Odotus on ohi. Neljä kuukautta ei ole vaihtoehto. Taisteluammunnoilla. Palvelusajan lyhentäminen kahdella viikolla on tarkastelussa uutiset, sivu 4

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Neljä kuukautta ei ole vaihtoehto Palvelusajan lyhentäminen kahdella viikolla on tarkastelussa uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 49. vuosikerta n:o 13 (1080) verkossa > Odotus on ohi Suomen valmiusaika kahdessa EU:n taisteluosastossa on päättynyt. Lähtöä rauhanturvatehtäviin ei tullut, mutta valmiusajasta otettiin kaikki irti. Seuraavaa valmiusvuoroa ei ole virallisesti päätetty, mutta todennäköisin ajankohta on vuonna Nopean toiminnan joukkoja on myös kritisoitu, sillä niitä ei ole käytetty toistaiseksi kertaakaan. Harjoitusjakson ja valmiusajan on arvioitu maksaneen Suomelle yhteensä 28,7 miljoonaa euroa. uutiset, sivu 3 Asejärjestelmät vanhenevat, mutta miten? uutiset, sivu 5 Taisteluammunnoilla tulee joukosta sotajoukko kentällä, sivu 10 Kuva: Esa Yläjääskö Varusmiessoittokunta villitsi Törnävällä vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 13/2011 pääkirjoitus Hakkeroinnista valtiolliseen toimintaan nurkka Asevoimien väärinkäyttöä Kansainvälisen lain mukaan kyse on rikollisuudesta. Noin kolmekymmentä vuotta sitten tietokonerikollisuus alkoi hiljalleen kasvaa. Alkuvaiheessa toiminta oli lähinnä yksittäisten henkilöiden murtautumisyrityksiä järjestelmiin kunnioituksen hankkimiseksi niin sanotuissa hakkeripiireissä. Parikymmentä vuotta sitten alkoi tavoitteellisemmat tietomurrot. Tällä vuosituhannella toiminta on ammattimaistunut. Ääriryhmät ja terroristit ovat saaneet kyberrikollisuudesta uuden toiminta-alueen. Valtiot eivät ole suoraan vielä sotineet kybermaailmassa, mutta viime vuosina ne ovat pyrkineet ottamaan otetta kyberuhkista. Suomessa kyberasioiden eteen työskennel- lään monella sektorilla, sillä kyberpuolustus ei ole ainoastaan puolustusvoimien kontolla. Lisäksi kyberuhkien torjumiseen tarvitaan yliopistoja, yksityistä sektoria ja lopulta meitä kaikkia. Viranomaisten yhteistyö tässäkin asiassa on suomalaisen mutkatonta. tornitouhua Kyberuhkat huomioitiin myös tuoreessa hallitusohjelmassa. Hallitusohjelmassa tietoverkkoihin kohdistuvat hyökkäykset rinnastetaan muihin uusiin turvallisuusuhkiin, joita ovat esimerkiksi terrorismi, ilmastonmuutos ja joukkotuhoaseiden leviäminen. Hallituksen on määrä laatia kansallista tietoverkkoturvallisuutta koskeva kyberstrategia ja osallistua aktiivisesti alan kansainväliseen yhteistyöhön. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi, että Suomi on yksi johtavista maista kyberturvallisuuden kehittämisessä. Tässä on paljon tekemistä, sillä monet muutkin maat panostavat voimakkaasti kyberasioihin. *** Parin vuoden sisällä esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Koreat, Kiina ja Iso-Britannia ovat ilmoittaneet omista kybersuorituskyvyistään. Yhdysvallat perusti reilu vuosi sitten valtavan nettisodankäynnin ja -puolustuksen keskuksen (Cyber Command). Keskuksen tehtävä on puolustaa Yhdysvaltojen sotilasverkkoja, mutta tehtäviin kuuluu myös hyökkäystoiminta netissä. Se toimii läheisessä yhteistyössä jättimäisen kansallisen turvallisuusviraston (NSA) kanssa. Koko kertoo asian tärkeydestä: NSA:ssa työskentelee ja Cyber Commandissakin tuhansia henkilöitä. *** Kun rikoksen tekijä, rikosväline (esimerkiksi serveri) ja rikoksen kohde saattavat olla kaikki eri valtioissa, on vaikea päättää minkä maan lainsäädäntöä sovelletaan. Ongelmallista on myös, että monen maan kansallisissa lainsäädännöissä ei ole vielä huomioitu kyberasioita. Kansainvälisen lain mukaan kyse on rikollisuudesta, koska toimijat ovat ei-valtiollisia, vaikka taustalla olisikin valtioita. Mutta kansainvälinenkin lainsäädäntö on vielä tältä osin kehittymätöntä. Tähän haasteeseen vastaa Tallinnassa sijaitseva Naton pienehkö kyberkeskus.tämä avoimuuden periaatteiden mukaan toimiva keskus tekee ensi vuoden loppuun mennessä kansainvälisen lain ohjeen kyberavaruudessa tapahtuvia konflikteja varten. Tästä on varmasti apua myös Suomelle. > Valtioiden valtarakenteessa on kaksi peruspilaria, poliittinen järjestelmä ja asevoimat. Molemmilla on omat perustehtävänsä. Poliittisen järjestelmän on oltava toimintakykyinen niin rauhan kuin sodan oloissa, asevoimien tehtävä korostuu sodissa ja selkkauksissa, etenkin maanpuolustuksessa. *** Asevoimat ovat vastaus ihmisyhteisöjen, kansakunnan turvallisuustarpeeseen. Parhaiden valtiofilosofien kuten Thomas Hobbesin mukaan valtiot on alun perin perustettukin ennen muuta ihmisten turvallisuustarpeisiin. Turvallisuutensa parantamiseksi lauman oli muinoin järjestäydyttävä ja valittava johtajat, jotka pystyivät takaamaan sen turvallisuuden sovitulla tavalla. Tehtiin siis yhteiskuntasopimus, jossa kansalaiset luopuivat itsepuolustuksesta yhteisen puolustuksen hyväksi. Asevoiman käyttö annettiin valtiojohtajien yksinoikeudeksi. Näin on meillä Suomessa ja muissakin sivistysvaltioissa. Meillä ei siis tarvita yksityisten asevoimia. Voimme luottaa siihen, että valtiovallan edustajat käyttävät väkivallan monopoliaan, sotilaita ja poliiseja, yhteiseksi hyväksi: sodissa ja selkkauksissa maan ja kansan puolustamiseen ja muina aikoina yhteiskuntarauhan säilyttämiseen. Näin ei ole kaikkialla. Uusimpia esimerkkejä toisenlaisesta toiminnasta ovat tänä vuonna alkaneet arabimaiden kansannousut seurauksineen. Muutamissa maissa valtiojohto on alkanut käyttää väkivaltaa omia kansalaisiaan vastaan. Tämä on valtiofilosofi Hobbesin mukaan asevoiman törkeää väärinkäyttöä. Tällaisissa tapauksissa Hobbesin mukaan kansalla on oikeus vaihtaa hallitsijaa, kaikin mahdollisin keinoin. Näin on tapahtunutkin jo Tunisiassa ja Egyptissä. Hallitsijan vaihto on kesken Libyassa, Jemenissä, Syyriassa, Bahrainissakin. *** Arabimaat eivät ole ainoita valtioita, joissa hobbesilainen yhteiskuntasopimus on mitätöitynyt, kun hallitsija ei ole sitä osaltaan toteuttanut. On lukuisia vanhoja ja uusia esimerkkejä valtioista, joissa hallitus on lakannut suojelemasta koko kansaa, eri syistä. Tällöin saatetaan ajautua valtion sisäisiin selkkauksiin, jopa sisällissotiin. Uusinta uutta kansojen suojelutarpeeseen on kansainvälinen suojelu. Ajatellaan, että jos huono hallitus ei suojele riittävästi kansaansa tai jopa alkaa käyttää asevoimaa omia kansalaisiaan vastaan, kansainvälisellä yhteisöllä on oikeus, jopa velvollisuus ryhtyä suojelemaan sopivin keinoin suojelun tarpeessa olevia. *** Paraikaa Libyassa harjoitetaan tällaista suojelua, tosin huonolla menestyksellä. Libyan kaltaisessa tilanteessa kansainvälisistä suojelijoista voi tulla sisällissodan osapuoli. Vesa Jaakola lähetystöneuvos, tiedotusalan luutnantti kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Seurasitko Pyörremyrskyä sosiaalisessa mediassa? mielipide Kaikki hyöty irti varusmiespalveluksesta Varusmiespalvelus tarjoaa mahdollisuuden niin fyysisen kunnon ylläpitämiseen kuin myös henkiseen kasvamiseen. Se voi olla myös mahdollisuus syventää jo hankittua ammattitaitoa. Puolustusvoimissa arvostetaan monipuolista osaamista ja on monia tehtäviä, joissa itse pääsee hyödyntämään omaa ammattitaitoaan ja vahvuuksiaan. Suoritettu C-ajokortti voi edesauttaa pääsyä kuljettajakoulutukseen ja musikaalisesti lahjakkaan on helppo hakeutua soittokuntaan. Suunta on oikea, mutta mielestäni tilannetta voitaisiin parantaa yhä entisestään. Kaikki eivät kerro osaamisestaan ja tyytyvät nurmiporan asemaan. Erityistehtäviä voisi myös mainostaa enemmän sekä kartoittaa tulevien alokkaiden osaamista jo kutsuntojen yhteydessä. Molemmat osapuolet hyötyvät, kun löydetään oikeat henkilöt oikeisiin tehtäviin. Aloitin varusmiespalvelukseni tämän vuoden tammikuussa ja hakeuduin alokaskauden jälkeen erityistehtäviin puolustusvoimien Pääesikuntaan. Hain tehtäviin yhteisessä erityishaussa, jossa edesauttoi varmasti ennen armeijaa saavuttamani tietojenkäsittelytieteen koulutus ja pelialalla työskentely. Ottamalla näin kaiken hyödyn irti varusmiespalveluksesta saan kokemusta, joka nyky-yhteiskunnassa työelämään hakeuduttaessa voi muodostua kultaakin arvokkaammaksi. Jani Maljanen Verkkotoimittaja Pääesikunnan henkilöstöosasto Kyllä 42% 58% Ei Seuraava kysymys: Onko neljän kuukauden palvelus järkevä vaihtoehto? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax juha.heikkinen@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh Fax kaarina.honkalammi@mil.fi TOIMITUSSIHTEERI Ossian Hartig Fax ossian.hartig@mil.fi TOIMITTAJAT Kaartinjääkäri Jan Hellman Puh Kaartinjääkäri Miika Lähdeniemi Puh Kaartinjääkäri Kalle Mäkelä Puh toimittajat.ruotuvaki@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Henri Ågren Puh VERKKOTOIMITTAJA Kaartinjääkäri Jan Telford Puh verkkotoimittaja.ruotuvaki@mil.fi GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Tuukka Hettula graafikko.ruotuvaki@mil.fi VALOKUVAAJA Kaartinjääkäri Esa-Pekka Ylijääskö Puh kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi arkisin kello ruotuvaki@mil.fi Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2011 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, Puhelinvaihde: Internet-osoite: >

3 ruotuväki 13/2011 uutiset 3 Taisteluosastot eivät tyytyneet odotteluun Suomen puolivuotinen valmiusjakso kahdessa EU:n taisteluosastossa päättyi kesäkuun lopussa. Nopean toiminnan joukkoja ei käytetty, mutta tietotaito kriisinhallintaoperaatioista kehittyi. Miika Lähdeniemi Suomen valmiusaika kahdessa Euroopan Unionin taisteluosastossa päättyi 30. kesäkuuta. Suomi osallistui puolivuotiseen valmiusjaksoon Pohjoismaisessa taisteluosastossa (NBG) sekä Hollannin johtamassa NLBG-taisteluosastossa. Joukot olivat tammikuun alusta lähtien kymmenen päivän lähtövalmiudessa, mikäli EU:n neuvostolta tulisi päätös lähettää nopean toiminnan joukot kriisinhallintaoperaatioon. Taisteluosastot ovat sitoutuneet olemaan toimialueella kymmenessä päivässä EU:n konsensuspäätöksestä. Joukkoja ei käytetty, mutta valmiusaika oli silti kaikkea muuta kuin pelkkää mahdollisen käskyn odottelua. Emme jääneet reppujen päälle istuskelemaan, vaan pyrimme rakentamaan uutta osaamista, Utin Jääkärirykmentin erikoisoperaatio-osaston komentaja, everstiluutnantti Janne Jaakkola kuvailee. Utin Jääkärirykmentissä toiminut NLBG-taisteluosasto koostui 110 suomalaissotilaasta. Erikoisoperaatio-osastossa kehitettiin muun muassa erikoisjoukon ja tukevan ilmakomponentin yhteistoimintaa sekä luotiin henkisen toimintakyvyn ohjelma. Vaikka operaatiota ei valmiusaikana käynnistettykään, olemme halunneet tarjota niin mielenkiintoisen ja tehokkaan vuoden kuin mahdollista, Jaakkola korostaa. Ruotsin johtama Pohjoismainen taisteluosasto operoi Uudenmaan Prikaatissa Dragsvikissa. Suomalaisen osaston vahvuus oli 200. Valmiusaika edesauttoi merivoimien valmistautumista Atalanta-operaatioon. Osastojen lähettäminen on poliittinen päätös Kuva: Esa Yläjääskö Vuoden työ on päättynyt. Pohjoismaiseen taisteluosastoon kuuluneet rauhanturvaajat palauttivat varusteitaan Uudenmaan Prikaatissa Dragsvikissa. Libyan kriisin aikana keväällä käytiin keskustelua siitä, voitaisiinko osastoja lähettää levottomuuksista kärsivälle alueelle. Osastojen tehtäviin kuuluu muun muassa evakuointi- ja suojaustyöt konfliktialueilla. Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkö, prikaatikenraali Esa Pulkkinen muistuttaa, että joukkojen käyttäminen vaatii poliittisen päätöksen. Siihen liittyy poliittista päätöksentekoa, koska mukana on monta maata. Joukkojen lähettäminen maksaa kaikille maille, ja monien talous on tiukilla, Pulkkinen huomauttaa. Taisteluosastojen käyttömahdollisuudet olivat tapetilla myös Haitin maanjäristyksen aikaan. Sotilaallista läsnäoloa enemmän katastrofialueilla tarvitaan humanitääristä apua. Vahva sotilaallinen läsnäolo ei välttämättä toisi lisäarvoa. Näen silti, että nopean toiminnan joukoilla voisi olla jonkinlainen rooli Harjoituksia naapurimaissa Miika Lähdeniemi Pohjoismaiseen taisteluosastoon kuuluneet sotilaat palauttivat Dragsvikissa varusteitaan hyvillä mielin. Vaikka käskyä operaatioon ei tullut, he kokivat saaneensa valmiusajasta uutta potkua työhönsä. Kyllä se tiedostettiin, että mahdollinen lähtö on vain hyvä lisä, luutnantti Mikko Majava tiivisti. Ylikersantti Jukka Pappa Haikoselle taisteluosastokomennus oli jo kuudes rauhanturvakeikka. Haikonen oli tyytyväinen valmiusajan antiin. Operaatio antoi hyvän pohjan nuoremmille jatkaa tätä työtä, Haikonen korosti. Pohjoismainen taisteluosasto vietti viime syksynä pari kuukautta harjoituksessa Ruotsissa. Myös Utissa toiminut taisteluosasto kävi harjoittelemassa Norjassa. NBG:n kuljetusupseeri, kapteeniluutnantti Marko Österman oli tyytyväinen luonnonkatastrofien avustustyössä. Pulkkinen jakaa monen osastoihin kuuluneen näkemyksen siitä, ettei mahdollinen lähtö operaatioon ollut itseisarvo. Pettymys ei ole päällimmäisin tunne, vaikka osastot eivät päässeetkään tositoimiin. Tämä on ollut mitä parhainta toimintaa puolustuskyvyn uskottavuuden kannalta. Taisteluosastot EU:n palokuntana Taisteluosastoihin kuuluneista kantahenkilökunnasta ja reserviläisistä osa jatkaa valmiusajan päätyttyä puolustusvoimien leivissä, siihen, että harjoituksia järjestettiin ulkomailla yhdessä muiden osastoon kuuluneiden maiden kanssa. Ison joukon siirtäminen Göteborgiin ei ollut yksinkertainen temppu. Osa porukasta meni Ruotsiin lentokoneella, mutta kalustoa kuljetettiin konteilla laivateitse. Se oli iso työ, joka oli täysin uutta minulle. Viime syyskuussa tuntiset työpäivät eivät olleet mitään, Österman kertasi. Osaston vieminen toiseen maahan harjoitutti mahdollista tilannetta, jossa tulisi käsky tehtäviin jopa tuhansien kilometrien päähän. Nopean toiminnan joukkoja on suunniteltu käytettävän kilometrin säteellä Brysselistä. Valmiusajan päätyttyä Österman jatkaa vanhoissa tehtävissään Pansion kuljetuskeskuksen päällikkönä. Myös Haikonen sai töitä puolustusvoimista. esimerkiksi rauhanturvatehtävissä. Valmiusaika kehitti ja toi uutta tietotaitoa. Valmiusaika oli meidän rykmentille tärkeä osaamisen kannalta. Näin osaaminen ei häviä porteista pihalle, Janne Jaakkola sanoo. Suomi ei ole virallisesti sitoutunut tuleviin valmiusjaksoihin. Ruotsia on pyydetty johtamaan pohjoismaista taisteluosastoa vuonna 2014, jolloin Suomenkin osallistuminen tullee ajankohtaiseksi. Ruotsi tulee todennäköisesti pyytämään Suomea mukaan. Taisteluosastot ovat osa pohjoismaista yhteistyötä, prikaatikenraali Pulkkinen sanoo. Kriittisimmät ovat arvostelleet rahankäyttöä EU:n nopean toiminnan joukkoihin, joita ei ole toistaiseksi käytetty kertaakaan. Pulkkinen pitää niitä kuitenkin tarpeellisina. Näen taisteluosastojen tulevaisuuden myönteisenä. EU:lla pitää olla tällainen palokunta, Pulkkinen tiivistää. Salama iski pahoja palovammoja varusmiehille Hangossa Salamoinnin tiheys onnettomuushetkellä oli noin 11 salamaa neliökilometriä kohti. Samanlaisia myrskyjä esiintyy useita vuosittain. Grafiikka: Tuukka Hettula Jan Hellman Salama iski varusmiesten teltan läheisyyteen Hangon Syndalenissa varhain perjantaiaamuna 1. heinäkuuta. Salaman iskusta loukkaantuneet varusmiehet saivat pahoja palovammoja. Onnettomuushetkellä salamoi runsaasti, mutta ei poikkeuksellisen rajusti. Salama siirtyi teltan sisälle metallisen nurkkakepin kautta aiheuttaen teltassa olleille salamaniskulle tyypillisiä vammoja. Teltassa oli majoittuneena kahdeksan merisotakoulun varusmiestä.varusmiehet olivat matruuseja ja upseerikokelaita. Kaikki teltassa olleet loukkaantuivat. Vakavimmin loukkaantunut varusmies oli elottomana viranomaisten saapuessa paikalle. Hän sai pahimman eli kolmannen asteen palovammoja ja on edelleen sairaalahoidossa. Kahdeksasta varusmiehestä neljä evakuoitiin Töölön sairaalaan. Kaikkiaan kuutta loukkaantunutta hoidettiin Töölön sairaalan palovammaosastolla.yhtä hoidettiin Tammisaaren sairaalassa. Vakavimmin loukkaantunut jouduttiin kuljettamaan onnettomuuspaikalta Medihelillä hoitoon. Vakavimmin loukkaantunut varusmies on osoittanut toipumisen merkkejä. Olosuhteisiin nähden tilanne näyttää positiiviselta. Esimerkiksi muisti toimii ja hän vastailee kysymyksiin, Merisotakoulun johtaja, kommodori Veijo Taipalus kertoo. Kaikki muut loukkaantuneet ovat jo lomilla, Taipalus lisää. Onnettomuus tutkitaan Onnettomuustutkintakeskus on käynnistänyt yhteistyössä Ilmatieteenlaitoksen kanssa tutkinnan onnettomuuden syiden selvittämiseksi. Onnettomuuden tutkinta kestää syksyyn. Tutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden parantaminen. Merisotakoulun Reserviupseeriosaston Marssitaitoharjoitus keskeytettiin onnettomuuden jälkeen. Varusmiesten lisäksi kaksi päiväiseen harjoitukseen osallistui reserviupseeriosaston henkilökuntaa.

4 4 uutiset ruotuväki 13/2011 lyhyesti Varuskuntiin uutta väkeä Maanantaina 11. heinäkuuta uudet alokkaat astuivat palvelukseen. Saapumiserässä 2/11 palveluksensa aloitti alokasta, joista vajaa 300 on naisia. Odotin palvelukseen astumista innoissani. Nyt on päivisin ohjelmaa, sotilaspoliisiksi tähtäävä Markus Korhonen kertoi ennen palveluksen alkua. Karjalan Prikaatissa ja Kainuun Prikaatissa palveluksensa aloitti noin alokasta. Kyseessä ovat Suomen suurimmat varuskunnat. Alle puolet aloittaneista varusmiehistä palvelee 180 ja johtajakoulutuksen saavat palvelevat 362 vuorokautta. JHe Ruotsalaissuomalainen osasto ajoi tienvarsipommiin Ruotsalais-suomalainen osasto joutui 29. kesäkuuta vaaratilanteeseen Afganistanissa. Osaston kärjessä ollut ruotsalaisajoneuvo ajoi tienvarsipommiin. Ruotsalaisen kuljetuspanssariajoneuvon eturengas vaurioitui, mutta henkilövahingoilta säästyttiin. Osasto oli matkalla purkamaan aiemmin löydettyä räjähtämätöntä tienvarsipommia noin 45 kilometrin päähän Mazar-e Sharifista. 15 kilometriä ennen määränpäätä osasto törmäsi kuitenkin toiseen tienvarsipommiin. Räjähdystä ei seurannut tulitaistelu, vaan tilanne säilyi rauhallisena. JTe Kuorma-autot vastaanotettu Sisulta Kaikki Sisu Autolta tilatut maastokuorma-autot on vastaanotettu Maavoimien Materiaalilaitoksen toimesta. Aikaisemmin tänä vuonna osapuolten välillä on ollut kiistaa Sisujen laadusta. Kiistaa käsitellään tämän vuoden ajan. Asiaan pitäisi tulla ratkaisu vuoden loppuu mennessä. Määräaika on asetettu kalenterivuoden loppuun. Asian ratkettua tiedotamme lisää, puolustusministeriön viestintäjohtaja Jyrki Iivonen kertoo. Asian käsittely jatkuu selvitysmies, vuorineuvos Jorma Elorannan johdolla. Hänen pyynnöstään osapuolet eivät anna asiaan liittyen lausuntoja julkisuuteen. JHe Suomalaiset mitalit mielessä maailmankisoihin Suomesta osallistuu 48 urheilijaa Brasilian Rio de Janeirossa heinäkuuta järjestettäviin sotilaiden maailmankisoihin. Kisat järjestetään neljän vuoden välein. Joka neljäs olympiamitalisti on sotilas, mikä kertoo aika paljon näidenkin kisojen tasosta, liikuntasuunnittelija Kai Pihlainen korostaa. Sinivalkoisen joukkueen ansioitunein urheilija lienee kivääriammunnan olympiamitalisti Henri Häkkinen. Mukana on myös muun muassa sotilaiden meri-5-ottelun maailmanmestareita. Joukkueen tavoitteena onkin kahdeksan mitalia. MLä Neljä kuukautta ei ole vaihtoehto Palvelusajan lyhentäminen kahdella viikolla tarkastelussa. Yli 60 toimenpidesuosituksen toteutusmahdollisuutta selvitetty. Kalle Mäkelä Neljän kuukauden palvelusaika ei ole koskaan ollut Risto Siilasmaan työryhmän raportissa suosituksena, korostaa puolustusvoimien koulutuspäällikkö, eversti Pertti Laatikainen. Hän viittaa keskusteluun kuuden kuukauden asepalveluksen typistämisestä kahdella kuukaudella. Idea neljästä kuukaudesta on irrotettu puolustusvoimien tulevaisuutta pohtivasta Suomalainen asevelvollisuus -raportista. Laatikainen tähdentää, että raportissa on vain spekuloitu kuinka paljon puolustusvoimien menoista voitaisiin säästää neljän kuukauden asepalveluksella. Tarkemmin tarkasteltuna raportti toteaa palvelusajan merkittävän lyhentämisen heikentävän sodan ajan suorituskykyä. Typistäminen vaatisi muutoksia Raportissa on kuitenkin suositettu asepalveluksen lyhentämistä kahdella viikolla. Näin varusmiehet siirtyisivät reserviin ennen juhannusta tai joulua sotaharjoitusten päätyttyä. Päätöksiä ei ole tehty, vaan selvitykset jatkuvat, Laatikainen täsmentää. Palvelusajan nipistäminen vaatisi muutoksia koko järjestelmään. Monet varusmiehet esimerkiksi pitävät ansaittuja lomiaan heti pitkien harjoitusten jälkeen. Harjoitusten jälkeiset varustehuollot ja muut lopputoimenpiteet pitäisi tehdä tiukalla aikataululla. On selvitettävä vaikutukset esimerkiksi loma- ja harjoitusjärjestelmään, Laatikainen painottaa. Hihat on jo kääritty Asevelvollisuustyöryhmän raportti esittää 77 toimenpidesuositusta, joista 63 koskee suoraan puolustusvoimia. Näistä 15 on jo toteutettu ja 44 on yhä vireillä. Työn alla ovat muun muassa Suomalainen asevelvollisuus -raportti synnytti keskustelun neljän kuukauden mittaisesta asepalveluksesta. kutsuntajärjestelmän kehittäminen, erityisosaamisen parempi huomioiminen palveluksen eri vaiheissa ja varusmiesaikaisten opintojen hyväksilukemisen kehittäminen, Laatikainen valaisee. Hyväksiluettavuutta on kartoitettu yli 200 oppilaitoksen osalta. Puolustusvoimat on asian osalta käynnistämässä pilottihankkeen Aalto-yliopiston kanssa, hän jatkaa. Jo toteutettavia suosituksia ovat esimerkiksi sosiaalisen median strategian laadinta, kutsuntalääkäreiden perehdytys sekä liikuntastrategian parempi jalkautus kentälle. Sosiaalisen median lopulliset linjaukset ovat vielä työn alla. Niitä päästiin kokeilemaan käytännössä hiljattain Pyörremyrsky-sotaharjoituksessa. Kalle Mäkelä 77 erilaisesta toimenpidesuosituksesta asevelvollisuuden kehittämiseksi neljä ei aiheuta puolustusvoimissa jatkotoimenpiteitä. Ne suositukset eivät ole toteuttamiskelpoisia käytännössä, puolustusvoimien koulutuspäällikkö, eversti Pertti Laatikainen toteaa. Toteutumattomat suositukset koskevat sotilaspassin muutoksia, sotilaskouluttajien palkitsemisen Uudistus nojaa sodanajan tarpeeseen Jan Hellman Uusi hallitus käynnistää puolustusvoimien laajan uudistamisen. Uudistuksen tavoitteena on kustannussäästöjen aikaansaaminen ja Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen. Lähtökohtana on puolustusvoimien kriisiajan mitoitus. Kaikki perustuu sodanajan tarpeeseen. Sodanajan tarvetta vasten tulee tarkastelun alle toimintatavat. Tämän jälkeen selvitetään tarvittava rakenne, puolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraaliluutnantti Mika Peltonen täydentää. Pitää katsoa, voidaanko johtamisketjuja madaltaa, toimintoja keskittää tai esimerkiksi poistaa päällekkäisiä toimintoja. Se mitä saadaan tehdä, riippuu poliittisesta ohjauksesta. Säästöjä ei synny pelkästään organisaatioita muuttamalla. Vain uutta toimintatapaa noudattaen voidaan kuvitella saavutettavan säästöjä. "Investointikykyä on syöty" Lääkäreiden perehdyttämisen ideana on, että kutsunnoissa ennakkotarkastusten laatu sekä palveluskelpoisuuden määrittämisessä linja pysyisi samanlaisena. Liikuntastrategian jalkauttamiseen kuuluu lisätty liikunta-alan mahdollistavaa tulospalkkiojärjestelmää sekä varusmieskouluttajien mahdollisuuksia suorittaa opintoja Maanpuolustuskorkeakoulussa. Sotilaspassiin ei haluta palauttaa yleisarviota eikä merkintää kenttäkelpoisuudesta, sillä sotilaspasseja on hiljattain muutettu. Varusmiehet saavat uudistetut palvelustodistukset. Lisäksi on mahdollisuus saada työtodistus, josta on hyötyä työnhaussa. Laatikainen suosittelee, että koulutus palkatulle henkilöstölle sekä varusmiesjohtajille. Lisäksi varusmiesten liikuntaa vapaa-ajalla tuetaan entisestään. Kaikki esitykset eivät toimi käytännössä Kenraaliluutnanti Mika Peltonen pitää puolustusvoimiin kohdistuvia leikkauksia suurina. työnantajien tulisikin kysyä sotilaspassin lisäksi palvelustodistusta, jossa toimenpidesuositusten mukainen arviointi on. Varusmiesjohtajien mahdollisuudelle suorittaa opintoja Maanpuolustuskorkeakoulussa on vaihtoehto. Satsaamme ennemmin siihen, että varusmiespalvelusaikainen johtajakoulutus toteutetaan laadukkaasti, koska se muodostaa 30 opintopistettä, Laatikainen linjaa. Kuva: Esa Ylijääskö Lähivuosina massavanhentuva kalusto asettaa haasteita puolustusvoimien uudistamiseen. Hyvän taloudellisen tilanteen aikana päätettyjä hankintoja joudutaan nyt maksamaan. Tämä on ikävä sattuma. Monen asian lähes yhtäaikainen vanhentuminen olisi voitu välttää vain, jos aikanaan olisi ollut kristallipallo käytössä. Kun huomattavat määrät erilaista suorituskykyä tulee tiensä päähän ja tämä joudutaan nykyaikaisilla menetelmillä korvaamaan, niin kustannukset ovat aivan toista luokkaa kuin vanhenevissa järjestelmissä. Varastointikustannukset ovat yhtenä syynä vanhan materiaalin hävittämiseen, sillä uuden varastoinnille asetetaan korkeat vaatimukset. Materiaalia ja sen käyttökelpoisuutta tulee aina verrata siihen tehtävään mihin se on suunniteltu. Jos materiaali ei täytä tehtäväänsä tai ylläpito ei ole kustannustehokasta, niin ei sitä voida loputtomiin hautoa varastoissa. Jos halutaan jotain uutta, niin vanhasta on luovuttava. Viime vuosina varoja on ollut pakko siirtää materiaalimomentilta toiminnan puolelle. Investointikykyä on syöty, mutta näin ei voida jatkaa. Toiminnan taso ja materiaalin kehittäminen on saatava hallittuun tasapainoon. Puolustusvoimiin kohdistuvat tuoreet leikkaukset vuosina vaikeuttavat tehtävää. Noin 20 miljoonan euron vuosittainen leikkaus toimintamenoista ja vuoteen 2015 kohdistuva 200 miljoonan euron kehyslasku on niin suuri, että se heijastuu dramaattisesti sekä toimintaan että korvaavien suorituskykyjen hankintoihin. Kuva: Esa Ylijääskö

5 ruotuväki 13/2011 uutiset 5 Asejärjestelmät vanhenevat kaikkea ei voida korvata tähtäimessä Miksi varusmiesten pyyhkeet ovat pellavaa? Kalle Mäkelä Puolustusvoimien asejärjestelmät vanhenevat. Sotilaista sekä heidän aseistaan ja ajoneuvoistaan koostuva kokonaisuus on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti huomauttaa, että yhdenkin osatekijän lamautuminen voi laskea koko järjestelmän tehoa merkittävästi. Jos johtamisvälineiden puuttumisen vuoksi tulikomentoa ei saada tulenjohtopaikalta tuliasemiin, tulee tykeistä ja kranaatinheittimistä hyödyttömiä. Vanheneva kalusto riskitekijä Kalle Mäkelä Turussa juhlittiin merivoimien vuosipäivää viikonloppuna. Vuonna 1790 käydyn Ruotsinsalmen taistelun vuosipäivänä järjestetty juhlapäivä kokosi yhteen koko merivoimien henkilökunnan tarkastelemaan kulunutta vuotta sekä pohtimaan tulevaa. Merivoimien komentaja, varaamiraali Juha Rannikko halusi nostaa haastavasta vuodesta esille etenkin pohjoismaisen taisteluosaston hiljattain päättyneen valmiusjakson sekä miinalaiva Pohjamaan osallistumisen Atalanta-operaatioon. On tärkeää, että Suomi oli menestyksekkäästi mukana turvaamassa EU:n kauppameriliikennettä. Emme voi olla mukana EU:ssa pelkkänä vapaamatkustajana, Rannikko toteaa. Jan Hellman Asejärjestelmät koostuvat eri osatekijöistä kuten sotilaasta, aseista ja viestintävälineistä. Asejärjestelmien vanheneminen tapahtuu monin eri tavoin. Esimerkiksi aseiden ampumatarvikkeille ja ohjuksille taataan hankinnan yhteydessä tietty turvallinen käyttöikä. Käyttöikään vaikuttaa muun muassa ruudin tai elektroniikan vanheneminen. Vanhenemisesta voidaan puhua myös silloin, kun ase ei enää tehoa kohteeseen tai sen ylläpito on liian kallista hiipuneeseen tehoon nähden, Parkatti linjaa. Parkatin mukaan aseet, ampumatarvikkeet sekä muu keskeinen materiaali ovat jatkuvassa seurannassa, jonka perusteella luopumispäätöksiä tehdään. Puolustusvoimat ei voi riskeerata asevelvollisten perusturvallisuutta käyttämällä viallista kalustoa, hän tähdentää. Maavoimien operaatiopäällikkö myös huomauttaa, että kaikki tietyntyyppiset aseet ja muut taisteluvälineet eivät välttämättä vanhene kerralla, koska niitä on voitu hankkia useassa erässä monen vuoden ajan. Vanhasta luopuminen on tehtävä hallitusti Hyviä tuloksia pienilläkin resursseilla Kansa ei kaipaa muutoksia Taloustutkimus Oy:n tutkimuksen mukaan kansalaisten tuki yleiselle asevelvollisuudelle on edelleen vahvaa. Yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista pitää nykyistä järjestelmää, jossa miespuolinen ikäluokka koulutetaan, parhaana tapana järjestää Suomen puolustus. Jos yleisestä asevelvollisuudesta tulevaisuudessa luovuttaisiin, saisi siirtyminen vapaaehtoiseen asepalvelukseen kansalta suurimman hyväksynnän. Ammattiarmeijaan siirtyminen saa myös pientä kannatusta miesten keskuudessa. Ammattiarmeijan kannatusta ei kuitenkaan voida pitää merkittävänä. Se näkyy suositumpana vaihtoehtona kuin valikoivaan asevelvollisuuteen siirtyminen, sillä ammattiarmeija olisi nykysysteeminlailla selkeä ratkaisu, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen toteaa. Maavoimien lähtökohta on se, että olemassa olevien asejärjestelmien suorituskyky käytetään kaluston elinkaaren loppuun. Esimerkiksi kotimaisista telakuormaautoista alkavat varaosat hiljalleen loppua. Kun ne on ajettu loppuun, niitä ei ole Parkatin mukaan tarkoituksenmukaista enää kunnostaa. Ulkomailta pyritään ostamaan korvaavaa, pitkään käyttökelpoista kalustoa, kuten MTLB-panssarivaunuja sekä telakuorma-autoja. Maavoimat seuraa jatkuvasti, Tuleva puolustusvoimauudistus on Rannikon mukaan välttämättömyys, jolla merivoimien toiminta ja suorituskyky voidaan turvata. Vara-amiraali Rannikko muistuttaa, että pienilläkin resursseilla Kansainvälisistä tehtävistä karsittaisiin mitä käytettyä puolustusmateriaalia ulkomailla tulee myyntiin, Parkatti kertoo. Kaikkea materiaalia ei ole Parkatin mukaan kuitenkaan mahdollista korvata. Tämä johtaa siihen, että sodanajan joukkojen määrä pienenee vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Tärkeää olisi, että vanhasta materiaalista luopuminen ja korvaavan hankkiminen tehtäisiin hallitusti, jotta joukoilla säilyisi riittävä suorituskyky jatkuvasti. Kulunut vuosi oli menestyksekäs merivoimille Merivoimien komentaja, vara-amiraali Juha Rannikko suoritti juhlapäivän aluksi paraatikatselmuksen. Kuva: Kalle Mäkelä voi saada paljon näkyvää tulosta aikaan. Merivoimat on esimerkiksi vuoden sisällä kouluttanut henkilöstön sekä pohjoismaiseen taisteluosastoon että Atalanta-operaatioon. Kustannustehokkuus on aina ollut keskeisessä roolissa merivoimissa. Neljän kuukauden asepalvelusta vara-amiraali Rannikko ei näe järkevänä vaihtoehtona liian lyhyen koulutusajan takia. Parilla viikolla typistetyssä asepalveluksessa hän näkisi ainakin yhden edun. Kouluttajille jäisi enemmän aikaa valmistautua uuden erän saapumiseen. Nyt varusmiehet kotiutuvat perjantaina ja uudet alokkaat aloittavat heti maanantaina, Rannikko sanoo Puolustusvoimien osallistuminen kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin jakaa suomalaisten mielipiteet. Suurin osa pitäisi osallistumisen tason vanhalla tasolla. Kansainvälisistä tehtävistä karsisi noin viidesosa vastaajista. Kansainvälistymistä taas kannatetaan alle 18-vuotiaiden keskuudessa. Nuorison vastaukset poikkeavat myönteisyydessään. Mitä iäkkäämpi vastaaja, sitä enemmän vastaukset painottavat oman maan puolustamista kansainvälisten tehtävien sijaan, Rahkonen sanoo. Kokonaisuudessaan nykyinen järjestelmä ottaa kansan keskuudessa niskalenkin muutosvaihtoehdoista. Tutkimukseen vastasi vastaajaa ja tulosten virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä kumpaakin suuntaan. Kuva: Esa Ylijääskö Henri Ågren Jokaiselle varusmiehelle jaetaan kaksi kappaletta pellavapyyhkeitä. Pyyhkeet tuntuvat imevän huonosti vettä ja pahimmillaan osa pyyhkeistä raapii ihon rikki. Osa varusmiehistä pitää pyyhkeitä epämiellyttävinä. Asiaan ei kuitenkaan ole luvassa muutoksia. Puolustusvoimien Talousvarikon päällikkö, everstiluutnantti Kari Raatikainen, millä perustein juuri pellavapyyhkeet on valittu? Alunperin pellavapyyhkeet ovat olleet varusmiesten käytössä jo kymmeniä vuosia. Jos ajatellaan puhtautta, niin kyllähän pellavapyyhkeen saa helpommin puhtaaksi kuin puuvillaisen pyyhkeen. Esimerkiksi hotellipyyhkeitä käytetään noin 1 3 suihkukertaa, mutta pellavapyyhkeitä käytetään useammin eikä lika pinty pyyhkeeseen samalla tapaa kuin puuvillaiseen. uutisia muualta Sotalaiva Katanpään luovutus viivästyy Voitaisiinko puolustusvoimissa miettiä uusien, hieman imukykyisempien pyyhkeiden hankintaa varusmiehille? Entä pyyhkeen materiaalin vaihtamista toiseen? Kun ajatellaan pyyhkeen käyttöä varusmiesten kohdalla niin pellava on paras vaihtoehto. Pellavapyyhe paranee käytössä ja kestävyys on todellakin parempaa luokkaa kuin perinteisillä puuvillaisilla siviilimaailman pyyhkeillä. Kun pakasta ottaa uuden pyyhkeen niin kyllähän se hieman karhea voi iholle olla. Pellavapyyhe mahtuu myös huomattavasti pienempään tilaan niin varastossa, kaapissa kuin repussakin ja se kuivuu myös nopeammin kuin puuvillapyyhe. Kriisinhallintajoukoilla on käytössään muitakin pyyhkeitä. Kuitenkaan varusmiesten kohdalla ei ole luvassa muutoksia tähän asiaan. Kaartin Jääkärirykmentin varusvaraston varastomestari Erja Remsu, onko pyyhkeistä tullut minkäänlaista palautetta varusmiehiltä? Varusmiehiltä ei ole tullut meille mitään yksityiskohtaista palautetta. Ovathan pyyhkeet karheat ja varmasti keskenään varusmiehet ovat niistä jyrisseet. Miinantorjunta-alus Katanpää saapuu Suomeen vasta syksyllä, koska aluksen merikokeet jatkuvat heinäkuuhun asti Välimerellä, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Alus on tarkoitus luovuttaa Suomelle syyskuussa ja se saapunee maahan lokakuussa. Komentajakapteeni Kristian Isberg Merivoimien Esikunnasta kertoo, että aluksen merikokeet ovat olleet erittäin laajat ja välillä on jouduttu odottamaan pitkään oikeanlaista säätä, jotta jokin koe on voitu toteuttaa. Myös teknisiä ongelmia on ollut. Alun perin Katanpään piti valmistua jo viime vuonna, mutta italialaisella telakalla olleet tulvat hidastivat rakennustöitä. Miinantorjunta-aluksia on päätetty hankkia Suomeen, koska merivoimien tehtävä on siirtymässä maihinnousun torjunnasta meriliikenteen turvaamiseen. Helsingin Sanomat 6.7. Remontti paljasti katolla olleen räjähteen Raumalla löytyi kattoremontissa sotilasräjähde, kirjoittaa Aamulehti verkkosivuillaan. Puolen päivän aikaan Vanhan Rauman kaupunginosassa remonttimiehet purkivat ulkorakennuksen räystäslautoja, kun välikatolta putosi jotain. Remonttimiehet arvelivat sen olevan räjähde. Poliisi totesi esineen olevan sotilasräjähde ja paikalle pyydettiin puolustusvoimien raivaajayksikkö. Räjähde oli palopommi, joka tehtiin vaarattomaksi ja vietiin pois. Aamulehti 5.7. Ohikulkija löysi joesta Suomi-konepistoolin Kittilän Kapsajoesta löytyi kesäkuun lopussa vanhoja sodanaikaisia aseita. Sillalla jokea ylittänyt ohikulkija huomasi vedestä pilkottaneen muun muassa Suomi-konepistoolin. Poliisi nosti joesta puolustusvoimien avulla Suomi-konepistoolin lisäksi esimerkiksi Maxim-konekiväärin, Emma-pikakiväärin sekä kolme sodanaikaista kypärää. Aseet ovat maanneet joessa ilmeisesti jo viime syksynä, sillä aseet löytänyt ohikulkija oli jo silloin havainnut löytöpaikan vedessä rautaesineitä. Tuolloin vesi oli korkeammalla, joten niitä ei tuntenut aseiksi. Uusi Suomi (7.7.) Toimittanut Henri Ågren

6 6 maailmalla ruotuväki 13/2011 lyhyesti Rakennemuutos Saksan armeijassa Saksa on luopunut asevelvollisuudesta ja muuttanut armeijansa ammattilais- ja vapaaehtoisarmeijaksi. Saksan armeija muuttui heinäkuun alusta alkaen. Rakennemuutos lopetti myös siviilipalveluksen. Siviilipalvelusmiesten tilalle yritetään houkutella kansalaisia vapaaehtoiseen työpalveluun. Asepalveluksesta luopuminen on osa Saksan suurta armeijaremonttia ja säästöpakettia, jolla Bundeswehrin miesvahvuutta piennetään :lla :een heistä on ammattisotilaita ja loput sotilasta olisi rekrytoitava vapaaehtoisten joukosta. (YLE 2.7.) HÅg Ruotsalaisvarustamolle aseistetut vartijat Ruotsin radio SR kertoo ruotsalaisen laivanvarustamon palkanneen aluksilleen aseistettuja vartijoita Somalian rannikon merirosvojen varalta. Vartijat tulevat yksityisistä vartiointiliikkeistä, ja he ovat entisiä sotilaita tai poliiseja. Heidän aseistuksenaan on rynnäkkökiväärejä ja tarkkuuskiväärejä. Ruotsin hallitus on teettämässä selvitystä laivojen vartioinnista, mutta varustamo ei halunnut odottaa sen valmistumista. Sen mukaan aseistautuminen on välttämätöntä. Ruotsin merenkulkualan liitto pelkää, että varustamon päätös johtaa väkivallan kiihtymiseen ja raaistumiseen. (AL 1.7.) JTe Koulunkello olikin vanha pommi Ugandalaisesta koulusta löydettiin vanha räjähtämätön pommi, jota käytettiin koulunkellona. Opettajat kutsuivat oppilaat tunnille heittämällä kelloa kivillä. Pommin löysi miinojen vastainen järjestö, joka oli kertomassa 700 oppilaan kokoiselle koululle, miten pommeja havaitaan. Voimakkaampi osuma olisi voinut aiheuttaa pommin räjähtämisen, mikä olisi tietänyt tuhoa alueelle. Ugandasta löydettiin jo aiemmin tänä vuonna pommi, jota koululaiset olivat pitäneet lelunaan ja säilyttäneet sitä kaapissa oppitunneilla. (HS 4.7.) MLä Venäjä perustaa sotajoukot arktisille alueilleen Puolustusministeri Anatoli Serdjukovin mukaan Venäjä aikoo perustaa kaksi prikaatia valvomaan maan arktisia alueita. Hän ei vielä halunnut paljastaa prikaatien asemapaikkaa, aseistusta tai vahvuutta. Arktisten alueiden hallinnasta mitellään yhä kiivaammin, koska merenpohjassa oletetaan olevan huomattavia kaasu- ja öljyvaroja. Venäjän ohella Norja, Yhdysvallat, Tanska, Kanada sekä Kiina ovat esittäneet aluevaatimuksia Jäämeren pohjoisilta vesialueilta. Venäjän pääministeri Vladimir Putin painottaa, että Venäjä valvoo läsnäolollaan geopoliittisia etujaan. (IL 2.7.) KMä Tietoisuus meritilanteesta kehittyy Eri viranomaiset saavat jatkossa tietoja yhteisestä järjestelmästä. Kasvaneella tietoisuudella parannetaan Euroopan merialueiden turvallisuutta. Jan Telford Euroopan merivaltioilla on pian mahdollisuus vaihtaa turvatusti keskenään tietoja merialueidensa tapahtumista. Euroopan puolustusviraston vuonna 2005 käynnistämä MARSUR-hanke (Maritime Surveillance, suom. merivalvonta) on edennyt viimeiseen testausvaiheeseen. Hankkeen päämääränä on saada aikaan sopimus, jossa maat sitoutuvat luovuttamaan merivalvontaan liittyviä tietojaan. Aiemmin salaisinakin pidettyjä tietoja tuodaan nyt sopimukseen liittyvien maiden käyttöön, jotta tilannetietoisuus merien tapahtumista paranisi. Ensivaiheessa tiedonvaihdon piiriin otetaan turvaluokittelemattomat tiedot. Virallinen sopimus allekirjoitetaan syyskuun aikana, jonka myötä järjestelmä otetaan operatiiviseen käyttöön.täysi operatiivinen valmius on tarkoitus saavuttaa vuoden 2013 alussa. Hankkeessa kolme eri tasoa pakina Suomi toimii hankkeen johtovaltiona. MARSUR-työryhmän puheenjohtaja, komentaja Pasi Staff Merivoimien Esikunnasta kertoo sopimuksen sisältävän kolme eri tasoa. Ensimmäinen taso luo mahdollisuudet maidenväliselle manuaaliselle tiedonvaihdolle. Maat luovuttavat merellisten operaatiokeskustensa yhteystietojaan, kuten puhelin- ja fax-numeroitaan, ja osoittavat halua toimia. Kynnys sopimukseen liittymiseen on tarkoituksella pidetty matalana, Staff valaisee. Mailla on käytössään erilaisia järjestelmiä, joilla he valvovat merialueitaan. Sopimuksen toisella tasolla maiden erikieliset ja -tyyppiset järjestelmät linkitetään toisiinsa. Järjestelmien välille luodaan älykäs rajapinta, jonka avulla maat voivat vaihtaa automaattisesti tietojaan, ilman että esimerkiksi tuntemattoman aluksen liikkeistä tarvitsee erikseen kysyä. Kolmannella tasolla maat sitoutuvat vaihtamaan turvaluokiteltua tietoa. Sopimukseen liittymisen kannalta pakollisia ovat ainoastaan ensimmäisen tason mukaiset toimet, Staff sanoo. Haastavinta luottamuksen rakentaminen Järjestelmään kuuluu tällä hetkellä 15 valtiota. Kuusi on mukana nyt käynnissä olevassa automaattisesti vaihdettavan tiedon testivaiheessa ja merialueista hankkeeseen kuuluu Välimeri, Pohjanmeri ja Itämeri. Vaikka mailla on hyvin erilaisia teknisiä valvontajärjestelmiä, ei Pyrstökalle soittaa kelloa Brysselissä 30. kesäkuuta järjestetyssä korkean tason tilaisuudessa havainnollistettiin MARSUR-järjestelmän käyttöä. Moni tunnistaa tilanteen, jossa auton etupenkki on tuntunut varsinaiselta pelkääjän paikalta. Ilmavoimissa kakkospilotin istuin on tuollainen dicky seat. Kun joku on dicked, hän saa määräyksen epämieluisaan tehtävään. En selitä mikä dick on, koska te lukijat olette jo niin vanhoja poikia ja tyttöjä, että voitte kysyä kaverilta. Vanhaan hyvään aikaan koneissa saattoi olla pelkäämässä paljon väkeä. Kömpelöiden pommikoneiden perässä ja joskus myös päällä sekä alla oli asekupuja, joista saattoi tulittaa hyökkääviä hävittäjiä. Ensimmäinen tällainen sarjatuotettu lentokone oli jenkkien Boeing B-17C raskas pommittaja. Siinä oli alkujaan 5 konekivääriä, mutta yksikään niistä ei ollut perässä. Niinpä suuren pommikoneen saattoi ampua alas sen peräsimen muodostaman katveen suojasta. Perän konekivääritorni lisättiin E-malliin ja koneen G- mallissa oli viimein 13 kappaletta 12,7 mm konekivääriä ja se ansaitsi hyvin lempinimensä Flying Fortress, lentävä linnoitus. Brittien strateginen pommittaja oli Avro Lancaster. Se kykeni kantamaan lähes kolme kertaa suuremman pommikuorman kuin jenkkien lentävä linnoitus. Lanc oli kuitenkin varustettu vain kymmenellä puolustusaseella ja siitä puuttui alapuolinen konekivääritorni. Perätornin ampuja, Tailed Charlie, joutuikin usein huomaamaan vihollisen sukeltavan koneen alle katveeseen ja hyökkäävän sieltä pommikoneen kimppuun. niiden yhteensovittaminen Staffin mukaan ollut hankkeen haastavin puoli. Kaikista olennaisinta ja eniten työtä vaativaa on yhteisymmärryksen ja luottamuksen rakentaminen eri kulttuurien välille. Se syntyy vain yhteisistä kokemuksista ja halusta toimia yhdessä. Suomella on myönteisiä kokemuksia vuonna 2006 käynnistyneestä meritilannekuvayhteistyöstä Ruotsin kanssa sekä myöhemmästä yhteistyöstä Itämeren alueen valtioiden kanssa. Hyötyä kaikille halvalla MARSUR-järjestelmä tuottaa reaaliaikaista tilannekuvaa mereltä Pommikoneen päätehtävä ei tietenkään ollut puolustaa itseään vaan viedä pommit perille. Pommikoneen salvo merkitsee pommien irrottamista koneesta yhtä aikaa ja stick taas pommittamista jaksoina. Toisessa maailmansodassa käytettiin massapommituksia aerial bombing. Lancasterit yöllä ja Lentävät linnoitukset päivällä erikoistuivat tuhon massoittamiseen. Pommittajat hyökkäsivät muodostelmissa niin, että yksittäisten koneiden salvot muodostivat yhdessä suuria pommimattoja. Brittien Lancasterin edeltäjät, Stirlingit, jäivät syrjään tärkeimmistä pommitustehtävistä. Ne erikoistuivat merimiinojen pudottamiseen, josta edelleen käytetään termiä gardening. Merimiinat ovat niistä ajoista kovasti kehittyneet joten ehkä gardening termi on saanut RAF:n väen kutsumaan magneettimiinoja nimellä vihannekset, vegetables. Pommikoneiden lentäminen sodassa oli hermoja repivää työtä eikä autopilotteja ollut. Nykyään George, eli automaattiohjaus helpottaa työtä melkein kuin maavoimien Arska, joka hoitaa vartion. Myös koneiden miehistöt ovat pienentyneet, eikä monta pyrstökallea ole jäljellä. Kukaan ei myöskään keksisi kutsua nykyaikaista lentokonehallia ladoksi, barn, ellei kyse olisi perinteestä. Perinteeseen viittaa myös britti-ilmavoimien sanonta, joka tarkoittaa hyviä tuloksia ja hyvää työtä, ring the bell. Upseerikerholla sitä ei pidä tulkita kehotukseksi, paitsi eri maiden puolustushallinnoille myös muille meriviranomaisille. Esimerkiksi puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen ja liikenneviranomaisten tehtävät ovat hyvin erilaiset. Järjestelmä tuottaa kuitenkin tietoa, jota voidaan käyttää kaikkien viranomaisten tarpeisiin, Staff täsmentää. Järjestelmä ei vaadi suuria kustannuksia yksinkertaisen teknisen toteutuksen vuoksi. Jos olisimme luoneet järjestelmää varten suuren keskuksen, josta eri toimijat olisivat olleet riippuvaisia tietojen saannin suhteen, kustannukset olisivat nousseet valtavan korkeiksi, Staff tarkentaa. Nyt toimijoilla on mahdollisuus päästä käsiksi tietoihin omien järjestelmien kautta, sillä järjestelmät on linkitetty toisiinsa. Tilannekuvalla turvallisemmat vedet Hankkeen suurin hyötyjä on suomalainen ja eurooppalainen veronmaksaja. Taloudellisesti Suomi on täysin riippuvainen meriliikenteestä. Meremme vakaus on ehdottoman tärkeää elinkeinoelämällemme eli meidän hyvinvoinnille, Staff painottaa. Tämän päivän suurimpia uhkia Euroopan merialueilla ovat muun muassa ihmiskauppa, salakuljetukset, öljyvuodot sekä erilaiset luonnonkatastrofit. Myös terroriiskujen varalta on kehitettävä tilannekuvaa. Kalle Liesinen Sanasto: barn = lentokonehalli, hangaari dicked = määräys epämieluisaan tehtävään dicky seat = kakkospilotin istuin gardening = miinojen pudottaminen mereen george = automaattiohjaus ring the bell = hyvät tulokset salvo = pommit irti yhtä aikaa stick = pommit irti jaksoina tailed charlie = taka-ampuja vegetables = magneettimiinat koska kellon soittaminen baarissa tarkoittaa kierrosta kaikille ja käy kukkaron päälle. Kalle Liesisen pakinat päättyvät tältä erää tähän. Kuva: Euroopan puolustusvirasto

7 ruotuväki 13/2011 reportaasi 7 Kuvat: Esa Ylijääskö Teltassa majoittuminen taisi jännittää, mutta maastossa yöpyminen ei tuottanut hankaluuksia. Kolmen päivän intti Intti tutuksi -leirillä vietettiin viikonloppu sotilaana. Alokkaat nukkuivat yön teltassa ja oppivat armeijataitoja. Miika Lähdeniemi Sotkuun tässä marssimme, munkit, pullat nautimme! Marssilaulu raikaa, munkki tuoksuu ja meininki on sotilaallista. Arkinen iltavapaa? Ei, nyt ollaan kehitysvammaisille järjestetyllä Intti tutuksi -leirillä Säkylässä. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön, Varsinais-Suomen Kehitysvammaisten Tukipiirin, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja puolustusvoimien yhteistyössä masinoimalle leirille on kysyntää. 26 kurssilaista on saapunut perjantaiiltana vastaanottamaan varusteita. Ensimmäisen yön alokkaat nukkuvat kasarmilla. Jännitystä on ilmassa, sillä edessä on kovin erilainen viikonloppu. Alokas olikin jääkäri Lauantaina harjoiteltiin muun muassa muotoon järjestymistä, marssimista ja teltan pystyttämistä. Maastoruokailu tuli tutuksi, mutta myös sotilaskodissa ehdittiin piipahtaa. Sotilaselämä sujui mutkattoman oloisesti. Petien petaaminen meni suit sait sukkelaan! Tom Johansson intoili. Illanvietto oli vahvasti erähenkinen. Alokkaat pääsivät harjoittelemaan nuotion sytytystä ja sammutusta, mistä järjestettiin myös kilpailu. Kisailun lomassa paljastuu, että Petri Talvitie on aikanaan käynyt kolme kuukautta armeijaa. Niinpä alokkaan arvo on väärä, joten asia piti korjata. Petri sai ansaitsemansa jääkärimerkin juhlallisesti kurssinjohtaja, reservin sotilasmestari Kalevi Suvilalta. Nuotion ääressä kertailtiin päivän tapahtumia ja tunnelmia. Armeijan opit tuntuivat menneen hyvin perille. Puhuttelu oli hallussa, kun reservin yliluutnantti tiedusteli Olli-Petteri Lönnbergiltä, oliko tämä ollut tyytyväinen päivän ohjelmaan. Ei sitten mitään lässyn-lässynherätystä. Kyllä, herra kersantti! Sotilasarvoissa on vielä harjoiteltavaa, mutta se sallittakoon alokkaalle toisena päivänä. Pia-Sofia Kohonen taisi löytää sotilaallisen minänsä. Hän odotti jo kunnon aamuherätystä. Täällä saisi olla enemmän sellaista kuria, jota on muillakin varusmiehillä. Ei sitten mitään lässynlässyn-herätystä! Teltat sykkien kasaan Aamu valkeni hyvin nukutun yön jälkeen aurinkoisena. Teltasta kömpi hyväntuulisia alokkaita. Hyvin maittoi uni öljylampun valossa, Tom tunnelmoi. Teltat purettiin niin rivakkaan tahtiin, että muista hommista paikalle tullut kurssin ohjaaja missasi koko operaation. Minä kun orientoiduin, että kohta ruvetaan purkamaan telttoja, mutta ne onkin jo purettu, Jaana Latva-Äijö hämmästeli. Alokkaita odotti tavallista tuhdimpi aamiainen, jolla pitäisi jaksaa iltapäivään saakka. Riisipuuro teki loistavasti kauppansa. Tom pohti, mahtaisiko tarjolla olla aamukahvia. Ei armeijassa tarjoilla aamukahvia, linjastoa hoitanut kurssin vääpeli Kari Kotiniemi naureskeli. Dramaattinen panssarikyyti Seuraavaksi oli luvassa ajoneuvoihin tutustuminen. Alokkaat pääsivät nauttimaan panssariajoneuvon vauhdikkaasta kyydistä ehkä liiankin hurjasta. Vaunun takaovi nimittäin levähti auki kesken matkan. Se oli mielenkiintoinen matka! Vitsi, että säikähdin, kun ovi rämähti auki, Pia-Sofia hihkui. Ryhmähenki teki vaikutuksen Satuun. Mä tykkään teistä niin paljon!, hän hihkaisi porukalle. Koulutus jatkui nopealla tahdilla. Alokkaille esiteltiin ensisammutusvälineitä ja opastettiin ensiavun saloihin. Rasvapalon sammuttaminen sujui monilta mallikelpoisesti. Kauniina kevätpäivänä korostettiin myös nesteytyksen tärkeyttä. Kenttäpulloista tulikin kuumana päivänä tuttu varuste. Hyvillä mielin kotiin Näiden alokkaiden ei tarvinnut kauaa odotella kotiutumista. Ensiapukoulutuksen jälkeen oli edessä loppuhuipennus omaisten vierailu ja kotiutumisseremoniat. Muotoon kokoonnuttaessa käytiin spekulaatiota siitä, mitä ruokaa alokkaille ja omaisille tarjottaisiin. Santtu arveli, että tarjolla olisi hernerokkaa. Sitähän oli jo torstaina, Pia-Sofia tiesi. Muonituskeskukseen marssiminen sujui kerta kerralta paremmin. Omaiset seurasivat ylpeinä alokkaiden edesottamuksia. Kyllä sitä on harjoiteltu, kun muoto pysyy noin hyvin, paikalle tullut kapteeniluutnantti ihasteli. Sveitsinleikkeestä kylläisinä kurssilaiset kertasivat kokemuksiaan. Minua jännitti tullessa niin paljon, että en puhunutkaan mitään. Mutta kivaa täällä oli, Pia-Sofia kuvaili tuntojaan. Apukouluttajina toimineita varusmiehiä ei tuntunut harmittavan yhtään, vaikka viikonloppulomat jäivät väliin. Porukka on ollut todella motivoitunutta, kersantti Patric Nováky kiitteli. Auringon porottaessa ilmassa oli kollektiivista hyvää mieltä. Mieleen muistui leirin alussa tulleet evästykset. Minulle sanottiin ensimmäisellä kerralla, että kurssin jälkeen ette ole enää samoja ihmisiä. Kurssilaiset ovat aitoja ihmisiä, joilta palaute tulee nopeasti, Kotiniemi kuvaili. Toden totta. Leiri oli elämyksellinen kaikille osapuolille. Myös osasto Ruotuväki lähti hyvillä mielin takaisin kasarmille, vaikka alokkaiden kotiutuessa oma palvelus ei ollut vielä edes puolessavälissä. Muotoon järjestyminen sujui kerta kerralta paremmin. Viimeiset korjaavat vielä kauluksiaan kuntoon.

8 8 SOTILASPUHEET ruotuväki 13/2011 Ennen suurta taistelua tulevat suuret puheet. Esimerkiksi toisen maailmansodan aikana sodankäynti ja retoriikka eli puhetaito olivat vahvasti naimisissa keskenään. Poliittisilla puheilla oli parhaimmillaan äärimmäisen suuri vaikutus kansanjoukkojen mielialaan. Politiikan puolelta suurina puhujina historiaan on jäänyt useita vaikutusvaltaisia nimiä Adolf Hitleristä Winston Churchilliin. Sotilaspuolella taitavia, joukkojen tunnot tavoittaneita puhujia on ollut ehkä hieman vähemmän.tai ainakin he ovat jääneet selkeästi paitsioon historian lehdillä. Sotahistoriaan vahvasti perehtynyt, kansantaloustieteen professori Juhani U. A. Lehtonen uskookin, että kaikkien aikojen parhaat sotilaspuhujat ovat nimettömiä sankareita. - Emme tiedä, mitkä puheet ovat sytyttäneet sotilaat.todennäköisesti niitä ovat olleet kapteeni- tai everstitason puhujat, jotka ovat olleet suorassa yhteydessä sotilaisiin, Lehtonen pohtii. - Kyse on lähinnä siitä kuinka hyvin puhuja ymmärtää kuulijoiden tilanteen, ja mikä tämä tilanne on. Hyvä puhuja pystyy puhumaan kuulijalle häntä kiinnostavista asioista. Huomattavakin etäisyys hierarkiassa ei haittaa jos puhuja pystyy tulemaan lähelle puheensa kautta, toteaa puolestaan Helsingin yliopiston retoriikan asiantuntija ja kouluttaja, teologian tohtori Mika Hietanen. Ennen vahvennetun äänentoiston syntyä suuriin joukkoihin ei ollut mahdollistakaan vaikuttaa vaan oli keskityttävä pienemmille joukoille puhumiseen.toisaalta, kun äänentoisto luvun aikana alkoi kehittyä kohti huippuaan, eivät sotilaat olleet enää pääkohderyhmää. - Radion aikakaudella puheet oli tarkoitettu sotilaiden sijasta poliittisille johtajille, kansakunnalle ja tiedotusvälineille, Lehtonen toteaa. Perusasiat kuntoon Sotilaspuhujallakin täytyy olla puhetaidon perusasiat kunnossa. Aristoteles hahmotteli aikanaan jo ethoksen, pathoksen ja logoksen, joita hyvän puheen perusteluista on löydyttävä. Ethoksella tarkoitetaan puhujan uskottavuutta. Sotilaspuhujalla tämä syntyy hyvin vahvasti hänen muodollisesta arvovallastaan eli kauluksesta löytyvistä messinkinappuloista. Yksinomaan sotilasarvo ei kuitenkaan riitä vaan uskottavuutta on kuuntelijajoukon edessä saatava myös muilla tavoin. Pathos viittaa puolestaan tunteisiin. Tämä on sotilasjohtajalle ehkä se kaikista hankalin paikka. Joukon tunteisiin vetoamista on hankala opetella erikseen vaan vaikutuksen keinot on löydettävä omien kokemusten kautta. Kortin kääntöpuoli on se, että kun tunteisiin vetoaminen onnistuu, on puhe kaikista vaikuttavimmillaan. Logos keskittyy asiaan.tämä puoli sotilaspuhujalla on yleensä kunnossa. Esimerkiksi ennen hankalaan taisteluun lähtöä osataan kyllä kertoa edessä odottavasta vastustajajoukosta kaikki tarpeellinen tieto. - Jokainen puhuja soveltaa joko tietämättään tai määrätietoisesti klassillisen retoriikan käytäntöjä, koska ne kuvaavat inhimillisen viestinnän perusseikkoja. Sotilaspuhujan on oltava uskottava (ethos), hänen on puhuttava asiaa (logos) ja hänen on ymmärrettävä kuulijoiden sotilaiden tai kansan tunteita (pathos), Hietanen sanoo. Roomalainen filosofi Cicero tiivisti oman retorisen näkemyksensä siihen, että puhujan tulee opettaa, viihdyttää ja koskettaa (docere, delectare, movere). - Sota-aiheiset julkiset puheet ovat tyypillisesti lyhyitä, jolloin niihin ei voi rakentaa samantyyppisiä dynaamisia kaaria kun muihin puheisiin. Keskiöön nousee movere, eli tiettyyn ajatteluun tai toimintaan liikuttaminen. Puhujan on ennalta määriteltävä puheensa tavoite selkeästi ja konkreettisesti, Hietanen tiivistää - Opettaminen näkyy lähinnä tarkoin valikoitujen tietojen antamisessa. Viihdyttäminen jää sotapuheessa kokonaan pois. Sotilaspuheenkin kannalta hankalin on kairos eli hetki jolloin puhe pidetään. On valittava sellainen aika ja paikka, jolloin joukot ovat valmiita kuuntelemaan ja keskittymään. - Edes loistava puhe ei sinällään saa suurta aikaan ellei tilanne ole otollinen. Suuri puhe voi ikään kuin olla se pisara, joka saa astian valumaan yli. Mutta tämä edellyttää että astia on jo täynnä, tai toisin sanoen, että retorinen tilanne on kypsä, Hietanen painottaa. Esimerkiksi rintama tarjoaa puheenpitopaikkana omat haasteensa. - Vaikka rintama onkin haasteellinen paikka puhujalle esimerkiksi äänen kantavuuden suhteen, on se kuitenkin retorisesti otollinen koska puhuja jo sotilasarvonsakin puolesta voi vaikuttaa hyvinkin konkreettisesti rintaman tapahtumiin, Hietanen miettii. Tarjolla ryö stämistä ja raiskaamista Sotilaspuhujan on mietittävä erityisen tarkkaan, miten joukkonsa saa motivoitua syöksymään välillä jopa varman surman suuhun. - Sotilaalliseen puheeseen kuuluu sama etäisyys, joka muutenkin kuuluu esimerkiksi majurin ja varusmiehen väliin. Yleinen neuvo olla henkilökohtainen, ei tässä yhteydessä toimi, Hietanen pohtii. Professori Lehtonen uskoo, että esimerkiksi italialaisten palkkasotilaiden joukoista löytyivät myös parhaat puhujat. - Palkka-armeijassa täytyy käyttää kaikki keinot siihen, että jotkut palkasta tapattavat itseään. Silloin tarvitaan myös puhetaidon mestareita. Vakinaisessa armeijassa sotilaiden on lähdettävä rintamalle puhuttaisiin heille sitten mitä tahansa, Lehtonen toteaa. Palkka-armeijassa osattiin hänen mukaansa vedota yksinkertaisiin asioihin. - Ei heidän kummoisia korulauseita tarvinnut käyttää, koska he tiesivät, että joukkoihin vetoaa lähinnä ryöstäminen ja raiskaaminen, Lehtonen lisää. - Sotilaspuhujan erityishaaste on on herättää luottamusta sotatoimia kohtaan ja valaa luottamusta tulevaisuuteen.vaikka tämä muistuttaakin jokaisen puhujan haasteita, panos on erilainen, Hietanen alleviivaa. - Sodassa on kyse elämästä ja kuolemasta tai ainakin huomattavista aineellisista resursseista ja kuulijat ansaitsevat luotettavia perusteluja, selkätä tietoa ja ymmärrystä heidän tilanteestaan.

9 ruotuväki 13/2011 SOTILASPUHEET 9 Ensin keppi, sitten porkkana Esimerkkinä hienosta sotilaspuheesta Juhani Lehtoselle ei tule ensimmäisenä mieleen talvi- tai jatkosodan aikainen palopuhe tai kylmän sodan melskeissä lausuttu manifesti. Toimivin sotilaspuhe löytyy yllättäen fiktiivisen maailman puolelta. Mika Waltarin Sinuhessa on Horemhebin puhe, johon usein viitataan klassisena sotilasjohtajan puheena, Lehtonen paljastaa. Horemhebin puheen teho perustuu Lehtosen mielestä sen poikkeukselliseen aloitukseen. - Puheessa lyödään sotilaat ensin aivan lyttyyn. Mutta toivon heitä olevan kyllin paljon, jotta he tappavat teidät kaikki, niin että vihdoin pääsen näkemästä inhottavia ja pelkurimaisia naamataulujanne ja voin palata Egyptiin kokoomaan armeijaa, jossa on todellisia miehiä ja joka rakastaa saalista ja kunniaa. - Sen jälkeen ruvetaan nostamaan sotilaiden itsetuntoa, kunnes päästään siihen, että sotilasjohtaja on varma siitä, että he kykenevät lyömään vielä surkeammat vastustajansa, Lehtonen lisää Horemhebin puhe on esimerkki edestä johtamisesta. Vien teidät taisteluun ja tietäköön jokainen, että minä ajan itse ensimmäisenä taisteluun enkä jää katsomaan, kuka tulee minun jäljissäni vai tuleeko kukaan. Myös Lehtosen mainitsemasta palkkioilla motivoinnista on nähtävissä merkkejä. Myös heidän naisensa saatte tasata, ja uskon, että teidän on hauska kieriskellä illalla näiden naisten kanssa, sillä khabirien naiset ovat kauniita ja tulisia ja rakastavat urhoollisia sotilaita. Puheista päiväkäskyihin Löytyykö Suomen historiasta sotilaspuhumisen huippuosaajia? Lehtosen mielestä heitä on ollut, mutta puheita ei ole ehkä aina arvioitu oikeanlaisilla kriteereillä. Lehtonen nostaa esille Georg Karl von Döbelnin,jonka Uumajassa 1809 pitämää puhetta pidetään ei pelkästään hyvänä sotilaspuheena vaan yhtenä Suomen historian kaikkien aikojen hienoimmista puheista. - Saattaa hyvinkin olla, että niitä arvioineet ovat olleet kuitenkin upseereita tai muita oppineita.arvostetut puheet pidettiin Suomessakin ruotsiksi, joten mitä täysin oppimaton rivisotilas sai niistä irti? Puheteknisillä mittareilla mitattuna Döbelnin puhe on kuitenkin ansiokas. Mika Hietanen kirjoittaa Korkeempi kaiku-kirjassa, että puhe oli kohdennettu erityisesti suomalaisille sotilaille. Suomalaiset! Veljet! Suuria ovat urotyönne, ja se kiitollisuus, jota teille kaikkien puolesta lausun, on yhtä suuri. Sen tulkitsemiseen tarvittaisiin kaunopuhujan kaikki kyky; - mutta minä olen sotilas. - Sotilas! Mikä ylevä nimitys, kun se on minulla teiltä teidän puolestanne ja teidän kanssanne. Georg Karl von Döbeln Uumajan torilla luvun aikana suurentuneiden armeijojen myötä Puhujaksi koulimalla Puheiden pitäminen kuuluu olennaisena osana nykyisenkin upseerin toimenkuvaan. Haasteita tuovat niin koulutettava joukko kuin muut työhön liittyvät esiintymistaitoja vaativat tilaisuudet. Rauhan ajan puheet eroavat olennaisesti sodanaikaisista. - Puhujamestareita ei välttämättä löydy pitkän sotilaskoulutuksen saaneista johtajista.tai ainakin silloin täytyy olla todella hyvä saavuttaakseen sen oikean tunnelman, professori Juhani U. A. Lehtonen toteaa. Tätä oletusta vastaan on varauduttu Maanpuolustuskorkeakoulussa (MPKK). Tulevaisuuden sotilasjohtajat voivat harjoitella puheiden pitämistä MPKK:n suojissa. Johtamisen aineopintoihin sisältyvällä viestintä, esiintymistaito ja neuvottelutaito kurssilla kadeteille jakavat koko kansakunnan taistelijoita ei ollut mahdollista ottaa haltuun yhdeltä seisomalta.tätä ongelmaa ratkaisemaan kehitettiin päiväkäskyt, jotka olivat rakenteeltaan yhtä napakoita kuin sotilaspuheet. Päiväkäskyissä sorruttiin pahimmillaan kovaan nationalistiseen retoriikkaan, minkä on nähty jopa vieraannuttaneen joukkoja. Vapaussodan taistelijat, talvisodan maineikkaat miehet, urhoolliset sotilaani! Uusi päivä on koittanut. Karjala nousee, riveissänne marssivat sen omat pataljoonat. Karjalan vapaus ja suuri Suomi välkkyy edessämme maailmanhistoriallisten tapahtumien valtavassa vyöryssä. Mannerheimin päiväkäsky Puheet, joissa hehkutettiin Suur-Suomen noususta, niille naurettiin. Toki monia upseereja tällainen on saattanut puhutella, että lähdetään tekemään historiaa, Lehtonen toteaa. Toki hyviäkin käskyjä nähtiin. - Parashan näistä päiväkäskyistä on ilman muuta Voldemar Hägglundin ytimekäs käsky lähdettäessä hyökkäämään jatkosotaan, Lehtonen sanoo. No ni pojat! - Sehän ei ollut puhe, mutta olisi voinut kyllä olla. oppia esiintymisalan asiantuntijat. Puhetaito kuuluu olennaisena osana kurssiin. - Tällä kurssilla neuvottelutaitoa on kehittämässä Keskusrikospoliisin asiantuntija. Esiintymistaidosta puhumaan tulee puolestaan näyttelijä, kapteeni Mikko Leppälä Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitokselta kertoo. Valinnaisiin opintoihin osallistuu Leppälän mukaan tänä vuonna viitisenkymmentä opiskelijaa. Puhetaidonkin osalta kadetteja valmennettaan erityisesti kohtaamaan alokkaat, jotka he saavat komennettavakseen. - Heti koulusta valmistuttuaan he sen kolmikymmenpäisen joukon johdettavakseen saavat. Silloin he ovat jatkuvasti tarkkailun kohteena, Leppälä toteaa.

10 10 kentällä ruotuväki 13/2011 lyhyesti Sotilasarvon menettäminen vaaditaan pois rikoslaista Oikeustieteen lisensiaatti Jussi Koskinen vaatii, että sotilasarvon menettäminen rangaistuksena rikoksesta poistetaan rikoslaista. Vuonna 1944 säädetty lisärangaistus on aiheesta väittelleen tutkijan mukaan vanhanaikaista. Koskinen kritisoi rangaistusta siitä, että sitä sovelletaan käytäntöön sattumanvaraisesti ja epäyhtenäisesti. Ongelmallisuutta lisää se, että sitä voidaan soveltaa vain osaan tuomitsemisedellytykset täyttäviä tekijöitä. Näin siitäkin huolimatta, että sotilasarvon menettämisseuraamus on yleinen lisärangaistus, Koskinen sanoo. KMä Rantala puolustusministeri Wallinin valtiosihteeriksi Valtiotieteen maisteri Marcus Rantala aloittaa puolustusministeri Stefan Wallinin valtiosihteerinä puolustusministeriössä valtioneuvoston nimityksestä. Rantala on toiminut Stefan Wallinin valtiosihteerinä aiemmin vuosina opetusja kulttuuriministeriössä. Valtiosihteerin tehtäviin kuuluu esimerkiksi hallitusohjelman toteuttaminen sekä ministerin edustaminen eri tilaisuuksissa, Rantala tiivistää. Hallitusohjelman säästötavoitteisiin pääseminen tuottaa haasteita. Sen vuoksi kansainvälisen yhteistyön kehittäminen on ensisijaista. JTe Lavonen Euroopan puolustusviraston asiantuntijaryhmään Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston ylijohtaja Eero Lavonen on kutsuttu Euroopan puolustusviraston (EDA) perustamaan työryhmään, joka kartoittaa EU:n jäsenmaiden valmiuksia jakaa sotilaallista suorituskykyä. Puolustusministeriön erityisasiantuntija Sanna Laaksosen mukaan EDA:n materiaalijohtajien johtokunnan puheenjohtajana toiminen Lavosen nimitys on luonnollinen. Hänellä on erinomaiset kontaktit ja häntä arvostetaan korkealle ympäri Euroopan. KMä Suomalaiset rauhanturvaajat kotiutuivat Suomen osallistuminen Ugandassa toimivaan EUTM Somalia -koulutusoperaatioon päättyi. Operaatiossa koulutusryhmät vastasivat sotilaan perustaitojen opettamisesta Somalian turvallisuusjoukoille. Suomella operaatiossa oli neljä rauhanturvaajaa, joista kolme toimi kouluttajina suomalais-ruotsalaisessa koulutusryhmässä ja yksi gender-neuvonantajan tehtävissä. Operaatio meni suunnitellusti. Pääsimme kuitenkin aloittamaan hieman aikataulusta myöhässä johtuen Mogadishun tukikohdan rakentamiseen liittyvästä viivästymisestä, kertoo operaatiossa toiminut kapteeniluutnantti Hannu Koponen. HÅg Taisteluammunnoilla joukosta sotajoukko Hätilän taisteluammunnoissa reserviläiset kouluttivat reserviläisiä Kesän ensimmäisissä helteissä saatiin rautaisannos oppia epäsuoran tulen käytöstä Kaarina Honkalammi Savu nousee heittimen putkesta samalla, kun ryhmä taistelijoita tähyilee taivaalla syöksyvän ammuksen menoa. Hiki virtaa. Kohta putkeen ladataan uusi kranaatti, komennot kajahtelevat ja jälleen ammutaan. Kesäkuun alussa Panssariprikaatin perustaman taistelukoulutusyksikön (TAKY) ja Päijät-Hämeen maakuntakomppanian kertausharjoituksessa Hätilässä ammuttiin kovilla. Ennen maakuntakomppanian tuloa taistelukoulutusyksikkö valmisteli ammunnat kahden päivän aikana ja ampui niitä myös itse. Maakuntakomppanian kolmipäiväisessä rutistuksessa suoritettiin useita ammuntoja ryhmän hyökkäys, ryhmän ja joukkueen puolustus, käsikranaatin heittoharjoitus, kertasinkoammunta sekä ammunnat kevyellä kranaatinheittimellä, minkä lisäksi radoilla ammuttiin kouluammuntoja. Taistelukoulutusyksikön tehtävänä on tukea muitten joukkojen koulutusta järjestämällä harjoituksia ja ammuntoja. Täällä järjestetään muille mahdollisuudet ja raamit harjoitteluun. Sotajoukko vastaa itse omasta koulutuksestaan, johon taistelukoulutusyksikkö tarjoaa merkittävän avun, valottaa harjoituksen johtaja, everstiluutnantti Hannu Virta. Myös taistelukoulutusyksikkö koostuu sijoitetuista reserviläisistä, joita niin ikään koulutetaan harjoituksen aikana. Ammunnoissa yksikön reserviläiset toimivat ammuntojen johtajina ja tulenjohtoerotuomareina monien muiden tehtävien lisäksi. Voikin sanoa, että tässä harjoituksessa reserviläiset kouluttavat reserviläisiä. Hannu Virta näkee selkeän eron varusmiesten ja reserviläisten harjoitusten välillä. Totta kai kokemus ja joukon rauhallisuus auttavat. Reserviläisillä ei enää ole samaa näyttämisen tarvetta kuin aivan nuorilla, osataan ajatella omilla aivoilla. Kun heille vain kertoo, mitä pitää saada aikaiseksi, he osaavat suunnitella ja tehdä asioita itsenäisesti ja heillä on näkemys siitä, mitä ollaan tekemässä, Virta pohtii. Kranaatinheitinammunnan tehokurssi kolumni Sisäinen sivari Oli lähellä, etten astunut siviilipalvelukseen. En oikeastaan koskaan ajatellut tulevani inttiin. En myöskään ole hävennyt sanoa sitä ääneen. Oikeastaan mitä useammin sen sanon, sitä parempi olo tulee. Aikaisemmin ajatukseni olivat vielä paljon nykyisiä radikaalimpia. Vasta nyt hieman varttuneempana kuin keskiverto varusmies pystyn edes jollain järkevällä tavalla perustelemaan itselleni intin käymisen. Nämäkin perustelut ovat todella heiveröisiä, jotka pikku intellektuelli kumoaa hetkessä. Menemättä sen tarkemmin löytämiini perusteluihin niin voin Kranaatinheitintä valmistellaan joukkueen puolustusammunnan tukemistehtävään. Ammunnoissa onnistuttiin yli odotusten, vaikka liikkeelle lähdettiin perusteista. Hätilässä moni maakuntakomppanian reserviläinen ampui ensimmäistä kertaa kranaatinheittimellä. Lähtötasoon nähden on menty yli odotusten, arvioi kapteeni Mika Vesikko, joka toimi harjoituksessa maakuntakomppanian tulenjohto-osien kouluttajana sekä taistelukoulutusyksikön tulenjohtoerotuomarien kouluttajana ja valvojana. Auktoriteetteja en kyseenalaistamatta kunnioita. Yksi tasohan on jo se, että ylipäätään saadaan ammuttua. Lisäksi saatiin vielä osumia maalialueelle, hän kertoo. Vesikko on uransa aikana ehtinyt nähdä jo jokusen ammunnan, mutta hänellekin tämä on ensimmäinen kerta, kun tulenjohtoryhmän lisäksi koulutettavana ja valvottavana on myös tulenjohtoerotuomareina toimivia reserviläisiä. myöntää, että vihaan sanoja pakko ja auktoriteetti. Pakkoon en usko ja auktoriteetteja en kyseenalaistamatta kunnioita. Intissä taas kaikki tekeminen kulminoituu näihin sanoihin. Niihin myös kulminoituvat syyt, miksi en koskaan ajatellut käyväni inttiä. Miksi sitten olen täällä? No, en vieläkään oikein osaa vastata tähän kysymykseen. Työssä käyvälle melkein maisterille järkisyiden etsiminen on pitkälti turhaa puuhaa. Toisaalta järkisyyt eivät tue siviilipalveluksenkaan suorittamista. Selitykset, kuten kaikki muutkin käyvät tai se vaan pitää käydä eivät ole koskaan uponneet minulle. Ne saavat sanojansa näyttämään idiootilta ja kuulijan voimaan pahoin. Keinojen loppuessa lähdin etsimään syitä unelmista, sillä niiden Harjoituksen vaarallisin päivähän on huomenna, hän paljastaa. Kaikki ovat päässeet ampumisen makuun ja ehkä ajattelevat osaavansa homman, jolloin nopeasti oikaistaan jostakin ja tapahtuu virheitä. Erittäin tarkkojen varomääräysten tarkoitus onkin karsia pois inhimilliset erehdykset. Kuva: Kaarina Honkalammi Kranaatinheitinammuntojen johtajana ja tulijoukkueen kouluttajana toiminut yliluutnantti Aki Aarikka hämmästelee myös reserviläisten asennetta ja hyviä suorituksia. Hänen mukaansa on erittäin harvinaista, että samana päivänä käsittelee ensimmäistä kertaa kranaatinheitintä ja ampuu sillä. Ampuminen vaati kyllä tiukan tiistaipäivän, joukkoa koulutettiin aamuyhdeksästä kuuteen asti. Tässä joukossa on vain muutama, jolla on aiempaa kokemusta kranaatinheittimistä, joten liikkeelle lähdettiin perusteista. Tämä on erittäin hyvä harjoitus tällä koulutustasolla olevalle porukalle, päästään rauhassa keskittymään perustemppujen harjoitteluun eikä yritetäkään vielä mitään sen ihmeellisempää, hän toteaa. Harvinaista ja haluttua herkkua Helteessä harjoitteleva ja hikoileva reserviläisjoukko tuntuu hyrisevän tyytyväisyyttään varsin hektisenkin toiminnan keskellä. Ensimmäisen kranaatinheitinammunnan jälkeen toisen heittimen johtaja, reservin kersantti Pirkka Mellanen on tyytyväinen joukon suoritukseen. Onhan tämä uutta ja mukavaa. Hieman kevyelläkin harjoittelulla on päästy ihan hyvään tulokseen. Ja onhan se aina siistiä päästä ampumaan, hän sanoo. Maakuntakomppanian tulenjohtopäällikkö, reservin luutnantti Lauri Lännenpää on samoilla linjoilla. Hän toteaa olevansa helpottunut ja onnellinen, kun ensimmäiset ammunnat ovat kunnialla ohi. Ehkä haastavinta on ollut etukäteisharjoittelu ja yhteisen ajan järjestäminen, mutta kliseisestihän voisi sanoa, että tämä harjoitus palkitsee kaiken vaivan. Reservin vänrikki Jenni Kilpeläinen taistelukoulutusyksiköstä on myös viihtynyt harjoituksessa, jossa hän on muun muassa kouluttanut ja johtanut suora-ammuntaa. Onhan tämä tosi erilainen harjoitus, oli yllätys, että toimimme myös tuliaseman valvojina ja johdamme ammuntoja. Maakuntakomppanian reserviläiset ovat tosi motivoituneita ja nopeita oppimaan. He haluavat oppia, eivätkä odota ensimmäistä hetkeä päästä lepäämään, Kilpeläinen summaa. Jan Hellman > kanssa jaksaa paremmin. Unelmilla en kuitenkaan tarkoita lomamatkaa palveluksen jälkeen, vaikka sekin voisi toimia syynä hieman yksinkertaisemmalle kaverille. Aloin miettiä asioita, joita olen aina halunnut tehdä. Voisiko intti palvella minua tässä? Aluksi nauratti, sillä metsässä ryömiminen ei kuulunut tulevaisuuden suunnitelmiini. Lopuksi vastaus oli paljon yksinkertaisempi mitä odotin. Kuulin, että intti on mahdollista suorittaa Ruotuväki-lehdessä. Saisin mahdollisuuden opetella paremmaksi kirjoittajaksi, harjoittaa taitoa, jota tulen tarvitsemaan loppuelämän työssäni. Palaset alkoivat loksahdella kohdilleen. Ymmärsin saaneeni mahdollisuuden höytyä intin käymisestä tulevaisuudessani. Ilman sitä en koskaan olisi käyttänyt elämästäni yhdeksää kuukautta puolustusvoimien leivissä. Aika on yksinkertaisesti liian pitkä hukattavaksi. Albert Einsteinin sanoin voisi sanoa, että kohtalo rankaisi minua siksi, että halveksin auktoriteetteja, tekemällä minusta auktoriteetin. Päätän, mistä sivulla 14 kirjoitetaan.

11 ruotuväki 13/2011 kentällä 11 Sodanaikaiset räjähteet riesana palveluksessa Lapin löydöksiin ei saa missään tapauksessa koskea. Yleisin räjähde on 88-millinen ilmatorjunta-ammus. Kari Lindholm Sotavuosina maastoon jääneet ammukset ja räjähtämättömät lentopommit ovat Lapissa jokakesäinen riesa. Pohjois-Suomessa sodanaikaisten räjähteiden raivauksia tehdään noin sata kertaa vuodessa. Sodankylässä toimiva Jääkäriprikaati antaa ammusten raivauksessa päivystysluonteista virkaapua vuosittain kolmisenkymmentä kertaa. Sodanaikaiset räjähteet aiheuttavat harmia vielä tulevinakin vuosikymmeninä, kertoo räjähteiden raivaaja, yliluutnantti Jorma Ovaska Jääkäriprikaatista. Kun ammuksiin viittaavia metalliesineitä löytyy maaperästä, niistä pitää tehdä aina ilmoitus poliisille. Missään tapauksessa räjähteisiin ei saa koskea itse. Löydöt kannattaa merkitä maastoon kolmiokeolla tai värinauhalla, Ovaska sanoo. Syväetsin löytää tuhannen kilon lentopommin yhdeksän metrin syvyydestä, kertovat yliluutnantti Jorma Ovaska (vas.) ja ylivääpeli Jouko Kaihua Jääkäriprikaatista. Kuva: Kari Lindholm NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Toni Niemi, reservin alikersantti 19 TOIMENKUVA Tarkka-ampuja Suomen Kansainvälisissä Valmiusjoukoissa PALVELUSPAIKKA Porin Prikaati KOULUTUS Ylioppilas ASUINPAIKKA JOTAIN MUUTA, MITÄ? Jaa no, mitähän tähän sanois Ylöjärvi Vapaaehtoiset raivaajiksi Kutsuntoihin osallistuvalla on mahdollisuus hakeutua raivaajakoulutukseen. Näihin tehtäviin koulutetaan ainoastaan vapaaehtoisia. Palveluspaikka on silloin pioneerijoukoissa, kertoo Ovaska. Raivaajakurssin sekä EOD 2 ja EOD 1 -kurssit suorittanut osaa kaikki raivaamismenetelmät ja ruotuväki 40 vuotta sitten Jan Telford Eversti Kimmo Lehto on aloittanut 1.7. Maasotakoulun johtajana. Lehto siirtyi Maasotakouluun Maavoimien Esikunnasta suunnittelupäällikön tehtävistä. Vuosina hän toimi Jääkäriprikaatin komentajana, jota edelsi tehtävät Kainuun Prikaatin esikuntapäällikkönä. Lehdolla on taustalla myös Maanpuolustuskorkeakoulun taktiikan opettajan virka. hallitsee kaikki raivattavat kohteet. Ennen kurssille hyväksymistä hakijalla pitää olla kuitenkin jo räjäyttäjän tutkinto suoritettuna. Osa ammuksista yhä toimivia Ovaska sanoo, että yleisin sodanaikainen räjähde Lapissa on saksalainen 88 millimetrin ilmatorjunta-ammus. Väriä loma-asuihin eteenpäin Suunnittelupäällikön tehtävät olivat kovin haasteellisia. Tulevaisuutta piti suunnitella niin keskipitkällä kuin pitkälläkin aikavälillä, mutta budjetissa katsotaan lähinnä vuosikohtaisia tapahtumia. Kun huomioidaan vielä hankinnat, niin tasapainoilu on melkoista. Mutta erittäin mielenkiintoisia tehtäviä ne olivat. Siirto Maasotakoulun johtajaksi oli urasuunnitelmien mukainen, vaikka useampi vaihtoehto oli mahdollinen. Silti siirto tuntui varsin mukavalta. Kertoohan se esimiesten luottavan kykyihini siinä määrin, että he voivat antaa minun hoidettavaksi näin vastuullisen tehtävän. Pitkä kokemukseni sekä operatiivisten että alueellisten joukkojen kehittämisestä oli varmasti suurin vaikuttava syy. Maasotakoulun johtajan tehtäviä ovat muun muassa opetuksen ja sen kehittämisen Ammukset ja räjähteet ovat kuuluneet kenraalieversti Eduard Dietlin komentamalle 20. vuoristoarmeijalle. Itärajan tuntumasta löytyy myös neuvostoarmeijan ammuksia. Suomi katkaisi suhteensa Saksaan syksyllä Samana syksynä alppijääkärit vetäytyivät Lapista. Kolmen armeijakunnan vahvuudessa oli miestä. Saksalaisilla oli mukanaan valtavia Puolustusministeriö on hyväksynyt Pääesikunnan esityksen saada ottaa kokeiltavaksi eräissä joukkoosastoissa lomakaulaliina välisenä aikana. Kokeilu tullaan aluksi suorittamaan vihreän, sinisen ja violetin värisillä liinoilla. Näitä saadaan käyttöön noin kappaletta. Kaulaliinaa saa käyttää maa- ja ilmavoimissa loma-asussa kenttäpuseron m/65 tai kenttäpuseron ja päällystakin kanssa. Liinaa saa käyttää sekä sisällä että ulkona. Kun toimitukselle kerrottiin kaulaliinojen käyttöönotosta esitimme kenraaliluutnantti V-P Somerkarille kolme kysymystä. Mitä toiveita olette asettaneet kaulaliinalle? Toivon sen olevan varusmiehille mieleinen ja vähentävän pukeutumisessa todettujen omien asusteiden käytöstä johtuvaa kirjavuutta. Mitkä seikat tulevat vaikuttamaan kaulaliinan pysyvään käyttöönottoon? Käyttöönottoon vaikuttaa kaulaliinan soveltuvuus yleensä varusmiehen loma-asuun, sen mahdollinen soveltuvuus myös paraatiasuun ja ennen muuta varusmiesten asennoituminen kaulaliinan käyttöön. Siispä pysyvyys riippuu aika paljon varusmiesten suhtautumisesta ja niistä tavoista, joilla he kaulaliinaa kantavat? Kyllä. Heillä on ratkaisuun merkittävä vaikutus. Kun aikoinaan suoritettiin varusmiesjoukon puitteissa kyselyjä kaulaliinan toivottavuudesta, olivat varusmiehet yksimielisiä siitä, että se tulee saavuttamaan varusmiesten suosion. Ruotuväki 13/1971, Oma tontti mahdollisimman hyvin ohjaaminen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ohjaaminen palvelemaan maavoimien kehittämisohjelmia ja hankkeita sekä uusimpien tutkimustulosten hyödyntäminen koulutuksessa ja suunnittelussa. Tuleva puolustusvoimauudistus tuo mukanaan oman lisänsä. Kadettikoulusta valmistuttuani olen aina ollut sitä mieltä, että kun hoitaa oman tonttinsa mahdollisimman hyvin, niin ylempi johtoporras kyllä huomaa sen. Se jää heidän päätettäväksi, onko miehessä vielä potentiaalia nousta ylöspäin. Tähän mennessä olen urallani siirtynyt aina edellisiä tehtäviäni haasteellisempiin ja vastuullisempiin hommiin. määriä ammuksia ja räjähteitä. Räjähteitä löytyy yhä sekä maastosta että vesistöistä. Hermeettisesti suljetuissa ammuslaatikoissa voi olla toimivia ammuksia. Vaarallisimmat ammukset ovat kertaalleen putken läpi ammutut, mutta räjähtämättä jääneet kranaatit. Pohjois-Suomen Sotilasläänin alueelta on raivattu vuodesta 2007 lähtien noin erilaista räjähdettä. Liinan solmisesta ja käyttötavoista annetaan kuvalliset ohjeet yksikölle. Eversti Kimmo Lehto otti Maasotakoulun johtajan tehtävät vastaan 1.7. Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat Kiikaritähtäimen läpi tarkkaillen Jan Telford Halusin suorittaa palvelukseni hieman erilaisella tavalla. Rauhanturvaajaksi pääseminen olisi kokemuksena ainutlaatuista ja lisäksi koulutus takaa taloudellista turvaa. Näistä kertoo hetkeksi reserviin siirtynyt alikersantti Toni Niemi, kun hän perustelee hakeutumistaan Suomen Kansainvälisiin Valmiusjoukkoihin. Näissä hommissa pääsee ampumaan monilla erilaisilla aseilla ja tekemään monipuolisia asioita, kuten harjoitella joukkojenhallintaa ja miinojen raivaamista. Koulutuksesta ensimmäinen puoli vuotta ei poikennut juuri perusjääkärin koulutuksesta. Peruskoulutuskautta seurasi kaikille automaattinen aliupseerikoulu. Ainoana erona Niemen mukaan oli runsaampi aseenkäsittelyn harjoittelu. Monet uskoivat, että ensimmäisen puolen vuoden jälkeen alkaa hyvät hommat, kun varsinainen rauhanturvaajakoulutus alkaa. Niin se menikin, Niemi toteaa. Erikoistumista ja kansainvälistymistä Hyvät hommat alkoivat kuusiviikkoisella kurssikaudella. Niemi pääsi haluamalleen paikalle, kun miehestä alettiin kouluttaa tarkka-ampujaa. Tarkka-ampujien lisäksi Kansainväliset Valmiusjoukot tarvitsevat riveihinsä muun muassa lääkintämiehiä, räjähdeeksperttejä ja Pasi-kuskeja. Kuusi viikkoa oli todella intensiivinen paketti. Tarkka-ampujaksi on erittäin vaikea kouluttautua niin lyhyessä ajassa, mutta meillä oli hyvä kouluttaja, joka sai piiskattua meistä paljon irti, tarkka-ampuja muistelee. Tarkka-ampujien tähtäimeen päätyvät Niemen sanoin esimerkiksi tukikohtien sisällä väijyvät viholliset tai tienvarsipommien etälaukaisinten käyttäjät. Tämän jälkeen seurasi kansainvälinen kausi. 1. jääkärikomppanian taistelijat viettivät helmikuun lopusta alkaen vain muutaman viikon kasarmilla, kun lukuisat ampumaleirit, taistelu- ja kriisinhallintaharjoitukset täyttivät ohjelman. Tulevat rauhanturvaajat harjoittelivat runsaasti esimerkiksi kova-ammuntoja, joukkojenhallintaa, tienvarsipommien ja miinojen raivaamista, lääkintäevakuointia sekä partiointia. Meille painotettiin erityisesti, että tienvarsipommit ovat tänä päivänä Afganistanissa suurin uhka. Siksi meitä koulutettiin paljon niiden huomaamiseen. Mikäli useamman kilon pommi tössähtää vaunun kylkeen, niin eipä siinä paljoa voi tehdä, Niemi tokaisee. Lisäksi ryhmäntoiminta on yksi tärkein vahvuutemme. Joukkuekokoonpanojamme ei ole juuri muutettu, jotta oppisimme tuntemaan toisemme ja toimimaan yhdessä. Yksi kokonainen joukkue on lähdössä nyt syyskuussa Afganistaniin. Niemi itse halusi lähteä tammikuussa mihin tahansa operaatioon, mutta vielä ei tiedä tarkasti, tuleeko se onnistumaan vielä silloin. Innolla ulkomaille Tuleville valmiusjoukkolaisille Niemi antaa erittäin käytännöllisen neuvon. Kannattaa syödä aivan kaikki, mitä tarjotaan ja vähän ylimääräistäkin, ettei tarvitse tuskailla, kun p-kaudella lähtee 10 kiloa lihaksia. Aiemmin mainittujen syiden lisäksi Niemi mainitsee myös loistavan tiimin, minkä vuoksi kannattaa hakeutua Kansainvälisiin Valmiusjoukkoihin.

12 12 kentällä ruotuväki 13/2011 Vekaranjärven taivaalla on tuhansia ohjuksia Karjalan Prikaatissa taistellaan ilmauhkia vastaan RPS 70 -ilmatorjuntasimulaattorilla. Harjoituslaite tarjoaa lähes autenttisen kokemuksen. Kalle Mäkelä Karjalan Prikaatin varusmiehet ampuvat tuhansia ilmatorjuntaohjuksia palveluksensa aikana. Taivaalta pudotetaan muun muassa risteilyohjuksia, helikoptereita sekä lentokoneita. Täysin kuiviin Vekaranjärven ilmatorjuntaharjoittelu ei valtion kassaa ime, sillä kyse on simulaattorilla suoritettavista ohjusammunnoista. Tällä seurataan ampujan kehitystä. Laite tallentaa ja analysoi jokaisen laukauksen ja niihin liittyvän datan, yliluutnantti Jarkko Ketola toteaa. Simulaattorilla suoritettavat ohjuslaukaisut tapahtuvat käytännössä tietokoneohjelman avulla. Realismia ampumaharjoituksissa korostaa se, että simulaattori on rakennettu osaksi aitoa ohjuslaitetta. Koulutus alkaa perusasioista, joista edetään hiljalleen tutustumalla itse laitteeseen. Kaikki lähtee vartalonsuuntausharjoittelusta. Sen jälkeen tutustutaan laitteen eri osiin. Lopulta rakennetaan ampujan laukaisua pala palalta, Ketola opastaa. Vartalonhallinta sekä hienosuuntaus, eli se mitä peukalolla ohjattavan joystickin avulla tapahtuu, ovat laukauksen tärkeimmät asiat, hän summaa. Ilmauhkia torjutaan erilaisissa olosuhteissa Korpraali Bence Balogh uskoo simulaattorin täyttävän tehtävänsä erinomaisesti. Kuva: Petri Ruohio Ampumaskenaarioita ohjataan laitteeseen yhteydessä olevalla erillisellä tietokoneella, jolla käyttäjä määrittelee minkälaisia tilanteita hän harjoittelee. Kun harjoitus käynnistyy, ilmestyy laitteen ruudulla komeilevaan peltomaisemaan viholliskalustoa tuhottavaksi. Tarkoitus on saada maali piikille ja ampua se alas. Harjoitukset muuttuvat koko ajan vaikeammaksi, heinäkuussa kotiutunut tykkimies Arttu Leppänen kuvailee. Simulaattoria pyörittävän tekniikan puolesta laitteella treenaaminen muistuttaa videopelin pelaamista. Onhan se pirun kallis videopeli, Ketola naurahtaa. Joystickilla ohjaamisen lisäksi käyttäjä istuu oikean ohjuslaitteen istuimella, joten tämähän on vielä enemmän kuin vain normaali videopeli, hän virnistää. Lähes autenttinen kokemus Vaikka simulaattorilla harjoitteleminen eroaa kovilla ampumisesta, on harjoituslaitteesta selvää hyötyä. Eihän simulaattoria voi painetilaltaan verrata oikean ohjuksen ampumiseen. Suorittamisen kautta saadaan kuitenkin se varmuus, Ketola huomauttaa. Jo kotiutunut korpraali Bence Balogh uskoo, että juuri pitkät harjoittelusessiot kasvattivat itseluottamusta sekä suoritusvarmuutta. Ampumisesta kehittyi refleksi. Heti tietää mitä tehdä, kun koneita alkaa näkyä tai kuulua, hän tuumaa. Leppänen uskoo, että mikäli simulaattorilla osaa pudottaa kohteensa taivaalta, myös oikealla ohjuslaitteella ampuminen onnistuu varmasti. Tuhansien laukausten jälkeen on homma niin tuttua, että varmasti osaa käyttää myös aitoa ohjuslaitetta. huomio! verkossa Reserviin.fi-sivusto neuvoo kotiutuvia Ginesmies. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta on palkintona elokuvalippu. Kuva: Leevi Roivanen Jan Telford Varusmiesliitto julkaisee syksyllä uuden reserviin.fi-verkkopalvelun. Palvelun tavoitteena on jakaa ohjeita reserviin siirtymisestä asepalveluksensa päättäville. Sivusto toteutetaan pelinomaisesti, jossa käyttäjä vastaa aluksi kysymyksiin siitä, mitä suunnitelmia hänellä on reservin varalta. Vastausvaihtoehtoina on esimerkiksi opiskelu, työsuhde tai ei mitään". Vastaukset vaikuttavat siihen,mihin kysymyksiin käyttäjän on seuraavaksi vastattava. Näin peli pyrkii saamaan kuvan käyttäjän elämäntilanteesta ja suunnitelmista. Lopuksi voi sähköpostistaan tulostaa todistuksen, josta selviää koordinaatit ja vinkit jouhevaan reserviin siirtymiseen, Varusmiesliiton puheenjohtaja Jussi Mäkinen sanoo. Todistuksen avulla voi myös hakea lisätietoja sosiaalikuraattorin luota tai reserviin.fi hankkeen opintoneuvojalta. Tarvetta on Mäkisen mukaan suurin osa asepalveluksensa suorittaneista palaa Reserviin siirtymisessä on haasteensa, vaikka kotiutumispäivänä siviilielämä vaikuttaakin ruusuilla tanssimiselta. siviilielämään ongelmitta. On kuitenkin paljon nuoria, jotka ilman työ- ja opiskelupaikkaa tai vailla tulevaisuuden suunnitelmia jäävät tyhjän päälle. Tietoa työllistymisestä, opiskelusta tai sosiaalieduista on tarjolla, mutta nuoret eivät aina saa tai löydä sitä riittävästi. Haluamme ohjata nuoria tiedon lähteille esimerkiksi KELAan sekä tarjota omaa opintoneuvontaamme, Mäkinen kuvailee. Puolustusvoimissa ei kiinnitetä riittävää huomiota opinto-ohjaukseen tai ammattineuvontaan, eikä esimerkiksi sosiaalikuraattorin puheille kannusteta hakeutumaan, hän kuittaa. Mäkisen mukaan toisen ja kolmannen asteen oppilaitosten sekä puolustusvoimien välisessä yhteistyössä olisi parantamisen varaa. Vaikkapa pääsykokeisiin lukeminen on varusmiehille erittäin raskas prosessi, jota puolustusvoimat voisi helpottaa ainakin tarjoamalla kunnon lukutilat. Oppilaitoksilta ei puolestaan Kuva: Esa Ylijääskö saa juuri neuvoja asepalveluksen aikana opiskelemiseen. Muutenkin vuosi armeijassa nähdään yleisesti taukona kaikesta, vaikka Mäkisen mielestä sen tulisi olla luonnollinen osa elämää. Toimii hyvänä pelinavauksena Pääesikunnan viestintäosaston verkkotoimittaja, kaartinjääkäri Joonas Alanne pitää hanketta hyvänä pelinavauksena. Jostain pitää aloittaa. Uskon että joitakin ihmisiä hanke voi auttaa, mutta itse en sellaisista juuri hyödy, Alanne sanoo. Alanteelle sivustosta tulee ensimmäisenä mieleen vaalikone. Riippuu aika paljon ihmisestä, kuinka paljon sitä tulee käyttäneeksi, hän tokaisee. Alanteella ei ollut opiskelupaikkaa armeijaan tullessa, mutta freelancer-toimittajan työsopimus hänellä on yhä voimassa. Palveluksen aikana luin useampaan pääsykokeeseen. Hiljattain sain tietää päässeeni opiskelemaan journalismia Turun ammattikorkeakouluun. Armeijan jälkeiset kuviot selkenivät sen myötä.

13 ruotuväki 13/2011 vapaalla 13 Kuvat: Esa Ylijääskö Markus Kontiainen on askarrellut suojahanskansa itse. Tein ne leikkaa ja liimaa -periaatteella raksahanskoista. Elämää alamäessä Longboardingissa eli mäkirullalautailussa vauhdit nousevat parhaimmillaan henkilöauton lukemiin. Miika Lähdeniemi Pääesikunnassa Combat Camera - varusmiehenä palveleva Markus Kontiainen liikkuu kaupungilla usein apuvälineen kanssa. Longboardingia eli mäkirullalautailua harrastavalle lautailu on luonteva tapa siirtyä paikasta toiseen. Kontiaisen kipinä lajiin syttyi kaverin kautta. Hän kokeili kaverinsa lautaa ja innostui lopulta asiasta niin, että hankki ensimmäisillä kesätyörahoillaan oman laudan. Tavallinen skeittaaminen ei oikein napannut. Longboardingissa sen sijaan kiehtoi vauhti ja vaaralliset tilanteet, Kontiainen taustoittaa. Kontiainen keskittyy lähinnä kruisailuun ja nopeuslaskuihin, joissa päästellään niin lujaa kuin laudasta lähtee. Toiset tekevät myös temppuja, jotka ovat yksi osa-alue longboardingissa. Oikea tekniikka pitää olla hallussa, jotta lauta pysyy hyppysissä. Alamäessä laudan vauhti voi kiihtyä korkeisiinkin lukemiin. Suomen mäissä en ole päässyt kuuttakymppiä kovempaa. Mutkissa pitää miettiä ajolinjoja ja nopeuksia, jotta ei ota turhia riskejä, Kontiainen korostaa. Longboardingia voi harrastaa sekä yksin että porukassa. Lisäjännitystä syntyy, kun monta kaveria laskee alamäkeä peräkanaa. Aulangolla olemme joskus laskeneet isommallakin porukalla. Silloin pitää voida luottaa omiin ja muiden taitoihin. Kontiainen arvelee ehtivänsä armeijan aikana myös longboarding-kisoihin. Suomessa ei sakoteta Lajin syntymailla Pohjois-Amerikassa järjestetään maailman cupin kisoja. Suomessa kisoja on harvemmin, ja Kontiaisella on tähän mennessä vain yhdet mittelöt takana. Olin ihan tyytyväinen, sillä sijoituin puolenvälin paikkeille kisassa, jossa oli 30 osanottajaa. Combat Camera -mies on ehtinyt armeijankin aikana pitämään harrastustaan yllä. Olen laskenut oikeastaan saman verran kuin viime kesänäkin. Tämä kausi on mennyt paremmin, enkä ole kaatunut kertaakaan. Kontiaisen asuinpaikka on harrastuksen kannalta kiitollinen, sillä Salpausselän myötä Lahden seudulta löytyy mäkimaastoa. Kyllä Suomessa on silti eri lähtökohdat kuin esimerkiksi Pohjois- Amerikassa, jossa on mäkiä poikineen. Joissakin Pohjois-Amerikan osavaltioissa harrastusta tosin vaikeuttaa se, että lautailu on kiellettyä sakkorangaistuksen uhalla. Suomessa vastaavaa ongelmaa ei ole. Jenkeissä asuva kaveri oli Suomessa käydessään ihmeissään, kun poliisi ei sanonut mitään kaduilla laskemisesta, Kontiainen kertoo. Ammattitautina asvaltti-ihottuma Vauhdikkaassa lajissa ei voi välttyä satunnaisilta haavereilta. Pahimmillaan tai parhaimmillaan lautailijan kroppa voi tatuoitua asvaltti-ihottumasta. Tai mansikoista, kuten alan harrastajat niitä kutsuvat. Viime kesänä ei ollut hetkeäkään, etteikö olisi ollut asvalttiihottumaa. Pahimman kaatumisensa jälkeen Kontiainen lähti sairaalan kautta kotiin. Tapauksen jälkeen hän on käyttänyt kypärää kaupungilla rullaillessaankin. Tienylityksen kohdalla tuli arvioitua vähän väärin ja lensin kyljelleni. Ilman kypärää olisi voinut mennä kallo halki. Huippulautailijat käyttävät nahkapukua ja järeämpää kypärää, koska huippuvauhdit yltävät päälle sadan kilometrin tunnissa. Siinä vauhdissa ei parane kaatua sortsit jalassa asvalttiin, Kontiainen hymähtää. tupavisa 1. Missä kaupungissa sijaitsee Tiedekeskus Tietomaa? 2. Mikä kaupunki tunnetaan Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2011? 3. Tulivuorirock tunnetaan Suomen toiseksi vanhimpana festivaalina. Missä Suomen kunnassa se järjestetään? 4. Mistä suomalaisten suosimasta turistikohteesta löydät kaupungin nimeltä Maspalomas? 5. Mitä tarkoitetaan sanalla Restonomi? 6. Missä kaupungissa järjestetään kaupunkifestivaali nimeltä Jaakon Päivät? 7. Minkä maan saariin kuuluu Korfu? 8. Mihin ilmansuuntaan Pisan torni on kallellaan? 9. Missä Euroopan kaupungissa Pantheonin monumentti sijaitsee? 10. Minkä maan kolikko on kyseisessä kuvassa? vastaukset 1. Oulussa, 2. Turku, 3. Lappajärvellä, 4. Gran Canarialta, 5. Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulu tutkintoa, 6. Pietarsaaressa, 7. Kreikan, 8. Etelään, 9. Roomassa, 10. Italia

14 14 vapaalla ruotuväki 13/2011 kirjat näyttely Raakalaiset Kirjoittaja Don Winslow Kustantaja Like Kustantaja Oy Julkaisuvuosi 2011 Don Winslown läpimurtoromaaniksi kutsuttu Raakalaiset vie lukijan nuorten huumeparonien kiehtovaan maailmaan. Kirja kertoo buddhalaisuutta harrastavasta Benistä ja entisestä palkkasotilaasta Chonista, jotka pyörittävät tuottoisaa huumebisnestä. Poikien elämään tulee ongelmia, kun meksikolainen Bajahuumekartelli päättää puuttua poikien touhuihin. Bajat ovat valmiita mihin vain poikien bisneksien kukistamiseksi. Tästä alkaa tarina, joka on erittäin koukuttavaa luettavaa. Winslown kärkäs ja väkivaltainen kirjoitustyyli luo uskottavuutta tarinalle. Toisenlainen tyyli ei tarinalle sopisikaan. Huumekaupan tunteva entinen yksityisetsivä tietää, kuinka tällainen tarina pitää kertoa. Lukuelämystä häiritsee paljolti viljelty alamaailmanslangi. Varsinkin suomennetussa versiossa moni vitsi ei aukea, vaikka kirjan suomentanut Ilkka Salmenpohja Little Been tarina Kirjoittaja Chris Cleave Kustantaja Gummerus Julkaisuvuosi 2011 on tehnyt hyvää työtä. Välillä jää miettimään, mitä jollain lausahduksella tarkoitetaan. Tämä on silti vain sivuseikka, sillä kokonaisuudessaan Raakalaiset pesee viihdyttävyydellään monet saman genren edustajat. Juonenkäänteet ovat ennalta arvaamattomia ja täynnä huumehuuruista adrenaliinia. Winslown kerronta yhdistää vakavuuden ja vitsailun koukuttavalla tavalla. Todentuntuiset ja samalla hieman tragikoomiset hahmot saavat lukijan odottamaan tarinalta koko ajan enemmän. Paljon kertoo myös se, että kirjasta ollaan tekemässä Hollywood elokuvaa Oliver Stonen johdolla. Sitä odotellessa Winslown huumetrilleri on loistavaa viihdettä, jos räävi, väkivaltainen ja kannabiksen tuoksuinen meininki Meksikon rajamailla kiinnostaa. Jan Hellman Suunnittelija Lauri Haaviston mukaan suomalaiseen rintamataiteeseen otettiin mallia saksalaiselta lehdistöltä. Kynäillen sotaan Kuva: Jan Hellman Mieslukijalle Little Been Tarinan lähtökohta ei ole välttämättä kaikista houkuttelevin. Tarina kahden naisen nigerialaisen ja englantilaisen kohtaamisesta ei kuulostanut etukäteen siltä, että kirja olisi erityisen vaikuttava lukukokemus. Sellaiseksi kirja kuitenkin osoittautui. Little Been tarinaa kantaa mysteeri. Nigerialaista teinityttöä Little Beetä ja brittiläistä toimittajaa Sarah O'Rourkea yhdistää ja ahdistaa jokin traaginen tapaus Nigerian rannalla vuosia sitten. Se on jotakin, joka muutti heidän elämäänsä mullistavasti. Tapauksen jälkeen Little Bee päätyi Isoon-Britanniaan pakolaisten vastaanottoyksikköön. O'Rourken kohdalla se sai avioliiton lähtemään syöksykiitoon. Vuosia myöhemmin he kohtaavat jälleen. Lukijaa kutkuttaa tietää, mikä saa nigerialaisen tytön pakenemaan kepulikonstein säilöönottopaikasta ja ilmestymään vanhan tuttavuuden kotiovelle? Kielitaitoiselle kirja voisi tarjota jopa enemmän, jos sen lukisi englanninkielisenä. Little Bee käytti runsaasti energiaa kielen ja sen pienten nyanssien oppimiseen. Oppimansa brittiläinen puhetapa pelasti hänet monesta pinteestä mahdollisesti jopa kuolemalta. Samalla lukija pääsi seuraamaan nigerialaisen sopeutumiskamppailua yhteiskuntaan, jossa kaikki on vierasta ja pelottavaa. Little Been Tarina on täynnä kipeitä muistoja, itkua, pelkoa, vihaa ja surua. Jostain välistä pilkistää kuitenkin toivo ja rohkeus, joiden avulla jaksaa eteenpäin. Kaltoin kohdellun pakolaistytön tarina herättää väkisin pohtimaan pakolaisten asemaa ja eriarvoisuutta. Teemana on myös ihmisten auttaminen ja epäitsekkyys. Voisitko sinä leikata sormesi irti auttaaksesi tuntematonta ihmistä hädässä? Miika Lähdeniemi Jo ensimmäinen maailmansota todisti propagandan voiman. Suomessa varsinainen propagandakoneisto syntyi vasta talvisodan jälkeen. Pohjolassakin huomattiin, että kynä on miekkaa mahtavampi. Aseiden rinnalla suomalaiset kävivät sotaan myös kynillä, pensseleillä sekä kameroilla. Näin propagandataiteesta kehittyi Suomessa uusi aselaji. Tiedottamisella valettiin uskoa oman asian oikeudenmukaisuuteen. Propagandatoimintaa varten perustettujen tiedotuskomppanioiden työhön pureudutaan Sotamuseon erikoisnäyttelyssä Jatkosota TK-piirtäjien silmin. Näyttely kertoo jatkosodan tapahtumista tiedotuskomppanioihin kuuluneiden taiteilijoiden piirtämien teosten kautta. Ammattilaiset kynän varressa Propagandataiteen edelläkävijöinä toimivat mainonnan ammattilaiset, joiden työt painottivat propagandan myönteisiä puolia. Heillä oli tarvittavat taidot yhdistää kirjallinen viestintä piirroksiin ja maalauksiin. TK-piirtäjinä toimi myös taidealojen osaajia, kuten taidemaalareita. Suurin osa heistä oli vanhempia miehiä. TK-piirtäjän täytyi myös taistella kivääri kädessä, jos tilanne sitä vaati, mutta tätä tapahtui harvoin, Sotamuseon suunnittelija Lauri Haavisto lisää. Piirtäjien joukosta löytyy myös opettajia, jotka opettivat siivilityönään esimerkiksi oppikouluissa, työväenopistoissa ja teknisen alan oppilaitoksissa. Sodan jälkeen eniten kuuluisuutta saavuttanut TK-piirtäjänä oli Kari Suomalainen. Siviilissä kersantti Suomalainen muistetaan erityisesti Helsingin Sanomien poliittisena pilapiirtäjänä vuosina Toinen merkittävä TK-piirtäjä on Alexander Lindeberg. Hän on tehnyt kuuluisan Suomalainen sotilas -piirroksen vuonna 1942, joka löytyy näyttelystämme. Lähes jokaisen teoksen tekijä on tiedossa, vaikka sota-aikana valiteltiin että kaikkia töitä ei nimetty. Sensuroitua propagandaa TK-piirtäjien teokset kuvaavat monipuolisesti sodan kulkua. Näyttelyssä on esillä niin fiktiivisiä kuin todellisiakin teoksia. Piirtäjien tuli kiinnittää huomiota kaikkeen millä oli sotilaallista arvoa. Lisäksi teosten joukosta löytyy myös propagandateoksia. Rintamataiteilijat jäivät ilman arvostusta. Silti enemmistö teoksista käsittelee suomalaista sotilasta sekä sodan todellisuutta kotirintamalla. Sodan lopussa esimerkiksi saksalais- tai neuvostosotilaita ei saanut kuvata. Omaan aikaansa peilaten teokset ovat varsin neutraaleja, vaikka negatiivinen näkemys vastapuolen taistelijoista on tietenkin esillä. Suomalaista rintamataide pyrki mahdollisimman objektiiviseen ajan kuvaamiseen. Liian räikeää propagandaa pidettiin epäuskottavana. TK-piirtäjien teokset tarkastettiin etukäteen Päämajan tiedotusosastolla, jotta linja pysyisi mahdollisimman yhtenäisenä koko armeijassa. Arvostus meni muille Sodan aikana ja sen jälkeenkin rintamataiteilijat jäivät ilman arvostusta. Rintaman tapahtumista kerrottaessa kirjailijat ja valokuvaajat veivät kaiken julkisuuden. Jälkikäteen monet piirtäjät ovat olleet turhautuneita, kun heidän töitään ei julkaistu. TK-piirtäjien rintamataide on aiemmin mennyt suurelta yleisöltä pääosin sivu suun. Asetta kantaneiden ja sodan todellisuuden kokeneiden taiteilijoiden näyttely onkin mielenkiintoista nähtävää sodanajan taiteesta kiinnostuneille. Jan Hellman konsolipelit Duke Nukem Forever XBOX 360 2K Games Vuonna 1996 ilmestynyt Duke Nukem 3D teki Dukesta hahmon, jonka kaikki vanhan koulukunnan pelaajat muistavat. Narsistinen hormoneja vetävä kehärakki on vihdoin täällä uudessa Duke Nukem Forever -pelissä. Ikuisuusprojektina pidettyä peliä tehtiin yli neljätoista vuotta. Oliko tämä peli sitten aivan niin tajuton tykki, että sitä kannatti odottaa? Peli alkaa kun avaruushirviöt ovat hyökänneet maahan ja pisuaarilla kuseskeleva Duke Nukem lähtee pelastamaan maailmaa. Lyhyen turpaanvedon jälkeen seuraa kaksosten Dukelle tarjoama fellaatio. Tapahtumat pyörähtävät täysillä käyntiin vasta kasinossa ja etenevät sitten Las Vegasin kaduilta Nevadan aavikolle ja Hooverin padon tunneleihin. Duken tapa pelastaa maailma on poikkeaa muista sankareista. Duke on äijä. Hänen arkensa täyttyy tisseistä, kaljasta ja väkivallasta. Luvassa on siis kaikkea, mitä kasvava ja kehittyvä nuori tarvitsee kasvaakseen tasapainoiseksi aikuiseksi. Äijäily on kuitenkin vedetty niin pitkälle, että se on pakko kuitata huumorilla. Pettymykseksi peli on malliesimerkki sekasotkusta. Tekijät eivät ole selkeästi osanneet päättää mitä he ovat peliltään halunneet. Peliin on imetty liikaa vaikutteita muista menestyspeleistä ja niitä on runnottu Duken maailmaan. Heikko grafiikka ja kenttien pitkät latausajat eivät myöskään paranna pelattavuutta. Lisäksi jotkut perusviholliset ajavat pelaajan lähes hermoromahduksen partaalle. Vaikka peli on pettymys, vaihtelun puutteesta sitä ei voi syyttää. Tekemistä riittää Duken itsetuntoa kohottavasta ryyppäämisestä aina monster truckilla kaahailuun. Tällaisenaan pelistä vain huokuu auttamatta tunne, että se on julkaistu pyyhkimättä. Tuukka Hettula L.A. Noire XBOX 360 Rockstar Games Film noir -elokuvista vaikutteensa imevä L.A. Noire on perin erilainen pelikokemus. Päällisin puolin peli vaikuttaa olevan tuttua GTAkauraa, mutta jo ensimetrit tyrmäävät tuon olettamuksen. Wanhoja seikkailupelejä muistelevat naavaparrat ilahtuvat huomatessaan, että etsiväseikkailu muistuttaa enemmän vanhoja Police Quest -pelejä kuin viime vuosien toiminnantäytteisiä spektaakkeleita. L.A. Noiressa kun pääosaan nousevat pelaajan harmaat aivosolut sekunnin murto-osissa reagoivien liipasinsormien sijaan. Toki pelaaja joutuu hommissa nitistämään nykytrendien mukaan nipun roistojakin. Pelin tarina jakautuu reiluun 20 rikokseen. Mysteerien selvittäminen seuraa pääosin samaa kaavaa. Ensin nuuskitaan johtolankoja rikospaikalla. Sen jälkeen jututetaan silminnäkijöitä, jotta saadaan epäiltyjä kuulusteltavaksi. Roistoehdokkaiden grillaaminen onkin pelin suurinta antia, sillä hahmojen kasvot ovat hämmästyttävän eläviä. Pelaajan tulee erotella syyttömät syyllisistä kuulusteltavan vastausten ja kehonkielen perusteella. Syyllinen mulkoilee valehdellessaan ympäri huonetta, toinen virnuilee hermostuneesti samalla kun pelaaja miettii seuraavaa siirtoaan. Paatuneimmat pahikset tosin osaavat ottaa niin lunkisti, että liian suurpiirteisten kuulusteluvaihtoehtojen takia homma menee välillä arpapeliksi. L.A. Noire on perinteisen videopelin ja interaktiivisen elokuvan risteytys. Uskottavat näyttelysuoritukset ääniä ja ilmeitä myöden luovat tunnelmallisen seikkailun, joka saa pelaajan välillä uskomaan olevansa mukana jossakin Humphrey Bogartin elokuvassa. Aiheesta kiinnostuneet peli houkuttelee pauloihinsa kuin Veronica Lake Alan Laddin aikoinaan. Kalle Mäkelä

15 ruotuväki 13/2011 PROVINSSIROCK Mitä yhteistä on Suurlähettiläiden Jussulla, Provinssirockilla ja musisoivilla varusmiehillä? Korviavihlova äänisaaste, saattaisi joku kyynikko töksäyttää. Törnävänsaaren lauantaissa tämä kolmikko pelasi kuitenkin hienosti vahvuusalueillaan. Provinssirock on vuosikaudet saanut nauttia puolustusvoimien infrastruktuurista, sillä Pioneerirykmentti on tarjonnut festivaalille käyttöön ponttoonisillan. Panssarivaununkin kestävä silta tekee alueella liikkumisesta huomattavasti helpompaa. Korvauksena sillan lainaamisesta firma on saanut Provinssin lauantai-iltapäivään soittopaikan omalle varusmiessoittokunnalleen. Vuodesta 2006 soittokunta on valloittanut Törnävän milloin Niko Ahvosen, milloin Veeti Kallion avustuksella. Jussun johdolla Tänä vuonna solistina on Suurlähettiläistä tuttu Jussu Pöyhönen. Syynä tuskin on, että Suurlähettiläiden suurimpiin hitteihin lukeutuva Kun tänään lähden on erittäin suosittu kappale armeijaympyröissä. Jussun mukaan intti ei kappaletta tehdessä pyörinyt mielessä. - Ei sitä silloin kirjoittaessa mietitty, että mistä sitä lähdetään, Jussu muistelee kotiutuvien varusmiesten suosikkeihin lukeutuvan hitin luomisprosessia. Hän on pitänyt kovasti soittokunnan kanssa esiintymisestä. - Yritän vanhana setänä imeä energiaa näiltä nuorilta, Jussu naurahtaa. Jussu ei ennen keikkaa vaikuta kovinkaan hermostuneelta. Eipä käsien vapina vaivaa varusmiesstatuksella yhtyeessä tenorisaksofonia puhaltavaa Ukko Heinostakaan. - Ennen soundcheckiä kyllä jännitti, mutta nyt on lämmin ja öljytty fiilis, kuutisen vuotta soittimensa kanssa naimisissa ollut Heinonen naurahtaa. Soitto on Jussun kanssa sujunut hyvin. Erityisen vaikutuksen on tehnyt miehen massiivinen ääniala. - Vaikka se yrittää imeä meistä energiaa, luulen että me imetään se kuitenkin kuiviin, Heinonen hymyilee. Soittokunta on tuonut miehen mukaan vaihtelua ja rutiinia omaan harjoitteluun. - Harvemmin sitä kotona aamukuudelta herää soittamaan. Joukon odotukset ovat korkealla. Tavallisesti keikoilla vallitseva pikniktunnelma on tänään tipotiessään. Osa soittoniekoista käy soundcheckin jälkeen yhteissoiton nyansseja läpi ahtaissa takahuonetiloissa. Jokunen kävelee ympyrää takahuoneen edessä tupakka suussaan. Yleisön joukossa tunnelma ei ole yhtä odottava. Muutama silmäpari oli erehtynyt seuraamaan soundcheckiä eikä joukkojen määrä ole juurikaan suurempi hetki ennen keikan alkamista. - Ei ole mitään hajua minkälaista musiikkia he soittavat, mutta uteliasuudesta tulimme katsomaan, kertovat Saarilavan edustalla istuvat Hannele Heinonen ja Tuuli Ranta-aho. Hysteriaa ilmassa Keikan pärähtäessä käyntiin jylhän alkunauhan tahdein menee marssimusiikkia odottaneelta viimeistään luu kurkkuun. Luu on jo ruokatorvessa, kun kosketinsoittaja räväyttää ilmoille avauskappaleen radiosta tutun alkuriffin. Sehän on Anna Abreun Hysteria. Keikka jatkuu Beyoncén hittien parissa. Tässä vaiheessa soitto on houkutellut Saarilavan edustan täyteen jammailevaa festarikansaa. Kolmannen biisin kohdalla tenorisaksofonisti karkaa lavan edustalle osoittamaan elastisuuttaan tekemällä muutaman madon solistin kanssa. Yleisö villiintyy. Jussun saapuessa lavalle yleisö on jo ehtinyt lämmetä lakeuksien auringon alla. Miehen johdolla esitetään Suurlähettiläiden hittien lisäksi muutakin. Taipuupa Jussun ääni hienoon Elvistulkintaankin. Viimeistään varusmiesten suosikkibiisin Kun tänään lähden alkutahtien jälkeen yleisön kielenkannattimet pääsevät kunnon koetukselle.tänään tästä kaupungista saa reissuromantiikkaa. Porukan soitto on energistä ja sovitukset kunnianhimoisia. Jussukaan ei vaikuta rusentuvan sähköjänisten seurassa. Hän onnistuu kuin onnistuukin kanavoimaan lavalla ympärillään valtoimeenaan virtaavaan volttimäärän itseensä. - Kuten huomaatte, tänään on tittelit heitetty pois, Jussu toteaa esitellessään mainiosti palvelleen yhtyeen. Tärkeintä tänään on silminnähden hyvä meininki ja sujuva yhteissoitto. - Haluuttekste mennä antamaan nimmareita, huudahtaa eräs soittajista takahuoneen suuntaan keikan päätyttyä. Osaaminen ei koskaan jää huomaamatta. Vertaansa vailla Illan hämärtyessä sotilassoittajat ovat jo palanneet Lahteen, mutta Provinssi ei hiljene. Tarjolla on elämyksiä Samuli Putron tunnelmoinnista DJ Shadow'n Tyrnävän tannerta tärisyttäneeseen valo- ja äänispektaakkeliin. Energiatasoltaan harva esiintyjä kuitenkaan vetää vertoja volteittain korkeajännitystä tarjonneelle sotilasjoukolle. Aluemusiikin loputtua siirrytään henkilökohtaisten ämyrien vaikutusvallan alaisuuteen leirintäalueelle. - Miksi näitä festareita järjestetään vain kesällä, kiteyttää ujosti humalainen mies poistuessaan festivaalialueen porteista Seinäjoen yöhön. Kersantti Samir Demnati johti joukkoa rennosti edestä. Rytmien tahdissa osa yleisöstä joutui vähentämään vaatetustaan. Soittoniekkojen energinen esitys sai yleisön huutamaan encorea. Jussun repertuaariin kuului Suurlähettiläiden hittien lisäksi muun muassa Elvistä.

16 16 takakansi ruotuväki 13/2011