TULEVAISUUS, EN TIEDÄ Ulkomaalaisten prostituoitujen elämäntarinoita.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TULEVAISUUS, EN TIEDÄ Ulkomaalaisten prostituoitujen elämäntarinoita."

Transkriptio

1 TULEVAISUUS, EN TIEDÄ Ulkomaalaisten prostituoitujen elämäntarinoita. Merle Hani Lilia Ollo Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/Alppikadun yksikkö Tekijät: Työn nimi: Hani Merle & Ollo Lilia Tulevaisuus, en tiedä... Ulkomaalaisten prostituoitujen elämäntarinoita Julkaisupaikka ja aika Helsinki Toukokuu 2001 Sivumäärä liite Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esille uusia näkökulmia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille liikkuvasta prostituutiosta. Yhtenä tavoitteena oli etsiä kehittämishaasteita sosiaali- ja terveysalan palveluille, sekä haasteita Pro-tukipiste ry:n työntekijöille työn ja palvelumuotojen kehittämiseksi. Päätimme tutkia ulkomaalisten naisprostituoitujen elämänkertoja, koska halusimme löytää kertomuksista prostituutioilmiöön uutta näkökulmaa prostituoidun itsensä kertomana. Tutkielma käsittelee nimenomaan ulkomaalaisia naisia, jotka myyvät seksiä Helsingissä. Lähestyimme aihetta sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta. Tutkielman ensimmäisenä tavoitteena oli tutkia Helsingissä seksityötä harjoittavien ulkomaalaisten naisten ajatusmaailmaa. Toisena tavoitteena oli tarkastella heidän suhtautumistaan prostituutioon. Kolmantena tavoitteena oli tulkita näiden naisten kertomusten perusteella prostituution merkitystä heidän elämässään. Tutkielmaa varten haastattelimme viittä Helsingissä seksityötä tekevää ulkomaalaista prostituoitua. Tutkimusaineisto on kerätty ulkomaalaisten prostituoitujen elämänkerroista. Haastateltavat olivat Meritähtiprojektin asiakkaita. Ulkomaalaisista prostituoiduista kaikki haastateltavat olivat aloittaneet seksityön taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Seksityöhön ryhdyttiin yleensä ystävän houkuttelemina. Ansaitun rahan käytön perusteella löysimme kaksi tyyppiä prostituoituja. Ensimmäinen tyyppi ansaitsi rahaa tarkoituksenaan turvata peruselintaso. Toinen tyyppi tavoitteli länsimaista elintasoa. Tutkielmassamme olemme pohtineet myös EU:n ulkopuolelta tulevien prostituoitujen asemaa Suomessa, koska heitä koskee toisenlainen lainsäädäntö, kuin. suomalaisia prostituoituja. Asiasanat: Prostituutio, naisprostituutio, liikkuva prostituutio, elämäkertatutkimus ulkomaalainen prostituoitu, ulkomaalaisen prostituoidun elämänkerta, Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjasto

3 1 JOHDANTO Prostituutio on aina ajankohtaista. Yleensä mielenkiinto on kohdistunut ennen kaikkea ilotyttöihin. Prostituutio on kokonainen järjestäytynyt kulttuuri, jolla on oma historiansa, omat tapansa ja lakinsa. Prostituutiota ei kuitenkaan olisi, jos ei olisi maksavaa osapuolta tai parittajaa, joka järjestää makuupaikan. Tai jos ei olisi sutenööriä, joka kadulta ja baareista hakee prostituoiduille asiakkaita, suojelee ja mahdollisesti joskus kiristää ja pahoinpitelee tätä. Yleensä prostituoidun asema nähdään synkkänä ja tulevaisuus toivottomana. Kuitenkin prostituutio on monelle naiselle ollut ainoastaan nuoruuteen liittyvä välivaihe, seikkailu, tai pakon sanelema menettelytapa, jonka avulla on selviydytty ajoittaisista taloudellisista vaikeuksista. Useille prostituutio on sivuelinkeino, salaisuus, joka ei sanottavasti vaikuta elämään. On heitäkin, joille se on toiveammatti. Suomessa prostituutio on saanut paljon huomiota tiedotusvälineissä viime vuosina. Prostituutiosta onkin tullut näkyvä ongelma 1990-luvun alkupuolella. Taloudellinen lama ja Neuvostoliiton hajoaminen olivat merkittäviä tekijöitä liikkuvan prostituution kasvussa Suomessa. Liikkuva prostituution ja ulkomaalaisten prostituoitujen asema onkin asettanut uusia haasteita palvelujärjestelmille. Ulkomaalaisten prostituoitujen on vaikea saada tarvitsemiaan palveluja sekä järjestelmästä johtuvista, että heidän kieliongelmiinsa, tiedonpuutteeseen, pelkoihin ja viranomaisiin kohdistuvaan epäluottamukseen liittyvistä syistä. Liikkuva prostituutio edellyttää auttavien tahojen yhteistyötä lähtömaissa toimivien palveluyksiköiden kanssa. Olemme rajanneet tämän tutkimuksen liikkuvaan prostituutioon Suomessa. Ulkomaalaisten naisten harjoittama prostituutio on melko tutkimaton alue. Tietoa aiheesta kuitenkin tarvitaan ja katsoimme, että meillä on voimavaroja, joita kannattaisi tämän aiheisessa tutkimuksessa hyödyntää: me tunnemme kulttuurin, josta tutkimuksen kohderyhmä on kotoisin. Meillä on venäjän ja viron kielen taito, mikä on ollut tärkeä

4 tutkimusaineiston keruussa ja on mahdollistanut tutkimuksen toteutuksen.

5 Haluamme tällä tutkimuksella tuoda uusia näkökulmia liikkuvasta prostituutiosta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille, sekä haasteita Pro-tukipisteen ry:n työntekijöille työ- ja palvelumuotojen kehittämiseksi. Tutkimus jakaantuu kuuteen lukuun. Ensimmäisessä luvussa esittelemme prostituutiota ilmiönä, tuomme esiin määritelmän prostituution käsitteestä ja kerromme prostituutiokulttuurista. Luvussa kaksi esitämme lyhyen kuvauksen prostituution historiasta, liikkuvasta prostituutiosta Helsingissä, sekä kerromme prostituutioon liittyvästä lainsäädännöstä. Lainsäädännön osalta huomiomme myös EU:n ulkopuolelta tulevien naisten asemaa prostituutiossa. Lainsäädäntö, joka säätelee seksityötä Suomessa ei ole samanlainen EU:n ulkopuolelta tuleville, kuin muille ulkomaalaisille ja suomalaisille seksityöntekijöille. Kolmannessa luvussa tuomme esille liikkuvaa prostituutiota käsitteleviä keskeisiä tutkimuksia. Neljännessä luvussa esittelemme tutkimusprosessia, tutkimusasetelmaa ja kerromme tarkemmin tutkimusalueen valinnasta, aineiston hankinnasta, sekä aineiston käsittelystä. Tutkimuksen viidennessä luvussa esittelemme tutkimustuloksia. Luvussa kuusi analysoimme tutkimustuloksia ja pohdimme koko tutkimusprosessia ja tutkimuksessa esille tulleita ongelmia, sekä tuomme esille ajatuksia jatkotutkimuksille. 2 PROSTITUUTIO ILMIÖNÄ Prostituutiota ilmiönä on vaikea määritellä yksiselitteisesti. Käsitteen määrittely on vaihdellut tutkimuksesta riippuen yksilötason poikkeavasta käyttäytymisestä yhteiskunnalliseen ilmiöön. Prostituutio onkin muodostunut eräänlaiseksi sateenvarjokäsitteeksi, jolla on viitattu hyvin heterogeenisiin toimintamekanismeihin ja rakenteisiin luvulta lähtien prostituution määritelmässä on korostettu ilmiön yhteiskunnallisuutta. Abstraktin universaalin prostituutiokäsitteen sijasta parempi ymmärtämisen ja toimimisen perusta olisi prostituution käsittäminen moniulotteiseksi ja monia erilasia osatekijöitä sisältäväksi ilmiöksi. (Turunen 1996, 12.)

6 Prostituutio on yhteiskunnallinen ilmiö siinä mielessä, että prostituoitu ja asiakas kohtaavat tietyssä prostituutiokulttuuriympäristössä. Seksuaalisuusmarkkinoiden ympärille on rakentunut parittajien, sutenöörien, suosioiden, edistäjien ja hyötyjien verkosto, ns. taustaryhmä. Maksettuun seksuaalikontaktiin liittyy normeja, sääntöjä, tabuja, jotka säätelevät prostituoidun, hänen asiakkaansa sekä taustaryhmänsä keskinäisiä suhteita. (Heikkilä & Vähätalo 1994, 93.) 2.1 Prostituution käsite Heikkilän ja Vähätalon mukaan (1994, 91-92) prostituutio on yhteiskunnallinen ilmiö, jolla ymmärretään kahden tai useamman henkilön keskinäistä, julkista, kaupallista ja markkinaluonteista seksuaalisuhdetta, joka yhteisössä koetaan vakiintuneista avioliittoluonteisista suhteista poikkeavaksi. Kyse on fyysisestä seksuaaliaktista, jossa "ostaja ostaa rahaa tai muuta ei-seksuaalista korvausta vastaan seksuaalisen pääsyn toisen osapuolen ruumiiseen tai määräysvallan toisen seksuaalisiin kosketuksiin rajoitetuksi ajaksi". Suhteen täytyy olla fyysinen ja konkreettinen. Siihen perustuen oman seksuaalisuutensa myyjän on saatava korvaus, joka ei ole (vain) seksuaalinen mielihyvä. Suhde on satunnainen, eikä ostajan oikeus- eikä määräysvalta jatku rajattua aikaa kauemmaksi. Hänen tilalleen tulee uusi asiakas. Periaatteessa kuka tahansa voi olla prostituutiopalvelusten ostajana. Ilotyttö ei "valikoi" asiakkaitaan. Seksuaalipalvelusten myynnin tulee olla julkisesti ostajien tiedossa. (Heikkilä & Vähätalo 1994, ) Täällä hetkellä Suomessa tutkitaan prostituutiota tasa-arvokysymyksenä, terveyskysymyksenä, oikeustieteellisenä ongelmana, seksuaalisuuden ilmentymänä, sosiaalisena ja sosiaalipoliittisena kysymyksenä ja sosiaalihistoriallisena ilmiönä. (Turunen 1996, 53.) Ruotsissa 1980 tehdyssä laajassa prostituutioselvittelyssä prostituutio määriteltiin Turusen mukaan (1996,10) seuraavasti: "Prostituutiota - jonka sisältö ja muodot heijastavat olemassa olevia yhteiskuntasuhteita - on olemassa silloin, kun vähintään kaksi osapuolta ostaa ja vastaavasti myy markkinaehtojen vallitessa fyysistä pääsyä

7 kosketuksiin kehon kanssa tai lupaa muihin seksuaalisiin toimintoihin. Toinen osapuoli, ostaja ostaa itselleen fyysisen pääsyn toisen osapuolen kehoon tai määräysvallan hänen tiettyihin fyysisiin kosketuksiinsa omien seksuaalisten tarkoitusten tyydyttämiseksi tiettynä ajankohtana. Toinen osapuoli, prostituoitu, myy fyysisen pääsyn kehoonsa tai määräysvallan tiettyihin fyysisiin kosketuksiin ostajan seksuaalisten tarkoitusten tyydyttämiseksi tiettynä ajankohtana. Prostituution sisältämä liiketoimi maksetaan tavallisesti rahana, mutta myös muita maksutapoja voi esiintyä" Määritelmä korostaa prostituutiota yhteiskunnallisena ilmiönä, jossa on vähintään kaksi osapuolta. Lisäksi määritelmään sisältyy prostituutioon liittyvä seksuaalisuuden keskeinen piirre: prostituutiokontakti palvelee ainoastaan ostajan seksuaalisten tarpeiden tyydytystä. (Turunen 1996, 10.) Sukupuolikauppa - jonka yksi osa prostituutio on - on sekä toiminta- että ilmenemismuodoltaan heterogeeninen ilmiö, joka liittyy paitsi sukupuoleen, rahaan ja valtaan niin myös erilaisiin yhteiskunnallisiin ja oikeudellisiin järjestelmiin ja seksuaalisuuden erilaisiin ilmenemismuotoihin. Ilmiön monikulttuurisuus ja seksuaalinen, oikeudellinen ja poliittinen pluralismi tekevät ilmiön hahmottamisen ja toimenpiteiden suunnittelemisen vaikeaksi. Kaupallinen seksi liittyy moniin eri elämänalueisiin ja on vaikea erottaa yleispätevästi normaalia ei-normaalista tai päättää, mikä on hyvää ja mikä pahaa. (Turunen 1996, 12.) 2.2 Prostituutiokulttuuri Suomessa Prostituutiokulttuurin laajuus näyttää Suomessa noudattaneen kolmen tekijän yhteisvaikutusta: moraali, talous ja itse prostituutiokulttuuri. Mitä voimakkaammin ihmisten seksuaalikäyttäytymistä on pyritty rajoittamaan, sitä varmemmin on syntynyt illegaaliset seksuaalisuuden markkinat. Prostituutiota on varmemmin esiintynyt niissä yhteisöissä, joissa nuorten ihmisten vapaa seurustelu on ollut rajoitettua ja joissa avioliittomallin on kuulunut avioituminen vasta vanhempana tai ei lainkaan. Mitä ankarampi seksuaalimoraali on, sitä enemmän yhteiskunnassa on prostituution potentiaalista kysyntää. Prostituutiomarkkinat ovat moraalinen sekä myös taloudellinen ilmiö. Mitä paremmaksi naisten taloudellinen ja oikeudellinen asema muuttui, sitä vähemmän köyhät naiset ajautuivat tai olivat pakotettuja prostituutioon ja sitä harvempi

8 piti sitä houkuttelevana ja oman tulevaisuutensa kannalta hyvänä ratkaisuna. Mitä jyrkempi oli yhteiskunnallinen luokkajako, sitä paremmat mahdollisuudet ylempien luokkien miehillä oli "ostaa" prostituutiopalveluksia ja sitä suurempi houkutus alempien luokkien naisilla oli joutua tavalla tai toisella mukaan prostituutioon. Kolmantena tekijänä on pidettävä prostituutiokulttuuria itseään. Kerran synnyttyään prostituoitujen asiakkaiden, parittajien, sutenöörien, välittäjien hyötyjien, ja edistäjien elämäntapa ja kulttuuri elää omaa elämäänsä, integroi mukaan uusia jäseniä ja yhteiskunnallisesta muutoksesta huolimatta jatkaa olemassaoloaan. (Häkkinen 1995, ) Suomalaisessa prostituutiokentässä esiintyviä toimintamuotoja ovat: hotelliprostituutio ravintolaprostituutio lehti-ilmoitteluprostituutio katuprostituutio tele- ja tietoverkkoprostituutio paritus call-girl ja seuralaispalvelutoiminta ns. liikemiesprostituutio laittomat bordellit asunnon saantiin liittyvä prostituutio ylläpitosuhteet seksiturismi Hotelli-, ravintola- ja lehti-ilmoitteluprostituutio ovat olleet viimme vuosiin asti yleisempiä prostituution muotoja Suomessa. Hotelliprostituutio sijoittuu suurimpien kaupunkien tasokkaisiin hotelleihin. Ravintolaprostituutio toimii hyvin eritasoisissa ravintoloissa ja toiminnan luonne vaihtelee. Seksibaarien yleistyminen sekä ulkomaalaisten prostituoitujen ja parittajien toiminta ravintoloissa ovat muuttaneet ravintolaprostituutiota näkyväksi. Lehti-ilmoitusprostituutio on yleinen kontaktien solmimistapa Suomessa. Ilmoittelijoina ovat sekä prostituoidut, että heidän asiakkaansa. Katuprostituutio on Suomessa vähäistä, sitä esiintyy jonkun verran ainakin Helsingissä. Paritustoiminnan ja laittomien bordellien toiminnasta on hyvin vähän tietoa. Tiedotusvälineiden ja poliisin arvioiden mukaan varsinkin Virosta ja Venäjältä tulevan

9 prostituution taustalla on lähes poikkeuksetta organisoitunutta paritustoimintaa. Seksiturismi on yksi suomalaisen prostituution muoto. Varsinkin Virossa ja Venäjällä prostituutiomarkkinoilla suomalaisten miesten osuus asiakaskunnasta on merkittävä. Sen lisäksi Suomesta suuntautuu seksiturismia ainakin Keski-Eurooppaan Thaimaaseen ja muualle Aasiaan. Seuralaispalvelutoiminta on statukseltaan korkeita prostituution muotoja joiden toiminta on näkymätöntä ja hienovaraista. Liikemiesprostituutiolla tarkoitetaan toimintaa, jossa liike- ym. neuvottelujen ja kokousten yhteydessä hankitaan prostituoituja neuvotteluosapuolten ja kokousedustajien käyttöön. Asunnon saantiin liittyvällä prostituutiolla tarkoitetaan tapauksia, jossa vuokranantaja vaatii vuokralaista sukupuolisuhteeseen asunnonsaannin ehtona. Asunnon saantiin liittyvää prostituutio on ajankohtainen ongelma ainakin suurimmissa kaupungeissa. Ylläpitosuhteet ovat eräs vaikeasti arvioitavissa ja määriteltävissä oleva prostituution muoto. Aikaisemmin yleinen laivaprostituutio on siirtynyt rahtilaivoista matkustajalautoille, mutta toiminnan laajuudesta ei ole tietoa. (Turunen 1996, ) 2.3 Prostituution historiaa Useimmissa kulttuureissa prostituutiota pidetään nykyisin parhaassa tapauksessa välttämättömänä pahana. Se on kuitenkin saattanut saada alkunsa pyhistä menoista. "Maailman vanhimman ammatin" historiaa ei ole dokumentoitu hyvin. Marx ja Engels väittävät, että prostituutio ja aviorikokset keksittiin silloin, kun patriarkaalinen yhteiskunta syrjäytti matriarkaalisen. Prostituution tiedetään olleen yleistä ja yleisesti hyväksyttyä muinaisessa Lähi-idässä. Babylonialainen Hammurabin laki ajalta noin 1700 ekr. sisältää viittauksia naisten pitämistä "oluttuvista". Nämä oluttuvat ovat saattaneet olla bordelleja, ainakaan ne eivät olleet kunniallisia paikkoja. On väitetty, että monille puolille maailmaa prostituutio tuli eurooppalaisten matkailijoiden, siirtomaavaltaajien ja sotilaiden mukana, tai että sitä alkoi esiintyä perinteisten moraalikäsitysten murentuessa eurooppalaisten tullessa. (Gregersen 1993, ) Läntisessä maailmassa prostituutiota on ollut suuressa mittakaavassa antiikin ajoista asti. Monia yrityksiä on tehty sen säätelemiseksi, sitä on luvanvaraistettu, vaadittu erikoista vaatepartta ja asetettu erilaisia vartijoita punaisten lyhtyjen alueille luvulta lähtien koko ilmiö on pyritty saamaan eliminoiduksi. Tähän uutteen kehitykseen

10 on vaikuttanut joukko tekijöitä, muun muassa naisten vapausliike, tasa-arvoisen romanttisen avioliiton kehittyminen ja erilaisten humanitääristen liikkeiden synty. Roomalaiset rekisteröivät prostituoidut ensimmäisenä Euroopassa. Rekisteröinnillä oli syvälliset vaikutukset naisen yhteiskunnalliseen asemaan. Kun hän oli kerran joutunut listalle ja saanut toimiluvan, hänen oli vaikea päästä siitä pois. Nämä naiset olivat enimmäkseen orjia. Paljon suurempi määrä "ilotyttöjä" jäi kuitenkin rekisterin ulkopuolelle. (Gregersen 1993, ) Kristinuskon tullessa Eurooppaan prostituutioon suhtautuminen muuttui hyvin ristiriitaiseksi. Elviran kirkolliskokous vuonna 305 julisti kaikki prostituoidut kirkosta erotetuiksi. Taas toisina aikoina kirkkokin katsoi aiheelliseksi hyötyä heistä. Väitettään, että vuonna 1309 Strasbourgin piispa piti bordellia. Paavi Clements II vaati, että prostituutiosta tuomitun piti antaa puolet omaisuudestaan kirkolle. Toisaalta prostituoidut joutuivat aika ajoin erilaisten pogromien kohteeksi. Esimerkiksi Kaarle Suuri saattoi voimaan lakeja, joihin sisältyi ankaria rangaistuksia kuolemantuomiota myöten. Mitään vakiintunutta suhtautumista prostituutioon ei kuitenkaan ollut, paitsi ehkä yleinen sopeutuminen välttämättömään pahaan. Todellisuudessa prostituutio kukoisti koko Euroopassa luvulla koko Euroopassa raivonneen syfilisepidemian johdosta aloitettiin 1600-luvun lopulla prostituoitujen säännölliset lääkärintarkastukset. (Gregersen 1993, 191.) Isachenin (1995) mukaan miesprostituutiota on esiintynyt yhtä kauan kuin naisprostituutiotakin. Syitä seksin myymiseen miehillä olivat rahantarve, jännitys, omat seksuaaliset halut, houkuttelu, oman seksuaalisuuden testaaminen, sosiaalisen aseman parantaminen, sekä huolenpidon tai aikuisen ihmisen kaipuu ja huumeriippuvuus Prostituution historiaa Suomessa Prostituutiota on Suomessa esiintynyt sekä maalla että kaupungeissa. Ympäristön takia se on saanut kummassakin erilaiset muotonsa. Suomalaisessa yhteiskunnassa prostituoidut olivat syrjityimpiä ihmishahmoja. Aiheeseen liittyvän kirjallisuuden mukaan portto on ollut hylkiö, jota on mieluummin kivitetty kuin armahdettu tässä

11 luterilaisen moraalin maassa. Useille prostituoituna toimineille tytöille tämä on ollut kuitenkin vain nuoruuteen liittyvä välivaihe, joka on auttanut selviytymään ajoittaisista taloudellisista vaikeuksista. Prostituutiota on todennäköisesti ollut Suomessa jo keskiajalla, mutta ensimmäiset tiedot siitä ovat peräisin vasta 1600-luvulta. Prostituutiota on Suomessa, kuten yleensäkin Euroopassa pidetty tyypillisenä kaupunkiyhteisöjen ongelmana. Suomen kaupungeista prostituutiota on ilmennyt Helsingissä, Viipurissa, Turussa, Tampereella, Kotkassa, Joensuussa, Porissa, Raumalla, Rovaniemellä, Kokkolassa, Lahdessa, Kuopiossa, Kajaanissa, Oulussa ja Vaasassa. Maaseudulla prostituutiota esiintyi keskitetysti vain alueilla, joilla on ollut paljon liikkuvaa työvoimaa: metsätyöläisiä, sotaväkeä, rautatienrakentajia tai tukkilaisia. Suomessa on ollut myös kierteleviä ilotyttöjä, joita on tavattu suurissa yleisötapahtumissa ja juhlissa, markkinoilla, käräjillä ja huutokaupoissa. (Häkkinen 1995, ) Prostituution lisääntyminen 1800-luvun lopulta 1940-luvulle tapahtui erityisen nopeasti maaseudulla. Ilotyttöjä oli 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla paljon sisämaan etäisissäkin kunnissa. Maaseutukunnissa alkoi olla ammattimaista prostituutiota. Joko maalaispitäjien "yleiset naiset" luokiteltiin prostituoiduiksi tai maaseudun vaurastumisen seurauksena sinne alkoi kehittyä todelliset prostituoitujen kaupalliset markkinat ja sukupuolikaupan kysyntää. (Häkkinen 1995, 21.) Vuonna 1936 astui voimaan irtolaislaki, jonka perusteella alettiin systemaattisesti kerätä tietoja irtolaishuoltoon joutuneista ihmisistä. Irtolaishuoltoon joutuneista naisista 90% oli prostituoituja. Kaikki prostituoidut eivät kuitenkaan joutuneet irtolaisrekisteriin, joten prostituoitujen todellinen määrä oli huomattavasti suurempi kuin tilastot näyttivät. Vuosina joutui irtolaiskäsittelyyn prostituoitua. Suomalaisen prostituution huippu saavutettiin vuonna 1949, jolloin yhteensä naista joutui irtolaishuoltoon. Heistä noin 90 prosentilla oli ainakin yhtenä irtolaishuollon perusteena ammattihaureus. Tuon vuoden jälkeen naisirtolaisten määrät lähtivät tasaiseen laskuun. Vähenemisen jälkeen prostituutio on koko maassa 1990-luvun alussa jälleen lisääntynyt, ensin Helsingissä, sittemmin muualla maassa. (Häkkinen 1995, ) Irtolaislaki kumottiin vuonna Prostituutio pysyi irtolaislain kumoamisen jälkeen näkymättömänä ja suhteellisen pienmuotoisena toimintana. (Turunen 1996, 36, 39.)

12 Prostituutio muuttui näkyväksi Suomessa siinä vaiheessa, kun ulkomaalaiset prostituoidut toivat tullessaan avoimen ja aktiivisen tavan toimia ja hankkia asiakkaita. Helsingin ulkopuolella hämmennystä ja kiukkua on herättänyt melko pienilläkin paikkakunnilla tapahtuva bordellia muistuttava toiminta, jossa syrjäiseen motelliin tai matkustajakotiin saapuu joukko prostituoituja ja jonne miehet saapuvat läheltä ja kaukaa ostamaan seksipalveluja. (Kauppinen 1999, 28.) Liikkuva prostituutio Helsingissä Kansainvälisen prostituution kannalta vuosi 1991 oli merkittävä: Neuvostoliitto hajosi ja yleisesti Itä-Euroopan tilanne muuttui. Euroopan sisällä tapahtuvan liikkuvan prostituution motiivina on katsottu olevan taloudelliset tekijät. Epävakaa poliittinen ja taloudellinen tilanne, sekä työttömyys ja sosiaaliturvan romahtaminen juuri itsenäistyneissä maissa aiheutti sen, että aiemmin Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta Eurooppaan suuntautuvan ihmiskaupan korvasi Euroopan sisäinen liikehdintä. (Kauppinen 1999, 25.) Ensimmäiset venäläiset ja virolaiset naiset ilmestyivät suomalaiseen prostituutiokenttään melko pian Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Alkuvaiheessa turisteina tänne tulleista naisista jotkut hankkivat rahaa ostoksiinsa seksiä myymällä, sillä ruplan kurssin romahdettua rahat eivät riittäneet tuliaisiin ja länsimaisten tavaroiden ostoon. Tämä vaihe ei kestänyt pitkään ja tuolloin tuskin oli kysymys organisoidusta ihmiskaupasta luvun puolivälissä prostituutio oli jo ammattimaisempaa ja organisoidumpaa. Suomeen iski erilaisten erotiikka-, seksi- ja topless-baarien perustamisen huuma. Taloudellinen lama ja lähialueiden poliittiset muutokset takasivat seksibisnekseen sekä suomalaista että ulkomaalista työvoimaa. (Kauppinen 1999, ) Seksibaarien suosio on ollut Helsingissä melko lyhytaikaista Ensimmäinen baari avattiin vuonna 1992, kevääseen 1994 mennessä Helsinkiin oli avattu kymmenkunta seksibaaria. Baarien lukumäärä alkoi kuitenkin laskea heti, seuraavana vuonna baareja oli jäljellä enää viisi. (Näre & Lähteenmaa 1995, 173). Seksibaarien buumi on nyt

13 ohitettu ja tuolloin perustetuista yrityksistä toimii nyt vain murto-osa. Julkisissa tiloissa eli kaduilla ja ravintoloissa tapahtuva avoin prostituutio on jäänyt osaksi suomalaista prostituutiokenttää. Tänä päivänä suuri osa julkisissa tiloissa toimivista prostituoiduista on ulkomaalaisia, suurin osa heistä puhuu venäjää tai viroa. Suuri osa ulkomaalaisista seksityöntekijöistä hakee asiakkaansa seksibaarista. Vaikea on arvioida, kuinka suuri osa naisista on tullut organisoidusti Suomeen ja kuinka suuri osa heistä on kansainvälisen naiskaupan uhreja. (Kauppinen 1999, ) On erilaisia tapoja päätyä prostituoiduksi ulkomaille. Kauppisen mukaan (1999, 30) on henkilöitä jotka: - tulevat maahan vapaaehtoisesti, henkilökohtaisten kontaktien kautta tavoitteenaan työskennellä seksitaloudessa. He päätyvät toimimaan joko itsenäisesti tai ovat pakotettuja jakamaan osan tuloistaan esim. rikollisjärjestölle. - tulevat maahan esiintyjäviisumilla välitystoimiston kautta tarkoituksenaan työskennellä esim. tanssijana ja päätyvät joko vapaaehtoisesti tai pakotettuna työskentelemään prostituoituna. - tulevat maahan avioliiton kautta ja päätyvät joko vapaaehtoisesti tai pakotettuina työskentelemään prostituoituna. - tulevat maahan valheellisten lupausten saattelemana ja ovat pakotettuja toimimaan prostituoituna, jolloin he ovat myös naiskaupan uhreja. Venäläisten ja virolaisten prostituoitujen tulo Suomeen herätti median mielenkiinnon. Samaan aikaan myös suomalaisten prostituoitujen määrä lisääntyi. Julkisuudessa käyty keskustelu - "kaupallisen seksin aktiivinen markkinointipolitiikka" - yhdessä seksipalvelujen määrällisen lisääntymisen kanssa lisäsi prostituution asiakkaiden määrää (Turunen 1996, 41). Vuoden 1996 kesästä lähtien lehdissä alettiin kirjoittaa Helsingin kaupunginosan - Kallion katuprostituutiosta, sekä keskustassa julkisilla paikoilla tapahtuvasta prostituutiosta. Usein tällöin puhutaan ulkomaalaisista prostituoiduista.

14 Suurimmalla osalla liikkuvista prostituoiduista ei kansanvälisten tutkimusten mukaan ole ennestään kokemusta työskentelystä prostituoituna, eikä moni myöskään identifioidu prostituoiduksi, koska ajattelee työskentelevänsä vain väliaikaisesti (European Network for HIVSTD Prevention in Prostitution 1998, 31, 53.) 2.4 Prostituutio ja Suomen lainsäädäntö Suomen lainsäädännössä täysi-ikäisen henkilön toimesta tapahtuvaa seksipalveluiden myymistä tai ostamista ei ole kriminalisoitu. Useat rikoslait liittyvät kuitenkin kaupalliseen seksiin ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Kriminalisoituja ovat: seksuaalinen hyväksikäyttö (RL 20 luku 5 ) lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö (RL 20 luku 6 ) törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö (RL 20 luku 7 ) seksuaalipalveluiden ostaminen nuorelta (RL 20 luku 8 ) paritus (RL 20 luku 9 ) laittoman maahantulon järjestäminen (RL 17 luku 8 ) sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen (RL 17 luku 18 ) sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito (RL 17 luku 19 ) Koska ulkomaalaiset prostituoidut työskentelevät julkisissa tiloissa prostituutio on helposti mielletty ulkomaalaisongelmaksi. Prostituutio muuttui näkyväksi vasta siinä vaiheessa, kun ulkomaalaiset prostituoidut toivat tullessaan avoimen ja aktiivisen tavan toimia ja hankkia asiakkaita. Ratkaisuksi prostituution ulkomaalaisongelmaan on esitetty kontrollin lisäämistä niin maassa oleskelun kuin maahan pääsyn suhteen. Toukokuun alussa 1999 voimaan tulleella ulkomaalaislailla pyritään puuttumaan liikkuvaan prostituutioon. Lain mukaan seksuaalipalveluiden myyminen on riittävä peruste EU:n ulkopuolelta tulevan seksityöntekijän maasta käännyttämiseen. Seksuaalipalveluiden myymistä ei nähdä rikollisena toimintana, vaan itsensä elättämisenä epärehellisin keinoin. Myös kaupungin järjestyssääntöjen uudistumisen

15 kautta halutaan puuttua prostituution harjoittamiseen, mutta käytännössä tämä on ollut hankalaa. 2.5 EU:n ulkopuolelta tulevien prostituoitujen asema Suomessa EU:n ulkopuolelta tulevien seksityöntekijöiden toimintaan vaikuttaa voimaan tullut ulkomaalaislain muutos. Sen mukaan henkilön maasta käännytysperusteeksi riittää epäily seksuaalipalveluiden myymisestä tai tulojen hankkiminen epärehellisin keinoin. Lain mukaan seksuaalipalveluilla tarkoitetaan ryhtymistä sukupuoliyhteyteen tai muuhun sellaiseen seksuaaliseen tekoon, jolla tavoitellaan seksuaalista kiihotusta tai tyydytystä ja joka tekijä ja kohteena oleva henkilö sekä teko-olosuhteet huomioon ottaen on seksuaalisesti olennainen. Seksuaalipalveluiden edellytetään tapahtuvan maksua tai muuta korvausta vastaan. Epäillyn henkilön ei edellytetä elättävän itseään seksuaalipalveluiden myynnillä, vaan yksittäistenkin tulojen hankkimista pidetään riittävänä maasta käännyttämisen perusteena. Perusteluissa todetaan, että käsitettä prostituutio ei ole käytetty sen vuoksi, että prostituutiolle katsotaan olevan ominaista irrallisten suhteiden toistuvuus. Ravintolassa tai sen yhteydessä tapahtuva eroottinen show-esitys ei ole laissa tarkoitettua seksuaalipalveluiden myymistä. Lain mukaan seksuaalipalveluiden myymisestä täytyy olla perusteltu epäily. Johtopäätöksiä seksuaalipalveluiden myynnistä ei voida tehdä pelkästään ulkoisen olemuksen perusteella, vaan tapahtumasta on oltava riittävää näyttöä. EU:n jäsenmailla ei ole ulkomaalaisille seksityöntekijöille mitään erityislakeja, vaan he kuuluvat kunkin maan ulkomaalaislain alaisuuteen, toisin sanoin eri maat soveltavat heihin tätä lakia oman tulkintaansa mukaan. Ilman laillista asemaa ulkomaalaisilla seksityöntekijöillä ei ole mahdollisuutta saada työlupaa ja siksi heiltä on kaikenlainen työnteko kielletty.

16 Ulkomaalainen nainen saa automaattisesti työluvan, jos hän menee naimisiin paikallisen kansalaisen kanssa. Työlupa antaa hänelle mahdollisuuden tehdä millaista työtä tahansa, myös toimia prostituoituna. Laki ei tarjoaa hänelle kuitenkaan suojaa ennen vakituisen asumisluvan saamista. Jos hän esimerkiksi haluaa erota miehestään ennen lopullisten papereiden saamista, hän saattaa menettää työlupansa ja joutua lähtemään maasta. Ulkomaalaislain (37 3 momentti) mukaan henkilön, jolla on Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen perustuva oleskeluoikeus, saa käännyttää maasta pois vain yleiseen järjestykseen ja turvallisuutteen, sekä kansanterveyteen perustuvasta syystä. Jäsenvaltion kansalaisia ei voida käännyttää pelkän prostituution perusteella. Laittomasta asemastaan johtuen EU:n ulkopuolelta tulevilla prostituoiduilla ei ole välttämättä voimassaolevaa sairausvakuutusta Suomessa, mikä puolestaan estää heidän pääsynsä terveydenhuoltojärjestelmän piiriin. Oikeus terveyshuoltoon Suomessa tapaturman sattuessa on ainoastaan niillä Viron kansallisilla, jotka kuuluvat Virossa sairausvakuutuksen piiriin. Vakuuttamattomilla henkilöillä mm. Venäjän kansalaisilla ei ole voimassaolevaa sairausvakuutusta Suomessa, siksi heillä ei ole pääsyä yleiseen terveydenhuoltojärjestelmän piiriin muuten kuin maksa itse maksamalla. 2.6 Prostituutioon vaikuttavia tekijöitä Prostituution taustalla on useita eri syitä. Naisten huonot taloudelliset olosuhteet ja sosiaalisen nousun esteet luovat prostituutiolle potentiaalisia edellytyksiä. Seksuaalijärjestelmät, joissa sukupuolielämä on tiukasti sidottu avioliittoon, luovat prostituution kysyntää. Prostituutio korvaa avioliittojärjestelmän puutteita. Yhteiskunnalliset taustatekijät ovat kuitenkin vain prostituution yleisiä edellytyksiä. Ilotytöt tekevät ammattiin hakeutuessaan päätöksiä, joiden syyt ovat yksilöllisiä. Miehet hakeutuvat prostituutiosuhteisiin sattuman, muiden antaman esimerkin ja painostuksen tuloksena. Eräät heistä hakevat suhteita, jotka korvaavat avioliiton tai täydentävät sitä. Huolimatta yhteiskunnallisista muutoksista prostituutiokulttuuri näyttää kaikesta huolimatta omaavan sellaista jatkuvuutta, jota ei ole helppo selittää ja ymmärtää. (Häkkinen 1995, 215.)

17 Prostituutio ja siihen suhtautuminen ovat aina sidoksissa seksuaalisuutteen liittyviin kulttuurinormeihin. On syytä tukea sellaista yhteiskunnallista kehitystä, joka vähentää kaikkea naisten ja miesten alistamista ja esineellistämistä. (Turunen 1996, 19). 2.7 Liikkuvaan prostituutioon liittyvät ongelmat Prostituutioon liittyvät ongelmat ovat olennaisesti mutkistuneet ja lisääntyneet viimevuosina kiihtyneen kansainvälisen sukupuolikaupan ja yleisen kansainvälistymisen myötä. Suomalaisessa keskustelussa on jopa perusteltu seksikaupan palveluiden lisääntyvää tarjontaa osana eurooppalaistumis- tai kansainvälistymiskehitystä. Sekä eri maiden välisen että niiden sisäisen taloudellisen eriarvoisuuden vahvistuminen on tarjonnut seksikauppaan liittyvälle liiketoiminnalle uusia mahdollisuuksia rahan ansaitsemiseen. Kansainvälisen hallitusten välisen yhteistyön tarve on tullut yhä välttämättömäksi, mikäli halutaan tehokkaasti vähentää sukupuolikaupan leviämistä. (Turunen 1996, 13.) Suomessa on viime vuosina käyty suhteellisen vilkasta prostituutiokeskustelua. Yleensä keskustelu kuitenkin liittyy siihen osaan prostituutiosta, joka on avointa ja julkisissa tiloissa toimivaa. Avoimesti tapahtuva prostituutio on vaarantanut nais- ja katurauhaa ja prostituution katsotaan tuovan tullessaan myös järjestyneen rikollisuuden. Ratkaisuehdotukset prostituutio-ongelmaan ovat vaihdelleet kriminalisoinnista bordellilaitoksen perustamiseen. Koska juuri ulkomaalaiset prostituoidut työskentelevät julkisissa tiloissa prostituutio Suomessa on mielletty ulkomaalaisongelmaksi. Suomalaisia prostituoituja voi olla määrällisesti enemmän, mutta he eivät samalla tavalla näy katukuvassa tai ravintoloissa, joten he eivät häiritse meidän jokapäiväistä elämäämme. Ratkaisuksi prostituutioon ulkomaalaisongelmana on esitetty kontrollin lisäämistä niin maassa oleskelun kuin maahan pääsyn suhteen. (Kauppinen 1999, 28.)

18 3 PROSTITUUTIOTA KÄSITTELEVÄT TUTKIMUKSET Luotettavaa tutkimustietoa liikkuvasta prostituutiosta Suomessa emme ole löytäneet. Sosiaali- ja terveysministeriö on perustanut Stakesissa toteutuvan Prostituution ehkäisyprojektin, jonka yhtenä tutkimuskohteena on liikkuva prostituutio Suomessa. Yleensä prostituutiota on tarkasteltu useissa tutkimuksissa ylhäältä, erilaisten viranomaisten ja asiantuntijoiden lähtökohdista. Tutkimuksissa on harvoin huomioitu prostituoituna työskentelevien naisten näkökulmaa prostituutioilmiöön. Maria Lohikivi (2000) on pro gradu -työssään tutkinut näkemyksiä prostituoidun työn tekemisen ehdoista. Tutkimuksessaan hän selvitti seksityön tekemisen ehtoja ja edellytyksiä prostituoidun näkökulmasta haastateltavien omien kertomuksien kautta. Tutkimuskohteena oli heteroseksuaalinen prostituutio, jossa aikuinen nainen on myyjä ja mies ostaja. Hän totesi, että työttömyydestä tai vastaavasta elämän katkolla olemisesta johtuen taloudelliset syyt olivat yleisiä prostituution johtaneita seikkoja. Hille Koskela, Sirpa Tani ja Martti Tuominen (2000) ovat tutkineet katuprostituution vaikutuksia helsinkiläisten naisten arkielämään. Tutkimuksessa selvitettiin sukupuolista häirintää ja ahdistelua sekä sitä, oliko katuprostituutiolla vaikutuksia häirintään Helsingissä. Sen lisäksi selvitettiin myös vastaajien mielipiteitä prostituution kontrolloinnista. Tutkimustuloksissa ilmeni, että vastaajien keskuudessa katuprostituutio oli yleisesti tunnettu ilmiö. Valtaosa vastaajista liitti tutkimusalueeseen negatiivisia mielikuvia, joukossa oli myös niitä, joiden mielestä alueen heterogeenisyys oli yksi sen vahvuuksista. Yleisempiä häirinnän muotoja olivat asiattomuuksien huutelu, häiritsevää tuijottaminen sekä autolla seuraaminen. Johan Bäckman (1996) on omassa tutkimuksessaan tarkastellut Venäjän organisoitua rikollisuutta, siihen osallistuvia rikollisia, rikollisen toiminnan muotoja rikollisorganisaatiossa ja organisoidun rikollisuuden torjunnan mahdollisuuksia. Hän totesi, että Venäjän organisoidun rikollisuuden toiminnasta Suomessa ja Suomelle aiheutumasta uhkasta voidaan tehdä mm. seuraavat johtopäätökset:

19 Tyypillisin venäläisten Suomessa harjoittama rikollinen toiminta, johon kuuluu myös organisoitumisen piirteitä on ryhmässä suoritettu suunnitelmallinen omaisuusrikollisuus. Prostituutiota voidaan pitää eräänlaisena kehittyvänä rikollisuuden kulissina. Prostituoitujen toiminta voi antaa vaihtelevasti tukea monenlaiselle rikolliselle toiminnalle. (Bäckman 1996, 175 ). Teija Kuitunen ja Mia Lempinen (1998) Diakonia-ammattikorkeakoulusta ovat tutkineet miesten välistä seksikauppa Suomessa. Tutkielman tarkoituksena oli saada tietoa suomalaisesta miesprostituutiosta. He totesivat, että tutkimukseen osallistuneista miesprostituoiduista vaan pieni osa myi seksiä taloudellisen tilanteensa vuoksi. Monilla motivaatio seksin myymiseen oli henkilökohtainen tarve toteuttaa itseään ja seksuaalisuuttaan. Seksiä myyvät miehet käyttivät melko vähän sosiaali- ja terveyspalveluja. Palveluiden vähäiseen käyttöön vaikutti mm. henkilökunnan negatiiviset asenteet seksuaalista vähemmistöä kohtaan. Tutkielmassa ilmeni myös, että seksiä myyvät miehet tarvitsisivat valistusta sukupuolitautien tarttumisesta. Helsingin ammattikorkeakoulussa on valmistunut opinnäytetyö, jossa Markku Kopra (1999) on tutkinut, millaisia terveyteen sekä seksityön turvallisuuteen liittyviä tarpeita Diakonissalaitoksen Meritähtiprojektin asiakkailla (ulkomaalaisilla prostituoiduilla) on, sekä miten Meritähtiprojektin asiakkaiden tarpeisiin tulisi projektityöntekijöiden näkökulmasta vastata. Hän totesi, että Meritähtiprojektin asiakkailla on tarve saada tietoa turvallisemman seksityön harjoittamisesta, sekä tarve sukupuolitesteihin. Tämän lisäksi seksityöntekijöillä on tarve kokonaisvaltaisempaan terveydenhuoltoon, jossa otetaan huomioon niin fyysiset kuin psyykkisetkin osatekijät. Markku Kopran tutkimuksen mukaan ulkomaalaiset seksityöntekijät ovat sekä terveys-, mutta myös sosiaalityön näkökulmasta selvästi avun tarpeessa. Venäjän tunnetuin organisoidun rikollisuuden tutkija on miliisikenraali A. I. Gurov. Hän on julkaissut lukuisia ammattirikollisuutta ja organisoitua rikollisuutta koskevia monografioita ja artikkeleita, jotka sisältävät rikosoikeudellisia määritelmiä sekä ilmiön historiallisen evoluution ja alamaailman perinteiden tarkastelua. (Gurov 1987, 1989, 1990, 1992, 1995a, b ja c.) Toinen keskeinen asiantuntija on miliisiupseeri V. S.

20 Ovtshinski, jonka organisoitua rikollisuutta käsitellyt tohtorinväitöskirja vuodelta 1994 oli lajissaan ensimmäinen. (Bäckman 1999, 24). 4 TUTKIMUSPROSESSI Tutkimuksen alkuvaiheessa keräsimme tietoa tutkimustyön aloittamiseksi. Perehdyimme aiheeseen liittyvään kirjallisuutteen, sekä tutustuimme aikaisempiin prostituutiota käsitteleviin tutkimuksiin. Keräsimme myös materiaalia prostituution historiasta. Tutkimuksen alkuvaiheessa asetimme tavoitteeksi hankkia tietoa ulkomaalaisten naisprostituoitujen elämästä, heidän elämänkertomuksiensa kautta. Tutkimuksen edetessä aihe konkretisoitui ja selkiintyi. Aineiston analysoinnin aikana nostimme aineiston pohjalta tutkimusongelman. Halusimme kerätä tietoa siitä, mitä ulkomaalaiset, Suomessa seksityötä tekevät naiset ajattelevat omasta elämästään, miten he suhtautuvat prostituutioon ja minkälaisia elämänkokemuksia he haluavat tuoda esille omasta elämästään. 4.1 Aiheen valinta Valitsimme tutkimusaiheeksi liikkuvan prostituution Helsingissä, koska se on vähän tutkittu alue. Päädyimme aiheeseen myös sen takia, että toinen meistä on töissä Protukipiste ry:ssä projektintyöntekijänä. Pro-tukipiste on vuonna 1990 perustettu prostituoiduille ja heidän läheisilleen tarkoitettu neuvontapiste. Aloittaessamme tutkimusta tiedossa oli, että Helsingissä työskentelevät ulkomaalaiset seksityöntekijät ovat pääasiallisesti kotoisin entisestä Neuvostoliitosta. Halusimme tutkimuksessamme hyödyntää omia voimavarojamme ja kohderyhmän kulttuurituntemustamme. Olemme molemmat kotoisin entisestä Neuvostoliitosta. Meillä on myös suomen kielen lisäksi viron ja venäjän kielen taito. Näitä asioita pidimme tärkeänä tutkimusaineiston keräämisessä ja tutkimusaineiston analysoinnissa.

21 Arkitieto ja käytännön työ on merkittävien ideoiden lähde. Mitä enemmän tutkimuksen tekijällä on tietoa ennakkoon joltakin erityisalueelta, sitä todennäköisemmin hän on myös selvillä tuon alueen lisätutkimuksen tarpeista. (Hirsjärvi ym. 1997, 67.) 4.2 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelma Haluamme tällä tutkimuksella tuoda esille uusia näkökulmia liikkuvasta prostituutiosta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille, sekä haasteita Pro-tukipisteen työntekijöille työn ja palvelumuotojen kehittämiseksi. Päätimme tutkia ulkomaalisten naisprostituoitujen elämänkertoja, koska halusimme löytää kertomuksista prostituutioilmiöön uutta näkökulmaa prostituoidun itsensä kertomana. Laadullisessa tutkimuksessa voidaan lähteä liikkeelle mahdollisimman puhtaalta pöydältä ilman ennakkoasettamuksia tai määritelmä. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa puhutaankin aineistolähtöisestä analyysistä, joka pelkistetyimmillään tarkoittaa teorian rakentamista empiirisestä aineistosta lähtien, ikään kuin alhaalta ylös. Tällöin on tärkeä pohtia aineiston eli korpuksen rajausta siten, että sen analysointi on mielekästä ja järkevää. (Eskola & Suoranta. 1998, 19.) Tutkimuksen tärkeimmät tavoitteet ovat: 1) tutkia Helsingissä seksityötä tekevien ulkomaalaisten naisten ajatusmaailmaa 2) tarkastella Helsingissä seksityötä tekevien ulkomaalaisten naisten suhtautumista prostituutioon 3) tulkita Helsingissä seksityötä tekevien ulkomaalaisten naisten kertomusten perusteella prostituution merkitystä heidän elämässään. 4.3 Kvalitatiivinen lähestymistapa Olemme valinneet ulkomaalaisten prostituoitujen elämän tutkimiseen kvalitatiivisen eli laadullisen lähestymistavan. Lähtökohtana kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa on todellisen elämän kuvaaminen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa

22 pyritään tutkimaan kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Laadullisella aineistolla tarkoitetaan pelkistetyimmillään aineistoa, joka on ilmaisultaan tekstitä. Laadullisessa tutkimuksessa tutkimussuunnitelma parhaimmillaan elää tutkimushankkeen mukana. Tutkimussuunnitelmaa tai jopa tutkimusongelman asettelua saattaa joutua tarkistamaan aineistonkeruun kuluessa ja tutkielman kirjoittaminen voi vaatia palaamista alkuperäiseen aineistoon. (Eskola & Suoranta 1998, 15.) Laadullisen tutkimuksen ongelmallisin vaihe on tulkintojen tekeminen. Tähän vaiheeseen ei ole olemassa oikeistaan minkäänlaisia muodollisia ohjeita. Tulkintojen hedelmällisyys ja osuvuus on lopulta kiinni tutkijan tieteellisestä mielikuvituksesta. (Eskola & Suoranta 1998, 147). Tutkija ei voi sanoutua irti arvolähtökohdista, sillä arvot muovaavat sitä, mitä ja miten pyrimme ymmärtämään tutkimiamme ilmiöitä. Objektiivisuuttakaan ei ole mahdollista saavuttaa perinteisessä mielessä, sillä tietäjä (tutkija) ja se, mitä tiedetään kietoutuvat saumattomasti toisiinsa. Voimme saada tulokseksi vain ehdollisia selityksiä johonkin aikaan ja paikkaan rajoittuen. Yleisesti todetaan, että kvalitatiivisessa tutkimuksessa on pyrkimyksenä pikemmin löytää ja paljastaa tosiasioita kuin todentaa jo olemassa olevia totuusväittämiä. (Hirsjärvi ym. 1997, 161.) 4.4 Elämänkertatutkimus Elämäkertatutkimuksia on totuttu pitämään esimerkkinä kvalitatiivisesta tutkimuksesta ja elämänkertomuksia puolestaan esimerkkinä kvalitatiivisesta aineistosta. Elämänkerrallisen tutkimusotteen historiallinen kehittyminen sosiologiassa voidaan karkeasti jakaa kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen kasvavan kiinnostuksen vaihe alkoi 1920-luvulla ja jatkui toisen maailmasodan loppuun saakka, toinen kausi ulottui toisesta maailmansodasta 1960-luvun puoliväliin ja kolmas kausi 1970-luvulta nykypäiviin. Elämänkerrat ovat mainio tie historiallisen ja sosiaalisen todellisuuden ymmärtämiseen. Yksilö- ja tilannesidonnaisuutensa lisäksi omaelämänkerta on voimakkaasti kulttuurisidonnainen. Elämänkerrat soveltuvat ihmisten sosiaalista toimintaa, kulttuurista kokemusta ja persoonallisia valintoja koskevien kysymysten ratkaisemiseen. (Huotelin 1992, 14, 42). Anni Vilkon (1997, 92) mukaan elämänkerta

23 ei oikeasti ole tapahtunut, se ei ole toteutunut reaalimaailmassa; pikemminkin voi sanoa tarinan tapahtuvan sille, joka sitä kertoo. Valitsimme tutkimuksen menetelmäksi elämänkertatutkimuksen, koska halusimme lähestyä tutkimusaihetta mahdollisimman avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Halusimme nostaa tutkimuksen keskeiseksi lähtökohdaksi haastateltavien vapaan kertomuksen omasta elämästään, jotta voisimme tutkia heidän henkilökohtaisista ajatuksiaan ja verrata niitä muiden tutkimukseen osallistuneiden ajatusten kanssa. Roos (1988, 140) määrittelee elämänhistorian tai elämänkerran tarinaksi (tai tarinoiden kokoelmaksi), joka perustuu henkilön omaan elämään, jossa tarinan kertova henkilö esitetään tarinan subjektina ja jossa hän itse määrittelee, mitä tarinaan sisällytetään ja mitä ei. Elämänkulkumme aikana ja sosiaalisissa suhteissamme meille ensinnäkin kehittyy "omaelämänkerrallista tietoisuutta" ja kykyä välittää siitä jotain myös muille. Itse kertomisen tapahtuma on jo toinen sosiaalisen vuorovaikutuksen taso omine sääntöineen. Tulkintatapahtuma on vuorovaikutuksen kolmas taso, jossa lukija antaa kertomukselle omat merkityksensä, lukee tarinan "itselleen valmiiksi" (Mäkelä 1990, 83.) Tässä tutkimuksessa tarkastelemme haastateltavien elämänkertomuksia. Elämänkertomus on henkilön vapaamuotoinen kertomus omasta elämästään. Se koostuu siitä mitä kertoja pitää tärkeänä, merkittävänä ja kertomisen arvoisena omasta elämästään. Elämänkertomus syntyy haastateltavan ja haastattelijan vuorovaikutuksessa, jossa tavoitteena on saada haastateltavan oma ääni kuuluviin. (Huotelin 1992, ) Ulkopuolinen henkilö (tutkija) ei ohjaa aineiston sisältöä. Elämänkerroissa on myös haittansa: tutkittavat eivät kenties muista asioita tai he muistavat väärin. Tutkittavat saattavat lisäksi täyttää muistissa olevia aukkoja fiktiivisellä kertomuksella. (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 1997, 214.)

24 Omaelämäkertaan valikoituu aineksia yksilön omien tärkeyskriteerien mukaisesti, mutta valikointia ohjaavat kulttuuriset elämänjäsennykset ja kerronnalliset konventiot (Mäkelä 1990, 84). Elämänkertoja voidaan tutkia objektiivisina elämänkertoina, subjektiivisina elämänkertoina ja tarinoina. Ensimmäinen näistä vaatii useita haastatteluja ja dokumenttiaineiston käyttöä. Subjektiivisella elämäkerralla tarkoitetaan samaa kuin omalla elämäkerralla. Tutkittava puhuu itsestään (self-image) ja identiteettinsä muodostumisesta. Tarinat ovat elämäntarinoita (life-story). Tarinat voivat olla kokonaisvaltaisia ihmisen koko elämänkaarta koskevia muisteluja, tai ne voivat kohdentua yhteen tiettyyn teemaan. Tarinoita voidaan pyytää kertomaan merkityksellisistä tapahtumista. (Hirsjärvi ym. 1997, 217.) Elämänkertomus kiinnittyy yksilön elämänaikana tapahtuneeseen, sellaiseen koettuun ja tulkittuun, joka kerronnan keinoin on mahdollista ilmaista muille. Elämänkertomus ei ole niinkään yksilön menneiden tapahtumien tarkka, yksityiskohtainen ja kattava kuvaus, eikä objektiivisen todellisuuden suora heijastama, vaan merkityksenantoprosessi, jossa eletty elämä on muistin varassa retrospektiivisesti puettu kertomusmuotoon. Elämänkerta koostuu elämässä merkitykselliseksi koetuista osista, jotka ovat kertomuksen arvoisina päällimmäisenä mielessä ja jotka haastattelutilanteessa valitaan kerronnan sisällöksi. Elämänkertomukset ovat epätarkkoja yksityiskohdiltaan, mutta totuudenmukaisia. (Huotelin 1992, 3.) Kerätyn aineiston analyysi, tulkinta ja johtopäätösten teko ovat tutkimuksen ydinasia (Hirsjärvi ym. 1997, 217). (Oma)elämänkerta on aina otos tai näyte menneistä tapahtumista. Ihmisen kertoessa elämäntarinaansa hän valikoi, arvioi ja painottaa sitä, mitä hänen elämässään aiemmin on tapahtunut. Lisäksi arviointi tapahtuu tämän päivän näkökulmasta. Elämänkerroissa esiintyvät henkilöt muistetaan sellaisina kuin he ovat nykyään, menneitä tapahtumia arvioidaan nykyisen tietämyksen valossa. (Syrjälä & Numminen )

25 4.5 Tutkimusaineisto Tutkimusaineistoa kerättiin yhteensä viideltä Helsingissä seksityötä harjoittavalta ulkomaalaiselta naisprostituoidulta. Kaksi haastattelua nauhoitettiin, mutta kolme haastateltavaa ei suostunut nauhoitukseen, koska he sanoivat pelkäävänsä äänen tallentumista nauhalle. Ei-nauhoitetut haastattelut kirjattiin ylös ja tehtiin tarkat muistiinpanot. Heti haastattelutilanteen jälkeen kirjattiin auki koko aineisto muistiinpanoista. Aineisto kerättiin heinäkuussa 2000 Helsingissä Meritähtiprojektin tiloissa. Meritähti aloitti toimintaansa syksyllä 1996 osana Umbrella-projektia, joka oli Euroopan Komission rahoittama hanke liikkuvan prostituution kohtaamiseksi EU:n raja-alueilla. Umbrella oli osa useista erillisprojekteista koostuvaa Europe against Aids-ohjelmaa. (Meritähden EU-loppuraportti 1999). Suomessa Meritähtiprojektista vastasi Helsingin Diakonissalaitos vuoden 2000 loppuun asti. Nyt on Meritähtiprojektin toiminta vakiintunut ja siirtynyt osaksi Pro-tukipisteen ry:n toimintaa Tutkimusaineiston keruu Haastateltavien löytäminen osoittautui hankalaksi, koska Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset prostituoidut ovat vaikeasti tavoitettavissa. Heidän on vaikea sitoutua haastattelua varten sovittuihin aikoihin. Alkuvaiheessa yritimme sopia aikoja haastatteluja varten, mutta haastateltavat eivät tulleet paikalleen. Sitten päätimme, että käytämme hyväksi Meritähden vastaanottoaikoja joihin prostituoidut tulivat konsultaatioon ja terveystarkastukseen. Ehdotimme Meritähdessä asioiville naisille osallistumista tutkimukseen. Vastaanotolle tulevilta asiakkailta kyselimme suostumusta tutkimukseen osallistumiseen. Perustelimme heille tutkimustyömme tarkoituksen sekä eettiset periaatteet. Haastatteluun suostui viisi naista. Haastateltavat olivat kotoisin Venäjältä ja Virosta.

26 Tutkimusaineiston keruuseen pyydettiin lupaa Helsingin Diakonissalaitokselta, koska Meritähtiprojekti oli silloin vielä em. organisaation projekti. Vuoden 2001 alusta lähtien Meritähti on Pro-tukipiste ry:n toiminnan yksi osa. Pro-tukipiste on tehnyt Suomessa työtä seksityöntekijöiden parissa yli 10 vuotta Tutkimusaineiston kuvaus Elämänkertomukset on siis kerätty haastattelemalla. Haastateltavia on pyydetty suullisesti kertomaan vapamuotoisesti omasta elämästään. Olemme haastattelussa käyttäneet avuksi teemahaastattelurunkoa. Alustavat teemat olivat taustatiedot, lapsuus ja nuoruus, nykyhetki, terveys sekä tulevaisuus. (Liite 1.) Haastattelijoina toimimme ohjaavasti, mutta haastateltavien ehdoilla. Teimme tarkentavia kysymyksiä, mutta annoimme tilaa haastateltavan kerronnalle. Avoimet kysymykset olivat tarkoitettu auttamaan haastateltavaa "pääsemään vauhtiin" ja innoittamaan kertojaa kertomaan lisää jostakin elämän alueesta tai -tapahtumasta. Haastattelijoina valitsimme teemat niin, että haastateltavan elämänkaari tulisi mahdollisimman laajasti esille ja haastateltava saisi itse valita kerronnan sisällöt. Kerronta eteni pääasiassa kronologisesti lapsuuden tapahtumista nykyisen elämäntilanteen kautta tulevaisuuden haaveisiin. Haastattelut toteutettiin haastateltavien äidinkielellä. Haastattelut olivat kestoltaan 1-2 tuntia. Ensimmäisessä haastattelussa molemmat tutkijat osallistuivat haastatteluun. Toinen haastattelijoista seurasi nauhurin toiminta ja samalla havainnoi haastattelutilannetta. Toinen toimi haastattelijan roolissa. Seuraavaan haastatteluun osallistui yksi haastattelija. Kolmannen ja neljännen haastattelun haastattelijat suorittivat samanaikaisesti eri huoneissa, koska kaksi haastateltavaa oli valmiita osallistumaan heti haastatteluun. Viides haastattelu toteutui yhden haastattelijan läsnäollessaan. Haastattelut, missä ei ollut haastateltavan suostumusta nauhurin käyttöön tehtiin tarkat muistiinpanot ja kirjattiin ylös haastateltavan sanontoja. Heti haastattelutilanteen jälkeen kirjattiin myös aineisto ja havainnot, jotta aineisto tulisi mahdollisimman kokonaisvaltaisesti kirjatuksi.

27 4.5.3 Haastattelutilanne Kaikki haastateltavat tulivat Meritähteen. Kahvipöydässä otimme esille tutkimuksen ja keskustelimme prostituutiosta Suomessa. Haastateltavien suostumuksen saavuttamiseen mielestämme vaikutti tutkijoiden kulttuuritaustan tuntemus sekä se, että haastattelu toteutettiin haastateltavien äidinkielellä. Ensimmäinen haastateltava oli lyhyen keskustelun jälkeen kahvipöydässä halukas kertomaan omasta elämästään, hän oli valmis haastatteluun heti. Haastattelu kesti kaksi tuntia. Haastattelutilanteen vaikeus oli siinä, että emme saaneet toimimaan nauhuria, mistä aiheutui jännittynyt ilmapiiri haastattelun alkuvaiheessa. Haastattelutilanne kuitenkin helpottui ja eteni rennosti. Haastateltava kertoi mielestämme avoimesti omasta elämästään. Haastattelu toteutui venäjän kielellä. Toinen haastattelu kesti noin puolitoista tuntia. Haastattelu toteutui sekä haastateltavan että haastattelijan äidinkielellä, joka on viro. Oli mukava ja rento ilmapiiri. Myös haastateltavat, jotka eivät suostuneet nauhoitukseen, olivat halukkaita keromaan elämäntarinansa. He olivat kaikki kotoisin Venäjältä. Kaikki haastateltavat suostuivat haastatteluun vapaaehtoisesti. Vaikka heidän mielestään aihe oli arka kerrottuna henkilökohtaisena kokemuksena, he haastattelun jälkeen kuitenkin kertoivat kokeneensa mukavan elämyksen. Puheen kirjaaminen haastattelutilanteessa oli vaikeaa, koska se hidasti haastattelun kulkua Tutkimusaineiston käsittely Tutkimusaineistona on käytetty kahta nauhoitettua haastattelua ja kolmea kirjattua haastattelua. Nauhoitetut haastattelut litteroitiin ja käännettiin suomeksi venäjän ja viron kielisetä puheesta. Ei-nauhoitetut haastattelut kirjattiin haastattelutilanteessa suomeksi, jotkut haastateltavan sanomat kirjattiin muistiinpanoihin haastateltavan äidinkielellä. Myöhemmin kaikki aineisto suomennettiin. Tutkimuksessamme olemme anonymiteetin takia käyttäneet numeraalista merkintää lainauksissa. Haastateltavat ovat numeroitu 1-5 haastattelujärjestyksessä.

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin 5.11.2012 Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin Miksi Pro-tukipiste ry vastustaa seksuaalipalveluiden oston kriminalisointia? 1. Pro-tukipiste ry vastustaa kaikkia sellaisia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

Vapauta Uhri. Ihmiskauppa, prostituutio ja porno

Vapauta Uhri. Ihmiskauppa, prostituutio ja porno Vapauta Uhri Ihmiskauppa, prostituutio ja porno Ihmiskauppa: Sandran tarina Uhrin tyypillinen tarina -Useimmat uhrit saapuvat Kyprokselle samalla tavalla: he ovat vastanneet lehti-ilmoitukseen tai työnvälitysfirman

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA- NAISET LIITOSSA. 28.8.2014 Natalie Gerbert

IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA- NAISET LIITOSSA. 28.8.2014 Natalie Gerbert IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA- NAISET LIITOSSA 28.8.2014 Natalie Gerbert IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA-NAISET LIITOSSA Ihmiskauppauhrien tunnistaminen ja auttaminen Kansainvälinen yhteistyö (ISEC

Lisätiedot

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto

Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto Taloudellinen lukutaito Suomessa: alustavia tuloksia edustavasta otoksesta suomalaisia Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto Mitä on taloudellinen lukutaito? OECD:n

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Kuka on ihmiskaupan uhri? Rikoslain määritelmä (RL 25:3 (a)). - Ihmiskaupan uhrina voidaan pitää sellaisen toiminnan kohdetta, missä sekä käytetyt keinot, tekotavat että

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ LAUSUNTO 11/43/2004 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 20.9.2004 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Asia Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Ihmiskauppa.fi Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä 1 HAPKE Haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden palvelujärjestelmän kehittämishanke Johdanto

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät,

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät, Taulukko 2. Hankkeen seuranta- ja vaikutusten arviointisuunnitelma. HUOM. Täytä ne tasot, jotka koet tämän hankkeen kannalta keskeisiksi. *) Ensisijaisesti täytettävät tasot ovat A, C, F ja H. Hanke: Hankkeen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

teemoihin PalKO hankkeessa

teemoihin PalKO hankkeessa Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET TILANTEEN KUVAUS Vuosi 0 Tutkimus tavoitteineen Suostumus Näytteet Muut tiedot Vuosi 10-30 Tutkimus: uusi vai entinen käyttötarkoitus

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Kokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina. Etsivän työn verkoston päivät 2015

Kokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina. Etsivän työn verkoston päivät 2015 Kokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina Etsivän työn verkoston päivät 2015 11.6.2015 Selvittää hiv- ja hepatiitti C-infektioiden esiintyvyyttä sekä taustatekijöitä

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot