T SEPA - CALIBERRM Aleksi Airola, 39054L Kaarlo Lahtela, 61439P

Transkriptio

1 T SEPA - CALIBERRM Aleksi Airola, 39054L Kaarlo Lahtela, 61439P

2 T SEPA - CaliberRM 2 (9) VERSION HALLINTA Versio Päivä Tekijä Kuvaus Kaarlo Lahtela Ensimmäinen versio Aleksi Airola Lisäyksiä, pp vaihe Kaarlo Lahtela Ensimmäinen iteraatio Kaarlo Lahtela Lisätty toinen iteraatio. 1.0 (Final) Kaarlo Lahtela Koottu kokemus tekstit. Tarkastettu teksti kokonaisuudessaan läpi. Korjattu tekstiä koko dokumentin alueella.

3 T SEPA - CaliberRM 3 (9) SISÄLLYS 1. JOHDANTO MENTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO KOKEMUKSET JA MUUTOKSET Projektin suunnittelu Toteutus Toteutus Yhteenveto LIITTEET Vaatimusnäkymä Vaatimusten seuranta toiminnallisiin vaatimuksiin...9

4 T SEPA - CaliberRM 4 (9) 1. JOHDANTO CaliberRM on vaatimustenhallinta järjestelmä, joka tukee saumatonta ketjua liiketavoitteista testitapauksiin. Ohjelmisto tukee riippuvuuksien hallintaan koko ketjun yli. Ohjelmiston serverlisenssi maksaa 5000 euroa ja vaatimusten selailulisenssit maksavat 1500 euroa kappale. Projektiryhmällä on käytössään serverlisenssi Plusterveyden toimittamalla palvelimella ja yksi selailulisenssi. Ohjelmisto tukee projektinhallinnallisia tehtäviä, kuten resurssien allokointia ja hallintaa. Kukin käyttäjävaatimus on linkitetty toiminnallisien vaatimuksien kautta tehtäviin ja sitä kautta tehtäviin ja niiden testitapauksiin. Ohjelmistossa on kattavat ominaisuudet jopa projektin tarpeiden yli. Erityisen kiitos maininnan ansaitsee CaliberRM:n riippuvuus matriisi, jolla voi seurata riippuvuuksien kehittymistä projektin aikana. Ainoana ongelmana on lisenssien määrä ja hinta. On vain yksi lisenssi jolla tietoja voi katsella ja muokata, sekä yksi jolla voi selata. Vaatimusten kommunikointi projektiryhmälle on hyvin rajallinen, minkä takia otimme rinnalle Word dokumentin. Valitsimme aiheen, koska asiakas tarjosi tätä järjestelmää. Maksullisiin vaatimustenhallintajärjestelmiin saa harvoin tutustua.

5 T SEPA - CaliberRM 5 (9) 2. MENTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO Aleksi ja Kaarlo ovat vastuussa vaatimusten synkronoinnista CaliberRM:n ja vaatimusdokumentin välillä. Ensimmäisen iteraation alussa Aleksi vie vaatimukset CaliberRM järjestelmään. Iteraatioiden alku, puoliväli ja loppu ovat tarkistuspisteitä, jolloin tarkistetaan vaatimusten yhteneväisyys. Tämä tupla vaatimustenhallinta on valittu, koska vaatimukset ovat suhteellisen stabiilit, eikä muutoksia ole tiedossa paljoa. Lähinnä kyseessä on tarkennuksia, jotka tulevat tekniseen määrittelyyn. Myös kehittäjille on tarkoitus saada etäyhteys ohjelmistoon, josta he voivat tarkastella projektin vaatimuksia ja testitapauksia, sekä tutustua tähän ohjelmistoon.

6 T SEPA - CaliberRM 6 (9) 3. KOKEMUKSET JA MUUTOKSET 3.1. Projektin suunnittelu Seuraavassa on kirjattu CaliberRM ohjelmiston kokemuksia ja mielipiteitä, miten siitä oli hyötyä kyseisessä kouluprojektissa, sekä myös ajatuksia miten se soveltuu muihin projekteihin. Ohjelmisto noudattaa hyvin käytäntöjä, joita kursseilla on opetettu ja on suhteellisen intuitiivinen. Ominaisuudet löytyvät helposti ja ovat kattavat. Puutteena järjestelmässä on projektin yleiskuvan antamisessa, koska se ei tue koottua vaatimusten tulostamista. Lisäksi muokkaus-lisenssien vähyys aiheuttaa päänvaivaa. Palvelin olisi ollut hyvä saada jo tarpeeksi ajoissa PP-vaiheen alussa, jotta sillä olisi päässyt suunnittelemaan vaatimuksia. Nyt jouduimme oikeastaan vain siirtämään kaikki tiedot Caliberiin vasta, kun ne oli erikseen kirjattu muualle. Järjestelmä sai sitten nopeammin yleiskuvan vaatimuksista, kuin verrataan muihin dokumentteihin. Järjestelmä ei tosin saanut hyvää tulostetta, missä olisi ollut kaikki tarpeellinen. Vaan ne olivat suunnilleen samanlaisia, kun mitä muut Word-dokumentit olivat. Ohjelmistossa oleva etäkäyttöliittymä on raskas. Kun etäkäyttöliittymään ollaan kirjautumassa, niin sitä pitää ensin ladata noin viisi minuuttia, ennen kuin pääsee kirjautumaan. Siinä ladataan suurin osa ohjelmiston käyttöliittymästä, mikä on Java applettia. Latauksen aikana ei näytetä mitään lataustietoja. Pitää oikeastaan katsoa verkon aktiivisuudesta, että siellä on liikennettä. Tämä on oikeastaan ainoa tapa saada selville onko lataus vielä käynnissä vai onko se jäänyt jumiin Toteutus 1 Etäkäyttöliittymä oli myös vaikea saada ulkoverkon käyttöön. Piti selvittää mitä liikennettä oikein etäkäyttöliittymä käyttää. Ohjeita ei löytynyt tarkemmin vaan ne piti itse selvittää. Portit ulkoa sisäänpäin pitää aukaista ja ohjata tälle koneelle. Tämä siksi, koska palvelin sijaitsee NATin takana, ja palvelimelle tarvitsee aukaista kaikki tarvittavat portit. Myös IP-osoitteen vaihtuminen, internetoperaattorin toimesta, tässä hankaloitti asiaa, koska uusi IP-osoite piti selvittää aina kun se muuttui. CaliberRM tarvitsi ainakin portit 80 (http), ja Liikenne palvelimen ja asiakasohjelmiston välillä oli myös salaamatonta, minkä takia ohjelmistoon kannattaisi olla yhteydessä suojatussa sisäverkossa tai sitten käyttää VPN-yhteyttä, jos ei ole sisäverkossa, vaan käyttää etäältä. Palvelimen pitää olla myös päällä kokoajan, jos siihen halutaan ottaa yhteyttä etäkäyttöliittymästä. Tämä on osittain epämiellyttävää, kun täytyy pitää palvelinta kotona hyrräämässä. Ohjelmiston etäkäyttöliittymä ei toiminut aina. Ilmeisesti verkkoasetukset olivat pielessä. Päätimme käyttää ohjelmistoa jatkossa vain lokaalisti suoraan koneelta, tai sisäverkossa, jossa oli kiinteä IP-osoite, sekä kaikki portit auki palvelinkoneelle. Ensimmäisessä iteraatiossa oli helppo tehdä muutoksia vaatimuksiin kyseisellä järjestelmällä. Muutoksien informointi projektiryhmälle ei kuitenkaan sopinut ohjelmiston kautta, vaan sitä oli helpompi osoittaa rinnakkain käytettävästä Word-dokumentista, jota ylläpidettiin versionhallinnassa. Käyttäjillä oli

7 T SEPA - CaliberRM 7 (9) vaivaton pääsy versionhallintaan, muun kehityksen yhteydessä, joten oli helpompi viitata dokumenttiin versionhallinnassa, kuin ohjelmistossa jonnekin. Muiden kehittäjien oli vaikea päästä palvelimelle, vaihtuvan osoitteen ja vain yhden etäkäyttölisenssin takia. Järjestelmää ei ollut kuitenkaan käytettävissä, kuin iteraation alussa. Laitteisto sijaitsi Aleksin tiloissa, ja hänen sairastuminen esti pääsyn ohjelmistoon. Näin emme pystyneet saamaan kokemuksia enempää iteraation edetessä. Laitteisto on tarkoitus saada käyttöön taas, kun Aleksi pääsee sairaslomilta Toteutus Yhteenveto Laitteistoa ei saatu käyttöön talviloman aikana, joten se yritettiin siirtää Kaarlon tiloihin sitten, kun mahdollista. Näin se saataisiin taas projektiryhmän käyttöön. Vasta iteraation loppupuolella palvelin saatiin siirrettyä Kaarlon tiloihin, jolloin siihen taas päästiin käsiksi. Toimimme siihen asti normaalisti perinteistein dokumenttien kanssa. Plussana voidaan taas pitää, että silloin olimme ottaneet käyttöön perinteiset dokumentit ensisijaisina, ja tätä ohjelmistoa pidimme tässä vaiheessa vain oppimistarkoituksena, sekä kokemuksen tuottamiseen. Ohjelmiston tarkoitus oli myös saada, asiakkaan tarpeesta, vaatimukset talteen projektin päätyttyä heidän omaan järjestelmäänsä. Tämä jäisi sitten asiakkaalle tuotekehitykseen. Vaatimuksia varmistellessa ja niitä vastaavissa testitapauksissa käytettiin alussa vain Excel- ja Word-dokumentteja. Tiedot tarkastettiin myöhemmin myös CaliberRM-ohjelmistosta. Sieltä saimme varmistettua, että testitapauksien riippuvuudet oli kirjattu oikein myös kaikissa muissa dokumenteissa. Emme saaneet testitapauksen suunnittelun aikana tehtyä niitä suoraan ohjelmistoon, josta olisi ollut hyötyä, kun suunnitteli testien kattavuutta kaikille vaatimuksille. Testeissä oli jonkun verran turhaa päällekkäisyyttä sekä myös jotakin aukkoja, jotka olisi huomannut nopeammin, jos testit olisi suoraan kirjoittanut caliberiin. Caliberin käyttössä olisi ollut mukavaa saada tietää, miten hyvin se olisi soveltunut projektissamme tulleisiin muutoksiin, ja miten se olisi sitten näyttänyt miten paljon muutokset tulevat vaikuttamaan kokonaisbudjettiin projektissa. Myös ohjelmiston kommunikointimahdollisuudet olisi ollut hyvä saada testattua, mutta huono etäkäyttöliittymä, sekä vain yksi lisenssi etäkäyttöön estivät sen todellisen testaamisen. Nyt saamilla kokemuksilla ei ole oikeastaan merkitystä, muuta kun vain näimme miten se toimii. Sähköposti, pikaviestimet ja wiki toimivat tässä paljon paremmin, kun ne olivat kaikilla jokapäiväisessä käytössä, eikä tarvinnut opetella mitään. Uusien ohjelmien käyttö huomattiin myös JIRAn hitaalla käyttöönotolla, kun ei oikein osattu käyttää uusia sovelluksia. Projekti muutekin pursusi uusia tekniikoita, mikä heikensi osan kehittäjien innostusta ihan kaikkiin järjestelmiin. Ohjelmisto on hyvä koko projektin elinkaaren seurantaan. Sillä saadaan kirjattua alussa bisnestavoitteet, sitten käyttäjän vaatimuksia ja aina viimeisimpään asti, eli testiskenaariot. Huonoina puolina voidaan pitää sitä, ettei ohjelmistossa ollut hallintaa virheiden ja bugien ylläpidolle, mikä olisi tuonut hyvän lisän siihen. Tämä olisi tuonut kokonaisvaltaisemman otteen projektista, sekä lisännyt kommunikaatiota ohjelman kautta.

8 T SEPA - CaliberRM 8 (9) Caliberin käyttöä muiden kehittäjien osalta olisi parantanut, jos siinä olisi ollut parempi selainpohjainen käyttöliittymä, eikä mikään raskas ohjelmisto. Jokin bugzillan tai Jiran tyylinen web-käyttöliittymä olisi ollut erinomainen lisä sille. Nyt rinnalla käytössämme oli asiakkaan toimittama JIRA, joilla pystyimme kirjaamaan kaikki kehittäjien tehtävät, sekä ohjelmiston kehityksessä tulleet virheet. Siten tällä ohjelmistolla olisi hyvä seurata missä vaiheessa vaatimukset on suoritettu, ja jos huomataan jotain virheitä, niin nähdään miten ne vaikuttavat eri vaatimuksien valmistumiseen. Olisi ollut erinomaista, jos näiden kahden ominaisuudet olisi saanut yhdistettyä, eikä olisi tarvinnut käyttää useampaa ohjelmistoa, vaan nämä olisi löytynyt samasta. Mielestämme ohjelmiston lisenssi on melko kallis. Ainakin pienempiin projekteihin sitä ei oikein viitsisi hankkia, vaan ne voi hallita hyvin myös ihan edullisemmilla tai ilmaisilla ohjelmistoilla. Toki ohjelmistosta oli hyötyä, siihen käytettyä rahaa voisi näissä pienemmissä projekteissa käyttää myös paremminkin.

9 T SEPA - CaliberRM 9 (9) 4. LIITTEET 4.1. Vaatimusnäkymä 4.2. Vaatimusten seuranta toiminnallisiin vaatimuksiin