HETYKOULUTUSKESKUS LINUX-KURSSI KURSSIMONISTE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HETYKOULUTUSKESKUS LINUX-KURSSI24.01.2005 KURSSIMONISTE"

Transkriptio

1 LINUX KURSSIMONISTE

2 Linux-kurssin kurssimoniste Otto Kekäläinen Sisällysluettelo MIKÄ ON LINUX?...3 TÄLLÄ KURSSILLA KÄYTETTÄVÄ OHJELMISTO...3 TEKNISET EROT WINDOWSIIN...3 MEPIS LINUX LIVE-CD:N KÄYTTÄMINEN...4 KÄYNNISTÄMINEN...4 KÄYTTÄMINEN...4 LINUXIN ASENTAMINEN MEPIS LINUX CD-LEVYLTÄ...4 ASENNUKSEN VALMISTELU...4 KOVALEVYN OSIOINTI...4 Osioiden nimet...5 ASENNUKSEN VIIMEISTELY...5 KÄYTTÖOIKEUDET JA TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ...6 TIEDOSTOJÄRJESTELMÄN RAKENNE...7 INTERNET JA TIEDONSIIRTO...7 KONQUEROR...7 KMAIL...8 GPG...8 SSH...8 KGET...8 KOPETE...8 ETÄTYÖPÖYTÄYHTEYS JA TIEDOSTOJEN JAKAMINEN...8 PALOMUURI...9 TOIMISTO-OHJELMAT JA MS-OFFICE-TIEDOSTOJEN KÄSITTELY...9 LEIKEPÖYTÄ...9 TULOSTAMINEN...9 MUUT HYÖTYOHJELMAT...9 WINDOWS-OHJELMIEN AJAMINEN LINUXISSA...10 WINDOWS-LINUX-YHTEISTOIMINTA...10 OHJELMIEN ETSIMINEN JA ASENTAMINEN DEB-PAKETTIJÄRJESTELMÄLLÄ...11 KDE:N MUOKKAAMINEN, TYÖYMPÄRISTÖN PARANTAMINEN...11 KOMENTORIVI...12 LINUX, AVOIN LÄHDEKOODI JA TULEVAISUUS...13 AKATEEMINEN TAUSTA...13 AVOIMEN LÄHDEKOODIN FILOSOFIA...13 TURVALLISUUS, EDULLISUUS, MUOKATTAVUUS, VERKKOKÄYTTÖ...14 TIEDON ETSIMINEN...14 Otto Kekäläinen Sivu 2

3 Mikä on Linux? Linus Torvaldsin kehittämä Linux on varsinaisesti vain käyttöjärjestelmän ydin (engl. kernel). Käyttöjärjestelmän muut ohjelmat, kuten sellaiset joilla hallitaan tiedostojärjestelmää, luetaan tietokoneen kelloa tai annetaan muille ohjelmille pääsy lähiverkkoon kuuluvat enimmäkseen amerikkalaiseen GNU-projektiin. Graafinen ympäristö taas koostuu erilaisista ohjelmista jotka käynnistävät graafisen tilan, luovat ikkunoita, piirtävät nappeja ja palkkeja, näyttävät tekstejä ja kuvia jne. Loppujen lopuksi varsinainen asia tehdään sitten yksittäisellä ohjelmalla, esim. OpenOfficen Writerohjelmalla. Tästä johtuen lauseet kuten Linux osaa tallentaa tekstiä Microsoft Officen tiedostomuodossa ovat harhaanjohtavia, sillä todellisuudessa kyky tallentaa tekstiä Wordin doc-tiedostoina riippuu täysin käytettävästä tekstinkäsittelyohjelmasta, kuten esim. OpenOfficen Writeristä. Linux-sanaa voi ihan hyvin käyttää epämääräisesti ihmisten välisen kommunikaation yksinkertaistamiseksi ja siten helpottamiseksi, mutta on muistettava että joissakin tapauksissa itsensä ymmärrettäväksi tekeminen vaatii tarkempia ilmaisuja. Tällä kurssilla käytettävä ohjelmisto Tällä kurssilla käytetään Linuxin Debian-jakelua, joka asennetaan Mepis Linux Live-CD:ltä. Työympäristö on KDE ja ohjelmia kuten esimerkiksi OpenOffice, Koffice, KMail, Konqueror. Tämä on suosittu yhdistelmä ohjelmia, mutta joku muu saattaa käyttää aivan muita ohjelmistoja vaikka ydin olisikin Linux. Tällä kurssilla opitut temput eivät siis välttämättä toimi jollakin Linuxilla, jos siinä on tyystin eri ohjelmistot käytössä. Debian-jakelu on valittu sen avoimuuden ja helppokäyttöisyyden takia. Debian-jakelua ei omista mikään yritys, vaan sitä julkaisee kansainvälinen yhdistys. Muita tunnettuja jakeluja ovat RedHat, SuSE ja Mandrake. Jakelulla (engl. distribution) tarkoitetaan eräänlaista ohjelmistopakettia johon on koottu valmiiksi asennusohjelma, hallintaohjelmia ja hyötyohjelmia niin että ne muodostavat toimivan kokonaisuuden. Debiania ei asenneta normaalilta Debian-CD:ltä, vaan Mepis Linux Live-CD:ltä. Live-CD:n avulla on mahdollista kokeilla Linuxia ilman että sitä tarvitsee asentaa, eli Linux käynnistyy suoraan CD:ltä. Kurssilla käytetään Mepis Linuxin Suomeen lokalisoitua erikoisversiota. KDE-työympäristö on valittu sen näppäryyden ja näyttävyyden takia. Omasta mielestäni on kaikkein todennäköisempää että siitä tulee kaikkein suosituin työympäristö, onhan esim. Saksan ja Kiinan valtionhallinto valinnut käyttöönsä siihen perustuvia ratkaisuja. KDE on rakenteellisesti todella kehittynyt ja sen ohjelmat käyttävät mm. Trolltech:n Qt-nimistä rajapintaa mikä löytyy myös Windowsista ja Macistä. Qt:n ajatuksena on, että sille tehtyä ohjelmaa voidaan ajaa mahdollisimman pienin muutoksin kaikkialla missä on Qt-tuki. Se alentaa ohjelmistoyritysten kustannuksia julkaista samasta ohjelmasta versioita useampaan käyttöjärjestelmään. KDE:n lisäksi toinen tunnettu työympäristö on Gnome. Suurin osa varsinaisista hyötyohjelmista on sellaisia, jotka on tehty KDE-työympäristöä varten, kuten KMail ja Koffice. Lisäksi kurssilla käytetään myös suuren yleisön tuntemaa OpenOfficea. Tekniset erot Windowsiin Käyttäjälle näkyvät erot liittyvät käyttöoikeuksiin, tiedostojärjestelmään ja modulaarisuuteen. Linuxissa koneen käyttäminen vaatii käyttäjätunnusta ja salasanaa. Sisäänkirjauduttuaan kaikki käyttäjän ajamat ohjelmat ja suorittamat komennot tapahtuvat kyseisen käyttäjän tunnuksella ja oikeuksilla. Normaali käyttäjä voi yleensä tallentaa tietoa ainoastaan omaan ns. kotihakemistoonsa, lukea ja ajaa järjestelmässä tarjolla olevia ohjelmia joidenkin tiedostojen ollessa käyttäjälle täysin piilossa ja saavuttamattomissa. Käyttöjärjestelmän muokkaaminen edellyttää ylikäyttäjän oikeuksia. Näiden lisäksi on olemassa myös sellaisia käyttäjätunnuksia, joita ei ole tarkoitettu käyttäjille vaan ne ovat varattu tietyille taustalla käynnissä oleville ohjelmille joilla ei kuitenkaan ole tarkoitus olla oikeuksia vaikuttaa koko käyttöjärjestelmään. Vanhemmissa Windows-versioissa ei tarvitse välttämättä kirjoittautua sisään ollenkaan käyttäjätunnuksella ellei lähiverkkoon kirjautuminen sitä edellytä, kun taas Windows NT järjestelmään pohjautuvissa versioissa toiminta perustuu käyttäjänä toimintaan, mutta rakenne ei kuitenkaan ole niin perustavanlaatuinen kuin Linuxissa, jonka käyttäjäoikeusjärjestelmää (ja sisäänkirjoittautumista) ei voi ohittaa. Linuxin tiedostojärjestelmä poikkeaa Windowsista siten, ettei Linux tunne asematunnusten käsitettä, vaan kaikki tiedostot sijaitsevat yhden ja saman juuren (/) alla. Kaikki CD-asemat ja kovalevyt ovat tämän juuren alla ja esiintyvät esim. /cdrom hakemiston alla. Tiedostojen sijoittelu eroaa myös siten, että Linuxissa kaikki ohjelmatiedostot ovat yhdessä paikassa (esim. /usr), kaikki asennustiedostot toisessa (/etc), kaikki lokitiedostot kolmannessa (/var/log) jne. kun taas Windowsissa saman ohjelman kaikki tiedostot ovat samassa hakemistossa (C:\Program Files\QuickTime), joka on yleensä nimetty ohjelman mukaan. Syy Linuxin rakenteeseen on se, että sillä tavalla käyttöoikeuksia eri asioihin, kuten lokitiedostojen katseluun tai ohjelmien asennukseen on helpompi hallita. Modulaarisuus tarkoittaa sitä, että osat joista järjestelmä koostuu ovat helposti vaihdettavissa toisiin saman tehtävän toteuttaviin osiin. Linux on varsinainen tilkkutäkki erilaisia osia joita on koottu aina kunkin jakelun tai Otto Kekäläinen Sivu 3

4 yksittäisen asennuksen tarpeet huomioiden. Windows suljettuna järjestelmänä ei mahdollista vastaavaa vapautta tehdä asiat niin kuin kukin haluaa. Mepis Linux Live-CD:n käyttäminen Live-CD sisältää täysverisen Linuxin, joka on ajettavissa suoraan CD:ltä. Kovalevytilaa ei tarvita, vaan tarvittava väliaikainen työtila saadaan käyttämällä tietokoneen RAM-muistia, mistä johtuukin että RAM-muistia tarvitaan paljon, mieluiten vähintään 128 megatavua. Kun CD-levy käytön jälkeen otetaan ulos tietokoneesta, ei Linuxista ole jälkeäkään. Live-CD:tä käytetään Linuxin esittelyyn tai ylläpidollisiin tehtäviin joissa ei tarvita Linuxia kuin väliaikaisesti. Käynnistäminen Linux käynnistyy CD-levyltä automaattisesti, kunhan oma tietokoneesi tajuaa etsiä CD-levyltä käyttöjärjestelmää ennen kovalevyiltä katsomista. Kokeile laittamalla CD-levy koneeseen ja sitten käynnistät koneen uudestaan. Jos kone ei käynnistänyt Linuxia vaan kovalevyllä sijaitsevan käyttöjärjestelmän on sinun muutettava koneesi BIOS-asetuksia siten, että koneesi yrittää käynnistymistä CD-ROM-asemasta ennen kovalevyjä. Tämän tempun tekeminen riippuu koneesta ja sen BIOS:sta. Lisäohjeita tämän tekemisestä löydät CD-levyn ohjesivuilta joita voit lukea avaamalla wwwselaimella CD-levyltä löytyvä index.html-tiedosto. Käyttäminen Kun vaikuttaa siltä että käynnistymisprosessi on loppunut ja näytölläsi on sisäänkirjautumisikkuna, valitse käyttäjätunnukseksi joko demo (normaali käyttäjä) tai root (ylikäyttäjä) ja salasanaksi saman kuin tunnus. Kuten huomaat, KDE muistuttaa Windowsia ja Maciä ikoneineen, ikkunoineen, valikkoineen jne. joten siihen tutustuminen ei vaadi erikoistaitoja. Voit tehdä mitä tahansa, mutta muista, että koska käyttöjärjestelmää ei ole asennettu kovalevylle, siihen tehdyt muutokset eivät tallennu minnekään ilman erikoistoimenpiteitä. Linuxin asentaminen Mepis Linux CD-levyltä Asennus tapahtuu avaamalla Mepis Asennuskeskus työpöydän ikonista. Valitse ohjelmasta Asenna MEPIS kovalevylle ja seuraa Ohje välilehden suomenkielisiä ohjeita. Jos et ole varma miten asennusohjelma vaikuttaa tietokoneeseesi ja kuinka paljon sinulla on tilaa kovalevyllä, ei sinun kannata asentaa Linuxia ennen kuin se on kurssilla käyty läpi ja valmistelut omalla koneellasi on tehty. Asennuksenvalmistelu Uuden käyttöjärjestelmän asennuksen edellytyksenä on, että kovalevyllä on tyhjää tilaa jonne se voidaan asentaa. Tilaa tarvitaan vähintään 2 gigatavua, mutta 4 gigatavua tai enemmän olisi suositeltavaa jotta tallennustila ei loppuisi heti kesken. Tyhjän kovalevytilan on oltava täysin tyhjä jotta uusi käyttöjärjestelmä voi luoda siihen oman tiedostojärjestelmänsä. Ei riitä että esim. Windowsin C-osiolla on tyhjää tilaa, sillä se on edelleen Windowsin tiedostojärjestelmän käyttämää tilaa. Tilanne on helppo jos koneesta löytyy valmiiksi tyhjä kovalevy, tyhjä osio (kovalevyn osio, eli partitio, on kuin pitsan siivu) tai kovalevy tai osio joka sisältöä ei haluta säilyttää ja se voidaan tyhjentää. Monimutkaisempia toimia vaaditaan jos tilaa on, mutta Windows-osion sisällä. Silloin täytyy osion kokoa muuttaa erityisellä ohjelmalla joka kykenee tekemään sen ilman että osion sisältö tuhoutuu. Asennusta varten on hyvä varata myös tyhjä levyke käynnistysohjelman varakopiota varten. Kovalevynosiointi Jos esimerkiksi Windowsin C-osion koko on 20 gigatavua, mutta siellä on sisältöä vain 10 gigatavua, voidaan osio pilkkoa. Ennen pilkkomista on Windowsista käsin ajettava sekä scandisk että defrag (suomeksi levyn eheytys) jotta osion sisältö siirtyisi kokonaan osion alkuun. Tämän jälkeen osion loppuosasta voidaan pilkkoa irti osa ja tehdä siitä uusi osio, esimerkkinä voidaan ottaa vaikkapa 5 gigatavua Linux-asennusta varten. Pilkkominen eli vanhan osion pienentäminen ja uuden luominen voidaan suorittaa vaikkapa Live-CD:ltä löytyvällä QTParted-ohjelmalla. Varoitus! Kovalevyjä osioitaessa on tarkasti tiedettävä mitä tekee, sillä pahimmassa tapauksessa kaikki tieto koneella saattaa tuhoutua. Joskus koneessa saattaa olla vaikkapa C- ja D-osio sellaisia, että D-osion sisällön voi siirtää C-osioon ja riittävän tilan luoda tuhoamalla tyhjennetty D-osio. Jos vanhaa käyttöjärjestelmää ei haluta säilyttää, voi sen tuhota ja samalla luoda tyhjää kovalevytilaa poistamalla vanhan käyttöjärjestelmän osiot. Jos koneeseen on hankittu uusi kovalevy Linux-asennusta varten, ei vanhoihin kovalevyihin tietenkään tarvitse koskea. Valmistelut ovat valmiit kun tietokoneesta löytyy riittävästi tyhjää kovalevytilaa. Myöhemmin ajettava asennusohjelma luo aikanaan Linuxin tarvitsemat osiot kun sille vain osoittaa, mitä tyhjää tilaa haluaa käyttää. Yleensä Linux:lle annetaan kolme osiota, pieni swap-osio (sivutusaluetta varten), yli 4 Otto Kekäläinen Sivu 4

5 gigatavua suuri juuri-osio ( /) järjestelmätiedostoja varten sekä yksi mahdollisimman iso osio jonne käyttäjien kotihakemistot tallennetaan (/home). Swap-osion koko on yleensä kaksi kertaa RAM-muistin määrä. Jos koneessa on 64 megatavua RAM-muistia, laitetaan swap-osion kooksi 128 megatavua. Swap-osio on erikoiskäyttöön eikä sitä näy tiedostojärjestelmässä. Juuri-osio taas on nimensä mukaisesti tiedostojärjestelmän juuri ja siksi sitä merkitään kauttaviivalla. Nämä eivät kuitenkaan ole pakollisia, sillä jos ajaa aina Linuxin Live-CD:ltä riittää että käyttäjien kotihakemisto tallennetaan jonkin toisen käyttöjärjestelmän osiolla olevaan tiedostoon. QT-Parted-ohjelman näkymä ensimmäinen kovalevy (hda) valittuna. Osioiden nimet Asennuksenviimeistely Useimmissa Linuxin osiointiohjelmissa ja vastaavissa kovalevyihin viitataan seuraavanlaisella järjestelmällä: hda, hdb, hdc ja hdd ovat kovalevyjen nimiä sen mukaan mihin väylään ne on asennettu. Lyhenteiden perässä on numero joka kertoo mones osio se on. Esimerkiksi koneessa ensisijaisen väylän isäntälevyksi asennetun kovalevyn ensimmäinen osio saa nimen hda1 ja toinen osio taas nimen hda2. Osiointiin kannattaa pyytää jostain apua jos tämä vaikuttaa heprealta, sillä kovalevyjen osiointi on vaikeata jos ei tiedä mikä kovalevy on mikäkin. Kun käynnistät asennetun Linuxin ensimmäistä kertaa ja kaikki toimii, niin näytölle ilmestyy käynnistymisprosessien jälkeen sisäänkirjautumisruutu. Anna tunnukseksi root, asennuksessa keksimäsi salasana ja paina enter tai napsauta OK-painiketta. Tällöin pääset järjestelmään sisään ylikäyttäjänä ja voit muuttaa koko järjestelmää koskevia asetuksia tai asennella ohjelmia. Ylikäyttäjätilaa ei pidä käyttää turhaan turvallisuusriskien takia, ja siksi Linuxissa tulisi aina käyttää omaa normaalia käyttäjätunnusta. Ohjelmalla KUser voit luoda lisää käyttäjätunnuksia mikäli tietokonetta käyttää useampi henkilö. Kuten root-tunnuksella sisäänkirjautuessa ensimmäistä kertaa, niin myös kaikilla muilla tunnuksilla ensimmäinen sisäänkirjautuminen vaatii, että käyttäjä vastaa muutamaan kysymykseen jotka liittyvät käyttäjän asetusten luomiseen. Valitse kieleksi suomi, muuten useimmille kelpaa oletusasetukset joita ohjelma ehdottaa. Kun olet sisällä omalla käyttäjätunnuksellasi, voit aloittaa hyötyohjelmien käytön. Erilaista pikkuviilattavaa riittää edelleen. Tilanteestasi riippuen voi olla että haluat omat käyttäjätunnukset koko perheelle. Jos haluat verkkoyhteyden, aseta se ylikäyttäjänä avaamalla Mepis Asetukset ja valitsemalla Verkkoyhteys. Jos haluat liittyä Internetiin modeemilla soittamalla, käytä ohjelmaa kppp. Skannerin asentamiseksi käytä ohjelmaa nimeltä SANE. Erilaisia laitteiston asennus- ja asetusohjelmia on valtavasti, ja niiden käyttöön löytyy ohjeistusta ja muiden käyttäjien kokemuksia Internetistä. Jos sinulla on useampi käyttöjärjestelmä asennettuna tietokoneellasi, tulisi tietokoneen käynnistymisen yhteydessä esiintyä valikko, joka kysyy sinulta minkä käyttöjärjestelmän haluat ladata. Jos tätä valikkoa ei ole tai haluat muokata sen asetuksia, tulee sinun tutustua käynnistysohjelmaan, joka tässä tapauksessa on nimeltään Lilo. Sen asetuksia voi muuttaa graafisesti KDE:n Ohjauskeskuksen Järjestelmäasetukset kohdasta tai muokkaamalla suoraan asetustiedostoa /etc/lilo.conf ja ajamalla sen jälkeen komentoriviltä komento lilo. Otto Kekäläinen Sivu 5

6 Joskus automaattinen järjestelmä ei aseta aivan optimaalisia asetuksia graafiselle järjestelmälle, eli X:lle. Sen muokkaamiseen on lukuisia ohjelmia, mutta yksikään ei toimi ihan täydellisesti. Asetuksia voi muuttaa käsin muokkaamalla tiedostoa /etc/x11/xf86config-4 jonka jälkeen X on käynnistettävä uudelleen jotta asetukset päivittyisivät. Jos graafisen tilan asetukset jostain syystä tuhoutuvat täysin, voit asentaa ne uudestaan ajamalla Live- CD:ltä Mepis Asennus ohjelmasta kohta Asenna X:n asetukset. Käyttöoikeudet ja tiedostojärjestelmä Käyttöoikeuksilla rajoitetaan käyttäjien oikeuksia lukea, suorittaa ja kirjoittaa tiedostoja. Käyttöoikeuksia voidaan määrittää yksittäiselle käyttäjälle tai kokonaiselle ryhmälle jolloin oikeudet koskevat kaikkia ryhmään kuuluvia käyttäjätunnuksia. Käyttäjätunnusten hallinta tapahtuu muokkaamalla /etc/passwd ja /etc/groups tiedostoja, joko suoraan editorilla tai esim. KUser-ohjelmaa käyttäen. Käyttäjätunnuksia on kolmenlaisia: ylikäyttäjä eli root, ohjelmien käyttämät tunnukset sekä käyttäjien (ihmisten) tunnukset. Itse oikeuksia säädellään kohteista joita oikeudet koskevat. Periaatteessa Linuxissa kaikki käyttöoikeudelliset kohteet ovat tiedostoja, hakemistoja tai laitteita. Kaikki nämä toimivat tiedostojärjestelmän kautta, eli kaikkia oikeuksia voi siis määrittää etsimällä haluttu kohde tiedostohallintaohjelmalla (esim. Konqueror) ja sitä kautta muokkaamalla sen ominaisuuksia. Ominaisuudet saa näkyviin esimerkiksi napsauttamalla kohdetiedostoa hiiren kakkosnäppäimella ja valitsemalla esiin tulevasta valikosta kohta Ominaisuudet ja aukeavasta ikkunasta edelleen välilehti Oikeudet. Oleellisia asioita ovat: mikä tunnus omistaa kohteen, mikä ryhmä omistaa kohteen sekä mitä oikeuksia tunnuksella, ryhmällä tai kaikilla muilla kohteeseen on. Oikeuksia on kolmea: lukuoikeus, kirjoitusoikeus ja suorittamisoikeus. Lukuoikeus tarkoittaa että käyttäjä voi katsella, kopioida tms. tiedostoa. Kirjoitusoikeus vastaavasti tarkoittaa, että käyttäjällä on oikeus muokata ja tallentaa tiedosto. Suorittamisoikeus ohjelmatiedostossa määrittää, saako ohjelman ajaa. Hakemistossa suorittamisoikeus määrittää, saako hakemistolistauksen nähdä. Muissa tiedostoissa suorittamisoikeudella ei ole merkitystä. Ainoastaan kohteen omistava tunnus tai omistavaan ryhmään kuuluva tunnus voi muokata sen oikeuksia, eivät muut vaikka heillä olisikin kohteeseen kirjoitusoikeus. Normaalissa järjestelmässä tavallisen käyttäjät omistavat ainoastaan oman kotihakemistonsa muun järjestelmän ollessa ylikäyttäjän (root) omistuksessa. Muuta järjestelmää voi lukea ja suorittaa, mutta ei kirjoittaa. Linuxissa ohjelmat perivät käyttäjänsä oikeudet. Toisin sanoen kaikki ohjelmat jonka yksittäinen käyttäjä käynnistää käyttävät tämän omaa käyttäjätunnusta ja toimivat tämän oikeuksilla. Eli yksittäisen käyttäjän ajamat ohjelmat voivat tehdä vain sellaisia asioita, mitä käyttäjäkin voisi tehdä. Tästä johtuen tiedostojärjestelmäkin on Linuxissa erilainen. Kaikkien ohjelmien käyttäjäkohtaiset asetustiedostot sijaitsevat käyttäjän omassa hakemistossa, sillä muualle ne eivät voi tallentua koska käyttäjällä ei ole oikeuksia kirjoittaa muualle. Linuxin käynnistymisen yhteydessä taustalle käynnistyvät ohjelmat ajetaan useimmiten omilla käyttäjätunnuksillaan siten, ettei niillä ole ylikäyttäjän oikeuksia vaan ne voivat kirjoittaa ainoastaan omia lokitiedostojaan. Vaikka Linuxiin olisi laitettu vain yhden ihmisen käyttäjätunnus, niin käyttäjähallinnassa näkyy useita tunnuksia. Ne ovat juuri ohjelmien ajoon tarkoitettuja tunnuksia. Jos valitset satunnaisia tiedostoja esimerkiksi hakemistosta /usr, omistajana on useimmiten ylikäyttäjä, eli root. Otto Kekäläinen Sivu 6

7 Tiedostohallinta, jossa valittuna ylikäyttäjänkäyttäjän kotihakemisto. Desktop-hakemistossa on työpöydän sisältö. Tiedostojärjestelmänrakenne Linuxin tiedostojärjestelmän juuri on siis /. Mitään C- tai A-asemia ei ole, vaan ne löytyvät juuren alta nimikkeillä kuten /cdrom tai /floppy. Tärkeimmät hakemistot oheisessa taulukossa. Itse asiassa CD:n sisältö ei välttämättä näy / cdrom-hakemistossa, ellei CD-asemaa ole liitetty (engl. mount) hakemistoon. Avaamalla CD-asema KDE:n työpöydällä olevaa CD-ikonia napsauttamalla liittäminen useimmiten tapahtuu automaattisesti, mutta joskus sen joutuu tekemään itse napsauttamalla ikonia oikeanpuoleisella hiirinapilla ja valitsemalla aukeavasta valikosta Liitä tai jos haluat lopettaa aseman käytön valitse Irroita. Jos Linuxista käsin haluaa käyttää Windows-osioita, voi ne liittää Linuxin tiedostojärjestelmään pysyvästi lisäämällä tarvittava asetusrivi tiedostoon /etc/fstab. Mepis Linuxissa osioiden ja siirrettävien tallennusmedioiden liittäminen käy helpoiten käyttämällä työpöydällä näkyviä ohjelmia Osioiden liittäminen ja Tallenusmediat. Internet ja tiedonsiirto Linux syntyi verkossa, joten sen ominaisuudet verkkoteknologian suhteen ovat ylivoimaisia. Se on myös turvallinen vaikkakin muutamia tietoturvareikiä joskus löytyy. Monissa paikoissa palomuurina tai sähköpostipalvelimena toimiva Linux vastaa siitä, ettei sen suojaamaa Microsoft Windows verkkoa hyväksikäytetä. Linux onkin maailman suosituin www- ja tietokantapalvelimien alusta. Konqueror Kirjoittajan mielestä paras Internet-selain Linuxissa on Konqueror. Se on varsin nopea, se osaa yleensä näyttää kaikki sivut oikein ja siinä ei ole turhia ominaisuuksia häiritsemässä. Konquerorin kirjanmerkkijärjestelmä on myös näppärä. Muita hyviä selaimia ovat Opera, Mozilla Firebird ja Galeon. Konqueror muistuttaa Microsoftin Internet Exploreria siinä mielessä että sitä käytetään myös paikallisen tiedostojärjestelmän selailuun. Konqueror tosin on turvallisempi ja ominaisuuksiltaan parempi. Internet-selaimena Konquerorissa on kätevää sen laaja tuki erilaisille protokollille. Sillä ei aukea ainoastaa http-, https- ja ftp-osoitteet, vaan myös sftp, WebDAV, telnet yms. ovat tuettuja. Tiedostojen siirtäminen salattua yhteyttä pitkin onnistuu esimerkiksi sftp-protokollalla. Osoiterivin toiminta on myös kätevä. Kokeile vaikka kuinka helppoa Googlella etsiminen on kun ei tarvitse tehdä muuta kuin kirjoittaa osoiteriville gg: hakusana. Otto Kekäläinen Sivu 7

8 Tiedostoselaimena Konqueror antaa monta mahdollisuutta katsella tiedostoja ja parhaimmillaan tiedostonäkymässä näkyy jopa tekstitiedostojen sisältö pieninä kuvina. Kirjanmerkkejä voi tehdä sekä Internetissä että paikallisella koneella sijaitsevista kohteista. Konquerorin ehdoton vahvuus on myös se, että sen monipuolisia ominaisuuksia voi säätää juuri itselleen sopiviksi muokkaamalla asetuksia. KMail KDE-työympäristön mukana niin ikään tuleva KMail on valittu Linux-lehdistön toimesta kahdesti peräkkäin vuoden sähköpostiohjelmaksi, eikä syyttä. Se yksinään kasvattaa työtehokuutta Windowsin Outlookin verrattuna niin paljon, että KDE:sta ei tahdo luopua. KMail tukee useita eri sähköpostilaatikoita kaikkine eri protokolla- ja salaustapoineen, useita eri lähettäjäidentiteettejä, viestien allekirjoitusta ja salausta, roskapostin suodattamista jne. Ennen kaikkea se ei suorita mitään liitetiedostoja ilman käyttäjän lupaa eikä edes näytä html-sisältöä ellei sitä erikseen aseta tekemään niin. Tämän ohjelman toimintaan kannattaa tutustua kunnolla. GPG Suurin osa nykyajan tietoturvaongelmista liittyy sähköpostiin. Joko kyse on pelosta että joku lukee salaa toisten sähköpostia tai sitten kyseessä on sähköpostin kautta leviävät virukset. Jälkimmäinen ei yleensä käytännössä kosketa Linuxia, mutta ensimmäinen on käyttöjärjestelmästä riippumaton sähköpostiprotokollan heikkous. Postisalaisuuden säilyttäminen onnistuu käyttämällä sähköpostin salausohjelmaa ja viestin aitouden voi varmistaa allekirjoittamalla se elektronisesti. GPG on Windowsissa toimivan PGP-ohjelman sukulainen, ja sen toimintalogiikka on sama. KMail tukee GPG:tä täydellisesti, joten sen käyttö on varsin helppoa kunhan pääsee alkuun. Salausjärjestelmän toimiminen edellyttää että sekä vastaanottaja että lähettäjä käyttävät asianmukaisia salausohjelmistoja, joten kaikki ongelmat ei tällä heti raukea, mutta esimerkiksi yksittäisen organisaation sisällä voidaan helposti siirtyä käyttämään salausohjelmistoja ja salausavainten jakokaan ei ole ongelma. SSH Vakavat tietoturvariskit tulevat yleensä salaamattomista yhteyksistä joiden yli kulkee arkaluontoista tietoa, kuten salasanoja. Windowsista löytyy oletuksena tietokoneiden väliseen päätetyöskentelyyn salaamaton Telnet, Linuxissa saman tehtävän hoitaa salattu SSH. SSH toimii komentoriviltä, joten sen käyttö edellyttää komentorivin käytön tuntemista. SSH:ta voi myös käyttää tiedostojen siirtoon salatusti scp-komennolla, mutta tähän ja muihin komentorivikäskyihin tutustutaan vasta kurssin loppupuolella. KGet Joskus on tarvetta ladata Internetistä suuria tiedostoja, mutta yhteyden hitauden takia ei ole mahdollista ladata tiedostoa yhdellä kertaa. Silloin tiedoston sijainti annetaan KGet-ohjelmalle joka sitten lataa tiedostoa pikkuhiljaa aina Internetyhteyden ollessa auki. Kopete Linuxista löytyy myös useita pikaviestinohjelmia, eli Messengerin tai ICQ:n kaltaisia ohjelmia. Yksi niistä on Kopete, jonka paras puoli on se, että se tukee useita eri pikaviestinprotokollia. Eli samalla ohjelmalla voit käyttää esimerkiksi MSN- ja ICQ-verkkoja samaan aikaan. Tämä on avoimelle lähdekoodille tyypillistä vapautta! Etätyöpöytäyhteysja tiedostojenjakaminen Yksi esimerkki siitä miten Linux on suunniteltu käytettäväksi verkossa on se, miten helposti sillä voi toteuttaa tehokkaita etätyöpöytäyhteyksiä. Tämä tarkoittaa sitä, että pystyt avaamaan vieraan koneen työpöytänäkymän omalle koneellesi mikäli vieras kone sinut siihen on oikeuttanut. Koneita voi joko etäkatsoa tai etäkäyttää. Etäkäytössä voidaan vieraan ruudun lisäksi myös hallita sen näppäimistöä ja hiirtä. Koneesta, jonka työpöytää halutaan etäkatsoa/käyttää, on tehtävä ns. kutsu. Ohjelmalla Työpöytien jako voidaan luoda tunnin voimassa olevia kutsuja joista käy vastaanottajalle ilmi missä koneessa on kutsu auki ja mikä on kutsun salasana. Etäkäyttävästä koneesta on käynnistettävä ohjelma Etätyöpöytäyhteys jolle annetaan sen koneen osoite ja kutsun salasana, jonka työpöytää halutaan päästä katsomaan/käyttämään. Kun kutsuttu yrittää avata yhteyden, kutsujan ruudulle ilmestyy ilmoitus jossa varmistetaan että työpöydälle halutaan vierailija ja valitaan, halutaanko sallita vain etäkatsominen vai myös etäkäyttö. Yhteyden ollessa auki paneelissa näkyy silmäikoni. Samaisesta ikonista kutsuja voi halutessaan katkaista yhteyden. KDE:ssa myös tiedostojen jakaminen lähiverkossa on äärimmäisen helppoa. Heti kun ylikäyttäjä on KDE:n Ohjauskeskuksesta sallinut tiedostojen jaon verkossa, voivat kaikki käyttäjät jakaa minkä tahansa oman kotihakemistonsa alla sijaitsevan hakemiston yksinkertaisesti napsauttamalla tiedostoa oikeanpuoleisella hiirinapilla ja valitsemalla esiin tulevasta valikosta kohta Jaa. Tiedostojen jakaminen verkossa tapahtuu Samba-protokollalla, joten tiedostot näkyvät myös samassa verkossa oleville Windows-koneille. Otto Kekäläinen Sivu 8

9 Palomuuri Linuxin erikoisuuksiin kuuluu, että verkkotoiminnot on sisäänrakennettu sen ytimeen. Tällä tavalla verkkoliikenteen käsittely on mahdollisimman nopeaa ja turvallista, sillä käyttöjärjestelmän ydin ei ole riippuvainen mistään ulkopuolisista ohjelmista. Mitään erillistä palomuuriohjelmaa ei varsinaisesti tarvita, mutta ytimen oma palomuuriasetuskomento (iptables) on varsin hankala, joten useimpien kannattaa käyttää esimerkiksi graafista ohjelmaa nimeltä Guarddog, joka löytyy Mepis Linuxsista K-valikon Internet-osiosta. Se on kohtuuhyvä oletusasetuksilla, joten ohjelman avaamisen jälkeen voi suoraan napsauttaa Ok. Virustorjuntaohjelmia nimenomaan Linuxille ei ole, eikä niitä tarvita, mutta on olemassa joitakin virustorjuntaohjelmia joilla Linux-palvelinkoneet voivat suodattaa viruksia Windows-koneiden välisestä liikenteestä. On huomioitava myös se tosiasia, että jatkuvasti tietokantaansa päivittävä virustorjuntaohjelma muodostaa myös itse tietoturvariskin hakiessaan verkosta päivityksiä, ilman että päivityksen aidosta alkuperästä välttämättä varmistutaan. Lisää Linuxin tietoturvasta löytyy mm. osoitteesta Toimisto-ohjelmat ja MS-Office-tiedostojen käsittely Mepis Linuxin mukana tulee suurenkin yleisön tuntema OpenOffice, johon on valmiiksi asennettu suomenkielinen Soikko-oikolukuohjelma. Tmispell-nimisen ohjelman avulla Soikkoa voi käyttää myös muissa tekstinkäsittelyohjelmissa, kuten KDE:n KOfficessa. OpenOffice on massiivinen toimisto-ohjelmisto joka muistuttaa huomattavasti MS-Officea. OpenOfficesta löytyy myös Windowsissa toimiva versio, joten siihen siirtyminen on helppoa kun työkalu muistuttaa vanhaa tuttua ja Windows-käyttäjätkin voivat muokata tiedostoja. KOffice on kevyempi ja nopeampi, mutta sisältää kuitenkin olennaiset ominaisuudet. Molemmat ohjelmat osaavat lukea MS-Officella tehtyjä tiedostoja, mutta kaikki erikoismuotoilut eivät välttämättä näy oikein. Toisaalta esimerkiksi MS-Wordinkään eri versio ei aina onnistu tulkitsemaan oikein kaikkia Word-tiedostoja. Microsoftin tiedostomuotoihin tallentaminenkin käy, mutta lopputulos riippuu aina käytettävissä olevan suotimen tasosta eivätkä ne ole täydellisiä. Jos halutaan viedä toimisto-ohjelman tiedosto ihan mille tahansa muulle koneelle luettavaksi, kannattaa tiedosto levittää PDF-muodossa. Tämä koskee myös muita käyttöjärjestelmiä kuin Linuxia. PDF-tiedostot näyttävät samalta kaikkialla ja niissä ei voi olla mukana makroviruksia kuten esimerkiksi MS-Wordin dokumenteissa voi olla. PDF-tiedostojen lukemiseen Windowssissa tarvitaan Adobe Acrobat Reader niminen ohjelma ja kirjoittamiseen Adobe Acrobat. Linuxissa jokin lukuohjelma on yleensä valmiina ja PDF-tiedostoja voi luoda tulostusjärjestelmän avulla. Leikepöytä KDE:n kätevimpiin ominaisuuksiin kuuluun sen kehittynyt leikepöytä. Leikepöytätyökalu pitää historiaa leikepöydän sisällöstä, joten tarvittaessa vanhoja kopiointeja voi aktivoida leikepöydälle tarvittaessa. Linuxissa kopiointi tapahtuu automaattisesti kun tekstiä valitaan ( maalataan ) hiirellä. Liittäminen tapahtuu keskimmäistä hiirinappia painamalla (tai jos hiiressä on vain kaksi painiketta on niitä painettava samanaikaisesti). MS-Windowsista tutut näppäinlyhenteet Ctrl+C ja Ctrl+V toimivat myös KDE:ssä. Tulostaminen Ennen tulostamista on sinun asennettava tulostimesi toimimaan Linuxissa. Lopputulos riippuu siitä löytyykö tulostimellesi oikea ajuri. Kaupasta ostetun tulostimen mukana on varmisti toimitettu ajurit, mutta ne toimivat useimmiten vain Windows- tai Mac-ympäristössä. Jos Linux-ajuria ei löydy, et saa tulostintasi toimimaan ainakaan täydellisesti, mutta läheisen mallin ajurilla tulostin voi toimia riittävän hyvin esimerkiksi tekstin tulostamista varten. Helpointa asentaminen on, jos jakelun mukana toimitetussa tulostusjärjestelmässä on valmiiksi tulostimesi ajuri. Tulostimen asennus aloitetaan avaamalla Tulostuksenhallinta ja sieltä napsauttamalla Lisää tulostin jonka jälkeen seuraa graafisen asennusohjelman ohjeita. Tämä KDE:n tulostuksenhallinta asentaa tulostimet useimmiten CUPSjärjestelmällä, joka mahdollistaa normaalin käytön lisäksi esimerkiksi tulostimien jakamisen verkkoon erittäin monipuolisin säädöin, kuten esimerkiksi rajatuilla käyttöoikeuksilla. Useimmat tulostimet saa asennettua varsin helposti, mutta joskus ajurivaihtoehtoja saattaa olla useita joten niitä voi joutua hieman kokeilemaan parhaimman löytämiseksi. Lisätietoa tulostamisesta osoitteesta Muut hyötyohjelmat Pieneen piirtelyyn kelpaa helppo KPaint, vaativampi graafikko haluaa Gimp:in. Yksittäisiä äänitiedostoja voi kuunnella niitä napsauttamalla, mutta jos haluaa pitää soittolistoja kannattaa ottaa käyttöön Noatun tai XMMS (jälkimmäinen on kopio WinAmp:sta ja sen kanssa täysin yhteensopiva). Videot avautuvat parhaiten Xine tai Kplayer soittimilla. Yksittäisten ohjelmien käyttöohjeet löydät ohjelmista itsestään valitsemalla Ohje tms. kyseisen ohjelman valikosta, mutta useimmat ovat niin helppokäyttöisiä että opit niiden käytön valikoita selaamalla ja kokeilemalla. Otto Kekäläinen Sivu 9

10 Mepis Linux, jossa avoinna Windows-osiolta Wine-emulaattorilla ajettava Miinaharava, sekä suomenkielisellä oikoluvulla varustettu OpenOffice. Huomaa myös paneelien valikot: vasemmalta ensimmäinen on K-valikko, toinen valikko näyttää kotihakemiston sisällön suoraan ja kolmas valikko näyttää www-kirjanmerkit. Windows-ohjelmienajaminenLinuxissa Viime aikoina on Linuxille kehitetty myös ns. Windows-emulaattoreita, joidenka tarjoamat rajapinnat tekevät mahdolliseksi ajaa tiettyjä Windowsin ohjelmia myös Linuxissa. Ohjelmien toimivuus tosin harvoin vastaa sitä tasoa mitä ne ovat oikeassa Windowsissa. Esimerkiksi Wine kykenee emuloimaan Windowsin versioita 3.11, 95 ja 98. WineX puolestaan on suunniteltu emuloimaan Windowsin DirectX-rajapintaa, mikä mahdollistaa Windows-pelien ajamisen Linuxissa. Kaupallisia Windows-emulaattoreita ovat CodeWeawerin Cross-over sekä NeTraversen Win4Lin. Windows-Linux-yhteistoiminta Sopivilla ohjelmilla on mahdollista lukea ja kirjoittaa Linuxin tiedostojärjestelmiä MS-Windowsista käsin. Linux osaa myös lukea ja kirjoittaa MS-Windowsin tiedostojärjestelmiä, uutta WinFS:ää lukuunottamatta. Jos on tarvetta käyttää samassa tietokoneessa jotakin tiedostoa sekä Windowsista että Linuxista käsin, kannattaa se tallentaa Windows-osiolle, jota myös Linux voi käsitellä. Windowsin osioita voi liittää Linuxiin esimerkiksi KDE:n työpöydältä löytyvällä Liitä osioita -ohjelmalla. Monista ohjelmista löytyy myös erityisiä suotimia, joita hyödyntämällä voi vanhasta Windowsohjelmasta tuoda siellä olleet tiedot uuden Linux-ohjelman käyttöön. Esimerkiksi Outlook-sähköpostiohjelman kansiot voi tuoda KMailin käyttöön valitsemalla KMail:sta Työkalut > Tuo ja siitä edelleen ohjelman neuvomalla tavalla. Tuomisen edellytyksenä on, että käyttäjä tietää missä Windowsin tiedostojärjestelmästä vanhat tiedot löytyvät. Otto Kekäläinen Sivu 10

11 Ohjelmien etsiminen ja asentaminen deb-pakettijärjestelmällä Debian-jakelun helppokäyttöisyys johtuu sen loistavasta ohjelmapakettienhallinnasta. Internetistä löytyy Debiankäyttäjille tarkoitettuja ohjelmapakettilähteitä (engl. repository) joista löytyy valmiiksi juuri Debianille pakattuja.deb päätteisiä ohjelmapaketteja. Haluttujen ohjelmapakettikokoelmien sijainnit asetetaan /etc/apt/sources.list tiedostoon ja tietokannan päivittämisen jälkeen ohjelmien etsiminen ja asentelu voi alkaa. KDE:stä löytyy KPackage sekä Synaptic joilla ohjelmistopakettihallintaa voi tehdä graafisesti. Huomioi, että asentaaksesi ohjelmia tarvitset ylikäyttäjän oikeudet. Tarkista ohjelmapakettikokoelmien Internetosoitteet asetuksista (oletukset on hyvät jos ei tiedä tarkalleen mitä haluaa). Jos haluat Debianin vakaan version paketteja, lisää lähteeksi ainakin deb ftp://ftp.fi.debian.org/debian/dist/stable main contrib non-free. Päivitä ohjelmapakettitietokanta valitsemalla Update ja eteesi avautuu lista ohjelmapaketeteista joita voit asentaa. Napsauttamalla ohjelmapaketin nimeä saat auki kuvauksen paketin sisällöstä. Kun olet valinnut haluamasi ohjelmapaketit, valitse Execute ja ohjelma hoitaa loput puolestasi. Jos kaikki toimii (yleensä toimii sillä ohjelmapakettienhallinta hoitaa automaattisesti versioriippuvuus- ja ristiriita-asiat) löytyvät asennetut ohjelmat nyt käynnistysvalikosta. Ohjelmapakettien poistaminen toimii samalla tavalla, eli etsit ne ohjelmapakettitietokannasta asennettujen ohjelmien joukosta ja valitset ne poistettavaksi. Seuraavan kerran kun asennusrutiini ajetaan, se sekä poistaa vanhat että asentaa uudet ohjelmapaketit automaattisesti. Toiminto Upgrade merkkaa automaattisesti kaikki ohjelmat päivitettäväksi, joista löytyy uudempi versio jostakin ohjelmapakettilähteestä. Jos graafiset ohjelmat pettävät, voi ohjelmapakettihallintaa tehdä komentorivistä ohjelmalla apt-get (lisätietoja komennolla man apt-get). Debianiin käy vain deb-päätteiset paketit, mutta rpm-paketteja voi silti yrittää asentaa alien-ohjelmalla, esim. komennolla alien -i abcd_efgh.rpm. Huomaa ohjelmapakettien pieni koko. Linuxin järkevän rakenteen takia ohjelmat eivät tarvitse omia suuria ohjelmakirjastoja, vaan ne hyödyntävät käyttöjärjestelmästä valmiiksi löytyviä ohjelmakirjastoja. Tiedostosidoksia, eli millä ohjelmalla järjestelmän pitäisi yrittää avata mikäkin tiedostotyyppi, voi asettaa KDE:n Ohjauspaneelista. KDE:n muokkaaminen, työympäristön parantaminen KDE tarjoaa loputtomat mahdollisuudet säätä sitä ja muokata työpöydän ulkonäöstä ja toiminnasta itselleen mieluisan. Suurin osa asetuksista löytyy Ohjauskeskuksesta mutta kaikkea näkyvää kannattaa napsauttaa hiiren kakkospainikkeella Otto Kekäläinen Sivu 11

12 ja katsoa onko esiin tulevassa valikossa jotakin Lisää/Muokkaa/Aseta-tomintoa. Kokeile myös mitä hiiren keskimmäinen painike tekee! Napsauta vaikka ikkunan suurennus/pienennyspainiketta hiiren keskimmäisellä tai kakkospainikkeella. Vaikein asia, mutta usein hyvinkin tarpeellinen, on tiedostosidosten muuttaminen. Graafisissa käyttöympäristöissä on aina määritelty, millä ohjelmalla minkäkin tiedosto tulisi avata, eli mitä tapahtuu jos vaikkapa kuvatiedostoa napsauttaa. KDE:ssa voi tiedoston avaamisen käyttää muuta kuin oletusohjelmaa napsauttamalla tiedostoikonia hiiren kakkosnapilla ja valitsemalla auki tulevasta valikosta Avaa ohjelmalla ja edelleen valitsemalla ohjelmapuusta sopiva ohjelma. Käyttäjän pitää itse tietää mikä ohjelma kykenee avaamaan mitäkin, sillä esimerkiksi piirto-ohjelma tuskin osaa avata esimerkiksi laskentataulukkoa. Tiedostosidoksia voi myös asettaa pysyvästi ja yleisesti KDE:n Ohjauskeskuksesta valitsemalla KDE-komponentit ja Tiedostosidokset. Omalta työpöydältäni ja paneelista olen poistanut kaikki tarpeettomat kuvakkeet. Tilalle olen laittanut mm. mahdollisuuden selata kirjanmerkkejä suoraan paneelista sekä sovelmia joista näkyy tietokoneen kuormitusprosentti ja verkkoyhteyden käyttöprosentti. Lisäksi käytössäni on Leikepöytätyökalu joka tallentaa väliaikaisesti viimeiset 10 kopioitua tekstiä. Toiminto jota jatkuvasti käytän, on KDE:n Alt+F2-valikko. Kokeile itse! Paina Alt+F2 ja kirjoita aukeavaan ikkunaan ohjelman nimi, www- tai sähköpostiosoite, gg: hakusana tai mitä tahansa ja katso mitä tapahtuu. Kokeile myös mitä tapahtuu kun painat ikkunan suurennus/pienennys-painiketta hiiren kakkospainikkeella tai keskimmäisellä painikkeella. Lisää vinkkejä voit lukea valitsemalla ohjelmien Ohje-valikoista kohta Vihjeet. Lisää pikanäppäimiä löydät Ohjauskeskuksen osastosta Alueellinen käytettävyys ja edelleen Näppäimistön pikavalinnat. Muiden työpöytiä voi katsella ja grafiikkakomponentteja kopioida osoitteesta Komentorivi Komentorivi, eli terminaali, komentokehote, konsoli, pääteikkuna tms. on hyvä tuntea mikäli graafinen järjestelmä jostain syystä pettää. Sen saat auki paitsi avaamalla terminaaliohjelman, myös vaihtamalla konsolia Ctrl+Alt+F1 - F5 näppäinyhdistelmillä. Takaisin graafiseen konsoliin pääset valitsemalla Ctrl+Alt+F7. Monet käyttävät komentoriviä myös siksi, että kirjoittaminen on hiirellä toimimista huomattavasti nopeampaa. Esimerkiksi yllä esitelty ohjelmien asennus komentorivistä voisi näyttää tältä: apt-get update päivittää ohjelmapakettitietokannan apt-cache search movie player etsii ohjelmapakettia kannasta apt-cache show kpalyer näyttää tiedot ohjelmapaketista apt-get install kplayer asentaa ohjelmapaketin Peruskomentoja ovat: cd /home/demo/desktop vaihtaa sijainnin hakemistoon /home/demo/desktop ls näyttää hakemistolistauksen ls -la grep fstab täydellinen hakemistolistaus, poimi tiedostonimet joissa esiintyy teksti fstab su - sisäänkirjautuu ylikäyttäjänä jättäen vanhan istunnon auki exit uloskirjautuminen käytössäolevasta istunnosta whoami näyttää käytössäolevan käyttäjätunnuksen mkdir /windows luo juurihakemiston alle hakemiston windows rm -r /home/demo poistaa hakemiston demo alihakemistoineen mount /dev/hda1 /windows liittää osion hda1 liitoshakemistoon windows man mount näyttää mount-komennon manuaalisivun, katso myös komento info diff yksi kaksi vertailee ja näyttää tiedostojen yksi ja kaksi eroavaisuudet locate fstab etsii tiedostoa fstab (perustuu tietokantaa, joten toiminta erittäin nopeaa) updatedb päivittää locate komennon käyttämän tietokannan joe /etc/apt/sources.list avaa sources.list tiedoston joe-editorilla Komentoja kun joe-editori on päällä Ctrl+C poistuu editorista Ctrl+K+X tallentaa ja poistuu editorista Ctrl+H näyttää ohjetekstin Komentoriviä käytettäessä voi useimmiten selata vanhoja komentoja nuolinäppäimillä. Näytöllä olleita tekstejä voi selata painamalla Shift+PageUp ylös. Käynnissä olevan ohjelman voi usein keskeyttää painamalla q (sanasta Quit) tai jos se ei toimi niin kokeile Ctrl+C. Jos tiedostonimeä kirjoittaessa painaa tabulaattoria komentorivi etsii samanalkuisia Otto Kekäläinen Sivu 12

13 tiedostoja ja yrittää täyttää loput tiedostonimestä. Jos mitään ei tapahdu tabulaattoria painettaessa, paina kahdesti jolloin kaikki sopivat vaihtoehdot näytetään. Linux, avoin lähdekoodi ja tulevaisuus Useimmilla tälle kurssille osallistuvista on varmasti jonkinlainen usko siihen, että Linux yleistyy tulevaisuudessa huomattavasti myös työpöytäkäytössä vapauttaen sekä yksityiset ihmiset että yritykset Microsoftin ikeestä. Linux on jo pitkään ollut yleinen monissa luotettavuutta vaativissa järjestelmissä syrjäyttäen kalliit vastaavat UNIX-järjestelmät. Internetin palvelimista enemmistö käyttää Linuxia, vaikkakin Microsoftin IIS on erittäin suosittu, sillä Linux on turvallisempi, suorituskykyisempi ja helpommin muokattavissa kunkin omiin tarpeisiin. Työpöytiä Linux ei vielä ole vallannut sillä Microsoftin asema on varsin vankkumaton. Kaikki tuntevat Windowsin ja osaavat käyttää sitä, eikä Linux-puolella ole edes ollut vastaavan tasoisia hyötyohjelmia kuin vasta viime vuosina. Olen kuitenkin varma, että Windowsin kalleus ja virusongelmat motivoivat erityisesti yrityksiä etsimään luotettavampia, turvallisempia, halvempia, helpommin ylläpidettäviä ja muokattavampia ratkaisuja. Linux on näitä kaikkia. Akateeminentausta Tietokoneet, käyttöjärjestelmät ja ohjelmat olivat pitkään pääasiallisesti valtioiden ja yliopistojen käytössä, yritysmaailmassa maaginen ATK yleistyi vasta 1960-luvun lopusta alkaen. Valtioiden, eli lähinnä näiden sotaministeriöiden, kehittämiä ohjelmia ei levitetty lainkaan ja yliopistopuolella taas ohjelmia levitettiin kuin mitä tahansa muuta akateemista tutkimusmateriaalia. Ohjelmat olivat siis alun perin akateemisen taustansa takia ilmaisia ja vasta yritysmaailman tullessa mukaan ohjelmista tuli kaupallisia, myytäviä tuotteita. Akateeminen maailma järjestäytyi mielestään epäoikeudenmukaista tapaa vastaan ettei materiaalittoman hyödykkeen kopioimista saisi rajoittaa keinotekoisesti. Rahamaailma kuitenkin voitti kuten tiedämme, ja lopputuloksena maailman rikkaimmaksi mieheksi julistettiin vuonna 2000 mies, joka tienasi rahansa myymällä käyttöjärjestelmää, joka ei edes täytä oikean käyttöjärjestelmän määritelmää. Käyttöjärjestelmä nimittäin on se osa tietokoneesta, joka hallitsee koko tietokonetta ja jakaa suoritettaville ohjelmille ainoastaan niitä resursseja, joita se tarvitsee, kuten muistia, kirjoitusoikeus johonkin tiedostoon, mahdollisuus piirtää näytölle jne. Windowsissa käyttöjärjestelmä esittäytyy lähinnä yhtenä ohjelmana muiden joukossa jonka päätehtävänä on näyttää käyttäjälle mitä ohjelmia koneessa on. Jokainen ohjelma joka ajetaan voi tehdä ihan mitä tahansa, esimerkiksi tuhota kovalevyn tai lähettää itsestään kopioita sähköpostissa. Jos jokin ohjelma tekee suoritusvirheen ja kaatuu, se useimmiten kaataa koko koneen. Jos virus (sekin on vain ohjelma) suoritetaan järjestelmässä, voivat seuraukset olla tuhoisat. Uudemmat Windows NT-sarjan käyttöjärjestelmät ovat tosin kehittyneempiä, mutta Microsoftin käyttöehdoissa sanotaan vieläkin ettei Windowsia saisi käyttää kriittisissä kohteissa kuten sairaaloissa tai ydinvoimaloissa. Kriittisissä kohteissa käytetään yleensä jotakin Unix-varianttia, johon Linux myös lukeutuu. Akateeminen maailma kuitenkin jatkoi omien ohjelmiensa kehittelyä ohjelmistoyhtiöiden rinnalla ja niin myös eräs Helsingin Yliopistossa opiskeleva Linus Torvalds. Internetin välityksellä Torvalds oli yhteydessä amerikkalaisiin ja yhdistämällä hänen kehittämä ytimensä amerikkalaisten tekemiin muihin osiin vuonna 1991 luotiin uusi käyttöjärjestelmä joka nopeasti saavutti suosiota. Käyttöjärjestelmän nimeksi tuli osiensa mukaan GNU/Linux, meille tuttavallisemmin vain Linux. Vaikka Linux tänä päivänä edustaa uutta tekniikkaa ja ajattelutapaa, on sen taustalla kuitenkin huomattavasti vanhempi lähinnä amerikkalaisista akateemikoista koostuva yhteisö. Nykyisin Linuxin ja muidenkin avoimen lähdekoodin projekteihin osallistuu erittäin laaja, kirjava ja kansainvälinen yhteisö, joista jotkut ovat järjestäytyneet Free Software Foundationin kaltaisiin järjestöihin (www.fsf.org) jotta koodin kirjoittamisen lisäksi laki-, lisenssi-, julkisuus- ja yhteistyöasiat sujuisivat. Suomessa avointa lähdekoodia ja digitaalista sananvapautta edistää mm. ja Avoimenlähdekoodinfilosofia Avoin tai vapaa lähdekoodi (eng. Open Source, Free Software, Software Libre) on ilmaista, mutta se ei kuitenkaan ole sen päätarkoitus. Tärkeintä on mahdollisuus lukea se lähdekoodi, josta itse ohjelma on luotu. Ohjelma siis on vain sarja ykkösiä ja nollia, mutta lähdekoodi on vielä eräänlaista tekstiä, jotta sitä voisi lukea ja kirjoittaa. Jos lähdekoodi on kaikkien luettavissa ja ohjelma vapaasti testattavissa, on todennäköistä että useampi silmäpari löytää mahdollisia virheitä kuin ainoastaan ohjelman kehittänyt henkilö tai ryhmä. Lähdekoodista paljastuu heti myös jos ohjelmassa on jokin sinne tahallaan laitettu reikä ohjelman myynyttä varten jotta tämä voisi lukea asiakkaansa salaisia asiakirjoja Internetin kautta tms. Microsoftin ja Yhdysvaltain tiedustelupalvelujen kytköksistä on joskus kiistelty, mutta varmaa on ainoastaan se, ettei NSA ja CIA itse käytä Windowsia kriittisissä kohteissa. NSA jopa osallistuu SE-Linux nimisen Linuxjakelun kehittämiseen. Euroopan Unionin päämajan tietovuotojupakan jälkeen esimerkiksi Itävallan Otto Kekäläinen Sivu 13

14 valtionhallinto tarkastutti ennen uuden Windowsin ostoa Microsoftin poikkeuksellisesti toimittaman lähdekoodin, mutta mistään epäilyttävästä löydöstä ei ainakaan tiedotusvälineissä kerrottu. Itävalta sai ainakin turvallisen version. Lisäksi kun lähdekoodi on saatavilla voi ohjelmaa kehittää myös itse. Ylipäätänsä lähdekoodi mahdollistaa että ohjelman voi muokata ihan miksi tahansa haluaa ja sen jälkeen käyttää sitä missä tahansa ja kopioida sitä loputtomasti. Kysymys on siis vapaudesta ja avoimuudesta. Avoimelle lähdekoodille ei kuitenkaan voi tehdä mitä tahansa, sillä sitä julkaistaan erityisen lisenssin alaisuudessa jonka tarkoituksena on estää, ettei kerran avoimeksi tehdystä ohjelmasta voida myöhemmin tehdä mitään muuta. Yleisin lisenssi on General Public License (GPL) jonka ehdot ovat pääasiassa seuraavat: - ohjelman kehittäjä ei vastaa mistään, käyttö omalla vastuulla - jos joku julkaisee ohjelmasta parannellun version, on tämän julkaistava myös paranneltu lähdekoodi - ohjelmaa saa myydä ihan millä hinnalla tahansa, mutta myydyn ohjelman kopiointia ei voi rajoittaa ja lähdekoodi on myös toimitettava pyydettäessä - lisenssiä ei voi muuttaa Turvallisuus, edullisuus, muokattavuus, verkkokäyttö Avoimen lähdekoodin käytöstä seuraa automaattisesti että valittu ratkaisu on edullinen. Aiemmin mainitusta syystä se on useimmiten myös turvallisempi. Koska avoimen lähdekoodin ohjelmia on kehitetty toimimaan mahdollisimman hyvin kaikkialla eikä ainoastaan jonkun tietyn yrityksen tuotteiden kanssa ja koska lähdekoodin on saatavilla, on avoimen lähdekoodin ohjelmat paremmin sovitettavissa ja muokattavissa käyttökohteeseen. Ohjelmat ovat usein sellaisia, että niiden muokkaaminen jo pelkästään asetuksia säätämällä saa ne tekemään hyvin paljon asioita, eikä asetusten säätämiseksi tarvitse osata ohjelmoida lainkaan. Samoista syistä avoimen lähdekoodin ohjelmat pyrkivät noudattamaan aina yleisesti sovittuja standardeja eivätkä pakota käyttäjiään sellaisiin ratkaisuihin, että ainoastaan tietyn yrityksen valmistamat ohjelmat voisivat lukea tehtyjä dokumentteja, viestejä, musiikkitiedostoja, tietokantoja jne. Avoimen lähdekoodin käytössä on siis kysymys myös vallasta ja vapaudesta tehdä mitä kukin itse haluaa. Yritys joka antaa keskeiset tietojärjestelmänsä jonkin toisen yrityksen hoidettavaksi ei seiso vakaalla pohjalla, sillä se on aivan liian riippuvainen ulkopuolisesta tahosta liiketoimintansa ylläpitämiseksi. Siksi erityisesti julkisyhteisöiden tulisikin siirtyä käyttämään avoimia ohjelmistoja, joiden toimivuus ja kehitys ei ole yhdestä toimittajasta riippuvinen. Avoin lähdekoodi ei myöskään tavoittele mitään markkinaosuuksia eikä kehittäjillä ole mitään paineita julkaista ohjelmia ennen kuin ne ovat kokonaan valmiita ja varmasti toimivia, siis kaikin puolin laadukkaampi. On varsin ikävää ostaa kaupasta kallis ohjelma joka sisältää lukuisia virheitä eikä selvästikään ole valmis, mutta koska sillä jo ehti kirjoittaa 9000-sanaisen tekstitiedoston jota minkään muun valmistajan tekemä ohjelma ei osaa lukea, on pakko jatkaa tuotteen käyttöä. Avoimen lähdekoodin kehittäjillä on kiire kirjoittaa ainoastaan turvallisuusongelman ratkaisevaa koodia. Linuxia kannattaa käyttää avoimuuden lisäksi myös siksi, että se on teknisesti erittäin tasokas. Varsinkin organisaatio joka käyttää tietoverkkoja hyväkseen ei ole ymmärtänyt tietoverkon täyttä potentiaalia, ellei ole kokeillut Linuxia. Mikä onkaan parempi tapa lisätä työn tuottavuutta kuin käyttämällä ratkaisuja joita ovat kehittäneet sellaiset henkilöt, jotka ovat itse rakentaneet kokonaisen käyttöjärjestelmän verkossa? Tarkkojen ratkaisujen esittely ei kuulu tämän dokumentin piirin, mutta Internetistä löytää varmasti lisätietoja. Eniten rahallista säästöä saisi todennäköisesti hyödyntämällä Linux Terminal Server Project:n järjestelmiä (www.ltsp.org). Tiedon etsiminen Kaikki löytyy Internetistä. Paina Alt+F2, kirjoita gg: ja sen jälkeen mitä tahansa niin Google etsii. Kaikkien tässä asiakirjassa esiintyvien ohjelmien kotisivut ovat hyviä tietolähteitä. Lisäksi on olemassa erilaisia sähköpostilistoja, foorumeita ja vastaavia joissa ihmiset vastaavat kysymyksiisi. Erityisesti Debianin kotisivuilta löytyy paljon suomenkielistä materiaalia: Osoitteesta löydät jonkin verran suomenkielistä materiaalia ja ennen kaikkia linkkejä suomenkielille opassivuille. Myös suomenkielistä käännöstyötä tekevien sivut sisältävät mielenkiintoista tietoa: fi.openoffice.org. Jos jokin asia osoittautuu ylivoimaiseksi ongelmaksi, ja olet valmis maksamaan sen ratkaisemisesta auttaa sinua Jos etsit jotakin tiettyä ohjelmaa, -osoitteesta löydät epävirallisia ohjelmistokokoelmia. Mikäli englannin kieli on hallussa ja intoa riittää oman järjestelmän virittämiseen, vihjeitä ja hyviä artikkeleita löytyy osoitteesta Netistä löytyy dokumentaatiota erityisesti The Linux Documentation Project:in sivuilta, Katso myös Mepis Linuxin valmiita kirjanmerkkejä! Linuxissa on yleensä myös mukana jonkin verran dokumentaatiota hakemistossa /usr/share/doc/howto/. Jokaisesta ohjelmasta löytyy yleensä tietysti ohje sekä man- ja info-sivut. Otto Kekäläinen Sivu 14

15 Otto Kekäläinen Sivu 15

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...

Lisätiedot

Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet

Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Visma Nova Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Oppaan päiväys: 2.2.2012. Helpdesk: http://www.visma.fi/asiakassivut/helpdesk/ Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai

Lisätiedot

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje Tuplaturvan tilaus ja asennusohje 1. Kirjaudu lähiverkkokauppaan omilla tunnuksillasi tai luo itsellesi käyttäjätunnus rekisteröitymällä Lähiverkkokaupan käyttäjäksi. a. Käyttäjätunnus on aina sähköpostiosoitteesi.

Lisätiedot

SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015

SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015 SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015 Sisältö SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015... 1 1. Mikä Linux?... 1 2. Linuxin käyttö graafisesti... 1 3. Pari sanaa komentorivistä... 2 4. Kalapankki...

Lisätiedot

Järjestelmän asetukset. Asetustiedostojen muokkaaminen. Pääkäyttäjä eli root. Järjestelmänhallinnan työkalut

Järjestelmän asetukset. Asetustiedostojen muokkaaminen. Pääkäyttäjä eli root. Järjestelmänhallinnan työkalut Järjestelmän asetukset Järjestelmänhallinnan työkalut Ubuntussa järjestelmän hallintaan ja asetusten muokkaamiseen tarkoitetut ohjelmat on koottu Järjestelmä-valikon alle Asetukset- ja Ylläpito -alavalikoista

Lisätiedot

Salasanojen turvallinen tallentaminen KeePass ohjelmalla

Salasanojen turvallinen tallentaminen KeePass ohjelmalla Salasanojen turvallinen tallentaminen KeePass ohjelmalla KeePass on vapaasti saatavilla oleva, avoimen lähdekoodin ohjelma, jonka tarkoituksena on auttaa salasanojen hallinnassa. Tämä KeePass ohje on päivitetty

Lisätiedot

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012 Tiedostot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi työpöydältä raahata

Lisätiedot

lizengo Asennusopas Windows: in kopioiminen

lizengo Asennusopas Windows: in kopioiminen lizengo Asennusopas Windows: in kopioiminen Windows: in kopioiminen lizengo Asennusopas Klikkaa sitä Windows-versiota, jonka haluat kopioida USB-tikulle, niin pääset suoraan oikeaan oppaaseen. Windows

Lisätiedot

Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon

Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon 1. Jos koneellesi ei vielä ole asennettu Open Office ohjelmaa, voit ladata sen linkistä joka löytyy Arkisto => Asiakirjapohjat sivulta seuran kotisivuilta. Jos ohjelma

Lisätiedot

AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE

AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE OHJEITA MOODLEN KÄYTTÖÖN Moodle on avoimeen lähdekoodiin perustuva verkko-oppimisympäristö. Omalta Moodlealueeltasi löydät kurssin materiaalit, tehtävät, uutiset/tiedotteet,

Lisätiedot

PortableApps.com ilmaisohjelmien asennus ja käyttö muistitikulla

PortableApps.com ilmaisohjelmien asennus ja käyttö muistitikulla PortableApps.com ilmaisohjelmien asennus ja käyttö muistitikulla 29.11.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Luennon materiaali PDF-tiedostona: opi.opisto.hel.fi/mikko PortableApps.com Mahdollistaa ilmaisohjelmien

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Opiskelijoiden OneDriveohje Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Ohjeen nimi Opiskelijoiden OneDrive-ohje Vastuuhenkilö Mari Jokiniemi

Lisätiedot

Sivu 1 / 11 08.01.2013 Viikin kirjasto / Roni Rauramo

Sivu 1 / 11 08.01.2013 Viikin kirjasto / Roni Rauramo Sivu 1 / 11 Kuvien siirto kamerasta Lyhyesti Tämän oppaan avulla voit: - käyttää tietokoneen omaa automaattista kopiointiin tai siirtoon tarkoitettua toimintaa kuvien siirtoon kamerasta tai muistikortista

Lisätiedot

Kirkkopalvelut Office365, Opiskelijan ohje 1 / 17 IT Juha Nalli 22.12.2015

Kirkkopalvelut Office365, Opiskelijan ohje 1 / 17 IT Juha Nalli 22.12.2015 Kirkkopalvelut Office365, Opiskelijan ohje 1 / 17 Oppilaat saavat vuoden 2016 alusta käyttöönsä oppilaitoksen sähköpostin ja muita palveluita Microsoftin Office365:sta. Oppilaiden sähköposti on muotoa

Lisätiedot

TRUST AMI MOUSE WIRELESS 300

TRUST AMI MOUSE WIRELESS 300 TRUST AMI MOUSE WIRELESS 300 Pika-asennusohje Versio 1.0 1 1. Johdanto Tämä käyttöohje on tarkoitettu Trust Ami Mouse Wireless 300 -tuotteen käyttäjille.voit liikkua hiiren avulla kaikissa lempisovelluksissasi

Lisätiedot

Lahden Teho-Opetus Oy. Opetusohjelmien Palvelinohjelma. Käyttö- ja asennusohjeet

Lahden Teho-Opetus Oy. Opetusohjelmien Palvelinohjelma. Käyttö- ja asennusohjeet Lahden Teho-Opetus Oy Opetusohjelmien Palvelinohjelma Käyttö- ja asennusohjeet YLEISTÄ Lahden Teho-Opetus Oy:n opetusohjelmia voidaan nyt käyttää verkon välityksellä siten, että itse opetusohjelma asennetaan

Lisätiedot

Peltotuki Pron Lohkotietopankkimoduli tärkkelysperunalle

Peltotuki Pron Lohkotietopankkimoduli tärkkelysperunalle Peltotuki Pron Lohkotietopankkimoduli tärkkelysperunalle Versio 2008.1 15.10.2008 ohje 15.10.2008 Asennus, käyttöönotto ja päätoiminnot Ohjelmiston tarkoitus Ohjelmiston tarkoitus on yhdistää Peltotuki

Lisätiedot

Kopiodaksesi, leikataksesi ja liittääksesi helpointa on käyttää näppäimistön pikavalintoja:

Kopiodaksesi, leikataksesi ja liittääksesi helpointa on käyttää näppäimistön pikavalintoja: Ohjeita järjestöpankin käytön tueksi Huomioitavaa:... 1 1 Sisäänkirjautuminen... 2 2 Sivun/henkilökortin muokkaaminen... 2 3 Uutisen/sivun/tapahtuman, tms. lisääminen... 3 4 Uutisen/tapahtuman saaminen

Lisätiedot

Siirtyminen Outlook 2010 -versioon

Siirtyminen Outlook 2010 -versioon Tämän oppaan sisältö Microsoft Microsoft Outlook 2010 näyttää hyvin erilaiselta kuin Outlook 2003. Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa uuden ohjelman opiskelua. Seuraavassa on tietoja uuden käyttöliittymän

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄN TEKNINEN KÄYTTÖOHJE

JÄRJESTELMÄN TEKNINEN KÄYTTÖOHJE JÄRJESTELMÄN TEKNINEN KÄYTTÖOHJE TEKNINEN OHJE OSAAJAPLUS- JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖN OsaajaPlus -järjestelmä on luotu siten, että sen käyttöön tarvittavat ohjelmat ovat maksutta ladattavissa internetistä.

Lisätiedot

Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet

Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet Sisällysluettelo Julkaisujärjestelmä hallinta... 3 Joomla-järjestelmän ylävalikolla on seuraavia:... 3 Valikot... 4 Kategoriat ja artikkelit... 5 Lisäosat ja moduulien

Lisätiedot

Epooqin perusominaisuudet

Epooqin perusominaisuudet Epooqin perusominaisuudet Huom! Epooqia käytettäessä on suositeltavaa käyttää Firefox -selainta. Chrome toimii myös, mutta eräissä asioissa, kuten äänittämisessä, voi esiintyä ongelmia. Internet Exploreria

Lisätiedot

Aditro Tikon ostolaskujen käsittely versio SP1

Aditro Tikon ostolaskujen käsittely versio SP1 Toukokuu 2012 1 (8) Aditro versio 6.1.2 SP1 Päivitysohje Toukokuu 2012 2 (8) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku... 3 1.2. Application Pool Identity...

Lisätiedot

Uuden Peda.netin käyttöönotto

Uuden Peda.netin käyttöönotto Sisällysluettelo Uuden Peda.netin käyttöönotto...2 Sisään- ja uloskirjautuminen...2 OmaTila...3 Peda.netin yleisrakenne...4 Työvälineet - Sivut...5 Sivun lisääminen omaan profiiliin:...5 Sivun poistaminen

Lisätiedot

niissä olevan viallisen zlib-koodin takia. Spectra Linux 1.2:n kerneleissä tämä vika on korjattu. Raimo Koski

niissä olevan viallisen zlib-koodin takia. Spectra Linux 1.2:n kerneleissä tämä vika on korjattu. Raimo Koski Lisäohjelmalevy Lisäohjelmalevy on pyritty tekemään erittäin helpoksi käyttää. Ohjelmat käynnistyvät tai asentuvat yhdellä hiiren näpäytyksellä. Lisäksi levyllä on kolme eri ajokelpoista versiota OpenOfficesta.

Lisätiedot

Tekstinkäsittelystä. H4: Tekstinkäsittelyn perusharjoitus. Toimisto ohjelmista

Tekstinkäsittelystä. H4: Tekstinkäsittelyn perusharjoitus. Toimisto ohjelmista Tekstinkäsittelystä Toimisto ohjelmista OpenOffice vs. LibreOffice ODF (Open Document Format for Office Applications) LibreOfficen + ohjepaketti + kielityökalujen asennus Word 2003 vs. Word 2007 vs. Word

Lisätiedot

TRUST WIRELESS KEYBOARD & MOUSE

TRUST WIRELESS KEYBOARD & MOUSE TRUST WIRELESS KEYBOARD & MOUSE Pika-asennusohje Versio 1.0 1 1. Johdanto Tämä käyttöohje on tarkoitettu Trust Wireless Keyboard & Mouse -tuotteiden käyttäjille. Jos kaipaat lisäapua, voit ottaa yhteyttä

Lisätiedot

TRUST WIRELESS KEYBOARD

TRUST WIRELESS KEYBOARD TRUST WIRELESS KEYBOARD Pika-asennusohje Versio 1.0 1 1. Johdanto Tämä käyttöohje on tarkoitettu Trust Wireless Keyboard -tuotteen käyttäjille. Ota ongelmatilanteissa yhteyttä yhteen Trustin asiakaspalvelukeskuksista.

Lisätiedot

Webinaariin liittyminen Skype for

Webinaariin liittyminen Skype for Webinaariin liittyminen Skype for Business Web Appin kautta Ohjeet Sähköpostin Liity webinaariin tästä -linkki Kun klikkaat Osallistumisohjeet webinaariin -sähköpostiviestissä olevaa Liity webinaariin

Lisätiedot

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU ,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU Tässä pääsette tutustumaan Internet Explorerin (IE) käyttöön. Muitakin selainversioita löytyy, kuten esimerkiksi Netscape, Opera ja Mozilla. Näiden muiden selainten

Lisätiedot

1 Tivax Professional 4.5

1 Tivax Professional 4.5 Tivax Professional 4.5 1 1 Tivax Professional 4.5 1.1 Tivax ohjelman asentaminen TivaxProfessional versio 4.5 asennetaan joko CD:ltä tai lataamalla asennustiedosto Internetistä. Asennus CD:ltä: Asennusohjelma

Lisätiedot

Nettiposti. Nettiposti käyttöohje

Nettiposti. Nettiposti käyttöohje YKSIKÄÄN ASIAKAS EI OLE MEILLE LIIAN PIENI TAI MIKÄÄN HAASTE LIIAN SUURI. Nettiposti Nettiposti käyttöohje Tässä käyttöohjeessa kuvataan selainkäyttöisen Nettiposti sähköpostiohjelman toiminnot. Käyttöohje

Lisätiedot

Omahallinta.fi itsepalvelusivusto

Omahallinta.fi itsepalvelusivusto Turvapaketti Asennusohje 04/2016 Omahallinta.fi itsepalvelusivusto Kirjautuminen Palveluun kirjaudutaan osoitteessa https://oma.ipp.fi/ Palvelun käyttökielien valintapainikkeet (suomi/ruotsi) Käyttäjätunnus

Lisätiedot

Fiscal INFO TV -ohjelmisto koostuu kolmesta yksittäisestä ohjelmasta, Fiscal Media Player, Fiscal Media Manager ja Fiscal Media Server.

Fiscal INFO TV -ohjelmisto koostuu kolmesta yksittäisestä ohjelmasta, Fiscal Media Player, Fiscal Media Manager ja Fiscal Media Server. PIKA-ALOITUSOPAS Fiscal INFO TV -ohjelmisto koostuu kolmesta yksittäisestä ohjelmasta, Fiscal Media Player, Fiscal Media Manager ja Fiscal Media Server. Fiscal Media Manager -ohjelmalla tehdään kalenteri,

Lisätiedot

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3.1 Laajakaistaliittymän asetusten tarkistus / Windows XP Seuraavien ohjeiden avulla tarkistat Windows XP -käyttöjärjestelmien asetukset ja luot Internet-yhteyden.

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena tai etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

Trust Gamer Kit PCI TRUST GAMER KIT PCI. Pika-asennusohje. Versio 1.0

Trust Gamer Kit PCI TRUST GAMER KIT PCI. Pika-asennusohje. Versio 1.0 TRUST GAMER KIT PCI Pika-asennusohje Versio 1.0 1 1. Johdanto Tämä käyttöohje on tarkoitettu Trust Gamer Kit PCI -tuotteen käyttäjille. Tuotteen asentamisessa tarvitaan jonkin verran kokemusta tietokoneista.

Lisätiedot

Ulkoiset laitteet Käyttöopas

Ulkoiset laitteet Käyttöopas Ulkoiset laitteet Käyttöopas Copyright 2008 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan

Lisätiedot

Näin asennat Windows käyttöjärjestelmän virtuaalikoneeseen

Näin asennat Windows käyttöjärjestelmän virtuaalikoneeseen Näillä ohjeilla asennat Microsoft Windows 3.11 tai Microsoft Windows 3.1 -käyttöjärjestelmän Virtual PC 2007 -virtuaalikoneeseen. Huomioi, että voidaksesi asentaa Windows-käyttöjärjestelmän virtuaalikoneeseen,

Lisätiedot

Microsoft Lync 2013. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy

Microsoft Lync 2013. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Microsoft Lync 2013 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Ohjeen nimi Microsoft Lync 2013 Vastuuhenkilö Mari Jokiniemi ja Sirpa Kemppainen

Lisätiedot

DNA Prepaid WLAN Mokkula

DNA Prepaid WLAN Mokkula DNA Prepaid WLAN Mokkula Mokkula käyttää normaalikokoista / suurempaa SIM-korttia. Irrota SIM-kortti kokonaisena ja laita se Mokkulaan alla olevan kuvan mukaisesti. Jos irrotat vahingossa pienemmän SIM-kortin,

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Ubuntu Yukun Zhou 2014 Yukun Zhou Harjoitustyö 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. JULKAISUT... 3 3. SUOSIO... 4 4. ASENNUS... 4 5. TURVALLISUUS... 4 6. PAKETTIENHALLINTA...

Lisätiedot

TRUST FLAT SCAN USB 19200

TRUST FLAT SCAN USB 19200 TRUST FLAT SCAN USB 19200 Pika-asennusohje Versio 1.0 1 1. Johdanto Tämä käyttöohje on tarkoitettu Trust Flat Scan USB 19200 - tuotteen käyttäjille. Tuotteen asentamisessa ei tarvita mitään erityisiä ennakkotietoja

Lisätiedot

Sisältö Tervetuloa Linuxin käyttäjäksi Olet tässä

Sisältö Tervetuloa Linuxin käyttäjäksi Olet tässä Sisältö 1 Tervetuloa Linuxin käyttäjäksi 1 1.1 Ympäristöasiaa...................................... 2 1.2 Juurta jaksaen...................................... 5 1.3 Lopetus..........................................

Lisätiedot

Skype for Business pikaohje

Skype for Business pikaohje Skype for Business pikaohje Sisällys KOKOUSKUTSU... 2 ENNEN ENSIMMÄISEN KOKOUKSEN ALKUA... 4 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN SKYPE FOR BUSINEKSELLA... 5 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN SELAIMEN KAUTTA... 6 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN

Lisätiedot

Bluetooth-paritus. Käyttöopas

Bluetooth-paritus. Käyttöopas Bluetooth-paritus Käyttöopas Copyright 2012, 2016 HP Development Company, L.P. Microsoft, Windows ja Windows Vista ovat Microsoft Corporationin Yhdysvalloissa rekisteröimiä tavaramerkkejä. Bluetooth on

Lisätiedot

Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje Mac

Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje Mac Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje Mac Fujitsun mpollux DigiSign Client on kortinlukijaohjelmisto, jonka avulla voit kirjautua luotettavasti ja turvallisesti organisaation tietoverkkoon tai sähköiseen

Lisätiedot

OPTIMAverkko-oppimisalusta KÄYTTÖOPAS OPISKELIJALLE. Riitta Tammenoksa Pertti Heikkilä 10.11.2006 Versio 0.2 (luonnos)

OPTIMAverkko-oppimisalusta KÄYTTÖOPAS OPISKELIJALLE. Riitta Tammenoksa Pertti Heikkilä 10.11.2006 Versio 0.2 (luonnos) OPTIMAverkko-oppimisalusta KÄYTTÖOPAS OPISKELIJALLE Riitta Tammenoksa Pertti Heikkilä 10.11.2006 Versio 0.2 (luonnos) 1 (18) SISÄLTÖ 1 Optimaan kirjautuminen... 2 2 Salasanan vaihto... 2 3 Optiman sivujen

Lisätiedot

Adobe Digital Editions -ohjeet

Adobe Digital Editions -ohjeet Adobe Digital Editions -ohjeet Adobe Digital Editions on Adoben e-kirjojen lukemiseen tarkoitettu kevyt erillinen lukuohjelma, joka on ollut käytössä Adobe Reader -ohjelman 8-versiosta alkaen. Ohjelman

Lisätiedot

Ti LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi. X Window System. Jukka Lankinen

Ti LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi. X Window System. Jukka Lankinen Ti5316800 LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi X Window System Jukka Lankinen 2007-2008 Sisällys Esitys vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mikä on X Window System? Minkälainen X on? Mistä sen saa? Miten X:ää käytetään?

Lisätiedot

Ohjelmistopäivitykset Käyttöopas

Ohjelmistopäivitykset Käyttöopas Ohjelmistopäivitykset Käyttöopas Copyright 2008, 2009 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Windows on Microsoft Corporationin Yhdysvalloissa rekisteröimä tavaramerkki. Tässä olevat tiedot voivat muuttua

Lisätiedot

Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje - Windows

Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje - Windows Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje - Windows Fujitsun mpollux DigiSign Client on kortinlukijaohjelmisto, jonka avulla voit kirjautua luotettavasti ja turvallisesti organisaation tietoverkkoon tai

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄTYÖKALUT SEKÄ SOVELLUSTEN POISTAMINEN

JÄRJESTELMÄTYÖKALUT SEKÄ SOVELLUSTEN POISTAMINEN JÄRJESTELMÄTYÖKALUT SEKÄ SOVELLUSTEN POISTAMINEN Tämänkertaisen tehtävän aiheena ovat sovellusten lisäys/poisto sekä Windowsin mukana tulevat järjestelmätyökalut, jotka löytyvät valinnan Käynnistä Apuohjelmat

Lisätiedot

F-Secure Mobile Security. Android

F-Secure Mobile Security. Android F-Secure Mobile Security Android F-Secure Mobile Security Sisällysluettelo 3 Sisällys Luku 1:Asennus...5 Asentaminen...6 Aktivointi...7 Luku 2:Luottamuksellisten tietojen suojaaminen...9 Anti-Theftin

Lisätiedot

TRUST SIGHT FIGHTER VIBRATION FEEDBACK & PREDATOR QZ 500

TRUST SIGHT FIGHTER VIBRATION FEEDBACK & PREDATOR QZ 500 TRUST SIGHT FIGHTER VIBRATION FEEDBACK & PREDATOR QZ 500 Pika-asennusohje Versio 1.0 1 1. Johdanto Tämä käyttöohje on tarkoitettu Trust Sight Fighter Vibration Feedback - ja Predator QZ 500 - tuotteiden

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

Liitäntä AutoFuturista Koivunen Web Shopiin

Liitäntä AutoFuturista Koivunen Web Shopiin Liitäntä AutoFuturista Koivunen Web Shopiin Päivitetty 16.3.2012 KÄYTTÖÖNOTTO 1. Päivitetään ohjelmaversio 2010.1.1 (tai uudempi) ohjelman tukisivuilta. Ohjeen julkaisuhetkellä versio löytyy tukisivujen

Lisätiedot

Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas

Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Laitteen ensimmäinen käyttöönotto 1. Aseta SIM-kortti laitteen pohjaan pyötätuen takana olevaan SIM-korttipaikkaan 2. Aseta mukana tullut ethernetkaapeli tietokoneen

Lisätiedot

Febdok 5.5.x, Varmuuskopiot OHJEISTUS

Febdok 5.5.x, Varmuuskopiot OHJEISTUS Febdok 5.5.x, Varmuuskopiot OHJEISTUS Sisällys 1 YLEISTÄ 1 2 VARMUUSKOPIOT 2 2.1 TÄYDELLINEN VARMUUSKOPIO PERUSKÄYTTÄJÄN TUNNUKSILLA 2 2.2 VARMUUSKOPIOT ADMIN TUNNUKSILLA 4 2.2.1 TÄYDELLINEN VARMUUSKOPIO

Lisätiedot

Motorola Phone Tools. Pikaopas

Motorola Phone Tools. Pikaopas Motorola Phone Tools Pikaopas Sisältö Vähimmäisvaatimukset... 2 Ennen asennusta Motorola Phone Tools... 3 Asentaminen Motorola Phone Tools... 4 Matkapuhelimen asennus ja määritys... 5 Online-rekisteröinti...

Lisätiedot

ClassPad fx-cp400 päivitys. + Manager for ClassPad II Subscription päivitys

ClassPad fx-cp400 päivitys. + Manager for ClassPad II Subscription päivitys ClassPad fx-cp400 päivitys + Manager for ClassPad II Subscription päivitys Käyttöjärjestelmän ja Add-in sovellusten päivityksestä Casio suosittelee aina viimeisimmän käyttöjärjestelmän asentamista. Tällöin

Lisätiedot

TeamViewer 11 -ohjelma etäkoulutuksissa ja tuessa

TeamViewer 11 -ohjelma etäkoulutuksissa ja tuessa TeamViewer 11 -ohjelma etäkoulutuksissa ja tuessa Asentaminen 1. Valitse osoitteessa www.teamviewer.com Lataa Versio 11. TeamViewerin asennus, vaihe 1. 2. Napauta Lataa TeamViewer 11 -linkkiä. TeamViewerin

Lisätiedot

56K ESP-2 Modem 56K ESP-2 MODEM. Pika-asennusohje. Versio 1.0

56K ESP-2 Modem 56K ESP-2 MODEM. Pika-asennusohje. Versio 1.0 56K ESP-2 MODEM Pika-asennusohje Versio 1.0 1 1. Johdanto Tämä käyttöohje on tarkoitettu modeemin 56K ESP-2 Modem käyttäjille. Tuotteen asentamisessa tai käytössä ei tarvita mitään erityisiä ennakkotietoja

Lisätiedot

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje RATKI RATKI 1.0 Käyttäjän ohje Ohje 0.5 Luottamuksellinen Vastuuhenkilö Petri Ahola Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 1.1. Kuvaus... 3 1.2. Esitiedot... 3 1.3. RATKIn käyttöoikeuksien hankinta... 3 1.4.

Lisätiedot

Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen

Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen Laitteisto ja ohjelmat Sovelton Online-kurssit käyttävät alustanaan Adobe Connect -ympäristöä. Asiakasohjelmaksi riittää pelkkä www-selain

Lisätiedot

Vapaat ohjelmat matkalla

Vapaat ohjelmat matkalla Vapaat ohjelmat matkalla Arto Teräs Finnish Linux User Group FLUG ry Teemailta Helsinki, 24.5.2010 Kalvo 1(14) Tietotekniikka (loma)matkalla Eihän lomalla tarvitse koskea tietokoneisiin.

Lisätiedot

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...

Lisätiedot

SÄHKÖPOSTIN PERUSKURSSI

SÄHKÖPOSTIN PERUSKURSSI SÄHKÖPOSTIN PERUSKURSSI HERVANNAN KIRJASTO TIETOTORI Insinöörinkatu 38 33720 Tampere 040 800 7805 tietotori.hervanta@tampere.fi LIELAHDEN KIRJASTO TIETOTORI Teivaankatu 1, Lielahtikeskus 33400 Tampere

Lisätiedot

Metsänpoika - metsästysseurojen karttaohjelma

Metsänpoika - metsästysseurojen karttaohjelma Metsänpoika - metsästysseurojen karttaohjelma Esittelyversion asentaminen: Jos asennus on toimitettu CD:llä, niin aseta levyke CD-asemaan, avaa levy ja valitse käsky "Asenna". Jos lataat ohjelman netistä,

Lisätiedot

INTERBASE 5.0 PÄIVITYS VERSIOON 5.6

INTERBASE 5.0 PÄIVITYS VERSIOON 5.6 1 INTERBASE 5.0 PÄIVITYS VERSIOON 5.6 HUOM: Tämä ohje on tarkoitettu yksittäisen koneen päivittämiseen, mikäli InterBase on asennettu serverille ota yhteys DL Software Tukeen. HUOM: Mikäli koneessasi on

Lisätiedot

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Tehtäväkuvaus Tehtävänäsi on siirtää, asentaa ja määritellä yrityksen Windows -ratkaisuihin perustuva IT-ympäristö. Käytä salasanaa Qwerty123, jos muuta ei ole pyydetty.

Lisätiedot

Pikakäyttöohje Päivitys I OHJELMAN KÄYNNISTÄMINEN SISÄLLYS

Pikakäyttöohje Päivitys I OHJELMAN KÄYNNISTÄMINEN SISÄLLYS Pikakäyttöohje Päivitys 14.11.2011 SISÄLLYS I. Ohjelman käynnistäminen II. Harjoiteltavan osa-alueen ja tehtäväsovelluksen valinta III. Tehtäväsovellusten käyttö Mallisuoritus ja tehtävän suoritusohje

Lisätiedot

Asteri Laskutus (Dos)

Asteri Laskutus (Dos) Asteri Laskutus (Dos) Vuosipäivitys 3.11.2007 Päivityksen asentaminen... 4 Uudelle koneelle siirtäminen... 6 - pikakuvake Vistan työpöydälle... 7 Tulostaminen kun tulostaminen ei onnistu... 11 - tulostaminen

Lisätiedot

1 Visma L7 päivitysaineiston nouto

1 Visma L7 päivitysaineiston nouto 1 Visma L7 päivitysaineiston nouto Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka Visma L7 -järjestelmän master-ympäristö päivitetään etäpäivitysohjelman avulla. 1.1 Etäpäivitysohjelman asennus/päivitys Saat etäpäivitysohjelman

Lisätiedot

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta.

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta. Gimp alkeet XII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 6 GIMP:in tasotyökalu Lue ensin nämä ohjeet! Harjoitus lopussa! GIMP:in tasotyökalu on nimensä mukaisesti työkalu, jolla hallitaan tasoja, niiden läpinäkyvyyttä,

Lisätiedot

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa Wilman hakemukset ja muut lomakkeet EIVÄT NÄY mobiililaitteisiin asennettavissa Wilma-sovelluksissa. Huoltajan tulee siis käyttää

Lisätiedot

Ulkoiset laitteet Käyttöopas

Ulkoiset laitteet Käyttöopas Ulkoiset laitteet Käyttöopas Copyright 2007 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan

Lisätiedot

Zimbran käyttöohje

Zimbran käyttöohje Zimbran käyttöohje ZIMBRAN KÄYTTÖOHJE 2 Sisältö 1 ZIMBRA LYHYESTI... 3 2 EDELLEENLÄHETYKSEN KYTKENTÄ... 3 3 LOMAVASTAAJA... 4 4 POSTIN SUODATTIMET... 5 5 ALLEKIRJOITUKSET... 6 6 OSOITEKIRJAN HALLINTA...

Lisätiedot

Muita kuvankäsittelyohjelmia on mm. Paint Shop Pro, Photoshop Elements, Microsoft Office Picture Manager

Muita kuvankäsittelyohjelmia on mm. Paint Shop Pro, Photoshop Elements, Microsoft Office Picture Manager Missio: 1. Asentaminen 2. Valokuvien tarkastelu, tallennus/formaatit, koko, tarkkuus, korjaukset/suotimet, rajaus 3. Kuvan luonti/työkalut (grafiikka kuvat) 4. Tekstin/grafiikan lisääminen kuviin, kuvien/grafiikan

Lisätiedot

020 7766 085 Palvelemme arkisin klo. 08:00-17:00

020 7766 085 Palvelemme arkisin klo. 08:00-17:00 020 7766 085 Palvelemme arkisin klo. 08:00-17:00 Windows Phone 8 Nokia Lumia käyttöönotto Sisällysluettelo Uuden puhelimen perusasetukset... 2 ENSI KÄYNNISTYS... 2 MICROSOFT-TILIN LUOMINEN... 3 KIRJAUTUMINEN

Lisätiedot

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.51a NOKIA 6510 -PUHELIMELLE

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.51a NOKIA 6510 -PUHELIMELLE PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.51a NOKIA 6510 -PUHELIMELLE Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. JÄRJESTELMÄVAATIMUKSET...1 3. PC SUITE -OHJELMISTON ASENTAMINEN...2

Lisätiedot

Käyttöoppaasi. SHARP MX-M260

Käyttöoppaasi. SHARP MX-M260 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle SHARP MX-M260. Löydät kysymyksiisi vastaukset SHARP MX-M260 käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot, turvallisuusohjeet,

Lisätiedot

Periaatteessa kaikki omat tiedostot suoraan oman kotihakemiston alle esimerkiksi työpöytä, dokumentit, kuvat, lataukset, musiikki,

Periaatteessa kaikki omat tiedostot suoraan oman kotihakemiston alle esimerkiksi työpöytä, dokumentit, kuvat, lataukset, musiikki, OSX -PERUSTEET TÄRKEIN EROAVAISUUS OsX:n hakemistorakenne on Unix-tyylinen Periaatteessa kaikki omat tiedostot suoraan oman kotihakemiston alle esimerkiksi työpöytä, dokumentit, kuvat, lataukset, musiikki,

Lisätiedot

Voodoo Dragon 2. Voodoo Dragon 2. Käyttöohje. Versio 1.0

Voodoo Dragon 2. Voodoo Dragon 2. Käyttöohje. Versio 1.0 Voodoo Dragon 2 Käyttöohje Versio 1.0 Tekijänoikeus Tätä käsikirjaa ei saa miltään osin kopioida tai luovuttaa missään muodossa tai millään tavalla: sähköisesti, mekaanisesti, valokopiona tai äänitteenä

Lisätiedot

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Sisäänkirjautuminen... 1 3. Palvelussa navigointi... 2 4. Laitteet... 2 5. Sisällönhallinta... 4 6. Soittolistat... 7 7. Aikataulut...

Lisätiedot

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä Nokia Lifeblog 2.5 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut

Lisätiedot

PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650

PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650 PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650 Copyright 2002 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään 9354501 Issue 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM OPTIONS FOR NOKIA 7650:N ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2014 Tiedostojen lisääminen alueelle Vaihtoehto1: Jos käytät Firefox-selainta voit vain raahata tiedoston alueelle. Laita Moodle-alueellasi muokkaustila päälle (Muokkaustila päälle -painike). Avaa koneesi Tiedostot-ikkuna

Lisätiedot

Windows. Valmistelut. Windows

Windows. Valmistelut. Windows Laiteohjelman päivittäminen vaihdettavalla objektiivilla varustetuille edistyksellisille Nikon 1 -kameroille, 1 NIKKOR -objektiiveille ja Nikon 1 -lisävarusteille Kiitos, että valitsit Nikon-tuotteen.

Lisätiedot

Office_365_loppukäyttäjän ohje. 15.5.2015 Esa Väistö

Office_365_loppukäyttäjän ohje. 15.5.2015 Esa Väistö Office_365_loppukäyttäjän ohje 15.5.2015 Esa Väistö 2 Sisällysluettelo Kuvaus... 3 Kirjautuminen Office_365:een... 3 Valikko... 4 Oppilaan näkymä alla.... 4 Opettajan näkymä alla... 4 Outlook (Oppilailla)...

Lisätiedot

Sähköpostilla tulevien hinnastojen tallentaminen

Sähköpostilla tulevien hinnastojen tallentaminen Sivu 1/5 Sähköpostilla tulevien hinnastojen tallentaminen Yleistä Sähköposti on nykyään erittäin suosittu tapa viestiä sähköisesti. Tämä johtuu useistakin hyvistä puolista. Esim. sama viesti voidaan lähettää

Lisätiedot

Office Video, pikaopas

Office Video, pikaopas Office 365 - Video, pikaopas Sisällys Palvelu... 2 Kanavan luonti... 3 Kuinka kanava kannattaa nimetä?... 4 Kanavan käyttöoikeudet... 4 Käyttöoikeustasot... 5 Videoiden lisääminen kanavalle... 6 Videon

Lisätiedot

Etäkokousohjeet HUS:n työntekijöille, joilla on Lync/Skype asennettuna työasemalle

Etäkokousohjeet HUS:n työntekijöille, joilla on Lync/Skype asennettuna työasemalle Etäkokousohjeet HUS:n työntekijöille, joilla on Lync/Skype asennettuna työasemalle Tämä ohje on tarkoitettu HUS:n sisäisille työntekijöille, eli käytössä täytyy olla HUS:n antamat tunnukset, joita käytetään

Lisätiedot

Liferay CE KÄYTTÖOHJE PÄIVITTÄJÄLLE. Content Manager. Ambientia Oy TM Ambientia

Liferay CE KÄYTTÖOHJE PÄIVITTÄJÄLLE. Content Manager. Ambientia Oy  TM Ambientia Liferay CE KÄYTTÖOHJE PÄIVITTÄJÄLLE Ambientia Oy asiakaspalvelu@ambientia.fi www.ambientia.net TM Ambientia Content Manager 2 (13) KÄYTTÖOHJE PÄIVITTÄJÄLLE, SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 2 KIRJAUTUMINEN...

Lisätiedot

TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE

TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE HERVANNAN KIRJASTON TIETOTORI Insinöörinkatu 38 33720 Tampere 040 800 7805 tietotori.hervanta@tampere.fi TALLENNETAAN MUISTIKULLE JA MUISTIKORTILLE 1 Muistitikun

Lisätiedot

QR-koodit INNOSTAVAA HAUSKAA PALJON KÄYTTÖTAPJA HELPPOA ILMAISTA MOTIVOIVAA

QR-koodit INNOSTAVAA HAUSKAA PALJON KÄYTTÖTAPJA HELPPOA ILMAISTA MOTIVOIVAA QR-koodit QR-koodit INNOSTAVAA HAUSKAA PALJON KÄYTTÖTAPJA HELPPOA MOTIVOIVAA ILMAISTA QR-koodi paljon tietoa Koodin avulla pääsee nopeasti halutulle verkkosivulle tai esim. YouTube-videoon ilman osoitteen

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

Unix-perusteet. Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet

Unix-perusteet. Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet Unix-perusteet Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet Mikä on unix? Monen käyttäjän käyttöjärjestelmä Siis monta käyttäjää ja monta ohjelmaa jokaisella Kaikkiin koneisiin mikrosta supertietokoneeseen

Lisätiedot

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin Käyttöohje Energent MagiCAD plugin Sisältö 1. Yleistä 1 Dokumentin sisältö... 1 Ohjelman asennus... 1 Vaadittavat ohjelmistot... 1 Asennus... 1 Ohjelman käynnistys... 2 2. Toiminnallisuudet 3 Insert Energent

Lisätiedot

Varmuuskopiointi ja palauttaminen Käyttöopas

Varmuuskopiointi ja palauttaminen Käyttöopas Varmuuskopiointi ja palauttaminen Käyttöopas Copyright 2009 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Windows on Microsoft Corporationin Yhdysvalloissa rekisteröimä tavaramerkki. Tässä olevat tiedot voivat

Lisätiedot