Teemana lanta ja vesiensuojelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teemana lanta ja vesiensuojelu"

Transkriptio

1 PIHVIKARJALIITON TIEDOTUSLEHTI (nro 20) Teemana lanta ja vesiensuojelu Lantakoordinaattori Tarja Haaranen: Lanta on voimavara Nauta Itämeren pelastusoperaatiossa Naudanlihantuotannon tehokkuus ja ympäristöystävällisyys eivät sulje toisiaan pois

2 Hyvää Joulua & Onnellista Vuotta 2015! Pihvikarja sisältö Pääkirjoitus 5 Mennen & tullen Mennen & tullen 6 Lanta on arvokas voimavara 10 Lannassa on voimaa ja eurojen edestä kasvulle tärkeitä ravinteita 12 Vain analyysi tietää 13 Järki Lanta -hanke 13 Mansikkapellot parempaan kuntoon lannalla 14 Nauta Itämeren pelastusoperaatiossa 16 Uusi ympäristökorvausjärjestelmä tuo muutoksia tullessaan 18 Olet mitä syöt 19 Itämeri huohottaa leväkuormassaan toimenpiteitä tarvitaan laajalla rintamalla 20 Puhtaan veden puolustajat 24 Naudanlihantuotannon tehokkuus ja ympäristöystävällisyys eivät sulje toisiaan pois 28 Nautaparlamentti 33 Ameriikan raitilla 38 Kuva: Johanna Ratia Skotlantilaistunnelmaa Narvan mailla 41 Terveisiä etelänaapurista 42 Angus Forum ensimäistä kertaa Suomessa 44 Yhteistyössä Pihvikarjaliiton kanssa 47 Pihvikarjaliiton hallitus ja rotuyhdistykset 48 Mediakortti 49 Pihvikarjaseminaari laineilla 51 Seuraava Pihvikarja ilmestyy maaliskuussa! pihvikarja PIHVIKARJALIITON TIEDOTUSLEHTI JULKAISIJA: PÄÄTOIMITTAJA: TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: LEHTITOIMIKUNTA: ILMOITUSMYYNTI: KUVAT: KANSIKUVA: PAINOPAIKKA: ULKOASU: Pihvikarjankasvattajien liitto ry Antti Veräväinen Susanna Heikkinen Susanna Heikkinen, Antti Veräväinen, Maarit Kallio, Johanna Jahkola Armi Mäenpää, Kirjoittajat, rotuyhdistykset, yhteistyökumppanit, BigStockPhoto Joel Puhakainen Savion Kirjapaino, Kerava Neiti Sievänen, 3

3 Pääkirjoitus Vahvaa tahtoa yhteisten asioiden hoitamiseksi Tiedustele tuotteita alue-edustajaltasi vilomix.fi/edustajat NUOLUX-NUOLUKIVET Nuolux Monipuolinen, runsaasti magnesiumia sisältävä nuolukivi kivennäis- ja hivenainelähteeksi laitumelle ja navettaan. Nuolux sisältää magnesiumin lisäksi kalsiumia, fosforia, natriumia sekä monipuolisesti hivenaineita ja ADE-vitamiineja. Vuosi on taas lopuillaan. Viljelijän ammatissa toimivat ihmiset voivat olla siinä mielessä tyytyväisiä tilanteeseen, että työmäärä ehkä hetkeksi pikkuisen helpottaa. Vuoden pimeimpään aikaan ei tarvitse huhkia pitkiä päiviä. Meillä ei välttämättä ole mahdollisuuksia sellaisiin lomiin, ainakaan kesällä, kuin muilla väestöryhmillä, mutta hiljaisempana aikana voi suoda itselleen mahdollisuuden normaaliin kanssakäymisiin ja omiin harrastuksiin. Levon ja virkistymisen myötä on mahdollisuus miettiä tulevaa vuotta. Maatalouden harjoittajan näkökulmasta vuosi erityyppisine vuodenaikoineen on itse asiassa hyvin mielenkiintoinen. Onnistunut viljely vaatii paljon etukäteissuunnittelua, opiskelua, hankintoja, asioiden valmistelua jne. Nämä asiat täytyy vain osata sijoittaa aikajanalle siten, että keväällä pystytään hoitamaan viljelytoimet tehokkaasti, kesällä on seurattava sääennusteita ja oltava oikeaan aikaan rehunkorjuussa. Syksyllekin riittää korjuutöitä ja sadon markkinointia. Hyvä etukäteissuunnittelu varmistaa, että hetkenkin poutajaksolla saadaan paljon aikaan. Tilakoko laajenee, koneet kasvavat, viljelijä on yhä suuremman yksikön johtaja. Jokainen meistä joutuu toiminnassaan ottamaan tavalla ja toisellakin huomioon oman toimintaympäristönsä. Maaseudun tiet joutuvat koetukselle raskaamman liikennöinnin ja kasvavan tilakoon vuoksi. Mielestäni viljelijät ottavat toiminnassaan keskimäärin hyvin huomioon ympäristön ja tekevät parhaansa, että syntyvät haitat olisivat mahdollisimman pienet. Me ymmärrämme, että laajamittainen lannan Hyvä etukäteissuunnittelu varmistaa, että hetkenkin poutajaksolla saadaan paljon aikaan. pellolle ajaminen huhti-toukokuussa johtaa väistämättä teiden huononemiseen ja on omiaan synnyttämään kielteistä ilmapiiriä maataloutta kohtaan. Olemme syystäkin ylpeitä laiduntavista karjoistamme. Siinäkin on asiakokonaisuus, joka tiloilla osataan hoitaa pääsääntöisesti hyvin. Erityisympäristötukialueiden laiduntaminen on toki ohjeistettu viljelijöille pilkuntarkasti ja sitä myös valvotaan raskaasti. Oikeanlaisella laiduntamisella tarkoitan kuitenkin maisemanhoitamista, jossa ylilaiduntaminen vältetään, laidunta ei sotketa kuralle, eläimillä on riittävästi syötävää ja juotavaa, ja että lähiympäristö asukkaineen ei koe laiduntavia eläimiä millään tavoin kielteisenä. Suomalainen pihvikarjatila on tulevaisuuden tila. Se edellyttää, että osaamme itse hoitaa jatkossakin sillä kuuluisalla maalaisjärjellä omaan toimintaympäristöömme kuuluvia asioita oikealla tavalla. Se edellyttää myös, että muu yhteiskunta, mukaan lukien poliittiset päätöksentekijät, ymmärtävät sen toimintaympäristön missä me harjoitamme ammattiamme. Viljelijöiltä vaaditaan samanaikaisesti tilakoon kasvattamista, ympäristön huomioon ottamista ja eläinten hyvinvoinnin lisäämistä entisestäänkin. Tämän yhtälön toteuttaminen vaatii periksiantamattomuutta ja vahvaa tahtoa. Pihvikarjan kasvatuksella on mahdollisuutensa tulevaisuudessakin. Siihen on monta syytä uskoa. Toivotan kaikki pihvikarja-alalla olevat tai siitä kiinnostuneet mukaan Pihvikarjaristeilylle helmikuussa. Antti Veräväinen puheenjohtaja, Pihvikarjankasvattajien liitto ry Kuva: Atria Nuolux Tunnutus Nuolukivi ummessaoleville naudoille. Sisältää kivennäisaineet ja hivenaineet oikeissa suhteissa ja soveltuu ainoaksi ummessaoloajan kivennäislähteeksi. Vilomix Finland Oy Yrittäjäntie 1, Paimio puh

4 Mennen & tullen Mennen & tullen Mennen & tullen Mennen & tullen Vilvoittelevat Herefordit veivät kuvakisan voiton! Parhaan pihvikarjakuvan metsästyksen on voittanut Veera Pajamäen kuva Hereford chillout, jossa lauma hakee rantavedestä vilvoitusta kauniina kesäpäivänä. Tuomaristo ihastui kuvan raikkauteen, onnistuneeseen asetelmaan ja väreihin. Onnea voittajalle! Pihvikarjaliiton valokuvakilpailuun osallistui ilahduttavat 94 otosta, jotka jakautuivat neljään eri sarjaan. Kuvia oli emoista, vasikoista, sonneista, koirista ja jopa hevosesta, ja niissä tulivat eri vuodenajat ja eläinten touhut hienosti esiin. Tuomaristo kiitti kuvien hauskoja oivalluksia, hyvää rajausta, vauhdikkuutta ja värejä. Samalla muistutettiin, että kuvattaessa kannattaa kiinnittää huomiota eläinten puhtauteen. Sarjasta Eläimellistä menoa löytyi toiseksi sijoittunut Jepuli, jossa oli kilpailun hauskin poseeraus. Siinä Joel Puhakaisen vasikka väläyttää mainion, hampaat paljastavan hymyn. Raati kiitti kuvan ilmeikkyyttä sekä eläimen silmien ja katseen suunnan selkeyttä. Kovatasoisin sarja oli Luonto hurmaa, josta voittajan lisäksi nousi 3. palkintosijalle Treffit kuutamon loisteessa. Johanna Ratia oli onnistunut vangitsemaan tunnelman, joka oli samalla kertaa herkkä ja mystinen. Kolmen parhaan otoksen kuvaajat palkittiin Matkapoikien lahjakortein. Kunniamaininta sarjassa Karjankasvattajan arkipäivää meni yksimielisesti Tuire Ala-Prinkkilän kuvalle Cowboy. Tiettävästi kilpailun nuorin osallistuja oli 12-vuotias Ella Honka-aho, jonka otos Häränhäntää grillissä sai kunniamaininnan sarjassa Herkkuja pihvilihasta. Eläimellistäsarjan kunniamaininta osoitettiin Veera Pajamäen kuvalle Kerro, kerro kuvastin, ja Anna-Leena Vierimaan Aamu-usvassa oli Luonto hurmaa -sarjan kärkeä. Kilpailun tuomareina toimivat mainosgraafikko Maarit Sievänen, toimittaja/freelancervalokuvaaja Leena Pakarinen ja liiton johtokunnan jäsen Anu Juurakko. Raadin sihteerinä toimi Susanna Heikkinen. Pihvikarjaliitto kiittää lämpimästi kaikkia kilpailuun osallistuneita ja kannustaa lähettämään kuvia jatkossakin! Jouluisiinkin väreihin sopiva Jepuli nähdään tämän lehden kansikuvana ja Hereford chillout kevätnumeron kansikuvana. Tulemme julkaisemaan myös muita hyviä kisakuvia Pihvikarjalehdessä. KUNNIA- MAININTA Kiitos runsaasta osallistumisesta! Onnea kuvakisan voittajille ja kunniamaininnan saaneille! KUNNIA- MAININTA KUNNIA- MAININTA KUNNIA- MAININTA 6 7

5 Mennen & tullen Mennen & tullen Liittokokous laineilla Pihvikarjaliiton liittokokous pidettään Pihvikarjaristeilyn yhteydessä Helsingissä M/S Baltic Queen aluksen kokoustilassa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Ohjelma takakannen sisäpuolella. Nautaparlamentti 2015 järjestetään Tampereella Nautaparlamentti on perinteikäs, vuosittainen tapahtuma kaikille naudanlihantuottajille. Heinäkuun päivinä Tampereella kokoontuvan Nautaparlamentti 2015:n järjestävät tällä kertaa Pihvikarjaliitto ja rotuyhdistykset yhdessä. Lisätietoja ohjelmasta julkaistaan Pihvikarjaliiton nettisivuilla. Lisää sivulla 33. Limousin-väki kokoontuu Talvipäiville Kunnon Paikkaan Suomen Limousinkasvattajat ry järjestää perinteiset Talvipäivät 16. tammikuuta 2015 Siilinjärvellä. Nemosta ELMA-messujen vetonaula Hereford-sonni APH Nemo hurmasi yleisönsä Helsingin messukeskuksessa pidetyillä Elma-messuilla marraskuun alussa. Nemo valittiin Mr Elmaksi. Kuvassa Nemoa taluttaa Laura Kuuluvainen. Kalentereita kaupan Hereford-yhdistys on painattanut kalenterin vuodelle Kalentereita saa tilata 8 hintaan Hf-yhdistyksen kotisivujen kautta. Myös Suomen Highland Cattle Club on julkaissut oman kuvakalenterinsa. Lisätietoja 15 hintaisesta tuotteesta löytyy highlandcattle-nettisivuilta. Tiukkaa asiaa taloudesta Jyväskylän Pihvikarjaseminaarissa Jyväskylän KoneAgrian yhteydessä 8. lokakuuta järjestetyssä Pihvikarjaseminaarissa puhuttiin rahasta ja sen riittävyydestä. Maatilan taloudenpitoon ja toimeentuloon liittyviä keinoja oli kuulemassa niin nuoria yrittäjiä kuin vanhoja konkareitakin. Pihvikarjaliiton Cowgirl Maarit Kärki toi esiin hankemaailmaa ja siinä onnistumista. On jo aika pitää ääntä ja rummuttaa tuotannon puolesta, hän totesi. MTT Ruukin hankekoordinaattorista Keski-Pohjanmaan ammattiopistoon siirtynyt Kärki painotti, että suomalaisen emolehmätuotannon tulevaisuutta on tuettava koulutusta kehittämällä. Jos maatilan tavoitteena on kasvu ja kannattavuus, talouden perusasiat on otettava haltuun, muistutti maatilayhtiöihin erikoistunut Johanna Lindvall Finanssila Oy:stä. Puuhastelusta bisneksentekoon pääseminen edellyttää tiukkaa kustannusseurantaa ja tulojen lisäystä, mihin Lindvall jakoi nipun erilaisia keinoja. Samalla hän painotti tilojen välistä yhteistyötä ja erikoistumista. Samoja eväitä, mutta täysin erilaisella lähestymistavalla tarjoili karjatilan isäntä Esko Rissanen Hyvätuuli Highlandista. Kolmen yrittäjän kimppa Pieksämäeltä on sopinut jakavansa kulut ja riskit, mutta kukin omistaa omat eläimensä. Rissasen mukaan pienuus voi olla myös lisäarvo. Kasvun sijaan me haemme tasapainoa, määrän sijaan makua, hän kiteytti. Rissanen on omassa toiminnassaan nähnyt, kuinka suoramyynnin asiakkaat ovat valmiita maksamaan laadusta. Suoramyynti tarjoaa mahdollisuuksia erikoistua, painotti myös Aitoja Makuja -hankkeen koordinaattori Johanna Mattila. Hankkeen toimesta on juuri julkaistu suoramyynnin lainsäädäntöä käsitteleviä esitteitä, joiden avulla startti toiminnan aloittamiseksi helpottuu. Viimeisenä puhujana Pekka Pihamaa Maa- ja metsätalousministeriöstä päivitti paikallaolijoiden tietoja tulevan ohjelmakauden maataloustuista. Puheenvuorojen jälkeen nautittiin lähialueelta hankittuja herkkuja paikallisen pienpanimon Hukka-oluen kera. Vilkas keskustelu seminaarin aiheista jatkui pitkään näyttelyn sulkeutumisajan jälkeenkin Limousinkasvattajien johtoon uusia kasvoja Limousinyhdistyksen johtokunnassa heiluttaa nyt puheenjohtajan nuijaa Helena Kukkonen Siikajoelta. Muut jäsenet ovat Miika Leppävuori, Antti Valtokari, Erno Uusi-Salava, Joel Puhakainen, Juha Tenho, Ulla Hööpakka ja Riikka Parviainen. Sihteerinä jatkaa Johanna Jantunen ja rahastonhoitajana Turkka Rantan KUHN työkoneissa yhdistyvät kestävä laatu ja korkea suorituskyky Profile Plus 1870 Primor 3570 Suomi 1-akselisen vaunun säiliö on asennettu osittain renkaiden väliin, joten vaunu on sisarmallejaan matalampi ja kapeampi. Erittäin tarkka 3-pistepunnitus, purku ja kuvitus puhallinturbiinilla tai purkuluukku/kuljetinvalmius säiliön oikeassa etukulmassa. Säiliökoot 16, 18 ja 20 m3. Kone soveltuu kaikenlaisen korsirehun silppuamiseen ja jakamiseen sekä turpeen levittämiseen kuivikkeeksi. Murskainroottorin jaksoittainen syöttöroottori kahdeksalla terärivillä ei murskaa materiaalia tarpeettomasti, tällöin pölyäminen on erittäin vähäistä. Kysy tarjous myyjältä! Kysy tarjous myyjältä! seosrehuvaunu puhallinturbiinilla itselastaava paalisilppuri Tutustu laajaan KUHN valikoimaan osoitteessa HELENA KUKKONEN, PJ SUOMEN LIMOUSINKASVATTAJAT RY FORSSA Tommi Syrjälä JYVÄSKYLÄ Markku Kauppinen HÄMEENLINNA Mikko Kämäri SEINÄJOKI Pekka Karhukorpi KUOPIO Pauli Markkanen Mr. Elma eli Nemo-sonni hurmasi Elma-messuilla. Vieressä Laura Kuuluvainen. OULU Janne Pietilä MIKKELI Raimo Trygg YLIVIESKA Reijo Viirelä TERVOLA Jukka Mansikkasalo

6 Lanta on arvokas voimavara Hyvin hoidettu peltomaa on ravinteiden kierrätyksen ydin, sanoo hankekoordinaattori Tarja Haaranen. Hän vastaa maa- ja metsätalousministeriön MTT:ltä tilaamasta maatalouden ravinteiden kierrätyshankkeesta. Ravinteet sinne, missä niitä tarvitaan Ravinteiden kierrätyksen ytimessä on hyvin hoidettu peltomaa. On pidettävä huoli siitä, että maan mururakenne pysyy hyvänä ja siinä on riittävästi orgaanista ainesta. Talviajan nurmipeitteisyys pelloilla on ympäristön kannalta supertoimenpide, Tarja Haaranen sanoo. Nurmipeitteisyyden eduista puhuttaessa hän kuitenkin muistuttaa, ettei ole yhtä hyvää käytäntöä, joka sopisi koko maahan. Maaperä, ilmasto ja tilojen tuotantosuunta tulee ottaa huomioon. Tänä päivänä kasvi- ja eläintuotanto ovat monista syistä johtuen etääntyneet toisistaan, ja ravinteiden tarjonta ja kysyntä ovat epätasapainossa. Yhtenä esimerkkinä on tuotannon keskittyminen alueellisesti: lantafosforista 40 % syntyy Pohjanmaalla, ja 17 % Lounais-Suomessa. Koska lantaa on kannattamatonta kuljettaa sinne, missä sille on tarvetta, epätasapaino täytyy ratkaista jotenkin muuten. Hankkeessa pyritäänkin löytämään sellaisia menetelmiä ja keinoja, joilla kotieläin- ja kasvitilojen yhteistyötä voitaisiin kehittää. Voi olla, että tarvitaan lisää tuotteistamista, jotta lannan hyödyntäminen olisi taloudellisesti järkevää. Konkreettisia esimerkkejä ovat lannan kompostointi, separointi, pyrolyysi ja biokaasutus. Tarvitaan myös markkinat ja työnjako, mikä avaa uusia työmahdollisuuksia vaikkapa lantaurakoinnille. Lantapörssiä on jo paikallisesti kokeiltu, ja uutta pontta sellaisen kehittämiseksi on kehitteillä, Haaranen kertoo. Tavoitteena pysyviä uusia yhteistyömuotoja Ravinteiden kierrätyksellä on merkitystä maatalouden kilpailukyvyn parantamisessa, ja sillä turvataan myös ruoantuotannon edellytykset. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan paljon työtä ja rahaa. Maatalouden kehittämisohjelma tarjoaa mahdollisuuksia, joita hyödyntämällä kokonaisuutta voidaan vielä eteenpäin. Esimerkiksi maatalouden ympäristökorvaukseen liittyvät asiat, kuten lietelannan sijoittaminen ja ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen sekä investointituki ovat konkreettisia kannustimia. Tarja Haarasen mukaan ravinteiden kierrätystä edistävät yritys- ja hanketuet tulee ohjata käytännön hankkeisiin, jotka luovat taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Yritysyhteistyö on tervetullutta, sillä ravinteiden kierrätykseen liittyvien palveluiden ja tuotteiden kysyntä on kasvussa. Ravinteiden kierrätystä edistävä teknologia kiinnostaa myös kansainvälisillä markkinoilla, joten biotalouden liiketoiminnalla voidaan luoda talouskasvua ja uusia työpaikkoja. Teksti: Susanna Heikkinen Kuvat: Tiina Rinne Lantakoordinaattori Tarja Haarasen tehtävänä on edistää ravinteiden hyötykäyttöä ja poistaa lannan kysynnän ja tarjonnan välisiä pullonkauloja. Kun Tarja Haaranen siirtyi ympäristöneuvoksen tehtävästä Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hankkeen vetäjäksi, häntä alettiin tituleerata lantakoordinaattoriksi. Vaikka lanta onkin työnkuvan merkittävä osa, kyse on paljon moniulotteisemmasta asiasta: Haaranen yrittää saada suomalaiset katsomaan ravinteiden kierrätystä kokonaisuutena. Hankkeen päämääränä on varmistaa, että Suomen maataloustuotannosta syntyvä lanta sekä muu ravinteita sisältävä orgaaninen aines on tehokkaassa hyötykäytössä vuoteen 2020 mennessä. Lanta on arvokas tuote, sillä se sisältää kasvinviljelyssä tarvittavia ravinteita, kuten fosforia. Maapallon raakafosfaattivarat ovat rajalliset, ja noin 90 % louhituista fosforivaroista kuluu rehuihin ja lannoitteisiin. Periaatteessa suomalaisen kotieläintuotannon lannan sisältämä fosfori kattaisi maanviljelymme koko fosforintarpeen, Tarja Haaranen sanoo. Lisää yhteistyötä teorian ja käytännön välille Hanke-sana kalskahtaa monien korvaan rahan haaskuuna, ja Tarja Haaranen kertoo ymmärtävänsä miksi. Hankemaailmassa ei aina tiedetä, mitä muut tekevät. Koordinointia ja yhteistyötä tarvitaan hallinnon, tutkijoiden ja yritystoiminnan välille, jotta tulokset siirtyvät käytäntöön ja rahoille saadaan vastinetta. Paikalliset olosuhteet ja toiveet tulisi paremmin ottaa huomioon. On aivan keskeistä, että hanketoiminta ei ole hallinnon määräämää, vaan alueellisiin tarpeisiin nojaavaa. Tarvitaan vähemmän selvityksiä ja enemmän työtä, pohtii Haaranen. Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hankkeen koordinaattorina Tarja Haaranen toimii sanansaattajana hallinnon ja kentän välillä, seuraa tutkimustietoa, käytännön kokeiluja ja teknistä kehitystyötä. Samalla hän sujuvasti siirtyy hallinnonalalta toiselle seuraten ravinteiden kierrätystoimia. Tähän Haarasella on hyvät valmiudet ja verkostot, sillä työuraan mahtuu kahdeksan vuoden jaksot ensin kentällä neuvojana, sitten maa- ja metsätalousministeriössä ja viimeksi ympäristöministeriössä. Tarja Haaranen peräänkuuluttaa kasvi- ja eläintilojen välistä yhteistyötä, jotta 10 miljoonaa kiloa suomalaista naudanlantaa saadaan tehokkaaseen hyötykäyttöön

7 Lannassa on voimaa ja eurojen edestä kasvulle tärkeitä ravinteita Maatilojen välisen ravinnekierrätyksen edistämiseen keskittyneen Järki Lanta -hankkeen projektikoordinaattori Kaisa Riiko iloitsee siitä, että lannan arvo on vihdoin tiedostettu. Jos lanta on väärässä paikassa, se voi olla ongelma. Oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan levitettynä se on aarre. Lannassa lymyää uskomaton määrä ravinteita, joiden kierrätykselle pitää rakentaa hyviä ratkaisuja. Niiden ei kannata antaa valua vesistöihin ja edelleen Itämereen. Järki Lanta -hankkeen loppuseminaari pidettiin marraskuun puolivälissä Tuorlan maatalousoppilaitoksessa Piikkiössä. Paikalla oli asiantuntijoita, mutta myös paljon kotieläin- ja kasvinviljelytilallisia, jotka ovat käytännössä hakeneet ratkaisuja tehokkaaseen lannan kierrätykseen. Sauvolainen pihvikarjan kasvattaja Antti Toivonen Salmensuun tilalta on kehitellyt yhdessä naapuriviljelijöittensä kanssa erilaisia kuvioita lannan käsittelyä ja kuljetusta helpottamaan ja sujuvoittamaan. Yhteistyössä on hankittu kalustoa ja yhdellä vastaanottotilalla on Salmensuun lihasikalan lietteitä varten rakennettu etälietelantasäiliö. Liete voidaan jo talven aikana kuljettaa suoraan tilalle, jonka pelloille se aikanaan levitetään. Salmensuun tilan Herefordit tekevät tärkeää maisemanhoitotyötä laiduntaessaan. Maisemanhoito on merkittävä tuotantosuunta tämän päivän maataloudessa, Antti Toivonen alleviivaa. Kun naudat laiduntavat esimerkiksi merenrantaniittyjä, ne pitävät ruokokasvuston kurissa ja kuljettavat rannasta levähdyspaikoille tullessaan mukanaan vesistöjä rehevöittäviä ravinteita pois veden ääreltä. Suomalaisilla maatiloilla on lantaa tuottavia kotieläimiä yli 14 miljoonaa. Näistä nautoja on lähes miljoona. Nautakarja ei suinkaan jakaannu tasan Suomen peltomaille, vaan keskittyy Pohjanmaalle ja itäiseen Suomeen. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa kuljeskelee vain 4 prosenttia koko Suomen naudoista. Kuitenkin lounaissuomalaisilla pelloilla lannalla olisi käyttöä jo sen maanparannusvaikutusten takia, Kaisa Riiko sanoo. Käsittely avainasemassa Hankkeen aikana ja seminaarissakin puhuttiin paljon lannan käsittelystä, jota hankkeessa kokeiltiin monilla eri tavoilla. Mukana olleista 13 esimerkkimaatilasta osa on lannan tuottajia ja toiset lannan vastaanottajia. Tilojen välinen yhteistyö nousikin suureen arvoon hankkeen aikana. Ilman yhteistyötä ongelmat kasaantuvat. Yhdellä on liikaa lantaa, kun toisella on iso puute sekä ravinteista että maanparannuspartikkeleista. Konekimpassa onnistuu Tilojen tekemä teknologiayhteistyö konekimppoineen ja urakointimalleineen monipuolistavat tilojen käytettävissä olevia lannankäsittely- ja levitysteknologioita. Uusien teknologioiden käyttöönottoa voisi madaltaa tukijärjestelmillä, jotta hyvät ratkaisut leviäisivät ja kehittyisivät edelleen. Tilojen välinen ravinnekierrätys ei onnistu ilman yhteistyöhalua, mutta tahdon lisäksi kannattaa yhteistyö varmistaa selvin sopimuksin. Hyötyjä saavutetaan koneyhteistyön, urakoinnin, tilojen välisen rehukaupan sekä lanta- ja viljelykiertoyhteistyön avulla. Keskeistä pitkälle vietyjen yhteistyöratkaisujen onnistumisessa on sen hyväksyminen, että toinenkin osapuoli voittaa, Kaisa Riiko korostaa. Parhaimmillaan yhteistyö tuo isoja säästöjä tuotantokustannuksiin. Ei kuulosta kovin järkevältä, että jokainen tila omistaisi lannan käsittely-, kuljetus tai levityslaitteita. Järki Lannan projektikoordinaattori Kaisa Riiko on itsekin viljelijä ja tuntee savipeltojen ominaisuudet sekä maan tiivistymisen ongelmat käytännössä. Hän iloitsee siitä, että ravinteiden kierrätykseen on halua, mutta siihen pitäisi löytää lisää kannustimia. Investointitukea luvassa Riiko muistutti seminaarissa, että uuden ohjelmakauden ympäristötuki lupaa investointirahaa myös esimerkiksi separointilaitteiston hankintaan. Hankkeen aikana kokeiltiin sikalan lietteen separointia ja sakkautusta. Lannankäytön taloudellisuuden tehostamisessa jakeistaminen näyttelee merkittävää osaa. Runsasravinteisen jakeen kuljettaminen kannattaa kauemmaksikin, selvisi hankkeen aikana. Kuljettaminen tulee helpommaksi ja halvemmaksi. Toisaalta lannan ja erityisesti kuivalantojen maan kasvukuntoa parantava vaikutus on myös lannan käytön kannattavuutta. Tämä lannan maanparannusarvon tunnistaminen on meillä vasta tulossa paremmin tietoisuuteen, Riiko sanoo. Riiko muistutti, että lannan tai jakeen analysoinnin merkitys kasvaa koko ajan. Vain oikealla analyysillä voidaan taata, että lantaa ja sen ravinteita levitetään oikea määrä oikeaan paikkaan. Marraskuussa pidetty seminaari ei kuitenkaan tarkoita, että lantaan liittyvät asiat olisi ratkaistu. Tekemistä piisaa ja järkeviä kokemuksia kannattaa hyödyntää. Jäätiin kaipaamaan jatkoa hyvään vauhtiin päässeelle hankkeelle. Hyviä ja taloudellisia keinoja ravinteiden kierrättämiseen kannattaa hakea ja niiden kehittämiseen panostaa. Sitä kautta luonnon monimuotoisuus ja Itämeren tulevaisuus voidaan turvata. Teksti: Hia Sjöblom Kuva: Hia Sjöblom Piirros: Toinen Keksi Oy Vain analyysi tietää Kuva kertoo, että kuutiossa naudan lietelantaa on yleensä aika vähän fosforia, kun sen sijaan kuivalannassa sitä on selvästi enemmän. Broilerinlantakuutio on kaikkein ravinnerikkainta. Lanta on myös kysyttyä maanparannusainetta. Kuvan lantojen ravinnesisällöt perustuvat taulukkoarvoihin. Todellinen tilanne selviää vain tilakohtaisessa lanta-analyysissa, jonka merkitystä ei ole varaa aliarvioida. Jos kasvit saavat ravinteita liian vähän, on seurauksena heikko kasvu. Jos taas liikaa, on seurauksena likaisia vesiä. Ravinteiden arvo euroissa on laskettu seuraavista väkilannoitteiden hinnoista: K eli kalium: 1,2 /kg P eli fosfori: 1,8 /kg N eli typpi: 1,2 /kg Lanta on arvokas ravinnelähde, mutta myös maanparannusaine. Sen kierrättäminen ruuan tuotannossa on tulevaisuuden kannalta elintärkeää. Maapallon väkiluku kasvaa ja louhittavan fosforin määrä vähenee. Ei ole järkevää päästää sitä karkuun tuotantoketjusta. Järki Lanta -hanke Järki Lanta -hankkeen toteuttaja on Baltic Sea Action Group. Juuri päättyneen hankkeen rahoitus tuli ympäristöministeriön kansallisesta Ravinnekierrätys-ohjelmasta. Järki Lanta on osa BSAG:n ja Luonnon- ja riistanhoitosäätiön yhteistä Järki-hanketta. Vaikka Järki Lanta -hanke päättyy, työ jatkuu. Järki-hanke on BSAG:n ja Luonnon- ja riistanhoitosäätiön yhteinen hanke, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun edistäminen maa- ja metsätaloudessa

8 14 Mansikkapellot parempaan kuntoon lannalla Kuljetus ja levitys ei ole Vähämariken tilalla Sauvossa on viljelty mansikkaa yli kolmekymmentä vuotta. Kahtena syksynä pelloille on levitetty naudan kuivalantaa. Levityspelloilla kasvaa syysviljaa. Tavoitteena on saada kohti etelää viettävät pellot tuottamaan entistä paremmin. Maan rakenteen ja kasvukunnon parantamiseen haetaan koko ajan ratkaisuja. Isäntäpari Emmi Ali-Huokuna ja Jarno Suominen sanovat, että lannan käytön ykkösmotiivi on maanparannus. Saviseen maahan tarvitaan orgaanista ainetta. Peltojen rakenne on saatava mahdollisimman hyvään kuntoon, että se aikanaan tuottaisi punaista herkkumarjaa reippaasti. Jarno Suominen kertoo jo vanhempiensa sanoneen, että kasvu näillä pelloilla oli 1970-luvulla nykyistä parempaa. Emmi Ali- Huokuna kertoo lapsuuden kotitilastaan, joka on pieni ja monipuolinen. Karjan lantaa käytettiin peltojen parantamiseen sekä lannoittamiseen. Tämä maan rakenteen parantaminen on meilläkin ykkösmotiivi koko ajan, Jarno Suominen sanoo. Meillä ei ole näissä maisemissa soita eikä turvetta, jota voisi käyttää peltomaan rakenteen parantamiseen. Apua tähän päätettiin hakea lannasta. Nautakarjaa on kuitenkin vain harvalla tilalla lounaisessa Suomessa. halpaa hommaa Kun olimme päättäneet kokeilla lannan käyttöä, rupesimme etsimään mahdollista lannan luovuttajaa, Jarno Suominen kertoo ponnistuksista parin vuoden takaa. Viidentoista kilometrin päästä löytyikin sopiva yhteistyökumppani. Salmensuun tilalla kasvatetaan muun muassa Herefordeja. Siellä on myös panostettu lannan luovuttamiseen sekä kehitetty lannan käsittelyn ja kuljetuksen teknologioita. Tilalla syntyykin vuosittain emolehmien kuivalantaa lähes 4000 kuutiota. Kalliit kumipyörät Ensimmäiset kuivalantakuormat tuotiin Vähämariken tilalle syksyllä 2013 ja levitettiin syysviljamaalle ennen kylvöä. Pellon puinnin jälkeen levitettiin lanta, muokattiin kultivaattorilla ja kylvettiin syysvilja, jotta lannanlevitys olisi mahdollisimman tehokasta, Jarno Suominen kertoo. Vaikka lanta ei vastaanottajalle maksa mitään, tulee isoja kustannuksia kuljetuksesta ja levityksestä. Tänä vuonna päästiin vähän halvemmalla, kun käytimme kuljetukseen omaa kuorma-autoa. Sillä jouduttiinkin ajamaan parikymmentä kuormaa viidentoista kilometrin päästä lantaa luovuttavalta tilalta. Lannan levityskalustoa ei mansikkatilalla ole, joten urakoitsija kävi levittämässä lannan. Jarno Suominen sanoo, että vielä on vaikea arvioida, miten tehokasta lannan käyttäminen maanparannukseen mansikkapelloilla on. Lantaa on levitetty vasta kahtena syksynä. Pelloilla kasvatetaan vielä viljaa. Peltojen kasvukunto nähdään ja testataan vasta, kun niille seuraavan kerran istutetaan mansikkaa. Ja silloinkin onnistuminen on niin monesta tekijästä kiinni; säästä, sateista ja suhdanteista. Ajoitus tarkasti Vähämariken tilalla uskotaan ravinnekierrätykseen ja halutaan pitää valumia kurissa. Siksi peltomaan rakenteeseen ollaan valmiita panostamaan. Lannassa on myös ravinteita kasvien kasvamiseen. Säkissä ostettuna lannoite on paljon helpompi käyttää. Ennen kaikkea sen käyttö vaatii selvästi pienempää työpanosta. Mutta toisaalta nyt tehdyt toimet vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, sanoo mansikanviljelijä, jonka perheessä kasvaa kaksi pientä lasta. Isäntä laskeskelee, että tänä syksynä lantaa levitettiin noin 20 hehtaarille. Lannankäytön haasteisiin kuuluvat myös oikea ajoitus ja sää. Isäntä Jarno Suominen kertoo, että ensimmäisenä vuonna levitys onnistuttiin tekemään erittäin kuivaan maahan, ja vältyttiin maan haitalliselta tiivistymiseltä. Mansikkatilan kiire keskittyy kesään. Vähämariken sesonki alkaa toukokuussa ja päättyy syyskuun loppuun. Kiivaimpaan mansikka-aikaan ei ole mitään mahdollisuuksia keskittyä lannan kuljetukseen tai levitykseen, Emmi Ali-Huokuna sanoo. Isäntä on samoilla linjoilla ja toteaa, että mikäli syyslevitys kiellettäisiin, hän ei onnistuisi enää ajamaan lantaa pelloilleen. Keväällä lannan ajaminen peltoihin on muutenkin vähintään haasteellista. Maa on usein märkää, ja raskas vaunu aiheuttaisi maan tiivistymistä. Se ei olisikaan maan rakenteen parantamista. Emme tarkalleen vielä tiedä, mitä vaikutuksia tällä lannan ajamisella toiselta tilalta meidän pellolleimme on. Sen tiedämme, että töitä se teettää ja kustannuksia tulee. Teksti ja kuvat Hia Sjöblom Mansikkakuva BigStockPhoto - Lannan sisältämä orgaaninen aines on erinomaista maanparannukseen. Tällä kylällä ei tuotantoeläimiä tai niiden lantaa juuri näy. Viidentoista kilometrin säteeltä löytyi kuitenkin Salmensuun tila, josta lantaa luovutetaan. Heillä on myös kuljetus- ja levityskalusto. Myös ravinteet pysyvät kasvipeitteisessä pellossa talven yli, eivätkä valu vesiin ja sitä kautta Itämereen. Viljan oljet paalataan ja levitetään seuraavana kesänä mansikkapelloille estämään marjojen kuraantumista, Jarno Suominen sanoo ja tarkastelee oraalle noussutta syysvehnää. Vähämarike Perheessä Jarno Suominen ja Emmi Ali-Huokuna, kaksi lasta ja koira Mansikka- ja viljatila: 25 ha mansikkaa 2 ha vadelmaa 80 ha vehnää, josta puolet syysvehnää 15

9 Nauta Itämeren pelastusoperaatiossa Pihvilehmä paskoo, pieree ja puhdistaa Tottakai lähes tuhat kiloa painava nauta aiheuttaa kaikenlaista kulkiessaan rannoilla ja niityillä tankkaamassa itseään syötävään kuntoon. Kyse onkin siitä, mikä on näiden tekojen ja - Nauta on todella tärkeä eläin ympäristönhoidolle ja ravinteiden kierrätykselle laiduntaessaan, Järki-hankkeen projektikoordinaattori Eija Hagelberg sanoo. - Sillä on paljon enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia. Laiduntajaa tarvitaan hiilen sitomiseen, eroosion estämiseen ja moneen muuhun monimuotoisuustekoon. Itse asiassa märehtijä on tärkeä lenkki Itämeren pelastajien ketjussa. Tätä työtä tehdessään se samalla tuottaa ruokaa ihmisille. Aikamoinen yhdistelmä! vaikutusten saldo. Epäilemättä nauta vaikuttaa ympäristöön, mutta ennen Teksti Hia Sjöblom Kuva Hia Sjöblom kaikkea myönteisesti. Maalaismaisemassa kävelevä karja on monimuotoisuuden hoitaja ja lähiruokaa parhaimmillaan

10 Raivaamiseen ja aitaamiseen tukieuroja Uusi ympäristökorvausjärjestelmä tuo Tuleva ympäristökorvausjärjestelmä tuo mukanaan merkittäviä parannuksia sopimusperusteisiin toimenpiteisiin ja ympäristöinvestointeihin. Lisäksi lohkokohtaisesti valittavissa toimenpiteissä löytyy laiduntamalla hoidettavia vaihtoehtoja. Tässä pähkinänkuoressa niiden mahdolliset ympäristökorvaustoimenpiteet: Ympäristöinvestoinnit Perinnebiotoopeille ja luonnon monimuotoisuuskohteille saa jatkossakin investointitukea alkuraivaamiseen ja aitaamiseen. Hyvillä perusteilla tukea voi saada myös petoaitaan. Investointi pitää toteuttaa kahden vuoden aikana. Sen jälkeen tehdään viisivuotinen hoitosopimus. Kosteikkoinvestointien korvaukset nousevat ja tukiehdot helpottuvat. Kosteikot voi suunnitella laidunnus mielessä. Ympäristösopimukset muutoksia tullessaan Perinnebiotooppeja, luonnonlaitumia ja reunavyöhykkeitä voi laiduntaa. Perinnebiotooppi on keto, kuivan maan niitty, rantaniitty, hakamaa tai metsälaidun, jonka lajisto kertoo aiemmasta laidunnushistoriasta. Luonnonlaitumesta voi tehdä maisemanhoitosopimuksen, jos sillä on muusta ympäristöstä erottuvia luonto- tai maisema-arvoja, joita laidunnus edistää. Luonnonlaitumen pitää olla maatalousmaisemassa. Myös reunavyöhykkeet ja metsäsaarekkeet käyvät, jos niitä voidaan hoitaa raivaamalla tai laiduntamalla. Uudessa ohjelmassa reunavyöhykkeet voivat olla keskimäärin 40 metriä leveitä, jos niillä on erityisiä luonto- ja maisema-arvoja. Ne voivat mahdollisesti olla vieläkin laajempia, mikäli niitä hoidetaan laiduntamalla. Tukitasot tulevat todennäköisesti olemaan kiinteitä, eli jatkossa ei tarvita kustannusarviota hoitosuunnitelman kylkeen. Lohkokohtaisesti valittavat toimenpiteet Ympäristönhoitonurmet Suojavyöhykkeet siirtyvät ympäristönhoitonurmiin. Leveysvaatimuksiin tulee joustoa. Vesiensuojelukriteerit täyttävä suojavyöhyke voi olla yli kolmemetrinen ja jopa koko lohkon käsittävä, jos perustelut löytyvät. Suojavyöhykkeitä on laidunnettava erillään lannoitetuista kylvönurmista. Luonnonhoitopeltonurmet voivat olla myös pitkään nurmena olleita, niittymäisiksi kehittyneitä lohkoja. Luonnonhoitopeltoja kannattaakin jatkossa pitää osana tilan laidunkiertoa ja soveltuvilla kohteilla pyrkiä luomaan normaalia luonnonhoitopeltoa pitkäikäisempää ja monilajisempaa nurmea. Monivuotiset ympäristönurmet Tuet kohdennetaan Länsi-Suomen turve- ja multamaille tai happamille sulfaattimaille. Ne poikkeavat vain vähän tavanomaisista tuotantonurmista ja niitä voi hoitaa myös laiduntamalla. Muut laidunnettavaksi soveltuvat alat Pysyvien nurmien säilyttämisvelvollisuus on jatkossa osa viherryttämisehtoja koko maassa. Pysyviä nurmia voi hoitaa laiduntamalla ja niille voi hakea investointitukia ja hoitosopimusta. Uudella ohjelmakaudella kohteet saavat aiemmasta poiketen myös LFA-tukea, joten kohteilla on mahdollisuus varsin korkeisiin korvaustasoihin. Pysyvillä laitumilla tulee jatkossakin olemaan 50 puun enimmäishehtaarirajoitus. Teksti Kimmo Härjämäki Olet mitä syöt Ihminen on sitä mitä hän syö Senhän me kaikki tiedämme. Sama pätee muihinkin luontokappaleisiin, myös tuotantoeläimiin. Pihvikarjan rehulla on väliä. Se tuntuu maussa ja ympäristövaikutuksissa. Ne taas riippuvat siitä, mistä karjan rehu on peräisin. Nauta on mahtava eläin. Se muuttaa ihmisravinnoksi kasvillisuutta, joka ei ihmisen mahaan sellaisenaan sovi. Pajuja, heiniä, järviruokoa ei juuri ruokalautasella näy. Globaalin ruuantuotannon kannalta on kannatettava ajatus syöttää eläimille sellaista ravintoa, joka ei sovi ihmisille. Nurmiin, niittyihin ja suojavyöhykkeisiin perustuvalla ruokinnalla on jopa positiivisia ympäristövaikutuksia. Mutta miten on asian laita, jos rehuna käytettävä soija on tuotettu esimerkiksi Etelä-Amerikan sademetsiin ja savanneille raivatuilla alueilla? Suomen oloissa laiduntaminen lisää aina luonnon monimuotoisuutta ja nurmet kuuluvat monipuoliseen viljelykiertoon. Nurmet vähentävät eroosiota, sitovat hiiltä maahan ja parantavat maan kasvukuntoa eli vähentävät ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Voidaan jopa sanoa, että märehtijät ovat välttämättömiä kestävän ruuantuotannon ketjussa. Kaikkein ympäristöystävällisimmän tuotantomuodon kultamitalin voittaa niittylihan eli luonnonlaidunlihan tuotanto. Siinä pihvikarjan tuotanto perustuu niittyjen ja muiden pellon ulkopuolisten alueiden hyödyntämiseen laidunnuksessa. WWF ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ovat viime vuonna laatineet kriteerit suomalaiselle luonnonlaidunlihalle. Suomalaisen pihvikarjan kasvattajan kannattaa hyödyntää pellon ulkopuolisten alueiden sekä suojavyöhykkeiden tarjoamat mahdollisuudet myös tulevassa ympäristökorvausohjelmassa. Luonnonlaitumien käyttöä kannattaa hyödyntää myös markkinoinnissa, ja sen kuuluu näkyä myös lihan myyntihinnassa. Esimerkkejä löytyy maailmalta. Ruotsissa on Naturbeteskötttuotemerkki. Euroopassa suoramyyntitilat käyttävät niittylihan brändiä onnistuneesti markkinoinnissa. Yhdysvalloissa on jopa haettu vaihtoehtoja feedlotien maissinaudoille markkinoimalla Grass-fed Beefiä ja Grass-fed Milkiä. Ruoka- ja ympäristökeskustelu käy kuumana. Kuluttajille olisi tärkeää viedä oikeaa viestiä: Syö vähemmän lihaa, mutta kun syöt, valitse laadukasta ja ympäristöystävällisesti tuotettua kotimaista märehtijöiden lihaa. Ilman märehtijöitä meillä ei olisi ympäristön kannalta arvokasta laidunnusta, eikä viljelykierrolle arvokkaita nurmia. Teksti Eija Hagelberg Pirrokset Toinen Keksi Oy Kirjoittaja on JÄRKI hankkeen projektijohtaja Baltic Sea Action Groupissa. LISÄTIETOA: Suomen luonnonlaidunlihan kriteerit ja taustatietoa: Luonnonlaidunliha Ruotsissa: Yhdysvaltalainen ruoholla syötetyn lihan yhdistys: Epävirallinen lista luonnonlaidunlihan tuottajista, tule mukaan listalle: JÄRKI-hankkeen sivustolle tulossa neuvonta-asiaa talven 2015 kuluessa: Korsirehun popsija vapauttaa peltoja ruuantuotantoon ihmiselle. Naudan kuivalanta on lyömätöntä maanparannusainetta. Rannalla laiduntava nauta tuo rannoilta pois enemmän ravinteita kuin sinne vie. Laiduntaja lisää luonnon monimuotoisuutta. Maisemanhoito ja perinnebiotooppien ylläpito onnistuu. Laiduntajan koti on yleensä energiapihi pihatto. Laiduntaja hyötykäyttää suojavyöhykkeitä: Vesistöihin viettävät vyöhykkeet pysyvät kasvipeitteisinä, jolloin ravinteiden valunta vesiin vähenee. Nurmet ja muut vihreät kasvustot sitovat hiiltä tehokkaasti. Nurmet ja muu kasvipeitteisyys on olennainen osa eroosiontorjuntaa

11 Itämeri huohottaa leväkuormassaan toimenpiteitä tarvitaan laajalla rintamalla Itämereen valuva typen kokonaiskuorma vuodessa on lähes tonnia. Vesitse Itämereen valuu vuodessa lähes tonnia fosforia. Valumalistan kärjessä ovat Puola, Venäjä, Ruotsi ja Latvia. Suomi on viidentenä sekä fosfori- että typpivaluttajien listalla 8 prosentin osuudella kokonaiskuormituksesta. Viides sija rantavaltioiden välillä ei ole kunniakas. Vaarallisia aineita valuu mereen esimerkiksi jätevedenpuhdistamojen kautta sekä kaatopaikoilta. Lääkejäämät ja muovit aiheuttavat ongelmia meren eliöstölle. Meriliikenne, joka koko ajan paisuu, synnyttää päästöjä. Kasvava tankkeriliikenne on jatkuva öljypäästöjen riski. Pienen kaupungin kokoisilla Itämerellä seilaavilla risteilijöillä ei vieläkään ole velvollisuutta jättää käymälä- ja muita käyttövesiään satamaan. Aina kannattaa toimia. Esimerkiksi Pietarin jätevesistä yli 90 prosenttia käsitellään puhdistamossa. Tulokset näkyvät itäisen Suomenlahden aiempaa kirkkaampana vetenä. Pieniäkään tekoja ei kannata väheksyä. Jokainen oikeaan suuntaan otettu askel vie kohti Itämeren parempaa vointia ja varmistaa luonnon monimuotoisuutta. Monimuotoisuuteen ja ravinteiden kierrätykseen panostava maatalous poikii nykyistä sinisempiä jokia, järviä ja merivettä. Ravinteiden kierrätys on työlästä. Se voi olla myös taloudellista. Se tekee hyvää tuottajan kukkarolle samalla kun se hoitaa monimuotoisuutta ja pitää vesistöjä puhtaana. Itämeren valuma-alueella asuu yli 85 miljoonaa ihmistä yhdeksässä rantavaltiossa. Itämeri voi huonosti. Viime kesän levämassat antoivat siitä haisevan todistuksensa. Vähäsuolainen ja matala meri tarvitsee hoitoa laajalla rintamalla. Kaikesta huolimatta viime vuosina on alkanut ilmetä merkkejä siitä, että Itämeren tuhoisa kehitys on hidastunut. Tunnelin päässä näkyy valoa. Se voi sammua hetkessä esimerkiksi suureen tankkerionnettomuuteen. Itämerellä sattuu havereita laivoille keskimäärin kerran viikossa. Vaaratilanteita on paljon useammin. Meren syvänteet kärsivät hapen puutteesta, joka lykkää pohjaan vuosien saatossa kertyneet ravinteet kohti pintaa. Leväpuuro lähtee taas kiehumaan. Se käyttää ravinteita, päästää typpeä, painuu pohjaan, säilöö sinne uusia ravinnemääriä ja noidankehä pyörii. Samaan aikaan lisää ravinteita pulppuaa jokivesien mukana mereen. Lähes koko Suomi on Itämeren valuma-alueella. Ilman tehokkaita toimia vesistöihin joutuneet ravinteet saattavat päätyä Itämereen. Ongelma puristuu Tanskan salmiin. Vesi Itämeressä ei juurikaan vaihdu. Typpeä ja fosforia päätyy Itämereen sekä vesitse että ilmalaskeumana. Helcomin mukaan valtaosa vesitse tulevista ravinteista on peräisin hajakuormituksesta. Siitä taas suurin osa tulee ruuan tuotannosta. Yli 70 prosenttia Suomen jokivesissä virtaavasta typestä ja 60 prosenttia fosforista on peräisin maataloudesta. Onneksi päästöjä on mahdollista pienentää ja hallita tehostamalla ravinteiden kierrätystä tiellä kohti kestävää ruuantuotantoa. Ruokaa on syötävä. Sitä on tuotettava. Siksi on järkevää ponnistella päästöjen vähentämiseksi. Teksti Hia Sjöblom Piirros Toinen Keksi Oy Peltokuva Hia Sjöblom, joutsenkuva BigStockPhoto Ihmisen toiminnan seurauksena Suomen vesistöihin joutuu vuosittain reippaasti enemmän typpeä ja fosforia kuin luonnonhuuhtoumana

12 P rehusta mahaan... Eläin tarvitsee fosforia (P). Sitä on ja pitää olla rehussa. Maitoa tuottava nauta tarvitsee kuusinkertaisen määrän fosforia verrattuna nautaan, jota ei lypsetä. Fosfori on tärkeä luiden rakennusaine. Sitä tarvitaan myös aineenvaihdunnassa ja kudoksissa. Märehtijällä ylimääräinen fosfori erittyy sylkeen ja sitä kautta joko uudelleen käyttöön tai ulosteen mukana pois kehosta. Tutkimukset osoittavat, että yli puolen vuoden ikäiset lihanaudat eivät tarvitse fosforilisää. Rehu sellaisenaan riittää....mutta ei maahan minimoi rehuhävikki täsmäruoki (ei liikaa eikä liian vähän) estä valumat laidun- ja jaloittelualueilta järjestä lannanlevitys pelloille järkevästi ja vältä ylilannoitusta N N rehusta nautaan Nauta popsii rehun seassa itseensä typpeä (N), joka enimmäkseen poistuu virtsan ja sonnan mukana. vältä nurmien liiallista typpilannoitusta minimoi sekä rehun että tuotoksen hävikki punnitse lisävalkuaisrehukilosta saadut hyödyt vältä typen liikalannoitusta rehupelloilla pidä mielessä, että liiallinen typpipitoisuus tekee sen hyväksikäytön naudalle vaikeaksi TIETOISKU Tulppa valumille Moni varmaan pohtii, miten niitä valumatulppia voi rakentaa. Miten ihmeessä rahanarvoiset ravinteet saadaan pidettyä pellossa, tuottamassa ruokaa? Keinoja on useita. Täytyy vain löytää ne oikeat omalle tilalle ja laitumelle. Yksi keino on valumia keräävä kosteikko, joka samalla voi houkutella riistaa rannoilleen Salaojituksessa voi löytyä korjattavaa, etteivät ravinteet pyrskähdä putkien päistä vesiin Parhaasta päästä on talviaikainen kasvipeitteisyys ja nurmi, jotka pidättävät esimerkiksi rankkasateiden aiheuttamia ravinnevalumia Ykkösjuttu on myös maan hyvästä kasvukunnosta ja rakenteesta huolehtiminen kb hereford hyväsukuisia jalostuseläimiä henrik jensen RAHTITEURASTUS JA PALOITTELUPALVELUT SAVO-KARJALAN LIHA Puh Eläinvaakoja Muita vaakoja Rehuleikkuri Monia muita edistyksellisiä työvälineitä Suoraan maahantuojalta JuhaniRahkonen.fi tai myös iltaisin / vkonloppuisin Lähde: MMM Marjukka Lamminen/Järki-hanke VAAKOJA uudet ja käytetyt, vaakojen huollot MYÖS PALKKI- JA ELÄINVAA AT Jankkurointi on yksi keino ohjata vesiä valumaan juuri sinne, mistä ne eivät päästä kallisarvoisia ravinteita vesistöihin. Nastolan Vaaka ja Kone Oy Nastola puh/fax (03) , auto Myytävänä tiineitä Hereford ja Baldie -hiehoja ja vuoden ikäisiä hiehoja astutukseen. Ota yhteyttä! Antti Toivonen, p

13 Suomen ympäristöystävällisin maatila 2014 Puhtaan veden puolustajat Kosken kartanon isäntäpari Fredrik ja Helena von Limburg Stirum palkittiin tänä vuonna vesistöystävällisen maatalouden edelläkävijyydestä. Kaikki tilalla tehtävät toimenpiteet tähtäävät haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseen. Kun Perniötä kohti mutkitteleva maantie kohtaa Kiskonjoen laakson, eteen avautuu niittymaisema, jossa käyskentelee satapäinen Hereford-karja. Avarat laitumet kuuluvat Kosken kartanoon, joka palkittiin kesällä WWF:n Itämeri-ympäristöpalkinnolla. Laiduntaessaan niityillä Herefordit oikeastaan ahkeroivat ympäristönhoitotyössä. Lehmät pitävät maiseman avoimena, mikä edistää luonnon monimuotoisuutta ja ehkäisee rantaniittyjen umpeenkasvamista. Tästä hyötyvät linnuston lisäksi myös monet taantuneet hyönteiset ja kasvilajit, jotka saavat lisää elintilaa. Maisemanhoito ei kuitenkaan ole täysin jäänyt karjan vastuulle. Vanhojen laidunalueiden avaamisen lisäksi tilalla on tehty Kosteikot ja suojavyöhykkeet vähentävät ravinnevalumia sekä metsistä että pelloilta. Samalla ne edistävät luonnon monimuotoisuutta

14 metsien ja peltojen väliin vaihettumisvyöhykkeitä, jotka tarjoavat monille riistaeläimille suojapaikkoja. Tila on mukana myös vanhojen metsien suojeluohjelmassa. Valumat kuriin ja järjestykseen Vesistöystävällinen maatalous tarkoittaa käytännössä useita eri ympäristötekoja, joita toteutetaan suunnitelmallisesti. Viljelijöille tuttuja keinoja ovat esimerkiksi nurmiviljely, talviaikainen kasvipeitteisyys ja asfaltoidut jaloittelualueet eläimille. Lannan käsittelyssä noudatetaan perussääntöä: oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan. Tilalla on vähennetty vesistöjä rehevöittäviä ravinnevalumia perustamalla kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä. Kosteikoista vanhin on perustettu noin kymmenen vuotta sitten, ja kaikkiaan niitä on yhdeksän. Kilometrien pituiset suojavyöhykkeet jokivarressa suojaavat eroosiolta ja estävät ravinteiden valumista vesistöön. Kiskonjoen vesistö kuuluu Natura-verkostoon, ja heti Kosken voimalaitoksen alapuolelta se on arvokkaan luontonsa vuoksi liitetty osaksi valtakunnallista suojeluohjelmaa. Alueella pesii monia harvinaisia vesi- ja riistalintuja, muun muassa harmaahaikara. Rannat ja kosteikot tarjoavat oivallisia pesimä- ja piilopaikkoja linnuille. Kiskonjoki laskee Itämereen, jonka suojelu on isäntäparin sydäntä lähellä. Ympäristöpalkinnon saamisen kriteerinä on myös se, että viljelijä viestii maatalouden ympäristöystävällisisistä käytännöistä. Kosken kartano on toiminut mallitilana Baltic Deal -hankkeessa vuodesta 2010 ja on sitoutunut työskentelemään puhtaamman Itämeren puolesta myös Elävä Itämeri -säätiön kautta. Herefordien pioneeri Kosken kartano tunnetaan karjankasvattajapiireissä erityisesti Suomen vanhimmasta Hereford-karjasta. Luomutuotannossa olevat noin 300 eläintä ovat tilan tärkein tulonlähde. Pihvilihaa myydään suoraan kuluttajille muun muassa pääkaupunkiseudulla. Hiljattain valmistunut uusi puurakenteinen pihatto on tehty laajentamismahdollisuuksia silmällä pitäen. Suojaisan metsärinteen juurella sijaitseva rakennus on suunniteltu siten, etteivät puhtaat luonnonvedet sekoitu pihaton nesteiden kanssa. Puhdas vesi ohjataan pihaton ohi, ja se suodattuu hiekkapitoiseen maaperään. Jaloittelualueiden kallistukset ja viemärikaivot keräävät ravinnepitoisen veden, joka puolestaan tullaan ohjaamaan vedensuodattimena toimivalle pajuistutusalueelle. Projekti toteutetaan vuonna 2015 pilottihankkeena yhteistyössä erään suomalaisen ympäristöalan yrityksen kanssa. Ympäristöteot tuottavat lisäarvoa Vaikka Kosken kartanossa arvostetaan luomua, isäntäpariskunnalle tärkeämpää on ympäristöystävällisyys sen kokonaisvaltaisessa merkityksessä, osana kannattavaa ja järkevää liiketoimintaa. Meille tämä on vastuunkantoa tilasta, eläimistä ja luonnosta. Olemme osa meidän perheemme lähes 200-vuotiasta tarinaa näissä maisemissa, mutta ympäristötyöstämme voivat nauttia monet seudulla asuvat ja tilan läpi kulkevat ihmiset, sanoo Fredrik von Limburg Stirum. Työ on pitkäjänteistä ja vaatii viitseliäisyyttä, mutta se myös palkitsee. Lihan markkinoinnista vastaava Helena von Limburg Stirum kertoo, että kuluttajilta saatu palaute kannustaa jatkamaan työtä luonnon monimuotoisuuden puolesta. Korostamme ympäristöystävällisyyttä osana tuotteen laatua. Monet asiakkaistamme arvostavat sitä, että tuon sanan takana on aitoja tekoja, joilla on todellista vaikutusta elinympäristöön. Teksti: Susanna Heikkinen Kuvat: Kosken kartano Uuden puurakenteisen pihaton rakentamisessa on huomioitu sekä vesiensuojelu että laajentamismahdollisuudet. Monet erilaiset maanviljelyä säätelevät puitteet ja säännökset pitäisi nykyistä paremmin sovittaa yhteen, jotta kokonaisuuden kehittäminen ympäristön hyväksi olisi helpompaa, sanoo Fredrik von Limburg Stirum. Kosken Hereford-luomulihan ostajat tietävät, mitä syövät. Eläinten ja ympäristön hyvinvointi on monelle kuluttajalle tärkeä asia. ITÄMEREN VILJELIJÖIDEN YMPÄRISTÖPALKINTO Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinnon tarkoituksena on välittää tietoa parhaista käytännöistä ympäristöystävällisessä viljelyssä. Tunnustus annetaan viljelijöille, jotka ovat edelläkävijöitä innovatiivisten, varsinkin vesistöjä rehevöittäviä ravinnevalumia pienentävien menetelmien käytössä. Kilpailun järjestää WWF Suomi yhdessä maataloustuottajajärjestöjen MTK:n ja SLC:n kanssa. Palkinto jaetiin nyt viidettä kertaa. Ympäristöystävällisimmät viljelijät aiempina vuosina: 2013: Peppi ja Marko Laine, Halikko (Salo) 2011: Toni ja Mari Haapakoski, Saarijärvi 2010: Teppo Heikkilä, Loimaa 2009: Katariina Vapola ja Jyrki Ankelo, Kalanti (Uusikaupunki) Vuonna 2012 valintaa ei tehty Fredrik ja Helena von Limburg Stirumin mielestä maatilan ympäristötyössä on tärkeää löytää kokonaisvaltaisia ja toimivia ratkaisuja, jotka ovat myös liiketaloudellisesti kannattavia

15 Laidun on keskeisessä asemassa emolehmätuotannon ekologista kestävyyttä arvioitaessa. Kuva: Johanna Jahkola. Naudanlihantuotannon tehokkuus ja ympäristöystävällisyys eivät sulje toisiaan pois Naudanlihantuotannon ympäristökuormitusta voidaan pienentää samansuuntaisilla toimenpiteillä, joilla voidaan parantaa myös tuotannon taloudellista kannattavuutta. Esimerkiksi valkuaislisän käyttö kasvavien nautojen ruokinnassa aiheuttaa yleensä vain tarpeetonta kustannusta ja ympäristökuormitusta. Käytöstä luopuminen on askel kohti ympäristöystävällisempää tuotantoa

16 Nautoihin perustuvaa kotieläintuotantoa harjoitetaan ympäri maailmaa. Nauta tuottaa ravintoa, ravinteita ja energiaa sekä lukuisia sivutuotteita, mm. nahkaa ja erilaisia johdannaisia lääketeollisuudelle. Naudat pystyvät muuntamaan kuitupitoista kasvibiomassaa maidoksi ja lihaksi. Märehtijöiden ruuansulatuskanavan ainutlaatuisia ominaisuuksia hyödyntämällä pystytään tuottamaan ihmisravitsemuksen kannalta arvokasta proteiinia hyvin erilaisilla alueilla. Usein rehukasvien viljely, kuten esimerkiksi nurmentuotanto Suomessa, onnistuu huomattavasti laajemmalla maantieteellisellä alueella kuin viljan viljely. Toisaalta naudat pystyvät laiduntamaan myös niitä alueita, jotka eivät sovellu laisinkaan koneelliseen kasvinviljelyyn. Suomessa naudanlihantuotanto sijoittuu voimakkaimpana niille alueille, joilla pellon hyödyntäminen on järkevintä ja osin mahdollistakin ainoastaan nurmiviljelyn kautta. Märehtijöiden käyttö elintarviketuotannossa lisää näin käytettävissä olevaa peltoalaa. Märehtijät pystyvät hyödyntämään elintarviketuotantoon nurmialaa, jota tarvitaan etelässäkin vesistönsuojeluun ja pellon kasvukunnon ylläpitämiseen ja monipuolistamaan viljelykiertoja. Edellä esitetyt näkökohdat puoltavat kotimaisen naudanlihantuotannon oikeutusta, mutta ne eivät poista tuotannon haitallisia ympäristövaikutuksia. Rehuviljelyn päästöt ovat ilmastonmuutosta edistäviä kasvihuonekaasupäästöjä (hiilidioksidi ja typen oksidit) sekä rehevöitymistä ja vesien tilaa heikentäviä ravinnepäästöjä (typpi ja fosfori). Märehtijöiden ruokinta synnyttää muista eläinlajeista poiketen omana haasteenaan myös rehujen fermentoitumisen yhteydessä syntyvän metaanin. Lannan talteenotto, varastointi ja levitys aiheuttaa sekä kasvihuonekaasupäästöjä että ravinnepäästöjä. Tehokas tuotanto hillitsee päästöjä Kirjallisuuden perusteella päästöjä voidaan vähentää tehokkaasti vähentämällä tuotettua lihakiloa kohti kuluvaa rehumäärää. Siten naudanlihantuotannon tuottavuuden ja kestävyyden kehittäminen voidaan periaatteessa toteuttaa samoilla toimenpiteillä. Nautojen nopea kasvu ja lyhyt kasvatusaika ovat ympäristön kannalta edullisia. Korkeiden teuraspainojen tavoittelu aiheuttaa enemmän ympäristökuormitusta kuin eläinten teuraskypsyyden saavuttaminen nopeasti ennen kasvun taittumista. Biologinen optimi teuraspainon saavuttamisessa on noin 75 % eläimen aikuispainosta. Lyhyen kasvatusajan saavuttaminen karkearehuvaltaisella ruokinnalla voi olla haasteellista. Karkearehun ravitsemuksellisen ja säilönnällisen laadun tulisi olla koko kasvatuskauden ajan erinomaista. Sulavuudeltaan tulisi tavoitella rehua, jonka D-arvo on noin g/kg ka. Eläinten tulisi käyttää rehut mahdollisimman hyvin hyväksi, jolloin lannassa olisi mahdollisimman vähän ympäristökuormitusta aiheuttavia ravinteita. Nopeassa kasvatuksessa muodostuu vähemmän lantaa. Ympäristön kannalta on edullista, että lantaa varastoidaan vain rajoitettu aika tai/ja sitä prosessoidaan eteenpäin. Vältä turhaa valkuaista Nautojen valkuaisruokinnassa on selkeästi tarkastelun paikka sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Yksimahaiset muuntavat valkuaisen syötäväksi tuotteeksi huomattavan tehokkaasti märehtijöihin verrattuna. Valkuaisrehut ovat rehustuksen kalleimpia komponentteja. Ylimääräisen valkuaisruokinnan vähentäminen on kannattavaa sekä ympäristön että tuottajan kannalta. Ruokinnan matalampi valkuaistaso vähentää virtsan ja sonnan typpipäästöjä. Suomessa tyypillisesti käytettävillä, säilörehua ja viljaa sisältävällä ruokinnoilla yli 200 kg:n painoisten kasvavien nautojen pötsimikrobien typen tarve täyttyy säilörehun ja viljan kautta. Jos pötsin mikrobisynteesi ei jostain syystä tuota riittävästi mikrobivalkuaista (esimerkiksi erittäin heikko karkearehu ja matala väkirehun saanti), tilanne voidaan korjata lisäämällä rehuannokseen kohtuullinen määrä viljaväkirehua. Tutkimusaineistojen perusteella valkuaislisällä saadut tuotannolliset hyödyt liittyvät nimenomaan tilanteisiin, joissa eläinten energian saanti ja kasvu ovat heikkoja perusruokinnalla eli eläimet on ruokittu heikkolaatuisilla karkearehuilla ja vähäisellä määrällä väkirehua. Tällöin voidaan valkuaislisää vastaavat hyödyt saavuttaa pelkästään eläimen energian saantia (väkirehun määrää) lisäämällä. Säilörehua ja viljaa sisältävällä ruokinnalla pötsimikrobien typen tarve täyttyy perusrehujen kautta. Valkuaisruokintaa tarkentamalla saadaan ympäristökuormitusta pienennettyä. Tutkimusaineistojen perusteella noin 90 % valkuaislisän sisältämästä typestä eritetään virtsan mukana. Virtsan typpi on huomattavasti sonnan typpeä herkempää sekä huuhtoutumisen että haihtumisen kautta tapahtuvalle hävikille. Yhdistelmätuotanto on ympäristötehokasta Yli 80 % Suomessa tuotetusta naudanlihasta tuotetaan maidontuotannon sivutuotteena. Ympäristöjalanjälki on sivutuotteena tuotetussa naudanlihassa pienempi kuin emolehmiin perustuvassa erikoistuneessa naudanlihantuotannossa, koska kuormitus jakaantuu sekä maidon- että naudanlihantuotannolle. Emolehmätuotannon ympäristöjalanjälkeä lisää emon pitkä ylläpitokausi, jossa emojen ruokinta perustuu usein ravintoarvoltaan heikkoihin karkearehuihin. Sulavuudeltaan heikoista karkearehuista muodostuu runsaasti metaania. Emojen ylläpitokauden matala ravintoaineiden tarve asettaa haasteita ruokinnan suunnittelulle. Emojen ruokinnan toinen haaste onkin matala ylläpitoajan ravintoaineiden tarve, jossa yliruokinta aiheuttaa ravintoaineiden hukkaantumista. Ravintoaineiden ylimäärä lisää lannasta muodostuvia kasvihuonekaasuja. Emolehmien tuotanto-ominaisuudet, ravintoaineiden tarve, kasvatusolosuhteet ja markkinoiden preferenssi tulisi yhteen sovittaa mahdollisimman tarkasti. Emolehmätuotannon ympäristöä kuormittavia ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöjä voidaan saada pienennettyä suomalaisissa kasvatusolosuhteissa kahdella erilaisella strategialla. Ensimmäisessä strategiassa hyödynnetään vajaatuottoisten alueiden käyttöä kasvukauden laidunnuksessa. Kevätpoikivilla emoilla kunnostus tapahtuu tässä strategiassa sisäruokintakaudella, jolloin mahdolliset ravinnepäästöt sitoutuvat kuivikkeeseen ja kierrätetään pellolle. Toisessa strategiassa hyödynnetään hyvätuottoisten peltolaitumien käyttöä kasvukauden laidunnuksessa. Emojen ruokinta suunnitellaan siten, että kuntoluokka laskee sisäruokintakaudella kuntoluokkaan 2,0 2,5. Emojen ravintoaineiden tarve on laidunkaudella korkea maidontuotannosta ja kunnostuksesta johtuen, jolloin ravintoaineiden pidättyminen on mahdollisimman suurta. Ravinnepäästöt sisäruokintakaudella sitoutuvat kuivikkeisiin ja kierrätetään pelloille. Molemmissa strategioissa hyödynnetään emolehmän kuntoluokka, erilaiset laidun- ja pelto-olosuhteet, hyvä kuivitus sisäruokintakaudella ja mahdollinen rotu tai risteytys. Suomalaisessa emolehmätuotannossa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota tilakohtaisiin karjan rotu- ja/tai risteytysvalintoihin. Rotutyypin tulisi sopia tilan tuotanto-olosuhteisiin mahdollisimman hyvin. Jos tilalla on paljon hyvätuottoista peltolaidunta, runsaammin ylläpitoenergiaa tarvitsevat isojen rotujen emot ovat ympäristön kannalta edullisempia. Luonnonlaitumia ja muita heikkotuottoisia alueita hyödyntävillä tiloilla keskikokoisten rotujen käyttö olisi ympäristön kannalta suotavampaa. Emolehmätuotannon vahvuus voi olla niin sanottu ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Tuotannon kannattavuus on kestävyyden tukijalka Naudanlihantuotannon yhteiskunnallinen haaste on kuluttajien tietoisuus maataloustuotannon aiheuttamasta ympäristökuormituksesta. Tuotantoon tulisi muodostaa käytännöllisiä toimintatapoja, joilla ympäristökuormitusta saadaan yksinkertaisesti pienemmäksi. Ruokinnan tarkkuus, pötsi- ja maamikrobien parempi tunteminen ja ravinteiden kierrätys voivat olla tapoja kuormituksen pienentämiseksi. Maatalouden tulisi tavoitella kestäviä tuotantomuotoja. Tuotannon kestävyyttä voidaan lähestyä lukuisista eri näkökulmista. Tuotannon kestävyys muodostuu kolmesta päälähestymisalueesta, joihin voi liittyä lukuisia ala-alueita. Tuotannon kestävyyden tärkein tukijalka on tuotannon kannattavuus, yrittäjän toimeentulon on tultava tuotannosta. Naudanlihan laatu voi olla merkittävä osa tuotannon kannattavuutta, jos sillä saavutetaan kuluttajatyytyväisyys. Naudanlihan kuluttajatyytyväisyyteen eniten vaikuttava tekijä on mureus. Maku, mehukkuus ja väri koetaan myöskin tärkeiksi. Varmimmin kuluttajatyytyväisyys saavutetaan, kun naudanlihan laatu pysyy tasaisena aina lautaselle saakka. Tuotannon kannattavuus on tae tuotannon kehittymiselle ja kokonaisvaltaiselle kestävyydelle. Laadukasta tuotetta voidaan myydä mielikuvilla ja käyttöä suunnata erikoistilanteisiin. Haasteena on laadullisten standardien muodostaminen, niissä pysyminen ja tasaisen laadun saavuttaminen. Rodun tai rotutyypin tulisi sopia mahdollisimman hyvin tilan tuotanto-olosuhteisiin. Kuva: Johanna Jahkola

17 On lohdullista, että naudanlihantuotannon ympäristökuormitus pienenee samansuuntaisilla toimenpiteillä, joilla voidaan parantaa tuotannon taloudellista kannattavuutta. Ympäristöjalanjäljen pienentämisessä korostuu kokonaisuuden hallinta. Yksittäisillä toimenpiteillä voidaan saavuttaa pieniä vaikutuksia, mutta kokonaisuuden hallitsemisella ympäristökuormitus voi muodostua huomattavasti pienemmäksi. Tuottajien kannattaa sijoittaa kestäviin eläimiin, jotka ovat valmiimpia ympäristön aiheuttamiin muutoksiin. Olemassa olevien resurssien mahdollisimman hyvä hyödynnys parantaa kannattavuutta, mutta on myös ympäristöteko. InnoTietoa! hankkeessa toteutetun kirjallisuusselvityksen tulokset ovat luettavissa kokonaisuudessaan MTT Raportti sarjan sähköisestä julkaisusta osoitteessa: NAUTA- NAUTA- PARLAMENTTI PARLAMENTTI Vasikan ruokinnan perusta! Milka juomarehut on valmistettu laadukkaista ja monipuolisista raaka-aineista ja ne soveltuvat perinteisen juoton lisäksi hyvin myös hapanjuottoon sekä automaattiruokintaan. Milka juomarehut sisältävät Protection Plus järjestelmän, joka tukee vasikan ruoansulatusta ja vastustuskykyä monin eri tavoin mm. prebiooteilla sekä probiooteilla. Milka BASIC Teksti: Maiju Pesonen ja Arto Huuskonen, MTT MITÄ? EDULLINEN PIKKUVASIKOIDEN JUOMAREHU Tuotannon kestävyys muodostuu kolmesta päälähestymisalueesta ja näiden tasapainosta tuotteiden laatu eläinten metabolinen tehokkkuus karjakoko yrityksen talous Nautaparlamentti on perinteikäs, vuosittainen tapahtuma kaikille naudanlihantuottajille. Vuonna 2015 sen järjestävät Pihvikarjaliitto ja Rotuyh- Milka Basic on edullinen vaihtoehto pienen vasikan juottoruokintaan. distykset yhdessä. Lisää päivämäärät jo kalenteriisi. Lisätietoja tulossa Pih- Milka INSTANT YMPÄRISTÖLLINEN KESTÄVYYS JA SUOJELU TUOTANNON TALOUDELLINEN KESTÄVYYS vikarjaliiton nettisivuille osoitteeseen: MISSÄ? TÄYSIPAINOINEN PIKKUVASIKOIDEN JUOMAREHU Milka Instant on täyspainoinen pienen vasikan juomarehu heti ternimaitokauden jälkeen. Milka Instantissa on korkea valkuaismäärä ja rehuyksikköarvo. kasvihuonekaasut typpipäästöt muut huuhtoumat luonnon monimuotoisuus TUOTANNON SOSIAALINEN HYVÄKSYNTÄ Vuonna 2015 Nautaparlamentti järjestetään Tampereella. TUOTANNON KESTÄVYYS maaseudun kehittäminen eläinten hyvinvointi maiseman hoito MILLOIN? heinäkuuta TERVETULOA MUKAAN! Kysy lisää rehukauppiaaltasi tai suoraan meiltä! 32 Yrittäjäntie 20, Karkkila puh. (09)

18 Pellon Lihakarjakalusteet Ja -laitteet Hyvät jalostusominaisuudet ja lihakkuusarvot. Lasse Hannola Puhelin Matti Hannola Puhelin Vastustamattoman hyvää Charolais-pihvilihaa Suoramyyntiä ennakkotilauksesta toimitamme kaikkialle Suomeen. Tiedustelut: MTY HANNOLA LASSE JA MATTI Elimäentie 2192, Elimäki Leppoisaa huomenta ilman pakokaasuja Lihakonttori Oy Vanha Talvitie 8 A, Helsinki puh: , fax: Björn von Konow Vast. karjakko Liisa Linna Charolais-sonneja Helppokäyttöiset ja turvalliset väliaitarakenteet Ruokinta-aidat ja -kaukalot Makuuparret Juomalaitteet Luonnollinen ilmanvaihto - Verhoseinä - Avattava valoharja Asiakaskohtainen toiminnallinen- ja kalustesuunnittelu Simmental-jalostusta vuodesta Pellon tuotevalikoimasta löydät monipuoliset ja vaativaan käyttöön suunnitellut ratkaisut emolehmäja mullikasvattamoihin. Laatua ja palvelua! Anne-Marie Rosenlew Kartanonkuja 100, Siuro Puh / Säilörehut, murskeviljat, rypsimixer ja kivennäiset automaattisesti seoksiin Nuorille naudoille lisää ruokintakertoja ja väkevämmät reseptit Parempi päiväkasvu - nopeammin teurasikään Pieni energiankulutus säästöä lompakossa Komponenttilastaus haluamaasi aikaan päivästä Kahden tai kolmen vuorokauden automaattivarastot Punnittu tarkka rehunjako Mattoruokkijassa automaattinen luistonesto Häiriöilmoitukset kännykkään SEMEXILTÄ PIHVISONNIT KEVÄÄN SIEMENNYKSIIN Mitä Sinä tekisit vapautuvalla työajalla? Pellon käsittelyhäkki Kysy lisää ja tilaa vuoden 2014 pihvisonniluettelo Heidiltä, tai , tai tai katso lisätietoja Semexin kotisivuilta osoitteesta Angusta ja herefordia myös sexattuna! Pasture-Check Semex Finland Oy Viikatetie 3, Liminka puh sähköposti 34 Pellon Group Oy Puh

19 MENESTYKSELLISTÄ HEREFORDJALOSTUSTA JO YLI KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA Kun haet karjaasi helppoja poikimisia, hyvää kasvua ja erinomaista rakennetta, tule tutustumaan Thorsvikin Herefordeihin TERVETULOA TAMMISEN ROTUKARJAKETJUUN! TERISTEN KARTANO HEREFORD & ANGUSJALOSTUKSEN KÄRJESSÄ Antti Veräväinen MENESTYKSELLISTÄ HEREFORDVANHA-ANNILAN RANTOLAN SARVANAN JALOSTUSTA JO YLI ANGUS ANGUS ANGUS Tilanhoitaja Karjanhoitaja Paavo Kuuluvainen Kaisu-Maija Nenonen KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA puh puh ANGUS JALOSTUSELÄIMIÄ SOTKAMOSTA SO PIM U S KA SVAT T A yhteistyöketjuunsa. JA JALOSTUSELÄIMIÄ MYYTÄVÄNÄ JALOSTUSELÄIMIÄ Katariina ja Kalle Sarvana Janne Lukkari (hinnat ja kauppa) (tiedot eläimistä ja suvuista) Sarvanantie 172 Lauri Annila Rekivaarantie 27 Kun haet karjaasi helppoja poikimisia, Annilantie MUROLEEN KANAVA Sotkamo Puhelin Valkeakoski hyvää kasvua Puhelin ja 700erinomaista rakennetta, Puhelin ja tule tutustumaan Thorsvikin Herefordeihin ainutlaatuisen näkyvyyden kauppojen hyllyissä. Tule siis mukaan kasvavaan tuotantoketjuumme ja ota paikkasi vastuullisen tammenlehden alta. Yhteistyössä: löydät HK Agrin sivuilta löytyvän yhteyshenkilöhaun avulla. Tilanhoitaja Karjanhoitaja Paavo Kuuluvainen Kaisu-Maija Nenonen puh puh (hinnat ja kauppa) (tiedot eläimistä ja suvuista) Vapolan tila Vehmaantie 1331, Kalanti Rauhallista Joulua & Satoisaa Uutta Vuotta 2015! SIEMENTÄ Millolankuja Millola LIHATUKKU HARRI TAMMINEN OY It. Valkoisenlähteentie 21, Vantaa 36 37

20 Ameriikan raitilla Amerikka, tuo pihvikarjan luvattu suurmaa, ja ylämaankarja, nuo huvittavat lelulehmät mitenkäs nämä sopivat yhteen? Kävinpä katsomassa! Netissä pyörii vuosittain kansainvälinen Ylämaankarjan näyttely, johon olen useasti lähetellyt kuvia, ja onhan noita palkintojakin tipahdellut. Kyseisen näyttelyn tiimoilta tipahti myös ystävällinen kirje sähköpostiini tuiki tuntemattomalta, nuorelta jenkkikasvattajalta. Kirjeitä tuli sitten heiteltyä silloin tällöin, ja viime talvena aloimme miettiä yhteistä kiertoajelua lännen karjatiloilla. Tuumasta toimeen, ja lento Chicagoon! Matkaan lähdettiin 5-paikkaisella pakettiautolla, varusteina teltta, makuupussit, onkivapoja, retkikeittimiä, kylmälaukkuja, saappaita ja kaikkea mahdollista, mitä vain mukaan mahtui, sekä tietysti neljä sikäläistä kasvattajaa ja minä. Matkamittariin kertyi kahden viikon aikana liki 8000 kilometriä, ja kahvia kului... Liikkeelle lähdettiin sähköpostiystäväni Skyler Andersonin tilalta. Skyler on todella tarkkasilmäinen ja intohimoinen kasvattaja, ja se näkyi eläinten laadussa. Pieni emokarja oli harmoninen, eläimet syvärunkoisia ja takaneljännekseltään mittavia, sekä ihmistä kohtaan säyseitä. Nuoresta iästään (vähän alle 30) huolimatta Skyler on jo melkoisen kokenut kasvattaja, hän kun osti ensimmäiset hiehonsa 12-vuotiaana, ja rahat tähän hän oli ansainnut myymällä kasvattamiaan possuja todellista amerikkalaista yrittelijäisyyttä, siis. Amerikan Highlandyhdistys satsasikin melko paljon nuorisotyöhön, mikä on mielestäni upea juttu: karjankasvatus on niin pitkäjänteistä työtä, että tulevasta sukupolvesta pitäisikin huolehtia! Skyler on tässä työssä aktiivisesti mukana vetäen mm. nuorisoleirejä ja tuomaroiden nuorisonäyttelyjä. Näimme matkallamme kaikentyyppisiä tiloja eläkeläisvaarin takapihan harrastekarjasta aina satapäiseen laumaan Montanan vuoriston susialueella. Pääpiirteissään kasvatus oli kuitenkin hämmästyttävän samankaltaista kuin täällä Euroopassa. Kaikki kasvattajat, tiukimmatkin katetuoton laskijat, olivat saaneet alkusysäyksen rodun valintaan nähtyään näitä valloittavia karvapäitä jossakin näyttelyssä. Toiset tilat panostivat marginaalisten laidunalueiden hyötykäyttöön, toisten pääasiallinen mielenkiinto oli jalostustyössä. Kaikki myivät lihaa suoraan kuluttajille, joita kiinnosti eläinten hyvä elämä ja luonnollinen ravinto. Tokihan suuressa maassa on paljon kuluttajia, joita kiinnostaa vain halpa hampurilaismättö, hällä väliä antibiooteilla, hormoneilla tai eettisyydellä, mutta näinhän on meilläkin. Luomu-, lähi- ja laidunliha olivat nousevia trendejä myös rapakon sillä puolella. Ehkä mielenkiintoisin, ja Euroopan tiloihin verrattuna erilaisin, kohde oli Kanadan puolella sijaitseva rouva Barbara Proudfootin tila. Tilan lähes sadasta emolehmästä yli puolet oli tänä vuonna keinosiemennetty käyttäen seitsemää erisukuista eurooppalaista siitossonnia. Barb todella tunsi sekä kanadalaiset, amerikkalaiset että skotlantilaiset suvut, ja valitteli, ettei hän tahdo enää löytää uusia linjoja tarjolla olevista keinosiemennyssonneista. Tilan laitumet tekivät vaikutuksen: yli 15 neliökilometriä täysin aavaa, hiljaista, puutonta preeriaa. Onneksi vierailuamme edeltävänä yönä oli satanut, sillä muutoin emme olisi voineet ajaa autolla ruohikossa, preeriapalot syttyvät helleaikaan herkästi, ja seuraukset ovat katastrofaalisia. Ruoho oli sateesta huolimatta kulottuneen ja kuivan näköistä, mutta Barb sanoi sen olevan silti hyvin proteiinipitoista. Eläimet olivatkin sangen hyväkuntoisen näköisiä sitten, kun niitä saatiin näköpiiriin! Preeria näyttää tasaiselta ja tyhjältä, mutta kätkee salaisuuksia loiviin notkelmiin; ajoimme melko kauan ympyrää, ennen kuin laumat löytyivät

Teemana lanta ja vesiensuojelu

Teemana lanta ja vesiensuojelu PIHVIKARJALIITON TIEDOTUSLEHTI 3 2014 (nro 20) Teemana lanta ja vesiensuojelu Lantakoordinaattori Tarja Haaranen: Lanta on voimavara Nauta Itämeren pelastusoperaatiossa Naudanlihantuotannon tehokkuus ja

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi

Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi Tausta Metsälaidunhanke eli Puustoisten perinneympäristöjen hoito

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 hanke. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 hanke. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 hanke Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 21.10.2014 Miksi ravinteiden kierrätystä? Maailman louhittavissa olevat fosforivarannot ovat rajalliset. EU:ssa

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Juha Lappalainen 29.11.2013 Ohjelma on vasta luonnos Ohjelman lopullinen rahoitus, sisältö ja korvaustasot ovat vielä auki Valvontaan liittyviä asioita ei ole

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta

Lisätiedot

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Kaisa Riiko, BSAG 11/2014 Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Tiivistelmä Eri lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi. Siksi myös lannan käytön taloudellisten

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Ravinteiden kierrätys Suomessa Ravinteiden kierrätys Suomessa Eija Hagelberg, FM Projektijohtaja Järki-hanke Baltic Sea Action Group 2015 Dry Toilet konferenssin Suomi-päivänä Tampere 19.8.2015 Kuvat: Eija Hagelberg, Hia Sjöblom, Foodpark

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo 10.12.15

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo 10.12.15 Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo 10.12.15 Sivu 1 10.12.2015 Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 MMM:n LUKElta tilaama kaksivuotinen hanke käynnistää

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

TEHO:ssa tuumasta toimeen

TEHO:ssa tuumasta toimeen TEHO:ssa tuumasta toimeen Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Turku Projektikoordinaattori Airi Kulmala TEHO-hanke Perustietoa Toimintakausi: 2008-2010 Rahoitus: 2 milj., MMM ja YM Toteutus:

Lisätiedot

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen

Lisätiedot

Lannan ravinteet kiertoon. Nautaparlamentti 23.7.2015 Tampere Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Lannan ravinteet kiertoon. Nautaparlamentti 23.7.2015 Tampere Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Lannan ravinteet kiertoon Nautaparlamentti 23.7.2015 Tampere Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 27.7.2015 Esityksen sisältö Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 hanke Kiertotalous Lannan

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen 30.5.2013, Turku Tarja Haaranen, YM

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen 30.5.2013, Turku Tarja Haaranen, YM Ravinteiden kierrätyksen edistäminen Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen 30.5.2013, Turku Tarja Haaranen, YM Raki-ohjelman 2012-2015 taustaa 2010 Suomen hallitus antoi Itämeri huippukokouksessa

Lisätiedot

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta? Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta? Miten Suomen rannikkovesien rehevöityminen pysäytetään? poliittisista linjauksista käytännön toimiin Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7. - Projektikoordinaattori

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Lanta kiertoon! Järki Lanta -hankkeen yhteistyömalleja lannan järkevään kierrätykseen

Lanta kiertoon! Järki Lanta -hankkeen yhteistyömalleja lannan järkevään kierrätykseen Lanta kiertoon! Järki Lanta -hankkeen yhteistyömalleja lannan järkevään kierrätykseen JÄRKI LANTA Järki Lanta on maatilojen välisen ravinnekierrätyksen edistämiseen keskittyvä hanke, joka toimi vuosina

Lisätiedot

Tilakohtaisia esimerkkejä

Tilakohtaisia esimerkkejä 02.04.2015 Tilakohtaisia esimerkkejä Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä muuttuu 2015 -hanke Ympäristökorvausjärjestelmä Täydentävät ehdot, maatalousmaan

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja

YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE TORNIOSSA

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista

Lisätiedot

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015 Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.

Lisätiedot

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen valinnat maitotilalla Paljon ehtoja, mutta myös joustavuutta Toimenpiteiden valinnan avulla ja

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja Viljelijät ja WWF WWF Suomi, Elina Erkkilä 13.06.2012 Maanviljelyn tärkeys luonnolle ja meille ihmisille - Historia ja perinnekulttuuri - Maalaismaisemat, lapsuuden

Lisätiedot

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura Tehokas lantalogistiikka Lantalogistiikan suunnittelu Lannan määrä moninkertaistuu laajennettaessa Esim. lietelanta 20 lehmää 65 lehmää 200 lehmää 660 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 Levitysala

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn? Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn? Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Lannan ravinteet kiertoon Vesiviisas kiertotalous seminaari Säkylä 11.3.2016 Sisältö Muutokset maaseudulla

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA LEVITYS VARASTOINTI PROSESSOINTI Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön Juha Grönroos, erikoistutkija, SYKE Sari Luostarinen, erikoistutkija, MTT RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

Biotalouden värisuora

Biotalouden värisuora Maankuivatuksen ajankohtaiset asiat Salaojituksen neuvottelupäivät 10-11..015, Jyväskylä Ville Keskisarja, MMM Biotalouden värisuora KIERTOTALOUS Vihreä biotalous Mahdollisuudet suuriin teollisiin investointiin:

Lisätiedot

- Lampaille lammasverkko 3 /m

- Lampaille lammasverkko 3 /m 6 Liite 2 Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa 7. Sopimus perinnebiotooppien hoidosta sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisestä Traktorityö kuljettajineen 41 /h Ihmistyö 16 /h

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Yhteenveto seleenitutkimuksen tuloksista

Yhteenveto seleenitutkimuksen tuloksista Yhteenveto seleenitutkimuksen tuloksista Heidi Härtel Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Seleenitutkimuksen tulokset

Lisätiedot

Ympäristö ja viljelyn talous

Ympäristö ja viljelyn talous Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Järkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät

Järkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät Järkivihreä maatila Katariina Manni HAMKin tutkimusyksiköt HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät Ammatillinen osaaminen Biotalous Ohutlevykeskus (toiminut vuodesta 1998) Älykkäät

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Teho plus: Maatalous ja ympäristö talousseminaari 9.4. 2013 Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen

Lisätiedot

Sustainable intensification in agriculture

Sustainable intensification in agriculture Sustainable intensification in agriculture Yara Suomi ja Helsingin yliopisto MMTDK YHTEISTYÖTÄ TEHOKKAAN JA KESTÄVÄN MAATALOUDEN PUOLESTA Tavoitteena kestävästi tuottava maatalous Taustaa Uudet haasteet

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa. Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle 2014 2020 (lopullinen päätös puuttuu)

Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa. Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle 2014 2020 (lopullinen päätös puuttuu) Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle 2014 2020 (lopullinen päätös puuttuu) Täydentävien ehtojen vaatimukset Koskevat kaikkia maataloustuen hakijoita Vesistön ja

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot