TEKNIIKKA: HELSINGISSÄ TOIMIVAT KOULUTUSOHJELMAT KIRJALLINEN RAPORTTI OHJEITA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄLLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKNIIKKA: HELSINGISSÄ TOIMIVAT KOULUTUSOHJELMAT KIRJALLINEN RAPORTTI OHJEITA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄLLE"

Transkriptio

1 TEKNIIKKA: HELSINGISSÄ TOIMIVAT KOULUTUSOHJELMAT KIRJALLINEN RAPORTTI OHJEITA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄLLE

2 SISÄLLYS ALKULAUSE TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN KIRJOITTAMISESTA 1 2 ASEMOINTI, OTSIKOINTI JA KAPPALEJAKO Fontti, fonttikoko ja riviväli Sivunumerointi Otsikointi Kappalejako Tyyli 5 3 RAPORTIN OSAT Kansilehti Alkulause Tiivistelmä ja Abstract Sisällysluettelo Symboli-, lyhenne tai käsiteluettelo Raportin ydinosa Johdanto Tulokset Yhteenveto Viiteluettelo Liitteet 18 4 KUVAT, TAULUKOT JA KAAVAT Numerointi ja otsikointi Asemointi Selostaminen 21

3 5 LUETELMAT 22 6 LYHENTEET JA MERKINTÄTAVAT 24 7 LÄHTEIDEN KÄYTTÖ Yleisiä periaatteita Lähdetiedon selostaminen Suora lainaus Lähdeviitteiden merkitseminen Loppuviitejärjestelmän käyttö Metatekstin käyttö tekstiviitteissä Lähdetietojen merkintä viiteluetteloon Sähköiset lähteet Kokonaiset sähköiset dokumentit Erillisteosten, tietokantojen ja tietokoneohjelmien epäitsenäiset osat Erillisteosten, tietokantojen ja tietokoneohjelmien itsenäiset osat Sähköpostiviestit Esimerkki viiteluettelosta 41 VIITELUETTELO 42 LIITTEET LIITE 1 Opinnäytetyö: tarkistuslista

4 1 1 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN KIRJOITTAMISESTA Tässä opinnäytetyöohjeessa käsitellään keskeisiä opinnäytetyön kirjallisen raportin tekemiseen liittyviä toimintamalleja. Opinnäytetyön tekijä voi helposti tarkistaa ohjeesta työn tekemiseen liittyviä yksityiskohtia. Opinnäytetyön tekemisessä suositellaan käytettäväksi Word-tyylipohjaa, johon tyylimuotoilut on määritelty valmiiksi. Ennen tyylipohjan käyttöönottoa tulee tutustua siihen liittyvään manuaaliin, jossa on kerrottu yksityiskohtaisesti, miten tyylipohjaa ja automaattisia toimintoja käytetään. Opinnäytetyön tekeminen alkaa suunnitteluvaiheella. Alustava sisällysluettelo kannattaa tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Se luonnollisesti elää ja muuttuu työprosessin aikana. Opinnäytetyötä kirjoitettaessa on hyvä muistaa, että vaativa teksti ei yleensä synny nopeasti eli raportin kirjoittaminen ja viimeisteleminen vievät aikaa. Opinnäytetyön tekijän tulisikin pyrkiä laatimaan työn aikataulu sellaiseksi, että raportin kirjoittamiselle jää riittävästi aikaa. Kirjallisen tuotoksen ensimmäinen versio ei ole lopullinen, vaan vaatii muokkaamista ja viimeistelyä. Tuottavassa vaiheessa ei kannata pysähtyä miettimään tekstiin liittyviä yksityiskohtia liian tarkkaan, koska tuotettua tekstiä voi muokata myöhemmin. Tärkeintä on saada tuottavassa vaiheessa pursuavat ideat kirjoitettua muistiin. Yleensä kirjalliselle tuotokselle tekee hyvää myös se, että kirjoittaja ottaa siihen etäisyyttä antamalla työn levätä jonkin aikaa ennen viimeistelyvaihetta. Koska tuotettu teksti on työn tekijälle itselleen hyvin tuttu, kirjoittaja tulee helposti sokeaksi omille virheilleen. Tuotos kannattaakin antaa jonkun toisen henkilön luettavaksi. Myös tekstinkäsittelyn oikolukuohjelmasta on apua, koska sen avulla karsiutuvat esimerkiksi tekstissä olevat lyöntivirheet, mutta siihen ei tule uskoa sokeasti. Wordin oikolukuohjelma saattaa johtaa harhaan esimerkiksi yhdyssanojen ja varsinkin yhdysmerkin käytössä. Opinnäytetyössä käytetään yleensä tukena aiempia tutkimuksia. Lähteitä käytettäessä on hyvä muistaa, että lähteiden bibliografiset tiedot tulee merkitä muistiin heti, kun lähde otetaan käyttöön. Myös lähdeviitteet tulee merkitä

5 2 tekstiin heti alusta lähtien, koska työn edetessä tekijä ei enää välttämättä muista, mihin lähteeseen työssä käytetty informaatio perustuu. 2 ASEMOINTI, OTSIKOINTI JA KAPPALEJAKO Tässä luvussa esille otetut asemointiin, otsikointiin ym. typografisiin seikkoihin liittyvät asiat on tehty Word-tyylipohjaan, jota suositellaan käytettäväksi opinnäytetyön kirjoittamisessa. Teksti asemoidaan seuraavien marginaalien mukaisesti: ylämarginaali 2,5 cm alamarginaali 2,5 cm vasen marginaali 4 cm oikea marginaali 1,5 cm On tärkeää, että vasen marginaali on riittävän leveä, koska työ sidotaan kansiin. Myös liitteissä vasemman marginaalin tulee olla riittävän leveä. Teksti (myös johdanto) alkaa sivun ylämarginaalista. Kappaleet erotetaan toisistaan kappalevälillä, eli pelkkä tyhjä rivinloppu ei riitä kappalejaon määrittelyyn. Tekstissä käytetään molempien reunojen tasausta. Teksti on tavutettava, mikäli sanojen välit jäävät suuriksi. Automaattista tavutusta ei ole pakko käyttää, mikäli teksti asemoituu tasaisesti. Valmiin tekstin viimeistelyssä voi tavuttaa joitakin yksittäisiä kohtia myös näppäinyhdistelmällä Ctrl + tavuviiva. Leipätekstin ominaisuudet ovat seuraavat: fontti Arial, 11 pistettä riviväli 1,5 molempien reunojen tasaus sisennys vasemmalta 2,3 cm kappaleväli 12 pistettä ennen ja 6 pistettä jälkeen kappaleen. 2.1 Fontti, fonttikoko ja riviväli Raportissa käytetään pääsääntöisesti samaa fonttia ja fonttikokoa läpi koko työn. Fonttina suositellaan käytettäväksi Arialia tai Times New Romania. Tekstin fonttikooksi suositellaan Arial-fonttia käytettäessä fonttikokoa 11 ja

6 3 Times New Roman -fonttia käytettäessä fonttikokoa 12. Kuva- ja taulukkoteksteissä käytetään kuitenkin hivenen edellä mainittua pienempää fonttikokoa (10), koska kuva- ja taulukkotekstit erottuvat tällöin paremmin muusta tekstistä. Teksti kirjoitetaan rivivälillä 1,5. Poikkeuksena on kuitenkin tiivistelmäteksti, jossa tulee käyttää riviväliä 1. Myös pitkissä kuva- ja taulukkoteksteissä sekä suoria sitaatteja lainattaessa käytetään riviväliä Sivunumerointi Sivunumerointi aloitetaan työn ensimmäisestä luvusta eli johdannosta, johon merkitään sivunumero 1. Viiteluettelo on työn viimeinen sivu, johon tulee sivunumero. Jos käytössä on paljon liitteitä, niiden luettelo sijoitetaan viiteluettelon jälkeen, ja tällöin liiteluettelosta tulee työn viimeinen sivu, johon merkitään sivunumero. Sivunumerointi tulee sivun oikeaan ylälaitaan 1 cm:n päähän ylälaidasta. Sivunumerointia ei merkitä seuraaviin työn osiin: kansilehti, alkulause (ei pakollinen), tiivistelmä, abstract, sisällysluettelo, symboliluettelo (ei pakollinen). Juokseva sivunumerointi ei jatku työn liitteisiin. Liitteet numeroidaan erikseen (LIITE 1, LIITE 2 jne.) Jos liitteessä on useita sivuja, käytetään seuraavaa merkintätapaa: LIITE 1 1 (3). Tällöin sulkeissa oleva sivunumerointi osoittaa, kuinka monta sivua kyseiseen liitteeseen kuuluu. WWW-sivuilla olevaan tyylipohjaan on tehty myös liitesivumallit valmiiksi. 2.3 Otsikointi Hyvä otsikko on lyhyt, helppolukuinen, informatiivinen ja siihen liittyvän tekstin aihepiirin kattava. Otsikoiden tulee olla tutkielman tyyliin sopivia, käsiteltävän asian nimeäviä otsikoita. Kysymysmuotoisia ja virkkeen muotoisia otsikoita ei käytetä. Raportissa käytetään tämäntyyppisiä, nimeäviä otsikoita: Pakokaasujen puhdistaminen Pakokaasujen puhdistamista koskevia määräyksiä

7 4 Tämäntyyppisiä otsikoita ei tule käyttää: Pakokaasut kuriin! Määräykset tiukkenevat Mitä öljyn jälkeen? Otsikot alkavat vasemmasta marginaalista. Otsikoinnin tulee olla johdonmukaista, ja otsikoiden hierarkian tulee erottua. Otsikoinnissa noudatetaan seuraavia periaatteita: Pääluvut (1, 2, 3 jne.) kirjoitetaan SUURAAKKOSIN, ja otsikot lihavoidaan. Alalukutasossa 1 (esim. 2.1, 2.2 jne.) käytetään pienaakkosia ja otsikot lihavoidaan. Alalukutasossa 2 (esim , jne.) käytetään pienaakkosia ja otsikot kursivoidaan. Jaoteltaessa lukuja pienempiin osiin on huomattava, että alalukuja tulee samaan sarjaan vähintään kaksi. Esimerkiksi päälukua 2 jaettaessa on luotava alaluvun 2.1 lisäksi ainakin alaluku 2.2. Ohjaavat otsikot Pienemmissä tekstiosissa voidaan käyttää ohjaavia otsikoita (numeroimattomia otsikoita), jotka kursivoidaan. Ohjaavat otsikot eivät näy sisällysluettelossa, vaan ne näkyvät ainoastaan raportin sisällä. Ohjaavat otsikot asemoidaan alkamaan samasta kohdasta kuin leipäteksti (ei vasemmasta marginaalista, mikäli leipäteksti on sisennetty). Ohjaavia otsikoita ei kannata käyttää, jos niihin liittyy hyvin vähän tekstiä; tällöin tekstin sisällä olevia yksittäisiä käsitteitä voidaan korostaa kursivoimalla. Otsikkoon liittyvä teksti ei jatku suoraan otsikosta, vaan otsikko ja siihen liittyvä teksti ovat omia erillisiä kokonaisuuksia. Seuraavassa esimerkissä on havainnollistettu, miten leipäteksti aloitetaan otsikon jälkeen: Kiihdytysvirta Kiihdytysvirralla tarkoitetaan sitä virtaa, jonka hissi ottaa verkosta hissin kiihdyttäessä nimellisnopeuteen.

8 5 Seuraavassa esimerkissä on havainnollistettu, miten leipätekstiä ei tule aloittaa otsikon jälkeen: Kiihdytysvirta Tarkoittaa sitä virtaa, joka 2.4 Kappalejako Kappalejaon merkkinä on muotoilussa erikseen määritelty kappaleväli, eli pelkkä tekstikappaleen loppuun mahdollisesti jäävä tyhjä rivinloppu ei riitä. Tekstikappaleen ensimmäistä riviä ei sisennetä, vaan käytetään ns. vasensuora-asettelua (kaikki kappaleen rivit alkavat samasta kohdasta). Kappalejakoon liittyvä mekaaninen perussääntö on seuraava: yksi ajatus tai asiakokonaisuus kirjoitetaan yhteen kappaleeseen. Kappaleiden pituudesta ei voida antaa yleisohjetta, vaan kappaleiden pituudet vaihtelevat tilanteen mukaan. Tavoitteena on loogisesti etenevä ja hyvin jäsennelty teksti. Liian pitkät kappaleet tai pahimmassa tapauksessa kappalejaon puuttuminen kokonaan vaikeuttavat tekstin lukemista. Toisaalta hyvin lyhyet, yhden tai kahden virkkeen kappaleet tekevät tekstistä levotonta ja katkonaista. Näitä tuleekin käyttää tekstissä mahdollisimman vähän. 2.5 Tyyli Tavoitteena on loogisesti etenevä ja hyvin jäsennelty teksti. Hyvän asiatyylin tärkeimpiä ominaisuuksia ovat täsmällisyys ja havainnollisuus. Tekstikappaleita ei muodosteta toisiaan seuraavista irrallisista virkkeistä, vaan virkkeiden tulee kytkeytyä luontevasti toisiinsa. Koko raportilla tulee olla yhtenäinen juoni, jonka mukaan se etenee. Koko työssä käytetään yleensä asiatyylistä, toteavaa, passiivimuotoista esitystapaa. Työtä ei siis kirjoiteta minä- tai sinä-muodossa: Tätä tapaa tulee käyttää: Tässä työssä käsitellään Seuraavaksi avataan valikko X Näin ei tule kirjoittaa: Minä käsittelen tässä työssä Avaa seuraavaksi valikko X

9 6 Insinöörityön kielen täsmällisyys syntyy muun muassa siitä, että käsitteet määritellään ja tutkimusmenetelmät kuvataan tarkasti. Seuraavissa esimerkeissä on havainnollistettu tekstiin sijoitettujen määritelmien esittämistä: Lyhenne CAN tulee sanoista Controller Area Network. CANväylä on häiriöalttiisiin olosuhteisiin tarkoitettu sarjamuotoinen tiedonsiirtoprotokolla. Kiihtyvyydenmittaus on yksi laadunvalvonnan apuvälinen logistiikkaketjussa. Tallentavalla kiihtyvyysmittauslaitteella voidaan tallentaa normaalista poikkeavat kiihtyvyydet, jotka ovat voineet aiheuttaa vahinkoa käsiteltävälle tavaralle. Seuraavassa esimerkissä on havainnollistettu menetelmän kuvaamista: Ensimmäinen prototyyppi suunniteltiin kaksipuoliseksi. Myös komponenttisijoittelu oli kaksipuolinen. Yksi toimiva prototyyppi jyrsittiin elektroniikkalaboratorion piirilevyjyrsimellä ja komponentit ladottiin ja juotettiin käsin. Läpiviennit toteutettiin läpiladottavista komponenteista katkaistuilla johtimilla, koska läpikuparointilaitteiston käyttömahdollisuutta ei ollut riittävän nopeasti saatavilla. Kuvassa 8 nähdään ensimmäinen toimiva prototyyppi, jossa ladonta on toteutettu kaksipuolisesti. Insinöörityön selkeyttä voidaan parantaa sopivilla aiheeseen johdattavilla virkkeillä ja viittauksilla työn muihin osiin, niin sanotulla metatekstillä. Aeimpaan lukuun voidaan viitata seuraavalla tavalla: Kuten luvussa 3 kerrottiin, haluttu grafiikka tai teksti pitää lähettää näytölle yksi tavu kerrallaan. Seuraavassa esimerkissä on havainnollistettu luvun sisältöön johdattelevaa aihevirkettä: Tässä luvussa käsitellään kokoonpanon muodostamista Vertex-ohjelmalla eli kerrotaan, kuinka kokoonpano muodostetaan ja millä tavoin osista saadaan muodostettua työkuvat. Seuraavassa esimerkissä on havainnollistettu luetteloon johdattelevaa tekstiä: Kun näyttökortti kytketään päälle, tehdään joukko alustuksia ja muita toimenpiteitä, joilla näyttökortti saadaan toimimaan halutulla tavalla. Seuraavaksi on lueteltu tärkeimmät toimenpiteet.

10 7 3 RAPORTIN OSAT Opinnäytetyössä noudatetaan tavallisesti kolmiosaista jäsentelyä: alkuosa eli kirjoitelman valmistava osa, runko-osa eli varsinainen tutkimuksen esitys, sekä loppuosa, johon sijoitetaan työhön liittyvät tulokset, pohdinta, johtopäätökset ja yhteenveto. Insinöörityö jakautuu seuraaviin osiin, joiden järjestys raportissa on tämän luettelon mukainen: 1. Kansilehti 2. Alkulause (ei pakollinen) 3. Tiivistelmä 4. Abstract 5. Sisällysluettelo 6. Symboli-, lyhenne- tai käsiteluettelo (ei pakollinen) 7. Raportin ydinosa (jaoteltuna lukuihin) 8. Viiteluettelo 9. Liitteet (eivät pakollisia) Seuraavaksi käydään edellä mainitut insinöörityön osat läpi yksitellen. 3.1 Kansilehti Kansilehti laaditaan valmiin Word-dokumenttipohjan mukaiseksi. Työn nimeen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sen tulee olla sekä informatiivinen että kiinnostava. Usein kannattaa luoda työn alussa työnimi ja vasta työn lopullisesti valmistuttua ratkaista lopullinen nimi. Hyvä työn nimi on lyhyt, helppolukuinen ja työn aihepiirin kattava. Kovin pitkiä nimiä tulisi välttää. Jos nimeä on vaikea lyhentää, kannattaa harkita otsikon jakamista siten, että pääotsikko ilmaisee aihepiirin ja siihen liitetty alaotsikko tarkentaa työn näkökulman, kuten seuraavassa esimerkissä on tehty: METRO ETHERNET -TEKNIIKKA: VERKKO JA PALVELUT Opinnäytetyön kansilehden alalaidassa on kaksi ohjaajatietoa: Ylemmälle riville merkitään sen ammattiaineen opettajan nimi, joka ohjaa työtä ja arvioi sen.

11 8 Alemmalle riville merkitään sen henkilön nimi, joka on työn aiheen antaneessa yrityksessä toiminut työn ohjaajana. Kansilehden alalaidassa olevan työn hyväksyjän nimen kohdalle merkitään edellä mainitun työtä ohjanneen ammattiaineen opettajan nimi. 3.2 Alkulause Opinnäytetyöhön voidaan liittää erilliselle sivulle alkulause, jossa kerrotaan lyhyesti työn taustajärjestelyistä, tekopaikasta ja tilaajasta sekä kiitetään niitä henkilöitä, jotka ovat tukeneet ja olleet apuna työn tekemisen aikana. Alkulauseessa ei käsitellä varsinaisen työn taustaa ja ongelmia, jotka kuuluvat johdantoon. Henkilöiden nimiin liitetään arvo-, ammatti- tai virkanimike johdonmukaisesti samalla tavalla kaikkien henkilömainintojen kohdalla. Tittelit ja ammatit kirjoitetaan lyhentämättöminä. Alkulauseen loppuun on tapana kirjoittaa päiväys ja työn tekijän nimi. 3.3 Tiivistelmä ja Abstract Tiivistelmän tarkoituksena on antaa kokonaiskuva työstä. Sen aineksia ovat tiedot työn aihepiiristä, tavoitteista, käytetyistä menetelmistä ja tuloksista sekä tulosten myöhemmistä käyttömahdollisuuksista. Tiivistelmä laaditaan omaksi sivukseen (noin sanaa), ja sen ehdoton yläraja on yksi sivu. Tiivistelmässä käytetään valmista malliformaattia. Tiivistelmä jakautuu bibliografisiin tietoihin (oppilaitos, koulutusohjelma ja ammatillinen suuntautuminen, opiskelijan nimi, opinnäytetyön nimi ja asiasanat) opinnäytetyön sisältöä koskeviin tietoihin. Tiivistelmän perusteella lukija päättää, haluaako hän tutustua työhön tarkemmin. Tiivistelmä kirjoitetaan vasta, kun koko työ on tehty. Se kirjoitetaan kokonaisin virkkein ja lausein, ei luettelomaisesti. Tyyli on toteavaa, lyhyttä ja passiivimuotoista. Jos viitataan työn tavoitteisiin ja työvaiheisiin, aikamuoto on imperfekti (oli) tai perfekti (on ollut), mutta jos tarkoitetaan kirjoitetun raportin sisältöä, käytetään preesensiä (esitellään, tarkastellaan). Liiallista yksityiskohtaisuutta (esimerkiksi pikkutarkkaa numerotietoa) tulisi välttää: pääasiat riittävät, ja tulokset ovat olennaisia. Tiivistelmässä ei käytetä lyhenteitä, symboleja eikä

12 9 typografisia korostuksia. Tiivistelmässä ei myöskään viitata kuviin, taulukoihin tai käytettyyn kirjallisuuteen. Tiivistelmäteksti kirjoitetaan rivivälillä 1. Word-tyylipohjaan on tehty tiivistelmää koskevat määrittelyt valmiiksi. Selostava osa on jäsenneltävä selkeäksi. Siihen kuuluu seuraavia osia. Taustoittava osa Taustoittava osa sisältää työn aihepiirin, ratkaistavan ongelman, työlle asetetut tavoitteet sekä mahdollisen tilaajan. Seuraavat esimerkit havainnollistavat taustoittavan osan kirjoittamiseen liittyviä asioita: Tämä insinöörityö tehtiin Yritys Oy:n Karkkilan tehtaille. Työssä selvitettiin alan kirjallisuuden perusteella, miten sähkö ja magnetismi vaikuttavat hammasvaihteisiin ja miten niiden aiheuttamia vaurioita korjataan. Tässä insinöörityössä suunniteltiin Yritys Oy:lle muovipullojen laadunvalvontalaite olemassa olevan laitteiston pohjalta. Työ tehtiin Helsingin Pitäjänmäellä sijaitsevan Yritys Oy:n tilauksesta. Tässä insinöörityössä parannettiin Yritys Oy:n kiihtyvyysmittauslaitteistoa, jota käytetään tavaraliikenteen seurannassa havaitsemaan tavaralle mahdolliset iskut. Tämä insinöörityö tehtiin osana Helsingin ammattikorkeakoulun Health Care Automation -projektia. Työn tavoitteena oli tutkia Bluetooth-teknologian soveltuvuutta langattomaan tiedonsiirtoon. Työssä syvennyttiin langattoman Bluetooth-teknologian testauksiin ja mittaustulosten analysointiin. Yritys Oy:n Gigabit Ethernet MAN -verkon ja muiden IPverkkojen ongelmana on ollut useiden erilaisten dokumentointijärjestelmien käyttö, jolloin verkkojen kokonaisuuden hahmottuminen aiheuttaa ongelmia. Tässä insinöörityössä perehdyttiin Gigabit Ethernet MAN -verkkoon ja kehitettiin menetelmä dokumentoinnin parantamiseksi helpottamaan ylläpidon toimintaa ja häiriönhallintaa. Nosto-ovet ovat keskeinen Yritys Oy:n tuotantoalue. Nostooviin liittyvänä ongelmana ovat olleet Yritys Oy:n huoltokannassa olevan kilpailevan yrityksen nosto-ovet. Kilpailevan yrityksen nosto-oven ohjausyksikön rikkoutuessa Yritys Oy:n maksama varaosien hinta on ollut liian korkea ja varaosien toimitus hidasta, joten oli tarve kehittää halvempi ja nopeampi ratkaisu ohjausyksikön modernisointiin. Tavoitteeksi asetettiin nopean modernisointitavan kehittäminen nosto-oven ohjausyksikön rikkoutumistilanteisiin. Työ tehtiin Yritys Oy:n kunnossapito-osaston toimeksiannosta.

13 10 Työn toteutus pääpiirteissään Seuraavat esimerkit havainnollistavat työn toteutukseen liittyvien asioiden dokumentoimista: Työ aloitettiin perehtymällä muovipullojen valmistukseen ja laadunvalvontaan. Sen jälkeen pohdittiin ratkaisuvaihtoehtoja laitteiston toteuttamiseksi. Esitetyn suunnitelman tarkoituksena on antaa pohja varsinaiselle suunnittelutyölle ja tukea sitä. Valuraudan ominaisuuksia testattiin vetokokeen, metallografisen tutkimuksen ja kovuuskokeen perusteella. Työssä tutustuttiin Bluetooth-spesifikaation protokollapinoihin ja profiileihin. Mittauksissa perehdyttiin kahden eri valmistajan Bluetooth-laitteiden toimintaan. Testauksiin käytettiin protokolla-analysaattoria, jonka avulla pystytään havaitsemaan yhteensopivuusongelmat sekä tietoliikennevirheet. Työssä tarkasteltiin nosto-oven ja sen ohjausyksikön toimintaa. Modernisointiohjeistuksen toteuttamiseen sisältyi asennuspakettien, asennusohjeen ja asennuspakettien logiikan suunnittelu ja käytännön toteutus. Asennuspaketit käsittävät nosto-oven koneiston ja ohjausyksikön. Tulokset ja johtopäätökset Seuraavat esimerkit havainnollistavat tulosten ja niihin liittyvien johtopäätösten kirjoittamiseen liittyviä asioita: Työssä toteutettiin USB-väyläinen liityntälaite ja sen edellyttämät muutokset tietoliikenneohjelmaan. Kiihtyvyydenmittausyksiköstä suunniteltiin uusi versio, joka perustuu uudempaan mikro-ohjaimeen. Työn tuloksena syntynyt laite ei korvaa olemassa olevaa muovipulloaihioiden laadunvalvontalaitetta, vaan sen tarkoitus on täydentää Yritys Oy:n xxz-tuoteperhettä. Tehtyjen testien perusteella saatiin tietoa käytettyjen tekniikoiden luotettavuudesta siirrettäessä potilas- ja paikannustietoja GPRS- ja WLAN-tekniikan avulla. Testien avulla saatiin myös informaatiota siitä, miten järjestelmää voidaan kehittää paremmaksi ja luotettavammaksi. Työn lopputuloksena syntyi testaustulosraportti, jota voidaan käyttää oppaana tulevissa Bluetooth-testauksissa. Saaduista mittaustuloksista voidaan päätellä, että Bluetooth-teknologia soveltuu hyvin langattomaan tiedonsiirtoon. Etäisyyden kasvaessa tiedonsiirto hidastuu mutta on kuitenkin tarpeeksi nopeaa ja täysin luotettavaa.

14 11 Työn lopputuloksena syntyneen nosto-ovien modernisointiohjeistuksen sovellus- ja käyttöominaisuudet ovat laajat, ja ohjeistuksesta on suurta hyötyä muun muassa Yritys Oy:n kunnossapitoasentajien ja työnjohdon toiminnalle. Työn tuloksena saatiin kotimaisen kuorma-autovalmistajan käyttöön uusi tutkimuslaitteisto, joka mahdollistaa tehokkaan tuotekehitystyön yhä hiljaisempien ajoneuvojen toteuttamiseksi. Laitteistolla tehtävillä äänilähteiden kartoitusmittauksilla edistetään tyypitettävien ajoneuvojen lakisääteisten melurajojen läpäisemistä. Tiivistelmästä laaditaan erilliselle sivulle vieraskielinen (yleensä englanninkielinen) versio, joka otsikoidaan sanalla ABSTRACT. Asettelu on sama kuin suomenkielisessä tiivistelmässä, ja myös vieraskielisessä tiivistelmässä käytetään valmista malliformaattia. Asiasanat Asiasanoiksi ei kannata valita liian yleisiä hakusanoja, vaan riittävän tarkkoja, niin että esimerkiksi hakukoneisiin syötettäessä niiden tuottama hakutulos ei paisu liian suureksi, vaan haun tuloksena on juuri työssä käsitelty aihepiiri. Tekniikan aloille ei ole omaa virallista asiasanastoa. Mahdollisuuksien mukaan voidaan käyttää yleistä asiasanastoa. Työssä käytetään asiasanoina yleensä nimenomaan tekniikan alan erikoistermejä, joita ei löydy yleisestä asiasanastosta. 3.4 Sisällysluettelo Sisällysluettelo otsikoidaan sanalla SISÄLLYS. Sisällyksen tulee olla informatiivinen mutta samalla niin tiivis ja taloudellinen, että työn kokonaisuus ja rakenne hahmottuvat helposti. Sisällysluettelo kannattaa tehdä automaattisen sisällysluettelotoiminnon avulla. Verkossa olevaan valmiiseen insinöörityön Word-dokumenttipohjaan on tehty automatisoitu sisällysluettelo, jonka päivittämällä saa työssä käytetyt luvut ja niiden otsikot sisällysluetteloon automaattisesti. Sisällysluetteloa päivitettäessä suositellaan päivitettäväksi aina koko luettelo, ei pelkkää sivunumerointia. Sisällys jäsennetään numeroimalla osat pää- ja alalukuihin, ja kaikki pää- ja alaotsikot kirjoitetaan sisällykseen täsmälleen samanmuotoisiksi kuin varsi-

15 12 naiseen tekstiin. Lukujen otsikoinnissa noudatetaan yleisiä otsikointiperiaatteita: lyhyttä ja kattavuutta. Rinnasteisten alalukujen määrän on oltava enemmän kuin yksi: jos esimerkiksi luku 5 jaetaan osiin, alaluvun 5.1 lisäksi tulee luoda vähintään myös alaluku 5.2. Sisällysluettelon tulee olla helposti silmäiltävä, eli eri otsikkotasojen tulee erottua luettelosta selkeästi, niin että lukijan on helppo hahmottaa, mikä luku kuuluu mihinkin kokonaisuuteen. Silmäiltävyyttä parantaa esimerkiksi se, että eri alalukutasoja sisennetään systemaattisella tavalla. Wordin automatisoidussa sisällysluettelossa nämä asiat on otettu huomioon. Jos sisällys ylittää yhden sivun pituuden, sisällysluettelon osat asemoidaan tasapainoisesti kahdelle sivulle niin, ettei jälkimmäiselle sivulle jää yhtä tai kahta yksittäistä riviä. Usein sivu kannattaa katkaista päälukujen välistä. Liitteiden nimet tulevat sisällysluetteloon LIITTEET-otsikon alaotsikoiksi. Jos liitteitä on runsaasti, voidaan laatia erillinen liiteluettelo, joka sijoitetaan tekstin viimeiseksi osioksi ennen varsinaisia liitesivuja. 3.5 Symboli-, lyhenne tai käsiteluettelo Työssä toistuvista lyhenteistä, symboleista ja/tai termeistä voidaan laatia luettelo erilliselle sivulle heti sisällysluettelon jälkeen ennen johdanto-osuutta. Lyhenteet ja termit tulee siitä huolimatta selittää myös tekstissä, kun ne otetaan käyttöön ensimmäisen kerran. Lyhenneluettelo on tarkoitettu työn lukijan avuksi, eli lukija voi tarvittaessa tarkistaa luettelosta, mitä lyhenteellä tai käsitteellä tarkoitetaan. Yleisesti tunnettuja käsitteitä ja mittayksiköitä ei merkitä luetteloon, koska ne ovat alaa tuntevalle lukijalle selviä. Luettelon nimenä voi olla esimerkiksi SYMBOLILUETTELO tai LYHENTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ. Lyhenteet ja termit luetteloidaan aakkosjärjestyksessä. Kirjainlyhenteiden kohdalla on selitettävä, mistä sanoista lyhenne on muodostettu. Tämän lisäksi on selvitettävä, mitä lyhenteellä tarkoitetaan.

16 13 Seuraavissa esimerkeissä on havainnollistettu lyhenteiden selostamista lyhenneluettelossa: CGI Java URL Common Gateway Interface. Rajapinta, jonka avulla voidaan lisätä dynaamisuutta www-sivuille. Sun Microsystemsin luoma olio-ohjelmointikieli. Uniform Resource Locator. Internetissä olevan sivuston tai tiedoston sekä näiden käyttöön tarvittavan yhteyskäytännön yksilöivätunnus. WWW-sivun osoite. 3.6 Raportin ydinosa Raportin ydinosa jakautuu eri lukuihin, joiden jäsentely ja otsikointi laaditaan työn luonteen ja tarpeiden mukaan. Raportista on selvittävä tehtävän yleisperiaatteet: työmenetelmät välineistö koejärjestelyt. Näiden lisäksi kuvataan yksityiskohtaisesti aineisto työn suoritustapa tehdyt havainnot mittaukset sekä laskelmat taulukoineen ja kuvineen. Raportin ydinosa sisältää yleensä aiheeseen liittyvän teoriaosuuden, johon pohjautuen tehtäväksi annettu projekti toteutetaan, mutta opinnäytetyö voi olla myös puhtaasti kirjallisuustutkimus. Teoriaosan tarkoituksena on osoittaa lukijalle, mihin teoreettisiin lähtökohtiin tutkimus perustuu. Teoreettinen perusta tarvitaan riippumatta työn toteutustavasta. Työn teoreettisessa osiossa esitetään tutkimuksen teoreettisia lähtökohtia ja keskeisiä käsitteitä perehtymällä tutkimusaihetta koskevaan lähdemateriaaliin. Teoreettinen perusta ei muodostu vain lähdemateriaalin referoinnista, vaan työn tekijän tulee osoittaa ja perustella, miten esitelty teoria liittyy omaan tutkimukseen. Teoriaosuuden perusteella voidaan myös raken-

17 14 taa ongelman ratkaisuehdotus, jota testataan empiirisessä eli kokeellisessa osuudessa. Monissa tutkimuksissa teoreettinen perusta ja empiirinen tutkimus esitetään kumpikin omina osioinaan. Työ voidaan kuitenkin toteuttaa myös limittämällä teoriaosuus ja empiirinen osuus toisiinsa. Empiiristä osuutta ei voida lähteä toteuttamaan, ennen kuin teoreettiseen perustaan on perehdytty, eli tutustuttu lähdemateriaaliin, määritelty peruskäsitteet ja perehdytty aineistonkeruuja analysointimenetelmiin. Työssä tulee esitellä tutkimusongelma, joka työn avulla pyritään ratkaisemaan, ja selvittää, miten kyseinen tutkimusongelma ratkaistaan. Tutkimusmenetelmä valitaan tutkimusongelman luonteen perusteella. Tämä kannattaa ottaa huomioon jo opinnäytetyöaiheen suunnittelussa, jolloin työn tekijä voi aihevalinnan perusteella karsia pois sellaiset tutkimusmenetelmät, joita ei halua käyttää. Tutkimusmenetelmät ja niiden valinta sekä soveltuvuus omaan tutkimukseen tulee perustella. Tutkimusmenetelmäosiossa tulee esitellä, miten työhön liittyvä empiirinen osio on suoritettu. Käytetyt menetelmät tulee kuvata riittävän tarkasti. Työn tekijän tulee selostaa tarkoin ne seikat, jotka ovat välttämättömiä tutkimuksen kulun ymmärtämisen ja mahdollisten uusintatutkimusten tekemisen kannalta Johdanto Raportin ydinosa alkaa johdannolla. Tiivistelmä ei korvaa johdanto-osaa. Johdanto on opinnäytetyön ensimmäinen luku. Johdannon tarkoitus on herättää lukijan kiinnostus ja esitellä työn lähtökohdat. Työn taustan ja ongelman lisäksi voi tiiviisti ja yleisluonteisesti esittää myös työn rakenteen ja etenemisen. Johdannossa esitellään aiheeseen liittyvää taustaa muotoillaan tutkimusongelma määritellään työn tavoitteet ja menetelmät. Johdannon pituudeksi riittää sivun työssä yleensä 1,5-3 sivua. Johdanto voidaan tarvittaessa jakaa alaluvuiksi.

18 15 Jos työ kuuluu laajempaan projektiin, määritellään kyseisen työn asema siinä ja viitataan projektista mahdollisesti tehtäviin muihin raportteihin. Jos insinöörityö tehdään parityönä, johdannossa määritellään kummankin kirjoittajan osuus. Tutkimusongelman määrittelyn perustana ovat kysymykset, joihin tutkimuksessa etsitään vastauksia. Jos aiheena on esimerkiksi mittauslaitteiston kehittäminen, tutkimuskysymyksiä voivat olla vaikkapa seuraavat: Mikä on nykyisen laitteiston rakenne? Mitkä ovat tuotekehityksen pääasialliset kohteet? Millä tavoin kehittäminen toteutetaan? Tavoitteenmäärittely voidaan esittää esimerkiksi seuraavilla tavoilla: Tässä työssä tutkitaan kokeellisesti, miten Windows XP -käyttöjärjestelmän poisto- ja alustustoiminnot todellisuudessa muuttavat kovalevyn sisältöä ja kuinka luotettavia ne ovat. Tavoitteena on selvittää tavallisia tietoturvariskejä, kuvata niiden luonnetta ja antaa suosituksia tiedon turvallisesta käsittelystä Windows-ympäristössä. Tämän työn tavoitteena on kehittää vanhan PC-pohjaisen pyöreydenmittausjärjestelmän tilalle uusi, sulautettu järjestelmä. Tuotekehityksen mahdollisina hyötyinä on laitteen halvempi valmistus, pienempi fyysinen koko, lisäominaisuudet sekä mahdollisesti myös mittauksellisesti tarkempi kokonaisuus. Työn tavoitteena on suunnitella varmatoiminen ja helppokäyttöinen instrumentointilaite, jonka tulisi toimia vaativissa käyttöolosuhteissa normaalissa ulkolämpötilassa kesällä ja talvella. Jos opinnäytetyö tehdään yritykselle, se esitellään vain niin laajasti, kuin se opinnäytetyön kannalta on oleellista, paitsi jos työn tilaaja haluaa työhön laajemman yritysesittelyn. Johdannossa tehtävänmäärittelyn aikamuotona on yleensä preesens (esim. -- tavoitteena on --), jolloin johdanto kirjoitetaan siitä näkökulmasta, että työtä ei vielä ole tehty. Toisaalta, jos opinnäytetyö on luonteeltaan (esim. kehittämis- tai kokeiluprojektin) raportti, johdannon tavoitteenmäärittelyssä voidaan käyttää menneen ajan aikamuotoa, jolloin selostetaan jo tehdyn työn tavoitteita ja menetelmiä.

19 Tulokset Yhteenveto Seuraavassa esimerkissä on havainnollistettu tehtävänmäärittelyn ilmaisemista johdannossa: Tämä opinnäytetyö tehtiin osana älykoneprojektia. Sen pääasiallisena tavoitteena oli tehdä mittauksia ohjausjännitteen ja hydraulisen tilavuusvirran välisestä suhteesta. Hydrauliikkajärjestelmä pyrittiin säätämään kuormaajan normaalia käyttöä vastaavaksi. Mittausten tavoitteena oli selvittää ohjausjännitteen ja tilavuusvirran välinen riippuvuus. Työssä tehtäviä käytännön mittauksia varten rakennettiin hydrauliikkajärjestelmä, jossa on riittävän monipuoliset mittausmahdollisuudet ohjausfunktioiden määrittämiseksi. Tutkimusraportin tärkein osa on tulosten esittely. Käsittelyosasta voidaan tarvittaessa erottaa erikseen luku, johon kirjataan saadut tulokset ja jossa arvioidaan tulosten luotettavuus. Tulokset on esitettävä realistisesti, vaikka kaikkia etukäteen määriteltyjä tavoitteita ei olisikaan saavutettu. Tulosten havainnollistamisessa voidaan käyttää taulukoita ja kuvia. Kokoava yhteenveto ja pohdinta voidaan esittää joko samassa luvussa tai kahtena erillisenä lukuna, jos pohdintaosuus on laaja. Kokoavassa yhteenvedossa esitetään lyhyesti opinnäytetyön keskeinen sisältö tulokset ja päätelmät arvio tavoitteiden saavuttamisesta tulosten käyttö- ja sovellusmahdollisuuksien pohdinta tulosten merkityksen arviointi tarvittaessa tuloksien vertaaminen aikaisempiin tutkimustuloksiin. Pohdintaosuudessa voidaan esittää myös, miten tutkimusmenetelmää tulisi kehittää, miten opinnäytetyö lisäsi tietoa aihepiiristä ja missä määrin tulokset ovat yleistettävissä. Lisäksi kirjoittaja voi ehdottaa jatkotutkimusaiheita.

20 17 Seuraavassa esimerkissä on havainnollistettu pohdintaosuuden kirjoittamista johdannossa esitetty tavoite kerrataan: Tässä opinnäytetyössä selvitettiin tilavuusvirran ja ohjausjännitteen riippuvuutta Hiab 022-2L -nosturissa. Lisäksi tavoitteena oli säätää hydrauliikkajärjestelmä parhaaseen mahdolliseen mittaus- ja toimintakuntoon. Seuraavissa esimerkeissä on havainnollistettu pohdintaosuutta, jossa työn tuloksia esitellään ja arvioidaan: Ohjausjännitteen ja tilavuusvirran välisestä suhteesta saatiin riittävän tarkka kuva, jotta tilavuusvirta-ohjausjännitefunktiota päästään muodostamaan. Mittauslaitteiston valinta ja tehdyt mittaukset onnistuivat erittäin hyvin, ja tuloksena saatiin odotusten mukaisesti muodostettua tarvittavat funktiot. Hydrauliikkajärjestelmän toiminnasta ja sen kyvystä suoriutua sille suunnitelluista tehtävistä saatiin myös riittävä kuva. Seuraavissa esimerkeissä on havainnollistettu pohdintaosuutta, jossa työssä saavutettu tulos ja sen käyttömahdollisuus esitellään: Mittaustietovarasto määriteltiin verkkoyhtiön tämänhetkisten tarpeiden mukaan. Tarpeet muuttuvat, kun kaukoluennasta saadaan lisää kokemuksia ja järjestelmät ja teknologiat kehittyvät. Määrityksiä tuleekin päivittää ja tarkentaa. Työssä tehtyjä määrityksiä voidaan kuitenkin käyttää pohjana esimerkiksi vertailtaessa eri valmistajien tarjoamia tuotteita. Insinöörityössä kehitettiin asennonosoitin, joka on matalampi kuin nykyinen laite. Rakennetta pystyttiin osittain yksinkertaistamaan. Valmistettavien osien lukumäärää ei onnistuttu pienentämään merkittävästi, mutta laitteesta saatiin yhtenäisempi kokonaisuus. 3.7 Viiteluettelo Työn viimeisenä osana ennen liitteitä on viiteluettelo. Viiteluettelon tehtävänä on antaa täsmälliset ja riittävät tiedot kaikista työssä käytetyistä ja mainituista tietolähteistä. Viiteluettelo on laadittava täsmällisesti ja informatiivisesti, niin että lukijan on helppo jäljittää lähde ja arvioida sen luotettavuutta. Viiteluettelo laaditaan erilliselle sivulle työn loppuun viimeisen tekstiosan (yhteenvedon) jälkeen ennen liiteosaa. Viiteluetteloa ei numeroida erilliseksi luvuksi. Tarkemmat ohjeet viiteluettelon laatimisesta löytyvät tämän ohjeen loppuosasta lähdetietojen merkintää koskevasta osuudesta.

21 Liitteet Työhön on mahdollista oheistaa liitteitä, mutta niillä tulee olla jokin funktio, ja tekstissä tulee käsitellä liitteenä olevaa materiaalia. Liitteet eivät ole pakollisia. Liitteet on otsikoitava, jotta työn lukija tietää, mitä liite sisältää. Liitteisiin ei tule sivunumerointia, vaan ne numeroidaan juoksevasti omana sarjanaan. Liitteen oikeaan ylälaitaan merkitään LIITE 1, LIITE 2 jne. Jos liitteeseen kuuluu useita sivuja, käytetään seuraavaa merkintätapaa: LIITE 1 1 (3). Tämän merkinnän perusteella lukija tietää, kuinka monta sivua kyseisessä liitteessä on ja millä liitesivulla hän kulloinkin on. Jos liitteinä on esimerkiksi taitettuja piirustuksia, liitteiden numeroinnissa ja otsikoinnissa voidaan käyttää erillistä välilehteä. Jos liitteitä on paljon, sisällysluetteloon merkitään vain sana LIITELUETTELO, ja liitteiden luettelo sijoitetaan vasta viiteluettelon jälkeen. Tällöin liiteluettelosta tulee työn viimeinen numeroitu sivu. 4 KUVAT, TAULUKOT JA KAAVAT Kirjallista esitystä voidaan havainnollistaa kuvien (= kuvaajien, kaavioiden, piirustusten) ja taulukoiden avulla. Kuvaajat ovat kuvia, ja taulukoissa tulee olla selkeät sarakkeet. Tällainen aines liitetään tekstin yhteyteen, jos se liittyy olennaisesti käsiteltävään asiaan. Mikäli kuva-ainesta on runsaasti ja se on suurikokoista (A4 tai yli), on suositeltavaa siirtää se liitteiksi. Laajat käyttöohjeet, piirustukset ja tietokonelistaukset sijoitetaan myös liitteiksi. Kuvissa ja taulukoissa voi käyttää värejä. Värien käytön tulee olla systemaattista, eli esimerkiksi kuvien pylväsdiagrammeissa tulee käyttää samaa väriskaalaa läpi koko työn. Työssä kannattaa käyttää neutraaleja värisävyjä, eli kirkkaita ja räikeitä värejä ei suositella käytettäväksi. 4.1 Numerointi ja otsikointi Kuvat ja taulukot numeroidaan juoksevasti (Kuva 1, Kuva 2 jne.; Taulukko 1, Taulukko 2 jne.) kumpikin omina numerosarjoinaan. Kuvia ja taulukoita ei siis numeroida sen luvun mukaan, johon ne sisältyvät, vaan ensimmäinen työhön tuleva kuva saa numeron 1, toinen numeron 2 jne. Vastaavasti taulu-

22 19 koiden kohdalla ensimmäinen työhön tuleva taulukko saa numeron 1, toinen numeron 2 jne. Kuvien ja taulukoiden tulee olla ymmärrettävissä ilman leipätekstin lukemistakin. Sen vuoksi ne on aina otsikoitava. Otsikon lisänä voi olla kuvaa tai taulukkoa selostavaa tekstiä tarpeen mukaan. WWW-sivuilla olevaan Wordtyylipohjaan on tehty valmiiksi kuvien ja taulukoiden otsikointiin liittyvät muotoilut (ks. myös tyylipohjan käyttöön liittyvässä manuaalissa olevat erityisohjeet). Kuvien ja taulukoiden käyttämisessä on otettava huomioon tekijänoikeudet. Kuva on insinöörityön tekijän oma vain siinä tapauksessa, että hän on itse ottanut tai piirtänyt sen (kuvan piirtäminen itse ei kuitenkaan tee työstä piirtäjän omaa, jos kuvan idea perustuu johonkin lähteeseen). Muussa tapauksessa otsikon jälkeen on merkittävä lähdeviite. Lähde on merkittävä näkyviin myös silloin, kun kuvaa tai taulukkoa on käytetty lähteestä saatua mallia mukaillen (esimerkiksi yhdistellään eri kuvia tai muokataan niiden esitystapaa omaan työhön sopivaksi). Tällöin selostetekstissä voidaan käyttää esimerkiksi seuraavaa merkintätapaa: Kuva 1. Melunmittausrata [lähdettä 1, s. 36 mukaillen] Pitkissä kuva- ja taulukkoteksteissä käytetään riviväliä 1, niin että kuva- ja taulukkotekstit erottuvat leipätekstistä. Kuvien ja taulukoiden numerointia, selostetekstejä, asemointia ja korostuskeinojen käyttöä on havainnollistettu tämän ohjeen erillisessä luvussa. Kaavoissa tulee käyttää kaavaeditoria. Kaavat numeroidaan juoksevasti (1, 2 jne.) Kaavojen numerointi merkitään kaavan kohdalle lähelle oikeaa marginaalia sulkeita käyttäen. Numeroinnin avulla voidaan viitata kaavaan esimerkiksi seuraavissa esimerkeissä osoitetulla tavalla. Ulostulevan sakara-aallon taajuus voidaan laskea kaavasta 3: f OCn = fclk _ I / O 2 N (1 + OCRn) (1) jossa f clk_i/o =7,37MHz, N = jakaja = 8.

23 Asemointi Kuvat ja taulukot pyritään asemoimaan vasemman marginaalin mukaan. Kuvat, taulukot tai kaavat eivät koskaan aloita lukua, vaan ennen niitä on oltava selostavaa tekstiä, ja ne sommitellaan sivulle mahdollisuuksien mukaan niin, että ne noudattavat tekstimarginaaleja. Kuvat, taulukot ja kaavat asemoidaan ilmavasti, eli niille varataan riittävästi tilaa, niin että ne erottuvat selkeästi leipätekstistä. Kaavoja ei tule kirjoittaa tekstikappaleiden sisään. Kuvat ja taulukot sijoitetaan sivulle niin, että ne ja niihin liittyvät selitystekstit mahtuvat samalle sivulle. Numerointi ja selosteet asemoidaan seuraavalla tavalla: Kuvan otsikko kirjoitetaan kuvan alapuolelle. Taulukon tosikko kirjoitetaan taulukon yläpuolelle. Taulukko 1. Opintojaksokoodit, opintojaksojen nimet, opintopistemäärä ja sijoittuminen eri lukuvuosina [1, s. 251] Koodi Opintojakso 1 lv. 2 lv. 3 lv. 4 lv. XXXAC01 Opiskelu- ja kansainvälisyystaidot 3 op XXXAC02 Tietotekniikka 3 op XXXAC03 Suullinen kirjallinen ja verkkoviestintä 3 op Kuvia ja taulukoita ei tule asemoida työhön peräkkäin ilman, että niiden väliin sijoitetaan selostavaa tekstiä. Kuva 1. Melumittausrata [2, s. 36]

24 Selostaminen Kuvissa ja taulukoissa olevaa informaatiota tulee selostaa ja kommentoida myös leipätekstissä. Tällöin mainitaan aina selostettavan kuvan tai taulukon numero. Samaa periaatetta noudatetaan, kun selostetaan kaavoja tai liitteitä. Seuraavat esimerkit havainnollistavat asiaa. Seuraavissa esimerkeissä on havainnollistettu kuviin viittaamista: Mittauksissa käytettiin ServiceMaster-mittauslaitteistoa. Kuvassa 10 näkyy kaksi mittauksissa käytettyä tilavuusvirtaanturia, joista kuvassa oikeanpuoleinen myöhemmin hylättiin, koska se ei turbiinianturiluonteensa takia sovellu mittaamaan dynaamisia muutoksia tilavuusvirrasta. Kuvassa 20 on esitetty nouseva ja laskeva ohjausjännite tilavuusvirran funktiona. Säätö on tehty, ja kuvasta nähdään, että ohjausjännite käyttää koko alueensa 1-10 V ja tilavuusvirta kasvaa säätöalueella virtauslakien mukaisesti. Ohjausjännitettä mitattaessa käytettiin Parkerin ServiceMastermittarin jännitteenmittausmahdollisuutta ja siihen kuuluvaa jänniteadapteria (kuva 21). Jatkesylinterin ulosliikkeen käyrästö (kuva 27) oli peilikuva vastakkaisesta liikkeestä. Tässä liikesuunnassa oli havaittavissa hiukan pienempi hystereesi. Kuvassa 6 on esitelty standardiformaatin mukainen kehysrakenne ja kuvassa 7 laajennetun formaatin mukainen kehysrakenne. Kuten kuvista huomataan, laajennettu formaatti eroaa standardista vain laajemman tunnistekenttänsä ansiosta. Kiihtyvyysanturielementti (kuva 5) koostuu kolmesta piikerroksesta, jotka on eristetty toisistaan ohuin lasikerroksin. Kuvassa 7 on havainnollistettu D2XX-ohjaimen arkkitehtuuria. Kuvassa 11 on esitetty Spy-yksikön tärkeimmät osat lohkokaavioina. Seuraavissa luvuissa käsitellään näitä lohkoja ja niiden suunnittelua ja toteutusta tarkemmin. Kuvan 6 käyrästöstä nähdään, että paineen kasvaminen lohkossa ei aiheuta merkittäviä muutoksia tilavuusvirtaan, vaan se pysyy lähes vakiona. Liitteisiin voidaan viitata esimerkiksi seuraavilla tavoilla: Liitteen 5 käyrästöstä ja ohjausfunktioista nähdään, että trendikäyrä ei kuvaa tilavuusvirtaa yhtä hyvin kuin nostoliikkeessä.

25 22 Käyrästöstä (liite 3) voidaan nähdä tilavuusvirran käyttäytyminen. Siitä huomataan, että hystereesi pienenee kuorman vaikutuksesta. Seuraavassa esimerkissä on havainnollistettu viittaamista liitteeseen ja kuvaan: ELS-järjestelmä eli sähköinen kuormantunnistusjärjestelmä on toteutettu liitteen 1 mukaisesti: kuormanpaine mitataan sähköisesti, ja pumpun säätö tapahtuu paineenrajoitusproportionaaliventtiilin (kuva 9) avulla. 5 LUETELMAT Luetelmat ovat tekstin osana olevia luetteloita. Luetelman alussa on johdanto-osa (lause tai sen alku). Luetelman osien tulee olla kielellisesti samankaltaisia. Jos yksi osa on predikaatillinen (täydellinen) lause, toiset osat eivät voi olla yksittäisiä sanoja tai vaillinaisia (predikaatittomia) lauseita tai lausekkeita. Luetelmaa ei voida sijoittaa tekstiin yksinään, vaan sitä edeltää aina selittävä johdantolause. Lukua ei myöskään saa aloittaa suoraan luetelmalla ilman johdattelevaa tekstiä ja johdantolausetta. Luetelmien laadinnassa voidaan käyttää luettelomerkkejä tai numeroita. Valittua luettelomerkkiä käytetään systemaattisesti läpi koko työn. Wordtyylipohjaantipohjaan on tehty asetukset myös luettelomerkkien suhteen valmiiksi. Jos luetelman osat koostuvat yksittäisistä sanoista, piste laitetaan vasta luetelman viimeisen osan jälkeen. Jos taas luetelman kaikki osat ovat kokonaisia virkkeitä, jokaisen luetelman osan päätteeksi laitetaan piste. Luetelman osien välissä ei käytetä pilkkua. Luetelmien johdanto-osa tulee muotoilla luetelman osiin sopivaksi. Kaksoispisteellistä johdanto-osaa käytetään vain silloin, kun johdanto-osana on kokonainen lause. Raportin laatimisessa tulee pyrkiä siihen, että useita luetteloita ei ole peräkkäin, vaan niiden välissä on aina muuta tekstiä. Seuraavat esimerkit havainnollistavat erityyppisiä johtolauseita ja niihin liittyviä luettelon osia.

26 23 Käsiteltäviä asioita olivat muun muassa hiiren ja näppäimistön käyttö ikkunointi ohjelmien peruskäyttö käyttöliittymän ulkoasun muokkaus näytön asetukset. Näissä luetteloesimerkeissä on esitetty useita luetteloita peräkkäin. Kuten edellä mainittiin, insinöörityöraporttia kirjoitettaessa kannattaa pyrkiä siihen, ettei useita luetteloita ole peräkkäin, vaan luetteloiden välissä on leipätekstiä. Kansion asetuksia tulee muuttaa niin, että jokainen kansio avautuu aina omaan ikkunaansa kaikkien tiedostotyyppien tarkentimet tulevat näkyviin piilotiedostot ja -kansiot tulevat näkyviin. Etsi tietokoneestasi seuraavat tiedot: suorittimen tyyppi ja kellotaajuus (megahertsimäärä) muistin määrä CD-, DVD- ja/tai CD/RW-asemien tyypit näytönohjauksen tyyppi äänikortin tyyppi. Virustentorjunnassa tulee muistaa seuraavat asiat: Virustentorjuntaohjelma kannattaa asettaa tarkistamaan kiintolevyn tiedostot kerran viikossa. Virustentorjuntaohjelmien viruksista kertova tietokanta pitää päivittää säännöllisesti, jotta ohjelma voisi tunnistaa uudetkin virukset. Tulostaminen tapahtuu seuraavasti: Avataan Omat kuvatiedostot -ikkuna. Kaksoisnapautetaan esimerkkikuvia sisältäviä kansioita. Napsautetaan hiiren osoittimella valikkorivin Tiedosto-sanaa (File), jolloin tiedoston siirtoon litityvä Tiedosto-valikko tulee näkyviin.

27 24 Hiiren osoitin viedään Tulosta-riville, ja hiiren painiketta napsauttamalla kuva tulostuu oletuskirjoittimelle. 6 LYHENTEET JA MERKINTÄTAVAT Merkintätapojen yhtenäisyyteen tulee kiinnittää huomiota. Teknisen alan tutkimusraporteissa on tapana kirjoittaa luvut numeroin ja niihin liittyvät mittayksiköt lyhentein. Luku erotetaan tyhjällä välillä mittayksikön lyhenteestä ja desimaalit erotetaan pilkulla: 30 m:n matka 20 min 50 kpl 60 MHz 30,5 % 25,5. Nelinumeroiset ja suuremmat luvut ryhmitetään lopusta lähtien kolmen numeron ryhmiin: Insinöörityössä tulee käyttää vain vakiintuneita lyhenteitä, ei tilapäislyhenteitä. Monet vakiintuneetkin lyhenteet (esimerkiksi, niin sanottu, muun muassa) kannattaa kirjoittaa kokonaisina sanoina leipätekstissä. Jos työssä on paljon erilaisia lyhenteitä, työn alkuun tulee laatia erillinen lyhenneluettelo. Monissa teknisen alan opinnäytetöissä ovat viime vuosina yleistyneet isokirjainlyhenteet. Tällaisia lyhenteitä voidaan käyttää, kunhan muistetaan, että otettaessa lyhenne käyttöön ensimmäisen kerran lukijalle pitää selostaa, mitä lyhenteellä tarkoitetaan. Ei siis riitä, että lyhenne selitetään pelkästään lyhenneluettelossa, vaan se on selitettävä myös leipätekstissä raportin sisällä. Seuraava esimerkki havainnollistaa, miten lyhenne voidaan selittää raportin sisällä: LAI (Location Area Identify) on matkaviestinnän maatunnuksesta, matkaviestinverkon tunnuksesta ja sijaintialueen koodista muodostettu tunnus, jonka avulla matkaviestimet päivittävät sijaintiaan.

28 25 Tekstin selkeyden ja luettavuuden vuoksi tällaisten isokirjainlyhenteiden käytössä tulisi kuitenkin pyrkiä siihen, että mikäli lyhenteelle on olemassa vakiintunut suomenkielinen termi, tekstissä käytetään sitä. Selvyyden vuoksi lyhenne on kuitenkin usein tarpeen merkitä sulkeisiin näkyviin. Isokirjainlyhenteitä suositellaan käytettäväksi tekstissä seuraavalla tavalla: GSM:n tukiasemista (BS) ja tukiasemaohjaimista (BSC) koostuva tukiasemajärjestelmä (BSS) ja UMTS-radioliityntäverkko (UTRAN), joka koostuu tukiasemista (node B) ja radioverkkoohjelmista (RNC), on kytketty yhteiseen GPRS-verkkoon pakettivälitteisiä yhteyksiä varten. MBS (Mobile Broadband System) on laajakaistainen matkaviestinjärjestelmä, jolla voidaan siirtää dataa laajakaista-isdnnopeuksilla. MBS:n yksittäisen lähettimen peittoalue on hyvin rajoittunut. Isokirjainlyhenteitä ei siis tule käyttää tekstissä seuraavalla tavalla, vaan isokirjainlyhenteisiin kannattaa liittää esimerkiksi täsmentäviä sanoja edellä olevien esimerkkien mukaisesti: GSM:n BS:stä ja BSC:stä koostuva BSS ja UTRAN, joka koostuu node B:stä ja RNC:stä, on kytketty GPRS:ään pakettivälitteisiä yhteyksiä varten. Sijapäätteen liittäminen lyhenteeseen, numeroon tai merkkiin Numeroon on merkittävä sijapääte, jos numero ja sen pääsana joutuvat erilleen tai numero on virkkeen lopussa viimeisenä. Päätettä ei tarvitse merkitä numeroon, jos taivutusmuoto ilmenee seuraavasta sanasta. Pääte saadaan lukusanan viimeisestä taipuvasta osasta. Lukusanoissa toista-loppu on taipumaton, minkä vuoksi pääte merkitään taipuvan alkuosan mukaan. Pitkä vokaali merkitään kokonaan, vaikka toinen vokaali ei kuuluisikaan sijapäätteeseen. Seuraavat esimerkit havainnollistavat edellä mainittuja asioita: Määrä vaihtelee 15:stä 18:aan. Tutkimukseen valittiin joka 50:s. Kilpailija sijoittui 16:nneksi. Etäisyys kasvoi 3 km. Etäisyys kasvoi 3 km:iin.

29 26 Mittauksien keskiarvot vaihtelivat 14,3 %:sta 30,3 %:iin. Lämpötila kohosi 20 C:seen. Lämpötila kohosi 20 C. 23 työntekijällä oli mahdollisuus siirtyä muihin tehtäviin. 23 yrityksen työntekijällä oli mahdollisuus siirtyä muihin tehtäviin. Nominatiivimuotoisen numeroin kirjoitetun lukusanan jälkeen ei mittayksikön lyhenteeseen tai symboliin merkitä partitiivin päätettä seuraavan esimerkin mukaisesti: E-GSM toimii taajuusalueella MHz (nouseva siirtotie) ja taajuusalueella MHz (laskeva siirtotie). Isokirjainlyhenteissä päätteen merkintätapa valitaan lukutavan mukaan. Jos lyhenne luetaan kirjaimittain, käytetään kaksoispistettä: WWW:n GRPS:ään VTT:hen ITU-T:n standardoima. Lyhenteitä käytettäessä on usein suositeltavampaa liittää yhdysmerkin avulla lyhenteen yhteyteen esimerkiksi jokin määrittelevä sana kuin liittää pelkkä sijamuodon tunnus lyhenteeseen. Seuraavissa esimerkeissä on havainnollistettu määrittelevän sanan käyttöä lyhenteiden yhteydessä: TKIP-protokolla mahdollistaa myös Access Poit (AP) -tukiaseman levitysviestien salaukseen käytetyn avaimen vaihtamista aika ajoin. BKR (Broadcast Key Rotation) -menetelmää suositellaan käytettäväksi 802.1x-verkoissa, ja se vaatii työasemilta LEAP- tai EAP-tunnistusta. GPRS-solmu mahdollistaa datasiirron GPRS-verkon sisällä sekä ulkopuolisten dataverkkojen ja GPRS-verkon välillä. Kun vastaanottaja on lähettänyt ACK-kuittauksen, kaikki asemat odottavat DIFS-viiveen ajan, ja tämän jälkeen alkaa uusi vaihe. GPRS-verkossa uuden solun valinta vastaa GSM-verkon yhteisvastuun vaihtoa. SIM-verkkovierailua tarvitaan silloin, kun vierailuverkko toimii eri taajuudella kuin käyttäjän matkaviestinlaite.

30 27 NMT 900 -järjestelmän käyttö lopetettiin Suomessa vuoden 2000 lopussa. Myös muissa Pohjoismaissa, Sveitsissä ja Alankomaissa NMT 900:n käyttö on lopetettu. Yhdysmerkin ja ajatusviivan käyttö Yhdysmerkin ja ajatusviivan käytössä tulee kiinnittää huomiota siihen, että Wordin tekstinkäsittelyohjelman automatiikka ei sovi tässä yhteydessä suomen kieleen. Suomenkielisessä tekstissä tarvitaan pääasiassa kahdenlaisia viivoja: lyhyttä viivaa, joka on yhdysmerkki eli tavuviiva pitkää viivaa, joka on ajatusviiva, rajakohtaviiva ja luettelomerkki eli ns. ranskalainen viiva. Wordin automaattisesta korjauksesta kannattaakin raportin kirjoittamista aloitettaessa kytkeä kokonaan pois päältä pitkä ajatusviiva, koska sen voi korvata lyhyellä yhdysmerkillä (ks. jatkossa oleva tarkempi ohjeisto yhdysmerkin ja ajatusviivan käytöstä). Muutoin tekstinkäsittelyohjelma tekee omia muutoksiaan jatkossa epäloogisesti ja suomen kielestä poikkeavalla tavalla. Pitkä ajatusviivan saa pois päältä seuraavasti: Word-ohjelman Tools (Työkalut) -valikosta valitaan AutoCorrect options (Automaattisen korjauksen asetukset). Poistetaan sekä kohdasta AutoFormat (Automaattinen muotoilu) että AutoFormat As You Type (Automaattinen muotoilu kirjoitettaessa) valinta Hyphens with dash (Yhdysmerkit viivoilla). Word-tyylipohjasta on valmiiksi kytketty pitkä ajatusviiva kokonaan pois käytöstä. Yhdysmerkki eli lyhyt viiva kuuluu seuraavantyyppisiin tapauksiin: Käynnistä-painike kehityssuunta- tai vaihe kokonaisinduktanssi ja -vastus tuotanto- ja jakelujärjestelmä MAP-standardi TCP/IP-protokolla IP-paketti

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1

Lisätiedot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot 1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

Opinnäytetyön mallipohjan ohje

Opinnäytetyön mallipohjan ohje Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8

Lisätiedot

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki.

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Asiakirjan valmistelu Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Tarkista, ettei dokumentissa ole peräkkäisiä

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot

WORD TYYLILLÄ. Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi. Miksi tyylit? Tyylien lisääminen: joko jälkikäteen tai etukäteen

WORD TYYLILLÄ. Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi. Miksi tyylit? Tyylien lisääminen: joko jälkikäteen tai etukäteen WORD TYYLILLÄ Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi Sisältö 2 h Miksi tyylit? Tyylien lisääminen: joko jälkikäteen tai etukäteen Tyylien muokkaaminen Asiakirjamallit * Sisällysluettelo otsikkotyylien

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE

OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE Opinnäytetyö mallipohja Kajaanin ammattikorkeakoulu 2.12.2005 SISÄLLYS 1 MALLIPOHJAN KÄYTTÖÖNOTTO 1 2 TEKSTIN KIRJOITTAMINEN 2 2.1 Valmiin tekstin siirtäminen 2 2.2

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Ensimmäinen sivu, Oletus, Alaviite, Loppuviite, Hakemisto, HTML Marginaalit: vasen 2,0 cm; oikea 1,0 cm; ylä 1,0 cm; ala 1,0 cm.

Ensimmäinen sivu, Oletus, Alaviite, Loppuviite, Hakemisto, HTML Marginaalit: vasen 2,0 cm; oikea 1,0 cm; ylä 1,0 cm; ala 1,0 cm. - 1 - Tämä dokumentti on muokattu oikeusministeriön julkaisusta OpenOffice.org versio 3. Asennuskäsikirja. Julkaisu on ilmestynyt 10.3.2009 sarjassa Oikeusministeriön toiminta ja hallinto numerolla 2009:5.

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..

Lisätiedot

Sen jälkeen Microsoft Office ja sen alta löytyy ohjelmat. Ensin käynnistä-valikosta kaikki ohjelmat

Sen jälkeen Microsoft Office ja sen alta löytyy ohjelmat. Ensin käynnistä-valikosta kaikki ohjelmat Microsoft Office 2010 löytyy tietokoneen käynnistävalikosta aivan kuin kaikki muutkin tietokoneelle asennetut ohjelmat. Microsoft kansion sisältä löytyy toimisto-ohjelmistopakettiin kuuluvat eri ohjelmat,

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI

OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI Tommi Pihlainen Pasi Vähämartti Raportti Joulukuu 2006 Informaatioteknologian instituutti 1 SISÄLTÖ 1 TEHTÄVÄNKUVAUS...2 1.1 Tehtävät ja tavoite...2 1.2 Tutkimusaineisto...2 2

Lisätiedot

Tämä dokumentti on tehty pohjaan Muistiopohja_logolla.ott

Tämä dokumentti on tehty pohjaan Muistiopohja_logolla.ott Muistio 1 (5) Asiakirjapohjien dokumentaatio Asiakirjapohjien tiedostot Tämä dokumentti kuvaa joukon SFS 2487 -standardin mukaisia OpenOfficeasiakirjapohjia. Pohjat on laatinut Martti Karjalainen oikeusministeriön

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite 5/1 OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite HAMKin opinnäytetyöoppaaseen Päivitetty kielikoulutuskeskuksessa 2012 Liite 5/2 SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN RAKENNE... 3 1.1 Kansilehti... 3 1.2 Tiivistelmä...

Lisätiedot

LibreOffice Writer perusteita

LibreOffice Writer perusteita LibreOffice Writer perusteita Käytetään Digabi-käyttöjärjestelmää (DigabiOS) ja harjoitellaan LibreOfficen käyttöä. 1. Ohjelman käynnistys Avaa Sovellusvalikko => Toimisto => LibreOffice Writer. Ohjelma

Lisätiedot

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.)

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) 6. Tekstin muokkaaminen 6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) Tekstin maalaaminen onnistuu vetämällä hiirellä haluamansa tekstialueen yli (eli osoita hiiren

Lisätiedot

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE 1. SISÄÄN KIRJAUTUMINEN Sisään kirjautuminen VerkkoVelho-ylläpitotyökaluun tapahtuu yrityksesi osoitteessa www.omaosoitteesi.fi/yllapito, esim. www.verkkovelho.fi/yllapito.

Lisätiedot

KSAO Liiketalous 1. Asiakirjan ulkoasuun vaikuttavat tekstin muotoilut ja kappale muotoilut. Kappaleen ulkoasuun vaikuttavia tekijöitä:

KSAO Liiketalous 1. Asiakirjan ulkoasuun vaikuttavat tekstin muotoilut ja kappale muotoilut. Kappaleen ulkoasuun vaikuttavia tekijöitä: KSAO Liiketalous 1 Asiakirjan ulkoasuun vaikuttavat tekstin muotoilut ja kappale muotoilut. Kappaleen ulkoasuun vaikuttavia tekijöitä: tekstin tasaus sisennys riviväli; kappaleen sisäiset rivivälit kappaleiden

Lisätiedot

1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc

1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc Word - harjoitus 1 1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc Kopioi itsellesi harjoitus3_korjaus.doc niminen tiedosto Avaa näyttöön kopioimasi harjoitus. Harjoitus on kirjoitettu WordPerfet 5.1 (DOS) versiolla

Lisätiedot

9. Kappale -ryhmä - Kappalemuotoilut

9. Kappale -ryhmä - Kappalemuotoilut 9. Kappale -ryhmä - Kappalemuotoilut Aloitus -välilehdellä Kappale -ryhmästä löytyvät kaikki kappalemuotoilut. Huomaa, että kappalemuotoilut ovat aina voimassa seuraavaan kappalemerkkiin asti. Kappalemerkki

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

T e k s t i n k ä s i t t e l y ä s e l k o k i e l e l l ä WORD

T e k s t i n k ä s i t t e l y ä s e l k o k i e l e l l ä WORD 1 MICROSOFT T e k s t i n k ä s i t t e l y ä s e l k o k i e l e l l ä WORD Eero Seitsemän veljeksen Eero on vilkas, sukkelasanainen ja älykkäämpi kuin muut veljekset. Hän kiusoittelee ja pilkkaa puheillaan

Lisätiedot

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

WORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE

WORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Maarit Vesapuisto WORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE Sivumäärä: 12 Vaasassa 25.08.2006 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 1.1. Kirjallisen raportin

Lisätiedot

MICROSOFT EXCEL 2010

MICROSOFT EXCEL 2010 1 MICROSOFT EXCEL 2010 Taulukkolaskentaohjelman jatkokurssin tärkeitä asioita 2 Taulukkolaskentaohjelmalla voit Käyttää tietokonetta ruutupaperin ja taskulaskimen korvaajana Laatia helposti ylläpidettäviä

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Hannu Lehto Lahden Lyseon lukio 2010 2 Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo...3 1.1 Sisällysluettelon luonti...3

Lisätiedot

Sini Jatta Suonio 7/1/2010

Sini Jatta Suonio 7/1/2010 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, FYSIIKAN LAITOS Microsoft Word 2007 Käyttöohje Sini Jatta Suonio 7/1/2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Wordin perusasetukset... 2 2.1 Tekstin ja kappaleiden asettelu...2 2.2

Lisätiedot

Väitöskirja -mallipohja

Väitöskirja -mallipohja JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Väitöskirja -mallipohja Word 2007/2010 IT-palvelut hannele.rajaniemi@jyu.fi https://koppa.jyu.fi/avoimet/thk/vaitoskirja sovellustuki@jyu.fi Sisältö Miten toimii väitöskirja/asiakirjamallipohja?

Lisätiedot

Moodle-oppimisympäristö

Moodle-oppimisympäristö k5kcaptivate Moodle-oppimisympäristö Opiskelijan opas Sisältö 1. Mikä on Moodle? 2. Mistä löydän Moodlen? 3. Kuinka muokkaan käyttäjätietojani? 4. Kuinka ilmoittaudun kurssille? 5. Kuinka käytän Moodlen

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE

OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Savonia Business OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE Mika Siiskonen & Anne Poutiainen Tradenomin opinnäytetyö Opiskelijan koulutusohjelma Opiskelijan suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Word ohje Word2010. Jari Laru, yliopisto-opettaja. Asko Pekkarinen, lehtori

Word ohje Word2010. Jari Laru, yliopisto-opettaja. Asko Pekkarinen, lehtori Word ohje Word2010 Jari Laru, yliopisto-opettaja Asko Pekkarinen, lehtori Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto, 2012 Sisällys Sivuasetukset... 1 Marginaalit... 1 Osion luominen sisällysluetteloa

Lisätiedot

Tekstinkäsittelyn jatko. KSAO Liiketalous 1

Tekstinkäsittelyn jatko. KSAO Liiketalous 1 KSAO Liiketalous 1 Tyylien käyttö on keskeinen osa tehokasta tekstinkäsittelyä. Merkki- ja kappalemuotoilujen tallentaminen valmiiksi tyyleiksi nopeuttavat tekstinkäsittelyä; tekstin kirjoittamista ja

Lisätiedot

Tekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana kaksoispisteviivarivinä ja keskellä riviä lukee osanvaihdon tyyppi

Tekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana kaksoispisteviivarivinä ja keskellä riviä lukee osanvaihdon tyyppi KSAO Liiketalous 1 Osat Tiedosto voidaan jakaa osiin ja jokainen osa muotoilla erikseen. Osa voi olla miten pitkä tahansa, yhdestä kappaleesta kokonaiseen tiedostoon. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana

Lisätiedot

Tekstinkäsittely 1. Peruskäyttö. Tietotekniikan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen

Tekstinkäsittely 1. Peruskäyttö. Tietotekniikan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen Tekstinkäsittely 1 Peruskäyttö Tavoitteet ja sisältö Tavoite Lyhyen asiakirjan kirjoitustaito Word-tekstinkäsittelyohjelmalla Sisältö Tekstinkäsittelyohjelman esittely Tekstinkäsittelyprosessi Tekstin

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

Vesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja 3.8.2010

Vesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja 3.8.2010 METROPOLIA Tekstinkäsittely1 Peruskäyttö Vesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja 3.8.2010 Tavoitteet ja sisältö Tavoite Lyhyen asiakirjan kirjoitustaito Word-tekstinkäsittelyohjelmalla Sisältö Tekstinkäsittelyohjelman

Lisätiedot

1 Yleistä Web-editorista... 3. 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3. 2 Pikatoimintopainikkeet... 3. 2.1 Tallenna... 3

1 Yleistä Web-editorista... 3. 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3. 2 Pikatoimintopainikkeet... 3. 2.1 Tallenna... 3 Web-editori 2 Optima Web-editori -ohje Sisällysluettelo 1 Yleistä Web-editorista... 3 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3 2 Pikatoimintopainikkeet... 3 2.1 Tallenna... 3 2.2 Peru / Tee uudelleen...

Lisätiedot

ATK yrittäjän työvälineenä

ATK yrittäjän työvälineenä ATK yrittäjän työvälineenä Word ja Excel Timo Laapotti / F4U - Foto For You f4u@f4u.fi http://f4u.fi/mlykl/ 13.5.2008 Ohjelmisto Tietokoneohjelma on joukko toimintaohjeita ja käskyjä, jotka tietokoneen

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen

Lisätiedot

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu...

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu... Tärkeimmät toiminnot Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta Kun hiiren jättää kuvakkeen päälle vähäksi ajaksi Word selittää toiminnon Avaa tiedosto Tallenna Kumoa, nuolesta aiemmat

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Kuva liikennemerkistä 1. Aleksanteri Numminen. aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101

Kuva liikennemerkistä 1. Aleksanteri Numminen. aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101 Kuva liikennemerkistä 1 Aleksanteri Numminen aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101 31.1.2016 1. Asiakirjan kieleen liittyvät työkalut... 1 1.1. Tyylien kielen valinta... 1 1.2. Oikeinkirjoituksen tarkastaminen...

Lisätiedot

2013 -merkistä tunnistat uudet ominaisuudet

2013 -merkistä tunnistat uudet ominaisuudet Tähän käsikirjaan on koottu Ecomiin liittyviä yleisiä aiheita ja toimintatapoja, joiden opiskelemisesta on hyötyä kaikille Ecomin käyttäjille. 2013 2013 -merkistä tunnistat uudet ominaisuudet Ohjeita käsikirjan

Lisätiedot

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21) Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia

Lisätiedot

Insinöörityöohjeet. Metropolia Ammattikorkeakoulu

Insinöörityöohjeet. Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinöörityöohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulu 1.10.2010 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Insinöörityön tekeminen 1 2.1 Insinöörityön tavoitteet, aihe, sisältö ja laajuus 1 2.2 Työn järjestelyt ja ohjaus 2 2.3

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

Muuttujien määrittely

Muuttujien määrittely Tarja Heikkilä Muuttujien määrittely Määrittele muuttujat SPSS-ohjelmaan lomakkeen kysymyksistä. Harjoitusta varten lomakkeeseen on muokattu kysymyksiä kahdesta opiskelijoiden tekemästä Joupiskan rinneravintolaa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO, KUVIEN JA TAULUKOIDEN AUTOMAATTINEN NUMEROINTI

SISÄLLYSLUETTELO, KUVIEN JA TAULUKOIDEN AUTOMAATTINEN NUMEROINTI Word 2013 Sisällysluettelo, kuvien ja taulukoiden numerointi SISÄLLYSLUETTELO, KUVIEN JA TAULUKOIDEN AUTOMAATTINEN NUMEROINTI SISÄLLYSLUETTELO... 1 Otsikoiden merkitseminen... 1 Ylä- ja alatunnisteet:

Lisätiedot

TIETOKONEEN ASETUKSILLA PARANNAT KÄYTETTÄVYYTTÄ

TIETOKONEEN ASETUKSILLA PARANNAT KÄYTETTÄVYYTTÄ TIETOKONEEN ASETUKSILLA PARANNAT KÄYTETTÄVYYTTÄ Windows XP-käyttöjärjestelmän asetuksilla sekä Word-asetuksilla voit vaikuttaa tietokoneen näytön ulkoasuun, selkeyteen ja helppokäyttöisyyteen.. 1) ASETUKSET

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista

Lisätiedot

OHJEITA TYÖSELOSTUKSEN LAATIMISEEN

OHJEITA TYÖSELOSTUKSEN LAATIMISEEN OHJEITA TYÖSELOSTUKSEN LAATIMISEEN Raportointi kuuluu tärkeänä osana jokaisen fyysikon työhön riippumatta siitä työskenteleekö hän tutkijana yliopistossa, opettajana koulussa vai teollisuuden palveluksessa.

Lisätiedot

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle No. Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu 08.11.2004 (Muokattu 16.11.2004) Kallinen, R. Kirjoitusohje Oped-Exo-julkaisulle Julkaistu 08.11.2004

Lisätiedot

Mallipohja toimii parhaiten, jos aloitat kirjoittamisen suoraan pohjaan.

Mallipohja toimii parhaiten, jos aloitat kirjoittamisen suoraan pohjaan. Sisällys Yleistä 2 Tekstin kirjoittaminen suoraan mallipohjaan 3 Tekstin kopioiminen ja sijoittaminen mallipohjaan 3 Acta-mallipohjien tyylit ja käyttö 4 Kuviot, kuvat ja taulukot 5 Lähdeluettelon laatiminen

Lisätiedot

FrontPage 2000 - Näkymät

FrontPage 2000 - Näkymät FrontPage 2000 - Näkymät FrontPagessa on kuusi erilaista näkymää sivustoon. Sivunäkymä Tässä näkymässä luodaan sivut eli näkymä vastaa paljolti Wordin tekstinkäsittelyohjelman näkymää. Tässä on myös muokattava

Lisätiedot

Word 2003:n käyttötoimintojen muutokset Word 2010:ssä

Word 2003:n käyttötoimintojen muutokset Word 2010:ssä 1/6 Word 2003:n käyttötoimintojen muutokset Word 2010:ssä WORD 2003 TOIMINNOT TOIMINNOT WORD 2010:ssä Uusi tiedosto Avaa tiedosto Sivun asetukset valikosta painike ja avautuvasta valikosta valitse haluamasi

Lisätiedot

Fonttimuotoilut. Fontin tyyppi ja fonttikoko

Fonttimuotoilut. Fontin tyyppi ja fonttikoko Fonttimuotoilut Kun haluat muotoilla jonkin sanan tai osan tekstistä, sinun pitää ensin "maalata" ko. alue. Maalaaminen tapahtuu vetämällä alueen yli hiiren ykköspainike alas painettuna. Maalattu alue

Lisätiedot

Uutiskirjesovelluksen käyttöohje

Uutiskirjesovelluksen käyttöohje Uutiskirjesovelluksen käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com 2 Sisällys Johdanto... 1 Päänavigointi...

Lisätiedot

Tekstinkäsittely. Microsoft Word 2007 PERUSMATERIAALI. Kieliversio: suomi Materiaaliversio 1.0 päivitetty 30.9.2008

Tekstinkäsittely. Microsoft Word 2007 PERUSMATERIAALI. Kieliversio: suomi Materiaaliversio 1.0 päivitetty 30.9.2008 Tekstinkäsittely PERUSMATERIAALI Microsoft Word 2007 Kieliversio: suomi Materiaaliversio 1.0 päivitetty 30.9.2008 materiaalimyynti@piuha.fi Tämän materiaalin kopioiminen ilman tekijän lupaa kielletään

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö

Lisätiedot

Word 2010 Pikaopas Hannu Matikainen Päivitetty: 14.4.2012

Word 2010 Pikaopas Hannu Matikainen Päivitetty: 14.4.2012 Word 2010 Pikaopas Hannu Matikainen Päivitetty: 14.4.2012 1(5) Ohjelmaikkunan osat Valintanauhan tärkeimmät välilehdet ovat Tiedosto, Aloitus, Lisää ja Sivun asettelu. Kuvassa näkyy Aloitus-välilehti.

Lisätiedot

Ensin klikkaa käynnistä-valikkoa ja sieltä Kaikki ohjelmat valikosta kaikki ohjelmat

Ensin klikkaa käynnistä-valikkoa ja sieltä Kaikki ohjelmat valikosta kaikki ohjelmat Microsoft Office 2010 löytyy tietokoneen käynnistä-valikosta aivan kuin kaikki muutkin tietokoneelle asennetut ohjelmat. Microsoft kansion sisältä löytyy toimisto-ohjelmistopakettiin kuuluvat eri ohjelmat,

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

2. Aloitus -välilehti, leikepöytä- ja fontti -ryhmät

2. Aloitus -välilehti, leikepöytä- ja fontti -ryhmät 2. Aloitus -välilehti, leikepöytä- ja fontti -ryhmät Aloitus -välilehdelle on sijoitettu eniten käytetyt muotoiluihin liittyvät komennot. Välilehti sisältää viisi eri ryhmää, johon komennot on sijoitettu

Lisätiedot

Vesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja 12.8.2011

Vesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja 12.8.2011 METROPOLIA Tekstinkäsittely1 Peruskäyttö Vesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja 12.8.2011 Sisällys 1 Tekstinkäsittelyohjelma... 1 2 Tekstinkäsittelyprosessi... 2 3 Word-tekstinkäsittelyohjelman käyttöliittymä...

Lisätiedot

Sisältö: Heli Ruoho Pikaopas Adobe PageMaker 6.5 -taitto-ohjelmaan (Fin) 1 Uuden julkaisun luominen ja työtilan esittely 1

Sisältö: Heli Ruoho Pikaopas Adobe PageMaker 6.5 -taitto-ohjelmaan (Fin) 1 Uuden julkaisun luominen ja työtilan esittely 1 0 Heli Ruoho Pikaopas Adobe PageMaker 6. -taitto-ohjelmaan (Fin) Sisältö: Uuden julkaisun luominen ja työtilan esittely 2 Ennen taittamisen aloittamista 2 3 Taittaminen 3 3. Objektien sijoittaminen julkaisuun

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

Tekstinkäsittely ja opinnäytetyö I sisällysluettelo ja sivunumerointi. Word 2007

Tekstinkäsittely ja opinnäytetyö I sisällysluettelo ja sivunumerointi. Word 2007 Tekstinkäsittely ja opinnäytetyö I sisällysluettelo ja sivunumerointi Word 2007 Perttu Suhonen 2008 Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelon tekeminen...5 1.1 Monitasoinen numerointi...5 1.2 Otsikkotyylien

Lisätiedot

Työvälineohjelmistot KSAO Liiketalous 1

Työvälineohjelmistot KSAO Liiketalous 1 KSAO Liiketalous 1 Osat Tiedosto voidaan jakaa osiin ja jokainen osa muotoilla erikseen. Osa voi olla miten pitkä tahansa, yhdestä kappaleesta kokonaiseen tiedostoon. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

E s i t y s g r a f i i k k a a s e l k o k i e l e l l ä MICROSOFT. PowerPoint. P e t r i V a i n i o P e t r i I l m o n e n TIKAS-SARJA

E s i t y s g r a f i i k k a a s e l k o k i e l e l l ä MICROSOFT. PowerPoint. P e t r i V a i n i o P e t r i I l m o n e n TIKAS-SARJA MICROSOFT E s i t y s g r a f i i k k a a s e l k o k i e l e l l ä PowerPoint P e t r i V a i n i o P e t r i I l m o n e n TIKAS-SARJA 6 Sisällysluettelo JOHDANTO TIKAS-PROJEKTI KIRJAN RAKENNE JA TASOMERKINNÄT

Lisätiedot

CMS Made Simple Perusteet

CMS Made Simple Perusteet CMS Made Simple Perusteet 1. Hallintaan kirjautuminen Kirjautumisruutuun pääset lisäämällä osakaskuntasi www-osoitteen perään liitteen /admin. Käyttäjätunnuksena toimii onkija ja salasanana postitse saamasi

Lisätiedot

Acta-väitöskirjojen asetukset. Määritä ensin sivumääritykset ja sivunumerointi.

Acta-väitöskirjojen asetukset. Määritä ensin sivumääritykset ja sivunumerointi. Sisällys Acta-väitöskirjojen asetukset 2 Acta-väitöskirjojen tyylimäärittelyt 7 Acta-mallipohjan tyylien lataaminen 8 Kuviot, kuvat ja taulukot 9 Lähdeluettelon laatiminen 9 Väitöskirjan muuttaminen pdf:ksi

Lisätiedot

Tekstinkäsittelyharjoitus

Tekstinkäsittelyharjoitus Tekstinkäsittelyharjoitus Mikko Rahikka 42ACDC ATK1 Opettaja: Mikko Rahikka päiväys 16.7.2011 Sisällysluettelo JOHDANTO... 1 PERUSOHJEITA TEKSTINKÄSITTELYYN... 2 COPY- PASTE... 2 RIVI/KAPPALE... 2 TYYLISEIKKOJA...

Lisätiedot

Tietosuoja-portaali. päivittäjän ohje

Tietosuoja-portaali. päivittäjän ohje Tietosuoja-portaali päivittäjän ohje Maisa Kinnunen 2010 1 Sisältö PÄIVITTÄJÄN OHJE Kirjautuminen...3 Sivujen tekstin muokkaus...4 Tiedostojen lisääminen palvelimelle...9 Jos sinun pitää selvittää tiedoston/kuvan

Lisätiedot

Excel syventävät harjoitukset 31.8.2015

Excel syventävät harjoitukset 31.8.2015 Yleistä Excel on taulukkolaskentaohjelma. Tämä tarkoittaa sitä että sillä voi laskea laajoja, paljon laskentatehoa vaativia asioita, esimerkiksi fysiikan laboratoriotöiden koetuloksia. Excel-ohjelmalla

Lisätiedot

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa Paikka Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto Pohjolankatu 4 6, Savonlinna Hinta 80 euroa/osallistuja, sisältää 20 h Koulutuspäivän kesto 5 tuntia, klo 10:00 15:00 Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16)

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan

Lisätiedot

Nettisivujen Päivitysohje

Nettisivujen Päivitysohje Hämeenlinnan rauhanyhdistys ry Nettisivujen Päivitysohje Ohje päivitetty 18.7.2012 Hallintapaneeli Kirjautuminen nettisivujen hallintaan Hallintapaneeliin päästään kirjautumaan klikkaamalla linkkiä nettisivujen

Lisätiedot

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Ohje tekstinkäsittelyharjoitus 10. Pöytäkirja, jossa käytetään ylätunnistetta. Tehtävän aloitus

Ohje tekstinkäsittelyharjoitus 10. Pöytäkirja, jossa käytetään ylätunnistetta. Tehtävän aloitus Ohje tekstinkäsittelyharjoitus 10 Pöytäkirja, jossa käytetään ylätunnistetta Standardiasiakirjan asettelut Microsoft Word 2007 ja 2010 versioissa Word ohjelman oletusasetukset ovat sellaiset, että suomalaisen

Lisätiedot

Ryhmäkirjeen hyödyntäminen

Ryhmäkirjeen hyödyntäminen Ryhmäkirjeen hyödyntäminen hannele.rajaniemi@jyu.fi konkkola@cc.jyu.fi Sisältö Joukkokirje-toiminnon (Wordin ja Excelin yhteiskäytön) periaatteet Excel tietolähteenä tutuksi (valmis harjoitustiedosto)

Lisätiedot

SeaMonkey pikaopas - 1

SeaMonkey pikaopas - 1 SeaMonkey pikaopas SeaMonkey on ilmainen ja yksinkertainen www-sivujen teko-ohjelma. Sillä on kätevää koostaa yksinkertaisia sivuja ilman, että täytyy tietää jotain HTML-koodista. Tämä opas esittelee sivuston

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi tilastotietokannan käyttöohjeet Tieke 18.5 2015

Nuorten hyvinvointi tilastotietokannan käyttöohjeet Tieke 18.5 2015 Nuorten hyvinvointi tilastotietokannan käyttöohjeet Tieke 18.5 2015 Taulukon valinta Valitse vasemmalta kansioita, kunnes saat taulukkoluettelon näkyviin. Jos etsit tietoa jostain tietystä aiheesta, voit

Lisätiedot

Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007)

Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007) Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007) ALUKSI ATK-ohjeet on laadittu Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Perhon yksikön opinnäytetyön raporttipohjan laatimisen

Lisätiedot

KAAVAT. Sisällysluettelo

KAAVAT. Sisällysluettelo Excel 2013 Kaavat Sisällysluettelo KAAVAT KAAVAT... 1 Kaavan tekeminen... 2 Kaavan tekeminen osoittamalla... 2 Kaavan kopioiminen... 3 Kaavan kirjoittaminen... 3 Summa-funktion lisääminen... 4 Suorat eli

Lisätiedot

Taulukkolaskentaa selkokielellä EXCEL

Taulukkolaskentaa selkokielellä EXCEL Taso 1 1 MICROSOFT Taulukkolaskentaa selkokielellä EXCEL Tuomas Seitsemän veljeksen Tuomas on vakaa ja vahva kuin tammi. Hänellä ei ole juuri mielikuvitusta, hän ei keksi mitään itse, vaan ideat tulevat

Lisätiedot

1 Funktiot, suurin (max), pienin (min) ja keskiarvo

1 Funktiot, suurin (max), pienin (min) ja keskiarvo 1 Funktiot, suurin (max), pienin (min) ja keskiarvo 1. Avaa uusi työkirja 2. Tallenna työkirja nimellä perusfunktiot. 3. Kirjoita seuraava taulukko 4. Muista taulukon kirjoitusjärjestys - Ensin kirjoitetaan

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti Tieteellinen kirjoittaminen 1 Tieteellisen tekstin prosessi ja rakenne Tieteellinen teksti Mistä tunnistat tieteellisen / akateemisen tekstin? Miksi kirjoittaminen on joskus vaikeaa? Miten sitä voi helpottaa?

Lisätiedot