GYNEKOLOGISEN LEIKKAUSPOTILAAN TULOHAASTATTELUN TOTEUTTAMISEN KARTOITTAMINEN PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALAN NAISTENTAUTIEN OSASTOLLA 53

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GYNEKOLOGISEN LEIKKAUSPOTILAAN TULOHAASTATTELUN TOTEUTTAMISEN KARTOITTAMINEN PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALAN NAISTENTAUTIEN OSASTOLLA 53"

Transkriptio

1 GYNEKOLOGISEN LEIKKAUSPOTILAAN TULOHAASTATTELUN TOTEUTTAMISEN KARTOITTAMINEN PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALAN NAISTENTAUTIEN OSASTOLLA 53 Hanna Hannukainen Reetta Taavila Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 - 1 - TIIVISTELMÄ Hannukainen, Hanna ja Taavila, Reetta. Gynekologisen leikkauspotilaan tulohaastattelun kartoitus Päijät-Hämeen keskussairaalan naistentautien osastolla 53, Lahti, kevät 2005, 67s. 10 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK). Tämän opinnäytetyön lähtökohta nousi Päijät-Hämeen keskussairaalan naistentautien osaston 53 tarpeesta, koska naistentautien osastolla 53 oli havaittu puutteita gynekologiseen leikkaukseen tulevien potilaiden tulohaastattelun tekemisessä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa tulohaastattelun toteuttamista Päijät-Hämeen keskussairaalan naistentautien osastolla 53. Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin, miten potilaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeet huomioidaan tällä hetkellä tulohaastattelun yhteydessä hoitajan näkökulmasta sekä millainen on hyvä tulohaastatteluympäristö hoitajan näkökulmasta. Tässä opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin kyselykaavakkeilla, jotka sisälsivät avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi hoitohenkilökunta Päijät-Hämeen keskussairaalan naistentautien osastolta 53. Aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla. Kyselyyn vastanneet hoitajat huomioivat tulohaastattelutilanteessa potilaan fyysiset tarpeet, erityisesti fyysisen toimintakyvyn. Hoitajien huomio kiinnittyi potilaan psyykkisistä tarpeista potilaan mielialaan. Potilaan yksilöllisten psyykkisten tarpeiden huomiointi jäi vähemmälle. Sosiaalisten tarpeiden osalta potilaan elämäntapoihin ja taloudelliseen tilanteeseen keskityttiin enemmän kuin potilaan sosiaaliseen verkostoon. Potilaan hengelliset tarpeet huomioitiin, jos potilas otti asian esille. Naistentautien osaston 53 hoitohenkilökunta ymmärsi hyvän tulohaastatteluympäristön tärkeyden. Asianmukaiset tilat ja hyvä vuorovaikutussuhde luovat edellytyksen tulohaastattelun onnistumiselle, mutta hyvän tulohaastatteluympäristön luominen jäi puutteelliseksi kiireen ja epäkäytännöllisten tilojen takia naistentautien osastolla 53. Kyselyyn vastanneilla hoitajilla oli paljon, kokemuksellista tietoa gynekologisen leikkauspotilaan tulohaastattelusta. Hoitajien työn kiireinen arki ja sisältö näkyi monipuolisesti vastauksista. Potilaan kokonaisvaltainen huomioiminen jäi puutteelliseksi. Potilaan fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten ja hengellisten tarpeiden kattava huomioiminen vaatii hoitajilta kiireettömyyttä ja aikaa. Asiasanat: naistentaudit; perustarpeet; hoitoympäristö; hoitosuhde; vuorovaikutus

3 - 2 - ABSTRACT Hannukainen, Hanna & Taavila, Reetta. Admission Interview on Päijät-Häme Central Hospital s Gynecological Ward 53. Lahti, Spring 2005, Language: Finnish, 44 pages, 10 appendices. Diaconia Polytechnic, Lahti Unit, Degree Programme in Diaconial Social Welfare, Health Care and Education. The goal of this study was to find out how admission interviews are conducted on Päijät-Häme Central Hospital s gynecological ward. The need for this study arose from the needs of Ward 53, because they had noticed some inadequacy in the interviewing of patients who came to the ward for a gynecological operation. The way in which patients physical, mental, social and spiritual needs were noticed and what were good interviewing surroundings were found out in this study from the nurses point of view. This is a qualitative study. The data was collected with questionnaires containing openended questions. The questions were answered by the nursing staff of Ward 53. The data was analyzed using the method of content analysis. The nurses who filled in the questionnaire noticed the patients physical needs, particularly the patients physical working ability. As to the mental needs the nurses paid attention to the patients state of mind. Less attention was paid to the patients individual needs. As to the social needs the nurses focused on the patients life style and financial matters more than on the patients social relations. Spiritual needs of a patient were noticed if the patient brought them up. The gynecological ward s nursing staff understands the importance of good interviewing environment. Proper surroundings and good interaction between a patient and a nurse are the key matters for a successful interview. According to the nurses it is not possible to create good surroundings for the interview on Gynecological Ward 53. The nurses who filled in the questionnaire had a lot of experience in interviewing patients coming to the ward for an operation. The heavy workload of the nurses shows in the answers. Patients physical, mental, social and spiritual needs cannot be met in a hurried atmosphere. Key words: gynecology; basic needs; nursing surroundings; nurse-patient relationship; interaction

4 - 3 - TIIVISTELMÄ... 1 ABSTRACT...2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO GYNEKOLOGISEN LEIKKAUSPOTILAAN TULOHAASTATTELU Gynekologinen leikkauspotilas Leikkauspotilaan tulohaastattelu Gynekologisen leikkauspotilaan tulohaastattelun toteuttaminen naistentautien osastolla GYNEKOLOGISEN LEIKKAUSPOTILAAN FYYSISET, PSYYKKISET, SOSIAALISET JA HENGELLISET TARPEET Potilaan fyysisten tarpeiden huomioiminen Potilaan psyykkisten tarpeiden huomioiminen Potilaan sosiaalisten tarpeiden huomioiminen Potilaan hengellisten tarpeiden huomioiminen POTILAAN SAAPUMINEN VUODEOSASTOLLE Hyvä tulohaastatteluympäristö Potilaan ja hoitajan vuorovaikutukseen liittyvät tekijät OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMA OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Aineiston hankinta Aineiston analyysi TULOKSET Potilaan fyysiset tarpeet ja toimintakyky Potilaan psyykkisten tarpeiden huomioiminen... 30

5 Potilaan elämäntilanne ja sosiaaliset suhteet Potilaan hengellisyyden huomiointi Hyvän tulohaastatteluympäristön merkitys hoitajan näkökulmasta POHDINTA Eettisyyden pohdintaa Luotettavuuden pohdintaa Tulosten pohdintaa Jatkotutkimushaasteet LÄHTEET LIITE 1. Hoitotyön periaatteet naistentautien osastolla LIITE 2. Kyselykaavake LIITE 3. Tulohaastattelukaavake/PHKS LIITE 4. Hoitotyön filosofia naistentautien osastolla LIITE 5. Tutkimuslupa LIITE 6. Abstrahointikaavio: Potilaan fyysiset tarpeet ja toimintakyky LIITE 7. Abstrahointikaavio: Potilaan psyykkisten tarpeiden huomioiminen LIITE 8. Abstrahointikaavio: Potilaan elämäntilanne ja sosiaaliset suhteet LIITE 9. Abstrahointikaavio: Potilaan hengellisyyden huomiointi LIITE 10. Abstrahointikaavio: Hyvän tulohaastatteluympäristön merkitys hoitajan näkökulmasta... 65

6 - 5-1 JOHDANTO Potilaan vastaanotto sairaalaan osastolle on merkittävä tapahtuma, jossa potilas ei tahdo olla numero, massaa tai keskiarvo vaan yksilö. Tavoitteena on rauhoittaa keskustelutilanne ja luoda potilaalle turvallisuuden ja luottavaisuuden tunne. Potilaalle on tärkeää, että hän selkeästi havaitsee ihmisen, jonka olettaa ottavan hänet vastaan ja jolle voi puhua. Ensihetkestä lähtien tulee jo ilmetä, että potilasta arvostetaan tasavertaisena ihmisenä. Tärkeää on huomioida potilaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeet hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Potilaan kokonaisvaltainen huomioiminen vastaanottotilanteesta lähtien lisää potilaan myönteistä asennoitumista hoitoon. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on laaditun kyselylomakkeen avulla kartoittaa gynekologisen leikkauspotilaan tulohaastattelun toteuttamista Päijät-Hämeen keskussairaalan naistentautien osastolla 53. Naistentautien osastolla on havaittu puutteita gynekologiseen leikkaukseen tulevien potilaiden tulohaastattelun tekemisessä. Osastolta saadun tiedon mukaan osa hoitajista haastattelee potilaalta vain minimitiedot ja jättää esim. potilaan ajatukset ja tuntemukset huomioimatta. Potilaan hoidosta laadittavien asiakirjojen ensisijainen tarkoitus on tukea potilaan hoitoa. On toivottavaa, että asiakirjojen laatimiseen paneudutaan huolellisesti ja asianmukaisesti, jotta niitä on tarvittaessa helppo näyttää potilaalle, joka sitä vaatii. Tavoitteena on, että potilaat tulevat entistä tietoisemmiksi tarkastusoikeudestaan ja osaavat siten esittää hoitavalle yksikölle tietosuojaansa koskevia kysymyksiä. Tätä kautta myös asiakirjojen laatimistarkkuus ja -taso nousevat. (Ylipartanen 2002, 31.) Naistentautien osastolla 53 on laadittu osaston omat hoitotyön periaatteet (liite 1). Ihmisen kunnioittamisen periaatteeseen kuuluu, että kaikilla on yhtäläinen oikeus ihmisarvoiseen elämään. Potilaita kohdellaan samanarvoisesti ikään, taloudelliseen tilaan, rotuun tai uskontoon katsomatta. Potilas on yksilö, jolla on asioista oma käsitys, moraali, arvostus sekä oma menneisyys ja tulevaisuus. Kokonaishoidon periaatteen mukaan hoidossa huomioidaan potilaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeet. Tavoitteena on kartoittaa, miten gynekologiseen leikkaukseen tulevien potilaiden tulohaastattelun yhteydessä huomioidaan potilaan fyysiset, psyykkiset,

7 - 6 - sosiaaliset ja hengelliset tarpeet. Tavoitteena on myös selvittää, millainen on hyvä tulohaastatteluympäristö. (Hoitotyön periaatteet.) Aloite opinnäytetyön tekemiseen on tullut osaston henkilökunnalta. Opinnäytetyö toteutetaan yhteistyössä osaston hoitohenkilökunnan kanssa ja tutkimusaineisto kerätään naistentautien osaston 53 hoitohenkilökunnalta kyselykaavakkeilla (liite 2), luottamuksellisesti ja nimettömänä. Sairaalassa on käytössä kaikille osastoille yhteinen tulohaastattelukaavake (liite 3). Tavoitteena on, että tutkimustuloksien perusteella osastolla voitaisiin kehittää tulohaastattelua palvelemaan paremmin juuri heidän osastonsa tarpeita. Opinnäytetyöstä saadut tulokset auttavat hoitohenkilökuntaa kehittämään gynekologisen leikkauspotilaan tulohaastattelua vastaamaan paremmin myös potilaiden tarpeisiin. Käytännön hoitotyön kehittämisessä henkilökunnan osallistuminen toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen on olennainen onnistumisen tae. Sitä kautta mahdollistuvat sitoutuminen ja vastuun ottaminen. (Heikkilä 2004, 16.) Kiinnostus tämän opinnäytetyön aiheeseen nousi yhteydestä käytäntöön. Opinnäytetyön tekeminen auttaa myös huomioimaan oleellisia asioita potilaiden tulohaastattelussa ja suunnittelemaan hoitoa laadukkaammin. Aihe valittiin, koska se liittyy olennaisesti sairaanhoitajan työhön ja tukee ammatillista kasvua. Perälän (1996) mukaan laadukkaassa hoitotyössä ei enää ole keskeistä toiminnan jälkikäteen tarkistaminen eikä yksittäisten virheiden etsiminen, vaan koko toimintakokonaisuuden arviointi ja tulevan toiminnan laadun saaminen sellaiseksi, ettei laatutason alituksia enää tapahdu. Jokainen johtaa omaa työtään ja on vastuussa sen laadusta, mikä edistää yksilön sitoutumista työnsä ja työyhteisönsä laadun kehittämiseen. (Perälä 1996, 35.)

8 - 7-2 GYNEKOLOGISEN LEIKKAUSPOTILAAN TULOHAASTATTELU 2.1 Gynekologinen leikkauspotilas Sairaalassa tällainen operaatio on rutiinia, mutta minulle se oli ainutkertainen tilanne ja olin erittäin masentunut Kuuntelin vain hoitajien iloista juttelua viereisessä huoneessa muutama ystävällinen ja selittävä sana olisi paikallaan. (Kärkkäinen 1994.) Gynekologinen leikkaus kohdistuu naisen intiimeille alueille ja voi vaikuttaa tapaan, jolla hän jatkossa kokee itsensä ja naiseutensa. Tällaisessa leikkauksessa usein viedään naiselta jotain tai siinä pyritään korjaamaan toimintahäiriö, joka on voinut vaikuttaa suuresti naisen elämään (esimerkiksi hedelmättömyys tai virtsan karkailu). Elimen poisto on aina menetys, joka vaikuttaa potilaan kuvaan itsestään kokonaisena ja koskemattomana. Esimerkiksi kohdun poistaminen merkitsee luopumista ja erään elämänvaiheen päättymistä. Leikkauksella voi olla vaikutuksia myös naisen sukupuolielämään ja parisuhteeseen. (Eskola & Hytönen 1997, 510.) Hoitajalla on tärkeä tehtävä leikkaukseen tulevan naisen muuttuvan minäkuvan ja itsetunnon tukijana. Intiimeistä ja arkaluontoisiksi koetuista asioista keskustelu edellyttää luottamusta. Kun hoitaja luo turvallisen ja kiireettömän ilmapiirin ja antaa potilaalle aikaa, hän voi auttaa potilasta valmistautumaan leikkaukseen sekä fyysisesti että psyykkisesti ja tukea häntä toipumisessa ja tarvittaessa uusien mahdollisuuksien löytämisessä leikkauksen jälkeen. Gynekologisen leikkauspotilaan ohjauksessa pyritään siihen, että potilas on hyvin valmistautunut leikkaukseen sekä tietoinen hoidosta ja sen tavoitteista. Lisäksi on tärkeää, että hän toipuu leikkauksesta hyvin ilman lisäongelmia. Ohjauksella varmistetaan, että hän osaa huolehtia jatkohoidostaan ja on motivoitunut siihen. Koska hoitoaika sairaalassa on usein lyhyt, on tärkeää luoda mahdollisuuksia hyvän vuorovaikutuksen syntymiseen potilaan ja hoitajan välille, esimerkiksi yksilövastuisella hoitotyöllä. Tämän kontaktin turvin potilaalla on mahdollisuus kysellä mieltään askarruttavista luottamuksellisista asioista ja ratkaista henkilökohtaisia ongelmiaan. (Eskola & Hytönen 1997, 510.)

9 - 8 - Yleinen tiedon taso on noussut viime vuosikymmenien aikoina ja erityisesti naisten koulutustaso on parantunut. Sukupuolisuuteen liittyvistä asioista keskustellaan avoimemmin ja luontevammin kuin ennen. Yksilön mahdollisuudet henkilökohtaiseen terveydenhoitoon ovat parantuneet ja se on myös edistänyt naisen hakeutumista tutkimuksiin jo varhaisoireiden perusteella. Näin eri sairauksien hoitoa on voitu kehittää elimistöä vähemmän rasittaviksi. Sairaaloiden hoitoaikoja on voitu lyhentää ja osa toimenpiteistä on siirretty poliklinikoilla toteutettaviksi. Taloudellisen säästön lisäksi lyhentyneet hoitoajat ja vähentyneet henkilökuntaresurssit tuovat tullessaan uusia haasteita, joten potilaan neuvontaan ja henkiseen tukemiseen jää vähemmän aikaa. Laadukkaan hoitotyön tarjoamiseksi tätä aluetta on kuitenkin kehitettävä. Teknisesti hyvä hoito ei nimittäin riitä entistä tiedostavammalle asiakkaalle, sillä hänen odotuksensa ja arvostelunsa kohdistuvat myös tapaan, jolla hoito annetaan ja hänen yksilölliset tarpeensa otetaan huomioon. (Eskola & Hytönen 1997, 23.) Naisen hoitotyö jakautuu kahteen erityisalueeseen: äitiyshuoltoon ja naistentautien hoitoon. Nämä alueet toimivat sairaalassa omilla osastoillaan. Naistentautien hoitotyössä keskitytään naisen sukupuolielinten ja niiden toiminnan erilaisten häiriöiden ja tautitilojen hoitoon. Potilaat ovat hyvin eri-ikäisiä, ja vain osa heistä tarvitsee kirurgista hoitoa. (Eskola & Hytönen 2002, ) Päijät-Hämeen keskussairaalan naistentautien vuodeosasto 53 tarjoaa laadullista ja yksilöllistä erikoisosaamista kaikissa gynekologisissa sairauksissa. Osastolla hoidetaan tavallisimmin potilaita, joilla on kohdun lihaskasvain, keskenmeno, kohdunulkoinen raskaus, gynekologinen tulehdus, lapsettomuutta, munasarjojen hyvänlaatuinen kasvain tai kohdun ja munasarjojen pahanlaatuinen kasvain. Osastolla on erityisesti kehitetty lyhytjälkihoitoista kirurgiaa sekä tähystysleikkauksia. (Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri 2004.) Gynekologisten leikkausten laajuus ulottuu kohdun koekaavinnasta isoon syöpäleikkaukseen. Kohdunpoisto, kohtuontelon kaavinta ja sterilisaatio ovat yleisimmät gynekologiset toimenpiteet naistentautien vuodeosaston potilaille. Leikkauksia suunniteltaessa otetaan huomioon potilaan ikä, yleiskunto ja hänen omat toiveensa, esimerkiksi hedelmällisyyden säilyttämisen ja kohdunpoiston yhteydessä munasarjojen säilyttäminen. Gynekologiset leikkaukset voidaan tehdä joko vatsanpeitteiden läpi tai emättimen kautta. Leikkaustekniikat ovat kehittyneet paljon parempien instrumenttien ja videotekniikan ansiosta. Suuremmat leikkaukset,

10 - 9 - esimerkiksi syöpäleikkaukset, tehdään useimmiten avaamalla vatsanpeitteet (abdominaalisesti, laparotomia), pienempiä toimenpiteitä, esimerkiksi sterilisaatio, voidaan tehdä vatsanpeitteiden läpi tähystimen kautta (laparoskopia). Nykyisin tehdään jo myös syöpäleikkauksia tähystimen kautta. Emättimen kautta tehtäviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi kaavinta ja vaginaalinen kohdunpoisto. (Heinonen & Punnonen 1995, 287.) 2.2 Leikkauspotilaan tulohaastattelu Potilastietojen käsittely on aina olennainen osa potilaan hoitoa. Tietosuojan keskeisiin periaatteisiin kuuluu, että ihmistä koskevat tiedot kerätään rehellisin keinoin ja avoimesti, ja toisaalta niin, että ihminen tulee arvioiduksi oikeiden ja olennaisten tietojen perusteella. Hoitosuhteessa hyvä henkilötietojen käsittelytapa ja hyvä hoitokäytäntö toimivat vuorovaikutteisesti. (Ylipartanen 2002, 30.) Potilasta koskevia esitietoja hankitaan monissa tapauksissa jo ennen potilaan tuloa hoidon tai hoitotyön palvelun piiriin joko laitoksessa, kotisairaanhoidossa tai neuvolassa. Potilaan saapuessa sairaalaan (tai kun potilas tavataan ensimmäisen kerran kotona) jatkuu potilasta koskevien tietojen kerääminen. Potilaan hoitoon ja hoitotyöhön liittyvää tietoa kerätään koko hoitojakson ajan. Ensikohtaamisessa tapahtuu muutakin kuin tietojen vaihtoa. Potilas ja hoitotyöntekijä arvioivat toisiaan, ja tilanteeseen liittyvä tunnelma ja non-verbaalinen viestintä ovat tärkeitä. (Hallila 1999, 47.) Potilasta tulisi haastatella tavalla, joka herättää hänessä luottamusta ja luo hoitomyöntyvyyttä (Faulkner & Maguire 1999, 41). Vastaanottotilanteesta, jossa hoitaja ja potilas kohtaavat ensi kerran, on käytössä erilaisia nimityksiä. Yleisimmät käytössä olevat käsitteet ovat tulohaastattelu ja tulokeskustelu. (Hallila 1999, 47.) Tässä opinnäytetyössä käytetään potilaan vastaanottotilanteesta käsitettä tulohaastattelu. Suomen sairaanhoitajaliitto määrittelee potilaan vastaanottotilanteen laatuvaatimuksen seuraavalla tavalla: potilaan tulisi kokea vastaanotto yksilöllisenä, turvallisena ja luottamusta herättävänä. Potilasta vastaanotettaessa tiedonvälitys on potilaan ja sairaanhoitajan yhteistyösuhdetta rakentavaa, potilas saa tarvitsemaansa tietoa ymmärrettävällä tavalla ja sairaanhoitaja potilaasta tarkoituksenmukaista tietoa

11 hoitotyön suunnitelmaa varten. (Hallila 1999, ) Luottamuksellisessa yhteistyösuhteessa, hoitosuhteessa, sekä potilas että sairaanhoitaja lähettävät viestejä ja tulkitsevat niitä. Viestintä liittyy hoitamisen suunnitteluun, tavoitteiden asetteluun ja hoitamisen jatkuvuuden turvaamiseen. Päätöksentekoon osallistuvat molemmat osapuolet ja usein lisäksi potilaan omaiset. (Airila 1995, 34.) Kettunen, Karhila ja Poskiparta (2002, 213.) tutkivat hoitajan ja potilaan välistä vuorovaikutusta. Tutkimus keskittyy erityisesti niihin hoitajien puhekäytäntöihin, jotka edistävät potilaan keskusteluun osallistumista ja voivat tätä kautta tukea potilaiden voimavarojen vahvistumista. Tutkimus tuo uudenlaista tietoa vuorovaikutusprosessista ja sen kulkuun vaikuttavasta puheesta. Se osoittaa, kuinka hoitajien aloitusratkaisu, tuntemuskysymykset, arkirupattelu, tunnusteleva puhe, kuuntelua osoittava palaute ja neutraalisuus tarjoavat potilaille tilan osallistua. Näin potilaita koskettavat asiat pääsevät osaksi neuvontakeskustelua. (Kettunen, Karhila & Poskiparta 2002, 213.) Faulknerin ja Maguiren (1999) mukaan ennen haastattelun aloittamista työntekijän on syytä päättää keskustelun raameista. Jos lähetteessä jokin ongelma on mainittu ylivoimaisesti tärkeimmäksi, kannattaa ehdottomasti keskittyä potilaan senhetkiseen tilanteeseen. Muussa tapauksessa potilasta tulee pyytää kertomaan ongelmiensa synnystä ja kehityksestä alusta nykyhetkeen saakka. Näin saadaan käsitys siitä, miten potilas kokee sairauden ja hoidon sekä niiden vaikutukset jokapäiväiseen elämäänsä, mielialoihinsa ja ihmissuhteisiinsa. Keskustelun raameista sopiminen on tärkeää, koska se rohkaisee potilasta kertomaan ongelmistaan. Potilasta voidaan pyytää asettamaan ongelmat tärkeysjärjestykseen ja voidaan keskittyä tärkeimpään asiaan. (Faulkner & Maguire 1999, 41.) Potilaan saavuttua hoitolaitokseen hänelle tehdään tulohaastattelu. Keskustelun apuvälineenä voidaan käyttää valmiita tulohaastattelukaavakkeita. Lomakkeen käytön haittana saattaa olla, että potilaalta kysytään vain lomakkeessa olevia kysymyksiä ja niihin saadaan lyhyet vastaukset. Keskustelun onnistumista lisää se, että keskustelijoilla on mahdollisuus tehdä kysymyksiä toisilleen. Parhaimmillaan lomake voisi toimia keskustelun runkona. Vapaamuotoisessa keskustelussa kysymykset muotoutuvat ja tarkentuvat hoitotyön tarpeenmäärityksen mukaan. (Iivanainen, Jauhiainen & Korkiakoski 1998, ) Jokaisessa hoitoyhteisössä tulee kerätä juuri kyseisen

12 potilaan ja hänelle suunnitellun hoidon ja hoitotyön perusteella tarkoituksen mukaista tietoa. Standardoidut kaikkiin hoitoyksikköihin laaditut tulohaastattelulomakkeet eivät näin ollen palvele käytännön hoitotyöntekijöitä. Erityisesti asiantuntijasairaanhoitajat keräävät tietoja ja havainnoivat potilaita kokonaisvaltaisesti, eikä erillisten osien kautta. Joskus saattaa olla tarpeen, että hoitotyöntekijällä on mukanaan muistilista, josta voi tarkistaa, että on muistanut kysyä tai varmistaa kyseisen potilaan kohdalla olennaisia hoitoon ja hoitotyöhön vaikuttavia asioita. (Hallila 1999, 49.) Jos hoitotyöntekijä ei ole tavannut potilasta ennen, hänellä saattaa olla lähetteen luomia ennakkokäsityksiä ja sellaiset tärkeät ongelmat, joita potilas ei ole maininnut lähettävälle lääkärille, jäävät huomaamatta. Esimerkiksi sairaudesta johtuva masentuneisuuden tunne tai kohdun poiston myötä naiseuden menettämiseen liittyvät tunteet ovat saattaneet jäädä potilaalta mainitsematta. Hoitajan on syytä tarkistaa potilaalta, mitä ongelmia hän pitää itselleen merkittävimpinä. (Faulkner & Maguire 1999, 41.) Hoitohenkilökunnalta vaaditaan erityistä hienotunteisuutta ja herkkyyttä tulkita potilaan viestejä naistentautien osastolla 53 tulohaastattelua tehtäessä, koska asiat liittyvät naisen intiimeihin alueisiin. Tulohaastattelussa potilaan ja myös omaisten kanssa keskustellaan hoidosta ja asetetaan tavoitteet. Tietoisuus hoidon tavoitteista lisää potilaan motivoitumista omaan hoitoonsa. Tavoitteena on pyrkiä potilaan kannalta hyvään elämänlaatuun, jolloin hoitajan tulisi kuunnella potilaan kokemuksia, ennakkokäsityksiä, pelkoja ja odotuksia. Hoitaja luo potilaalle turvallisuuden tunteen esimerkiksi kertomalla tulevasta toimenpiteestä ja ottamalla potilaan toivomukset huomioon. Hoitosuunnitelmaa tehtäessä hoitaja luo tunteen siitä, että potilas on tasavertainen jäsen työryhmässä ja on itse myös vastuussa hoidostaan. (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2001, 95.) Potilaan odotukset perustuvat hänen aiempiin kokemuksiinsa terveydenhuollon työntekijöistä. Potilaalla voi olla kielteisiä kokemuksia sairaalahoidosta tai hän voi jännittää tilannetta. Hänelle selitetään rauhallisesti, mitä on suunniteltu tehtäväksi, ja kysytään, hyväksyykö hän suunnitelmat. (Faulkner & Maguire 1999, 42.) Hoitajan ja potilaan välinen keskustelu jatkuu ja täydentyy sairaalassaoloaikana. Potilaan kanssa puhutaan myös leikkauksen jälkeen tarvittavista tiedoista ja taidoista. Tietojen ja taitojen opetuksen ja ohjauksen tulee sisältää kirjallisia ja suullisia ohjeita.

13 Näillä taataan onnistunut ohjaus. Kirjallisen ohjauksen etuna on se, että potilas voi sekä sairaalassa että kotona kerrata tarvitsemiaan asioita. Taitojen oppimisessa suullinen ohjaus ja demonstrointi ovat tehokkaita. (Iivanainen ym. 2001, 96.) Tällöin potilas voi kokea olonsa turvalliseksi ja luottaa hoitoon. 2.3 Gynekologisen leikkauspotilaan tulohaastattelun toteuttaminen osastolla 53 Osastolla 53 tulohaastattelun tekijä on kätilö, sairaanhoitaja, lähihoitaja tai perushoitaja. Hoitaja vastaanottaa potilaan osastolle. Hän valitsee mahdollisimman rauhallisen tilan, jossa tulohaastattelu voidaan tehdä. Tulohaastattelua ei tehdä potilashuoneessa, sillä paikalla on muitakin potilaita. Hoitaja käyttää tulohaastattelua tehdessä kaikille osastoille yhteistä tulohaastattelukaavaketta (liite 3). Jokainen kaavakkeen kohta tulisi käydä huolellisesti läpi. Tulohaastattelutilanteessa hoitaja antaa potilaalle tietoa leikkaukseen liittyvistä esivalmisteluista ja leikkauspäivän tapahtumista. Hoitaja mittaa lisäksi potilaan verenpaineen ja kertoo mahdollisen leikkausajan ja leikkaavan lääkärin nimen. Osastolla on havaittu puutteita tulohaastattelun tekemisessä. Tulohaastattelukaavake (liite 3) tulisi täyttää kohta kohdalta huolellisesti, koska kaikki kaavakkeen kohdat ovat tärkeitä sekä potilaan että hoidon kannalta. Toiset hoitajat tekevät haastattelun huolellisemmin ja toiset taas ylimalkaisemmin, vain minimitiedot kartoittaen. Esimerkiksi potilaan tunteet, ajatukset ja odotukset hoidolle on jätetty usein huomioimatta. Toiset hoitajat jättävät päivystysaikana (yövuorossa) tulohaastattelun kokonaan tekemättä. Tämä tuo ongelmia hoitotyön suunnitteluun ja toteutukseen, koska moni tärkeä asia on saattanut jäädä huomioimatta. Jos esimerkiksi allergiat ovat jääneet kysymättä, voi se tuottaa jopa hengenvaarallisen tilanteen potilasta lääkittäessä. Potilaan pelokkuus ja jännittäminen ovat myös tärkeitä tietoja. Kun tiedetään, että potilas jännittää paljon, voidaan hänen oloaan helpottaa ennen leikkausta mm. rentouttavilla lääkkeillä. Kettusen (2001) tekemän väitöskirjatutkimuksen mukaan hoitajien kyky havaita potilaiden kielellisiä vihjeitä on puutteellinen. Näin hoitaja ehkä pyrkii säilyttämään etäisyyttä potilaisiin. Potilaan vihjeiden sivuuttaminen voi kuitenkin johtaa siihen, ettei potilas kykene omaksumaan esimerkiksi tilanteeseen liittyvää tietoa ellei hänen huolistaan keskustella ensin. (Kettunen 2001, 96.)

14 Tulohaastattelutilanteessa kerätään potilaalta esitietoja, esimerkiksi aikaisemmista leikkauksista, sairauksista, lääkityksestä ja allergioista. Tulohaastattelussa kerrotaan myös päivän ohjelmasta ja annetaan tietoa leikkauspäivän tapahtumista. Päijät-Hämeen keskussairaalassa on käytössä kaikille osastoille yhteinen tulohaastattelukaavake (liite 3), johon tiedot tulee kirjata kattavasti ja selkeästi. Hoidon jatkuvuuden ja turvallisuuden kannalta on tärkeää, että asiat on kirjattu ylös myös potilaspapereihin ja anestesiakaavakkeeseen sekä raportoitu muille hoitajille. Potilasasiakirjojen laatimisvelvollisuutta on perusteltu hoidon laadun varmistamisella, koska vain riittävät tiedot potilaasta varmistavat hyvän hoidon. Yksittäinen hoitaja ei voi muistaa jokaisen potilaan hoidon yksityiskohtia ilman riittäviä muistiinpanoja. Potilasasiakirjat mahdollistavat myös hoidon jatkuvuuden ja hoitovastuun siirtämisen hoitajille, jotka eivät ole aiemmin tavanneet potilasta. (Lehtonen 2001, 176.) Naisen hoitotyössä on tiettyjä erityispiirteitä, joita tulee huomioida, kun kysymyksessä on hyvin henkilökohtaiset ja arkaluontoiset alueet. Päijät-Hämeen keskussairaalan osastolla 53 on yhdessä hoitohenkilökunnan kesken laaditut hoitotyön periaatteet (liite 1) ja filosofia (liite 4), jotka ohjaavat hoitotyötä ja antavat hoidolle tavoitteellisuutta sekä päämääriä. Hoitotyön periaatteissa (liite 1) sekä filosofiassa (liite 4) määritellään hoidon tavoitteet naistentautien osastolla. Niissä korostetaan potilaan yksilöllisyyttä ja yksityisyyttä sekä naisen elämän eri vaiheiden tukemista. Hoitotyössä keskitytään potilaiden toimintakyvyn tukemiseen ja säilyttämiseen sekä itsemääräämisoikeuden ylläpitämiseen. Hoitotyön suunnitelmaa tehtäessä tulohaastattelulla on merkittävä rooli kartoitettaessa sekä potilaan että hoitotyön ongelmia.

15 GYNEKOLOGISEN LEIKKAUSPOTILAAN FYYSISET, PSYYKKISET, SOSIAALISET JA HENGELLISET TARPEET 3.1 Potilaan fyysisten tarpeiden huomioiminen Naisen hoitotyössä korostuu yksityisyyden kunnioittaminen. Fyysinen yksityisyys merkitsee ihmisen ruumiillista koskemattomuutta. Hoitotyö sisältää paljon erilaisia toimintoja, joiden huono toteuttaminen saattaa loukata potilasta. Esimerkiksi hygienian hoitoon ja muihin hoitotoimenpiteisiin liittyvät toimet tulee hoitaa potilaan intimiteettisuojaa kunnioittaen. (Leino-Kilpi & Välimäki 2003, ) Turvallisuuden periaatteeseen osastolla 53 kuuluu, että hoitotyössä vuorovaikutus potilaan ja hänen omaistensa sekä hoitajan välillä on luottamuksellinen ja turvallinen. Henkilökunnan ammattitaito ja hoitoympäristö sekä laitteet ovat ajanmukaiset ja vaatimuksia vastaavat. Huolehditaan potilaan yhteyksistä normaaliin elinympäristöön ja luodaan edellytykset toimeentulon turvaamiseksi. Omatoimisuuden periaatteeseen taas kuuluu, että potilasta autetaan ja tuetaan niissä toiminnoissa, joista hän ei selviydy omatoimisesti. Potilasta kannustetaan, ohjataan ja neuvotaan ottamaan vastuu omasta terveydestään. (Hoitotyön periaatteet.) Naistentautien osastolla 53 hoitotyön tavoitteena on antaa hyvää hoitoa, kehittää hoitotyötä, lisätä ammatillisuutta, edistää opetusta ja osallistua tutkimustoimintaan. Hoitotyön tehtävänä on auttaa potilasta niissä toiminnoissa, jotka hän suorittaisi itse, mikäli hänellä olisi riittävästi voimia, tietoa ja tahtoa siten, että hän mahdollisimman pian saavuttaa riippumattomuuden. (Hoitotyön filosofia.) Potilaan tullessa sairaalaan naistentautien osastolle 53 on hoitajan huomioitava monia potilaan fyysisiä tarpeita. Tulohaastattelutilanteessa tulisi selvittää potilaan kotona käyttämä lääkitys, allergiat, aikaisemmat terveysongelmat ja erittämiseen liittyvät tottumukset. Potilaan ulkoisesta olemuksesta (esim. puhtaus tai epäsiisteys) ja fyysisistä vajavuuksista (esim. huono kuulo tai näkö, puhevaikeus) tulisi olla merkintöjä potilaan tulohaastattelukaavakkeessa (liite 3). Tärkeää olisi myös kirjata tulohaastattelukaavakkeeseen (liite 3) eritykseen kotona liittyvät ongelmat ja merkintöjä ihon kunnosta. Fyysiset ongelmat ovat helposti tunnistettavissa, esimerkiksi laihtuminen, kuumeilu, jano, nälkä, hengenahdistus jne. Potilaan ollessa sekava, tajuton tai muuten kriittisesti sairas tarvittavat tiedot pyritään saamaan omaiselta tai läheiseltä.

16 Tällöin myös hoitotyöntekijän on luotettava omiin havaintoihinsa. (Iivanainen ym. 1998, ) Jos potilas ei sopeudu fyysisesti, vaikeuksia saattaa ilmetä myös sosiaalisella ja psyykkisellä puolella (Faulkner & Maguire 1999, 88). 3.2 Potilaan psyykkisten tarpeiden huomioiminen Naisen hoitotyössä psyykkistä yksityisyyttä tulee kunnioittaa. Potilaan tulee itse saada päättää, kuinka paljon hän antaa henkilökohtaisia tietoja itsestään hoitohenkilökunnalle ja muille ihmisille. Intiimeistä asioista tulee keskustella kahden kesken. (Leino-Kilpi & Välimäki 2003, ) Faulknerin ja Maguiren (1999, 90) mukaan psyykkiset ja henkiset huolet paljastetaan harvemmin kuin fyysiset ja sosiaaliset. Psyykkisistä ja sosiaalisista ongelmista esimerkiksi ikävä, suru ja masennus, tunnistaminen voi olla vaikeaa. (Iivanainen ym. 1998, 42). Potilaan psyykkisistä tarpeista naistentautien osastolla 53 tulohaastattelukaavakkeeseen (liite 3) tulisi merkitä potilaan mielentilaa kuvaavia merkintöjä. Tärkeää on myös huomioida potilaan orientaatio aikaan, paikkaan ja henkilöihin. Potilaalta on hyvä selvittää, mitä hän ymmärtää sairaudestaan ja mikä on hänen tulosyynsä sairaalaan. Hoidon lähtökohtana on naisen roolin, naisen psykososiaalisen kehityksen eri vaiheiden sekä perheen eri kehitysvaiheiden merkityksen ymmärtäminen. Tavoitteena on tukea naista kehittymään sukupuolisuuteensa hyväksyvästi, tasapainoiseksi yksilöksi elämänkaaren eri vaiheissa. Hoitotyön keinona on osallistua naistentautien ehkäisyyn, terveysongelmien ja hoidon tarpeiden tunnistamiseen, naistentauteja sairastavien hoidon suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin ja tarvittaessa myös parisuhteen toisen osapuolen ohjaukseen. (Hoitotyön filosofia.) Päijät-Hämeen keskussairaalan toiminnan perusta on ihmisarvo ja sen kunnioittaminen. Potilaan kannalta on oikeudenmukaista, kun hoito perustuu todettuun tarpeeseen ja hoitoon pääsy toteutuu alueen väestölle tasapuolisesti. Potilaan itsemääräämis- ja päätöksenteko-oikeutta kunnioitetaan antamalla riittävät tiedot eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Oikeudenmukaisesti toimivassa työyhteisössä arvostetaan myös henkilöstön osaamista, ahkeruutta ja luovuutta. (Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri 2003.)

17 Hoitotyössä on otettava huomioon potilaan oikeudet, jotka korostavat potilaan itsemääräämisoikeutta ja oikeutta osallistua hoitoprosessiin (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992, 2. luku, 6. ). Asiakas ei ole vain palveluita passiivisesti vastaanottava olento, vaan hän haluaa ja hänellä on oikeus vaikuttaa saamansa palvelun sisältöön (Pelttari 1997, 79). Potilas, joka on tietoinen asemastaan palvelun kuluttajana, on aktiivinen ja kustannustietoinen itsensä edustaja. Hän kokee olevansa tasavertainen lääkärin ja hoitohenkilökunnan kanssa sekä korostaa koskemattomuuttaan ja valinnanvapauttaan. Hän ottaa vastuuta omasta terveydestään ja asettaa vaatimuksia lääkärille ja hoitohenkilökunnalle. Hän ottaa kantaa kohdatessaan puutteita palvelussa ja saamansa hoidon laadussa. (Juutinen 2004, 27.) Jotta potilas voisi tasavertaisena osallistua päätöksentekoon, hän tarvitsee riittävästi tietoa ymmärrettävällä tavalla. Nykyisessä terveydenhuoltojärjestelmässä on pulaa ajasta ja henkilökunnasta, joten tarpeellinen tieto jää liian usein saamatta. (Juutinen 2004, 27.) Iire (1999) on tutkinut potilasta ja sairaudesta aiheutuvaa epävarmuutta. Hänen mukaan tiedon lisäämisellä kyetään vähentämään potilaan tuntemaa epävarmuutta ja masentuneisuutta. Tiedolla voidaan vähentää potilaan stressiä, parantaa hoitoon sitoutumista ja lisätä potilaan vastuuta hoidostaan. Hoitohenkilöstön tulee osata välittää oikeaa tietoa, oikeaan aikaan, potilaan kielellä ja potilaan lähtökohdista. (Iire 1999, 115.) Jokaisella potilaalla on itse oikeus määrätä milloin ja minkälaista hoitoa hän haluaa, kun hän on saanut riittävästi tietoa eri vaihtoehdoista. Potilasta koskeva tieto välitetään oikeana, neutraalina ja tasapuolisena sekä hoitavassa yksikössä että jatkohoitopaikkaan. Hoitotyön tieto kirjataan asianmukaisesti. Nämä asiat kuuluvat itsemääräämisen ja jatkuvuuden periaatteisiin osastolla 53. (Hoitotyön periaatteet.) Katajisto, Suhonen ja Välimäki (1999) tutkivat yksilöllistä hoitoa potilaiden kokemana. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, missä määrin yksilöllinen hoito toteutuu sairaalahoidossa aikuispotilaan kokemana. Tulosten mukaan yksilöllinen hoito toteutui melko hyvin. Vastanneiden mielestä potilaan yksilöllisyys oli huomioitu hoidossa ja itsemäärääminen oli mahdollistettu. Parhaiten otettiin huomioon potilaan sairaalahoidosta aiheutuva tilanne ja huonoiten hänen henkilökohtainen elämäntilanteensa. Yksilöllisen hoidon lähtökohtana on yksilö. Tästä seuraa, että potilaita ei kohdella yhtenä homogeenisena ryhmänä, vaan toisistaan erottuvina

18 henkilöinä. Tämä toteutuu konkreettisesti siten, että jokaista potilasta kunnioitetaan ja heidän elämänolosuhteensa selvitetään hoidon suunnittelun lähtökohdaksi. Potilaan yksilöllisyyden huomioiminen alkaa heti hoidon alkuvaiheessa. Hoitajat selvittävät sairaalaan tulotilanteessa potilaan tarpeet ja erilaiset tavat reagoida sairauteen, hänen tunteensa, aikaisemmat sairaalassaolokokemukset ja sairaudelle annetut merkitykset. (Katajisto, Suhonen & Välimäki 1999, ) 3.3 Potilaan sosiaalisten tarpeiden huomioiminen Potilaan sosiaaliset tarpeet liittyvät hänen elämäntilanteeseensa ja elintapoihinsa sekä sairauden siihen mukanaan tuomiin muutoksiin, perheen ja omaisten huomioimiseen, sairauteen ja hoitoon liittyvän tiedon tarpeeseen sekä keskustelun tarpeeseen. Hoitajan tulee olla tietoinen perhedynamiikasta, ja hänen on kyettävä soveltamaan tietojaan käytännön asiakastilanteissa (Eskola & Hytönen 1997, 30.) Mattilan (1998) tutkimuksessa potilaan ohjauksen tarpeesta sairaalahoidon aikana potilaat toivoivat ohjaajan olevan tuttu, luotettava, asiantunteva ja kiireetön. Hoitoympäristön turvallisuutta pidettiin tärkeänä. Potilaat halusivat keskustella enemmän hoitajien kanssa sairauteen liittyvästä epävarmuudesta, sairauden uusiutumisen riskeistä ja tunteista, kotiutumisesta, jatkohoidosta sekä hoito-ohjeista. Tunteista ei hoidon aikana varsinaisesti ollut puhuttu, mutta hoitajat olivat potilaiden mielestä panneet merkille siinä sivussa potilaiden mielialan. Riittämätön keskustelu aiheutti tietämättömyyttä. Omaisia ei ollut mukana potilaiden ohjauskeskusteluissa. Potilaat kuvasivat omaiset ja ystävät voimavaroikseen. Huumori, potilastovereiden auttaminen, lannistumattomuus ja sosiaalisten suhteiden kunnossa oleminen edistivät heidän mielestään toipumista. (Mattila 1998, ) Sairauden aiheuttamat syvemmät merkitykset ovat jääneet hoidossa vähäiselle huomiolle. Hoitajat eivät näyttäneet olevan kiinnostuneita potilaan päivittäisestä elämästä. Myös perheen ja kulttuuritaustan huomioiminen oli jäänyt vähäiseksi, vaikka perhekeskeisyyttä pidetään tärkeänä hoidossa. (Katajisto, Suhonen, Välimäki 1999, ) Suhosen (2003) mukaan hoitajat eivät selvittäneet ja siten tukeneet potilaiden jokapäiväisiä toimintoja, elinolosuhteita ja elintapoja. Tällöin näitä alueita ei myöskään

19 ole huomioitu potilaiden ohjauksessa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää niihin hoitotyön toimiin, joiden avulla potilaan henkilökohtaista elämäntilannetta ja taustaa voitaisiin tuoda esiin ja huomioida hoitotyössä. Potilaan taustasta tulisi selvittää oleelliset asiat, kuten perhe, työ, jokapäiväinen toiminta, elintavat ja tottumukset. (Suhonen 2003, 14.) Potilaan perheen ja ihmissuhteiden huomioiminen on tärkeää hoitotyössä. Kun ihminen sairastuu vakavasti se aiheuttaa hyvin erilaisia reaktioita lähimmäisissä. Sairaudella voi olla vaikutuksia myös potilaan taloudelliseen tilanteeseen, koska itse hoito maksaa ja työstä poissaolo aiheuttaa perheelle tulomenetyksiä. Sairaus saattaa myös johtaa roolin menetykseen. Perheen entinen keskipiste voi ärtyä ja kokea mielipahaa siitä, ettei enää kykene käyttäytymään roolinsa mukaisesti eikä sopeutumaan väistämättömään muutokseen. Potilas voi joutua sietämään omaa avuttomuuttaan tai aviopuoliso voi joutua siirtymään puolison roolista hoitajan rooliin. Potilaan sosiaaliseen sopeutumiseen voivat vaikuttaa sekä fyysiset että psyykkiset ongelmat. Sosiaalista selviytymistä seurattaessa on tärkeää pyrkiä selvittämään, miten omaiset ovat hyväksyneet potilaan sairauden ja hoidot sekä millaisia vaikutuksia sairaudella mahdollisesti on ollut ystäviin. Työntekijä joutuu hyvin usein käsittelemään sekä potilaan että hänen lähiomaistensa huolia ja murheita. Potilaalla ja hänen omaisillaan on ehkä erilaiset näkökulmat tilanteeseen, ja heillä saattaa olla keskenään kilpailevia tarpeita. (Faulkner & Maguire 1999, 22, 89, 125.) Naistentautien osaston 53 hoitotyön periaatteissa yksilöllisyyden periaatteena on, että jokainen ihminen on ainutkertainen yksilö inhimillisine ja hoidollisine tarpeineen. Turvallisuuden periaatteeseen kuuluu, että hoitotyössä vuorovaikutus potilaan ja hänen omaistensa sekä hoitajan välillä on luottamuksellinen ja turvallinen. Henkilökunnan ammattitaito ja hoitoympäristö sekä laitteet ovat ajanmukaiset ja vaatimuksia vastaavat. Huolehditaan potilaan yhteyksistä normaaliin elinympäristöön ja luodaan edellytykset toimeentulon turvaamiseksi. (Hoitotyön periaatteet.)

20 Potilaan hengellisten tarpeiden huomioiminen Näslindh-Ylispangarin (2004) mukaan hoitotyö pitää sisällään myös hengellisen ulottuvuuden (Näslindh-Ylispangar 2004, 36). Hengellisyys merkitsee ihmisen sisäistä voimaa, joka antaa tarkoituksen ja sisällön elämälle, kärsimykselle ja kuolemalle. Toiseksi se merkitsee ihmisen elämäntahtoa, johon toivo liittyy. Kolmanneksi hengellisyys merkitsee yksilön uskoa ja luottamusta toisiin ja Jumalaan. Se auttaa jokapäiväisessä selviytymisessä. (Lappalainen 1998, 18.) Hoitotyön tavoitteena on potilaan ja hänen perheensä kokonaisvaltainen huolenpito, johon sisältyy potilaan hengellisiin tarpeisiin vastaaminen. Terveydenhuollon ja sairaanhoitajan eettiset ohjeet edellyttävät hoitotyöltä vastuullisuutta, ihmisarvon kunnioittamista ja tasapuolista kohtelua potilaan moraalisista, sosiaalisista, etnisistä tai uskonnollisista tekijöistä riippumatta. (Harju 2004, 30.) Naistentautien osaston 53 omissa hoitotyön periaatteissa (liite 1) ovat ihmisen kunnioittamisen ja kokonaishoidon periaatteet. Ihmisen kunnioittamisen periaate tarkoittaa, että kaikilla on yhtäläinen oikeus ihmisarvoiseen elämään. Potilaita kohdellaan samanarvoisesti ikään, taloudelliseen tilaan, rotuun, uskontoon tms. katsomatta. Potilas on yksilö, jolla on asioista oma käsitys, moraali, arvostus sekä oma menneisyys ja tulevaisuus. Kokonaishoidon periaatteeseen kuuluu, että potilaan hoidossa huomioidaan niin fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset kuin hengelliset tarpeet. Hoitosuunnitelma laaditaan tarvittaessa yhdessä eri alan asiantuntijoiden kanssa. (Hoitotyön periaatteet) Huolimatta siitä, pitääkö sairaanhoitaja itse hengellisiä arvoja tärkeinä vai ei, hoitotyössä tulee tavoitella kokonaista ihmisen hoitamista (Harju 2004, 30). Hengellisten tarpeiden määritys tulee tehdä potilashoidon alkuvaiheessa esim. tulohaastattelun yhteydessä. Silloin hoitotyötä tekevä voi myös kertoa hoitolaitoksen hengellisestä tarjonnasta. On kuitenkin syytä muistaa, että hengellisissä tarpeissa ei ole kysymys pelkästään elämän tarkoituksen tai Jumalan olemassaolon pohtimisesta vaan elämässä ilmenee hengellistä tarvetta monista eri syistä. Tarve voi ilmetä hyvin arkipäiväisten asioiden ja erilaisten päivittäisten toimintojen yhteydessä. Se voi tulla esiin haluna pohtia hyvää elämää ja sen arkisia edellytyksiä. (Lappalainen 1998, 34.) Hengellisyyden huomioon ottaminen hoitotyössä tuo esiin sairauden ja kärsimyksen merkityksen pohtimisen. Se merkitsee lähimmäisenrakkauden ja hoivaamisen

21 sisällyttämistä ammatilliseen hoitotyöhön sekä ihmisen hengen, sielun ja ruumiin kokonaisuuden tunnustamista. (Harju 2004, 30.) Vaikka hoitohenkilökunta on huolehtinut hyvin potilaiden fyysisistä ja myös psyykkisistä ongelmista, voidaan kuitenkin olettaa, että henkinen ulottuvuus ja henkiset tai hengelliset tarpeet unohtuvat helposti. Potilaan avuntarpeen huomaaminen ei ole aina helppoa. Se edellyttää halua kiinnittää asiaan erityistä huomiota. Potilaat ilmaisevat useimmiten tarpeensa, varsinkin hengellisen avun tarpeen, hyvin arasti ja pieneleisesti. Jos tällaista potilaan yritystä ei huomata, ja jos potilasta ei alkuvaiheessa rohkaista puhumaan, hän päättelee helposti, että asia on hoitajalle vieras. Potilas voi myös ajatella, että hoitohenkilökunta on kiinnostunut vain hänen sairaudestaan ja pitää hengellisiä asioita asiaan kuulumattomina. Hoitaja saattaa myös itse sisimmässään vähätellä hengellisiä asioita ja niiden tärkeyttä. Hoitaja saattaa potilashoidossa mitätöidä asioita, jotka eivät ole hänelle itselleen tärkeitä. Kuitenkin kokonaisvaltainen hoito lähtee potilaan näkökulmasta. (Lappalainen 1998, ) Suhonen (2003) on tutkinut potilaiden yksilöllisen hoidon toteutumista kirurgisten aikuispotilaiden näkökulmasta. Hoidon aikana vähiten oli selvitetty tai tiedusteltu potilaan elintapoihin ja uskomuksiin liittyviä asioita. Yksi selitys tähän saattaa olla se, että kirurginen hoito painottuu fyysisten tarpeiden, voinnin ja oireiden seurantaan sekä hoitoon. Tämän vuoksi sairauden merkitys potilaalle sekä potilaan henkinen ja emotionaalinen tukeminen saattavat jäädä toissijaiseksi. (Suhonen 2003, 12.) Vaikeat sairaudet saavat potilaan usein miettimään oman elämän tarkoitusta, selviytymismahdollisuuksia ja kuolemaa. Nämä asiat saattavat aiheuttaa potilaassa pelkoa ja ahdistusta. Harjun (2004) mukaan hoitajat ovat kasvotusten elämän rikkinäisyyden kanssa, oman ja toisten. On vaikea lähestyä vierasta ihmistä, jonka näkee tarvitsevan hoitoa ja huolenpitoa. Hänen pelätään loukkaantuvan, jos hänen yksityisyyteensä puututaan. Puuttumattomuutta selitetään ihmisen oikeudella määrätä omasta elämästään, hänen itsemääräämisoikeudellaan. (Harju 2004, 31.)

22 POTILAAN SAAPUMINEN VUODEOSASTOLLE 4.1 Hyvä tulohaastatteluympäristö Potilaan saapuminen vuodeosastolle on merkittävä tapahtuma potilaalle. Vastaanottotilanne tulee järjestää sellaiseksi, että potilas kokee itsensä tervetulleeksi ja syntyy luottamuksellinen yhteistyösuhde. Ensivaikutelmalla on tärkeä merkitys hoidon onnistumiselle. Hoitajien tulisi pyrkiä mm. parantamaan hoitotyötä, korostamaan potilasnäkökulmaa ja parantamaan jatkuvasti terveydenhuollon laatua. Hyvä laatu on jokaisen työntekijän asia, ja se syntyy jokapäiväistä työtä tehtäessä. (Iivanainen ym. 2001, 93.) Hopian ym. (2004) mukaan rauhallisen keskustelupaikan puute vaikeutti vuorovaikutusta hoitajien kanssa. Potilaat ja omaiset ilmoittivat myös henkilökunnan vaihtumisen, vaikean lähestyttävyyden, epäystävällisyyden ja haluttomuuden yhteistyöhön vuorovaikutusta vaikeuttaviksi tekijöiksi. (Hopia, Rantanen, Mattila, Paavilainen & Åstedt-Kurki 2004, 27.) Myös tulohaastattelua tehtäessä on tärkeää valita rauhallinen paikka, koska haastattelussa puhutaan hyvin henkilökohtaisista asioista. Rauhallisen ja kahdenkeskisen paikan valitseminen myös välittää potilaalle hänen yksityisyytensä kunnioittamisen sekä luottamuksellisuuden viestiä. Potilasta tulisi haastatella erillisessä huoneessa ja yksin. Mikäli tämä ei onnistu, pitäisi luoda vaikutelma yksityisyydestä sermien avulla tai istumalla erikseen muista huoneessa olijoista. Muuten potilas voi jättää tärkeää tietoa paljastamatta. Jos ystävä tai sukulainen haluaa olla läsnä, voi olla tarpeen selvittää, miksi on tärkeää keskustella potilaan kanssa aluksi kahden kesken. Omaisille voi tarjota mahdollisuutta keskustella myöhemmin. (Faulkner & Maguire 1999, 42.) 4.2 Potilaan ja hoitajan vuorovaikutukseen liittyvät tekijät Tulohaastattelutilanne on potilaalle ensimmäinen kontakti ja kahdenkeskisen keskustelun mahdollisuus hoitajan kanssa osastolle tultaessa. Asiakas kohtaa

23 sairaalaympäristössä usein elämänsä käännekohtia, joissa toimimiseen hän tarvitsee tukea ja asiantuntijan aikaa. Asiakkaan kohtaaminen vaatii tilanneherkkyyttä ja taitoa tunnistaa ihmisten tarpeita ja odotuksia. Hoitotyössä vuorovaikutus on taitoa olla aidosti läsnä, kuunnella ja välittää vaikutelmia luotettavasta kontaktista. Sairaalaympäristössä ihminen usein herkistyy aistimaan asenteita, vaatimuksia ja odotuksia. Potilaan osallistumisen tärkeyttä omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon painotetaan terveydenhuollossa yhä enemmän. Tämä edellyttää sitä, että potilas itse saa myös riittävästi hoitoaan koskevaa tietoa. (Westman & Backman 1997, 34.) Vuorovaikutustaidot ovat erittäin tärkeitä hoitajan työssä. Hoitajan on pidettävä huomio asiassa, eikä potilasta tule arvostella. Hoitajan on hyväksyttävä potilaan asiantuntemuksen puutteellisuudet, joten hänen on tehtävä asia ymmärrettäväksi potilaalle. Hoitajan on osattava kysellä ja kuunnella. Myös non-verbaalinen kanssakäyminen tulisi opetella tiedostamaan väärinkäsitysten ehkäisemiseksi. Hoitajan ei tule koskaan asettua potilaan yläpuolelle. Potilastyössä saattaa toiminta helposti rutinoitua, mutta aina tulisi jaksaa toimia asiakkaan näkökulmasta ja empaattisesti. Mattila (1998) kuvaa ja vertailee tutkimuksessaan potilaiden käsityksiä ja kokemuksia sairaalahoidon aikaisesta ohjauksesta, ohjauksen tarpeesta ja itsehoitoa edistävästä vaikutuksesta. Potilaat tuntevat oikeutensa entistä paremmin ja osaavat vaatia tasokasta hoitoa. On voitu osoittaa, että riittävä keskustelu edistää potilaan terveyttä ja riippumattomuutta ja että se on tärkeää hoidon laadulle. Keskusteleminen potilaan kanssa ja hänen kuuntelemisensa omassa asiassaan on osoitus hyvästä ohjauksesta, joka lisää luottamusta osapuolien välillä, vapauttaa potilaan ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan ja vapauttaa hänet oppimaan. Potilaiden toiveiden mukaiseen ohjaukseen ja siinä kehittymiseen hoitaja tarvitsee jatkuvaa oman työn eettistä pohdintaa. (Mattila 1998, ) Hiidenhovi, Paunonen-Ilmonen ja Åstedt-Kurki (2001) tutkivat palvelua potilaiden kokemana yliopistollisessa sairaalassa. Palveluna koettiin yhdessä hetkessä tai tilanteessa tapahtuva henkilöstön teko tai monivaiheinen vuorovaikutteinen toiminta. Hoitoympäristön mukavuus oli osa palvelua. Poliklinikan tai osaston piristävä ilmapiiri, ympäristön rauhallisuus sekä viihtyvyys ja virkistävyys vaikuttivat monin tavoin potilaan hyvään oloon. Paikan löytämistä helpottavat opasteet, samaa sairautta

24 sairastavien vastavuoroinen apu ja tuki sekä keskinäinen kanssakäyminen helpottivat monissa tilanteissa poliklinikalla ja erityisesti osastolla oloa ja toivat yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunnetta. (Hiidenhovi, Paunonen-Ilmonen & Åstedt-Kurki 2001, )

25 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Opinnäytetyön tarkoitus on kyselylomakkeen avulla kartoittaa tulohaastattelun toteuttamista Päijät-Hämeen keskussairaalan naistentautien osastolla 53. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan tulohaastattelun toteuttamista hoitajien kokemuksista ja näkökulmista käsin. Tulohaastattelun kartoittaminen antaa hoitohenkilökunnalle mahdollisuuden pohtia ja arvioida omaa tulohaastattelun toteuttamistaan. Kartoituksen pohjalta osastolla voidaan kehittää tulohaastattelua palvelemaan paremmin naistentautien osaston potilaita ja hoitohenkilökuntaa. Tavoitteena on kehittää tulohaastattelua palvelemaan paremmin juuri tämän osaston tarpeita. Tämän opinnäytetyön tutkimusongelmat ovat seuraavat: 1. Miten potilaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeet huomioidaan tällä hetkellä tulohaastattelun yhteydessä hoitajan näkökulmasta? 2. Millainen on hyvä tulohaastatteluympäristö hoitajan näkökulmasta?

26 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS 6.1 Aineiston hankinta Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, miten gynekologisen leikkauspotilaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeet huomioidaan tulohaastattelun yhteydessä tällä hetkellä ja millainen on hyvä tulohaastatteluympäristö hoitajan näkökulmasta. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusotetta, koska haluttiin tuoda esille hoitajien omia käsityksiä ja kokemuksellista tietoa asiasta. Laadullinen tutkimusmenetelmä sopii erityisesti vähemmän tutkitun ilmiön kuvaamiseen (Eskola & Vastamäki 2000, 24). Tutkimuksen kohdistuessa harvoihin henkilöihin tulee yksilö paremmin esille. Näin subjektiiviset kokemukset ja yksilölliset merkityksen annot tulevat paremmin huomioitua. (Lepola, Nikkonen & Norres 1992, 103.) Tutkimusaineisto kerättiin Päijät-Hämeen keskussairaalan naistentautien osaston 53 hoitohenkilökunnalta. Aineiston keräämiseen käytettiin kyselykaavaketta (liite 2), joka sisälsi avoimia kysymyksiä. Kysymykset oli laadittu vastaamaan tutkimusongelmiin. Aluksi tarkoitus oli tehdä haastattelu valikoiduille hoitajille, mutta naistentautien osaston 53 kiireisen työn vuoksi tämä ei ollut mahdollista. Opinnäytetyön tekemiseen tarvittava tutkimuslupa (liite 5) anottiin Päijät-Hämeen keskussairaalan operatiivisen tulosalueen ylihoitajalta. Lupahakemukseen liitettiin hyväksytty tutkimussuunnitelma sekä laadittu kyselykaavake (liite 2). Luvan saamisen jälkeen naistentautien osastonhoitajalle toimitettiin kolme kyselykaavaketta (liite 2) jaettavaksi esitestaukseen. Esitestauksessa ei tullut esiin tutkimusongelmiin vastaavia kehittämisehdotuksia tai muutoksen tarvetta kyselykaavakkeeseen. Kyselyt toimitettiin osastolle jaettavaksi huhtikuun alussa 2005 ja vastausaikaa annettiin noin kaksi viikkoa. Kyselykaavakkeen (liite 2) mukana jokaiselle vastaajalle annettiin saatekirje (liite 2), jossa oli kyselyn ohjeistus ja perustelut kyselyn tekemiselle. Kyselyyn vastattiin nimettömänä ja vastaukset käsiteltiin luottamuksellisesti. Osastolle toimitettiin vastauksia varten suljettu palautuslaatikko, jolloin taattiin vastaajan

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Potilaiden kokemuksia fyysisen hoitoympärist. llisyydestä ja turvallisuudesta neurologisella kuntoutusosastolla

Potilaiden kokemuksia fyysisen hoitoympärist. llisyydestä ja turvallisuudesta neurologisella kuntoutusosastolla Potilaiden kokemuksia fyysisen hoitoympärist ristön n esteettisyydestä, yksilöllisyydest llisyydestä ja turvallisuudesta neurologisella kuntoutusosastolla Heidi Kesseli Katriina Manner Seamk Johdanto Fyysisellä

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys 2013

Asiakastyytyväisyys 2013 Hallitus 3.3.2014, OHEISMATERIAALI 2 Asiakastyytyväisyys 2013 Vastausmäärät kyselyittäin, koko HUS: Vuodeosastot 3909 Lähetepoliklinikat 2332 Tehovalvonta, heräämö, päiväkirurgia 1935 Psykiatria 634 Synnytyssalit

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Lähihoitajan eettiset ohjeet

Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Sisältö: 1. Sosiaali- ja terveysalan erityispiirteet 2. Lähihoitajan työ 3. Lähihoitajan eettiset periaatteet Esipuhe Lähihoitaja työskentelee

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

TAVOITTEELLINEN VUOROHOITO TERVEYSKESKUKSEN OSASTOLLA: jaettua asiantuntijuutta ja yhteistyötä

TAVOITTEELLINEN VUOROHOITO TERVEYSKESKUKSEN OSASTOLLA: jaettua asiantuntijuutta ja yhteistyötä TAVOITTEELLINEN VUOROHOITO TERVEYSKESKUKSEN OSASTOLLA: jaettua asiantuntijuutta ja yhteistyötä Anne Ylirinne, ylihoitaja Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Koti jatkohoitopaikkana -seminaari Seinäjoki 29.4.2014

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä. Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri

OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä. Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri PPSHP strategia 2010-15 Tavoitteena terveyttä TERE-toimintasuunnitelma 2013-15; TERE-toiminta osaksi ppshp:n johtamista

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA

LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA Erikoislääkäri Anna- Liisa Kautio ja sairaanhoitaja Elina Rinkineva TAYS Syöpätautien poliklinikka 1 9.6.2014 9.5.2014 TYÖPARITYÖSKENTELY Omat vierekkäiset

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus?

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Helena Leino-Kilpi, professori Turun yliopisto, Lääketieteellinen

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Tiedonsaannin haasteita Kuntalaisten odotukset saatavasta tiedosta ovat lisääntyneet haasteita tuovat: väestön vanheneminen

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot