymyksiä. Hallituksessa käsitellyistä Kuntatekniikka 5/2013 7

8 VESIHUOLTO asioista noin puolet on ollut seutu- ja ympäristötiedon alalta ja toinen puoli vesi- ja jätehuollon aloilta. Suhde on siis aivan toinen kuin mikä toimintojen taloudellinen merkitys kaupungeille on. Luonnollisesti investointien hallinta, vesihuoltomaksutaksa ja haja-asutuksen vesihuollon järjestäminen ovat luottamushenkilöitä kiinnostavia asioita, mutta muuten pitkäjänteisessä pääomavaltaisessa toiminnassa ei ole erityistä yllätyksellisyyttä, joka vaatisi luottamushenkilöiden linjauksia. Pitkäkosken alavesisäiliössä varastoitava vesi kulkee molempiin suuntiin vesilaitoksen kautta. Rakennusten välille rakennetaan kaksi valurautaista putkilinjaa kumpaankin suuntaan tapahtuvaa pumppausta varten. Malleja yhteistoimintaan Vedenpuhdistuslaitosten ja jätevedenpuhdistamojen käyttö- ja kunnossapitotehtävien käytäntöjä on ollut helpompi yhdenmukaistaa, koska ne toimivat varsin itsenäisesti. Vesijohto- ja viemäriverkoston osalta tilanne on Piekkarin mukaan haasteellisempi, koska toimitaan tiiviissä yhteistyössä yhtymän jäsenkaupunkien organisaatioiden kanssa. Olemme neuvotelleet kaupunkiyhteistyöhön kuntatekniikan yhteistyösopimusta. Siinä sovitaan pelisäännöistä vesilaitoksen ja kaupunkien teknisten palvelukeskusten välillä, ja se sisältää ohjeistusta muun muassa kustannusten jaosta, suunnittelujärjestelmistä ja kunnossapidon periaatteista. Piekkari sanoo, että vaikka omat toiminnot on voitu yhtenäistää, jäsenkaupunkien toimintoihin ei luonnollisesti ole päästy käsiksi. Siksi sopimusasiakirjan hyväksyminen on kestänyt kauan. Asiakirja on tarkoitus käsitellä ja hyväksyä sekä jäsenkaupunkien että HSY:n hallituksissa. Piekkari uskoo, että yhteistyöasiakirjan periaatteet soveltuvat myös muissa kaupungeissa käytettäviksi. Tähän asti olemme tehneet joitakin asioita kolmella tai neljällä tavalla ja pahimmillaan useampaan kertaan. Toivon, että syksyn aikana sopimus saadaan hyväksytyksi ja toiminta kaikilta osin sujuvoituu. Isoja investointeja käynnissä ja tulossa HSY:tä muodostettaessa omistajille maksettava tuloutus määriteltiin kymmeneksi vuodeksi entiselle tasolle. Omistajakaupungit saavat yhteensä 62 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi maksetaan muun muassa maanvuokria joitakin miljoonia euroja. Kun nämä saatiin sovituksi, talouden suunnittelu on ollut helpompaa. Kaupungit ovat tähän tasoon sitoutuneet. Jos lainsäädännön kautta määriteltäisiin vesilaitosten kohtuullinen tuotto nykyistä pienemmäksi, se tavallaan helpottaisi HSY Vesihuollon tilannetta ja auttaisi esimerkiksi saneerausvelan hoidossa. Toivon mukaan myös asiakkaat hyötyisivät. Noin sadan miljoonan euron vuosittaisesta investointipotista käytetään verkostojen saneeraukseen jokseenkin neljännes. Kokoojaviemäriin uusi sisäpinta Suomen suurimmalla sukkasuj TEKSTI JA KUVA Paavo Taipale HSY Vesihuollon runkoviemäriä Helsingin Tapaninvainiolla on saneerattu toukokuusta lähtien. Putkihalkaisijalla mitattuna Suomen suurin sukkasujutus valmistuu syksyn aikana. Yhteensä saneerattavaa linjaa on vajaat 1,7 kilometriä, josta pääosassa viemäriputken halkaisija on mm. Tämän kokoluokan viemäreitä on maassamme vähän. Viimeksi vastaavanlainen saneeraus tehtiin nykyisestä kohteesta kaksi kilometriä pohjoiseen talvella Urakoitsijana toimiva Aarsleff Oy käyttääkin työssä myös aliurakoitsijan erikoiskalustoa Saksasta. Urakkahinta on 4,2 miljoonaa euroa, ja siihen sisältyy 30:n linjalla olevan kaivon saneeraus sementtilaastivuorauksella. Urakkaan kuluu noin kolmannes HSY:n viemärisaneerausbudjetista. Kaiken kaikkiaan HSY saneeraa sujuttamalla vuosittain kilometriä viemäreitä, näistä pääosa on halkaisijaltaan mm. Tapaninvainion urakka näkyy ympäristössä poikkeuksellisella tavalla. Suuren koon vuoksi kokoojaviemärille oli rakennettava tilapäinen paineviemäri ohipumppauslinjaksi. Se toteutettiin kahdessa osassa maanpäällisellä 630 millimetrin PE-putkella. Pumppuja on käytössä neljä, tuotoltaan 500 l/s. Niistä kahta käytetään kerrallaan ja toiset kaksi ovat varalla. Ohipumppauksessa on varauduttu kerran viidessä vuodessa toistuvan sadetilanteen edel- HSY:n kokoojaviemärin sujutussaneeraustyömaalla jouduttiin rakentamaan maanpäällinen ohipumppauslinja 630 mm:n PE-putkista. Liittymien kohdalle syntyi huomiota herättäviä rakenteita, kun linja nostettiin teräsputkisilloilla 4,5 metrin korkeuteen. 8 Kuntatekniikka 5/2013

9 HSY Vesihuollolla on kymmenen vuoden investointi- ja saneerausohjelma, jossa määrärahataso on sidottu. Olemme kehittäneet saneerausprosessia viime vuosina ja kiinnittäneet huomiota saneerausten kohdentamiseen sinne, missä vaikuttavuus on paras. Arvioimme, että investointien nykytaso riittää pitämään verkoston nykykunnossa, mutta ei vielä paranna sitä. Korjausvelka ei siis kasva. HSY Vesihuolto edustaa noin viidennestä maamme laitosmaisesta vesihuollosta. Merkittäviä uusinvestointeja lähitulevaisuudessa ovat vuonna 2015 käynnistyvä Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen Espoossa (noin 300 miljoonaa euroa), kapasiteetin nosto Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksilla (molemmat miljoonaa euroa) sekä kesällä 2015 valmistuva Espoon itälänsisuuntainen runkovesijohtohanke (noin 30 miljoonaa euroa), joka mahdollistaa Dämmanin vesilaitoksen sulkemisen. Vanhankaupungin laitoksella työt ovat käynnissä, ja myös Pitkäkosken laitos on tarkoitus modernisoida vuosikymmenen loppuun mennessä. Meneillään oleva Pitkäkosken kuutiometrin alavesisäiliön rakentaminen maksaa 15 miljoonaa euroa ja niin ikään rakenteilla oleva ja ensi kesänä valmistuva Viikinmäen jätevedenpuhdistamon 9. biologinen puhdistuslinja 8 miljoonaa euroa. Kun näistä toimintavarmuutta parantavista laitosinvestoinneista on selvitty, voidaan verkostosaneerauksia lisätä 2020-luvulla, Piekkari uskoo. Hän arvioi, että valmistelussa olevat kuntarakenneuudistus ja metropolihallinto tulevat vaikuttamaan HSY:n toimintaan ja erityisesti vesihuoltoon. Kunnat ja muut sidosryhmät ovat antaneet lausuntonsa metropolihallinnon työryhmän ehdotuksesta, ja näyttää siltä, että kannatusta saa vesi- ja jätehuollon järjestäminen toimialakohtaisesti. Paluu liikelaitosmalliin tai jopa toimintojen yhtiöittäminen saattaisivat tässä tapauksessa olla varteenotettavia vaihtoehtoja. Kehityspolku määräytyy pitkälti sen mukaan, millaisiin ratkaisuihin meneillään olevassa laajassa lainsäädäntöuudistuksessa päädytään. utussaneerauksella lyttämään enimmillään l/s kapasiteettiin. Kuivana aikana pumpattava vesimäärä on l/s. Katu- ja tieliittymien kohdalla linja nostettiin teräsputkisilloilla 4,5 metrin korkeuteen. Suomessa tavanomaisissa sujutuksissa, jossa putkihalkaisijat ovat enimmillään mm, voidaan ohipumppaukset hoitaa letkuilla. Sujutus lyhentää urakka-aikaa Kerrallaan asennettavan sukan pituus on metriä kaivojen sijainnista riippuen. Sukkia asennetaan yhteensä 12 kappaletta. Yhden sukan asennukseen jälkitöineen kuluu viikko. Asennus tapahtuu vedenpaineella, ja käytettävä vesi otetaan Vantaanjoesta. Sujutuksen jälkeen linjan tonttiliittymät avataan, ja niihin asennetaan ns. hattuprofiilit. Sujutuslaitteistoa siirretään näin viikoittain työn etenemisen mukaan. Yhteensä urakkaan on laskettu kuluvan noin sata työpäivää. Auki kaivamalla tämänkokoisen viemärin saneeraus ei käytännössä olisi mahdollista ilman katujen sulkemista liikenteeltä kokonaan. Lisäksi työ kestäisi arviolta kaksinkertaisen ajan ja maksaisi selvästi enemmän. HSY vesihuolto tiedotti alueen asukkaille hankkeesta ennakkoon, minkä lisäksi järjestettiin tutustumismahdollisuus työmaalle kesäkuussa. Viestintään haluttiin panostaa, sillä näin merkittävät työnaikaiset liikennejärjestelyt herättävät asukkaissa helposti turhiakin ennakkoluuloja. Kuntatekniikka 5/2013 9

10 VESIHUOLTO Tavoitteena hyvän suomalaisen vesihuollon turvaa VVY sai Jukka Piekkarista uuden pu Vesilaitosyhdistyksen puheenjohtaja tulee maan suurimmalta vesilaitokselta. Jukka Piekkari vakuuttaa, että pienet eivät unohdu. TEKSTI Paavo Taipale KUVA Seppo Haavisto Vesilaitosten etujärjestö VVY sai Jukka Piekkarista uuden puheenjohtajan toukokuussa. Suuria muutoksia järjestön toimintaan ei henkilövaihdoksen myötä ole heti odotettavissa. Vesilaitosten edunvalvonta säilyy tärkeimpänä tehtävänä jatkossakin. Vesihuoltolain uudistus ja kuntauudistus edellyttävät edunvalvonnan ohella myös koulutusta. Toki seuraamme myös alan kansainvälistä kehitystä. Vesihuoltolain linjauksiin ollaan VVY:ssä pääosin tyytyväisiä. Hulevesiasioiden vastuun siirto kunnalle lienee lain merkittävin uudistus. Kipukohtiakin toki on. Lakiluonnokseen kirjattu vakiohyvitys palvelun keskeytystilanteessa oli varsinkin pienemmille laitoksille hankala asia. Ja tuntuisi se meilläkin. Vantaalla rikkoutui huhtikuussa päävesijohto, ja ihmistä oli vähällä jäädä ilman vettä. Jos varayhteyttä ei olisi ollut, olisi korvattavaa riittänyt, Piekkari pohtii. Myös luonnokseen kirjatut vesihuoltoverkostoon liittymisvelvollisuuden lievennykset haja-asutusalueella ovat aiheuttaneet päänvaivaa. Piekkari arvioi, että EU:n suunnasta ei juuri nyt ole tulossa kovin mullistavia uusia vaatimuksia, vaikka esimerkiksi lääkejäämät jätevesissä saattavat johtaa myös uuteen säätelyyn. Kaikille jäsenille tarpeita vastaavaa palvelua Yhdistyksen järjestämät koulutustilaisuudet ovat jäsenlaitosten asiantuntemuksen ylläpidon ja kehittämisen kannalta tärkeitä. Muutama vuosi sitten kouluttautumisaktiivisuus aleni, mutta on nyt palannut tavanomaiselle tasolle. Voi olla, että kireä talous vaikuttaa kouluttautumiseen, mutta kyllä laitoksilla on halua kehittää henkilöstöään. Jukka Piekkari korostaa, että VVY on kaikkia erikokoisia jäseniään palveleva organisaatio. Kaikkien tulee saada palveluja tasapuolisesti omia tarpeitaan vastaavasti, jotta laitosten edellytykset oman toimintansa kehittämiseen ovat olemassa. Pienet laitokset tarvitsevat esimerkiksi oikeudellista neuvontaa suurempia enemmän. Monialaorganisaatiot eivät agendalla Vesihuoltoalan organisoitumisen suhteen Piekkari edustaa liberaalia linjaa ja vakuuttaa yhdistyksen ajavan koko alan etua. VVY on toki edelleen sitä mieltä, että keskimäärin laitos- 10 Kuntatekniikka 5/2013

11 minen heenjohtajan Vesilaitosten edunvalvonta säilyy tärkeimpänä tehtävänä jatkossakin, VVY:n tuore puheenjohtaja Jukka Piekkari lupaa. kokoa olisi hyvä kasvattaa ja organisoitua toimialakohtaisesti. Yhteistyömuotoja alan kehittämisessä hiotaan myös vesiosuuskuntien yhdistyksen SVOSK ry:n kanssa. Äskettäin yhteistyössä sen ja Kuntaliiton kanssa valmistui opas kuntien, vesilaitosten ja vesiosuuskuntien yhteistoiminnalle. VVY:n talous on vakaalla pohjalla. Yhdyskuntatekniikkanäyttelyjen järjestämistä yhteistyössä muiden yhdyskuntatekniikan alan yhdistysten kanssa jatketaan. Myös koulutustoiminta jatkuu monipuolisena, mutta Piekkari arvioi tapahtumien sisällön ja rakenteen jonkin verran uudistuvan. Olennainen viimeaikainen muutos oli vuosi sitten tehty vesihuollon kehittämisrahaston jäsenyys, joka nyt liittyy automaattisesti yhdistyksen jäsenyyteen. Se turvaa vesihuollon tutkimus- ja kehittämistoimintaan pienen vakaan perusrahoituksen. Vesihuollon pätevyysvaatimuksiin tulisi Piekkarin mielestä kiinnittää enemmän huomiota. Se nostaisi alan profiiliakin. Yhdistys on palvellut jäseniään hyvin tähän asti. Minun haasteeni on pitää taso korkealla. Haluan kiinnittää jatkossa erityistä huomiota kaikkien jäsenten palvelemiseen ja tarpeiden huomioonottamiseen. VVY:ssä en aja HSY:n asiaa, vaan toimin osaltani hyvän suomalaisen vesihuollon turvaamiseksi. Kuntatekniikka 5/

12 Heikki Mäki haki oppia VETO-koulutuksesta Vesihuollon saneerausurakoinnissa Vesihuollon verkostojen saneeraus on varma työllistäjä alan urakoitsijoille tulevaisuudessa. Urakkasopimusten hallinnassa on kehitettävää niin tilaajilla kuin urakoitsijoillakin. TEKSTI JA KUVA Paavo Taipale Riihimäen Vesi saneeraa viemäriverkostoaan keskimäärin parilla miljoonalla eurolla vuosittain kaivamalla kadut auki ja vaihtamalla putket. Tämän lisäksi tehdään ajoittain saneerauksia kaivamattomilla menetelmillä. Kaupungissa on vesijohtoverkostoa 250 kilometriä ja viemäreitä 200 kilometriä, josta viidennes on sekaviemäreitä. Saneerauksissa rakennetaan erillisviemäröinti, jotta jätevedenpuhdistamon virtaamia saadaan vähennetyksi. Nykytahdilla sekaviemäreiden vaihtaminen erillisviemäreiksi veisi parikymmentä vuotta, sanoo Riihimäen Veden verkostopäällikkö Heikki Mäki. Riihimäellä on halua päästä eroon sekaviemäreistä, sillä jätevedenpuhdistamolla on ajoittain ohijuoksutuksia. Puhdistamolla käsitellään vuodessa noin 5 miljoonaa kuutiota jätevettä, josta vajaa viidennes tulee Hausjärven ja Lopen alueelta. Vedenottamoja on neljä, ja ne on saneerattu vuoden 2004 jälkeen. Talousvettä toimitetaan myös Lopelle, ja Valion meijeri on ylivoimaisesti suurin teollisuuden asiakas. Valion toiminnan keskeytys vaikkapa veden toimitushäiriön vuoksi vaikuttaa välillisesti noin 25 miljoonan ihmisen elämään meillä ja muualla. Vaihto neuvottelupöydän toiselle puolelle Rakennusmestari Heikki Mäki tuli Riihimäen Veden palvelukseen vuosi sitten. Hänellä on pitkä kokemus yhdyskuntatekniikan urakoista sekä yrittäjänä että Destian ja YIT:n palveluksessa. Tässä vaiheessa heräsi kiinnostus työskennellä tilaajapuolen tehtävissä. Olen aiemmin ollut urakoitsijan palveluksessa täällä Riihimäen hankkeissa, joten vesilaitoksella oli entuudestaan tuttua porukkaa, ja päätin hakea avointa paikkaa, kun kuulin, että kokemusta arvostetaan. Ikää on jo sen verran mittarissa, että kiinteä työpaikka painoi myös vaakakupissa. Uusi työ uudessa organisaatiossa tarjoaa opittavaa konkarillekin. Mäen nykyiset tehtävät painottuvat kunnossapitoon aiemman uran uudisrakennushankkeiden sijasta. Rakennustyömaalla tietää aina, millainen urakka on menossa. Samanlaiseen suunnitelmallisuuteen ei täällä päästä, vaikka ennakoivaan kunnossapitoon pyritäänkin. Kun puhelin soi, asiakkaan ongelma voi koskea yhtä hyvin etanantorjuntaa kuin vesimittarin virheellistä näyttöäkin, Mäki kuvailee tehtävien kirjoa. Täydennyskoulutus evästi uudessa tehtävässä Heikki Mäki innostui pian Riihimäen Veteen tultuaan toimitusjohtajan vinkistä hakeutumaan työn ohessa suoritettavaan vesihuollon johtamisen ja kehittämisen PD-ohjelmaan. Tampereen teknillinen yliopisto järjesti tämän VETO-koulutusohjelman viime talvena kolmannen kerran valmistuneelle rakennusmestarille jo VETO-koulu- Riihimäen Veden verkostopäällikkö Heikki Mäki (oik.) ja Patastenmäentien vesijohto- ja viemärisaneerausta urakoivan Destian vastaava työnjohtaja Kim Peltonen pitävät tärkeänä, että työmaalla toimitaan sopimusten mukaan. 12 Kuntatekniikka 5/2013

13 VESIHUOLTO kehitettävää tuksen oppimismenetelmät olivat aivan uudentyyppisiä. Laitettiin neljä opiskelijaa pöydän ympärille, vissypullo pöytään ja sanottiin, että teette tästä esseen. Eniten hyötyä oli kokemustenvaihdosta ja verkostoitumisesta lähijaksojen aikana, Mäki kiittelee. Opiskelijoiden ikäjakauma oli laaja, kurssilla oli kaikenikäisiä eri puolilta maata ja heidän toimenkuvansa vesilaitoksilla ja muissa organisaatioissa olivat hyvin erilaisia. Olisin saanut kurssista vieläkin enemmän irti, jos olisin ehtinyt olla hiukan pitempään täällä laitoksella töissä ennen kurssia. Vastuunkantoa tarvitaan puolin ja toisin VETO-kurssin lopputyössään Mäki tarkasteli vesihuollon saneerausurakoiden sopimusten hallintaa. Hän peilasi käytäntöjä alan normeihin ja ohjeisiin sekä haastatteli tilaajia ja urakoitsijoita. Urakointi on kahden erilaisen osapuolen intressien yhteensovittamista. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jonka avulla molemmat osapuolet voivat toimia säädösten puitteissa mahdollisimman joustavasti. Suurimpana ongelmana hän näkee sopijapuolten välinpitämättömyyden, jolloin tarjoutuu tilaisuus mennä yli sieltä, missä aita on matalin. Molempien osapuolten on otettava sopimusten hallinta vakavasti. Suunnitelmat, tarjouspyyntö ja urakkasopimus on laadittava viisaasti ja voimassa olevien ohjeiden mukaan. Urakoitsijan on vastaavasti täytettävä omat velvoitteensa laatu-, turvallisuus- ja muiden suunnitelmiensa osalta. Jos urakan aikana tapahtuu poikkeamia osapuolten vastuiden toteutumisessa, niihin pitää puuttua tarvittaessa kovallakin kädellä. Mäen mielestä Suomessa ollaan liian arkoja tekemään poikkeamailmoituksia ja reklamaatioita, vaikka ne ovat osa aivan normaalia sopimusjohtamista. Poikkeamien dokumentointi on kuitenkin tärkeää esimerkiksi vesi- ja viemäriverkostossa myöhemmin tehtäviä kunnossapitoja korjaustöitä ajatellen. Käytäntö on kovin kirjavaa. Monet varsinkin pienemmän urakoitsijat pitävät menettelyä turhana paperin tuhlaamisena ja ovat sitä mieltä, että onhan näitä tehty jo 30 vuotta, Mäki harmittelee. Pelkkä papereiden laatiminen ei vielä riitä, vaan on myös toimittava niiden mukaan. Ja kun asiat kirjataan, niitä joudutaan myös ajattelemaan. Mäki muistuttaa myös työturvallisuuden merkityksestä. Erityisesti työnaikaisiin liikennejärjestelyihin ja kaivantojen tukemiseen on kiinnitettävä vieläkin enemmän huomiota. Olennaista on oikea asenne. Asenne, asenne ja asenne. Siitä se lähtee. Liian paljon ajatellaan edelleen, että ei tuossa mitään puomia tarvita, näin on tehty aina ennenkin. Kuntatekniikka 5/

14 Vesihuollon kehitys ja yhteiskunnallinen merkitys Hapertuvatko hanat? Vesihuolto eli vesi- ja viemärilaitostoiminta on erittäin tärkeää yhdyskuntien kehitykselle ja hyvinvoinnille. Toimialan suurimmat haasteet ovat ikääntyvä infrastruktuuri ja rapautuvat verkostot. Tapio S. Katko Dosentti, TkT, Tampereen teknillinen yliopisto,vesipalveluiden tutkijaryhmä CADWES Historian valossa vesihuolto on julkinen välttämättömyyspalvelu ja keskeinen osa kansallista huoltovarmuutta. Vesihuollon aikajänne on 250 vuotta. Vesihuollon tulevaisuuden hahmottamiseksi ja edistämiseksi on ymmärrettävä, mistä ollaan tulossa ja missä tällä hetkellä ollaan. Operatiivisen toiminnan lisäksi olisi löydettävä aikaa kehittämiselle strategisella ja visionäärisellä aikajänteellä. Tulee varmistaa, että sektorin institutionaalinen muisti ja hiljainen tieto tallentuvat ja siirtyvät seuraaville sukupolville. Vesihuollon teknologinen kehitys Suomessa Jo 1800-luvun loppupuolella pääkaupungin virkamiehet ja vesiasiantuntijat tekivät runsaasti opintomatkoja muualle Eurooppaan. Monet rannikon ja sisämaan kaupungit sekä vesiasiantuntijat olivat yhteyksissä toisiinsa ja myös ulkomaille. Toisen maailmansodan jälkeen tuli uusi kansainvälistymisaalto: kansalliset yhteistyöjärjestöt kehittyivät, ja menimme mukaan kansainvälisiin verkostoihin.vientitoiminta alkoi 1960-luvulla, ja kansainvälisty- Ari Myllylä Vesijohtovuodon korjaus Hollolan Salpakankaalla lokakuussa 2004, kuvassa Arto Puotiniemi minen laajeni EU-jäsenyyden myötä. Raakavesilähteen valinta on ollut keskeinen puheenaihe jo toista sataa vuotta. Tampereen vuoden 1920 päätös luopua pohjavesihankkeesta houkutti muitakin kaupunkeja käyttämään pintavettä. Toisen maailmansodan jälkeen pintavesilaitoksia myytiin jopa kaupunkeihin, joissa olisi ollut pohjavettä. Vesihallinnon perustamisen jälkeen 1970 tuli keskeiseksi opiksi hyödyntää pohjavettä, ja samoihin aikoihin ryhdyttiin valmistamaan tekopohjavettä. Keskustelu pinta- ja pohjavedestä näyttää edelleen jatkuvan. Tekopohjaveden valmistus voisi kuitenkin olla yksi keino suojella viimeisiä harjujamme soran otolta. Yhdyskuntien veden käytön ja henkeä kohti lasketun ominaiskulutuksen kasvun pysähty- Hanaa! Palvelut kuntoon, päättäjät kouluun saneerataan verkot, Hangosta Ouluun. Kunnon taksat, lain henki voimaan vain kohtuutuotot, piiloveroja soimaan. minen ja lasku 1970-luvulla tulivat kaikille yllätyksenä. Jää nähtäväksi, vieläkö veden käyttö henkeä kohti voi juurikaan laskea. Veden käsittelyn kehityksen myötä on tullut tarve seurata veden laatua myös vesijohtoverkostossa. Muun muassa Nokian epidemia loppuvuodesta 2007 Hanaa! -kirjan luvusta 18 muistutti, että tarkkana pitää olla. Myös yksittäisissä kaivoissa on vielä runsaasti puutteita. Vesihuollon suurin huolenaihe on kuitenkin ikääntyvä infrastruktuuri ja erityisesti rapautuvat verkostot. Viemäriverkostoissa on vähennettävä vuotovesiä. Vaikka työmenetelmät ja mate- 14 Kuntatekniikka 5/2013

15 VESIHUOLTO vahvemmin esille Tulevaisuusajattelun ja johtamisen aikajänne: operatiivisesta jänteestä (1 v.) kohti strategista (10 v.) ja visionääristä ajattelua (50 v.). riaalit ovat kehittyneet, verkostoa joudutaan saneeraamaan lisääntyvästi mieluummin kaivamattomilla menetelmillä. Vuonna 1982 valmistunut Päijänne-tunnelikin vaati korjausta. Vesitornejakin saneerataan. Tulvariskialueet on kansallisesti määritelty. Epäselvien vastuiden vuoksi on kuitenkin uhkia: otetaanko lisääntyviä rankkasateita vieläkään riittävän vakavasti? Vuonna 2007 maassamme oli noin 540 vähintään 50 asukkaan jätevedet käsittelevää jätevesipuhdistamoa, joiden puhdistusteho orgaanisen aineen ja fosforin osalta oli noin 95 prosenttia. Kaupungeissa oli eniten puhdistamoja vuonna 1990, minkä jälkeen puhdistusta on keskitetty. Puolta maakunnan jätevesistä ei voi kuitenkaan ohjata yhteen paikkaan lisääntyvien riskien vuoksi. Erityisesti Lapissa on panostettu matkailukeskusten vesihuoltoon 1990-luvulta lähtien. Jo nykyisellä teknologialla näyttää olevan mahdollista puhdistaa jätevesiä niin tehokkaasti, että voidaan kohta puhua nollakuormasta. Tällöin orgaanisen aineen ja fosforin vähenemä on yli 99 prosenttia. Sen sijaan typenpoistotarpeesta varsinkin sisämaa-alueiden puhdistamoissa on alan asiantuntijapiireissä erilaisia näkemyksiä. Vesihuollon toiminta ja talous Vesihuollon ulkoiseen toimintaympäristöön kuuluvat yhteiskunnalliset muutokset. Kunnallisia vesihuoltolaitoksia on muutettu liikelaitoksiksi, ylikunnallista yhteistyötä on edistetty eri tavoin, vesi- ja viemärilaitoksia on integroitu lisääntyvässä määrin ja haja-asutusalueille on syntynyt uusia osuuskuntia myös viemäröintiin. Vesihuollossakin näkyy F.E. Schumacherin ajatus: meistä monien on vaikea ymmärtää sitä, että johonkin ongelmaan voi olla näennäisesti vastakkaisia ratkaisuja tai useita vaihtoehtoja organisoida toimintaa. Laitoskoon suurentaminen ei kuitenkaan saa olla itseisarvo vaan yksi keino tehostaa toimintaa. Vesihuoltolaitosten talouden läpinäkyvyyttä on lisättävä: isoilta laitoksilta vaadittuja tuottoja tulee kohtuullistaa ja pienten laitosten taloutta kohentaa. Erityistilanteiden ohella haavoittuvuutta tulee tarkastella normaaliolojen turvaamisen kannalta. Vesihuollon kehittämisessä korostuvat toimialan omat erityispiirteet ja hyvän hallinnon periaatteet. Jätevesimaksulain tultua voimaan 1974 vesimaksut nousivat yli kaksinkertaisiksi. Tämä hyväksyttiin mukisematta. Jotta nykyinen saneerausvelka voitaisiin kattaa, se vaatisi ehkä 15 prosentin nostoa vesihuoltomaksuihin. Taksojen tulisikin perustua todelliseen tarpeeseen ei kuvitelmaan, että niiden pitää olla alempia kuin naapurikunnassa. Institutionaalinen kehittäminen Kunta vastaa vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä koko alueellaan. Valtakunnan tasolla päävastuussa on maa- ja metsätalousministeriö, kun ympäristö-, sosiaali- ja terveys- sekä työ- ja elinkeinoministeriöillä on omat roolinsa. Lainsäädännössä vesihuoltoa koskevat säännökset ovat varsin hajallaan. Alueellisilla ely-keskuksilla näyttää olevan erilaisia painotuksia, mikä lienee perusteltuakin, kun otetaan huomioon erilaiset olosuhteet eri puolilla maata. Vesihuollon parissa toimivan henkilöstön kokonaismäärä on viime vuosikymmeninä laskenut selvästi samalla, kun koulutustaso ja tarpeet ovat nousseet. Vesihuollon ammatillinen koulutus on kehittynyt. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on erityisesti soveltava tutkimus- ja kehitystyö, joka palvelee opetusta, työelämää ja aluekehitystä. Aiemmin hyvin miesvaltainen toimiala on tasaarvoistunut, ja nykyään vesihuollon opiskelijoista yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa enemmistö on naisia. Vastoin yleistä kuvitelmaa veden käsittely ja jätevesien puhdistus on suhteellisen halpaa. Sen sijaan verkostojen rakentaminen, Kuntatekniikka 5/

16 VESIHUOLTO ylläpito ja saneeraus on kallista, onhan pääomista kiinni verkostoissa liki 80 prosenttia. Koulutus ja tutkimus kuitenkin painottavat käsittelytekniikoita. Tämä epäsuhta olisi vihdoinkin korjattava. Seuraavien kymmenen vuoden aikana nykyisistä alan ammattilaisista jää pois työelämästä noin 40 prosenttia. Vaatimustaso kasvaa kuitenkin koko ajan. Sektoria koskeva koulutuspolitiikka on ollut silti valitettavan lyhytnäköistä ja tempoilevaa. Vesihuollon toimialalla on VVY:n ohella useita vapaaehtoisia ammatillisia ja tieteellisiä yhteistyöjärjestöjä sekä alueellisia ja paikallisia vesiensuojeluyhdistyksiä. Ne ovat selvästikin syntyneet tarpeesta. Yksityisellä toimiluvalla on Suomeen perustettu vesi- ja viemärilaitos vain Helsinkiin. Vuoteen 1900 mennessä vesihuoltolaitokset olivat siirtyneet julkiseen ja kuntien omistukseen lähes joka maassa. Samankaltaista yksityistämistä ajettiin uudestaan 1990-luvulla varsin kehnoin tuloksin. Vesihuoltolaitosten tulee kuitenkin tehostaa toimintaansa ja lisätä avoimuuttaan ja läpinäkyvyyttään. Palveluita voidaan ja pitää ostaa yksityissektorilta kilpailuun perustuvina. Kullekin toimijalle on kuitenkin etsittävä sille parhaiten soveltuvat roolit. Suomalaiset alan yritykset ovat laajentaneet toimintaansa tai osin tulleet osaksi ulkomaisia yrityksiä samalla kun ulkomaiset yritykset ovat laajentuneet Suomeen. Vuodesta 1990 lähtien maamme on tukenut vesiensuojelua edistäviä hankkeita Itämeren rantavaltioissa erityisesti hankkeiden valmistelua, toteutusta ja puhdistamoiden käyttötoimintaa. Myös kehitysyhteistyössä vesihuolto on ollut ja on yksi pääsektoreista. Vesihuollon merkitys ja tulevaisuus Historian valossa vesihuolto on julkinen välttämättömyyspalvelu ja keskeinen osa kansallista huoltovarmuutta. Kokemukset historiasta sekä 2000-luvun taitteesta osoittavat, että kuntien tai osuuskuntien tulee omistaa vesihuoltolaitokset ja pitää ydintoiminnot omissa käsissään. Yksityissektorilla on oma tärkeä roolinsa tuottaessaan palveluita ja tarvikkeita. Julkisella vallalla on kuitenkin perimmäinen vastuu vesihuollosta ja sen keskeisistä toiminnoista. Vesihuollon suurin haaste jatkossa on ikääntyvä infrastruktuuri, erityisesti verkostojen rapautuminen. Muita suuria haasteita ovat haavoittuvuus ja riskien hallinta sekä tutkimus ja koulutus. Monilta vesihuoltoa koskevilta ja sitä sivuavilta aloilta on myönteisiä havaintoja tulevaisuusajattelusta ja strategioista, vaikka vesihuoltoalan systemaattinen ennakointi onkin laatimatta. Vesihuollon kehitystä ja kehittämistä tulee tarkastella erityisen pitkällä, tarvittaessa 250 vuoden aikajänteellä eli 125 vuotta historiaan ja saman verran tulevaisuuteen. Dosentti, TkT Tapio S. Katko hoitaa UNESCO:n kestävän vesihuollon oppituolia Tampereen teknillisessä yliopistossa. Hänen kirjoittamansa teos Hanaa! Suomen vesihuolto: kehitys ja yhteiskunnallinen merkitys julkaistiin keväällä Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n kustantamana. 16 Kuntatekniikka 5/2013

17 Kuntatekniikka 5/

18 Jätevesidata tehokkaampaan käyttöön DIAMOND-hankkeesta työkaluja pu Nykyaikaisilla jätevedenpuhdistamoilla mitataan ja varastoidaan paljon dataa, mutta sen käsittely on usein puutteellista. Tämä rajoittaa uusien mittalaitteiden, valvontajärjestelmien ja prosessinohjauksen tehokasta käyttöä laitoksilla. Parannusta tilanteeseen haetaan nyt kansainvälisenä yhteistyönä. Henri Haimi, TkL, tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto Vuosi sitten käynnistetty EUtutkimushanke DIAMOND tarttuu puutteisiin kehittämällä uusia työkaluja datankäsittelyyn. Aalto-yliopiston Vesi- ja ympäristötekniikka toteuttaa hankkeen Advanced Control -työpaketin tutkimus- ja kehitystyön. Siinä suunnitellaan uusia algoritmeja puhdistamojen käytön optimointiin ja koko laitokset kattavia säätöratkaisuja jätevedenkäsittelyn kustannustehokkuuden parantamiseen. Viime vuosikymmeninä yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla on tapahtunut monenlaista kehitystä. Yleinen trendi on ollut, että ammoniumtypen poistoon suunniteltuja laitoksia on muutettu kokonaistyppeä poistaviksi lupaehtojen tarkistusten seurauksena. Toisaalta mittaus- ja tietotekniikan edistysaskeleet ovat lisänneet olennaisesti puhdistamoilla mitattavaa ja varastoitavaa datamäärää. Jos kasvaneet mittausmäärät ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia uudistusten myötä monimutkaistuneiden käsittelyprosessien operointiin, ovat ne myös luoneet uusia haasteita. Puhdistamoilla syntyvä data on varsin heterogeenista. Automaattisten anturien ja analysaattorien mittauksia lukuisista tärkeistä muuttujista saadaan prosessiyksikköjen eri vaiheista usealta käsittelylinjalta. Kaikkia seurattavia muuttujia ei kuitenkaan toistaiseksi voida luotettavasti mitata automaattisin instrumentein, joten myös säännöllisiä laboratorioanalyysejä tarvitaan. Mipro Oy Jäteveden puhdistuksessa ilmastuksen oikealla säädöllä voidaan saada aikaan merkittäviä säästöjä käyttökustannuksissa. Lisäksi puhdistamojen työntekijät saavat informaatiota muun muassa valvomo-ohjelmistoista ja ohjelmoitavista logiikkasäätimistä. Mitattava puhdistamodata on laadultaan vaihtelevaa ja sisältää eripituisia mittausviiveitä, puuttuvia havaintoja ja virheellistä mittausinformaatiota. Datasta tiivistetään informaatiota Datan suuren määrän ja vaihtelevan laadun vuoksi sen huolellinen jalostus ja käsittely tehostaisivat puhdistamojen valvontaa ja ohjausta, mutta siihen ei laitosten henkilökunnalla yleensä ole resursseja. DIAMOND-tutkimushankkeessa kehitetään uusia työkaluja jätevedenpuhdistamojen datankäsittelyyn. Hankkeen yleisenä päämääränä on edesauttaa dataan sisältyvän oleellisen informaation hyödyntämistä laitoksien operoinnissa jatkuvatoimisesti. Konkreettisena tuotoksena tutkimushankkeessa suunnitellaan uusi ohjelmistoalusta, ADAM. Kehitettävällä ohjelmistoalustalla pyritään tarjoamaan helposti saatavissa olevaa, asianmukaisesti prosessoitua, tiivistettyä ja laadukasta puhdistamodataa ja informaatiota laitosten käyttäjille. Tätä kautta ADAMohjelmisto ja muut hankkeessa kehitettävät työkalut tekevät myös tehokkaampien prosessinvalvontaan, -ohjaukseen ja optimointiin liittyvien ratkaisujen käyttöönoton helpommaksi jätevedenpuhdistamoilla. Tuotteiden kehitys ja testaus Hankkeessa kehitettävä ADAMohjelmisto koostuu kolmesta moduulista. Datankeräysmoduuli kokoaa olennaisen puhdistamolla syntyvän datan ja tallentaa sen keskusyksikköön. Toisessa moduulissa validoidaan keskusyksikköön varastoitu data. Kolmas moduuli puolestaan tuottaa laitosten käyttäjille muokattua ja tiivistettyä informaatiota mitatusta datasta. Kyseisissä moduuleissa hyödynnetään signaalinkäsittely-, datankorjaus- ja tiedonrikastusmenetelmiä sekä rekonstruoidaan mittaussignaaleja. Varsinaisen ADAM-ohjelmiston lisäksi hankkeessa suunnitellaan myös työkaluja, jotka tuke- 18 Kuntatekniikka 5/2013

19 VESIHUOLTO hdistamojen operointiin DIAMOND-hankkeen tekninen toteutus. Kaavion lyhenteet: SCADA valvomo-ohjelmisto, PLC ohjelmoitava logiikkasäädin, ODP on-line datan esikäsittely, SD anturien diagnostiikka, ACS kehittynyt ohjausjärjestelmä ja AMS kehittynyt valvontajärjestelmä. DIAMOND DIAMOND on kaksivuotinen hanke, joka kuuluu pk-yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja tukevaan EU:n 7. puiteohjelmaan FP7/ DIAMONDIA hallinnoi Research Executive Agency, ec.europa.eu/research/rea, rahoitussopimus N Tutkimushankkeessa on mukana kaikkiaan yhdeksän osapuolta kolmesta eri maasta. Mukana on viisi pk-yritystä (Mondragón Sistemas de Información, Espanja; Aguas de Gipuzkoa S.A., Espanja; Cerlic Controls AB, Ruotsi; Stockholm Vatten AB, Ruotsi; Mipro Oy, Suomi), kaksi tutkimuslaitosta (Centro de Estudios e Investigaciones Técnicas CEIT, Espanja; IVL Svenska Miljöinstitutet AB, Ruotsi) ja kaksi yliopistoa (Uppsala Universitet, Ruotsi; Aalto-yliopisto, Suomi). vat puhdistamodatan tehokasta käyttöä laitosten operoinnissa. Mittalaitteiden diagnostiikkaa tuetaan esikäsittelemällä mittausdataa ja antamalla sen perusteella automaattisia hälytyksiä häiriötilanteissa. Koko laitoksen toiminnan valvontaa helpotetaan laskemalla avaintunnuslukuja, jotka indikoivat kulloistakin operointitilaa. Aalto-yliopiston keskeisin rooli hankkeessa on kehittää koko puhdistamon operoinnin kattavia ohjausalgoritmeja. Suunniteltavat algoritmit tähtäävät laitosten optimaaliseen ajotapaan asetettujen taloudellisten ja ympäristösuojelullisten kriteerien puitteissa käyttäen hyväksi ADAM-ohjelmistosta saatavaa informaatiota. Hankkeen osapuolet kehittävät parhaillaan edellä kuvattuja työkaluja sekä työstävät integrointiratkaisua, jolla eri työkalut yhdistetään toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Suunniteltavat tuotteet testataan ja validoidaan kolmella täyden mittakaavan laitoksella: Mekolanden puhdistamolla Espanjassa, Bromman puhdistamolla Ruotsissa sekä Kymen Vesi Oy:n Mussalon puhdistamolla Suomessa. ADAM-ohjelmiston ensimmäinen versio valmistuu syksyllä, ja se viimeistellään loppuvuoden aikana. Tämän jälkeen alkavat koeajot tutkimushankkeen referenssipuhdistamoilla. Kuntatekniikka 5/

20 Jyväskylän vesitornisortuman onnettomuustutkinta Suursäiliöiden tarpeellisuus Jyväskylän Kangasvuoren vesitornin sortuminen viime marraskuussa on saanut monet kunnat pohtimaan vesihuollon uudelleenjärjestelyjä. Veden kulutuksen pieneneminen ja pumppaustekniikan kehittyminen voivat tehdä suursäiliöt tarpeettomiksi. TEKSTI JA KUVAT Heikki Jaakkola Jyväskylän vesitornisortuman onnettomuustutkinta on valmistunut, ja Onnettomuustutkintakes- kus julkistaa raporttinsa Jyväskylän taannoisesta vesitornisortumasta syyskuussa. Turman syy oli vesisäiliön alareunaa vannehtivien järeiden teräskimppujen pettäminen vetymurtuman takia. Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Kai Valonen kertoo vetymurtuman uhkaavan juuri erikoislujia teräksiä, joita käytetään muun muassa vesitorneissa ja silloissa vetolujuuden takia. Ulkomailla vetymurtuman tiedetään aiheuttaneen aiemmin ongelmia varsin nopeasti teräksen käyttöönoton jälkeen. Murtumien syyksi havaittiin teräksen valmistusprosessin yhteydessä syntynyt vety, minkä takia valmistusohjeita päivitettiin vuonna Tätä nuoremmissa teräksissä valmistuksesta johtuvaa vetyriskiä ei tiettävästi ole. Jyväskylän tapauksessa tilanne oli toinen. Vety ei syntynyt metallin valmistuksessa vaan ruostumisprosessin yhteydessä. Onnettomuuden perimmäisenä syynä voidaankin nähdä terästä ympäröivän betonin kastuminen, Järeiden teräsnippujen pettäminen oli kaikille yllätys. mikä johti metallin ruostumiseen ja näin vedyn syntymiseen, Valonen sanoo. Sadevesi on päässyt betoniin kahta reittiä, joista toinen on ollut yläpuolisten betonielementtien väliset saumat. Nämä on periaatteessa tiivistetty elastisella massalla, mutta täyttö on ollut riittämätön. Toinen reitti on syntynyt säiliön ulkovaipan ja täyttöbetonin väliseen tilaan, johon ylhäältä valuva sadevesi on päässyt tunkeutumaan. Riittämätön sadevesisuojaus ja betonin kostuminen huomattiin jo vuonna Vaikka erikoislujan teräksen vetyriski oli tiedossa, järeiden teräsnippujen pettäminen oli Valosen mukaan kaikille yllätys. Haurastumisen vauhdista ei ollut käytännön kokemusta, eikä tätä osattu ennakoida torneja rakennettaessa nelisenkymmentä vuotta sitten. Betonirakentaminen kehittyi tuolloin kovaa vauhtia ja uusi, innovatiivinen menetelmä tarjosi kunnille nopean ja edullisen tavan rakentaa kipeästi kaivattua uutta infrastruktuuria. Tutkiminen hankalaa Betonirakenteiden kuntoarviointi on perinteisesti perustunut lähinnä näytteiden ottoon. Van- Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Kai Valonen esittelee Jyväskylän sortuneen vesitornin vaurioituneita harjateräksiä. Hänen mielestään vanhojen betonirakenteiden omistajilla on syytä huoleen, jos betoni terästen ympärillä on märkää puutteellisen sadevesisuojauksen takia. 20 Kuntatekniikka 5/2013

21 RAKENTAMINEN valmistui mietityttää kuntia Vetymurtuma uhkaa nimenomaan erikoislujia teräksiä, joita käytetään mm. silloissa ja vesitorneissa vetolujuuden takia. Ennen vuotta 1978 tehtyä valmistusohjeitten päivitystä vetyä syntyi terästen valmistuksen yhteydessä. Jyväskylän tapauksessa haurastumisen syynä oli kuitenkin ruostumisprosessin yhteydessä syntynyt vety. hoista rakennusmateriaaleista ei ole tallella juurikaan dokumentteja; tällaisia ei löytynyt Jyväskylänkään tornista. Valosen mukaan myös näytteiden ottoon perustuva arviointi jää helposti puutteelliseksi. Poraamalla otettu näyte kertoo vain sen pistemäisen kohdan tilanteen, mihin pora on osunut. Tilanne voi olla aivan toinen jo lyhyen etäisyyden päässä. Käytännössä hyvä alku turvallisuuden varmentamiseksi on usein betonirakenteiden sadevesisuojauksen tarkistaminen sekä betonin kosteuden selvittäminen. Jos teräksiä ympäröivä betoni on syystä tai toisesta kosteaa, tilanteesta on syytä huolestua. Kosteuden tarkistaminen on usein aiheellista myös arvioitaessa normaaleja rakenneteräksiä, joille vetymurtuma ei aiheuta riskiä. Monissa rakenteissa betonia sitoo juuri normaali rakenneteräs, joka haurastuu normaalin ruostumisen myötä. Valonen pitää myönteisenä kehityksenä uuden tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia suurtenkin rakenteiden entistä tarkempaan ja kattavampaan silmälläpitoon. Nyt käytössä olevan tarkan anturoinnin avulla ongelmia enteilevät muotopoikkeamat voidaan havaita jo alkuvaiheessa. Kunnat olleet aktiivisia Kai Valonen kiittää ripeyttä, jolla monissa kunnissa on reagoitu Jyväskylän tapaukseen. Heti onnettomuuden jälkeen tornien omistajat alkoivat hakea aktiivisesti tietoa riskirakenteiden tunnistamisesta ja korjaamisesta. Akuutti tiedontarve oli valtava. Valonen kuitenkin harmittelee sitä, ettei käytössä ole mitään vakiomenettelyä ongelmarakenteista tiedottamiseen. Lainmukainen menettely on tehdä ilmoitus turvallisuusuhasta, jos tällainen havaitaan. Tämän jälkeen toivotaan, että ilmoitus tavoittaa kohderyhmänsä ja joku ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Jyväskylän tapauksen jälkeen eräänlaisena ensiapuna kuntia neuvottiin pienentämään riskitornien kuormaa veden määrää vähentämällä. Myöhemmin, tarkempien tutkimusten valmistuttua ohjeistusta voidaan lisätä ja tarkentaa. Tarvetta olisi kuitenkin sa- Kuntatekniikka 5/

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. 26.9.2014 1 Yli 90 % suomalaisista on vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä. Yli 80 % on viemäriverkostojen

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho 1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

PALVELUMAKSUHINNASTO

PALVELUMAKSUHINNASTO 1 liikelaitoksen 16.10.2014 hyväksymä Voimaantulopäivä 1.1.2015 1 TONTTIJOHTOMAKSU 1.1 Vesijohto Laitoksen suorittamasta tonttivesijohdon hankkimisesta, asentamisesta ja liittämisestä laitoksen vesijohtoverkostoon

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä 12.11.2016 Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä KEMIN VESI OY Kemin Vesi vastaa Kemissä Vedenjakelusta Jäteveden

Lisätiedot

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007.

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Toimintakertomus 2011 Vesiosuuskunnan viidennen toimintakauden

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa Tekes seminaari 23.11.2009 Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Markku Maunula Suomen Ympäristökeskus Havaitut

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät Kemi 16.11.2016 Arto Seppälä Aiheita Lapin vesihuollon tila Vesihuollon rahoitus Ajankohtaista vesihuoltolain siirtymäsäännöksissä Maakuntauudistus

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuoltopäivä 18.11.2015 Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskus SYKE Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, josta viranomaiset saavat

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

kokouksessa päivänä kuuta 20

kokouksessa päivänä kuuta 20 VUOLIJOEN KUNNAN VESIMAKSUTAKSA Hyväksytty kokouksessa päivänä kuuta 20 Voimaantulopäivä: Vesilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi perii Vuolijoen kunta laitokseen liittymisestä ja sen käytöstä annetut

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston tilanne Suomessa

Vesi- ja viemäriverkoston tilanne Suomessa FiSTT vuosikonferenssi 21.11.2013, Lahti Vesi- ja viemäriverkoston tilanne Suomessa Osmo Seppälä toimitusjohtaja 15.11.2013 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa Lähteet: Vesihuoltoverkostojen

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.12.2015 129 Kunnanhallitus 11.1.2016 9 Kunnanvaltuusto 25.1.2016 7 Voimaantulo 1.3.2016 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 LIITTYMISMAKSUT...

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI Liite 4 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä- alueurakka-alueella 2016 2018 LAATUSUUNNITELMAMALLI 9.8.2016 9.8.2016 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI LIITE 3 Laatusuunnitelmamalli 1(5) Yleisten alueiden aurausurakka 2014 2016 LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017

VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017 Laukaan Vesihuolto Oy VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017 Hyväksytty yhtiön hallituksen kokouksessa 7.11.2016 8. Voimaantulopäivä 1.1.2017. 1 Paineviemärijärjestelmät Paineviemärijärjestelmässä viemäri

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

1 Johdanto. 2 Sammutusvesisopimuksen liittyminen muihin sopimuksiin ja suunnitelmiin PALVELUSOPIMUS 1 (6) Sammutusvesisopimus

1 Johdanto. 2 Sammutusvesisopimuksen liittyminen muihin sopimuksiin ja suunnitelmiin PALVELUSOPIMUS 1 (6) Sammutusvesisopimus SAMMUTUSVESISOPIMUS Yleisen sammutusveden toimittamisen palvelusopimus Kauniaisten kaupungin, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän kesken Sisällys 1 Johdanto...

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN ANNI VOUTILAINEN RAMBOLL FINLAND OY, VESIHUOLTO VESIHUOLTOPÄIVÄT 2015, TURKU VESIOSUUSKUNTIEN HAASTEET Suomalaisessa yhteiskunnassa on havaittu selkeitä

Lisätiedot

Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen

Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen Kuntamarkkinat 9.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain muutokset Lakimuutokset tulivat

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS Tekninen lautakunta 106 10.12.2014 Ympäristölautakunta 7 03.02.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS 188/59/2014 Tekninen lautakunta 10.12.2014 106 Vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskus SYKE Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, josta

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta Sammutusvesisuunnitelman liitetiedot SASTAMALA YHTEYSTIEDOT Vesihuollosta vastaava organisaatio, yhteystietoineen Sastamalan Vesi liikelaitos Jorma Tuomisto p. 050 517 0957 jorma.tuomisto@sastamala.fi

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS VESIHUOLTO 2016 8.6.2016 HÄMEENLINNA 1 YHTEINEN TYÖMAA > Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla samanaikaisesti tai peräkkäin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA 5.6.2014

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA 5.6.2014 Kokousaika Torstai 5. kesäkuuta 2014 kello 18.00 21.10 Kokouspaikka Kunnanvirasto Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Läsnä Poissa Jari Laurila pj x Esko Syrjälä j. x Kimmo Kupi j. x Pirjo

Lisätiedot

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta 1.2.2012 TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston tehtävät ja organisaatio 2 Tekninen johtaja

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Uudet suositukset liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdoiksi ja vesihuoltolaitoksen yleisiksi toimitusehdoiksi

Uudet suositukset liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdoiksi ja vesihuoltolaitoksen yleisiksi toimitusehdoiksi Uudet suositukset liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdoiksi ja vesihuoltolaitoksen yleisiksi toimitusehdoiksi Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon.

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liedon kunta Liedon Vesi LIEDON VEDEN TAKSA Liedon Vesi, jäljempänä vesihuoltolaitos, perii tässä taksassa lueteltuja liittymis- ja käyttömaksuja sekä perusmaksuja soveltaen vesihuoltolakia (119/2001),

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 1 Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 25.4.2016 1. Osapuolet 1. Tampereen kaupunki, joka omistaa 71,20 % osakkeista ja äänivallasta 2. Ylöjärven kaupunki, joka omistaa 8,53 % osakkeista

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

SAVONLINNAN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUMAKSUT 1.1.2013 alkaen

SAVONLINNAN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUMAKSUT 1.1.2013 alkaen 1 (5) SAVONLINNAN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUMAKSUT 1.1.2013 alkaen (Taksarakenteen uudistus hyväksytty liikelaitosten keskuksen johtokunnassa 8.10.2003 123, käyttöönotettu 1.1.2004) Vesihuollon kustannusten

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Laatua, tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa innovatiivisilla hankinnoilla seminaari Oulu 18.1.2017 klo 12.30 15.45, Scandic Oulu Päivi Laajala,

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Jätevesiprosessien monitoroinnin ja ohjauksen tulevaisuus

Jätevesiprosessien monitoroinnin ja ohjauksen tulevaisuus Jätevesiprosessien monitoroinnin ja ohjauksen tulevaisuus Kolme havaintoesimerkkiä Henri Haimi Sisältö Case 1: Viikinmäen jälkisuodatusprosessin nitraattipitoisuuksien estimointi n malliprediktiivinen

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Suositussopimuksen luonteesta Suositussopimuksen allekirjoittajilla ympäristöministeriöllä, Suomen Kuntaliitto ry:llä ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry:llä

Lisätiedot