Uuno Bisterillä Vuokselasta on kädentaito hallussa, puusta veistetyt kynttiläkruunut ovat yksi näyte. Sivu 15.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uuno Bisterillä Vuokselasta on kädentaito hallussa, puusta veistetyt kynttiläkruunut ovat yksi näyte. Sivu 15."

Transkriptio

1 N:o 8 1 Uuno Bisterillä Vuokselasta on kädentaito hallussa, puusta veistetyt kynttiläkruunut ovat yksi näyte. Sivu 15. NRO 8/2010 Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! JOULUKUU Martta Piirros: Karvonen-Olesen

2 2 N:o 8 nro 8/2010: * Paukun palsta: Kodin juhla koditonna, s. 3 * Turkkiset turinat: itsenäisyyspäivän ajatuksia, s. 4 * Sotaorpojen rekisteröinnissä loppukiri, s. 4 * Sakkola-Säätiö vuosikokouksessa ansiomerkkejä, s. 5 * Sakkola-Säätiön sihteeri muuttuu Matista Merviksi, s. 6 * Karjalaista ruokaperinnettä: Rullasyltti, s. 7 * Viipuria katsastamassa, s. 8-9 * Lentäjän lahjoittaman kellon tarina, s. 10 * Karjalaisella pikkujouluristeilyllä, s. 10 * Joulua kohti hitaasti astellen, s. 12 * Pienen pojan joulukirkkomatka, s. 13 * Virkin virkkeet: Vuosi päättyy, on yhteenvedon aika, s. 14 * Taitavat kädet, käsityön mestari Uuno Bister, s. 15 * Tapahtumia 80 vuotta sitten, loppuvuosi 1930, s * Pikakäynti Kiviniemessä tyttären pyynnöstä, s. 20 * Eevalan kylä kuuluu Metsäpirtin muistoihin, s. 21 * Sotavainajat: Menehtyi suomalaista sotilasta, s * Sotalesken runo, s. 24 * Metsäpirttikerhojen kuulumisia, s. 25 * Myllärin pieni Kirsti Metsäpirtin raitilla, s * Taidemaalari Liisa Björn: Yö inspiroi taiteilijaa, s. 28 * Nuori väitöskirjantekijä tutki liikesuhteita Kiinaan, s. 29 * Hovinkylä-Ojaniemen ja Kiviniemen kirjahankkeet, s * Punkalaitumen Karjalaiset valmistautuu Sakkola-juhliin, s. 32 * Rytyn sisarukset tunnematkalla evakkovaelluksella, s. 33 * Taipaleenjoki kartalla ennen vuotta 1818, s. 34 * Ikonimaalari Riitta Haapsaari-Meinrenken, s. 36 Sakkola-Museo Kuokkalan museoraitilla Lempäälässä on syys- ja talvikauden avoinna vain ennakkotilauksesta. Sakkola-Museota koskevat tiedustelut mm. Antti Hynnä p Hannu Turkkinen p FYSIOKESKUS KEHOMIELI Fysioterapia-Kuntoutus-Akupunktio- Hyvinvointipalvelut Myös veteraanikuntoutuksen kotikäynnit Ajanvaraus puh työfysioterapeutti Jaana C. Uusi-Kokko Sammonkatu 22-24, TAMPERE Tiihalantie 5, KANGASALA fysiokeskuskehomieli.nettisivu.org SIE OOT TERVETULLUT PALVELTAVAKS! Tuleeko lehtesi oikealla osoitteella? Soita osoitteenmuutos toimitukseen p SEURAAVA - LEHTI nro 1/2011 ilmestyy helmikuussa. Aineistot toimitukseen viimeistään pe mennessä, kiitos!

3 N:o 8 AUKUN PALSTA Kodin juhla koditonna Joulu on meillä suomalaisilla kodin ja perheen juhla. Sitä vietetään hartaasti oman perheen ja suvun piirissä. Lapset tulevat jouluna kotiin kaukaakin. Perheellisetkin lapset saapuvat yleensä vanhempiensa luokse joulun viettoon. Vähintäänkin tapaninpäivänä käydään tervehtimässä isovanhempia, ellei joulua vietetä yhdessä. Ulkomaalaiset ihmettelevät usein, miten kirkkovuoden suurinta juhlaa juhlitaan Suomessa pelkästään perhepiirissä. Ketään ei ole kaduilla juhlimassa eivätkä edes ravintolat ole avoinna. Ei ole mitään karnevaalia, vaan rauhallista hiljentymistä kotioloissa. Talvisodan jälkeen 70 vuotta sitten karjalainen kansa vietti kodin juhlaa koditonna. Sota ja ankara rauha oli vienyt melkein puolelta miljoonalta suomalaiselta kodin ja kotiseudun. Toki silloinkin vietettiin joulua perhepiirissä, mutta ei kotona. Joulua vietettiin vieraissa nurkissa vieraiden ihmisten parissa. Kuka oli saanut asunnokseen saunakamarin, kuka renkituvan tai asuttiin jossain kamarissa. Kukaan ei sentään tainnut asua tallissa. Jeesus-lapsi syntyi tallissa, koska heillä ei ollut sijaa majatalossa. Joulun lapsi syntyi kaukana kotoaan. Kristikunnan ensimmäinen joulu pari tuhatta vuotta sitten vietettiin evakossa samaan tapaan kuin karjalaiset sotapakolaiset. Ja evakkoon joutui Jeesuslapsikin vanhempiensa kanssa lähtemään. Heidän oli pakko paeta vainoojiaan Egyptiin. Karjalaisella kansalla oli kaipuu kotiin. Monen hartain toive oli päästä mahdollisimman pian takaisin koti- Karjalaan. Toisaalta rinnassa jäyti pelko, ettei kotiin saateta ihan heti päästä. Pelko oli niilläkin, joilla vielä oli koti tallella, että Neuvostoliitto toteuttaa loppuun suunnitelmansa vallata koko Suomi. Oireita tähän suuntaa oli ollut koko Moskovan rauhan jälkeisen ajan keväästä 1940 lähtien. Neuvostojohto oli jatkuvasti pelotellut suomalaisia sillä, että maamme vallataan. Poliitikot olivat huolissaan ja kansa pelkäsi. 3 Ehkä joulunakin pohdittiin, mitä meille sitten tapahtuu, jos koko Suomi joutuu vieraan vallan alle. Mikä on meidän kohtalomme Stalinin diktatuurissa. Käykö meille samalla tavalla kuin toisinajattelijoille kävi Stalinin luvun jälkipuoliskon vainoissa ja puhdistuksissa, joista meillä oli varsin hyvät tiedot? Martti Ahtisaari sanoi Nobel-palkinnon saatuaan kiitospuheessaan, että hän oli ja on sotapakolaisena omassa maassaan. Nykyään evakkous ja sotapakolaisuus ovat globalisoituneet. Pakolaisia ei enää tule pelkästään omasta maasta tai oman maan lähinaapureista, vaan ympäri maailman, toisista maaosista saakka. Pakolaisuus ja evakkous ovat kuitenkin edelleen yhtä suuri ongelma, kun ne olivat toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa. Pakolaisen kohtalo on aina kova. Hän on kaukana kotoaan vieraassa maassa vieraiden ihmisten joukossa, joilla ei aina ole häntä kohtaan hyvä tahto. Hannu J. Paukku Sakkola Säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Harjatie 5, LOIMAA GSM Kuntoilemaan Sakkola-porukassa Hei! Kokoan noin kymmenen hengen kuntoiluryhmää, jonka jäsenet olisivat sakkolalaisjuurisia. Osallistujan tulisi olla kiinnostunut kuntoilusta ja yhdessä treenaamisesta (juoksu, pyöräily, uinti, maastohiihto, kuntosali). Tavoitteena on noin vuoden päähän ajoittuva kuntoiluprojektin loppuhuipennus. Lopputapahtuma on viihteellinen, mutta ajatuksena, että tuomme sukujemme entisille kotiseuduille samalla paljon huomioarvoa. Edellytyksenä osallistumiselle on täysi-ikäisyys sekä rento, huumorintajuinen ja joustava asenne. Hyvä uimataito on ehkä tärkein vaatimus peruskunnon ohella. Asun itse Valkeakoskella, joten harjoittelun ja palaverien vuoksi pitää miettiä myös omat mahdollisuudet osallistua yhteisiin tapahtumiin kuluvan vuoden aikana. Lisätietoja saat sähköpostini välityksellä. Terveisin Jouni Koivisto Suvannon Seutu: Sakkolan, Metsäpirtin ja Vuokselan pitäjälehti Kahdeksan numeroa vuodessa, edelleen vain 25 euroa / vuosikerta. TILAA OMA LEHTI tai LÄHEISELLE LAHJAKSI!

4 4 Itsenäisyyspäivän ajatuksia Palasimme juuri vaimo Soilin kanssa Pyhän Birgitan sankarihaudoilta kynttilätervehdykseltä. Leijonaklubillamme kera muiden Lempäälän klubien on jo perinteeksi muodostunut tapa viedä itsenäisyyspäivänä illan hämärtyessä kynttilät sankarivainajien haudoille. Ensiksi on pieni hartaushetki kauniissa kivikirkossamme. Samalla kertaa sytytimme kynttilät vanhempiemme kunniaksi Summan taistelijan ja päämajan lotan haudoille. Vaimon vanhemmille veimme kynttilän muualle siunattujen muistopaaden juureen. Aamupäivällä kirkonmenojen jälkeen olin mukana seppeltervehdysten viennissä sankariristillä ja Karjalaan jääneiden muistomerkillä. Ajatukset vaelsivat tuonne seitsemänkymmenen vuoden päähän, jolloin en itse ollut syntynytkään. Edellisillan Tali-Ihantala 1944 Åke Lindmanin filmatisointi ja Edvin Laineen Tuntemattoman esitys palauttivat mieliin nuo ankarat ajat, veteraaniemme ja lottiemme suurteot ja evakkojen koettelemukset. Sakkolaisten ja naapuripitäjäläisten uhraukset talvisodan Taipaleessa ja Keljassa, jatkosodan paluu ja uudelleen kotiseudun menetys ovat monilla vieläkin kipeinä mielissä, vaikka veteraani- ja evakkosukupolvesta yhä useampi on saanut iäisyyskutsun. Meille jälkipolville on jäänyt karjalaisperinteen ja evakkotarinoiden taltiointivelvoite ja perinteen kertominen uusille sukupolville. Mielestäni tässä on jo päästy aika pitkälle, mutta tehtävää riittää jatkossakin. Sakkolan muistolehto eli kirkkomaa on tekeytynyt vuosien varrella yhteistyössä Gromovon kunnan johdon kanssa. Yhteistyössä on myös Keljan muistomerkki saatu paikalleen, vaikka koville otti. Myös Petäjärven lahjoitusmaatalonpoikien patsas on pystyssä, mutta vaikeasti tavoitettavissa. Koto-Suomessa on Sakkola-perinnettä saatu talkoilla kasaan mahtava määrä. Kyläkirja -projektit ovat mallillaan ja uskon kaikkien kylien muisteloiden olevan kirjoissa ja kansissa kesän 2012 Sakkola -juhliin mennessä. Tulevana vuonna valmistuu ainakin kaksi, ehken kolmekin teosta ja viimeinenkin seuraavana. Museoesineistö täydentyy pikkuhiljaa ja nettisivut palvelevat kaikkea kansaa. Valtava kuva-arkistokin on työn alla ja siirtyy nettiin omalla aikataulullaan meidän jokaisen käyttöön. N:o 8 Rotuporsas -teemalla erottuu Sakkola nykyään hyvin karjalaisissa ja muissa tapahtumissa nostaen pienen hymynhäiveenkin ihmisten kasvoille. Viimeksi viime lauantaina lionsklubi Lempäälän järjestämän jouluvaelluksen yhteydessä Turkkisen tarinatuvilla vieraili parisen sataa lasta ja lapsenmielistä aikuista kuuntelemassa joulun tarinoita sekä ihmettelemässä possujen moninaisuutta lätissämme. Riemastuttavinta oli pienten vierailijoiden aito ilo possunäyttelyyn tutustuttaessa ja mahtava luovuus vunukoiden piirtäessä omaa possuaan vieraskirjaan. Pukin tapaamien tonttukodassa ja piparinsyönti mehuineen sekä jouluonginta kruunasivat koko perheen retken kauniissa talvisäässä. Samalla pääsin kertomaan Sakkolan rotuporsaan tarinaa vierailijoille. Noita tarinoita kaipaisin kokoelmiini, niin porsasjuttuja kuin muitakin. Urjalalaisten esimerkin mukaan olisi aika kasata evakkotarinat ja kotiutuminen nykyisille kotiseuduille. Nyt vielä ehdimme, mutta pian se on myöhäistä. Haastatelkaapa jouluvieton ja tapaninajon aikana sukulaisia ja tuttavia sotien jälkeisestä elämästä ja sattumuksista uusilla asuinsijoilla. Toivotan kaikille lukijoille rauhaisaa joulunaikaa ja hyvää uutta vuotta 2011! Itsenäisyyspäivänä 2010 Hannu Viljonpoika Turkkinen Sotaorpojen rekisteröinnissä loppukiri Talvisota ja jatkosota jättivät jälkeensä noin sotaorpoa. Elossa olevien sotaorpojen määrästä ei ole ollut täsmällisiä tietoja, koska heistä ei Valtiokonttorin (ent.tapaturma-virasto) toimesta ole laadittu valtakunnallista rekisteriä. Arvio on, että elossa olisi vielä noin sotaorpoa. Kaatuneitten Omaisten Liitto (KOL) ryhtyi tämän vuoden alussa valtaisaan urakkaan yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa ja aloitti rekisterin laadinnan. Rekisteröitymislomakkeita saa liiton paikallisten (73) jäsenyhdistysten kautta tai KOL:n nettisivulta. Ensimmäisen puolen vuoden aikana rekisteröityminen on ollut niin vilkasta, että monien yhdistysten jäsenmäärä on lisääntynyt merkittävästi joillakin jopa kaksinkertaistunut, vaikka rekisteröityminen ei edellytä jäseneksi liittymistä. Rekisteröintilomakkeita on tähän mennessä jätetty noin kappaletta. On kuitenkin varmaa, että viestimme ei vielä ole saavuttanut kaikkia Suomessa eikä ulkomaillakaan asuvia sotaorpoja, sanoo Kaatuneiden Omaisten Liiton toiminnanjohtaja Leena Mankkinen. Kaatuneitten Omaisten Liitto tavoittelee rekisteröitymisellä sotaorpotunnuksen saamista, mikä osoittaa miten raskaan uhrin sotaorvot joutuivat isänmaalle antamaan. Sotaorpojen olemassa olon tunnustaminen ei maksa valtiovallalle mitään se on kunniavelka. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat sotaorvot toivovat, että he saisivat tarvitsemaansa sosiaalista tukea sotaorpostatuksella. Muutamat sotaa käyneet maat ovat hoitaneet sotaorpokysymyksen oikeudenmukaisella tavalla avustaen sotaorpoja viime vuosiin asti eri tavoin. Sotaorvot kokevat, että vuosikymmeniä kestäneen vaientamisen jälkeen heillä on nyt mahdollisuus ulostuloon rekisteröitymisen myötä. Rekisteröityminen on edelleen mahdollista! Paikallisyhdistysten yhteystiedot löytyvät KOL:n nettisivulta Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Leena Mankkinen p tai Kaatuneitten Omaisten Liitto ry PL 600, Helsinki

5 N:o 8 5 Ansiomerkein kiitetyt Pekka Hinkkanen, Aila Alanen, Antti Hynnä, Antti Koiranen, Pekka Hinkkanen ja Satu Karvinen. Sakkola-Säätiön vuosikokouksessa kiitettiin aktiiveja ansiomerkein Sakkola-Säätiön syysvuosikoko us pidettiin Lempäälässä Kokousta juhlisti ansiomerkkien jako Sakkolan ja karjalaisuuden hyväksi toimiville. Karjalan Liiton hopeisella ansiomerkillä kiitettiin Aila Alanen, Antti Hynnä, Pekka Hinkkanen ja Antti Koiranen, pronssisella Pekka Karppanen ja Satu Karvinen. Kokouksessa puhetta johti valtuuskunnan pj. Hannu J. Paukku, joka alkajaisiksi pyysi hiljentymään edesmenneiden muistolle. Sitten Paukku antoi katsauksen säätiön toiminnasta; viime aikojen suurin saavutus on ollut Keljan patsashanke yhteistyössä ErP6:n perinneyhdistyksen kanssa. Säätiön toimeliaisiin viime vuosiin on kuulunut myös ystävyyskuntatoiminta, Sakkolan kirkon muistopuiston aitaus ja muu kunnossapito, kyläkirjojen kustantaminen, Sakkola-Museon ja nettimuseon toiminta, Suvannon Seutu-lehden julkaiseminen ja Suvannon seudun pitäjäyhteisöjen ja sukututkimuspiirin toiminta. Unohtaa ei sovi kotiseutumatkoja eikä karjalaisuuden näkymistä nykyisessä sosiaalisessa mediassa. Tulevaisuuden haasteiksi Paukku listasi mm. kirkkomaan sopimuskauden uusimisen, lahjoitusmaatalonpoikien merkin kulkuväylän, opiskelijamatkan järjestämisen ja mahdollisesti myös ystävyyslukion hankkiminen Sakkolan seutuvilta. Valtuuskunnan puheenjohtajaksi valittiin edelleen Hannu Paukku ja varapuheenjohtajaksi Esko Kallonen. Valtuuskunnan jäseneksi edesmenneen Aulis Airton tilalle valittiin Risto Rantakari. Hallituksesta eroa pyytäneen Anneli Kuisman tilalle valittiin Antti Hynnä, varajäsenenä toimii Elsa Mäkelä. Erovuorossa ollut Hannu Turkkinen jatkaa Markku Nuora varamiehenään. Tilintarkastajana jatkaa Pirkanmaan Tilintarkastus Oy, Pertti Loposen tilalle nimettiin Pekka Karppanen, varalla on Tuula Laitinen. Matti Naskalin esittämä toimintasuunnitelma hyväksyttiin pienin tarkennuksin, samoin Aila Alasen esittämä talousarvio vuodelle Sihteeri Matti Naskali haluaa luovuttaa tehtävät nuoremman polven käsiin, ja uutena sihteerinä esittäytyi Mervi Äikäs. Kts. sivu 6-7. Suvannon Seudun tilaushinta ei nouse, vaan lehden vuosikerran saa edelleen 25 eurolla. Marjo Ristilä-Toikka Kokouksessa ehdittiin vaihtaa myös kuulumisia. Vas. Juha Kuisma, Pekka Karppanen, Teuvo Kuparinen, Risto Jääskeläinen, Tapio Karvonen, Heikki Karjalainen, Antti Hynnä, Antti Koiranen ja Maija-Liisa Mäkelä. Antti ja Heikki myös esittelivät netistä löytyvää Sakkola- yms. tietoutta.

6 6 Sakkola-Säätiön sihteeri muuttuu Matista Merviksi N:o 8 Sakkola-Säätiön hallinto saa uuden sihteerin vuoden 2011 alusta. Tehtävää ansiokkaasti ja pitkään hoitanut, 75 vuotta täyttävä Matti Naskali haluaa luovuttaa sihteerintyöt nuoremmalle, ja kynään tarttuu nyt hänen sukulaistyttönsä Mervi Äikiä, 51. Suvannon Seutu pyysi Merviä esittäytymään. Olen Mervi Riitta Äikäs. Sukujuuret tulevat äidin, Rape Riitta Äikkään kautta Sakkolan Kirkonkylästä, jossa hän kasvoi suuressa Tuomas ja Maria Jääskeläisen lapsikatraassa. Isä Pentti Äikäs oli Valkjärveltä. Mervi asuu miehensä Veli-Jussi Penttilän ja poikiensa Roopen, 18, ja Jerryn, 15, kanssa Kirkkonummella Porkkalan alueella maaseudun rauhassa. Pari vuotta sitten Jerry nähtiin myös laulusolistina Sakkola-juhlilla Pirkkalassa. Jerry on laulanut Cantores Minores -kuorossa jo vuosia, ja oli oikein mielissään saadessaan tulla laulamaan Sakkola-juhliin. Roope puolestaan on teatteri-ihmisiä. Mervi Äikäs on koko työuransa työskennellyt vakuutusalalla, ja toimii nykyisin Pohjola Vakuutus Oy:ssa Helsingissä esimiestehtävissä. Karjalaisuus on tuntunut hänen elämässään aina. Olen nuoresta tytöstä alkaen harrastanut kansantanssia seuraten äitini ja tätini Aino Pokkisen jalanjälkiä. Tanssiharrastus on kuitenkin jäänyt vähän vähemmälle lasten myötä. Nyt kun pojat ovat tulleet teini-ikään, tuntuu siltä, että omiin harrastuksiin alkaa jälleen olla aikaa. Aloitin tänä Matti Naskali haluaa luovuttaa Sakkola-Säätiön sihteerin tehtävät, joista jatkossa huolehtii Mervi Äikäs. Viereisen sivun kuvassa Mervi juontamassa Sakkola-juhlia Pirkkalassa pari vuotta sitten. syksynä kuoroharrastuksen ja liityin perinnekäsityökerhoon. Molemmat ovat tuoneet aivan uusia tuoreita värejä elämään! Mervi Äikäs nähtiin reilut kymmenen vuotta sitten Sakkola-Säätiön 50- vuotisjuhlilla Kiviniemen kosken partaalla, missä hän juonsi juhlat yhdessä Hannu Turkkisen kanssa; sama vauhdikas juonto toistui myös Pirkkalassa pitäjäjuhlilla Karjalaisuus on lapsuudesta asti ollut luonteva osa elämää. Kotona laulettiin paljon, ja leikkiä laskettiin asiasta kun asiasta. Sukulaisia tavattiin päivittäin, pistäitii. Karjalaisille tyypillinen taikausko väritti ja värittää elämää edelleenkin. Karjalaiset leikit ja laulut ovat lähellä sydäntä, ja päivittäin tulee viljeltyä kaikenlaisia karjalaisia sanontoja niin kotona kuin työssäkin. Ne tuntuvat piristävän muidenkin mieltä. Sakkolan matkat aloitettiin tätini Ainon vetämänä heti, kun lupa matkoihin luovutetulle alueelle saatiin. Siskoni Anne on jatkanut matkanvetäjänä Ainon jälkeen. Ensi kesänä lähdemme jälleen koko perheen voimin Sakkolan Kirkonkylän Nuorisoseuran nimissä järjestettävälle matkalla Olen ollut kymmenkunta kertaa Sakkolassa, ja aina ovat matkat olleet yhtä ikimuistoisia. Oman suvun asuinsijojen tutkimisen ohella on ollut riemukasta saada viettää yhteistä aikaa sukulaisten kanssa. Mervi omistaa myös peräti viisi kansallispukua, joihin kaikkiin löytyy hyvä selitys. Kaksi kansallispukua, Pyhäjärven ja Euran, teimme äitini kanssa yhdessä tanhuharrastusta varten. Kaksi pukua olen perinyt tädiltäni Ainolta. Niistä Koivisto on nyt siskoni Annen käytössä ja toinen, Parikkala, ei valitettavasti tällä hetkellä missään käytössä. Olen harkinnutkin lahjoittaa sen johonkin kansantanssiryhmään tai jollekin norjavartiselle sukulaistytölle. Viimeisin hankintani on Sakkolan (Sakkola-Rautu) puku, josta haaveilin pitkään. Onnistuin Suvannon Seudun ilmoituksen perusteella hankkimaan puvun viime vuonna, ja nyt teen siihen hieman muutostöitä perinnekäsityökerhossa. Sakkolan puku on tietysti rakkain, ja sitä pyrin käyttämään kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa, ennen kaikkea säätiön tehtävissä. Entäpä roolisi Sakkola-Säätiön tehtävissä, joihin toimikauttaan päättävä Matti Naskali on luvannut täyden tukensa ja neuvonsa. Voidaanko nyt puhua samoista vuosimääristä karjalaisuuden hyväksi? Koen saaneeni osakseni suuren luottamuksen Sakkola-Säätiön hallituksen ja valtuuskunnan sihteerin tehtävissä. On upeaa päästä näköalapaikalle oppimaan asioita ja olen oikein innostunut ja sitoutunut pitkään rupeamaan näissä merkeissä. Mervi on myös laittanut eri tapahtu-

7 N:o 8 7 Karjalaista ruokaperinnettä: Rullasyltty possun sivusilavasta missa väkeä tanhuamaan ja Pirkkalan Sakkola-juhlien päätöksessä myös poloneesin pyörteisiin. Onko jatkossa luvassa taukojumppaa myös Sakkola- Säätiön hallinnon kokouksissa? Mikäpäs siinä! Oikein mielelläni teen eläväksi karjalaista kansanperinnettä myös Sakkola-Säätiön tärkeän hallintotyön lomaan. Mitä tuumailet karjalaisuuden tulevaisuudesta? Nuorison kasvatuksen osalta uskon esimerkin voimaan. Kun vanhemmat itse ovat innostuneita karjalaisuudesta ja perinteistä, se tarttuu myös lapsiin. Kannustan kaikkia tekemään karjalaisia sanontoja ja uskomuksia osaksi käytännön elämää. Ainakin meidän perheessä ne kiinnostavat lapsiani ja myös hämäläistä miestäni. Vierailut sukulaisten luona, Sakkola-juhlat ja Sakkolan matkat sitovat varmasti myös nuorisoa karjalaisuuteen. Pidän säätiön työtä karjalaisen perinteen kokoajana ja vaalijana äärettömän tärkeänä. Jokainen varmasti jossain vaiheessa haluaa tutustua omiin juuriinsa, ja mahtavaa, että siihen on mahdollisuus kyläkirjojen, museon, Suvannon Seutu -lehtien ja muun materiaalin avulla. Marjo Ristilä-Toikka Joulun lähestyessä aloitamme tehden suunnitelmia joulunvieton aikataulusta. Järjestämmekö perinteisen joulun ruokineen kaikkineen, vaiko kevennetyn version. Joka tapauksessa keittiöstä alkaa levitä jouluruokien tuoksuja. Elämme sikäli onnellista aikaa, että voimme pakastaa monet jouluruoat ja tämä helpottaa joulunaluspäivien työruuhkaa. Yksi joulunaikaan liittyvä ruoka on rullasyltty. Se on vakiinnuttanut paikkansa joulupöydässä rosollin, aladoopin, kinkun ja erilaisten laatikoiden kera. Sota-aikana se korvasi monessa kodissa joulukinkun. Kotonani on valmistettu rullasylttyä vuosikymmenet, mausteresepti on aina ollut samanlainen, kauppojen valmiit rullat eivät tule kysymykseenkään. Tein pikkujouluksi rullasyltyn ja aion jouluksi tehdä toisen, niin hyvältä se maistui. Resepti on vanha, alkuperästä en tiedä, mutta jo Karjalassa on tällä ohjeella rullasylttyä valmistettu. Ohje: Noin 2 kg tuoretta sivusilavaa Mausteet: 1 tl rouhittua valkopippuria, 1 tl rouhittua maustepippuria, 1 tl jauhettua inkivääriä, 1 tl jauhettua neilikkaa, 1 tl jauhettua muskottikukkaa ja 2 tl suolaa. Keitinliemi: 3 tl suolaa, 2 pienehköä porkkanaa ja 10 kpl kokonaisia valkopippureita. Usein sivusilavapala on paksuhko. Leikkaa terävällä veitsellä koko pala kahtia, niin että yksi reuna jää vähän kiinni. Kaupan lihamestarilta se käy kätevästi. Aukaise pala niin saat yhtenäisen levyn. Sekoita mausteet kipossa ja levitä seos tasaisesti levylle. Kääri liha tiukalle rullalle niin, että kamara tulee rullan pinnalle. Sido kalastaja- tai vahvalla pumpulilangalla tiukaksi pötköksi. Rulla laitetaan kattilaan ja päälle vettä, että rulla peittyy. Lisätään keitinliemen mausteet ja keitetään hiljaisella lämmöllä niin kauan, että vispilänvarpu menee paksuimmasta kohdasta läpi; ohut sukkapuikko ajaa saman asian. Rulla nostetaan vuokaan tai paistinvadille ja jäähdytetään. Siivutetaan, maistuu myös erittäin hyvältä happaman leivän päällä leikkeleenä. Sinappi tietysti antaa sen viimeisen makunautinnon. Nyt vaan lihakauppiaan luo ja keittelemään vanhan ajan rullasylttyä. Raili Leino (Kopperoinen), Salo, Sakkolan Haparaisista Vuoden 2011 teema kulttuurien kohtaaminen Karjalan Liiton toimintavuoden 2011 teema on kulttuurien kohtaaminen. Vuonna 2011 Karjalaiset kesäjuhlat vietetään Turussa, joka on Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä Tallinnan kanssa. Turun juhlien teema on kansainvälisiä kohtaamisia ja teemaan liittyen juhlaseminaarin aiheena on Suomenlahden vanhat valtakaupungit. Karjalan Liitto on perustamisestaan asti ollut kaikki karjalaiset kokoava valtakunnallinen kansalaisjärjestö. Seitsemänkymmentä vuotta sitten toiminta painottui karjalaisten evakkojen henkisen, sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoinnin turvaamiseen. Nyt toiminnassa on mukana karjalaisesta kulttuurista, karjalaisuudesta ja Karjalasta kiinnostuneita. Vuosi 2011 on Karjalan Liiton 71. toimintavuosi.

8 8 Viipuria katsastamassa N:o 8 Moni on käynyt kotiseutumat kalla Kannaksella, Sakkolassa tai muissa kotipitäjissä. Tie on aina kulkenut Viipurin kautta. Häthätää on pysähdytty kauppatorille tai -halliin. Linja-auton ikkunasta on katsottu Linnaa sekä tien varrella olevia rakennuksia. Pyöreässä tornissa on käyty kahvilla. Joku on hämmästellyt sodan jälkiä, raunioita, jotka ovat vielä nähtävissä. Vuosi sitten Sakkolasta palattaessa ja taas kerran Viipurin ohi ajettaessa, Hannu Turkkinen sanoi, että pysähdytään kerran kunnolla: Tehdään retki Viipuriin. Lokakuussa 2010 oli sen aika. Markku Nuora starttasi linja-autonsa aamuvarhaisella, perjantaina 23.10, Narvasta ja kiersi sitten ympäri Etelä- Suomea poimien matkalaisia mukaan. Vantaalta lähdettäessä oli joukko koossa. Päivän vei ajo Viipuriin. Rajan takana pysähdyttiin kauppaan vaihtamaan valuuttaa sekä ostamaan eväitä. Viipuri-hotellissa olivat sitten huoneet ja ruoka odottamassa matkalaisia. Lauantai-aamuna alkoi kaupunkiin tutustuminen. Ajoimme ensin Sorvalin hautausmaalle, jossa ihastelimme talkoolaisten raivaamaa ja siivoamaa aluetta. Teimme pienen kiertokävelyn alueella. Sen aikana koimme todeksi, kuinka paljon taustoiltaan erilaisia ihmisiä sinne on haudattu vuodesta 1798 lähtien. Hautausmaan kulttuuriperintö on myös mahtava. Vanhimmat löydetyt hautakivet ovat vuodelta Hautakivistä löytyy ruotsia, saksaa, suomea ja venäjää. On Hackmanin sukua, Thesleffiä, Otto von Fieandt, Jaakko Häkli, A.I. Arwidsson, Otsakorvet jne. Nämä hautapaikat mm. on voitu määritellä. Kaikkiaan Sorvalin alueelta on löytynyt noin 250 hautakiveä tai -kiven palasta, jossa on tekstiä tai jokin kuvio. Miehet nostivat kaatuneen kiven pystyyn ja lupasivat vastakin tulla tekemään samanlaista palvelusta. Hiekan kaupunginosan vanha koulu ja kirkko käytiin katsastamassa päältäpäin. Ihan oikeaa oikotietä ajettiin sitten Mon Repos n kartanon portille. Puisto oli maineensa veroinen, syyspäivänäkin erittäin kaunis merenrantoineen ja vanhoine puineen. Vanhoja puiston rakennelmia sekä vanhoja rakennuksia oli korjattu ja uusittu. Puistosta on löytänyt paikkansa myös Gunnar Finnen Suomen Leijona -patsas (kuva ylh.), joka itsenäisyyden 10- vuotisjuhlien yhteydessä 1927 pystytettiin Tervaniemelle Maakunta-arkiston viereen. Itse kartanorakennus on rapistunut. Yrityksistä huolimatta sitä ei ole saatu kunnostettua. Menomatkalla oli pitkän ajon aikana paneuduttu Viipurin historiaan ja kaupungin nähtävyyksiin. Kiertoajelulla kaupungissa voitiin sitten keskittyä eri rakennusten ja muitten nähtävyyksien katsomiseen. Kiersimme linja-autolla uudempaa kaupunkia: nähtiin Torkkelin puisto, Mäntysen Hirvipatsas, Aallon kirjasto, upeat asuintalot, kuten Eden, sekä vanhat linnoitukset Patterinmäki ja Pantsarlahti. Joku kävi valokuvaamassa tuttuja asuinpaikkoja. Pellavakauppaankin ehdittiin. Keskiaika sekä Uuden Ajan alku näkyivät Vanhan Kaupungin, Linnoituksen, rakennuksissa. Tutuksi tulivat luostarialueet, harmaitten- ja

9 N:o 8 mustienveljien. Keskiaikaisen tuomiokirkon rauniot katsastettiin. Kirkon pommituksessa helmikuussa 1940 tuhoutuneen kirkon sisälle jäi 108 kaatunutta sotavainajaa, jotka oli koottu sinne arkkuun pantaviksi ja kotiseudulle lähetettäväksi. Heidän hautamuistomerkkinsä on kirkon vierellä (kuva alh.). Tähän kirkkoonko Mikael Agricola on haudattu? Pyöreä torni sekä tuomiokirkon vieressä vanha kiltatupa ovat muistona kaupungin keskiaikaisesta elämästä. 9 Näkymä Viipurin linnan tornista. Kuva: Teuvo Kuparinen. Leena Repo (vas.) esitteli asiantuntevasti Sorvalin hautausmaan kuin muutkin kohteet Viipurissa. Kuvat: Marjo Ristilä-Toikka ja 1930-luvuilla kaupunkia rakennuksia suunnittelivat useat maineikkaat arkkitehdit. Näistä Uno Ullbergin Maakunta-arkisto sekä Taidemuseo ovat muistona hänen töistään. Alvar Aallon kirjastorakennus on maailman kuulu. Ohjelmamme sisälsi paljon nähtävää, mutta jokaiselle jäi omaakin aikaa. Sunnuntai-aamuna joku kävi jumalanpalveluksessa Pietari-Paavalin kirkossa. Kirkko toimi vuodesta 1799 Viipurin ruotsalais-saksalaisen seurakunnan kirkkona. Inkerin ev.lut. kirkko sai kirkon Viipurin luterilaisen seurakunnan käyttöön v Taidemuseo toimii nykyään Pietarin Eremitaasin sivupisteenä. Jotkut piipahtivat ihailemassa siellä olevaa näyttelyä sekä rakennuksen arkkitehtuuria ja kaunista sijaintia Suomenlahden rannalla. Viipurin Linnan tornin 239 porrasta kannatti kiivetä ylös. Tornista avautui huikea näkymä yli vanhan kaupungin ja meren lahden. Linnan museon näyttelyt olivat myös mielenkiintoisia. Kauppahallista sekä torimyyjiltä löytyivät tuliaiset. Viipuriin Tienhaarasta vievä Kivisalmen silta on tämän vuoden remontissa, joten paluumatkakin tehtiin Papulan kautta. Pyhän Eliaan kirkko, uudelleen rakennettuna, seisoo omalla mäellään rautatieaseman vieressä. Vanhat Papulan kasarmit ovat edelleen tallella. Joku muisteli laulaen nikkarin Kerttua ja lemmen tragediaa, jonka kerrotaan tapahtuneen Papulasta Huusniemeen vievällä tiellä. Matkalaisia matkasta kiittäen! Leena Repo

10 10 Lentäjän lahjoittaman kellon tarina N:o 8 Aloin käydä Karjalassa kesällä Vuosien mittaan siellä tuli tutuksi Käkisalmen piirin liikkuvan poliisin päälliköstä aina suomalaisten talvisodassa haavoittamaan invalidiin saakka. Kerron tässä yhdestä tutusta, jota rupesin sanomaan lentäjäksi. Tapasin tämän lentäjän mutkien kautta, en muista enää tarkemmin. Hän asui tuolloin Viiksanlahdessa. Oli ammatiltaan rahtikoneen kuljettaja, joka vei ja toi tavaraa Arabian maihin. Hän kävi sitten myös Suomessa ja meillä. Häntä kiinnosti erikoisesti meidän leivinuuni. Silloin hän antoi minulle lahjaksi lentäjän rannekellon. En ole sitä käyttänyt, enkä edes muistanutkaan. Siihen aikaan piti tulijalle olla kutsu Suomesta ennen kuin sai viisumin. Lisäksi piti kutsujan huolehtia vieraasta hänen täällä olonsa ajan. Meillä oli silloin noita kielivaikeuksia, mutta aina jotenkin selvittiin. Tajusin näin, että hänen setänsä oli ollut sodan aikana Neuvostoliiton armeijan ilmavoimissa lentäjänä ja tämä kello oli silloin hänellä. Kysyin, kävikö hän myös Suomen taivaalla lentämässä. Vastaus oli da, ei sitä keskustelua enää jatkettua. Vähän epäselväksi jäi, oliko kyseessä talvi- vai jatkosota ja lensikö hän hävittäjää vai pommikonetta. Pääsin siihen tulokseen, että kyseessä oli talvisota ja pommikone. Jäin siihen käsitykseen, että setä oli antanut kellon hänelle, kun hänestäkin tuli lentäjä. Kello on laatuluokkaa ja käy tarkasti. Kierrettävää kiekkoa kellon päällä en ymmärrä, mutta se kuuluukin lentäjälle. Kello on näiden tietojen valossa käynyt Suomessa siis ennenkin, mutta ilman kutsua ja viisumia useitakin kertoja. Viljo Pitkänen Sakkola Karjalaisella pikkujouluristeilyllä yli 800 henkeä Sakkolan ja Vuokselan väkeä matkassa mukana. Vas. Hannu Turkkinen, Raili Hellsten o.s. Virkki, Eero Pilviniemi ja Marjatta Toivonen, o.s. Juvonen. Jo 11 kertaa järjestetyllä Karjalaisella pikkujouluristeilyllä Helsin gistä Tallinnaan oli taas mukana suuri joukko karjalaisia ja heidän ystäviään; noin 850 henkeä. Karjala-lehden ja Lomalinjan yhteistyössä järjestämä matka saattoi aalloille reissaajia bussilasteittain eri puolilta Suomea. Väkeä viihdyttivät mm. Korsuorkesteri, Sari Kaasinen ja SetAkat sekä lauluryhmä Iltatähti. Luentopuolesta huolehtivat lisäksi eversti Sampo Ahto ja maalaislääkärinä tunnetuksi tullut Tapani Kiminkinen. Ripeimmät ehtivät myös käydä Tallinnassa jouluostoksilla. Ja mikä tärkeintä, taas oli mahdollisuus tavata tuttuja! - MRT Sanankäytön taitava terveysvalistaja Tapani Kiminkinen vaimoineen esiintyi pariinkin otteeseen. Kuvat: Taisto Virkki.

11 N:o 8 11 Sakkola-Säätiö toivottaa rauhaisaa joulua ja menestystä vuodelle Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille ja karjalaisuuden ystäville kuluneesta vuodesta. Suvannon Seutu kiittää lehden lukijoita ja tekijöitä. Yhteistyö jatkuu jälleen vuonna 2011! VUOKSELA-SEURA ry Kiittää kaikkia Yhteistyökumppaneita Kuluneesta vuodesta "Ja me toivotamme" Rauhaisaa Joulua ja Yhteistyörikasta Uutta Vuotta 2011 Metsäpirttijärjestöt toivottavat hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille ystäville ja yhteistyökumppaneille. Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki Tammelassa

12 12 N:o 8 Joulua kohti hitaasti astellen adventin alkaessa kirkon mäelle on rakennettu seimi sinne saapuu ensimmäiseksi kaksi paimenta kolmas viikon kuluttua Maria ja Joosef ovat paikalla adventin lopulla Sakkolan kirkko. seimi on vielä tyhjä, odotetaan vain jouluna lapsi on syntynyt tietäjätkin ovat pitkältä matkaltaan saapuneet perille on juhlan aika adventin aikana seimellä on käynyt paljon katsojia hekin odottavat, valmistavat itseään joulun tuloon joulu ei saavu hetkessä - vaikka ehkä siltä joskus tuntuukin se hiipii vähitellen juhlaa valmistellaan, juhlaa myös odotetaan jokainen valmistelee jouluun asiat, joita pitää tärkeinä jokaisen joulu on ihan oman näköinen joulutähti loistaa valoaan kaikille valo adventtikynttilöissä lisääntyy vähitellen jouluna syttyvät valot tuhannet myös tänne Pohjolaan. Armorikasta Joulujuhlaa Leena Repo Vanhan kansan ennustuksia joulun aikaan * Jos jouluaattona tuulee ja sataa, merkitsee se katovuotta. * Jouluaattona vietiin haltialle riihen nurkkaan jouluryyppy ja olutta. * Kun jouluaattona vie lantaa pellolle, niin lähtee siitä hyvä sato. * Jos jouluaattoiltana antaa linnuille hakotukin päästä jyviä, niin ne eivät vahingoita suvella viljoja. * Jos jouluyö on selkeä ja tähtinen, tulee hyvä ruis- ja sienivuosi ja vasikat menestyvät hyvin. * Jos joulupäivänä aurinko paistaa sen verran, että ehtii hevosen selkään hypätä, tulee hyvä viljavuosi. * Joulusta päivä kääntyy isännän puolelle; juhannuksesta rengin puolelle. * Tahvana-aamuna syydettiin lunta sikain silmille, etteivät ne kesällä osaisi pahan tekoon. * Tapanina ajellaan kylässä Tapania tapaamassa. - Taisto Virkki

13 N:o 8 Pienen pojan joulukirkkomatka 13 Tämä joulukirkkomatka tehtiin Sakkolan kirkkoon vuonna Kirkkoon, jonka olemassaolo on siirtynyt historiaan ja kuuluu sarjaan Vaienneet temppelit. Minulle tämä pieni Eino-poika oli tuttu kansakouluajalta. Kävimme samassa koulussa neljä vuotta. Myöhemmässä vaiheessa hän kertoi minulle ensimmäisestä joulukirkkomatkastaan. *** Sakkolan puukirkko oli korkealla mäellä. Toiselle puolen tietä oli tehty kellotapuli ja pitäjäntupa. Sankarivainajien muistomerkki oli aivan kirkon vieressä, aidan sisäpuolella. Sinne oli jatkosodan aikana haudattu minunkin veljeni, Eino kertoi. Olin ehkä seitsemänvuotias. Kaunis kesä oli takana. Tuli syksy ja pakkasta ja lunta jo ennen joulua. Isäni, joka ei ollut niitä joka pyhä kirkossa kävijöitä, lupasi viedä minut joulukirkkoon. Kirkkomatkaa tuli meiltä kahdeksan kilometriä ja kirkko oli hyvin hankalankin matkan takana. Kesällä oli välissä Suvantojärvi, josta laivalla tai veneellä pääsi ylitse ja takaisin. Rannasta oli kirkolle vielä lähes kahden kilometrin kävelymatka. Suvantojärvi oli noin 30 kilometriä pitkä ja halkoi pitkän Sakkolan pitäjän. Sen vedet virtasivat Taipaleenjoen kautta Laatokkaan. Talvella kirkolle pääsi tietysti jäätä myöden, mutta leutoina talvina järvi jäätyi vasta tammikuussa. *** Varhain jouluaamuna lähdimme isän kanssa kävellen niityn poikki. Ylitimme niittyojasillan ja vielä jonkin matkaa peltopolkua, niin olimme isolla tiellä. Välttääksemme jäämistä joulukirkkoon ajavien hevosten alle oli isäni tehnyt tilapäisen lyhdyn pahvisesta puunaulalaatikosta, jonka sivuille oli tehty aukot. Niihin oli kiinnitetty lasit, ettei tuuli puhaltanut kynttilää sammuksiin. Rautalangan pätkästä oli tehty lenkki, josta isäni kantoi lyhtyä. Hän oli kyläsuutari ja keksi puunaulalaatikolle käyttöä. *** Matka jatkui järvenrantaa kohti. Matkalla isäni kertoi tien varressa olleesta Ristipetäjästä, johon iskettiin risti, kun vainajaa kuljetettiin Purpuankankaalla olevalle hautausmaalle. Laskeuduimme alas Suvantojärven jäälle. Tien paikka oli merkitty havunoksilla, joita oli sijoitettu pienen matkan päähän toisistaan, ettei sakeallakaan lumipyryllä eksyisi jäätieltä. Pääsimme jo vastarantaan, kun ensimmäiset kirkolle pyrkivät hevoset ohittivat meidän aisakellojen tai kulkusten helistessä. Vielä kaksi kilometriä kirkolle. Välillä ylitimme kirkkoojasillan ja niin päästiin kirkonmäelle. Isä jätti lyhdyn hevospuomin viereen ja pisti tähteeksi jääneen kynttilän taskuunsa. *** Päästyämme kirkkoon vei isäni minut urkuparvelle, josta oli vapaa näköala miesten ja naisten puolelle sekä alas kirkkosaliin. Naiset ja miehet olivat eri puolilla, naiset vasemmalla ja miehet oikealla. Kun urut alkoivat soida, tuntui se mahtavan juhlalliselta, kun sellaista ensi kertaa kuuli. Kirkko oli valaistu kynttilöin ja niitä oli paljon, alttarilla, kruunuissa ja parvien reunakaiteilla. Urkuparvella oli lämmin. Tulomatkan pituus ja varhainen herätys rasitti niin, että uni tahtoi tulla väkisin silmiin Vanha rovasti Wigman puhui pitkään Jouluyön ihmeestä, Jeesus-lapsen syntymästä ja ilosanomasta. Olin jo pyhäkoulussa kuullut opettajan kertovan Jeesuksesta ja äidin pellavia kehrätessä talvi-iltoina. *** Kun urut alkoivat mahtavasti soittaa jouluvirttä, virkistyin. Isäni veisasi toisten mukana. Yritin minäkin laulaa, vaikka ääneni on hyvin heikko. Osasin minä ne jouluvirren sanat ulkoa, sillä pitkinä talvi-iltoina suutarintöitä tehdessään isäni lauloi virsiä ja muitakin hartaita lauluja. *** Kirkonmenojen päätyttyä alkoi päivä jo valjeta ja läksin kotimatkalle tältä ikimuistoiselta joulukirkkomatkalta. Paluumatka tehtiin kävellen. Isäni haki pahvisen lyhdyn hevospuomilta ja kotimatka alkoi kävellen, kun kukaan ei huomannut pyytää edes reen kannoille seisomaan. Päivä oli jo pitkällä ja äiti odotti huolestuneena kirkkomiehiä kotiin. Leipäuunin lämmössä odottivat valmiit jouluruuat. Karjalanpaisti tuoksuineen, aattona leivotut perunakakkarat, piirakat ja muut perinteiset jouluruuat. Kyllä ruoka maistui pitkän, rasittavan matkan jälkeen. *** Aterian päätyttyä väsymys voitti pienen pojan ja hän nukahti lämpimän tuvan hämäryyteen, jota valaisi tähteeksi kirkkomatkalta jäänyt kynttilänpätkä. Laina Nuora Suvannon Seudun pitäjämme internetissä

14 14 N:o 8 Vuosi 2010 päättyy, on yhteenvedon aika... Vuodet eivät ole veljeksiä keskenään eivätkä kaikki vuoden tapahtumat siskoksia. Näin on usein kansan suussa puheissa todettu ja sitä voidaan käyttää asiassa kuin asiassa. Vuosi 2010 on kohta takanapäin. Monenlaista on tapahtunut. Vuosi on Vuokselan osalta ollut Suvannon Seutulehden juttujen tiimoilta yhdeksäs yhteistoiminnan vuosi. Lukijapalaute on ollut myönteistä. Kiitos Sakkola-Säätiölle mukanaolomahdollisuudesta. Erityisesti joulunumerossa ihmisen mieli herkistyy ja oman osuuteni sisältö mietityttää, mitä tällä kertaa haluaisin sanoa? Teksti syntyy, kun istun mikron ääreen ja tunnetilani ohjaa sormiani! Eri vuosien nro 8 numeroiden otsikot ovat olleet * Yhteistoiminnan ensimmäinen vuosi * Joulu juhlista jaloin * Tontut seuraa toimintaamme, olkaamme uutteria 2004 * Vuoden 2005 tapahtumien yhteenvetoa * Joulu muistojen helminauhana * On kiitoksen aika * Yhteistoiminnan seitsemän vuotta * Joulun aika herkistää ihmismielen 2009 * Vuosi 2010 päättyy, on yhteenvedon aika Olemme olleet mukana vuodesta 2002 eli Vuokselaa ja vähän naapureitakin sivuavia juttuja olemme toimittaneet vv lehteen. Kirjoitusaiheet ovat koskettaneet tätä päivää ja vähän tulevaisuutta, mutta kuitenkin pääpaino on ollut entisaikojen tapahtumien kerrontaa. Yhä enenevässä määrin löytyy lähteitä, joista saadaan julkisuuteen entisajan tapahtumia. Itselleni tapahtumien kautta Vuoksela, sen kylät ja asukkaat ja heidän harrastuksensa kuin myös kunnallinen ja seurakunnallinen elämä on saanut silmieni eteen häivähdyksen entisen kotiseudun ihmisten elämästä. Kirkko ja hautausmaat, kylänraitit, kivijalat ja jäljellä olevat rakennukset, entiset lossipaikat ja rannat yhdistettyinä siellä asuneisiin henkilöihin, ovat jotain sellaista henkistä positiivista tunnetilaa, jota ei rahassa voi mitata. Vuokselaa koskevat juhlat ja erilaiset perinteiset tapahtumat ovat saaneet vielä väkeä liikkeelle. Entisillä kotipaikoilla on käyty erilaisissa ryhmissä kesän aikana. Kuvia ja videotallenteita ovat monet ottaneet matkamuistoiksi. Suvannon seudun pitäjäyhteisöjen yhteistyö jatkuu ja tämän vuoden esittelymatka Käkisalmeen oli erittäin monipuolinen ja syvensi tietoisuutta alueesta ja sen historiallisesta taustasta. Matka oli käkisalmelaisten puolelta hyvin suunniteltu ja asiantuntijaopastukset paikanpäällä syvensivät matkalaisten tietoisuutta. Ryhmä koostui eri pitäjien edustajista ja yhteishenki ja tuttavuudet syvenivät matkan aikana. Miten sanomamme tavoittaisi jatkossa vielä paremmin nykynuorisomme? Paukun Hannu kirjoitteli viime numerossa Karjalaisuus sosiaalisessa mediassa. Kirjoitus pysähdytti miettimään asiaa. Mielestäni meidän ikääntyvienkin pitäisi olla mukana sellaisella foorumilla, missä nuoret liikkuvat. Facebook henkilötasolla ja erilaisten ryhmien kautta saataisiin tartuntapinta heihin, joille nykyinen toimintatapamme on vierasta ja ei kiinnosta liiemmin. Ei kannata sanoa EI vaan olla avoimen utelias ja tarjota yhteistyötä ja turvata jatkuvuus kotiseututyöllemme. Kiitokset yhteistyöstä. Toivotan kaikille lehden lukijoille Rauhallista Joulua ja Terveyttä ja Voimia vuodelle 2011 Taisto Virkki p Arepyhätilaisuus tiistaina alkaen klo 14 Karjalatalon Sortavalasalissa 2.krs Käpylänkuja 1 Helsinki. Kuvia ja video kesän kotiseutumatkalta. Tapaamisiin haastamisien ja joulukahvittelun merkeissä! VUOKSELA-SEURA ry Arepyhätapahtumassa joulukahvin juonti karjalanpiirakoineen maistui ja tarinointi tuttujen kesken.

15 N:o 8 15 Taitavat kädet - käsityön mestari Uuno Bister Vuokselan Päiväkiven kylässä syntyi Jooseppi ja Aina Bisterin perheeseen kuudes lapsi, joka sai kasteessa nimen Uuno Eelis. Uunon jälkeen perhe kasvoi vielä neljällä lapsella. Isä Joosepille oli näin kasvamassa tervetullutta apua talon töihin, miksei myös aputöihin sepän pajassa. Kodissa kädentaidot olivat kunniassa ja niiden pariin kasvoi Uunokin ihan luonnostaan. Keväällä 1944 Uuno ilmoittautui vapaehtoisesti 17-vuotiaana maanpuolustustehtäviin. Rannikkopatteri jäi mottiin Koiviston Saarenpäässä, kahden ja puolen kilometrin päässä mantereesta. Pelastautuminen kahden viikon puolustautumisen jälkeen oli saksalaisten lentäjien varassa. Siviiliin hän pääsi sairaalan kautta , jolloin oli ehtinyt juuri täyttää 18 vuotta. Siirtolaispojat yrittivät löytää paikkansa nuorten joukossa Kuorevedellä. Hiihtokilpailumenestys synnytti närää ja tappelujakin, kun evakkopoikien vapaahuollosta saamat sukset herättivät kateutta paikallisessa poikajoukossa. Myöhemmin hiihto sujui oman veljen tekemillä suksilla. Niitä tarvittiinkin, sillä koko velisarja oli kiinnostunut hiihdosta ja myöhemmin muistakin urheilumuodoista. Uunolla hiihto on kulkenut vahvana harrastuksena läpi elämän. Karjalaisuus ja oma murrekin on säilynyt, huolimatta siitä, että kauppakoulun jälkeen työsarkaan ovat mahtuneet monet erilaiset kaupallisen alan tehtävät eri puolella Suomea, ja vaimokin löytyi Lounais-Hämeestä, Tammelan Liesjärveltä. Uunolla oli oma liikeyritys Kalvolan Pirttikoskella ja monia vuosia kului metsätöissä. Eläkkeelle Uuno jäi Kohon mailatehtaalta Tammelasta. Jotenkin Uunon elämä on kulkenut kaiken aikaa käsillä tekemisen halun talutusnuorassa. Sota-ajan jälkeen, -49 syntyi ensimmäinen lintu ja -52 tuomaanristi, taitavaa ja tarkkaa kättä vaativat perinnetyöt. Siitä se alkoi. Taito on lisääntynyt vuosien varrella. Luova mieli kokeili ja kehitteli aina uusia artikkeleita, joitakin tilauksestakin. Tänä päivänä työt menevät kaupaksi sitä mukaa kun ne valmistuvat. Ne ostetaan suoraan kotoa. Onnistuneen tuloksen edellytyksenä on, että veistettävä haapapuu on kaadettu talvella. Työvälineet ovat kirves, höyläpenkki, käsihöylä ja ennen kaikkea Mora-puukko. Sama puukko on palvellut Uunoa kaikki vuodet. Viimeiset työvaiheet Uuno suorittaa työstään mieluiten illalla, ko käet ei taho heti aamul totella. Työ vaatii täydellistä rauhaa. Veistäessä hienosti kerälle kaartuvaa lastua kaikki muu on poistettava mielestä. Mitä pitempää näitä on teht, ni sitä paremmi työ käyp ja on ain helpompaa, ja silmä näyttää mite puukkoo pittää liikuttaa, Uuno haastelee. Huolimatta siitä, että ranne on rustottunut lintujen teon seurauksena, työ sujuu. Uuno on vuosien varrella valmistanut myös pihakeinuja, -tuoleja ja -pöytiä. Tänä päivänä hän keskittyy perinteen vaalimiseen. Uusin artikkeli on kynttiläkruunu, kaunis, herkkä lastutyö, joka on löytänyt tiensä perheen jälkikasvun kautta USA:n, Ranskaan ja jopa Intiaan. Uuno on ripustanut valmiit kynttiläkruununsa olohuoneeseen, seinästä seinään kulkevaan lankaan. Siinä ne odottavat noutajaansa, jo tilatut työt. Puukko on kädentaitajan tärkeä työväline. Sillä saa aikaan pikkutarkkaa jälkeä. Töiden markkinointi on Uunolle, niin kuin monelle taiteentekijälle jo vieraampi asia. En mie niitä ossaa oikee hinnottaa, hän sanoo. Sen tekköö ostaja, toiset tietäät ja osajaat arvostaa kästyötä. Huolimatta jo kunnioitettavasta määrästä ikävuosia, Uuno jaksaa käydä edelleen metsässä muutenkin kuin puuaineksen haussa. Hänet tunnetaan paikkakunnalla marjastajana, jolle saa etsiä vertaista. Nykyisin hän kerää vain 1-2 ämpärillistä kerrallaan. Itse kehittämänsä keksinnön avulla marjat ovat heti roskattomia, puhtaita. Roskineen kerättyjen marjojen ennätys on 400 litraa viikossa. Entisen himohiihtäjän selkä kestää yhä marjojen ja sienien keruuta ja lapsuudessa opittu taito on tallella. Hiihto- ja suunnistuskilpailuihin Uuno lähti aina voitto tavoitteena. Veistämisen mottona on tahto tehdä omilla käsillä jotain sellaista, mitä toinen ei pysty tekemään. Näin sanoo mies, jota on siivittänyt halu haastaa osaamisessa itsensä aina parempiin ja parempiin suorituksiin eväinään geeniperintö, tahto ja taito selvitä kaikessa voittajana maaliin. Ebba Penttilä

16 16 Tapahtumia 80 vuotta sitten loppuvuosi 1930 N:o 8 Vuokselan kunnan Vuokselan kansakoulun rakennustyövaiheet Vuokselassa Uudenkylän kansakoulupiirissä 1920 luvun alkupuolella keskusteltiin silloisen varsin laajan koulupiirin jakamisesta kahtia. Hanketta kannatettiin, joten vuonna 1923 päätettiin piiri jakaa kahtia ja muodostaa piirin läntisestä osasta Vuokselan kansakoulupiiri. Vuokselan kunta osti kohta jaon jälkeen maanviljelijä Jooseppi Juvoselta tonttimaan, jossa sijaitsi vanhat rakennukset. Ostettu tontti oli 3 hehtaarin ja 50 aarin suuruinen. Kauppahinta oli markkaa rakennuksineen. Asuinrakennuksen eräässä huoneessa ryhdyttiin pitämään väliaikaista koulua vuorotellen 1-2 ja 3-4 luokkalaiset. Koulunpito tässä puutteellisessa ja pienessä huoneessa oli hankalaa. Kunnanvaltuusto valitsi kansakoululle rakennuslautakunnan, johon tulivat valituiksi maanviljelijä Manne Majuri puheenjohtajaksi sekä Armas Jääskeläinen, Antti Vaari ja Matti Romu jäseniksi. Viimemainittu erosi kuitenkin lautakunnan jäsenyydestä ja hänen tilalleen valittiin Jooseppi Pulkki. Rakennuslautakunta ryhtyi puuhiin koulutalon saamiseksi ja talvella 1929 pyydettiin työtarjoukset. Kirjallisia työtarjouksia tuli kuudelta urakoitsijalta. Näistä rakennuslautakunta hyväksyi urakoitsija Otto Pirneksen tarjouksen. Urakoitsija tarjoutui rakentamaan rakennuslautakunnan asettamilla ehdoilla koulun markalla. Rakennustyöt aloitettiin vuoden 1930 huhtikuussa. Rakennus tehtiin sementtitiilistä, urakoitsijan tarpeista ja kunnan metsästä saatuja rakennushirsiä käytettiin myös noin markan arvosta. Työt edistyivät nopeasti suunnitelmien mukaisesti. Koulun Vuokselan uusi koulurakennus erottuu komeudessaan keskellä kylää. Koulun talousrakennus, jonka kolme oikealla rinnakkain olevaa ovea johtivat tyttöjen, poikien ja opettajien käymälöihin. Etualalla Ronnun kujaset. piti valmistua syyskuun 15. päivään mennessä, mutta hanke viivästyi pari viikkoa. Lokakuun alussa voitiin rakennus kunnan puolesta vastaanottaa ja aloittaa varsinainen koulutoiminta uudessa Vuokselan kansakoulussa. Rakennustyömaalla oli kesällä miehiä töissä parhaimmillaan 30 henkeä. Kunnan puolesta työtä valvoi maanviljelijä Jooseppi Pulkki Hirvisaaresta. Työtä valvoi myös Viipurin läänin maanviljelysseuran rakennusmestari Hagberg. Työn tilaajan puolelta rakennuslautakunnan puheenjohtaja Manne Majuri ja jäsen Armas Jääskeläinen olivat vuorotellen valvomassa työtä. Valvonnan yhteydessä oli todettu urakoitsijan tehneen työn huolellisesti ja hyvistä tarpeista. Koulurakennus oli kaksikerroksinen ja sementtitiilirakenteinen. Piirustukset oli tilattu Kansakoulujen piirustustoimistolta Helsingistä. Rakennuksen alakerrassa oli yläkoulun luokkahuone ja yläkoulun opettajan asunto. Yläkerrassa oli alakoulun luokkahuone, ajanmukainen koulukeittiö, ensimmäinen laatuaan Vuokselan kansakouluissa, sekä alakoulun opettajan asunto. Yläkerrassa sijaitseva luokkahuone toimi myöskin käsityö- ja voimisteluhuoneena. Koulun ulkorakennukset sekä kaivo kuuluivat urakoitsija Pirneksen urakkaan. Tämä antoi kuitenkin ulkorakennuksen rakentamisen urakalla Jooseppi Pulkille markan summasta. Rakennukseen kuuluva navetta oli sementtitiileistä tehty ja muu osa hirsistä. Koulun suurelle tontille rakennettiin myös leikki- ja urheilukenttä, jonka mitat olivat 35 metriä leveä ja 65 met- Vuokselan koulu kärsi pahoja vaurioita tykistötulessa talvisodan aikana.talvella 1944 tehtiin päätös korjaustöihin ryhtymisestä, mutta niitä ei ehditty aloittaa.

17 N:o 8 riä pitkä. Tontin ympäröiminen aidalla kuului myöskin rakennusurakkaan. Koulun lopulliseksi kustannusarvioksi Kouluhallitus hyväksyi markkaa. Summa riitti täydellisesti kaikkiin pienempiin sisätöihinkin, joita rakennuksella urakan lisäksi oli tehtävä. Urakkahintaan sisältyi myöskin vanhojen rakennusten purkaminen ja siirtäminen tontilta pois. Valtioavustusta koululle oli myönnetty markkaa sekä valtiolainaa markkaa. Uudessa koulussa on nykyään oppilasta, joten uusi koulutalo oli kipeän tarpeen vaatima. Kunnan on vielä rakennettava kaksi koulua ennen kuin oppivelvollisuuslaki tulee Vuokselassa täytettyä; nimittäin Noisniemeen ja Alholaan. Alholassa koulu toimiikin jo vuokrahuoneistossa ja samoin Noisniemessä alakansakoulun osalta. Noisniemessä alakansakoulu toimii Juho Virkin omistamassa kiinteistössä, josta kunta maksaa vuokraa 400 markkaa kouluajalta lukukausittain. Nyt valmistunut Vuokselan kansakoulupiirin koulurakennus on uudenaikaisempia ja komeimpia mitä Kannakselta löytyy. Rakennus näkyy hyvin yli Vuoksen Äyräpään puolelta katsottuna. 17 Vuosikymmenten aikana koulurakennus on rappeutunut ja jäljellä tällä hetkellä on enää koulun sisäänmenoportaat ja pala seinää. Veikko Juvonen kertoi kokeneensa yllätyksen eräällä kotiseutumatkalla avatessaan portaiden takana olevan oven, josta hän aikanaan oli mennyt koulun sisätiloihin. Vastassa oli paikallisten asukkaiden sikolätti, jossa oli röhkivä emakko porsaineen. Keski-Vuoksi lehti seurasi tarkoin koulun rakentamisvaiheita ja onnitteli Vuokselan kuntaa koulun valmistumisen johdosta. Kyetköön koulu ja sen opettajat täyttämään ne vaatimukset, jotka nykyaikaiselle kansakoululle pohjasivistyksen antajana kansalle asetetaan. Vuokselan kansakoulun vihkiäisjuhla Vihkiäisjuhlaa vietettiin marraskuun 4. päivänä Tilaisuuteen oli kutsuttu kutsuvieraina kunnanvaltuusto, koulun entiset opettajat, Käkisalmen piirin kansakoulujen tarkastaja August Kärävä ja Vuokselan seurakunnan pastori Aarne Kalliala. Tilaisuuteen oli saapunut runsaasti myös koulupiiriläisiä ja muitakin kuntalaisia.. Juhla alkoi veisuulla virrestä 285 Jos huonetta ei Herra rakenna. Vihittävän koulun opettajatar Elli Jaatinen piti puheen, jossa hän lausui tervetulleiksi juhlaan saapuneen yleisön. Tämän jälkeen Vuokselan seurakunnan pastori Aarne Kalliala piti puheen, jossa hän kuvaili nykyisen oppivelvollisuuslain täytäntöönpanossa aiheutuvia vaikeuksia ja hankaluuksia. Puheensa lopussa hän toivotti onnea ja menestystä uudelle kansanvalistusahjolle. Puheen päätyttyä Kontulan sekakuoro esitti muutamia tilaisuuteen sopivia lauluja. Kansakoulun tarkastaja August Kärävä piti sitten vihkiäispuheen, jossa hän monilla esimerkeillä selvensi kansakoulujen tärkeyttä ja tarpeellisuutta. Vaikkakin koulu tulee rakennusaikanaan maksamaan paljon, niin onhan koulusta sen jälkeen vastaava hyötykin. Kansa koulun kustantaa, koulu kansan kasvattaa, tähän viisauteen puhuja päätti puheensa. Opettajatar Jaatinen luki vihkiäispuheen päätyttyä koululle tulleet onnittelusähkösanomat kouluneuvos Tarjanteelta Helsingistä ja koulun entiseltä opettajattarelta Rauha Pyyköltä Sortavalasta. Kaksinlaulua esittivät opettajattaret Tolvanen ja Kiviranta opettaja Lenno Lehmusvuoren säestyksellä. Uuden koulun rakennuslautakunnan puheenjohtajan ominaisuudessa Manne Majuri luki koulun rakennuskertomuksen. Sekakuoro esitti muutamia isänmaallisia lauluja ja sen jälkeen oli vapaan sanan vuoro. Uudenkylän kansakoulupiirin onnittelut ja terveiset juhlivalle koululle ja sen opettajille toi koulun opettaja Tahvo Kijanen. Räihärannan kansakoulupiirin onnittelut esitti opettaja Lenno Lehmusvuori. Valtuuston puolesta kiitti koulun rakentajia sekä rakennuslautakuntaa hyvin suoritetusta työstä valtuuston jäsen Matti Romu. Samalla hän lausui valtuuston onnittelut koululle ja sen opettajille. Koulun rakentaja, urakoitsija Otto Pirnes lausui kiitokset rakennuslautakunnalle, sekä valtuustolle siitä luottamuksesta, jota se on osoittanut urakoitsijalle koulun rakentamisasiassa. Maanviljelijä Juho Juvonen Uudestakylästä esitti omansa sekä koulupiiriläisten kiitokset sekä käsityksen uudesta koulusta ja toivotti menestystä uudelle opinahjolle. Koulun opettajatar Elli Jaatinen kiitti lopuksi kaikkia kutsuvieraita sekä kuntalaisia osanotosta koulun juhlaan sekä kauniissa puheessaan teroitti koulun ja kodin välisen suhteen tärkeyttä. Juhla päätettiin laulamalla virsi 390. Kutsuvieraille tarjottiin jo ennen juhlan alkua tulokahvit. Juhlan jälkeen oli tarjolla kahvia ja virvokkeita kaikille juhlaan osallistuneille. JATKUU seuraavalla aukeamalla

18 18 N:o 8 Kuusijuhla Vuokselan uudella kansakoululla Vuokselan Uudenkylän pyhäkoululaiset järjestivät kuusijuhlan Vuokselan uudella kansakoululla sunnuntaina joulukuun 28. päivänä Kuusi kynttilöineen ja juhlasali jouluisine koristeineen loi heti sisään astuessa täyden juhlatunnelman. Juhla aloitettiin virrellä 11 Mä seisahdun nyt eteesi, jonka jälkeen opettaja Betty Juvonen luki psalmin ja lausui juhlayleisön tervetulleeksi. Sen jälkeen lapsikuoro esitti muutamia kaksi- ja kolmiäänisiä lauluja ja esitti useita runoja ja kertomuksia. Voimakkaan ja kauniin juhlapuheen piti herra Mörö, jonka jälkeen lapsikuoro lauloi Kunnia olkoon Jumalalle. Sitten seurasi kaunis kuvaelma, kaksinlaulua ja vuorokeskustelua. Yleisöä juhlassa oli erittäin runsaasti. Keski-Vuoksi lehdessä 1930 olleita joulunajan mainoksia Joulumerkki tullut markkinoille Moni on varmaankin jo tehnyt itselleen kysymyksen, millainen on tämän vuoden joulumerkki, tuo pieni taikamerkki, jota myymällä Suomessa tuberkuloosia sairastaville lapsukaisille hankitaan hoitoa ja hoivaa. Tämän vuoden joulumerkissä on kuvattuna lapsukainen, suomalainen poika. Merkin oikeassa alareunassa näemme tuberkuloosityön yhteisen kansainvälisen merkin, kaksoisristin. Joulumerkki kiinnitetään kirjeisiin, kortteihin ja joululahjakääröihin. Tämän vuoden merkki on samalla uudenvuodenmerkki käytettäväksi uudenvuoden onnitteluja lähetettäessä. Sen tähden näemmekin siinä kaksi vuosilukua 1930 ja Ei mikään estä käyttämästä tämän vuoden merkkiä kirjeiden koristuksena vielä ensi vuoden puolellakin. Joulumerkkejä myydään nykyisin maailman kaikilla äärillä noin 40 eri maassa. Kaikkialla niiden tarkoitus on sama; varojen kokoaminen taistelua varten koko ihmiskunnan vihollista, tuberkuloosia vastaan. Amerikassa joulumerkki tuottaa Suomen rahassa laskettuna noin 330 miljoonaa markkaa vuosittain. Suomessa joulumerkkejä on myyty vuodesta 1926 /ja kerran ennenkin v Meidän maassamme ajaa joulumerkkiaatetta Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys. Vuoden 1929 merkki tuotti puhdasta tuloa markkaa. Joulumerkkiä myydään 50 pennin hintaisena kaikissa postitoimipaikoissa, kirja- ja paperikaupoissa ja osuusliikkeissä. Pienen rovon uhraamalla otamme kaikki tehokkaasti osaa tuberkuloositaisteluun, työhön Suomen nousevaan polven hyväksi. KESKI-VUOKSI ÄYRÄPÄÄN, MUOLAAN, VUOKSELAN,VUOKSENRANNAN JA VALKJÄRVEN KUNNALLISLEHTI Tarjotaan tilattavaksi vuodeksi Vuosikerta maksaa 25 markkaa. Keski-Vuoksi ilmestyy edelleenkin kerran viikossa samankokoisena ja samaan tapaan toimitettuna kuin tähänkin asti. Se tulee sisältämään kunnalliset ja seurakunnalliset kuulutukset tarkemmin kuin mikään muu lehti sekä paikalliset uutiset. Päätoimittajana ja taloudenhoitajana toimii pankinjohtaja Matti Kaukinen ja vastaavana toimittajana toimittaja A. Vuorelainen. Tilauksia vastaanottaa Vuokselassa Tuomas Väisänen, Uusikylä Severus Toukkari, Virkkilä Aleksander Virkki, Virkkilä Viljam Ryyppö, Uusikylä Toivo Karonen, Hirvisaari Robert Hyyrynen, Noisniemi Kalastusnuotta Myydään vapaaehtoisella huutokaupalla sunnuntaina joulukuun 15. päivänä 1930 klo 10. Nuotan suuruus: 75 syltä pitkä ja 5 metriä korkea; huhtikuussa tehty. Vuoksela, Virkkilä Mikko Savolainen Joos. Kekkosen Sekatavarakaupat Virkkilässä ja Vuosalmella Tarjoavat arvoisalle ostavalle yleisölle hyvistä tavaravarastoistaan joululahjat ja muut ostokset halvalla. Erinäisiä taloustavaroita alennetuin hinnoin mm. Victoriavehnäjauhot Smk 4:50 kilo. Vuokselan Osuuskauppa r.l. Myymälät Uudessakylässä ja Hirvisaaressa Joulu on tulossa ON EDULLISTA TEHDÄ jouluostokset Osuuskaupasta * OMA KAUPPASI VOI ANTAA TAVARAT SOPUHINNALLA * SUURI JA MONIPUOLINEN VARASTO JOULULAHJOIKSI SOPIVIA, * KÄYTÄNNÖLLISIÄ JA HALPOJA TAVAROITA LAPSILLE SEKÄ AIKUISILLE

19 N:o 8 19 Uusi muuttokirja-asetus astuu voimaan Uuden asetuksen mukaan muuttaminen on seurakunnasta toiseen tehty muuttajalle mahdollisimman mutkattomaksi. Muuttavan henkilön tulee näet ainoastaan tehdä ilmoitus muuttamisestaan joko kirkkoherranvirastolle siinä seurakunnassa, missä hän on kirkonkirjoissa, tahi jonne hän on muuttanut. Tällaisen ilmoituksen voi myöskin tehdä postissa siinä järjestyksessä kuin siitä on säädetty 31 päivänä tammikuuta 1930 sanotussa laissa ja samana päivänä annetussa asetuksessa asiakirjojen postitse lähettämisestä. Jotta tämä ilmoittautuminen voisi tapahtua mahdollisimman yksinkertaisesti, on kirkkoherranvirastosta ja rekisteriviranomaisilta tarpeen mukaan maksutta saatavissa tarkoitusta varten laadittuja muuttoilmoituslomakkeita. Ilmoitusta tehtäessä on samalla suoritettava muuttokirjan lunastuksesta säädetyt maksut. Muuttokirjaa ei enää anneta muuttajalle hänen toimestaan asianomaiseen kirkkoherranvirastoon tai rekisteriviranomaiselle jätettäväksi, vaan lähetetään se virkateitse asianomaiseen seurakuntaan tai rekisteriviranomaiselle. Vaikka muuttaminen seurakunnasta toiseen on tehty näin yksinkertaiseksi, on kuitenkin niiden varalta, jotka kuitenkin ehkä jättävät muuttoilmoituksen tekemättä, säädetty enintään viidenkymmenen päiväsakon uhka, ja poliisiviranomaisen asiana on saattaa edesvastuuseen muuttoilmoitusvelvollisuutensa laiminlyöneet. Muuttoilmoitus on tehtävä viimeistään kahden kuukauden kuluessa muuton tapahtumisesta. Ellei muuttoilmoitusta ole säädetyn ajan kuluessa tehty ja sitten kun muuttoilmoituksen laiminlyönyt on saanut lainvoiman voittaneella tuomiolla rangaistuksen laiminlyönnistään, lähetetään muuttotodistus, josta menevät maksut tässä tapauksessa voidaan periä asianomaiselta sillä tavoin kuin verorästien ulosotosta on säädetty ilman muuta asianomaiseen seurakuntaan tai rekisteriviranomaiselle. Vuokselan kirkkoherra Kallialan jäähyväistilaisuus Vuokselan kirkkoherra Aarne Kallialan jäähyväisjuhla pidettiin Vuokselan kunnantalolla Lammasniemessä. Talo on aiemmin toiminut seurakunnan väliaikaisena kirkkona. Tilaisuus oli lämminhenkinen jäähyväistilaisuus paikkakunnalta poismuuttavalle kirkkoherra Kallialalle. Hän siirtyy vuoden 1931 alusta Pertunmaan kirkkoherraksi. Tilaisuudessa ojensi opettaja Lenno Lehmusvuori kirkkoherra Kallialalle seurakuntalaisten muistona kävelykepin, puhuen samalla mieliin painuvia sanoja kirkkoherra ja rouva Kallialalle. Puheeseen vastasi poislähtevä kirk- koherra kiittäen seurakuntalaisia lahjasta samoin kuin kaikesta siitä ystävällisyydestä, mitä hän oli saanut osakseen koko Vuokselassa olonsa aikana. Neiti Aino Lamppu kiitti rouva Kallialaa Vuokselan lottien puolesta. Kahvitarjoilun jälkeen lausui opettaja Lehmusvuori seurakunnan uuden sielunpaimenen pastori Vauramon tervetulleeksi seurakuntaan. Loppupuheen piti pastori Vauramo kiittäen siinä vielä eroavaa kirkkoherraa omasta ja seurakunnan puolesta. Puhe päättyi loppurukoukseen, jonka jälkeen laulettiin vielä useita hengellisiä lauluja. Pölläkkälän Osuuskauppa r.l. Myymälät: Pölläkkälän sahalla, Kuusaassa, Paakkolassa, Pölläkkälän kylässä, Vuosalmella ja Virkkilässä Vuokselassa Joulumyyntimme alkanut - joulukuusen kynttilöitä ja koristeita - hedelmiä, makeisia, leivoksia ja lipeäkalaa - rasioita, kirjoja ja leikkikaluja - kankaita, kenkiä ja kalosseja Joulu tulla jongertaa nyt ihan joka taloon, kylään sekä kaupunkiin ja synkimpäänkin saloon. Hedelmät ja säilykkeet ja parhaat livekalat, sekä monenlaiset muutkin maukkaat herkkupalat. Joulukuusen kynttilät ja koristukset somat, leikkikalut kaunihimmat lasten ikiomat. Kunnallisvaalien tulokset Vuokselassa Kunnallisvaalit järjestettiin loppuvuodesta Vuokselassa valituiksi tulivat: Matti Romu 65 ääntä, Yrjö Tukia 54, Toivo Himanen 46, Tahvo Pärssinen 108, Reinhold Koiranen 44, Jooseppi Karvanen 86, Aapro Karonen 77, Emanuel Kiuru 41, Mikko Ryyppö 36, Jooseppi Vaari 33, Tuomas Kuisma 54, Antti Pulkki 52, Eero Liski, Toivo Seppänen 43 ja Juho Rämö 28. Näin valittu valtuusto alkaa toimikautensa vuoden 1931 alussa. Tuomas Väisänen 50-vuotias Joulukuun 18. päivänä täytti Vuokselan kunnallislautakunnan esimies maanviljelijä Tuomas Väisänen Vuokselan Uudestakylästä 50 vuotta. Väisänen on innokkaasti ottanut osaa Vuokselan kunnalliselämään kuuluen kunnallislautakuntaan vuodesta 1917 alkaen, jolloin Vuokselasta tuli itsenäinen kunta ollen ensin varapuheenjohtajana ja vuodesta 1920 lähtien lautakunnan esimiehenä ja kunnan rahastonhoitajana. Paitsi lukuisista kunnallisista toimista Väisänen on myös toiminut seurakunnallisissa luottamustoimissa ansiokkaasti. Ollen vaatimaton luonteeltaan ja perinpohjaisen tunnollinen tehtävissään, hän on saavuttanut kaikkien kuntalaisten kunnioituksen. Syntymäpäivänsä aamulla kävi kansakoululasten kuoro laulamassa päivänsankarille. Iltapäivällä kokoontui päivänsankarin vierasvaraiseen kotiin kuntalaisia noin 70 henkeä. Tilaisuudessa kunnallislautakunnan varapuheenjohtaja Matti Romu puhui muutamia valittuja sanoja kuntalaisten puolesta ja antoi kuntalaisten lahjana kirjoituspöydän. Neuvoja Aatu Karvinen puhui tuttavien puolesta ja antoi arvokkaan lahjan. Esimies Väisänen kiitti hänelle osoitetusta huomaavaisuudesta. Rattoisaa yhdessäoloa kesti iltamyöhään. Kooste Taisto Virkki Lähteet - Vuoksela-arkisto - Keski-Vuoksi lehti

20 20 Pikakäynti Kiviniemessä tyttären pyynnöstä Aikoja sitten tuuletti tyttäreni ajatuksiaan minulle lähdöstä katselemaan äidin syntymä- ja lapsuuspaikkoja Sakkolassa. Tytär sanoi olevansa tosissaan, kun äidille tulee ikää menossa kohti yhdeksääkymmentä, vaikka toimelias onkin. Sanoin tyttärelle, että olet katsellut muistokirjaani, johon olen kerännyt kaikkea ennen 1939 sekä kuvia käynnistä vuosina Niitä näkymiä et voi yhdistää, ja toisekseen, on mennyt jo 70 vuotta talvisodan alkamisesta (nyt jo 71). Mutta jos tahdot, niin lähdetään. Sain sisareni Mailan ottamaan yhteyden Lomamatkoihin. He lähettivät Karjalan matkoistaan esittelyvihkon. Tyttäreni loma määräsi matkan. Oli ainoastaan yksi, Valamon ja Konevitsan luostarit, sieltä lähdettäessä menisimme Sakkolaan. Otimme tämän matkan, koska yöpyminen tulisi olemaan Kiviniemen Losevossa, aivan lähellä kotipaikkaani siellä koskenniskalla. Tampereelta lähdettiin liikkeelle, edessä oli pitkä matka. Matkanjohtajamme, sotilasura taustanaan, kertoi mitä tulisimme näkemään; valitettavasti hän myös mainitsi, että yöpymispaikka olisikin Green Willage, eikä hotelli Losevo Kiviniemessä. Mikä pettymys, mitä nyt tehdään? Suuri pettymys, koska kuulemma venäläiset olivat miehittäneet Losevon täysin. Olin räjähtämäisilläni, matka kun oli tärkeä tyttärelleni ja syntymäpäivälahjakin hänelle. Kotipaikkani sijaitsee aivan hotelli Losevon lähettyvillä, kolmisensataa metriä siitä. Matkanjohtaja tiesi paikkoja, kun oli kuljettanut sinne joukkoja aikaisemminkin. Hän sanoi, että kyllä asia järjestyy, kun lähdemme kotiinpäin, kierrämme Kiviniemen kautta ja pysähdymme. Saat näyttää tyttärellesi kotipaikkasi. Valamon ja Konevitsan käynnit olivat mieleenpainuvia, paljonkin olisi niistä kerrottavaa, mutta yritän vain lyhyesti. Sortavalasta Sortanlahteen oli ränsistynyttä taloa ja tönöä, harmaata ja ikävää. Sortanlahden tie alas Sakkolaan päin oli huono, me matkustajat heittelehdimme puolelta toiselle, kalauttelimme päitä yhteen. Kaikkien toivomus oli, ettei auto kärsi huonos- Piirros Äiti kehrää, Martta Karvonen-Olesen, ta tiestä. Kauniita maisemia, mutta pajukkoisia peltoja, koiranputkia (jättiputkia) valtavasti. En ole moista nähnyt ennen. Tyttäreni sanoikin, että äiti, tämähän on venäläisten ulkoilmamuseo!. Niin, ei näyttänyt olevan kiinnostusta maatalouteen ja metsien hoitoon. Koko Karjalan nukkuu vielä Tornerosen unta. Venäjä ei kai ole ollenkaan kiinnostunut Karjalasta, olkoon rämeikkönä, kasvakoon täyteen koiranputkea. Aamulla oli sitten lähtö majoituspaikka Green Willagesta. Ajelimme Kiviniemeen yli kosken. Tyttäreni on kiinnostunut, ottanut jo molemmat valokuvauskoneet esiin. Ajamme hotelli Losevon eteen. Matkanjohtaja antaa tietää, että saamme 20 minuuttia käyttöömme. Vain! Otan tytärtäni kädestä ja sanon: Juokse, juokse. Ja kyllä juostiinkin. Tiesin, minne mennä. Katso, Anneli, tuossa on meidän ikioma ranta ja tuossa kohtaa oli talo ja noissa lepissä oli meidän lasten narukiikku. Lepät olivat säästyneet sodalta ja kasvattaneet runkoa. Siinä ne seisoivat! Tyttö valokuvaa sieltä sun N:o 8 täältä. Juoksemme taas. Koski, se on tärkeä! Sen poskelle pysähtyy bussi ja taas ulos. Sillalle katsomaan kuohuja ja pärskyvää virtaa. Tyttö valokuvaa, vaihtaa kameraa ja valokuvaa. Hän ei halua kuulla huutoa; nyt lähdetään, tulkaa autoon. Sanoo minulle, että saa odottaa, otan sen ajan, minkä tämä työ vie!. Itse painelen autolle, katselen taakseni, joko tyttö tulee. Ei hän pidä kiirettä emmehän täällä joka vuosi käy, ja Annelille se on ensimmäinen ja kenties viimeinen kerta. Siinä ajaessamme kotiin päin kysyn tyttäreltäni, onko hän tyytyväinen näkemäänsä. Kyllä, mutta pettynyt, että emme saaneet kuin nuo vähäiset minuutit kotipaikalla oloon. Totta tosiaan. Olisin mielelläni näyttänyt enemmän, mutta valitettavasti ei käynyt niin. Tampereelle palasimme sunnuntaiiltana, maanantaiaamuna tyttären oli jo lähdettävä Kööpenhaminaan, itse jäin sukuloimaan vielä. Martta Karvonen Olesen

21 N:o 8 Eevalan kylä kuuluu Metsäpirtin muistoihin Teen muistoissani retken lap suusajan maisemiin Metsäpirtin pitäjän Eevalan kylään, jossa olen syntynyt ja vähän aikaa kasvanut. Vanhempani olivat Heikki ja Agneta Eeva. Äitini oli omaa sukua Tuokko. Taloja meidän kylässä oli 17 ja sukunimi Eeva oli enemmällä kuin puolella. Kylän asukkaista maanviljelystä oli kaikilla, kenellä enemmän kenellä vähemmän. Kalastettiin ja kasvatettiin porsaita. Kylässämme oli monen alan ammatti-ihmisiä: suutari, räätäli, kuppari, hieroja, haitarinsoittaja ja viulunsoittaja. Kunnan esimies eli kunnanjohtaja oli meidän kylästä ja kun edellinen kuoli, valittiin uusi taas meidän kylästä. Senköhän perusteella pitäjällä kulki sanonta: Eevalas on viisaita miehii! Kala-Eemeleitä oli joka paikassa, mutta meillä oli Pelto-Eemeli, Eemil Eeva, pitäjän suurimpiin kuuluva maanviljelijä. Hänellä oli ennen talvisotaa piikkipyörätraktori. Puimakoneet ja moottorit kiertelivät pitäjällä ja jos koneet remppailivat, niin aikaa ei tuhlattu vaan ostettiin uudet. Kunnankätilö oli myös meidän kylässä ja ahkerasti virkamatkoilla. Hevosen vetämissä korkeissa kiessikärreissä sai hyvää kyytiä. Hätäisimmät hakivat kätilöä lehmällekin! Koska meillä siis oli kätilö, tämä lapsien ulosvetäjä, oli supistettu alakoulukin vieressä. Lapset pantiin oppiin ja pienimmät kuunteluoppilaiksi. Se oli säpinää silloin. Oman kylän tyttökin valmistui opettajaksi. Kylämme suurimpia lapsiperheitä olivat Viskarit, 12 lasta, kuusi tytärtä ja kuusi poikaa. Perhe pystyi laulamaan moniäänisesti, oli oma perhekuoro. Korkalla oli 14 lasta. Kyllä Jos nämä televisiolaitteet olisivat olleet siihen aikaan, niin kyllä mei kyläs ois olt televisioainesta. Amalia-emännän ilme oli ylpeä, kun vanha rovastimme kinkereillä kehaisi: Toiset miehet ne vain puhuvat, mutta Tahvo toimii! Olihan meillä rivitalojakkii. Rivitalo-sanaa ei silloin tunnettu, sanottii vaan, se on sitä pitkää lopottii. Metsäpirtissä kun asuttiin, täytyihän olla metsänvartijakin, meillä oli Alangon Tuomas. Pyhäkoulua pidettiin ja lähetysompeluseuroilla kerättiin rahaa pakanamaille. Kirkkain tähtemme (emme sitä silloin vielä tienneet) tuli olemaan Helena Eeva, jonka ensimmäinen iskelmäsanoitus oli Harmaat silmät, 16-vuotiaan Helen kirjoittama. Hänellä oli ihmeellinen kyky tehdä sanoituksia huonoistakin tarpeista niin kuin esimerkiksi Suopursu. Paljon on hänen sanoittamiaan lauluja, jotka ovat meille Eevalan kyläläisille rakkaita muistoja kulkiessamme loppumatkaa tätä evakkotietä. Muistan, miten riskejä naisia oli kylässämme. Esimerkiksi Sepän tytöt, jotka veistivät itse rakennuksen hirret, asuivat kylän reunassa, se oli kuin portti. Häijytkää ei päässeet mei kyllää tulemaa. Jos nämä televisiolaitteet olisivat olleet siihen aikaan, niin kyllä mei kyläs ois olt televisioainesta. 21 Olihan se pitäjänkuulu hevonenkin Valkko, joka juoksi yhtä kovaa miten kovasti ihminen juoksi piiskan kanssa sen rinnalla. Jos lapsia oli paljon reessä, joku heistä juoksi hevosen rinnalla, johan matka taittui ja piiska soi. Jos oli hevonen, niin oli pieni hevosmieskin Jooseppi, veljeni, jota sanottiin Jopeksi. Hän oli yhdeksänvuotias ennen talvisotaa, teki kaikkia hevostöitä mitä maataloudessa tehtiin. Sodan syttyessä aamulla aikaisin Jope valjasti nelivuotiaan Virkku-tamman. Äiti ja sisaret istuivat evakkorekeen. Tykkitulen saattelemana lähdettiin kohti Käkisalmea. Armeijan herrat aikoivat ottaa Virkun armeijan ajeltavaksi. Hevosta mittailtiin, Jope heittäytyi hevosen kaulaan ja sanoi: Älkää ottako miu hevostain! Olikohan hänellä silloin jo se salainen ase, koska herrat oli sillä hetkellä pehmitetty. Jope sai pitää Virkun ja matka jatkui kohti Savonmaata. Ja kun tultiin Savoon tyhjääkin tyhjempinä tokaisi savolaisemäntä: Mittee työ lähitte sieltä Karjalasta ja jätitte tavaranne, oisija pitännä lähtiissä huutokaapan ja myöneet huutokaapalla tavarat! Eevan Eljas vastasi tähän: Niihä myö piettiikii ja se tulkii sellaja huutaja, jot hää huus kaik! Niin, kaik männiit, mänkööt, koha tää kiel jäi! Olit Eevala, kylä kaunoinen, synnyinseutuna rakkaana muistan sen. Olit onnenmaa, olit Karjalaa! Sitä koskaan en voi unhoittaa! Aino Jäntti o.s Eeva Naarajärvi Suvannon Seutu: Sakkolan, Metsäpirtin ja Vuokselan pitäjälehti Kahdeksan numeroa vuodessa, ensi vuonnakin vain 25 euroa / vuosikerta. TILAA OMA LEHTI tai anna LAHJAKSI!

22 22 N:o 8 Sotavainajat: Viime sodissa menehtyi suomalaista sotilasta Viime sodissa menehtyi suomalaista sotilasta. Kentälle jäi tai katosi yhteensä noin sotilasta. Suomen nykyisen alueen sankarihautausmaihin on haudattu vainajaa ja luovutetulle alueelle noin 7000, joista Talvisodassa noin Venäjälle haudatuista valtaosa on siunattu kentälle jääneenä. Toisen maailmansodan aikana yleismaailmallisestikin ainutlaatuinen tapa tuoda vainajat kotipaikkakunnalle on jättänyt jälkipolville kauniin perinnön. Sen ansiosta useimmat sankarivainajat ovat päässeet viimeisen lepoon omaistensa lähelle. Ainoana poikkeuksena suomalainen SS-Pataljoona, jonka kaikki 256 kaatunutta jäivät Ukrainaan ja Tsetseniaan vuosina Sotien jälkeen kentälle jääneiden kaatuneiden etsintöjä ei Neuvostoliitossa voitu aloittaa ennen 1990-lukua. Opetusministeriö asetti vuonna 1991 sotavainajatoimikunnan. Venäjä ja Suomi solmivat valtiosopimuksen yhteistyöstä kaatuneiden muiston vaalimiseksi vuonna 1992 ja vuonna 1998 perustettiin opetusministeriön tueksi Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys. Kun kenttäetsinnät aloitettiin luvulla runsaan 100 vapaaehtoisen etsijän toimesta kadonneiksi jääneitä suomalaisia sotilaita oli vielä Etsijät olivat OM:n hyväksymiä asiantuntijoita: Lääkäreitä, hammaslääkäreitä, pappeja, poliisimiehiä, ammattisotilaita ja maanmittausinsinöörejä. Etsintämatkat suoritettiin partioissa, matkan kesto 1-2 viikkoa, matkoja on tehty yhteensä yli 100. Etsitöihin on osallistunut 250 vapaaehtoista. Etsintätyössä on käyty keskeisimmillä taistelupaikoilla. Apuna etsinnöissä on käytetty Venäjän paikallisväestön tietoja ja paikallisia etsijäryhmiä. Löydettyjen kansallisuus on varmistettu varusesineiden ja sotatapahtumatietojen avulla. Kaatuneiden henkilöllisyys on varmistettu tuntolevyjen ja geenianalyysien (DNA) avulla. Jos tuntolevyä ei löydetty eikä tarkkoja tietoja kaatuneesta sotavainajasta ollut käytettävissä, kaatunut jäi tuntemattomaksi sotilaaksi. Etsinnöissä on löydetty 1100 sankarivainajaa, joista noin 250 on tunnistettu. Tunnistetut sankarivainajat on haudattu kotiseurakuntien sankari- tai sukuhautoihin. Tuntemattomat sotavainajat on haudattu Helsingin, Joensuun, Kajaanin ja Lappeenrannan sankarihautausmaihin sankarihautajaisissa. Luovutetulla alueella on paikallistettu kymmenkunta kenttähautausmaata, joissa lepää yli 1000 vainajaa. Heitä ei ole siirretty Suomeen, vaan hautausmaille on pystytetty Suomen valtion toimesta muistomerkit. Kenttähautausmaat sijaitsevat Kollaalla, Summassa, Säkkijärvellä, Taipaleenjoen Terenttilässä, Tuuloksessa, Viipurissa ja Äyräpäässä. Yli 4000 sankarivainajaa jää edelleen kadonneiksi. Osa on tuhoutunut tykistön tuli-iskuissa ja lentopommituksissa, Neuvostoliiton vankileirien saaristoon on kadonnut yli 1000 suomalaista sotavankia ja vesistöihin on hukkunut sotilaita; varsinkin kesällä 1944 Karjalan kannaksella, Vuosalmella ja Viipurinlahdella. Sotapalvelukseen käskettiin vuosina noin suomalaista miestä (ikäluokat ), 4000 kadonnutta sotilasta on kuitenkin erittäin pieni määrä, jos sitä verrataan muihin toiseen maailmansotaan osallistuneiden valtioiden kadonneisiin. Sotavangit Asbest, Hatsina, Karaganda, Oranki, Tsherepovets ja Helsingin Hietaniemi ovat tuttuja paikkoja sotavangeille ja heidän sukulaisilleen. Näille paikkakunnille on pystytetty Suomen valtiovallan toimesta luvulla muistomerkit sotavankeudessa menehtyneille, heitä oli noin 1100 sotilasta. Se ei ole ollut mikään helppo työ, sillä sotavangit haluttiin jättää unholaan vuosikymmeniksi. Kirvesmäen pojat Varsinais-Suomen Laskuvarjojääkärikillan muodostama Ryhmä Turku, paremmin tunnettu nimellä Kirvesmäen pojat, johtuen ilmeisesti Hynnän veljeksistä, jotka kuuluivat ryhmään, on saanut kunnian osallistua useisiin etsintämatkoihin vuosina , Vienan Karjalaan ja Karjalan kannakselle. Vienan Karjalassa kohteina olivat Kiestinki, Uhtua, Suopasvaara Jyskyjärvellä ja Sekeen alue. Karjalan kannaksella kaivaustöitä tehtiin Taipaleessa, Summassa, Karhulassa (Yläkylässä), Kaukjärvellä ja Äyräpää-Vuosalmella. Yhteensä näiltä matkoilta löydettiin yli 100 sotavainajaa. Venäjän viranomaiset syyttivät mediassa suomalaisia kenttäetsijöitä vakoilijoiksi vuonna Opetusministeriön johtamat etsinnät lopetettiin vuonna Etsintöjä ovat jatkaneet yksityiset etsintäryhmät ja Venäjän puolella ainakin paikallinen Karjala-ryhmä. Metsäpirtin sotavainajat Moni on kysynyt, minne Metsäpirtin talvisodan sankarivainajat 74 sotilasta on haudattu? Itsenäisyyspäivän Koukunniemen vastaiskussa kaatui ja katosi 60 sotilasta, he kaikki jäivät kentälle, ja heidät on siunattu kentälle jääneinä. Metsäpirttiläisiä oli 18. Talvisodan aikana kaatuneet pyrittiin kokoamaan takalinjoille ja lähettämään kotiseurakuntiin, mutta missä oli Metsäpirtin poikien kotiseurakunta? Kaatuneita metsäpirttiläisiä pyrittiin hautaamaan sodan aikana Vpl. Pyhähäjärvelle ja mahdollisesti muuallekin. Jatkosodan alettua ja Metsäpirtinkin alueen tultua vallatuksi kaatuneita talvisodan sankarivainajia on siirretty ja haudattu Metsäpirtin rikkiammutun

23 N:o 8 23 kirkon seinustalle olevaan sankarihautaan. Yhteensä haudassa lepää 5 Vapaussodan ja 90 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa, noin puolet heistä on talvisodan kaatuneita. Talvisodan kaatuneista ja kadonneista, joiden hautauskunta on Metsäpirtti, löytyi 43 sotavainajaa, heistä 10 on julistettu kadonneiksi. Koukunniemeen jäi kuten edellä on mainittu jälkeen 18 metsäpirttiläistä sotilasta. Lappeenrannan sankarihautaan on haudattu tavisodan karjalaisia ja myös metsäpirttiläisiä kaatuneita, mm. setäni alik. Kaino Hynnä, hän kaatui Talissa talvisodan viimeisenä päivänä. Lappeenrannan sankarihautaa reunustavaan Äiti Karjala-muistomerkkiin on hakattu Karjalan kannakselle haudattujen ja kadonneiksi julistettujen 5000:n sotavainajan nimet, mutta metsäpirttiläisten osalta se on osin puutteellinen. Jatkosodan metsäpirttiläisistä kaatuneista suurin osa on haudattu metsäpirttiläisten uusiin sijoituskuntiin ja niiden sankarihautoihin. Yhteensä metsäpirttiläisiä kaatui viime sodissa 229, luku ylittää kaikki keskiarvot. Yksi hauta, jossa voi olla myös metsäpirttiläisiä talvisodan sotavainajia on Taipaleenjoen, Terenttilän kenttähautausmaa. Hautaan on siunattu kentälle jääneinä 126 sotavainajaa. Se sijaitsee Terenttilässä Sorakuopan tukikohdasta noin 300 metriä pohjoiseen ns. uudella sorakuopalla. Kenttähautausmaa on perustettu vuonna 1942 ja se löydettiin uudelleen Sen ympärillä on luonnonkiviaita ja paikalla on vuonna 2003 Suomen valtion toimesta pystytetty muistomerkki. Lisäksi Terenttilässä, kuten myös Kirvesmäellä on 4-tukikohtien läheisyydessä suomalaisia sotavainajia. Terenttilässä lähelle 4-tukikohtaa tiedetään haudatun 16 talvisodan sotavainajaa, mutta etsinnöistä huolimatta heitä ei ole löydetty. Sotavainajien Muiston Vaalimisyhdistyksen hallitus on myöntänyt tänä vuonna kenttäetsijöille Sotavainajamitalin soljella. Se on valtiovallan kiitos vapaaehtoisesta työstä, jota me kenttäetsijät teimme pääosin 1990-luvulla. Mitaleita on myönnetty tähän mennessä 105 kappeltta. Olkoon tämä mitali kunnianosoitus myös metsäpirttiläisille sotavainajille, jotka lepäävät kotipitäjässään tai jossain muualla. Lopuksi J. V. Snellmanin sanoja lainaten: Kansa, joka unohtaa kaatuneet soturinsa, unohtaa oikeuksistaan ensimmäisen vapautensa. Seppo Hynnä Teimme matkan Asikkalaan, Kalkkisiin elokuussa. Tutustuimme Jouko Halmekosken rakentamaan kirkkoon, joka on valmistunut Halmekoski on rakentanut kirkon isänsä muistoksi. Kirkko on vihitty kirkkokäyttöön, siellä voi siis pitää kirkollisia toimituksia. Kesällä oli ollut muun muassa kaksi vihkitilaisuutta. Kirkossa on maalauksia, valokuvia ja suurennoksia. Kirkkokäynnillämme rovasti Pauli Tuohioja vihki käyttöön ehtoollisvälineet. Jouko Halmekoski on julkaissut kaksi kirjaa: Sotaorvon vala ja Kirkkonikkarin sydämellä. Kolmas kirja on tekeillä. Jouko Halmekosken isä kaatui talvisodassa Terenttilässä. Jouko Halmekoski on ollut mukana useilla Kirvesmäkikerhon matkoilla. Hän on pidetty puhuja ja runonlausuja. Jouko Halmekoski oli myös pystyttämässä Sotavainajamitali. Rauhantemppeli Asikkalassa sodassa kaatuneen isän muistolle Jouko Halmekoski on rakentanut kirkon talvisodassa kaatuneen isänsä muistoksi. Taipaleen ristiä ja piti puheen kenttähautausmaan juhlassa. Asikkalan rauhantemppeli on hieno tutustumiskohde meille kaikille. Tapio Paukku Nokia

24 24 N:o 8 Sotalesken runo: Ei karjalan kannel vaieta sais Marraskuinen ilta on kutsunut meitä kylästä kylään saapunut joukko on tää. Yhteiseen juhlaan tänään me tahdomme teitä kaikkia tulleita vieraita tervehtää. Vuodet vierivän virran lailla luistaa, ollutta, mennyttä kaikki se huuhtovi pois, mutta me tahdomme kohtalon tietämme muistaa, kuinkapa koskaan mielistä mennä se vois. Viime taistelunsa Suomi kun soti, Karjalanmaa oli kenttänä kerran taas. Ruskotti taivas, liekeissä loimusi koti, pihapihlajan vonkuva sirpale kaas. Miehemme parhaat kun nousivat myrskyä vastaan, Täytyi heimomme vanhusten, äitien, lasten, turvaa etsiä seuduilta Suomen muun. Varmaan elomme viime hetken hamaan, mukana olleet muistamme matkan sen. Ehkä te muut vain pystytte aavistamaan, vaiheet taivalluksen tuskaisen. Kyyneltä kuumaa ja karvasta kuinkahan monta Karjalan kankaiden hiekkaan vuotanut lie. Kohti kun matkamme määrää tuntematonta alkoi heimomme ankea evakkotie. Jouduimme silloin hetkessä jättämähän kaiken sen, minkä kalliina pidimme niin. Jäi toki jotain: rakkaus kansahan tähän, heimohon Suomen vaikkapa vieraisiin. Siksi me sieltä lähdimme länteen juuri siks oli meillä selvänä suunta ja tie. Siin oli meidän uskollisuutemme suuri, jolla ei vertaa muualla missään lie. Kaikki me kyllä maksoimme lunnaat, sankarihautain ristit sen kertoa voi. Kuitenkin jäi teille muille kotoiset kunnaat, maa, jonka Luoja asuttavaksemme loi. Meillä on siitä jäljellä rakkaat muistot. Unissa vain siellä enää astella saa. Laatokka, suuret rantametsien puistot, jääneet on kuin rautaisten porttien taa. Vierailla veräjillä kun elämää uutta lähdimme rakentamaan ja raivaamaan, heimomme sitkeyttä ja uutteruutta ihmetellen saatoimme seurata vaan. Ehkäpä kaukaa Karjalan kunnailta kuormamme kevennyksenä tullut on heimomme hilpeyttä ja laulajamieltä, jolla kestimme kolhut kohtalon. Hyvä on näin ja sentään on toivomme vakaa, ettei Karjalan kannel vaieta sais. Vaan että muistot menneiden aikojen takaa, iästä ikään sen kielissä soinnahtais. Kertoilkoot yhä lapsilleen äidit ja taatot, millainen ollut on muinainen Karjalanmaa, ettei vinhasti vierisi aikojen saatot, muistoja siitä unhoon ei haudata saa. Ida Tuokko esitetty Nurmossa talvisodan muistojuhlassa 1979 Runon lähetti Aino Yli-Kortesniemi Kauhajoelta, hän on Ida ja Uuno Albin Tuokon tytär, syntynyt Metsäpirtin Kirkonkylässä. Uuno Albin Tuokko kaatui Kirvesmäellä KIRVESMÄKIKERHOLTA KIRJAT Metsäpirtti Meille Rakas. Kaikki 4 osaa yhteensä 90 euroa Osat erikseen 25 euroa Eero Laurila: Talvisota, Taipale-Kirvesmäki 35 euroa Eero Laurila: Talvisota kuvateos, Taipale 40 euroa Kalervo Paukku: Kirvesmäki helmi Karjalan kruunussa 35 euroa Suvannon ja Taipaleenjoen kainalossa, kyläkirja 30 euroa Kempin Rykmentti 30 euroa Sotaorvon vala 30 euroa KARTAT Värikartta ja asukasluettelot, Taipaleenjoen tienoot 20 euroa Värikartta, taistelupaikat, Taipaleenjoen tienoot 20 euroa Metsäpirtin 3-osainen värikarttasarja kokonaan 30 euroa Osat erikseen 12 euroa Hintoihin lisätään postikulut. TILAUKSIA VASTAANOTTAVAT: Aulis Ukkonen , Mauri Ukkonen Tapani Myöhänen Metsäpirtin hautausmaan muistolehtojen rahaston tili: Mietoisten Säästöpankki

25 N:o 8 Metsäpirtin pitäjäjuhlat kesällä 2011 Seinäjoella 25 Tervetuloa toivottaa Etelä-Pohjanmaan Metsäpirttikerhon johtokunta. Naiset vas. Raija Kaihovirta, Aino Yli-Kortesniemi, Hanna- Leena Pihlajaniemi, miehet vas. Martti Peltonen, pj. Esko Lylander sekä Voitto Parkkonen. Johtokuntaan kuuluvat myös Anja Paksu ja Pirjo Herttua. Hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2011! Turun Seudun Metsäpirttikerhon kuulumisia Menneen marraskuun 24. päivänä raivosi Turun seudulla ja laajemminkin Etelä-Suomessa silmät ja korvat ja varsinkin maantiet tukkinut talven ensimmäinen lumimyräkkä. Turun Seudun Metsäpirttikerhon pikkujoulujuhlaa Maarian Pappilan Tallin kodikkaassa kokoustilassa valmistelleet emännät pohtivat jo nähtävästi käyttämättä jäävän riisipuuron ja muun tarjottavaksi valmistamansa kohtaloa. Tilaisuuden alkamisajan lähestyessä alkoi kuitenkin eteisessä kopistella vaatteistaan lunta pudistelevaa kokousväkeä niin, että lopulta meitä oli taas kerran alun neljääkymmentä kerholaista. Voimme vain arvailla kuinka monen suunnittelema kokousmatka jäi myräkän takia tekemättä. Viime vuosina olemme pyrkineet järjestämään vuoden viimeisen kokoontumisen jotenkin hieman juhlavammissa, ihan jouluisissakin puitteissa. Riisipuuro ja hedelmäsoppa sekä joulutortut tuovat osan tavoitellusta joulun odotuksen tunnelmasta. Karjalaisina tietysti laulamme mielellämme ja mikä on laulaessa, kun on omasta takaa mainio säestäjä ja laulattaja, pitäjäjuhlissammekin esiintynyt Leila Pahomow. Onneksemme ja nautinnoksemme hän lauloi nytkin myös yksin, ilman meidän muiden häiritseviä sorasointuja. Lea Kaijanen ja Aila Martelius esittivät runoja, jotka liittyivät vahvasti Karjalaan ja Metsäpirttiinkin, samoin kuin nyt kuultu viime keväänä joukostamme poistuneen Viljo Hämäläisen muistelmakirjoitus lapsuutensa joulusta Metsäpirtin Saaroisissa. Turun Seudun Metsäpirttikerholla on nyt takanaan seitsemän toimintavuotta. Lähes jokaiseen kokoukseemme olemme pyrkineet varaamaan jonkun alustuksen keskustelun pohjaksi, mieluimmin Metsäpirttiin liittyvän, vaikka kyllähän tämä tiedetään, ettei karjalaisten kokouksissa keskustelua juurikaan tarvitse käynnistellä. Pidetyn tilaston mukaan kokouksissamme on kuluneina vuosina käynyt kaikkiaan toistasataa metsäpirttiläisjuurista henkilöä tai heidän läheisiään kuitenkin niin, että viitisenkymmentä kuuluu sellaiseen ydinjoukkoon, joka sitten kiireittensä mukaan useimmin osallistuu. Tavallisimmin kokouksien päätteeksi tiskataan kolmisenkymmentä kahvikuppia. Tuleva vuosi näyttäisi sujuvan suunnilleen hyväksi koetuin muodoin, joskin kaikki uudet ehdotukset otetaan mieluusti vastaan ja uudet jäsenet toivotetaan lämpimästi mukaan toimintaamme. Turun Seudun Metsäpirttikerho toivottaa hyvää joulua ja menestyksellistä uutta vuotta kaikille Suvannon Seudun lukijoille! Niilo Kiiski

26 26 Myllärin pieni Kirsti nähdään vieläkin Metsäpirtin raitilla N:o 8 Vanhassa valokuvassa mylly seisoo paikallaan Viisjokeen viettävässä rinteessä. Oikealla näkyy alkuperäisen myllytuvan pääty ja pihakoivujen takana Myöhäsen asuintalo, jonka yhteydessä toimi sekatavarakauppa. Kun Metsäpirtissä aikuiset puhuivat myllärin pienistä tytöistä, tarkoitettiin silloin Kirsti ja Hillevi Marteliusta. Tyttösten isä Toivo työskenteli Veljekset Myöhäsen omistamassa myllyssä Koselan kylässä. Arvostettu ammattimies vastasi viljan jauhatuksesta ja oli siinä tehtävässä yksi pitäjän kiireisimpiä miehiä. Kun rajoja vedettiin sotien jälkeen, oli Karjalan kannaksen asukkaiden kohtalona jättää rakas kotiseutu isolle naapurille. Myllystäkin ovat jäljellä enää muistot. Myllyn sijaintipaikan aivan viime aikoihin saakka osoittanut konehuoneen tiiliseinä on sekin nyttemmin hävitetty. Viisjoessa voi kuitenkin yhä nähdä kahden sulkuportin betoniset jäänteet. Sulkujen avulla säännösteltiin vettä, joka oli sekä myllyn että sähkölaitoksen voimanlähde. Myllärin pienistä tytöistä Kirsti (Lehtovaara) on palannut jälleen kerran lapsuutensa maisemiin. Tällä kertaa visiitti ajoittuu Metsäpirtti-päivien yhteyteen. Ennen pääjuhlan alkua on aikaa kierrellä ja katsella muuttunutta kyläraittia. Alas Viisjoen rantaan johtaa kapea polku. Sen varteen jää ajan harmaaksi patinoima puutalo. -Tämä talo on myllytypa, jossa minäkin olen asunut, Kirsti sanoo. Myllyä käytettiin viimeiseen saakka Kyseessä ei kuitenkaan ole se alkuperäinen myllytupa, jossa mylläri perheineen asui ennen talvisotaa. Rauhanaikainen myllytupa tuhoutui talvisodassa, ja uusi ilmestyi samalle paikalle talvisodan ja jatkosodan välillä. - Uuden myllytuvan perheemme otti käyttöön vuonna 1941, kun suomalaiset olivat vallanneet Metsäpirtin takaisin neuvostosotilailta ja lupa kotiinpaluuseen oli saatu. Myöhäsen asuin- ja kauppatalo, joka hallitsi Viisjoen rantatöyrästä Salmen sillan suussa, katosi savuna ilmaan jo talvisodan ensi tunteina. Rakennuksesta on säilynyt joitakin valokuvia ajalta ennen syksyä Näistä vanhoista kuvista muutama on päätynyt nykyistä Zaporozhskojen kuntaa esittelevään multivisioon, joka esitettiin Metsäpirtti-juhlan yleisölle paikallisessa kulttuurikeskuksessa. Mylly selvisi talvisodasta jotakuinkin ehjänä, ja se oli kovassa käytössä aina kesäkuuhun 1944 saakka. Myöhäsen talon paikalla seisoo nyt neuvostoaikana kauppakiinteistöksi rakennettu matala harkkotiilitalo. Aivan äskettäin taloon muutti apteekki. Naapurusten välit olivat läheiset Kirsti Lehtovaara oli rippikouluiässä, kun toinen ja lopullinen lähtö Metsäpirtistä tuli vihollisen suurhyökkäyksen alta. Kirstin mieleen on juurtunut muisto uuden myllytuvan kellarista, johon aluksi mentiin suojaan kranaattisateelta. Marteliusten ja Myöhästen kanssakäyminen samassa pihapiirissä oli ollut läheistä. Mylläri arvosti hyvää työantajaansa ja työantaja puolestaan arvosti osaavaa ammattimiestä. Tytöt piipahtivat naapurin puolelle tuon tuostakin. - Esimerkiksi joulut vietimme aina yhdessä Myöhästen kanssa. Eräänä jouluna Myöhäsen saliin oli tuotu katoon asti ylettyvä kuusi, jon-

27 N:o 8 27 ka oksilla riippui kirkkaita lasikoristeita. Meistä lapsista ne olivat ihmeellisiä. Myöhäsen perheeseen kuului kaksi komeaa poikaa, Väinö ja Josi. Tyttöjen ja poikien selvästä ikäerosta huolimatta asetelma antoi vanhemmalle talonväelle aiheen kiusoitella Kirstiä ja Hilleviä nimittämällä heitä minjakoiksi. - Josi oli hauska poika. Hänellä oli aina jotakin jekkua mielessä. Hauskanpito alkoi heti, kun hän tuli viikonlopuksi kotiin Käkisalmesta, jossa kävi oppikoulua. Vanhoja Metsäpirtin muistojaan Kirsti käy verestämässä paikan päällä vuosittain. Käyntejä on kertynyt jo 38. Jokaiselta käyntikerralta hän on kirjoittanut kronikan. Viisjoen kuohuista pyydettiin lohta Toivo Martelius opetti pian Maunopoikansa myllytöihin. Maunon apuna myllyssä hääri ajoittain Toivon vanhimman tyttären Lyylin poika Leo Laulajainen, joka nyt mielellään esittelee Metsäpirttiä Josin perillisille paikan päällä. Leon asia- ja muistitiedot Koselan myllyn vaiheista ovat tarkkoja: - Tuossa oli aikanaan puomi, johon hevoset kiinnitettiin, hän viittaa kädellään. Hevoskärreistä viljasäkit nostettiin vaunuun, joka sitten työnnettiin kiskoja pitkin myllyn kolmanteen kerrokseen. - Ylhäältä jyvät pudotettiin toiseen kerrokseen, jossa jauhinkivet olivat. Valmiit jauhot otettiin vastaan ja säkitettiin ensimmäisessä kerroksessa. Veljekset Myöhäsen mylly, saha ja sähkölaitos ilmoitti palveluistaan Käkisalmen Sanomissa. Mylly oli laajalti tunnettu, ja jauhattajia tuli pitkienkin matkojen päästä. Viljelijöiden pitii varata jauhatusaika etukäteen. Välillä toki ehdittiin kalastamaankin. Tarinat Laatokan lohen kevätnoususta Viisjokeen eivät ole Leon mukaan mitään legendaa, vaan täyttä totta. Sulkujen kohdalla lohien pyytäminen kävi varsin helposti ja joskus saaliiksi saatiin melkoisia vonkaleita. Pentti Myöhänen Kirsti Lehtovaara uuden myllytuvan edessä. Talo on asuttu ja päällisin puolin ennallaan lukuun ottamatta verantaa, joka on jälkeenpäin rakennettu. Leo Laulajaisen asia- ja muistitiedot Metsäpirtistä ovat tarkkoja. Leon takana on kuulolla Toivo-myllärin pojanpoika Valto Martelius. Perinteiseen tapaan kesän Metsäpirttijuhlien juhlaväki kokoontui myös lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkin äärelle.

28 28 N:o 8 Taidemaalari Liisa Björn: Yö inspiroi taiteilijaa Liisa Björn maalauksia: Kohta on yö, Hyvinkään taidemuseo Liisa Björn (s. 1972) on opiskellut Hyvinkään taidekoulussa ja Viron taideakatemiassa Tallinnassa. Hänen maalaustensa sanotaan jatkavan Hyvinkään taiteilijoiden komeata ekspressiivisen taiteen perinnettä. Maalausten hätkähdyttävät aiheet, väkevät värit ja muodollisuuksista piittaamattomat siveltimenvedot voivat tehdä katsomiskokemuksesta rankan mutta samalla voimakkaasti mieleen jäävän. Taidemuseon seinillä on suurikokoisia värikkäitä maaluksia. Paljon punaista väriä, mutta myös täysin harmaita hiilenvärisiä töitä. Vahvat ihmishahmot ja eläimet tulevat lähelle katsojaa. Joissakin maaluksissa siveltimenvedot ovat pyörteisiä, tuntuu, että hahmot liikkuvat. Avauspuheessaan museonjohtaja viittaa Liisa Björnin sukujuuriin Metsäpirtin Vaskelassa: runonlaulajat, tietäjät, loitsut. Taiteilija kertoo, että hänen äitinsä isä oli Aleksanteri Koskinen ja äidinäiti Eliisa Hinkkanen, hänen vanhempansa ovat Eira ja Kyösti Björn. Kyllä Vaskelaan tekee mieli lähteä, toteaa Liisa Björn. Liisa Björn kertoo näyttelyn yöteemasta: Yö liittyy kaikkiin näyttelyn töihini jo pelkästään otollisena työskentelyajankohtana. Se on aika, jolloin irtoan päivärytmeistä ja aikatauluista ja saan aloittaa sapattilentoni. Yöpuoleen liittyvät intuitiot ja vaistot, jota tarvitsen ollakseni ehjä ja kokonainen. Voimme elää teknologian ja tieteen viitoittamaa elämää, mutta ne eivät sulje pois elämän salattua villiä puolta. Helka Korpela Vuoden 2011 karjalaisessa käsityökilpailussa etsitään villasukkaa Vuoden 2011 käsityökilpailuun osallistumisaikaa on neljä kuu kautta, Tulokset julkaistaan toukokuussa Kilpailutyö on neulottu lapsen, naisen tai miehen villasukkapari. Ei erikseen naisten tai miesten sarjaa. Materiaali vähintään 30-prosenttista villaa. Kilpailussa arvioidaan vain neulomalla tehty työ, muita tekniikoita ei oteta vastaan. Työt lähetetään kunkin alueen karjalaisseurojen piirin kautta. Osallistujan ei tarvitse olla piirin jäsen. Karjala-kortin omistavien kilpailijoiden on mahdollista saada työn toimituskulut omalta seuralta tai piiriltä. Karjalan Liiton naistoimikunta pidättää oikeuden muuttaa esimerkiksi sarjajakoa arvioinnin yhteydessä, mikäli kunakin vuonna annettu kilpailutehtävän luonne antaa siihen aihetta. Arvioinnin tekee naistoimikunnan kokous mahdollisesti asiantuntijoiden avustuksella. Kilpailussa palkitaan vain kilpailuohjeen mukaisesti valmistettuja töitä. Tekijän nimi ja osoitetiedot sekä piiri merkitään työhön lujasti ja niin, että ne eivät ole näkyvissä työtä arvioitaessa. Kilpailutöiden palautumisesta tekijälleen vastaa piirin henkilö, joka on työn vastaanottanut. Käsityökilpailutyöt toimitetaan kunkin piirin kilpailuvastaavalle, yleensä piirin naistoimikunnalle. Mihinkään piiriin kuulumattomat suku- ja pitäjäseurojen jäsenet lähettävät työnsä sen piirin kautta, minkä alueella on seuran kotiosoite. Piirissä valitaan sarjojen kolme parasta toimitettavaksi valtakunnalliseen kilpailuun. Piireissä arvioinnin tekee kilpailuvastaava naistoimikunnan tai piirikokouksen avustamana. Piiri voi palkita sinne lähetettyjä töitä niin halutessaan. Piirien naistoimikuntien/piirien tulee vastata valtakunnalliseen kilpailuun lähetettyjen töiden postitus- tai toimituskuluista. Piiriin kuulumattoman kilpailijan on vastattava itse piirin kilpailuun asti myös työn palautuskustannuksista. Piirit voivat neuvotella kilpailutöiden tekijän kanssa, luovuttaako tämä työn piirin käyttöön esimerkiksi varainhankintaan myyjäisissä tai arpajaisissa.

29 N:o 8 Nuori väitöskirjantekijä tutki liikesuhteiden luomista Kiinaan 29 Karjalaisjuurinen diplomi-insinööri Anna Kaunonen, 26, on väitellyt Tampereen teknillisen yliopiston teknis-taloudellisessa tiedekunnassa 29. lokakuuta. Annan mummo Pirkko Järvensivu, o.s. Uosukainen, on kotoisin Sakkolan Kiviniemestä. Englanniksi tehty väitöskirja käsittelee sitä, miten suuri merkityskulttuurituntemuksella ja kulttuurierojen tunnistamisella on kansainvälisessä liiketoiminnassa. Anna Kaunonen on väitöstyössään perehtynyt teollisten asiakas-toimittajasuhteiden kehitykseen kiinalaisessa kontekstissa. Kiinalaisten kanssa liikesuhteita rakentavien länsimaalaisten tulee olla valmiita muokkaamaan tapojaan, tuotteitaan ja palveluitaan kiinalaiseen tarpeeseen sopivaksi. Neuvottelutilanteessa länsimaalaisten tulee olla pitkäjänteisiä ja hyväksyä myös hiljaisuus. Siinä suomalaiset ovatkin länsimaalaisista ehkä lähempinä kiinalaisia, Kaunonen luonnehtii.kaunosen mukaan kiinalaiset edelleen toivovat pidempiaikaisia liikesuhteita. Vaikka guanxin, suhteiden, merkitys on tutkimuksessa haastateltujen mielestä vähenemässä länsimaalaistuvassa Kiinassa, on henkilökohtaisilla suhteilla edelleen tärkeä rooli liikesuhteissa. Yritysten edustajien välisiä suhteita voidaan tavallaan verrata parisuhteisiin: henkilöiden välillä täytyy olla tietynlaista kemiaa ja kommunikaation tulee toimia. Kestävien lii- kesuhteiden takana on usein pitkäaikaiset henkilökohtaiset suhteet, Kaunonen toteaa. Koska kiinalainen liiketoimintamalli eroaa niin suuresti länsimaalaisesta, on suomalaisten yritysten helpompi aluksi etsiä asiakkaita esimerkiksi Shanghaista ja Hong Kongista. Näiden länsimaalaistuneiden rannikkokaupunkien yritykset ovat helpommin lähestyttäviä ja usein otollisia asiakkaita suomalaisille yrityksille myös korkeamman teknologian tarpeensa vuoksi, Kaunonen sanoo. Kiinalaiset kokevat ekspatriaatit eli ulkomailla työkomennuksella olevat työntekijät, edelleen tärkeiksi ja hyödyllisiksi. Ekspatriaattien läsnäolo koetaan merkkinä pitkän tähtäimen sijoituksesta Kiinan markkinoille. Lisäksi ekspatriaatit toimivat tiedonvälittäjinä Kiinasta pääkonttorille Suomeen. Ekspatriaattien tulisi tuntea paikallinen kieli ja liiketoimintakulttuuri. On tärkeää, että heidän annettaisiin kehittää paikallisosaamistaan esimerkiksi puoli vuotta ennen pestinsä alkamista. Kestävien suhteiden turvaamiseksi tulisi ekspatriaattien viipyä Kiinassa vähintään kolmesta viiteen vuoteen, Kaunonen näkee. Kaunosen mukaan ekspatriaattien lisäksi yrityksillä tulisi mahdollisuuksien mukaan olla myös paikallista markkinointia, myyntiä, tuotantoa ja tuotekehitystä, jotta asiakkaita voidaan palvella paremmin. Kiinassa kuitenkin ongelmana on kopiointi. Siksi on tärkeää, ettei työntekijöille tai alihankkijoille paljasteta liikaa yritys- ja tuotetietoja. Ydinosaamisalueita tai yritysten varjelluimpia salaisuuksia sisältävät alikokoonpanot tulisi edelleen toimittaa Kiinaan sen sijaan, että ne valmistettaisiin paikallisilla tehtailla, Kaunonen kertoo. Väitöskirjan nimi on The Development of Industrial Buyer-Seller Relationships in a Chinese Context ( Teollisten asiakas-toimittajasuhteiden kehitys kiinalaisessa kontekstissa ). Vastaväittäjänä toimi professori Kimmo Alajoutsijärvi (Oulu Business School, Oulun yliopisto). Tilaisuutta valvoi professori Olavi Uusitalo TTY:n teollisuustalouden laitokselta.. Anna Kaunonen on kotoisin Tampereelta ja on väitöskirjaansa tehdessään työskennellyt Tampereen teknillisessä yliopistossa ja apurahatutkijana. Sakkolan kirkonkylän nuorisoseura lähtee Sakkolaan kotiseutumatkalle ja lisäksi Viipuriin Yövymme kaksi yötä Kiviniemessä Hotelli Losevskayassa ja yhden yön Viipurissa Hotelli Victoriassa. Matkalla on omiin kotipaikkoihin tutustumisen lisäksi mahdollisuus osallistua yhteisiin retkiin. Alustavan ohjelman mukaan käymme Sakkolan kirkolla, Käkisalmessä, Keljassa, Haparaisissa ja Äyräpäässä. Viipurissa teemme kiertoajelun ja tutustumme Viipurin linnaan, Alvar Aallon suunnittelemaan kirjastoon ja Monrepon puistoon. Illallista syömme Viipurin pyöreässä tornissa. Mukaa mei vallattomaa sakii mahtuu viel lähtijöitä! Tule siekii! Matkanjohtajana toimii Anne Äikäs Soitaha sie ja kysy lissää puh

30 30 Hovinkylä-Ojaniemi -kirjan aineistonkeruu jatkuu vielä N:o 8 Hovinkylän väkeä kokoontui kirjaprojektin ja Hovinkylä-seuran tulevien juhlien tiimoilta Lempäälässä Siiri Haaviston, o.s. Jyräs, kotona marraskuun lopussa. Kuvassa vas. Seppo Jyräs, Kari Viikari, Raija Puranen, Mirja Antila, Annikki Pekkanen, Pekka Hinkkanen ja Toimi Virolainen. Hovinkylän ja Ojaniemen yhteisen kyläkirjan aineistonkeruu jatkuu vielä. Työryhmät ovat pitäneet kokouksiaan ja aineistoa peräänkuulutetaan edelleen. Jokaisen perheen ja suvun toivotaan tarkistavan tietonsa, että aiempien julkaisujen mahdolliset epätarkkuudet saadaan korjattua. Kirja tarkoitus julkaista ensi kesänä Vuosi on merkkivuosi, sillä Hovinkylä tulee satavuotiaaksi ja Hovinkylä-seura 90-vuotiaaksi. Hovinkyläseura suunnittelee myös oman historiikkinsa kokoamista kansiin; aineistoa työstävät mm. Mirja Antila ja Toimi Virolainen. Kirjan aineiston pohjana on jo Hovinkylä-seuran kolme aiemmin julkaisemaa teosta, joista yhdessä on myös Ojaniemen asioita. Tuleva uusi kirja on tarkoitus tehdä kovakantisena ja ulkoasultaan samantyyppisenä kuin Sakkola-Säätiön aiemmin julkaisemat kyläteokset. Tarkempia tietoja asiasta antavat sekä valokuvia, kertomuksia ja yhteystietoja muihin asioista tietäviin vastaanottavat mm: Soini Hartikainen, Jähkyentie 66, Hauho, Puh , (03) HUOM: Soini asuu talvikauden Espanjassa, joten häneen saa tänä aikana parhaiten yhteyden s-postilla! Maija-Liisa Lamppu, Kerttulantie 1 D 79, Raisio, Puh , (02) Riitta Nikkonen, Karrolantie 15, Raisio, Puh , (02) Seppo Jyräs, Vaarnatie 12 C 15, Nokia, Puh , (03) Marjo Ristilä-Toikka, Rautasemantie 375, Lempäälä p Antti Hynnä, Ollilantie Lempäälä p Hovinkylä-seura toivottaa hyvää joulua ja onnellista vuotta 2011

31 N:o 8 31 Sakkolan Kiviniemen kyläkirjan teko käynnissä: seuraava tapaaminen tammikuussa Lempäälässä Myös Kiviniemen kyläkirjan aineistonkeruu jatkuu. Syyskuussa Lempäälässä pidetyssä kokouksessa nimettiin kirjatyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Satu Karvinen; hänen pappansa Olavi Havian juuret olivat Kiviniemessä. Alustavan aikataulun mukaan Kiviniemi-kirja julkaistaan kesällä Seuraavan kerran Kiviniemen materiaalin keruusta kiinnostuneet kokoontuvat Lempäälän Ehtookotoon (Katepalintie 9, Lempäälä) lauantaina klo 11. TERVETULOA MUKAAN! TIEDUSTELUT ja ILMOITTAUTUMISET kokousta varten: * Marjo Ristilä-Toikka p Antti Hynnä p , Satu Karvinen, Sakkolan kyläkirjat on hyvä lahjavihje Katso tilaustiedot sivulta 39; tilaa heti, niin saat lahjat vielä jouluksi! KESÄRETKELLE SAKKOLAAN JA KÄKISALMEEN (Huom. uudet päivät) Teemme kotiseuturetkiä, käymme Keljan taistelun muistomerkillä ja päiväretkellä Käkisalmessa. Majoitumme tasokkaasti Dacha -hotellissa Suvannon rannalla. Hinta 410 euroa. Sortavala Valamo Aunus Syväri - Terijoki MATKA LAATOKAN YMPÄRI MUISTOJA KARJALASTA päivän matkalla kierrämme Laatokan ja vierailemme Valamon ja Syvärin luostareissa. Tutustumme mm. Sortavalaan, sodan aikaisiin taistelupaikkoihin, Suomen vanhaan rajaan Rajakonnussa sekä Aunukseen. Hinta 499 euroa. TVERIN KARJALAAN Tverin karjalaiskylät sijaitsevat Sisä-Venäjällä n. 200 km Moskovasta Pietarin suuntaan. Yövymme Pietarissa, poikkeamme Novgorodissa ja Tverin karjalaiskylissä tapaamme paikallisia asukkaita. Hinta 695 euroa. Tervetuloa kanssamme leppoisille kesäretkille kauniiseen Karjalaan. Huom. Teemme ryhmämatkoja ympäri maailmaa, pyydä tarjous ryhmällesi. Varaukset ja tarkemmat matkaohjelmat: Ryhmämatkatoimisto Resviaria Oy Vesilahden Liikenne Ky Hämeenkatu 5 A, 4. krs, Tampere Myllytie 58, Narva Puh Puh tai

32 32 Varpaat Vuokselasta Varpaan veljessarja Vuokselan Kuninkaanristin kylästä. Tiettävästi ennen julkaisemattomat valokuvat on Suvannon Seutuun lähettänyt Raakel Anneli Varvas-Laitinen Kanadasta. Kuvissa ovat Simo ja Hedvik (Hetti) Varpaan pojat Antero s. 1911, Teuvo 1913, Leevi 1915, Viljo 1917 ja Pentti N:o 8 Punkalaitumen karjalaiset valmistautuvat Terveisiä Punkalaitumelta, syyskokouksesta ja karjalaisilta! Ko -kouksen puheenjohtajana oli Marju Pihlajamaa ja sihteerinä Pirjo Korkka-Vuorinen. Ensi vuoden toimintasuunnitelmassa on tarinakerhot, retket ja yhteistoimintaa vanhustyössä muiden yhdistysten ja seurakunnan kanssa. Lisäksi pyritään täydentämään kirjaston karjalaishyllyä. Elokuun ensimmäisenä sunnuntaina juhlitaan Sakkola-juhlia. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Yrjö Pitkänen, varalla Jouko Tatti, sih- jo tuleviin Sakkola-juhliin teerinä Pirjo Korkka-Vuorinen. Muut hallituksen jäsenet ovat Pekka Karppanen, Tapani Patja, Alli Hynnä, Helka Lemmetti ja Eija Kuparinen. Sakkola-juhliin toivotaan paljon vieraita, varsinkin nuoria lapsineen ja vunukoineen. Yli-Kirran museolla löytyy tutustumista Koiramäen taloon. Samoin sukuseurat voisivat kokoontua Koulutintissä vaikkapa jo lauantaina. Sääntömääräisten asioiden jälkeen keskusteltiin aiheesta karjalaisuus tänään. Mainittiin mm. sukuseurojen aktiivisuudesta, kyläkirjojen tekemiset ja julkaisut, netissä olevat sukujen ja yhdistysten sivut ja kotiseutumatkailut. Lisäksi kuultiin uutta karjalaista musiikkia, Marju Pihlajamaan esittämänä laulu Äiti Karjala, joka oli voittosävelmä piirin musiikkikilpailussa. Seuraavalla kerralla klo 13 kokoonnutaan Vanhustentalon kerhohuoneelle syömään joulupuuroa ja laulamaan tuttuja lauluja. Rauhaisaa joulua ja onnekasta tulevaa vuotta! Punkalaitumen Karjalaiset ry Antero. Teuvo. Leevi. Viljo. Pentti.

33 N:o 8 Rytyn sisarukset tunnematkalla evakkovaelluksella Rytyn sisaruksista Ritva ja sama na päivänä 74 vuotta täyttänyt Aarre osallistuivat yli neljänsadan vaeltajan joukossa elämykselliselle tunnematkalle helteisessä Urjalassa heinäkuun 10. päivänä. Järjestyksessä neljännen Evakkovaelluksen avasi professori Laila Hirvisaari Urjalan asemalla, josta kuljettiin seitsemän kilometrin matka pieniä kyläteitä pitkin Urjalan kirkonkylään Laukeelaan. Vaellus oli kunnianosoitus kaikille evakoille ja heidän selviytymiselleen. Lisäksi muisteltiin jälleenrakentamisen vuosia, joista muistut-tivat muunmuassa toisen taukopaikan Järveläisen talon pihapiirin työnäytökset, kärryn-pyörän tervaus sekä polttopuiden teko maamoottorin avulla. Matkan aikana tarkastettiin myös kulkulupia ja metsässä vilahteli sotilaita. Evakkovuosien tunnelmaa oli tavoitettu pukeutumalla sotavuosien asuihin. Urjalan asemalle pystytetyssä valokuvanäyttelyssä vanhat kuvat kertoivat evakkojunien purkamisesta. Juuri Urjala on ollut monelle evakolle ensimmäinen kosketus uusille asuin-seuduille, sinne saapui nimittäin joulutammikuussa 1940 jo evakkoa Sakkolasta ja Kuolemajärveltä, kun omaa väkeä kunnassa oli Iloisempia tunnelmia asemalla elettiin, kun sieltä lähdettiin takaisin kotiin Karjalaan. Kesällä 1944 Urjalan asemalle tuli jälleen evakkojunia, silloin Muolaasta. Niissä saapui paikkakunnalle myös kuusivuotiaana evakkolapsena pastori Jorma Susi, joka vaelluksen päätteeksi piti kenttähartauden Urjalan kirkolla. Suden tapasi sakkolalaisjuurinen Aarre Rytty, joka puolestaan oli päätynyt Urjalan asemalle joulukuussa 1939 kolmivuotiaana evakkona äitinsä ja puolitoistavuotiaan veljensä kanssa. Susi ja Rytty opiskelivat samaan aikaan Helsingin evankelisessa kansankorkeakoulussa ja näin he näkivät jälleen toisensa 55 vuoden jälkeen. Urjalassa he eivät aikoinaan kohdanneet, koska Rytyn perhe päätyi toisen evakkoonlähdön jälkeen kesällä 1944 Saarijärvelle, jos- sa Ritva-sisar sitten syntyi syyskuussa perheen viidenneksi lapseksi. Rytyn sisarukset olivat tyytyväisiä Urjalan Karjalaisten ja Evakkolapset ry:n järjestämään vaellukseen. Seuraavan Evakkovaelluksen aika ja paikka ovat toistaiseksi ratkaisematta. Aikaisemmin se on järjestetty kahdesti Virolahdella ja kerran myös Lohjalla. Lisätietoja Evakkovaellusta edeltäneenä päivänä vierailimme kymmenensillä Narvan Markkinoilla Vesilahdella, jossa koimme toisen mieliinpainuvan elämyksen. Näimme paikkakunta-laisten toteuttaman historiallisen kulkueen, joka roolihahmojen ja monenlaisten apuvälineiden muodossa esitti Vesilahden pitkää ja rikasta historiaa. Todella paljon oli nähty vaivaa puvustuksessa sekä rekvisiitoissa ja täytyy vain ihailla, että helteisestä säästä huolimatta pienetkin lapset jaksoivat olla mukana tapahtumassa. Yhtenä osana kulkueessa oli karjalaisten tulo Vesilahdelle, jolloin lueteltiin paikkakunnalle saapuneiden perheiden nimet. Tämä huomionosoitus kosketti meitä jälkipolvia suuresti. Mirja Antila o.s. Rytty Rytyn sisarukset Aarre ja Ritva. 33 Jorma Susi ja Aarre Rytty tapasivat 55 vuoden jälkeen.

34 34 Taipaleenjoki ennen Suvannon laskua N:o 8 Taipaleenjoen maisemista ennen Suvannon laskua tehdyn kartan on Sakkola-Museolle toimittanut Teuvo Viskari. Kartan on tehnyt Esko Viskari Terenttilästä. Suvannon pintaan (7,4 metriä merenpinnasta) on lisätty 7,6 metriä ja sabloni on tehty kartan 15 metrin korkeuskäyrän mukaan. On luultavaa, että todellinen vedenpinnan lasku vuonna 1818 on noin pari metriä vielä suurempi. Eräät tietolähteet puhuvat jopa 10 metrin laskusta. Koska kartan korkeuskäyrät ovat 5 metrin käyrävälein, on tähän otettu tätä varovainen mallinne. Pohjakartat ovat 1930-luvulta, mittakaava 1: Suvannon pinnan laskuun liittyvistä tapahtumista on monestikin kerrottu Suvannon Seuduista, ja aiheesta löytyy kirjoitus myös nettisivuilta Viereisessä kuvassa sama maisema vuoden 1818 jälkeen.

35 N:o 8 Sakkola- Museolle lahjoituksia 35 Sakkola-Museo on saanut jälleen lisää lahjoituksia kokoelmiinsa. Tapio Määttänen on lahjoittanut kirjasarjan Siirtokarjalaisten tie I-IV. Toimi Virolainen on antanut museolle äitinsä Alina Virolaisen Marttapuvun merkkeineen. Anja Kauppinen on luovuttanut Aino Nummeahon omistaman vanhan käsilaukun. Akaan Karjalaseuralta on saatu 4 kpl kirjoja, Johanna Salin: Karjalaa emme unohda uutta rakentaen, perintöä kunnioittaen 70 vuotta kulttuurityötä Akaan karjalaseurassa, 293 s. Lisäksi lukuisilta henkilöiltä on tullut kuvia ja asiakirjoja skannattavaksi. Esimerkiksi Esko Kalloselta on skannattu talteen yli 1000 kuvaa liittyen säätiön toimintaan, erilaisiin juhliin Sakkolassa yms, kertoo museovastaava Antti Hynnä. Vuoden karjalaiset kirjat Jokiristeilyt Laatokan ja Äänisen risteily , ja Pietari-Neva-Syväri-Ääninen-Kizhi- Petroskoi-Valamo alk. 648 Moskovasta Pietariin Moskova-Uglits-Jaroslavl-Tserepovets-Volga. Ääninen-Syväri-Laatokka-Pietari alk. 998 Volga Don Pietari-Nizhny Novgorod-Kazan- Samara-Saraton-Volgograd-Donin Rostov alk Asiantuntijoina mm. arkeologi Pirjo Uino, emerituspiispa Voitto Huotari, piispa Arseni, evl Ilmari Hakala, Saarijärven maalaislääkäri Tapani Kiminkinen konsertteja ja tunnelmaa luovat Pasi Kaunisto,Vesa Tuomi, Seppo Hovi, Ossi Runne, Ahti Jokinen, Hanna Ekola Lomalinjan kesän 2011 Venäjän jokiristeilyistä myönnämme kaikille SUVANNON SEUDUN LUKIJOILLE 30 ALENNUKSEN. Puh Tapani Kiminkinen Sampo Ahto Sotahistorialliset matkat Kulttuuria ja sotahistoriaa Puolassa ja itäisessä Saksassa Tallinna, Varsova, Krakova, Leipzig, Rostock. Tarinantäytteisiä kohteita: Liettuassa ristimäki, Varsovan juutalaisten ghetto, Krakovassa koskettava Auschwitz, iloisempien tunnel mien Leipzig ja hansakaupunki Rostock. Suomalaisten 30 vuotisen sodan taisteluihin tutustutaan Lützenissä ja Breitenfeldissä. Asiantuntijaoppaat evl Ilmari Hakala ja Leena Hakala 898 Kulttuuria ja sotahistoriaa entisessä Itä-Preussissa Gdynia, Gdansk, Westerplatte, Görlitz ja Hitlerin Sudenpesä, Kaliningrad, Kuurin kynnäs, Klaipede, Palanga ristikukkula, Riika, Tallinna. Asiantuntijaopas ev Sampo Ahto 938 Sotahistoriaa ja kulttuuria Karjalan kannaksella Ihantala, Portinhoikka, Muolaa, Äyräpää, Siiranmäki, Kuuterselkä, Raivola, Terijoki, Perkjärvi, Summa, Viipuri. Asiantuntijaopas evl Juhani Myyryläinen 339 Laatokan kierros ja Viipuri, Summa, Raivola, Terijoki, Syväri, Aunus, Salmi, Nietjärvi, Sortavala.Asiantuntijaopas evl Ilmari Hakala tai evl Esko Lappalainen 388 Karjalan Liitto on valinnut vuoden karjalaiseksi kirjaksi Kävelyretkiä 1930-luvun Viipurissa Eino Partasen valokuvia ja vuoden karjalaiseksi pitäjäkirjaksi Monta kotia, kaksi tarinaa karjalaiset Sisä-Savossa. Vuoden karjalaisen kirjan Kävelyretkiä 1930-luvun Viipurissa Eino Partasen valokuvia -teoksen on toimittanut Petri Neuvonen. - Teos on merkittävä kunnianosoitus valokuvaaja Eino Partasen elämäntyölle, sanoi valinnan tehnyt Karjalan Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Laukkanen. Eino Partasen onnistui pelastaa laaja satojen lasinegatiivien kokoelma sodan jaloista ja uudessa kirjassa on myös runsaasti aiemmin julkaisemattomia kuvia. 15 Vuoden karjalainen pitäjä- ja kyläkirjakisaan osallistuneesta teoksesta voittajaksi valikoitui toimittaja Leni Koukkarin toimittama kirja Kaksi kotia, monta tarinaa karjalaiset Sisä-Savossa. Kirja välittää Rautalammille, Suonenjoelle, Vesannolle, Karttulaan ja Tervoon asutettujen siirtokarjalaisten vaiheita ihmisen äänellä. Henkilökohtaiset muistot ovat kirjan perusmateriaalia. Niihin on yhdistetty monenlaista tausta-aineistoa. - Kirjan vahvuuksia ovat runsaslukuinen kirjoittajajoukko ja monipuolinen sisältö, toteaa valinnan tehnyt Karjalan Liiton hallituksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström. Vuoden karjalaisen kirjan ja karjalaisen pitäjäkirjan valinnalla Karjalan Liitto haluaa kiinnittää huomiota Karjalaa ja erityisesti luovutettua aluetta esittelevään laadukkaaseen ja monipuoliseen kirjallisuuteen, jota jatkuvasti ilmestyy. Vuosittain julkaistaan useita kymmeniä kylä- ja pitäjäkirjoja, muistelmateoksia ja muita Karjalan historiaa esitteleviä teoksia.

36 36 N:o 8 Taiteilijoita - juuret Metsäpirtissä: Ikonimaalari Riitta Haapsaari-Meinrenken Raija ja Riitta Haapsaari, taustalla Riitan maalaamia ikoneita. Eipä arvannut vastavalmistunut farmaseutti Riitta Haapsaari, kun hän lähti 1971 viransijaiseksi luokkatoverinsa miehen asevelvollisuusajaksi, että siitä tulisi nyt jo yli 35 vuotta kestänyt ajanjakso. Asevelvollisuus kesti Saksassa silloin kaksi vuotta ja palkat olivat paremmat kuin Suomessa. Opintolaina tuli maksetuksi, mutta kuvioihin tuli rakkaus ja avioliitto ennen pitkää. Nyt Hartwig ja Riitta ovat olleet naimisissa jo yli 20 vuotta. Riitta on harrastanut maalaamista aina, mutta ikoneista hän kiinnostui ammattimaisesti eläkkeellä jäämisensä aikoihin. Koulutuksensa hän on hankkinut kurssilla Uudessa Valamossa ja hän on saanut oikeuden käyttää ammattinimikettä Ikonimaalari. Hänen ensimmäinen näyttelynsä oli v.2002 kotikaupungin Friesoythen kulttuurikeskuksessa, Alte Wassermuhlessä, joka on tosiaan ollut vesimylly pienen kosken rannalla. Riitta on saanut hyvin julkisuutta paikallisissa lehdissä. Eräässä haastattelussa arvellaan, että kiinnostus ikonimaalaukseen johtuu taiteilijan suomalaisista, karjalaisista sukujuurista, jotka ovat Venäjän rajalla eikä ortodoksisuuskaan ole vierasta. Haastatteluissa ja näyttelyjen avajaisissa Riitta kertoo ikonien uskonnollisesta merkityksestä, tekotavoista, materiaaleista ja ikonien henkilöistä. Näyttelyn ikoneihin liittyy myös saksankielinen selostus. Vuoden 2003 näyttelyssä oli mukana toinen suomalainen, Mervi Windels, tekstiilitaiteilija. Tohtori Jutta Endbers avasi näyttelyn kertoen millaisia kriteereitä kirkko asettaa ikonimaalaukselle. Freisoythen alue on hyvin katolilaista ja ihmiset ovat kiinnostuneita ortodoksiseen kirkkoon kuuluvista ikoneista. Erityisesti Neitsyt Maria-ikonit herättävät uteliaisuutta. Kolmas näyttely vuonna 2004 oli Hannoverin St. Thomas Kirchen tiloissa, vuoden 2005 näyttely oli katolisessa kulttuurikeskuksessa(stiftung Kardinaal von Galen) yhdessä ystävien Anja ja Päivi Loikalan kanssa. Näyttely oli nimeltään Spiegelung der Göttlichen ja avajaiset olivat juhlalliset; tohtori Martin Feltesin esittely ja viulumusiikkia. Vuoden 2007 ikoninäyttely oli keväällä Diepholzissa ja viimeisin jälleen kulttuurikeskus Alten Wassermuhlessä vuonna 2008 yhdessä kahden ulkosuomalisen, Mervi Windelsin (käsinmaalatut tekstiilit) ja Päivi Schmidtin(kudonnaiset) kanssa. Seuraavaa näyttelyä Riitta suunnittelee parin vuoden päähän. Hänellä on kotonaan, talon toisen kerroksen aulassa pysyvä ikonimaalausnäyttely. Raija Haapsaari Sukujuuret: Metsäpirtin Saaroisten kylän Haapsaaret, Tahvon sukuhaara sekä Joentaan kylän Torikka/Hiltusten sukuhaara

37 N:o 8 37 Rakkaamme Yrjö Emil Kaulin s Sakkola k Alastaro Olen siirtynyt vain rauhaan lepäämään, silti teidän olen, lähellenne jään. Tallentakaa menneen parhaat muistot, muiden olla antakaa. Kuin ennen voimissani te minua muistakaa. Aaro Loponen kotipihalla Espoossa. Taiteilija Aaro Loponen Aaro Loponen syntyi Sakkolan Haparaisissa talollisen Juho ja Lyydia Loposen seitsemäntenä lapsena. Koti oli tyypillinen kannakselainen maanviljelystila muodostuen kahdeksasta eri lohkosta. Perhe asui aluksi Rapamäen Aholassa, Kärtiehaaroissa, isovanhempien Pekka ja Liisa Loposen luona, kunnes muuttivat Korvenkolkan Onnelaan. Hänellä oli seitsemän sisarusta. Koti oli nuorelle Aarolle kannustava ja virikkeitä antava. Hän sai aina halutessaan piirtää, sitä ei koskaan kielletty. Muita harrastuksia lapsena oli urheilu ja ennenkaikkea juokseminen ja talvella hiihto. Lämmöllä ja kaipauksella muistaen Elsa Jouko, Veikko ja Asta perheineen Eino muut sukulaiset ja ystävät Enkelit valkoiset taivaalta tuolta, pitäkää papasta hyvää huolta. lastenlapset Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos myös kaikille Yrjöä hoitaneille. goja, joista tunnetuin lienee Aku Ankan vielä nykyisinkin käytössä oleva. Muotokuvien lisäksi Aaro teki maisemia, asetelmia ja abstrakteja teoksia. Maalausten tekeminen jatkui aina tämän vuoden alkukesään saakka. Aarolle myönnettiin vuonna 2002 ylimääräinen lehtimieseläke ansioistaan, ja lehtimies-urallaan jo aikaisemmin hän oli saanut Suomen Kulttuurirahaston ja Alfred Kordelin-säätiön apurahat. Haparaisten seppeleenlaskussa Keljan patsaalla elokuussa Aaron taiteilijanura alkoi jatkosodan aikana Vesilahdella. Hän piirsi karikatyyrejä ja muotokuvia ystävistään. Sodan jälkeen hän kävi Suomen Taideakatemian koulun Ensimmäinen työpaikka oli Sanomapaino, jossa tarvittiin piirustustaitoista henkilöä töihin. Painosta ura johti Viikkosanomat-lehden ulkoasugraafikoksi vuosiksi SOK-julkaisujen ulkoasusta vastaavana taiteilijana Aaro toimi , kuuden eri julkaisun tekijänä. Suomen Kuvalehden graafikkona hän työskenteli Vuonna 1986 Aaro jäi vapaaksi taiteilijaksi yli kolmenkymmenen vuoden kiireisen lehdistötyön jälkeen. Hän teki arvostettuna muotokuvamaalarina yli 50 työtä valtakunnan vaikuttajista, mm. Ilmari Turjasta, Jermu Laineesta, Rolf Kullbergista, Heikki Haavistosta, Viktor Procope sta jne. Samanaikaisesti hän vastasi Ensovisio-julkaisun taitosta vuosina , piti muutamia yksityis-ja yhteisnäyttelyitä sekä uudisti useiden lehtien lo- Aaro teki kymmenkunta kotiseutumatkaa Sakkolaan. Matkat Haparaisiin ja Korvenkolkalle olivat Aarolle rakkaita ja tärkeitä. Yhä useammin hän halusi palata Sakkolassa lapsuuden maisemiinsa, nähdä edes kivijalka, pihakivi kotitalosta ja uimapaikat vadelmapensaineen Suvannon rannalla. Aaro Loposta jäivät suremaan Ritva-puoliso, Sari-tytär perheineen, Pentti-veli perheineen sekä muut sukulaiset ja laaja ystäväpiiri. Eero Pilviniemi Kotoisin Sakkolan Haparaisista

38 38 Helvi Talvio, o.s. Naskali, syntynyt Sakkolassa, kuoli Lempäälässä. Vihitty avioliittoon Tauno Talvion kanssa. Helvin vanhemmat olivat Aleksanteri Naskali ( ) ja Anna Loviisa, o.s. Karvonen ( ) ja heidän vanhempansa Vilppo Naskali ( ) ja Varpu o.s. Ruuna ( ). Kotikylä Pannusaaren tyttö Venla Maria Pirhonen, o.s. Lemmetty, muisteli Helvin elämää mm. näin hänen muistotilaisuudessaan. Helvi oli Karjalan tyttö, Pannusaaren tyttö. Lapsuudenkoti Naskalin talo oli keskellä kylää Naskalinmäellä. Sinne katsottiin ylöspäin. Helvin isä Aleksanteri Naskali oli liikemies ja maanviljelijä, joka osallistui myös kunnalliseen toimintaan. Perheen muodostivat vaimo Anna Loviisa o.s. Karvanen ja tyttäret Elma, Hilkka Valpuri ja Helvi, joka oli nuorin. Isossa talossa oli paljon tilaa. Siellä asuivat myös talon vanha isäntä ja emäntä, äijä ja mummo, Vilppo ja Varpu kuolemaansa saakka. Karjalaisen tavan mukaan taloa kutsuttiin vanhan isännän mukaan Vilppolaksi, ja asukkaita myös, kuten Vilpon Helvi. Helvin isällä oli kylän ainoa henkilöauto. Hänellä oli myös liiketalo Sakkolan aseman lähellä. Jos kylän lapset sattuivat olemaan kouluun menossa tai tulossa, ja Vilpon Ale samaan aikaan ajossa, oli autokyyti taattu. Lapsirakas Vilpon Ale ei ajanut ohi kyytiin ottamatta. Haitermaan kansakoulu, jota lähiseudun lapset kävivät, on vieläkin pystyssä huolimatta sodista ja monista myllerryksistä. Naskalin talon maalla oli myös pähkinäpuu, jota kylän lapset joskus verottivat. Vilppolassa oli myös koronapeli, joka kiinnosti kovasti. Liikekannallepanon aikana talvisodan alla Naskalin talo tuhoutui tulipalossa, kun taloon majoitetut sotilaat käsittelivät erehdyksessä huolimattomasti paloöljyä sitä lamppuun lisätessään. Helvillä oli vahvat juuret Karjalan mullassa, hän oli 18-vuotias nuori nainen, kun talvisota syttyi ja siviilit evakuoitiin pois alkaneen jatkosodan aikana, kun suomalaiset valtasivat takaisin menetetyt alueet ja sota oli muuttunut asemasodaksi, ihmiset saivat palata takaisin koteihinsa. Naskalin uusi talo talousrakennuksineen nousi lähelle palanutta taloa. Sota jatkui ja siihen jotenkin tottui, mutta nuoret ovat aina nuoria kaikkialla. Tanssiminen oli tietenkin kielletty sodan aikana, mutta nuoret kokoontuivat Tiituan nuorisoseurantalolle ja kapteeni Melan myöntämän luvan mukaan piirileikki oli sallittua. Se oli vaatimatonta ilonpitoa sodan ankeuden keskellä. Siellä me kävimme, myös Helvi, joka oli iloinen luonteeltaan ja rohkea. Helvi ei antanut vastoinkäymisten lannistaa itseään, vaan sanoi aina, että täytyy yrittää sitä enemmän. Rauhan tultua ja ihmisten asetuttua uusille asuinsijoilleen, elämä alkoi vakiintua ja nuoret perustivat omat perheensä. Helvin perhe asettui Lempäälään, kuten monet pannusaarelaiset. Siellä Karjalan tyttö ja Hämeen poika Tauno Talvio kohtasivat ja avioituivat. Vuosien myötä perheeseen syntyi neljä lasta. Lempäälästä muodostui uusi kotipaikka, mutta vaikka vuodet kuluivat ja elämä jatkui, se lohenpoikasen ikävä syntymäpuroonsa ei laantunut. Vuosikymmenten jälkeenkin ihmisen mieli palaa lapsuusja nuoruusmuistoihin. Niin Helvinkin. Ne muistot löytyivät kotikylästä Pannusaarelta 1980-luvun lopulla ja luvun alusta alkaen olemme yhdessä palanneet useita kertoja synnyinseudulle. Elämä antoi paljon, kun salli Karjalan tyttöjen palata juurilleen. Helvi Talvio itse oli kirjoittanut ylös oman muistelmansa parikymmentä vuotta sitten. OIen kasvanut lapsuuteni Kannaksella ortodoksisen kirkon rajamailla ja siksi kirkko ja erilaiset kuvat kuuluvat yhteen. Siihen on lapsuudessa tottunut, että niin pitää olla. Liikkuessamme vierailla paikkakunnilla olemme menneet myös kirkkoon. Kerran olimme pääsiäisyön Lieksan ortodoksisessa kirkossa ja jumalanpalveluksen Lieksan uudessa pyhäkössä. N:o 8 Mutta mieleenpainuvin jumalanpalvelus oli eräänä talvena lomalla. Kirkko oli kaiketi roomalaiskatolinen, mutta jumalanpalvelus oli suomalainen. Pappi puhui niin sydämeen käyvästi nuorten ja vanhojen ihmisten keskinäisistä suhteista. Sitten pappi meni urkuharmonin luo ja lauloi Olen kuullut on kaupunki tuolla. Aivan tuli Jukka Hovila mieleen. Jumalanpalveluksen jälkeen siirryimme kirkkoaukiolle laulamaan Maa on niin kaunis. Sillä maa oli todella kaunis; vuorenrinne laskeutui aavan meren yläpuolella ja palmut huojuivat auringonpaisteessa kukkien loistossa. Näitä tällaisia muistoja ihminen säilyttää aivan kuin helmenä muistojen ketjussa. Miten ihanaa on viipyä valoisien muistojen joukossa menneitä ajatellen. Tulevastahan me emme mitään tiedä, sillä se on meiltä salattu. Kuten parempi onkin elää aina päivää joka on käsillä. Sanotaanhan, eilinen on mennyt, huomisesta emme tiedä, tänään pitää Herra huolen. Suokas Tenho, syntynyt Sakkolassa , kuoli Tampereella. Julkaisemme Suvannon Seudun joka numerossa tietoja perhetapahtumista; syntymäpäivistä, valmistuneista, vihityistä, kastetuista, kuolleista. Kysythän asianosaisilta luvan tietojen julkaisuun.

39 N:o 8 39 Sakkolan Tuvasta tupaan -kirjan uusintapainos saatavana Sakkolan kylät tuvasta tupaan Sakkolan historiaa II teoksen uusintapainos Kyläkirja on hyvä lahjavihje! Tilaa oma teos Sakkolan kyläkirja-sarjasta: * VILAKKALA, Vilakkalan, Volossulan ja Kaarjanjoen koulupiiri, 30 euroa kpl + postituskulut. * MUISTOJEN LAPINLAHTI, 30 euroa kpl + postituskulut. * PETÄJÄRVI, Petäjärven ja Ryhmän koulupiiri, 30 euroa kpl + postituskulut. * RÖYKKYLÄ, hinta 35 euroa + postituskulut * SUVANNON HELMI, Haparainen, Kelja ja Purpua, hinta 35 euroa kpl + postituskulut * TIKANSAARI ja KOTTILA *SYDÄN-SAKKOLA hinta 30 euroa + postituskulut hinta 40 euroa + postit. *KASARMIN KAINALOSSA, Valkjärvi, Viiksanlahti ja Kasarmila, hinta 40 euroa + postituskulut. Tarkistettu painos on noin 350-sivuinen teos, jossa käydään läpi Sakkolan kylät talo talolta vuoden 1939 tilanteen mukaan. Esillä kirjassa on siis jokainen perhe ja suku, ja yleistietoa Sakkolan pitäjästä ennen talvisotaa. Hannu J. Paukun kirjoittaman teoksen ensipainos julkaistiin vuonna Uudistettu painos on julkaistuu vuoden 2009 lopussa. Tilaa heti oma kirjasi! Kirjan hinta on 30 euroa + postituskulut Tilaukset: * Marjo Ristilä-Toikka p , * Aila Alanen, p * Eero Pilviniemi p TILAUKSIA VASTAANOTTAVAT: Marjo Ristilä-Toikka p Putkiliike P. Nuora Oy Lempäälä puh fax putkiliike(at)nuoraoy.fi Tilaa oma pitäjälehtesi! puh Kahdeksan numeroa vuodessa karjalaista asiaa, historiaa, muistoja ja nykypäivää. Vuosikerta 25 euroa Aila Alanen p tai SUVANNON SEUTU Suvannon ympäristön kotiseutulehti vuodesta 1957, 8 kertaa vuodessa. Vuosikerran hinta 25 euroa Julkaisija: Sakkola-Säätiö Kirjapaino: Koski-Print, Valkeakoski Toimitus: Suvannon Seutu, Rautasemantie 375, Lempäälä Päätoimittaja Marjo Ristilä-Toikka, Lempäälä Puhelin tai (03) Metsäpirtin yhdyshenkilö Helka Korpela, Kalevan puistotie 13 C Tampere, p Vuokselan yhdyshenkilö Taisto Virkki, Tampere p

40 40 SAKKOLA-SÄÄTIÖ Hannu Turkkinen, hallituksen puheenjohtaja, Turkkisentie 12, Lempäälä, puhelin tai Aila Alanen, hallituksen varapuheenjohtaja Ollilantie 16, Lempäälä p tai Matti Naskali, sihteeri, Rautaranta 8, Ulvila, p , VALTUUSKUNTA Hannu J. Paukku, puheenjohtaja, Harjatie 5, Loimaa puh Esko Kallonen, varapuheenjohtaja Kukkolantie 4, Lempäälä p tai SAKKOLA-SEURA Leena Rantakari, puheenjohtaja Haapaniemenkatu 16 A 142, Helsinki p Väinö Meskanen, varapuheenjohtaja p Sakkola-Seuran uusi sähköpostiosoite on: HOVINKYLÄSEURA Mirja Antila, puheenjohtaja Kitarakuja 1, Vantaa p METSÄPIRTTI SEURA RY Kalevi Hyytiä, puheenjohtaja Norppakuja 6A, Vantaa p Anja Kuoppa, varapj p Marja-Liisa Vesanto sihteeri Pajatie Klaukkala hotmail.com METSÄPIRTTIKERHOT: TAMPEREEN METSÄPIRTTIKERHO Helka Korpela Kalevan puistotie 13 C Tampere p ETELÄ-POHJANMAA Esko Lylander Mustikkatie 1, Laihia p Anja Paksu Tammistontie 4 b 4, Vaasa p UUSIKAUPUNKI Anneli Virtanen Pappilankuja 15, Kalanti TURKU Aila Martelius-Mäkelä, puh. joht. Eeronpolku 6, Mynämäki p Niilo Kiiski, sihteeri Tennaritie 7, Raisio puh N:o 8 METSÄPIRTTI- JÄRJESTÖT TMK Aila Martelius-Mäkelä, puh.joht. Eeronpolku 6, Mynämäki p Esko Lylander Mustikkatie 1, Laihia p Ilmi Pesonen p KIRVESMÄKI KERHO RY Mauri Ukkonen, puheenjohtaja Ojahaanpolku 8 B Vantaa p METSÄPIRTTI ARKISTO Mynämäen kirjasto Yhteyshenkilöt: Kari Ahtiainen p Markku Lemmetti , VUOKSELA-SEURA ry Tapio Sihvo, puheenjohtaja Formupojantie 8, Iittala p , Kauko Komonen, varapj Linvallinkatu 4 A 1, Forssa p , Ebba Penttilä, sihteeri Leppämäentie 5, Tammela p , Sukututkimusasiat Pentti Warvas, Tervatie 25, Nummela p Internet-asiat (vuoksela-seura.fi) Tuula Nieminen Erätie 26, Tampere p ,

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Kauden kansainvälinen teema Kauden kansainvälinen teema oli Kuuntele sydäntäsi auttaaksesi muita RI presidenttinä toimi Kalyan Banerjee. Kokemäen rotaryklubilla oli

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Lönnmarkin sukuseuran tiedote 2/2014 11.10.2014 Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Taas on aikaa vierähtänyt kesäisestä sukukokouksemme Tuusulanjärven kauniissa maisemissa.

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015 KESÄTEATTERI KIINNOSTI Kuopion Uudessa Kesäteatterissa Rauhalahdessa esitettiin kuluneena kesänä täysille katsomoille musikaalia Solistina Olavi Virta.

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

Lotta-patsas Kirkkokadulla

Lotta-patsas Kirkkokadulla Kaupunginhallitus 473 29.10.2012 Kaupunginhallitus 497 12.11.2012 ITSENÄISYYSPÄIVÄN TILAISUUDET 6.12.2012 733/014/2012 KH 473 Kaupungin, seurakuntayhtymän, Maasotakoulun, rajavartiostojen ja järjestöjen

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015 AIKA Maanantaina 31. elokuuta 2015 klo 15 17.25 PAIKKA Längelmäen seurakuntatalo LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. HAIKKA Juha KOPPANEN Elina

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

NO ONKOS TULLUT JOULU, NYT ESPOONTORILLE?

NO ONKOS TULLUT JOULU, NYT ESPOONTORILLE? NO ONKOS TULLUT JOULU, NYT ESPOONTORILLE? Kyllä on! Lahjat, koristeet ja kattaukset, mitä ikinä jouluusi tarvitset! Tervetuloa jouluostoksille Espoontorille! EI ITKEÄ SAA, EI STRESSATA SAA, JOULU ON TULLUT

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass uitar 4 88 4 4 = 100 Pizzicato Hyvää iltaa Tiernapojat 1 Bm A x 4 Hyvää iltaa, hyvää iltaa, itse kullekin säädylle. Sekä isännill' että emännill', jokaiselle kuin talossa on. Ja me toivotamm' ja me toivotamm',

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 SIVU 01/2015 AIKA Torstaina 4. kesäkuuta 2015 klo 10-11 PAIKKA Eräjärven seurakuntatalo, Eräjärventie 1553 LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KOPPANEN Elina

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 5/2016 SIVU 20/2016. Oriveden seurakuntakeskus, kokoushuone. LÄSNÄ Tapiolinna Mika puheenjohtaja

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 5/2016 SIVU 20/2016. Oriveden seurakuntakeskus, kokoushuone. LÄSNÄ Tapiolinna Mika puheenjohtaja KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 5/2016 SIVU 20/2016 AIKA Torstai 19.5.2016 kello 9 11.50 PAIKKA Oriveden seurakuntakeskus, kokoushuone LÄSNÄ Tapiolinna Mika puheenjohtaja Aakula Kari jäsen Hjerppe Ilkka Juntumaa

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 SIVU 01/2015

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 SIVU 01/2015 KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 SIVU 01/2015 AIKA Tiistaina 27. lokakuuta 2015 klo 14 16.55 PAIKKA Seurakuntakeskuksen kokoushuone, Orivesi LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. HAIKKA Juha,

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

LAHJAT JUMALALTA SISÄLTÄÄ: JOHDANTO + ASKARTELUTEHTÄVIÄ TEEMA: BÁB JA BAHÁ U LLÁH IKÄSUOSITUS: 7-8 JOHDANTO

LAHJAT JUMALALTA SISÄLTÄÄ: JOHDANTO + ASKARTELUTEHTÄVIÄ TEEMA: BÁB JA BAHÁ U LLÁH IKÄSUOSITUS: 7-8 JOHDANTO SISÄLTÄÄ: JOHDANTO + ASKARTELUTEHTÄVIÄ TEEMA: BÁB JA BAHÁ U LLÁH IKÄSUOSITUS: 7-8 LAHJAT JUMALALTA JOHDANTO Syksyllä on kaksi tärkeää päivää jokaiselle bahá ílle - pyhäpäiviä, Bábin ja Bahá'u'lláhin syntymäpäivät!

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 6.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 6.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(6) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Kuva 1 Tässä vielä harjoiteltiin Viimeisiä veneitä Anne-Maija näyttää sanoja etupenkissä Itsenäisyyspäivänä olikin sunnuntai ja perinteinen

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015 Aika Tiistai 23.6.2015 klo 18.00 19.28 Paikka Seurakuntakeskuksessa Läsnä Poissa Läsnä Jäsenet: Eveliina Hall Kristiina Häkkänen Piia Hämäläinen Panu Karjalainen Matti Kemppainen Helen Kokkonen Liisa Kuoksa

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot