Matkaraportti: EKOkas-hankkeen ammattimatka Italiaan

Transkriptio

1 Matkaraportti: EKOkas-hankkeen ammattimatka Italiaan Anne Tillanen, Veikko Hintikainen ja Pirjo Kivijärvi MTT, Mikkeli sähköposti:

2 Vihannes- ja perunanviljelijöiden ammattimatka Italiaan Taustaa Italiasta ja sen maataloudesta Italiassa asuu noin 60,8 miljoonaa ihmistä eli reilut kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa. Maan pinta-ala on hieman Suomea pienempi eli neliökilometriä. Maatalousmaasta Italiassa on puutetta, jota lisää koko ajan kaupunkien ja muiden suurien asustuskeskuksien laajeneminen. Matkan aikana huomasi selvästi, että pellot oli valjastettu hyvin tarkkaan viljelykäyttöön. Maanviljelykäytössä peltoa on noin 17,0 miljoonaa hehtaaria (Suomessa noin 2,2 miljoonaa hehtaaria). Maatiloja on kaikkiaan kpl, joista luomutiloja on kpl. Maatiloista yli puolet eli 57,4 % sijaitsee Etelä-Italiassa, Pohjois-Italiassa 26,5 % ja Keski-Italiassa 16,1 %. Maatalous tuottaa kolme prosenttia maan varallisuudesta (BKT:sta) ja maatalouden parissa työskentelee 9 % työvoimasta. Tärkeimmät maatalousalueet Po-joen tasangon lisäksi sijaitsevat Rooman eteläpuolisten jokien laaksoissa ja Leccen alueella Italian saappaan korossa. Po-joen tasanko ja itse joki ovat Italian maa- taloustuotannolle korvaamattomat, koska joki mahdollistaa alueen keinokastelun. Po-joen laaksossa viljellään vihannesten lisäksi vehnää, maissia, sokerijuurikasta ja riisiä. Myös viiniköynnöksiä viljellään runsaasti ja Italia onkin Ranskan ohella maailman suurin viinintuottaja. Maataloustuotannon osalta Italia ei ole omavarainen, vaan esim. viljaa joudutaan tuomaan. Vihan- neksia ja hedelmiä riittää kuitenkin vientiin. Italia onkin maailman johtavia oliivien tuottajia. Muita merkittäviä tuotteita ovat tomaatti, mantelit, pähkinät sekä sitrushedelmät, jotka menestyvät hyvin maan eteläosassa. Euroopan unionin alueella Italia on vihannesten tärkein tuottajamaa. Vihanneksia viljellään ha pinta-alalla ja tuotantomäärä on noin 14 miljardia kiloa. Vihanneksista tärkein on to- maatti, jonka tuottajana Italia on EU-alueen selvästi suurin. Tomaattia tuotetaan noin 6000 milj. kg (Suomessa 39,2 milj. kg, TIKE Puutarhatilastot 2011). Erilaisten salaattien sekä parsa- ja kukkakaa- lin tuotannossa Italia on toiseksi suurin Espanjan jälkeen. Salaattien tuotantomäärä on 495 milj. kg (Suomessa 13,1 milj. kg) ja kukka- ja parsakaalien yhteensä 410 milj. kg (Suomessa 3,2 milj. kg) Muita tärkeitä avomaan vihanneksia ovat sipulit, porkkana ja paprikat. Vihannesten ja perunan viljely on Italiassa vähenemässä ja niiltä vapautuville pelloille lisätään hedelmien ja viljojen tuotantoa. Torstai Kokoonnuimme Helsinki-Vantaan lentoasemalle klo Matkalle osallistujia oli 28 henkilöä, Etelä-Savosta, Pohjois-Savosta, Etelä-Karjalasta ja Hämeestä. Lensimme Helsingistä Milanoon, jossa lentoasemalla meitä oli vastaanottamassa oppaamme Ursula Saarikoski Satriano. Lentoase- malta matkamme jatkui bussilla kohti ensimmäistä vierailukohdettamme.

3 Societa` Ortoverde, Casalpusterlengo Orto tarkoitta vihannesta ja verde vihreää. Yhtiön omistaa kolme omistajaa ja se on 10 vuotta vansekä omalta viljelmältä että eri tuottajilta lähi- ha. Yhtiöllä on oma pakkaamo, johon tuotteet tulevat seudulta, jolloin kuljetusmatkat ovat lyhyitä (lähiruokaa). Tuotantoa valvotaan koko tuotantoketjun ajan aina viljelyn suunnittelusta satoon saakka. Yrityksellä on ISO 9001:2008-laatujärjestelmä. Valmiit tuotteet markkinoidaan asiakkaille suoraan ilman välikäsiä, jolla pyritään takaamaan tuot- teiden nopea kierto ja hyvä laatu. Salaatin korjuun jälkeen tuote on kaupan hyllyllä 24 tunnin sisällä. Yhdellä yrityksen omistajista on myös supermarket, jonne menee tuotteita myyntiin. Yhtiön liikevaihto on 6 miljoonaa euroa. Työntekijöitä on viljelmällä 6 ja pakkaamossa henkilöä. Vierailuajankohtanamme yrityksen oma viljely tapahtui tunneleissa, joita on 83 kpl. Tunneleiden pinta-ala ala on yhteensä 6,5 ha. Tunneleiden pituus on 90 metriä, leveys 8 metriä ja korkeus 4,9 met- riä. Tunnelit oli sijoitettu itä-länsi suuntaisesti, jolloin tuuletuksella voidaan paremmin vaikuttaa tunneleiden lämpötilaan. Tunneleiden kasvualustat vaihdetaan keskimäärin viiden vuoden välein. Kasteluvesi pumpataan tunneleihin 50 metriä syvästä porakaivosta. Kasteluveden laatua tarkkail- laan jatkuvasti. Kastelutarpeen määrittäminen tehdään näppituntumalla. Viljely on käytännössä IP- tuotantoa, mikä mahdollistaa kemikaalien käytön, jos ei ole muita keinoja. Muuten viljellään mahdollisimman luonnonmukaisesti, käytetään mm. orgaanisia lannoitteita. Kylvöerien välillä kasioida liekittämällä, mutta huonoin tuloksin. Tunneliviljelyyn oltiin yrityksessä tyytyväisiä ja tunneleita on tarkoitus lisätä (Kuva 1. ja 2.). Ensimmäiset kylvöt tunneleihin tehdään helmikuussa ja viimeiset marraskuussa. Marraskuun kyl- vualustoja on yritetty desinfioida vöstä sato saadaan seuraavan vuoden helmikuussa. Väliajan, joulu-tammikuu, jolloin omaa tuotantoa ei ole salaatit tuodaan etelämpää Napolin alueelta. Tuotannossa oli parhaillaan eri kehitysvai- heessa olevaa baby-leaf- salaattia, tia, jonka sadonkorjuu tapahtuu koneella, kun salaattikasvusto on noin 15 cm korkeaa. Yhdestä kylvöksestä salaatista saisi useammankin sadon, mutta tällä tilalla otetaan vain yksi sato, jotta laatu olisi paras mahdollinen. Baby-leaf- salaatista korjataan tunnelissa seitsemän satoa vuodessa. Salaatin kasvuaika vaihtelee vuoden ajan mukaan vuorokautta. Baby leaf -salaattien (lattu ghino) lisäksi tilalla on viljelyssä mm. vuonankaalia (Valerianella lokorjataan koneella, jossa leikatut lehdet kulkevat hihnalla koneen takaosaan, jossa kaksi henkilöä ohjaa sadon laatikoihin (Kuva 3.). custa) ja pinaattia. Vierailun ilun aikana meille esiteltiin baby-leaf- sadon korjuuta. Sato Salaatit kuljetetaan pakkaamollekaamolle pesuun ja pakattavaksi. Kaikki tunnelit on numeroitu, jotta pakvoidaan jäljittää kasvutunneleihinsa. Tämä siksi, että jos sadossa on jo- kaamolle menevät tuotteet tain laatuvirheitä, voidaan syy helposti tarkastaa ja poistaa vialliset tuotteet myynnistä. Pääsimme vierailemaan myös yrityksen pakkaamossa. Yrityksellä on oma laatupäällikkö, joka on väitellyt tohtoriksi Kuopion yliopistossa. Pakkaamossa on käytössä pieni laboratorio omaa laadunulkopuolisiin laboratorioihin. Pak- kaamolle tulevat tuotteet (salaatit ym.) pestään verkostovedellä, ovedellä, jonka klooripitoisuus saa olla enin- valvontaa varten. Salaattinäytteitä lähetetään tutkittavaksi myös tään 0,2 %. Käytössä on viisi pesulinjaa ja kaksi pakkauslinjaa, toinen salaateille ja toinen muille vihanneksille, kuten kaalit ja retiisit. Tuotteet pakataan erikokoisiin pakkauksiin käyttäjien tarpei-

4 den mukaan. Pakatun salaatin säilyvyysajaksi ilmoitettiin kuusi vuorokautta. Tuotevaraston säilytyslämpötila on + 4⁰ C ja kosteus 80 %. Varastosta tuotteet lähtevät kylmäkuljetuksilla suoraan asi- akkaille. Tuotteiden kuljetuksissa on käytössä kierrätettävät ja kokoon taittuvat muovilaatikot, jotka paluukuljetuksissa vievät vähän tilaa (Kuva 4.).. Käyttökertojen välillä laatikot desinfioidaan. Matmyyntipakkauksia, joissa oli mm. retiisiviipaleita, kaalisuikaleita ja erilaisia sa- kaeväiksi saimme laattisekoituksia. Kuvat 1. ja 2. Kuvassa vasemmalla kaksi yrityksen omistajaa sekä neuvontajärjestön edustajia. Tulkkimme Ursula kuvassa selin. Oikealla tunneliin kylvettyä pinaattia.(kuvat: Pirjo Kivijärvi) Kuvat 3. ja 4. Baby leaf-salaatin korjuuta tunnelista ja kokoon taittuvia ja kierrätettäviä kuljetuslaa- tikoita. (Kuvat: Pirjo Kivijärvi) Tuottajien tori, Bottega della Campagna Amica, Piacenza Tuottajien tori oli suljettu asiakkailta, joten saimme rauhassa tutustua paikkaan. Myynnissä on runlihaa eri muodossa, makkaroita, juustoja, vii- nejä, vihanneksia, pastoja, jauhoja, hunajaa, mausteita ja erilaisia säilykkeitä. Tuotteita oli sekä sas valikoima eri tuotteita; parmankinkkuja, pakattua luomuna että tavanomaisesti viljeltynä. Pastat, mausteet ja jauhot oli laitettu käteviin läpinäkyviin muoviputkiin, joiden alaosasta tuotetta voitiin annostella haluttu määrä esim. paperipussiin (Kuvat 5. ja 6.). Tuotteita oli myös erilaisissa valmispaketeissa, mm. erilaisia risottoja kovissa tyhjiöpakka-

5 uksissa. Osuuskunnan jäsenet tuottavat kaupassa myynnissä olevat tuotteet. Tuottajia tuotiin esille valokuvin mm. tuorevihannes- ja hedelmätiskeillä. Osuuskunta maksaa henkilökunnan palkat. Kuvat 5. ja 6. Tuottajatorin runsasta tuotevalikoimaa.(kuvat: Pirjo Kivijärvi) Kuvat 7. ja 8. Tuottajia tuotteiden takana tuotiin esille valokuvin.(kuvat: Pirjo Kivijärvi) Tuottajien torilta lähdimme kohti Bolognaa. Ajoimme Po-joen laaksossa, viljelyalueiden halki. Peltojen takana näkyi vuorijono. Pellot oli muokattu, maisema erittäin tasaista, suuria peltoaukeita. Vesi seisoi monilla pelloilla kuten Suomessakin. Lähestyttäessä Bolognaa ognaa alkoi ilta jo pimentyä, joten emme nähneet Bolognaa ympäröivää seutua. Paluumatkalla näimme siellä olevan paljon erilaisia hedelmätarhoja. Perjantai CRA-CIN-tutkimuskeskus (CONSIGLIO PER LA RICERCA E LA SPERIMENTAZIONE IN AGROCULTURA), Bologna ( Tutkimuskeskuksessa meidät vastaanotti Stefania Galletti, joka oli myös järjestänyt vierailumme ohjelman. Tutkimuskeskuksen tutkijat esittelivät tutkimuksiaan englanniksi. Anne Piirainen toimi paikalla tulkkina. Stefania piti lyhyen esityksen tutkimuskeskuksesta. Tutkimuskeskus on Italian neljänneksi suurin julkinen tutkimuslaitos ja sillä on 15 alueellista tutkimuskeskusta eri puolilla

6 Italiaa. Toiminta jakautuu 32 yksikköön. Tutkimuskeskus on Maatalousministeriön alainen ja siellä työskentelee 1400 henkilöä. Avainaloja tutkimuksessa ovat: - maataloudessa käytettävä energia - ilmastotiede ja säätiede - genomit ja jalostus o maaperäoppi o metsätalous ja maankäyttö o maatalousteknologia (ruuan tuotanto) o maatalous Tieteellinen asiantuntemus maatalouden pääasiallisissa tuotantoketjuissa o karjatalous o viini o oliiviöljy o hedelmät o vihannekset o sitruuna o viljakasvit o taimitarhatuotanto o teolliset sadot ja puuntuotanto Tri Luca Lazzerin esitys biofumikaatiotutkimuksesta Biofumikaatio on menetelmä, jossa hyödynnetään ristikukkaiskasvien sisältämiä puolustusyhdisteitä maalevintäisten tautien, tuholaisten ja rikkakasvien torjunnassa. Menetelmä on vanha, jo luvun sanskriitinkieliset kirjoitukset kertovat viljelystä, jossa on käytetty hyväksi kaalikasvien allelopaattisia vaikutuksia muihin kasveihin. Biofumikaatio ja kasvien allelopaattiset vaikutukset on otettu uudelleen tutkimukseen, koska kemikaalien käyttöä on pystyttävä ttävä vähentämään merkittävästi jo EU asetusten vuoksi. Vaikutus vaihtelee eri kasveilla suhteessa toisiinsa. Ristikukkaisilta on erissekä biomassan sato tetty 132 erilaista yhdistettä. Tutkimuksissa selvitetään glukosinaateista: - biologisia ja fysikaalisia ominaisuuksia - kasveissa olevien glukosinolaattien määrä ja tyyppi - leviäminen kasvin kasvun aikana - lajien valitseminen niiden biofumikaatio-ominaisuuksien perusteella - lajien ympäristöystävällinen käyttö viljelyssä ja niiden solukon hajoituskyky Viherlannoituskasvit - käytetään kasveja, jotka tuottavat paljon massaa ja joilla on biofumikaatiovaikutusta (isotio- syanaatit) - kaasut vapautuvat kasvustosta 72 tunnin kuluttua murskauksesta

7 - esim. sareptansinappi (Brassica juncea) Pyydyskasvit - vaikutus nematoideihin( ankeroisiin) -> houkuttelee ankeroisia tunkeutumaan kasvien juuankeroiset kuolevat kasvissa riin -> juurisolujen rikkoutuessa kaasut vapautuvat -> - hyvä IP viljelyyn - kasvina mm. Eruca sativa (sinappikaali) Biofumikaatio pelletit ja jauheet (patentoitu) Pelletit - kuivarakeistettuja, helppoja levittää - kosteus pellosta aiheuttaa vaikutuksen Siemenjauhe - rakeistettu tuote - huomattavasti tehokkaampi - hiilen lisäys maahan merkittävä - ankeroisten vaikutus vähentynyt Nestemäinen formulaatti (öljymäinen) - leikkokukkien maljakkokestävyyden parantamiseksi - perunan idunestoon - tehoaa homeisiin, mm. harmaahomeeseen - nestemäinen tuote - Italialainen patentti rekisteröity - reaktiivinen veden kanssa -> ruiskutus esim. suoraan lehdille Kilpikirvoja vastaan saatu hyviä tuloksia, kun kasviöljyn sekaan on lisätty biofumikaatioemulsiota. Sadonkorjuun jälkeisten varastotautien torjuntaan tutkitaan biofumikaatiokaasutusta (elintarvikehyviljellyt kolmetoista vuotta käyttäen viherlannoitus- väksytty) varastossa. Yhdysvalloissa Washingtonissa Dale Gies on kasvina B. juncea eli sareptansinappia vuosittain 81 hehtaarin alalla. Viljelykierto: 1. v. vehnä 2. v. vehnä - 3. v. sareptansinappi viherlannoituksena, murskataan ja muokataan maahan 4. v. peruna. Lazzerin mukaan ihmisten ajatuksiin on saatava muutos, koska 40 vuotta on käytetty kemikaaleja rutiininomaisesti. Muutos vaatii kokonaisvaltaista ajattelua, esim. kasvien kestävyyttä on parannetla pelkkä kemikaalien käyttäjä (= IP-viljely tava. Viljelijän on tunnettava kasvinsa ja maansa eikä olla tai luomu) Biofumikaatiokasvit ja tuotteet - eivät ole lopullisia tai ainutlaatuisia ratkaisuja - eivät ole biopestisidejä, mutta voivat vaikuttaa suoraan maan tuottavuuteen ja hedelmälli- syyteen

8 - ovat ei kemiallinen vaihtoehto monien tuholaisten ja tautien torjunnassa - ei voida ajatella, että ongelma ratkaistaan vuodessa, hyöty saadaan jatkuvassa käytössä, jol- loin saadaan pysyvä maan laadun paraneminen Italiassa pelletit ovat olleet yleisesti käytössä jo 14 vuotta, emulsiot 3 vuotta. Biofumikaatiotuotteita on kaupallisessa myynnissä 65 maassa. Tri Stefania Gallettin esitys kasvitautien biologisesta torjunnasta Esityksessään hän käsitteli lähinnä sieni- ja bakteeripohjaisia torjuntamenetelmiä. Kasvitautien torjunnassa on käytössä erilaisia lähestymistapoja : - hyvät viljelymenetelmät - taudinkestävät lajikkeet - kemiallinen torjunta - ei kemiallinen torjunta eli biologinen torjunta, jossa hyödynnetään sienten eri sukuja (Ampe- lomyces, Coniothyrium, Gliocladium, Trichoderma, Mycorrhyzae) ja bakteerien eri sukuja (Bacillus, Burkholderia, Lysobacter, Pseudomonas, Streptomyces) Tutkimuslaitoksessa on eristettynä yli 300 Trichoderma tyyppiä. Trichodermalla en tehty erilaisia kokeita sekä in vitro (maljassa) että in vivo (elävillä kasveilla), kuten sokerijuurikkaalla. Käsittely voidaan kohdistaa siemeniin iin tai kasvin lehtiin. Kokeissa todettiin, että sokerijuurikkaan lehdille ruiskutettu trichoderma lisäsi juurten kasvua ja juurten sokeripitoisuutta. Tri Guiseppe Mandolinon n esitys perunanjalostuksesta Italiassa perunaa viljellään 3 satokautta: 1. maalis-toukokuu 2. marras/helmi-huhti/toukokuuhuhti/toukokuu 3. elo/syys-marras/joulukuu Extra season peruna eli varsinaisen satokauden ulkopuolella kasvatettu peruna tunnetaan myös tuoreperunana. Se ei sovellu varastointiin. Tutkimuslaitoksella on tuoreperunan (fresh potato) lajikejalostusta yhteistyössä eri siemenfirmoja kanssa, kuten esim. EuroSeed Belgiasta. Tuorepetarvitaan uusia lajikkeita. Laitoksessa on runalajikkeita ovat: Rubino, Arinda ja Spunta. Italiassa on luomuperunan viljely kasvanut nopeasti, joten jalostettu luomutuotantoon sopiva lajike Ninfa (aikaisemmin klooni B26). Hollantilainen AGRICO on kaupallistanut lajikkeen.

9 Italiassa perunan jalostuksessa on viime vuosina ollut tavoitteena perunan karotenoidipitoisuuden nostaminen. Yksi lupaavimmista jalosteista on numerolajike ISCI 5/ erittäin korkea karotenoidipitoisuus terveellinen - tertraploidi - mukulan lepoaika on pitkä soveltuu pitkään varastointiin - on tulossa parissa vuodessa markkinoilla Teollisuus on testannut karotenoidin keittokestävyyttä. Keittäminen ei juurikaan vähennä perunoiden karotenoidipitoisuutta. Tri Gina R.Denicolan esitys bioaktiivista yhdisteistä kaalikasveilla Esitelmä käsitteli kaalikasvien vaikutusta erilaisten kroonisten sairauksien, lähinnä syöpäsairauksien hoidossa ja ehkäisyssä. Yksi parhaista kasveista on parsakaali. Parsakaalin tiettyjä syöpälajeja ehkäisevä vaikutus on kiinteästi yhteydessä kasvin glukosinolaattipitoisuuteen. Toisena syöpäsairauksia ehkäisevänä kasvina nostettiin esille mustakaali (Brassica oleraceae var. sabellica)(tuscan black kale). Mustakaali on lehtikaalityyppinen tummanvihreä kaali, jota viljellään jonkin verran myös Suomessa. Tiettyjen glukosinolaattipitoisuuksien suhteen mustakaali on parsakaalia parempi. Mustakaalista aalista tehty jauhe sisälsi 140 mg/g vaikuttavaa ainetta (glucoraphanin), joka toimii elimisja puutarhakoneiden valmistajien koneita ja laitteita Italiasta ja muualta maailmasta käsittäen koko viljelyketjun. Messualue on laaja käsittäen 16 hal- lia, joten ihmeteltävää olisi riittänyt vaikka viikoksi. Matti Laurilan opastuksella tutustuimme eri tössä antioksidantin tavoin. Tutkimuslaitoskäynnin jälkeen suuntasimme EIMA-messuille. EIMA kone- ja laitemessut, Bologna Messuilla on esillä maailman laajin kattaus maa- konevalmistajien uutuuksiin. Seuraavassa muutamia poimintoja eri valmistajien koneista. Ferrari FX Multipla istutuskone (Kuva 9.) soveltuu sekä kenno- että paakkutaimille kaksoisruletti, jolloin yksi istuttaja istuttaa kaksi riviä kerrallaan koneella voi istuttaa salaattien ja sikurin ohella myös muita vihanneskasveja, kuten kaalit, sipuli, purjo Ferrarin kameraohjattava hara (Kuva 10.) kamera tunnistaa rivissä olevat taimet, joten myös taimien välit rivissä voidaan harata esillä ollut hara käsittelee 4 riviä kerralla

10 Kuva 9. Ferrari FX Multipla-istutuskoneistutuskone (Kuva: Pirjo Kivijärvi) Kuva 10. Ferrarin kameraohjattava hara (Kuva: Pirjo Kivijärvi) Messuilla oli esillä noin 20 eri valmistajan jyrsimiä. Esim. Forigo valmistaa jyrsimiä asiakkaiden toiveiden mukaan. Tarjolla on kela-, taso-, kaksois- ja yhdistelmäjyrsimiä. Yritys toimii Euroopan lisäksi Pohjois- ja Etelä-Amerikassa erikassa sekä Japanissa. Myös Italialaisen Celli-yrityksen maanmuok- kauskoneita oli runsaasti esillä (Kuvat 11. ja 12.). Kuvat 11. ja 12. Esimerkkejä kelajyrsimistä. Vas. Forigon kelajyrsin, oik. Cellin jyrsin. (Kuvat: Pirjo Kivijärvi) Caspardo-kylvökoneesta oli esillä uutuus, jolla muokataan ja kylvetään vain rivin kohta ja riviväli jätetään muokkaamatta, jolloin saadaan ns. seepra-efekti (Kuvat 13. ja 14.).

11 Kuvat 13. ja 14. Gaspardon uutuuskylvökone. (Kuvat: Pirjo Kivijärvi) Messuilla oli aika vähän esillä vihannesten nostokoneita. Nostokonevalmistajia edusti Simon-yritys Britanniasta. Simon valmistaa mm. porkkanan, sipulin, purjon ja perunan nostokoneita sekä pesu- laitteistoja vihanneksille. Valkosipulin kylvöön, nostoon ja jatkokäsittelyyn erikoistunut konevalja käsittelykoneita val- mistaja on J.J. Broch (Kuva 15.). Yritys toimii Espanjassa. Sipulin korjuu- mistaa mm. Holaras-yritys Hollannista Kuva 16. Kuvat 15. ja 16. J.J. Broch on erikoistunut valkosipulin tuotannon koneketjuun. Holaras valmistaa mm. sipulin korjuu- ja jatkokäsittelykoneita. (Kuvat: Pirjo Kivijärvi) Lauantai Lauantaiaamuna starttasimme klo 8.30 hotellilta tilakohteisiin Burdioon, mikä sijaitsee noin 20 km päässä Bolognasta. Matkalla opas kertoi poppeleiden olevan tuulensuoja-aitoina, aitoina, mutta Pohjoismm. huonekaluteollisuudessa. Poppeleita jopa kasvatetaan pel- kästään tätä tarkoitusta varten. Nämä alueet ovat eteläisimpiä impiä poppelialueita, etelämpänä tuulen- Italiassa puuainesta käytetään myös suoja- aidat muuttuvat sypressiksi.

12 Salaattitila, isäntä JeanCarlo Mengoli Noin klo 9.15 saavuimme ensimmäiselle tilalle. Tilan isäntä kertoi yleistä tilastaan, joka on perhetyöskentelee isännän lisäksi hänen viljelmä. Tilalla on aloitettu nykymuotoinen viljely Tilalla vaimonsa, heidän tyttärensä sekä tyttären mies. Isäntä on käynyt teknisen maatalouskoulun, tytär on agronomi. Lisäksi työvoimana on 8 henkeä, 2 marokkolaista ja 6 romanialaista. Italialaisia ei saa maataloustyöhön, koska alueella on myös teollisia työpaikkoja. Työntekijäkustannus on 12,50 /h. Tilan peltoala on 38 ha, josta 20 ha pinta-alalla viljellään erilaisia salaatteja sekä tunneleissa että avomaalla ja lopulla durum vehnää ja maissia. Viljan korjuun huolehtii urakoitsija. Tilaa voidaan pitää paikallisesti suurehkona vihannestilana. Isäntä itsekin oli tyytyväinen tilansa kokoon, koska se mahdollistaa myös riittävään viljelykiertoon. Tila sijaitsee 50 m merenpinnan yläpuolella. Kastelu- vesi tulee Po-joesta johdetusta kanaalista. Alue on ollut suota 300 vuotta sitten. Viimeisen sadan vuoden aikana on joen rannoille tehty tulvavalleja. Ongelmana on se, että sataa erittäin harvoin, mutta silloin kerralla suuria määriä. Joen vesi on juomakelpoista. Kasteluun käytetään myös vesijohtovettä. Tilalla tehdään viljelytöitä ympäri vuoden. Salaattia tuotetaan 9 kuukautta, marras-maaliskuussa viljellään punasikuria, ia, joka saa voimakkaamman värin kylmän ansiosta. Salaattivuosi alkaa jo tammikuussa, jolloin istutetaan ensimmäiset taimet tunneleihin. Muovitunneleita on noin 20 kpl ja niiden pinta-ala on 1,5 ha. Vierailun aikana osassa tunneleista kasvoi erivärisiä salanova- ja friseesalaatteja (Kuvat 17. ja 18.). Tilalla viljellään kaikkia Italiassa kasvatettavia salaattilajeja. Viljely tunneleissa on rytmitetty siten, että keväällä viljellään kaksi salaattierää ja syksyllä samoin kaksi salaattierää. Eräparien välillä viljellään maanparannuskasveja kuten härkäpapua, hernettä ja pipar- juurta. Kasvustot niitetään ja muokataan maahan ennen kukintaa. Väliviljelykasvit ovat maanparan- nuksenkin kannalta tärkeitä, koska tunneleita ei ilmeisesti vaihdeta uuteen paikkaan. Kuvat 17. ja 18. Tilalla kasvatetaan salaattia tunneleissa 1,5 ha:n alalla. Kuvassa oikealla korjuu- kypsää Frisee- ja salanova-salaattia. salaattia. (Kuvat: Pirjo Kivijärvi) Avomaalle salaatteja voidaan alkaa istuttaa maaliskuussa. Istutus tehdään maissitärkkelyspohjai- paksumpaa mitä meillä on totuttu käyttämään, joten se maatuu hitaasti. Kalvo on toiselta puolelta vaalea ja toiselta puolelta seen, italialaisvalmisteiseen biohajoavaan kalvoon neljään riviin. Kalvo on musta. Kalvoa käytetään siten, että kesällä vaalea puoli on ylöspäin ja viileinä aikoina tumma puoli.

13 Vaalea puoli estää lämmön aiheuttamat vauriot kasvustossa. Avomaalla salaattien kanssa viljely- kierrossa ovat durum-vehnä ja maissi. Osassa pelloista saadaan kaksi satoa kasvukaudessa. Durum- vehnä korjataan heinäkuussa, jonka jälkeen samoille pelloille istutetaan salaattia, jotka korjataan marraskuussa. Salaattien lannoituksessa typpitaso on varsin maltillinen eli kg/ha, jolla sadon nitraattipitoisuus saadaan pysymään aina alle 1000 mg/kg. Tunneleissa oli vierailumme aikana käynnissä salanova-salaatin salaatin sadonkorjuu. Salaatit pakattiin tun- neleissa valmiiksi kahdeksan kappaleen muovilaatikoihin siten, että laatikkoon tuli sekä punaista että vihreää salaattia. Laatikot kuljetettiin pesupaikalle, jossa ne käännettiin vesialtaaseen ylösalaisin kellumaan, jotta suihkulla voitiin puhdistaa salaattien kantaosat. Pesun jälkeen laatikot nostettiin altaasta ja varustettiin laatikon yli menevällä, tunnistetiedot sisältävällä nauhalla = valmis myyntipakkaus (Kuvat 19. ja 20). Isännän mukaan pakkauksesta saatava hinta vaihteli 3,50-5,00 välillä. Kuvat 19. ja 20. Vasemmalla salaattien kantaosien pesua. Oikealla valmis myyntipakkaus. (Kuvat: Pirjo Kivijärvi) Lähiruoka on nykypäivää Italiassakin. Tilan tuotteet myydään enimmäkseen suoraan lähialueen marketteihin ja pikkukauppoihin. Pari vuotta sitten tuottajat perustivat markkinointiyhtiön, minkä kautta tilan tuotteet menevät mm. lähialueen kouluihin. Yhtiöllä on yhteistyötä myös Ortoverden osuuskunnan kanssa. Kouluissa valmistetaan ruoka itse, joten tuotteet viedään kouluruokaloihin laatikoissa kuten kauppoihinkin. Kouluruokatoimitukset lisääntyvät koko ajan. Käynnissä on Amica-kampanja (Bottega della Campagna Amica) lähiruuan puolesta: - edesauttaa lähialueen vihannes-, kasvis- ja hedelmäkauppaa - suositaan italialaista laatutavaraa - lähiruoka käsittää oman provinssin alueen eli alueen noin 70 km säteellä

14 - kampanjoidaan tuontia vastaan, jossa kauppa ostaa halvalla Pohjois-Afrikasta ja myy italialaisena Bolognassa on myös tilan oma myyntipiste, jossa tuottaja saa salaatista 1,00 1,25 /kg. Tuotanto- kustannukset ovat noin 0,75 /kg eli tässä valossa tuotanto on kannattavaa, jos saadaan koko sato korjattua. Aina se ei kuitenkaan onnistu. Vehnäsato vuonna 2011 oli 8600 kg/ha ja hinta meidän vehnänhintaan verrattuna rattuna varsin hyvä eli 280 /1000 kg. Tila on ollut kaksi vuotta mukana kansainvälisessä GlobalGAP laatujärjestelmässä, mikä vaaditaan jos tuottaa vihanneksia kouluille. Muuten laki ei sitä vaadi. Sertifiointi on kerran vuodessa ja maksu siitä on 750 /vuosi sisältäen myös tarvittavat tuoteturvallisuusnäytteiden otot ja tutkimukset. Tilan isännän mukaan kaikki viljelijät eivät pidä kiinni laatuvaatimuksista, vaikka ka tilat ovat GlobalGAP- sertifioituja ja näin ollen vihannesten laatu on laskenut koko Euroopassa. Erilaisiin muihin neuvon- tapalveluihin tila käyttää rahaa 2000 /vuosi, jota EU tukee 70 %:lla. Rakennus- ja rakennusten korjausinvestointeihin EU tuki on 45 % ja kastelulaiteinvestointeihin 35 %. Viljelyyn EU:lta saa erisuuruisia tukia, esim. vertailu tasanko-vuoristo. Vierailutila saa vehnälle ja maisille pinta-alatukea 325 /ha. Vihannesten, marjojen, hedelmien ja viinin viljelyyn ei makseta Italiassa EU-tukea. Italiassakin erilaiset biokaasuhankkeet saavat runsaasti rahoitusta. Tilan isäntä piti tätä huonona kehityssuuntana, koska se vie pinta-alaa ruuantuotannolta. Biokaasulaitoksen raaka-aineeksi kasvaaloilla vuodesta toiseen. Maissin viljely biokaasuksi aiheuttaa tetaan esim. maissia suurilla pinta-aloilla mm. seuraavia vaikutuksia: - kaksinkertaistaa maan hinnan - hinnat näkyvät sähkölaskussa - köyhdyttää maata - kuluttaa paljon vettä Italiassa hyvästä maatalousmaasta on pulaa. Pellon hinta vaihtelee /ha. Arvok- kaimmilla viininviljelyalueilla hyvä pelto saattaa maksaa jopa /ha. Pellon vuokrahinta on /ha/v. Isäntä esitteli valokuvia mm. kardonin (ruotiartisokka, villiartisokka) viljelystä. Kardoni (Cyanara cardunculus) on latva-artisokan artisokan sukuinen ja näköinen vihannes, joka on herkullista keitettynä (voi- ta+maitoa). Kardonin varren pitäisi olla mahdollisimman vaalea, joten kasvusto peitetään sivuilta mustalla muovilla siten, että vain kasvuston latva jää näkyviin. Kävimme myös pellolla, jossa kas- voi sikuria ja salaattia.

15 Peruna- ja sipulitila, Azienda Agricola Sarti Francesco Viljelyä hoidetaan tilalla kolmessa sukupolvessa. Isäntäparin lisäksi tila työllistää kahdeksan henkilöä, joista kolme työskentelee pellolla ja viisi varastossa. Tilan koko peltoala on 130 ha. Tilalla kasyhteensä 50 ha:n alalla, vatetaan erilaisia sipuleita (kelta-, puna-, hopea-, salotti) ja valkosipulia perunaa 20 ha:lla ja lisäksi viljellään vehnää ja maissia. Tilalla toteutettava viljelykierto on: peruna sipuli maissi vehnä peruna. Perunan kylvö tehdään pääasiassa maaliskuussa. Perunalle pyritään käyttämään karjanlantaa mahdollisimman paljon. Sitä haalitaan ympäristön karjatiloilta. Perunan lannoitustaso on: N (kokonaistyppi) 180 kg/ha, K 230 ja P 250. Ruttoruiskutuksien määrä riippuu sääolosuhteista. Kasvukaudella 2012 on ollut kuivaa, joten ei tarvittu kuin 5-6 ruiskutuskertaa. Perunan sadonkorjuu alkaa heinäkuussa. Perunan hehtaarisato on vaihdellen kg. Perunat varastoidaan joko säkeissä tai laatikoissa. Perunan varastointilämpötila on + 5 astetta ja kosteus %. Perunaa varastoidaan maalis-huhtikuulle. Perunat markkinoidaan ympäri Italiaa. Perunan hintataso oli vuonna 2011 heikko, 11 senttiä/kg, vierailuajankohtanamme se oli senttiä/kg. Viljelyssä on mm. keltamaltoista Vivaldi-lajiketta. Vivaldin kerrotaan olevan paastoperunalajike, sillä se sisältää selvästi vähemmän kaloreita ja hiilihydraatteja kuin muut yleisesti viljelyssä olevat lajikkeet (Kuva 21.). Sipulien viljelyala on 30 ha ja valkosipulin 6 ha. Valkosipulin lisäysmateriaali tuodaan Ranskasta. Valkosipuli nostetaan käsin. Tilalla on myös sipulin siementuotantoa 5 ha:n sopimuksella Bejo Zadenille. Normaalit sipulilajit oli tänä syksynä kylvetty ja satoa on odotettavissa kesäkuussa Sipulin lannoituksessa typpitaso on 180 kg/ha, mikä meissä herätti ihmetystä suuruudellaan. Isännän mielestä vasta yli 200 kg/ha alkaa heikentää laatua. Kasvitauteja esiintyy runsaasti. Fura- riumia esiintyy myös, mutta se pysyy kurissa viljelykierrolla. Sadonkorjuussa sa ennen sipulien irrotusta naatit leikataan mittaisiksi. Ennen varastoon kuljetusta sipuleita kuivataan pellon pinnalla 3-4 päivää. Loppukuivatus tehdään varastossa + 1 o C asteen lämpötilassa ja % kosteudessa puhaltamalla varastoon lämmintä ulkoilmaa. Sipulien satotaso vaihtelee kg/ha välillä. Tilalla on sipulivarasto, jossa on kylmätilaa kilolle jakautuen kahteen erikseen toimivaan osastoon. Vierailuhetkellä sipulin viljelijähinta oli sent- tiä/kg.(kuva 22.)

16 Kuva 21. Vivaldi-lajike lajike (Kuva: Pirjo Kivijärvi) Kuva 22. Salottisipulia nipussa (Kuva: Pirjo Kivijärvi) Tilavierailujen jälkeen tutustuimme jälleen EIMA-messujen tarjontaan. Toisena näyttelypäivänä tärkein teema oli kastelu- ja sadetuslaitteet ja niihin liittyvä automatiikka, joita oli hyvin kattava valikoima eri osastoilla. Tippu- ja tihkukastelujärjetelmät tuntuisivat olevan yleistymässä Euroopasympäristöpäästöjen kannalta lannoituk- sen ja kastelun tarkkuuden säätelyssä verrattuna sadetuskasteluun. sa myös avomaan vihanneksilla. Niiden merkitys korostuu Kastelun, sadetuksen ja lannoituksen tarpeen ja ajoituksen määrittämisessä maatalouden sääasemat ovat nousemassa keskeiseen rooliin. Ne toimivat joko paristolla tai aurinkokennolla tuotetulla energialla. Langaton teknologia ogia mahdollistaa nopean tiedonsiirron ja tietojen keruun. Sääasema mittaa mm. ilman lämpötilaa ja kosteutta, sateen määrää, auringonsäteilyä ja tarvittaessa maan lämpötilaa ja maan kosteutta. Mittaustulosten perusteella tai niiden avulla viljelijä pystyy varmem- min määrittämään oikean kasteluajankohdan ja määrän. Kuvat 21. ja 22. Vasemmalla itävaltalaisen Metos-yrityksen sääasema ja oikealla italialaisen O.R.M.A. S.R.L.- yrityksen erikokoisia sadetintykkejä. (Kuva: Jari Känninen)

17 Lauantai-illan illan päätteeksi kokoonnuimme kaikki yhteiselle illalliselle Bolognan keskustan tuntumaspysähdyimme kahdeksi tunniksi Fidenzan sa olevaan ravintolaan. Sunnuntai Lähdimme Bolognasta kohti Milanoa klo Matkalla outlet myymäläalueelle, jossa oli mahdollisuus myös ruokailuun. Lentomme lähti Milanosta klo ja laskeutui klo Helsinkiin. Johtopäätöksiä ja palautetta opintomatkasta Ammattimatka oli osa Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen hankkeen toimintaa. Opintomatkan pääaiheena oli tutustuminen EIMA kone- ja laitemessuihin Bolognassa. Messujen koneja laitetarjontaan tutustuimme kahtena päivänä, joista jäi anniltaan myönteinen vaikutelma. Osa matkalaisista tutustui näyttelyn osastoihin omatoimisesti tarpeiden ja mielenkiinnon mukaan. Kovihannesviljelyn kone- neista ja laitteista vähemmän tietävät tutustuivat Matti Laurilan opastuksella ketjun tarjontaan ja uutuuksiin. Tilakohteissa saimme esimakua salaattien viljelymenetelmistä, jotka Suomessa ovat vasta yleisty- mässä. Baby-leaf ja salanova salaatit saattaisivat olla vakavia kilpailijoita jäävuorisalaatille. Kausekä keväällä että syksyllä, jolloin kotimaista salaattia olisi markkinoilla pidempi aika kuin tämän hetken viljelykäytännöt mahdollis- sihuoneilla tai muovitunneleilla voitaisiin kasvukautta pidentää tavat. Saadusta palautteesta päätellen opintomatka onnistui hyvin. Toivottavasti saadut opit ja kokemukset ovat hyödynnettävissä osallistujien omissa viljelytoimissa.