Puutuoteteollisuuden uutis- ja ammattilehti 3 / M Suomen Posti Oyj

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puutuoteteollisuuden uutis- ja ammattilehti 3 / 2010 11.3.2010. M Suomen Posti Oyj"

Transkriptio

1 Puutuoteteollisuuden uutis- ja ammattilehti 3 / M Suomen Posti Oyj

2 2 Puu&Tekniikka numero 3/2010 Amerikkalainen punatammi kotiutui Yaleen Yalen yliopiston uusi metsä- ja ympäristöalanlaitos on USA:n vihrein rakennus. Siinä on käytetty monia Iso-Britanniassa tuttuja ratkaisuja, mutta jotka ovat varsin harvinaisia Connecticutin ilmasto-olosuhteissa. Tikusta asiaa Ruotsin sahatavaran vienti kasvoi viime vuonna Viime vuoden tammi-marraskuussa ruotsalaiset veivät lähes 11,5 miljoonaa kuutiota sahatavaraa. Kasvua edelliseen vuoteen oli reilu pari prosenttia. Eurooppaan vienti laski 7,96 miljoonaan kuutioon, Afrikan vienti sen sijaan nousi 22 prosentilla 2,19 miljoonaan kuutioon. Höylätyn sahatavaran osuus nousi 13 prosentilla 4,59 miljoonaan kuutioon. Saksan ikkunateollisuus kasvoi viime vuonna Saksalainen ikkuna-ja ulko-oviteollisuus kasvatti myyntiään viime vuonna, kertoo Saksan Ikkuna- ja ulko-ovivalmistajien yhdistys. Yhdistyksen jäsenten liikevaihto kasvoi viime vuonna viisi prosenttia. Kasvu johtuu Saksan valtion elvytystoimista ja muista tukimuodoista energiatehokkaaseen uudis- ja korjausrakentamiseen. Saksan puutavarakauppa laski kuusi prosenttia Hopkins Architects on luonut hiilivapaan rakennuksen, jonka suunnittelu perustuu suureen lämpömassaan, aurinkoenergian hyödyntämiseen ja hyvään eristykseen, jolla minimoidaan energiantarvetta. Punatammessa luonnetta Amerikkalaisen tammen käyttö seinäverhoiluissa ja rakennuksen portaissa oli projektipäällikkö Mike Taylorin mukaan luonnollinen valinta. Me saimme selville projektin selvitysvaiheessa, että Yalen yliopistolla on omia metsävaroja New Englannissa, joten tuntui luonnolliselta käyttää puuta myös suunnitelmissamme. Niinpä Kroon Hall -nimellä tunnetun rakennuksen sisätilojen lämmin hohde syntyykin FSC-sertifioidusta Yale Tourney -metsästä hankitun amerikkalaisen punatammen rikkaista värisävyistä. (Yale Tourney on laajin Yalen yliopistolle 1900-luvulla lah- joitetuista seitsemästä metsäalueesta). Hopkins Architects työskenteli nyt ensimmäistä kertaa amerikkalaisen punatammen kanssa, vaikka onkin muissa projekteissaan käyttänyt laajasti valkotammea. Esimerkkeinä voisi mainita Iso-Britannian parlamenttirakennuksen Portcullis Housen sekä Haberdashers Hallin Lontoon pankkialueella. Punatammessa on valkotammea enemmän luonnetta, toteaa Taylor. Ja siitä löytyy paljon enemmän värivaihteluita ja lämpöä. Hopkins valitsi käytettäväksi vain kamarikuivattua puutavaraa, jolla saatiin turhan laaja värivaihtelu kuriin. Puulevyjen satunnainen asettelu takasi lisäksi visuaalisesti miellyttävän kokonaisuuden. Ekohenkisyyttä Kaikki Kroon Hallin suunnittelupäätökset noudattivat ympäristösuosi- tuksia, esimerkiksi sadevesien talteenotto. Hisseissä on myös käytetty vähemmän energiaa tarvitsevaa hydrauliikkaa. Jotta energiatarve on saatu minimoitua, rakennuksen ikkunoita voidaan pitää auki ainoastaan keväällä ja syksyllä. Niissä on erityiset punaiset ja vihreät varoitusvalot ilmoittamassa, koska niiden käyttö on suotavaa. Rakennuksen lämmittämiseen ja viilentämiseen käytetään maalämpöä lähes 500 m syvistä kaivoista. Katolle asennetut aurinkokennot myös tarjoavat lisää uusiutuvaa energiaa. Koulun uusi sydän Yalen yliopiston presidentti Richard C. Levin ylistää Kroon Hallia kestävän kehityksen rakennuksena. Hopkinsin suunnittelema hiilivapaa rakennus sopiikin erinomaisesti oppilaitokseen, jonka tarkoituksena on edistää hyvää metsänhoitoa ja ympäristöystävällistä toimintaa niin USA:ssa kuin muuallakin maailmassa. Tilaratkaisuissa arkkitehdit ovat yllättävästi nostaneet valtaosan yleistiloista ylimpään kerrokseen ja jättäneet perustoimistot alempiin kerroksiin. Ylhäällä on ympäristökeskus, luokkahuoneita sekä kahvion sisältävä kokoontumistila. Tällä oli tarkoitus luoda kouluun uusi sydän ja tarjota mahdollisuus vapaamuotoisiin kokoontumisiin, kun sää ei salli ulkona kokoontumista. Kun otetaan rakennuksen muoto huomioon, ylin kerros sopii tähän tarkoitukseen parhaimmin. Artikkeli on lyhennelmä Ruth Slavidin American Hardwood Export Councilille kirjoittamasta artikkelista. Viime vuonna Saksan puutavarakauppa laski kuusi prosenttia. Eniten laskivat levy, 9 prosenttia ja sahatavara 7 prosenttia. Pudotus johtuu lähinnä hintojen alenemisesta, määrät pysyivät lähes samoina verrattuna edelliseen vuoteen. Sen sijaan parketti ja laminaattilattiatuotteiden kysynnän laskun myötä kaupan arvo laski reilut viisi prosenttia. Puutarhatuotteiden kauppa sen sijaan nousi kolme prosenttia. Eniten kasvoi sisäovien myynti, jossa nousua oli reilut kuusi prosenttia. OSB:stä pulaa Keski-Euroopassa OSB-markkinoilla Keski-Euroopassa kysyntä on jatkunut ja toimitusajat pidentyneet sekä hinnat nousseet, sillä OSB:n tarjonta on ollut rajoitettua. Tilanteen uskotaan jatkuvan lähikuukausina. (Lähteet: Euwid, Idän Metsätieto) Kustantaja Puu & Tekniikka Oy Muuttolinnunreitti 23 A Espoo Toimitus Faktapro Oy PL 4, Espoo puh. (09) fax (09) Päätoimittaja Kimmo Janas puh Toimituspäällikkö Maija-Liisa Saksa puh Ilmoitusmarkkinointi Sana-Saku Oy Maija-Liisa Saksa Muuttolinnunreitti 23 A Espoo puh. (09) Taitto Adverbi Oy Itäportti 4 B, Espoo puh. (09) Maksuton! Tilaa veloituksetta! Tilaukset / osoitteenmuutokset / tilausten lopetukset: Pyydämme sinua ystävällisesti tekemään sinulle veloituksettoman lehden tilausta koskevat muutokset sivuillamme ja valitse vasemmalla olevasta valikosta oikea vaihtoehto. Näin tiedot päivittyvät viiveettä ja oikein! Paino Allatum Oy Mikkolantie 24, Pori Ilmoitusten peruuttaminen ja reklamaatiot Ilmoitus on peruttava viikkoa ennen lehden ilmestymistä. Reklamaatiot viikon kuluessa lehden ilmestymisestä kirjallisena. Ilmoitusaineistot Suositeltavin tiedostomuoto on Adobe Acrobatilla tehty painokelpoinen pdf-tiedosto, johon kaikki tarvittavat fontit, kuvat ja grafiikka on sisällytetty. Aineiston värierottelu on tehtävä oikealla ICC-profiililla. Lisätiedot ja aineisto-ohjeet Levikki: Yli kpl, yli eri toimipaikkaan kattaen koko puutuoteteollisuuden: sahat, talo- ja levyteollisuuden, rakennuspuusepänteollisuuden, kaluste- ja huonekaluteollisuuden ym. pienvalmistajat, arkkitehtitoimistot ja sisustussuunnittelijat, oppilaitokset sekä teknisen työn opettajat ym. alasta kiinnostuneet. Muut käytettävät ohjelmat: Freehand, InDesign, Photoshop, Adobe Illustrator. Värit määritellään prosessiväreinä (CMYK). Kuvat ja grafiikka korkearesoluutioisina tiff- tai eps -muodossa. Fontit Adoben PostScript-fontteja. Mikäli käytetään muita kirjasimia, tekstit täytyy vektoroida tai liittää tarvittavat fontit mukaan. Aineiston toimitus: Sähköpostilla: CD tai DVD: Puu & Tekniikka -lehti, PL 4, Espoo

3 numero 3/2010 Puu&Tekniikka 3 P ä ä k i r j o i t u s Puu kelpaa Maija-Liisa Saksa Toimituspäällikkö Meidän suomalaisten auktoriteettiusko on vahva. Kun asuntoministeri Jan Vapaavuori patisti ihmisiä pudottamaan lumia, ryntäsi kansa henkeään ja terveyttään uhmaten katoille. Toivottavasti puun saama tuki valtiovallan taholta tuo samanlaisen ryntäyksen puualan kehittämiseksi. Siinä ei tarvitse kenenkään uhrata henkeään, palkintoja sen sijaan on luvassa yritysten menestymisen myötä. Toki jo nyt alalla on tapahtunut hyvin paljon positiivista, erityisesti puurakentamiseen liittyen. Kiinnostus puukerrostaloihin on suorastaan yllättänyt. Uusia puukerrostalokohteita on suunnitteilla ympäri Suomea. Puu on ekologisten etujensa ansoista saanut poliittista tukea ja virkamiehetkin ovat puun käytön edistämiselle suopeita. Yhteistyöhaluja siis löytyy, onneksi. Kehitystyötä tarvitaan vielä, sillä puurakentamisen palvelu- ja ratkaisutarjontaa pitää parantaa ja osaamista kohentaa. Kun nämä alueet rakennusmääräysten ohella saadaan lähiaikoina kuntoon, ei rakennusliikkeiden tarvitse enää pelätä puurakentamista. Rakennusliikkeet eivät rakenna sen enempää betonista kuin puustakaan, vaan rahasta. Rakennusliikkeitä kiinnostaa viimeisen viivan alle jäävä tulos, ei rakennusmateriaali sinänsä. Oleellista on rakentamisen sujuvuus ja rakennusaika. Puuelementit nopeuttavat rakentamista. Rovaniemelle rakennettavan Pilkkeen puukerrokset nousevat kerroksen viikossa. Rakennuttajalle talojen entistä nopeampi valmistuminen puolestaan merkitsee lisävuokratuloja tai nopeampaa rahan kiertoa. Puualalla on oikea kultamuna hallussaan. Sitä oikein vaalimalla alalla on loistavat näkymät edessään.ruotsalaiset nostivat puukerrostalojen osuuden uusista taloista lähes nollasta kahteenkymmeneen prosenttiin muutamassa vuodessa. Olemme ennenkin päihittäneet naapurimme, miksemme siis tässäkin asiassa. Kultamunan ehjänä pysyminen edellyttää alalta hyvää yhteistyötä myös alan tiedottamisen suhteen. On tärkeää, että niin ammattilaisten kuin suuren yleisönkin mielikuvat puukerrostaloista ja puurakentamisesta ovat oikeita. Oikeassa elämässä mielikuvilla, ei välttämättä tosiasioilla, on ratkaiseva merkitys. ZOOM LAMINAATIT KATSO TÄYDELLINEN ZOOM -MALLISTOMME: U630 Lime Green ZOOM. FOCUS SEE FEEL. LAMINAATTIMALLISTOMME SISÄLTÄÄ YLI 250 VARASTOVÄRIÄ. MALLISTO ON YHDISTELTÄVISSÄ VASTAAVIEN REUNANAUHA- JA MELAMIINISÄVYJEN KANSSA. LISÄTIETOJA: EGGER SCANDINAVIA APS Jernbanegade 5A 6862 Tistrup Denmark

4 4 Puu&Tekniikka numero 3/2010 Levyteollisuudessa raju lasku viime vuonna Nousua luvassa Kuva: Finnforest Viime vuosi kuritti suomalaista levyteollisuutta olan takaa. Tuotanto laski miljoonaan kuutioon eli 38 prosenttia edellisestä vuodesta ja oli viidenneksen vähemmän kuin edellisen vuoden pelkkä vienti. Valoa on kuitenkin näkyvissä. Pääosa suomalaisesta levytuotannosta on vaneria, viime vuonna sitä tuotettiin kuutiota, neljäviidesosaa koko levytuotannosta. Viime vuonna koivuvanerin tuotanto väheni 52 prosenttia ja havuvanerin 31 prosenttia. Valtaosa, lähes 90 prosenttia vanerituotannonsta viedään, pääosin Eurooppaan. Viime vuoden tammi-marraskuussa vaneria vietiin kuutiota, siinäkin pudotusta on 40 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Rajut tuotannon supistukset ovat olleet vaikuttamassa siihen, että vanerin vientihinnat ovat pysyneet kohtuullisen vakaina. Toki laskua toissavuoden huippuhinnoista on tapahtunut, mutta koivuvanerin 718 euron ja havuvanerin 325 euron keskihinta kuutiolta viime vuonna noudattelee viime vuosikymmenen hintatasoa, on osin jopa ylikin. Euroopan ykköstuottaja Eu-maissa tuotettiin toissa vuonna yhteensä neljä miljoonaa kuutiota vaneria. Suomi oli ykköstuottaja, osuus oli 32 prosenttia. Seuraavina tulivat Italia 11 prosentin ja Puola 10 prosentin osuuksilla. Kilpailua kotimarkkinoilla Suomalaiset tuottajat joutuvat kotimaassa kilpailemaan tuontivanerien kanssa.viime vuonna tuonti väheni kuutioon, kun se edellisenä vuonna oli kuutiota. Määrä on lähes kotimaisen vanerin kulutuksen tasoa. Toissa vuonna Kiinasta tuli Suomeen paljon vaneria, mutta viime vuonan kokonaistuonti romahti 62 prosenttia. Erityisesti koivuvanerin tuotano tyssäsi Kiinasta.Viime vuonna tuotiin vain 300 kuutiota, edellisenä vuonna Myös Brasialiasta on tullut isoja määriä, mutta viime vuonna tuonti laski 40 prosentilla kuutioon. Latinalaisen Amerikan tuonnin vähenemiseen on osaltaan ollut vaikuttamassa sekä laatuongelmat että kuljetuskustannusten ja valuuttakurssien muutokset. Mdf:n tuontimäärä on pysynyt noin tonnissa. Kuva: Finnforest Kuva: Finnforest Kuva: Finnforest Suomalainen lastulevyteollisuus on pärjännyt erikoistumalla ja asiakaskohtaisten erien toimituksilla. Suomi on Euroopan suurin vanerintuottaja. Rakentamiseen käytettyjen vanerien lisäksi merkittävä käyttökohde on myös kuljetusvälineteollisuus. Vanerituotannon kehityskohteita Suomessa osataan tehdä vaneria ja vaneriteollisuuden koneita. Parannuskohteita silti riittää, joten kehitystyötä tarvitaan jatkuvasti. Vaneriteollisuuden ongelma on yleinen: kustannustaso nousee, joten kilpailukyvyn säilyttämiseksi tuotantoa on pyrittävä tehostamaan jokaisessa vaiheessa. Puukustannukset ovat prosenttia vanerin hinnasta, joten vaneritukista saatavan viilun määrällä ja laadulla on oleellinen merkitys. - Jotta sorvaus onnistuu hyvin, pitää tukin olla hyvin haudottu. Sen tehostamiseksi on kehitetty haudontakontteja, joissa haudontaan käytetään höyryä. Lämpötila on näin aiempaa korkeampi ja haudonta-aika lyhyempi. - Jo muutaman millin virheellä tukin paikoituksessa sorvausta varten voidaan huonontaa saantoa merkittävästi. Autokalibroinnissa mitataan tukin optimaalinen asento, jolla se viedään sorviin ja tämän jälkeen tarkistetaan, menikö tukki oikeaan paikkaan saannon optimoimiseksi joko määrän tai laadun suhteen. Autokalibroinnilla saantoa on voitu parantaa useita prosent- teja, selvitti kehityskohteita tuotekehityspäällikkö Marko Perttilä Raute Oyj:stä helmikuisessa Levyteollisuusseminaarissa. Kosteudenhallinta tärkeää Havuvanerituotannossa käytetään viilujen lajittelua kosteuden mukaan Perttilän mukaan enemmän kuin koivuvanerin valmistuksessa. Jos kuivaukseen menevissä viiluissa on suuri kosteushajonta, on hajontaa myös kuivissa tuotteissa ja liian kuivat viilut aiheuttavat ongelmia valmistuksessa. - Kosteuden mittaaminen kappaletta koskematta on ollut haastavaa, mutta nyt meillä on käytössä uusi kuivan viilun mittaukseen kehitetty laite, kertoi Perttilä. Jontit talteen Jontit eli viilumaton alun rikkinäiset kohdat on aiemmin Suomessa olleet selluteollisuuden raaka-ainetta. Muualla ne on kerätty talteen ja niistä on manuaalisesti tehty vaneria. Raute on kehittänyt jonteille erillisen linjan kokoarkkilinjan yhteyteen ja näin ne voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin. Mittaustekniikan tehostaminen Mahdollisimman tarkan raaka-aineen käytön mahdollistamiseksi tarvitaan kamera- ja mittaustekniikkaa, jolla voidaan lajitella viilut laatujen mukaan ja optimoida levynvalmistus poistamalla virhekohdat ja minimoimalla leikkausvarat ym. Energiakustannukset Vaneriteollisuus on iso energian kuluttaja ja erityisesti viilun kuivausteknologian energiankulutukseen kiinnitetään huomiota. Viilun kuivauksen osuus vaneritehtaan energiatarpeesta on noin 40 prosenttia. Energian talteenotolla ja kierrätyksellä on näin iso merkitys. Sivutuotteiden entistä tehokkaampi hyödyntäminen sähkön ja mahdollisesti esimerkiksi biodielsein valmistukseen on myös kehitystyön alla. Maija-Liisa Saksa Raute Oy:n Vjatskij Fanernyi Kombinatille toimittaman vanerilinja.

5 numero 3/2010 Puu&Tekniikka 5 Venäjä on sen sijaan pystynyt nostamaan vientiään ja sieltä tuli meille viime vuonna kuutiota, lähinnä rakennusten muottivanereiksi. Sen sijaan koivuvanerin tuonti laski noin neljänneksen. Latvialaisen vanerin tuonti nousi viime vuonna yli 40 prosenttia kuutioon. Lastulevyn vienti romahti Kotimaista lastulevyä valmistaa kaksi yritystä, Koskisen Oy ja Puhos Board Oy. Latvian ja Viron lastulevytehtaat ovat olleet kova hintakilpailija suomalaiselle teollisuudelle viime vuosina. Vuonna 2008 lastulevyä tuotettiin Suomessa kuutiota, vientiin siitä meni lähes kuutiota. Viime vuoden tuotanolukuja ei ole julkistettu, mutta määrät laskivat reilusti aiemmasta. Viime vuonna tammi-marraskuussa vietiin kuutiota, pudostusta edellisen vuoden vastaavaan lukuun oli 44 prosenttia. Vientihintataso on pystytty pitämään kohtuullisen hyvin, keskihinta oli viime vuonna 249 euroa. Se on alle parin vuoden takaisen huipun, mutta yli viime vuosikymmenen keskiarvon. Lastulevyn tuonti kurittaa Virosta tuotiin viime vuonna kuutiota ja Latviasta lähes kuutiota lastulevyä kokonaistuonnin ollessa kuutiota. Tuonti pysyi lähes ennallaan, sillä edellisenä vuonna tuotiin vain pari tuhatta kuutiota enemmän. Kun kotimaan kulutus kuitenkin laski viime vuonna, merkitsee se, että tuontilevyn osuus on kasvanut. Onkin arvioitu, että baltilainen lastulevyteollisuus on yrittänyt kaataa suomalaisen lastulevyteollisuuden, niin agressiivista hintapolitiikka on ollut. Tulevaisuus nähdään Suomessa kuitenkin positiivisempana, sillä halvan hintatason ei uskota säilyvän pitkään ja alalla uskotaan palattavan normaaliin hintatasoon. Puulevyjen tuotanto maailmassa Vuonna 2008 maailmassa tuotettiin 267 milj.m 3 puulevyjä. Merkittävimmät tuottajat olivat Aasiassa, Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa. Aasia on noussut kymmenessä vuodessa merkittävimmäksi tuottajaksi ohi Euroopan ja Pohjois- Amerikan. Kiinan tuotanto kasvanut kohisten Maailmanlaajuissti tuotettiin vaneria toissa vuonna 77 miljoonaa kuutiota. Tästä Kiinan ja USA:n osuus oli 60 prosenttia. Suomi oli 10. suurin tuottaja. Merkittävää on ollut viime vuosien tuotannon kasvu Kiinassa ja maa on ohittanut 36 miljoonan kuution vuosituotannollaan aiemmat mahtituottajat Yhdysvallat ja Kauko-Idän. Kiinan kasvaneesta tuotannosta on riittänyt toissa vuonna vientiin reilut seitsemän miljoonaa kuutiota, reilu neljäsosa koko maailman 26 miljoonan kuution viennistä. mls- Kuitulevyn tuotanto tasaista Kuitulevyn tuotanto on ollut viime vuosikymmenen suhteellisen tasaista, trendinomaista laskua on havaittavissa. Valmistajia on Suomessa yksi, Suomen Kuitulevy Oy. Se joutuu taistelemaan tuonnin kanssa, viime vuonna tänne tuotiin tonnia ja edellisenä vuonna kuitulevyjä. Pääosin tuonti on ollut Liettuasta, Puolasta ja Saksasta sekä Virosta, josta tuonti on viime vuonna noussut. Mdf Mdf-levyjä ei valmisteta Suomessa. Viime vuonna tuotiin tonnia, edellisenä vuonna tonnia. Kulutuksen lasku on ollut pientä verrattuna muihin levyihin. Tähän vaikuttaa mdf:n käyttö mm. listateollisuudessa ja Lähde: RISI listojen menekki on korjausrakentamisen myötä pysynyt vakaana. Kotimaan levynäkymät Viime vuoden levymyynnin Suomessa arvioidaan laskeneen prosenttia. Se on kuitenkin pienempi kuin kotimaisen tuotannon lasku. Kotimaisten levyjen markkinaosuus kaikesta levykäytöstä Suomessa on prosenttia ja se on laskenut viime vuosina. Pahimmat kotimai- Osb jyrää USA:ssa sen tuotannon kilpailijat tulevat läheltä: Venäjältä ja Baltiasta. Artikkelin lähteinä on käytetty Lahden Seudun Puumiesten ja Puumiesten Liiton järjestämän Levyteollisuusseminaarin esitelmiä, joiden pitäjät ovat: Antro Säilä Metsäteollisuus ry, Ismo Ranne Metsäliiton Puutuoteteollisuus ja Unto Ihatsu Skandinaviska Träimpot Oy. Maija-Liisa Saksa Osb:n ja vanerin käytön kehitys USA:ssa USA:ssa osb-levyjen voittokulku on ollut reipasta, ja se on syrjättänyt siellä voimakkaasti vanerin käyttöä. Osb:n kulutuksen ennustetaan edelleen lisääntyvän Pohjois-Amerikassa. Syy on yksinkertainen: tuotantokustannukset ovat lähes puolet pienemmät kuin vanerilla. Raaka-ainekustannuksissa on suuri ero ja työvoimakustannukset ovat reilusti alemmat johtuen automatisoidusta prosessituotannosta. Merkittävää on, että osb:n sisällä tapahtuu kehitystä ja jalostettujen osbtuotteiden markkina on kaksinkertaistunut vuodesta Pohjois-Amerikassa onkin kehitetty runsaasti erilaisia osb-pohjaisia rakennuskomponentteja. Suomeen osb-levyjä tuotiin viime vuonna Suomeen 2500 kuutiota, edellisenä vuonna 1500 kuutiota. Lähin osb-tehdas sijatisee Latviassa. Saksassa tuotetaan lähemmäs miljoona kuutiota. Euroopassa tuotetaan 2,5-3 miljoonaa kuutiota osb-levyjä. mls- Peruslevystä erikoistuote Halvan perustuotteen elinkaarta voidaan jatkaa kehittämällä siitä uusia erikoistuotteita. Sovellutus- ja tuotekehityspäällikkö Ilpo Silventoinen Dynea Chemicals Oy:stä kysyi levyteollisuusseminaarin esitelmässään, mihin innovaatioita tarvitaan. Esitelmä antoi vastauksen esimerkin myötä: bisneksen tekoon. Kun Kiinan ja Venäjän levyteollisuus ovat jo vauhdissa ja suomalainen puutuoteteollisuus yskii, on kehitystyö välttämätöntä tulevaisuuden menestymiselle. Bulkkimarkkinoilla suomalaiset eivät pärjää meidän kustannustasollamme. Silventoinen nosti esiin Kiinan vanerinviennin arvon kasvun määriä enemmän. Syynä voi olla, että kiinalaiset myyvät sinne, missä saadaan aiempaa parempi hinta. Tai he myyvät aiempaa kalliimpia tuotteita. Erikoistuote verhoukseen USA:ssa Louisiana-Pacific Co. teki kehitystyötä 80-luvulla nykyisen Dynean kanssa ja viime vuonnakin, rakentamisen supistuessa rajusti, osbpohjainen ulkoverhoustuotteiden tuoteperhe oli Yhdysvaltojen rakennusmarkkinoilla kannattava, liikevaihtoa kertyi yli 370 miljoonaa dollaria. Osb:n valmistusprosessi on normaali, mutta liimaukselle asetettiin kovat vaatimukset ja samalla kehitettiin uusi pinnoite. Levy pinnoitetaan puusyykuvioiseksi valmistuksen yhteydessä tehokkaassa prosessissa. Tämän jälkeen levyt sahataan sopivaan mittaan, reunat käsitellään ja pohjamaaltaan. Tuotteisiin käytetään erikoiskiinnitystä, niitä ei naulata, selvittää Silventoinen tuotteen valmistusta. Ilman pinnoitusta tuotetta ei olisi olemassa, sillä osb sellaisenaan ei kestä julkisivussa. Tuote on esimerkkinä, miten halvasta bulkkituotteesta jatkojalostamalla voidaan rakentaa vuosikymmeniksi kannattavaa ja laajaa liiketoimintaa. -mls- Kehittyneiden puutuotteiden ( insinööripuutuotteiden ) elinkaarianalyysi amerikkalainen näkemys Tämän amerikkalaisen elinkaarikäyrän mukaan merkittävä osa suomalaisista puutuoteteollisuuden tuotteita on väärällä puolella lakipistettä. Jo kypsyysvaiheessa oleville tai sen ohittaneille tuotteille saadaan lisäaikaa kehittämällä uusia jatkojalosteita. Structural Composite Lumber-2- OSL, Scrim Puutekniikka_helmikuu2010.FH11 Wed Feb 03 13:12: Page 1 78 % lukijoistamme osallistuu päätöksentekoon! viiluarkit, laminaatit, kaluste- ja sisustuslevyt Hollolan viilu ja laminaatti Oy Puh. (03) Fax (03) Tiiriskankaankuja 4, Hollola Composite

6 6 Puu&Tekniikka numero 3/2010 Viiluarkkeja tehokkaasti Hollolan Viilu ja Laminaatti Oy:ssä on panostettu paitsi tuotantoon, myös markkinointiin. Yrityksen nettisivuilla on juuri käyttöönotettu internetin hakupiste, josta kalustesuunnittelija löytää tarvitsemansa ajan tasalla olevat tuotetiedot. Idea hakukoneesta syntyi muutama vuosi sitten Hollolan Viilu ja Laminaatti Oy:n toimitusjohtaja Janne Kuokkasen päässä. Suunnittelijat ovat valittaneet, että materiaalitietoja on vaikea saada. Nyt HVL hakupisteestämme löytyvät tiedot värimalleineen viilu-, laminaatti ja runkolevyvalikoimastamme. Varastomallien lisäksi sieltä löytyvät tiedot tukkureiden mallistoista. Hakua voidaan tarkentaa toimitusajan ja värisävyn tms. mukaan ja tuloksena saadaan tiedot tuotteen valmistajasta ja suuntaa antava hintatasotieto materiaaliryhmän sisällä. Kokemus on osoittanut, että nettisivujen päivitys ei välttämättä ole ajan tasalla. Hakukoneemme osalta tämä haitta on eliminoitu siten, että hakukone on yhteydessä tuotannonohjausjärjestelmäämme ja päivittyy kerran vuorokaudessa. Koska tuotannon tiedot on pakko pitää hanskassa, pysyvät hakukoneenkin tiedot ajan tasalla, nauraa Janne Kuokkanen. Räätälöityjä tuotteita Hollolan Viilu ja Laminaatti jatkojalostaa viiluja ja levytuotteita. Yritys ostaa vuositasolla neliötä viiluja, 60 prosenttia niistä on koivua ja tammea. Loput jakaantuvat noin 30 puulajin kesken, suurimpina pähkinä, kirsikka ja pyökki. Koivu, mänty ja leppä ovat kotimaisia, muut pääosin Yhdysvalloista suoraan ostettuja. Yli puolet viiluista lähtee asiakkaan mittojen mukaisiksi arkeiksi jalostettuna, loput asiakkaan haluaman runkolevyn päälle liimattuna. Yritys myös laminoi lastu- ja mdf- levyä vuosittain noin neliötä. Asiakkaina ovat ovien, kaluste-, huonekalu- ja sisäverhouselementtien valmistajat. Kaikki tuotteet tehdään asiakasmitoilla ja asiakkaan laatuvaatimuksin, varastoon ei valmisteta mitään. Yritys työllistää 14 henkilöä ja liikevaihto on noin 2,5 miljoonaa euroa. Viime vuosi notkahti aiempien vuosien tasaisen kasvun käyrältä. Laatua vai pieni hukka? Janne Kuokkanen kertoo, että asiakkaat hämmästyvät viilunjalostuksen suurta hukkaa. Jotta saadaan neliön viiluarkki, pitää siihen käyttää puolitoista neliötä viilua. Koska meillä on paljon erilaisia asiakkaita, voimme yhdistää tilauksia ja hyödyntää viilunlehdet tehokkaammin kuin yksittäinen kalustevalmistaja omassa tuotannossaan. Jos tuijotetaan liikaa hukkaprosenttia, vaikuttaa se laatuun. Työntekijöiden ammattitaidolla on lopputukoksen osalta todella iso merkitys. Viilulehtien laatutietoja on vaikea saada koneelle, joten tilauskohtaiset viiluvalinnat perustuvat pitkälti ammattitaitoon ja kykyyn tajuta valintojen taloudellinen vaikutus, korostaa Kuokkanen. Investointeja tuotantoon Hollolan Viilu ja Laminaatissa on investoitu vuosien varrella tuotannon tehostamiseksi. Viilujen saumaus on jo vuosia tehty puskusaumalla. Käytössä on kaksi puskusaumauskonetta, joista toisella tehdään pienet, toisella automatisoidulla laitteella isot arkit. Levyjen pinnoituslinja on sekä syöttö- että purkupäässä automatisoitu Pinomatic Oy:n toimittamilla nostimilla. Viilun/laminaatin syöttö tehdään vielä manuaalisesti. Jos kyseessä olisi pelkkä laminointi, voitaisiin tämäkin vaihe automatisoida, mutta viilutuksessa työntekijä on myös viimeinen laatukontrolli, selvittää Janne Kuokkanen. Toimitusvarmuus tärkeää Janne Kuokkanen korostaa toimitusvarmuuden tärkeyttä. Viiluja saumausautomaatille syöttämässä Inga Laiõunpuu. Kone liimaa arkin kerralla valmiiksi. Janne Kuokkanen esittelee valmiiksi saumattua arkkia. Neliön valmistukseen tarvitaan puolitoista neliötä viilua. Varastossa on runsaasti eri puulajien viiluja. Yli puolet tuotetuista neliöistä syntyy koivusta ja tammesta. Kun yritys ulkoistaa viiluarkkien tai pinnoitettujen levyjen tuotannon, pitää toimitusten olla varmoja. Tämän vuoksi olemme satsanneet tuotannon tehostamiseen ja meillä on varastossa laaja valikoima sekä viiluja, laminaattikalvoja että levyjä. Myös tuotannonohjauksella on tärkeä osuus toimitusvarmuuden suhteen. Työntekijät kuittaavat tuotannossa oleville päätteille tiedot eri työvaiheista. Kun tilaus on valmis, saadaan siitä helposti tarvittavat lähetyslistat. Järjestelmän kautta ilmoitetaan tiedot myös kuljetukseen noudettavasta lähetyksestä sekä asiakkaalle toimituksesta. Yhteistyötä Hollolan Viilu ja Laminaatti Siiri Parkel valmistamassa pieniä viiluarkkeja yhden sauman kerallaan liimaavalla automaatilla. on tehnyt periaatepäätöksen, että se kehittää osaamistaan viiluarkkien ja pinnoitettujen levyjen tekijänä eikä laajenna toimintojaan uusiin jatkojalostusvaiheisiin. Asiakas saa halutessaan kuitenkin myös pidemmälle menevää palvelua esim. reunalistoitukset ja pintakäsittelyn, mutta ne tulevat yhteistyökumppaneiden kautta. Mielenkiintoinen yhteistyökuvio yrityksellä on myös laminaatteja maahantuovan Nordekor Oy:n kanssa. Nordekor on ulkoistanut laminaattien varastotoiminnot Hollolan Viilu ja Laminaatille ja keskittyy itse maahantuontiin ja markkinointiin. Maija-Liisa Saksa OY Nordiska Åbo AB PUUTA UUTEEN TULEVAISUUTEEN Rydöntie 26, Turku Puh: Fax: Mainos Puu& Tekniikassa tuo tulosta!

7 numero 3/2010 Puu&Tekniikka 7 Virolaistimantti suomalaisten hiottavana Laman jalkoihin jäänyt Viron tunnetuin huonekaluvalmistaja Thulema on toiminut tämän vuoden alusta alkaen suomalaisomistuksessa, ja tarkoitus on nostaa yritys entiseen kukoistukseensa. Martin Pärnin suunnittelema Kuma -mallisto edustaa Thuleman korkeatasoista tuotteistoa. Toimitusjohtaja Rami Rintanen näkee rehellisen kilpailun olevan hyödyksi koko toimialalle. Thuleman omistivat virolainen siirtoseinävalmistaja Wallennium ja suomalainen keittiökalustevalmistaja Puustelli. Laman iskettyä ankarimmin yhtiötä saneerattiin viime vuonna vahvalla kädellä, mutta liikevaihto romahti kuitenkin 3,6 miljoonaan euroon, kun se vielä vuonna 2008 oli 6 miljoonaa euroa. Lama vei mennessään myös Wallenniumin, jonka osakkeet päätyivät rahoittajille. Velkasaneeraukseen päässyttä Thulemaa tuli pelastamaan rakennusammattilaisia vuokraavan ResRentin omistava suomalaistrio, Jouni Jääskeläinen, Benaja Sovelius ja Rami Rintanen. Yrityskaupan jälkeen Puustelli jäi mukaan vielä 29 prosentin osuudella. Viritys käynnissä Runsaat 50 henkeä työllistävällä Thulemalla on Kosessa, 40 km päässä Tallinnasta, 3500 neliön tuotantolaitos ja varsin kilpailukykyinen konekanta. Tuotteet ovat tunnettuja laadustaan, ja kalustemalliston pääsuunnittelijana on toiminut useilla muotoilupalkinnoilla palkittu, Suomessa opiskellut Martin Pärn. Toisin sanoen palikat tuntuisivat olevan kohdallaan tehokkaaseen toimintaan. Mutta yrityskulttuuri vaatii toimitusjohtaja Rami Rintasen mukaan vielä virittämistä vastatakseen suomalaisomistajien näkemystä. Työilmapiiri on vielä yllättävän paljon neuvostovallan aikaisella tasolla, joka näkyy mm. hallintopuolen ylimiehityksenä. Oppia tullaan hakemaan mm. vuonna 2004 perustetun ResRentin organisaatiosta. Tulemme käyttämään vanhoja luottohenkilöitämme saadaksemme uudesta yrityksestä itsemme näköisen, Rintanen huomauttaa. Suomi tavoitteena Thulema on tähän mennessä suuntautunut 95 prosenttisesti Baltian markkinoille, mutta uusien omistajien myötä on tarkoitus avata Suomenkin markkinat. Ensimmäisen kuukauden aikana olemme saaneet jo todella paljon tarjouspyyntöjä, eli kiinnostusta ainakin on. Tavoitteemme on päästä tänä vuonna +/- 0 tilanteeseen 4,5 miljoonan euron liikevaihdolla, josta vähintään puolet tulee Suomesta. Vaikka Thuleman päätuote ovatkin toimistokalusteet, valtaosa liikevaihdosta syntyy julkitilakalustamisesta ja projekteista. Parhaillaan kalustetaan esim. Paimion koulua. Toimistokalustepuolella ei synny tarpeeksi massaa, mutta uskon, että mitä enemmän tarvitaan erikoisratkaisuja ja käsityötä, sitä kilpailukykyisempiä me olemme, Rami Rintanen toteaa. Hionta käynnissä Rintanen näkee Thuleman olevan vielä raakatimantti, joka tulee suomalaisohjauksessa hioitumaan lopulliseen muotoonsa. Kun me tulemme Suomen markkinoille, meillä on laadukas tuote ja toimitusaikataulumme pitävät. Ja mikä tärkeintä, vaikka me olemme virolainen yritys, suomalaisen asiakkaan kanssa keskustelee suomalainen myyjä, virolaisen kanssa virolainen jne. Kun kaikki palaset ovat kunnossa, voidaan puhua todellisesta timantista. Industrial Solutions Kimmo Janas... PINTAKÄSITTELYLAITTEET Wagner Industrial Solutions Scandinavia AB Purokatu 2, RAISIO Puh , Valmennamme osaajia mekaaniseen metsäteollisuuteen sekä puusepänteollisuuteen! Kouluta henkilöstöäsi työn ohessa. Suunnittelemme ja toteutamme yrityksellenne sopivan valmennusohjelman. Oppiminen tapahtuu pääasiassa työpaikalla. Meiltä löytyy sopiva ratkaisu tarpeisiinne! Kysy lisää yrityksille tarkoitetusta koulutus- ja palvelutarjonnastamme sekä rahoitusvaihtoehdoista! Lisätietoja: Koulutuspäällikkö Marko Saaranen Puh ,

8 8 Puu&Tekniikka numero 3/2010 Tikusta asiaa Piiroinen Oy:n esittelemä uutuus liikkuva neuvot-telutila U-Work. Scanform-otsikon alla. Pietarin Design-koulun puutaideteos. Nurmela Oy markkinoi mallistoja Tukholman huonekalunäyttely Vuoden 2010 Tukholman näyttely oli hieman vaisu. Sen ilonaihe oli jälleen koulutus- ja suunnitteluyksiköiden vahva panos. Ja se lupaa hyvää, kun ajatellaan huonekalualan tulevaisuutta. Tukholman näyttelyn yleisaluetta teemalla ruokailutilat. Danmark Designkoulun irrottelua, viilusäietuoli. New Nordic Chair tanskalaisen Lyndby Jensenin taidokas tuoli. Tämä vuosi näyttää olleen taitekohta. Jo viime vuonna oli tuleva aistittavissa. Osanottajamäärä oli vähentynyt, monet markkinajohtajat ja innovoijat olivat poissa. Toisaalta tämä antoi tilaa uusille yrittäjille, joiden oli aikaisempina vuosina vaikeaa päästä loppuunmyytyyn messutilaan. Mutta tämä ei ole korvannut suurten poissaoloa. Ensimmäistä kertaa yritykset oli jouduttu sijoittamaan messualueella uudella tavalla. Aikaisemmassa julkiskalustehallissa, alueen suurimmassa, oli nyt kotikalusteita ja valaisimia. Entisessä kotihuonekaluhallissa oli taas julkiskaluja, valaisimia ja tekstiilejä. Muissa tiloissa aikaisemmin pidetty samanaikainen valaisinmessu oli yhdistetty kalustenäyttelytiloihin. Koulutus voimissaan Ainoa osio ilman supistuksia oli koulutus. Suunnittelupuolen eli ns. kasvihuoneen hallissa olleet lähes viisikymmentää toimijaa, koulua ja suunnittelutoimistoa, olivat tehneet yhteistyötä yhteisesitteellä ja tiedotustoiminnalla asiasta kiinnostuneille eli teollisuudelle. Materiaalien kierrätykseen ja ekoloogisuuteen oli kiinnnitetty entistä enemmän huomiota. Mieleenpainuva oli tanskalaisen Mads Johansen Designin puutuoliliitokset. Suomesta mukana oli ammattikorkeakoulu Novia Turusta. Ruotsalaisen huumeita vastaan toimivan säätiön IOU:n työpajan puutarhakalusteita. Avarte Oy:n uusinta, Aatos-tuoli. Vientikontakteja etsimässä Kotikalustehallissa suomalaiset olivat hieman skeptisiä tulevaisuuden suhteen pohjoismaisilla markkinoilla. Hieman oli kotikalusteosanotto laskenut viime talvesta, mutta ei läheskään niin paljon kuin jotkut vielä viime syksynä uumoilivat. Kauhajokelainen Nurmela Oy on ryhtynyt markkinoimaan tuotteita Scanform-tunnuksen alla. Esiteaineisto ja näyttelyosasto olivat tasokkaita. Hyllyjä ja säilyttimiä esitteli myös kauhajokelainen HKT Yli-Heikkilä, joka on useina vuosina ollut näyttelyssä mukana. Uusien jälleenmyyjien löytäminen oli tälläkin yhtiöllä yksi tavoitteista. Ensimmäistä kertaa mukana oli Eimikaluste Oy, Kuhmoisissa toimiva perheyritys.yhtiö valmistaa lähes yksinomaan koivupuisia keinutuoleja. Toimitusjohtaja Hannu Luokkasen mukaan vientikontakteja haetaan. Yhtiö on myynyt jonkinverran ulkomaille lähinnä ns Kennedy-keinutuolia. Optimisetiset ruotsalaiset Toisin kuin suomalaiset ruotsalaiset kotikalustevalmistajat olivat todella optimistisia alkaneen vuoden näkymistä viennissä. Tilaukannat ovat kasvussa. V vienti laski vain 7% edellisvuodesta. Ei ole epäilystäkään, etteikö kruunun kurssilla olisi tässä osuutensa. Kevyttä ja maltillista Yleisesti kalusteiden ja tekstiilien väritys oli maltillista: aristokraattista harmaata ja valkoista lievästi sävytettynä. Tuotteiden yleisilme oli entistä kevyempi, luonnonpuuta suosittiin. Pahin petsausvimma on takanapäin. Julkikalustepuolen lama Julkiskalustepuolella puuttuivat suuret toimistokalustajat. Viron suurin Standard oli paikalla melko vanhanaikaisella mallistolla. Suomalaisista mukanaolleista erottuivat uutuuksillaan Vivero, Piiroinen ja Inno. Aero Oy:n Tapiovaara Design-osasto oli jälleen yleisömenestys. Tapiovaaran tuotteet ovat noususuhdanteessa! Useiden, etenkin julkiskalusteyritysten kohdalla, messut ovat muuttuneet messuosastopäivystyksestä happeningeihin. Yhtiön Tukholman näyttelytilassa pidetään tiettynä päivänä usein joko keskiviikkona tai torstaina ohjelmallinen tilaisuus avainasiakkaille ja vaikuttajille. Näin ovat jo usean vuoden ajan tehneet suomalaisetkin julkiskalustajat mm. Avarte ja Martela. Pentti Talikka Brittisahat nostaneet hintoja Brittisahat ovat nostaneet sahatavaran alkuvuonna hintaa 10 puntaa kuutiolta verrattuna viime vuoden lopun hintoihin. Hinnannousu johtuu tukkien vähäisestä tarjonnasta, johon on syynä alkuvuoden vaikeat sääolosuhteet. Tämä puolestaan on johtanut sahojen tuotannon rajoituksiin. Helmikuun puolivälissä hakkuut ovat palanneet normaalille tasolle. Rakennesahatavaran kysynnän ei odoteta lähiviikkoina juuri paranevan nykyisestä alhaisesta tasosta johtuen sekä ajankohdasta että taloustilanteesta. Sen sijaan puutarha- ja ulkoverhoussahatavaran sekä pakkausteollisuuden kysyntä on piristynyt. Pakkausteollisuuden sahatavaran hinta noussut Saksassa Saksassa pakkausteollisuuden joidenkin raaka-aineiden, esim. 17 mm:n laudan hinta on noussut alkuvuodesta. Hinnannousu johtuu vuodenvaihteen vähäisistä hakkuista, mikä on johtanut markkinoilla myös vähäiseen sivulautojen tarjontaan ja hinnannousuihin. Pakkausteollisuuden raaka-aineen kysyntä on kuitenkin normaalia ajankohtaan nähden, nousua ei ole vielä nähtävissä. Saksan sahateollisuus on alkuvuodesta käynyt vajaalla johtuen tukkipulasta sekä rakennesahatavaran heikosta kysynnästä. Saksan huonekaluteollisuus odottaa parempaa Saksan huonekaluteollisuus odottaa tästä vuodelta vakaata viime vuoden alamäen jälkeen. Vientimarkkinoiden uskotaan toipuvan ja sen uskotaan tasapainottavan mahdollista kotimarkkinoiden laskua. Saksassa huonekalumarkkinat pysyivät viime vuonna vakaina, lukuunottamatta muutamaa sektoria. Yrityksittäin vaihtelut olivat kuitenkin suuria. Erityisesti korkeatasoiset huonekalut kärsivät kysynnän puutteesta alkuvuonna. Toisaalta halpatuotteiden menekkiä edesauttoivat myyjien alennusmyynnit. Venäjän tuotanto laski viime vuonna Puutuoteteollisuuden tuotanto vuonna 2009 oli 82 % edellisvuotisesta, tiedottaa Venäjän teollisuusja kauppaministeriö. Sahatavaran tuotanto laski 12 % 19 miljoonaan kuutioon, kuitulevyn 26 %, lastulevyn 21 %, ja vanerin 19 %. Sellu- ja paperiteollisuuden osalta tuotantomäärät lähtivät voimakkaaseen nousuun vuoden lopussa, mikä ei kuitenkaan aivan riittänyt nostamaan vuoden 2009 kokonaistuotantoa edellisvuotiselle tasolle. Sellun tuotanto jäi 12 % ja paperin 2 % pienemmäksi kuin vuonna (Lähteet: Euwid, Idän Metsätieto)

9 numero 3/2010 Puu&Tekniikka 9 Voiko puusisustamisessa olla designia? Raisiolainen Plan&Wood on puu- ja sisustusalan erikoisliike, jonka on tarkoitus johtajansa Matti Vainion mukaan myös rikkoa rajoja ja herättää keskustelua mm. puun käytöstä. Yhteinen nimittäjä kaikelle toiminnallemme on ajatus unelmien toteuttamisesta, niin asiakkaiden kuin omiemmekin, Vainio huomauttaa. Tavoitteemme on luoda luontoa ja kestävän kehityksen arvoja kunnioittaen puusisustamiselle uusi tapa kohdata yksilöllistä palvelua arvostava asiakas. Tarkoitus on tehdä asiakkaalle saunan hankinta mahdollisimman helpoksi hyödyntäen mm. showroom -tyyppistä konseptia; erilaiset vaihtoehdot ovat heti asiakkaan nähtävissä. Aina samaa tarjouspaneeliako? Sisustussuunnittelijat ovat ottaneet Vainion showroomin vastaan myönteisesti. Puualan ammattilaisen apu helpottaa heidän työtään ja tiedonvälitystä omille asiakkailleen. Pitkän kokemuksen mm. puutavarakaupassa hankkinut Matti Vainio näkee puun käytöllä sisustamisessa laajenevat markkinat mikäli alan toimijat vaan ymmärtäisivät asian tärkeyden. Meillä Suomessa on omituinen käsitys siitä, mitä puulla sisustaminen on. Aivan liian usein se on vielä sitä halpaa kuusipaneelia, jolla saatetaan pilata koko projekti, Matti Vainio huokaisee. Käytettävän puun ei hänen mielestään suinkaan tarvitse olla aina luonnollisen väristä, vaan harkitulla värimaailmalla voidaan luoda harmoninen kokonaisuus, joka ei tuo mieleen kesämökkiä. Verkosto apuun Pan&Woodin toiminta perustuu toimivaan verkostoitumiseen, jonka puitteissa löytyvät niin lauteet, kiukaat, valaisimet kuin muutkin saunatilojen rakentamiseen tarvittavat komponentit asennusta unohtamatta. Käyttämämme itsenäiset asennusfirmat käyvät kaikki komponenttivalmistajien koulutuksen läpi olisi sitten kyse lauteista, valaisimista tai vaikkapa lasien asentamisesta. Joten työmaalla pärjätään yhdellä asentajalla, mikä on tietenkin asiakkaalle todella kustannustehokasta, Vainio luettelee. Hän painottaa lisäksi, kuinka ikääntyneempien ihmisten ja toisaalta notkean kol- mikymppisen poikamiehen saunaprojektit voivat erota toisistaan. Vainion rakentama verkosto pitää sisällään myös useita sisustussuunnittelijoita, joiden palvelukset ovat käytettävissä laajemmissa hankkeissa. Yhteistyökumppaneista nousee kärkinimenä Plan&- Woodille kolme kuosipaneelimallia suunnitellut Stefan Lindfors. Toisaalta samaan henkeä löytyy mysö Minna Suhosen suunnittelemasta sisustuksen värimaailmasta. Löydä se oma juttusi Perinteinen puutavarakaupan logistiikka saa Vainiolta tylyn tuomion. Se on varmaan maailman kehnoin väylä lanseerata innovatiivisia puutuotteita. Hienot sisustustuotteet jäävät helposti puutavarakaupassa sinne valkolakatun paneelin jalkoihin, Vainio toteaa. Toisaalta hän peräänkuuluttaa puutavarakauppaan selkeämpää strategiaa yrityksille. Tällä hetkellä on vallalla ns. markkinajohtajuusstrategia, jossa kaikki tarjoavat samoja tuotteita samoille asiakkaille hieman eri hintaan. Tässä kaipaisinkin hieman tuollaista raja-aitojen potkimista. Yritysten pitäisi hakea sitä omaa juttua, jolla pärjätään. Ja sitä ei löydy, ellei uskalla olla erilainen. Vuoropuhelua suunnittelijoiden kanssa pitäisi Matti Vainion mielestä lisätä reippaasti. Puutavarakauppiashan on putkiaivo, ei siitä mihinkään pääse, mutta sisustussuunnittelijoiden ideat voisivat terveellä tavalla pöllyttää meidän ajatusmaailmaamme ja laajentaa perspektiiviämme puusisustamisessa. Kimmo Janas Kun haluat tuloksia mainonnaltasi, valitse Puu&Tekniikka kappaleen levikki tavoittaa nykyiset ja potentiaalit asiakkaasi. Edullisimmin. Kontaktihinta * eri puualan lehdissä A4, 4-v A5, 4-v Puu&Tekniikka Puumies Woodworking * ( ilmoituksen hinta snt/levikkikappale, ilmoitetuin hinnastohinnoin) Ilmoitushinnat ovat sivuillamme Soita Maija-Liisa Saksa, , Vedä myyntisi nousuun! Vuoden 2010 ilmestymisaikataulu Nro Ilmestyy Teema + jakelu Pintakäsittely, kalusteteollisuus Tämän päivän löylyhuoneissa käytetään jo perinteestä poikkeavaa muotokieltä. Matti Vainio kannustaa puualan toimijoita yhdistämään rivejä puun profiilin nostamiseksi. Esimerkkinä poikkitaiteellisuudesta voidaan pitää Stefan Lindforsin suunnittelemaa paneelikuosia (oik.) Puuntyöstökoneet, lisäjakelu: Xylexpo (Milano 4..5.) Sahateollisuus, puun kuivaus, lämpökäsittely Huonekaluteollisuus, suunnittelu, lisäjakelu: Habitare 10 (Helsinki ) Puusta rakentaminen, lisäjakelu: kuntien teknisen toimen sekä talonrakennusteollisuuden johtajat ja rakennesuunnittelutoimistot, FinnBuild 2010 (Helsinki ) Puuntyöstökoneet, alihankinta, lisäjakelu: Puuntyöstö (Lahti ) Bioenergia, sahateollisuus, lisäjakelu: Energia 10 -messut (Tampere ) Robotiikka ja automatiikka, työturvallisuus Puusta rakentaminen, koulutus, lisäjakelu: kuntien teknisen toimen sekä talonrakennusteollisuuden johtajat ja rakennesuunnittelutoimistot

10 10 Puu&Tekniikka numero 3/2010 Rakennusmateriaalien ympäristökilpailukyky Pärjääkö puu? Metsäalan tulevaisuusseminaari Helsingissä pohdittiin mm. mitä tulisi tehdä, jotta ympäristö suorituskyky toisi puulle kilpailuetua rakentamisessa? Entä arvostavatko asiakkaat puutuotteiden ympäristöhyötyjä tehdessään ostopäätöksiä? Mutta onko puun ympäristösuorituskyvyllä edes merkitystä? Mikko Viljakainen Metsäteollisuus ry:stä vastasi lyhyesti ja ytimekkäästi, että sillä on! Rakentamisen ekologinen jalanjälki on valtava ja tulee vielä kasvamaan, ellei asialle tehdä mitään. EU:n tutkimusten mukaan rakentaminen kuluttaa noin puolet luonnonvaroista ja tuottaa noin 40 % jätteistä. Valtaosa käytetyistä luonnonvaroista on Viljakaisen kertoman mukaan uusiutumattomia ja niistä uhkaa tulla pula. Ekologian ja yhteiskunnan kilpailukyvyn kannalta ei ole sama, mistä materiaaleista rakennukset tehdään. Jos Euroopan asunnot rakennettaisiin betonin sijaan puusta, laskisi luonnonvarojen kulutus 70 %, energian kulutus 40 % ja hiilidioksidipäästöt noin 60 %. Puutuoteteollisuudella onkin erittäin hyvä tilaisuus hyötyä tilanteesta tarjoamalla uusia kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja rakentamiseen. Edelläkävijää tarvitaan Puun käytön lisäämiseen liittyy Euroopan tasolla valtava potentiaali, sillä puun osuus eurooppalaisessa rakentamisessa on varsin pieni Suomeen verrattuna. Viljakainen painottaa, että puun mahdollisuuksien hyödyntäminen kuitenkin edellyttää rakentamisen säädös- Lyhyesti ohjauksen kehittämistä. Ympäristövaikutusten arviointia ja vertaamista tulisikin hänen mielestään edellyttää ja ympäristövaikutusten vähentämiselle pitäisi asettaa vaatimukset. Tässä voisivat julkiset rakennushankkeet olla hyvänä päristöystävällisyys parantamaan rakentajien tuloksentekokykyä. Rakennustuotteiden valmistukseen käytettävä energia tulisi ottaa huomioon energiatehokkuuden laskennassa. Tämä pitäisi tehdä myös käyttäjille helpoksi laatimalla mm. Puutuoteteollisuuden visio 2020: Tuotannon arvonsa kaksinkertaistanut suomalainen puutuoteteollisuusklusteri on kytkeytynyt loppukäyttöaloihin ja toimii kannattavasti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. esimerkkinä, Viljakainen ehdotti. Huono puoli asiassa on, että yleensä näissä julkisissa hankkeissa on keskitytty puun kohdalla ainoastaan sertifiointikysymyksiin, ja itse asiassa puu on ainoa materiaali, jolle on asetettu joitakin vaatimuksia. Ketään ei kiinnosta, mistä esimerkiksi käytettävä sementti tulee! Julkisten hankintojen politiikan kohdalla Suomella olisikin hänen mukaansa hyvä tilaisuus näyttää esimerkkinä muille maille. Suomi voisi profiloitua edelläkävijäksi ympäristöystävällisen rakentamisen saralla. Helppoa ja kannattavaa Mikko Viljakainen huomautti haasteena olevan saada ymrakennetyypeille omat ympäristöselosteet, joka helpottaisi suunnittelijoiden valintoja. Puu CO 2 -varastona Erikoistutkija Kim Pingoud VTT:n Ilmastotiimistä totesi EU:n päästöjen vähentämistavoitteiden olevan varsin rajuja. Jotta EU:n 2 o C-rajoitteen tuntumassa pysytään, maailman CO 2 -päästöjä tulee rajoittaa hyvin voimakkaasti: % vuoden 2000 tasosta noin 50 vuodessa, mikä merkitsee vieläkin tiukempia tavoitteita teollisuusmaissa. Ja tämä ei tietenkään onnistu pelkästään puurakentamisen lisäämisellä. Tärkeää on hänen mukaansa kuitenkin miettiä, miten ja mihin puuta käytetään. Puuta käytettäessä saadaan hänen mukaansa tavallaan kaksoishyöty. Materiaalihyöty saadaan, kun vältetään tuotannossa syntyviä päästöjä verrattuna vaikkapa teräkseen ja betoniin. Toisaalta puu itsessään toimii tilapäisenä biogeenisen hiilen varastona ja elinkaarensa lopuksi puu voidaan vielä kierrättää bioenergiaksi, Pingoud luettelee. Hiljaa hyvä tulee... Tutkimuksia eri materiaalien ympäristövaikutuksista on tehty maailmalla varsin kattavasti ja pitkään. Tuntuu, että meillä Suomessa on joskus jopa koetettu hiljentää eri materiaaleja koskevia vertailututkimuksia, arvioi Kim Pingoud. Ongelmana onkin löytää tarvitsemaansa tutkimustietoa runsaan tarjonnan keskeltä. Myös tutkimuspuolelle kaivataan tiettyä markkinointihenkisyyttä. Aivan Materiaalien hinnat nousevat. liian usein tutkijat tuntuvat pyörittelevän asioitaan pienessä piirissä keskustellen lähinnä toisten tutkijoiden kanssa. Toisaalta kun määrätty tutkimusprojekti on saatu päätökseen, siirtyvät tutkijat uuteen projektiin, eikä edellisen tulosten markkinoinnille jää aikaa. Tutkimustulosten julkistamisessa kansantajuisessa muodossa nähdäänkin alan ammattilehdistön rooli ensiarvoisen tärkeänä. Puurakentaminen haasteellista Puurakentamisen osuus maamme pientalorakentamisesta on noin %. Uudet energiansäästömääräykset tukevat jatkossakin puun asemaa kustannustehokkaimpana rakennusmateriaalina. Puun käytön kasvumahdollisuudet löytyvät kerrostalo-, toimitalo- ja erilaisessa hallimaisessa rakentamisessa, jossa sen osuus on perinteisesti ollut todella pieni, totesi kehitys- ja suunnittelupäällikkö Jaakko Länsiluoto Metsäliiton puutuoteteollisuudesta. Hän ihmettelee, miksi puurakenteet mielletään ammattipiireissä kalliiksi, vaikka niiden kustannustehokkuus pientalopuolella onkin kiistaton. Suuremmissa kohteissa puuhun perustuvien järjestelmien tarjonta on vähäistä, ja siksi puun käytön mahdollisuudet pystytään harvoin hyödyntämään. Yleensäkin suunnittelu- ja rakennuttajaorganisaatioissa tunnetaan Länsiluodon mukaan modernia puurakentamista heikosti. Tämä edellyttääkin alan toimijoilta aktiivisuutta panostaa suunnitteluun ja tuottaa vaihtoehtoisia suunnitelmia päättäjille. Kimmo Janas Jos Euroopan asunnot rakennettaisiin betonin sijaan puusta, asuntorakentamisen aiheuttamat ympäristörasitteet laskisivat huomattavasti. Metsätöitä -näyttely Pro Puussa Lahden Pro Puu galleriassa avautui tämän kuun alussa muotoilijoiden Jouko Kärkkäisen ja Tuukka Halosen yhteisnäyttely Metsätöitä teoksia puusta. Tekijöitä yhdistää pitkä puun muotoilukokemus, jota on sovellettu huonekaluihin, valaisimiin, sisustustuotteisiin ja puuinstallaatioihin. Jouko Kärkkäisen työt edustavat modernilla tavalla suomalaista perinnettä. StoolStories -sarja ja Metsuri mallisto ovat kasvaneet uusilla kalusteilla. Kontrastina näille Kärkkäinen tuo esille myös uuden, teknisellä viilulla pinnoitetun tammisen Ply-sisustuselementin. Tuukka Halosen työt ovat saaneet vaikutteita vanhoista perinnekäsitöistä, joista hän tekee uusia tulkintoja tämän päivän valmistusmenetelmiä ja materiaaleja hyödyntäen. Esillä on mm. viiluvanerivalaisimia, joiden lähteenä ovat olleet vanhat pärepunokset, toteutus on tehty viimeisimmällä vesileikkaustekniikalla. Näyttely on avoinna maaliskuun loppuun. Pilke 36 - valaisin. Materiaali ohutviiluvaneri (Tuukka Halonen). Ply-Tammi: Uusi elementti Ply-sisustuselementtisarjaan. Materiaalit massiivi tammi ja tammi ohutviilu (Jouko Kärkkäinen).

11 numero 3/2010 Puu&Tekniikka 11 Energiapuuta tarvitaan lisää AN-Cadsolutions CNC-jyrsin- ja kaiverruskoneet, laserkaiverruskoneet. Edulliset CAD-ohjelmistot: suunnitteluun, muotoiluun, keittiö-, kylpyhuone- ja sisusutussuunnitteluun Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ei lupaa sahoille syöttötariffia. Hänen mukaansa on kuitenkin löydyttävä sellaiset tukimuodot, jotta mitkään sahan sivujakeet eivät jää käyttämättä optimaalisesti. Sahan sivutuotteet pitää saada kansantaloudellisesti järkevästi käyttöön siten, ettei niitä ajeta 200 kilometrin päähän autolla ja sitten toimiteta takaisin sähkönä lankoja pitkin samaan lähtöpaikkaan, totesi Pekkarinen viime viikolla, kun hänelle luovutettiin energiapuun käytön lisäämistä pohtineen työrymän ehdotukset. Alan yksimielisyys helpottaisi päätöksentekoa Kun puhutaan puuenergiasta, puhutaan myös syöttötariffeista. Alalla kaksi eriävää näkökulmaa, jotka tulivat jälleen esiin, kun Suomen Sahat ry:n edustaja toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio ja Metsäteollisuus ry:n johtaja Anders Portin esittelivät näkemyksiään energiapuun käytön tehostamisesta. Elinkeinoministeri Pekkarinen totesikin, että päätöksenteon kannalta olisi helpompaa, jos alalla ei olisi niin eriäviä intressejä. Metsäteollisuus ry toivoo energiapuun hankintaa mah- Lyhyesti Energiapuun määrä pitäisi yli kolminkertaistaa viimevuotisesta vuoteen 2020 menessä. Tähän tarvitaan kehitystyötä koko ketjuun metsästä aina polttoon asti. Kehitystyön porkkanana on entistä laajemmat tukimuodot. dollisimman markkinavetoiseksi ja tuen olevan tasapuolista ja tarjontaan, ei kysyntään liittyvää. Toivomme, että tuki on sama riippumatta siitä, mitä tuottaja tuottaa, on se sitten sähköä, lämpöä tai biopolttoaineita, korosti Portin. Ilkka Kylävainio puolestaan nosti esiin, että sahauksen yhteydessä jokaista tuotettua kuutiota kohden syntyy yksi megawattitunti energiaa, josta omaan käyttöön saha tarvitsee kolmasosan. Loput jää yli ja se olisi luontaista käyttää sähkön tekemiseen. Vuositasolla tämä merkitsisi 2,5 terawattituntia. Järkevän sivutuotteiden käytön lisäksi on kyse myös kannattavuudesta. Euroopassa tuotetaan 100 miljoonaa kuutiota sahatavaraa ja 75 prosenttia siitä on jonkinlaisen energiatuen piirissä. Ei suomalainen sahateollisuus voi olla niin tehokas, että pärjäisi ilman vastaavaa tukea, muistutti Kylävainio. Kovat tavoitteet kiristyivät lisää Metsäteollisuduen tuotannon supistukset ovat merkinneet neljän prosenttiyksikön vähenemistä uudistuvan enerergian käyttöosuudessa. Suomi on sitoutunut 38 prosentin uusiutuvien energoiden osuuteen vuoteen 2020 mennessä Lisää uusiutuvan energian lähteitä olisi siis löydettävä. Puu on toistaiseksi ainoa, jonka avulla syntynyt vaje uskotaan voitavan täyttää. Tuo em. neljän prosentti- yksikön vaje tarkoittaa noin 10 terawattituntia, joka saadaan viidestä miljoonasta kiintokuutiometristä energiapuuta. Viime vuonna käytettiin saman verran, joten kasvanut tavoite, miljoonaa kuutiota vuodessa, on todella kovan työn takana. Tukia ja tuottavuutta lisää Työryhmän ehdotukset luovuttanut strateginen johtaja Juha Ojala totesi tavoitteena olevan, että energiapuu saadaan liikkeelle. Tarvitaan mm. kauppatapojen kehittämistä sekä avointa hintainformaatiota. Energiapuun mittausta pitää kehittää, kuten myös korjuuja kuljetusketjuja sekä logistiikkaa. Metsäpalvelumarkkinoissa on paljon parantamisen varaa ja kasvuyrityksiä haetaan alalle. Merkittävin ehdotus on, että energiapuun hankintaan liittyviä tukia pitää tarkastella kokonaisuutena, jotta korjuuketjun tuottavuutta voidaan lisätä. Tärkeää on myös muistaa, että energiapuun hankinnalla on merkitystä metsien uudistamiseen, totesi Ojala. Maija-Liisa Saksa Ura putkessa Uraputkessa? Lähetä nimitystiedot Mellano oy Myyntineuvottelijoiksi on nimitetty 1.3. alkaen Suomen Imurikeskus Oy Imupöydät, seinät ja kaapit viimeistelyhiontaan ja maalaukseen Puru- ja kuivauspuhaltimet Laitteet ja ratkaisut pölyn- ja purunpoistoon Suodatinyksiköt, syklonit ja kuljetuskanavat Asennukset, huollot ja varaosat Puh Kaikkea massiivipuun työstöön. Kaikkea samasta osoitteesta. Kaikkea 100% laadulla! Teidän WEINIG-asiantuntijanne löydätte osoitteesta WEINIG TARJOAA ENEMMÄN Secto Designin Attoriippuvalaisin on voittanut arvostetun if Product Design Award tuotemuotoilupalkinnon. if-palkinto on saksalaisen if International Forum Design GmbH:n ja kansainvälisen designammattilaisjuryn vuosittain jakama tunnustus muotoiluinnovaatioille 16 eri kategoriassa. Kilpailu järjestettiin tänä talvena 56. kertaa ja siihen osallistui läif Product Design Award 2010 hes 2500 tuotetta 39 eri maasta. Sisustusarkkitehti Seppo Kohon suunnittelemassa Atossa valonlähde on häikäisyn estämiseksi sisäänrakennettuna varjostimen pyöreään muotoon. Kaikkien Secto Design -valaisinten tavoin Atto valmistetaan käsityönä suomalaisesta koivusta, ja sitä on saatavana myös valkoiseksi ja mustaksi laminoituna. Jartekilta suurnopeuslajittelulinja Keitele Timberille Jartek Oy toimittaa tuorelajittelulaitoksen Keitele Timber Oy:lle. Projekti toteutetaan kahdessa vaiheessa. Tulevana kesänä linjalla tullaan saavuttamaan 150 kpl/min nopeus ja vuonna 2011 jopa yli 200 kpl/min nopeus. Toisen vaiheen nopeudet ovat maailmanlaajuisestikin erittäin huomattavia ottaen huomioon, että linjalla ajetaan yhtä aikaa lautoja sekä lankkuja. Toimitus on Jartekin markkina-avaus supernopeisiin laitoksiin. Tiina Puustinen Tiina Puustinen vastuualueenaan Pohjois-Suomen myynti. Tiina vastaa myös tilaustenkäsittelystä ja sen kehittämisestä. Mika Westerholm Mika Westerholm vastuualueenaan Länsi-Suomen myynti.

12 12 Puu&Tekniikka numero 3/2010 Puurakentamista pusketaan liikkeelle Finnish Wood Research (FWR) Oy on yhdessä puurakentamisen edistämiseen panostavien toimijoiden kanssa kehittämässä puurakentamisen järjestelmää ja siihen liittyviä tuotteita. Puurakentamisen ongelmanan on ollut avoimen järjestelmän puute. Sen kehittämiseen otetaan oppia muiden rakennus- materiaalien jo olemassa olevista sekä ulkomaisista järjestelmistä. Tarkoitus on sopia komponenttien ja elementtien yhteen liittämisen ratkaisut, mutta jättää tuotteiden kehitystyö yksittäisille yrityksille. Näin puurakentamiseen syntyy sellaista osaamista ja ratkaisuja jotka palvelevat myös rakennusliikkeitä parhaalla mahdollisella tavalla. Rahoitusta yhteistutkimustoimintaan haetaan yrityksiltä sekä Tekesiltä ja Wood Wisdom Net:stä. Teollisen puurakentamisen synnyttämiseksi Suomeen tarvitaan avoimen rakennusjärjestelmän ja siihen liittyvien tuotteiden lisäksi rakentajia palveleva puutuotteiden tietoportaali, josta löytyvät kaikki puurakentamiseen tarvittavat tiedot alkaen viranomaismääräyksistä rakennusohjeisiin. Tavoitteena Puualan yritykset kehittävät yhdessä avointa järjestelmää, jotta puukerrosrakentaminen saadaan Suomessakin liikkeelle. Ruotsissa jo lähes 20 prosenttia uusista kerrostaloista on tehty puusta. on, että vuoden sisällä maassamme käynnistyy useita rakennuskohteita joissa kehitetään yllä mainittua järjestelmää sekä tuotteita. Lopputuloksena kehitystyöstä on digitalisoitu järjestelmäkokonaisuus joka kattaa puurakentamisen kaikkia vaiheet arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta aina elementtivalmistukseen ja pystytykseen asti. Tämä on sitä paljon puhuttua asiakaslähtöistä tuotekehitysja innovaatiotoimintaa, selvittää FWR:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen. Juhlapuheet pidetty aika toimia Puista kaupunkirakentamista on vireillä ympäri Suomea. Suurin hanke lienee tulossa Helsingin Kalasatamaan, jonne kaavaillaan puusta rakennettuja toimistotaloja, hotelli ja satoja asuntoja. Vielä pitää saada rakennusalan osaajia mukaan kehittämiseen. Vaikka muutamalla puutuotealan yrityksellä on jo hyviä ja valmiita tuotteita olemassa, uskottavaa puukerrostalorakentamisen järjestelmää ei ole kenelläkään tällä hetkellä tarjota suurille rakennusliikkeille. Kyse ei onneksi ole kokonaan uuden teknologian synnyttämisestä vaan pikemminkin olemassa olevien puualan toimijoiden osaamisen yhteensovittamisesta rakennusalan osaamisen kanssa sekä siitä johdetun järjestelmän kehitystyöstä. Tästä syystä on mahdollista synnyttää vielä puuttuva osaaminen samalla kun toteutetaan suunnitteilla olevia rakennuskohteita. Juhlapuheet on pidetty, nyt on aika toimia ja mukaan on vielä mahdollista tulla jos toiminta kiinnostaa, sanoo Järvinen. Sisustusratkaisuja kaupunkimaiseen asumiseen FWR on myös pääyritysrahoittajana mukana Aalto-yliopiston kanssa käynnistettävässä Wood in urban living hankkeessa. Hankkeessa suunnitellaan puupohjaisia ja kokonaisvaltaisia sisustusratkaisuja ja tuotteita nimenomaan tiiviiseen kaupunkimaiseen asumiseen. Tavoitteena on synnyttää ratkaisuja, joiden yksittäiset komponentit voidaan tuottaa massatuotteina, mutta joiden muunneltavuus on mahdollista asuntokohtaisesti. Tuotteiden design perustuu tulevaan kansainväliseen suunnittelukilpailuun, johon myös Aalto-yliopiston opiskelijat voivat osallistua. Kilpailutöistä valitaan pari kolme ajatusta, jotka työstetään yhdessä prototyypeiksi, jotka ovat esillä 2012, kun Helsinki on design-pääkaupunki. Yritykset voivat ottaa tuotantoonsa järjestelmän komponentteja ja tuotteita mutta myös sisustussuunnittelu ja design-palveluita voidaan yhdistää kehitettäviin järjestelmiin, selvittää Kimmo Järvinen projektin tavoitteita. Hanke on edennyt rahoitushakuvaiheeseen. Maija-Liisa Saksa Pilke nousee Rovaniemelle Pilke on viisikerroksinen toimistotalo, jossa kaksi maan alle jäävää kerrosta tehdään betonirunkoisina ja kolme maanpäällistä kerrosta puurunkorakenteisena. Rakennukseen tulee toimistotilaa 5500 m 2 ja näyttelytilaa 600 m 2, ikkunoita 350 kpl, puurunkoista julkisivu ulkoseinää 2000 m 2. Talossa tulee työskentelemään 135 henkilöä sekä vierailemaan tuhansia turisteja vuosittain. Talon kustannusarvio on 10 miljoonaa euroa. Rakennus on suurin tällä hetkellä rakenteilla oleva puurunkoinen toimistokerrostalo Suomessa. Pystyyn nopeasti puuelementeillä Rakennus toteutetaan puuosiltaan itsekantavina suurelementteinä. Rakennus Metsähallituksen uusi toimisto- ja näyttelyrakennus Pilke nousee Rovaniemelle ja harjannostajaiset ovat maaliskuun puolivälissä. on matalaenergiatasoa eristykseltään eli seinän eristepaksuus on 300 mm ja U-arvo 0,145 W/Km 2. Puuelementtejä käyttämällä nopeutetaan huomattavasti rakennusaikataulua. Välipohjat ovat kertopuuelementtejä. Ne tehdään runkoelementeiksi työmaalla ja kiinnitetään julkisivuelementteihin ja liimapuurunkoon. Vesikatto on puuristikkorakenteinen. Puuta myös sisäpinnoissa Koska puujulkisivu kantaa itsensä lisäksi myös vesikaton kuormat, on jokaiseen elementtiin upotettu kantava liimapuupalkki elementin yläosaan. Ristiin tulevat 50 mm koolaukset kantavan 200 mm rungon molemmin puolin varmistavat saumattomat lämpöeristykset ja pintaan asennetaan 28 mm paksu tiheäsyisestä kuusesta tehty julkisivuverhouslauta. Ikkunoiden puuosat on tehty napapiiriltä kaadetuista puista. Rakennuksen sisälle jää huomattava määrä erilaisia puurakenteita, pilareita ja palkistoja sekä puuverhouksia kävijöiden ihailtavaksi. Edustavaa puurakentamista Ounasjoen rannalla Arktikumin viereen nouseva Pilke edustaa uusinta puukerrostalorakentamisen tekniikkaa ja osaamista Suomessa. Puurunkoiset kantavat elementit toimittaa Suomen Rakennustuote Oy. Kohteen pääurakoitsijana toimii Lemminkäinen Talo Oy, joka vastaa myös puuelementtien asennuksesta. Kohteen arkkitehti suunnittelijana toimii arkkitehtityöhuone APRT. Pilke on suurin tällä hetkellä rakenteilla oleva puurunkoinen toimistokerros talo Suomessa. Maanpäälliset kolme kerrosta ovat puisia.

13 numero 3/2010 Puu&Tekniikka 13 Piensahurit Lyhyesti pohtivat kasvua ja kilpailukykyä Kannattavuuden ja tuottoasteen parantaminen sekä yrittäjän kohtuullinen toimeentulo ovat useimman piensahayrittäjän tärkeimmät liiketoiminnan tavoitteet. Hyvänä kakkosena tulevat tyytyväiset asiakkaat ja tuotteiden laadun parantaminen, selviää TTS tutkimuksen koordinoiman Kasvun eväät-ohjelman piensahatutkimuksesta. Sahayrittäjät pohtivat yrityksen kasvun merkitystä piensaha-alalla myös Sahayrittäjät ry:n perinteisillä Talvisavuilla Jyväskylässä helmikuuta. Kaikkiaan 70 yrittäjää kokoontui työpajoihin ja seminaariin, jonka teemana oli kolme koota kasvu, kilpailukyky ja koulutus. Pitääkö kasvaa? Yrittäjät pitivät kasvuun panostamista tärkeänä asiana piensaha-alalla, mutta yhtä merkittävänä kysymyksenä pidettiin sitä, tarvitseeko kaikilla yrittäjillä olla tavoite pilvissä ja pitääkö kaikkien tavoitella kasvua. Yrittäjien mukaan kasvu on aina riski yritykselle ja yrittäjälle henkilökohtaisesti. Jos yrityksestä saatava toimeentulo ja nykyisellään kilpailukykyinen yritys riittää yrittäjälle, miksi pitäisi kasvaa. Useimmille yrityksille on tärkeämpää pitää kiinni nykyisistä työntekijöistä ja taata heille vakaa Seuraavassa numerossa aiheina kalusteteollisuus ja pintakäsittely Numero 4-10 ilmestyy 1.4. Aineistot työpaikka kuin kasvattaa liiketoimintaa. Piensahat tuottavat useimmiten erikoistuotteita, joten jo raaka-aineen saatavuus rajoittaa kasvua. Lisäksi pieni yritys on joustava ja juuri siksi suurimmalla osalla yrityksistä taantuma ei ole tuntunut liiketoiminnassa välttämättä lainkaan. Kasvun eväät Kasvua tavoittelevien piensahojen tärkeimpinä kasvun eväinä työpajoihin osallistuneet yrittäjät näkivät tuotevalikoiman laajentamisen. Toisena oli laajentuminen uusille markkinoille ja kolmantena verkostoituminen. Tärkeää on myös onnistunut markkinointi ja tuotannon tai teknologian parantaminen. ja esteet Yrityksen sisäisistä kasvun esteistä yrittäjät pitivät suurimpina myynti- ja markkinointiosaamisen puuttumista, suuria henkilöstökuluja ja yrityksen johdon puutteellisia taitoja suuremman yrityksen johtamiseen. Yrityksen ulkopuolisista tekijöistä merkittävimmiksi nousivat osaavan työvoiman heikko saatavuus, kireä kilpailutilanne ja vientikaupan käynnistämisen kustannukset. Samoihin tuloksiin päädyttiin Kasvun eväät-ohjelman piensahatutkimuksen postikyselyssä ja yrityshaastatteluissa. Työpajassa nousi lisäksi esille kiristyvän lainsäädännön vaatimukset ja liiketoiminnan luvanvaraisuus. Erityisinä vaikeuksina liiketoiminnan kannalta pidettiin esimerkiksi ympäristöluvan saamista. Etujärjestö tärkeä Kasvun ja kilpailukyvyn esteiden poistamisessa tärkeimpinä keinoina pidettiin piensahojen oman etujärjestön toimintaa sekä lisäkoulutusta. Vuoden verran toiminut Maaseutu-Pisa-koulutushanke vastaa työpajoihin osallistuneiden mukaan yrittäjien liiketoimintaosaamisen koulutustarpeeseen. Toimialan etujärjestöllä on puolestaan merkittävä rooli markkinatiedon välittämisessä ja verkostoitumisen mahdollistamisessa. Kuusamossa investoidaan Sahakonserni Pölkkyyn kuuluvalla Kuusamo Hirsitalot Oy investoi uuteen erikoistyöstölinjaan. Yrityksessä on ennestään kaksi hirsitalojen tuotantolinjaa. Penope Oy:n toimittama linjakokonaisuus mahdollistaa hirsien, palkkien ja runkopuutavaran entistäkin monipuolisemman työstön. Linja tekee mahdolliseksi monentyyppiset nurkkaratkaisut eri rakentamisympäristöihin ja antaa valmiudet jopa 300 mm vahvojen hirsien työstöön. Uuden linjan ansiosta voim- Sijoita tulevaisuuteen palkkaa puuteekkari Aalto-yliopiston puutuotealan moniosaajat odottavat innolla kesän haasteita. Palkkaa omasi kesäksi 2010 ja voit saada yrityksesi riveihin todellisen helmen! Puutuotetekniikan opiskelijan palkkaaminen voi parhaimmillaan antaa tuoreita, mullistavia ideoita ja avaimen yrityksesi menestykseen. Puumekanistikerhon kautta tavoitat vaivattomasti Aalto-yli- me tarvittaessa lisätä mm. kantavien rakenteiden ja eri rakennusosien valmiusastetta. Uusin teknologia mahdollistaa myös uudet innovatiiviset ratkaisut loma-asunto- ja talomallistossamme, kertoo toimitusjohtaja Arto Orjasniemi. Investointi sisältää noin 1000 m 2 tuotantohallin rakentamisen sekä linjastohankinnan, yhteisarvoltaan noin 1,5m 2. Puurunkoinen tuotantohallin toimittaa Kuusamon Taloelementti Oy. Rakentaminen on jo käynnissä ja linja valmistuu tuotantokäyttöön alkukesästä opiston puutuotetekniikan lukijat ensimmäisestä vuosikurssista diplomityöntekijöihin asti. Työtehtäviä voivat olla esimerkiksi tuotannon tehtävät, työnjohto, asiakaspalvelu, tuotekehitys, myynti ja erilaiset projektit. Lisätietoja: Puumekanistikerho ry Pj. Tuukka Kyläkallio,

14 14 Puu&Tekniikka numero 3/2010 Maaliskuu Tapahtumia RAKSA, rakentaminen, Lahti Holz-Handwerk 2010, puuntyöstökoneita, Nürnberg fensterbau/frontale, ikkuna- ja julkisivuteollisuuden koneita, Nürnberg Olo.Muoto, teollinen muotoilu, Lahti. Huhtikuu Drema 2010, puusepänteollisuuden ja huonekaluteollisuuden koneita ja laitteita, Brno Foresta Eurosilva International 2010, metsäteollisuuden ja puuntyöstöteollisuuden erikoisnäyttely, Cluj-Napoca (Romainia). expo-transilvania.ro/ eveniment/2010/foresta/13/tematica Salone Internazionale del Mobile, huonekaluja, Milano TechnoDomus 2010, huonekalu- ja rakennuspuutuoteteollisuuden koneet, Rimini Puusepänteollisuuden päivät, Seinäjoki. Toukokuu Xylexpo, puuntyöstökoneita, Milano Proposte, verhoilumateriaaleja, Cernobbio Interzum/Interkomplekt 2010, huonekaluteollisuuden tarvikkeita, Moskova. Kesäkuu Carrefour du Bois 2010, puutavaramessut, Nantes China Shanghai Int l Furniture Expo 2010, huonekaluja, Shanghai. Heinäkuu The Manchester Furniture Show 2010, huonekaluja, Manchester. Elokuu Mueble Paris, huonekaluja, Pariisi Trä och Teknik, puutuoteteollisuuden koneet. Göteborg Syyskuu Habitare 2010, huonekaluja ja sisustuksia, Helsinki. Huollot ja kunnostukset työllistävät veneenveistäjiä Parempia aikoja ja uusia tilauksia odotellessaan puuveneiden veistäjät panostavat vanhojen veneiden kunnostukseen ja huoltoon. Helsingin Venemessujen perinteinen puuveneosasto houkuttelee kävijöitä neloshalliin jo kauas käytäville ulottuvalla tervantuoksulla. Eli puuveneestä voi nauttia lähes kaikin aistein ja myös taloudellisesti. Puuveneveistäjät ry:n puheenjohtaja Jukka Viinikainen toteaakin: Vene tuoksuu hyvältä, näyttää kauniilta ja kestää sukupolvelta toiselle. Puuvenettä pidetään vaikeahoitoisena, mutta keväthuolto kestää vain 1 2 päivää. Kun venettä pidetään hyvin, se säilyy jopa yli 100 vuotta. Puuveneveistäjien tunnelmat olivat vielä messujen aikana kovin kaksijakoiset. Toisaalta lama puristaa edelleen eikä uusien varsinkaan suurempien veneiden tilauksia juuri satele ja pari veistämöä on jo joutunut lopettamaan toimintansa. Toisaalta taas vanhoja veneitä huolletaan ja korjataan nyt entistä tunnollisemmin ja se työllistää. Lisäksi eräillä hyvin asemansa vakiinnuttaneilla veistäjillä on töitä yllin kyllin. Tilausajat lyhentyneet Merkkejä paremmasta ajasta on kuitenkin jo ilmassa ja Jukka Lyhyesti Penope Taitaja -kilpailujen yhteistyökumppaniksi Penope on solminut yhteistyösopimuksen Skills Finland ry:n järjestämän Taitaja 2010 Oulu -tapahtuman kanssa, joka on ammatillisen koulutuksen SM-kilpailut n. 40 eri ammattilajissa. Taitaja 2010 Oulu -tapahtuman järjestää Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (OSAEKK) ja Penope huolehtii Oulun seudun ammattiopiston kanssa puuntyöstökoneiden toimituksesta kilpailuihin liittyvään puutoimialan työpa- Ylhäällä: Venemessuilla oli esillä toistakymmentä Puuveneveistäjien tuotetta pienistä soutuveneistä katettuun verkkoveneeseen. Oikealla: Jukka Viinikaisen työnäytöksessä Venemessuilla on menossa Thalatta mahonkiveneen tiikkikannen peruskorjaus. Viinikainen patisteleekin nyt puuvenettä havittelevia ajoissa liikkeelle. Kun korkeasuhdanteessa tilausajat venyivät jopa useiksi vuosiksi, niin tällä hetkellä jaan. Itse kilpailussa SMkilpailijat valmistavat näillä puuntyöstökoneilla huonekalun piirustusten ja työohjeiden mukaan. Tapahtuma järjestetään Ouluhallissa, ja järjestäjät odottavat paikalle jopa kävijää. Esittelykoneet myydään tapahtuman jälkeen nopeimmille varaajille. Lisätietoja: ja Metso toimittaa kuitulevylinjan Puolaan Metso toimittaa levynvalmistuslinjan alkupään laitteet erityisohuen HDFkuitulevyn eli kovakuitulevyn valmistukseen Svedespan Polska -yhtiölle Puolaan. Laitteiden toimitus alkaa vuoden 2010 syksyllä. Metson toimitus sisältää levynvalmistuslinjan alkupään laitteet puukentältä EVO Defibrator kuidutinjärjestelmään. Lisäksi toimitukseen kuuluvat sähkö- ja prosessinohjausjärjestelmät, teräsrakenteet sekä toimitukseen si- unelmat voivat toteutua yllättävänkin nopeasti. Puuveneveistäjien osastolla Venemessuilla tuotteitaan esitteli kymmenkunta veistämöä. Esillä oli niin perinteisiä savolaismallisia soutuveneitä, ruuhia, haapioita, kirkkoveneitä kuin Marko Nikulan ruffattu 8-metrinen verkkovenekin. Antti Kyynäräinen sältyvien laitteiden asennus. Laitteet tuottavat korkealaatuista kuitua mahdollisimman alhaisin tuotantokustannuksin ja pienin ympäristövaikutuksin. Swedspan Polska sp. z. o. o. kuuluu kansainväliseen Swedspan-ryhmään. Yhtiö perustaa Puolan Bielsk Podlaskiin erityisohuita HDF-kuitulevyjä valmistavan tehtaan. SWEDSPANryhmä on vuonna 2008 perustettu Ikean huonekaluvalmistajan Swedwoodin spin-off-yhtiö. Kuudet messut yhdessä Helsingin Messukeskuksen suuressa konepajassa nähdään FinnTecin lisäksi viisi muuta samanaikaista teollisuustapahtumaa: teollisuuden työkalujen ToolTec, muovialan Plas- Tec, teollisen pintakäsittelyn ja korroosioneston Pinta, konepajan materiaaleja ja osavalmistusta esittelevä Materia sekä uutena messuna meriteollisuusklusterin SeaTec Helsinki. Vientirengas käynnistyy Viiden yrityksen verkosto lähtee hakemaan uusia asiakkaita ja myynnin lisäystä Venäjältä käynnistämällä oman vientirenkaan. Vientirenkaassa mukana olevat yritykset ovat Kongan teollisuuskone Oy Mäntyharjulta, Eximus Oy ja Stellac Oy Mikkelistä, Kit-sell Oy Kiteeltä ja Harko Oy Hartolasta. Yritysryhmä tarjoaa kone- ja laitekokonaisuuksia, lähinnä sahalaitoksia ja puutuotteiden jälkikäsittelyä.

15 numero 3/2010 Puu&Tekniikka 15 Puuvenetuotanto nojaa pitkälti perinteeseen ja nostalgiaan, arvioi veneenveistäjä Juhani Kastell. Hänen mukaansa ala on hienoisessa nosteessa eikä kapasiteetti aivan riitä vastaamaan kysyntää, mutta uuden itsenäisen veistäjän työllistyminen voi olla ongelmallista, koska tilaukset pyrkivät keskittymään kokeneille veneentekijöille. Turun syksyisillä Venemessuilla oli perinteinen puuveneosasto tosin tällä kertaa melko niukka ja yrittäjä Juhani Kastell Puuverstas J. Kastellista antamassa neuvoja mm. veneiden syyskunnostukseen ja kertoilemassa alan työllisyysnäkymistä. Kastellin oma yritys on sikäli erikoinen puuveneverstas, ettei se sijaitse veden äärellä, vaan aivan kuivalla seudulla Liedossa. Omien veneiden rakentelusta ja muiden korjailusta Perinteet ja nostalgia ylläpitävät puuvenetuotantoa Juhani Kastell toteaa, että puuveneharrastus tuppaa olemaan vanhemman väen harrastus. Varakkuuden ja vuosien lisääntyessä nostalgia nostaa päätään ja herää halu hankkia samanlainen vene, jolla tuli lapsuudessa tai nuoruudessa liikuttua. sekä huollosta alkanut harrastus kääntyi jossain vaiheessa ammatiksi, kun uusien veneiden kyselijöitä alkoi olla siihen mittaan, että entiset päivätyöt telakalla voi lopettaa. Varmuutta ammattiin ja tulevaisuuteen Juhani Kastell haki vielä kouluttautumalla veneenveistäjäksi Turussa. Kastellin yrityksessä työskentelee hänen lisäkseen pari työntekijää viimeisin rekrytointi oppisopimuksel- la. Kastell toteaakin aina pyrkineensä työllistämään nuoria joko oppisopimuksella tai koulutukseen kuuluvilla työssäoppimisjaksoilla, vaikkei heistä oikein hyötyäkään ole niin ei juuri haittaakaan, mutta eiväthän he ikinä opi alalle elleivät pääse harjoittelemaan. Hän myös kritisoi sitä, että työharjoittelujaksot usein sijoitetaan kevääseen, mutta yritysten kannalta parempi ajankohta olisi syksy. Kastell arvioi tuotannon painottuvan perinneveneitä enemmän hieman modernimpaan suuntaan. Messuilla esillä ollut merisoutuvene tai haapio ei ole tyypillisimmästä päästä. Vakiomallistoa edustavat ehkä soutuveneissä varsinaissuomalaiset pyöreäpohjaiset saaristolaisruuhet tai terävänokkaiset piikkiöläiset. Työtahti on sitä luokkaa, että nykyisellä miehityksellä valmistuu 4 5 metrin soutuveneitä vene per kuukausi suurimpien kokoluokkien alusten valmistusaika saatetaan laskea taas vuosissa. Työvoimakapasiteetin lisäys tietysti mahdollistaa tuotannon lisäyksen, mutta toisaalta jatkuvasti kasvava korjausten ja huollon kysyntä vaatii oman osansa. Kastell arvioikin, että valtaosa koko 2000-luvun kasvusta on painottunut nimenomaan korjauspuolelle. Korjaustyön kasvusta on sekin hyöty, että siinä samalla oppii uutta. Näkee mitä työmenetelmiä ja materiaaleja on ennen käytetty, muistuttaa Kastell. Alalle onkin tyypillistä, että tuotanto käynnistyy enemmän kysynnän kuin tarjonnan kautta. Tästä johtuu myös se, että alalla veistäjä on brändi eikä tuotteita myydä alennuksella syksyllä. Vaikka kysyntää siis on, niin uudella veistäjällä voi olla hankaluuksia tilausten saamisessa, sillä usein tilaukset ohjautuvat kokeneille ja jo nimeä saaneille veistäjille. Pitkiä ja leveitä lautoja kaivataan Kastell toteaa myös, ettei hän ole juurikaan joutunut tekemisiin paljon puhutun heikentyneen puun laadun kanssa johtuen ennen kaikkea vakiintuneista toimittajasuhteista. Uudet veistäjät saattavat joutua tämän ongelman eteen, hän arvioi. Hän kuitenkin muistuttaa, että puutavaran pituuden kanssa tahtoo jo olla vaikeuksia, kun nykyaikaiset korjuukoneet pääosin työstävät määrämittaista tavaraa ja veneisiin tarvittaisiin myös standardia pitempiä lankkuja ja lautoja. Lisäksi tulevaisuudessa lautojen kapeus saattaa olla ongelma, kun vanhat metsiköt ja järeät puut vähenevät. Antti Kyynäräinen Ilmoitus Puu&Tekniikassa tuo tulosta. Alumiinin työstökoneita Ammattilaiset asialla Jalopuuta Hiomatarvikkeita Koneita ja kokemusta Lämpökäsiteltyä puuta 59 % lukijoistamme on hankkinut lisätietoja Puu&Tekniikan ilmoituksen perusteella! AlumiiniteOlliSuuDen KOneRÄÄtÄli Alumiinitie 2, PAimiO Puh. (02) Lämpölaitoksia Vaasan Kuljetuskanavat Oy Hallitie Mustasaari puh kuljetuskanavat.fi DLH Finland Oy Heidehofintie VANTAA P Latokarinkatu TURKU P Pinnoite- ja päällystemateriaalit Nordstock Oy Nallekuja Nurmijärvi puh. (09) fax (09) Kaikkea hiontaan - Laadustaan tunnettu Lisätietoja: p Sorvarinkatu 7, TURKU Purunpoistolaitteita Puu- ja massalevyjä Puuöljyt Vaasan Kuljetuskanavat Oy Hallitie Mustasaari puh kuljetuskanavat.fi Jofatekniikka Oy Kettumäentie Pomarkku puh fax gsm Sinne missä puulta vaaditaan enemmän Asemantie 52, Iisalmi Puh: Parasta puulle! Lisätietoja: puh. (019) Puutavaraa F i s k a r s l a a t u p u u Fiskars Oyj Abp Terät ja terähuoltoa Jurvan Terähionta Oy Mäkeläntie Jurva Puh Telefax Soita (09) Ammattilaiset / Maija-Liisa ja asialla varaa ilmoitustilasi. Ilmoitushinnat: 40 x 50 mm ladottu 300 euroa / 4 numeroa 40 x 50 mm 4-v kehystetty 600 euroa / 4 numeroa Myös muut koot mahdollisia Alv lisätään hintoihin Soita / Maija-Liisa ja varaa ilmoitustilasi.

16 16 Puu&Tekniikka numero 3/2010 Pikkuhydrostaatti sarjatuotantoon Pieni Jungheinrich-polttomoottorikone hydrostaattivoimansiirtoineen, VFG 316s-320s, pystyy kuljettamaan enimmillään kilon kuormia ja pinoamaan 6,5 metrin korkeuteen asti. Hydrostaattiset ajo-ominaisuudet takaavat hyvän ajomukavuuden ja työskentelytehon erityisesti intensiivisessä käytössä. Käytännössä tämä merkitsee mm. nopeaa ja suoraa kiihdytystä sekä joutuisaa mutta samalla pehmeää ja sulavaa suunnanvaihtoa. Trukki onkin tehty työskentelyyn, jossa suuntaa on vaihdettava usein esimerkiksi rekkakuorman kuormaamiseen ja purkamiseen. Nostoliikkeiden aikana kierroslukua nostetaan auto- Kompakti, sähkötoiminen epäkeskohiomakone Mirka on kehittänyt uuden ja kompaktin sähkötoimisen epäkeskohiomakoneen, joka sopii kaikkiin hiontatöihin. Rakenteensa ansiosta kone on monipuolinen ja tehokas, mutta kuitenkin pienikokoinen ja kevyt. Ceros 55CV:n ja Ceros 650CV:n ergonomia takaa mukavan otteen, kun taas matalaprofiilisen ja kevyen rakenteen ansiosta koneen käyttö on helppoa ja viimeistelytyö tarkkaa. Kone on yhteensopiva Mirkan normaalien 125 mm:n ja 150 mm:n hiomapyöröjen kanssa. Luotettavan, ilmatiiviin ja hiilettömän moottorin teho riittää maattisesti. Ajo- ja hydrauliprosessit käynnistyvät hydrostaattisen voimansiirron ansiosta nopeasti, tarkasti ja vaivattomasti. Viisi esimääriteltyä työohjelmaa energiansäästötilasta aina enimmäistyöskentelytehoon asti antavat kuljettajalle mahdollisuuden sopeuttaa työskentelytapa käyttöolosuhteisiin yhdellä napin painalluksella. Vetoyksikkö ja kuljettajan tilan moduuli on uutuutena erotettu rungosta kahdennetusti, mikä vähentää ihmiseen kohdistuvan tärinän minimiin. Uutta ovat myös istuimen kahteen suuntaan säätyvään, liikkeiden mukana joustavaan käsinojaan sijoitetut hallintalaitteet. pitämään nopeuden tasaisena kuormitettuna. Käytännöllisesti katsoen se on myös äänetön ja edullinen käyttää. Koneessa on vain muutama kuluva osa, minkä vuoksi huoltotarve on minimaalinen ja käyttöikä pitkä. Uudet Guide työkäsineet Käsinetoimittaja Skydda lanseeraa uuden Guide työkäsineen erityisesti rakennuksille, varastoon ja asennustyöhön. Guide 582 on viileä, miellyttäväntuntuinen ja joustava työkäsine. Saumaton neulos nailonia istuu entistä paremmin ja antaa hyvän sormituntuman. Nitriilipinnoite kestää kulutusta ja pitää ilman riskiä, että käsine jäisi kiinni työvälineeseen. Käsineessä on vahvikekuviointi, joka antaa kulutuksenkestävyyden. Jigi muuttaa rakennesuunnittelun työtavat Uusi Renault Master edustaa Renaultin tavaraautojen uutta muotokieltä Ohjaamossa on useita käytännöllisiä säilytystilaratkaisuja, jotka on suunniteltu täyttämään kuljetusammattilaisten jokapäiväiset tarpeet. Kuljettajan tila on kokonaan uudistunut, näkyvyyttä on laajennettu ja lisäksi uuteen Masteriin on saatavana suuri joukko varusteita, jotka tavallisesti yhdistetään vain henkilöautoihin. Lisävarusteeksi voi valita muun muassa automaattisen ilmastoinnin ja integroidun Carminat TomTom navigointijärjestelmän. Nykyiseen Masteriin verrattuna uutuuden keskikulutus pienenee litralla/100 km. Huoltokustannukset alenevat nykymallistoon verrattuna peräti 40 prosenttia ja ovat markkinoiden edullisimpien joukossa. Suomalainen rakennesuunnittelun ohjelmistoyritys A&S Virtual Systems Oy tuo markkinoille rakennesuunnittelijoiden tarpeisiin kehitetyn, ensimmäisen suomalaisen eurokoodipohjaisen suunnittelutyökalun. Jigin ajatuksena on yhdenmukaistaa ja helpottaa suunnittelukäytäntöjä ja tuoda huomattavia kustannussäästöjä rakennesuunnitteluun. Jigin kehittämistä on ollut tukemassa muun muassa TE- KES. Jigin vahvuuksia ovat nimenomaan sen helppokäyttöisyys ja edullisuus. Se on suunniteltu jokaisen rakennesuunnittelijan omaksi työkaluksi sen sijaan, että rakennesuunnittelutoimisto tekee kymmenientuhansien eurojen investoinnin ison ohjelmiston kalliisiin lisensseihin. Lisätietoja: virtualsystems.fi Uuden, Renaultin kokonaan kehittämän takavetoisen malliston itsekantava kori mahdollistaa parannetun suorituskyvyn ja kantavuuden. Renault Masterissa on voimanlähteenä uusi 2,3-litrainen dci moottori, vaihtoehtoina kolme teholuokkaa (dci 100, dci 125 ja dci 150). Moottorit ovat samat sekä etu- (poikittain sijoitettu moottori) että takavetoisissa (pitkittäin sijoitettu moottori) malleissa. Lisätietoja: Innotech laatikko DesignSide -järjestelmään Hettichin uutuus, Innotech DesignSide sallii käyttää lasi-, kivi- ja muita materiaaleja. Toisin kuin muut järjestelmät markkinoilla, samaa laatikkoprofiilia voidaan käyttää normaalin reelinki- tai DesignSide -sivusarjan kanssa. Innotech DesignSide voidaan asentaa helposti ilman erillisiä porauksia tai työstöjä, joten tuotannon kustannukset pysyvät kurissa. Myös etusarjan poraus on Sateen- ja tuulenkestävät puuvillahousut L.Brador on tuonut markkinoille säänkestävän työhousun, jossa puuvillakuidut on koteloitu ultrakevyeen polymeeriin. Suoja on sisäänrakennettu kuituihin ja sen ansiosta sateen ja tuulen on vaikea tunkeutua läpi. Kangas hengittää samalla tavalla kuin tavalliset housut, mutta kosteus pysyy ulkopuolella. Tuotteen suuri etu on se, että työntekijällä on sadeja työhousut samassa, yhtenä housuna. Se helpottaa työkalujen käyttöä ja sääs- sama kuin normaalisti. Uusi Innotech Alustakonsepti luettelo on saatavilla maaliskuussa. Lisätiedot: Uusi ohjelmaversio puurakenteiden mitoitukseen Metsäliiton Puutuoteteollisuus on julkaissut uuden version Finnwood-mitoitusohjelmasta. Se sisältää viimeisimmät Eurokoodi 5 -standardin muutokset. Ohjelma sisältää lukuisia uusia ominaisuuksia, mm. valmiit laskentamallit. Lisäksi käyttäjä pystyy etsimään valitulle poikkileikkaukselle vaadittavan k-jaon ja 1-jännevälisillä rakenteilla myös maksimijännevälin. Laskentaperusteet ovat päivittyneet Finnwood-ohjelmassa. Mitoitus tehdään nyt Eurokoodi 5:n täydennysosan A1:2008 ja sen voimaan tulleen Suomen kansallisen liitteen mukaan. Ohjelma mitoittaa myös uusitun (03/2009) Kerto VTT-sertifikaatin No 184/03 mukaisesti. Uusina tuotteina ohjelmassa ovat kerrannaisliimattu Kerto-S, Kerto-Ripa -avokotelolaatat, Finnforest Spruce -havuvaneri, Kerto- Kate ja PuhosBoardin Lattia-Wilhelmi (P6). Finnwood 2.3 -ohjelma on ladattavissa ilmaiseksi rekisteröitymistä vastaan: ratkaisut/rakentaminen/ finnwood/pages/default. aspx. tytään ylimääräisiltä ja hieman hankalilta sadevaatteilta, joissa toisten mielestä on mahdotonta työskennellä. Seuraavat -lehdet: 1.4. Pintakäsittely, kalusteteollisuus. Aineistot Puuntyöstökoneet. Lisäjakelu: Xylexpo (Milano ) Ilmoitushinnat osoitteessa Soita ja varaa ilmoitustilasi heti numerosta / Maija-Liisa Saksa, parhaat paikat menevät ensin

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007. 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski. www.raute.com

Tilinpäätös 2007. 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski. www.raute.com Tilinpäätös 2007 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski Kysyntä hyvällä tasolla Rauten asiakasteollisuuksien markkinanäkymät säilyneet hyvinä päämarkkinaalueilla lukuun ottamatta Pohjois-Amerikkaa. Vanerin

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola Puu sopii omakotitalorakentamiseen mainiosti tunnelmallinen ja kustannustehokas materiaali 2 Puu palaa ja lahoaa urbaaniin

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

ARKKI. Sävyt. beige. Kokoa Arkki -sisustusvanereja. kirkas lakka. ruskea

ARKKI. Sävyt. beige. Kokoa Arkki -sisustusvanereja. kirkas lakka. ruskea ARKKI Arkki on asennusvalmis sisustusvaneri, jolla toteutat vaativatkin ideasi. Vanereista on helppo rakentaa suuria pintoja peittäviä kokonaisuuksia tai taulumaisia sisustuselementtejä. Tyyliltään Arkki

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MATERIAALI TEHOKKUUS TUTKIMUS CASE KIDEX Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MARTELA LYHYESTI Martela Oyj on työympäristöjen ja julkitilojen muutosten toteuttaja. Martelan sisustusratkaisut tukevat asiakkaan

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Itä-Savon laatukasvatuspäivä, Rantasalmi 21.8.2012 Metla, PUU-ohjelma ja Itä-Suomen alueyksikkö LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle Saha- ja vaneriteollisuuden

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen Toimitusjohtajan katsaus Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, 27.3.2006 Toimitusjohtaja Heikki Takanen 2 1 Lähtökohdat vuodelle 2005 Tavoite Toiminnallisen tuloksen parantaminen lupausten

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI

PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI SVP Mika Kallio, Metsäliiton Puutuoteteollisuus Finnforest 1 September 2011 M. Kallio Puukerrostalot osa puurakentamista Puukerrostalot (vain) osa puurakentamisen

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2011 20. huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q1 2011: Vahvaa kasvua tilauksissa ja liikevoitossa Q1/2011 Q1/2010 Historiallinen muutos 2010 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

UPM SILMU-Pergola IDEAKIRJA

UPM SILMU-Pergola IDEAKIRJA UPM SILMU-Pergola IDEAKIRJA Monipuolisesti ja nautittavasti Toteuta oma suosikkisi Puiden lehteen puhkeavista kasvupisteistä nimensä saanut UPM SILMU-Pergola tuo kesän puutarhaan nautittavan helposti.

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 18/2014 15.5.2014 Aarre Peltola Venäläisen puun osuus tuonnista kasvussa Suomeen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Yhtä tärkeää kuin tuotteiden laatu, on yhteistyön helppous.

Yhtä tärkeää kuin tuotteiden laatu, on yhteistyön helppous. Me olemme Koskisen. Yhtä tärkeää kuin tuotteiden laatu, on yhteistyön helppous. 2 Esitteen kuvitus on Koskisen yrityselokuvasta Committed to Wood. Kuvissa esiintyvät ihmiset ovat Koskisen konsernin henkilökuntaa.

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot

Puutuotealan tutkimuksen painopisteet. FINNISH WOOD RESEARCH OY Topi Helle

Puutuotealan tutkimuksen painopisteet. FINNISH WOOD RESEARCH OY Topi Helle Puutuotealan tutkimuksen painopisteet FINNISH WOOD RESEARCH OY Topi Helle 1. Puutuoteteollisuus 2. Finnish Wood Research (FWR) Oy 3. FWR:n puutuotealan tutkimuksen painopisteet 4. Yhteenveto Puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Wood Broker to the World!

Wood Broker to the World! Woodmarketnet Oy Woodmarketnet Oy Venture Capital Day - 13.1.2000 Ydinbisneksemme on elektronisen kaupankäynnin ratkaisujen tuottaminen saha- ja puutavara-alan kansalliseen ja kansainväliseen kauppaan

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Puu rakennusyhtiön arjessa. Projektipäällikkö Antti Aaltonen

Puu rakennusyhtiön arjessa. Projektipäällikkö Antti Aaltonen Puu rakennusyhtiön arjessa Projektipäällikkö Antti Aaltonen Antti Aaltonen: Kiinan kautta puurakentajaksi Rakennustekniikan DI, TTY 2010 Lemcon 2007-2010: työnjohtaja, projekti-insinööri SRV 2010-2012:

Lisätiedot

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Näe e metsä puilta Metsäteollisuus teollisuus liittyy kaikkeen arkielämäss ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Tavallisena

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Puunjalostuksen näkymät Suomessa

Puunjalostuksen näkymät Suomessa Puunjalostuksen näkymät Suomessa Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Tasavallan presidentin talouspoliittinen työlounas, Presidentinlinna, 15.4.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Kohti toimialan parasta kannattavuutta. Martin Lindqvist, toimitusjohtaja

Kohti toimialan parasta kannattavuutta. Martin Lindqvist, toimitusjohtaja Kohti toimialan parasta kannattavuutta Martin Lindqvist, toimitusjohtaja Turvallisuus etusijalla tavoitteena nolla tapaturmaa SSAB:n tavoitteena on olla yksi maailman turvallisimmista teräsyhtiöistä Joissakin

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Vanerintuotanto ja kulutus

Vanerintuotanto ja kulutus Vanerintuotanto ja kulutus vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 (milj. m 3 ) Vanerintuotanto ja kulutus 120,0 100,0 80,0 60,0 Vuosi Tuotanto Kulutus 2000 58,4 59,6 2005 73,3 72,5 2010 81,5 79,4 2014 98,9 94,1

Lisätiedot

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkalla ENY projektipäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä, IS-Technics Oy Raimo Keskitalo sekä Dubaissa toimistoa pitävä Exigo Finland

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Puutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet

Puutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet Puutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet Anna-Kaisa Rämö, Ritva Toivonen, Raija-Riitta Enroth, Erno Järvinen PKM Loppuseminaari Lahti 13.11.2008 TAUSTA & TARKOITUS TAUSTA Suomen

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot